TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana Energia- ja ilmastostrategian kick-offtilaisuus 25.11.2015, Kulttuuritehdas korjaamo, Helsinki Tiina Koljonen, VTT, Energiajärjestelmät Skenaariot työkaluna Lähtökohta: pitkän aikavälin skenaariot eivät ole ennusteita Skenaariotyöskentely on prosessi, johon tulisi osallistua riittävän suuri ja heterogeeninen joukko Laskennallinen skenaariomallinnus on osa prosessia, joka auttaa ymmärtämään kehitystä ja päätösten mahdollisia vaikutuksia kehitykseen Vaihtoehtoisten polkujen arviointi: löydetään valinnat, jotka kannattaa joka tapauksessa tehdä, ml. toimenpiteiden aikataulu 25.11.2015 2 www.lowcarbonplatform.fi VTT:n, VATT:n, Metlan ja GTK:n Tekes-rahoitteinen yhteishanke, joka tuotti taustatietoa Suomen vähähiilitiekartan muodostamiseen. Muodostettiin neljä vaihtoehtoista vähähiilipolkua Suomelle. 25.11.2015 3 http://www.lowcarbonplatform.fi/ http://www.lowcarbonplatform.fi/ Platform: Vähähiiliskenaarioiden muodostus ja analysointi laajalla asiantuntijajoukolla Osallistujat, lkm 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 I Työpaja 25.9.2012 Ministeriöt 25.11.2015 II Työpaja 23.1.2013 Organisaatiot III Työpaja 2.12.2013 Yritykset Julkistus 4.11.2014 Tutkijat 4 Skenaarioiden lähtökohtana nykytilan arviointi Suomen kehitys verrattuna muihin maihin Suomen erityispiirteet, kuten talouden rakenne, luonnonvarat, ilmasto, maantiede, väestö, … Suomessa käytetään 3. eniten uusiutuvia energialähteitä verrattuna muihin EU-maihin RES, % loppukulutuksesta Suomen energiatalouden ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitykset 60 50 40 30 20 10 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Tanska Portugali Viro Romania Liettua Slovenia Bulgaria Kroatia Italia Espanja Kreikka Ranska Tsekki Saksa Puola Slovakia Unkari Kypros Belgia Irlanti Iso-Britannia Alankomaat Malta Luksenburg 0 RES 2013 RES2020 Lähde: EC 2015 25.11.2015 5 Esimerkki: Kotitalouksien sähkönkulutus kasvanut Suomessa yli 1 % vuodessa Kotitalouksien kokonaissähkönkäytön indeksisarjat, ml. laitesähkö ja sähkölämmitys Sähkönkulutus kasvaa 1,45 Tilastointimuutos 1,40 1,35 1,30 1995=100% 1,25 Asuinpinta-ala kasvaa 1,20 1,15 Väestö kasvaa 1,10 1,05 1,00 Sähkönkulutus Väestö, lkm Asuin-m2/hlö 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 0,95 Sähkönkulutus/m2 Lähde: Koreneff et al. 2014. VTT Technology 180 ja ODYSSEE tietokanta 2015. 25.11.2015 6 Vaihtoehtoisten teknologisten kehitysarvioiden avulla haetaan kustannustehokas polku Useat teknologiat kilpailevat keskenään ja “voittajateknologioita” on vaikeaa arvata Teknologiamarkkinat ovat globaalit Paikalliset olosuhteet, ml. politiikka, vaikuttavat kilpailukykyyn PV-järjestelmien investointikustannusten kehitysarviot VTT:n Low Carbon Finland 2050 -skenaariot / JRC 2014 6000 PV investment cost, EUR(2014)/kWp Skenaariolaskelmissa tuodaan esille kaikki teknologiset vaihtoehdot 5500 History 5000 VTT LC Base 4500 VTT LC Optimistic JRC ETRI Low 4000 JRC ETRI High 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Lähde: VTT, JRC / ETRI 2014 25.11.2015 7 Energia- ja ilmastotulevaisuus on osa laajaa järjestelmää – tarvitaan useita laskenta- ja muita analyysimenetelmiä arvioimaan kehitystä 25.11.2015 8 Skenaariotuloksia Suomen energiakehityksestä Teollisuuden sähkönkulutus noin 50 % Suomen koko sähkönkulutuksesta Skenaarioiden välinen ero yli 10 TWh 2010 2020 2025 2030 2035 100 80 Asuminen 60 Palvelut ja maatalous Muu teollisuus 40 Perusmetalli 20 Massa ja paperi 25.11.2015 Mid High Low Base High Mid Low Base High Mid Low Base High Mid Low 0 Base Sähkön kulutus, TWh Liikenne 10 EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin vaikutukset: VTT:n ja komission arvioiden mukaan Suomi olisi päästöoikeuksien netto-ostaja jaksolla 2020 - 2030 Päästökauppasektorin päästöjen kehitys Ei-päästökauppa-sektorin päästöjen kehitys www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T170.pdf 25.11.2015 11 Toisaalta päästöoikeuden hintakehitykseen liittyy merkittävää epävarmuutta Päästöoikeuden hintakehitykset vähähiiliskenaarioissa Julkaistuja 2030 arvioita * Capros et. al. Trends to 2050. Reference Scenario 2013. 25.11.2015 Päästöjen marginaalihinta, EUR/t(CO2) EC (2013) arvio* 140 120 Base80 100 Jatkuva kasvu 80 Pysähdys 60 Säästö 40 Muutos 20 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 www.lowcarbonplatform.fi 12 Vähähiiliskenaarioissa uusiutuvan energian osuus kasvaa 40 - 60 %:in primäärienergiasta ja 55 - 65 % loppuenergiasta vuonna 2050 2010 2020 2030 2050 Hallitusohjelman tavoite vuodelle on 2030 haastava, mutta mahdollinen, jos edistetään monipuolisesti uusiutuvien teknologioiden demonstrointia ja käyttöönottoa. Uusiutuva primaarienergia, TWh 220 Pumppulämpö Jäte 200 180 Biojalost. tuonti Agrobio 160 140 120 Mustalipeä 100 Puupolttoaine Aurinko 80 60 40 Tuulivoima 20 Vesivoima 25.11.2015 www.lowcarbonplatform.fi Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline Muutos Pysähdys Säästö Kasvu Base-80% Baseline 0 13 Fossiilisten polttoaineiden käytön rajoitus mukana jo 2013 strategian päivityksessä VTT:n ja VATT:n taustaselvitys Fossiilisten polttoaineiden käytön rajoituksella vähäinen vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin, koska sähkön tuonti ja turpeen käyttö kasvoivat. Energiaomavaraisuus jonkin verran kasvoi biojalosteiden lisääntyneen käytön lisääntymisen myötä. Työllisyys ja BKT hieman kasvoivat, kun lähtökohtana olivat markkinaehtoiset investoinnit kotimaassa. 25.11.2015 www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T86.pdf 14 Uudet teemat ja tulevaisuuden tarpeita skenaariotyöhön Biotalous vs. vähähiilitalous: synergiat ja ristiriidat Vähähiilitalous vs. kiertotalous ja materiaalitehokkuus Kaupunkien kehitys osana Suomen ja Pohjoismaiden kehitystä Energiajärjestelmien joustavuus, uudet energiakonseptit Kuluttajakäyttäytyminen, hyväksyttävyys, sosiaaliset vaikutukset 25.11.2015 Nordic population density (Nordregio 2011) 15 Lisätietoja Tiina Koljonen Research Team Leader Energy systems tiina.koljonen@vtt.fi Tel. 050 359 9549 25.11.2015 16 TEKNOLOGIASTA TULOSTA
© Copyright 2024