Jäsenmaksulaskutuksen ensiaskeleet
Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsen lehti · 1/2015 · 5.2.2015 sivu 3 Pohjois-Pohjanmaalla takana vilkas puukauppavuosi sivu 5 Apua metsänhoitoyhdistyksestä sivu 6 Metsänomistajien edunvalvonta siirtyi uuteen aikaan sivut 8-9 Mhy Pudasjärven hakkuukoneyrittäjät Juha ja Kari Vikström sivu 11 Yhteistyöyritykset esittelyssä Metsäsuunnitelmaan tulee päivittää paikka palmulehdolle. Eihän se nyt niin mene! Metsäsuunnitelma on metsänomistajan toiveiden näköinen. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. Oma metsäsuunnitelmasi on aina ajantasalla sähköisessä SilvaNetti-sovelluksessa. Tilaa metsäsuunnitelma 31.3. mennessä ja saat tila-arvion kaupan päälle! Metsänomistajat PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI KUUSAMO Metsänhoitoyhdistykset ja MTK. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Jäsenmaksulaskutuksen ensiaskeleet sivu 14 sivu 11 Paavo Pikkuaho: Metsänomistajan on pysyttyvä ajassa mukana Leikko 1 · 2015 2 PÄÄKIRJOITUS Mikä muuttuu? Miksi kannattaa olla MHY:n jäsen? Uusi metsänhoitoyhdistyslaki tuli kokonaisuudessaan voimaan 2015 vuoden alusta. Metsänomistajalle on mennyt eri tahoilta monenlaista tietoa metsänhoitoyhdistyksen toiminnan jatkumisesta, myös virheellistä tietoa. Metsänhoitoyhdistystoiminta kuitenkin jatkuu edelleen uuden lain puitteissa pienin muutoksin vanhaan lakiin verrattuna. Suurin muutos on varmaan verottajan kantaman metsänhoitomaksun poistuminen. Metsänhoitomaksun tilalle tulee metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu. Jäsenmaksun maksanut metsänomistaja on met- sänhoitoyhdistyksen jäsen ja saa jäsenille suunnatut nykyiset palvelut ja myös uudet valtakunnalliset jäsenedut hyväkseen. Jäsenmaksulla saa enemmän. Myös metsien PEFC sertifiointi jatkuu ja on mhy:n jäsenille jäsenmaksuun sisältyvä etu. Metsänhoitoyhdistykset ovat hoitaneet ja kustantaneet alusta asti sertifioinnin metsänomistajien puolesta. Nykyinen ryhmäsertifiointi on metsänomistajille edullinen ratkaisu, verrattuna siihen että jokainen hakeutuisi erikseen oman tilansa osalta sertifioinnin piiriin. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys varmistaa myös sen, että metsänhoitoyhdistyksen palvelut löytyvät joka pitäjästä läpi Suomen ja voit tarvittaessa asioida myös asuinpaikkasi mhy:ssä vaikka metsät ovat muualla. Metsänomistajia on reilu 300 000 ja kun kaikki järjestäytyvät mhy-ketjun taakse niin metsänomistajien ääni kuuluu tärkeitä päätöksiä valmisteltaessa ja tehdessä. Esim. metsämaan kiinteistövero on saatu torpattua yhteisvoimin jo useamman kerran. Joukkovoimaa tarvitaan edelleen. Teuvo Puolakanaho Metsänomistajan on selvittävä puukaupoissa omin neuvoin. Eihän se nyt niin mene! Puumarkkinoiden paras paikallistuntemus löytyy metsänhoitoyhdistyksestä. Me kilpailutamme leimikon puolestasi, valvomme tukin katkonnan, korjuutyön ja mittauksen. Avullamme saat parhaan hinnan puukaupasta. Maksuton puunmyyntisuunnitelma on jäsenetusi metsänhoitoyhdistyksessä! Ota yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseesi. Hyvät Leikkolehden lukijat! Vuoden vaihtuessa muuttui metsänomistajien toimintaympäristö suuresti, jos sitä tarkastellaan lainsäädännön ja järjestön puitteissa tapahtuvan edunvalvonnan sekä metsien käytön ja hoidon kannalta! Olemme maksaneet viimeiset metsänhoitomaksut joulukuussa, tilalle tulevat jäsenmaksut, siirrymme MTK:n jäseniksi yhdistysten kautta. Kemera-tuet metsän uudistamisen osalta poistuvat ja metsänkäytön vaatimat jälkityöt tehdään omin varoin eli käytännössä sivuun siirretyllä osalla puunmyyntituloja. Entistä selkeämmin myös vaihtoehtoisia metsänkäyttötapoja on valittavissa. Muutokset ovat aiheuttaneet hämmennyksen tunnetta, jopa pelkoa. Koillismaan Uutisissa (www. koillismaanuutiset.fi) Mhy Kuusamon edustajat olivat ansiokkaasti paneutuneet muuttuvaan toimintaympäristöön ja mielestäni oikealla asenteella; muutos voi olla uhka, mutta se voi olla myös mahdollisuus. Uudistunut lainsäädäntö antaa valveutuneelle ja metsistään välittävälle metsänomistajalle uusia työkaluja monimuotoiseen metsien hoitoon ja käyttöön, jossa voidaan ottaa huomioon omistajan myyntitulojen ohella myös luontoarvoja entistä enemmän. Tässä ovat apuna osaavat ja aktiiviset metsäammattilaiset, jotka tuntevat vaihtoehdot ja pystyvät tulkitsemaan niitä asiakkaalle, metsänomistajalle sekä taloudelliselta, että luontovaikutusten kannalta! Laeista ja lainsäädännöstä puheenollen. Eduskuntavaalit lähestyvät hyvää vauhtia ja kohta uusi eduskunta ryhtyy rakentamaan entistä ehompaa yhteiskuntaa. Metsäväen neuvona kehoittaisin vanhoja ja uusia päättäjiä muistamaan pitkä- jänteisyys kehiteltäessä mm. maaja metsätaloutta koskevaa laki- ja asetuskokoelmaa. Metsätalous ei pysty ongelmitta sopeutumaan siihen tempoilevaan päätöksentekokulttuuriin, johon meitä on yritetty totuttaa viime vuosikymmeninä. Tästä kärsivät kaikki: metsänomistajat, -ammattilaiset, -urakoitsijat henkilöstöineen, teollisuus eli lyhyesti sanottuna kaikki. Uskallus investointeihin heikkenee! Opiskelijat eivät luota alan tarjoamiin työmahdollisuuksiin! Se heijastuu edelleen lumipalloefektin tavoin laajasti. Metsänomistajaliiton eräänä toimintatavoitteena on ollut metsien omistuksen pirstaloitumisen ehkäisy. Tämän asian suhteen odotan, että lainsäädännöllä helpotettaisiin sukupolvenvaihdoksia ja saadaan tilojen sirpaloituminen vähenemään. Sen vaikutus maaseudun autioitumiseen ja maaseutuyrittäjyyteen on ollut murskaava. Pelkona on ollut, että metsät jäävät vajaatuottoisiksi ja puutteellisesti uudistetuiksi. Uskon, että suurin osa talousmetsistä uudistetaan edelleenkin riittävän tehokkaasti, enemmän haastetta taitaa tuottaa kuiduttavan teollisuuden puuntarpeen väheneminen ihmisten siirtyessä käyttämään enemmän sähköistä mediaa – ympäristön suojelun nimissä. Paperiversion tuottamiseen tarvitaan energiaa, mutta eivät nämä tietokoneet ja serveritkään energiatta toimi. Vertailevaa tutkimusta eri mediavälineiden ympäristön kuormituksesta on tehty, joten siitä ei tässä enenpää! Puurakentaminen toivon mukaan saa tuulta purjeisiinsa, jolloin järeän puun markkinat toimivat. Pudasjärvi on rohkeasti - ja uskoisin, menestyksellä, lähtenyt avaamaan uusia latuja hirsiraken-tamisen suhteen, onnittelen valitusta hyvästä suunnasta. Se työllistää suuren joukon paikallisia toimijoita ja sen hiilijalanjälki on edullinen. Kontio ja kaupunki ovat hienosti löytäneet toisensa hankintalakien viidakosta. Rakenteilla oleva koulu on sijaintinsa ansiosta uskomattoman hieno ja aito mainos puurakentamisen puolesta. Taivalkoskella Pölkky Oy:n omistaman Ulean sahan ja kunnan yhteistyö lämmittää molempia osapuolia. Kuusamossa Pölkky Oy ty- Metsänomistajat PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI KUUSAMO täryhtiöineen vaikuttaa hyvin merkittävästi paikalliseen hyvinvointiin naislentopalloilua myöten! Metsänhoitomaksun poistuminen lienee aiheuttanut epävarmuuden tunnetta Mhy-toimijoiden mielissä. Pelko pois ja uudenlainen ajattelu toimintaohjeeksi, nyt Mhykenttä voi astua vähemmin rajoituksin kilpailemaan ja tarjoamaan monipuolisempia palveluja metsänomistajille, joiden suosiosta ovat mm. teollisuuden omistamat palveluyhtöt jo kilpailleet. Puunmyyjän tulisi muistaa, että ilmaista palvelua ei ole. Teollisuuskin perii jostakin eurot tarjoamistaan palveluista, tulisi-vatkohan ne sieltä puutavaran hinnoista. Kannattaa vertailla! Mhy-väen tulee pitää huolta ammatillisesta osaamisestaan ja asenteestaan muuttuvassa toimintaympäristössä ja näin näyttää olevankin. Palveluvalikoimamme on kattava ja sen takaa myös verkostoitumisemme, mitä emme itse osaa, apu löytyy Mhy-verkostosta, saman logon takaa. Otettuani hiljattain vastaan uuden luottamustehtävän Mhy Taivalkosken palveluksessa, haluan kiittää edeltäjääni, Johannes Kerästä ansiokkaasta ja pitkään jatkuneesta palvelusta hallituksemme puheenjohtajana. Samalla muistutan, koska ”parasta ennen-päiväykseni” tulee uskomattoman nopeasti vastaan, että taivalkoskelaiset metsänomistajat alkaisivat aktiivisesti katsella toimijaa lähivuosina vapautuvalle paikalle! Tärkeitä tarkasteltavia asioita tässä kevään tullessa ovat tykkytuhot ja hirvien sekä kasvitautien aiheuttamat vahingot erityisesti nuorissa metsissä. Uudistushakkuut olivat yleisiä 1990-luvulla ja niiden perusteella syntyneet nuoret metsät jo huutavat kunnostajaa ellei tähän mennessä ole jo toimittu. Hirvimiehiä kehotan myös metsästysajan ulkopuolella osallistumaan taimikoiden suojeluun metsästysalueillaan, jolloin varmaankin asenneilmasto maanvuokraajien puolella voisi lauhtua. Vuokrahinnathan eivät ole päätä huimaavia! Juha Virkkunen Mhy Taivalkoski Hallituksen puheenjohtaja Metsänhoitoyhdistykset ja MTK. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Pudasjärvi MÄT MÄPT KUT KUPT HAK KOK EPUU Päätehakkuu Harvennus 50 22 48 23 18 17 45 19 42 19 14,5 13 Taivalkoski MÄT MÄPT KUT KUPT HAK KOK Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus 50 26 46 26 16 15 43 19 39 19 12 12 38 16 36 16 9 8 Kuusamo MÄT MÄPT KUT KUPT HAK KOK Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus 50 27 46 26 14 13 43 21 38 20 12 8 39 17 37 18 8 7 Ensiharvennus 38 18 35 17 10 10 6 Kemera Hinnat ovat keskimääräisiä. Leimikon laatu määrittää hintatason. Metsänomistajat! Ilmoitathan muuttuneet yhteystietosi omaan metsänhoitoyhdistykseesi. Laitamme materiaalia myös sähköpostin kautta. Päivitetyt yhteystietomme löytyvät Leikon takasivulta. Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsenlehti Koillismaan Uutisten liitelehti. Vastaava päätoimittaja: Maunu Kilpivaara Toimituskunta: Antti Härkönen, Teuvo Puolakanaho ja Maunu Kilpivaara. Sivunvalmistus: Koillismaan Uutiset Oy Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Leikko 1 · 2015 3 Pohjois-Pohjanmaalla takana vilkas puukauppavuosi Biotalouden nimeen vannotaan tällä hetkellä laajasti. Usko puun riittävyydestä vaihtelee. kotimaiseen puukauppaan on ollut puun tuonnin selkeä hiipuminen viime vuodesta. Puun käyttömäärät Kuitupuuta käyttävän teollisuuden kapasiteetti on ollut tapissa. Selluteollisuuden näkymät ovat kokonaisuudessaan erinomaiset. Kartonkiteollisuuden näkymät tulevat myös jatkumaan hyvinä. Sahatavaran tuotanto on Suomen lisäksi kasvanut monissa maissa kysyntää enemmän ja tämä on johtanut hintojen laskuun viime kuukausina. Puun alennusmyyntiin ei ole tarvetta. Tutkimuslaitokset ennakoivat vilkasta puukauppavuotta 2015. Maassamme toimivat kolme suurta metsäkonsernia tekevät erittäin hyvää tulosta. Niiden viime vuoden yhteenlaskettu tulos on kahden miljardin luokkaa. Euron heikkenemisestä ja öljyn halpenemisesta vetoapua metsätalouteen. Positiiviset uutiset kotimaisesta tai kansainvälisestä taloustilanteesta ovat harvassa. Kotimaisen puun käyttö on energiapuu mukaan luettuna kuitenkin ennätyskorkealla. Valmistumassa olevat investoinnit lisäävät kotimaisen puun käyttöä entisestään lähivuosina. Talouskasvun takkuaminen euroalueella on johtanut euron heikentymiseen ja on sitä kautta parantanut vientiteollisuuden hintakilpailukykyä. Toisaalta Venäjän tilanne on johtanut ruplan heikentymiseen yli 50 prosenttia, tuoden ylivoimaista kilpailuetua venäläisille sahatavaran viejille Siperiasta Aasiaan erityisesti Kiinaan. Tämä kehitys on jo heijastunut suomalaisten sahojen vientikauppojen supistumiseen Aasiassa. Toinen talouteen potkua antava tekijä on ollut öljyn hinnan lasku. Tutkimuslaitokset ennusteet lupaavat kasvavia jalostusmääriä metsäteollisuudelle myös ensi vuodeksi. Jo tapahtuneen öljyn halpenemisen seurauksena talouskasvun arvioidaan maailmanlaajuisesti vilkastuvan varsin merkittävästi. Öljyn halpenemisen haitallinen kääntöpuoli metsänomistajan näkökulmasta on tietysti energiapuumarkkinoiden heikentyminen. Yksityismetsien puukauppa hiipui vuoden 2014 loppua kohti. Puukaupan vauhti hiipui varastojen kasvun myötä viime vuoden loppua kohden. Viikkotilastojen perusteella koko maassa puuta yksityismetsistä ostettiin vuonna 2014 kahdeksan prosenttia vuotta 2013 vähemmän. Alkuvuoden vilkas puukauppa hiipui syksyllä Pohjois-Pohjanmaalla muuta maata vähemmän. Pohjois-Pohjanmaan yksityismetsistä myytiin puuta viime vuonna 2, 8 miljoonaa kuutiometriä, mikä on kaikkien aikojen viidenneksi suurin vuotuinen myyntimäärä. Myyntimäärä pieneni viime vuonna P-Pohjanmaalla neljä prosenttia edellisvuodesta. Kantohinnat ovat olleet hienoisessa laskussa. Marraskuun uudistushakkuiden hinnat laskivat viime vuonna vuodesta 2013 eniten kuusitukilla ja vähiten koivukuitupuulla. Kuusitukin keskihinta marraskuussa 2014 uudistushakkuilla putosi kolme euroa kuutiolta ja koivukuitupuun 30 senttiä edellisvuoteen verrattuna. Puukauppaa on käyty Suomessa varsin tasaisesti. Puun hinnat ovat lievästi laskeneet kysyntää suuremman tarjonnan seurauksena. Positiivinen uutinen puukaupan näkövinkkelistä on se, että markkinahakkuita on tehty vilkkaasti. Tämän pitäisi ennakoida puukaupan vilkastumista lähikuukausien aikana. Toinen myönteinen seikka Metsäteollisuuden puunkäyttö oli vuonna 65 miljoonaa kuutiometriä, josta tuontipuuta oli 10 miljoonaa kuutiometriä. Puunkäytön ennakoidaan nousevan hieman vuonna 2015. Yksityismetsien hakkuumäärien ennakoidaan nousevan 47 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2015. Tämä tarkoittaa 1-3 prosentin kasvua yksityismetsien puukaupassa. Keskimääräiset kantohinnat laskivat viime vuonna hieman. Lasku oli keskimäärin prosentin luokkaa. Keskimääräisten kantohintojen ennustetaan nousevan lisääntyvien hakkuiden myötä vuonna 2015. Heikki Rahko, asiantuntija, MTK:n metsälinja Metsänomistajan ennakointi Kemera-muutoksessa kannattaa Kestävän metsätalouden rahoituksen tuet muuttuvat tänä vuonna. Vajaatuottoisten metsien uudistamisen tuki on yksi poistuvista työlajeista ja tähän on aikaa hakea vielä rahoitusta 17.4.2015 asti. Mhy Pudasjärven alueneuvoja Teemu Veteläinen on tehnyt metsäsuunnitelmaohjelmalla haun vajaatuottoisten kuvioiden kartoittamiseksi Kuivaniemen ja Oijärven alueella. Järjestelmän avulla Oijärvellä metsää omistavan Esko Vakkurin metsätilalta nousi esille kuvio, johon KMR lakimuutos tulee vaikuttamaan negatiivisesti. -Päätin soittaa metsänomistajille tiedoksi, että täällä on tällainen alue ja siihen saisi valtion tukea jälkitöihin, Teemu Veteläinen kertoo. Esko Vakkuri piti yhteydenottoa hyvänä asiana ja aihe oli ajankohtainen, nyt kun kemeralaki muuttuu. Vakkuri harkitsee vielä, että al- kaako toteuttamaan suunnitelmaa. - Samalla voisi tietenkin hoitaa muutkin läheiset harvennukset jos hakkuukone tulee paikalle, Vakkuri pohdiskelee. Hakkuusopimukset tulisi olla tehtynä 17.4 mennessä ja myöhemmin todetaan mittaustodistuksilla KMR-kelpoisuus. tuloksen tavoittelemista. -Nyt on hyvä aika tarkistaa, onko metsissä vajaatuottoisiksi luokiteltuja alueita esimerkiksi metsäsuunnitelmasta tai soittamalla alueneuvojalle. Alueet on hyvä käydä varalta tarkistamassa maastossa, mikäli kuviotieto on Nyt on hyvä aika tarkistaa, onko metsissä vajaatuottoisiksi luokiteltuja alueita esimerkiksi metsäsuunnitelmasta tai soittamalla alueneuvojalle. Alue katsotaan KRM-kelpoiseksi, mikäli kantorahatulo hehtaarille on alle 1900 € II-tukivyöhykkeellä, johon Kuivaniemen ja Oijärven alue kuuluu. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä jatkamiseen Esko ei näe estettä, hän pitää hyvänä asiana metsänomistajajärjestön kattavaa edunvalvontaa, neuvontaa, metsänomistajan tavoitteiden huomioimista sekä parhaan mahdollisen vanhaa. Puunmyyntisuunnitelman teko on metsähoitoyhdistyksen jäsenille maksuton, Teemu ohjeistaa. Valtion tuki esimerkiksi yhden hehtaarin ojitusmätästykselle ja istutukselle on noin 450 €, jossa uudistusalan raivauksen sekä istutuksen tekee metsänomistaja. -Kustannusvaikutusero on merkittävä vanhan KMR-lain ja tulevan lain välillä, muistuttaa Veteläinen. Esko Vakkuri Kuivaniemeltä piti positiivisena asiana mhy:n yhteydenottoa. Leikko 1 · 2015 4 Metsänhoitoyhdistyslain muuttuessa jäsenyytesi metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu ilman eri toimenpiteitä. Leikko 1 · 2015 Apu metsänhoitoyhdistyksestä Jälleen kerran on aika palauttaa mieliin metsävero(2C-lomake) sekä arvonlisäveroilmoituksen (kausiveroilmoitus) täyttäminen menneeltä vuodelta. Kaarina Räisänen poikkesi tuomaan ilmoituksen tekoon liittyvät lomakkeet ja kuitit mhy:n toimistolle hyvissä ajoin. Metsätalouden veroilmoituksen sekä arvonlisäveroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on 2.3.2015. Kaarina on teettänyt veroilmoi- tuksensa metsänhoitoyhdistyksessä noin 15 viimeistä vuotta. Hän säilyttää meno- ja tulotositteet kotona aikajärjestyksessä, niinpä ne onkin helppo toimittaa veroilmoituslomakkeiden saavuttua ilmoituksen tekijälle. Verotuksen muuttuvia kiemu- roita Kaarina seuraa sanomalehdistä ja muista tiedotusvälineistä, mutta kokee kuitenkin helpotuksekseen sen, että voi antaa metsään liittyvät veroasiat ammattilaisen hoitoon. Ilmoituksesta perittävää hintaakaan hän ei koe liian suureksi siitä saatavaan hyötyyn nähden, 5 olletikin kun hinnasta saa osan takaisin verotuksen kautta. Hän toteaakin, että luottaa siihen, että ammattilaisilla on kuitenkin viimehetken tiedot verotuksesta. On hyvä, että paikkakunnalla on metsänomistajille oma toimisto, josta löytyy apu niin vero kuin muihinkin metsäasioihin. Kaarina on pitkänlinjan metsänomistaja ja hän on hoitanut metsäasiansa tähän asti itse mhy:n Ammattilaisilla on kuitenkin viimehetken tiedot verotuksesta. avustuksella. Sukuun on nyt kuitenkin valmistumassa tuore metsäinsinööri, joten hän toivookin vastuun metsäasioistaan siirtyvän hiljalleen nuoremmille. Me metsänhoitoyhdistyksissä neuvomme ja autamme mielellämme kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa tai teemme mielellämme ilmoitukset puolestanne vuosien kokemuksella ja vahvalla ammattitaidolla kohtuuhintaan. Soita tai tule käymään, yhteystiedot löytyvät lehtemme viimeiseltä sivulta. Kaarina Räisänen (oik) luottaa metsäveroasioissa metsänhoitoyhdistyksen ammattitaitoon. Toimistonhoitaja Tarja Kurtti tarkistaa, että kaikki tarvittavat paperit on mukana. Kaupanvahvistuspalvelu myös Metsänhoitoyhdistykseltä Jussi Perttu sai vuodenvaihteessa oikeudet toimia julkisena kaupanvahvistajana. Kaupanvahvistaja tarkastaa että luovutuskirjassa on lainvaatimat asiat huomioituna ja vahvistaa kiinteistön luovutukset (kaupat, lahjat sekä jakosopimukset) kaikkien osapuolten läsnä ollessa. Myös metsänomistajien tarvitsemia asiakirjoja laaditaan Metsänhoitoyhdistysten toimesta, kuten kauppaja lahjakirjat, kiinteistöjen ja kuolinpesien jakosopimukset sekä perukirjat. Asiakirjojen laatimista edeltää yleensä esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen suunnittelu, jotta käytännön tilanhoito saadaan toimivaksi ja verohyödyt maksimoitua. Onnistuneeseen lopputulokseen valtakirjakaupalla Talvella 2014 Metsänhoitoyhdistys hoiti valtakirjakaupalla puukaupan, jonka koko oli noin 2000 m3 ja puukaupanarvo 32 000 euroa. Leimikossa oli avohakkuuta 15 hehtaaria ja harvennusta 20 hehtaaria. Kyseessä oli hiljattain sukupolvenvaihdoksen tehneet metsänomistajat. Metsänomistaja sisaruksille puukauppa-asiat olivat sen verran outoja, että he päättivät luottaa metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaan puukaupan hoidossa. Käytännössä metsänomistajat antoivat puukauppavaltakirjan metsänhoitoyhdistykselle puukaupan hoitamiseen. Valtakirjakaupan hoitamiseen kuuluivat puukaupan kilpailuttaminen, puukaupan tekeminen ja hakkuun sekä luovutusmittauksen valvonta avaimet käteen-periaatteella. Tehdyssä hakkuunvalvonnassa metsänhoitoyhdistyksen neuvoja huomasi hakkuussa jääneen tavallista enemmän ylipitkiä kantoja. Pitkistä kannoista huomautettiin välittömästi hakkuukoneenkuljettajalle. Hakkuu suoritettiin talvella ja ylipitkät kannot metsäneuvoja kävi toteamassa vielä hakkuun jälkitarkastuksessa lumien sulettua. Metsäneuvoja totesi että hakkuu ei ole mennyt hyväksyttävällä tavalla, vaan puunostajan tulisi korvata metsänomistajalle pitkistä kannoista ai- Yk s i t t ä i s e n metsänomistajan asema vastaavassa tilanteessa olisi ollut erittäin heikko. heutunut vahinko. Puunostaja halusi myös omalta osaltaan tutkia tilanteen. Yhteydenotoista huolimatta puunostajan ei ollut aktiivinen ratkaisemaan korvauskysymystä. Metsänhoitoyhdistyksen toimesta alueelle tehtiin maastomittaus kesällä 2014. Kantojen määrä laskettiin ympyräkoeala mittauksella. Koealat mitattiin kuvioittain ja yhteensä koealoja alueelta mitattiin 103 kappaletta. Koealoilta mitattiin normaalimittaisten sekä ylipitkien kantojen määrä, kantojen pituus, läpimitta sekä kantojen lukumäärä hehtaarilla. Mittaukset tehtiin puulajeittain ja kuutiohintana käytettiin jokaisen puulajin keskihintaa tässä puukaupassa. Mittauksessa todettiin, että ylipitkiä kantoja oli keskimäärin 447 kpl/ha mikä oli noin 38 % kaikista kannoista. Mittauksen perusteella todettiin kantoihin jääneen puuta noin 35 m3 ja korvauksen määräksi muodostui 400 euroa. Leimikko oli koivukuitupuuvaltainen kemera-leimikko, joka vaikutti korvaussummaan. Tukkivaltaisessa kohteessa korvaussumma olisi ollut moninkertainen. Mittauksen perusteella asiasta laadittiin korvaushakemus puunostajalle. Puunostaja omalta osaltaan myönsi vahingon oikein todetuksi ja suostui maksamaan metsänomistajalle metsänhoitoyhdistyksen neuvojan neuvotteleman vahingon- korvauksen. Metsänomistajat olivat metsänhoitoyhdistyksen toimintaan erittäin tyytyväisiä. He totesivat lisäksi että yksittäisen metsänomistajan asema vastaavassa tilanteessa olisi ollut erittäin heikko, onneksi oli luotettu puukaupan ammattilaiseen. Leikko 1 · 2015 6 Metsänomistajien edunvalvonta siirtyi uuteen aikaan Metsänhoitoyhdistykset MTK:n jäseniksi Vuodenvaihteessa siirryttiin kaksiportaiseen malliin, jossa metsänhoitoyhdistykset vastaavat metsänomistajajäsentensä paikallisesta ja MTK:n metsälinja alueellisesta, valtakunnallisesta ja kansainvälisestä edunvalvonnasta. Samassa yhteydessä MTK:n metsälinjan toimintaan vahvistettiin palkkaamalla 13 metsäasiantuntijaa maakuntiin eri puolille Suomea. mään MTK:n mittavia jäsenetuja ilman metsänomistajakohtaista MTK:n jäsenyyttä. Siksi järjestöuudistus päätettiin tehdä heti, kun metsänhoitoyhdistyslain uudistus mahdollisti metsänhoitoyhdistysten MTK-jäsenyyden. Järjestöuudistuksella parempia tuloksia Maassamme toimivat metsänhoitoyhdistykset kokoontuvat MTK:n Metsävaltuuskuntaan päättämään MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten toiminnasta. Metsävaltuuskunta mm valitsee 20 jäsentä MTK:n valtuuskuntaan, joka käyttää korkeinta päätösvaltaa MTK:n toiminnassa. Metsänhoitoyhdistyksillä ja niiden jäsenillä on koko MTK:n osaaminen käytössään. Näin metsänomistajan mahdollisuudet harjoittaa tavoitteittensa mukaista metsätaloutta ovat parhaat mahdolliset. Järjestö on jäsentensä näköinen ja toiminnan tehokkuus mitataan metsänomistuksen kannattavuutena. Metsänomistajien intressit maankäytössä, verotuksessa ja lainsäädännössä vaativat jämäkkää otetta ja hyvää yhteistyötä metsänomistajajärjestöjen kesken. Metsänomistajakunnan sidosryhmillä ja vastapelureilla on erittäin voimakkaat ja hyvin organisoidut toimintatavat monipuoliseen lobbaukseen ja viestintään omista lähtökohdistaan käsin. Hajanainen organisaatiorakenne ja vähäiset toimintaresurssit eivät mahdollista tehokasta edunvalvontaa. Aiemmin nyt toimintansa lopettaneet metsänomistajien liitot olivat MTK:n jäseniä eivätkä mhy:n jäsenet päässeet hyödyntä- Kaaviokuva metsänomistajien uudesta järjestörakenteesta: Jäsen Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet pääsevät paremmin vaikuttamaan Heikki Rahko MTK:n metsälinja MTK-yhdistys MTK-liitto MHY-yhdistys Yhteisöjäsenet Metsävaltuuskunta Valtuuskunta 55 MTK-liittojen edustajaa liittojen jäsenmäärän suhteessa Enintään 5 yhteisöjäsenten edustajaa 20 metsänhoitoyhdistysten edustajaa Rengaspölkky halonsärkijän apuna Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat: Yhdistyksen jäsenedut: Valtakunnalliset jäsenedut: • • • • • • Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €. • LähiTapiola:10 %:n alennuksen metsä- ja kotivakuutuksesta. • United Bankers: 30 % alennus Metsäobligaation merkintäpalkkios ta. • Savotan Puoti: pokara 34,90 €, tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi 29,90 € Alennusta palveluista Maksuttomat koulutustilaisuudet Maksuton neuvonta Jäsenlehti ”Leikko” 3 krt vuodessa • Maaseudun tulevaisuuden Metsäliite 3-4 krt/vuosi Metsänomistajat SAVOTAN PUOTI MTK:n jäsenedut mm.: • Can-AM mönkijän , traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle 300-500 € etuseteli tarvikehankintoihin. • St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa. • K1 Katsastajat : Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. • Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %. • Agrimarket: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritar vikkeista alennus 10 %. • Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. • Grolls työvaatteliike: Björnkläder-työvaatteista -25 % ja muista tuotteista -10 %. Pudasjärvellä Siuruan kylässä metsätilan omistava, mutta Mäntässä asuva, Eino Jaakkola on kehitellyt jo 20 vuotta sitten kaikkien halonhakkuuta joko pakosta tai harrastuksenaan tekevien ihmisten iloksi rengaspölkyn. Rengaspölkyn tarkoitus on pitää halottavat pölkyt ns. särkypölkyn päällä vanhan autonrenkaan avulla siten, etteivät ne tipu pois. Rengaspölkyn käytössä on monia etuja. Työturvallisuus varmasti paranee, koska 1) rengas vaimentaa kirveeniskuja ja lyönnin mennessä ohi, kirves osuu ensin renkaaseen 2) rengaspölkyn ympärille ei jää irtohalkoja jalkoihin. Rengas estää kirveen osumisen pölkkyyn ja siten pölkyn pää ei pärstäänny. Rengaspölkky nopeuttaa ja helpottaa työtä, kun ei tarvitse kumartua maahan keräämään irtopuita. Käytön haittapuolena voisi mainita liian isot pölkyt, koska ne täytyy ensin halkoa muualla neljään osaan ja sitten voi jatkaa rengaspölkyllä. Vain pystyssä halottaviin puihin rengaspölkky auttaa. Tee oma rengaspölkky Tekotarpeet löytyvät jokaiselta autotallin nurkasta sekä halkorantteelta. Tee pölkyn päähän kolme sarvea, jotka ulottuvat noin 10 senttiä renkaan yläpuolelle. Poraa sarvien päähän viiden millin reiät ja niihin 4 tuuman naulat, jotka jätät kolmisen senttiä näkyviin. Sen jälkeen aseta rengas sarvien päälle ja merkkaa renkaaseen reikien paikat. Poraa renkaasen n. 10 mm reiät ja paina rengas paikalleen. Merkkaa Pölkky ei tipahda pois kesken halkomisen. yhteen sarveen ja renkaaseen kohdistusmerkit, niin osaat seuraavalla kerralla asettaa renkaan oikeaan asentoon. Renkaan sopiva koko 1113 tuumaa. Rengaspölkyn kyljessä kantokahva helpottaa siirtelyä. Rengaspölkkyä kannattaa säilyttää sateelta suojassa ja irti maasta, jotta se ei laho. Katon alla tämä mainio apuväline kestää vuosikymmenet. Koska tekotarpeet eivät ole kovin kalliit, kannattaa rengaspölkky tehdä jokaisen halonhakkaajan ensitöikseen. Eino Jaakkolan idea on vapaasti hyödynnettävissä. Kuvat: Eino Jaakkola Rengaspölkky valmiina Leikko 1 · 2015 7 Metsänhoitoyhdistys harventaa sähkölinjojen vierimetsiä Kuusamossa Caruna Oy investoi sähköverkkoon harvennuttamalla keskijännitelinjojen eli 20 kV sähkölinjojen vierimetsät. Metsänhoitoyhdistys Kuusamo sai sähkölinjojen vierimetsähakkuu – urakan valtakunnalliselta pääurakoitsijalta, UPM Silvesta Oy:ltä. UPM Silvestan urakka käsittää valtakunnallisesti noin 5000 km, josta Kuusamossa tehdään nyt 860 km. Kyseessä on ns johtokilometrit jotka kulkevat metsäisellä alueella. Kaikkiaan käsiteltävällä alueella on Kuusamossa 1106 johtokilometriä kun aukeat alueet lasketaan mukaan. Maanomistajia on kaikkiaan noin 3000. Kyseessä on siten mittava projekti. Metsänhoitoyhdistys sai Kuusamon urakan hoidettavakseen aikaisemman vierimetsähakkuukokemuksen perusteella. Fortum Sähkönsiirrolle teimme vuodesta 2011 lähtien pilotti- jaksoina Kurkijärventien risteyksestä Kuoliolle ja Kuoliolta Jokilammille kulkevat sähkölinjat. Tästä saadun kokemuksen perusteella saimme tämän ison urakan, kertoo toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara. Metsänhoitoyhdistykselle työ on mittava ja se soveltuu talviseen vuodenaikaan hyvin kun metsänhoitotöiden suunnittelussa ja toteutuksessa muuten on hiljaisempaa. Käytännössä Kuusamossa hoidetaan kolme Carunan huoltoaluetta, eteläinen, itäinen ja keskinen. Pohjois-Kuusamon huoltoalue jää toistaiseksi käymättä läpi, mutta sekin tullee vierimetsähakkuiden piiriin lähivuosina. Vierimetsähakkuu toteutetaan siten, että pääasiallinen työ toteutetaan metsäkoneilla. Koneet kulkevat johtokadulla ja harventavat vierimetsät molemmin puolin. Vierimetsistä poistetaan sähkölinjaa uhkaavat puut, työ tehdään normaalien harvennushakkuumallien mukaisesti. Sähköturvallisuusasioista ollaan erityisen tarkkoja sillä johtimissa kulkee virta työskentelyn aikana. Suojaetäisyys koneella työskenneltäessä on 3 metriä, sitä lähempänä johtimia olevat puut kaataa työhön koulutettu metsuri. Erilaiset koulutukset ovatkin tulleet tutuiksi toimihenkilöille, koneyrittäjille ja -kuljettajille, sekä metsureille. Sähkölinjoilla työskentelyyn vaaditaan muun muassa ensiapukoulutus, työturvallisuuskortti, Carunan työturvallisuuskoulutus ja SFS 6002 – sertifikaatin mukainen sähköturvallisuuskoulutus. Vierimetsänhakkuu työllistää paitsi kuusamolaisia yrittäjiä, myös naapurikunnista koneyrittäjiä. Linjahakkuissa on tällä hetkellä 4 – 5 metsäkoneketjua ja puolenkymmentä metsuria. Tavallisena talvena meillä ei ole metsureille käytännössä mitään töitä tarjolla, tämä talvi on linjahakkuiden takia poikkeuksellinen ja kaikki koulutetut metsurit ovat nyt töissä. Osalta puuttuu jokin koulutus, mutta nekin saadaan kuntoon lähiaikoina jolloin hekin pääsevät työskentelemään, kertoo Maunu Kilpivaara. Tulevana kesänä hoidetaan lisäksi noin 360 kilometriä sähkölinjojen alustanraivausta. Metsänhoitoyhdistyksellä käytännön töiden suunnittelusta vastaa Taisto Männikkö, Henri Väisänen ja Tomi Huttu. Vierimetsien harventamiselle on selkeä tarve, sillä viime vuosina sähkökatkoja on Koillismaallakin ollut aiempaa enemmän. Kuusamossa liki 80 % sähköjohdoista sijaitsee metsäisillä alueilla, minkä vuoksi johdot ovat alttiita kovan tuulen, myrskyn tai lumikuorman takia kaatuville tai taipuville puille. Keskijänniteverkon sähkönjakelun keskeytyksistä noin puolet aiheuttaa sähköjohtojen päälle kaatuneet tai siihen nojaavat puut. Oikein hoidetut johtojen vierimetsät lisäävät olennaisesti sähkötoimituksen luotettavuutta. Hoitamattomat metsät ongelma sähkönsiirrolle Ongelman johdoille aiheuttavat lähinnä nuorehkot lehtipuita ja mäntyjä sisältävät hoitamattomat metsät, jotka taipuvat lumen alla tai kovassa tuulessa johdoille. Sähkön jakelun keskeytysten määrää voitaisiin vähentää selvästi toteuttamalla riittävät metsähoitotoimenpiteet johtoalueiden vierimetsissä ajoissa. Maanomistajalla on oikeus mutta ei velvollisuutta poistaa mahdollisesti sähkönjakelua uhkaavat puut. Hyvän metsänhoidon, metsänomistajan taloudellisen puustosta saaman edun ja sähkönsiirron turvaamisen takia on hyvä harventaa tai avohakata metsät ajallaan. Verkonhaltijalla on puolestaan oikeus poistaa yksittäisiä, sähkönjakelua mahdollisesti vaarantavia puita myös johtoalueiden ulkopuolelta vierimetsistä. 1.9.2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköverkonhaltijoita huolehtimaan entistä paremmin sähkönsiirrosta. Mikäli sinulla on vierimetsähakkuusta kysyttävää, ole yhteydessä pääurakoitsijaan: UPM Silvesta Oy, Hanna-Leena Lepistö 040 1923243 Kolumni Välttämättömiä kannolta Brysseliin? Mitä, jos metsänhoitoyhdistyksiä ja MTK:n metsäedunvalvontaa ei olisikaan? Metsäpalveluita olisi vaikeampi saada. Joka tapauksessa ne olisivat kalliimpia. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja puusta maksettava hinta olisi alhaisempi. Kukapa niitä ”virman miehiä” pitäisi silmällä? Teollisuutta olisi vähemmän, kun metsien tuotto olisi heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ei olisi nykyisessä mittakaavassa. Hirviongelma olisi karannut lopullisesti käsistä. Rajoittavia kaavoja olisi enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaehtoista metsien suojelumallia ei olisi, vaan vielä nykyistäkin enemmän pakkosuojeluoh- On tärkeää, jelmia. Metsälaki ei olisi että pohjoimetsänomistajalähtöinen, vaan rajoittava ja suojelu- sen erityiskypainotteinen. Puutavaran- symykset pymittauksessa heikomman syvät alueen suoja olisi vajavaisempi. metsänhoitoyhdistysten Tukkia katkottaisiin kuiduksi, kun valvonta olisi välityksellä metsäpoliittiheikkoa. Kemera saattai- sessa paininpuussa. si puuttua kokonaan eikä metsävähennystä tai muita verokannusteita olisi nykyisessä laajuudessa. Kiinteistövero tai metsänomistusmaksu olisi säädetty aikoja sitten. Yksityisen omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen ja yrittäminen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi. Brysselistäkin olisi vyörynyt suojelupainotteinen metsäsuunnitelmapakko. Biopolttoaineilla olisivat kahlitsevat kestävyyskriteerit. Hakkuista vaadittaisiin erilliset laillisuustodistukset ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti. Kaiken edellä kerrotun pitämisessä on paljon puolustettavaa jatkossakin eivätkä kaikki asiat ole niin kuin pitäisi. Pohjoissuomalaisille metsänomistajille kaikkein isoin murhe on kuitupuun kysynnän heikkous ja se, ettei energiapuulle ole kysyntää lainkaan. Samoin kemeratukien merkitys on suuri. On tärkeää, että pohjoisen erityiskysymykset pysyvät alueen metsänhoitoyhdistysten välityksellä metsäpoliittisessa paininpuussa. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen on tulevien hallitusneuvotteluiden keskeinen metsäpoliittinen kysymys. Se varmistaisi myös uusia investointeja. Metsänhoitoyhdistyksillä ja MTK:lla on hyvät yhteistyösuhteet teollisuuteen, virkamiehiin ja poliitikkoihin. Pelkällä räyhäämisellä saadaan kyllä komeita otsikoita, mutta asioita se harvoin saa eteenpäin. Siksi emme istu koskaan oppositiossa, vaan pyrimme olemaan kulloisenkin hallituksen iholla laadukasta tietoa ja vaihtoehtoja tarjoten. Toki joskus joudumme lyömään nyrkkiä pöytään ja nostamaan perälaudan pystyyn. Vahva kentän tuki ja iso jäsenmäärä ovat monesti se peräseinä, jota tarvitaan. Tavallisista metsänomistajista koostuu myös hallinto, jota koulutetaan ja joka sitoutuu yhteen hiileen puhaltamaan. Metsänhoitoyhdistyksissä on lähes tuhat toimihenkilöä ja pari tuhatta metsuria. Metsänomistajien vaaleilla valitsemia valtuutettuja on vajaa 3000 ja hallituksissa istuu noin 500 jäsentä. Metsävaltuuskunnassa jokaisella mhy:llä on oma edustaja. MTK:lla on reilu parikymmentä metsäasioiden parissa työskentelevää toimihenkilöä Helsingissä, maakunnissa ja Brysselissä. Tämän lisäksi MTK:ssa työskentelee maankäyttö-, ympäristö-, vero-, yrittäjyys-, hallinto- ja juridiikka-ammattilaisia, joiden osaaminen on metsäedunvalvonnan käytössä. Tällaisella organisaatiolla tuotetaan palveluita ja ajetaan reilun 300 000 suomalaisen metsätilan ja niiden omistajien asiaa. Olemalla metsänhoitoyhdistyksen jäsen jatkossakin, olet painava osa tätä metsänomistajien edunvalvontaketjua puun juurelta Brysseliin. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK Petäjävesi Leikko 1 · 2015 8 Pudasjärvellä pitkää koneyrittäjänä toimineet veljekset Juha ja Kari Vikström aloittivat viime vuoden lokakuun alussa hakkuu-urakoinnin metsänhoitoyhdistys Pudasjärven leimikoilla. Veljeksillä on pitkä kokemus sekä maanrakennus- että hakkuu-urakoinnista Koillismaalla, eniten kotikunnassaan Pudasjärvellä. Yrityksellä on kalustoa tällä hetkellä 4 kaivinkonetta, 3 maansiirtokuorma-autoa, 4,5 hakkuukoneketjua, 2 lavettia sekä 15 miehistönkuljetusautoa. Tällä hetkellä hakkuun urakointisopimuksia on metsänhoitoyhdistyksen lisäksi pk-sahoilla sekä Metsähallituksella. Vieraita työntekijöitä Kuljettaja Mikko Mäntykenttä räntäsadepäivänä siistissä sisätöissä. Kemera-laki hyväksyttiin, asetuksia odotellaan Eduskunta hyväksyi määräaikaisen kestävän metsätalouden rahoituslain ennen joulua. Uuden lain piiriin ei kuulu enää mm. metsänuudistaminen, pellonmetsitys ja pystykarsinta. Eduskunta kuitenkin edellyttää, että tuki Pohjois-Suomen vajaatuottoisten ja vajaapuustoisten metsien uudistamiselle otetaan erillisen valmistelun jälkeen mahdollisimman pikaisesti käyttöön ja että samassa yhteydessä luodaan eri viranomaiset kattava vähämerkityksisen tuen myöntämistä koskeva rekisteri. Nyt odotellaan EU-komission kannanottoja lakiin. Lakia tarkentavia asetuksia tulee kaksi. Valtioneuvon asetus määrittää työlajien rahoitusehdot ja tukitasot. Maa- ja metsätalousministeriön asetus tulee määrittämään hakemuksien ja ilmoituksien sisällön. Asetukset lähetetään lausuntokierrokselle EU-komission käsittelyn jälkeen. Entisen lain mukaisia hankkeita voidaan tehdä 17.4 saakka, jolloin dokumentit pitää olla metsäkeskuksissa. Uusi KMR-laki tulee suunnitelmien mukaan voimaan 1.7.2015. Metsänomistajien kannattaa kartoittaa sellaiset hakkuukohteet, joihin olisi mahdollisuutta saada uudistamisen KMR-tuki vanhan, vielä voimassaolevan lain ehdoilla. Kantorahatulo saisi olla maksimissaan 1920 €/ha, jotta ehdot täyttyisivät. Muidenkin lakien käsittelyssä mm. uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisessa on ollut kii- vastakeskustelua eri edunvalvontapiireissä. Energiapuun käytön tukeminen on herättänyt niissä useita toisistaan poikkeavaa käsitystä metsävarojen riittävyydestä. Metsäteollisuus on esittänyt mm. jalostuskelpoisen puun rajaamista kokonaan pois mm. metsähakesähkötuen piiristä. Näin valtio pystyisi omalta osaltaan turvaamaan jalostavan teollisuuden raakaainepohjaa. Maa- ja metsätaloustuottajien mukaan metsävarat ovat voimakkaassa kasvussa ja puuta riittää niin ainespuuksi kuin energiaksi. Suurempi huoli on, että metsissä ei tehdä riittävästi metsänhoidollisia hakkuita ja että energiapuuta jää kasvavassa määrin metsiin. Energiateollisuus sekä koneyrittäjät ovat metsätaloustuottajien kannalla, että puuvaramme riittävät kaikkiin käyttötarpeisiin hyvin. Huolena on – varsinkin Pohjois-Suomessa – puuraaka-aineen vajaakäyttö. on 16 henkilöä, jotka työllistyvät ympärivuoden joko hakkuissa tai maanrakennustyömaalla. Veljeksistä Juha ehtii olla lähes koko ajan oikeissa konetöissä, mutta Karin aika menee pääosin koneiden huolto- ja varaosahuollossa sekä lavettikuljetusten ja työmaiden hoitamisessa sekä paperitöissä. - Hyvä homma, että saa tehdä työtä omassa kotikunnassa ja ihan kotoa pitäen, kommentoi veljeksistä Juha Vikström. Välillä on pitänyt toki käydä pikavisiitillä Kuivaniemellä auttamassa paikallista koneyrittäjää hakkuiden pysymistä sovitussa aikataulussa. Niskasaaren Heikki oli aikanaan pk-sahan palveluksessa, joille teimme urakointia, joten oli helppo tulla jatkamaan tuttujen miesten kanssa, toteaa Juha Vikström, joka itsekin on metsänomistaja. Tällä hetkellä metsänhoitoyhdistys Pudasjärvellä mukaan lukien myös Kuivaniemen alueet on talvikorjuun aikaan kolme ja puoli hakkuuketjua tekemässä metsänomistajien leimikoita korjuupalveluna. - Tämän hetkisessä puukauppatilanteessa on mhy:n korjuupalvelu kullan arvoisessa asemassa, jotta nekin harvennukset saataisiin tehdyksi, jotka eivät herätä ostohaluja metsäyhtiöissä, toteaa korjuuvastaava Heikki Niskasaari. Vuonna 2014 saatiinkin korjuupalvelun kautta tarjottua pudasjärveläisille sekä kuivaniemeläisille metsänomistajille hyvän vaihtoehdon hoitaa hakkuutarpeitaan mhy:n kautta. Toimitetut kokonaispuumäärät kohosivat edellisvuodesta suunniteltua enemmän. –Jos kuitu- ja energiapuuta markkinat vetäisivät enemmän, niin Ruusuja ja risuja sertifioin PEFC metsäsertifioinnin auditointikierros käytiin Pohjois-Suomessa lokakuussa. DNV Certification Oy:ltä toimintaamme olivat auditoimassa Rolf Arnkil, Aki Jouhiaho, Janne Levula ja Christian Hornborg. Poikkeamia sertifioinnin kriteereistä löytyi auditoinneissa suurin piirtein edellisvuosien mukainen määrä, kohteet toki hieman vaihtuivat. Osa aikaisemmin poikkeamia aiheuttaneista virheistä oli saatu kuntoon, mutta uusiakin ilmeni. Pääaudioija Rolf Arnkil kiitti metsänomistajien ja yritysten yhteistyön tuottaneen hyviä tuloksia taimikonhoidossa, jossa metsäohjelman tavoitetaso ylitettiin kaikilla alueilla. Myös korjuuvauriot onnistuttiin nyt kaikilla alueilla painamaan tavoitetason (4 %) alle. Vesiensuojelukoulutukseen on viime vuosina satsattu paljon. Parannusta onkin tapahtunut, mutta edelleen löytyi muutama huonosti hoidettu kunnostusojituksen vesiensuojelu, pari kriteerien kieltämää uudisojitusta sekä kunnostusojituksia liian karuilla kohteilla. Pohjois-Suomen sertifiointitoimikunnan puheenjohtaja Markku Ekdahl muistuttaakin, että myös sertifiointiin sitoutuneiden metsänomistajien on huolehdittava siitä, että kunnostusojituksia tehdään vain sallituilla kohteilla (kemerarahoituskelpoiset) eikä uudisojituksia tehdä. Kriteerien kieltämät uudisojitukset ja karujen maiden kunnostusojitukset olivat tälläkin kertaa kaikki metsänomistajien omatoimisesti tekemiä. Myös vesiensuojelutoimenpiteet on tehtävä tarkasti suunnitelman mukaan. Koneenkuljettajilla ei ole lupaa poike- ta vesiensuojelusuunnitelman ohjeista, vaikka maanomistaja toisin toivoisikin. Myös muokkauksen suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla on tehtävä ohjeiden mukaisesti. Tällä kertaa pari kohtaa aiheutti meille myös vakavan poikkeaman. Kulotutuksen tavoitteisiin ei vieläkään päästy Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, hyvästä yrityksestä ja toimijakohtaisesta kulotussuun- nitelmasta huolimatta. Jokaisen toimijan vastuulla on nyt etsiä ja toteuttaa riittävä määrä kulotukseen tai säästöpuuryhmien polttoon sopivia kohteita. Myös metsänomistajilta toivotaan aktiivisuutta asiassa. Säästöpuuryhmien poltto on kulotusta helpompaa ja riskittömämpää, luonnonhoidon kannalta sillä saavutetaan silti riittävä monimuotoisuus. PEFC-sertifioinnin toteutus uudistui Metsänhoitoyhdistyksen jäseninä olevat metsänomistajat saavat jatkossakin PEFC-sertifioinnin yhdistyksen jäsenetuna. PEFC-metsäsertifiointia on toteutettu Suomessa vuodesta 1999 lähtien. Tällä hetkellä Suomen metsistä noin 95 % on PEFC sertifioitu. Sertifiointi on toteutettu alueellisena ryhmäsertifiointina metsäkeskusalueittain. Alueellisessa ryhmäsertifioinnissa ovat olleet mukana niin alueen metsänomistajat kuin metsätalouden parissa toimivat yritykset ja organisaatiot. Metsänomistajat ovat liittyneet PEFC-sertifiointiin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. MHY-lain ja metsänomistajajärjestön muutosten myötä PEFC-sertifioinnin toteutus uudistui vuodenvaihteessa. Alueelliset ryhmäsertifikaatit siirrettiin MTK:n, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Sahat ry:n yhdessä perustaman uuden yhdistyksen nimiin. Kestävän metsätalouden yhdistys ry hallinnoi alueellisia ryhmäsertifikaatteja jatkossa. Metsänomistajan ei tarvitse muutoksen takia tehdä mitään, vaan metsänhoidoyhdistyksen jäsenillä sertifikaatti jatkuu automaattisesti. Miksi kannattaa olla mukana PEFC-ryhmäsertifioinnissa? - Ryhmäsertifiointi säästää kustannuksissa, jolloin se on metsänomistajan kannalta kannattavin valinta. Yritykset haluavat yhä useammin ostaa sertifioitua puuta, joten metsänomistajan puunmyynnin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta PEFC-sertifiointi on järkevä valinta. Riippumatta siitä, mitä kautta metsänomistaja ilmoittautuu mukaan sertifiointiin, on hänen metsiensä täytettävä samat sertifioinnin vaatimukset. Leikko 1 · 2015 9 Tämän hetkisessä puukauppatilanteessa on mhy:n korjuupalvelu kullan arvoisessa asemassa, jotta nekin harvennukset saataisiin tehdyksi, jotka eivät herätä ostohaluja metsäyhtiöissä. saataisiin harvennuskohteitakin hoitaa enemmän kuntoon, harmittelee Niskasaari. – Kun lähitulevaisuuden uudet investoinnit alkavat vaikuttaa kuitu- ja energiapuun kysyntään, tilanne parannee myös täällä Koillismaalla, toivoo Niskasaari. Kuvassa Juha Vikström lähes 30 asteen pakkasessa tuuria lopettamassa. nnin auditoinnista Kuolinpesän tulevaisuus pesän osakkaiden käsissä Metsänomistajan kuoleman seurauksena muodostuu jakamaton kuolinpesä. Kuolinpesän osakkaat määräävät omaisuudesta yhdessä ellei testamentilla ole muuta määrätty. Oikeustoimien syntymisen edellytyksenä on tällöin osakkaiden yksimielisyys. Jatkossa muutokset sitten pesän omaisuudessa tai määräämisvallassa omaisuuteen vaativat perillisten yksimielisen sopimuksen. Jokainen sertifiointiin sitoutunut urakanantaja on samalla sitoutunut käyttämään töissä vain sertifiointiin sitoutuneita yrittäjiä. Jokainen sertifiointiin sitoutunut urakanantaja on samalla sitoutunut käyttämään töissä vain sertifiointiin sitoutuneita yrittäjiä. Vain yksittäisiä, satunnaisia töitä saa teettää sertifiointiin sitoutumattomilla yrittäjillä. Tämä kriteeri aiheutti meille myös vakavan poikkeaman, koska Lapista löytyi muutama sertifiointiin sitoutumaton yrittäjä, jotka olivat tulleet esille jo vuoden 2013 audioinnissa, eivätkä vielä olleet liittyneet sertifiointiin. ”Paperityöt” olivat auditoinnissa esillä muutenkin. Metsänomistajia koskien oli taasen muutamalta metsänomistajalta jäänyt metsänkäyttöilmoitus tekemättä ja löytyipä yksi uudistamisvelvoitteen laiminlyöntikin. Uudistamisvelvoitehan säilyy myös uusitussa metsälaissa, muistuttaa Markku Ekdahl. Yrittäjiä ja urakanantajia koskien on sosiaaliset kriteerit sekä tilaajavastuulain mukaiset asiat saatava nykyistä paremmalle tolalle. Työterveyshuollon lakisääteinen järjestämisvelvollisuus ei ollut kaikille yrittäjille selvää, sopimusasioita oli ”suupuheilla” niin urakanantajilla kuin yrittäjilläkin. Monissa kuolinpesissä ongelmaksi muodostuu yksimielisyyden puuttuminen ja osakkaat riitaantuvat keskenään. Tällöin yhteisen omaisuuden käyttö tulee mahdottomaksi. Yhteiset metsät ränsistyvät koska metsissä ei voi tehdä mitään. Suhteiden edelleen tulehtuessa voivat osakkaat hakea käräjäoikeudelta pesään pesänselvittäjää/pesänjakajaa. Tällöin lakimiehet ulkopuolisena asiantuntijoina päättävät omaisuudesta ja sen jakamisesta. Riitelemisen seurauksena pesälle syntyy tällöin huomattavia ylimääräisiä kuluja. Kuolinpesän hyvä asioiden hoito kannattaa turhien luulojen välttämiseksi aloittaa omaisuuden käyvän arvon määrittämisellä. Tarkimman tuloksen saa asiantuntijan arviolaskelmalla. Arvoa tarvitaan jo perunkirjoituksessa, mutta käypä arvo on erityisesti tarpeen silloin, kun pesän osakkaat miettivät mahdollisuutta järjestellä määräämisvaltaa kuolinpesän omaisuuden osalta. Pesän osakkaiden kannattaa ensiksi tutkia mahdollisuutta osakkaiden määrän vähentämiseen. Osakkaiden pieni määrä yleensä helpottaa yhteisomistusta. Tällöin tulevat kyseeseen ositus perinnönsaajien ja lesken kesken, perinnönjako perillisten kesken sekä kaupat osakkaiden kes- ken. Nämä oikeustoimet edellyttävät tietysti yhteistä näkemystä sopimuksen ehdoista. Kukin yksittäinen kuolinpesän osakas voi toki luovuttaa osuutensa kenelle haluaa elleivät osakkaat ole keskenään muuta sopineet. Tässä on syytä olla kuitenkin tarkkana. Mikäli osuuksista on tarkoitus tehdä osakkaiden kesken kauppoja, on kuolinpesä syytä lakkauttaa allekirjoittamalla (ositus- ja) perinnönjakokirja, jossa sovitaan osakkaiden omistusosuuksista. Verotuksessa puhutaan tällöin yhtymästä. Tällöin irtaimeksi omaisuudeksi luettava kuolinpesän osuus muuttuu omistusosuudeksi pesässä olevasta omaisuudesta, vaikka metsätilasta. Omistusosuus tilasta onkin kiinteätä omaisuutta ja kaupan perusteella ostaja saa metsävähen- yhteisomistuskaan tunnu toimivan, on mietittävä mahdollisuutta omaisuuden jakamiseen. Tässä mielessä on syytä muistaa että pesän irtaimia rahavaroja ei kannata heti mennä jakamaan. Rahavarat ovat tosi tärkeä palanen jaossa ja auttavat monesti tilojen säilyttämisessä mahdollisimman suurissa osissa. Sopimusjako on halvin vaihtoehto ja edellyttää osapuolten yhteistä näkemystä. Mikäli sopimusta ei synny jää jakovaihtoehdoiksi halkomistoimitus tai kuolinpesän kyseessä ollen pesänjakajan määrääminen. Nopeus on valttia kuolinpesissä. Mikä nopeammin pesän syntymisen jälkeen tartutaan toimeen omistuksen ja sopimusten järjestelemiseksi, sitä todennäköisemmin saadaan tuloksia aikaan. Kun aikaa kuluu, mahdolli- Kuolinpesän hyvä asioiden hoito kannattaa turhien luulojen välttämiseksi aloittaa omaisuuden käyvän arvon määrittämisellä. nysoikeutta. Myyjälle kauppa voi olla tietyin ehdoin luovutusvoittoveroton. Kuolinpesäosuuden kauppa on aina luovutusvoittoverollinen. Ellei omaisuuden järjestely onnistu, on kyseessä toistaiseksi yhteisomistus. Vaihtoehtona yhteisomistus on vaativa. Jotta yhteisomistus toimisi, tarvitaan osapuolten välinen sopimus yhteisen omaisuuden käytöstä ja hoidosta. Puhutaan yhteishallinnasta ja yhteishallintasopimuksesta. Sopimuksella yhteisomistuksen osapuolet voivat sopia yhteisomistuksen pelisäännöistä. Voidaan sopia hakkuu- hoito- ja työntekoperiaatteista, rahaliikenteestä, enemmistöpäätöksistä, lunastusoikeudesta, toimintavaltuuksista yms. yhteisomistuksessa ongelmia aiheuttavista seikoista. Vain hyvä sopimus yhteishallinnasta takaa yhteisomistuksen toimivuuden. Mikäli kauppoja ei synny eikä suudet huononevat nopeasti. Kuolinpesänä jatkaminen ei ole yleensä perusteltua vaan kannattaa muuttaa omistusmuoto verotuksessa yhtymäksi. Sen lisäksi pitäisi tehdä ainakin sopimus yhteishallinnasta. Kuolinpesissä ei siis kannata jättää asioiden hoitoa perukirjan laatimiseen vaan kannattaa katsoa jo eteenpäin. Perukirjan laatimisesta tulee eri oikeustoimin käynnistää yhteisen omaisuuden järjestelyprosessi. Kuolintapauksessa kannattaa ottaa heti yhteys metsänhoitoyhdistysketjun asiantuntijoihin. Näin varmistetaan sopimuksin alusta saakka metsän hoidon ja käytön toimivuus myös jatkossa. Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Leikko 1 · 2015 10 Yhteistyöyritykset esittelyssä, Pudasjärvi Pikku-Syöte Pikku-Syöte tarjoaa laadukkaita majoituspalveluja Suomen eteläisimmällä tunturialueen Pikku-Syötteen huipulla, Pudasjärven kaupungin vaaramaisemissa. Economy-, standard- ja superior - huonetyypeistä löytyy aina sopiva vaihtoehto majoittumiseen. Kokonaismajoituskapasiteetti on noin 250 vuodepaikkaa, joten saman katon alle mahtuu isompikin ryhmä. Pikku-Syötteeltä löytyy erikokoisia kokoustiloja jopa 250 henkilön ryhmille. A-oikeuksin varustettu ruokaravintola pystyy tarjoamaan tarvittavat palvelut joustavasti. Tilat sopivatkin mainiosti erilaisiin koulutus- ja kokoustilaisuuksiin. -Uutena palveluna on koko ajan nostanut suosiotaan erilaisten perhejuhlien esim. syntymäpäivien, häiden ymv juhlien järjestäminen. Silloin kaikille jää aikaa nauttia juhlista ja ammattilaiset huolehtivat vieraiden tarpeista, esittelee PikkuSyötteen johtaja Tuija Vinkka. Pikku-Syöte pystyy tarjoamaan erilaisia aktiviteetteja ympäri vuoden. Talvella murtomaahiihdon ja Pikku-Syötteen erikoisuutena on observatorio, jossa voi illan hämärtyessä tutkia tähtien elämää. laskettelun lisäksi kannattaa kokeilla esimerkiksi lumikenkäkävelyä, luistelua, pulkkamäkeä, vierailua porotilalla tai ajelua koiravaljakoilla tai kelkoilla. Tuiskupäivänä tekemistä löytyy sisätiloista mm. seinäkiipeily, liikuntasalia käyttämällä erilaiset pallopelit ja kuntosali. Taidepajassa voi kokeilla keramiikantekoa, kankaanpainantaa, savenvalamista tai huovutusta. Pikku-Syötteen erikoisuutena on observatorio, jossa voi illan hämärtyessä tutkia tähtien elämää. Kesällä ihan ovelta voi lähteä patikoimaan sekä maastopyöräilemään. Uutena palvelutarjonnassa on laaja kiintorastiverkosto, jossa itse kukin voi liikkua maastossa suunnittelemansa reitin johdattelemana. Pikku-Syöte on tutustumisen arvoinen paikka. Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi ja Pikku-Syöte tekivät 1.1.2015 voimaantulevan yhteistyösopimuksen, jossa mhy:n jäsen saa 15 % alennuksen normaalihintaisesta majoituksesta. Pienkoneet ovatkin olleet Keskiaholle pienestä pitäen tuttuja, sillä hän oli nuorena Veitsiluodon vakituisena metsurina monet vuodet. Metsurikaartin alasajon sekä siirtämisen Oulun paperitehtaalle veivät Keskiahonkin työpaikan tehtaalle. – Silloin tuntui, että tehdastyö ei minun ropille sopinut, joten lähdin pienkonehuoltoyrittäjäksi kotipaikkakunnalle, muistelee Keskiaho. Vapaa-aikana Keskiaho harrastaa moottoripyörä- ja kelkkamatkoja. –On tullut käytyä useamman kerran Jäämerellä moottorikelkalla Pudasjärveltä pitäen, siinä ainakin ajatus saa olla jonkun päivän vapaalla, haaveilee Keskiaho. –Myös aktiivinen LC-toiminta on lähellä sydäntä, sillä se antaa sopivaa vastapainoa tälle työlle, toteaa Keskiaho. -Vaimon kanssa harrastetaan talvella hiihtoa ja kesäisin suunnistusta kuntoilumielessä. Enemmänkin pitäisi ehtiä huolehtia itsestään, ainakin vaimon mielestä, naurahtaa Keskiaho ja taputtelee rintaansa. –Kyllä syksyisenä kuura-aamuna harvennushakkuun tekeminen on niin sielulle kuin ruumiille mieluista hommaa kuntoilumielessä, toteaa Keskiaho. Siksikin metsää kannattaa omistaa ja hoitaa samalla itseään, jatkaa Keskiaho. Mhy Pudasjärvi ry:n jäsenet saavat Pienkonehuolto Keskiaholta 10% alennuksen moottori- ja raivaussahoista, niiden tarvikkeista, turvavarusteista sekä metsätyötarvikkeista. Jäsenedut saa esittämällä jäsenkortin. Yritys sijaitsee Pudasjärven keskustasta Oulun päin pari kilometriä ihan päätien vieressä, joten sinne on helppo osata. Pikku-Syötteen johtaja Tuija Vinkka. Pienkonehuolto Keskiaho Oy Pudasjärvellä vuodesta 1994 toiminut Pienkonehuolto Keskiahon palvelurepertuaari on laajentunut yrityksen kasvun myötä tasaisen hallitusti tähän päivään. Alkutaipaleella yhden miehen voimin pienkonehuoltoa ja varaosamyyntiä harrastanut yritys on laajentunut neljän vakituisen työntekijän nuorekkaaksi työyhteisöksi. – Kaksi miestä myymälän puolella ja kaksi miestä huolehtii huoltopuolen, toteaa Jari Keskiaho, yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Kyllä syksyisenä kuuraaamuna harvennushakkuun tekeminen on niin sielulle kuin ruumiille mieluista hommaa kuntoilumielessä. - Laajenemismahdollisuuksia olisi voinut olla enemmänkin, mutta periaatteenamme on, että pyritään laajenemisessakin säilyttämään palvelutaso ja tietämys, mitä nykyajan tekniikka tarvitsee. Koetamme pysytellä tunnetuissa ja laadukkaissa tuotemerkeissä. Vaikka tuotemerkkimme ovatkin arvokkaampia asiakkaillemme kuin ”idän ihmeet”, asiakkaat arvostavat tuotteittemme Jari Keskiaho esittelemässä uutta moottorisahaa Jouni Pirille kestävyyttä ja varaosa- sekä huoltopalvelua puhumattakaan koneiden vaihtoarvojen säilymisestä, vakuuttaa Keskiaho. Avarassa myymälässä on helppo tutustua laadukkaisiin tuotemerkkeihin mm. Lynx, Ski-doo, CanAm, Jonsered, Peugeot sekä moniin mui- hin laatumerkkeihin. Takuuhuollot löytyvät myös Sthil, Husqvarna ja Dolmar moottorisahoihin kuten moniin muihinkin puutarhakoneisiin. –Sulanaikana puutarhakoneet, monkijät, mopot sekä polkupyörät työllistävät eniten, talvella kelkat sekä lumilingot, toteaa Jari Keskiaho. ENNAKKOVAROITUS! Perinteinen Pudasjärven METSÄPÄIVÄ pidetään Pudasjärven torilla perjantaina 27.3. klo 10-14. Mukana mm. metsäalan toimijat, kone-esittelijät, metsäkonesimulaattori. Vuosi sitten tapahtuma keräsi yli 1000 osallistujaa. Tarkemmin paikallislehdessä maaliskuussa. Lisätiedot Antti Härkönen 0400-157422 Leikko 1 · 2015 11 Metsänomistajan on pysyttävä ajassa mukana - Muutos on pysyvää ja siinä on pysyttävä mukana, toteaa pudasjärveläinen metsänomistaja Paavo Pikkuaho, pohtiessaan tämän hetkistä tilannetta niin Koillismaalla kuin koko Suomessa. Aktiiviaikanaan Pikkuaho ehti toimia eri kuntien virkamiehenä 38 vuotta. Viimeiset 31 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään hän palveli kotikuntaansa Pudasjärveä kunnan/kaupunginjohtajana. Kuntakin ehti palvelusaikana muuttua jo kaupungiksi. Siinä ehti nähdä monta tuulta ja tuiskua sekä kokea maaseudun rakennemuutoksen kouriintuntuvasti. - Parhaillaan Pudasjärvellä oli liki 16 000 asukasta ja nyt taitaa olla reilu puolet siitä. Sivukylien maataloustilat ovat määrällisesti vähentyneet murto-osaan, mutta maidontuotanto pysynyt lähes ennallaan. Taajama on pysynyt kehityksen mukana kohtuullisesti. Pudasjärvellä metsätalouden merkitys on maatalouden muutoin hiipuessa koko ajan kasvanut. - Paikkakunnalla olevalla puunjalostustoiminnalla on tavattoman suuri merkitys työllisyydelle sekä metsätaloudelle ja siihen rakentuvalle tulevaisuudenuskolle. Kaupungin ehdoton lippulaiva – Kontio – on tunnettu laadukkaista hirsituotteistaan. Myös Profinilla kehitys on ollut suotuisaa. Matkailupuolella Syöte on hyvällä paikalla laajentuvan Oulun lähietäisyydellä, pohtii Pikkuaho. Metsänomistajaksi kotitilalle - Vuonna 1989 ostin pääosin vanhemmiltani syntymäkotini, Pudasjärven Hetejärven kylässä sijaitsevasta Karkuahon tilasta yhteensä n. 380 hehtaarin suuruiset määräalat, joista muodostettiin Otava rn:o 64 -tila alunperäisen kantatilan mukaan, muistelee Pikkuaho. - Jo isäni innokkaana ja valistuneena metsänomistajana vaali ja piti metsät hyvässä tuotantokunnossa ja olen pyrkinyt itsekin vaalimaan hänen antamaansa metsänhoitomalleja tekemällä hakkuu- ja hoitotyöt ajallaan. Itse teen keveimpiä metsänhoitotöitä lähinnä taimikonhoito- ja metsänuudistushommia 20-30 päivää joka vuosi, kertailee Pikkuaho. Metsätalouden murrosvaihe käynnissä - Metsätalouden osalta ollaan selvästi murrosvaiheessa. Jo yksistään totunnaista metsänomistajien yhteenliittymäjärjestelmää koskevat uudet linjaukset ja viritelmät aiheuttavat epätietoisuutta ja hämmennystä metsänomistajakentässä. Puuston vuotuisen kasvun ja poistuman jatkuva epäsuhta, yhdistettynä mm. energiapuun korjuuseen kohdistuvaan tukijär- jestelmän muutospaineeseen, on omiaan lisäämään paineita metsätalouden kannattavuuteen. Huolen aiheena voidaan nähdä myös puuraaka-aineen uusien käyttömuotojen aktiivisen kehittämisen liian hitaan käyttöönoton. - Aktiivista metsien puuvarojen hyödyntämistä varjostaa myös kasvavat luonnonsuojelun nimiin sidotut esteet ja rajoitukset. Laskusuhdanteittenkin aikana tulee metsänomistajien panostaa metsän hoitoon ja siten varmistaa myyntikelpoisen puun saatavuus suhdanteen muuttuessa, pohtii Pikkuaho. Metsänomistajan vaikutusmahdollisuudet omissa käsissä - Yksittäisen metsänomistajan parhaat ja suorat vaikutusmahdollisuudet metsätalouden kehittämiseen todentuvat oman metsän tehokkaalla hoitamisella. Tämä edellyttää metsänomistajaorganisaation neuvontapalveluihin tukeutumista ja luotettavia metsäkauppakumppaneita, toteaa Pikkuaho. - Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys antaa luontojaan asiantuntevan tuen tehokkaalle metsänhoidolle. Metsänhoitoyhdistyksen kautta jäsenillä on edusvalvontayhteys ja vaikutusmahdollisuus niin valtakunnan kuin EU:kin tasolla (mm. säädösvalmistelut, ympäristö-, maankäyttö- ja tukipolitiikka). On muistettava, että edunvalvonnan suurin työ tehdään kulissien takana ja ihan muualla kuin kotikunnassamme. Tämä tahtoo usein unohtua, muistuttaa Pikkuaho. - Palveluitten kilpailuttaminen on sinänsä nykyaikaa ja tarpeellista. Tällöin kuitenkin tulee harkita ja tiedostaa palvelujen tarjoajan kyky vastata palvelun tarpeeseen, laatu ja luotettavuus, toteaa Pikkuaho. Metsänomistajat – edunvalvontaketju välttämätön -Metsänhoitoyhdistys toiminnan haasteet kietoutuvat paljolti puuston vuotuisen kasvun ja poistuman jatkuvaan epäsuhteeseen. Puun lisäkäytön saaminen Pohjois-Suomeen varsinkin pieniläpimittaisen puun kohdalta on elintärkeä kaikille metsänomistajille sekä toimijoille. Sen eteen pitää tehdä työtä. Oman haasteensa tuo myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttä koskeva muutos, mikä saattaa ”villiinnyttää” ainakin osaa metsäomistajista irtautumaan jäsenyydestä ajattelemattomuuttaan. Viime syksyn puukauppakartelliepäilyt toivat toki tervettä ajateltavaa metsänomistajien edunvalvonnan tarpeellisuuteen, toteaa Pikkuaho. - Metsänomistajaorganisaation tulee edelleen kirkastaa kuvaansa ”ammattiauttajana” ja edunvalvojana. Katson metsänhoitoyh- Yksittäisen metsänomistajan parhaat ja suorat vaikutusmahdollisuudet metsätalouden kehittämiseen todentuvat oman metsän tehokkaalla hoitamisella. distysten liittymistä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliittoon oikeana askeleena tiivistää edunvalvontaketjua sekä tuovan siihen jämäkkää suunnitelmallisuutta. - Muutoksen haasteet on käännettävä mahdollisuuksiksi ja oltava siinä aktiivisesti mukana. Asiat ovat meillä pitkälti omissa käsissä, toteaa Pikkuaho. Leppoisia eläkepäiviä Paavo Pikkuaho eläkeläisen päivät kuluvat mukavasti mieluisten harrastusten ja eri järjestöjen luottamustoimien parissa. Sydäntä varmasti lähimpänä on Pudasjärven sotaveteraanit ry, jossa Pikkuaho toimii aktiivisesti. Paljon tekemistä tuo metsänomistajuus sekä yksityismetsätalouden luottamustoimet. Parhaiten arjen katkai- see omien lapsien, kolmen pojan perheiden vierailut ja lastenlasten kanssa touhuaminen. -Toivottavasti omat poikani jatkavat kotitilan metsien hoitamista isäni viitoittamalla tiellä. Tavoitteena on perustaa tilasta yhteismetsä, jolloin tila säilyisi yhtenäisenä monipuolisen käytön metsätilana, toivoo Paavo Pikkuaho ja suunnittelee päivän ulkoilmareippailua tammikuisessa pakkassäässä. Leikko 1 · 2015 12 MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTUKIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKAT Lisätietoja www.metsatilat.fi ja Jussi Perttu 040-7608939 tai Outi Tervo 0400 186 557. Pudasjärvi, Naamanka, Lehtovaarasta Syötteen tienhaarasta Hiivala Rn:o 20:0 noin 117 ha metsätila. Metsämaata 87 ha, josta taimikkoa 26 ha, puusto n. 4900 m3, josta tukkia n. 1000 m3. Hyväkasvuiset maapohjat, puusto pääosin varttunutta kasvatusmetsää sekä taimikkoa. Myyjä pidättää itselleen vanhat rakennukset ja 10 ha:n palstan ympärille. Hp. 105 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939 Pudasjärvi, Sarakylä, määräalana Takasaari RN:o 3:35 tilan 28 hehtaarin kotipalsta Nuorunkajoen tienpäästä. Palstalla vapaa-ajankäyttöön soveltuva 50-luvulla rakennettu talo piharakennuksineen, metsämaata 20,4 ha, peltoa 2,4 ha, puusto n. 1500 m3, metsät pääosin varttunutta kasvatusmetsää, hyvin hoidettuja ja hakkuumahdollisuuksiakin on lähivuosille. Hp. 50 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939. Pudasjärvi, Sarakylä, Soidinkummun takana Palovaaran rinteellä metsätiehen rajoittuva Palovaara II RN:o 111:4 niminen noin 24 ha:n metsätila. Pääosin nuorta kasvatusmetsää, puusto n. 1200 m3, harvennusmahdollisuuksia. Hp. 19 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939 Pudasjärvi, Sarakylä, Nuukavaarassa 5 erillisestä palstasta koostuva noin 117 ha:n metsätila Ala-Nuukala RN:o 112:0. Myyjä pidättää itselleen Jaaskamo-ojan pohjoispuolisen kotipalstan, rakennuksineen. Metsämaata n. 98 ha, josta taimikkoa 25 ha, kokonaispuusto n. 6900 m3, josta tukkia n. 550 m3. Pääosin nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, hakkuumahdollisuuksia on sekä hyvä eräkämpän paikka Jaaskamo-ojalta. Hp. 106 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939 Pudasjärvi, Sarakylä, mökkitontiksi noin 9000 m2 kokoinen erillinen palsta Sarajärven itärannalta Lehtoniemestä. Palstalle menee tie perille, puustoinen tontti, omaa rantaa n. 140m. Hp. 14 300 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939 Pudasjärvi, Hetekylä, Keinäsperällä Olvasojan varressa noin 49 ha:n metsätila Pikkurukola RN:o 43-17. Myyjä pidättää itselleen erillisen mökkipalstan Rukoperältä. Kokonaan metsämaata, pääosin varttunutta kasvatusmetsää ja taimikkoa, puusto n. 3600 m3 hyväkasvuisilla maapohjilla. Hp 65 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939 Pudasjärvi, osuus Pärjänsuon yhteismetsään, osuuden koko 32/870,5, ylijäämää maksettu osuudelle vuosittain noin 1840€, verotonta. Pärjänsuon yhteismetsä on perustettu 1956, pinta-ala n. 2333 ha. Tästä hyvä ja helppo metsäsijoitus edullisilla hallintokuluilla. Hp. 62 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939 Pudasjärvi, Syötekylä, Hamppulammen rannalta Koivukangas RN:o 2:133 tila n. 6800 m2 rakennuspaikaksi. Hieno rinnetontti, omaa rantaa 50 m, tie perille. Hp. 25 000 € Jussi Perttu 040-7608939 Pudasjärvi, Pirinranta, Parkkilantien varresta määräalana n. 7000 m2:n mökkitontti Iijoelta Jongunsuvannon alapäästä joen pohjoispuolelta sekä vieressä n. 3,1 ha:n palsta männikkökangasta joka soveltuu hyvin rakentamiselle. Hp. 22 500 € Jussi Perttu 040-7608939 Pudasjärvi, Syötekylä, Alankorinne RN:o 2:132, Säkkisenojan varressa n. 2,6 ha:n hyväpuustoinen palsta, hieno ja rauhallinen paikka mökille tai eräkämpälle sekä 0,2 ha:n palsta Alangontien varressa. Hp. 16 000 € Jussi Perttu 040-7608939 Taivalkoski, Kurtti, 2 palstaa, yht. 88 ha, Metsäkylän tienvarresta noin 7 km keskustasta. Metsämaata 46 ha, puusto n. 1400 m3. Hyvä työkohde, taimikonhoitoa tehtävänä noin 25 hehtaaria. Hp. 37 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939 Taivalkoski, Kurtti, Kurtinjärveltä Ryönäniemi RN:o2:52, 15,5 ha:n puustoinen tila mökkipaikaksi rauhalliselta puolelta Kurtinjärveä. Lisäksi määräalana kaksi metsäpalstaa Harjula 1:73 tilasta, p-ala n. 59 ha. Hp. 38 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939 Taivalkoski, Jurmu, Särkkä RN:o 48:0 noin 110 hehtaaria kahdessa palstassa. Metsämaata 102 ha, josta taimikkoa 27 ha, kokonaispuusto n. 4500 m3. Toinen palsta rajoittuu Tutulammentiehen. Myyjä pidättää itselleen tilan rakennukset ja 8,5 ha:n määräalan. Hp. 80 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939 Kuusamossa, Rukalla kolme metsäpalstaa (määräala) yhteensä, n 80 ha. Yksi palsta Valkeaisenvaarassa, yksi Matosuolla ja yksi Ronivaarassa. Puustoa n. 3800 m3. Palstojen mukana myydään 0,0352 manttaalin osuus Kuusamon yhteismetsään. Valkeaisen vaaran kaavatontit eivät kuulu kauppaan. Hp. 95 000 € Tarjoukset 16.2. mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Ostaja maksaa lohkomiskulut. Outi Tervo 0400 186 557. Kuusamo, Vuotunki, 11,89 ha rantametsätila, jossa neljä lomarakennuspaikkaa. Puustoa 1454 m3, tukkivaltaista männikköä. Omaa rantaa 170 m. Hyvät metsästys ja kalastusmahdollisuudet mm. Kuusinkijoki lähellä. Hp. 45 000 € Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Outi Tervo 0400 186 557. Kuusamo, Sarvivaara, 20 ha määräala. Puusto kasvatusmetsää iältään noin 20-40 vuotta, kuusen taimikoita ja nuorta mänty-koivumetsää. Hp. 22 000 € Tarjoukset 25.2. mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Ostajalle tulee lohkomiskulut. Outi Tervo 0400 186 557. Kuusamo, Kantokylä, metsäpalstat, yhteensä n. 96 ha. Puusto on hyvää männikköä yhteensä 5900 m3, palstoille hyvät tieyhteydet ja mukavasti hakkuumahdollisuuksia. Pikku-Pöyliöjärven rannalla yksi lomarakennuspaikka. Hp. 160 000 € Tarjoukset 20.2. mennessä. Voit tehdä tarjouksen joko kaikista palstoista tai jostakin palstasta. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Outi Tervo 0400 186 557 Metsätiloille on kysyntää, jos harkitset myyntiä niin soittele, välityspalkkiomme on 4,88% kauppahinnasta, minimi 2000€ (sis. Alv). Jussi Perttu LKV, kaupanvahvistaja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi Toritie 1, postios. PL 62 93101 Pudasjärvi P. 040 7608939 · jussi.perttu@mhy.fi Outi Tervo LKV Metsänhoitoyhdistys Kuusamo Keskuskuja 1, 93600 Kuusamo P. 020 413 7604, 0400 186 557 · outi.tervo@mhy.fi Turvallinen metsän ammattilainen välittää. Vesusvaaran savotta Elettiin talvea 1957–1958. Syksyllä Neuvostoliitto oli ampunut taivaalle sputnikin, jota pakkasiltoina nurkan takana käydessä töllisteltiin. Kekkonen oli ollut jo yli vuoden presidenttinä. Markka oli vasta devalvoitu, se oli metsätaloudelle mieleinen teko. Metsähallitus kauppasi edelleen leimikkonsa Aulangon puuhuutokaupassa. Talvi oli vielä oikea talvi. Rauma-Repola oli saanut Vesusvaaran leimikon hakkuuoikeudet Suomussalmelta. Savotta tiesi työtä ja toimeentuloa kymmenille, myös minulle. Leimikon puiden hankkiminen Kiantajärven jäälanssiin vaati hevosia ja hevosmiehiä, hakkuumiehiä, hiihtomiehiä, päiväläisiä, kämppäukkoja, mittamiehiä, lanssimiehiä, hartsuherraa. Ja savotta ilman kämppäemäntää on kuin synkeän tuiskuinen joulukuun päivä. Savotalla oli kaksi kämppää emäntineen. ruokaporukat isäntineen. Pääkämpän terävässä päässä asuivat: ukkoherra, kasööri, aputyönjohtaja ja saksimies. Savotta huollettiin hevosella 12 km päästä talvitietä pitkin. Maantielle oli matkaa kuusi kilometriä. Uutta ja ihmeellistä oli savotalle ilmestynyt puoliteloin varustettu Nuffield-maataloustraktori (nuhvi). Traktori oli firman ja ilmeisesti sille oli käyttöä kesäisin Repolan Martinniemen sahalla, koska kuskit olivat Yli-iin miehiä, Jussilan veljeksiä. Traktoria ei käytetty puun kuljetukseen, vaan ainoastaan varsitien ja lanssin kunnostukseen ja ylläpitoon. Työt alkoivat syksyllä kämppien ja hevostallien kunnostuksella. Hakkuukuviot palstoitettiin ja taksoitettiin. Varsitiet valmistettiin ajokuntoon. Loppiaiselta aloitettiin hakkuut. Kuuden kilometrin varsitie tiesi hevosille kahta reissua päivässä. Näin pitkältä matkalta ei terveisiä ajettu, joten varsitien piti olla liukkaassa kunnossa. Varsitien hoitoon traktori oli mainio väline: tuiskulumi lähti auralla kevyesti ja raidehöylä kulki suoraan. Kun tie vielä vesitettiin, niin jäätie oli valmis. Vaaranrinteissä tie oli liiankin liukas. Sinne tarvittiin jarruja, multaa tai muurahaispesää. Multamies olikin erikoismies. Ammattitaitoon kului tuntea eri hevosmiesten rekirautojen kovuudet, jotta jarruainetta tuli sopivasti raiteisiin. Tukit jäälanssiin irtouittoa varten Leimikosta hakattiin vain tukiksi leimatut rungot, joista korjattiin tukki ja latvakuitu. Kuitupuu ajettiin rantavarastoon ja kuorittiin keväällä. Hevosporukkaan kuului kaksi hakkuumiestä, jotka yleensä hevosmies oli valinnut tutuistaan. Toiselle hakkuumiehelle kuului kankimiehen rooli, joka auttoi tukit rekeen ja suunnitteli runkojen kaatosuunnat ja ajourat. Kankimiehelle aisakellon moike ilmoitti hevosen saapumisesta. Moottorisaha oli jo yleisesti käytössä. Karsinta tapahtui vielä kirveellä. Jakomiehiä ei ollut, joten katkonnan hakkuumiehet suunnittelivat itse, ja hakkasivat tukin tyveen, hakkomerkin, uittoa varten. Valtion metsässä kun oltiin, niin metsähallitus myös valvoi hakkuuta. Metsänkiivas, hiihtomies, oli pelätty mies. Sattuikin kerran oikealle palstalle väärään aikaan. Kylänmäen veljekset olivat juuri karsimassa mäntyrunkoa, jonka tyvessä oli panta. Siemenpuun kaatamisesta miehille tuli sakko. Siihen meni parin päivän tienestit. Kylmää hommaa Minä olin mittaporukan kylmänpäänmies. Mittasakkiin kuului lisäksi: saksimies, ylösottaja ja merkinlyöjä. Tukit ajettiin jäälle telakasoihin: latvapäät samaan suuntaan, tyvitukit erilleen. Kylmänpäänmies kuljetti mittanauha tukin tyveltä toiselle, saksimiehen mittauksen, huutojen mukaan. Ylösottaja piti mittakirjaa ja laski iltaisin kuutiojalat hevosmiehittäin. Mittatulos oli palkanmaksun peruste ja luovutusmitta. Merkin lyöjä hakkasi päihin firman merkit. Kylläpä sinä talvena paleli. Kiantajärven viima ei ollut kovin ystävällinen, se kävi luihin ja ytimiin. Kämpällä meni tuntikausia ennen kuin lämpö palautui. Eikä siinä kaikki. Hatarassa kämpässä oli kaminalämmitys. Laverilla oli patjana hirven talja ja peittona filtti. Iltayöstä oli kuuma ja aamuyöstä paleli. Ylösnousukaan ei aina onnistunut pakkasyön jälkeen ennen vieruskaveri irrotti puukolla tukan seinästä. Innokkaana savottalaisena lähdin yhtenä pakkasyönä traktorin matkaan vesittämään varsitietä. Traktorin reessä oli ehkä kolmenkuution vetoinen vesipasa, joka täytettiin moottoripumpulla. Ensimmäinen kuorma otettiin järvestä. Järven törmä oli aika jyrkkä joten traktoriin piti saada lisää tehoja. Minä roikuin traktorin moottorin kupeella ja painoin pakkosyöttöä. Nuhvi työnsi savua kuin höyryveturi kiskoessaan kuormaa rinnettä ylös. Toinen kuorma saatiinkin Vesusvaaran rinteen lähteestä ilman ongelmia. Apumieskin pääsi heti hyttiin. Sille vuorokaudelle tuli kahden päivän palkka. Ihmisiä ja sattumuksia Kirjoittamattoman kämppälain mukaan kämppäemäntä on koskematon. Rakkaus ei tällaisia sääntöjä tietenkään tunne. Niinpä yksi sulhasmies aamun hämärissä metsään lähtiessä ihmetteli suksiaan, kun hiihto ei sujunutkaan. Lähempi tarkastelu osoitti suksien kärkien yönaikana kääntyneen alaspäin. (Puusuksien kärki oli helppo taivuttaa alaskin päin, kun suksi ensin lämmitettiin. Kateelliset jätkät yön aikana hautovat suksen kärjen ja painoivat kämpän hirsinurkan välissä kärjen alaspäin. Jätkien huumoria. Pahaa ei tehty, mitä nyt hieman kiusaa.) Päämpän sauna paloi jo toisena saunomisiltana. Mutta ei hätää. Valtion metsässä oli honkia ja päiväläisiä työhön. Eemeli Seppänen kirvesmiehenä salvoi kahteen viikkoon uuden ja paremman. Erikoinen hevosmies. RiluKalle alias Kalle Kilponen ajoi renkikuskina savottaa. Kalle oli tavallisen huoleton ja riskiliikkeinen veikko. Pieni kevyt mies. Raha ei tehnyt pesää Kallen pussiin. Kalle luonto nousi jo parista kaljaryypystä, sen huomasi kun Kalle hyppäsi paikallaan ympäri ja hihkaisi: naplitsoo. Kalle ajoi hevosta aina kuorman päällä seisten. Ilmeisesti housunpersaus oli sen verran ohuenlainen, ettei jäisten tukkien päällä tehnyt mieli istua. Oksanniemen Kunnari, Gunnar Moilanen oli armoitettu tiemies. Kunnari tunsi aisakellon äänen perusteella lähestyvän hevosen, ja tiesi laittaa raiteille oikean annoksen multaa. Tiemiehen tehtäviin kuului myös raidekuokalla korjailla rikkoutuneita raiteita. Kunnari oli sota-aikana kolme vuotta Hyrynsalmella hiilimiilun polttajana. Siitä savotasta Kunnari lienee saanut ylimääräisen rusotuksen kasvoilleen, niin erikoinen patina naamassa hänellä oli. Kiverävartinen oli Kunnarin tavaramerkki. Se riippui hänellä uskollisesti hampaissaan. Eikä näyttänyt työ kärsivän. Kunnari oli intohimoinen veikkaaja. Illat hän tutki Veikkaajalehteä ja suunnitteli seuraavan viikon vakioveikkausrivejä. Yleisesti elämä noista ajoista on suuresti parantunut, mutta myös koventunut. Itsekkyys lisääntynyt. Viisikymmenluvun savotat tarjosivat työtä monen tasoisille ihmisille: työkyvyn mukaan. Heikompi saattosellakin ihmisellä oli paikka työyhteisössä, niin kuin minulla poijan reppanalla. Sain olla miesten joukossa. Tähän aikaan meillä olisi opiksi otettavaa! Esko Seppänen 2.1.2015 Leikko 1 · 2015 13 Mhy-väki koolla Tampereella 26.-27.1. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt ja hallitukset kokoontuivat valtakunnallisille Mhy-päiville Tampereelle tammikuun lopulla. Mukana oli Koillismaalta Pudasjärven ja Kuusamon yhdistysten väkeä, Kuusamo Suomen pohjoisimpana yhdistyksenä mukana koko porukalla. Tilaisuus oli järjestetty uudessa Tampereen Tornihotellissa, tilat olivat riittävät vaikka paikalla oli kaikkiaan liki 800 toimihenkilöä ja luottamushenkilöä. Tunnelma Mhy-päivillä oli positiivinen organisaatio- ja lakimuutoksista huolimatta. Eteenpäin menemisen ilmapiiri oli hyvin näkyvillä mhy-väen keskuudessa. Paikalla oli luennoimassa muun muassa maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo, näyttelijä Tom Pöysti, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Metsänhoitoyhdistyksistä luentoa piti Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti Sojakka ja EteläKarjalan toiminnanjohtaja Markku Vaario. Varsinaisten luentojen lisäksi tärkeitä olivat myös lukuisat kahvipöytäkeskustelut eri yhdistysten väen kanssa. Kotimatkalla totesimme, mi- Mhy Kuusamon alueen tapahtumia metsänomistajille Euroopan vaikutusvaltaisimman metsänomistajien edunvalvontaorganisaation metsäjohtaja Juha Hakkarainen. ten tärkeää on päästä näkemään miten muissa metsänhoitoyhdistyksissä toi- mitaan, näin pystymme kehittämään omaa toimintaamme eteenpäin. Metsänhoitoyhdistykset toteuttavat valtaosan metsänhoitotöistä Koillismaalla Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken mhy:t ovat vuonna 2014 mhylain hengessä neuvoneet, kouluttaneet ja järjestäneet ammattiapua töiden toteuttamiseen. Työmäärät ovat mittavia. Työt on tehty kustannustehokkaasti kilpailukykyisin hinnoin. Ma 9.2. klo 18.00 La 14.3. VUOSIKYMMENTEN KOKEMUKSELLA Koillismaan metsänhoitoyhdistykset ovat suunnitelleet ja toteuttaneet vuosikymmenten saatossa valtavan määrän erilaisia metsänhoitotöitä ja työllistäneet mittavan kaartin paikallisia metsureita, koneyrittäjiä ja taimituottajia. Yhdistykset ovat jalkauttaneet lainlaatioiden aivoitukset kentälle. Ja toiminta jatkuu edelleen. RITVA KOSAMO Pudasjärveltä voitti Koillismaan metsänhoitoyhdistysten yhteisen taimikonhoitokilpailun. Onnetar mieltyi tällä kertaa metsänomistajan omana työnä sahattuun, noin kolmen hehtaarin taimikonhoitosavottaan. Alueneuvoja JARI TYNI luovutti palkintona olleen taulu-TV:n metsänomistajalle. jua sulanmaanaikaan, istutukset tekevät valtaosin metsänomistajat itse. Taimet tulevat pääosin paikallisilta taimituottajilta ja kylvösiemen on pääosin paikallisesti kerättyä. Metsäsuunnitelmat ja metsäarviot laaditaan hyvin usein perunkirjoitusta varten, jotta saataisiin metsälle määriteltyä käypä arvo. Verottaja keskihinnat metsämaille ovat meillä lähes kaikissa tapauksissa yläkanttiin, joten arvio kannatta laatia ja näin saadaan veroperuste oikeaksi. Arvioita laaditaan tietysti myös tilakauppoja ja lahjoituksia varten. Metsäsuunnitelma on tietysti oiva apu metsän käyttöä ja hoitoa suunniteltaessa. Taimikonhoito ja nuorenmetsän kunnostus tehdään käytännössä kokonaan metsurityönä. Metsänomistajat tekevät töistä n. 30 %, loppuosan tekevät metsurit joko työsuhteessa mhy:n tai yrittäjinä. Em. työt työllistävät useita kymmeniä metsureita sulan maan aikaan. Maastossa tehtävät työ näkyvät konkreettisesti metsänomistajalla, mutta paljon tehdään ”näkymätöntä” työtä metsänomistajan hyväksi. Raportoidaan, haetaan rahoituksia, neuvotellaan urakoista, sovitaan aikatauluista, huolehditaan töiden toteutuksesta, laaditaan veroilmoituksia ym. Siinä sivussa vaikutetaan vireillä oleviin laki ym uudistuksiin mhy-ketjun kautta. Metsäveroilta Kuusamon lukiolla, kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen Metsänhoitoyhdistyksissä maalislauantain tapahtuma, ilmoitetaan lähempänä tarkemmin. Tervetuloa! Metsänomistajat KUUSAMO Metsänhoitoyhdistys Kuusamo ry Keskuskuja 1 · 93600 Kuusamo Puh. 020 413 7600 · www.mhy.fi Metsäillat Mhy Pudasjärvi ry:n alueen metsänomistajille Tiistaina 10.2. Pikku-Syöte, jari.tyni@mhy.fi, 0400-286499 Keskiviikko 11.2. Korpisen kylätalo, mika.kauppi@mhy.fi, 040-7157293 Torstaina 12.2. Kuivaniemen Neste, teemu.vetelainen@mhy.fi, 0400-318607 Maanantaina 16.2. Virtalan koulu, jari.kuukasjarvi@mhy.fi, 040-7318418 Keskiviikkona 18.2. Livon koulu, hannu.juurikka@mhy.fi, 0400-183351 Torstaina 19.2. Hetepirtti heikki.niskasaari@mhy.fi, 040-1648030 Tilaisuudet alkavat klo 18.00. Metsäilloissa käsiteltäviä asioita mm. metsäverotus, KMR-lakiuudistus, järjestöuudistus sekä ajankohtaisia puukauppa-asioita. Järjestelyjä varten pyydetään ennakkoilmoittautumisia illan vastuuhenkilölle. Tervetuloa! Neuvonta ja koulutustapahtumia on tupailloista markkinoihin, mutta tärkeimpänä on tietysti henkilökohtainen neuvonta. Neuvontatyö tehdään pääosin toimihenkilövoimin. Puuta on tuotu markkinoille pystyja hankintakaupoilla, hankintapalvelu työllistää alueellamme 6 -8 koneketjua. Metsänviljely työllistää muokkauksien osalta toistakymmentä koneket- Metsänomistajat PUDASJÄRVI Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi ry Toritie 1 (OP:n talo 2. kerros) · 93100 Pudasjärvi Puh. 020 413 7520 · www.mhy.fi Kuivajoentie 13 B 2, Kuivaniemi Leikko 1 · 2015 14 Palvelevasta K-maataloudesta Suomalaista ammattitaitoa! 1232 lumilinko Tehokas peruslinko iskuja kestävällä lapasyötöllä alv 0% 1.890,+ toim.kulut 2252 H lumilinko Järeä - myös urakointiin! Koillismaan metsänhoitoyhdistykset järjestivät Jäsenillan Oulussa Koillismaan metsänhoitoyhdistykset järjestivät yhteisen jäsenillan Oulun pääkirjaston Pakkalan salissa 29.1.2015. Tilaisuuden avasi maakuntajohtaja Pauli Harju ja puheenvuoron käyttivät kaikkien yhdistysten toiminnanjohtajat Maunu Kilpivaara Kuusamosta, Teuvo Puolakanaho Taivalkoskelta ja Antti Härkönen Pudasjärveltä. Mukana oli myös Heikki Rahko ja Markku Ekdahl MTK:sta. Illan aikana käytiin läpi muun muassa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyysasiaa, kemera-lakimuutosta ja ajankohtaista puukaupan tilanteesta. Paikalle oli kutsuttu yhdistysten jäsenrekisterin perusteella Oulussa ja lähikunnissa asuvat Koillismaan yhdistysten jäsenet. Paikalla olikin yli 80 metsänomistajaa. Tilaisuudessa todettiinkin kuinka tärkeää on jatkossakin vastaavien jäseniltojen järjestäminen. • Hydrauliset luukut, Booster lapasyöttö • Työlev. 250 cm alv 0% • Tehontarve 55 hv 3.590,+ toim.kulut K-maatalous Pudasjärvi Timo Ahonen p. 040-587 0856 K-maatalous Kuusamo Tomi Tyni p. 0400-973 136 www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS J äsenmaksulaskutuksen ensiaskeleet Vuoden 2013 metsänhoitomaksun laskutuksen on hoitanut verottaja takautuvasti joulukuussa 2014. Nyt jäsenmaksulaskutus on metsänhoitoyhdistysten vastuulla. Vuoden 2015 alusta lukien metsänhoitoyhdistysten metsänomistajista vaalein valitut valtuustot ovat päättäneet itse metsänhoitomaksun korvaavan jäsenmaksun, sen perusteet ja tason sekä jäsenmaksukaton. Jäsenmaksulaskut postitetaan niille jäsenille, jotka ovat olleet metsänhoitomaksuvelvollisia tai liittyneet uusiksi jäseneksi lähiaikoina ja eivätkä ole irtisanoneet jäsenyyttään 31.12.2014 mennessä. LÄMPÖ OMISSA KÄSISSÄ! Biopoltinjärjestelmät 40-2000 kW Tule tutustumaan biopolttimeen myymäläämme. Lämpö omissa käsissä. Voit käyttää useita eri polttoaineita, mm. hake, turve sekä pelletit. PUDAS-KONE OY Kauppatie 4 Pudasjärvi, p. 08-822 415, avoinna ma-pe 9-17, la suljettu Jäsenmaksut yhdistyksittäin Verottajalta ei saada enää tarvittavaa perusaineistoa jäsenmaksun määrittämiseen. Metsäveroluokitustakaan ei ole koskaan tehty Taivalkoskella eikä myöskään Pudasjärvellä, vaan verottaja on aikanaan päättänyt hehtaarit silloiseen aineistoon tukeutuen. Kuusamossa lienee Suomen nuorin metsäveroluokitus. Kuusamo valtuusto päätti jäsenmaksuksi 4 portaisen tasamaksun, jossa kokonaispinta-ala on portaan määrityksessä ratkaiseva. Maksuportaat ja maksut: 0-30 ha 40 € 30,1-75 ha 60 € 75,1-150 ha 80 € yli 150 ha 120 € Kannattajajäsen 20 €. Taivalkoskella sekä Pudasjärvellä poikkeaa jäsenmaksuperusteet siten, että kokonaishehtaarien sijasta käytetään metsähehtaareita (kitu- ja joutomaan ymv eivät ole perusteissa) ja portaita ei ole. Taivalkoskella perusmaksu on 25 euroa ja hehtaarikohtainen maksu 0,9 €/metsähehtaari. Taivalkosken kannattajajäsenmaksu on 25 €. Pudasjärvellä perusmaksu on 25 euroa ja hehtaarikohtainen maksu 0,8 €/metsähehtaari. Pudasjärven kannattajajäsenmaksu on 30 €. Kannattajajäsenmaksu soveltuu yhteismetsä-, yhtymän- ymv osakkaille sekä muille halukkaille, jotka haluavat käyttöönsä jäsenedut. Perusmaksu on metsänomistajakohtainen 1 kpl/metsänomistaja (Y-tunnus.) Metsähehtaarien päivitys työlästä Kokonaishehtaarien päivitys onnistuu kohtuullisesti vaivattomasti järjestelmien avulla. Metsähehtaarien päivitys ajan tasalle oli ajallisesti todella suuri urakka, koska jokainen rekisteritila piti käydä yksittäin manuaalisesti läpi. Esimerkiksi Pudasjärvellä läpikäytiin n. 3500 kpl metsänomistajaa, joilla noin rekisteritiloja noin 5500 kpl. Taivalkoskella läpikäytiin n. 1100 metsänomistajaa, joilla noin 1500 rekisteritilaa. Niillä metsäomistajilla, joilla oli metsäsuunnitelma, saatiin metsäpinta-alat sieltä, mutta metsäsuunnitelmien puuttuessa, pinta-aloja päivitettiin soveltuvin osin ilmakuvilta, kiinteistötietojärjestelmistä, mahdollisesta metsävara-aineistosta ja metsänomistajien ilmoituksista. On tärkeää, että jäsenet - laskun saatuaan – tarkistavat omistaja- ja yhteystietonsa lisäksi muiden tiedon oikeellisuuden. Monilla metsänomistajilla (jopa yli 20 vuotta sitten tehdyissä kaupoissa) on metsähehtaarit ihan oikein, koska tilan ostohetkellä on teetetty arvio, jonka mukaan kauppakirjaan on saatu oikeat metsämaahehtaarit. Nämä metsäomistajat ovat maksaneet mh-maksun ”oikein”. Jäsenten tasapuolisen kohtelun takia tärkeää, että perusteet olisivat kaikilla muillakin jäsenillä kunnossa. Pudasjärven valtuuston päätöksen aikoihin arvioitiin, että metsäpinta-alat nousisivat entisistä veropinta-aloista noin 20 %. Valtuuston päätti kompensoida tätä nousua metsänomistajilla alentamalla hehtaarimaksua entisestä noin 20 %. Myös Taivalkoskella hehtaarimaksua alennettiin. Jäsenlaskutus Kaikki Suomen metsänhoitoyhdistykset käyttävät Metsänhoitoyhdistysten palvelu Oy:ta (MHYP) – jäsenmaksulaskutuksen käytännön koostamisessa ja suorittamisessa. Tammikuun loppupuolella jokainen mhy on toimittanut tarvittavat tiedostot MHYP:lle. Tarkistusajojen ja hyväksymisen jälkeen laskut muodostetaan siten, että ne postitetaan maaliskuun alkupuolella metsänhoitoyhdistysten nykyisille jäsenille. Yhteensä jäsenmetsänomistajia on noin 300 000 kpl. Uudet jäsenet Ne uudet metsäomistajajäsenet sekä kannatusjäsenet, jotka eivät ehtineet jäsenmaksulaskutukseen mukaan, saavat jäsenkorttinsa omalta metsänhoitoyhdistykseltä sitä mukaan, kun jäsenyys saadaan hyväksyttyä ja rekisteröityä järjestelmiin. Leikko 1 · 2015 15 Metsänhoitoyhdistyksestä on saatavilla metsänlannoitusta Taimikosta TUKKIPUUKSI 2014 tempauksen vauhdittamana tehtiin Taivalkoskella taimikonhoito ja nuorenmetsänkunnostustöitä yli 500 ha. Pääpalkinnon Taivalkosken OP:n lahjottaman Stihl 490 C raivaussahan sai Pertti Lohilahti Metsäkylästä ja vesurit menivät Jokijärvelle Saara Teeriniemelle ja Pekka Simoselle. Kuvassa PERTTI LOHILAHTI vastaanottaa Taimikosta Tukkipuuksi 2014 tempauksen palkintosahan alueneuvoja AILA MIKKOSELTA mhy Taivalkosken toimistolla. Metsänhoitoyhdistys TAIVALKOSKI Metsänhoitoyhdistys Kuusamo on laajentanut palveluvalikoimaansa metsänlannoituksiin. Metsänomistajilla on nyt mahdollisuus tilata lannat ja levitys kankaiden ja turvemaiden lannoituksiin. Aikaisemmin lannoituksia ei ole metsänhoitoyhdistyksestä tarjottu. Metsänhoitoyhdistys järjesti lannoitusnäytöksen Lämsänkyläntien varressa Sirolassa syyskuun 3. päivänä 2014. Paikalla oli mukavasti lannoituksista kiinnostuneita metsänomistajia. Asiantuntijana lannoituksista oli kertomassa Petri Jykylä Forest Vital Oy:stä, joka on metsänhoitoyhdistyksen yhteistyökumppani lannoitushankkeissa. Tarvittaessa turvemaille saadaan järjestettyä erilaisia puuntuhkapohjaisia lannoitteita kysynnän mukaan. Lannoitusnäytöksessä levitettiin noin 60 – vuotiaaseen kuivahkon kankaan männikköön Yaran NP1 – lannoite. Lannoitettavan alueen pinta – ala oli 13 hehtaaria ja se oli harvennettu 2000 – luvun alkupuolella. Alueella oli siis TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI 2015 -tempaus OSALLISTU TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI -TEMPAUKSEEN, NIIN VOIT VOITTAA STIHL FS 460-RAIVAUSSAHAN. Tempauksella vauhditetaan nuoren metsän hoitotöitä. Tavoite on v. 2015 aikana toteuttaa 400 ha. Tempauksen järjestää Mhy Taivalkoski. Mhy vastaa kokonaan käytännön järjestelyistä. NÄIN PÄÄSET MUKAAN: ajourat valmiina, joten lantojen maalevitys onnistui erinomaisesti. NP1 – lannoitteessa on typpi, fosfori ja boori vauhdittamassa puuston kasvua. Periaatteessa alueelle oli riittänyt pelkkä typpilannoitekin, esimerkiksi Yaran CAN27, mutta metsänomistaja halusi varalta lannoitteen jossa oli myös boori ja fosfori mukana. Neulasanalyysiä kohteelle ei tehty, joten NP1 oli sikäli hyvä valinta, jos puustossa olisi boorin tai fosforin puutetta. Silmin havaittuna puutosta ei neulasissa tosin ollut näkyvillä. Hintaerokaan lannoitteiden välillä ei ollut kuin 30 €/ha, mikä myös puolsi paremman lannoitteen käyttöä. Metsänlannoitusta saatavilla! Metsänhoitoyhdistys Kuusamo tarjoaa jäsenilleen metsänlannoitusta. Kysy tarjous kohteellesi sopivasta lannoitteesta. Hinnat alkaen 300 €/ha + alv. Kauttamme saat lannoituksen avaimet käteen-periaatteella, sisältäen lannat, rahdin ja maalevityksen. Kysy lisää Maunu Kilpivaara puh. 050 593 8185 Metsänomistajat KUUSAMO Metsänhoitoyhdistys Kuusamo ry Keskuskuja 1 · 93600 Kuusamo Puh. 020 413 7600 · www.mhy.fi Metsänlannoitus on kannattava investointi Lannoittamisen kasvua lisäävä vaikutus kangasmailla on 7 – 9 vuotta, kohteesta ja kasvupaikastakin riippuen. Sopiva kohde Koillismaalla lannoitukseen on 30 – 60 vuotias männikkö tai kuusikko, joka on ainakin kertaalleen harvennettu. Harvennuksesta ei saisi olla yli 6 vuotta aikaa, jotta ajourat ovat vielä maalevitystä varten vapaat. Toisaalta lannoite saadaan leviämään tasaisemmin, kun alikasvos ei ole vielä kihahtanut kasvuun harvennuksen jälkeen. Tuoreen kankaan männikössä kasvunlisäys Koillismaalla on 2 – 3 kuutiota hehtaarilla. Lannoitteen vaikutuksen ollessa vaikkapa 8 vuotta, kuutioita tulee normaalin vuosikasvun lisäksi noin 15 – 25 kuutiota hehtaarilla, parhaimmassa tapauksessa jopa enemmän. Lannoituksen kannattavuutta laskettaessa voi esimerkiksi 30 - vuotiaan ensiharvennetun männikön kohdalla käyttää keskihintana 20 €/kuutio. Seuraava harvennus on toinen harvennus, jolloin hakattava puusto on jo vähintään pikkutukkimitoissa. Kasvunlisäyksen ollessa esimerkiksi 20 kuutiota hehtaarilla, kasvunlisäyksen arvo on 400 €/hehtaari. Lannoitteet, rahdit ja levitys maksaa avaimet käteen – palveluna metsänhoitoyhdistykseltä alkaen 300 €/ ha + alv, joten euromääräisesti lannoituksen voidaan todeta olevan kannattavaa. Kohteen ollessa varttuneempi, vaikkapa toiseen kertaan harvennettu 50 – vuotias männikkö, keskimääräinen kuutiohinta on luonnollisesti kovempi tukkiosuuden kasvaessa. Tällöin tuotto – odotus on myös selvästi suurempi. Metsänlannoitus onkin hyvä vaihtoehto sijoittaa vaikkapa puukaupparahoja uudelleen tuottamaan. Kannattaakin kysyä lannoituksesta omalta metsäneuvojaltasi. Palkinnot arvotaan vuonna 2015 nuoren metsän hoitotyötä tehneiden kesken. - työn tulee olla metsänhoito-ohjeiden mukaisesti hyväksyttävästi toteutettu. - poistuma vähintään 2000 r/ha, ensiharvennuksessa 1000 r/ha. - työ voi olla joko maanomistajan itse tekemä, tai metsänhoi toyhdistyksellä teettämä, toteutuksen raportointi metsänhoitoyhdistyksen kautta. - jokainen hoidettu täysi hehtaari antaa yhden arvan arvonnassa, minimi on 1 ha - mukaan pääsevät Taivalkosken yksityismetsissä tehdyt työt. - palkinnot arvotaan alkuvuodesta 2016. PANNAAN PORUKALLA PÖHELIKÖISSÄ PÖLISEMÄÄN! Metsäillat Mhy Taivalkosken alueen metsänomistajille Ajankohtaista metsäasiaa 16.2.2015 klo 18.00 Kurtin koulu 17.2.2015 klo 18.00 Virkkusen pirtti 18.2.2015 klo 19.00 Inkeen koulu 19.2.2015 klo 19.00 Metsäkylän koulu 23.2.2015 klo 19.00 Jurmun koulu 24.2.2015 klo 18.00 Jokijärven koulu 25.2.2015 klo 19.00 Hutun koulu 3.3.2015 klo 18.00 Jalavan kauppakartano Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Metsänomistajat TAIVALKOSKI Metsänhoitoyhdistys Taivalkoski Talonpojantie 8 B 17 · 93400 Taivalkoski Puh. 020 413 7660 · www.mhy.fi Leikko 1 · 2015 16 Metsän asiantuntijat palveluksessasi Metsänhoitoyhdistys Kuusamo Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi Keskuskuja 1, 93600 Kuusamo puh. 020 413 7600 sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Pudasjärven toimisto: Toritie 1, PL 62, 93101 Pudasjärvi puh. 020 413 7520 Kuivaniemen toimisto: Kuivajoentie 13 B 2, Poste Restante, 95100 Kuivaniemi, puh. 0400-318 607 sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Pasi Maaninka Metsäneuvoja puh. 020 413 7605 Etelä-Kuusamo Anne Polojärvi Metsäneuvoja puh. 020 413 7608 Etelä-Kuusamo Petteri Rahkola Metsäneuvoja, Motasu-hanke puh. 020 413 7610 Pohjois-Kuusamo Jaakko Palosaari Metsäneuvoja puh. 020 413 7603 Pohjois-Kuusamo Juha Pitkänen Metsäneuvoja työpalvelut puh. 020 413 7606 Taisto Männikkö Metsäneuvoja työpalvelut puh. 020 413 7609 Outi Tervo Metsäneuvoja/LKV metsäkiinteistövälitys puh. 020 413 7604 Tomi Huttu Metsäsuunnitelmat ja arviot puh. 020 413 7611 Henri Väisänen Metsäneuvoja puh. 040 572 1984 Hannu Juurikka Mika Kauppi Alueneuvoja Alueneuvoja puh. 0204 13 7523, 0400 183 351 puh. 0204 13 7526, 040 715 7293 Syöte, Livo, Pärjänsuo, Iinattijärvi, Puhos, Jaalanka, Korpinen, Ervasti Sotkajärvi Jussi Perttu Jari Tyni Jari Kuukasjärvi Ulla Illikainen Heikki Niskasaari Alueneuvoja puh. 0204 13 7529, 040 164 8030 Hetekylä, Kipinä, Kollaja, Pudasjärvi, Ruottisenharju, Jongun länsiranta Teemu Veteläinen Alueneuvoja Metsäneuvoja, LKV, kaupanvahvistaja Alueneuvoja Metsäkiinteistöjen välitys, suku- puh. 0204 13 7527, 0400 286 499 puh. 0204 13 7528, 0400 318 607 Kuivaniemi, Oijärvi polvenvaihdokset, tila-arviointi Sarakylä, Yli-Livo puh. 0204 13 7524, 040 760 8939 Pudasjärvi, Kuivaniemi, Taivalkoski Alueneuvoja Toimistonhoitaja puh. 0204 13 7525, 040 731 8418 puh. 0204 13 7520, Siurua, Aittojärvi Antti Härkönen Toiminnanjohtaja puh. 0204 13 7522, 0400 157 422 Metsänhoitoyhdistys Taivalkoski Talonpojantie 8 B 17, 93400 Taivalkoski puh. 020 413 7660, sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Maija Pohjola Toimistonhoitaja puh. 020 413 7602 Maunu Kilpivaara Toiminnanjohtaja puh. 020 413 7601 etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi Teuvo Puolakanaho Toiminnanjohtaja puh. 020 413 7661 Tarja Kurtti Toimistonhoitaja puh. 020 413 7660 Aila Mikkonen Metsäneuvoja puh. 020 413 7663 Esa Hietala Metsäneuvoja puh. 040 828 3904
© Copyright 2024