KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA
Kunnanhallitus 30.03.2015 § 76 liite n:o 3 KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS EHDOTUS VESILAHDEN KUNTA E25948 10.3.2015 repo002.dot 2013-09-20 Sweco Ympäristö Oy EHDOTUS 2 2 (52) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 u:\133_kaavoitus \asiakaskohteet_sijaintikunta \vesilahti\koskenkylän_oyk\c_suunnitelmat\kaavaehd otus_tekstit\vesilahti_koskenkylän oyk_selostus_ehdotus_100315.d ocx 3 Sisältö 1 PERUSTIEDOT.............................................................................................................1 1.1 Lähtökohdat....................................................................................................................................................... 1 1.2 Kaava-Alue ......................................................................................................................................................... 2 1.3 Laaditut selvitykset ja liiteasiakirjat ................................................................................................................... 3 1.4 Kaavoitustilanne ................................................................................................................................................ 5 1.4.1 Valtakunnalliset tavoitteet ..................................................................................................................................................... 5 1.4.2 Maakuntakaava...................................................................................................................................................................... 5 1.4.3 Yleiskaava ja asemakaava ...................................................................................................................................................... 7 1.4.4 Rakennemalli ......................................................................................................................................................................... 9 1.5 Maanomistus ................................................................................................................................................... 10 1.6 Väestö, elinkeinot ja palvelut .......................................................................................................................... 10 1.7 Historia ............................................................................................................................................................ 11 1.8 Luonnonympäristö........................................................................................................................................... 13 1.9 Maisema .......................................................................................................................................................... 18 1.10 Kulttuuriympäristö........................................................................................................................................... 19 1.11 Liikenne, yhdyskuntatekniikka ......................................................................................................................... 20 2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET .................................................................................... 21 2.1 Valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet ................................................................................................. 21 2.2 Koskenkylän osayleiskaavan suunnittelun tavoitteita ..................................................................................... 21 3 VAIHTOEHDOT (KOHDEALUEET) ............................................................................... 23 4 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT ....................................................................... 26 4.1 Yleinen perustelu ............................................................................................................................................. 26 4.2 Mitoitusperusteet ............................................................................................................................................ 26 4.2.1 PalstoitussuunnitelmaT ........................................................................................................................................................ 27 4.3 Kaavamääräykset ............................................................................................................................................. 27 4.3.1 Asuminen ............................................................................................................................................................................. 27 4.3.2 Palvelut ................................................................................................................................................................................ 28 4.3.3 Työpaikka-alueet .................................................................................................................................................................. 28 4.3.4 Virkistys................................................................................................................................................................................ 28 4.3.5 Liikenne ................................................................................................................................................................................ 29 4.3.6 Erityisalueet ......................................................................................................................................................................... 29 4.3.7 Kulttuuriympäristö ja luonnonympäristö ............................................................................................................................. 29 4.3.8 Maa- ja metsätalous ............................................................................................................................................................ 35 4.3.9 Vesialueet ............................................................................................................................................................................ 35 4.3.10 Ympäristön muutoksia kuvaavat merkinnät......................................................................................................................... 35 4.3.11 Kehittämistavoitteita ........................................................................................................................................................... 36 4.3.12 Osayleiskaavamääräyksiä ..................................................................................................................................................... 36 KAAVAN SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN ................................................................ 36 repo002.dot 2013-09-20 5 EHDOTUS 4 6 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................ 37 6.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointi .............................................................................. 37 6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .......................................................................................................... 38 6.3 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan ............................................................................................ 39 6.4 Yhdyskuntataloudelliset ja -rakenteelliset vaikutukset ................................................................................... 39 6.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, sosiaaliset vaikutukset ................................................. 40 6.6 Oikeusvaikutukset ........................................................................................................................................... 42 7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS ................................................................................... 43 8 SUUNNITTELUN VAIHEET .......................................................................................... 44 LIITTEET: 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2. A. NYKYINEN MAANKÄYTTÖ, 01/2015 2 B. PALVELURAKENNE, 01/2015 3. A. KULTTUURIYMPÄRISTÖ, 01/2015 3. B. KULTTUURIYMPÄRISTÖ KESKUSALUE 01/2015 4. LUONNONYMPÄRISTÖ, 01/2015 5. A. MAISEMARAKENNE, 01/2015 5. B. MAISEMAKUVA, KOKO SUUNNITTELUALUE, 01/2015 5. C. MAISEMAKUVA, OTE KYLÄKESKUSTASTA, 01/2015 6. LIIKENNE JA VERKOSTOT, 01/2015 7. OTE YLEISKAAVAN MITOITUKSESTA + MITOITUSKARTAT, ALUEET 1-11 (ERILLINEN NIDE) 8. YHTEENVETO LUONNOSVAIHEEN KUULEMISESTA (MUKANA EHDOTUSVAIHEESSA) 9. YHTEENVETO EHDOTUSVAIHEEN KUULEMISESTA (MUKANA HYVÄKSYMISVAIHEESSA) 10. PALSTOITUSSUUNNITELMAKARTAT VER. LUONNOS 1.11.2013 MLUN 19.11.2013 MHEI EHDOTUS 10.3.2015 MKIR 10.3.2015 TRYS TARKISTUS 4 (52) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 u:\133_kaavoitus \asiakaskohteet_sijaintikunta \vesilahti\koskenkylän_oyk\c_suunnitelmat\kaavaehd otus_tekstit\vesilahti_koskenkylän oyk_selostus_ehdotus_100315.d ocx 5 1 PERUSTIEDOT 1.1 LÄHTÖKOHDAT Koskenkylään kohdistuvia yleisiä lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön säilyttäminen ja kehittäminen. Koskenkylän ympäristön osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaavassa määritellään rakennettavat ja rakentamattomat alueet sekä osoitetaan ympäristön valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset arvokohteet. Tavoitteet määritellään ja niitä vielä tarkennetaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Kaavoituksen tarkoituksena on erityisesti ohjata Koskenkylän ympäristössä tapahtuvaa pientalorakentamista niin, että tuleva rakentaminen voitaisiin sijoittaa nykyiseen kehitykseen verrattaessa tarkoituksenmukaisemmin ja vähemmän haitallisia vaikutuksia aiheuttaen. Yleiskaavoituksen alustavina tavoitteina on: 1) ohjata rakentamista yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja maiseman kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla 2) kytkeä Koskenkylän taajama entistä paremmin kunnan yhdyskuntarakenteeseen 3) turvata alueen kulttuuriympäristön ja luonnon erityisarvojen säilyminen 4) rakentamisesta huolimatta toimintaedellytysten säilyminen turvata alueen maaseutuelinkeinojen 5) osoittaa alueelle riittävästi virkistykseen soveltuvia metsäalueita tai muita rakentamisesta vapaita alueita ja ulkoilureittejä 6) parantaa liikenneturvallisuutta Maaseutukylissä voidaan MRL 44.2 §:n mukaan ohjata rakentamista tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavalla; lupa ilman asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua voidaan myöntää pientalorakentamista varten sellaisilla yleiskaava-alueilla, joilla rakentamispaine ei ole merkittävää. Rakennusluvan myöntämisestä tulee olla yleiskaavassa erityinen määräys. Koskenkylän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä selvitetään, voidaanko joillakin osa-alueilla soveltaa mainittua menettelyä. Työ toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa. Yleiskaava on laadittu Sweco Ympäristö Oy:n (31.1.2014 asti AIRIX Ympäristö) Tampereen toimistossa. Kaavatyötä on ohjannut Vesilahden kunnan aluearkkitehti Leena Lahtinen. 1 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 6 1.2 KAAVA-ALUE Suunnittelualue sijaitsee Vesilahden kunnan itäosassa, Lempäälän ja Akaan rajojen tuntumassa. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu kirkonkylään, idässä pääasiassa rantaosayleiskaava-alueisiin, etelässä Akaan kunnan rajaan ja lännessä metsäalueisiin. Koskenkylän taajama muodostuu Koskenjoen, Koskenkyläntien (ST 2985) ja Mantereentien (ST 2984) varteen. Suurin osa suunnittelualueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, Vesilahden kulttuurimaisema. Kirkonkylään on matkaa noin 6 kilometriä, samoin Viialaan 6 kilometriä ja Lempäälään 10 kilometriä. Osayleiskaavan pinta-ala on lähes 30 km2. Kaava-alueen rajausta tarkistettiin luonnosvaiheen aikana. Yksi kaava-alueen molemmille puolille ulottunut tila jätettiin kaava-alueen ulkopuolelle. Suunnittelualue repo001.docx 2012-03-29 2 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 7 1.3 LAADITUT SELVITYKSET JA LIITEASIAKIRJAT Kaavoitushankkeeseen liittyvät selvitykset - Koskenkylän ja Mantereen osayleiskaava, metsäalueiden ympäristöselvitys, Kati Skippari/ Vesilahden kunta, 2009 - Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava – liito-orava- ja norokartoitus, Kari Laamanen ja Kati Skippari 30.7.2013, päivitys 30.3.2014 - Koskenkylän osayleiskaava alueen linnustoselvitys 2009, Mikko Honkiniemi - Arkeologinen selvitys: Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, 2011 tark. 20.3.2014 - Arkeologisen selvitys: Vesilahti Koskenkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014, Mikroliitti Oy, 22.12 2014 - Rakennuskannan selvitys: Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen rakennusinventointi, Anna Lyyra- Seppänen, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2011 - Maisemaselvitys Airix Ympäristö Oy, 2013 - Vesilahden Koskenkylän osayleiskaavan liikenneselvitys, Sweco Ympäristö, 31.3.2014, Elisa Huotari Aikaisemmin laaditut selvitykset Kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset Ympäristöt (RKY 2009). - Rakennettu Ympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, ympäristöministeriö, 1993). - Pirkanmaan maisema- alueet ja kulttuuriympäristöt (Pirkanmaan liitto 2006) - Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet (Tampereen seutukaavaliitto 1990) Luonto - Vesilahden arvokkaat luontokohteet, Kari Laamanen, 2010 Pohjavesi, vesihuolto - Vesilahden kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, AIRIX Ympäristö, 2011 Muuta - Ympäristöhallinnon kohdetiedot alueelta (mm. Hertta, Oiva) - Vesilahden kunnan rakennuslupatiedot - Maanmittauslaitoksen kiinteistötiedot - Maaperäkartat - Orttoilmakuvat - Ylämäen kyläsuunnitelma 1996 3 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 8 - Kylien keskellä Keihonen, Vesilahden Keihosen alueen epävirallinen maankäyttösuunnitelma 2007, Sohvi Palola/OMSY-hanke - Kylä Kyllä!- hanke, Sohvi Palola 2006 - Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli, 2009 - Kyläkaavoituksen kehittämishanke, Ympäristöministeriö, 2009–2010 repo001.docx 2012-03-29 4 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 9 1.4 KAAVOITUSTILANNE 1.4.1 VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET Vesilahden kulttuurimaisema on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaana maisemaalueena (Valtioneuvoston periaatepäätös 1995). 1.4.2 MAAKUNTAKAAVA Vesilahti kuuluu Pirkanmaan maakuntaliiton alueeseen. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja valtioneuvosto on sen vahvistanut 29.3.2007. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta Maakuntakaavamerkinnät: Merkinnällä at on osoitettu palvelukyläkeskus. Merkinnällä mk-2 on osoitettu maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue, joka sijaitsee Koskenkyläntien (st 2985) varrella. Merkinnällä osoitetaan aluerakenteeseen hyvin soveltuvia alueita, joita kehitetään maaseutumaisen asutuksen alueina. Kehittämissuositus: Alueelle ennen toteuttamista tulee laatia osayleiskaavatasoinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon maisemarakenteen ominaispiirteet ja alueen kulttuuriperintö. Alueelle rakentaminen edellyttää keskitetyn vesihuollon järjestämistä. 5 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 10 Merkinnällä MY osoitetaan maatalousalueet, joihin liittyy erityisiä kulttuuri- ja maisemaarvoja. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on edistettävä viljelymaiseman ympäristöarvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen ominaislaatuun ja edistää maiseman ja rakennusperinteen arvoja. Suunnittelusuositus: Erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden elinkeinojen tukemiseen, jotka toimillaan ylläpitävät alueen ominaislaatua ja maisemaa. Merkinnällä MAv osoitetaan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Vesilahden kulttuurimaisema. Suunnittelumääräys: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Suunnittelusuositus: Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja maisemanähtävyyksiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Merkinnällä st on osoitettu seututiet (Koskenkyläntie ja Vesilahdentie), jotka välittävät seudullista ja paikallista liikennettä. Seututiet kytkevät merkittävimmät liikennettä synnyttävät kohteet ylempiluokkaiseen verkkoon ja yhdistävät kuntakeskukset tärkeimpiin liikennetarvesuuntiinsa. Vesilahdentie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieksi. Suunnittelualueen länsiosaan on osoitettu voimalinjan yhteystarve. Merkinnällä SM on osoitettu muinaismuistolain rauhoittamia muinaisjäännösalueita tai – kohteita, Kieliö (SM 668), Mustiainen (SM 669) ja Koskenkylän seuratalo (SM 868). Suunnittelumääräys: Muinaisjäännösalueiden ja -kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Toimenpiteitä suunniteltaessa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. repo001.docx 2012-03-29 6 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 11 1.4.3 YLEISKAAVA JA ASEMAKAAVA Alueelle ei ole aikaisemmin laadittu yleiskaavoja. Koskenkylän Ylämäen alueelle koulun ja päiväkodin pohjoispuolelle sijoittuu yksi 14.6.2011 hyväksytty asemakaava. Tällä kaavalla osoitetaan pientalotontteja, yleisten rakennusten korttelialuetta (seurojentalo), lähivirkistysaluetta, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, muinaismuistoaluetta (I maailmansodan aikainen linnoitusvarustus), maa- ja metsätalousalueita, maisemallisesti arvokasta peltoa sekä tiealueita. Ote Ylämäen pohjoisen alueen asemakaavasta. Laitikkalan alueen asemakaava on hyväksytty 26.9.2005. Asemakaavassa osoitetaan pientalotontteja sekä lähivirkistysalueita ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Ote Ylämäen Laitikkalan alueen asemakaavasta 7 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 12 Koulumäentien alueen asemakaava on hyväksytty 7.6.2002 ja siinä osoitetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, pientalotontteja sekä autopaikkojen ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueet. Alueen eteläosassa on maisemallisesti arvokas peltoalue. Ote Koulumäentien alueen asemakaavasta. repo001.docx 2012-03-29 8 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 13 1.4.4 RAKENNEMALLI Tampereen seudun rakennemalli on hyväksytty seutuhallituksessa 24.3.2010. Rakennemallin tavoitteena on ollut edistää taloudellisen, kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen syntymistä sekä asukkaiden sujuvan ja toimivan arjen edellytyksiä. Koskenkylän alue on osoitettu uudeksi tai merkittävästi täydennettäväksi asuinalueeksi. Tampereen seudun rakennemalli Rakennusjärjestys Vesilahden kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.9.2004 36 §. Rakennusjärjestystä päivitetään liitekarttojen osalta siten, että nyt laadittavan osayleiskaava-alue osoitetaan suunnittelutarvealueeksi. Liitekarttojen osalta päivitetty rakennusjärjestys tulee voimaan keväällä 2015. Rakennuskielto Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoalueita. Ympäristönsuojelumääräykset Vesilahden kunnan ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan 1.2.2003. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla. Määräykset eivät koske ympäristölain mukaista luvanvaraista tai ilmoituksenvaraista toimintaa, joiden osalta määräykset annetaan ympäristöluvassa tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Vesilahden kunnan ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan 1.8.2013. 9 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 14 Pohjakartta Osayleiskaavan pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen 1:10 000 digitaalista, rasterimuotoista peruskarttaa sekä kartan tilaushetkellä (12/2012) ajantasaista kiinteistö-rekisterikarttaa. 1.5 MAANOMISTUS Suurin maaomistaja on yksityisten maanomistajien ohella Vesilahden kunta. 1.6 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA PALVELUT Väestö Vesilahden kunnassa väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 83 asukkaalla vuodessa, jolloin vuonna 2020 väkiluku olisi noin 5126. Vuoden 2011 lopussa Vesilahdella oli 4383 asukasta (Tilastokeskus 2012). Ennustetun väkiluvun muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia kunnan ikärakenteeseen. Yli 65-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa muutamalla prosenttiyksiköllä ja lasten (0-14-vuotiaiden) osuus laskee saman verran. Työikäisten (15–65-vuotiaiden) osuus pysyy samana. Elinkeinot Vesilahdella julkisen puolen osuus työpaikoista vuonna 2010 oli 26 %, kaupallisten palveluiden osuus 21 % ja teollisuuden osuus 17 %. (tilastokeskus 12.12.2012) Palvelut Koskenkylällä on muutamia peruspalveluita, joihin lukeutuvat parturi-kampaamo, grillikahvila, päiväkoti sekä koulu. Noin kuuden kilometrin päässä sijaitsee Vesilahden kirkonkylä, jossa kuntapalvelut sijaitsevat. Suurin osa muista palveluista haetaan Lempäälästä tai Tampereelta. Koskenkylällä toimii useita yhdistyksiä, kuten kyläkerho, nuorisoseura ja metsästysseura. repo001.docx 2012-03-29 10 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 15 1.7 HISTORIA Vesilahden seurakunta on luultavasti Pirkanmaan vanhin, ensimmäinen merkintä siitä on tehty vuonna 1346. Vesilahti on kuulunut alkujaan Satakunnan maakuntaan. Vuonna 1635 se tuli osaksi Turun ja Porin lääniä. Omaksi kunnakseen Vesilahti muodostui 1869, jolloin siitä tuli osa Hämeen lääniä. Koskenkylän alue, jota myös Ylämäeksi kutsutaan, muodostuu useammista rekisterikylistä. Vesilahden alueen maakirjoja alettiin pitää vuodesta 1540, missä mainittuja tiloja pidetään kylien kantatiloina. Isojaon aikaan suurin osa Koskenkylän alueesta kuului Ylämäen jakokuntaan. Ylämäen jakokunta käsitti noin kolmanneksen Vesilahdesta. Verovapaita ratsutiloja alueella oli 1600- luvulla kymmenkunta. Säteritiloja alueella oli kolme. 1600- luvun lopulla katovuodet autioittivat tiloja. Alueen halki kulkee maakunnallisesti merkittävä vanha tielinja, Narvanmatkantie, joka mainitaan jo vuoden 1696 ruoduskartassa. Tielinja on säilynyt suurilta osin nykyisenä Koskenkyläntienä. Ylämäen alueella isojako suoritettiin pääasiassa vuosina 1782–1784, yhteisalueiden osalta jako saatiin loppuun 1834. Tiloja jouduttiin siirtämään pois kylätonteilta lähemmäs omia peltoja, mikä vaikutti kyläkuvaan. Isojaon jälkeen torppien määrä lisääntyi nopeasti. 1800- luvulla alettiin käyttää enemmän työväkeä ja vähemmän omia palkallisia, minkä vuoksi kantatilojen viereen alkoi rakentua pienempiä taloja ja asutus levisi syrjäkylille. Torpparien tilanne kärjistyi 1800- luvun lopulla ja vuoden 1918 jälkeen torppari pystyi lunastamaan torppansa itsenäiseksi. Tämän jälkeen alkoi pientilojen aikakausi. (Rakennusinventointi 2011) Osayleiskaavatyön aikana alueelle laadittiin muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 2011 tark. 20.3.2014) sekä muinaisjäännösten täydennysinventointi (Mikroliitti Oy, 12/2014). Täydennysinventoinnissa tutkittiin tarkemmin täydennysrakennettavia alueita. Alueelta oli tiedossa viisi kiinteää muinaisjäännöstä, inventoinneista löydettiin uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä yhteensä 18 kappaletta. Suunnittelualueella sijaitsee yhteensä 23 kiinteää muinaisjäännöstä sekä kaksi historiallisesti merkittävää tielinjausta: Vesilahti- Valkkinen- yhteys, joka sijoittuu Valkkistentielle sekä Viiala-Tyrvää-yhteys, joka sijoittuu Koskenkyläntielle. Näiden lisäksi alueelta löytyi kaksi arkeologista kulttuuriperintökohdetta. 11 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 16 Kiinteät muinaisjäännökset Kohteen nimi 1 Kieliö 2 Koskenkylä Vaihtoehtoinen nimi inventoinnissa Koskenkylä tontti 3 Koskenkylä Riihimäki 4 Koskenkylä Seurantalo 5 Mustiainen 6 Koskenkylä 2 Koskenkylä SW 7 Kahnala Lemola 8 Mantere Rinnanmäki 9 Kukkola A 10 11 12 13 Tohkala Mustiainen 2 Kahnalankorpi Välimäki Kurkela 14 (Kurkela) Kupari Kupari Kurkela 15 Vännilä 16 Hakkila 17 Kahnala 18 Kukkola B 19 Viljula Jyrälä 20 Hailianmäki A 21 Laurila B 22 Laurila C 23 Päivärinne Ajoitus ja tyyppi Kivikautinen asuinpaikka Historiallinen asuinpaikka: kylätontti Historiallinen asuinpaikka: kiuas Historiallinen puolustusvarustus 1. ms. Kivikautinen asuinpaikka Historiallinen puolustusvarustus 1. ms. Historiallinen varustus 1. ms Historiallinen varustus kansalaissota Rautakautinen palvontapaikka: kuppikivi Tunnistamaton ja ajoittamaton kivirakenne Kivikautinen asuinpaikka Kivikautinen asuinpaikka Kivikautinen asuinpaikka Historiallinen asuinpaikka: kylätontti Historiallinen asuinpaikka: kylätontti Historiallinen asuinpaikka: kylätontti Historiallinen asuinpaikka: kylätontti Muinaisjäännösrekisterin tunnus 922010025 Täyd. InvenInven- tointi** tointi* kohdesivunro nro s. 9 1000016801 s. 16 SM 2 1000016803 s. 15 SM 3 1000006742 922010026 s. 16 s.12 SM 4 SM 5 1000024674 s. 20 SM 6 1000024668 s. 17 SM 7 1000024684 s. 21 SM 8 1000024675 s. 24 1000024692 s. 26 s. 13 s. 28 s. 11 SM SM SM SM 1000024676 s. 31 SM 14 1000024693 s. 33 SM 15 1000024660 s. 35 SM 16 1000024666 s. 40 SM 17 1000024670 Historiallinen asuinpaikka Historiallinen asuinpaikka: kylätontti Historiallinen rajakivi Tunnistamaton ja ajoittamaton röykkiö Tunnistamaton ja ajoittamaton kivirakenne Historiallinen asuinpaikka *Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti tark. 20.3.2014 **Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi, Mikroliitti 12/2014 repo001.docx 2012-03-29 12 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx Tunnus kaavassa SM 1 s. 44 56/1 SM 9 10 11 12 13 56/2 SM 18 68 79 SM 19 SM 20 82 SM 21 83 84 SM 22 SM 23 17 Kulttuuriperintökohteet Kohteen nimi Halmeenmäki Halmis Hailianmäki B Ajoitus ja tyyppi Historiallinen asuinpaikka: kylätontti Historiallinen maatalouskuoppa/ (naurishauta) Muut arkeologiset kohteet Kohteen nimi Valkkinen Unaja, Tohkala Unaja, Santamäen torppa Sassi Laurila A Laurila D Ajoitus ja tyyppi Historiallinen asuinpaikka Historiallinen asuinpaikka Historiallinen asuinpaikka Rautakautinen hajalöytöpaikka 1800-luvun torpanpaikka Nykyaikainen raivausröykkiö Täyd. Inventointi** kohde- Tunnus nro kaavassa InvenMuinaisjäännös- tointi* rekisterin tunnus Sivunro 1000024663 s. 29 s A 80 Inven- Täyd. tointi* inventointi** Sivunro kohdenro s B Tunnus kaavassa s. 39 Ei osoiteta kaavassa s. 42 Ei osoiteta kaavassa s. 45 Ei osoiteta kaavassa 78 Ei osoiteta kaavassa 81 Ei osoiteta kaavassa 85 Ei osoiteta kaavassa *Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti tark. 20.3.2014 **Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi, Mikroliitti 12/2014 1.8 LUONNONYMPÄRISTÖ Suunnittelualue on pääosin avointa ja kumpuilevaa peltomaisemaa, joka kuuluu KeskiHämeen viljely- ja järviseudun maisemamaakuntaan. Alue on myös luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Luontoon liittyvistä asioista on tarkemmin kerrottu Kati Skipparin vuonna 2009 laatimassa Koskenkylän ja Mantereen osayleiskaavan metsäalueiden luontoselvityksessä. Selvityksen tarkoituksena oli saada tietoa alueen metsien luonnosta ja paikantaa mahdolliset arvokkaat elinympäristöt ja luontotyypit tarkempia selvityksiä varten sekä tarkastella alueen luontoa myös virkistyskäytön näkökulmasta. Linnustoselvitys on tehty erillisenä selvityksenä myös vuonna 2009 Mikko Honkiniemen toimesta. Koko Vesilahden aluetta koskien on vuonna 2010 laadittu arvokkaiden kohteiden 13 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 18 luontoselvitys Kari Laamasen toimesta. Tässä selvityksessä käytiin läpi aikaisempien selvitysten kohteet sekä useita uusia kohteita. Laamanen etsi metsälain arvokkaita elinympäristöjä, luonnonsuojelulailla suojeltavia luontotyyppejä ja avainbiotooppeja. Eläimistöä kartoitettiin lintu- ja luontodirektiivin lajien sekä uhanalaisten lajien mukaan. Vuoden 2009 luontoselvityksessä on rajattu eri kasvillisuuskuviot, joista selviää, että kuivahkoa puolukkatyypin kangasmetsää on vähän. Kallioalueita on vähän ja niistä laajimmat metsän peittämät sijaitsevat Hailianmäen laella. Lehtomaisten kangasmetsien osuus on suurin Muurainkorven läheisyydessä ja Pyhäjärven suunnalla. Lehtokuvioita puolestaan on pieninä alueina pellonreunoissa sekä keskellä peltoa saarekkeina. Laidunnukseen käytettyjä metsäsaarekkeita on mm. Letsamon ja Veralhon-Nokiniityn alueella. Luontoselvitysalueella ei ole selkeitä suoalueita (avosoita), mutta pieniä soistuneita kangasmetsäkuvioita sen sijaan on. Näistä isoimmat sijaitsevat Päivärinteen tilan eteläpuolella, Nokiniityn lähellä ja Hailianmäen sekä Kaarrekallion välisellä alueella. Niittymäisiä peltoja löytyy Murhianmäen ja Mustisen metsäalueiden keskellä sekä Päivärinteen tilan lähellä. Selvitysalueella ei ole Natura-alueita, lähimmät ovat Onkemäen järvi sekä Marttilan rantaniitty Hulausjärven länsirannalla. Vesilahden suojeluohjelmaan kuuluu kaavaalueen ulkopuolella sijaitseva lintujärvi Vähäjärvi. Selvitysalueella on kuitenkin välillistä merkitystä Natura-alueiden olemassaoloon. Esimerkiksi lintujärvien rehevyyden taustalla on monesti paitsi matala vedenpinnankorkeus myös ympäröivä maatalous. Pellot toimivat ruokailu- ja levähdyspaikkana erityisesti muuttolinnuille ja laskuojat ja joet ovat yhdistäviä reittejä pitkienkin matkojen takaa. Luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia suojeltavia kohteita löytyy yksi; Murhianmäen metsäalueella ja pellon kulmauksesta, jossa sijaitsee paksurunkoinen ja runsashaarainen vanha mänty, ns. viiden pennin mänty. Mahdollisia metsälain 10§ mukaisia luontokohteita alueella on seitsemän (suluissa on vuoden 2010 selvityksen kohdenumero ja ilman sulkeita selvityksen 2009 mukainen numero): - Kohde 3 on metsänoro ja siihen liittyvä lehtolaikku Letsamon peltoaluetta reunustavan metsän saarekkeessa. - Kohde 6 on metsäoja, joka sijaitsee Muhonvuorten vanhan metsän muodostamassa notkossa. - Kohde 7 kostea pienialainen lehtoalue, jossa paikoitellen kasvaa runsaasti erilaisia ruohoja. Alue sijaitsee myös Muhonvuorten notkelmassa. - Kohde 8 on rehevä metsäoja. Se laskee Hailianmäen suunnasta luoteeseen peltoalueelle. - Kohde 9 on rehevä metsäoja kuten edellinen ja sijaitsee myös lähellä sitä. - Kohde 10 on metsä kostea korpialue metsäojan lähellä. - Kohde 11 on alue, jolla sijaitsee lyhyt metsäoja, jonka ympäristö on kosteaa korpea. Kohde sijaitsee kuvion 10 läheisyydessä. repo001.docx 2012-03-29 14 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 19 - Kohde (8) 5 on vanha kangasmetsän alue Muhonvuorilla. Alueen kallioilla on mäntyvaltaista kun taas notkoissa kuusivaltaista sekametsää, jonka joukossa on suuria haapoja. Muhonvuorten välissä virtaa luonnontilaisen kaltainen puro. Alueelta on havaittu korpin ja pohjantikan jälkiä, sekä biotoopista voi päätellä alueen olevan luontodirektiivilaji liito-oravan elinpiiriä. Muhonvuoret on mainittu vuoden 2010 selvityksessä soveltuvin osin metsälain mukaiseksi kohteeksi. Muita arvokkaita elinympäristöjä on havaittu seitsemän kohdetta. Kohteet ovat mm. mahdollisia liito-oravien elinympäristöjä, vesistöjä, keto ja suoalue. - Kohde 4 koostuu kahdesta vanhasta metsälaidunsaarekkeesta Letsamossa. Saarekkeet ovat haapalehtoja, jotka ovat mahdollisia liito-orava-alueita. - Kohde 12 on vanha Veralhon ja Nokiniityn metsälaidun ja selvitysalueen laajin lehtoalue, joka on mahdollinen liito-oravan esiintymisalue. - Kohde 13 on pieni lehtolaikku Vesilahdentien kupeessa, joka on mahdollinen liitooravan esiintymisalue. - Kohde (16) on Koskenjoen noin 18 ha kokoinen ja 6 km pitkä joenvarsialue. Onkemäen järvestä Mantereenjärveen laskeva joki on määritelty arvokkaaksi luontokohteeksi. Ekologisesta näkökulmasta katsoen Tarimaan myllyn seutu Onkejärven lähellä ja Mantereenjärven suistoalue ovat arvokkaimmat kohdat. Joen ja sen rantojen kasveja ovat mm. tervaleppä, mesiangervo, rantakukka, rantayrtti, suoputki, myrkkykeiso, luhtasara, liereäsara, viiltosara, harmaasara, vehka, leveäosmankäämi, pystykeiholehti, ulpukka, kiehkuraärviä ja vesirutto. Runsaana esiintyy luontoarvoja ilmentävä koskiritvasammal sekä harvinainen koskipaasisammal (Arkkio, 2009). Joella asustaa luontodirektiivin saukko. Joen maisemalliset arvot ovat merkittävät. - Kohde (22), Kukkolanketo on Kukkolan tilan läheinen pieni, 0,2 ha kokoinen arvokas keto ja luontokohde. Keto sijaitsee Koskenjoen rantatörmän paahteisella etelärinteellä ja on niukkaravinteisuuden ansiosta säilynyt. Alueella kasvaa kolme mäntyä, joista yksi on erityisen edustava. Muita puita ovat kaksi katajaa, kaksi isoa pihlajaa ja raita. Kenttäkerroksessa on havaittu useita kedon kasveja, joista ketoneilikka on uhanalainen. - Kohde (33) on nimeltään Mantereenrahka ja Hakasuo. Alue on pinta-alaltaan 100 ha oleva arvokas luontokohde, jossa on monipuolisesti kosteita biotooppeja. Alueeseen kuuluu rämeitä, korpikoivikoita ja rantanevoja. Hakasuolla, joka jää osayleiskaavaalueen ulkopuolelle on kosteita niittyjä, jotka ovat aiemmin toimineet laitumina ja heinäpeltoina. Valtaosaltaan alue on aikanaan ojitettu sisältäen vanhoja turpeenottopaikkoja. Kaava-alueelta on laadittu liito-orava ja norokartoitus kesällä 2013 (Kari Laamanen 2013). Liito-oravakartoitusta on täydennetty keväällä 2014 (Kari Laamanen 2014). Vuonna 2013 alueelta löytyi 7 liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, mahdollisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja löydettiin 12 ja sopivia elinympäristöjä 7 kappaletta. Kevään 2014 19 paikan kartoituksissa tulos oli 9 todettua tai mahdollista paikkaa. Sopivia elinympäristöjä todettiin lisäksi 6 sekä heikentyneitä paikkoja 4 kpl. 15 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 20 Kartoituksessa löydetyt todetut tai todennäköiset liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueet: 1. Muurankorpi, itäinen 5. Veralho 6. Perälä 7. Muhonvuoret pohjoinen 9. Muhonvuoret, Kaukomaa 12. Peltola 15. Pollaa 16. Pinalho (kaava-alueen ulkopuolella) 17. Pinalho (kaava-alueen ulkopuolella) Kartoituksessa löydetyt mahdolliset liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueet: 2. Muurankorpi, itäinen 3. Muurankorpi, eteläinen 4. Kairila 8. Muhonvuoret, Laitiainen 10. Letsamo, eteläinen 11. Tylsä 13. Pahaniitty 14. Kurjenaro 17. Pinalho 18. Kannisto 19. Suutarinmaa Liito-oravien elinpiirit jakautuvat kaava-alueella kolmeen metsäosa-alueeseen; pohjoiseen, läntiseen ja eteläiseen. Vuonna 2013 pohjoisimmalla alueella havaittiin eniten (neljä kappaletta) todettuja/todennäköisiä lisääntymis- ja levähdysalueita. Tämän lisäksi alueella on kuusi mahdollista lisääntymis- ja levähdysaluetta. Keväällä 2014 pohjoisella metsäalueella tarkastettiin 10 aluetta liito-oravien suhteen. Pohjoisella alueella on 5 todettua tai todennäköistä liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaluetta. Neljä kohteista oli sopivia elinympäristöjä ja yhden sopivan elinympäristön tilanne on heikentynyt vuodesta 2013. Liikkuminen läntiseen metsäalueeseen voi onnistua Päivärinteen kohdalta, jossa peltoaukea on kapeimmillaan. Eteläiseen metsäalueeseen ei ole kulkuyhteyttä. Kesällä 2013 läntiseltä metsäalueelta löydettiin kaksi todennäköistä/todennettua ja kolme liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Keväällä 2014 läntisellä metsäalueella tutkittiin 5 kohdetta vuonna 2014. Näistä todennäköisiä tai todettuja liitooravan lisääntymis- ja levähdysalueita on kaksi. Sopivia elinympäristöjä kartoitettiin yksi repo001.docx 2012-03-29 16 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 21 ja kahden aiemmin sopivan elinympäristön tilanne on heikennyt aiemmasta vuodesta avokaatojen tai tuulenkaatojen vuoksi. Hakkuut haittaavat jossain määrin alueen sisäistä liikkumista. Alueelta on yhteydet kaava-alueen eteläpuoliselle laajalle metsä-alueelle. Kaava-alueen pohjoiseen ja eteläiseen metsäalueisiin yhteydet ovat kuitenkin heikot. Vuonna 2013 eteläiseltä metsäalueelta havaittiin yksi todennäköinen ja kolme mahdollista lisääntymis- ja levähdysaluetta. Keväällä 2014 eteläisellä alueella tarkasteltiin neljä kappaletta. Näistä kaksi oli todennäköisiä tai todettuja, yksi sopiva elinympäristö ja yhden elinympäristön tilanne on heikentynyt aiemman vuoden tilanteesta. Todennäköiset tai todetut alueet eteläisellä alueella eivät sijoitu kaavoitettavalle alueelle, vaan sijaitsevat Pinalhossa. Alueen sisällä tapahtuvaa liikkumista estävät Vertionaukean peltoaukea sekä lännen laajat aukko- ja taimikkoalueet. Alueelta on heikot yhteydet muihin kaava-alueen metsäalueisiin, mutta kaava-alueen eteläpuolisiin metsäalueisiin on hyvät yhteydet. Noroja kaava-alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä löydettiin 15 kappaletta. Norojen kosteusolosuhteita ei tule muuttaa ojituksilla, kaivuilla, metsäteillä ajourilla tai rajuilla hakkuilla. Norojen ja niiden läheisyyden elinympäristön suojelua ja käyttöä koskevat sekä metsä- että vesilaki. Norokohteet 1. Kaarrekallion luoteisreuna 2-3. Muurankorven itäpuoliset norot 4. Kolhosen noro 5. Perälän pohjoispuolinen noro 6. Muhonvuorten puronoro 7. Letsamon eteläpuolinen noro 8-9. Jumperin puronorot 10–11. Peltolan norot 12–14. Pollaan puronorot 15. Kanniston noro Luonnonympäristökohteet on esitelty myös karttaliitteessä 4: Luonnonympäristö. Virkistyskäyttöä ajatellen selvitysalueen metsät ovat paikoitellen vaikeakulkuisia ja aktiivisesti hoidettuja talousmetsiä. Joitain alueita käytetään ratsastusreitteinä ja näistä tärkein on Ahontien päässä oleva metsäalue. Ulkoiluun käytetään Hailianmäen länsipuolella sijaitsevaa polkua, jota pääsee Kaarrekallion metsäautotielle ja edelleen Vesilahdentielle. Selvityksessä esitetään, että ulkoilumahdollisuudet kyseisellä alueella tulisi säilyttää. Pohjavesi Alue ei sijaitse pohjavesialueella. 17 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 22 1.9 MAISEMA Maisemarakenne Vesilahti kuuluu maisemallisesti Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Maisemamaakunnalle ominaista ovat vesistöt, viljavat ja kumpuilevat viljelysmaat sekä pitkittäisharjut. Kaava-alueella tyypillisesti maaperältään savea olevat laaksot ovat viljelykäytössä, kun taas korkeammat selänteet ovat metsiä. Maiseman ominaisuuksia on käsitelty tarkemmin maisemaselvityksessä 2013. Maisemakuva Koskenkylässä on useita laajoja yhtenäisiä ja valtakunnallisesti arvokkaita peltoalueita, jotka rajautuvat selväpiirteisesti. Tyypillisesti puuston peitossa ovat kumparemaiset ja pienipiirteiset mäet, kun taas alavammat laaksot ovat maisemassa avointa viljelyaluetta. Koskenkylää halkoo Koskenjoki, joka yhdistää lähialueen pienet järvet Pyhäjärveen. Alueen taajempi asutus on keskittynyt Koskenkyläntien, koulun ja Valkkistentien sekä Mantereentien eteläosien tuntumaan. Haja-asutus puolestaan sijoittuu pääosin metsäsaarekkeisiin ja metsien reunoille. Laajempi metsäalue sijaitsee alueen pohjoisosassa, Valkkistentien, Mantereentien ja Vesilahdentien väliin jäävällä korkeammalla alueella. Peltoalueet puolestaan keskittyvät teiden, järvien ja Koskenjoen varrelle, jotka ovat alavampaa savimaata. Selvitys-alueella taaja-asutus keskittyy Koskenkylän alueella pääosin Koskenkyläntien tuntumaan, Ylämäen koulun läheisyyteen sekä Valkkistentien ja Mantereentie eteläosien reunamille. Haja-asutus keskittyy yksittäisinä tilakeskuksina peltoalueiden korkeille kohdille metsäsaarekkeisiin ja metsän reunoille etenkin Koskenkyläntien, Valkkistentien ja Mantereentien varrella. Koskenjoen ranta-alueilla on jonkin verran asutusta sekä kesäkäytössä olevia vapaa-ajanasuntoja. Täysin luonnontilaisia alueita ei ole, vaan kaikessa näkyy tavalla tai toisella ihmistoiminnan jäljet. Maamerkit Koskenkylän ympäristössä on useita maamerkkejä, joista selkeimpiä ovat Koskenjoen ylittävä silta, Koskenkylän tiivis taajama kokonaisuutena, Ylämäen korkeampana erottuva maastonmuoto rakennuksineen, teiden risteyskohdat, vanhat tilakeskukset, pelloilla sijaitsevat ladot, myös luontokohteena oleva viiden pennin mänty ja muut poikkeavat puut kuten tammet lähestyttäessä Koskenkylän taajamaa sekä kookkaat maatalousrakennukset kuten korkea siilo Mukalankulman ympäristössä. Maisemaa rytmittävät myös puukujanteet kuten Mantereenkylässä Uusitalon tilalle johtava puiden reunustama tie. Maisemahäiriöt Liukonvuoren alueella sijaitsee soranottoalue, joka kuitenkaan ei kaukomaisemassa näy merkittävästi. repo001.docx 2012-03-29 18 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 23 Maisemaa on käsitelty liitekartoissa 5A-C (A: Maisemarakenne, B:Maisemakuva suunnittelu alue ja C: Kyläkeskuksen maisemakuva). 1.10 KULTTUURIYMPÄRISTÖ Koskenkylän alue kuuluu Suomen vanhimpiin asutusalueisiin. Viljelysseutuna se on Tampereen perinteikkäintä, ja kulttuurimaiseman piirteet ja perinteinen talonpoikainen rakennuskulttuuri edelleen vaikuttavat sen ominaispiirteisiin. Maaseuturakentamisen murros on kuitenkin vaikuttanut myös Koskenkylään: maatilojen lukumäärä on vähentynyt, vuokraviljely puolestaan lisääntynyt samoin kuin pientaloasuminen. Kulttuuri- ja luontomatkailuun on panostettu Koskenojan melontareitillä. Osana kulttuuriympäristöä tulee myös nähdä alueen arkeologinen perintö, joka on esitetty tarkemmin selostuksen luvussa 1.7. Koskenkylän ympäristön rakennuskanta on kerroksellista. Alueella on hyvin säilynyttä talonpoikaista rakennuskantaa ja ehjiä, useista rakennuksista muodostuvia pihapiirejä. Vaikka kylätonttien hajoaminen Isojaossa näkyy kaava-alueella, sijaitsee osa tilakeskuksista edelleen vanhoilla kylätonteilla. Vanhoja maatiloja, torpparitaloja ja rusthollitiloja täydentävät jälleenrakennuskauden tilat. Talonpaikat hahmottuvat omiksi kokonaisuuksiinsa, joista näkymiä avautuu moniin suuntiin. Alueen rakennuskannasta on laadittu Pirkanmaan maakuntamuseossa rakennusselvitys vuonna 2011. Selvityksessä kaava-alueelta on luetteloitu paitsi arvokkaita rakennetun ympäristön kokonaisuuksia, myös edustavia pihapiirejä sekä yksittäisiä rakennuksia. Arvoalueita on määritelty 4 kappaletta: Koskenkylän kyläkeskus, Koskenkyläntien varren läntinen peltoalue, Koskenjoen suistoalue Mantereentien varrella sekä Hakkilan kyläkeskuksen alue. Inventoidut rakennukset ja pihapiirit on jaettu kolmeen eri luokkaan niille määriteltyjen arvojen (historiallinen, rakennushistoriallinen ja ympäristöarvo) perusteella. Luokan 1 kohteet ovat erittäin merkittäviä ja edustavat parhaalla tavalla seudun rakennuskulttuuria. Pihapiiri on usean rakennuksen kokonaisuus ja noudattaa maaseuturakentamisen perinteitä. Rakennukset ovat kokonaisuutena hyvin säilyneitä ja kertovuudeltaan vahvoja. Tilakeskuksella tai pihapiirillä on maisemallisesti keskeinen asema. Kohteeseen sisältyy useita arvonäkökulmia. Luokan 2 kohteet edustavat hyvin alueen rakennuskulttuuria. Pihapiiri muodostaa kertovan kokonaisuuden, jossa rakennukset ovat kohtalaisen hyvin säilyneitä. Kohde sisältää yleensä useita arvonäkökulmia. Luokan 3 kohde on luonteva osa alueen kulttuurimaisemaa ja edustaa paikallista rakennuskulttuuria. Pihapiiri on yhtenäinen, jossa rakennukset ovat kohtalaisesti säilyneitä. Kulttuuriympäristön arvot on esitetty liitekartoissa 3 A-B. 19 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 24 1.11 LIIKENNE, YHDYSKUNTATEKNIIKKA Koskenkylän alueelle on tehty liikenneselvitys (Vesilahden Koskenkylän osayleiskaavan liikenneselvitys 31.3.2014, Sweco Ympäristö Oy). Yleisiä teitä kaava-alueella ovat Vesilahdentie (st 301), Valkkistentie (st 2983), Mantereentie (st 2984), Koskenkyläntie (st 2985), Kehrontie (pt 13719), Riuttonkulmantie (pt 13753) ja Saarikunnantie (pt 13757). Muutoin tiet ovat kokoojateitä ja tonttikatuja. Erityisen tärkeä katu on Koulumäentie, jolla on merkitystä muun muassa koulu- ja päiväkotireittinä. Alueelle suunniteltu täydennysrakentaminen on maltillista, eikä oleellisesti vaikuta nykyisten liittymien toimivuuteen lukuun ottamatta Mantereentien ja Vesilahdentien liittymään, jolle olisi suositeltavaa laatia toimivuustarkastelu. Kaava-alueelle on suositeltavaa tehdä myös muita liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, kuten ajoneuvoliikenteen nopeusrajoitusten laskemista, korotettuja suojateitä sekä valaistuksen lisäämistä. Kevyt liikenne käyttää pääosin ajoneuvoliikenteen reittejä sekä ulkoilureittejä. Alueen liikenneturvallisuus on kevyen liikenteen osalta heikko jo nykyisellään. Alueen täydennysrakentaminen lisää entisestään tarvetta turvallisille kevyen liikenteen yhteyksille. Vesilahdentien varteen on maakuntakaavassa osoitettu voimalinjan yhteystarve. Vesilahden kunnanvaltuusto. on hyväksynyt vesihuollon kehittämissuunnitelman 27.6.2011. Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet sijoittuvat Koskenkylän taajamaan sekä Mantereentien varteen, Tuonenojan ympäristöön ja Koskenkyläntien alkupäähän. Koskenkylän taajamasta toiminta-alueen on tarkoitus laajentua etelässä Saarikunnantiehen sekä pohjoisessa Murhianmäentielle asti. Vesihuollon kehittämissuunnitelman ideana on ollut kartoittaa yleisesti vesihuoltoon liittyviä kehittämiskohteita, eli siinä kootaan vesihuoltoon liittyvät tulevat hankkeet yhteen. Liikenteen ja verkostoiden sijoittuminen on esitetty liitekartassa 6: Liikenne ja verkostot Vesilahdella jätehuollosta vastaa Pirkanmaan jätehuolto, jolla on yksityisten mailla sijaitsevia alue- ja hyötyjätepisteitä. Hyötyjätepisteet löytyvät osoitteesta http://www.kierratys.info/. Alueen jätehuoltoa ollaan laajentamassa kiinteistökohtaista jätehuoltoa, josta saa tietoa osoitteesta http://www.vesilahti.fi/?x100930=623899 Ympäristön häiriötekijät Melu: Alueella ei ole erityisiä meluhäiriöitä. Teoreettinen melualue on esitetty kaavakartassa. Maa-ainesten otto: Maa-ainestenottoalue on Vähäjärven lounaispuoleisessa mäessä, mutta näkyy puuston läpi heikosti kaukomaisemassa. Alue tulee laajentumaan tulevaisuudessa. Haju: Riuttonkulmantien varrella sijaitseva yritys kompostoi lietettä, mikä saattaa aiheuttaa hajuhaittoja lähiympäristöön. repo001.docx 2012-03-29 20 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 25 2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 2.1 VALTAKUNNALLISET JA MAAKUNNALLISET TAVOITTEET Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston 1.1.2002 voimaan tulleen periaatepäätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Yleiskaavaa koskevat seuraavat kohdat: • toimiva aluerakenne • eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin niiden alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Kulttuuriympäristöä ja maisemaa sekä luontoa koskevia erityistavoitteita: Vesilahden kulttuurimaisema-alue on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaana maisemaalueena (Valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Maakuntakaavassa 2007 Vesi-lahdelle on tehty aluerajaus valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen rakennusinventoinnissa 2011 on mainittu neljä maisema-aluetta ja 72 rakennusinventointikohdetta suunnittelualueelta. Muinaismuistoja alueelta on löydetty 23 kappaletta sekä kaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää tielinjaa. Sen lisäksi alueelta on löydetty kaksi arkeologista kulttuuriperintökohdetta ja kuusi muuta arkeologista löytöä. Maakuntakaava: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Maakuntakaavassa on osoitettu keskeiset aluevaraukset taajamarakenteelle, virkistysalueet, suojelukohteet ja erityispiirteet ja liikenteelliset ratkaisut sekä kehittämisen tavoitteet. Alueelta laaditut selvitykset ja suunnitelmat mahdollistavat tavoitteiden yksityiskohtaisemman huomioimisen. 2.2 KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA Koskenkylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön säilyttäminen ja kehittäminen. Koskenkylän alueeseen kohdistuvia tavoitteita ovat rakentamisen ohjaaminen ja alueen liittäminen entistä paremmin yhdyskuntarakenteeseen. Samalla turvataan kulttuuriympäristön ja luonnonerityisarvot ja virkistysalueiden riittävyys. Maaseutuelinkeinojen tarpeet ja liikenneturvallisuus otetaan huomioon. 21 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 26 Asumisen tavoitteet: Olemassa oleva aluerakenne, rakennusperintö, kylämiljöö, kulttuurimaisema, liikennejärjestelmät sekä luonnonympäristö huomioiden kehitetään täydennys- ja uudisrakentamista. Alueelle jätetään riittävästi vapaata vyöhykettä ja alueita maa- ja metsätalouden varannoksi. Yhdyskuntatekniikan tavoitteet: Tavoitteena on hyödyntää Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Palvelujen ja teollisuuden tavoitteet: Tavoitteena turvata olemassa olevien palvelujen säilymistä ja mahdollistaa uusien työpaikka-alueiden rakentaminen. Liikenteen tavoitteet: Tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta alueella. Virkistyksen tavoitteet: Luontoarvoiltaan merkittävimmät maa-alueet varataan virkistyskäyttöön. Olemassa olevia viher- ja kevyenliikenteen reittejä ylläpidetään ja kehitetään rinnan uusien reittien etsimisen ohella. Asuinalueilta pyritään järjestämään esteettömät yhteydet vapaaseen luontoon ja asukkaille pyritään turvaamaan riittävästi alueita yhteiseen virkistyskäyttöön. Suojelun tavoitteet: Alueelta löytyy monipuolisesti kulttuuriympäristöarvoja, kuten aluemaisia kohteita sekä erilaisia arkeologisia kohteita, jotka tulee suunnittelussa huomioida tarvittavissa määrin. Merkittävät luontoarvot sekä luonnonsuojelukohteet tulee myös huomioida suojelumääräyksin. Ohjausryhmänä toimiva kaavatoimikunta on todennut kaavoituksen tavoitteista kokouksessaan 27.8.2012 seuraavaa: - tuotiin esille liikenneturvallisuuden huomioiminen kevyenliikenteen verkoston kehittäminen alueella. kaavoituksessa sekä - tavoitteena tulee olla, että uudet rakentamiselle kaavoitettavat alueet tulee olla helposti liitettävissä kunnallistekniikkaan. - maisema-arvojen säilymisen kannalta harkituille alueille tehokkaasti kaavoittamalla saavutetaan yhdyskuntarakentamisen kautta edullisempi rakenne. - maanomistajien tasapuolinen kohtelu tulee olemaan haaste alueen suunnittelussa. Kaavoitusta varten nimetään ohjausryhmä kunnan viran- / toimenhaltijoista sekä luottamushenkilöistä. Osallistumismenetelmiä suunnitellaan ja toteutetaan laajasti. Tätä varten perustetaan suunnittelutyön varhaisessa vaiheessa yhteistyöryhmä toimimaan kunnan, suunnittelijoiden ja osallisten tiedonvaihdon kanavana. repo001.docx 2012-03-29 22 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 27 3 VAIHTOEHDOT (KOHDEALUEET) Koskenkylästä on laadittu neljä alustavaa rakennemallia, joissa on tutkittu rakentamisen mahdollisia laajenemissuuntia Vaihtoehdossa ”Helminauha” rakentumisen laajentuminen tapahtuu helminauhamaisesti pääteiden varteen sekä taajamaa laajentaen. Suunnitelmaratkaisu helpottaisi olemassa olevan kunnallistekniikan hyödyntämistä, mutta sisältäisi kuitenkin haasteita rakentamisen maisemaan sovittamisessa ja jättäisi hyödyntämättä potentiaalisia alueita. Rakennemallivaihtoehto on laadittu kunnassa. Vaihtoehdossa ”Tiivistäminen” (yllä) laajennetaan ja tiivistetään olemassa olevia rakennuskeskittymiä taajamassa sekä Vesilahdentien risteysalueiden läheisyydessä. 23 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 28 Vaihtoehto huomioi liikenneyhteyksien sujuvuuden sekä maiseman säilymisen, muttei ole maanomistajien kannalta erityisen tasapuolinen. Se jättäisi myös hyödyntämättä potentiaalisia alueita. Rakennemallivaihtoehto on laadittu kunnassa. Vaihtoehdossa ”Maisema” (yllä) uusi rakentaminen puolestaan painottuu pistemäisesti maiseman kannalta kestäville paikoille. Vaihtoehto ei kuitenkaan ole erityisen tehokas rakentamispaineeseen nähden. Rakennemallivaihtoehto on laadittu kunnan ja Airix Ympäristö Oy:n yhteistyöllä. repo001.docx 2012-03-29 24 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 29 Vaihtoehdossa ”vyöhyke” (yllä) uusi rakentaminen keskittyy pääosin tarjolla olevan infran alueelle. Rakentamisen tiivistämisalueista muodostuu vyöhykkeitä, jotka sijoittuvat metsävyöhykkeille, jolloin valtakunnallisesti arvokkaat (maisemallisesti) peltoalueet voidaan säilyttää nykyisessä käytössään. Vaihtoehdossa uudet rakennuspaikat sijoittuvat suhteellisen tasaisesti koko kylän alueelle. Vaihtoehdossa on myös huomioitu työpaikka-aluetarpeet. Rakennemallivaihtoehto on laadittu kunnan ja Airix Ympäristö Oy:n yhteistyöllä. 25 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 30 4 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 4.1 YLEINEN PERUSTELU Osayleiskaavalla osoitetaan laajenemisalueet Koskenkylään. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena siten, että sitä voidaan käyttää rakennusluvan perusteena MRL 44§ mukaisissa tapauksissa AT-alueilla. Olemassa oleva maankäyttö ja palvelut on huomioitu sekä luonto- ja kulttuuriarvot. Uusia kantatilalaskelmaan perustuvia rakennuspaikkoja on kaavaluonnoksessa osoitettu 170 kpl. Paikat sijoittuvat vyöhykkeittäin määritellyille alueille. 4.2 MITOITUSPERUSTEET Suunnittelualueella on 11 mitoitettua aluetta, jotka on katsottu olevan soveltuvia rakentamiselle. Rakennusoikeus määritetään ns. emätilaperiaatteella. Emätila (=kantatila) on 15.10.1969 ennen muodostettu tila. Emätilan rakennusoikeus lasketaan siten, että rakennusoikeus muodostuu silloisen alueella sijainneen emätilan pinta-alan mukaan. Leikkautumisajankohdan jälkeen erotetut rakennuspaikat luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi, jotka vähennetään emätilan rakennuspaikkamäärästä. Emätilan rakennuspaikat jaetaan emätilasta muodostuneiden tilojen kesken niin, että vanhin ja riittävän pinta-alan omaava tila on ensin oikeutettu saamaan rakennuspaikan. Mitoitusperusteet on esitetty tarkemmin liitteessä 7. Mitoitusvyöhykkeet vihreällä, kaava-alueen rajaus punaisella. repo001.docx 2012-03-29 26 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 31 4.2.1 PALSTOITUSSUUNNITELMAT Kolmelle kaava-alueen tiheimmin rakentuvalle alueelle on kaavatyön ohessa laadittu erilliset palstoitussuunnitelmat, joissa on esitetty kunkin alueen tulevalle maankäytölle asetut perustavoitteet, aluevaraukset, sekä keskeiset infrajärjestelyt. Palstoitussuunnitelma-alueille on osoitettu 34 uutta suunnittelutarveharkintaa edellyttävää rakennuspaikkaa. Palstoitussuunnitelmilla on haluttu varmistaa alueelle osoitettujen rakennuspaikkojen toteutettavuus ja liittymismahdollisuus aluekohtaisten lähtökohtien ja tavoitteiden pohjalta kehitettäviin kunnallisteknisiin ja liikenteellisiin verkostoihin. Palstoitussuunnitelmien laadinta on kohdennettu alueille, joille osoitetut rakennuspaikat voidaan suhteellisen helposti liittää olemassa oleviin kunnallisteknisiin verkostoihin, mutta joilla rakentamisen yleisten edellytysten syntyminen tai vaikkapa tonttien liikennöitävyys edellyttää alueen tiestön paikallista kehittämistä kokonaisuuden kannalta mielekkäällä tavalla. Palstoitusalueet on osoitettu kaavakartalla sinisellä at-2aluerajauksella. Tarve palstoitussuunnitelman laatimiselle nousi esille luonnosvaiheen nähtävilläoloajan jälkeen Pirkanmaan ELY- keskuksen kanssa käydyissä neuvotteluissa. Palstoitusalueiden rajaus ja palstoitussuunnitelmien, sekä rakennustapaohjeiden tietosisältö on määritelty yhteistyössä ELY- keskuksen kanssa. 4.3 KAAVAMÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja – määräykset on osoitettu tarkemmin kaavakartalla. 4.3.1 ASUMINEN Nykyiset asemakaavassa osoitetut asuinalueet huomioidaan kaavan mukaisina. Uusia pientalorakentamisen aluevarauksia kaavaluonnoksessa on esitetty yhdelletoista eri vyöhykkeelle. AP Pientalovaltainen asuntoalue Alueelle on laadittu asemakaava tai alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue on varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. AT Pientalovaltainen asuntoalue/kyläasutus Alue on varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Alueelle on mahdollista sijoittaa myös palveluja, työtiloja yms., jolloin tulee erityisesti varmistua siitä, että ne eivät aiheuta melua, raskasta liikennettä, ilmanpilaantumista tai muuta sellaista, joka haittaa alueiden viihtyvyyttä tai on terveysriski. Kullekin rakennuspaikalla saa olla yksi enintään kaksiasuntoinen asuinrakennus sekä talousrakennuksia ja elinkeinotoimintaa palvelevia rakennuksia. AM Maatilojen talouskeskusten alue Alue on varattu maatilojen pääkeskuksille sekä niihin liittyville toiminnoille. Alueelle saa sijoittaa talousrakennuksia ja elinkeinotoimintaa palvelevia rakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle, jolla on asuinrakennus, on mahdollista sijoittaa toinen enintään kaksiasuntoinen asuinrakennus, mikäli se soveltuu maisemaan eikä merkittävästi tuki 27 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 32 avoimia peltonäkymiä. Uudisrakentamisessa tulee muutoinkin peltonäkymien säilyttäminen sekä rakentamisen soveltuvuus maisemaan. RA huomioida Loma-asuntoalue. 4.3.2 PALVELUT PL Lähipalvelujen alue Merkinnällä on osoitettu Koskenkyläntien ja Mantereentien risteysalueella toimivan kahvilan alue. PY Palvelun ja hallinnon alue Alue varataan pääasiassa julkisille palveluille. Alueelle voidaan sijoittaa myös yksityisiä palveluja. Merkinnällä on osoitettuja alueita ovat Ylämäen koulun, nuorisoseurantalo Harjulan sekä päiväkodin alueet. 4.3.3 TYÖPAIKKA-ALUEET T Teollisuus- ja varastoalue Merkinnällä on osoitettu nykyiset teollisuusalueet TP Työpaikka-alue Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Merkinnällä osoitetaan Koskenkyläntien varteen sekä Mantereentien ja Vesilahdentien läheisyyteen sijoittuvat uudet työpaikka-alueet. TV Varastoalue Alueelle saa sijoittaa myös välittömästi varastointitoimintaan liittyviä teollisuus-, palvelu- ja toimistotiloja. Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat alueet. 4.3.4 VIRKISTYS Kaavassa on osoitettu virkistysalueet (VL, VU). Yleiskaavan mittakaavasta johtuen ei kaikkia asemakaavassa osoitettuja lähivirkistysalueita ole tarkoituksenmukaista merkitä kaavaan. Lisäksi on osoitettu kevyen liikenteen yhteys Ylämäen koululta Koskenkyläntien ja Valkkistentien risteykseen, ulkoilureitit sekä tärkeät kevyen liikenteen yhteystarpeet. VL Lähivirkistysalueet Merkinnällä on osoitettu asutuksen välittömään läheisyyteen sijoittuvat yhtenäiset virkistysalueet, jotka on pääosin merkitty asemakaavaan. repo001.docx 2012-03-29 28 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 33 VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Merkinnällä on osoitettu nuorisoseurantalon viereinen sekä Valkkistentien varteen sijoittuvat urheilukentän alueet. 4.3.5 LIIKENNE Nykyinen pääliikenneverkko säilyy ennallaan. Seututienä on osoitettu Vesilahdentie (ST 301), Valkkistentie (ST 2983), Mantereentie (ST 2984) sekä Koskenkyläntie (ST 2985), pääkatuna/yhdystienä Kehrontie (pt 13719), Riuttokulmantie (pt 13753) sekä Saarikunnantie (pt 13757). Muut kaavassa osoitetut tiet ovat kokoojakatuja tai tonttikatuja. Uudet kadut on osoitettu ruskealla värillä. Koskenkyläntien ja Mantereentien varsiin on osoitettu kumpaankin kaksi uutta tieliittymää ja Valkkistentien varteen yksi uusi liittymä. Loput uusista tieyhteyksistä suhteellisen lyhyitä ja sijoittuvat pienempien teiden varteen tai jatkavat olemassa olevia teitä. Uusi rakentaminen on pyritty sijoittamaan olemassa olevien teiden ja kunnallisteknisen verkoston varteen. Uudet alueet sijoittuvat kaava-alueelle hajautetusti pienehköihin ryppäisiin, mikä ennaltaehkäisee liikenteellisten ongelmakohtien syntymistä. Kevyen liikenteen verkosto kattaa olemassa olevan reitin Koskenkyläntieltä koululle ja Mantereentielle sekä Valkkistentielle osoitetut tavoitereitit kevyelle liikenteelle. Ohjeellisia ulkoilureittejä on osoitettu nykyisille metsäteille. Kaavassa on osoitettu oranssilla palloviivalla olemassa olevat hevosulkoilureitit. LV Venevalkama 4.3.6 ERITYISALUEET ET Yhdyskuntateknisen huollon alue EO/TY Maa-ainesten ottoalue, joka ottamisen päätyttyä varataan työpaikka-alueeksi. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Merkinnällä on osoitettu maa-ainesten ottoalue Ykyrän alueella. EV Suojaviheralue emt Mastoalue/telepalvelujen alue 4.3.7 KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA LUONNONYMPÄRISTÖ sk-1 Maisemallisesti arvokas alue Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Vesilahden kulttuurimaisema. Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään, materiaaleiltaan ja väritykseltään sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä maisemaan. 29 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 34 sk-2 Kyläkuvallisesti arvokas alue. Arvokas aluekokonaisuus, jolla Koskenkylän rakennetun ympäristön arvot välittyvät. Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään, materiaaleiltaan ja väritykseltään sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä maisemaan. Kulttuurimaisemaan tai rakennettuun ympäristöön vaikuttavista hankkeista on kuultava museoviranomaisia. (numerointi viittaa rakennusinventointiin) Alue 1: Koskenkylän kyläkeskus Maisemallinen ja liikenteellinen avainkohta. Kahden vanhan ja keskeisen kylän tiivistymä alkuperäisellä paikallaan. Koskenkyläntiestä muodostuu kyläraitti, jonka ympäristöön sitoutuu paikan tilahistoriaa sekä merkkejä paikan elinkeino- ja kaupallisesta historiasta. Rakennuskanta on kerroksellista. Alue 2: Koskenkyläntien varren läntinen peltoalue Talonpoikaisen rakennuskulttuurin tyypillinen maisema, jossa näkyvät maaseudun kylämaiseman kehitys isojaon vaikutuksesta sekä pihapiirien perinteinen rakennuspa. Alue 3: Koskenjoen suistoalue Mantereentien varrella Koskenkylän ympäristön keskeistä maisemaa, jossa peltoalueet ja joenuoma kohtaavat. Alueelle sijoittuu kaksi inventoitua kohdetta, Kukkola ja Kupari, joissa molemmissa toteutuvat paikallisen rakennuskulttuurin parhaat piirteet. Tilat sijaitsevat näkyvästi maisemassa ja liittyvät avoimesti ympäristöön. Kuparin tontti on vanha Kurkelan kylätontti, mikä viestii seudun asutushistoriasta. Alue 4: Hakkilan kyläkeskuksen alue Alue on vanhan kylätontin paikka, jossa vanhan kylänpaikan luonne välittyy edelleen vahvasti vaikka tiloista on säilynyt vain yksi, Hakkila. Rusthollitilan olemus välittyy tilakeskuksen keskeisestä sijainnista vanhan tielinjan yhteydessä sekä puistomaisesta puustosaarekkeesta. Paikka on maisemallisesti merkittävä myös Mantereenjärveltä päin katsottuna. Kylätontin vanhasta rakennuskannasta ovat säilyneet lato, kivitalli ja tiilinen viljamakasiini, jotka kiinnittävät paikan vesilahtelaiseen tilahistoriaan. SR Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde. Kohde on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävä, ja se tulisi säilyttää. Korjausrakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakennuksen kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Mahdollisessa muutostilanteessa on haettava purkulupa. Kohteen numerointi viittaa rakennusinventointiin. Osoitetut kohteet ovat inventoinnissa luokiteltu luokkiin I ja II. 3. Päykkä 8. Mäki- Pietilä 9. Välimäki 10. Kotikunnas repo001.docx 2012-03-29 30 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 35 12. Harttala 17. Vähäsilta 18. Kivimäki 19. Ali- Uotila 21. Mäkelä 27. Kaitala 28. Ylämäen ns. talo Harjula 29. Marttala 31. Riitahuhta- Heikkilä 34. Riihenmäki 43. Ylä- Rooseli 44. Lepo- Seppälä 45. Uotila, Mantere 54. Koivisto, Lohnattila 55. Kulmala 56. Puistomäki 57. Niukko 58. Ilomäki 59. Jokiniemi 60. Välipelto 61. Ainila 62 Jokipelto 63. Koskenjoen mylly 64. Kalsinpuisto 67. Päivölä 68. Haapala 71. Tuotanto 72. Ylämäen koulu AM/s1 Maatilojen talouskeskusten alue, jolla kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde. Kohde on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävä, ja se tulisi säilyttää. Korjausrakentamisessa tulee kiinnittää huomiota kohteen kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Mahdollisessa muutostilanteessa on haettava purkulupa. Kohteen numerointi viittaa rakennusinventointiin. 1. Uusitalo, Mantere 2. Laurila 5. Hakkila 31 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 36 6. Kukkola 7. Laitikkala 13. Parpola 16. Peltola, Vännilä 22. Ruokola 23. Yli-Uotila 24. Kaltsila 25. Mäntymäki- Viskari 26. Orimus 30. Laakso- Maijala 32. Mustiaisenmäki 33. Ali -Pyörny 35. Mäki- Maijala 37. Nisu 38. Höyssä- Mäkelä 39. Mikkola 40. Uotila, Kurkela 41. Laaja 46. Kupari 47. Silvo 48. Vappula 49. Pihlajamäki 50. Jarva 51. Moisio 52. Risti- Moisio 53. Kenno 65. Uusitalo, Halmeenmäki 66. Terva- Hyvätti 73. Yli-Pyörny (täydennysinventointi 2014) luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue/kohde. Alueen ominaispiirteitä tai luonnonsuojelullisia arvoja ei saa vaarantaa. Merkinnällä on osoitettu Metsälailla (10§) suojeltavat kohteet sekä luontoselvityksissä (1995–2013) esiintulleita kohteita. repo001.docx 2012-03-29 32 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 37 luo-2 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue/kohde. Uhanalaisen lajin, liito-oravan esiintymisalue. Alueella on kielletty liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen. Alueen suunnittelussa on lisäksi huomioitava, että liito-oravalle jätetään riittävät lisääntymis-, ruokailu- ja liikkumisalueet sekä yhtenäiset kulkuyhteydet alueella. Metsänkäsittelyssä alueella tulee suosia lehtipuita ja kuusia. Suluissa oleva kohdenumerointi viittaa liito-oravakartoitukseen sekä liitekarttaan 4:luonnonympäristö. Merkinnällä on osoitettu liito-oravakartoituksen todennäköiset tai todetut lisääntymis- ja levähdysalueet. Muurankorpi, itäinen (1), Veralho (5), Perälä (6), Muhonvuoret pohjoinen (7), Muhonvuoret Kaukomaa (7), Peltola (12) sekä Pollaa (15). Suluissa olevat numerot viittaavat liito-oravaselvitykseen sekä liitekarttaan 4. Luonnonympäristö. SM Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen/alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kaavassa on osoitettu seuraavat kohteet: 1. Kieliö, kivikautinen asuinpaikka 2. Mustiainen, kivikautinen asuinpaikka 3. Koskenkylä, historiallinen asuinpaikka 4. Koskenkylä Riihimäki, historiallinen asuinpaikka 5. Koskenkylä Seurantalo, historiallinen 1. maailmansodan aikainen puolustusvarustus 6. Koskenkylä 2, historiallinen 1. maailmansodan aikainen varustus 7. Kahnala Lemola, historiallinen 1. maailmansodan aikainen varustus 11. Mustiainen 2, kivikautinen asuinpaikka, 13. Välimäki, kivikautinen asuinpaikka, kivikautinen asuinpaikka 14. Kurkela Kupari, historiallinen asuinpaikka: kyläntontti 15. Vännilä, historiallinen asuinpaikka: kyläntontti 16. Hakkila, historiallinen asuinpaikka: kyläntontti 17. Kahnala, historiallinen asuinpaikka: kyläntontti 18. Kukkola B, historiallinen asuinpaikka 19. Viljula Jyrälä, historiallinen asuinpaikka: kyläntontti 23. Päivärinne, historiallinen asuinpaikka 33 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 38 Kaavakartalla on visuaalisista syistä käytetty muinaismuistokohteista kahta erilaista aluemerkintää, SM-aluerajattua sekä ruudutettua. Ruudutettua merkintää on käytetty alueilla, joilla on myös toinen päätarkoitus (esimerkiksi asuminen), jonka on kaavassa hyvä näkyä. Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös Kohteen/alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää Pirkanmaan maakuntamuseosta tai Museovirastosta. Kaavassa on osoitettu seuraavat kohteet 8. Mantere Rinnanmäki, historiallinen 1. maailmansodan aikainen varustus 9. Kukkola A, rautakautinen palvontapaikka: kuppikivi 10. Tohkala, ajoittamaton ja tunnistamaton kivirakenne 12. Kahnalankorpi, (kivikautinen) 20. Hailianmäki A, historiallinen rajakivi 21. Laurila B, ajoittamaton röykkiö 22. Laurila C, ajoittamaton kivirakenne s Arkeologinen kulttuuriperintökohde Kaavassa on osoitettu tunnisteella A) Halmeenmäki Halmiksen asuinpaikka, kylätontti. B) Hailianmäki B, historiallinen maatalouskuoppa Säilytettävä metsänraja. Kaavaan on esitetty arvokasta kulttuurimaisemaa rajaava kasvillisuus, joka tulisi säilyttää/istuttaa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä historiallinen tielinja. Tien maisemalliset ja historialliset ominaispiirteet tulee säilyttää. Tien linjaa, sen rakenteita ja päällysteitä sekä lähiympäristöä koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Merkinnällä on osoitettu Valkkistentie ja Koskenkyläntie. repo001.docx 2012-03-29 34 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 39 4.3.8 MAA- JA METSÄTALOUS M Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusluontoinen rakentaminen. MA Maisemallisesti arvokas peltoalue. Peltoaukea on pyrittävä säilyttämään viljelykäytössä. Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden rakennuksia. Rakennukset tulee sijoittaa siten, että peltomaisema säilyy avoimena. MT Maatalousalue Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä hajaasutusluontoinen rakentaminen. MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alueelle saa sijoittaa ainoastaan maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. MRL 41.2§:n nojalla määrätään, että alueella ovat kiellettyjä sellaiset maankamaraan, vesistöön ja kasvillisuuteen liittyvät toimenpiteet, jotka vaarantavat alueen suojeluarvot. 4.3.9 VESIALUEET W Vesialue Merkinnällä on osoitettu Koskenjoki. 4.3.10 YMPÄRISTÖN MUUTOKSIA KUVAAVAT MERKINNÄT Uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet. at-1 Alueen osa (ydinkylä- ja kylävyöhyke), jolla asuinrakennuksen rakennuslupa voidaan myöntää AT ja AM alueilla yleiskaavan perusteella MRL 44 §:n mukaisesti. Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Alueen uudet rakennuspaikat on osoitettu AT -alueelle. Ohjeellinen uuden asuinrakennuksen sijainti. Merkintä ei osoita rakennuspaikan tarkkaa sijaintia. MRL 44§:n mukaisia yleiskaavalla osoitettavia rakennuspaikkoja on osoitettu kaavalla yhteensä 136. Uudet rakennuspaikat sijoittuvat maisemaa mukaillen pääasiassa peltojen ja metsien reunavyöhykkeelle. at-2 Alueen osa (ydinkylä- ja kylävyöhyke), jolla asuinrakennuksen rakennuslupaa ei voida myöntää yleiskaavan perusteella MRL 44 §:n mukaisesti. Alueelle laaditaan rakennustapaohje sekä palstoitussuunnitelma, jossa osoitetaan alueen yleiset järjestelyt. 35 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 40 Ohjeellinen uuden asuinrakennuksen sijainti. Merkintä koskee aluetta, palstoitussuunnitelma. jolle laaditaan rakennustapaohje sekä erillinen Uusia palstoitussuunnitelman vaativia rakennuspaikkoja on osoitettu kaavalla yhteensä 34. Uusia rakennuspaikkoja kaiken kaikkiaan on osoitettu 170 kappaletta. 4.3.11 KEHITTÄMISTAVOITTEITA Kaavakartalle on osoitettu yhteystarpeita ajoneuvoliikenteelle ja ulkoilureiteille. paitsi kevyelle liikenteelle, myös 4.3.12 OSAYLEISKAAVAMÄÄRÄYKSIÄ Tämän yleiskaavan at-1-aluerajaukseen kuuluvilla AT- ja AM-alueilla saa myöntää rakennusluvan yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ilman asemakaavaa. Tämä määräys on voimassa 10 vuotta kerrallaan (MRL 44). Kaava-alue osoitetaan suunnittelutarvealueena. Rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä, jollei kaavamääräyksissä toisin ohjata. Rakentamista koskevat määräykset AT-alueilla: Uuden rakennuspaikan koko on oltava vähintään 5000 m2, mikäli puhdas- ja jätevesi (oma kaivo, jätevesien maaperäkäsittely ja mahdollisesti myös maalämpö) käsitellään omalla tontilla. Mikäli rakennuspaikka liitetään kunnallistekniikkaan, voi sen koko olla vähintään 3000 m2. Rakennuspaikalle yhteensä laskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Yksittäisen uudisrakennuksen suurin sallittu kerrosala on 300 m2. Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään 5,0 m. Rakennuspaikalle voidaan rakentaa toinen asuinrakennus, mikäli kaavassa sr merkinnällä osoitetun, rakennuspaikalla olevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilymistä ei voida muulla tavoin turvata. Rakentamista koskevat määräykset AM-alueilla: Rakennuspaikalle yhteensä laskettu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta. 5 KAAVAN SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN Kaavan suhde maakuntakaavoitukseen Yleiskaava tukee ja tarkentaa maakuntakaavan tavoitteita. Kaavasuunnittelussa mm. huomioidaan kulttuuriympäristölle osoitetut tavoitteet. Kaavan suhde kunnan muuhun suunnitteluun Alueella voimassa olevat asemakaavat huomioidaan. repo001.docx 2012-03-29 36 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 41 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavan perustuvan riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä toteutumisen ympäristövaikutusten selvittämistä. Yleiskaavassa arvioidaan tavoitteena olevan kehityksen vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä: 6.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan taloudelliset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Liikenteelliset vaikutukset lähialueiden asutukselle Sosiaaliset vaikutukset, asuinympäristön toimivuus ja viihtyisyys Ympäristöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOINTI Toimiva aluerakenne Osayleiskaavalla osoitetaan paljon uusia aluevarauksia. Uusi rakentaminen painottuu omakotirakennuksiin. Kaavalla tuetaan ja ohjataan kylärakenteen kehitystä. AT-alueina osoitettavat alueet on pyritty sijoittamaan kyläkuvan ja infrastruktuurin kannalta kestäville paikoille. Kaava tukee nykyisen palvelutarjonnan säilymistä (alakoulu, päivähoito, harrastusmahdollisuudet). Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kyläalueen toteutunut maankäyttö huomioidaan. Laajenemisalueita sijoittuu nykyisten alueiden yhteyteen, mutta myös omiksi kokonaisuuksiksi. Kaavatyössä pyritään vahvistamaan yhdyskuntarakenteen tiivistymistä olemassa olevien pääliikenneverkon ja kunnallisteknisten verkostojen läheisyydessä. Kaava-alueen yhdyskuntarakenne toteutetaan kylämäisenä. Aluevarauksissa on huomioitu isohko tonttikoko, jolla voidaan säilyttää Koskenkylän maaseutumainen rakentamistapa ja ympäristö. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistys ja luonnonvarat Luonto- ja kulttuuriperintökohteet huomioidaan laadittujen selvitysten perusteella. Uudet rakentamisalueet pienentävät vain vähäisesti yhtenäistä luonnonympäristöä nykyisen tilanteeseen verrattuna. Ranta-alueille ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Kaavalla huomioidaan maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat erityistavoitteet. Alueella olevat liito-oravat huomioidaan ekologisilla viheryhteystarpeilla sekä luo-2- merkinnöillä. Kaava-alueella sijaitsevat metsälailla suojellut kohteet on osoitettu merkinnällä luo-1. Maiseman kannalta tärkeät keskeiset peltoalueet on osoitettu MA- merkinnällä. Yleiskaava edistää arvokkaiden kohteiden säilymistä. Uusi rakentaminen on ohjattu pääsääntöisesti metsäsaarekkeisiin ja ne täydentävät jo rakennettuja alueita. Alueelle ominainen maisemarakenne ja sen rakennetun ympäristön arvokohteet säilytetään. Alueella olevat virkistysmahdollisuudet säilyvät jatkossakin. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kaavalla ei osoiteta muutoksia pääliikenneverkkoon, uusi rakentaminen on pääosin osoitettu olemassa olevien tieliittymien sekä kunnallistekniikan varteen. Mutta joitain 37 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 42 yksittäisiä yhteyksiä on rakennettava, mikäli kaava toteutuu. Kaavalla pyritään edesauttamaan kevyen liikenteen verkoston kehittämistä. Kaavalla osoitetaan ohjeelliset kevyenliikenteen reitit Valkkistentien ja Mantereentien varrelle. Toteutuessaan nämä parantaisivat liikenneturvallisuutta sekä vaikuttaisivat myönteisesti alueen virkistyskäyttöön ja vähentäisivät henkilöautojen käyttöä. 6.2 VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Kulttuuriympäristön säilymisen kannalta arvokkaat alueet on huomioitu kaavamerkinnöillä ja – määräyksillä. Kohteet perustuvat laadittuihin inventointeihin. Arvokkaimmat kohteet tai alueet on huomioitu suojelumerkinnöillä. Muinaismuistoalueet ja – kohteet sekä rakennussuojelukohteet on huomioitu inventointien mukaisina. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennetun ympäristön kohteet on huomioitu sr tai AM/s- merkinnällä. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Vesilahden kulttuurimaisema) on osoitettu aluemerkinnällä, joka ohjaa rakentamista. Koskenkylän osayleiskaavan suunnittelualueella sijaitsee neljä kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluekokonaisuutta; Koskenkylän kyläkeskus, Koskenkylän varren läntinen peltoalue, Koskenkylän suistoalue Mantereentien varrella ja Hakkilan kyläkeskuksen alue. Nämä ovat huomioitu osayleiskaavassa selvityksen suosituksen mukaisesti. Niillä ei ole osoitettu ns. suoralla rakennusluvalla myönnettäviä rakennuspaikkoja. Koskenkylän kyläkeskuksessa on osoitettu vähäisessä määrin pientalovaltaisia asuntoalueita (AP) jotka vaativat yleiskaavatasoa tarkempaa suunnittelua ja ovat tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Kaavassa on huomioitu rakennetut alueet, joiden sisään paikoitellen jää hieman täydennysrakentamismahdollisuutta. Muutoksia rakennetussa ympäristössä tapahtuu eniten alueilla, joilla nykyinen toiminta eli viljely tai metsänhoito vaihtuu asumiseen. Uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa on otettu huomioon maisemaselvityksen suositukset ja maastonmuodot sekä historiallinen kehitys asutuksen sijoittumisessa alueelle. Rakentamisen toteutumista ohjataan kaavaan liittyvillä rakentamistapaohjeilla huomioiden kulttuuriympäristön ominaispiirteet ja arvot. Maatalouskeskukset ovat oleellinen osa yhdyskuntarakennetta ja niiden toimintamahdollisuus on huomioitu kaavassa. Koskenkylä tukeutuu pääosin jatkossakin kirkonkylän ja lähikuntien palvelutarjontaan. Olemassa olevat palvelut, kuten koulu, päiväkoti ja seurojentalo on osoitettu kaavassa. Yleiskaavan toteutuminen tukee nykyisten palveluiden säilymistä myös kirkonkylän alueella. Kyläalueelle (AT) on mahdollista sijoittaa myös palveluja sekä elinkeinotoimintaa palvelevia rakennuksia ja tämä mahdollistaa kyläalueen kehittymisen ja palvelujen lisäämisen. Pääliikenneverkko säilyy nykyisellään. Toteutuminen lisää liikennettä nykyisellä tie- ja katuverkoilla. Kaavan toteutuminen merkitsisi uusien tieliittymien rakentamista olemassa olevien teiden varrelle. Kaavassa on osoitettu muutamia uusia kevyen liikenteen yhteystarpeita Mantereentien ja Valkkistentien varsiin. Toteutuessaan uudet kevyen liikenteen yhteydet parantavat liikenneturvallisuutta sekä myötävaikuttavat repo001.docx 2012-03-29 38 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 43 alueen käyttöä myös virkistykseen. Osayleiskaava parantaa muutosten ennakoitavuutta rakennetussa ympäristössä ja ohjaa rakentamista kulttuurimaisemaan sopivaksi. 6.3 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet on osoitettu kaavassa luomerkinnöillä. Arvokkaat kohteet sijaitsevat pääosin metsäalueilla ja Koskenjoen äärellä. Liito-oravien kulkureitit on osoitettu ekologisella viheryhteystarpeella. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä on ekologisten viheryhteyksien katkeamattomuuteen ja säilymiseen kiinnitetty erityistä huomiota muuttuvan maankäytön alueilla. Rakentamaton ympäristö (metsä) pienenee laajentumisalueiden toteutumisen myötä. Uudet alueet pääsääntöisesti täydentävät nykyisiä rakennettuja alueita. Vaikka metsien määrä jonkin verran vähenee, säilyy lähialueella kuitenkin laajoja ja yhtenäisiä rakentamattomia alueita. Uusien alueiden toteutuminen lisää liikkumista alueiden lähiympäristössä, jolloin kasvillisuuden kuluminen tulee jonkin verran lisääntymään. Uudet alueet on sijoitettu pääsääntöisesti metsäalueille ja reunavyöhykkeiden taakse. Uudisrakentaminen sijoittuu pääasiassa pieniin ryppäisiin. Osayleiskaavalla tuetaan kylämäisten ominaispiirteiden säilymistä muun muassa suurehkolla tonttikoolla sekä tonttien sijainnilla. Kaavassa on erikseen huomioitu maisemallisesti tärkeät peltoalueet MA- merkinnällä. Avoimet peltoalueet osoitetaan maatalouskäyttöön jatkossakin ja maisemaselvityksen osoittamat tärkeät avoimet näkymäalueet säilyvät rakentumattomina. Maisemarakenteen ja alueen kulttuurihistorian kannalta keskeiset peltoalueet on osoitettu MA -merkinnällä. Maisemallisesti tärkeät metsänrajat on osoitettu kaavassa ja määrätty pellon ja metsän rajapinta säilytettäväksi paikallaan ja istutettavaksi hakattaessa. Peltopinta-ala ei juuri vähene nykyisestä, sillä rakentaminen on ohjattu pois peltoalueilta mitoitusvyöhykkeiden rajaamisella ja peltoalueiden pienemmällä mitoitusoikeudella. 6.4 YHDYSKUNTATALOUDELLISET JA -RAKENTEELLISET VAIKUTUKSET Kaavalla osoitetaan uusia työpaikka-alueita (TP) Koskenkyläntien viereen sekä Mantereentien alueelle Lempäälän rajan tuntumaan yhteensä noin 37 hehtaaria. Kaava luo edellytyksiä työpaikkojen määrän kasvulle ja elinkeinorakenteen monipuolistamiselle. Uudet työpaikka-alueet Mantereen- ja Koskenkylänteiden varsilla toteutuessaan lisäävät työpaikkojen määrää. Uudet asukkaat lisäävät verotuloja ja mahdollistavat nykyisten palveluiden jatkumisen niin kaavoitettavalla kuin kirkonkylän alueellakin. Koskenkylän alue tukeutuu silti jatkossakin pääasiassa kirkonkylän sekä lähikuntien palveluihin. Laajenemisalueet sijoittuvat pääosin rakennetun infrastruktuurin läheisyyteen, jolloin nämä alueet ovat liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin. Toteuttaminen edellyttää kullakin alueella (alueiden sisällä) mm. teiden ja verkostojen rakentamista. Näiden sisäisten kustannusten lisäksi tulee mm. kytkentäkustannuksia olemassa oleviin verkostoihin sekä käyttökustannuksia. Suhteessa rakennuspaikkojen määrään uusia 39 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 44 liittymiä ja katuyhteyksiä on osoitettu vain vähän. Uusia liittymiä on osoitettu 10 kpl, joista Mantereentielle 2 kpl, Valkkistentielle 1 kpl ja Koskenkyläntielle 2 kpl. Tukeutuminen olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin edistää yhdyskunnan eheytymistä, hillitsee ilmaston muutosta sekä on taloudellisesti järkevää. Työpaikkaalueet sijoittuvat kunnan omistamille maa-alueille ja ovat toteutettavissa asemakaavoituksen kautta sekä liitettävissä kunnallistekniseen verkostoon. Työpaikkaalueet ja niiden läheisyydessä olevat asuinalueet vaativat yleiskaavatasoa tarkempaa suunnittelua ja tiestön sekä infran rakentamista alueelle ja ovat siten merkitty yleiskaavassa asemakaavoitettaviksi alueiksi. Nämä uudet alueet tullaan liittämään keskitetyn kunnallistekniikan piiriin. 6.5 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN, SOSIAALISET VAIKUTUKSET Alueella ei ole erityisiä ilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Osayleiskaavalla ei ole osoitettu toimintaa, jolla olisi merkittävää vaikutusta alueen ilman laatuun. Yleiskaavalla ohjataan suoraan rakentamista. Kyläalueelle sijoittuva rakentaminen tukee nykyisten palvelujen säilymistä sekä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Rakennetut alueet säilyvät pääasiassa ennallaan. Kaavalla voidaan osoittaa uusia tontteja, jotka houkuttelevat myös nuoria perheitä. Väestön ikärakenteen arvioidaan kehittyvän niin, että kouluikäisten ja nuorempien osuus kasvaa hieman ja yli 64-vuotiaiden osuus vähenee hieman. Alueen kylämäinen luonne tulee säilymään yleiskaavan toteuduttuakin. Nykyiset asukkaat voivat kokea yhteisönsä muuttuvan asukasmäärän lisääntyessä. Asukasmäärän lisääntyminen myös mahdollistaa uusien ystävien, koulu- ja harrastuskavereiden lisääntymisen. On mahdollista että uusien asukkaiden myötä alueelle syntyy uusia palveluja yritystoiminnan myötä. Uudet asukkaat taas voivat kokea löytäneensä toiveidensa mukaisen ja turvallisen elinympäristön, jossa voi laajassa mitassa harrastaa erityisesti monenlaisia luontoon ja maaseutumaiseen elintapaan liittyviä asioita. Kaavalla osoitetaan kaksi uutta työpaikka-aluetta, mikä mahdollistaa työpaikkojen määrän kasvun ja saattaa vähentää työmatkojen pituutta, jos työntekijät asuvat lähistöllä. Suurimman osan työmatkaliikenteestä arvioidaan kuitenkin suuntautuvan jatkossakin kaava-alueen ulkopuolelle. Ajoneuvoliikenteen määrä tulee jonkin verran kasvamaan alueella, minkä vuoksi liikenteen turvallisuutta kehittäviin toimenpiteisiin tulee varautua. Lisääntynyt liikenne voi paikoitellen aiheuttaa melun lisääntymistä, jos esimerkiksi nopeusrajoitukset pysyvät samana. Alueella on ensisijassa luontoon liittyvää virkistystarjontaa, joka tulee lisääntymään uusien asukkaiden myötä. Kaavassa on osoitettu Valkkistentien varressa sijaitseva urheilukenttä. Kaavassa ei ole osoitettu uusia ulkoilureittejä tai virkistysalueita, sillä alueella on kattava tiestö ja suurehkoja metsäalueita, joissa on mahdollista ulkoilla. repo001.docx 2012-03-29 40 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 45 Väestötavoitteet Koskenkylän alue on noin 400 talouden kylä. Alueelle on rakentunut uusia omakotitaloja vuosittain 4-5 kappaletta. Kaava-alueelle esitetään 170 uutta rakennuspaikkaa, joista toteutuu arviolta puolet. Tämä tarkoittaa noin 9 omakotitaloa vuodessa. Mikäli yhteen pientaloon asettuu keskimäärin kolme henkilöä, lisääntyy kokonaisasukasmäärä kymmenessä vuodessa noin 255 uudella asukkaalla. Alueen mitoitusta on pidetty korkeana, mutta suhteessa kokonaispinta-alaan ja sijaintiin, mitoitusta voidaan pitää perusteltuna. Alla olevassa taulukossa esitetään muutamia kasvaville maaseututaajamille laadittuja yleiskaavoja pinta-aloineen sekä niiden osoittamien rakennuspaikkojen määrä: Yleiskaavan nimi Yleiskaavan pinta-ala Yleiskaavalla osoitettavien rakennuspaikkojen määrä Koskenkylän osayleiskaava 29 km2 136 (+34*) Tikkalan osayleiskaava (Jyväskylä, hyväksytty 14.12.2009) 21 km2 218 Linnanpellon osayleiskaava (Sipoo, hyväksytty 8.9.2014 ) 20 km2 166 *Koskenkylän osayleiskaavassa on yleiskaavalla osoitettavien rakennuspaikkojen lisäksi osoitettu erikseen 34 suunnittelutarveharkintaa edellyttävää rakennuspaikkaa, joiden rakentumiselle on annettu tarkemmat ohjeet palstoitussuunnitelmassa sekä rakennustapaohjeissa. Maankäyttö- ja rakennuslain 44§:ssä todetaan, että yleiskaavassa voidaan myöntää rakennuslupa kyläalueella, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita, yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen. Kaava-alueen uudet rakennuspaikat sijoittuvat alueelle hajanaisesti ja liittyvät pääasiassa olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Koskenkylän alueella rakentamisen paine on yleisesti vähäistä, mutta kolmella osaalueella rakentamista tulee ohjata maisemallisten ja yhdyskuntateknisten tarpeiden vuoksi muuta kaava-aluetta tarkemmin. Em. osa-alueet on osoitettu suunnittelutarvealueiksi. Suunnittelutarvealueille on laadittu erilliset palstoitussuunnitelmat (Liite 10) sekä rakentamistapaohjeet ja osoitettu yhteensä 34 suunnittelutarveharkintaa edellyttävää rakennuspaikkaa. Suunnittelutarvealueiden muuta kaava-aluetta yksityiskohtaisemmalla ohjauksella ja viitesuunnitelmilla on haluttu ennaltaehkäistä sellaisten tilanteiden syntymistä, joissa yksittäistä rakennushanketta koskevilla 41 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 46 järjestelyillä vaikeutetaan tai estetään alueen muiden osien kehittämistä, liikennöintiä tai luontevaa liittymistä kunnallisteknisiin verkostoihin. 6.6 OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 § 1 mom.). Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42 § 3 mom.). Yleiskaavan keskeiset periaatteet tulee ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Viranomaisvaikutus Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42 § 2 mom.). Velvoite koskee kaikkia kunnan ja valtion viranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Rakentamisrajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL 43 § 1 mom.). Suojelumääräykset Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa siitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (MRL 41 § 2 mom.). Lunastus Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alue, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen (MRL 99 § 3 mom.). Suhde muuhun lainsäädäntöön Edellä on esitetty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisia yleiskaavan oikeusvaikutuksia. Myös muissa laeissa on säännöksiä, jotka edellyttävät yleiskaavan huomioon ottamista niiden lakien mukaisissa menettelyissä. Näistä keskeisimpiä ovat tie-lait, maa-aineslaki, vesilaki, metsälaki, jätelaki, rakennussuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki. Luonnonsuojelulain ja muinaismuistolain huomioon ottamisesta säädetään vielä tarkemmin MRL 197 §:ssä. repo001.docx 2012-03-29 42 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 47 7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Osayleiskaavan rakentaminen pääosin toteutetaan suoraan yleiskaavan kautta. Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena (MRL 42§). Tämän yleiskaavan at-1 alueille saa myöntää rakennusluvan yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ilman asemakaavaa. Tämä määräys on voimassa 10 vuotta tämän osayleiskaavan voimaantulosta. Rakennuslupa voidaan myöntää myös olemassa olevilla AP – ja AM alueilla korvaavaan ja /tai täydentävään yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen. Muu rakentaminen toteutetaan suunnittelutarveratkaisulla. Osoitetut aluevaraukset vastaavat nykynäkymien mukaiseen tarpeeseen pidemmällä ajalla. Todennäköisesti kaikkia tontteja ei ehditä rakentaa 10-vuoden aikana. Toteuttamiseen vaikuttaa ensisijaisesti halu muuttaa kyläalueelle (tonttien kysyntä). Koska suurin osa uusista rakennuspaikoista sijaitsee yksityisten maanomistajien mailla, ei toteutumisjärjestystä voida ennakoida etukäteen. Kunnan omistamista maista ensimmäisenä toteutetaan todennäköisesti ns. Kalalahden alue. Kunnan alueet tulevat asemakaavoitettaviksi 1-5 vuoden sisään. Rakentamisen tulee olla luonteeltaan kyläympäristöön sopiva. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan/kyläkuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Alueen viihtyvyyden ja maiseman kannalta on tärkeätä, että rakentaminen olisi mittakaavaltaan ja rakentamistavaltaan kyläympäristöön ja maastoon sopivaa. Olemassa olevaan rakennuskantaan tehtävissä muutoksissa tulee huomioida rakennuksen ominaispiirteet. Kaavassa on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve paikallistien varteen. 43 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 48 8 SUUNNITTELUN VAIHEET Kunnanhallitus on 21.6.2010 § 102 päättänyt käynnistää Koskenkylän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen. Kunnanhallitus on hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman 1.11.2010 (Kh § 146). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo (MRL 63 §, MRA 30 §) on alkanut 19.11.2010 ja se on ollut nähtävillä koko suunnittelutyön ajan Vesilahden kunnanviraston Teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet-sivuilla, www.vesilahti.fi. Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo kuulutus on julkaistu 18.11.2010 Lempäälän- Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia on asiasta tiedotettu kirjeitse. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on ollut joulukuun loppuun 2010 asti mahdollisuus esittää mielipiteensä OAS:n sisällöstä suullisesti tai kirjallisesti. Kunnanhallitus on oikeuttanut kaavatoimikunnan nimeämään osayleiskaavaa varten ohjausryhmän. Kaavatoimikunta on kokouksessaan 7.9.2011 § 2 päättänyt että kaavatoimikunta toimii ohjausryhmänä Koskenkylän osayleiskaavaa laadittaessa ja kutsuu tarpeen mukaan asiantuntijoita ryhmä työskentelyyn. Koskenkylän osayleiskaavan ohjausryhmä on kokoontunut 27.8.2012 ja tutustunut maastokäynnille suunnittelu-alueeseen. Kokouksessaan 27.8.2012 ohjausryhmänä toimiva kaavatoimikunta on tarkentanut kaavoituksen tavoitteita ja tutustunut alueesta valmistuneisiin pohjaselvityksiin. Kaavatoimikunta on kokouksissaan käsitellyt osayleiskaavoitusta 18.3.2013, 24.4.2013, 21.10.2013 ja 27.5.2014. Asukkailla ja muilla tahoilla oli mahdollisuus osallistua Koskenkylän ympäristön osayleiskaavoitusta varten kehitettyyn paikkatietosovellukseen Tupa – Tunne paikkasi. Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan TUPA-palautekartalle tuli 1.12.2011 mennessä 16 kpl mielipiteitä. Palautteista 7 kpl käsitteli alueen liikenneolosuhteita joissa huomiota on kiinnitetty reittien turvallisuuteen ja alueen nopeusrajoituksiin, erityisesti Valkkistentiellä ja Ylämäen koulun ympäristössä. Asumista ja rakentamista koskevassa kolmessa palautteessa on esitetty selkeitä kaavoitustarpeita, sekä esitetty huomautuksena ympäristöä häiritsevästä kohteesta. Kolmessa luonto- ja maisemaarvoja koskevassa palautteessa oli huomioitu kaunis peltomaisema, sekä eläinten elinpiirejä ja kulkupaikkoja. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on kaavatyötä koskien pidetty Pirkanmaan ELYkeskuksessa 11.3.2013 MRL § 66:n mukaisesti. Koskenkylän osayleiskaavoituksesta on järjestetty 1. yleisötilaisuus 9.11.2011 Ylä-mäen koululla josta on ilmoitus julkaistu Lempäälän - Vesilahden Sanomissa. Tilaisuudessa on esitelty kaavoituksen aikataulu, vaiheet, valmistunut rakennusinventointi sekä osallisten vaikutusmahdollisuudet ja tiedonsaantikanavat. Tilaisuudessa on ollut myös mahdollisuus esittää kysymyksiä kaavoituksesta kunnan viranhaltijoille ja rakennusinventoinnin vaikutuksesta rakennusinventoinnin tekijälle. Lisäksi tilaisuudessa on ollut mahdollisuus korjausneuvonnan saamiseen korjausrakennusmestari Tapani Koiraselta. Tilaisuuteen osallistui 35 henkilöä. Yleisötilaisuus pidettiin toisen kerran myös 28.5.2013, jolloin paikalle saapui 40 henkilöä. Tilaisuudessa esiteltiin kaavoituksen nykyvaihetta ja osallistumista kaavoitukseen. repo001.docx 2012-03-29 44 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 49 Tilaisuudesta sisällöstä on julkaistu lehtiartikkeli paikallislehdessä 3.6.2013. Yleisötilaisuudessa käytiin läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute sekä kaavoituksen aikataulu ja osallistumismahdollisuudet. Tilaisuudessa esiteltiin alueelta valmistunut maisemaselvitys sekä osayleiskaavan mitoitus ja rakennemallit. Tilaisuudessa yleisöllä oli myös mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kannanottoja kaavan laatijoille ja kunnan viranhaltijoille. Tällöin kysymyksiä tuli mm. mitoitusperusteista, rakentamisen määrästä ja sen uusien rakennuspaikkojen vaikutuksesta maan-omistajan kiinteistöveroon. Rakennemalleja on käsitelty myös kaavatoimikunnan tapaamisten yhteydessä. Samoin kaavan tavoitteita on tarkennettu kaavaprosessin edetessä. Yleisötilaisuudessa, sähköpostitse tai puhelimitse on ollut mahdollisuus ilmoittautua aluearkkitehdille yhteistyöryhmään. Yhteistyöryhmän on tarkoitus olla keskustelun ja tiedonvaihdon kanava osallisten ja suunnittelijoiden välillä. Ryhmän jäsenten, joita on ilmoittautunut 10 henkilöä, tehtävänä on tuoda esille edustamiensa tahojen tietoja ja näkemyksiä suunnittelualueesta sekä tiedottaa edustamiaan tahoja suunnittelutyön etenemisestä. Yhteistyöryhmä tutustuu tehtyihin selvityksiin ja perehtyy suunnitelmiin kaavatyön eri vaiheissa. Yhteistyöryhmä on kokoontunut 27.6.2013 ja 27.1.2014. Lisää tapaamisia on tarkoitus järjestää kaavatyön edetessä. Yleisötilaisuus 28.5.2013 Kaavoituksesta on järjestetty maanomistajien vastaanottopäivät 9.9. ja 16.9.2013 Kunnanviraston teknisessä toimistossa. Vastaanottopäivistä on julkaistu ilmoitus Vesilahden sanomissa, kunnan ilmoitustaululla, internet-sivuilla sekä Koskenkylän kahvilan ilmoitustaululla. Ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia on asiasta tiedotettu kirjeitse. Maanomistajilla on ollut mahdollisuus varata vastaanottoaika ja on ollut tilaisuus keskustella kaavoituksesta henkilökohtaisesti. Maanomistajia kahden päivän aikana on vastaanotettu yhteensä kaksikymmentäkaksi. Tällöin esille tuli erityisesti kiinnostus mahdollisuus saada uusia rakennuspaikkoja omalle maalle, toisaalta myös naapuruston 45 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 50 maankäytön muutokset herättivät mielenkiintoa. Kysymyksiä tuli myös mahdollisista uusista tieyhteyksistä. Keskustelujen pohjalta kaavoitus-työtä on viety eteenpäin. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu on kaavatyötä koskien pidetty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa 17.9.2013. 20.3.2014 Pidettiin Maakuntamuseon kanssa työpalaveri, jossa tarkasteltiin ja tarkennettiin suojelumerkintöjä ja -arvoja. Rakennussuojelua lievennettiin korostamalla rakennuspaikan ja pihapiirin muodostumisen tärkeyttä yksittäisten rakennusten sijaan. Suojeltavat maatilarakennukset osoitetaan merkinnällä AM/s. Erillisistä SR-1 ja SR-2merkinnöistä luovuttiin. Maakuntamuseon luonnoksesta antaman lausunnon perusteella tehtiin vähäisiä muutoksia muinaismuistoalueiden merkintätapoihin sekä osoitettiin Halmeenmäki Halmiksen historiallinen kylätontti aluerajauksella muinaismuistomerkinnän sijaan. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa todettiin muinaisjäännösinventoinnin vaativan täydennystä rakentuvien alueiden osalta. Muinaisjäännösinventoinnin täydennyksen laati Mikroliitti Oy ja se valmistui loppuvuodesta 2014. Täydennysinventoinnissa tutkittiin niitä alueita, joille osayleiskaavan perusteella voidaan osoittaa uutta rakentamista. Täydennysinventoinnin valmistuttua pidettiin Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa työneuvottelu, jossa käytiin läpi arkeologisten kohteiden merkitsemistapoja. Täydennysinventoinnissa löydettiin kuusi uutta kiinteää muinaisjäännöstä sekä yksi arkeologinen kulttuuriperintökohde. Arkeologisten kohteiden perusteella tehtiin vähäisiä muutoksia uusien rakennuspaikkojen sijoittumiseen. Luonnoksen nähtävillä olon jälkeen pidettiin työneuvottelu 3.4.2014 Pirkanmaan ELY:ssä. Työneuvottelun pohjalta tarkistettiin rakennuspaikkakohtaista mitoitusta sekä tieliittymien ja rakennuspaikkojen sijaintia. Uuden rakennuspaikan vähimmäispintaalaksi sovittiin 3000 m2, mikäli rakennuspaikka liittyy kunnallistekniikkaan. Jos uuden rakennuspaikan puhdas- ja jätevesi (oma kaivo, jätevesien maaperäkäsittely ja mahdollisesti maalämpö) käsitellään omalla tontilla, on rakennuspaikan oltava vähintään 5000 m2. Isoimpien rakennusryhmien alueille päätettiin laatia palstoitussuunnitelma sekä rakennustapaohjeet rakentamisen ohjaamista helpottamaan. Työneuvottelussa saatujen kommenttien pohjalta tarkasteltiin ekologisia yhteystarpeita liito-oravien kulkureittien turvaamiseksi. Luo- määräyksiä ja – alueita tarkennettiin luontoselvityksen päivittämisen yhteydessä. ELY- keskuksen kanssa pidettiin toinen työneuvottelu 26.8.2014 Pirkanmaan elinkeino-, ympäristöja liikennekeskuksessa. Toisessa työneuvottelu käsiteltiin palstoitussuunnitelmia sekä merkintöjä ja määräyksiä. Aloitusvaihe – Kunnanhallituksen päätös kaavan käynnistämisestä 21.6.2010 § 102 – Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ollut nähtävillä 19.11.–31.12.2010 sekä koko kaavatyön ajan – Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL § 66:n mukaisesti 11.3.2013 repo001.docx 2012-03-29 46 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 51 – Yleisötilaisuus 9.11.2011 Luonnosvaihe – Yleisötilaisuus 28.5.2013 – Yhteistyöryhmän tapaaminen 27.6.2013 – Maanomistajapäivät 9.9.2013 ja 16.9.2013 – Viranomaistyöneuvottelu 17.9.2013 – Luonnos kunnanhallituksessa 18.11.2013 – Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRA 30§) 2.12.–20.12.2013 sekä 7.1.–28.1.2014 – Yhteistyöryhmän tapaaminen 27.1.2014 – Työneuvottelu (ELY) 3.4.2014 – Työneuvottelu (maakuntamuseo) 20.3.2014 – Työneuvottelu (ELY) 26.8.2014 – Työneuvottelu (maakuntamuseo) 19.9.2014 – Työneuvottelu (maakuntamuseo) 13.1.2015 Ehdotusvaihe – Osayleiskaavaehdotus kunnanhallituksessa __.__.20__. – Osayleiskaavaehdotus nähtävillä __.__. – __.__.20__. – Viranomaisneuvottelu (MRA 18§)X.X.2014. Hyväksyminen – Vesilahden kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan ___________. 47 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx 52 LIITTEET Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2 A Nykyinen maankäyttö, 01/2015 Liite 2 B Palvelurakenne, 01/2015 Liite 3 Kulttuuriympäristö, 01/2015 Liite 4 Luonnonympäristö, 01/2015 Liite 5A Maisemarakenne, 01/2015 Liite 5B Maisemakuva, koko suunnittelualue, 01/2015 Liite 5C Maisemakuva, ote kyläkeskustasta, 01/2015 Liite 6 Liikenne ja verkostot, 01/2015 Liite 7 Ote yleiskaavan mitoituksesta + mitoituskartat, alueet 1-11 (erillinen nide) Liite 8 Yhteenveto luonnosvaiheen kuulemisesta (mukana ehdotusvaiheessa) Liite 9 Yhteenveto ehdotusvaiheen kuulemisesta (mukana hyväksymisvaiheessa) Liite 10 Palstoitussuunnitelmakartat Tampereella 10.3.2015 Timo Rysä Marjut Lund-Rahkola Arkkitehti YKS- 530 Arkkitehti YKS-507 Sweco Ympäristö Oy Sweco Ympäristö Oy Mil. Ins (AMK) Maria Kirveslahti Sweco Ympäristö Oy 2012-03-29 repo001.docx repo002.dot 2013-09-20 48 (48) KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS 10.3.2015 E25948 Koskenkylä_selostus_ehdotus.docx Kunnanhallitus 30.03.2015 § 76 liite n:o 3/1 VESILAHDEN KUNTA KOSKENKYLÄN YMPÄRISTÖN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.3.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaavahanketta käsittelevä asiakirja, jonka tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Suunnittelualueen sijainti. Alueen rajaus saattaa vielä tarkentua suunnittelutyön kuluessa. 1 53 54 YLEISKAAVA JA SEN TARKOITUS Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa kunnan asemakaavoitusta. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Kaava esitetään kartalla, johon kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset selityksineen. Yleiskaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään mm. kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut tarpeelliset tiedot. Erilaisilla yleiskaavoilla voi olla varsin erilaisia tehtäviä. Voi olla yleiskaavoja, joilla ohjataan strategisesti koko kunnan rakennetta ja alueidenkäytön kehittämistä, toisaalta voi yleiskaava koskea vaikkapa vain jotakin tiettyä teemaa, kuten kunnan virkistysalueita. Keskusta-alueiden ja muiden tiiviiden taajamien yleiskaavat palvelevat erilaisia tavoitteita kuin maaseutukylien yleiskaavat. Lisäksi on huomattava, että yleiskaavalla on erilainen luonne siellä, missä rakentamista on tarkoitus ohjata asemakaavoituksella kuin siellä, missä asemakaavaa ei ole laisinkaan tarkoitus laatia. Yleiskaavan laatimisesta vastaa kunta. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan suunnittelu tehdään alkuvaiheessaan kunnan omana virkatyönä, mutta myöhemmässä vaiheessa kaavaluonnokset ja kaavaehdotus todennäköisesti teetetään ulkopuolisella konsultilla. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Alueen yleiskuvaus Viistokuva Kehrontien ja Koskenkyläntien risteyksen yltä kohti Koskenkylän taajamaa 2 55 Koskenkylän ympäristö on pinta-alaltaan noin 30 km2:n suuruinen alue Vesilahden kunnan itäosassa, Kirkonkylän eteläpuolella. Alue rajoittuu idässä Pyhäjärvestä etelään työntyvään, kapeiden salmien yhdistämään vesistöön, Hulausjärvi, Mantereenjärvi ja Heinälahti; tällä kohden kulkee myös Vesilahden ja Lempäälän kuntien raja. Alueen pohjoispuolella on Vesilahden Kirkonkylä, kunnan suurin taajama, lännen ja lounaan puolella alue puolestaan rajoittuu suureen ja harvaan asuttuun metsäseutuun. Keskellä aluetta sijaitsee Koskenkylän taajama, jota avarat viljelysmaisemat ympäröivät. Taajamasta eri suuntiin johtavat maantiet halkovat säteittäisesti alueen maisemaa. Laajempia yhtenäisiä metsäalueita on alueen pohjoisosassa, Mantereentien ja Valkkistentien välissä, alueen länsilaidalla Keihosissa sekä eteläreunalla Ojalankulman suunnalla. Alueen itäosan Pyhäjärveen liittyvän vesistöalueen lisäksi alueen tuntumassa on kaksi pienempää järveä, Vähäjärvi ja Onkemäenjärvi, joista jälkimmäinen laskee vetensä alueen keskiosan halki, pitkin Koskenjokea Mantereenjärveen. Koskenkylän ympäristö koostuu useista rekisterikylistä, joiden asutus on länsisuomalaiseen tapaan aikoinaan muodostanut ryhmäkyliä tiiviine tonttialueineen. Isonjaon jälkeen on taloja siirretty omien viljelystensä keskelle, jolloin maaseutuasutus on tasaisesti kattanut koko alueen lukuun ottamatta muutamia yhtenäisempiä metsäalueita. 1900-luvun alkupuolelta lähtien on keskeiselle paikalle Koskenjoen ylittävän sillan kupeeseen alkanut muodostua tiiviimpää asutusta, josta sitten vuosisadan puolivälin jälkeen palstoitussuunnitelmin muodostettiin taajama. Kaavan suunnittelualueen asukasluku on hieman alle 700 (tilastoalue Ylämäkikoskenkylä, joka hieman poikkeaa kaava-alueesta: 680). Asukasluvun kehitys on 1980-luvulta alkaen ollut aluksi jokseenkin tasaisesti kasvavaa (vuosina 1985-2000 +5,4 %), mutta 2000-luvun puolella jo huomattavan nopeaa (2000-2008 +28,1 %); asukasluku tilastoalueella Ylämäki-Koskenkylä oli vuonna 1985 504, vuonna 1995 539, vuonna 2005 587, vuonna 2008 peräti jo edellä mainittu 680 asukasta. Nopea kehitys on ollut seurausta alueelle suuntautuvasta muuttoliikkeestä, jossa lapsiperheillä on ollut suuri osuus. Ikäjakaumassa on huomattavaa 0-14 –vuotiaiden osuus, joka on vuonna 2008 ollut 22,6 % eli 154 henkeä alueen 680:stä asukkaasta. Suunnittelualueella on jonkin verran kaupallisia palveluita, kuten kahvila-kioski Koskenvoima, parturikampaamo ja taksi. Kunnallisia palveluita alueella ovat Ylämäen koulu ja päiväkoti. Alueen asukkaista merkittävä osa käy työssä kunnan ulkopuolella, pääasiassa Tampereen seudulla. Alueen keskeisiä elinkeinoja ovat maatalous sivuelinkeinoineen, muun muassa maansiirto- ja maanrakennusurakointi. ALOITE Aloite yleiskaavan laatimiseksi Koskenkylän ympäristöön on tehty kunnan toimesta. LÄHTÖTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE SEKÄ SELVITYKSET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) välittyvät yleiskaavaan lähinnä maakuntakaavan kautta. VAT:iin sisältyvät valtakunnallisesti merkittävät kohteet kuten 3 56 maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset ympäristöt huomioidaan yleiskaavaa laadittaessa. Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan suunnittelualueella tällaisiin kohteisiin lukeutuu valtakunnallisesti arvokas, laaja-alainen maisema-alue, Vesilahden kulttuurimaisemat. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on ns. kokonaiskaava, jossa on tarkasteltu rakentamisalueita, liikennettä, energia-, vesi- ja jätehuoltoa, virkistys- ja suojelualueita, arvokkaita maisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä, pohjavesi- ja maa-aineskysymyksiä. Suunnittelualueena on koko Pirkanmaa. Tällainen kokonaisvaltainen alueidenkäyttösuunnitelma on tarpeellinen maakunnan yleisen kehittämistyön sekä kuntien ja sektoriviranomaisten yksityiskohtaisemman suunnittelun pohjaksi ja yhteensovittamiseksi. Lisäksi kaavassa osoitetaan kehittämisen kohdealueena maakunnan kehityksen kannalta merkittäviä hankkeita ja alueita. Kaavakokonaisuuteen liittyy laaja vaikutusten arviointi. Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan keväällä 2005. Valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Maakuntakaavassa on Koskenkylän ympäristöön, osayleiskaavan suunnittelualueelle osoitettu Koskenkylän taajamaan maaseudun palvelukyläkeskus (at), Koskenkylästä Keihoseen johtavan maantien 2985 varteen maaseutuasumisen kehittämisen kohdealuetta (mk-2), maatalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (MAv), kiinteitä muinaisjäännöksiä, ulkoilureittejä sekä liikenteeseen, kunnallistekniikkaan ja sähköverkkoon liittyviä merkintöjä. 4 57 Lisätietoja Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta sekä Pirkanmaan vaihemaakuntakaavoituksesta saa Pirkanmaan liitosta, osoite: Nalkalankatu 12, PL 76, 33201 Tampere, puhelin 03 2481 111, Internet: www.pirkanmaa.fi. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä voimassa yleiskaavoja, mutta alue on alustavasti rajattu siten, että se välittömästi rajautuu pohjoisessa Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavaan ja järvien rantavyöhykkeillä Vesilahden rantaosayleiskaavaan kuitenkaan menemättä näiden kanssa päälletysten. Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaava Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaava on laadittu tarkoituksenaan ohjata nopeasti kasvavan kunnan kirkonkylän kasvua. Kaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 13.11.2006 ja se tuli voimaan muilta kuin valituksenalaiselta osaltaan tammikuussa 2007. Valituksenalaisena olleelta osaltaan kaava tuli voimaan 19.3.2009. Kirkonkylän osayleiskaavalla ohjataan alueen asemakaavoitusta, erityisesti on kaavalla ohjattu uusien asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittumista. Kaavassa on myös osoitettu virkistysalueita Kirkonkylän tuntumaan sekä maa- ja metsätalousalueita erityisesti kaavaalueen etelä- ja länsiosiin. Vesilahden rantaosayleiskaava Vesilahden rantaosayleiskaava kattaa kunnan kaikki järvien ja lampien rannat. Kaavalla ohjataan rantojen loma-asutusta, ja kaavan perusteella voidaan myöntää rakennuslupa siinä osoitetuille loma- ja pientalorakennuspaikoille. Rantaosayleiskaavan alueella on myös suuri määrä toimivia maatiloja, joiden tilakeskukset on kaavaan merkitty. Tältä osin rantaosayleiskaava ohjaa lomarakentamisen lisäksi myös muuta maaseudun kylärakentamista. Rantaosayleiskaava on hyväksytty Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 24.10.2002, ja se on vahvistettu 10.12.2002. Rantaosayleiskaava ei kata jokivarsien rantavyöhykettä, joten näiltä osin - esimerkiksi Koskenjoen osalta – edellyttää rantarakentaminen Pirkanmaan ELY-keskuksen poikkeamislupaa. Asemakaava Vesilahden kunnan voimassa oleva asemakaavojen karttayhdistelmä on nähtävissä kunnan Teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet-sivuilla, osoitteessa www.vesilahti.fi. Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan suunnittelualueella on asemakaava voimassa ainoastaan osalla Koskenkylän taajamaa. Nämä asemakaavat on hyväksytty 2000-luvun alkupuolella. Asemakaava Ylämäen koulun, Koskenjoen ja maantien 2985 väliselle alueelle on valmistunut kesällä 2011. Pääosa Koskenkylän taajamaa on rakentunut viime vuosikymmenien aikana ilman asemakaavaa. Asemakaavan laatiminen koko taajaman alueelle on kuitenkin tarpeen lähivuosien aikana. 5 58 Muut suunnitelmat ja lähtökohdat Ylämäen kyläsuunnitelma Ylämäelle on laadittu kyläsuunnitelma, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 26.2.1996, § 17. Suunnitelma ohjaa osaltaan maankäytön suunnittelua Ylämäessä, kunnes alueelle laaditaan osayleiskaava. Vesilahden Keihosen alueen epävirallinen maankäyttösuunnitelma 2007 Arkkitehti yo. Sohvi Palola on laatinut diplomityönään TTY:n arkkitehtuurin osastolle epävirallisen maankäyttösuunnitelman Keihosen alueelle. Suunnitelma on toteutettu osana OMSY-hanketta (omaehtoista maankäytön suunnittelua yhdessä). Kylä-Kyllä! –hanke Kesällä 2005 arkkitehti yo. Sohvi Palola teki Koskenkylässä, yhdessä asukkaiden kanssa epävirallisen maankäytön suunnitelman alueelle. Kylässä etsittiin mm. rakennuspaikkoja maanomistajilta. Hanke kuului Tampereen teknillisen yliopiston KyläKyllä! –projektiin, jossa oli mukana 18 kohdekylää neljästä maakunnasta. Projekti päättyi vuonna 2006, jolloin hankkeesta julkaistiin loppuraportti. Kyläkaavoituksen kehittämishanke (Ympäristöministeriö) Koskenkylän ympäristö on ollut mukana yhtenä seitsemästä pilottikohteesta Ympäristöministeriön käynnistämässä kyläkaavoituksen kehittämishankkeessa. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää yhteistyössä Maaseutuasumisen teemaryhmän ja seitsemän pilottikunnan ja kylän kanssa rakentamista ohjaavan kyläyleiskaavan sisältöä, esitystapaa ja laadintaprosessia. Hanke liittyy 1.1.2009 voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen, jonka mukaan maaseudun kylien asuinrakentamista helpotetaan mahdollistamalla yleiskaavan käyttäminen rakentamisen ohjaamiseen. Hanke toteuttaa myös Asuinmaaseutu 2007-2010 –ohjelman toimenpidettä, jonka mukaan kootaan ohjeet siitä, miten asukaslähtöinen kyläsuunnitelma laaditaan siten, että sitä voidaan monipuolisesti hyödyntää kaavoituksessa ja esimerkiksi kulttuuriympäristön hoidon apuna. Hankkeen aikana laaditaan kyläkaavoitusta ja kyläsuunnittelua koskeva opas sekä kaksi esitettä viranomaisille, kaavoittajille ja kylätoimijoille. Lisäksi annetaan asiantuntija-apua hankkeessa mukana olevien kuntien kaavoittajille ja kylätoimijoille pilottikohteiden kaavoituksessa. Vesilahden kunnan osalta hankkeen projektiryhmän jäseneksi on nimetty aluearkkitehti Ilari Rasimus. Seudulliset periaatteet Vesilahden kunnanvaltuusto on keväällä 2010 osaltaan hyväksynyt Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman. Parhaillaan laaditaan kuntakohtaisia rakennesuunnitelman toteutusohjelmia, joissa on tarkoitus kuvata ne lähiajan toimenpiteet, joilla kunta toteuttaa rakennesuunnitelman tavoitteita. Koskenkylän ympäristön osayleiskaava vastaa osaltaan näihin seudullisiin tavoitteisiin ohjaamalla rakentamista eräällä Vesilahden keskeisimmistä alueista. Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu yhteiset periaatteet hajarakentamisen ohjaamiseksi aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Myös tähän tavoitteeseen Koskenkylän ympäristön osayleiskaava tarjoaa erinomaisen ratkaisun. 6 59 Suunnittelutyötä varten laadittavat erilliset selvitykset Luontoselvitykset Suunnittelualueesta laaditaan luontoselvitys. Selvityksen tarkoituksena on yleiskaavan laatimista varten tarkoituksenmukaisella tarkkuudella ja riittävän kattavasti selvittää alueen luonnon olosuhteita ja luonnon monimuotoisuutta sekä tältä pohjalta kartoittaa alueen arvokkaita luontokohteita. Selvitystyöhön kuuluu myös alueen luontokohteiden arvottaminen maankäytön suunnittelua varten. Selvityksen laatiminen ajoittunee kesäkauteen 2011. Selvitys käsittää maastokartoituksien lisäksi alueen luonnonarvoista jo tähän mennessä olemassa olevan tiedon kerääminen. Tähän mennessä on jo kunnan virkatyönä laadittu osalta aluetta alustava metsäalueiden luontoselvitys, jossa on kartoitettu selvitetyn alueen metsätyyppejä ja arvokkaita luontokohteita (Kati Skippari 2009). Alueelta on valmistunut Kari Laamasen ja Kati Skipparin yhteistyönä laatima Vesilahden liito-orava – ja norokartoitus 2013. Suunnittelualueen itäosasta on laadittu linnustoselvitys kesällä 2009. Selvityksessä kartoitettiin erityisesti kosteikkojen hallitseman alueen linnustoa, ja tarkoituksena on ollut selvittää, esiintyykö alueella erityishuomiota vaativia lintulajeja. Selvityksen teki luontokartoittajaopiskelija Mikko Honkiniemi Nokian Tottijärveltä. Kulttuuriympäristö ja maisema Suunnittelualueesta laaditaan maisema-analyysi nykytilanteen mukaan sekä maiseman ja kulttuuriympäristön historian selvitys. Lähdeaineistona käytetään lähinnä vanhaa kartta-aineistoa, kuten isojakokartat 1700luvulta, nk. Kuninkaan kartasto 1700-luvun lopusta, nk. Senaatin kartasto 1900-luvun alusta sekä pitäjänkartat ja peruskartat. Rakennusinventointi Suunnittelualueen rakennuskannasta laaditaan konsulttityönä yleiskaavatasoinen inventointi. Inventoidut kohteet (rakennukset tai aluekokonaisuudet) arvotetaan kulttuurihistoriallisin perustein ja niille annetaan maankäyttösuositukset, jonka pohjalta yleiskaavassa ratkaistaan mm. kohteille mahdollisesti tulevat kaavamerkinnät. Arkeologinen inventointi Suunnittelualueella suoritetaan arkeologinen inventointi. Inventoinnin tarkoituksena on tarkastaa tiedossa olevien kiinteiden muinaisjäännösten nykytila sekä paikantaa mahdollisia uusia kohteita. Inventointi kattaa sekä esihistorialliset että historiallisen ajan kohteet. Inventoinnissa arvioidaan myös kohteiden laajuus sekä esitetään kohteille suojeluluokitus ja tarvittava suoja-alue. Emätilatarkastelu Laaditaan, mikäli se suunnittelutyössä katsotaan tarpeelliseksi. TAVOITTEET Koskenkylän ympäristön osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaavassa määritellään rakennettavat ja rakentamattomat alueet sekä osoitetaan ympäristön valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset arvokohteet. Tavoitteet määritellään ja tarkennetaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Kaavoituksen tarkoituksena on erityisesti ohjata Koskenkylän ympäristössä tapahtuvaa pientalorakentamista niin, että tuleva rakentaminen voitaisiin sijoittaa nykyiseen kehitykseen verrattaessa tarkoituksenmukaisemmin ja vähemmän haitallisia vaikutuksia aiheuttaen. Yleiskaavoituksen alustavina tavoitteina on 1) ohjata rakentamista yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja maiseman kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, 2) kytkeä 7 60 Koskenkylän taajama entistä paremmin kunnan yhdyskuntarakenteeseen, 3) turvata alueen kulttuuriympäristön ja luonnon erityisarvojen säilyminen, 4) rakentamisesta huolimatta turvata alueen maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten säilyminen, 5) osoittaa alueelle riittävästi virkistykseen soveltuvia metsäalueita tai muita rakentamisesta vapaita alueita ja ulkoilureittejä sekä 6) parantaa liikenneturvallisuutta. Maaseutukylissä voidaan MRL 44.2 §:n mukaan ohjata rakentamista tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavalla; lupa ilman asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua voidaan myöntää pientalorakentamista varten sellaisilla yleiskaava-alueilla, joilla rakentamispaine ei ole merkittävää. Rakennusluvan myöntämisestä tulee olla yleiskaavassa erityinen määräys. Koskenkylän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä selvitetään, voidaanko kaavan joillakin osa-alueilla soveltaa mainittua menettelyä. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 § mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; (turvallisuus, viihtyisyys) 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. (rakennuskulttuuri, maisema- ja kylätaajamakuva) Vaikutusten arviointi raportoidaan kaavaselostuksessa. OSALLISET Osallisina voidaan pitää esimerkiksi seuraavia: Kaava-alueen ja sen vaikutusalueen asukkaat, maanomistajat sekä elinkeinonharjoittajat ja työntekijät Kunnan hallintokunnat Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan pelastuslaitos Akaan kaupunki Lempäälän kunta Vattenfall Verkko Oy Telia Sonera Finland Oyj Elisa Oyj Vesilahden seurakunta Vesilahden yrittäjät ry MTK Vesilahti Metsänhoitoyhdistys Alueen kalastuskunnat Ylämäen kyläkerho Ylämäen nuorisoseura Onkemäen kyläyhdistys 8 61 Vesilahden ratsastuskoulu Alueen yksityistiekunnat Muut alueella toimivat yhteisöt ja yhdistykset ilmoituksensa mukaan Osallisten luetteloa voidaan täydentää työn aikana. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjausryhmä Suunnittelutyötä ohjaamaan perustetaan erikseen nimettävä ohjausryhmä, johon kuuluvat mm. kunnanjohtaja, kaavoituksen kannalta keskeisten toimialojen johtavia viranhaltijoita sekä luottamusjäseniä. Yhteistyöryhmä Vuorovaikutuksen ja osallistumisen lisäämiseksi perustetaan erillinen yhteistyöryhmä, johon pyritään saamaan edustajia suunnittelualueella toimivista järjestöistä ja muista toimijoista. Yhteistyöryhmän on tarkoitus olla keskustelun ja tiedonvaihdon kanava osallisten ja suunnittelijoiden välillä. Ryhmän jäsenten tehtävänä on tuoda esille edustamiensa tahojen tietoja ja näkemyksiä suunnittelualueesta sekä tiedottaa edustamiaan tahoja suunnittelutyön etenemisestä. Yhteistyöryhmä tutustuu tehtyihin selvityksiin ja perehtyy suunnitelmiin kaavatyön eri vaiheissa. Päätöksenteko Osayleiskaavan vireilletulosta päättää kunnanhallitus ja sen hyväksymisestä kunnanvaltuusto. Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen aloitusvaiheessa alkuvuodesta 2013 järjestetään MRL 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu kunnan ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kesken. Neuvotteluun kutsutaan myös muut asianosaiset viranomaiset. Neuvottelu järjestetään kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään tiedoksi kohdassa Osalliset luetelluille viranomaisille. Kaavan valmisteluvaiheessa neuvotellaan tarvittaessa kunnan ja niiden viranomaisten kesken, joiden toimialaa kaavoitus koskee. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot MRA 20 §:n mukaisesti Pirkanmaan liitolta, Pirkanmaan ELY-keskukselta sekä muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä. Vireillepano ja OAS Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kunnantalon Teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet-sivuilla koko suunnittelutyön ajan. Osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta joko suullisesti tai kirjallisesti. Osallisilla on myös oikeus esittää Pirkanmaan ELY-keskukselle neuvottelua OAS:n riittävyydestä. 9 62 Tavoitevaihe Vireilletulon jälkeen käynnistyy kaavan tavoitteita, lähtökohtia, ym. käsittelevä työvaihe, jonka aikana järjestetään yleisötilaisuus. Tarkoituksena on laatia muutamia vaihtoehtoisia yleiskaavan rakennemalleja, joiden vaikutuksia arvioidaan. Tavoitevaiheen aikana osallisilla on mahdollisuus tutustua kaavoitusta varten laadittaviin erillisselvityksiin sekä rakennemallivaihtoehtoihin. Osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä osayleiskaavan tavoitteista, lähtökohdista, osallistumisen järjestämisestä, selvitysten riittävyydestä, ym. tavoitevaiheen asioista yleisötilaisuuden yhteydessä erikseen ilmoitettavalla tavalla tai kirjallisesti kunnanhallitukselle osoitettuna vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa valitaan edellä mainittujen selvitysten sekä vaikutusten arviointien perusteella kaavan pohjaksi rakennemallivaihtoehto, joka parhaiten vastaa kaavoitukselle asetettuja tavoitteita. Tältä pohjalta laaditaan yleiskaavaluonnos (tai vaihtoehtoisia luonnoksia), joka lähtökohdat huomioiden edelleen mahdollisimman hyvin vastaa kaavoitukselle asetettuja tavoitteita. Tarvittaessa järjestetään neuvotteluja eri osapuolten kesken. Kunnanhallituksen hyväksymä yleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville mielipiteiden saamista varten kunnantalon Teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet-sivuilla. Tarvittaessa järjestetään myös yleisötilaisuus. Nähtävänäolosta tiedotetaan LempäälänVesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla sekä Internet-sivuilla. Tarvittaessa pyydetään lausuntoja asianomaisilta viranomaisilta. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta sen nähtävänäoloaikana suullisesti tai kirjallisesti. Ehdotusvaihe Saadun palautteen käsittelemisen jälkeen kaavaluonnoksesta työstetään kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus hyväksyy nähtäville asetettavaksi. Yleiskaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä kunnanviraston Teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet-sivuilla vähintään 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Nähtävänäoloaikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävänäolosta julkaistaan kuulutus Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internetsivuilla. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet, ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaehdotusta tarkistetaan. Hyväksymisvaihe Kunnanvaltuusto päättää yleiskaavan hyväksymisestä. Kunnan jäsenillä ja asianosaisilla on valitusoikeus kunnanvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallintooikeuteen. AIKATAULU Osayleiskaavan suunnittelu on käynnistetty yleiskaavan tarkoituksen ja tavoitteiden määrittelemisellä sekä työn ohjelmoinnilla keväällä 2010. Kunnanhallitus on päättänyt kaavan vireille tulosta 21.6.2010. Kaava kuulutetaan vireille samalla kertaa tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen kanssa syksyllä 2010. Yleiskaavan ohjausryhmä on perustettu syksyllä 2011. Ohjausryhmänä toimii kaavatoimikunta jota voidaan täydentää asiantuntijoilla. Kaavoitusta varten laadittavat erillisselvitykset on tilattu syksyn 2010 ja kesän 2013 välisenä aikana. 10 63 Kaavoituksen tavoitevaiheessa, syksyn 2010 ja kesän 2011 välisenä aikana, laaditaan kunnan virkatyönä alustavia rakennemalleja. Rakennemallien kehittämistä katketaan kaavan valmisteluvaiheessa keväällä 2013 kaavanlaatijan toimesta ja tutkitaan yleispiirteisellä tasolla erilaisia vaihtoehtoja alueen yhdyskuntarakenteeksi ja maankäyttöperiaatteiksi. Osayleiskaavaluonnos, joka pohjautuu tavoitevaiheen selvityksiin ja rakennemallityöhön, on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville syksyllä 2013. Kaavaehdotus voitaisiin näin ollen asettaa nähtäville keväällä 2015, jonka jälkeen kaava voidaan saattaa kunnanvaltuustoon hyväksymiskäsittelyyn. YHTEYSHENKILÖT Vesilahden kunta Aluearkkitehti Leena Lahtinen puh. 040 335 4223 sähköposti: leena.lahtinen@urjala.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laati 31.8.2010 (täydennetty 13.10.2010) Aluearkkitehti Ilari Rasimus. Päivitykset: 26.10.2010 Ilari Rasimus 15.10.2013 Leena Lahtinen 07.08.2014 Leena Lahtinen/aikataulu päivitetty 10.03.2015 Leena Lahtinen/aikataulu päivitetty 11 Z Anttilanvuori Lahdenperä S.talo Hollo Kurki Laitamaa Kota Koivumäki 77.2 Z Kurkela Z Z Mäkelä Hakala Roihaniemi (75.82-77.37) Kunnanhallitus 30.03.2015 64 LIITE 2A § 76 liite n:o 3/2 Z Muinaishauta Tuonenoja Mäsänmoisio Z Hannulansaari Hirvenmoisio Z Rautiala Hietaniemi Kylmäpelto Lautamoisio Z Pakkala Sakoinen Tennis Päivärinne Mustio VESILAHTI Toutonen Uittee Z Z Heikkilä Koivula Priikoolinnokka Anunki Z Koulu Havukumpu Lehtisaari Suutarinsaaret Näppilänmäki Vattusaari Luhdankanta Pappila Z Z Pyttyläsaaret KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rantala Ämmänhaudanmäki Toutola Jyskä Z Kausala Perkainaro Koirainmäki Matinmäki Z Kpa Päivääniemi B Kylä-Hovi Z Paloas. Ketunkalliot Myllyvainio Z Hovinmäki Pähkinäkallio Rahoistenniemi Z Z Rauhala Z Jokela Z Bens. Z Z Rahoinen Näppilänsalmi Muurankorpi Vihniä Nykyinen maankäyttö Näppilä Z Kesola Mustalahti Z Z Melkkeri 01/2015 Kulmala Z Z Lanttulahti Lanttunokka Z Ainomäki Korte Lintusaari Herrankari Tannerinnokka Hurtinlahti Terhenniemi Kilpala Suomela Surmanlahti Kallio Hakasuo Kaarrekallio Tuuliniemi Z Kuusisto Z Suomela Ojansuu Tuonenoja Mäki-Suomela Muhonmäki Tanska Suomelanlahti Liukko OYK- alue Uusitalo Yli-Uotila Järvenranta Lihmonoja Mäntynokka Nokiniitty Z Z Veralho Klemola Z Jutila Z Lehtovuori Hailianmäki Koikovahanmäki Asemakaava-alue Kähkiönvuori Kolhonen Pallok. Muhonkorpi Hakaroitseva Kairila Kaltsila Vähäjärvi Z Z Plakkari Plakkarikallio Z Hietiö Mäntyniemi Laurila Perälä Z Siltala Mäkelä Kaltsila Asuminen 77.3 Pujero Päivärinne Ls.alue Koikovaha Z Katajisto Keihonen Jumperi 77.3 Perä-Pietilä Einola Hulausjärvi Kaarremäki 95.9 Vilo Päykkä Nikkilä Z Z Mantere Muhonvuoret Ykyrä Pollaa Loma-asuminen 77.2 Mantereenrahka (75.82-77.37) Laitiainen 102.2 Mattila Rimminsuo Z Z Uotila Ali-Uotila Karpalammi Letsamo Rinnanmäki Teollisuus/varastorakentaminen Tylsä Kurjenaro Liukonvuori 108.4 Kaukomaa Z Mäkelä Kuusimäki Mattila Kaarekallio Z 85.0 Marttila Rimminoja Jäppi Palvelut (julkinen) Hevonoja Z Yli-Pyörny Pahaniitty Z Ruokola Upero Ruotsilanjoki Kaarreporras Ruokostenahde Koivusilta Perälä Peltola Hakkila Murhianmäki Palvelut (yksityinen) Päivärinne Z Hakkila Kontinmaa Peltosaari Aro Z 77.2 Ketarakorpi Uimaranta (75.82-77.37) Z Himaussaari Perävainio Mantereenjärvi Z Hoikka Mustinen Porttikanto Höllilä Maatalous/ pellot Z Z Z Laitikka Z Kuokkamaa Heikkilä Kukkola Koskenkylä Kankaro Z Z Mustiainen Kesäniemi Sauvonselkä Z Montionoja Kurikka Savikko Orimus Tippa Kupari Parpola Valkkinen Z Hyvätti Sassinsaari Z Köpinsalmi Z Z Maa-ainesten otto Z Ponne Tenhiäinen Hatanpää Riihenmäki Köppi Viskari Silvo Ali-Pyörny S.talo Tie-Hovi Pulpunnokka Mäkinen Jarva Vappula Mustiaiskorpi Z Myllyniitty Kortejärvenletto Perälä Koulu Koskenjoki Mäki-Maijala Rikalanjärvi Halme I. Z Räikkä Vesialue Saarikunta Z Haavisto Jyrälä Ulkoilureitti, maakuntakaava Z Z Ylämäki Ali-Öyrä Marttila Röhmäenmäki Uusitalo Kieliö Santamäki Nisu Kahnalankorpi Ls.alue Halkokorpi Yli-Pörö Sarkkilanjoki Kahnala Onkemäenjärvi Onkemäki Koulu Kotiranta Tohkala Z Z Höyssä-Mäkelä Yli-Öyrä Z Tarimaa Kivikari Z Mäenpää Honkki Mikkola Hietanen Kolkki 83.0 Urh. Ruohokari Syny Lemola Z Kuusela Leppinokka Uutela Välimäki Heikkilä Z 89.6 Z Karhinperä Pörönlahti Laaja Sarkkila Alitalo Z Palkkionkallio Z Z Uotila Karstunmäki Z Jalajankallio Tuomaala Ryödi Kallio Pispa Vähä-Uotila Mattila Z Rainio Onnianoja Z Jalajanmaa Palkkio Hinkka Z Siivolanmäki Pietilä Ollila Purola Z Kotimäki Rauhamäki Jalajanoja Alho Järvenpää Ihantola Lähdemäki Mattila Sarkkilankangas ArolaMukalankulma Z Tilli Erkkilä Luttamaa Z Hietala Lintula Heinälahti 77.2 Ypeenmäki Rooseli (75.82-77.37) Z Verttonaukee Korostenvainio Z Mäntymäki Ypee Z Haavisto Z Z Ojanen Kallasvuori Lohnattila Kenno Tupaniitynoja Kannisto Haapala Koivumäki Hakala Tarikka Hirvijärvi Miekka 93.5 Ls.alue Z Z 103.5 Mäki-Laurila Rekola Z Kihisevänvuori Koivula Yli-Laurila Z Pinalho Karstunoja Pöllö Arvola Kaitilo Halmiainen Koskela Ali-Eskola Arpiainen Z Z Pinalhonmäki Lehtola Z Mäkipää Z Kuoppanokka Ussa Z Ojalankulma Hoikka Jussila Rauhala Tervakorpi Mäenpää Z Heinästensuo Pohjanlahti Kiviniitty Sisto Hahilonoja Z Kumpula Leirikeskus Ojala Suutarinmaa Hohaankorpi Ruokonen Haapaniemi Susivuori Z Z Hirsikorpi Heinäsuo Rauhala Hamina Z Z Koivulehto Vähä-Kallio Riuttonkulma Ahvenaistenkallio Kateri Z Paavola Vainionmäki Paavola Haapamäki Mäenpää Riutto Z Suopelto Palanutkorpi 103.8 Koivisto Z 107.6 Ahvenjärvi Pöllönvuori Köykänkallio Z Z Niemelä Ali-Pörö Uusitalo Peroonkallio Järvelä Rämäkivi Z Z Päykänvuori Urheilu ja virkistys Z Hakala Peltola Metsäteollisuus Matajanlahti Köpinsaari Mulli Z Z Sassi kalmisto Rautak. Läntimys Kataisto Einola Kunnanhallitus 30.03.2015 LIITE 265 B § 76 liite n:o 3/3 VESILAHTI KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA 01/2015 Palvelurakenne OYK- alue Julkiset palvelut 1.Koulu 2.Päiväkoti 3.Seuraintalo Kaupalliset palvelut 4.Grilli-Kahvila Koskenvoima/parturi-kampaamo Matkailupalvelut 5.Taidelasitorni 6. Bed & Breakfast matkailuautopaikka Virkistyspalvelut 5 6 4 3 2 1 0 500 MITTAKAAVA 1:30 000 1000 m Kunnanhallitus 30.03.2015 66 LIITE 3A § 76 liite n:o 3/4 VESILAHTI KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA 01/2015 Kulttuuriympäristö 9 10 B. 11 23 OYK- alue 1 20. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pirkanmaan H.21. G. 24 22. 21 22 A-4 16 23. 5 15 täydennys, Mikroliitti 2011 ja 2014) 15. 14 32 30 29 26 A-3 A-1 25 34 33 6. Mikroliitti, 2011 ja 2014) C. Valkkinen D. Unaja, Tohkala E. Unaja, Santamäen torppa 14. F. Sassi G. Laurila A H. Laurila D Koskenkylän ympäristön oyk-alueen rakennusinventointi 47 2. 12. D. E. 17. 38 7. 41 Keskusalueen kohteet esitetty liitteessä 3B 42 54 55 43 53 50 52 49 51 19. Kulttuurihistoriallisesti arvokas alue A-1. A-2. A-3. A-4. Koskenkylän kyläkeskus Koskenkyläntien varren läntinen peltoalue Koskenjoen suistoalue Mantereentien varressa Hakkilan kylätontin alue Arvokas rakennetun ympäristön kohde 39 40 (Pirkanmaan maakuntamuseo 2011) 48 10. A. 1. 1. B. Hailianmäki B Muu arkeologinen kohde (Muinaisjäännösinventointi ja täydennys, 4. 3. 35 13. A. Halmeenmäki Halmis F. 18. 9. C. A-2 16. 13. Välimäki 14. Kurkela Kupari 15. Vännilä 16. Hakkila 17. Kahnala 18. Kukkola B 19. Viljula Jyrälä 20. Hailianmäki A 21. Laurila B 22. Laurila C 23. Päivärinne Arkeologinen kulttuuriperintökohde (Muinaisjäännösinventointi ja 18 17 36 1. Kieliö 2. Koskenkylä 3. Koskenkylä, Riihimäki 4. Koskenkylän seurantalo 5. Mustiainen 6. Koskenkylä 2 7. Kahnala Lemola 8. Mantere Rinnanmäki 9. Kukkola A 10. Tohkala 11. Mustiainen 2 12. Kahnalankorpi 8. 73 5. 11. Muinaisjäännösinventointi ja täydennysinventointi, Mikroliitti 2011 ja 2014) 2 45 19 31 Kiinteä muinaisjäännös (Muinaisjäännösrekisteri 2015, 27 3 4 8 20 maakuntakaava) 30. Laakso-Maijala (1) 31. Riitahuhta-Heikkilä (2) 32. Mustiaistenmäki (2) 33. Ali-Pyörny (2) 34. Riihenmäki (1) 35. Mäki-Maijala (1) 36. Peltola, Yliskylä (3) 38. Höyssä-Mäkelä (2) 39. Mikkola (2) 40. Uotila, Kurkela (2) 41. Laaja (1) 42. Menkkala (Hinkka) (3) 43. Ylä-Rooseli (1) 45. Uotila, Mantere (2) 47. Silvo (2) 48. Vappula (2) 49. Pihlajamäki (2) 50. Jarva (1) 51. Moisio (1) 52. Risti-Moisio (1) 53. Kenno (1) 54. Koivisto, Lohnattila (2) 55. Kulmala (2) 73. Yli-Pyörny (2) Kulttuurihistoriallisesti arvokas tielinja 1. Uusitalo, Mantere (luokka2) 2. Laurila (2) 3. Päykkä (2) 4. Nikkilä (3) 5. Hakkila (2) 8. Mäki-Pietilä (2) 9. Välimäki (2) 10. Kotikunnas (2) 11. Koivisto, Mantere (3) 14. Mulli (3) 15. Tupala (3) 16. Peltola, Vännilä (2) 17. Vähäsilta (1) 18. Kivimäki (2) 19. Ali-Uotila (2) 20. Einola 21. Mäkelä (1) 22. Ruokola (2) 23. Yli-Uotila (2) 24. Kaltsila ( 2) 25. Mäntymäki-Viskari (1) 26. Orimus (2) 27. Kaitala (2) 29. Marttala (2) 0 500 MITTAKAAVA 1:30 000 1000 m 17 Kunnanhallitus 30.03.2015 67 LIITE 3B § 76 liite n:o 3/5 15. VESILAHTI KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA 14 01/2015 Kulttuuriympäristö Kyläkeskuksen alue F. 7 6 18. 9. OYK- alue Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pirkanmaan maakuntakaava 2007) C. 69 13 A-3 68 67 70 A-2 12 66 A-1 46 Muinaisjäännösinventointi ja täydennysinventointi, Mikroliitti 2011 ja 2014) 14. 1. Kieliö 2. Koskenkylä 3. Koskenkylä Riihimäki 4. Koskenkylän seurantalo 6. Koskenkylä 2 7. Kahnala Lemola 71 64 59 6. 9. Kukkola A 14. Kurkela Kupari 15. Vännilä 17. Kahnala 18. Kukkola B Arkeologinen kulttuuriperintökohde (Muinaisjäännösinventointi ja täydennysinventointi, Mikroliitti 2011 ja 2014) 60 61 62 6. Kiinteä muinaisjäännös (Muinaisjäännösrekisteri 2015, 3. 63 A. Halmeenmäki Halmiksen kylätontti 4. 2. 47 Muu arkeologinen kohde (Muinaisjäännösinventointi ja täydennysinventointi, Mikroliitti 2011 ja 2014) C. Valkkinen E. Unajala, Santamäen torppa F. Sassi 28 58 Koskenkylän ympäristön oyk-alueen rakennusinventointi (Pirkanmaan maakuntamuseo 2011) Kulttuurihistoriallisesti arvokas alue A-1. Koskenkylän kyläkeskus A-2. Koskenkyläntien varren läntinen peltoalue A-3. Koskenjoen suistoalue Mantereentien varressa 56 57 72 Arvokas rakennetun ympäristön kohde A. 6. Kukkola (Luokka 1) 7. Laitikkala (1) 12. Harttala (2) 13. Parpola (1) 14. Mulli (3) 17. Vähäsilta (1) 28. Ylämäen ns.talo Harjula (1) 37. Nisu (2) 38. Höyssä- Mäkelä (2) 39. Mikkola (2) 40. Uotila, Kurkela (2) 41. Laaja (1) 44. Lepo-Seppälä (2) 46. Kupari (1) 47. Silvo (2) 56. Puistomäki (2) 65 37 44 38 17. E. 39 7. 57. 58. 59. 60. 61. 62. 63. 64. 65. 66. 67. 68. 69. 70. 71. 72. Niukko (2) Ilomäki (2) Jokiniemi (1) Välipelto (2) Ainila (2) Jokipelto (2) Koskenjoen mylly (2) Kalsinpuisto (2) Uusitalo, Halmeenmäki (2) Terva(Hyvätti) (1) Päivölä (2) Haapala (2) Kalliorinne (3) Kylämaa (3) Tuotanto 56 (2) Ylämäen koulu (1) Kulttuurihistoriallisesti arvokas tielinja 40 41 Z Anttilanvuori Lahdenperä S.talo Hollo Kurki Laitamaa Kota Koivumäki 77.2 Z Kurkela Z Z Mäkelä Hakala Roihaniemi (75.82-77.37) Z Muinaishauta Tuonenoja Mäsänmoisio Z Hannulansaari Hirvenmoisio Z Rautiala Hietaniemi Kylmäpelto Kunnanhallitus 30.03.2015 LIITE 468 § 76 liite n:o 3/6 Lautamoisio Z Pakkala Sakoinen Tennis Päivärinne Mustio VESILAHTI Toutonen Uittee Z Z Heikkilä Koivula Priikoolinnokka Anunki Z Koulu Havukumpu Lehtisaari Suutarinsaaret Näppilänmäki Vattusaari Luhdankanta Pappila Z Z Pyttyläsaaret KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rantala Ämmänhaudanmäki Toutola Jyskä Z Kausala Perkainaro Koirainmäki Matinmäki Z Kpa Päivääniemi B Z Paloas. Ketunkalliot 1L Hovinmäki Pähkinäkallio Myllyvainio Z Rahoistenniemi Z Näppilänsalmi 13 Z Rauhala 3L Bens. Z Z Rahoinen 2L 3 2 Muurankorpi Vihniä Jokela Z Korte Lintusaari Herrankari Hurtinlahti Kilpala Suomela Surmanlahti Kallio Tannerinnokka 1 9 8 Terhenniemi Luonnonympäristö Näppilä Z Kesola Mustalahti Z Kylä-Hovi Z Z Melkkeri 01/2015 Kulmala Z Z Lanttulahti Lanttunokka Z Ainomäki Hakasuo Kaarrekallio Tuuliniemi 10 Ojansuu Tuonenoja Mäki-Suomela Muhonmäki Tanska Z Z Liukko Lihmonoja Ly 11 OYK- alue Mäntynokka Nokiniitty Uusitalo Yli-Uotila Järvenranta Suomelanlahti Z Kuusisto Z Suomela 12 Veralho Klemola Z Jutila Hailianmäki 5L 5 14 Kähkiönvuori Ulkoilureitti Z Lehtovuori Koikovahanmäki Erityiskohteet Kolhonen Pallok. Muhonkorpi Hakaroitseva Kaltsila Kairila Laurila Perälä Z Vähäjärvi Z Plakkarikallio Z Hietiö Mäntyniemi Z 18. Plakkari 77.3 Pujero Jumperi 77.3 95.9 15. Pollaa 102.2 Päykkä 9L Z Mäkelä Kuusimäki Ly 4 Rinnanmäki 7 2 Z 77.2 Uotila Letsamo 3 (75.82-77.37) Mattila 85.0 Marttila Rimminoja Jäppi Nikkilä Mattila Kaukomaa Kaarekallio Ruokola Upero Mantere Mantereenrahka 5 8L Ali-Uotila Tylsä Liukonvuori 108.4 Pahaniitty Z 7 Z Hulausjärvi Vilo 6 6 Laitiainen Rimminsuo 11L Karpalammi 33. Kaarremäki Muhonvuoret Ly Kurjenaro 5 9 Perä-Pietilä 7L Einola Ykyrä Z Keihonen 15L 14 13 Koikovaha Z Z 8 Katajisto 12 Ls.alue Z Päivärinne Hevonoja Z Yli-Pyörny Ruotsilanjoki Kaarreporras Ruokostenahde Ly Peltola Murhianmäki Koivusilta Perälä 23. Hakkila Päivärinne Z Hakkila Kontinmaa Peltosaari Aro 1 Z Ly Ketarakorpi 77.2 19. Uimaranta (75.82-77.37) Z Mantereenjärvi Z Mustinen Matajanlahti Z Z Z Laitikka 22. Kukkola Koskenkylä Kesäniemi 15. 16. 17. 18. 19. Sauvonselkä Z Z Montionoja Kurikka Savikko Orimus Kupari Parpola Valkkinen Hyvätti Sassinsaari 16. Köpinsalmi Z Z Z Z Peltola Z 10 Hakala Z Ponne (Vesilahden arvokkaat luontokohteet 2010) Kankaro Z Mustiainen Arvokkaat luontokohteet Höllilä Kuokkamaa Heikkilä Z kalmisto Rautak. Köpinsaari Mulli Z 12L 11 Sassi Z Ly Porttikanto 1. Viiden pennin mänty, niitty ja noro 2. Vanhan metsän alue 3. Noro ja rehevä lehtolaikku 4. Vanha lehtometsä 5. Vanhan metsän alue: Muhonvuori (v. 2010 selvityksessä no: 8) 6. Rehevä metsäoja ja korpilaikku 7. Rehevä lehtometsä 8. Rehevä metsäoja 9. Rehevä metsäoja 10. Rehevä korpi 11. Rehevä metsäoja, korpilaikku 12. Vanha metsitetty metsälaidun, lehto 13. Vanha lehtometsä 14. Harvennettu lehto, vanhaa lehtipuuta (heikentynyt luonnosvaiheesta) Himaussaari Perävainio Hoikka (Koskenkylän luontoselvitys 2009) 4 6L Kaltsila Siltala Mäkelä Vähäjärven purolehto Koskenjoki Onkemäen järvi Vähäjärvi Mantereenjärvi 22. 23. 24. 33. Kukkolan keto Marttilan rantaniitty Mattilan katajahaka Mantereenrahka ja Hakasuo Tenhiäinen Hatanpää Riihenmäki Köppi Viskari Silvo Ali-Pyörny S.talo Tie-Hovi Pulpunnokka Mäkinen Mustiaiskorpi Z Myllyniitty Kortejärvenletto Perälä Saarikunta Z Haavisto Koulu Koskenjoki Mäki-Maijala Rikalanjärvi Metsä Halme Z Räikkä Jyrälä Z Z Ylämäki Ali-Öyrä Marttila Liito-orava ja -norokartoitus 2013, tark. 2014 (Kari Laamanen ) Röhmäenmäki Uusitalo Kieliö Santamäki Nisu Kahnalankorpi Ls.alue Halkokorpi Onkemäenjärvi Onkemäki Koulu Kotiranta Tohkala Z Z Z Höyssä-Mäkelä Yli-Öyrä Z Tarimaa Kivikari Mäenpää Yli-Pörö Sarkkilanjoki L Kahnala 17. Honkki Mikkola Hietanen Kolkki 83.0 Urh. Ruohokari Syny Leppinokka Uutela Lemola Z Kuusela Välimäki Heikkilä Z 89.6 Z Karhinperä Pörönlahti Laaja Sarkkila Alitalo Z Palkkionkallio Z Z Uotila Karstunmäki Z Jalajankallio Tuomaala Suo/soistuma Jarva Vappula Kallio Pispa Vähä-Uotila Z Rainio Onnianoja Z Jalajanmaa Palkkio Hinkka Z Siivolanmäki Pietilä Ollila Purola L Z Kotimäki Rauhamäki Todettu/todennäköinen lisääntymis- ja levähdysalue 1L. Muurankorpi itäinen 12L. Peltola 5L. Veralho 15L. Pollaa (kaavan ulkopuolella) 6L. Perälä 16L. Pinalho (Kaava-alueen ulkopuolella ) 7L. Muhonvuoret pohjoinen 17L. Pinalho (Kaava-alueen ulkopuolella) 9L. Muhonvuoret, Kaukomaa Jalajanoja Alho Järvenpää Ihantola Lähdemäki Mattila Sarkkilankangas ArolaMukalankulma Z Tilli Erkkilä Luttamaa Z Hietala Lintula Heinälahti 77.2 Ypeenmäki (75.82-77.37) Mäntymäki Ypee Z Z Z Korostenvainio Z Haavisto Kallasvuori Rooseli Z Verttonaukee 24. Ojanen Lohnattila Kenno 2L. 3L. 4L. Mahdollinen lisääntymis- ja levähdysalue Muurankorpi Muurankorpi, Kairila itäinen eteläinen 8L. Muhonvuori, Laitiainen 11L. Tylsä 19L. Suutarinmaa Tupaniitynoja Kannisto Haapala Koivumäki Hakala Tarikka Hirvijärvi Miekka 15 93.5 Ls.alue 16L Z Koivula Z Z 103.5 Kihisevänvuori Mäki-Laurila LY Rekola Yli-Laurila Karstunoja Z Pinalho 17L Pöllö Arvola Halmiainen Liito-oravien reitti Koskela Ali-Eskola Arpiainen Z Z Pinalhonmäki Noro Kuoppanokka Lehtola 1. Z Mäkipää Ussa Hoikka Z Ojalankulma Jussila Rauhala Mäenpää Z 2-3. Heinästensuo Pohjanlahti Kiviniitty Sisto Hahilonoja Z Kumpula Leirikeskus Ojala Suutarinmaa Hohaankorpi 4. 5. Ruokonen Haapaniemi Susivuori Z Z Hirsikorpi Heinäsuo Rauhala Hamina Z Z Koivulehto Vähä-Kallio Riuttonkulma Ahvenaistenkallio Kateri Z Paavola Vainionmäki 6. Paavola Haapamäki Mäenpää Riutto Z Suopelto Palanutkorpi 103.8 Koivisto Z 107.6 Ahvenjärvi Pöllönvuori Köykänkallio Z Z Niemelä Ali-Pörö Uusitalo Peroonkallio Järvelä Rämäkivi Z Z Päykänvuori Sopiva elinympäristö Läntimys Kataisto Einola Kaarrekallion luoteisreuna Muurankorven itäpuoliset norot Kolhosen noro Perälän pohjoispuolinen noro Muhonvuorten puronoro 7. Letsamon eteläpuolinen noro 8 - 9 . Jumperin puronorot 10-11. Peltolan norot 12-14. Pollaan puronorot 15. Kanniston noro Kunnanhallitus 30.03.2015 LIITE 569 A § 76 liite n:o 3/7 VESILAHTI KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA 01/2015 Maisemarakenne Selvitysalueen rajaus Pinnanmuodot Laaksonpohja Laakso 95.9 102.2 Laakson ja selänteen vaihettumisvyöhyke Selänteen alarinne 108.4 85.0 Selänteen ylärinne ja lakialueet Vedenjakaja Veden laskusuunta Avokallioalue 0 500 MITTAKAAVA 1:30 000 1000 m Kunnanhallitus 30.03.2015 LIITE 570 B § 76 liite n:o 3/8 VESILAHTI KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA 01/2015 Maisemakuva ja -arvot 13 9 9 8 10 10 11 OYK- alue 1 23 12 Maisematilat 14 Metsä (suljettu) 24 2 8 20 5 4 Niitty (avoin) 6 7 5 19 Pelto (avoin) 27 3 21 45 4 3 Kylän keskus 2 Arvot 22 A-4 16 23 Maatalousalue, jolla luonto/kulttuuriarvoja 5 (Pirkanmaan maakuntakaava 2007) Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 1 (Pirkanmaan maakuntakaava 2007) 18 17 Paikallisesti arvokkaat/Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet 31 7 30 29 69 13 A-2 6867 70 12 66 46 71 34 60 61 64 62 63 25 33 47 59 48 28 50 A-1 58 Virkistys/Ulkoilualue 51 52 56 57 35 rakennusinventointi A-1. Koskenkylän kyläkeskus A-2. Koskenkyläntien varren läntinen peltoalue A-3. Koskenjoen suistoalue Mantereentien varressa A-4. Hakkilan kylätontin alue A-3 26 32 Koskenkylän ympäristön oyk-alueen (Pirkanmaan maakuntamuseo 2011) 6 49 72 65 Tärkeä näkymä Maamerkki 37 44 38 39 Tärkeä näkymää rajaava tausta 40 Muinaismuisto 41 Keskusalueen kohteet esitetty liitteessä 3B 42 54 Arkeologinen kulttuuriperintökohde, historiallinen kylätontti 55 Solmukohta 43 53 Maisemavaurio Naturakohde Arvokkaat luontokohteet Arvokas rakennus (luokka 1) Koskenkylän ympäristön oyk-alueen rakennusinventointi (Pirkanmaan maakuntamuseo 2011) Maisemallisesti arvokas rakennus (luokka 2) Koskenkylän ympäristön oyk-alueen rakennusinventointi (Pirkanmaan maakuntamuseo 2011) Kunnanhallitus 30.03.2015 LIITE 571 C § 76 liite n:o 3/9 17 VESILAHTI KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA 01/2015 Maisemakuva, kyläkeskuksen alue 7 6 OYK- alue Metsä 69 13 A-3 68 67 70 Pelto 12 66 46 Niitty A-2 Kyläkeskus 71 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet 60 61 64 62 63 47 59 A-1. Koskenkylän kyläkeskus A-2. Koskenkyläntien varren läntinen peltoalue A-3. Koskenjoen suistoalue Mantereentien varressa Virkistys 28 Tärkeä näkymä 58 Maamerkki A-1 Tärkeä näkymää rajaava tausta 56 Muinaismuisto 57 72 Arkeologinen kulttuuriperintökohde, historiallinen kylätontti (Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti 2011, korj. 2014) Solmukohta 65 Naturakohde 37 Arvokkaat luontokohteet 44 38 Arvokas rakennus (luokka 1) Koskenkylän ympäristön oyk-alueen rakennusinventointi (Pirkanmaan maakuntamuseo 2011) 39 Maisemallisesti arvokas rakennus (luokka 2) Koskenkylän ympäristön oyk-alueen rakennusinventointi (Pirkanmaan maakuntamuseo 2011) 40 41 Z Anttilanvuori Lahdenperä S.talo Hollo Kurki Laitamaa Kota Koivumäki 77.2 Z Kurkela Z Z Roihaniemi (75.82-77.37) Z Mäkelä Muinaishauta Tuonenoja Mäsänmoisio Z Hannulansaari Hirvenmoisio Z Kylmäpelto Kunnanhallitus 30.03.2015 LIITE 672 § 76 liite n:o 3/10 Lautamoisio Z Z Koulu Z Z Kausala Koirainmäki Matinmäki la nt Z Päivääniemi B Z Paloas. Ketunkalliot ST 3 01 Ve s il Z Z Hovinmäki Pähkinäkallio Kesola Mustalahti Z Näppilänsalmi n t ie Liikenne ja verkostot Z Rauhala Z Jokela Z Bens. Z Z Rahoinen Myllyvainio Näppilä ahde Muurankorpi Vihniä 01/2015 Kulmala Z Kpa ie Kylä-Hovi Rahoistenniemi KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rantala Jyskä Ainomäki ia Z Melkkeri Pyttyläsaaret Toutola ut Perkainaro Lanttulahti Lanttunokka Näppilänmäki Vattusaari Luhdankanta Pappila Ra Z Ämmänhaudanmäki Havukumpu Lehtisaari Suutarinsaaret Priikoolinnokka 82 Anunki Z Koivula VESILAHTI Toutonen 29 Uittee Z Heikkilä Z Z ST Pakkala Sakoinen Tennis Päivärinne Mustio Z Rautiala Hietaniemi Korte Lintusaari Herrankari Tannerinnokka Hurtinlahti Terhenniemi Kilpala Suomela Surmanlahti Kallio Hakasuo Kaarrekallio Tuuliniemi Z Kuusisto Z Suomela Ojansuu Tuonenoja Mäki-Suomela Muhonmäki Tanska Suomelanlahti Liukko OYK- alue Uusitalo Yli-Uotila Järvenranta Lihmonoja Mäntynokka Nokiniitty Z Z Veralho Klemola Z Jutila Z Lehtovuori Hailianmäki Koikovahanmäki LIIKENNE Kähkiönvuori Kolhonen Pallok. Muhonkorpi Hakaroitseva Kairila Kaltsila Vähäjärvi Z Z Plakkari Plakkarikallio Z Hietiö Mäntyniemi Laurila Perälä Z Siltala Mäkelä Kaltsila Seututie 77.3 Pujero Päivärinne Ls.alue Koikovaha Z Katajisto Keihonen 77.3 Perä-Pietilä Einola Hulausjärvi Kaarremäki 95.9 Vilo Päykkä Mantereenrahka tie Letsamo lk Mäkelä Kuusimäki ki st Rinnanmäki Kaukomaa Z en Rimminoja Jäppi tie 85.0 Hevonoja Z Peltola Kevytliikenne Ruotsilanjoki Kaarreporras ST Yli-Pyörny Ruokostenahde Ulkoilureitti Mattila Marttila 29 Z Ruokola Upero Uotila 84 Kaarekallio Pahaniitty en Va 108.4 re 83 te Ali-Uotila Tylsä Liukonvuori Mattila an Z Karpalammi Kurjenaro (75.82-77.37) Laitiainen M 29 Yhdystie 77.2 Z Rimminsuo Nikkilä Z 102.2 z Z Mantere Muhonvuoret ST Ykyrä Pollaa Z Jumperi Koivusilta Perälä Hakkila Murhianmäki Päivärinne Hakkila Z Hevosulkoilureitti Kontinmaa Peltosaari Aro Z 77.2 Ketarakorpi (75.82-77.37) Z Himaussaari Perävainio Hoikka Mantereenjärvi Teoreettinen melualue kalmisto Rautak. z Z Mustinen Porttikanto Z Z Z Z Kankaro Z Z Z Orimus TEKNINEN HUOLTO Sauvonselkä ST 2985 Koskenkyläntie Kupari Parpola Valkkinen Z hro Savikko Kesäniemi Montionoja Kurikka e nti Z Ke Kukkola Koskenkylä Hyvätti Z Sassinsaari Köpinsalmi z Voimalinjan yhteystarve (Maakuntakaava) z Sähkölinja Z pt Ponne 13 9 71 Laitikka Z Z z Mustiainen Hakala Peltola Höllilä Kuokkamaa Heikkilä Matajanlahti Köpinsaari Mulli Z Z Sassi Tenhiäinen Hatanpää Riihenmäki Köppi Viskari Silvo Ali-Pyörny S.talo Tie-Hovi Pulpunnokka Mäkinen Kortejärvenletto Koulu Koskenjoki Z Ali-Öyrä Marttila Röhmäenmäki Kieliö Nisu Kahnalankorpi Höyssä-Mäkelä Yli-Öyrä z Ls.alue Onkemäenjärvi Onkemäki Koulu Kahnala Mikkola Hietanen 83.0 Urh. Ruohokari Syny Kuusela Leppinokka Uutela Lemola Välimäki 89.6 Z Karstunmäki 7 i Santamäki Z pt 13 7 57 Sa ik ar n un an tie Jyrälä VESIHUOLTO (vesihuollon kehittämissuunnitelma 2011) Kotiranta Tohkala Yli-Pörö Sarkkilanjoki Kolkki Heikkilä z Karhinperä Uotila Rakennettu vesijohto Honkki Rakennettu jätevesiviemäri Pörönlahti Laaja Sarkkila Alitalo Z Palkkionkallio Z 13 R nk Uusitalo Z pt Jalajankallio 53 to ut a Z Z Mäenpää Halkokorpi m ul ie nt Z Tarimaa Kivikari Ylämäki Z Z Mäki-Maijala Halme Z Räikkä Rikalanjärvi Z Perälä Saarikunta Z Z z Mustiaiskorpi Myllyniitty Z Haavisto Tuomaala Jarva Vappula Rakennettu siirtoviemäri Pispa Vähä-Uotila Z Rainio Onnianoja Z Jalajanmaa Palkkio Hinkka Z Siivolanmäki Pietilä Ollila Purola Pumppaamo Z Kotimäki Rauhamäki Jalajanoja Alho Järvenpää Ihantola Lähdemäki Mattila Sarkkilankangas ArolaMukalankulma Z Tilli Erkkilä Luttamaa Z Hietala Lintula Suunniteltu vesijohto Heinälahti 77.2 Ypeenmäki Rooseli (75.82-77.37) Z Verttonaukee Z Mäntymäki Ypee Z Haavisto Kallasvuori Korostenvainio Z Z Ojanen Lohnattila Toiminta-alue Kenno Tupaniitynoja Kannisto Haapala Koivumäki Hakala Tarikka Hirvijärvi Miekka 93.5 Toiminta-alueen laajennus Ls.alue Z Z 103.5 Mäki-Laurila Rekola Z Kihisevänvuori Koivula Yli-Laurila z Z Pinalho Karstunoja Pöllö Vesihuollon kehittämisalue haja-asutusalueella Arvola Halmiainen Koskela Ali-Eskola Arpiainen Z Z Pinalhonmäki Kuoppanokka Lehtola Z Mäkipää Ussa Z Ojalankulma Hoikka Jussila Rauhala Mäenpää Z Heinästensuo Kiviniitty Sisto Hahilonoja Pohjanlahti Z Kumpula Leirikeskus Ojala Suutarinmaa Hohaankorpi Ruokonen Haapaniemi Susivuori Z Z Hirsikorpi Vähä-Kallio Heinäsuo Rauhala Hamina Z Z Koivulehto Riuttonkulma Ahvenaistenkallio Kateri Z Paavola Vainionmäki Paavola Haapamäki Mäenpää Riutto Z Suopelto Palanutkorpi 103.8 Koivisto Z 107.6 Ahvenjärvi Pöllönvuori Köykänkallio Ali-Pörö Uusitalo Peroonkallio Järvelä Rämäkivi Z Z Päykänvuori Z Z Niemelä Läntimys Kataisto Einola Z Anttilanvuori Lahdenperä S.talo Hollo Kurki Laitamaa Kota Koivumäki 77.2 Z Kurkela Z Z Mäkelä Hakala Koulu Roihaniemi Kunnanhallitus 30.03.2015 73 LIITE 7 § 76 liite n:o 3/11 (75.82-77.37) Z Muinaishauta Tuonenoja Z Mäsänmoisio Z Hannulansaari Hirvenmoisio Z Rautiala Hietaniemi Kylmäpelto Lautamoisio Z Pakkala Sakoinen Tennis Päivärinne Mustio VESILAHTI Toutonen Uittee Z Z Heikkilä Koivula Priikoolinnokka Anunki Z Koulu Havukumpu Lehtisaari Suutarinsaaret Näppilänmäki Vattusaari Luhdankanta Pappila Z Z Pyttyläsaaret KOSKENKYLÄN OSAYLEISKAAVA Heikkilä Rantala Ämmänhaudanmäki Toutola Jyskä Perkainaro Koirainmäki Matinmäki Kulmala Z Z Kpa Z Lanttulahti Lanttunokka Päivääniemi B Kylä-Hovi Z Paloas. Ketunkalliot Myllyvainio Z Hovinmäki Pähkinäkallio Rahoistenniemi Näppilänsalmi Z Muurankorpi Z Vihniä Rauhala Z Jokela Z Bens. Z Z Rahoinen Mitoitusvyöhykkeet Näppilä Z Kesola Mustalahti Z Z Melkkeri Z Z Kausala Z Ainomäki Korte Lintusaari Herrankari Tannerinnokka Hurtinlahti Mäkikylä Terhenniemi Suomela Surmanlahti Kallio Z Kilpala Hakasuo Kaarrekallio Tuuliniemi Z Kuusisto Z Suomela Ojansuu Tuonenoja Mäki-Suomela Muhonmäki Tanska Liukko Veralho Klemola Z Jutila Kähkiönvuori Kaltsila Kolhonen Mitoitusvyöhyke Pallok. Muhonkorpi Kairila Kaltsila Laurila Perälä Z Vähäjärvi Z Z Plakkari Plakkarikallio Z Hietiö Koikovahanmäki 4 Z Hakaroitseva Mäntyniemi 8 Hailianmäki Hulaus Z Lehtovuori Siltala Mäkelä Kaava-alueen rajaus Z Suomelanlahti Kauppila Uusitalo Yli-Uotila Järvenranta Lihmonoja Mäntynokka Nokiniitty Z Z Palsta-alue 77.3 Pujero Päivärinne Ls.alue Koikovaha Jumperi 5 77.3 1 Ykyrä Perä-Pietilä Vilo Päykkä Z Mantere Muhonvuoret Nikkilä 77.2 Mantereenrahka (75.82-77.37) Laitiainen 102.2 7 Mattila Z Ali-Uotila Karpalammi Letsamo Uotila Rinnanmäki Z Tylsä Z Rimminsuo Kurjenaro Hulausjärvi Kaarremäki 95.9 Z Einola Pollaa Z Z Katajisto Keihonen Liukonvuori 108.4 Kaukomaa Z Mäkelä Kuusimäki Mattila Kaarekallio Z 85.0 Marttila Rimminoja Jäppi Mustila Hevonoja Z Yli-Pyörny Pahaniitty Z Ruokola Upero Ruotsilanjoki Kaarreporras Ruokostenahde Koivusilta Perälä Peltola Z Hakkila Murhianmäki Päivärinne Z Ketarakorpi 6 Hakkila Z 2 Aro Kontinmaa Peltosaari 77.2 Uimaranta (75.82-77.37) Z Z Himaussaari Perävainio Mantereenjärvi Z Hoikka Mustinen Porttikanto Köpinsaari Z Z Z Laitikka Kukkola Koskenkylä Z Z Kuokkamaa Heikkilä Kankaro Z Z Mustiainen Ilosenmäki Matajanlahti Höllilä Mulli Z Z Sassi kalmisto Rautak. Kesäniemi Sauvonselkä Z Montionoja Kurikka Uotila Savikko Orimus Tippa Valkkinen Hyvätti Z Z Peltola Sassinsaari Köpinsalmi 3 Tenhiäinen Hatanpää Z Z Z Ponne Kupari Parpola Z Hakala Riihenmäki Köppi Viskari Silvo Ali-Pyörny S.talo Tie-Hovi Jarva 9 Vappula Saarikunta Rikalanjärvi Z Mustiaiskorpi Myllyniitty Z Z Haavisto Ronkio Pulpunnokka Mäkinen Köykkä Kortejärvenletto Perälä Koulu Z Räikkä Koskenjoki Mäki-Maijala Halme Jyrälä Z Z Ylämäki Ali-Öyrä Marttila Röhmäenmäki Santamäki Nisu Kahnalankorpi Ls.alue Halkokorpi Yli-Pörö Sarkkilanjoki Kahnala Onkemäenjärvi Onkemäki Koulu Kotiranta Tohkala Z Z Z Mäenpää Höyssä-Mäkelä Z Kieliö Yli-Öyrä Z Uusitalo Tarimaa Kivikari Honkki Mikkola Hietanen Kolkki 83.0 Urh. Ruohokari Z Heikkilä Z Z Karhinperä Pörönlahti Laaja Sarkkila Alitalo Z Palkkionkallio Z Jalajanmaa Palkkio Z Siivolanmäki Ryödi Kallio 11 Rainio Pispa Vähä-Uotila Mattila Onnianoja Z Z Z Uotila Karstunmäki Z Jalajankallio Tuomaala Hinkka Pietilä Ollila Z Kotimäki Purola Z Lemola Välimäki 89.6 Z Syny Kuusela Leppinokka Uutela Rauhamäki Jalajanoja Alho Z Hietala Sarkkilankangas ArolaMukalankulma Tilli Z 10 Ihantola Lähdemäki Mattila Erkkilä Luttamaa Z Järvenpää Lintula Heinälahti 77.2 Ypeenmäki Rooseli (75.82-77.37) Z Verttonaukee Korostenvainio Z Mäntymäki Ypee Z Haavisto Kallasvuori Z Z Ojanen Lohnattila Kenno Tupaniitynoja Kannisto Haapala Koivumäki Hakala Tarikka Hirvijärvi Miekka 93.5 Ls.alue Z Z 103.5 Mäki-Laurila Rekola Z Kihisevänvuori Koivula Yli-Laurila Z Pinalho Karstunoja Pöllö Kytömaa Arvola Kaitilo Halmiainen Koskela Ali-Eskola Arpiainen Z Z Pinalhonmäki Z Mäkipää Z Kuoppanokka Lehtola Ussa Toorikka Ojalankulma Jussila Rauhala Riitiälä Z Hoikka Mäenpää Z Heinästensuo Kiviniitty Sisto Hahilonoja Pohjanlahti Z Kumpula Leirikeskus Suutarinmaa Koivulehto Ruokonen Haapaniemi Susivuori Z Z Hirsikorpi Vähä-Kallio Heinäsuo Rauhala Hamina Z Z Z Ojala Hohaankorpi Riuttonkulma Ahvenaistenkallio Kateri Z Paavola Z Vainionmäki Paavola Haapamäki 0 500 Mäenpää Riutto Z Suopelto Palanutkorpi 103.8 Koivisto Z 107.6 Ahvenjärvi Pöllönvuori MITTAKAAVA 1:30 000 Einola Köykänkallio Ali-Pörö Peroonkallio Järvelä Rämäkivi Läntimys Kataisto Z Uusitalo Z Z Päykänvuori Z Z Niemelä 1000 m 74 2 75 3 76 4 77 5 78 6 79 7 80 8 81 9 82 10 83 11 84 12 85 13 86 14 87 15 88 16 89 17 90 18 91 19 92 20 93 21 94 22 95 23 96 24 97 25 98 26 99 27 100 28 101 29 102 30 103 31 104 32 105 33 106 34 107 35 108 36 109 37 110 38 111 39 112 40 113 41 114 42 115 43 116 44 Kunnanhallitus 30.03.2015 § 76 liite n:o 3/12 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 Vesilahden kunta KOSKENKYLÄN OYK PALSTOITUSSUUNNITELMA 3 000 m2 1:34 01/2015 Mitoitusalue 5 VEIKKOLANRINNE 1: 2000 3 000 m2 Pallok. LIITE 10 JV 1:8 3 000 m2 Kunnanhallitus 30.03.2015 2:16 § 76 liite n:o 3/13 1:189 1:41 3 000 m2 1:9 a 1:177 1:182 Z 3 000 m2 3 000 m2 8 000 m2 1:176 Palstoitettavan alueen rajaus 1:110 Uusi rakennuspaikka palstoitussuunnitelma-alueella 5 500 m2 1:10 16 000 m2 4 000 m2 3 500 m2 V Vesijohto J Viemäri Uusi vesi ja viemäri Uudet tiejärjestelyt 1:53 Z 6 000 m2 7 000 m2 3 000 m2 5 500 m2 3 000 m2 Einola Z 1:50 3 000 m2 Uusia rakennuspaikkoja palstoitussuunnitelma-alueella yhteensä 17 kpl. Rakennuspaikat tulee liittää kunnallistekniikkaan. 136 Vesilahden kunta KOSKENKYLÄN OYK PALSTOITUSSUUNNITELMA LIITE 10 01/2015 3:24 Mitoitusalue 7 RINNANMÄKI 1: 2000 Mattila 7:14 Uotila J Rinnanmäki 3 500m2 AM 3 000 m2 7:12 7:16 1:31 1:0 Palstoitettavan alueen rajaus V 1:34 12:0 3 000 m2 Uusi rakennuspaikka palstoitussuunnitelma-alueella 3 000 m2 3 000 m2 3 000 m2 V Vesijohto J Viemäri 1:29 3 000 m2 1:32 1:39 3 000 m2 1:3 Uusi vesi ja viemäri Uudet tiejärjestelyt 1:38 Hevonoja Uusia rakennuspaikkoja palstoitussuunnitelma- alueella yhteensä 9 kpl. Rakennuspaikat tulee liittää kunnallistekniikkaan. 137 15:0 Vesilahden kunta KOSKENKYLÄN OYK PALSTOITUSSUUNNITELMA LIITE 10 01/2015 1:46 5:12 Mitoitusalue 8 NOKINIITTY 1: 2000 1:74 1:52 3 000 m2 1:122 1:75 3 000 m2 3:2 1:123 1:76 3 000 m2 1:77 3 000 m2 3 000 m2 1:78 3 000 m2 V 3 000 m2 3 000 m2 1:66 1:68 J Kolhonen Uusi rakennuspaikka palstoitussuunnitelma-alueella Z 14:0 Palstoitettavan alueen rajaus 1:67 V Vesijohto J Viemäri Uusi vesi ja viemäri Uudet tiejärjestelyt 15:0 17:1 17:0 Uusia rakennuspaikkoja palstoitussuunnitelma-alueella yhteensä 8 kpl. Rakennuspaikat tulee liittää kunnallistekniiikkaan.
© Copyright 2024