Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 1 / 1
Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 1 / 1 2100/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 67 § 9.2.2015 § 34 Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 210426, 12. kaupunginosa Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Olli Pitkänen, puh. 050 347 5980 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 28.9.2008 päivätyn ja 2.2.2015 muutetun Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, alue 210426, piirustusnumero 6792, joka käsittää korttelin 12005 tontin 6 ja katualuetta, kaupunginosassa Tapiola, alue 210426. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Tapiolan keskus, tapahtumaluettelo Tapiolan keskus, kaavamääräykset Tapiolan keskus, kaavakartta Tapiolan keskus, ajantasa-asemakaava Tapiolan keskus, aluekuva 1a-, 1b-, 1c- ja 1d-vaiheet 2.2.2015 Tapiolan keskus, päätöshistoria Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus 1b-vaiheen kaavalla luodaan edellytykset Tapiolan keskuksen vaiheittaiselle uudistamiselle mahdollisimman sujuvasti. 1a-vaiheen kaavan toteuttamiseen liittyen kaupunginhallitus hyväksyi 16.6.2014 kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän kesken neuvotellun sopimuksen ”Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus, maankäyttösopimus, maankäyttösopimuksen täydennys sekä kiinteistökaupan esisopimus”, joka allekirjoitettiin 17.6.2014. Sopimuksen mukaiset työt etenevät Tapiolan keskuksessa rinnan metron ja keskuspysäköinnin rakentamisen kanssa. Em. sopimuksessa määriteltiin myös nyt hyväksyttäväksi esitettävän 1bvaiheen kaavan toteuttamisen ehdot, joilla osaltaan turvataan Merituulentien ja bussiterminaalin toteuttaminen. Kaava-alueen toteuttamisesta vastaa LähiTapiola-ryhmä. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 2 / 2 Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntojen rakentaminen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttaminen liiketiloiksi, liityntäbussiterminaalin toiminta sekä liikekeskuksen lisärakentaminen 1b-vaiheen osalta. Rakennusoikeuden lisäys on 1b-vaiheessa 16 200 – 4 370 = 11 830 k-m2 (sisältää asumista noin 7 500 k-m2). 1b-vaihe / alue 210426 on osa kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 hyväksymää 1-vaiheen / alue 210418 kaavan muutosta, josta kaupunginhallitus 8.4.2013 erotti 1a-vaiheen valtuuston hyväksyttäväksi (aluenumerona entinen 210418). 1-vaiheen kaavasta edelleen hyväksymistä odottavat osat, jotka käsittävät kolme Tapiolan keskustan kiinteistöä (KOy Tapiolan Säästötammi, KOy Espoon Itätuulentie 8, KOy Tapiolan Vesiputoustalo). Sopimusneuvottelut näiden kiinteistöjen kanssa ovat käynnissä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus Hagalunds centrum, piirustusnumero 6792, käsittää 12005 tontin 6 sekä katualuetta, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210426. (Muodostuu uutta korttelia 12205). Asemakaavan hyväksyminen vaiheittain Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 28.3.2012 § 48 hyväksyä esitettäväksi kaupunginhallitukselle 28.9.2008 päivätyn ja 19.3.2012 muutetun Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus II - Hagalunds centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6309, joka käsittää osat kortteleista 12002, 12004, 12005, korttelin 12058 sekä katuja puistoalueet, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210418. (Muodostuvat uudet korttelit 12204, 12205 ja 12206.) Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 3 / 3 Nyt käsiteltävä päätösehdotus on osa (1b) kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 § 48 kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esittämästä muutosehdotuksesta (1-vaihe) joka koskee vain rajattua, Tapiolan keskuksen Länsimetroon liittyvää keskeistä osaa Merituulentiellä ja sen ympäristössä. Nyt päätösehdotuksen ulkopuolelle jäävä osa edellä mainitusta kaupunkisuunnittelulautakunnan muutosehdotuksesta on osoitettu oheismateriaalissa olevassa Tapiolan keskus 1a-, 1b-, 1c- ja 1d-vaihe aluekuvassa merkinnällä 1a, 1c ja 1d. 1a-vaiheen kaavan muutoksen on kaupunginhallitus hyväksynyt valtuustolle lähetettäväksi 8.4.2013 ja valtuusto hyväksyi sen 29.4.2013. 1a-vaiheesta (alue 210418) valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa 7.2.2014, päätökseen ei haettu muutosta. Asemakaava on tullut voimaan 19.3.2014. Esitetyllä 1b-vaiheen hyväksymisrajauksella on tavoitteena, että vaiheittain rakentaminen etenee mahdollisimman sujuvasti Tapiolan keskustassa. Kaavaan esitettävät muutokset 1b:n kaavamääräyksiin on tehty teknisenä tarkistuksena seuraavat muutokset: korkeusasema +7.00 on muutettu +8.00:ksi. 1 §:stä on poistettu 1a-kaava-aluetta koskeva 200 polkupyöräpaikkaa koskeva osuus. 8 §:stä on poistettu 1b- kaava-alueen ulkopuolinen Länsituulenkujaa koskeva kappale. 8 § paloautoreitti muutettiin pelastustieksi. Ib-vaiheen kaava-alueen ulkopuolista k 12005 / tonttia 8 (sis. 1c-vaiheeseen) koskevat 11 §, 12 § ja 16 § poistettiin ja tehtiin tästä aiheutuneet muutokset määräysten teksteihin ja pykälien numerointeihin. Koska 1b-vaihe piirretään uudelle pohjakartalle (korkeusjärjestelmä N2000), jossa korot ovat eri kuin 1-vaiheen kaavassa, niin 7 §:ssä I-vaiheen +3.00 muutetaan Ib-vaiheen kaavaan +3.25 (N2000):ksi. Selostusta, liite 1/ seurantalomake, liite 5 on muutettu edellä esitetyllä tavalla. Vireilletulo Espoon valtuusto päätti Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmästä 25.9.2006. Valtuusto päätti valita joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti-Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron. Espoon kaupunginhallitus päätti asemien periaatteellisista sijoituspaikoista 18.6.2007 ja kehotti jatkamaan Tapiolan aseman suunnittelua. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 4 / 4 Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsaus 2006–2007:ssä. (Vireilletulosta lisäksi kuulutettiin 15.8.2007 kaupungin ilmoituslehdissä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (sis. I-, II- ja III-vaiheen alueet), joka on päivätty 15.8.2007 (tekninen tarkistus 6.5.2009, 30.11.2010 ja 2.2.2012) ja kuulutettu kaavan vireilletulokuulutuksen yhteydessä. Alueen kuvaus Kaavanmuutosalue sijaitsee Tapiolan keskuksessa. Alue on rakennettua liikekeskuksen ydinkeskustaa ja alueella sijaitsee osa Merituulentien katualueesta. Kaavanmuutosalueella on myös osa Sampokujan kevytliikenteen väylistä (Ib-vaiheen alueelle lisätään Sammonsilta) Katualueen omistaa Espoon kaupunki, muut tontit ovat eri yhtiöiden omistuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kun alueeseen kohdistuu useampia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, on tämän kaavan yhtenä tehtävänä sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin eri tavoitteiden toteutumista. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3) mm.: Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4) mm.: Tapiolan kaupunginosa: Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY Museovirasto 2009), ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. I-vaiheen kaava-alueesta RKY toteaa: "Myöhemmin Tapiolan liikekeskusta on huomattavasti laajennettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan." Tapiolan keskustasta on tehty ympäristönvaikutusselvitys: Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011 ja Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011. Tarkistettu 5.3.2012. Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 5 / 5 Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Kaava 210426 toteuttaa hyvin tavoitteita. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen halki on osoitettu ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. MRL 58 §:n mukaan maakuntakaavan (tai yleiskaavan) keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön ilman, että asemakaavassa alue ei ole erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ote maakuntakaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Yleiskaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaava tulee korkeimman hallinto-oikeuden 29.1.2010 tekemän päätöksen nojalla voimaan lukuun ottamatta Lilla Julholmenia, osassa Näkinmetsän aluetta Kauklahdessa ja osaa Karamalmin teollisuusaluetta Kilossa. Kaavanmuutosalue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä C-K = Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäistavaran suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Kaavanmuutosalue on merkitty myös kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Ote yleiskaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavanmuutos on yleiskaavan mukainen. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 6 / 6 Voimassa olevat asemakaavat Alueella on kaavoittamatonta aluetta Merituulentien ja Etelätuulen risteyksen tuntumassa kaavanmuutosalueen ulkopuolella. Alueella voimassa seuraavat kaavat ja kaavanmuutokset, jotka myös on jo rakennettu (sisältökuvaukseen otettu vain kaavanmuutoksen suunnittelualueeseen liittyvä osuus): Tapiolan keskus 210400 (katualuetta) Asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 17.12.1974. Osa Merituulentien katualuetta. Tapiolan keskus 210413 (k 12005 / t 6) Asemakaavan muutos on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.3.2000. Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, yksi tontti (K, IX-kerrosta kaavassa / rakennettu II) 4 370 k-m2 Kaavassa määritellyn pihatason alapuolelle saa sijoittaa pysäköinti-, sisäänkäynti-, hissi-, varasto-, sosiaali-, sauna-, konehuone, kellari-, kiinteistöhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusoikeuteen laskettavaa tilaa saa rakentaa tontin rajan ulkopuolelle Merituulentien päälle. Yleiselle jalankululle tarkoitetun väylän, Sampokujan, saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Rakennusten ja kadun alle saa rakentaa pysäköinti yms. kellaritiloja kahteen kerrokseen kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Otaniemen - Tapiolan metrotunneli 920200 Asemakaava on hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa 19.1.2009. Maanalainen asemakaava, sisältää mm. Tapiolan metroaseman, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustatoimintojen huoltotunnelin, huollon ja tuvallisuusjärjestelyiden vaatimat tilat ja laitteet, maanpinnalle johtavat kulkuyhteydet, ajo- ja huoltotunnelit, ilmanvaihtokuilut, lippuhallin ja sisäänkäyntihallin. Valtuuston päätös on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden 8.2.2010 antaman päätöksen nojalla. Lainvoimaiseksi tulosta on kuulutettu 17.2.2010 kaupungin ilmoituslehdissä. MRA 32 §:n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 7.9.–20.9.2011 asemakaavan muutosehdotuksen (1-vaihe=1a+1b+1c+1d) uudelleen nähtäville MRA 32 §:n mukaisesti. Kaava oli nähtävillä MRA 32 §:n mukaisesti 7.11.–7.12.2011. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 7 / 7 Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 6 kappaletta, jotka sisälsivät mm.: Hotelli-teatteria ei tarvita Tapiolaan, kaupunkikuvaa ja maisemakuvaa ei saa oleellisesti muuttaa, Tapiolan ydinkeskuksen uudistus hyödyttää koko Espoota, Tapiolan keskus 210418 (I-vaihe), II-vaihe ja ns. teatterikaava on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena, Satakielitalo on rumentanut ja antanut väärän kuvan keskuksen laajentamisesta, estäkää skeittausmahdollisuudet, pitäisi järjestää arkkitehtikilpailu, Vesiputoustalo pitäisi saa laajentaa, vaikka ei päätöstä teatterista ja vanha osa vielä purkamatta, paikoituslaitos on kestävän kehityksen vastainen, korkeat talot eivät istu maisemakuvaan, suojeluun tulee sisältyä kalliopinnat, lasten leikkipaikat ja koulut jätetty suunnittelematta, pitää rakentaa uusiutuvaa energiakapasiteettia, kaavaehdotuksesta tehtyihin muistutuksiin on laadittava perusteltu vastine. Muistutuksia saatiin 13 kappaletta, jotka sisälsivät mm.: HSL (Helsingin seudun liikenne) esitti joukkoliikenteen tutkimista laajemmin ja linja-autojen pikapysäköinnin vaatimien tilojen merkitsemistä kaavaan. Museoviraston ja Espoon kaupunginmuseon mielestä asuinrakentaminen Merituulentien päälle tuhoaa valtakunnallisesti merkittävää ympäristöä, selvitettävä matalamman vaihtoehdon taloudellinen toteutettavuus, vaikutusselvitys on puutteellinen, vaati viheralueiden yksityiskohtaista suunnittelua, vuorovaikutus oli puutteellista. Tonttiyksikön mielestä kaava edellyttää maankäyttösopimusta. HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) esittää että vesijohtoverkoston suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä heidän kanssaan. ELY (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) esitti että kokonaisvaltainen maisemallinen ja kaupunkikuvallinen arviointi on puutteellinen, meluesteiden ajoitusmääräys on lisättävä kaavaan, korvausilma otetaan korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä, alueelle tulee laatia osayleiskaava, kaavan sisältövaatimukset (54 §) eivät kulttuuriympäristön säilyttämisvelvoitteiden osalta täyty, tutkittava tiesuunnitelmaa Kehä I:n liittymissä. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkennettiin ja muutettiin. Asemakaavan muutos Kaavanmuutoksella määritellään lisärakennusoikeus, lisärakennuspaikat, metroaseman yhteydet, muutokset kellari- ja paikoitustilojen käyttötarkoituksessa, muutokset ajoyhteyksissä sekä muutokset kevyenliikenteen yhteyksissä. Muilta osin säilytetään vahvistettujen kaavojen velvoitteet ja oikeudet. Liiketilojen lisärakennusoikeus sijaitsee pääosin nykyisten paikoituskellarien paikalla ja Merituulentien päällä. Asuntoja tulee liiketilojen päälle. Kaavanmuutos on Tapiolan keskustan kehittämisen 1b-vaihe (1a + 1b + 1c + 1d = ent. 1-vaihe), jossa suunnitellaan pääasiassa Merituulentien päälle Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 8 / 8 ja varrelle rakentamista. 1b-vaihe sisältää metroaseman ja bussiterminaalin kulkuyhteyksiä jotka tarvitaan välittömästi metron alettua liikennöinnin. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva 1b-vaiheen kaava-alueen kokonaispinta-ala on n.0,5 ha. N. 0,4 ha on osoitettu korttelialueeksi ja n. 0,1 ha katualueeksi. Merituulentien päällä olevan tontin ja pp/th- katualueenosan omistaa Espoon kaupunki, muut korttelialueet ovat eri yhtiöiden omistuksessa. 1b-vaiheen kokonaiskerrosala on 16 200 k-m2 sisältää asumista 7 500 k-m2 ja ent. 4 370 k-m2 eli lisäystä 11 830 k-m2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 3,1 ja keskimääräistä tonttitehokkuutta e = 4,2. Rakennusoikeuden lisäys kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 § 48 sisältyvästä I-vaiheen (nyt 1a+1b+1c+1d) 127 700 - 51 465 = 76 735 k-m2 (sisältää asumista 37 500 k-m2). Jo vahvistuneen 1a- vaiheen kokonaiskerrosala on 127 700 k‑m2 sisältää asumista 40 800 k-m2 ja käyttötarkoituksen muutokset kellarissa tiloissa tehtävien mittavien muutosten takia, ent. 51 465 k-m2 eli lisäystä 76 235 k-m2), mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 2 ja keskimääräistä tonttitehokkuutta e = 4,5. (2011 / II-vaiheen+IIa-vaiheen / 12002 K-1 lisäys n.87 050 - 48 770 = noin 38 280 k-m2, sisältää asumista 29 900 k-m2 / huom. tullee jatkotyössä muuttumaan ja jakautumaan useampaan osaan) Työtiloja saa sijoittaa kellarikerroksiin, pihakannen alle ja maanalaisen kaavan sallimiin tiloihin. Kaavassa on määritelty ns. pihataso ja annettu rakennusoikeus ja sallittu kerrosluku pihatasosta ylöspäin ja erikseen pihatasosta alaspäin eli huomioitu kellaritilojen muuttaminen liiketilaksi. Kaavassa merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - maanalaisessa kaavassa määritellyt tilat. - maanpinnalle ja eri kerroksiin johtavat metron sisäänkäynnin, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustoimintojen huoltotunnelin vaatimat kulku- ja ajoyhteydet ja ilmanvaihtokuilut rakennusalan estämättä korttelialueilla, katu- ja puistoalueella. - linja-autoaseman vaatimat odotus- ja tekniset tilat ja yhteydet katualueella ja korttelialueella maanpinnalle ja pihakannen alle ja päälle. - polkupyöräpaikoituksen vaatimat tilat ja yhteydet katualueella ja korttelialueella, maanpinnalle, pihakannen alle ja päälle. - kaavassa suluissa ilmoitetun likimääräisen tason ja tontin pihatason alle pysäköinti-, sisäänkäynti-, yhdyskäytävä, varasto-, sosiaali-, teknisiä-, väestösuoja-, kiinteistönhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja ottaen huomioon maanalaisen Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 9 / 9 - - pysäköintilaitoksen, keskushuollon ja metson vaatimat suojavyöhykkeet ja maanpinnalla suojeltavaksi määrätyt puut. asuntoja palvelevan luonnonvaloisen sivukäytävän. tekniset tilat, asuntojen varastot, asuntojen yhteistilat ja asuntojen yhteiskäyttöiset saunaosastot kerroksissa ja ylimmän kerroksen yläpuolella sekä porrashuoneiden 30 k-m2 ylittävän kerrosalan kerroksissa. porrashuone, porras, portaan aukko ja hissikuilu ylimmän kerroksen yläpuolella sijaitsevalla tasolla. asuntoja palvelevan luonnonvaloisen sivukäytävän Tonttien autopaikat, jätehuoltotilat ja leikkipaikat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille. Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Otaniemi-Tapiolan metrotunneli, jonka määräykset tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Rakennettaessa rakennuksen tai pihakannen alaisia kellaritiloja ja bussiterminaalitiloja sekä Merituulentien laskua on huomioitava metrotunnelin ja -aseman, maanalaisen keskuspysäköintitunnelien ja keskustoimintojen huoltotunnelin tarvitsemat suojaetäisyydet. Ennen rakennustöihin ryhtymistä on myös tutkittava kallion rakenteen sopivuus kellareiden rakentamiselle tunneleiden päälle ja louhittaessa lähellä naapurirakennusten perustuksia. Osa alueesta sijaitsee merenrannan tulvariskialueella. Maanalaisiin tiloihin johtavien aukkojen alareunan, kadun ja ajoluiskan alkujen reunoineen on lähdettävä vähintään +3.25 (N2000) tasolta. Rakenteissa on varauduttava tulvavaaraan asianmukaisin toimenpitein. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä kokonaissuunnitelma tulvavaaraan varautumisesta. Oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ja terassit, leikki- ja oleskelualueet on suojeltava meluntorjunnan kannalta tarkoituksen mukaisesti. Rakennuslupaa haettaessa on annettava selvitys ettei melun ohjearvot ylity parvekkeilla ja oleskeluterasseilla, leikki- ja oleskelualueilla. Asuntojen käyttöönotto edellyttää että meluesteet ovat valmiina. Tapiolan keskustasta on tehty meluselvitys ja ilmanlaatuselvitys. Kaikki asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Liikekeskuksen katolla olevat ulko-oleskelualueet on melunsuojattava lännestä tulevalta melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Myös asuinrakennusten katoilla olevat asuntojen ulko-oleskelualueet on suojattava melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Rakennusten korvausilma on otettava korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä. Rakentaminen tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyltään korkealaatuisena ja ympäristöön sopeutuvana. Myös rakennuksen katto teknisine tiloineen on rakennettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 10 / 10 Asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialue johon saa rakentaa julkisia lähipalvelutiloja ja kulttuuritoimintoja palvelevia tiloja (AL-1) Kaavamuutoksen rakennusoikeudeksi AL-1 korttelialueilla merkitään 16 200 k-m2 (ent. 4 370 k-m2), josta noin 7 500 k-m2 on asuinrakentamista. Tonttitehokkuus on keskimäärin e = n.4,2 Kaupungin omistaman Merituulentien päälle tulee rakennusoikeudesta noin 6 600 k-m2 +8.00 likimääräiseltä tasolta ylöspäin. Kaavassa Merituulentiehen rajautuvien tonttien rakennusoikeudesta on osa jo rakennettu Merituulentien päälle joten ne täytyy purkaa pystyäkseen rakentamaan 6 600 k-m2 uutta liike- ja asuinkerrosalaa. Pääsääntöisesti +8 tason alapuolella on yksi liikekerros ja yläpuolella kaksi liike- yms. kerrosta, joiden yläpuolella on 6 asuinkerrosta. Muodostuu uusi kortteli 12205. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu tai alueenosa, jolla tontille ajo ja huoltoajo on sallittu (pp/th) Sammonsilta on katualuetta jolla likimääräisen tason +8.00 alapuolella on Merituulentien katualuetta ja linja-autoaseman vaatimat tilat. Autopaikat Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 ap asuntokerrosalan 110 k-m2 kohti. - 1 ap majoitustilojen, kulttuuritoimintaa palvelevien tilojen ja lähipalvelutilojen kerrosalan 150 k-m2 kohti. - 1 ap toimistokerrosalan 70 k-m2 kohta. - ap liikekerrosalan 50 k-m2 kohti. Autopaikat tulee sijoittaa tontille rakennuksen / pihakannen alle, maanalaiseen keskuspysäköintitilaan, ma-I-II-alueille ja LPY-alueelle. Maanalaiseen keskuspysäköintiin sijoitettavien autopaikkojen osalta liiketilojen autopaikkanormina käytetään 1 ap / 70 k-m2 ja asuntokerrosalan autopaikkanormina 1 ap / 120 k-m2. Maanalaisessa keskuspysäköinnissä ei saa olla nimettyjä paikkoja ja sinne saa sijoittaa liityntäpysäköintipaikkoja ja korttelialueiden paikkoja. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja ei oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa. Metroaseman käyttöön on osoitettava 500 polkupyöräpaikkaa, joista (vähintään 200 paikkaa on toteutettava Kirjokannen rakentamisen yhteydessä likimääräiselle tasolle +4.00) on esitettävä selvitys rakennusluvan anomisen yhteydessä. Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 11 / 11 Olemassa olevia polkupyöräpaikkoja poistettaessa on korvaavat paikat esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Maanalainen keskuspysäköinti ja keskustoimintojen huoltotunneli on esitetty Otaniemi - Tapiola metrotunneli - kaavassa. Kaupunginhallituksen Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätös 21.4.2008 (asia nro 3199/631/2006). mm.: "Hankesuunnitelmassa on varauduttu 370:een liityntäpysäköintipaikkaa autoille ja tilat noin 300 polkupyörälle." Galleriat ja Sampokuja (12 §) Rakennuksen sisällä oleva Sampokujan osuus säilyy lasiovilla varustettuna yleiselle jalankululle varattuna väylänä jonka saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Gallerioiden kautta on järjestettävä yhteys linja-autoasemalle ja metroasemalle. Metroaseman ja linja-autoaseman yhteydet tulee erottaa siirrettävin lasiseinin tai ovin kerrosalaan laskettavista liike-, toimisto- ja kulttuuritoimintatiloista. Gallerioiden ja Sampokujan väylien ja liiketilojen väliset seinät pitää tehdä pääosin lasiseinin tai vitriinein. Palo-osastoja erottavat seinät ja ovet saa tehdä osastointiin parhainten sopivalla tavalla. Kiinteistöjen välille ei tarvitse rakentaa rajaseinää tai palomuuria. Korvaavat toimenpiteet ratkaistaan rakennuslupien yhteydessä. Katualue Merituulentietä painetaan Tapiolan keskuksen kohdalla kerroksen verran alaspäin niin, että kevyenliikenteen yhteydet pohjois- eteläsuuntaan yli Merituulentien (Sammonsilta, Tuulikinsilta) ovat nykyisen maanpinnan tasolla. Myös linja-autoasema painuu alaspäin. Merituulentien alaspainamiskohdan maantaso muutetaan AL-1 -korttelialueeksi joiden ali johdetaan kaupungin tarpeisiin varattu katu. Kadun kattavan betonikannen päälle, kadulle ja kadun alle rakentamisesta on sovittava kaupungin ja kiinteistön välisin sopimuksin. Merituulentien päälle rakentaminen on sallittua likimääräiseltä tasolta +8.00 ylöspäin. Liikenne ja melunsuojaus Kaava-alueen läpi itä-länsi -suunnassa kulkee Merituulentie, joka on pääväylä katuverkossa. Sen arvioitu keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä on nykyään noin 15 000 ajoneuvoa / vrk. Samposillan alta Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 12 / 12 on merkittävä linja-autoasema, josta on hyvät Espoon sisäiset ja seudulliset yhteydet. Enimmillään ruuhkatunnissa kulkee nykyään noin 170 linja-autoa. Metron valmistumisen jälkeen noin 120 linja-autoa / ruuhkatunti. Linja-autoaseman ja kadun tasausta Merituulentiellä lasketaan kerroksen verran alaspäin ja nykyisestä katutasosta tulee liike- ja kävelytilaa. Merituulentiellä on varauduttu myös jokeri-pikaraitiotien rakentamiseen. Linja-autoasemasta ja liiketiloista järjestetään sujuvat ja turvalliset jalankulkuyhteydet metrolaitureille. Polkupyörille suunnitellaan omat pysäköintialueet. Keskuspysäköinnin ja huollon sisäänajoyhteydet on varattu etelästä Etelätuulentielle, lännestä Merituulentielle, idästä Leimuniityn kohdalle (pohjoinen sisäänajoyhteys on Kaupinkallion kaavassa). Merituulentien ja Tapiolantien liittymään suunnitellaan iso kiertoliittymä. Tapiolan keskustan melutilanne on selvitetty Otaniemen-Tapiolan maanalaisen kaavan yhteydessä ja täydennetty ”Tapiolan keskuspysäköinnin meluselvityksen päivitys”. Vaikka selvityksessä ei esitetty korttelin 12205 julkisivuihin kohdistuvia äänenpaineita, tuloksista voidaan päätellä päiväajan äänenpaineiden olevan julkisivuilla enimmillään 65 dB:n suuruusluokkaa. Jotta sisämelulle asetetut ohjearvot täyttyisivät, rakenteiden meluneristävyyden katumelua vastaan tulisi olla asuinkiinteistöjen Merituulentien puoleisilla julkisivuilla vähintään 30 dB. Tämän ehdon täyttyminen ei yleensä edellytä rakenteellisia erityisratkaisuja. Parvekkeet on lasitettava niin, että melutaso parvekkeilla ei ylitä 55 dB päiväaikaan eikä 45 dB yöaikaan. Kaikki asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Liikekeskuksen katolla olevat ulko-oleskelualueet on melunsuojattava lännestä tulevalta melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Myös asuinrakennusten katoilla olevat asuntojen ulkooleskelualueet on suojattava melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Asuntojen käyttöönotto edellyttää että meluesteet ovat valmiina. K- ja KL-kiinteistöihin ei tarvita erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä. Tapiolan keskustan ilmanlaatuvaikutuksista on laadittu selvitys (Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys / Ilmatieteen Laitos. 4.5.2011 ja Yhteenveto tuloksista / Sito Oy. 13.6.2011 ). Laaditun selvityksen mukaan pitoisuudet korkeimmillaankin alittavat erittäin selvästi Suomessa voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset raja-arvot sekä kaavoituksessa ja suunnittelussa huomioitavat ohjearvot. Kaavamääräyksiin (9 §) on lisätty ELY:n vaatimuksesta ”Rakennusten korvausilma on otettava korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä”. Selvitykset ja viranomaisneuvottelut Toimintojen sijoittelusta, liikenneratkaisujen suunnittelusta, paikoitusratkaisuista, laajennusmahdollisuuksista ja vaihtoehtotarkasteluista on valmistunut: Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 13 / 13 - - - - Tapiola huomenna, Tapiolan tulevaisuustyöryhmän raportti, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2003. Tapiolan kehittäminen - luonnos 30.5.2006, Tapiolan kaupunkikuvahistoriallinen tarkastelu sekä tulevan rakentamisen ja ympäristönhoidon tavoitteet, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2006. Espoon kaupunginvaltuusto päätti 25.9.2006 Länsimetron rakentamisesta. Leimuniitty, Maisema-analyysi, 7.4.2008, asemakaavayksikkö. Tapiolan keskustan kehittämisen johtoryhmä, kokous 4/2008, 31.6.2008. Hyväksyi jatkotyön lähtökohdiksi mm.: Merituulentie painetaan alas, 1.vaiheen osanottajat, huolto 1.vaiheessa Länsituulentiellä ja varaudutaan keskushuoltoon (louhintatyöt tehdään). Tapiola, Kasvillisuuden uusiminen ja hoidon suuntaviivat, Yleisohjeet, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, syksy 2008. Tapiolan alueellinen esteettömyyssuunnitelma, Sirpa Laitinen, WSP Finland Oy, syksy 2008. Lausunto Tapiolan keskus / Tapiolan keskus II - asemakaavan alueelle ulottuvien, kolmen maisemamännyn suojelun ehdoista myös juuriston alueella, MMM hortonomi Pentti Alanko, Helsingissä 24.11.08. Espoo-strategia 2010–2013. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Valtuuston päätös 7.9.2009. 12.9.2007 järjestettiin maanalaisista ja maanpäällisistä metrokaavoista viranomaisneuvottelu, jonka muistion yhteenvedossa todetaan mm.: " Maanpäälliset kaavat ratkaisevat asioita, joissa tarvitaan enemmän vuorovaikutusta ja käyttäjien osallistuminen voi tuoda hyviä käytännön ratkaisuja esille." Maanalaisista ja maanpäällisistä metrokaavoista järjestettiin suunnittelutilanteesta kertovat asukastilaisuudet 19.8.2008 (Tapiola) ja 21.8.2008 (Matinkylä) sekä 2.11.2010 ja 21.11.2011 Tapiolan keskuksen asukastilaisuudet. - Tapiolan liikekeskuksen rakentuminen, SARC, 4.2.2011 Tapiolan liikekeskus. Rakenneseloste, Insinööritoimisto Konstru Oy 16.5.2011 Tapiolan keskusprojekti, Kaupalliset ympäristövaikutukset, ENTRECON 31.5.2011 Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys, Ilmatieteen laitos, Jatta Salmi, Katja Loven 4.5.2011 Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys, Yhteenveto tuloksista, SITO OY 13.6.2011 Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja, case Tapiola, STRAFICA 28.6.2011 Tapiolan keskuspysäköinnin meluselvityksen päivitys, SITO, 10.8.2011, tarkistettu 5.3.2012 Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011 Tapiolan keskus, asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011, tarkistettu 5.3.2012 Tapiolan keskuksen uudistaminen. Suunnitelman kehittämisen taustat ja tavoitteet sekä toimenpiteitä ohjaavat keskeiset teesit. Espoon Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 14 / 14 - - - Kaupunki / Tapiolan Kehittämisprojekti 21.11.2011, tarkistettu 5.3.2012 (ns. ”rautalankamalli) Tapiolan keskustan kehittämisen liikenteelliset tarkastelut, Koontiraportti, SITO, päivitetty 8.2.2012 Tapiolan keskuksen asemakaavamuutos suunnittelujärjestelmä ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, DI mauri Heikkonen, Ympäristöministeriö 1987–2006, rakennusneuvos, Muistio 5.3.2012 Tapiolan keskuksen uudistamisen aikataululliset ja taloudelliset reunaehdot, Espoon kaupunki, Tapiolan kehittämisprojekti, projektinjohtaja Antti Mäkinen, 5.3.2012 Uusi vihreä Tapiolan keskus, Osa puutarhakaupunkia, Kaava-alue 1, Energiatehokkuus, energiatalous ja energiankäytön hiilijalanjälki, tekn.tri Piia Sormunen, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, 5.3.2012 Sopimusneuvottelut 1b-vaiheen kaavan toteuttamisen ehdot on jo määritelty kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän kesken neuvotellussa sopimuksessa ”Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus, maankäyttösopimus, maankäyttösopimuksen täydennys sekä kiinteistökaupan esisopimus”, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 16.6.2014 ja, joka allekirjoitettiin 17.6.2014. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 9.2.2015 § 67 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 28.9.2008 päivätyn ja 2.2.2015 muutetun Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, alue 210426, piirustusnumero 6792, joka käsittää korttelin 12005 tontin 6 ja katualuetta, kaupunginosassa Tapiola, alue 210426. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitettä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote päätöksestä ja liitteet Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 15 / 15
© Copyright 2024