Porin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 5.4
Porin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on sisällytetty suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa kouluissa. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään koulukohtaisesti. Perusopetuslain 31 a §:n mukaan oppilashuollosta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013), (30.12.2013/1288) mm. seuraavilta osin: Oppilashuollon kokonaisuus Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa koulussa (3 §, 1 mom.). Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko koulua tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lisäksi oppilailla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. (3 §, 2 mom.) Oppilashuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut (3 §, 3 mom.). Oppilashuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa (3 §, 4 mom.). Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut Oppilaalla on oikeus saada oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja säädetyssä ajassa. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. (OHL 15 §) Koulupsykologin tai -kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa oppilas on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. (OHL 15 §) Yhteydenotto koulupsykologiin tai -kuraattoriin oppilaan asioiden hoitamiseksi on tehtävä yhteistyössä oppilaan kanssa tai jos se ei ole mahdollista, oppilaalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella sen syistä viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen kun yhteydenotto on tehty. Koulupsykologiin tai -kuraattoriin voivat olla yhteydessä koulun työntekijöiden ohella muut ammatilliset sidosryhmät salassapitosäännösten estämättä. Oppilaan huoltajalle on myös annettava tieto yhteydenotosta, jollei laissa toisin säädetä. (OHL 16 §) 1 Kouluterveydenhuoltopalvelut Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveydenhuoltolain mukaisilla kouluterveydenhuollon palveluilla: 1) edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 2) edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä; 3) tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. (OHL 8 §). Terveydenhoitajan työaika kouluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys kouluterveydenhuoltoon. (OHL 17 §) Henkilötietojen salassapito ja käsittely Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, perusopetuslain 37 §:ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta (1288/23 §, 3 mom.). Tietojensaantioikeus Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. (PoL 40 §) Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi (1288/23 §, 2 mom.) 2 Oppilashuollon rakenne Oppilashuoltoryhmät toimivat Porissa neljällä tasolla: 1. Monialaista oppilashuollon yhteistyötä koordinoi Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä (Hyry), joka suunnittelee kaupungintason oppilashuollon toimenpiteet. Ryhmään kuuluvat kasvatus- ja opetustoimen lisäksi lastensuojelun, terveyspalvelujen, vapaa-aikaviraston, nuorisopsykiatrian sekä ammatillisen toisen asteen (WinNovan) edustajat. 2. Alueelliset hyvinvointiryhmät, jotka arvioivat ja kehittävät alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin asioita kattavammin kuin vain koulun osalta. 3. Yhteisöllisestä oppilashuollosta Porissa vastaavat koulukohtaiset hyvinvointiryhmät, jotka koordinoivat koulun oppilashuoltotyötä. 4. Yksittäisen oppilaan asiaa käsitellään tapauskohtaisesti perustettavassa monialaisessa yksilökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. Pedagoginen oppilashuolto toteutetaan, kuten opetussuunnitelmassa oppimisen ja koulunkäynnin tuesta kolmiportaisena järjestelmänä säädetään. 5.4.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Monialaista oppilashuollon yhteistyötä toteutetaan kaupungin yhteisessä Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmässä eli Hyryssä. Ryhmä toimii lain edellyttämänä oppilashuollon ohjausryhmänä (OHL 14 §). Kasvatus- ja opetustoimi - Sivistysjohtaja - Oppilashuolto -Ohjaus - Rehtorit Perusturva Vapaaaikavirasto - Nuorisotyö Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä (Hyry) -Terveyspalvelut - Koordinointi - Psykososiaaliset palvelut - Lastensuojelu - Perheneuvola - Tilannekatsaukset - Toteuttaminen Arviointi Ammatillinen toinen aste / Nuorisopsykiatria (SatSHP) WinNova - Ohjaus -Opiskelijahuolto Kaupunkikohtaisen monialaisen oppilashuollon ryhmän (Hyryn) toiminnasta vastaa kasvatus- ja opetusvirasto ja ryhmän puheenjohtajana toimii sivistysjohtaja. Sidosryhmät nimeävät ryhmään omat edustajansa lukuvuosittain. Ryhmä kokoontuu 3–4 kertaa lukuvuodessa. 3 5.4.2 Alueelliset hyvinvointiryhmät Alueellisten hyvinvointiryhmien tavoitteena on luoda alueellisten toimijoiden verkosto lasten ja nuorten hyvinvointityön edistämiseksi ja koordinoimiseksi. Alueelliset verkostot mahdollistavat koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumisen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Alueelliset hyvinvointiryhmät Puheenjohtajana rehtori Tehtävänä: - Alueiden lasten ja nuorten hyvinvointityön koordinointi - Hyvinvointiin liittyvän tiedon välittäminen alueen yksiköiden ja hyryn välillä - Raportoivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta alueellisesti - Kokoontuu väh. 3 krt/vuosi Meri-Pori Länsi-Pori Noormarkku Pohjois-Pori Keskusta Jokaisella alueella verkostossa mukana yläkoulun rehtori, alakoulun rehtori, varhaiskasvatuksen aluejohtaja, kouluterveydenhoitaja, kuraattori, sosiaalityöntekijä, nuorisotyönohjaaja ja poliisi Yhteistyöverkostosta kutsuttuina 1krt/vuosi: seurakunnan lapsi- ja nuorisotyö, vanhempainyhdistykset, senioriyhdistykset, alueelliset harrastusyhdistykset ja -seurat 4 Itä-Pori 5.4.3 Yhteisöllinen oppilashuolto eli koulukohtaiset hyvinvointiryhmät Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisestä oppilashuollosta vastaa koulukohtainen hyvinvointiryhmä, jonka puheenjohtajan toimii rehtori tai hänen vuosittain työsuunnitelmassa määräämänsä viranhaltija. Rehtori, apulaisrehtori, vararehtori Opettajat Koulupsykologi Koulun hyvinvointiryhmä Iltisohjaajat Kouluterveyden -huolto Koulun muu henkilökunta Koulukuraattori Koulunkäyntiohjaajat Oppilaat / Opiskelijat 5.4.4 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksittäisen oppilaan asian käsittely tapauskohtaisesti perustettavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä on kuvattu alla olevassa kuviossa. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, jolle asian käsittely työtehtävien perusteella kuuluu. Asian käsittelyyn ryhmässä sekä ryhmän kokoonpanoon on oltava oppilaan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumus (OHL 19 §). Asiantuntijaryhmän tapaamisesta laaditaan oppilashuoltokertomus. 5 Yksittäisen oppilaan Huoltajan ja/tai oppilaan (ikätason mukaan) suostumus kirjallinen asian käsittely Mietitään tapauskohtaisesti, keitä oppilaan asian käsittelyyn osallistuu Laaditaan oppilashuoltokertomus Yksilökohtaiset asiantuntijaryhmät - rehtori nimeää - monialainen kokoonpano Koulun OH:n ulkopuoliset tahot / viranomaiset tai oppilaan läheiset - ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön 5.4.5 Koulun oppilashuoltotyön tavoitteet ja rakenne Koulun oppilashuoltotyön keskeinen tavoite on ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen lasten vaikeuksiin. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille koulun aikuisille ja siihen sisältyy myös oppimisympäristön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus. Oppilashuollon palvelut muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Oppilashuollon palvelujen tulee olla helposti oppilaiden saatavilla ja ne on järjestettävä lain edellyttämässä määräajassa. Koulun oppilashuoltotyötä toteutetaan kahdella tasolla: a) Koulun hyvinvointiryhmä käsittelee koulun yleisiä asioita, kuten kiusaamis- ja päihdesuunnitelmien toteuttamista, jolloin ryhmän kokoonpanolla ei ole salassapidon kannalta merkitystä ja b) Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä yksittäisen oppilaan asian käsittelyä varten, jolloin paikalla on tapauskohtaisesti vain ne, joille asian käsittely välittömästi kuuluu. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän toiminta edellyttää oppilaan ja huoltajan suostumusta. Rehtori vastaa koulun oppilashuoltotyöstä. Hän päättää kuka toimii yhteisöllisen hyvinvointiryhmän puheenjohtajana ja kuka kirjaa käsitellyt asiat. Opettajat, huoltajat, oppilaat ja muut yhteistyötahot voivat tuoda asioita yhteisöllisen oppilashuollon käsittelyyn ottamalla yhteyttä johonkin koulun työntekijään, joka vie asian eteenpäin oppilashuoltohenkilöstölle. Rehtori nimeää myös yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän. Rehtorin vastuulla on myös oppilashuoltotyön arviointi. 6 a) Koulun hyvinvointiryhmään kuuluvat yleisimmin rehtorin/vararehtorin/apulaisrehtorin lisäksi kouluterveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja ja oppilaanohjaaja. Ryhmään voivat kuulua myös oppilaiden sekä oppilashuollon yhteistyötahojen edustajia. Luokanopettaja, erityisluokanopettaja ja aineenopettaja voivat osallistua koulun hyvinvointiryhmään silloin kun käsitellään hänen ryhmänsä oppilaiden asioita. Yksiköiden lukuvuosisuunnitelmissa määritellään, keitä hyvinvointiryhmään kuuluu. Koulukohtaisen hyvinvointiryhmän tehtävänä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Oppimisympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät: rauhallinen ilmapiiri koulun järjestyssäännöt oppilaiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten eri oppiaineiden opetukseen laadittujen turvallisuusohjeiden noudattaminen työelämään tutustumisen aikaisen oppimisympäristön turvallisuus kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuraaminen (arviointi kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa) koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. b) Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä kootaan tapauskohtaisesti ja siellä käsitellään yksittäisen oppilaan asioita. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän toiminta perustuu aina oppilaan tai tarpeen vaatiessa huoltajan suostumukseen. Huoltajan kanssa sovitaan siitä, ketä lapsen asiaa käsiteltäessä on paikalla ja miten moniammatillinen oppilashuoltotyö lapsen asiassa toteutetaan. Rehtori nimeää yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus (liite 5). Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, joka kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, asian aihe ja vireille panija, oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset, toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet, tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Oppilasta tulee kunnioittaa ja kuulla häntä koskevassa asiassa ja hänen osallisuuttaan tulee vahvistaa. Lasten osallisuutta tuettaessa otetaan huomioon lapsen ikä, kehitystaso ja muut edellytykset ja tarpeet. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Joissain tapauksissa on arvioitava, onko oppilaan asia sellainen että hänen itsensä tai koulun turvallisuuden kannalta sen on oltava kaikkien koulun aikuisten tiedossa, jolloin varmistetaan että aikuiset voivat puuttua tilanteeseen. Esimerkkinä on lapsen sairastama diabetes tai aggressiivinen käytös joka vaatii välitöntä puuttumista. 7 5.4.6 Oppilashuoltosuunnitelmat Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus, kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. 5.4.6.1 Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat: 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista kuvaus oppilashuollon palveluiden järjestämisestä ja sen edellyttämästä työn- ja vastuujaosta kuvaus palvelujen toteuttamisessa tarvittavasta yhteistyöstä kuvaus oppilashuollon palveluiden kohdentamisesta yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan Koulukohtainen osuus / Kalaholman koulu Koulun toimintakulttuuri Oppilashuollon tavoitteena on ylläpitää ja edistää oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia koulussa tarjoamalla hänelle virikkeellinen ja valvottu työympäristö. Oppilashuoltotyö luo oppilaalle hyvän elämän ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyöhön osallistuvat kaikki koulun aikuiset ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyö on osa kodin- ja koulunvälistä yhteistyötä. (Ks. kpl 4.1) Oppilashuollon riittävyyttä voidaan arvioida henkilökunnalle ja vanhemmille suunnatuilla kyselyillä. Työyhteisön hyvinvointi Koulun hyvä sisäinen ilmapiiri lasten ja aikuisten välillä mahdollistaa koulun kehittämisen turvalliseksi ja hyvähenkiseksi opiskelu- ja työpaikaksi. Siksi koko työyhteisön hyvinvointi ja kehittäminen on tärkeä osa oppilaiden hyvinvointia. Tämä huomioidaan yhteisillä tapahtumilla ja oikea-aikaisella ja oikein suunnatulla koulutuksella. Kummioppilastoiminnalla tuetaan koulun turvallista ja hyvää henkeä. Kummioppilaat myös vähentävät koulukiusaamista ja syrjäytymistä. Nykyinen kummioppilasjärjestelmä, jossa neljäsluokkalaiset ovat ekaluokkalaisten kummeja, koetaan kodeissa erittäin hyvänä. 8 2. Yhteisöllisen oppilashuollon eli koulukohtaisen hyvinvointiryhmän toimintatavat, kuten yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä, yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa, yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa, yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä, järjestyssäännöt (liite 1), poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen, tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus, tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen, koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, joka sisältää ainakin seuraavat asiat (liite 2): o kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, o edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, o yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta, o yhteistyö huoltajien kanssa, o yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, o suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä o suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa, joka sisältää ainakin seuraavat asiat (liite 3): o kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, o johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, o sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet, o psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, o suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille, o toimintavalmiuksien harjoittelu sekä o suunnitelman arviointi ja päivittäminen. Koulukohtainen osuus / Kalaholman koulu Ennaltaehkäisevä toiminta Ennaltaehkäisevän toiminnan tarkoituksena on luoda oppilaille turvallinen fyysinen ja psyykkinen oppimisympäristö. Se muodostuu koulussamme koulun terveyskasvatuksesta yhdessä terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa sekä koulurakennusten kunnossapidosta. Lisäksi koulussamme toteutetaan turvallisuuskasvatusta teemapäivissä sekä harjoitellaan kriisitilanteissa toimimista ja rakennuksesta poistumista. Ennaltaehkäisevää toimintaa on myös päiväkodista tai edellisestä koulusta saadut esitiedot, keskustelut vanhempien ja oppilaan kanssa. Luokanopettaja valvoo oppilaita luokassa ja 9 välituntivalvonnat hoidetaan sovitun valvontavuorolistan mukaisesti. Näin opettajan läsnäolo tuo mukanaan sekä fyysistä, että psyykkistä turvallisuutta. Kuraattori esittäytyy luokille ja oppilailla on mahdollisuus tavata häntä säännöllisten vastaanottoaikojen puitteissa. Kouluruokailun tavoitteena on tarjota oppilaille joka päivä ravitsemuksellisesti terveellinen ja tasapainoinen, lämmin ateria koulumme jakelukeittiöstä. Opettajat valvovat ruokailua ja ohjaavat oppilaita hyviin pöytätapoihin. Oppilaan tuki ja ohjaus Terveydenhoitaja käy koululla viikoittain 1-2 päivää. Muulloin terveydenhoitaja on tavoitettavissa Väinölän koulusta. Oppilaat käyvät hammashuollossa Herralahden hammashoitolassa vanhempien järjestämillä kyydeillä, polkupyörillä tai kävellen. Terveyden- ja hammashuolto vastaavat osaltaan oppilaiden ennaltaehkäisevästä terveyskasvatuksesta. Kuraattori on tavattavissa koululla säännöllisesti kerran viikossa. Koulupsykologi kutsutaan tarvittaessa. Oppilasta ohjataan oikeisiin työskentelytapoihin, lukutottumuksiin ja läksyjen tekoon sekä omien asioidensa itsenäiseen hoitamiseen ja muunlaiseen omatoimisuuteen. Opettajan havaitessa oppilaalla ongelmia, hän tarkkailee oppilasta, pitää tukiopetusta, ottaa kotiin yhteyttä, keskustelee erityisopettajan ja kuraattorin kanssa. Tämän jälkeen koulukohtaisessa hyvinvointityöryhmässä päätetään yhdessä muista toimenpiteistä ja seurannasta. Oppilaan vaikeudet pyritään tunnistamaan hyvin varhaisessa vaiheessa. Niistä keskustellaan huoltajan kanssa ja sovitaan mahdollisista jatkotoimista. Tarvittaessa oppilaalle tehdään pedagoginen arvio ja laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja hänet siirretään tehostettuun tukeen. Jos annettu tuki ei ole riittävää, tehdään pedagoginen selvitys ja opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Samalla hänet siirretään erityisen tue piiriin. Näiden toimenpiteiden avulla oppilaalle pyritään turvaamaan parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Suunnitelmissa määritellään myös oppilaan tarvitsemat tukipalvelut. Toimenpiteet ongelma- ja kriisitilanteessa Kalaholman koululla on ajantasaiset kriisiohjelma ja turvallisuussuunnitelmat, joissa annetaan toimintaohjeet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten. Oppilaita ohjataan terveellisiin elämäntapoihin ja heille kerrotaan, miten he voivat toimia kiusaamis-, väkivalta- ja muissa ongelmatilanteissa. Turvallisilla työtavoilla ja valvonnalla minimoidaan tapaturmien syntymistä. Opettajat ylläpitävät ensiaputaitojaan. Kiusaamistilanteiden syntymistä pyritään ehkäisemään ennakolta. Toimintatapoja ovat mm. yhdessä sovitut järjestyssäännöt, välituntivalvonta, vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja yhtenäiset menettelytavat kiusaamistilanteissa. Järjestyssääntöjen rikkomisesta seuraa jälkiistunto tai muu rangaistus opettajan harkinnan mukaan. Oppilaalla on mahdollisuus tulla kertomaan kiusaamisesta koulun henkilökunnalle. Mahdollisiin kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi. Koulussa toimii myös KiVa-tiimi (kiusaamisen vastustaminen), joka kokoontuu opettajan aloitteen pohjalta. 10 Luokkien välisen kummitoiminnan tavoitteena on parantaa koulun yhteishenkeä, edistää kouluviihtyvyyttä ja luoda turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Kummitoiminta tuo vaihtelua koulutyöhön ja luo uusia yhteistyömahdollisuuksia. Asiantuntijoiden yhteistyö ja tukiverkostot Koulun hyvinvointityöryhmä toimii yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa ja vastaa koulun ennaltaehkäisevästä ja oppilaiden ongelmiin liittyvästä oppilashuoltotyöstä yhdessä koulun opettajien kanssa. Ryhmään kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, luokanopettaja, erityisopettaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Tarvittaessa ryhmään kutsutaan oppilaan huoltaja ja muita asiantuntijoita (esim. perheneuvolan edustaja). Hyvinvointityöryhmä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Yksittäisen oppilaan asioita käsitellään erikseen kutsuttavassa yksilökohtaisessa oppilashuoltotyöryhmässä. Luokanopettaja kontrolloi oman luokkansa poissaoloja ja kirjaa ne Wilmaan. Luokanopettaja ottaa yhteyttä vanhempiin, mikäli oppilaalla ilmenee epäselviä poissaoloja. Eri asiantuntijaryhmien välisessä tiedonsiirrossa noudatetaan tiedonsaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Tietojen siirtoon esiopetuksesta peruskouluun, erityiskouluun ja toiselle asteelle tarvitaan huoltajan lupa. Koulumatkakuljetukset Oppilaalla on mahdollisuus tarvittaessa koulukuljetukseen (fyysinen vamma tms.), joka hoidetaan taksikuljetuksena. Mahdollisen odotusajan oppilas voi viettää luokassaan. Tilapäiskuljetukset hoidetaan tarvittaessa joko taksikuljetuksina, vuorolinja- ja tilauslinja-autoilla tai vanhempien yhteiskuljetuksilla. Opintoretket lähiympäristöön tehdään polkupyörillä erityistä varovaisuutta noudattaen. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtainen oppilashuolto toteutetaan aiemmin tässä asiakirjassa kuvatun mukaisesti. Tuki toteutetaan kuraattori-, koulupsykologi- ja kouluterveydenhoitopalveluina sekä monialaisen asiantuntijaryhmän eli yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintana. Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. (Valtioneuvoston asetus 380/2009, 7 §.) Koulun hyvinvointityöryhmä huolehtii siitä, että yhteenveto on vuosittain käytettävissä koulun hyvinvointityötä suunniteltaessa. 11 Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä Kurinpidolliset tilanteet vaativat välittömiä toimia, mutta usein myös pitkäjänteisemmän tuen järjestämistä. Oppilashuollollista tukea voi tarvita kurinpidollisen toimenpiteen kohteeksi joutuva oppilas tai ne oppilaat tai henkilökunta, joille ko. oppilas on aiheuttanut vaaratilanteen tai mielipahaa. Rehtori arvioi kurinpitotilanteissa oppilashuollollisen tuen järjestämisen tarpeen, järjestämistavan, määrän ja laajuuden. Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä Rehtori nimeää yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän ja tekee hallintopäätöksen. Esitys ryhmän kokoamiseksi voi tulla esimerkiksi kuraattorin, erityisopettajan/opettajan tai koulupsykologin taholta. Oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumus asian käsittelyyn asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpanoon voidaan pyytää puhelimessa tai tilanteen niin vaatiessa kirjallisesti. Mikäli lupaa ei ole kirjallisena, asia kirjataan ensimmäisessä kokoontumisessa oppilashuoltokertomukseen. Mikäli ryhmään kutsutaan lisää asiantuntijoita asian käsittelyn edetessä, kirjataan ryhmän laajentamiseen liittyvä suostumus myös muistioon. Oppilashuoltokertomus etenee aikajärjestyksessä. Oppilashuollon kertomukset muodostavat oppilashuoltorekisterin. Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa Koulujen yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja poliisin kanssa toteutetaan pääsääntöisesti alueellisissa hyvinvointiryhmissä. Yksilöllisessä oppilashuoltotyössä sidosryhmien kanssa työskennellään tilanteen niin vaatiessa. Koulun henkilökunta on velvollinen ilmoittamaan lastensuojeluun, mikäli he havaitsevat puutteita oppilaan hoidossa ja huolenpidossa tai vaarantavia olosuhteita liittyen lapsen kehitykseen tai omaan käyttäytymiseen. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen Kouluruokailun tavoitteena on ylläpitää ja edistää oppilaan terveyttä ja työtehoa. Kouluruokailu on osa koulun oppilashuoltoa ja samalla osa koulun kasvatus- ja opetustyötä. Porin peruskouluissa oppilaalle tarjotaan sairauden vaatima erityisruokavalio. Uskonnolliset ja eettiset ruokarajoitukset otetaan myös huomioon. Erityisruokavalioiden ja uskonnollisten/eettisten ruokarajoituksen toteuttamisesta on laadittu tiedote. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon tai lääkityksen järjestäminen on kuvattu liitteessä 4. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen kanssa Tehostetun ja/tai erityisen tuen piirissä oleva oppilas tarvitsee usein myös oppilashuollollista tukea. Tehostettua ja erityistä tukea sekä oppilashuoltoa säätelevät kuitenkin eri lait. Tehostetun ja erityisen tuen järjestämistä säätelee perusopetuslaki kun taas oppilashuollollista tukea säätelee oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Tehostettu ja erityinen tuki liittyvät oppilaan opetuksen pedagogisiin järjestelyihin ja sitä varten on pedagogiset asiakirjat, kuten oppimissuunnitelma ja HOJKS. Oppilashuollon tuki liittyy oppilaan yleiseen hyvinvointiin ja esimerkiksi elämänhallintaan. Jos oppimisen tuen palavereissa tulee esille selkeästi oppilashuollollista asiaa, ohjataan oppilas kuraattorin, koulupsykologin tai kouluterveydenhuollon palvelujen piiriin tai kutsutaan tarvittaessa koolle yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä. Yksittäisen oppilaan asioiden käsittely vaatii aina oppilaan ja tilanteen mukaan huoltajan suostumuksen. Tehostetun ja erityisen tuen sekä muun opetuksellisen tuen antaminen tai siihen liittyvien asioiden käsitteleminen ja kirjaaminen eivät edellytä oppilaan tai huoltajan suostumusta. 12 Yhteistyö joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen kanssa Joustavan perusopetuksen toiminnassa oleville oppilaille kuuluvat samat oppilashuollon palvelut kuin muillekin kyseisen koulun oppilaille. Sairaalaopetuksessa oleville oppilaille oppilashuollon palvelut järjestetään yhdessä sairaalaopetuksen kanssa. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Oppilashuoltokertomus laaditaan liitteen 5 mukaisena. Kertomusta säilytetään kouluilla muun salassa pidettävän aineiston annettujen ohjeiden mukaisesti. Oppilashuoltokertomusten laadinnassa ja säilyttämisessä siirrytään sähköiseen järjestelmään kun sellainen on saatavissa. 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille. Koulukohtainen osuus / Kalaholman koulu Koulussamme kehitetään toimintatapoja, joilla mahdollistetaan ja edistetään oppilaiden ja huoltajien osallisuutta koulun toiminnassa sekä yhteistyötä vanhempien ja koulun henkilökunnan välillä. Itsearvioinnin avulla seurataan opetussuunnitelman toimivuutta ja tavoitteiden toteutumista. Tarpeen vaatiessa opetussuunnitelmaa uudistetaan ja kehitetään itsearvioinnin antamien tulosten pohjalta. Lisäksi itsearviointi auttaa työsuunnitelman onnistumisen seurannassa ja koulun toiminnan kehittämisessä. Kalaholman koulun itsearviointiin osallistuvat koulun opettajat ja muu henkilökunta kokouksissaan sekä vanhemmat ja oppilaat jatkuvassa yhteistyössä opettajien kanssa. Suoritamme lukuvuosittain ainakin yhden kerran koulumme toimintaan liittyvän itsearviointikyselyn niin huoltajille kuin oppilaille. Saatua arviointitietoa käytetään hyväksi koulumme kehittämisessä ja mahdollisten epäkohtien korjaamisessa. Koko koulun yhteinen vanhempainilta järjestetään kerran lukuvuodessa ja luokkakohtaisia tapaamisia tarvittaessa. Vanhempainillassa voidaan esitellä itsearviointikyselyistä saatua palautetta ja keskustella osallistujien kanssa koulun kehittämisestä. Itsearviointikyselystä annetaan palaute huoltajille koulun kevättiedotteessa. 13 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Koulukohtainen osuus / Kalaholman koulu Oppilashuoltosuunnitelman toteutumisesta vastaa koulun rehtori yhdessä opettajien kanssa. Rehtori myös seuraa, että tarvittavat dokumentit kirjataan ajantasaisesti. Henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien tekemistä itsearvioinneista sekä laajoista kouluterveydenhuollon laatimista terveystarkastusten yhteenvetotuloksista tiedotetaan lukuvuosittain tarvittavalle kohderyhmälle, esim. henkilökunta, oppilaat, vanhemmat vanhempainilloissa ja kirjallinen tiedote koteihin. 14 5.4.7 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 1. Lupa-asiat/suostumukset Opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen vaihtamiseen ei tarvita erillistä huoltajien lupaa. Oppilaan huoltajien ja oppilaan kirjallisella suostumuksella oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja kuin niitä keille asia välittömästi kuuluu. Yksilökohtaisessa oppilashuoltotyössä täytyy huoltajiin olla yhteydessä ja tiedottaa asian käsittelystä. Mikäli huoltajat vastustavat asian käsittelyä, voidaan opetuksen kannalta välttämätön tieto siirtää joka tapauksessa. Tiedon luovuttaja joutuu käytännössä usein määrittelemään mikä on opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa ja minkä tiedon hän voi luovuttaa. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa voi olla esim. oppilaan terveydentilaan, turvallisuuteen tai tehostetun ja/tai erityisen tuen järjestämiseen liittyvä tieto. Oppilas voi kieltää tietojensa luovuttamisen huoltajille (18 §) Huoltaja ei voi kieltää alaikäistä lastansa vastaanottamasta oppilashuollon palveluita (18 §). Koulussa työskentelevät voivat konsultoida oppilaan/lapsen opetuksen järjestämiseen liittyvässä asiassa toisiaan. Oppilashuoltotyössä esillä ollutta yksilökohtaista oppilasasiaa ei voi käyttää muuhun asiaan kuin oppilashuollon. 2. Opetusryhmien asioiden käsittely Luokkien asioita käsitellään yleisellä tasolla koulun hyvinvointiryhmässä. 3. Yksittäiset oppilasasiat Yksilökohtaisessa oppilashuoltoyössä asiat kirjataan oppilashuoltokertomukseen. Oppilashuollon asiantuntijajäsenet (kuten kouluterveydenhoitaja/koulukuraattori/koulupsykologi) eivät ilman asiakkuutta kirjaa omiin asiakastietorekistereihinsä oppilashuoltotyössä käsiteltyjä yksittäisiä oppilasasioita. Oppilaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. (OHL 23 §.) Oppilaan siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta huoltajan tai oppilaan suostumuksella. (OHL 23 §.) 15 4. Oppilashuollollinen tiedonsiirto nivelvaiheissa sekä tiedonpyyntö sosiaali- ja terveystoimesta Kun lapsi siirtyy esiopetuksesta kouluun, täytetään tiedonsiirtolomake, jonka huoltajat allekirjoittavat. Iltapäivätoiminta on perusopetuslain alaista toimintaa, jolloin opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen siirto puolin ja toisin on tarvittaessa toteutettava. Kun oppilas siirtyy Porissa perusopetuksen sisällä toiseen kouluun, opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot tulee siirtää uuteen kouluun. Rehtori vastaa siitä, kuka/ketkä tiedon siirtävät ja mitä tietoa siirretään. Kun oppilas siirtyy toisen kaupungin/kunnan ylläpitämään peruskouluun, tulee salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimittaa oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Rehtori vastaa siitä, kuka/ketkä tiedon siirtävät ja mitä tietoa siirretään ja miten tiedon siirtäminen kirjataan. o o HOJKS:in voi siirtää, mikäli siinä on vain opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa. Oppilaan muuttaessa toiseen kuntaan, tieto oppilaan mahdollisesta erityisopetussiirtopäätöksestä siirtyy uuteen kuntaan, koska kyseessä on opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto. Lisäopetuksen kannalta välttämätön tieto tulee siirtää perusopetuksesta lisäopetukseen. Oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle, tiedonsiirrossa käytetään tarvittaessa Tiedonsiirto perusopetuksesta toiselle asteelle -lomaketta. Pyydettäessä opetuksen kannalta välttämätöntä tietoa toiselta opetuksen järjestäjältä, sosiaali- ja terveystoimelta tai muilta tahoilta, tapahtuu se liitteenä olevalla Tiedonsaantipyyntölomakkeella. Lähtökohtana on, että huoltajat toimittavat itse tiedon tai antavat suostumuksen tiedon pyytämiseen. 16 Liite 4 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon tai lääkityksen järjestäminen Sairauden hoitoon tarvittava tuki koulussa Oppilaan terveyden ja sairauden hoitoon liittyviin tuen tarpeisiin suunnitellaan koulussa yksilölliset tukimuodot. Kouluyhteisön hyvinvoinnin lisäksi oppilashuollossa huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa. Yleisimpiä koulun tukea vaativia sairauksia ovat mm. aisti- ja kehitysvammat, diabetes, epilepsia, vaikeat allergiat ja muut pitkäaikaissairaudet. Myös psyykkisesti oireilevat oppilaat sekä oppilaat, joilla on neuropsykiatrinen häiriö voivat tarvita runsaasti koulun tukea. Oppilaan koulupäivän aikana tarvitsemasta yksilöllisestä ravitsemuksesta, hoidosta, tuesta ja seurannasta sovitaan yhdessä oppilaan, perheen sekä terveys- ja opetustoimen edustajien kanssa. Tarvittaessa voidaan konsultoida tai kutsua mukaan lapsen tai nuoren hoidosta tai kuntoutuksesta vastaavia terveydenhuollon ammattilaisia. Pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten kohdalla on tarkoituksenmukaista ajoittain kokoontua arvioimaan tuen ja hoidon sujuvuutta eri tahojen näkökulmista. Sovituista asioista, kuten mitä tukea tai hoitoa annetaan, kuka sen antaa ja miten tarvittava seuranta järjestetään, tehdään kirjallinen suunnitelma ja tieto suunnitelman laatimisesta kirjataan myös kouluterveydenhuollon potilasasiakirjoihin. Suunnitelmaa tehtäessä huomioidaan oppilaan sairauden hoidosta vastaavan tahon ohjeet sekä kansalliset ja paikalliset kouluterveydenhuollolle ja opetustoimelle annetut menettelytapaohjeet. Lääkitys koulupäivän aikana Tyypillisiä pidempiaikaisia lääkitystarpeita koulussa ovat diabeetikoiden lääkityksen järjestäminen. Tavallisia ovat myös ensiapuun tarkoitetut lääkitykset esimerkiksi vaikeasti allergisilla, astmaatikoilla tai epileptikoilla. Myös muut pitkäaikaissairaudet tai kehitysvammaisuus voivat edellyttää lääkitsemistä koulupäivän aikana. Lääkehoidon toteuttaminen koulussa perustuu oppilaan ja hänen huoltajiensa sekä lääkehoitoa toteuttavan työntekijän ja toimintayksikön johdon väliseen sopimukseen. Usein työntekijän tehtävänä on annostella huoltajan toimittama lääkeannos, mikäli se on tarkoitettu koulussa tai aamu- tai iltapäivätoiminnassa otettavaksi. Tällöin ohjeesta ja lääkkeen toimittamisesta vastaa ensisijassa huoltaja ja lääkkeen antamisesta toimintayksikön työntekijä. Kouluja sekä koululaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan pitää niin sanottuina lääkehoidon epätyypillisinä alueina. Näillä epätyypillisillä alueilla lääkehoitoa toteuttavat usein lääkehoitoon kouluttamattomat henkilöt. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut valtakunnalliset ohjeet (STM 2005) lääkehoidon toteuttamisesta erilaisissa toimintaympäristöissä. Opetustoimen lainsäädäntö ei määrittele työntekijöiden lääkehoitoon osallistumista, eikä työntekijöitä siten voida tehtävään velvoittaa. Yhteistyön merkitys lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa korostuu erityisesti näillä lääkehoitoa toteuttavilla epätyypillisillä alueilla. Ennen suostumuksensa antamista lääkehoitoon ryhtyvälle työntekijälle ja hänen esimiehelleen tulee selvittää lääkitsemiseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Lääkitsemiseen, silloin kun se on työnantajan hyväksymää toimintaa, liittyvä vastuu ja mahdolliset vahingonkorvauskysymykset ratkaistaan samoin periaattein kuin koulutyössä yleensäkin. Diabeetikkolapsi koulussa Diabetesta sairastavan lapsen hoidon ja tuen järjestäminen koulupäivän aikana edellyttää moniammatillista sopimista ja työnjakoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä opetusministeriön ja Kuntaliiton kanssa laatinut toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta (STM 2010:9). Toimintamallissa suositellaan vanhempien, koulun toimijoiden ja diabetesta hoitavan yksikön kesken järjestettäväksi yhteisneuvottelua. Neuvottelussa sovitaan koulupäivän aikainen hoito ja tuki. Suunnittelun ja kirjaamisen avuksi on luotu erillinen diabeteksen hoidon suunnitelmalomake (STM 2010:9, liite). Sovitut asiat kirjataan suunnitelmalomakkeeseen ja päivitetään säännöllisesti. Vanhemmat toimittavat koululle selkeät, yksinkertaiset ohjeet insuliiniannoksista ja ruoka-annoksista sekä verensokeritasoista ja niiden vaikutuksesta hoitoon. 17
© Copyright 2024