Luentopäivät Kuopiossa 18.–19.5. sivu 15
Analyysi 52. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2015 teeman a KOUL Luentopäivät Kuopiossa 18.–19.5. sivu 15 www.laboratorioalanliitto.fi UTUS AEL KOULUTTAA KOKO LABORATORION VÄEN Laajasta tarjonnasta löytyy koulutusta koko analyysiketjun hallintaan – näytteenotosta tulosten käsittelyyn ja tulkintaan. Ilmoittaudu koulutukseen www.ael.fi Tavataan ChemBio-messuilla 18.–19.3.2015 Toisenlaista kemiaa @ Sanna Tomukorpi To i se nl a i s ta ke m iaa AEL, KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI, PUHELIN 09 53071 2 ANALYYSI 1/2015 Analyysi Analyysi 1/2015 Päätoimittaja, tilaukset Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi Analyysi 52. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2015 TEEMAN A KOUL Talous Sinikka Collanus Löytänänkatu 2 B 11, 20540 Turku puh. 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 sinkol@utu.fi Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi Kannen kuva: Niklas Vainio Kannen kuvassa: Laborantti Carmen Karlsson, ArcDia International Oy Luentopäivät Kuopiossa 18.–19.5. sivu 15 www.laboratorioalanliitto.fi SISÄLLYSLUETTELO Toisenlaista kemiaa.......................................... 2 Päätoimittajalta................................................ 5 Veren alkoholinkulutusta korreloivan hiilihydraattiköyhän transferriini (Tf)-biomarkkerin määritys kapillaarielektroforeesilla....................... 6 Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Puheenjohtajalta............................................ 11 Toimituksen osoite Analyysi / Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi Suomalaisesta automatisoidusta pikatestistä apua flunssakauteen....................... 12 Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 Lisätietoja luentopäivien aiheista...................... 19 ISSN1459-0999 441 704 Painotuote Osoitteen- Eeva Wahrman muutoksetjasenasiat@laboratorioalanliitto.fi puh. 050 412 6957 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2015 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle 2. 29.5.201530.4.2015 3. 14.9.201517.8.2015 4. 11.12.201511.11.2015 www.laboratorioalanliitto.fi ANALYYSI 1/2015 LIITE: LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 KUOPIOSSA................. 15 Yhdistykset toimivat: Iloinen päivä Malmgårdin kartanossa.................................. 20 Jäsenyydestä – Mitä toiminta antaa sinulle?....... 21 Sudokun 4/2014 ratkaisu............................... 23 Uusi solujen liikkumiseen vaikuttava mekanismi löytynyt......................................... 24 Laboratorioalan koulutus uudistuu Tampereen ammattikorkeakoulussa................... 25 Minne seuraavaksi?........................................ 26 Laboratorioalan ammattilaisen TOP 10 luonteenpiirteet.................................. 27 Jätevesianalytiikan koulutus Tampereella........... 28 Sudoku......................................................... 28 Yhdistykset ja toimihenkilöt.............................. 30 Palvelukortti................................................... 31 3 UTUS FENNOLAB Luotettava yhteistyökumppanisi UUTUUS ELEKTRONISET PIPETIT Luotettavia ja ergonomisia Tule tapaaman meitä 2 D 40 FENNOLAB LABORATORIOALAN VERKKOKAUPPA fennokauppa.fi FENNO MEDICAL OY 09 276 360 Päät o imit t ajal t a teeman a KOUL UTUS Koulutuksissa mukana H yvä lukija, luet parhaillaan yli 50-vuotias- kanavana koulutuksiemme markkinoinnissa. Edelleen viime vuonna suurin osa Luentopäivilta lehteä. Lehti perustettiin aikanaan keräämään yhteen laboratorioalalla työskentele- le osallistuneista oli saanut tiedon koulutuksesta vät ammattilaiset. Lehden tarkoituksena oli siis Analyysilehdestä. Tämän lehden teemana onkin koulutukset. jo tuolloin ylläpitää ammattitaitoamme ja luoda Useissa kirjoituksissa käsitellään koulutusasioiyhteenkuuluvuuden tunnetta. Laboratorioala on ollut muutoksen kouris- ta ja lehden keskiaukealta voit tutustua perinteisten Luentopäivien ohsa viime vuodet ja valitetjelmaan. Myöhemmin lehtavasti muutos näyttää jatdessä aktiivijäsenet kertokuvan edelleenkin. Monet Laboratoriohenkilöstön vat mielipiteitään jäsenyyalan yritykset ovat irtisanoon koulutettava destä sekä koulutuksesta. neet rajusti henkilöstöä tai jatkuvasti itseään Mitä ajatuksia ne herätlopettaneet toimintansa. pysyäkseen tävät sinussa? Mitä sinä Tällaisessa ympäristössä kehityksessä mukana. odotat toiminnalta? Millaion tärkeää saada vertaissia koulutuksia sinä halutukea muilta alan ammattiat? Entä mitä haluat lukea laisilta. Haasteista selviytyy paremmin myös pitä- lehdestä? Otamme mielenkiinnolla vastaan mielipiteitänne. n mällä yllä ammattitaitoaan. Laboratoriohenkilöstön on koulutettava jatkuvasti itseään pysyäkseen kehityksessä mukana. Uudistuvat laitteet, työtämme säätelevät lait ja määräykset se- Kevään ensi kä monissa laboratorioissa vaadittava kielitaito silmuja odotellen, pakottavat kouluttautumaan. Koulutukset ovatkin olleet luomassa meille vahvaa yhteenkuuluvuudentunnetta. Liiton ja yhdistyksien järjestämät koulutukset ovat keränneet ympäri Suomea ammattilaisia yhteen. Tasokas koulutus on ollut voimavaramme, jonka merkitystä emme itsekään aina ihan ymmärrä tai arvosta. Koulutuksemme ovat laadukkaita, ajankohtaisia ja juuri meille suunnattuja. Mehän järjestämme itse omalle ammattikunnallemme koulutusta. Kuka muu voisikaan tietää paremmin tarpeistamme? Vaikka maailma onkin sähköistynyt ja meidänkin tiedotus on siirtynyt paljon nettiin ja sähköposteihin, on lehti silti säilynyt tärkeimpänä Jaana Vainio ANALYYSI 1/2015 5 Veren alkoholinkulutusta korreloivan hiilihydraattiköyhän transferriini (Tf)-biomarkkerin määritys kapillaarielektroforeesilla Tiivistelmä Hiilihydraattiköyhän transferriinin (CDT) profiilin käyttö biomerkkiaineena korreloi etanolin käytöstä ja suurkulutuksesta. On osoitettu, että CDT kohoaa alkoholitason kasvaessa, mutta taso voi olla korkea myös joidenkin sairaustilojen vuoksi. CDT tutkitaan verestä ja se voidaan määrittää analyyttisillä erotusmenetelmillä, kuten nestekromatografialla (HPLC) ja kapillaarielektroforeesilla (CE). Kapillaarielektroforeesilla määritetyt CDT-profiilit henkilöstä toiseen ovat samankaltaiset, koska CDT:ssa isomorfien erotukseen käytetyt liuokset valitaan selektiivisesti hiilihydraattiköyhän transferriiniprofiilin määritykseen. Kapillaarielektroforeesi on tullut 2010-luvulla erittäin potentiaaliseksi menetelmäksi, koska se on korvaamassa epäselektiivisempiä CDT:n kvantitointitapoja. Menetelmän läpimurtoa on avustanut kaupallisten standardien ja CDT-menetelmäpakettien saatavuus. Lisäksi kuoppalevyt ja monikapillaarilaitteistot tehostavat rutiiniseulontaa. Kapillaarielektroforeesilla saadaan perus-CDT-profiilin ohella tietoa joistakin geneettisistä varianteista ja niiden suhteellisista pitoisuuksista. Kapillaarielektroforeesin hyvä erotuskyky antaa etanolikulutusprofiilissa viitteitä myös henkilöllä esiintyvästä maksasairaudesta. Taustaa määrityksessä käytetyistä merkkiaineista Transferriini (Tf) kuljettaa rautaa verisuonissa maksaan, pernaan ja luuytimeen, jossa pu- 6 nasolut muodostuvat. Transferriini on rakenteeltaan glykoproteiini, jolla on kaksi rautaa kuljettavaa glykoproteiinia ja kaksi N-linkkereihin sitoutunutta hiilihydraattiketjua, jotka koostuvat bisensori – tetrasensori - hiilihydraattiketjuja sisältävistä N-asetyyliglukosamiinista, mannoosista, galaktoosista ja terminalisista sialihapporyhmistä. Muodostuneet ketjut ovat haarautuneet sialihappo-monosakkaridin funktionaalisten ryhmien kanssa. Veren transferriinit ovat rakenteellisesti erilaisia, koska ne ovat eri tavalla sialyylisubstituoituja. Kaikkein yleisin tetrasialotransferriini on neljän sialihappoketjun sisältävä rakenne (kuva 1). Henkilöllä, jonka elimistö kuluttaa merkittävän määrän alkoholia (usein 4-5 alkoholituotetta päivässä kahden viikon aikana tai useammin), sellaisten Tf – rakenteiden (isoformien), joissa on nolla, yksi tai kaksi sialihappoketjua, osuus kasvaa. Näitä sialihappokonjugaatteja sanotaan hiilihydraattiköyhäksi transferriiniprofiiliksi. Alkoholin kulutukseen käytettyjä kliinisiä mittareita Alkoholin kulutuksen mittaamisen on olemassa lisäksi muita testejä, kuten gamma-glutamyl transferase (GGT/γ-GT), aspartate aminotransferaasi (AST) ja alaniiniaminotransferaasi (ALT). Useimmat alkoholimerkkiaineet, kuten ALT, AST, erytrosyyttien keskitilavuuden määritys (MCV) ja GGT/γ-GT, kärsivät määrityksen selektiivisyyteen liittyvistä haitoista. Syynä on, että merkkiaineet ovat joko sairaustilaindikaattoreita, joilla ei ole suoranaista suhdetta spesifiseen etiologiaan tai niil- ANALYYSI 1/2015 Heli Sirén, FT, Dosentti Analyyttisen kemian laboratorio, Kemian laitos, Helsingin yliopisto heli.m.siren@helsinki.fi tä puuttuu alkoholinkäytön osoittava detektointiherkkyys, joka saattaa johtua elinvauriosta. Alkoholinkäyttöä on tutkittu myös määrittämällä asetaldehydia, joka on etanolin päämetaboliitti. Joitain krooniseen alkoholinkäyttöön liittyväksi todennettuja biomerkkiaineita on myös tutkittu, kuten asetaldehydin proteiiniaddukteja. CDT-isomorfit ovat kuitenkin osoittautuneet luotettavimmiksi ja potentiaalisimmiksi biomerkkiaineiksi kroonisen alkoholin suurkulutuksen seurantaan. Menetelmän etu on, että CDT:hen ei vaikuta elimistön vaurioituminen. Tästä johtuu, että CDT – mittauksella saadaan hyvä spesifisyys ja tarkin korrelaatio liittyen alkoholin käyttöön ja uusiutuvaan juomiseen. Transferriinivarianteista Erilaisten sialihapporyhmien määrien vuoksi (nollasta kahdeksaan) humaaniseerumissa muodostuu Tf- isoformeja, jotka analyyttistä erotustekniikkaa käyttäen saadaan erilleen toisistaan, koska niillä on erilainen isoelektrinen piste (vä- Kuva 1. Hiilihydraattiköyhän transferriiniprofiilin (CDT) Tf -isoformit, joissa on nollasta kahteen sialihappoa molekyylin hiilihydraattisivuketjussa. CDT – monitorointi bioanalytiikassa on työkalu kroonisen suurkuluttajan alkoholin käytön selvittämisessä. ANALYYSI 1/2015 lillä 5,9 ja 5,0 täydellisen rautasaturaation jälkeen). Transferriinivariantit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: Tf-B, Tf-C ja Tf-D. Niistä Tf-C on yleisin fenotyyppi kaikissa populaatioissa. Edelleen Tf-C:llä on 16 eri alatyyppiä, joilla on hieman erilaiset pI -arvot, jotka poikkeavat Tf-C:stä. Pääisoformi Tf ihmisessä sisältää neljä sialihappoa (tetrasialo-Tf) ja sen isoelektrisen pisteen arvo on 5,4 (täyden rautasaturaation jälkeen). Kapillaarielektroforeesi Kapillaarielektroforeesi (CE, kuva 2) on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi tutkia veren CDTprofiilia. CE on sähköavusteinen erotusmenetelmä. Sen avulla seoksessa (kuten veri, seerumi) olevat yhdisteet voidaan erottaa toisistaan kapillaarissa, joka on täytetty vesipohjaisella puskuriliuoksella (BGE). Kapillaariin viedään sähköä yhdisteiden ionisoimiseksi ja liikuttamiseksi kapillaarin alkupäästä loppupäähän ja detektorille. Kapillaari on usein 60–80 cm pitkä (25–50 μm sisähalkaisijaltaan) ja se asetetaan kapillaarikasettiin vakiolämpötilan ylläpitämiseksi erotuk- Kuva 2. Yhdisteiden liikkuminen tapahtuu kapillaarissa, joka on sähköistetty elektrodien avulla, jotka ovat kontaktissa korkean jännitteen lähteeseen (+/- 30 kV). Erotus voidaan tehdä joko vakioimalla jännite, virta tai teho. Yleisimmin käytetään jännitevakiointi. CDT-menetelmässä käytetään virtastabilointia (max. 200 μA). Kapillaariputki on täytetty elektrolyyttiliuoksella (BGE). BGE:n ionivahvuus määrittelee virranmäärä analyysin aikana. Yhdisteiden liikkumisnopeus (mobiliteetti) riippuu yhdisteiden massasta ja varauksesta. >> 7 >> sen aikana ja detektoinnin stabiloimiseksi. TCD -profiilin detektointi tehdään UV/VIS-detektorilla (spektrofotometri), kun TDC -isoformit ovat erottuneet toisistaan. Menetelmä on nopea, halpa ja detektorin antama profiili on yksinkertainen ja tunnistettava. Näytettä kuluu vain 10–50 nl (10-9 l) ja BGE-liuoksia 2 x 30 ml. Tällä BGEmäärällä voidaan tutkia noin 250 seeruminäytettä sarja-ajona. BGE-liuosta kapillaarin sisällä on alle 1 μl (10-6 l). CDT-profiili on osoittautunut kapillaarielektroforeesia käyttäen olevan spesifinen kroonisen alkoholin käytön osoittamiseen. Kapillaarielektroforeesissa on puskurivalintojen mahdollisuus rajaton. Sen vuoksi samalla CE-laitteella voidaan tehdä useita sähköerotusmenetelmiä, joita muokataan BGE-koostumuksen perusteella. Tästä johtuen CDT voidaan määrittää sekä kapillaarivyöhyke-elektroforeesilla (CZE) että kapillaari-isoelektrisellä fokusoinnilla (CITF). CZE on rutiinimenetelmä, jossa käytetään puskuriliuoksia erottelemaan yhdisteet vyöhykkeiksi BGEliuosvyöhykkeiden lomaan (”sandwich”-tyyppisesti). Yhdisteet erottuvat toisistaan sähkökentässä massan ja varauksen suhteessa, koska vain varautuneina niihin vaikuttaa sähkökenttä. CZEtekniikassa sähkö ei yksin riitä kuljettamaan yhdisteitä halutulla tavalla. Avuksi tarvitaan elektro-osmoottinen virtaus, joka muodostuu silikakapillaarin seinämän yhteyteen ns. Sternin sähköisen kerrostuman vuoksi. Kerros syntyy silikamateriaalin anioneista (alkoholin ionisoituessa emäksisessä liuoksessa) ja elektrolyyttiliuoksen kationeista (esim. natriumioneista, kun puskuri liukenee veteen). Kationit muodostavat elektroosmoottisen virtauksen katodille, kun erotus tehdään näytteensyöttöpäästä detektorille päin. Tuloksena on, että kaikki yhdisteet, niin anionit, kationit kuin neutraalit yhdisteet kulkevat samaan suuntaan kapillaariin muodostuneessa sähkökentässä. Katodille kulkeutuessa ensin tulee kationiset yhdisteet detektorille, sen jälkeen neutraalit yhdisteet elektro-osmoosin avulla erottumatta toisistaan ja viimeisinä anioniset yhdisteet elektroosmoosin avustamana erottuen toisistaan. CDTtutkimuksessa transferriinikompleksit ovat anionisia. Elektro-osmoosia tarvitaan erotuksessa kuljettamaan isoformit detektorille. CDT-isoformianionien liikkumisjärjestykseen vaikuttaa niiden mas- 8 sa ja ionisuus: pienimassainen asialo-Tf tulee ensin ja suurimassainen heksasialo-Tf viimeisenä. CDT –pitoisuudet lasketaan isoformien pinta-alojen avulla (kuva 3). Terveillä henkilöillä %CDT on < 1,7% (arvo validoitu populaatiolla, jossa 95% käyttää alkoholia). CDT lasketaan CZE – elektroferogrammista prosentteina kokonais-Tf – määrään suhteutettuna kaavalla: CDT = (asialo-Tf + disialo-Tf) / (asialo-Tf + disialo-Tf + trisialo-Tf + tetrasialo-Tf + pentasialo-Tf + heksasialo-Tf ) Kuva 3. Elektroferogrammi seerumin CDT-profiilista. Yhdisteet: (0) asialo-Tf, (2) disialo-Tf, (3) trisialo-Tf, (4) tetrasialo-Tf, (5) pentasialo-Tf ja (6) heksasialo-Tf. Kaikki Tf -isoformit erottuvat hyvin toisistaan 13,5 minuutissa. Analyysin kokonaisaika on noin 22 min. CZE-erotuksessa kemikaalien avulla deaktivoidaan näytteiden immunologinen vaikutus. Analyysit tehdään 60,2 cm:n (50 μm) silikakapillaarilla (Polymicro Technologies, Phoenix, AZ, USA). Virrat ovat 13 - 15 μA kaupallisilla BGE-liuoksilla. Analysoiti on 30,0 oC:een lämpötilassa käyttäen 20,0 kV-28,0 kV jännitettä. Detektointi on diodirividetektorilla UV-aallonpituudella 200 nm tai 214 nm. Näytteet syötetään negatiivista painetta käyttäen (0.3 psi,1 psi = 6894.76 Pa) kapillaariin 8,0–12,5 sekunnin ajan. (kuva piirretty artikkelin Jonell, J., Lanz C., Thormann W, 2006) ANALYYSI 1/2015 Isoelektrinen fokusointi CIEF perustuu yhdisteiden erottamiseen niiden pI-arvojen mukaisessa järjestyksessä pHgradienttiliuoksessa. Kun isoelektristä fokusointia (IEF) käytetään seerumin Tf – määritykseen, sen avulla saadaan alkoholin käyttöä korreloivan profiilin ohella myös tieto geneettisestä Tf – D – variantista. IEF on menetelmä myös silloin, kun muuttunut aminohapposekvenssi aiheuttaa päällekkäisyyksiä Tf -isoformien kanssa, ja tarkistetaan mahdolliset väärät positiiviset tulokset. CIEF menetelmällä on potentiaalia detektoida CDT:ta ja geneettisiä variantteja hyvin herkästi. Tästä on osoituksena, että CDT-tutkimuksissa on löydetty jopa 166 erilaista isoformiprofiilia, joista on voitu tunnistaa geneettisiä variantteja ja Tf -alatyyppien rakennemuotoja. Tunnistus onnistuu, koska yhdisteillä on eri pI-arvo ja siten erilainen ionisoituminen ja liikkuvuus kapillaarissa. Sen vuoksi, jos alkoholin käyttöä osoittava todistusaineisto ei ole CZE:llä riittävä (profiili epäselvä tai se ei tue riittävästi päätöksen tekoa), tarkistusprofilointi kannattaa tehdä kvalitatiivisesti isoelektrisellä fokusoinnilla. CIEFprofiilit auttavat myös kroonisen alkoholinkäytön varmistamisessa. Kohonneen CDT:n varmistus Kohonnut CDT -pitoisuus voi tarkoittaa lähiaikojen alkoholin käyttöä, erityisesti, jos jokin maksaan liittyvä entsyymi (kuten γ−GT) on kohonnut. Tästä johtuen CDT-määritys ei ole selektiivinen alkoholismin määrittämiseen silloin, kun potilaalla on maksasairaus. CDTmonitoroinnin kehittämistä on tutkittu yhdistämällä useamman merkkiaineen avulla saatavaa tietoa, esimerkiksi yhdistämällä CDT ja γ-glutamyltransferase ja laskemalla niiden korrelaatio. Uusiakin merkkiaineita on löydetty. Niistä fosfatidyloitunut etanoli (B-PEth) on spesifisesti riippuvainen vain etanolin määrästä ja täten diagnoosin spesifisyys on teoriassa 100%. Kliinisissä tarkoituksissa γ-CDT –määritystä käytetään apuna selvitettäessä alkoholin väärinkäyttäjä sosiaalisesta alkoholinkäyttäjästä. ANALYYSI 1/2015 Kohonneet CRP-tasot voivat aiheuttaa kuitenkin ongelmaa CZE-tutkimuksessa, koska CRPpiikki havaitaan juuri ennen disialo-Tf:ää. Samoin perusprofiilissa tapahtuu muuttumista, jos näyte sisältää paraproteiineja ja syöpäpotilaiden seerumin häiriötekijöitä trisialo-Tf-piikissä. Käytännön yksityiskohtia Seerumin valmistus ja puskurit Verinäytteet (5 mL) tulee kerätä suonesta muoviputkiin, joissa ei ole lisäainetta (Monovette, white cap; Sarstedt, Sevelen, Switzerland). Transferriinivariantit määritetään seerumista. Veri sentrifugoidaan hyytymisen jälkeen 2000 g 10 min. Supernatantti varastoidaan 8,0 mL polypropyleeniputkissa. Näytteet voivat olla pakastettuja (-20 oC) tai tuoreita. Pakastetut näytteet sulatetaan vesihauteessa (37 oC) 15 min ja vortexoidaan sen jälkeen (8000 g, 4 oC, 20 min). Inkubointia ei tarvita, vaan näytteet saturoidaan rautaliuoksella: seerumi (60 μL) sekoitetaan ensin Fe(III)-reagenssi liuoksen (60 μL) kanssa. Näytteet sentrifugoi daan sen jälkeen 1 min ajan, nopeudella 13 000 g. Valmiit näytteet laitetaan 1 ml:n vialeihin tai kuoppalevyille ja analyysoidaan. Mittaus tehdään kapillaarielektroforeesilla dynaamisen pinnoitteen omaavalla kaksoispäällysteisellä kapillaarilla. Erotukseen käytetään alkalista vesiliuospuskuria (BGE). Erotuspuskurit ovat itsetehtyjä tai kaupallisia. Ne sisältävät polyanionista tai polykationista polymeeria. Yleisin kaupallinen puskuri on CEofix CDT kitti (Analis, Suarlée, Belgia), jotka on validoitu humaaniseerumin CDT:n kvantifiointiin. Kapillaarin pinnoittaminen CDT-erotukset tehdään kapillaareissa, joissa on dynaamisesti valmistettu kaksoispinnoite (CEofix-CDT kit supplied by Analis, Namur, Belgium). Kapillaari huuhdellaan kaupallisella initiaattoriliuoksella 1,5 min ajan. Liuokseen on lisätty polymeerinen polykationi (kuten polypbreeni), joka adsorboituu kapillaarin pinnalle. Initiaattoriliuoksen pH on 4,8 ja se sisältää omenahappoa, arginiinia ja polykationia. Sen jälkeen kapillaaria huuhdellaan 2,0 min ajan puskuriliuoksella (BGE), jossa on >> 9 >> 0,2 mol/l Tris-HCl – boorihappoa. pH on 8,5. Liuoksessa on polymeerinen polyanioni (kuten poly(vinyylisulfonaatti)), joka muodostaa negatiivisen varauksen kapillaarin pinnalle. Pinnoitteen tarkoituksena on estää seerumin adsorptio. Materiaalipinta saa aikaan vahvan elektro-osmoot- tisen virtauksen katodille. Erotus voidaan tehdä myös amiinipinnoitteisella kapillaarilla. Viimeaikoina on käytetty myös monikapillaarisysteemiä (CapillarysTM). Se nopeuttaa analyysin tekemistä, koska näytteiden esikäsittely on on-line, eli juuri ennen CZE-erotuksen alkua. n Viitteet 1. Joneli, J., Wanzenried, U., Schiess, J., Lanz, C., Caslavska, J., Thormann, W., Determination of carbohydrate-deficienttransferrin in human serum by capillary zone electrophoresis: Evaluation of assay performance and quality assurance over a 10-year period in the routine arena, Electrophoresis (2013) 34:1563–1571. 2. Caslavska, J., Joneli, J., Wanzenried, U., Schiess, J., Lanz, C., Thormann, W., Determination of genetic transferrin variants in human serum by high-resolution capillary zone electrophoresis, Journal of Separation Science (2014) 37: 1663-1670. 3. Sillanaukee, P. Olsson, U., Improved diagnostic classification of alcohol abusers by combining carbohydrate-deficient transferrin and γ-glutamyltransferase, Clinical Chemistry (Washington, DC, United States) (2001), 47:681-685. 4. Tagliaro, F., Lubli,G., Chromatographic methods for blood alcohol determination, Journal of Chromatography B: Biomedical Sciences and Applications (1992) 580:161–190. 5. Heiger, D. N., High Performance Capillary Electrophoresis – An Introduction, 1992, Hewlett-Packard Company, France 6. Isaksson, A., Walther, L., Hansson, T., Andersson, A., Alling, C., Phosphatidylethanol in blood (B-PEth): A marker for alcohol use and abuse, Drug Testing and Analysis (2011), 3:195-200. 7. Caslascka, J., Jonell J., Wanzenried U., Schless J., Lanz C., Thormann W. Determination of genetic transferrin variants in human serum by high-resolution capillary zone electrophoresis, J. Sep. Sci (2014) 37:1663-1670. 8. Lanz C., Kuhn, M., Deiss, V., Thormann W, Improved capillary electrophoresis method for the determination of carbohydrate-deficient transferrin in patient sera, Electrophoresis 2004, 25, 2309-2318. 9. Jonell, J., Lanz C., Thormann W., Capillary zone electrophoresis determination of carbohydrate-deficient transferrin using the new CEofix reagents under highresolution conditions J. Chromatogr. A (2006) 1130:272-280. 10. Marti, U., Jonell J., Caslavska J., Thormann, W., Determination of carbohydratedeficient transferrin in human serum by two capillary zone electrophoresis methods and a direct immunoassay: Comparison of patient data J. Sep. Sci 2008, 31, 3079-3087. 11. Hubert, A. Carchon, R. Chevigné, J.-B., Falmagne, J. J., Diagnosis of congenital disorders of glycosylation by capillary zone electrophoresis of serum transferrin, Clinical Chemistry (2004) 50: 101-111 12. Luo, L.Z., Jin, H.W., Huang, H.Q., Application of capillary isoelectric focusing and peptide mass fingerprinting in carbohydrate-deficient transferrin detection, Rapid Commun. Mass Spectrom.. (2011) 25:1391-1398. 10 ANALYYSI 1/2015 KOUL UTUS O len huolissani tällä hetkellä meidän ammatti- tä löytyy asiantuntijoita jokaiselta laboratorioalalta. Tutkimuksia tehdään ilmasta veteen ja kaikkea kuntamme koulutuksista. Näillä säästöillä ei ole enää kohta mahdollista, että löytyy enää tu- siltä väliltä. Tänäkin keväänä järjestettävät laboratoriolevaisuudessa ryhmää ihmisiä laadun takana, ellei meistä jokainen ota vastuuta ja pidä puoliaan alan luentopäivät ovat tärkeä ammattikuntaa yhdistävä tapahtuma. Luentopäivien monipuolinen oman ammattitaidon puolesta. Laman vaikutuksen myötä työnantaja kar- koulutustarjonta jakaa tietoa uusimmista tutkimuksista, ja samalla kertaa on sii mielellään kaikista koumahdollista tutustua myös uulutuksista. Tämä on sellaisimpiin laboratoriolaitteisiin nen suuntaus varsinkin mei"Mistähän saisimme ja muihin tuotteisiin. dän alalla, että pian emme näin monipuolista ja Jokainen voisikin miettiä, voi enää olla ammattitaidon edullista koulutusta että mistähän saisimme näin puolesta kilpailukykyisiä. Ja ilman yhdistysten ja monipuolista ja edullista koukuitenkin useimmilla aloilla liiton toimintaa?" lutusta ilman yhdistysten ja meidän pitäisi olla edelläkäliiton toimintaa? vijöitä. Kiitos jäsenillemme ja tervetuloa uudet laboLisäksi on lyhytnäköistä ajattelua, että työnratorioammattilaiset toimintaamme ja koulutuksiin antajat päästävät usein vain sellaisiin koulutukmukaan. n siin, jotka ovat juuri kyseistä työtä koskevaa. Tätä kautta henkilökunnan osaamisalue kapenee. Tällöin on uhkana, että vain muutamien asiantunti- Nähdään luentopäivillä! joiden mielipiteet kyseessä olevaa alaa kohtaan tulevat esille. Kuitenkin usein vaaditaan, että meidän laboratorioissa työskentelevien täytyy tietää hyvinkin laajasti laitteista, analyyseistä, tuloksista, raportoinnista, lainsäädännöstä jne. En halua uskoa, että meitä ammattilaisia ei kiinnostaisi oman tieto-taidon kehittäminen, muutenhan me olisimme aivan väärällä alalla. Liitossa sekä yhdistyksissä on järjestetty 2–3 kertaa kohderyhmäkoulutusta vuosittain eri paikkakunnille. Näillä koulutuksilla on tarkoitus antaa syventävää ja uutta tietoa kyseessä olevasta alasta. Kohderyhmäkoulutukset järjestetään mahdollisimman nopeasti, kun saadaan tietoa esimerkiksi jostain uudesta tutkimusalasta, josta ei ole saatavilla paljoakaan vielä tietoa. Esimerkiksi viime vuonna kaivosalalla tarvittiin nopeasti koulutusta. Meidän kouluttajina onkin mahdollisuus reagoida nopeasti työpaikkojen tarpeisiin, koska meil- Jaana Nousiainen ANALYYSI 1/2015 11 Pu he e njo ht ajal t a Ihmisiä laadun takana? teeman a Suomalaisesta automatisoidusta pikatestistä apua flunssa V uonna 2010 Suomessa ja 2011 Euroopassa lanseerattu suomalainen mariPOC ®-testijärjestelmä mahdollistaa hengitystieinfektioiden tehokkaan ja kattavan pikatestauksen. Testijärjestelmä on mullistamassa hengitystieinfektioiden diagnostiikkaa ja hoitoa globaalisti. mariPOC® on ensimmäinen potilasläheiseen vieritestaukseen soveltuva tuote maailmassa, joka mahdollistaa hengitystieinfektioiden taudinaiheuttajien monianalyyttisen testauksen. Tarkkuudeltaan se vastaa keskuslaboratorion antigeenitestien tarkkuutta. Testijärjestelmä koostuu täysin automatisoidusta analysaattorista, testikiteistä ja yksinkertaisella ja käyttäjäystävällisellä käyttöliittymällä varustetusta mittausohjelmasta. Tuote on niin helppo käyttää, että se käyttäjien mukaan helpottaa laboratorion tai poliklinikan työtä. Kliinisen diagnoosin vaikeus Hengitystieinfektiot ovat maailman yleisin sairaus ja ne koettelevat jokaista yksilöä useita kertoja elämän aikana. Keskimäärin aikuinen sairastaa vuodessa muutaman ja lapset 5–10 infektiota. Noin joka toinen sairaus johtaa käyntiin terveydenhuollon yksikössä ja yleensä etiologinen syyn selvittely on tarpeellista optimaalisen hoidon määrittelemiseksi.Tarkkaan kliiniseen diagnoosiin on mahdollista päästä hengitystieinfektioissa ainostaan ns. laboratoriotestien avulla. Tämä johtuu siitä, että eri virusten ja bakteerien aiheuttamat oireet ovat keskenään samankaltaisia ja potilaskohtaisia. Edes virus- ja bakteeri-infektoiden erottaminen toisistaan luotettavasti pelkkien oireiden perusteella ei yleensä ole mahdollista. Bakteeri-infektioissa potilas usein hyötyy antibioottihoidosta, kun taas virus infektioihin antibiootit eivät tehoa. Sen sijaan influens- 12 ANALYYSI 1/2015 Teksti: Janne Koskinen Kuvat: Kuvat: Niklas Vainio ja ArcDia International Oy kauteen sa on mahdollista hoitaa virus-spesifisillä lääkkeillä, mutta ne vaativat nopean taudinaiheuttaja-spesifisen diagnoosin. Edelleen suuri osa hengitystieinfektiopotilaista ei saa tarkkaa diagnoosia vaan empiirisen antibioottikuurin. mariPOC®-testit tunnistavat jo 12 eri hengitystietaudinaiheuttajaa ja 10 näistä on hyväksytty kliiniseen käyttöön kahden ollessa vielä tutkimusvaiheessa. Suurin osa positiivisista potilaista saa diagnoosituloksen alle puolessa tunnissa ja matalat positiivisetkin saadaa kiinni 2 tunnissa ilman näytteen lähetystä keskuslaboratorioon. Tehokas hengitystieinfektiotestaus avustaa terveydenhuoltoa vähentämään turhia antibioottikuureja ja toisaalta mahdollistamaan virus-spesifisten lääkkeiden tarkemman käytön. Nopea diagnostiikka parantaa potilaiden hoitoa ja nopeuttaa paranemista mahdollistamalla entistä tarkemmat ja nopeammat taudinaiheuttaja-spesifiset diagnoosit. Koska mariPOC® on aivan uudenlainen tuote, joka vastaa kliiniseen tarpeeseen, se mahdollistaa terveydenhuollossa uudenlaiset toimintamallit ja uudentasoisen pikatestauksen. Suomalaisen kehityksen ja työn tulos mariPOC® on täysin suomalaisen kehitystyön tulos ja valmistus tapahtuu ArcDia International Oy:n tehtaassa Turussa. Yritys työllistää yli 25 henkeä laboranteista tohtoreihin. Testijärjestelmän suunnittelun lähtökohtina ovat olleet hyvin konkreettisesti asiakkaiden ja tuotteen käyttäjien tarpeet. Tuote onkin saanut huomattavaa kiitosta käyttäjäystävällisyydestään. Tuotteen kehityk- ANALYYSI 1/2015 sen aikana tehtiin läheistä yhteistyötä esimerkiksi TYKSin lastenpoliklinikan kanssa, ja voidaankin sanoa, että hoitajat suunnittelivat mariPOC®in helppokäyttöisyyden. mariPOC®-tuoteperheessä yhdistyvät korkeatasoinen suomalainen soveltava tutkimus, laboratoriodiagnostiikan- ja laser-teknologian kehitys, infektiotautidiagnostiikan tutkimus ja kehitys, sekä kliininen tutkimus ja visio terveydenhuollon tarpeista. Tuotteen hyödyntämä käänteentekevä koeputkimittateknologia on kehitetty alunperin Turun yliopiston Biofysiikan laboratoriossa ja julkaistu Nature Biotechnologyssä. Turun yliopiston Virusopin laitoksella ja TYKSin lastenlääkäreillä oli keskeinen rooli tuotekonseptia kehitettäessa akataamisessa hankkeissa ennen tuotteistusta. Tuote on hyvä esimerkki siitä mihin monialaisella ja monitahoisella tutkimus- ja kehitystoiminnalla on Suomessa mahdollista päästä kansallisella osaamisella. mariPOC® testijärjestelmän hyödyntämä teknologia perustuu taudinaiheuttajien antigeenien osoittamiseen vasta-aineilla käyttäen ns. kaksoisfotoniviritteistä fluoresenssia. Sitoutumisreaktiot tapahtuvat pienten polystyreeni mikropartikkeleiden pinnalla ja reagenssien sitoutumisen aste eli taudinaiheuttajan pitoisuus näytteessä saadaan mittaamalla mikropartikkeleiden fluoresenssin kirkkaus automatisoidulla mikrofluorometrilla. Reagenssit säilytetään käyttövalmiina kuivattuina reaktiokuopissa. Tekniikalle erityistä on se, että testin suorittamisessa ei missään vaiheessa tarvita pesuja reagoimattomien reagenssien ja näytefraktion poistamiseen kuten esimerkiksi ELISAssa. Tämän ansiosta testien tekeminen ja automatisoin- 13 >> ti on suoraviivaista. Käyttäjän tarvitsee ainoastaan ottaa potilaan limakalvolta nukkatikulla, irrottaa näyte puskuriin vorteksoimalla näyteputkea ja syöttää viivakooditettu näyteputki analysaattoriin. Tämän jälkeen kaikki muu on automatisoitu. mariPOC® maailmalla Hengitystieinfektiot ovat olleet aina vastuussa huomattavasta tautitaakasta. Kuitenkin viime vuosina yleinen tietoisuus ja sekä potilaiden että hoitohenkilökunnan vaatimukset paremmasta diagnostiikasta ovat kasvaneet mm. sikainfluenssan ja antibioottiresistenttiysongelmien takia. ArcDian tuotteet vastaavat laajasti tunnistettuun kliiniseen tarpeeseen. Tätä vahvistaa se, että keskuslaboratorioiden käyttöön on esitelty lukuisten monikansallisten pörssiyhtiöiden toimesta geenimonistuspohjaisia testejä. Ne eivät kuitenkaan vastaa nopeusvaatimukseen. Hengitystieinfektioiden luonteen vuoksi nopea testitulos on kriittistä merkittävän kliinisen hyödyn saamiseksi diagnostiikasta. Suomalaisen mariPOC®in hyödyntämä teknologia on ainoa, joka tällä hetkellä mahdollistaa laboratoriotarkkuuden monitaudinaiheuttajatestien suorittamisen hoitopaikassa. ArcDian testit on suunniteltu niin, että ne tunnistavat hyvin myös aivan uusia taudinaiheutta- jakantoja. Esimerkiksi on esitetty, että jotkut pikatestit eivät tunnistaneet hyvin sikainfluenssa virusta. mariPOC® tunnistaa sikainfluenssan lisäksi myös vasta potentiaalisesti pandemisina pidetyt influenssavirukset, kuten lintuinfluenssan. mariPOC®-tuotteiden jakeluverkosto kattaa noin 20 maata Euroopassa ja Lähi-Idässä. Lisäksi myyntilupaan vaadittavat tutkimukset, jotka voivat viedä vuosia, ovat käynnissä mm. Kiinassa. Yhteistyön avulla tuloksiin ArcDia on mukana useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuskonsortioissa, joita tukevat rahoituksellaan mm. Euroopan komissio ja Tekes. Partnereina on sekä muita yrityksiä että yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Myös koulutusyhteistyöllä on ollut merkittävä vaikutus. Oppilaitoksille on tarjottu opinnäytetyöpaikkoja. Lisäksi vastavalmistuneille on haluttu tarjota työpaikkoja hiljaisen rekrytoinnin avulla. Teknologian kehityksen, soveltuvuustutkimusten ja tuotekehityksen piiristä on tehty kolme väitöskirjaa, lukuisia vertaisarvioituja julkaisuja ja patentteja sekä useita maisteri- ja insinööritason opinnäytetöitä. Viime aikoina on aktivoiduttu myös bioanalyytikkojen ja laboranttien rekrytoinnissa ja koulutusyhteistyössä. n Biotekniikan kehitysinsinööri Heli Aatola ja laborantti Carmen Karlsson tarkastelevat yhdessä mittaustuloksia ArcDian uudessa tuotekehityslaboratoriossa. 14 ANALYYSI 1/2015 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 18.5.–19.5.2015 • Kylpylähotelli Rauhalahti • Kuopio luentopäivien näytteilleasettajat • • • • • Merck Life Science (ent Millipore oy) Hyxo Laborexin oy Waters G:W.Berg • • • • • Berner Fisher Scientific Mediq Suomi Oy Immuno Diagnostics Oy /Leica-mikroskoopit Reagena • Mikroskopia • Ympäristöanalytiikka • mikroskopia Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien ylläpitokoulutukseksi. MAANANTAI 18.5. TIISTAI 19.5. 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 8:00 9:45 Päivien avaus 9:00 10:00 Konfokaalit ja super-resoluutio Miksi, miten ja missä niistä voi hyötyä? Tuotespesialisti Mikko Nokkonen, Oy G.W. Berg Co Ab 11:00 Konfokaalit ja super-resoluutio Miksi, miten ja missä niistä voi hyötyä jatkuu. Tuotespesialisti Mikko Nokkonen, Oy G.W. Berg Co Ab 12:00 Optinen mikroskopia Kivien, malmien ja muiden kiinteiden aineiden koostumuksen ja rakenteen tutkinta mikroskoopilla. Tutkimusteknikko Sari Forss, Oulun yliopisto 13:00 Lounas 14:00 Näytepreparaattien valmistus mikroskooppista ja mineraali analyyttistä tutkimusta varten Tutkimusteknikko Sari Forss, Oulun yliopisto 15:00 Johdanto läpäisyelektroni mikroskopiaan ja sen sovelluksiin Tutkimusjohtaja Arto Koistinen, Itä-Suomen yliopisto 16:00 Pyyhkäisyelektronimikroskopian perusteita ja käyttökohteita Tutkimusjohtaja Arto Koistinen, Itä-Suomen yliopisto 17:00 Kahvi 20:00 Illallinen + esitys: Huttusten ”Nauru pidentää ikää” – iltamat (kesto 1½h) Aamiainen Mikroskoopin ergonomiset ratkaisut Tuotepäällikkö Hannu Saarinen, Mediq 10:00 Näyttelyn avaus ja näyttelyyn tutustuminen 11:00 Tutustuminen mikrobimaailmaan mikroskooppia apuna käyttäen: Bakteerit, sienet ja homeet Lehtori Jarmo Niemi, Turun yliopisto 12:00 Tutustuminen mikrobimaailmaan mikroskooppia apuna käyttäen: Mikrobin rakenne ja lisääntyminen Lehtori Jarmo Niemi, Turun yliopisto 13:00 Lounas 14:00 Näyttelyyn tutustuminen 15:00 Nanohiukkasille altistuminen työpaikoilla (Kaikille yhteinen luento) Tutkija Mirella Miettinen, Itä-Suomen Yliopisto Päivien päätös 16:00 Kahvi Ilmoit tautum iset 17.4. 2015 menn essä. Ilmoit tautum isohjeet Analy y s in sivulla 18! ympäristöAnaLYTIIKKA Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien ylläpitokoulutukseksi. MAANANTAI 18.5. TIISTAI 19.5. 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 8:00 Aamiainen 9:45 Päivien avaus 10:00 Haitalliset aineet ympäristössä Yleistä johdantoa aiheeseen Toimitusjohtaja, TkT Niina Vieno Envieno 9:00 Ympäristöanalytiikan maa- ja vesinäytteiden esikäsittely ja kiinteäfaasiuutto Chemistry Sales Specialist Esa Lehtorinne, Waters Finland 11:00 Haitalliset aineet ympäristössä LC-MS/MS -analytiikka oimitusjohtaja, TkT Niina Vieno Envieno 12:00 Haitalliset aineet ympäristössä GC/MS -analytiikka Toimitusjohtaja, TkT Niina Vieno Envieno 13:00 Lounas 14:00 Haitalliset aineet ympäristössä Näytteiden esikäsittely ja konsentrointi. SPE, SBSE ja kiinteiden näytteiden esikäsittelymenetelmät Toimitusjohtaja, TkT Niina Vieno Envieno 15:00 Vihreän kemian laboratorio Johdatus vihreään kemiaan Professori Mika Sillanpää Lappeenrannan teknillinen yliopisto 16:00 10:00 Näyttelyn avaus ja näyttelyyn tutustuminen 11:00 Levistä polttoainetta Innovaatiokoordinaattori Pirjo Kuuppo, Neste Oil Oyj 12:00 Levistä polttoainetta aihe jatkuu Innovaatiokoordinaattori Pirjo Kuuppo, Neste Oil Oyj 13:00 Lounas 14:00 Näyttelyyn tutustuminen 15:00 Nanohiukkasille altistuminen työpaikoilla (Kaikille yhteinen luento) Tutkija Mirella Miettinen, Itä-Suomen Yliopisto Päivien päätös 16:00 Kahvi Vihreän kemian laboratorio Vihreä kemia analytiikassa Professori Mika Sillanpää Lappeenrannan teknillinen yliopisto 17:00 Kahvi 20:00 Illallinen + esitys: Huttusten ”Nauru pidentää ikää” – iltamat (kesto 1½h) Pidätämme oikeuden muutoksiin. Suomen Laboratorioalan Liitto ry Koulutustoimikunta © Suomen Laboratorioalan Liitto ry LUENTOPÄIVILLE ILMOITTAUTUMINEN Luentopäivät järjestetään 18.–19.5.2015 Kuopiossa, Kylpylähotelli Rauhalahdessa lisätietoja: www.rauhalahti.com Valittavana on mikroskopian tai ympäristöanalytiikan luentokokonaisuus. Lisäksi voit myös koota luennoista oman kokonaisuuden kiinnostuksesi mukaan (tässä tapauksessa ilmoittaudu siihen luentokokonaisuuteen, josta valitset eniten luentoja). Ilmoittautumiset 17.4.2015 mennessä sähköpostitse: marianne.lehtonen@phnet.fi Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä luentokokonaisuus johon ilmoittautuu, osallistumispäivät, osallistujien nimet, osallistujien sähköpostiosoite, työpaikka, laskutusosoite ja puhelinnumero, sekä onko Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n jäsen. Ilmoita myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta ja huonekaveritoiveesta. OSALLISTUMISMAKSUT Suomen Laboratorioalan Liiton jäseniltä 580 2/2pv ja 305 2/1pv. Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 745 2/2pv ja 385 2/1pv. Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksuun sisältyy: • luentomateriaali muistitikulla • majoitus 2hh (yhden päivän hintaan ei sisälly majoitusta, 1hh huoneen lisämaksu 50 2/yö) • ohjelman mukaiset ateriat ja iltaohjelma • Kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö OSANOTON PERUUTTAMINEN Mikäli osanotto peruutetaan 30.4.2015 jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 90 2. Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumatta Luentopäiville, emme palauta osallistumismaksua. TIEDUSTELUT Margit Häkli: margit.hakli@laboratorioalanliitto.fi tai puh. 050 321 4153 Merja Lehtinen: merja.lehtinen@uta.fi tai puh. 040 514 1173 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksia nettisivuiltamme www.laboratorioalanliitto.fi www.laboratorioalanliitto.fi Offset Ulonen Oy LISÄTIETOJA LUENTOPÄIVIEN AIHEISTA Mitä tarkoittaa Vihreä kemia? Vihreässä kemiassa sovelletaan periaatteita, joiden avulla vähennetään haitallisten aineiden käyttöä tai niiden syntyä kemiallisissa prosesseissa. Vihreä kemia käsittää mm. ympäristön huomioon ottavan teknologian soveltamisen, ympäristöä mahdollisimman vähän haittaavien menetelmien kehittämisen, uusien kemikaalien ja materiaalien suunnittelun sekä vaihtoehtoisten menetelmien käytön ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Vihreän kemian tutkimusta tehdään erilaisten teollisuuskäytössä olevien haitallisten kemikaalien korvaamiseksi ympäristöystävällisimmillä aineilla sekä vesipohjaisten prosessien kehittämiseksi. Polymeerimateriaalien valmistus ja vaihtoehtoiset energiamuodot kuuluvat vihreään kemiaan. Vesiliukoisia polymeerejä ja latekseja kehitetään korvaamaan käytettäviä liuotinpohjaisia aineita. Tutkimuksen kohteina ovat myös luonnonaineet sekä kemiallisissa prosesseissa käytettävät katalyytit. Katalyyteillä pystytään usein alentamaan reaktioihin tarvittavan energian määrää. Luonnonaineista tutkimuksen kohteena ovat mm. kasvi- ja ympäristöestrogeenit, steroidit, polysakkaridit, puun kemiaan liittyvät aineet, kuten ligniini ja mäntyöljy sekä ravinnon komponentit, kuten rasvat ja flavonit. Instrumentaalianalytiikalla ja spektroskopialla on tärkeä merkitys luonnossa tavattavien yhdisteiden tunnistamisessa ja määrittämisessä. Keskeisessä asemassa ovat erilaiset luontoystävälliset uuttomenetelmät, joissa pyritään käyttämään uuttonesteenä paineistettua kuumaa vettä tai ylikriittistä fluidia. Keskeisenä tutkimusalueena on myös mikro- ja nanoteknologiaan perustuvien menetelmien hyödyntäminen uusien analyysitekniikoiden kehittämisessä, jolla saavutetaan tarvittavien reagenssi- ja liuotinmäärien pienentyminen, mikä puolestaan vähentää mahdollisia ympäristöhaittoja. Meneillään on myös hankkeita, joissa tietty ongelma ratkaistaan aivan uusilla analyysimenetelmillä. Esimerkkinä on ilman aerosolihiukkasten orgaanisen aineksen koostumuksen selvittäminen, jonka avulla saadaan tietoa partikkelien muodostumisprosesseista ilmakehässä. n Mitä ovat nanohiukkaset ja kuka niille voi altistua? Euroopan unionin komission suosituksen (KOM 2011 696) mukaan nanomateriaali on aine, joka koostuu hiukkasista joista yli 50 prosentilla yksi tai useampi ulkomitoista on 1–100 nanometriä. Myös esimerkiksi hiilinanoputket ja grafeenikalvot, joiden yksi tai useampi ulkomitta on alle 1 nanometriä, ovat nanomateriaaleja. Teollisesti tuotetuilla nanomateriaaleilla on verrattuna samaan aineeseen ilman nanorakennetta, tavoiteltavia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi suurempi reaktiivisuus, sähkön- tai lämmönjohtokyky, tai mekaaninen lujuus. Teollisesti tuotettuja nanomateriaaleja ovat esimerkiksi monet epä orgaaniset yhdisteet (esimerkiksi titaanidioksidi), metallit (esimerkiksi nanohopea) ja hiilipohjaiset aineet (esimerkiksi hiilinanoputket, grafeeni). Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkimuksessa valmistettiin erilaisia nanomateriaaleja aerosolimenetelmillä ja osoitettiin, että nanomateriaalien ominaisuudet, muun muassa hiukkaskoko, kiteisyys ja ominaispinta-ala, muuttuvat tuotto-olosuhteiden ja lähtöaineiden ominaisuuksien muuttuessa. Tämä voi vaikuttaa materiaalien kulkeutumisessa ja vaikuttamisessa elimistössä. Nanomateriaalien terveysvaikutuksia tutkittaessa, onkin niiden ominaisuuksien määrittäminen onkin välttämätöntä luotettavien tulosten saamiseksi. Tutkimustyönä tehdään myös siitä kuinka paljon ja millaisille nanohiukkasille altistutaan työpaikoilla Suomessa. n ANALYYSI 1/2015 19 Y h d is t y ks e t t o imiv at Teksti: Tuula Tummala Kuvat: Jukka Heimala Iloinen päivä Malmgårdin kartanossa P orvoon Laboratorioalan yhdistys ry järjesti 22.11.2014 tutustumiskäynnin Malmgårdin kartanoon ja sen pienpanimoon oluiden maistelun merkeissä. 15 innokasta lähti tutustumismatkalle Porvoon torilta kohti Pernajaa ja Malmgårdin kartanoa. Perillä Malmgårdin markkinointia ja myyntiä edustava Stefan Nyman kertoi maisteluidemme lomassa kartanon historiasta (josta otteita alla) ja oluen valmistuksesta. Malmgårdin kartanon pitkät perinteet ulottuvat aina 1600-luvulle asti. Siitä lähtien kartano on ollut Creutzin kreivillisen suvun omistuksessa (nuorin nykyisistä kreiveistä on kaksivuotias). Nykyinen päärakennus, Malmgårdin linna, on uusrenessanssirakennus 1880-luvulta. Malmgårdin kartano on erikoistunut luonnon- mukaiseen viljelyyn sekä luomutuotteiden jalostamiseen. Peltopinta-alaa on lähes 500 hehtaaria. Kartanolla harjoitetaan myös matkailua, olut-tuotantoa ja metsätaloutta. Sähköenergia tuotetaan oman kosken vesivoimasta. 20 Panimon tuotteiden valmistuksessa käytetään kotimaista ohramallasta, kartanon omaa viljaa ja vesivoimaa sekä oman lähteen raikasta vettä. Tuloksena syntyy laaja valikoima lisäaineettomia ja suodattamattomia oluita Lopuksi tutustuimme Kartanopuodin runsaaseen tarjontaan ja tyhjensimmekin osan hyllyistä. Myynnissä oli heidän valmistamiaan oluita, erilaisia jauhoja, sinappia erilaisilla mausteilla, mausteita, öljyjä, viinietikoita, spelttileipää ym. Matka takaisin kohti Porvoota sujui iloisen rupattelun ja naurun merkeissä ja sen jälkeen lähdimme yhdessä vielä omakustanteiselle päivälliselle Ravintola Seireeniin. Siellä olikin tosi ihanat ruuat, jonka jälkeen vietimme vielä jonkin aikaa Porvoon lauantai-illassa ja sitten oli jo aika lähteä kohti kotia. Olipa mukavaa kun pitkästä aikaa saatiin jotain toimintaa aikaiseksi ja muutama uusi jäsenkin innostui toimintaamme mukaan. Kiitokset vielä kerran hienosta lauantaipäivästä mukana olleille! n ANALYYSI 1/2015 Vastaukset koostanut Jaana Vainio JÄSENYYDESTÄ – Mitä toiminta antaa sinulle? teeman a KOUL UTUS Liiton puheenjohtaja kysyi yhdistysten johtokuntien jäseniltä miksi he ovat toiminnassa mukana, mitä toiminta on antanut heille sekä mitä he ajattelevat koulutuksista ja tulevaisuudesta. Vastauksia lähetettiin mukavasti ympäri Suomea. Huomiolle pantavaa oli, että toiminnan tarkoitus, edut sekä haasteet koettiin hyvin samanlaisina eri yhdistyksissä. Vaikutusmahdollisuuksia ja ystäviä Suurimmalla osalla yhdistysten toimijoista ei ollut selkeää kuvaa, miksi he aikanaan lähtivät toimintaan mukaan. Osa halusi tutustua uusiin ihmisiin ja osan sydämiin toiminta oli käynyt vatsan kautta, kun heidät oli houkuteltu kokoukseen hyvän ruuan avulla. Myös aktiivinen osallistuminen järjestettyihin koulutuksiin oli toiminut osalla kimmokkeena lähteä aktiivitoimintaan mukaan. Suurin osa vastaajista on toiminnassa mukana, koska sitä kautta he pääsevät vaikuttamaan asioihin sekä pysymään ”ajan hermolla”. Toimijoille oli tärkeää, että he voivat tiedottaa laboratorioalan asioista mm. koulutuksista. Toiminnastamme ollaan ylpeitä ja tietynlainen ammatti-identiteetti velvoittaa kuulumaan yhdistykseen. Merkille pantava asia oli, että aktiivit kokivat toiminnan kautta itsensä tärkeäksi ja että heihin luotetaan. Lisäksi toiminta on aktivoinut ja innostanut heitä ja antanut uudenlaista sisältöä sekä siviili- että työelämään. Toiminnan kautta he ovatkin kokeneet paljon hienoja asioita ja päässeet mukaan työpaikkoihin tai tilaisuuksiin, joihin heillä ei olisi ollut ilman toimintaa mahdollisuutta päästä. Yllättävää oli, että yksikään vastaajista ei maininnut syyksi verkostoitumista. Ehkä sitä pidetään niin itsestään selvänä, että sitä ei erikseen mainittu. Tai sitten sitä on vaikeaa erottaa yleisestä sosiaalisesta kanssakäymisestä, koska suurin osa vastaajista kertoi kuitenkin löytäneensä toiminnan kautta uusia ystäviä ja tietoa muista työpaikoista. Koulutusten tärkeys Yhdistysten ja liiton järjestämät koulutukset koettiin erittäin tärkeäksi. Eräs vastaaja kiteyttikin asian hyvin; ilman koulutusta ammattitaitomme ruostuu ja jäämme polkemaan paikoillamme. Toinen vastaaja lisäsi, että ilman koulutusta emme voi kehittyä työssämme, ja tätä asiaa meiltä kuitenkin vaaditaan joka käänteessä. Monilla suurilla työpaikoilla järjestetään paljon sisäisiä koulutuksia. Usein ne ovat kuitenkin jonkun tietyn asian täsmäkoulutuksia, ja koskevat juuri kyseisiä työtehtäviä. Vastaajien mielestä olisi kuitenkin tärkeää saada myös monipuolista koulutusta. Vaikka koulutus ei sivuaisikaan täysin omia työtehtäviä, niistä saisi näkemystä ja kokemusta eri laboratorioista ja työtehtävistä. Erityisesti pienissä laboratorioissa monipuolisen koulutuksen tärkeys korostuu, koska jokaiselle työtehtävälle ei löydy omaa tekijää vaan henkilökunnalta vaaditaan laajaa moniosaamista. ANALYYSI 1/2015 21 >> >> Koulutuksien suurimmaksi ongelmaksi koettiin se, että niihin ei päästä osallistumaan. Työnantajat tulisikin saada ymmärtämään koulutuksien tuomat hyödyt. Perustelujen löytäminen on kuitenkin vaikeaa. Lisäksi osa epäili, että tämän alan ihmiset ovat liian kilttejä ja vaatimattomia, eivätkä pidä ääntä itsestään ja osaamisestaan. Myös heikko arvostus laboratorion henkilöstöä kohtaan koettiin ongelmaksi. Yksi vastaajista mainitsikin, että laboratorio koetaan edelleen tuottamattoman menoeränä, jonka tarpeellisuutta ei ymmärretä. Hän jatkoikin, että tuotanto tuskin pyörisi ilman laaduntarkkailua ja tuotekehitystä. Kurssit ja koulutukset koettiin myös yhdistystoimintaa ylläpitävänä asiana. Samalla, kun yhdistykset ja liitto pysyvät näkyvissä, ammattilaiset voivat pitää omaa ammattitaitoaan yllä. Lisäksi osallistujat saavat koulutuksista uusia tuttavuuksia ja osa voi lähteä sitä kautta mukaan toimintaan. Laboratorioalan koulutus tänään Laboratorioalan koulutus on muuttunut suuresti viimeisen 20 vuoden aikana. Tämä koettiin toimintaa vaikeuttavaksi asiaksi. Osa epäili, että työnantajatkaan eivät varmaan aina tiedä millaisen peruskoulutuksen palkkaamansa ”laborantti” on saanut. Toisaalta yksi vastaajista mainitsi, että tätä työtä ei opita koulussa, vaan tekemällä, ottamalla selvää ja hankkimalla lisäkoulutusta. Lisäksi alan koulutus on myös loppunut monelta paikkakunnalta. Monen mielestä koulutus muutokset ovatkin vaikeuttaneet ammattitaitoisen työvoiman saamista. Toisaalta tähän on vaikuttanut myös huono työllisyys tilanne, koska opiskelijat eivät saa esimerkiksi harjoittelupaikkoja eikä työtä, jossa voisi tutustua alaan. Suurin osa toivoi, että koko Suomen työ- ja koulutustilanne paranisi, jotta voisimme ylläpitää ammattitaitoamme paremmin, ja että ihmiset pääsisivät kouluttautumaan lisää. He uskoivat, että meidän alan tekijöitä valmistuu jatkossakin, koska osaavaa työvoimaa tarvitaan edelleen. Lisäksi alaa tulisi tehdä tutummaksi ja kiinnostavammaksi alalle opiskelemaan aikoville. Tässä tarvitaan yhdistysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yhdistystoiminnan haasteet Suurimmaksi yhdistystoiminnan haasteeksi tällä hetkellä koettiin ympäri Suomea vallitseva huono työllisyystilanne. Toimijoiden huolena oli, että mistä saadaan ihmisiä mukaan yhdistystoimintaan, kun työpaikat vähenevät ja ihmiset väsyvät. Lisäksi monien muiden aktiviteettien koettiin kilpailevan yhdistystoiminnan kanssa. Nykypäivänä ihmisillä on niin paljon kaikkea, joten heillä ei enää riitä aikaa yhdistystoiminnalle. Vaikka järjestäisit hauskojakin tilaisuuksia, niin osanotto voi olla todella huono. Lisäksi mainittiin, että tänä päivänä yhdistystoimintaa ei koeta enää niin tärkeäksi kuin muutamia vuosia sitten. Yhdistystoiminta ei ole "muotia". Lisäksi nuoret eivät ole niin kiinnostuneita vaikuttamisesta tai omien etujen ajamisesta. 22 ANALYYSI 1/2015 Toiminnan kehittäminen? Lopuksi puheenjohtaja kysyi aktiiveilta, miten heidän mielestään liiton ja yhdistysten toimintaa tulisi kehittää tulevaisuudessa. Kehittämiskohteiksi mainittiin jäsenhankinta ja markkinointi. Meidän tulisi yhdessä miettiä millä keinoilla ihmiset saadaan kiinnostumaan, lähtemään mukaan toimintaan ja vielä aktiivisiksi. Jäsenhankintaa varten meidän tulisi miettiä mitä me oikeasti teemme yhdistyksissä ja liitossa sekä mitä varten olemme olemassa. Vastaajien mielestä markkinoinnissa pitäisi myös panostaa sähköisiin kanaviin ja nuoriin tekijöihin, sillä nykyaikana kaikki on netissä. Liiton ja yhdistysten tulisikin olla vielä näkyvämmin esillä. Aktiivitoimijoiden koulutusta ja kannustusta toivottiin myös. Vastaajien mielestä liitto voisi kutsua yhdistysten johtokunnat kerran vuodessa koolle ja valaa uskoa yhdistyksiin. n Millaisia ajatuksia vastaukset herättivät sinussa? Entä miksi sinä olet jäsen? Mitä sinä saat toiminnalta ja mitä toivoisit lisää? Voit käydä vastaamassa liiton internetsivuilla www.laboratorioalanliitto.fi/kysely Kaikkien vastanneiden kesken arvomme Miele Oyn lahjoittaman matkaensiapupakkauksen. Sudokun 4/2014 ratkaisu ANALYYSI 1/2015 23 Teksti ja kuvat: Helsingin yliopisto Uusi solujen liikkumiseen vaikuttava mekanismi löytynyt G MF-proteiini säätelee solujen liikkuvuudelle välttämättömien ulokkeiden elinikää ja kokoa. Solut ja soluryhmät liikkuvat yksilönkehityksen aikana, mutta liikkumiskykyä tarvitaan myös esimerkiksi haavan paranemisessa ja veren valkosolujen partioidessa elimistössä. Hallitsematon solujen liikkuminen on toisaalta keskeistä syöpäkasvainten etäispesäkkeiden muodostumisessa. Liikkuvat solut lähettävät ympäristöönsä ulokkeita, joiden muodostumista ohjavat aktiini-proteiinista koostuvat säiemäiset rakenteet. Soluliikkumista on toistaiseksi tutkittu pääasiassa viljelyalustoilla, joissa solut ryömivät kaksiulotteisessa ympäristössä. Sen sijaan liikkuessaan elimistön kudoksissa solut joutuvat käyttämään voimaa tunkeutuakseen ympäristöönsä ja tunnustellakseen oikeaa reittiä. Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa työskentelevä FT Minna Poukkula on selvittänyt banaanikärpästen avulla, että oikein toimivat solu-ulokkeet ovat välttämättömiä solujen liikkuvuudelle kudosympäristössä. – Ulokkeiden toimivuus edellyttää puolestaan sitä, että verkkomaista aktiinitukirankaa puretaan ja rakennetaan uudelleen jatkuvasti. Aktiinirakenteiden purkamista nopeuttaa GMF-proteiini, ja nimenomaan se säätelee solu-ulokkeiden elinikää ja kokoa. Kun kärpäsistä poistettiin GMF, hidastunut solu-ulokkeiden dynamiikka aiheutti ongelmia solujen liikkumisessa kudosympäristössä, Minna Poukkula Pekka Lappalaisen tutkimusryhmästä toteaa. n Tutkimus julkaistiin Current Biology -lehdessä. Tutkimuksen rahoittajana on Suomen Akatemia. Banaanikärpäsen rajasolut ovat 6-8 solun ryhmä, joka liikkuu munakotelossa sukusolujen kehityksen aikana. Munakotelo näkyy punaisena, ja rajasolut ja niiden aktiini-tukiranka vihreänä. Rajasolujen runsaasti aktiinia sisältävät solu-ulokkeet näkyvät selvästi. Ulokkeiden avulla rajasolut tarttuvat ympäristöönsä ja vetävät itseään eteenpäin. 24 ANALYYSI 1/2015 Teksti: Eeva-Leena Tuominen, Koulutuspäällikkö, Laboratoriotekniikan koulutus, Tampereen ammattikorkeakoulu Kuva: Ville Salminen mana tee KOU LUT Kuvassa laboratorioanalyytikko Laura Sälke/Tamk. US Laboratorioalan koulutus uudistuu Tampereen ammattikorkeakoulussa L aboratorioalan koulutus uudistui Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) syksyllä 2014. Koulutus päätettiin muuttaa insinöörikoulutukseksi. TAMKista valmistuu laboratorioanalyytikkoja vielä seuraavat kaksi vuotta, mutta pian tämän jälkeen ensimmäiset laboratoriotekniikan insinöörit saavat tutkintonsa valmiiksi. Insinöörikoulutuksen kesto on 4 vuotta ja opintojen laajuus 240 op. linta- ja tiimityöskentelytaitoja, joita työelämä edellyttää enenevässä määrin. Projektien aiheet voivat liittyä esimerkiksi kehittämiseen, testaamiseen tai vaikkapa markkinatutkimuksen tekemiseen. Lisäksi opiskelijat suorittavat harjoittelun ja opinnäytetyön aidossa toimintaympäristössä, esimerkiksi teollisuudessa, yritysmaailmassa tai tutkimusryhmissä. Laboratoriotekniikan koulutus yhdistää analytiikka- ja insinööriosaamisen Laboratoriotekniikan opiskelijaksi TAMKiin Uusi insinöörikoulutus rakentuu vahvan analytiikkaosaamisen pohjalle. Insinöörikoulutus mahdollistaa syvempien matemaattis-luonnontieteellisten taitojen sekä esimieskoulutuksen ansiosta laajaalaisemmat työtehtävät kuin aikaisemmin. Käytännön laboratoriotyöskentelyn osuus säilyy koulutuksessa suurena. Kursseilla opiskelijat tutustuvat analytiikan eri osa-alueisiin perusteista aina moderniin laite- ja bioteknologiseen analytiikkaan asti. Tavoitteena on, että laboratoriotekniikan insinöörillä on samat työskentelyvalmiudet laboratorioissa kuin aikaisemman analyytikkokoulutuksen käyneellä henkilöllä. Tämän lisäksi nykyiseen koulutukseen lisätyt laajemmat laatuopinnot sekä menetelmä- ja tuotekehityksen opinnot luovat paremmat valmiudet tuotekehitykseen ja suunnitteluun liittyviin tehtäviin. Aidosti työelämälähtöistä koulutusta Laboratoriotekniikan insinöörikoulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Opiskelijat osallistuvat monialaisiin työelämäprojekteihin, jossa he saavat projektinhal- ANALYYSI 1/2015 Uusi laboratoriotekniikan insinöörikoulutus TAMKissa on löydetty hyvin ja koulutus on herättänyt paljon kiinnostusta. Syksyllä 2014 opinnot aloitti 36 opiskelijaa. Osa opiskelijoista on hakeutunut opintoihin suoraan lukion jälkeen, mutta yhä useammalla opiskelijalla on jo aikaisempi tutkinto tai aiempia korkeakouluopintoja takanaan. Usein perusteluna laboratorioalan koulutukseen hakeutumiselle on halu päästä käytännönläheiseen työhön. Insinöörikoulutus mahdollistaa myös hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet niitä haluaville. Laboratoriotekniikan koulutukseen haetaan Tekniikan ja liikenteen alan yhteisellä pääsykokeella. Hakukohde on Energia- ja ympäristötekniikka, laboratoriotekniikka. Muuntokoulutus laboratorioanalyytikoille, jotka haluavat täydentää koulutuksensa insinöörikoulutukseksi, on suunnitteilla. Koulutus voidaan aloittaa, kunhan ensimmäiset laboratoriotekniikan insinöörit ovat valmistuneet. Tutustu lisää Tampereen ammattikorkeakoulun Laboratoriotekniikan koulutukseen ja sen opetustarjontaan verkossa: www.tamk.fi n 25 MINNE SEURAAVAKSI? Tapahtuma Keväällä Kolmen kerran lajikokeilu SilverPlus- 2015kuntosalilla. Huom. tarkoitettu vain 40+ vuotiaille 26.3. Tutustuminen Solenis Finlandin tehtaille klo 17.00 (Kolmihaarankatu 7, Kalkku) Järjestäjä, ilmoittautumiset Lisätiedot katja.ikaheimonen@dupont.com tai puh. 041 549 4026 Varsinais-Suomen Laboratorioalan Yhdistys ry Ilmoittaudu sihteerille hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi viimeistään 19.3. Pirkanmaan Laboratorioalan Yhdistys ry 5.–7.5. Taitajakisat Turussa Suomen Laboratorioalan Liitto ry 18.–19.5. Luentopäivät Kuopiossa Suomen Laboratorioalan Liitto ry 23.6. klo 19.00 Maskun kesäteatterin draamakomedia MAMBOKÄNGI Ilmoittautumiset ja lisätiedot 18.6. mennessä jaana.vainio@gmail.com tai puh. 044 284 9199 Varsinais-Suomen Laboratorioalan Yhdistys ry 28.9.2015 Jätevesianalytiikan koulutus Tampereella Ks. lisää sivu 28. Lisätiedot Jaana Nousiaiselta, jaana.nousiainen@laboratorioalanliitto.fi tai puh. 040 523 8816. Suomen Laboratorioalan Liitto ry Huomio eläkeläiset! Olethan ottanut huomioon, että jäädessäsi eläkkeelle on monessa yhdistyksessä jäsenmaksusi pienempi. Tarkemmat tiedot eläkeläisten jäsenmaksun suuruudesta löydät oman yhdistyksesi sivuilta osoitteessa www.laboratorioalanliitto.fi/jasenyhdistykset Voit ilmoittaa eläköitymisestäsi omalle jäsensihteerillesi tai liiton jäsensihteerille jasenasiat@laboratorioalanliitto.fi 26 ANALYYSI 1/2015 Kyselimme viime numerossa, millaista osaamista työelämässä tarvitaan? Entä millaisista luonteenpiirteistä on hyötyä laboratorioissa? Tässä siis... Laboratorioalan ammattilaisen TOP 10 luonteenpiirteet 1. Tarkka 2. Huolellinen 3. Joustava 4. Yhteistyökykyinen 5. Innostunut 6. Sosiaalinen 7. Oma-aloitteinen 8. Kärsivällinen 9. Tiedonhaluinen 10. Organisointikykyinen Kiitos paljon kaikille, jotka vastasitte kyselyyn Millainen on hyvä laboratorioalan ammattilainen. Vastauksenne välitetään tiedoksi kouluihin. Tarkemman koosteen vastauksista voit käydä lukemassa nettisivuiltamme. Muistitikun arvonnassa voitti Marja Pitkänen Tampereelta. Joulukalenterin kilpailun voittajat: Luukku Luukku Luukku Luukku Luukku 3 7 11 15 16 Päivi Luoto (laboratorioaiheinen t-paita) Sanna Väre (fleece pipo ja sormikas -setti) Helena Pyykönen (t-paita) Kirsi-Marja Bergfors (laboratorioaiheinen t-paita) Päivi Savolainen (fleece pipo ja sormikas -setti) Kaikkien vastanneiden kesken arvotun pääpalkintonnon 50 2 arvoisen Presentcard-lahjakortin voitti Tea Tuomela. Oikeat vastaukset löydät nettisivuiltamme. Paljon onnea joulukalenterin voittajille ja kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille! ANALYYSI 1/2015 27 JÄTEVESIANALYTIIKAN KOULUTUS 28.9.2015 TAMPEREELLA Jätevesianalytiikan koulutuspäivä antaa sinulle mahdollisuuden tutustua jäteveden tavallisimpiin analyyseihin, menetelmiin sekä tulosten tulkintaan ja niiden merkitykseen jätevesiprosessin toiminnassa. Lisätietoja Jaana Nousiaiselta, jaana.nousiainen@laboratorioalanliitto.fi tai puh. 040 523 8816 Päivän ohjelma nähtävissä pian myös nettisivuillamme www.laboratorioalanliitto.fi S u do k u Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Ratkaisu seuraavassa Analyysi-lehdessä. Edellisen sudokun ratkaisu löytyy sivulta 23! 28 ANALYYSI 1/2015 Varaa majoitus ajoissa! Hinnat vain Sla jäsenill le! Koe Lapin lumo! Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain kerran/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla) - lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! - huoneistossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi - varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä) ANALYYSI 1/2015 - mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, matti.makinen@laboratorioalanliitto.fi VIIKKOHINNAT LA-LA (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot..................................550 c/vko - kevät: vkot 7–17 - ruska: vkot 35–39 - kaamos: vkot 47, 51, 1 Kesäviikot (26–31) ........................300 c/vko Muut (2–6, 18–25, 32–34, 40–46, 48–50).............................350 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä). 29 To im ih e n k ilö Xxxxxxxxxxxxxxx t ja y hdis t y ks e t YHDISTYKSET HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS – HeLab ry Puheenjohtaja: Maria Liikanen Ryytimaakuja 3 B25, 00320 Helsinki puh. 050 366 4627 maria.liikanen@thermofisher.com Jäsensihteeri: Eija Koskela Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki eija.koskela@poliisi.fi puh. 040 576 7076 ITÄ-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ISLab ry Puheenjohtaja: Reetta Vinni puh. 050 327 2820 reta89@hotmail.com Sihteeri/jäsensihteeri: Marke Oinonen Kärritie 1 B 11, 80400 Ylämylly puh. 050 557 0982 marke.oinonen@labtium.fi POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Susanna Pohjanen Suurlohjankatu 31 C 20, 08100 Lohja susanna.pohjanen@gmail.com puh. 040 557 6509 Sihteeri ja tiedotussihteeri: Outi Mänty Honkakaarre 20, 91300 Ylikiiminki piuh. 040 820 9721 outi.manty@gmail.com Jäsensihteeri: Erkki Savoni Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi puh. koti 040 504 4456 erkki.savoni@pp.inet.fi PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Yhdistys on liittynyt Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistykseen. Puheenjohtaja: Tuula Tummala Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo puh. koti 040 545 3844, puh. työ 050 458 2361 tuula.tummala@nesteoil.com Sihteeri, jäsensihteeri: Merja Heimala Vilikkaankuja 12, 07700 Koskenkylän Saha puh. koti 040 501 6540 merja.heimala@nesteoil.com PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ry PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYS PäijätLab ry KESKI-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS K-S Lab Ry Puheenjohtaja: Eveliina Kaulio Mellijärventie 7, 36110 Ruutana puh. 040 832 6421 eveliina.kaulio@gmail.com Sihteeri: Hanna-Liisa Suominen Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere puh. koti 040 829 2141 hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYS SatLab ry Puheenjohtaja: Karoliina Ritola Kivitaskuntie 49, 28220 Pori puh. 050 545 3209 karoliina.ritola@outotec.com Sihteeri: Eeva Wahrman Käpylänkatu 5 B, 28120 Pori eeva.wahrman@gmail.com Jäsensihteeri: Helena Kytöluhta Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori puh. työ 020 529 3140, gsm 044 071 9131 helena.kytoluhta@outotec.com VARSINAIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura puh. 044 284 9199 jaana.vainio@gmail.com Sihteeri: Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. 050 338 7410 ann.wierda@utu.fi Jäsensihteeri: Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku puh. 040 542 5395 turtiainen.toini@gmail.com Puheenjohtaja: Marianne Lehtonen Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti puh. 040 718 1274 marianne.lehtonen@phnet.fi Jäsensihteeri: Anu Liukkonen Metsäpellontie 26 F 69, 15200 Lahti puh. 040 500 4618 anu.liukkonen@fazer.com POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja ja jäsensihteeri: Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela puh. työ 044 720 1457, puh. koti 050 342 5634 irja.hiekkamaki@laboratorioalanliitto.fi Sihteeri: Auli Hänninen Huhtakierto 8, 71800 Siilinjärvi auli.hanninen@yara.com 30 ANALYYSI 1/2015 Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen Miilukatu 5 D 17, 94720 Kemi puh. 040 523 8816 jaana.nousiainen@laboratorioalanliitto.fi, jaana.nousiainen@keminvesi.fi Tiedottaja: Eveliina Kaulio Mellijärventie 7, 36110 Ruutana puh. 040 832 6421 eveliina.kaulio@gmail.com Varapuheenjohtaja, koulutusvastaava: Margit Häkli Koivikkotie 14, 28540 Pori puh. 050 321 4153 margit.hakli@laboratorioalanliitto.fi margit.hakli@dnainternet.net Taloudenhoitaja: Tuula Nieminen Mahlamäentie 14 B 9, 01900 Nurmijärvi, puh. koti 040 715 0457 tuula.nieminen@laboratorioalanliitto.fi Sihteeri: Maria Liikanen Ryytimaakuja 3 B25, 00320 Helsinki puh. 050 366 4627 maria.liikanen@thermofisher.com Jäsensihteeri: Eeva Wahrman Käpylänkatu 5 B, 28120 Pori puh. 050 412 6957 eeva.wahrman@gmail.com II Sihteeri: Susanna Pohjanen Suurlohjankatu 31 C 20, 08100 Lohja puh. 040 557 6509 susanna.pohjanen@gmail.com Jäsenmaksut: Riitta Pesonen Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu, puh. koti 050 400 9516 riitta.pesonen@laboratorioalanliitto.fi Xxxxxxxxxxxxxxxx To imihe nkil ö t ja yh dis xxxxxxxxxxxxx tyk se t SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT Luentopäivät: Merja Lehtinen Ikurintie 67, 33340 Tampere puh. koti 040 514 1173 merja.i.lehtinen@uta.fi Sormukset ja ammattimerkit: Marianne Lehtonen Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti puh. koti 040 718 1274 marianne.lehtonen@phnet.fi Liittovaltuuston puheenjohtaja: Anu Liukkonen Kilpiäistentie 7 B B4, 15240 Lahti puh. 040 500 4618 anu.liukkonen@fazer.com Analyysin ja Suomen Laboratorioalan liiton palvelukortti Muistathan meitä, kun muutat, vaihdat nimeä tai työpaikkaa! Ilmoita muuttuneista tiedoista sähköpostilla jasenasiat@laboratorioalanliitto.fi tai suoraan oman alueesi jäsensihteerille. Valitettavasti emme saa Väestörekisterikeskuksesta jäsentemme muuttuneita osoitetietoja. Analyysilehti ei vastaa lehdistä, jotka jäävät toimittamatta virheellisten osoitetietojen takia. ANALYYSI 1/2015 31 Laboratoriolasinpuhallusta vuodesta 1952. Laboratoriotuotteiden ja -laitteiden maahantuontia vuodesta 1980. Laboratoriolasinpuhallusta vuodesta 1952. Laboratoriotuotteiden ja -laitteiden maahantuontia vuodesta 1980. Löydät verkkokauppamme osoitteesta: Löydät verkkokauppamme osoitteesta: www.laborexin.fi www.laborexin.fi Holkkitie 14, 00880 Helsinki Holkkitie 14,• 00880 Helsinki Puh. (09) 780 633 laborexin@laborexin.fi (09) 780 633 • laborexin@laborexin.fi
© Copyright 2024