Kaavaselostus
Suonenjoen kaupunki TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Koskee Kaupungintalon ja Ylä-Tannisen liike- ja asuinrakennuksen suojelumääräyksen kumoamista, entisen Kutvosen huonekalutehtaan suojelumääräyksen muuttamista sekä maa- ja metsätalousaluetta Vanhamäentien varrella Kaavaehdotus, selostus Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT......................................................................................................................... 2 1.1 Kaavan nimi ja tunnistetiedot ................................................................................................................. 2 1.2 Kaava-alueen sijainti ................................................................................................................................ 2 1.3 Kaavan tarkoitus ...................................................................................................................................... 2 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista...................................................................................................... 3 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista.................... 3 2. TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................................. 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ........................................................................................................................... 3 2.2 Yleiskaava ................................................................................................................................................ 4 2.3 Yleiskaavan toteuttaminen ...................................................................................................................... 4 3. LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................. 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ......................................................................................................... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ........................................................................................................................... 4 3.1.2 Luonnonympäristö............................................................................................................................ 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö ...................................................................................................................... 5 3.1.4 Yleiskaavamuutoksen kohteena olevat rakennukset ....................................................................... 6 3.1.5 Omistus ja nykyinen käyttö ............................................................................................................ 10 3.2 Suunnittelutilanne ................................................................................................................................. 11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset..................................................... 11 4. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................................................... 16 4.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve.............................................................................................................. 16 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ..................................................................... 16 4.2.1 Vireilletulo ...................................................................................................................................... 16 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ................................................................................................................... 16 4.3.1 Osalliset .......................................................................................................................................... 16 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .................................................................................. 17 4.3.3 Viranomaisyhteistyö ....................................................................................................................... 21 4.4 Yleiskaavan tavoitteet ........................................................................................................................... 21 4.5 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ........................................................................ 22 4.6 Yleiskaavamuutoksen kuvaus ................................................................................................................ 22 5. YLEISKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ................................................................................ 22 6. YLEISKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS ........................................................................................................ 23 1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan nimi ja tunnistetiedot - Kaavan nimi: Taajama-alueiden osayleiskaavamuutos - Laatija: Suonenjoen kaupunki, kaavoittaja Eija Kinnunen, eija.kinnunen@suonenjoki.fi, puh. 040 – 728 7827 - Vireilletulosta ilmoitettu: 9.9.2014 kaupungin virallisella ilmoitustaululla, paikallislehti SisäSavossa sekä kaupungin internet-sivuilla. - Valtuusto hyväksynyt: pp.kk.2015 1.2 Kaava-alueen sijainti Rakennukset, joita suojelumääräyksen poistaminen tai muuttaminen koskee, sijaitsevat Herralantiellä ja Asemakadulla Suonenjoen ydinkeskustassa. Erityisalueeksi osoitettava alue sijaitsee Vanhamäentien varrella. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 1.3 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavamuutoksen tarkoituksena on kumota yleiskaavassa osoitetut suojelumerkinnät kaupungintalon ja Ylä-Tannisen liike- ja asuinrakennuksen osalta sekä muuttaa entistä Kutvosen huonekalutehdasta koskevaa suojelumerkintää. Lisäksi tavoitteena on osoittaa erityisalue lumien kaatopaikaksi ja maa-aineksen välivarastoalueeksi kaupungin käyttöön Vanhamäentien varrelle. Uusi alue tarvitaan, sillä edellä mainitut toiminnot sijaitsevat nykyisen jätevedenpuhdistamon tontilla, ja puhdistamo poistuu käytöstä syksyllä 2015. Yleiskaavamuutoksen rinnalla laaditaan keskusta-aluetta koskeva asemakaavamuutos, jonka suunnittelualueeseen sisältyvät kaupungintalo ja Ylä-Tannisen kiinteistö. 2 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. Kaavaehdotuskartta ja -määräykset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun (23.9.2014) muistio Kaupungintalo / Sisäilmastoselvitys (Työterveyslaitos, lausunto 3.1.2007) Kaupungintalo / Julkisivujen kuntotutkimus (Contesta 2.1.2008) Kaupungintalo / Rakennustapaselostus (Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy, 14.4.2008) Kutvosen huonekalutehdas / Kohdeinventointilomake (J-P Husso 1988, päiv. Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 2015) Kutvosen huonekalutehdas / Rakennushistoriaselvitys ja käyttötarkoituksen muutossuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Arto Mattila, 9.12.2014) Kutvosen huonekalutehdas / Rakenneselvitys (Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy, 7.12.2014) Ylä-Tanninen / Kohdeinventointilomake ( J-P Husso & Hakkinen 1988) Ylä-Tanninen / Rakennus- ja korjauskelpoisuusselvitys (Arkkitehtitoimisto Arto Mattila 14.10.2013) Ylä-Tanninen / Mikrobiraportti (Mikrobioni Oy 29.10.2013) 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Yleiskaavamuutoksen laatimisessa hyödynnetään seuraavia olemassa olevia selvityksiä ja suunnitelmia: - Rakennuskulttuuri-inventointi (J-P Husso, laadittu taajama-alueiden osayleiskaavoituksen yhteydessä vuonna 2007) - Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys (Pohjois-Savon liitto 2011) - Visio Suonenjoen ydinkeskustasta 2030 (Sito Oy 2014) - Entinen Kutvosen huonekalutehdas o Maaperän pilaantuneisuustutkimus (Ramboll Finland Oy, 13.1.2014) - Ylä-Tannisen liike- ja asuinrakennus o Asumis- ja käyttökiellon asettaminen –päätös (Tervon kunta, ympäristöterveyslautakunta 11.12.2013 § 76) 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus on päättänyt yleiskaavamuutoksen laatimisesta 25.8.2014 § 149. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 9.9. – 8.10.2014. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 24.2. – 25.3.2015. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 23.4. – 22.5.2015. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavaehdotuksen pp.kk.2015. 3 2.2 Yleiskaava Yleiskaavamuutoksen tarkoituksena on kumota Kaupungintalon ja Ylä-Tannisen asuin- ja liikerakennuksen suojelumääräykset, muuttaa entisen Kutvosen huonekalutehtaan suojelumääräystä sekä osoittaa erityisalue voimassa olevan yleiskaavan mukaiselle maa- ja metsätalousalueelle Vanhamäentien varrelle. 2.3 Yleiskaavan toteuttaminen Yleiskaavan toteuttamisesta vastaavat kaavamuutosta koskevien kiinteistöjen omistajat. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee pääosin Suonenjoen ydinkeskustassa. Suonenjoen keskustaa jakaa sen läpi kulkeva Savon rata. Keskustan yleisilmettä hallitsevat Rautalammintien ja Iisvedentien katu-alueet, joiden risteysalueella on keskustan painopiste. Kaupungin liike-elämän keskus sijoittui aluksi radan itäpuolelle, josta se alkoi siirtyä 1940-1950 -luvuilla radan länsipuolelle. Uusi keskusta sijaitsee radan länsipuolella, jossa palvelut sijoittuvat pääasiassa Rautalammintien varrelle ja torin ympäristöön. Kuva 2. Suonenjoen keskustaa. Rakennukset, joiden suojelumääräyksiä yleiskaavamuutos koskee, sijaitsevat radan molemmin puolin. Kaupungintalo ja Kutvosen tehdasrakennus sijaitsevat Herralantiellä uuden keskustan puolella, ja Ylä-Tannisen talo sijaitsee vanhan keskustan puolella rautatieaseman välittömässä läheisyydessä Asemakadulla. 4 Erityisalueeksi osoitettava alue sijaitsee Vanhamäentien varrella noin 2,6 kilometriä keskustasta. Alue on vanhaa metsämaata, joka on ilmeisesti ollut palstaviljelyssä muutama vuosikymmen sitten ja myöhemmin ylijäämämaiden varastointialueena. Tällä hetkellä alueella ei ole toimintaa. Alueen koko on noin 2,6 hehtaaria. 3.1.2 Luonnonympäristö Yleiskaavamuutosta koskeva alue on pääasiassa rakennettua kaupunkiympäristöä. Herralantien näkymässä korostuvat kookkaat männyt, ja vanhan kaupungin puolella sijaitsee laajahko puistoalue. Suunnittelualueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Vanhan keskustan alue radan itäpuolella on valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, johon kuuluu muun muassa kirkonseutu, vanha rautatieasema ympäristöineen, 19201950-luvuilla liike-elämän tarpeisiin rakentunut ja yhtenäisenä ja tiiviinä säilynyt Asemakatu sekä Kirkkolanniemi, joka on pääasiassa 1950- ja 1960-luvuilla rakentunut pientaloalue. Nykyisen keskustan alueella on Rautalammintien alkupäässä 1940-luvun alussa radan alitusta varten rakennetut näyttävät kivirakenteet sekä muutama asuinrakennus 1900-luvun alusta. Rautalammintien varrella torin korttelissa on 1940-luvun alussa alun perin suojeluskuntataloksi ja liiketiloiksi rakennetut rakennukset. Muutoin uuden keskustan ilme muodostuu pääasiassa 1970-luvulla rakennetuista liiketaloista. Rautalammintiestä hieman sivummalla on 1940-1950-luvuilla rakentunut Kotitanhutpientaloalue ja 1950-luvulla rakentunut Ukkolankadun pientaloalue. Valkeisenlammen ympäristössä on 1950-luvulla rakennettuja arvokkaita yksittäisiä asuinrakennuksia. Harakkaniemessä on ollut 1900-luvun alussa pieniä vaatimattomia mökkejä, joiden yhteyteen myös Kutvosen tehdas on rakennettu. Erityisalueeksi osoitettava alue ja sen välitön ympäristö on rakentamaton lukuun ottamatta viereistä asemakaavoitettua teollisuusaluetta. 5 Kuva 3. Keskustassa sijaitsevat rakennukset, jotka ovat vuonna 2007 tehdyn rakennuskulttuuri-inventoinnin mukaan vähintään paikallisesti arvokkaita kohteita. Luettelo rakennuksista kaavamerkintöineen on selostuksen lopussa liitteenä 1. 3.1.4 Yleiskaavamuutoksen kohteena olevat rakennukset Kaupungintalo Suonenjoen kaupungintalo (entinen kauppalantalo) sijaitsee torikorttelissa Herralantien varrella. Virastotalon suunnittelusta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu vuonna 1968, jonka toiseksi tullut ehdotus toteutettiin. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Hyvämäki, Karhunen, Parkkinen ja Heino, ja se on valmistunut vuonna 1971. Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan uutta kunnantalon rakennustyyppiä, jossa on tyypillistä rationaalisuus ja toimistotyöympäristön toimivuus. Rakennuksen alkuperäiset ratkaisut ovat pysyneet ennallaan muutoin, mutta vesikatolle on lisätty ilmastointi-konehuone. Sisäilmastoselvityksen, betonijulkisivujen kuntotutkimuksen sekä rakennustapaselostuksen mukaan lähinnä kosteusvaurioiden ja puutteellisen lämmöneristyksen takia rakennuksen 6 kunnostaminen edellyttää sen lähes täydellistä uudistamista. Kaupungintalon ylläpitokustannukset ovat nykyisin noin 50 000 euroa vuodessa. Kuva 4. Kaupungintalo tammikuussa 2015. Entinen Kutvosen huonekalutehdas Entinen Kutvosen huonekalutehdas sijaitsee Herralantien varrella Valkeisenlampeen ulottuvalla kiinteistöllä. Rakennuksen suunnittelija ja ensimmäinen omistaja on Julius Kutvonen, joka rakennutti tehtaan huonekalujen tuotantoa varten. Rakennuksen eteläosa valmistui vuonna 1937 ja pohjoisosa vuonna 1948. Rakennus on kooltaan noin 2 800 k-m², ja se edustaa 1920-luvun klassismia. Tehdas oli 1950-luvulla Suomen suurimpien joukossa, ja sillä oli liiketiloja ympäri Suomea. 1970-luvulla tehdas siirtyi Kalustetalo Tauno Korhosen omistukseen, jonka jälkeen tiloissa toimi vuokralaisena Kaluste-Parviainen ja KP-Kaluste vuoteen 1988 saakka. Tehdasrakennus siirtyi Suonenjoen Teollisuuskiinteistöt Oy:n omistukseen vuonna 1999, jonka jälkeen se toimi varastona, koneiden varastotilana sekä harrastekäytössä. Suonenjoen kaupungin omistukseen rakennus siirtyi joulukuussa 2014. Vuonna 2007 laaditussa kulttuuriympäristöinventoinnissa rakennus on määritelty paikallisesti merkittäväksi kohteeksi paikkakunnan teollisuushistorian perusteella. Syksyllä 2014 tehdyn rakennushistoria- ja korjauskelpoisuusselvityksen mukaan rakennuksella on rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista merkitystä. Rakennuksen kohdeinventointilomake on päivitetty tammikuussa 2015. Syksyllä 2014 tehdyn rakenneselvityksen mukaan rakennuksen runko ei sovellu asumiskäyttöön. Selvityksessä todetaan muun muassa, että betonin lujuus rakennuksessa on hyvin todennäköisesti heikko, sillä betonirakenteissa on käytetty runsaasti täytekiviä. Rakenteissa on halkeamia, jotka johtuvat rakennusten perustusten siirtymisestä tai kulmamuutoksista. Lisäksi ulkoseinärakenteet ovat vakavasti vesivaurioituneet, ja osa ulkoseinäkuoresta on sor- 7 tumisvaarassa pullistuman johdosta. Syksyllä 2013 tehdyn selvityksen mukaan tehdasalueen maaperä ei ole pilaantunut. Kuva 5. Kutvosen huonekalutehdas pohjoissuunnasta Herralantieltä kuvattuna kesällä 2013. Ylä-Tannisen asuin- ja liikerakennus Tannisen talo sijaitsee asema-aukion reunalla Asemakadun varrella. Talon on suunnitellut Karl Leander Ikonen, ja se on rakennettu vuonna 1899 asuin- ja liikerakennukseksi. Talo on aumakattoinen, hirsirakenteinen ja kooltaan 315 h-m², ja se edustaa arkkitehtuuriltaan uusrenessanssia. Talo säilyi pääosin alkuperäisessä muodossaan 1950-luvulle, jolloin sisätiloja uudistettiin ja asema-aukion puoleiselle julkisivulle vaihdettiin isommat ikkunat. Liiketoiminta loppui 1970-luvulla, jonka jälkeen liiketilat toimivat varastona. Rakennus jäi kokonaan tyhjilleen vuonna 1988. Vuonna 2007 tehdyssä rakennusinventoinnissa ja vuonna 2013 tehdyssä rakennushistoria- ja korjauskelpoisuusselvityksessä rakennus on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennushistoriallisten ja maisemallisten arvojen perusteella. Rakennuksella on merkitystä myös paikallishistorian kannalta. Rakennuksessa on vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan laajoja kosteus- ja lahovaurioita. Lisäksi rakennukseen on tehty ilkivaltaa sen tyhjilleen jäämisen jälkeen. Selvityksen mukaan rakennuksen kunnostaminen tämän päivän tarpeisiin edellyttää laajoja ja perusteellisia korjauksia. 8 Kuva 6. Ylä-Tannisen talo asema-aukiolta kuvattuna tammikuussa 2015. Kuva 7. Ylä-Tannisen kiinteistö Asemakadun pohjoissuunnasta kuvattuna tammikuussa 2015. 9 3.1.5 Omistus ja nykyinen käyttö Kaupungintalo sijaitsee tontilla 778-2-202-4. Rakennus ja tontti ovat kaupungin omistuksessa. Kaupungintalo on ollut tyhjillään henkilöstöstä helmikuusta 2013 alkaen sisäilmaongelmien takia. Kaupungin arkisto sijaitsee toistaiseksi kaupungintalossa. Uudet arkistotilat ovat suunnitteilla kirjastoon, ja tavoitteena on ottaa ne käyttöön vuoden 2015 aikana. Kutvosen huonekalutehdas sijaitsee kiinteistöillä 778-422-15-4 ja 788-422-15-61. Rakennus ja kiinteistöt ovat siirtyneet Suonenjoen kaupungin omistukseen joulukuussa 2014. Sitä ennen ne olivat Suonenjoen Teollisuuskiinteistöt Oy:n omistuksessa noin 20 vuotta ja toimivat lähinnä korjaamo- ja hallitiloina. Ylä-Tannisen rakennus sijaitsee tontilla 778-1-106-1. Rakennus ja tontti ovat Tannisen kuolinpesän omistuksessa. Rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 1988 alkaen. Omistajat ovat hakeneet rakennuksen purkamiselle poikkeamislupaa syksyllä 2013. ELY-keskus ei ole antanut asiasta vielä päätöstä. Erityisalueeksi osoitettava alue sijaitsee kiinteistölle 778-403-8-137 kuuluvalla palstalla, joka on Suonenjoen kaupungin omistuksessa. Alue on aikoinaan toiminut palstaviljelyssä, mutta nykyisin alueella ei ole mitään toimintaa. Kuva 8. Erityisalueeksi osoitettavaa aluetta Vanhanmäentienvarrella. 10 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on muun muassa varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten tehtävissä sekä auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto sekä - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Yleiskaavamuutosta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat lähinnä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu sekä kulttuuriperintö. Suonenjoen kaupungin tavoitteina on keskustan täydennysrakentaminen ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen, joilla pyritään keskustan elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Kulttuuriympäristön osalta pyritään turvaamaan sellaisten arvokkaiden rakennusten säilyminen, jotka ovat kuntonsa perusteella vielä taloudellisesti kohtuudella kunnostettavissa. Maakuntakaavoitus Suonenjoella on voimassa 7.12.2011 vahvistettu Pohjois-Savon maakuntakaava 2030. Maakuntakaavassa Suonenjoen keskustaa koskevat seuraavat merkinnät: - taajamatoimintojen alue: Suonenjoki-Iisvesi (A1 001, ruskea alue), - keskustatoimintojen alakeskus: Suonenjoen keskusta (ca-11), - Savon rata - Suonenjoen keskustan kulttuuriympäristö (100, musta katkoviiva) - yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve (mustat nuolet) - virkistys- ja matkailuvyöhyke (vihreä vinoviivoitus), - vesimatkailun kehittämisvyöhyke (sininen vinoviivoitus) - itä-länsi –kehittämisvyöhyke (oranssi rajaus) sekä - viitostien kehittämisvyöhyke (punainen rajaus). 11 Kuva 9. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavakartasta. Maakuntakaavassa osoitettua taajamatoimintojen aluetta tulee suunnitella asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Alueen uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä siten, että se eheyttää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvot. Savon rata on osoitettu maakuntakaavassa nopealle junaliikenteelle kehitettävänä kaksiraiteisena rataosana. Suonenjoen asemanseudulle on osoitettu maakuntakaavassa yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve –merkintä, jonka mukaan aluetta tulee kehittää joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvana tehokkaasti rakennettuna keskustatoimintojen alueena. Kaupungintalo, Kutvosen tehdasrakennus ja Ylä-Tannisen rakennus sijaitsevat Suonenjoen keskustan kulttuuriympäristössä. Ylä-Tannisen rakennus sijaitsee maakuntakaavassa kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti arvokkaalla alueella (MA1-v), ja Kaupungintalo on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi (ma1). 12 Kuva 10. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030: Suonenjoen keskustan kulttuuriympäristö. Yleiskaavoitus Suunnittelualueella on voimassa 14.6.2010 kaupunginvaltuuston hyväksymä taajamaalueiden osayleiskaava, joka on tullut kaikilta osin voimaan 12.4.2013. 13 Kuva 11. Ote taajama-alueiden osayleiskaavan kartasta. Kaupungintalo ja Ylä-Tannisen talo sijaitsevat yleiskaavassa keskustatoimintojen alueella, jonka kaavamääräys kuuluu seuraavasti: ”Alue varataan palveluja, hallintoa ja keskustaasumista varten. Alueelle saa rakentaa kerrostaloja, joiden kerrosluku on enintään 5.” Kutvosen huonekalutehdas sijaitsee yleiskaavassa kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi osoitetulla alueella (AK), jonka kaavamääräys kuuluu seuraavasti: ”Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Pääosa alueen asuinkerrosalasta sijoittuu kerrostaloihin. Rakennuksen pohjakerroksiin saa rakentaa liike- ja palvelutiloja.” Kaupungintalo on osoitettu yleiskaavassa merkinnällä SR-1 /232 , Kutvosen huonekalutehdas merkinnällä SR-1 /10 ja Ylä-Tannisen liike- ja asuinrakennus merkinnällä SR-1 /21. SR-1 – kaavamääräys kuuluu seuraavasti: ”Valtakunnallinen tai maakunnallinen kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde tai alue. Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaita rakennuksia tai rakennusryhmiä ei saa purkaa. Rakennusten kunnostuksessa tulee pyrkiä säilyttävään korjaukseen. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Numerointi kauttaviivan jälkeen viittaa kaavaselostukseen.” Erityisalueeksi osoitettava alue sijaitsee yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M), jonka kaavamääräys kuuluu seuraavasti: ”Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä hajaasutusmainen rakentaminen ranta-alueen ulkopuolella. Alueen metsänkäsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia ranta-alueita ja metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä koskevia valtakunnallisia metsänkäsittelysuosituksia.” 14 Kuva 12. Keskustassa sijaitsevat rakennukset, joihin kohdistuu suojelumääräys. Luettelo rakennuksista kaavamerkintöineen on selostuksen lopussa liitteenä 2. Asemakaavoitus Kaupungintaloa koskeva asemakaava on hyväksytty kauppalanvaltuustossa 21.4.1975 ja vahvistettu lääninhallituksessa 3.7.1975. Rakennus sijaitsee kaavassa yleisten rakennusten korttelialueella (Y-11). 15 Kutvosen huonekalutehdasta koskeva asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.4.1983 ja vahvistettu lääninhallituksessa 1.7.1983. Rakennus sijaitsee yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T-16). Ylä-Tannisen rakennusta koskeva asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.2.1995 ja vahvistettu ympäristökeskuksessa 1.6.1995. Ylä-Tannisen rakennus sijaitsee kaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (AL-17). Rakennus on osoitettu asemakaavassa suojelumerkinnällä (sr). Erityisalueeksi muutettavaa aluetta ei ole asemakaavoitettu. Rakennusjärjestys Suonenjoen rakennusjärjestys on tullut voimaan 21.7.2008. Suunnittelualue ei ole yleiskaavan tai asemakaavan muuttamista varten rakennuskiellossa. 4. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve Suonenjoen kaupungin tavoitteena on vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta ja tiivistää taajamarakennetta. Yleiskaavamuutoksen laatimiseen ovat johtaneet tarpeet asuinrakentamiseen varautumiseen ydinkeskustassa, kaupungin kiinteistöomaisuuden kulujen vähentämiseen sekä rapistuneen kaupunkikuvan parantamiseen. Tyhjillään tai vajaakäytössä olevat, korjauksia vaativat rakennukset muodostavat huomattavan kuluerän kaupungille. Kaupungin tavoitteena on saada säästöjä muun muassa luopumalla kiinteistöistä, jotka eivät ole tärkeitä kaupungin ydintoimintojen kannalta. Keskeisillä paikoilla sijaitsevat rapistuneet rakennukset heikentävät kaupunkikuvaa ja keskustan vetovoimaisuutta. Lisäksi huonokuntoiset ja tyhjillään olevat rakennukset vetävät puoleensa ilkivaltaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.2.1 Vireilletulo Kaupunginhallitus on päättänyt 25.8.2014 § 149 yleiskaavamuutoksen käynnistämisestä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavahankkeen osallisia ja sidosryhmiä ovat - maanomistajat - naapurimaanomistajat ja -haltijat - lähialueen asukkaat - Suonenjoen kaupunki, tekninen toimi Suonenjoen kaupunki, kulttuuritoimi Kuopion kaupunki, alueelliset rakennusvalvontapalvelut Kuopion kaupunki, alueelliset ympäristönsuojelupalvelut 16 - Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon liitto Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Pohjois-Savon pelastuslaitos Tervon kunta / ympäristöterveyspalvelut - Suonenjoki-seura Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisä-Savon luonnonystävät ry. Savon Voima 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tekninen lautakunta asetti 2.9.2014 yleiskaavamuutosta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 9.9. – 8.10.2014. Kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on tiedotettu osallisia kirjeitse, paikallislehti Sisä-Savossa sekä kaupungin kotisivuilla. Suunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin teknisellä osastolla ja kaupungin internet-sivuilla. Jätetyt lausunnot ja mielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ovat jättäneet mielipiteen Pohjois-Savon ELY-keskus (Y ja L –vastuualueet), Pohjois-Savon pelastuslaitos, Savon Voima Verkko Oy, SammalselkäLylymäki tiekunta, Anna-Mari Paananen ja Panu Iivanainen sekä Vesa Hirvonen. Pohjois-Savon ELY-keskus muistuttaa, että kaavamuutoksen jatkotyöskentelyssä on otettava huomioon viranomaisneuvottelussa 23.9.2014 esitetyt asiat. Sammalselkä-Lylymäki tiekunta esittää, ettei erityisaluetta osoiteta Lylymäentien varteen, sillä tien kantavuus ja leveys eivät salli raskasta kuorma-autoliikennettä. Savon Voima muistuttaa, että suunnittelualueella on yhtiön omistamia maakaapeleita, ilmajohtoja ja puistomuuntamoita. Vesa Hirvonen kirjoittaa mielipiteessään historiallisen rakennuskannan hyödyntämisestä Suonenjoen kehittämistyössä. Hirvonen esittää, että kaupunki edistäisi kaupungintalon, entisen Kutvosen huonekalutehtaan ja Ylä-Tannisen talon suojelua. Lylymäentien varren asukkaat ja hevostilan omistajat Anna-Mari Paananen ja Panu Iivanainen vastustavat erityisalueen osoittamista Lylymäentien varteen ja vetoavat muun muassa liikenneturvallisuuteen. Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa. Vastineet Kaavamuutosta työstetään edelleen viranomaisneuvottelun ja laadittujen selvitysten pohjalta. Kaupungin kaavoituksessa otetaan huomioon vanha rakennuskanta ja pyritään edistämään sellaisten rakennusten suojelua, jotka ovat soveltuvaan käyttötarkoitukseen kohtuudella kunnostettavissa. Erityisaluetta ei tulla osoittamaan Lylymäentien varteen, vaan se suunnitellaan sijoitettavaksi Vanhamäentien varteen olemassa olevan teollisuusalueen viereen kaupungin omistamalle maalle. 17 Yleiskaavaluonnos Yleiskaavamuutosta koskeva kaavaluonnos on valmisteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen sekä tehtyjen selvitysten pohjalta. Tekninen lautakunta on asettanut 18.2.2014 § 2 kaavaluonnoksen nähtäville. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta on tiedotettu osallisia kirjeitse, paikallislehti Sisä-Savossa sekä kaupungin kotisivuilla. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 24.2. – 25.3.2015 kaupungin teknisellä osastolla ja kaupungin internetsivuilla. Jätetyt lausunnot ja mielipiteet sekä niiden vastineet Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto käsittää sekä taajama-alueiden osayleiskaavamuutoksen sekä samanaikaisesti vireillä olevan asemakaavamuutoksen. ELY-keskus toteaa, että kaavaan liittyen on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ja lukuisia työneuvotteluja. Lausunnossa todetaan, että kaupungintalosta on tehty riittävät selvitykset. Lisäksi todetaan, että mikäli rakennuksen 1970-luvun arkkitehtuurin ei katsota olevan korvaamattoman arvokas niin rakennuksen sisäilman, energian säästön ja korjauskustannusten vuoksi rakennuksen suojelumerkinnästä yleiskaavassa voidaan luopua. Kutvosen tehdasrakennuksen osalta todetaan, että inventoinnin päivitys olisi tarpeellinen. Lisäksi lausunnossa arvioidaan rakennushistoriaselvityksen perusteella, että mikäli rakennus halutaan hyödyntää uuteen käyttöön, siitä on purettava suurin osa. Jos rakennukselle löydetään siihen sopivaa käyttöä, teräsbetonirungonkin säilyttäminen on kulttuuriperinnön vaalimista ja säilyttämistä sekä kestävää kehitystä eli myös rakennuksen osia voidaan säilyttää rahanarvoisina rakenteina. ELY-keskus toteaa lausunnon yhteenvetona, että kaupungintalo voidaan jättää sekä yleiskaavassa että asemakaavassa ilman suojelumerkintää sen vaikean ja kalliin korjattavuuden takia. Ylä-Tannisen talon osalta todetaan, että asemakaavamuutoksessa rakennus tullaan osoittamaan ilmeisesti sr/ur –merkinnällä, ja suotavaa olisi, jos esimerkiksi rakennuksen hirsiseiniä voisi käyttää hyödyksi. Kutvosen tehdasrakennuksen osalta tulee lausunnon mukaan vielä harkita rakennuksen osittaista säilyttämistä. Kutvosen tehdas olisi perusteltua osoittaa yleiskaavassa esimerkiksi sr-2-merkinnällä: ”Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Rakennuksen ulkomuoto ja sen 1920-klassismin tyylipiirteet tulee pyrkiä säilyttämään. Kohteen arvot tulee huomioida asemakaavoituksen yhteydessä.” ELY-keskuksen lausunnossa todetaan lisäksi, ettei ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin –vastuualueella ole kaavamuutoksiin huomautettavaa. Vastine: Arkkitehti-toimisto Arto Mattila on tehnyt Kutvosen tehdasrakennuksen osalta rakennushistoriaselvityksen lisäksi tammikuussa 2015 päivitysinventoinnin, joka on ollut nähtävillä kaavaluonnoksen liitteenä 7. Hannu Kuokkanen Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy:stä on tehnyt lisäksi Kutvosen tehdasrakennuksesta joulukuussa 2014 rakenneselvityksen, joka oli kaavaluonnoksen liitteenä 9. Tutkimus tehtiin silmämääräisesti avatuista rakenteista, ja sen yhteenvetona todettiin, että rakennus on kokonaisuutena niin heikossa kunnossa, että sen purkaminen on rakennuksen ulkoseinärakenteet ja kantavat rakenteet huomioon ottaen taloudellisesti järkevä toimenpide. Selvityksen mukaan rakennus ei sovellu asuntokäyttöön. Teräsbetonirakenteissa on käytetty runsaasti täytekiviä, mikä tekee rakenteesta epähomogeenisen. Selvityksen mukaan yhdistettäessä täytekivi heikkoon betoniin ja epämääräisesti sijoitettuun raudoitukseen, rakenteen kantokykyyn ei voida luottaa. Asuntokäyttö edellyttäisi myös välipohjien äänieristyksen parantamista. Välipohjalaatan päälle tehtävä kerroksellinen rakenne on riskirakenne, koska ko. rakenteella ei ole kosteusvauriosietokykyä. Tämän takia rakennuksen käyttöikä tulisi olemaan alle viisikymmentä vuotta. 18 Yleiskaavassa Kutvosen tehdasalue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Kohteen kunnostaminen asuinkäyttöön tulisi tehtyjen selvitysten mukaan kuitenkin sen hintaiseksi, ettei asunnoille olisi markkinoita. On valitettavaa, että Kutvosen tehdasrakennusta esitetään purettavaksi. Kyseinen tontti sijaitsee kuitenkin ydinkeskustassa, jonka kehittämisellä turvataan Suonenjoen elinvoimaisuutta. Alue tulee toteuttaa asumiskäyttöön, sillä vastaavia alueita ydinkeskustassa vesistön rannalla ei ole Suonenjoella. Ei muutoksia kaavaehdotukseen. Pohjois-Savon liitto toteaa lausunnossaan, että taajama-alueiden osayleiskaavamuutos tukee hyvin Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 tavoitteita. Kulttuuriympäristön osalta kohteet ja alueet on osoitettu maakuntakaavassa erityisominaisuutta kuvaavalla merkinnällä, joiden osalta maakuntakaava täsmentyy kuntakaavoituksessa. Lisäksi lausunnossa todetaan, että suojelumerkintöjen kumoamista on perusteltu kaavaselostuksessa, mitä tukevat kaupungintalosta, Ylä-Tannisen talosta sekä entisestä Kutvosen huonekalutehtaasta tehdyt selvitykset. Vastine: Ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo toteaa lausunnossaan, että kaupungintalon ja YläTannisen talon suojelematta jättäminen on kulttuurihistorialliselta kannalta valitettavaa. Entisellä Kutvosen huonekalutehtaalla on lausunnon mukaan Suonenjoen keskustassa selkeä kulttuurihistoriallinen arvo, mutta museolla ei ole mahdollisuutta ottaa tarkempaa kantaa rakennuksen säilyttämiseen liittyviin teknisiin kysymyksiin. Lausunnossa todetaan, että rakennuksen häviäminen köyhdyttäisi selkeästi Suonenjoen keskustan kulttuuriympäristöarvojen edustavuutta. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo on antanut lausunnon myös samanaikaisesti nähtävillä olleesta asemakaavamuutoksesta, joka koskee muun muassa kaupungintaloa ja Ylä-Tannisen taloa. Vastine: On valitettavaa, että entistä Kutvosen tehdasrakennusta esitetään purettavaksi. Rakennus ei selvityksen mukaan kuitenkaan sovellu asuntokäyttöön. Lisäksi kyseinen tontti sijaitsee ydinkeskustassa, jonka kehittämisellä turvataan Suonenjoen elinvoimaisuutta. Ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Kuopion alueelliset ympäristönsuojelupalvelut / Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunta tuo esille lausunnossaan, että Varastotien teollisuusalueeseen rajautuvan erityisalueen ja asutuksen väliin jää puustoinen suojavyöhyke. Lausunnon mukaan erityisalue soveltuu kaavamuutoksessa esitetylle toiminnalle. Erityisalue edellyttää kuitenkin ympäristöluvan, sillä kyseessä on maa-aineksen pitkään, yli vuoden kestävä varastointi, jossa kaikkien vastaanotettavien maa-ainesten hyödyntäminen ei ole varmaa tai suunniteltua. Lupamenettelyyn liittyy alueen tarkempi suunnittelu (mm. alueen rakenteet, vesien johtaminen/ojitus, ympäristö). Vastine: Suonenjoen kaupunki hakee toimintaa varten ympäristöluvan. Selostusta on täydennetty lausunnon pohjalta, mutta muutoin lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Tervon kunta / Ympäristöterveyspalvelut tuo esille lausunnossaan, että lumenkaatopaikaksi suunnittelun erityisalueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat. Valumavedet eivät saa olla yhteydessä suoraan vesistöön ja erityispaikalle tuotava materiaali ei saa aiheuttaa vaaraa alueen pohjavesille. Myös lähellä olevat maa- ja metsätalousalueet tulee ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa. Lisäksi lausun19 nossa esitetään, että Vanhamäentien lisääntyvästä raskaasta liikenteestä lähiasutukselle ja muille toiminnoille mahdollisesti aiheutuvaa terveydellistä haittaa aiheuttavat toiminnat ja päästöt tulee tehdä siten, että haitta saadaan mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnasta ja liikenteestä syntyvä melu ei saa ylittää VNp 993/92 mukaisia yleisiä melutason ohjearvoja lähimmänkään asutuksen piirissä. Toiminnan ei tulisi aiheuttaa mahdollista terveyshaittaa väestölle, muttei myöskään yksilölle. Vastine: Toiminnan käynnistyminen erityisalueella edellyttää ympäristölupaa, jonka valmistelussa selvitetään toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat mukaan lukien meluhaitat. Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Heikki Tanninen, Riitta Tanninen, Matti Santti ja Heikki Santti tuovat esille mielipiteessään, että laadittujen selvitysten perusteella Ylä-Tannisen rakennus ei ole kaavaselostuksessa esitettyyn ’soveltuvaan käyttötarkoitukseen kohtuudella kunnostettavissa’, joten sr/urmerkintä tulee poistaa kyseisen kiinteistön osalta. Vastine: Kaavamääräystä tarkennetaan asemakaavamuutoksessa. Ei aiheuta muutoksia yleiskaavaehdotukseen. Kari ja Anne-Mari Snellman sekä Jirka Järvikylä (Vanhamäentien varren asukkaat) ehdottavat mielipiteessään erityisalueen sijoittamista teollisuusalueelle tai Ratapohjantien varrelle. Sijainti Vanhamäentien varrella on heidän mukaansa huono, sillä kuljetusreitillä Rautalammintieltä Vanhamäentielle on koululaisia, liikennevalot, Tilhinkadun ja Kolmisopen suojatiet sekä näkyvyysongelmia, ja lisäksi Vanhamäentie on kapea ja huonokuntoinen. Vastine: Rautalammintiellä on voimassa 40 km/h-aluerajoitus ydinkeskustasta Jauhomäentiehen saakka, jonka jälkeen nopeusrajoitus on 50 km/h noin 500 metrin matkan Vanhamäentielle saakka ja edelleen Rautalammintietä eteenpäin. Vanhamäentiellä nopeusrajoitus on 40 km/h. Rautalammintiellä on myös erillinen kevyen liikenteen väylä keskustasta Jauhomäentielle saakka, mistä se jatkuu Jauhomäentietä ja Vanhamäentietä pitkin Varastotielle saakka. Vanhamäentie on hyväkuntoinen ja myös näkyvyys on hyvä. Ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Yleiskaavaehdotus Yleiskaavan muutosehdotus on valmisteltu kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta. Tekninen lautakunta on 16.4.2015 § 15 asettanut kaavaehdotuksen nähtäville. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta on tiedotettu osallisia kirjeitse, paikallislehti Sisä-Savossa sekä kaupungin kotisivuilla. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 23.4. – 22.5.2015 kaupungin teknisellä osastolla ja kaupungin internet-sivuilla. Jätetyt lausunnot ja muistutukset sekä niiden vastineet Kaavaehdotuksesta ovat jättäneet lausunnon Pohjois-Savon ELY-keskus (Y ja L – vastuualueet), Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo ja Pohjois-Savon pelastuslaitos. Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että kaupungintalo voidaan jättää yleiskaavassa ilman suojelumerkintää sen vaikean ja kalliin korjattavuuden takia, ja että Ylä-Tannisen talo tullaan osoittamaan asemakaavassa s/ur-merkinnällä. Kutvosen tehdasrakennuksen suhteen lausunnossa viitataan perusteluiden osalta luonnosvaiheessa jätettyyn lausuntoon ja kehotetaan vielä harkitsemaan rakennuksen osittaista säilyttämistä esimerkiksi merkinnällä ” Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, kohteen arvot tulee huomioida asemakaavoituksen yhteydessä”. Lisäksi yleiskaavaehdotuksen suojelumääräyksen kumoamista koskeva merkin20 tä ”risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista” on lausunnon mukaan epämääräinen. Vastine: Kaavaehdotukseen täydennetään Kutvosen huonekalutehtaan suojelua koskeva määräys SR-2: Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Kohteen arvot tulee huomioida asemakaavoituksen yhteydessä. Lisäksi suojelumerkinnän kumoamista koskevaa merkintää täsmennetään. Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo toteaa lausunnossaan, ettei kaavaehdotukseen ole tehty kulttuuriympäristöarvojen suhteen mitään muutoksia, joten luonnosvaiheen lausunto vastaa edelleen museon kantaa asiaan. Vastine: Kaavaehdotukseen täydennetään Kutvosen huonekalutehtaan suojelua koskeva määräys SR-2: Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Kohteen arvot tulee huomioida asemakaavoituksen yhteydessä. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ei ole huomauttettavaa kaavaehdotuksesta. Vastine: Ei muutosta kaavaehdotukseen. Yleiskaavan muutosehdotuksen hyväksyminen Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan muutosehdotuksen kesäkuussa 2015. 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Yleiskaavamuutosta koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 23.9.2014. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaehdotusvaiheessa. Suunnitelmaa työstetään annettujen palautteiden pohjalta. 4.4 Yleiskaavan tavoitteet Kaupungin strategisia tavoitteita ovat muun muassa kasvua edistävä tontti- ja asuntotarjonta, kaupungin imagon vahvistaminen sekä talouden tasapaino. Tavoitteisiin pyritään luomalla edellytykset laadukkaalle ja monipuoliselle tontti- ja asuntotarjonnalle, yhdyskuntarakenteen täydentämisellä sekä viihtyisän kaupunkikuvan luomisella. Kaupungin taloutta pyritään tasapainottamaan muun muassa luopumalla tyhjillään tai vajaakäytössä olevista kiinteistöistä. Taajama-alueiden osayleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 2010, ohjaa keskustan rakentamista. Yleiskaavoituksen tausta-aineistoksi laadittiin vuonna 2007 rakennuskulttuuriinventointi, jonka perusteella rakennussuojelumääräyksiä osoitettiin yleiskaavaan. Yleiskaavan laatimisvaiheessa rakennusten kunnosta ei kuitenkaan ollut tarkempia selvityksiä, joten voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita on niiltä osin tarpeellista tarkastella uudelleen. Kaupungin tavoitteena on ydinkeskustan kehittäminen ja elävöittäminen, johon pyritään luomalla toimivat edellytykset joukkoliikenteelle, tiivistämällä yhdyskuntarakennetta sekä uudistamalla kaupunkikuvaa. Kaupungin tavoitteena on Liikenneviraston kanssa yhteistyössä suunnitella ja luoda edellytykset toimivalle henkilöliikenneasemalle ydinkeskustaan. Uudet ratapihajärjestelyt tukevat kaupungin tavoitteita osoittaa liiketiloja torin ympäristöön ja Herralantien varrelle sekä asumista liiketilojen välittömään läheisyyteen Valkeisenlammen rannalle. Tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaisia. 21 Yleiskaavamuutoksen rinnalla laadittavassa asemakaavan muutoksessa suunnitellaan ja arvioidaan purkamisen vaihtoehtoja yksityiskohtaisemmin. Asemakaavamuutos laaditaan Sito Oy:n keväällä 2014 laatiman ydinkeskustan käsittämän vision pohjalta. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä ELY-keskuksen ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa. 4.5 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Yleiskaavamuutoksen tavoitteena on suojelumääräyksen kumoaminen tai muuttaminen kolmen rakennuksen osalta, joten rakennusten osalta ei ole esitettävänä muita vaihtoehtoja. Kaavamuutoksen vireille tullessa erityisalue esitettiin sijoitettavaksi Lylymäentien varrelle. Saadun palautteen johdosta vaihtoehtoja erityisalueen sijainnille on arvioitu uudestaan. Tarvittavaan käyttöön soveltuvia kaupungin omistamia alueita on vähän, joten erityisalue on osoitettu kaavaluonnoksessa Vanhamäentien varrelle olemassa olevan teollisuusalueen viereen. Erityisalue rajoittuu olemassa olevaan teollisuusalueeseen sekä metsään. Alue on vanhaa palstaviljelyaluetta. Asutusta on lähimmillään noin 350 metrin päässä. 4.6 Yleiskaavamuutoksen kuvaus Yleiskaavamuutoksella kumotaan vuonna 2010 hyväksytyssä yleiskaavassa osoitetut suojelumääräykset seuraavien merkintöjen osalta: - Kaupungintalo, SR-1 /223 ja - Ylä-Tannisen liike- ja asuinrakennus, SR-1 /21. Lisäksi yleiskaavamuutoksella muutetaan entistä Kutvosen tehdasrakennusta koskeva kaavamerkintä SR-1 /10 merkinnäksi SR-2: Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Kohteen arvot tulee huomioida asemakaavoituksen yhteydessä. Lisäksi yleiskaavamuutoksella muutetaan maa- ja metsätalouskäyttöön osoitettu alue erityisalueeksi (E). Erityisalue toteutetaan siten, että alueen pintamateriaalina käytetään vettä hyvin läpäisevää kiviainesta, jolloin sulanut lumi imeytyy pääasiassa maaperään. Alueelle tehdään tarvittaessa lisäojitusta, jolla estetään sulamisvesien suora kulkeutuminen ojia pitkin vesistöön. Läjitetyn lumen mukana tulleet suuremmat roskat kerätään vuosittain pois alueelta. Erityisalueelle on jo olemassa oleva ajoyhteys, jota voidaan hyödyntää. Alueelle pääsyä rajoitetaan portilla, mutta koska alue rajoittuu metsään ja vaikeakulkuiseen maastoon, koko alueen aitaamista ei tarvita. Erityisalue edellyttää ympäristölupaa, sillä kyse on maa-aineksen pitkään, yli vuoden kestävästä varastoinnista, jossa kaikkien vastaanotettavien maa-ainesten hyödyntäminen ei ole varmaa tai suunniteltua. Lupamenettelyyn liittyy alueen tarkempi suunnittelu (mm. alueen rakenteet, vesien johtaminen/ojitus, ympäristö). 5. YLEISKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaa laadittaessa tulee arvioida, millaisia vaikutuksia hyväksyttävästä kaavasta voi aiheutua. Suojelumääräyksen kumoamista koskevien kiinteistöjen osalta aluevaraus ei muutu yleiskaavamuutoksessa. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Rakennusten purkaminen mahdollistaa uusien tilojen (palvelut ja asuminen) sijoittumisen kaupungin ydinkeskustaan. Samalla myös kuntalaisten ja asukkaiden asioimismahdollisuudet 22 paranevat. Erityisalueen osoittamisella ei ole vaikutusta elinoloihin ja –ympäristöön, sillä kyseinen alue rajoittuu metsään ja olemassa olevan teollisuusalueeseen. Erityisalueen toteuttamisessa huolehditaan siitä, ettei alueen käyttö aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön, joten yleiskaavamuutoksella ei ole vaikutuksia maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Yleiskaavamuutosta koskeva alue on pääosiltaan jo rakennettua ympäristöä eikä alueella ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Yleiskaavamuutoksella ei ole vaikutuksia kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Yleiskaavamuutos mahdollistaa asemakaavoituksessa tonttien tehokkaamman käytön. Yleiskaavamuutos mahdollistaa kohtuuhintaisen uudisrakentamisen vesistön rannalle ydinkeskustaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään. Erityisalueen osoittaminen lisää kuormaautoliikennettä Vanhamäentiellä, mutta muutoin yleiskaavamuutoksella ei ole vaikutuksia liikenteeseen. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Yleiskaavamuutos mahdollistaa kahden kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen purkamisen. Yhden kulttuurihistoriallisesta merkittävän rakennuksen osalta kohteen arvoja tarkennetaan myöhemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Purkamisen seurauksena osa eri aikakausien kulttuurihistoriasta häviää kaupunkikuvasta. Toisaalta yleiskaavamuutoksen rinnalla laadittavassa ydinkeskustaa koskevassa asemakaavamuutoksessa osoitetaan uusia, vielä hyväkuntoisia tai korjauskelpoisia rakennuskohteita suojelumääräyksellä. Huonokuntoiset ja rähjääntyneet rakennukset heikentävät kaupunkikuvaa ja houkuttelevat ilkivaltaan, joten rakennusten purkaminen parantaa keskustan yleisilmettä. Hyvällä suunnittelulla uudisrakentamista voidaan ohjata siten, että se elävöittää ja uudistaa kaupunkikuvaa. 6. YLEISKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS Yleiskaavamuutoksen laatii Suonenjoen kaupungin tekninen osasto. Kaava-alueen toteuttamisesta vastaavat alueen maanomistajat. Suonenjoella 26.5.2015 Eija Kinnunen kaavoittaja 23 Liite 1. Luettelo rakennuskulttuurin inventointikohteista Suonenjoen keskustassa 2007 (J-P Husso). 24 25 26 Liite 2. Luettelo keskustan alueella kaavoissa osoitetuista suojelluista ja arvokkaista rakennuksista. 27
© Copyright 2024