1. No category

AVOIN YLIOPISTO / KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT 35 op
Ohjeet opintojaan jatkaville lv. 2015–2016 (voimassa 31.7.2016 saakka)
Opinnot aloitetaan ja niitä jatketaan aina voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan ja
tehtäväksiannot tulee tarkistaa ennen opiskelun alkua. Aineopintojen opinto-oikeus on voimassa
kolmen lukuvuoden ajan. Esimerkiksi syksyllä 2014 opintonsa aloittaneet voivat opiskella
31.7.2017 saakka. Opinto-oikeuden päättymisen jälkeen keskeneräisten opintojen jatkamisesta
laskutetaan 15 euroa/opintopiste.
Aineopintojen opintokokonaisuus 35 op (arvosana) ei vanhene. Opiskelijan suorittamat
opintojaksot vanhenevat mikäli opiskelija on suorittanut aineopinnoista enimmän osan
(vähintään 18 op) ennen vuotta 2006. Vanhentuneet opinnot päivitetään suorittamalla yksi
aineopintojen vanhentunut opintojakso uudelleen. Kyseinen opintosuoritus tallennetaan
opiskelijan opintorekisteriin, mutta siitä ei saa opintopisteitä.
Verkkoympäristö (Moodle) on avoinna opinto-oikeuden ajan. Opintojen jatkuessa kauemmin,
ota yhteyttä koulutussihteeriin, niin saat ohjeen uudelle verkkoalueelle pääsemiseen. Uusi
verkkoalue avautuu syyskuussa ja sieltä löytyvät esimerkiksi luentomateriaalit, opiskeluohjeet ja
keskustelualueet. Esseen kirjoitusohjeet löytyvät Moodlesta Opiskelijan yleisoppaasta. Noudata
aikataulussa mainittuja esseiden palautuspäiviä, jos ne mahdollistavat opintojesi joustavan
etenemisen. Muista liittää esseen loppuun itsearviointi (1/2–1 sivua) esseen tekoprosessista,
siihen liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista. Anna esseellesi arvosana sekä perustele
arviointisi. Esseet palautetaan Moodleen tai koulutussihteerille sähköpostin liitetiedostona.
Kunkin opintojakson tenttipäivät sekä luentojen ajankohdat näet opintojen aikataulusta.
Tentit järjestetään Turussa Yliopistonmäellä, luonnontieteiden talo I, luentosali IX klo 18–21,
sähköisenä tenttinä tenttiakvaariossa Turussa, Raumalla, Porissa ja Vaasassa sekä osa tenteistä
Moodletenttinä, jonka voi tehdä omalta tietokoneelta. (Koulutuspolitiikan tenttiä ei voi tehdä
Moodletenttinä.) Tentti on mahdollista suorittaa myös lähelläsi olevassa paikallisessa
oppilaitoksessa, kun saat tentinvalvonnan sovittua. Tenttipaikka yhteystietoineen ja
mahdollisuuksien mukaan myös tentinvalvojan nimi on mainittava ilmoittautumisen yhteydessä.
Tentin tulee olla samanaikaisesti Turussa järjestettävän tentin kanssa. Tenttiin ilmoittaudutaan
Avoimen
yliopiston
Nettiopsussa
viimeistään
7
päivää
ennen
tenttiä,
https://nettiopsu.utu.fi/avoin. Sähköisen tentin ohjeet ja ilmoittautuminen löytyvät opintojen
verkkoalueelta Moodlesta. Moodletenttiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua ja linkki tenttiin
avautuu tentin aukioloaikana opintojakson lohkoon Moodleen.
Yhteystiedot:
koulutussihteeri Ritva Härkönen, ritva.harkonen@utu.fi, p. (02) 333 6477
suunnittelija Hannele Massinen, hannele.massinen@utu.fi, (02) 333 6433
Postiosoite: Turun yliopiston Brahea-keskus, Avoin yliopisto, 20014 TURUN YLIOPISTO
Käyntiosoite: Itäinen pitkäkatu 4 C, PharmaCity 3. krs (HUOM! käynti Lemminkäisenkadun
puolelta)
KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT 35 op
Kasvatuksen psykologia 4 op
Vastuuhenkilö
yliopisto-opettaja Tiina Tuijula
Tavoitteet
Opiskelija on perehtynyt oppimisen ja opetuksen psykologiaan ja kasvatuksen
sosiaalipsykologiaan.
Sisältö
- ihmisen oppimisen henkilökohtaiset, sosiaalisesti hajautetut ja yhteisölliset ulottuvuudet
- henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen prosessit, erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa
- emootioiden ja motivaation rooli oppimisessa
- lapsen ja nuoren kehitykselliset syrjäytymisriskit sosiaalisessa kontekstissa
- tutkiva oppiminen yhteisöllisissä oppimisympäristöissä
- tietoa rakentavan ja uutta luovan oppimisen prosessit
Opetuksen toteutustavat
Luento-opetus 5 t, Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 9 t, Itsenäinen työskentely
Vaadittavat opintosuoritukset
Henkilökohtainen opintosuunnitelma, Essee yksilö- tai pienryhmätyönä
Suositeltu suoritusajankohta
1. vuoden syksy
Arviointi
Essee numerolla 1–5, Hops hyväksytty–hylätty
Oppimateriaali
Esseen pohjana käytettävä kirjallisuus:
1. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. 6. uudistettu painos. Tutkiva
oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY. JA
2. Opettajan ilmoittamat tutkimusartikkelit. (Moodlessa)
Essee
Kasvatuksen psykologian opintojakso suoritetaan kirjoittamalla essee 2–3 hengen
pienryhmässä tai yksilötyönä. Esseen laajuus on ryhmätyönä 12–14 sivua ja yksilötyönä 8–
10 sivua. Essee arvioidaan asteikolla 1–5. Esseen yleiset arvioinnin kriteerit löytyvät Opiskelijan
yleisoppaasta. Valitse yksi seuraavista aiheista oman mielenkiintosi mukaan.
1. Motivaation merkitys oppimis- ja ohjausprosesseissa
Motivaatiolla ja sen onnistuneella ylläpidolla on oppimis- ja ohjausprosesseissa keskeinen rooli.
Tutkijat ja opettajat pohtivat alati uusia keinoja, joilla voisivat parhaiten tukea oppimista ja tehdä
siitä mielekästä erilaisille oppijoille. Motivaatioteoriat tarjoavat useita lähestymistapoja selittää
mielekästä toimintaa ja ohjaavat kiinnittämään huomiota oppimis-ohjausprosesseissa
monenlaisiin tekijöihin. Voit pohtia esseessäsi muun muassa, mistä tekijöistä motivaatio syntyy
ja miten se ilmenee erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Millä eri tavoin motivaatiota voidaan
tukea? Mikä on tunteiden yhteys motivaatioon?
2. Oppiminen yksilöllisenä ja sosiaalisena ilmiönä
Nykyisten oppimiskäsitysten mukaan ihminen etsii, valikoi ja muokkaa aktiivisesti tietoa omasta
ympäristöstään aikaisempien tietojensa ja kokemustensa varassa erilaisissa yhteisöllisissä
vuorovaikutusprosesseissa. Konstruktivististen ja sosiokonstruktivististen oppimisteorioiden
soveltaminen käytäntöön edellyttää ”perinteisten” (mm. behaviorististen) opetus- ja
oppimismenetelmien uudelleenarviointia ja toimintatapojen muutosta. Pohdi monipuolisesti ja
kriittisesti, mitä vaatimuksia konstruktivistinen ja/tai sosiokonstruktivistinen näkökulma
asettavat yksilölle, ohjaukselle ja oppimisympäristöille. Entä mitä mahdollisuuksia muutoksiin
sisältyy? Voit rajata näkökulman esimerkiksi johonkin koulu-, työ- tai luokkayhteisöön.
3. Asiantuntijuus ja kehittäminen
Asiantuntijuudella tarkoitetaan jonkin tehtäväalueen tuntemukseen perustuvaa valmiutta
ratkaista haastavia tehtäviä. Jokaisella ihmisellä on valmiuksia kehittää asiantuntijuutta jollakin
opiskelun, työn tai harrastuksen alueella. Asiantuntijuus voi liittyä tiedonalan hallitsemiseen,
tiedon soveltamiseen, taitojen hallintaan tai käytännön ratkaisujen kehittämiseen.
Asiantuntijuuden tunnistaa siitä, että muut tulevat kysymään neuvoa ko. alueelle (esimerkiksi
ihmissuhteet, ruoanlaitto, puutarhanhoito). Se on siis rooli sosiaalisessa yhteisössä, joka
rohkaisee osaamisensa asteittaisessa kehittämisessä. Muodollinen koulutus ja valmennus voivat
tukea asiantuntijuuden hankkimista, mutta usein epämuodollisella osaamisella ja omaehtoisesti
muodostetuille verkostoilla on olennainen merkitys. Pohdi esseessä asiantuntijuuden luonnetta ja
kehitystä sekä asiantuntijuuden jakamista yhteisössä ja verkostoissa. Esseen tarkoituksena on
syventää oppimispsykologista tuntemustasi. Pyri löytämään esseeseen jokin ongelma
mahdollisine alaongelmineen, joka johdattaa sinut tutkimusorientoituneeseen työtapaan. Kun
asetat itse kysymyksiä ja vastaat niihin esseessäsi, joudut jäsentämään omia ajatuksiasi asioista
ja näin oppimisprosessisi etenee. Valitse selkeä näkökulma ja rajaa aiheesi, joka näkyy jo esseen
otsikossa. Kiinnitä huomiota käsitteiden välisiin suhteisiin ja niiden ymmärtämiseen unohtamatta
asioiden kriittistä tarkastelua. Kertaa Opiskelijan yleisoppaasta esseen muotoseikkoihin liittyvät
asiat kuten esimerkiksi tekstiviitteen merkitseminen.
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
HOPS auttaa opintojen suunnittelua, kokonaisuuden hahmottamista, aikatauluttamista,
tavoitteiden saavuttamista ja opiskeluun sitoutumista. HOPS auttaa hallitsemaan
opiskeluprosessia. Verkkoalueella on lomake HOPSia varten. HOPS arvioidaan asteikolla
hyväksytty–täydennettävä. HOPSin tekemisen tärkeä lähtökohta on oma elämäntilanne. HOPS
on ensisijaisesti sopimus itsensä kanssa; mitä, miten ja milloin aiot opiskella? Pohdi, mikä on
sinulle parasta opiskeluaikaa, kuinka paljon päivässä, viikossa ja kuukaudessa voit käyttää
opiskeluun ja muunna se opintopisteiksi (1 op = 27 tuntia) ja vertaa ajankäyttöäsi
opintosuunnitelmaan. Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä opiskelijan vapaus suunnitella, ohjata
ja arvioida omaa opiskelua. Keskeinen osa HOPSia on itsearviointi omasta osaamisestaan ja sen
tulevista oppimistavoitteista sekä keinoista saavuttaa ne. HOPS tukee ajankäytön hallintaa ja
opintojen pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta sekä oman osaamisen kehittymisen arviointia.
HOPS on joustava suunnitelma, jota tulee arvioida ja päivittää läpi opiskeluajan. Voit käyttää
esimerkiksi oppimispäiväkirjaa henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumisen seurantavälineenä.
Luentojen aikataulu:
Luento / Tiina Tuijula keskiviikkona 23.9.2015 klo 17:15–19:45 JA tiistaina 29.9.2015 klo
17:15–18:45 Brahea-keskuksen auditorio, Lemminkäisenkatu 14–18 A, DataCity, 2. krs
Hopsin palautus: 25.9.2015 mennessä.
Esseen palautus: Kasvatuksen psykologia -esseen palautus 23.10.2015 mennessä.
Kasvatusfilosofia 3 op
Vastuuhenkilö
yliopistonlehtori Rauno Huttunen
Osaamistavoitteet
Opiskelija tuntee kasvatuksen ja koulutuksen filosofisia ja eettisiä perusteita sekä erilaisia
filosofisia perussuuntauksia ja ihmiskäsitysten lähtökohtia ja tulkintaperspektiivejä. Opiskelija
hahmottaa laaja-alaisesti ja kriittisesti kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisten linjausten
ja käytäntöjen taustalla olevia lähtökohtia sekä kykenee muodostamaan tältä pohjalta
omakohtaisen ja perustellun tulkinnan kasvatuksen ja opetuksen perusteista ja käytänteistä
yleensä, sen mahdollisuuksista ja rajoista ja käytänteistä.
Sisältö
- kasvatusfilosofian tehtävät ja tutkimuksen perusperiaatteet
- indoktrinaatio ja dialogi kasvatuksessa
- keskeisimmät kasvatusfilosofit ja kasvatusfilosofiat
- kasvatuksen arvot ja ihmiskäsitykset
Opetuksen toteutustavat
Luento-opetus 6 t, Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 6 t, Itsenäinen työskentely
Vaadittavat opintosuoritukset
Essee yksilö- tai parityönä
Suositeltu suoritusajankohta
1. vuoden syksy
Arviointi
Hyväksytty–hylätty
Oppimateriaali
Esseen pohjana käytetään vähintään kolmea kasvatusfilosofista lähdeteosta seuraavasta
kirjallisuuslistasta. (Esseessä voi käyttää myös muuta aiheeseen sopivaa kasvatusfilosofista
kirjallisuutta. Varmista kirjan soveltuvuus etukäteen sähköpostitse opettajalta,
rauno.huttunen[at]utu.fi.)
Aaltola, J. & Hakala, J. (toim.) 1994. Pedagogiikka, tiede ja traditio. Jyväskylän yliopiston
Chydenius-instituutin tutkimuksia 6/1994.
Ahlman, E. 1967. 2., kielellisesti tark. p. Arvojen ja välineiden maailma: eettis-idealistinen
maailmantarkastelukoe. Porvoo, Helsinki: WSOY.
Ahlman, E. 1982 (1953). Ihmisen probleemi. Johdatus filosofisen antropologian kysymyksiin.
Jyväskylä: Gummerus.
Allan, J. 2008. Rethinking Inclusive Education - The Philosophers of Difference in Practice.
Dordrecht: Springer (verkkokirja TY:ssä).
Balke, N., Smeyers, P., Smith, R. & Standish, P. (toim.) 2003. The Blackwell Guide to the
Philosophy of Education. London: Blackwell (vastaa kahta kirjaa)
Briton, D. 1996. Modern practice of adult education: a postmodern critique. Albany: State
University of New York Press (Elektroninen kirja: ebrary).
Brockett, R. & Hiemstra, R. 1994. Self-Direction in Adult Learning. Routledge.
Barrow, B. 2007. An Introduction to Moral Philosophy and Moral Education. New York:
Routledge.
Comte-Sponville, A. 2001. Pieni kirja suurista hyveistä Helsinki: Basam Books.
Dahlberg, G., Moss, P. and Pence, A. 1999. Beyond Quality in Early Childhood Education and
Care - Postmodern Perspectives. Philadelphia: Falmer Press.
Dallmayr, F. 2007. In Search of the Good Life - A Pedagogy for Troubled Times. Lexington:
University Press of Kentucky (verkkokirja TY:ssä).
Dewey, J. 1957. Koulu ja yhteiskunta. Helsinki: Otava.
Edwards, R. & Usher, R. 2000. Globalisation and pedagogy : space, place, and identity. New
York: Routledge (verkkokirja TY:ssä).
Ehrmantraut, M. 2010. Heidegger's Philosophic Pedagogy. New York: Continuum (verkkokirja
TY:ssä).
Fairfield, P. 2009. Education after Dewey. New York: Continuum (verkkokirja TY:ssä).
Fairfield, P (toim.) 2011. Education, Dialogue and Hermeneutics / edited by Paul Fairfield
(verkkokirja TY:ssä).
Frankl, V. E. 1984. Itsensä löytäminen. Helsinki: Kirjayhtymä.
Gjerstad, E. 2009. Valta kotikasvatuksessa. Helsingin yliopiston kasvatustieteiden laitoksen
tutkimuksia. Helsinki: Yliopistopaino. (myös verkkojulkaisuna)
Harva, U. 1983. Inhimillinen ihminen Homo humanus. Helsinki: WSOY.
Held, V. 2005. The Ethics of Care. Personal, Political, and Global. New York: Oxford University
Press (verkkokirja TY:ssä).
Hollo, J. 1931. Itsekasvatus ja elämisen taito. Porvoo: WSOY.
Huttunen, R. 2003. Kommunikatiivinen opettaminen – Indoktrinaation kriittinen teoria.
Jyväskylä: Sophi (verkkoalueella pdf-tiedostona).
Jarvis, P. 1991. Twentieth Century Thinkers in Adult Education. Routledge.
Keeney, P. 2007. Liberalism, communitarianism and education: reclaiming liberal
education. Burlington, VT: Ashgate Pub (Elektroninen kirja: ebrary).
Ketonen, O. 1981. Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus. Helsinki: WSOY.
Koskela, J. 2012. Discontinuity as Theoretical Foundation to Pedagogy - Existential
Phenomenology in Otto Friedrich Bollnow's Philosophy of Education. Oulu: University of Oulu.
[verkkojulkaisu: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9876-9 ]
Koski, J. T. 1995. Horisonttien sulautumisia: keskustelua Hans-Georg Gadamerin kanssa
hermeneutiikasta, kasvamisesta, tietämisestä ja kasvatustieteestä. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Kristjánsson, K. 2007. .Aristotle, emotions, and education / Kristján Kristjánsson. Burlington:
Ashgate (verkkokirja TY:ssä).
Krohn, S. 1981. Ihminen, luonto ja logos. Jyväskylä: Gummerus.
Laine, T. & Kuhmonen, P. 1995. Filosofinen antropologia. Jyväskylä: Atena.
Lawson, K. H. 1979. Philosophical Concepts and Values in Adult Education. Stratford: The
Open University Press.
Matusov, E. 2009. Journey into dialogic pedagogy. Hauppauge, NY: Nova Science
Publishers (Elektroninen kirja: ebrary; vastaa kahta kirjaa).
Morrow, R. A. & Torres, C. A. 1995. Social Theory and Education - A Critique of Theories of
Social and Cultural Reproduction (verkkokirja TY:ssä).
Naskali, P. 1998. Tyttö, äiti, kasvatus: kohti feminiinistä kasvatusfilosofiaa . Rovaniemi: Lapin
yliopisto.
Noddings, N. 1984. Caring - A Feminine Approach to Ethics & Moral Education. Berkeley:
University Press of California.
Nurmi, K. 1987. Johdatus kasvatuksen filosofisiin ja historiallisiin perusteisiin. Helsinki: Lahden
tutkimus- ja koulutuskeskus.
Puolimatka, T. 1996 (2. uudistettu painos). Kasvatus ja filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä.
Puolimatka, T. 1997. Opetusta vai indoktrinaatiota?: valta ja manipulaatio opetuksessa. Helsinki:
Kirjayhtymä.
Rauhala, L. 1992. Henkinen ihmisessä. Helsinki: Yliopistopaino.
Roberts, P. 2000. Education, Literacy, and Humanization - Exploring the Work of Paulo Freire.
Westport: Bergin & Garvey (verkkokirja TY:ssä).
Sihvola, J. 1994. Hyvän elämän politiikka - Näkökulmia Aristoteleen poliittiseen filosofiaan.
Helsinki: Tutkijaliitto.
Sihvola, J. 2004. Maailmankansalaisen etiikka. Helsinki: Otava.
Saito, N. 2005. The Gleam of Light - Moral Perfectionism and Education in Dewey and Emerson
(verkkokirja TY:ssä).
Siljander, P. 1988. Hermeneuttisen pedagogiikan pääsuuntaukset. Oulu: Oulun yliopisto.
Skinnari, S. 2004. Pedagoginen rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen
äärellä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Skinnari, S. 2008. Elämänkoulu – oppimaan oppimisesta kasvamaan kasvamiseen. Jyväskylä:
PS-Kustannus.
Skolimowski, H. 1984. Ekofilosofia. Vaasa: Kirjayhtymä.
Solasaari, U. 2003. Rakkaus ja arvot kasvattavat persoonan – Max Schelerin kasvatusfilosofiaa.
Helsinki: Helsingin yliopisto.
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/solasaari/rakkausj.pdf]
Stevenson, L. 1974. Seven Theories of Human Nature. Oxford: Oxford University Press.
Stevenson, L. 1983. Sju teorier om människans natur. Stockholm: Forum.
Todd, S. 2009. Toward an Imperfect Education - Facing Humanity, Rethinking
Cosmopolitanism. Boulder: Paradigm Publishers.
Toiskallio, J. 1993. Tieto, sivistys ja käytännöllinen viisaus. Turun yliopiston julkaisuja, sarja
C/99.
Tomperi, T. & Juuso, H. (toim.) 2008. Sokrates koulussa: itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun
edistäminen opetuksessa. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura.
Tubbs, N. 2005. Philosophy’s Higher Education. Dordrecht: Springer (Elektroninen kirja:
Springe).
Turunen, K. E. 1993. Arvojen todellisuus: Johdatus arvo-kasvatukseen. Jyväskylä: Atena.
Usher, R. & Edwards, R. 1994. Postmodernism and Education. Lontoo: Routledge.
Venkula, J. 1993. Tieteellisen toiminnan ulottuvuuksia. Osa 2. Tiede, etiikka, viisaus. Helsinki:
Yliopistopaino.
Vestergaard, E. & al. 1987. Johdatus kasvatuksen filosofiaan. Helsinki: Yliopistopaino.
Wain, K. 1987. Philosophy of Lifelong Education. Croom Helm.
White, J. 1997. Education and the end of work: a new philosophy of work and learning
(Elektroninen kirja: ebrary).
Winch, C. 2002. The Philosophy of Human Learning. New York: Routledge (verkkokirja
TY:ssä).
Wringe, C. 2006. Moral Education - Beyond the Teaching of Right and Wrong. Dordrecht:
Springer (verkkokirja TY:ssä).
Wilenius, R. 1982. Ihminen ja sivistys. Jyväskylä: Gummerus.
Wilenius, R. 1999. Mitä on ihminen? Filosofiaa ihmisestä ja inhimillisestä kasvusta. Jyväskylä:
Atena Kustannus Oy.
von Wright, G. H. 1981. Humanismi elämänasenteena. Helsinki: Otava.
Värri, V.-M. 2002. Hyvä kasvatus - kasvatus hyvään: Dialogisen kasvatuksen filosofinen
tarkastelu erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Tampere: Tampere University Press.
Essee
Valitse yksi seuraavista aiheista. Voit myös itsenäisesti muokata aiheita.
1) Feminismi ja kasvatusfilosofia
Teemaa käsitellään esimerkiksi teoksissa Noddings 1984, Held 2005 ja Naskali 1998.
2) Ihmisen käsittämisen ongelma
Teemaa käsitellään esimerkiksi teoksissa Skinnari & Toiskallio 1994 (verkkoalueella), Ahlman
1982, Frankl 1984, Stevenson 1974 ja 1983, Wilenius 1982 ja 1999, Puolimatka 1996, Skinnari
2004 ja 2007 (verkkoalueella).
3) Kasvatuksen arvot ja välineet
Teemaa käsitellään esimerkiksi teoksissa Skinnari & Toiskallio 1994 (verkkoalueella), Ahlman
1967, Turunen 1993, Puolimatka 1996 ja Skinnari 2004.
4) Kasvattajan eettinen vastuu
Teemaa käsitellään esimerkiksi teoksissa Gjerstad 2009, Skinnarin 2004, Puolimatka 1996,
Noddings 1984 ja Comte-Sponville 2001 sekä verkkoalueella Skinnari 2007 ja Huttunen 2003.
5) Indoktrinaation (manipulaation) vaara opetuksessa
Teemaa käsitellään teoksissa Puolimatka 1996 ja 1997 sekä Huttunen 2003.
6) Hyvä elämä, hyveet ja kasvatus
Teema käsitellään teoksissa Comte-Sponville 2001, Sihvola 1994, Dallmayr 2007 ja Värri 2002.
7) Postmodernismi ja kasvatus
Teemaa käsitellään teoksissa Naskali 1998, Puolimatka 1996, Dahlberg, Moss, & Pence 1999 ja
Usher & Edwards 1994.
8) Globalisaatio, kosmopolitanismi ja kasvatus
Teemaa käsitellään teoksissa Edwards & Usher 2000, Sihvola 2004 ja Todd 2009.
Luentojen aikataulu:
Luennot / Rauno Huttunen tiistaina 27.10.2015 JA 3.11.2015 klo 17:15–19:45 Braheakeskuksen auditorio, Lemminkäisenkatu 14–18 A, DataCity, 2. krs ja verkkokokoushuoneessa
Esseen palautus: Kasvatusfilosofia-esseen palautus 27.11.2015 mennessä.
Kasvatuksen historia 3 op
Vastuuhenkilö
yliopistonlehtori Marjo Nieminen
Osaamistavoitteet
Opiskelija ymmärtää kasvatuksen historian ilmiöitä niiden yhteiskunnallis-historiallisissa
yhteyksissään. Opiskelija huomaa, miten ilmiöiden tulkinnat muuttuvat ajassa. Opiskelija
hahmottaa muutosta ja pysyvyyttä sekä niiden välisiä jännitteitä.
Sisältö
- kasvatuksen ja koulutuksen historian keskeiset kysymykset sekä niiden
- aate- ja yhteiskuntahistorialliset kytkennät
Opetuksen toteutustavat
Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 6 t, Itsenäinen työskentely
Vaadittavat opintosuoritukset
Osallistuminen opetukseen, Essee yksilö- tai pienryhmätyönä TAI Essee yksilötyönä
Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot
Pienryhmäopetuksessa/verkko-opetuksessa opiskelija perehtyy vähintään yhteen teokseen ja
tekee siitä alustuksen, osallistuu keskusteluun ja tekee yksilö- tai pienryhmätyönä esseen.
Suositeltu suoritusajankohta
1. vuoden syksy
Arviointi
Numerolla 1–5
Oppimateriaali
Opettajan antama kirjallisuus, joka on jaoteltu kurssin teemojen mukaan.
Suoritustapa 1: Verkkotyöskentely ja essee pari- tai ryhmätyönä
Verkkotyöskentely toteutetaan tiiviinä viikon kestävänä keskusteluna aineopintojen
oppimisympäristössä Moodlessa. Onnistunut työskentely edellyttää valmistautumista etukäteen
sekä säännöllistä viestien lukemista ja keskusteluun osallistumista. Verkkotyöskentelyä varten
valitaan itseä kiinnostava aihe opintojakson vaihtoehdoista sekä yksi siihen liittyvä teos.
Parityössä valitaan kaksi teosta. Ennen verkkotyöskentelyn alkua tehdään yksilö- tai parityönä
1–2 sivun alustus ja palautetaan se Moodleen aiheen mukaan nimetylle keskustelualueelle.
Ohjeistusta alustuksen tekemiseen löytyy verkkoalueella olevasta opiskeluoppaasta (kappale
lukupiirityöskentely). Verkkotyöskentelyssä jokainen opiskelija perehtyy oman teemansa lisäksi
yhteen eri teemasta tehtyyn alustukseen ja osallistuu aktiivisesti sen pohjalta käytävään
keskusteluun omaan aiheeseen liittyvän keskustelun lisäksi. Keskustelun lopuksi tehdään
yhteenveto oman teeman keskustelusta. Verkkokeskustelun tavoitteena on syventää aiheen
tietämystäsi ja auttaa muodostamaan kokonaiskuvaa käsiteltävistä aiheista. Verkkotyöskentelyyn
osallistuneet opiskelijat voivat tehdä esseen ryhmätyönä. Esseen tarkoituksena on koota ja
tarkoituksenmukaisesti rajata verkkotyöskentelyn pohjalta johdonmukaisesti etenevä ja
pohdiskeleva kokonaisuus. Esseestä tulee välittyä perehtyneisyys kirjallisuuteen ja sen
tarkoituksena on välittää lukijalle kokonaiskuva valitusta aiheesta. Esseen laajuus on 10–12
sivua. Erityistä huomiota tulee kiinnittää esseen rajaukseen, sillä materiaalia on todennäköisesti
kertynyt työskentelyn aikana runsaasti eikä tarkoituksena ole raportoida kaikkea. Johdannossa
perustellaan tehty rajaus. Tehtävässä noudatetaan yleisiä esseen rakenne- ja muotoseikkoja.
Essee otsikoidaan itse valitun teeman ja tehdyn rajauksen pohjalta. Esseen loppuun laitetaan
liitteeksi ryhmäarviointi.
Verkkotyöskentelyn aikataulu: 1.–8.12.2015, ilmoittautuminen verkkotyöskentelyyn ja
alustuksen palautus verkkoalueelle. Verkkotyöskentelyyn otetaan 15 opiskelijaa
ilmoittautumisjärjestyksessä.
Suoritustapa 2: Essee yksilötyönä
Jos et osallistu verkkotyöskentelyyn tai suoritus jää joiltakin osin vaillinaiseksi, kirjoita
yksilötyönä 12–15 sivun laajuinen essee. Tehtävässä noudatetaan yleisiä esseen rakenne- ja
muotoseikkoja. Liitä esseen loppuun 1/2–1 sivun itsearviointi.
Esseeaiheet ja kirjallisuus (suoritustavat 1 ja 2)
Valitse kolmesta aihealueesta itseäsi kiinnostava aihe ja rajaa essee tarkoituksenmukaisesti sekä
sisällöllisesti että ajallisesti. Otsikoi essee tekemäsi rajauksen mukaan. Aiheisiin on lyhyt
johdanto, joka tarjoaa useita eri mahdollisuuksia lähteä työstämään esseetä. Aiheen jälkeen on
lista kirjallisuutta, josta voit poimia muutamia aiheesi kannalta keskeisiä teoksia tai halutessasi
voit käyttää myös muuta aiheeseen sopivaa kasvatuksen historiaan liittyvää
tutkimuskirjallisuutta tukemaan esseesi tekoa. Mikäli löydät omaa aihettasi lähes yksinomaan
käsitteleviä kirjoja, riittää kun käytät kahta kirjaa. Todennäköisempää kuitenkin on, että
saat selailla useampaa teosta ja etsiä niistä aiheesi kannalta relevanttia ainesta. Löydät
kasvatuksen ja koulutuksen historiaan liittyviä tutkimusartikkeleita myös kasvatusalan
tieteellisistä journaaleista, esimerkiksi Kasvatus & Aika -lehdestä (http://www.kasvatus-ja-
aika.fi/site/). Osa kirjoista sisältää nykyaikaankin liittyviä artikkeleita, mutta jätä ne tässä
tehtävässä sivuun ja keskity esseessä selkeästi kasvatuksen historiaan. Kirjoja lukiessasi kiinnitä
huomiota muistiinpanotekniikkaan, koska esseeseen tulee merkitä tekstinsisäiset lähdeviitteet.
Kirjallisuusesimerkeissä on paljon toimitettuja teoksia, joissa voi olla useita aiheeseen liittyviä
artikkeleita. Niitä kaikkia ei ole mainittu artikkeleittain esimerkkilistassa. Jos käytät esseessäsi
toimitetussa teoksessa olevaa/olevia artikkelia/artikkeleita, niin muista merkitä lähdeviitteet ja
lähteet asianmukaisella tavalla (sekä tekstin sisäiset lähdeviitteet että lähdeluettelo). Tarkista
Opiskelijan yleisoppaasta Moodlesta ohjeet toimitetun teoksen lähdeviite- ja
luettelomerkinnöistä. Muistathan myös lähdekritiikin; esimerkiksi Wikipediaa tai muita
vastaavan tasoisia lähteitä ei pidä esseessä käyttää.
1. Kansakoulun historia
Tämä aihe on laaja, joten rajaa aihe ajallisesti ja/tai sisällöllisesti esimerkiksi sen mukaan, oletko
kiinnostunut ensisijassa kansakoulun aatteellisesta taustasta vai itse peruskoulutusjärjestelmän
synnystä ja muotoutumisesta. Voit myös halutessasi tarkastella esimerkiksi kansakoulun
muutosta peruskouluksi ja sen taustalla olleita ideologisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Aiheen
valitsemista voi helpottaa se, että tutustuu ensimmäiseksi peruskoulutuksen järjestelmän
historiaan. Tässä apuna voi käyttää esimerkiksi teosta Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja
koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (erityisesti sivut 16–33, 74–119, 327–369).
Otsikoi esseesi tekemäsi rajauksen mukaan.
Kirjallisuusesimerkkejä:
Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (toim.) 2011. Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja
koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: SKS.
Jauhiainen, A. 2002. Työväen lasten koulutie ja nuorisokasvatuksen yhteiskunnalliset
merkitykset. Kansakoulun jatko-opetuskysymys 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. Turku: Turun
yliopisto.
Kettunen, P. & Simola, H. (toim.) 2012. Tiedon ja osaamisen Suomi: Kasvatus ja koulutus
Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: SKS.
Tuomaala, S. 2004. Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen
oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921–1939. Bibliotheca Historica 89.
Helsinki: SKS.
Tähtinen, J. & Skinnari, S. (toim.) 2007. Kasvatus- ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen
saatossa. Kasvatusalan tutkimuksia 29. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura. Kivirauma, J.
et al. 2012. Koulutuksen yhteiskunnallinen ymmärrys. Kasvatusalan tutkimuksia 59. Turku:
Suomen kasvatustieteellinen seura.
Voit myös hyödyntää näitä:
Ahonen, S. & Rantala, J. (toim.) 2001. Nordic lights. Education for nations and civic society in
the Nordic Countries, 1850–2000. Studia Fennica. Historica 1. Helsinki: SKS.
Arola, P. 2003. Tavoitteena kunnon kansalainen. Koulun kansalais-kasvatuksen päämäärät
eduskunnan keskusteluissa 1917–1924. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen
tutkimuksia 191. Helsinki: Helsingin yliopisto. (Huom. myös verkkojulkaisuna.)
Löfström, J., Rantala, J. & Salminen, J. (toim.) 2004. Esseitä historiallis-yhteiskunnallisesta
kasvatuksesta. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen
tutkimuksia 2. Helsinki: Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja
kehittämiskeskus.
Rantala, J. (toim.) 2003. Koulu ja kansalaisyhteiskunta historiallisessa perspektiivissä.
Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia 1.
Helsinki: Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus.
Sarjala, J. ym. 2001. Koko kansan koulu. 80 vuotta oppivelvollisuutta. Koulu ja menneisyys 39.
Helsinki: Suomen kouluhistoriallinen seura.
2. Oppikoulut koulutusjärjestelmän historiassa
Oppikoulun historian kohdalla kiinnostuksen kohteena voi olla esimerkiksi oppikoulujen historia
yleisesti tai aihetta voi lähestyä enemmän yhden tietyn oppikoulun historian näkökulmasta (liitä
kuitenkin myös yhden oppikoulun historia osaksi laajempaa oppikoulun ja koulutuksen historiaa
sekä yhteiskunnallis-historialliseen kontekstiin). Voit myös halutessasi keskittyä esseessäsi
johonkin muuhun rajatumpaan oppikoulua käsittelevään aihepiiriin, esimerkiksi
ylioppilastutkinnon historiaan. Tässäkin tapauksessa kytke valitsemasi rajatumpi aihepiiri
oppikoulun laajempaan historiaan. Aiheen valitsemista voi helpottaa se, että tutustuu
ensimmäiseksi oppikoulun historiaan yleisesti. Tässä apuna voi käyttää esimerkiksi Kyösti
Kiuasmaan teosta Oppikoulu 1880–1980 tai teosta Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja
koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulta (erityisesti sivut 120–139 ja 405–429). HUOM!
Rajaa esseesi aihe ajallisesti ja/tai sisällöllisesti. Muista otsikoida esseesi tekemäsi rajauksen
mukaan.
Kirjallisuusesimerkkejä:
Hakaste, S. 1992. Yhteiskasvatuksen kehitys 1800-luvun Suomessa sekä vastaavia kehityslinjoja
naapurimaissa. Helsingin yliopiston tutkimuksia 133. Helsinki: Helsingin yliopiston
kasvatustieteen laitos.
Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (toim.) 2011. Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja
koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: SKS.
Kaarninen, M. & Kaarninen, P. 2002. Sivistyksen portti. Ylioppilastutkinnon historia. Helsinki:
Otava.
Kettunen, P. & Simola, H. (toim.) 2012. Tiedon ja osaamisen Suomi: Kasvatus ja koulutus
Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: SKS.
Kiuasmaa, K. 1982. Oppikoulu 1880–1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä
peruskouluun. Oulu: Pohjoinen.
Salminen, J. 2002. Alamainen sivistysprojekti, tasa-arvo ja edistys. Suomen yksityisten
oppikoulujen rakenteellinen kehitys 1872–1920. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen
tutkimuksia 237. Helsinki: Yliopistopaino. Myös verkkojulkaisuna. URI:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/opett/vk/salminen/
Salminen, J., Pietiäinen, J.-P. & Teperi, J. 1995. Yksityisoppikoulujen historia 1872–1977.
Helsinki: Painatuskeskus.
Vuorio-Lehti, M. 2006. Valkolakin viesti. Ylioppilastutkintokeskustelu Suomessa toisen
maailmansodan jälkeen. Turun yliopiston julkaisuja sarja C 253. Turku: Turun yliopisto.
3. Opettajankoulutuksen (tai vaihtoehtoisesti korkeakoulutuksen) historia 1970-luvulle
Opettajankoulutus on mielenkiintoinen koulutuksen alue historiallisestakin perspektiivistä
tarkasteltuna. Esimerkiksi voimme kysyä, onko opettajankoulutuksen kehityksen taustalta
löydettävissä yhteiskunnallisia, aatteellisia tai ihmisten tarpeisiin ja toimintaan liittyviä tekijöitä,
jotka osaltaan selittäisivät opettajankoulutuksen historiaa? Yleisten kehityslinjojen tutkimuksen
ohella aihetta voi lähestyä tarkastelemalla muun muassa yhden opettajankoulutuslaitoksen
historiaa (liitä kuitenkin myös yhden opettajaseminaarin/opettajankoulutuslaitoksen historia
osaksi laajempaa koulutuksen historiaa ja yhteiskunnallis-historiallista kontekstia). Aiheeseen
voit tutustua esimerkiksi teoksessa Valitus ja koulunpenkki olevien artikkeleiden avulla.
HUOM! Rajaa aihetta sisällöllisesti ja ajallisesti. Otsikoi essee tekemäsi rajauksen mukaisesti.
Voit vaihtoehtoisesti valita jonkun muun korkeakoulutuksen historiaa koskevan aihepiirin.
Tällöin voit esimerkiksi tarkastella joko korkeakoulutuksen historiaa kokonaisjärjestelmän
näkökulmasta tai keskittyä yhteen pienempään osa-alueeseen. Tämänkin teeman kohdalla on
tärkeä rajata aihetta sekä sisällöllisesti että ajallisesti. Muista myös otsikoida esseesi tekemäsi
rajauksen mukaan.
Kirjallisuusesimerkkejä:
Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (toim.) 2011. Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja
koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: SKS.
Hyyrö, T. 2006. Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina 1866–1939.
Tampereen yliopisto.
Kettunen, P. & Simola, H. (toim.) 2012. Tiedon ja osaamisen Suomi: Kasvatus ja koulutus
Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: SKS.
Kiuasmaa, K. 1982. Oppikoulu 1880–1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä
peruskouluun. Oulu: Pohjoinen.
Rinne, R. 1986. Kansanopettaja mallikansalaisena. Opettajuuden laajeneminen ja opettajuuteen
rekrytoitumismekanismit Suomessa 1851–1986 virallisen kuvaus-aineiston ilmaisemana. Turun
yliopiston kasvatustieteiden laitos.
Salminen, J. & Säntti, J. (päätoim.) 2012. Kasvatus & Aika -lehden teemanumero Akateeminen
opettajankoulutus. 6 (2).
URI: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=465/
Vuorenpää, J. 2003. Yliopistollisen opettajankoulutuksen kehittyminen Suomessa 1970-luvulta
2000-luvulle. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C 199. Turku: Turun yliopisto.
Esseen palautus: Kasvatuksen historia -esseen palautus 4.1.2016 mennessä.
Empiiriset tutkimusmenetelmät kasvatustieteissä 4 op
Vastuuhenkilöt
yliopisto-opettaja Tiina Tuijula, yliopistonlehtori Marjo Nieminen, tohtorikoulutettava Anu
Kajamies ja tohtorikoulutettava Sari Silmäri-Salo
Osaamistavoitteet
Opiskelija
- on perehtynyt keskeisiin empiiristen tutkimusaineistojen hankinnan menetelmiin ja
analysointiin
- osaa perustaitoja niiden soveltamisen mahdollisuuksista ja rajoituksista kasvatustieteessä.
Sisältö
- dokumentit ja tilastot
- kyselyt
- testit ja havainnointi
- haastattelut
Opetuksen toteutustavat
Luento-opetus 8 t, Pienryhmäopetus 4 t, Pienryhmäopetus (tuutorit)/Verkko-opetus 9 t,
Itsenäinen työskentely
Toteutustapojen lisätiedot
Luento-opetus ja menetelmäkohtainen pienryhmäopetus on yhteinen erityispedagogiikan ja
kasvatustieteen aineopintojen opiskelijoille.
Vaadittavat opintosuoritukset
Osallistuminen opetukseen, Harjoitustyö, Kirjallinen tentti
Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot
Kirjallinen tentti suoritetaan yleisenä kirjallisena tenttinä, sähköisenä tenttinä tai Moodletenttinä.
Tutkimusraportti tehdään yksilö- tai pienryhmätyönä. Jos opiskelija on aikaisemmin suorittanut
vähintään aineopintotasoisia menetelmäopintoja yliopistossa, hänen ei tarvitse suorittaa
kirjallista tenttiä. Jos opiskelija on suorittanut opintojakson Empiiriset tutkimusmenetelmät
kasvatustieteissä aikaisemmin Turun yliopistossa aikuiskasvatustieteen tai erityispedagogiikan
aineopinnoissa suorittaa hän opintojakson kirjallisena tenttinä vaihtoehtoisen kirjallisuuden
mukaan.
Suositeltu suoritusajankohta
1. vuoden kevät
Arviointi
Harjoitustyö numerolla 1–5, Kirjallinen tentti hyväksytty–hylätty siten, että hyväksytty vastaa
vähintään hyviä tietoja.
Oppimateriaali
Tentittävä kirjallisuus:
Aaltola, J. & Valli, R. 2010. 3. uud. ja täyd. p. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta
ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Aaltola, J. & Valli, R. 2007. 2. korj. ja täyd. p. Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia
aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä:
PS-Kustannus.
Vaihtoehtoinen tentittävä kirjallisuus (Ikkunoita tutkimusmetodeihin I ja II -kirjat aiemmin
tenttineille):
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2006 tai vanhempi painos. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Helsinki: Tammi.
Metsämuuronen, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: opiskelijalaitos. 2.
laitos, 3. uud. p. Helsinki: International Methelp.
Tutkimusraportti
Tutkimusharjoituksen tarkoituksena on perehtyä ja harjoitella yhden tutkimusmenetelmän
käyttöä. Valitulla tutkimusmenetelmällä kerätään pienimuotoinen aineisto, jonka jälkeen tehdään
tutkimusraportti yleistä tutkimuksen raportointimallia noudattaen. Harjoitus tehdään 2–3
henkilön pienryhmässä (suositeltava vaihtoehto) tai yksilötyönä. Raportin laajuus on ryhmätyönä
tehtynä 9–12 sivua ja yksilötyönä 7–9 sivua. Tutkimustuloksista raportoidaan ainoastaan
keskeisimmät tulokset. Raportissa kuvataan monipuolisesti menetelmän heikkouksia ja
vahvuuksia tutkimusprosessin eri vaiheissa, muun muassa mihin menetelmä soveltuu/ei sovellu
ja miten/miksi saatuihin tuloksiin päädyttiin sekä miten luotettavaa tietoa saatiin.
Menetelmäkirjallisuutta apuna käyttäen voit pohtia esimerkiksi:
Miten valittu menetelmä soveltui tähän tutkimukseen ja mitkä ovat menetelmän
vahvuudet ja heikkoudet tutkimusprosessin eri vaiheissa?
Miten käytetty menetelmä vaikutti saatuihin tuloksiin? Olisiko toisella menetelmällä
päädytty samanlaisiin tuloksiin/johtopäätöksiin?
Minkälainen merkitys menetelmävalinnalla on ylipäätään koko tutkimukselle?
Mihin menetelmävalinnan tulisi perustua ja minkälaiset tekijät siihen vaikuttavat?
Miten menetelmä soveltuu kasvatustieteisiin (mahdollisuudet ja haasteet)?
Tutkimusraportin muotoseikoissa noudatetaan yleisiä esseen kirjoitusohjeita. Tutkimusraportin
loppuun liitetään itsearviointi. Tutkimusraportti arvioidaan numeerisesti asteikolla 1–5
Moodlessa olevaa arviointilomaketta käyttäen.
Tutkimussuunnitelman ja -raportin sisältö
Ennen tutkimusharjoituksen toteuttamista laaditaan tutkimussuunnitelma, joka palautetaan
verkkoalueelle hyvissä ajoin ennen menetelmäkohtaista pienryhmäohjausta. Suunnitelmat
käsitellään opettajan johdolla, ja niistä saadaan palautetta ennen tutkimusharjoitusten
toteuttamista. Aineistoa ei kannata kerätä ennen suunnitelmasta saatua palautetta.
(Tutkimussuunnitelmista annetaan palautetta menetelmäkohtaisessa ryhmäohjauksessa. Jos teet
tutkimusraportin
muuna
ajankohtana,
aloita
tutkimusharjoituksen
tekeminen
tutkimussuunnitelmalla,
mutta
tällöin
sitä
ei
tarvitse
palauttaa
Moodleen.)
Tutkimussuunnitelmaan kirjoitetaan auki tutkimusraportin kohdat 1–4. Myös työn alustava
otsikko, sisällysluettelo ja alustava lähdeluettelo pitää tutkimussuunnitelmassa olla. Liitteeksi
laitetaan menetelmästä riippuen kysely- tai havainnointilomake tai haastattelurunko.
Tutkimusraportti koostuu seuraavista osista:
Kansi- eli nimiölehti
Raportin kansilehdessä (oikea alalaita) tulee mainita nimen ym. tietojen lisäksi
tutkimusmenetelmä, jota tehtävässä on käytetty, jotta tehtävä löytää vaivattomasti oikealle
opettajalle arvioitavaksi.
Sisällysluettelo
1 Johdanto
Tässä osassa tuodaan esille tutkimuksen aihe ja sen rajaus eli luonnehditaan tutkimuksen
tarkoitus lyhyesti.
2 Tutkimuksen teoreettis-käsitteelliset lähtökohdat eli teoreettinen viitekehys Tässä osassa
määritellään tutkimuksen peruskäsitteet ja/tai luodaan lyhyt katsaus aikaisempaan tutkimukseen
tai teoreettiseen lähtökohtaan (käytetään vähintään yhtä aikaisempaa tutkimusta/teoriaa, ei
kuitenkaan pro gradua tai muuta sen tasoista opinnäytetyötä eikä wikipediaa)
3 Tutkimuskysymys (-kysymykset)
4 Menetelmäosa eli käytetyn menetelmän, toteutuksen ja analyysin kuvaus
Tässä osassa kuvataan tutkimusmenetelmää ja tulosten analyysia lähdekirjallisuutta hyödyntäen.
Tutkimusharjoituksen toteutus kuvataan siten, että se olisi kuvauksen pohjalta toistettavissa sekä
lisäksi kuvataan käytetty aineisto tai kohdejoukko sekä valinnan perustelu. (Em. asiat
jäsennellään tarkoituksenmukaisiin alalukuihin.) Lisätietoja menetelmäosassa kuvattavista
asioista saat luennoilla ja pienryhmäopetuksessa sekä menetelmäkirjallisuudesta.
5 Tulososa eli päätulosten esittely analyysin pohjalta
6 Pohdinta, jossa tulosten yhteenvetoa ja johtopäätöksiä
7 Metodinen arviointi, jossa arvioidaan metodikirjallisuuttakin apuna käyttäen
tutkimusmenetelmän soveltuvuutta suhteessa omaan aiheeseen/tutkimuskysymyksiin/tuloksiin
(vahvuuksia, heikkouksia, hyviä ja huonoja puolia) sekä tutkimusprosessia kokonaisuudessaan.
Lähdeluettelo
Liitteet
Liitteeksi laitetaan tutkimusmenetelmästä riippuen kyselylomake, havainnointilomake (itse
kehitetty) tai haastattelurunko sekä yksi litteroitu haastattelu (parityössä 2 ja pienryhmätyössä 3
litteroitua haastattelua)
Opetuksen aikataulu:
Luennot / Nieminen ja Tuijula maanantaina 11.1.2016 klo 16:30–20:00 Brahea-keskuksen
auditorio, Lemminkäisenkatu 14–18 A, DataCity, 2. krs JA
Luennot / Kajamies ja Silmäri-Salo maanantaina 18.1.2016 klo 16:30–19:45 Brahea-keskuksen
auditorio, Lemminkäisenkatu 14–18 A, DataCity, 2. krs
Menetelmäkohtainen ryhmäohjaus / Kajamies, Nieminen, Silmäri-Salo ja Tuijula lauantaina
6.2.2016 klo 9:00–12:30 TAI klo 13:00–16:30 Educariumin ryhmätilat, Assistentinkatu 5,
ilmoittautuminen menetelmäryhmään verkkoalueella 20.–31.1.2016.
Ryhmäohjauksessa on läsnäolovelvollisuus. Jos et perustellusta syystä voi osallistua ohjaukseen,
tulee poissaolo korvata ohjeellista sivumäärää laajemmalla tutkimusraportilla. Tutkimusraporttia
laajennetaan noin 4 sivulla syventäen menetelmän esittely- ja arviointiosuutta
tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen (mm. menetelmän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet,
rajoitukset, tiedon luotettavuus). Laita korvaavasta osuudesta maininta esimerkiksi
tutkimusraportin itsearviointiin. Ryhmätyössä poissaolon korvaava osuus osoitetaan opiskelijan
nimetyllä osuudella.)
Tutkimusraportin palautus: Empiiriset tutkimusmenetelmät -tutkimusraportin palautus
11.3.2016 mennessä.
Tenttipäivät: 16.9., 9.12.2015, 13.1., 17.2., 11.5.2016 klo 18.00–21.00. Sähköinen tentti on
avoinna syyslukukaudella 17.8.–11.12.2015 ja kevätlukukaudella 1.2.–1.7.2016. Lisäksi tentin
voi tehdä Moodletenttinä omalta tietokoneelta, linkki opintojen verkkoalueella Moodlessa.
Moodletentti on avoinna yleisinä tenttipäivinä klo 18:30 alkaen kahden vuorokauden ajan.
Koulutuspolitiikka 6 op
Vastuuhenkilö
professori Arto Jauhiainen (luennot), yliopisto-opettaja Tiina Tuijula (tentit)
Osaamistavoitteet
Opiskelija hahmottaa koulutuksen osana yhteiskuntaa ja yhteiskuntapolitiikkaa. Hän tuntee
koulutuspolitiikan tutkimuksen keskeiset teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä
suomalaisen koulutusjärjestelmän ja sen ohjauksen ja päätöksentekojärjestelmän keskeiset
historialliset muutokset. Hän osaa havainnoida koulutuksen keskeisiä ylikansallisia virtauksia ja
niiden yhteyttä suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Opiskelija ymmärtää keskeiset
koulutuspoliittiset käsitteet, osaa muodostaa koulutuspolitiikan kysymyksistä omia, perusteltuja
näkemyksiä sekä on harjaantunut keskustelemaan niistä.
Sisältö
- koulutuksen makrososiologia sekä koulutuspolitiikan, koulutuksen ohjauksen, hallinnon ja
hallinnan käsitteistö ja teoreettiset lähtökohdat
- suomalaisen koulutusjärjestelmän eri osien muotoutuminen sekä koulutuksen ohjauksen
muutokset 1900-luvun alusta 2010-luvulle
- koulutus osana suomalaista hyvinvointivaltiota ja sen muutosta 15
- ”uusi” koulutuspolitiikka, sen ideologiset lähtökohdat, toimijat sekä ilmeneminen ja
vaikutukset kansallisesti ja kansainvälisesti.
Opetuksen toteutustavat
Luento-opetus 5 t, Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 6 t, Itsenäinen työskentely
Vaadittavat opintosuoritukset
Kirjallinen tentti
Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot
Kirjallinen tentti suoritetaan yleisenä kirjallisena tenttinä tai sähköisenä tenttinä.
Suositeltu suoritusajankohta
1. vuoden kevät
Arviointi
Numerolla 1–5
Oppimateriaali
Tentittävä kirjallisuus:
1. Rinne, R., Tähtinen, J., Jauhiainen, A. & Broberg, M. (toim.) 2011. Koulutuspolitiikan
käytännöt kansallisessa ja ylikansallisessa kehyksessä. Kasvatusalan tutkimuksia – Research in
Educational Sciences 54. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen Seura. Luvut 1, 3, 7 ja 10.
(löytyy myös Moodlesta) JA
2. Ozga, J. Dahler-Larsen, Segerholm, C. & Simola, H. (eds.) 2011. Fabricating Quality in
Education. Data and Governance in Europe. London & New York: Routledge. (saatavana myös
e-kirjana) JA
3. Antikainen, A. 2010. The Capitalist state and Education. The Case of Restructuring the
Nordic Model. Current Sociology 58 (4) 530–550. (löytyy kirjaston verkkoaineistoista
kirjautumalla Nelliportaaliin) JA
4. Miettinen, R. 2014. Kykenevöittävä hyvinvointivaltio ja koulun kehittämisen haasteet.
Kasvatus 1 (45), 7–18. (löytyy myös Moodlesta)
Tenttikysymykset
Tenttiin tulee vastattavaksi 2–3 kysymystä seuraavista vaihtoehdoista.
1. Mitä on politiikka ja erityisesti koulutuspolitiikka? Pohdi hyvinvointivaltiollisen ja
markkinalähtöisen koulutuspolitiikan tunnuspiirteitä.
2. Kuvaile, mitä on hallinta (governance) ja miten sitä toteutetaan eurooppalaisessa
koulutuspolitiikassa.
3. Mitä ovat politiikan teknologiat, niiden soveltaminen suomalaisessa yliopistopolitiikassa ja
niiden vastaanotto yliopistoväen piirissä?
4. Pohdi eurooppalaisen koulutusmaiseman muutosta, vallan ja hallinnan käyttöä
koulutuspolitiikassa sekä kansallisvaltioiden muuttuvaa asemaa.
5. Miten markkinalähtöisyys ja yritysmäisyys ilmenevät nykyaikaisessa koulutuspolitiikassa
Suomessa ja ulkomailla?
6. Kuvaile perusopetuksen arviointi- ja laadunhallintapolitiikan keskeisiä piirteitä ja sitä, miten
maamme suhteutuu tältä osin muihin Euroopan maihin.
7. OECD koulutuspolitiikan toimijana: kuvaile sen asemaa, toimintatapoja ja tavoitteita ja
Suomessa harjoitetun koulutuspolitiikan suhdetta OECD:hen.
8. Kuvaile OECD:n 2006 arviointia korkea-asteen koulutuksesta Suomessa.
9. Millaisia koulun kehittämisen haasteita Miettisen artikkelissa esitellään ja miten
kykenevöittävän hyvinvointivaltion näkökulma liittyy niihin ja mitä sillä tarkoitetaan?
10. Kuvaile pohjoismaisen hyvinvointivaltion muutosta, koulutusjärjestelmää ja tulevaisuuden
kuvaa (the Nordic model).
Luentojen aikataulu:
Luennot / Arto Jauhiainen torstaina 3.3.2016 JA maanantaina 7.3.2016 klo 17:00–19:00 Braheakeskuksen auditorio, Lemminkäisenkatu 14–18 A, DataCity, 2. krs
Tenttipäivät: Koulutuspolitiikan tentti 16.9.2015, 13.1., 16.3., 13.4. ja 8.6.2016. Sähköinen
tentti on avoinna syyslukukaudella 17.8.–11.12.2015 ja kevätlukukaudella 1.2.–1.7.2016.
Koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 3 op
Vastuuhenkilö
Tohtorikoulutettava Reeta Lehto
Osaamistavoitteet
Opiskelija ymmärtää koulutussuunnittelun teoreettisia lähtökohtia ja periaatteita. Hän osaa
erotella erilaisia koulutussuunnittelumalleja ja tuntee projektityöskentelyn periaatteet. Lisäksi
opiskelija osaa analysoida koulutuksen kehittämishankkeita.
Sisältö
- koulutuksen suunnittelun yleiset lähtökohdat
- koulutuksen suunnittelun kehystekijät ja erilaiset suunnittelumallit
- oppimisympäristöjen suunnittelu, esim. verkko-oppimisympäristö
- projektityöskentely koulutuksen eri tasoilla
- koulutuksen kehittämishankkeet
Opetuksen toteutustavat
Verkkoluentotallenne, Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 6 t, Itsenäinen työskentely
Vaadittavat opintosuoritukset
Oppimispäiväkirja, osallistuminen opetukseen, projektityö yksilö- tai parityönä.
Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot
Projektityössä opiskelija tekee haastattelun (koulutus)organisaatiossa, jossa on käynnissä
koulutukseen/koulutussuunnitteluun liittyvä hanke tai projekti. Opiskelija esittää projektityönsä
opinto/verkkoryhmässä (läsnäolovelvollisuus).
Suositeltu suoritusajankohta
1. vuoden kevät
Arviointi
Oppimispäiväkirja numerolla 1–5, projektityö hyväksytty–hylätty.
Oppimateriaali
Kolme aiheeseen liittyvää tieteellistä artikkelia sekä mahdollinen muu opettajan ilmoittama
oppimateriaali.
Oppimispäiväkirja
Oppimispäiväkirjan lähdekirjallisuutena käytetään kolmea aiheeseen liittyvää tieteellistä
artikkelia sekä mahdollista muuta opettajan ilmoittamaa oppimateriaalia. Oppimispäiväkirjan
laajuus on 10–12 sivua. Oppimispäiväkirjan tavoitteena on opintojakson keskeisten
asiasisältöjen ja oman oppimisen kannalta merkittävien kokemusten analysointi monipuolisesti
eri näkökulmista. Oppimispäiväkirjassa yhdistyvät verkkoluennon ja lähdekirjallisuuden
keskeiset sisällöt sekä projektityön kokemukset ja sisällöt. Lähdekirjallisuutta hyödynnettäessä
tulee merkitä tekstinsisäiset lähdeviitteet. Oppimispäiväkirjalta edellytetään asioiden käsittelyä
teoreettisella tasolla lähdekirjallisuutta hyödyntäen sekä asioiden ja oppimiskokemusten
pohdintaa perusteluineen ja konkreetein esimerkein. Arvioi myös omaa oppimistasi ja
onnistumistasi suhteessa opintojakson tavoitteisiin ja perustele arviointisi. Oppimispäiväkirja on
yksi väline oman reflektiivisen ajattelun ja itsearviointitaitojen kehittämiseen.
Kirjoittamisprosessin avulla opiskeltava asia liitetään laajempaan asiayhteyteen sekä kytketään
omia kokemuksia ja ajatuksia opiskeltavaan ainekseen. Oppimispäiväkirjan avulla rakennat
aktiivisesti omaa käsitystäsi opiskeltavista asioista ja opit arvioimaan omaa oppimistasi. Se tukee
tietopohjan rakentamista ja kokonaiskuvan muodostamista. Henkilökohtaisen näkemyksen
muodostaminen auttaa niin asioiden muistamisessa kuin ymmärtämisessäkin.
Kysymyksiä pohdinnan avuksi
Luennon, opinto/verkkotyöskentelyn, projektityön, kirjallisuuden ja itsenäisen opiskelun aikana
voit oppimispäiväkirjan kirjoittamisessa käyttää apuna esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
• Mitä opit? Mitä tapahtui? Tässä kohtaa muistele, palauta mieleesi ja kuvaile. Keskity
keskeisimpiin ja uusiin asioihin, älä pyri referoimaan kaikkea.
• Mikä jäi epäselväksi? Tämä kysymys on edellistä vaikeampi. Tässä kohtaa joudut miettimään
syvällisesti käsiteltyjä asioita ja pohtimaan, oletko mielestäsi ymmärtänyt ne vai onko jokin asia
jäänyt epäselväksi.
• Mitä pohdit ja mitä oppimasi tieto sinulle merkitsee? Mikä on merkityksellistä oman toimintasi
näkökulmasta? Tämä on oppimispäiväkirjan vaativin ja tärkein kysymys. Tähän kysymykseen
vastaaminen tähtää siihen, että oppimistilanteessa käsitellyistä asioista tulee sinulle
henkilökohtaisesti merkityksellisiä. Pohtimalla sitä, mitä tieto merkitsee, minkälaisia ajatuksia se
herättää, miten arvioit uutta tietoa ja miten se on yhteydessä aikaisempiin tietoihisi, pystyt
muodostamaan henkilökohtaisen, analyyttisen ja perustellun näkemyksen asiasta.
Kirjallisuus:
Valitse seuraavasta kirjallisuuslistasta vähintään kolme eri lähdettä oppimispäiväkirjan lähteeksi.
Vaihtoehtoisesti voit käyttää myös muuta aiheeseen sopivaa kirjallisuutta.
Auvinen, P., Hirvonen, K., Dal Maso, R., Kallberg, K. & Putkuri, P. 2007.
Opetussuunnitelma ammattikorkeakoulussa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun
julkaisuja. (luettavissa osoitteessa
http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/B9_verkkojulkaisu_uudistettu_painos.pdf)
Caffarella, R. S. 2002. Planning programs for adult learners. A practical guide for educators,
trainers and staff developers. San Francisco: Jossey-Bass.
Campbell, H. 2012. ‘Planning ethics’ and rediscovering the idea of planning. Planning Theory
11(4) 379–399.
Campbell, H. 2012. Planning to Change the World: Between Knowledge and Action Lies
Synthesis. Journal of Planning Education and Research 32(2), 135–146. (löytyy Moodlealueelta)
Campbell, H., Tait, M. & Watkins, C. 2014. Is There Space for Better Planning in
a Neoliberal World? Implications for Planning Practice and Theory. Journal of Planning
Education and Research, 34(1) 45–59.
Cervero, R. M. & Wilson, A. L. 2006. Working the Planning Table. Negotiating
democratically for adult, continuing and workplace education. San Francisco: Jossey-Bass.
Christensen, K. S. 2015. Both Process and Outcome Essential to Planning. Journal of Planning
Education and Research,January 27, 1– 11. (julkaistu toistaiseksi vain online-muodossa, löytyy
esim. Google Scholarin kautta)
Heiskanen, T., Leinonen, M., Järvensivu, A. & Aho, S. (toim.) 2008. Kohti uutta työelämää.
Tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen. Tampere: Tampere University Press.
Huotari, V. 2004. Hiljainen tieto koulutussuunnittelussa. Kasvatus 35 (4), 420–434.
(luettavissa Moodlealueella).
Kopra, P. 2004. Hyvin suunniteltu, kerralla valmis. Turun ammattikorkeakoulun
täydennyskoulutus- ja palvelukeskuksen suunnittelun prosessit. Turun ammattikorkeakoulun
raportteja 28.
Lennon, M. 2015. Finding Purpose in Planning. Journal of Planning Education and Research
35(1), 63–75.
Levälahti, S. 2006. Koulutustarjonnan alue-ennakointiyhteistyön nykytila ja
kehittämistarpeet. Moniste 4/2006. Helsinki: Opetushallitus.
Pelin, R. 2011. Projektihallinnan käsikirja. Helsinki: Projektijohtaminen Oy.
Rantala, K. & Sulkunen, P. (toim.) 2007. Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Helsinki:
Gaudeamus.
Rissanen, T. 2002. Projektilla tulokseen. Projektin suunnittelu, toteutus, motivointi ja
seuranta. Jyväskylä: Pohjantähti.
Saikkonen, S., Härkönen, A. & Järvinen, M.-R. 2007. Koulutusorganisaation rooli ja
haasteet alueellisessa ennakoinnissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 9 (4), 27–37.
Seppänen-Järvelä, R. 2004. Prosessiarviointi kehittämisprojekteissa. Opas käytäntöihin.
Stakes, FinSoc. Arviointiraportteja 4/2004. Helsinki. (luettavissa osoitteessa
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75862/Arviointiraportteja4_04.pdf?sequence=
1 ja Moodlealueella)
Seppänen-Järvelä, R. & Vataja, K. (toim.) 2009. Työyhteisö uusille urille. Kehittäminen osaksi
arjen työtä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Shenhar, A.J. & Dvir, D. 2007. Project Management Research – The Challenge and
Opportunity. Project Management Journal 38 (2), 93–99.
Silfverberg, P. 2007. Ideasta projektiksi. Projektinvetäjän käsikirja. Helsinki:
Konsulttitoimisto Planpoint Oy & Työministeriö.
Smith, C. 2007. Making Sense of Project Realities. Theory, Practice and the Pursuit of
Performance. Aldershot: Gower Publishing Limited & Burlington: Ashgate Publishing
Company.
Virkkunen, J. 2007. Kehittämistyön murros sosiaalialalla: hankekehittämisestä rajat
ylittävään konseptikehittämiseen. KONSEPTI 4 (1).
Väistö, R. (toim.) 2007. Työntekijä oman työnsä kehittäjänä.
ammattikorkeakoulu: Julkaisusarja C: Tiedotteita, 27. (luettavissa osoitteessa
http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/c27_verkkojulkaisu.pdf)
Pohjois-Karjalan
Projektityön suunnittelu, toteutus ja raportointi
Projektityö toteutetaan tekemällä koulutussuunnittelijan / projektityöntekijän (nimike voi olla
joku muukin) haastattelu jossakin koulutus- tai työorganisaatiossa tai organisaatiossa, jossa on
käynnissä koulutuksen kehittämiseen liittyvä hanke tai projekti. Haastattelussa pyritään
mahdollisimman monipuolisesti selvittämään organisaation, hankkeen, projektityöskentelyn
ja/tai koulutussuunnittelun käytäntöjä koulutuksen kehittämisessä ja suunnittelussa ottaen
huomioon kyseisessä organisaatiossa vallitsevat lainalaisuudet. Toisin sanoen voit siis
haastatella joko koulutussuunnittelijaa ja keskittyä näin suunnittelutyöhön tai vaihtoehtoisesti
tutustua johonkin koulutuksen kehittämishankkeeseen haastattelemalla projektityöntekijää.
Nämä voivat tietysti myös limittyä osittain toisiinsa. Tehtävän voi tehdä yksilö- tai
pienryhmätyönä.
Haastattelun suunnittelussa ja toteutuksessa voi käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:
Haastatellun työnkuva, koulutus ja työkokemus
Kuvaus organisaatiosta (esim. onko kyseessä projektiorganisaatio vai perinteinen
organisaatio?)
Hankkeen/projektin/koulutuksen tavoitteet ja tämän hetkinen vaihe
Mistä hankkeen/koulutuksen idea/aloite tuli?
Miten hankkeen/koulutuksen suunnittelu eteni? Esimerkiksi minkälaisia kartoituksia,
esiselvityksiä ym. valmisteluja tehtiin? Ketkä kaikki olivat/ovat mukana suunnittelussa?
Mitä eri organisaatioita tai toimijoita on hankkeessa/koulutuksessa mukana?
Minkälaista työskentely on käytännössä?
Minkälaisia koulutuksen suunnittelukäytäntöjä mahdollisesti on käytössä?
Miten hanke/projekti on edennyt? Onko siinä ilmaantunut ongelmia ja jos niin
minkälaisia ja
miten nämä on pyritty ratkaisemaan?
Rahoitus ja resurssit
Aikataulu
Jatkosuunnitelmat hankkeen/projektin jälkeen
Monimuoto-opintojen opiskelijat esittävät työnsä omassa opintoryhmässään toteutuksesta
riippuen
yksilötai pienryhmätyönä.
Verkko-opintojen
opiskelijat
osallistuvat
verkkotyöskentelyyn, jonka ohjeistus tulee Moodleen. Ellet pysty osallistumaan
ryhmätyöskentelyyn aikataulun mukaan, tee kirjallinen korvaava tehtävä yksilötyönä. Toteuta
projektityön haastattelu opiskeluoppaan ohjeiden mukaan. Raportoi haastattelu kirjallisena
tehtävänä, jonka laajuus on noin 3 sivua huomioiden opiskeluoppaan ohjaavat kysymykset.
Tehtävässä tulee hyödyntää lähdeviitteet merkiten 2–3 artikkelia tai teosta. Tehtävän arvioi
oppiaineen suunnittelija asteikolla hyväksytty–täydennettävä. Palauta tehtävä Moodleen.
Verkkotyöskentelyn aikataulu: vk 19–21/2016, ilmoittautuminen opintojen verkkoalueella ko.
jakson lohkossa.
Oppimispäiväkirjan ja kirjallisen projektityön palautus: 27.5.2016 mennessä.
Koulutuksen vaikuttavuus ja arviointi 4 op
Vastuuhenkilö
tutkijatohtori Nina Haltia
Osaamistavoitteet
Opiskelija on perehtynyt koulutuksen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin sekä arvioinnin
teoreettisiin lähtökohtiin, menetelmiin ja merkitykseen koulutuksen eri tasoilla.
Sisältö
- koulutuksen vaikuttavuus
- arviointi koulutuspolitiikan osana
- koulutuksen arviointi ja laatu
- arvioinnin etiikka
Opetuksen toteutustavat
Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 6 t, Itsenäinen työskentely
Vaadittavat opintosuoritukset
Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen + Kirjallinen tentti
Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot
Kirjallinen tentti suoritetaan yksilö- tai paritenttinä yleisenä kirjallisena tenttinä, sähköisenä
tenttinä tai Moodletenttinä omalta tietokoneelta. Jos opiskelija osallistuu pienryhmä- tai
verkkotyöskentelyyn ja tekee siihen liittyvän tutustumiskäynnin, hän tenttii oppimateriaalin
kohdat 1–2.
Suositeltu suoritusajankohta
2. vuoden syksy
Arviointi
Tentti numerolla 1–5, Pienryhmäopetus hyväksytty–hylätty
Oppimateriaali
Tentittävä kirjallisuus:
1. Korkeakoski, E. & Silvennoinen, H. (toim.) 2008. Avaimia koulutuksen arvioinnin
kehittämiseen. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto. JA
2. Linnakylä, P. & Välijärvi, J. 2005. Arvon mekin ansaitsemme. Kansainvälinen arviointi
suomalaisen koulun kehittämiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus. JA
3. Korkeakoski, E. & Tynjälä, P. (toim.) 2010. Hyötyä ja vaikuttavuutta arvioinnista.
Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto, sivut 1–134.
Verkkotyöskentelyn aikataulu: 31.8.–13.9.2015. Ilmoittautuminen Moodlessa 24.8.2015
mennessä ja oppilaitosvierailun raportin palautus verkkoalueelle 28.8.2015 mennessä.
Verkkotyöskentelyyn otetaan 20 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Työskentelyn
tarkempi kuvaus löytyy verkkoalueelta.
Tenttipäivät: Koulutuksen vaikuttavuus ja arviointi -tentti 16.9., 14.10., 11.11.2015 ja 11.5. ja
8.6.2016 klo 18.00–21.00. Sähköinen tentti on avoinna syyslukukaudella 17.8.–11.12.2015 ja
kevätlukukaudella 1.2.–1.7.2016. Lisäksi tentin voi tehdä Moodletenttinä omalta tietokoneelta,
linkki opintojen verkkoalueella Moodlessa. Moodletentti on avoinna yleisinä tenttipäivinä klo
18.30 alkaen kahden vuorokauden ajan.
Proseminaari 8 op
Vastuuhenkilö
yliopisto-opettaja Tiina Tuijula
Osaamistavoitteet
Opiskelija
- tuntee kasvatustieteellisen tutkimusprosessin eri vaiheet ja kykenee toteuttamaan ne
- osaa asettaa mielekkään tutkimusongelman
- osaa hankkia tutkimusaineiston sekä analysoida ja tulkita sitä
- osaa tieteellisen kirjoittamisen, tutkimusten arvioinnin ja tieteellisen keskustelun perustaitoja
Sisältö
- kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologiset ja metodiset perusteet
- aiheen valinta ja rajaus
- tutkimuskirjallisuuteen perehtyminen ja tutkimussuunnitelman laatiminen
- aineiston hankinta ja tulosten analyysi
- tieteellinen raportointi sekä kritiikki (opponointi) ja keskustelu
Opetuksen toteutustavat
Luento-opetus 6 t, Pienryhmäopetus 7 t (ohjaavat opettajat), Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 12
t (tuutorit), Seminaari (ohjaavat opettajat), Itsenäinen työskentely
Toteutustapojen lisätiedot
Luento-opetus on yhteinen erityispedagogiikan ja kasvatustieteen aineopintojen opiskelijoille.
Itsenäinen ja ohjattu työskentely jakautuvat syys- ja kevätlukukaudelle.
Syyslukukausi: Johdantoluennot, kirjallisuuteen perehtyminen, tutkimussuunnitelman
laatiminen.
Kevätlukukausi: Aineiston hankinta ja analyysi, raportointi ja tutkimuksen esittäminen,
opponointi sekä osallistuminen oman ja muiden tutkielmien pohjalta käytävään keskusteluun.
Vaadittavat opintosuoritukset
Tutkielma, Seminaari
Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot
Tutkielma tehdään yksilö- tai parityönä. Lähipäivien luento- ja pienryhmäopetuksessa sekä
palauteseminaarissa on osallistumisvelvollisuus.
Arviointi
Numerolla 1–5
Suositeltu suoritusajankohta
2. vuoden syksy, 2. vuoden kevät
Edeltävät opinnot
1. Empiiriset tutkimusmenetelmät kasvatustieteissä -opintojakson suorittaminen ennen
proseminaariin osallistumista tai sen aikana.
2. Lisäksi aineopinnoista tulee olla suoritettuna vähintään kaksi opintojaksoa.
Oppimateriaali
Oheislukemistona käytetään:
1. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007 tai uudempi painos. Tutki ja kirjoita.
Helsinki: Kariston kirjapaino. JA
2. Tähtinen, J. & Isoaho, H. 2001 tai uudempi vastaava painos. Tilastollisen analyysin
lähtökohtia. Ensiaskeleet kvantiaineiston käsittelyyn, analyysiin ja tulkintaan SPSSohjelmaympäristössä. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Oppimateriaalit 13. JA
3. Eskola, J. & Suoranta, J. 2008 tai vanhempi vastaava painos. Johdatus laadulliseen
tutkimukseen. Tampere: Gummerus.
Opetuksen aikataulu:
Proseminaariryhmät alkavat aina syksyisin. Ilmoittautuminen proseminaariryhmään
tapahtuu Moodlessa ko. jakson verkkoalueella 13.8.–13.9.2015. Syyslukukaudella 2015
proseminaariryhmät alkavat Alkio-opistossa Korpilahdella, Sipoon kansalaisopistossa,
Sastamalan opistossa sekä verkko-opintojen ryhmät, joissa palauteseminaari pidetään Turussa.
Proseminaarin lähipäivät (luentoja ja pienryhmäopetusta) ovat Turussa lauantaina 3.10.2015 JA
lauantaina 14.11.2015 klo 9.00–n. 16 ls. EDU 1, Educarium, Assistentinkatu 5. Päivien ohjelma
julkaistaan verkkoalueella. Lähipäivissä on osallistumisvelvollisuus ja vain perustellusta syystä
poissaolon voi korvata kirjallisella tehtävällä. Tehtävät julkaistaan verkkoalueella lähipäivien
jälkeen. Palauteseminaari on kevätlukukaudella 2016 ohjaavan opettajan kanssa sovitun
aikataulun mukaan (osallistumisvelvollisuus).