Kaavoituskatsaus Planläggningsöversikt 2015
Kaavoituskatsaus Planläggningsöversikt Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 20.5.2015 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 2.6.2015 2015 Hyvä kuntalainen, Bästa kommuninvånare tähän kaavoituskatsaukseen on koottu tiivistetysti tietoa Sipoon kunnan maankäytön suunnittelusta, kaavahankkeista, liikennesuunnittelusta sekä toteutuksesta. Kaikista vireillä olevista ja vuoden 2014 aikana hyväksytyistä kaavahankkeista on lyhyet esittelyt. Katsauksesta löydät myös kaavoituksen yhteystiedot ja ohjeet, miten voit itse osallistua ja vaikuttaa maankäyttöä koskevaan suunnitteluun. Kunnan internet-sivuilta (www.sipoo.fi/kaavoitus) löytyy kaikkia käynnissä olevia ja jo lainvoimaisia kaavahankkeita koskeva materiaali. I den här planläggningsöversikten har vi sammanfattat information om Sibbo kommuns markanvändningsplanering, planprojekt, trafikplanering och genomförande. Alla anhängiga planprojekt samt planprojekt som godkänts under det senaste året presenteras kort. I planläggningsöversikten hittar du också planläggningens kontaktuppgifter och anvisningar för hur du själv kan påverka och delta i planeringen av markanvändningen. På kommunens webbplats (www.sibbo.fi/planläggning) finns material om såväl pågående som redan lagakraftvunna planprojekt. Seuraavan vuoden kuluessa käynnistyy myös uusia kaavoitushankkeita, jotka kaikki on esitelty kunnan kaavoitusohjelmassa. Lisäksi saattaa ilmetä uusia kaavoitustarpeita, joita ei ole ollut aiemmin tiedossa. Näiden kaavahankkeiden vireille tulosta saa tietoa mm. kunnan internet-sivuilta. Under nästa år inleds också nya planläggningsprojekt vilka presenteras i kommunens planläggningsprogram. Dessutom kan nya, inte tidigare kända planläggningsbehov framkomma. Information om sådana planprojekt publiceras bl.a. på kommunens webbplats. Sipoon kunnassa pyrimme tehostamaan ja uudistamaan palveluitamme pääsääntöisesti digitalisaation avulla. Kehitys- ja kaavoituskeskuksessa panostamme mm. paikkatietojärjestelmän kehittämiseen sekä sähköisen asioinnin ja osallistumisen edistämiseen. Esimerkiksi kaavoituskatsauksen painattamisesta ja postittamisesta on luovuttu, ja tietoa pyritään jakamaan entistä enemmän internetin välityksellä. I SIbbo kommun strävar vi till att effektivera och förnya våra tjänster huvudsakligen genom digitalisering. Utvecklings- och planläggningscentralen satsar bl.a. på utveckling av geoinformationssystem och befrämjandet av elektronisk ärendehantering och elektroniskt deltagande. Vi har i år t.ex. avstått från att trycka och posta planläggningsöversikten och istället sprida informationen via webben. Tulevaisuuden Sipoossa on tiiviitä taajamakeskuksia palveluineen ja joukkoliikenneyhteyksineen, luonnonläheisiä asuinalueita sekä maaseutua. Siis kaikille jotain! Kunnan kehittäminen edellyttää riittävää kaavavarantoa asumiselle, työpaikoille ja palveluille. Työpaikkaomavaraisuuden lisääminen on tärkeä tavoite. Uuden kaupunkirakenteen toteuttaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan on nykyisin jo välttämättömyys kestävässä maankäytön suunnittelussa. Kunnan talous vaatii tuloja tonttien myynnistä ja pitkäjänteistä maapolitiikkaa, josta kerrotaan tarkemmin tässä katsauksessa. I framtidens Sibbo finns tättbebyggda tätortscentra med service och kollektivtrafikförbindelser, naturnära bostadsområden och landsbygd. Alltså något för envar! Självförsörjningsgraden i fråga om arbetsplatser är ett viktigt mål. Genomförandet av ny stadsstruktur som stöder sig på goda kollektivtrafikförbindelser är numera redan ett måste för en hållbar planering av markanvändningen. Kommunens ekonomi behöver inkomsterna från tomtförsäljning och långsiktig markpolitik, vilket vi redogör för i den här planläggningsöversikten. Sipoon kunta on myös mukana koko pääkaupunkiseudun suunnittelussa. Helsingin seudulle on juuri laadittu yhteinen maankäyttösuunnitelma (MASU 2015) sekä liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015), jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Seudun asuntostrategia puolestaan linjaa asunto- ja maapoliittiset tavoitteet. Sibbo kommun deltar också i planeringen av hela huvudstadsregionen. En gemensam markanvändningsplan (MASU 2015) har nyligen utarbetats för Helsingforsregionen och trafiksystemplanen (HLJ 20115) i vilken utvecklingsprinciperna och lösningarna för områdes- och samhällsstrukturen samt trafiksystemet samordnas. Regionens bostadsstrategi drar för sin del upp riktlinjerna för bostads- och markpolitiska mål. Pekka Söyrilä Vt. Kehitysjohtaja - Tf. Utvecklingsdirektör 2 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 3 Kunnan asumiseen varattujen tonttien riittävyys Omfattningen av de tomter som reserverats för boende Kesäkuussa 2012 solmitun valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen 20122015 mukaisesti Sipoon kunta on sitoutunut luomaan edellytykset keskimäärin 330 asunnon (43 250 k-m2) vuosituotannolle vuosien 2012-2015 aikana. I det intentionsavtal om markanvändning, boende och trafik som slöts mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen i juni 2012 har Sibbo förbundit sig att skapa förutsättningar för en årlig produktion på 330 bostäder i snitt (43 250 vy-m2) under åren 2012-2015. Vuonna 2014 valmistui asuinkaavavarantoa 28.080 k-m2. Lisäksi kaavaehdotuksena oli vuonna 2014 nähtävillä yhteensä 67.769 k-m2 asuinalueita. Vuonna 2013 ehdotusvaiheessa olleista asuinkerrosneliöistä on edelleen 87.803 k-m2 hyväksymättä. År 2014 färdigställdes sammanlagt 28.080 m2-vy planreserv för bostäder. Dessutom innefattade framlagda planförslag sammanlagt 67.769 m²-vy på bostadsområden år 2014. Av de planförslag som var framlagda år 2013 är forttfarande 87.803 m² bostadsvåningsyta inte godkända. MAL-aiesopimuksen seurantakausi päättyy vuoden 2015 lopussa. Seurantakauden yhteenlaskettu tavoite Sipoon kunnalle on 173.000 k-m2 asuinkerrosalaa. Tähän mennessä kauden aikana on valmistunut 60.135 k-m2 asuinkerrosalaa. Mikäli kaikki tällä hetkellä vireillä olevat asuinaluekaavat hyväksytään kuluvan vuoden aikana, valmistuu noin 220.000 k-m2 asuinkerrosalaa ja MALaiesopimuksen tavoite saavutetaan. Riskinä kuitenkin on, että kaikki vireillä olevat kaavat eivät ehdi hyväksyttäväksi tämän vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2013 ehdotuksena nähtävillä ollut Eriksnäs II -asemakaava odottaa edelleen hyväksymistä sopimusneuvotteluiden keskeneräisyyden vuoksi. Kokonaisuudessaan Sipoossa on tällä hetkellä asuntotuotantoon soveltuvaa asemakaavoitettua tonttivarantoa yhteensä arviolta 165 500 k-m2, mikä vastaa noin 95 % koko aiesopimuskauden asuntotuotantotavoitteesta (Sipoon asuntotuotantotavoitteen edellyttämä asemakaavoitettu kerrosala on koko kaudella yhteensä 173 000 k-m2). Lainvoimainen asuntorakentamisen kaavavaranto mahdollistaa noin 1 260 asunnon tuotannon. Kunnan myytäviin asuintontteihin voi tutustua internetissä osoitteessa www.sipoo.fi/tontit. Kaaviossa on esitetty uusi asemakaavoitettu asuntokerrosala (k-m2) vuosina 2009-2014. Vuosien 2013-2014 osalta on esitetty myös ehdotuksena nähtävillä olleiden asemakaavojen asuntokerrosala. Uppföljningsperioden för MBT-intentionsavtalet utgår i slutet av år 2015. Uppföljningsperiodens sammanlagda mål för Sibbo kommun är 173.000 m² bostadsvåningsyta. Hittills har 60.135 m²-vy uppnåtts. Om alla nu anhängiga planer som ligger på bostadsområden godkänns under det här året, färdigställs ca 220.000 m² bostadsvåningsyta och MBT-intentionsavtalets mål uppfylls. Risken är ändå att alla planer som nu är anhängiga inte hinner godkännas under det här året. T.ex. detaljplan för Eriksnäs II som var framlagd som förslag år 2013 väntar ännu på godkännande på grund av pågående avtalsförhandlingar. På det hela taget har Sibbo för närvarande en detaljplanerad, för bostadsproduktion lämplig tomtreserv på sammanlagt uppskattningsvis 165 500 vy-m2, vilket motsvarar ca 95 % av hela målet för bostadsproduktionen under intentionsavtalsperioden (den detaljplanerade våningsyta som förutsätts av Sibbo uppgår till 173 000 vy-m2 för hela perioden). Den lagkraftvunna planreserven för bostadsbyggande gör det möjligt att producera ca 1 260 bostäder. På webben finns information om kommunens bostadstomter som är till salu: www.sibbo.fi/tomter. Diagrammet visar ny detaljplanerad våningsyta för bostäder (vym2) åren 2009–2014. För år 2013-2014 anges även våningsytan i de detaljplaner som varit framlagda offentligt i förslagsskedet. k‐m2 100 000 90 000 80 000 Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä säädetään vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Suomessa on ns. hierarkkinen kaavajärjestelmä, jossa periaatteena on, että laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi mitä pienempää aluetta kaava koskee. Markanvändnings- och bygglagen (MBL), som trädde i kraft i början av år 2000, reglerar systemet för planeringen av markanvändningen. I Finland har vi ett hierarkiskt planläggningssystem som innebär att en mer allmän plan som täcker ett större område styr den mer detaljerade planläggningen. Presentationen blir mer exakt ju mindre område planen omfattar. I markanvändnings- och byggnadslagen bestäms om vilka planer en kommun kan utarbeta för att styra områdesanvändningen och om kravet på innehåll i planerna. De planer som avses i markanvändnings- och bygglagen är landskapsplan samt på det kommunala planet generalplan, delgeneralplan och detaljplan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty kaavoista, joilla alueidenkäyttöä voidaan suunnitella sekä niiden sisältövaatimuksista. Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia kaavoja ovat maakuntakaava sekä kuntatasolla yleiskaava, osayleiskaava ja asemakaava. Riksomfattande målen för områdes– användningen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa lainmukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteutumista. Pääsääntöisesti tavoitteet kuitenkin välittyvät kuntien kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009 valtioneuvoston päätöksellä. Maakuntakaava 60 000 Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaatteet ja tarpeelliset alueet maakunnan kehittämisen kannalta. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto. Kaavan vahvistamisesta päättää ympäristöministeriö. Sipoota koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnan liittojen toimintojen yhdistyttyä 1.1.2011 alkaen. 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Lainvoimainen ‐ Lagakraftvunnen Ehdotusvaiheessa ‐ I förslagskede De av statsrådet godkända riksomfattande målen för områdesanvändningen (RMO) är en del av det lagstadgade styrsystemet för områdesanvändningen. Det primära syftet med de riksomfattande målen för områdesanvändningen är att säkerställa att frågor av riksomfattande betydelse beaktas vid planläggningen i landskapen och kommunerna samt i de statliga myndigheternas verksamhet. De riksomfattande målen för områdesanvändningen ska beaktas på samtliga planläggningsnivåer så att verkställandet av dem främjas. I regel förmedlas dock målen till planläggningen i kommunerna genom styreffekten i landskapsplanen. De reviderade riksomfattande målen för områdesanvändningen trädde i kraft 1.3.2009 på beslut av statsrådet. Landskapsplan 70 000 50 000 4 Kaavajärjestelmä - Plansystemet Landskapsplanen är en plan i stora drag för användningen av områdena i landskapet. I landskapsplanen presenteras principerna för områdesanvändningen och områden som är nödvändiga för utvecklandet av landskapet. Landskapsplanen styr utarbetandet av general- och detaljplaner. Den förmedlar också de riksomfattande målen för områdesanvändningen till planläggningen i kommunerna och kopplar dem till de kommunala och lokala målen. Landskapsförbundet utarbetar och godkänner landskapsplanen. Om fastställandet av landskapsplaner beslutar miljöministeriet. För utarbetandet av den landskapsplan som omfattar Sibbo ansvarar Nylands förbund efter sammanslagningen av Östra Nylands förbund och Nylands förbund 1.1.2011. 2014 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 5 Yleiskaava Generalplan Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava). Myös sektorikohtaisia osayleiskaavoja voidaan laatia, esimerkiksi virkistysalue- tai liikenneosayleiskaava. Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai osa-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan alueiden pääkäyttötarkoitus, esim. asumiseen, virkistykseen tai työpaikka- ja liikennealueiksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta sekä muuta suunnittelua ja rakentamista. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. En generalplan utarbetas för hela kommunen eller för en del av kommunen (delgeneralplan). Även sektorbestämda delgeneralplaner kan utarbetas, t.ex. delgeneralplaner för rekreationsområden eller trafikarrangemang. I generalplaner fastställs huvudlinjerna för markanvändningen i kommunen och kommunstrukturen. Generalplanerna syftar till att i stora drag styra samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen eller en del av den, och att sammanjämka verksamheterna. I dessa planer lägger man fram principerna för den eftersträvade utvecklingen och anvisar det huvudsakliga syftet med områdena, t.ex. för boende, rekreation eller arbetsplats- och trafikområden. Generalplanerna styr detaljplanläggningen och övrigt planering samt byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner generalplaner. Asemakaava Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaavoja laaditaan taajama- tai muille alueille, joille on suunnitteilla tiiviimpää rakentamista. Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueidenkäytön järjestäminen, kehittäminen ja rakentamistapa. Siinä suunnitellaan mm. alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoittelu sekä pysäköintijärjestelyt. Asemakaavalla on rakentamista välittömästi ohjaava vaikutus. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa lomaasutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä ranta-asemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia. Ennen ranta-asemakaavan laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 §). Myös kunta voi laatia ranta-asemakaavan. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. Detaljplan En detaljplan är den mest detaljerade planformen som skapar förutsättningar för byggandet. Detaljplaner utarbetas för tätorter och andra områden för vilka man planerar komprimerat byggande. I detaljplaner fastställs i detalj hur områdena ska användas, utvecklas och bebyggas. De omfattar bl.a. områdenas användningssyfte, byggrätt, byggnadernas storlek och placering samt parkeringsarrangemang. Detaljplanerna har en direkt styrande effekt på byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner detaljplaner. Stranddetaljplan En detaljplan som i första hand behandlar fritidsboende i ett strandområde kallas stranddetaljplan. I en stranddetaljplan ges detaljerade bestämmelser om hur fritidsboende och annan områdesanvändning ska anordnas i området. Stranddetaljplaner är den enda formen av planläggning som markägare kan låta utarbeta. Innan arbetet med att utarbeta en stranddetaljplan inleds ska markägaren vara i kontakt med kommunen (MBL 74 §). Även kommuner kan utarbeta stranddetaljplaner. Stranddetaljplaner motsvarar detaljplaner till formen, men stranddetaljplaner medför inga direkta skyldigheter för kommunen på samma sätt som detaljplaner. Kommunen godkänner stranddetaljplaner. Kuka on osallinen? VEM är intressent? Osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Heitä ovat esimerkiksi kaava-alueen maanomistajat, asukkaat ja muut ympäristön käyttäjät. Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia, kun kaavoitus koskee niiden toimialaa. Jos kaava vaikuttaa yli kuntarajojen, myös toisen kunnan jäsen voi olla osallinen. Osallisten lisäksi kaavahankkeissa Intressenter är de vars förhållanden eller förmåner kan påverkas betydligt av planen. Intressenter är bl.a. markägarna i planområdet, de som bor i området och andra som använder omgivningen. Myndigheter och on niiden laajuudesta riippuen mukana myös erilaisia toteutus- ja ylläpitovaiheen palveluntuottajia, toteuttajia ja muita kumppaneita. sammanslutningar är intressenter ifall planläggningen berör deras bransch. Om planen har konsekvenser över kommungränserna, kan även en medlem i en annan kommun vara intressent. Förutom intressenterna berörs, beroende på planprojektets omfattning, även serviceproducenter, aktörer i byggnadsbranschen och andra partner av planen under och efter genomförandefasen. 6 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Kaavoituksen kulku ja vaikuttaminen Planläggningens gång och påvekan Kaavoitus on monivaiheinen ja pitkä prosessi aina kaavan vireille tulosta kaavan hyväksymiseen. Erilaisten kaavahankkeiden luonne ja niiden merkittävyys vaikuttavat kaavaprosessiin ja sen pituuteen. Kaavaprosessi kaavoituksen vireille tulemisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta aina asemakaavan lainvoimaisuuskuulutukseen kestää pienissä asemakaavoissa yleensä noin 6-12 kuukautta. Suurin osa pienten kaavojen kokonaiskestosta kuluu eriasteisiin hallinnollisiin käsittelyihin ja nähtävillä oloihin sekä lainvoimaisuuden odotteluun. Suuritöisten kaavojen kaavoitusprosessi kestää laajemmasta vuorovaikutus-, lausuntomenettelystä ja laajemmista taustaselvittelyistä johtuen kauemmin. Kaavoitusta ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee tiedottaa osallisille kaavatyön vaiheista sekä järjestää osallisille mahdollisuus osallistua kaavatyön valmisteluun. Laki asettaa näin vähimmäistason vuorovaikutuksen järjestämiselle kaavatyön aikana. Usein kuitenkin on tarpeen toteuttaa laajempaa vuorovaikusta ja yhteistyötä osallisten kanssa kaavatyön merkittävyydestä johtuen. Erilaisten toimijoiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen, yhteistyön ja kumppanuuden kautta kaavahankkeisiin saadaan mukaan monipuolista asiantuntemusta ja tietoa. Aloitusvaihe Kaavoitus alkaa kunnan aloitteesta tai maanomistajan hakemuksesta kaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi. Kaavoituksen aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavoituksen päätavoitteet, suunnittelun eteneminen, osallistumismahdollisuudet ja alustava aikataulu. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavatyön yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. OAS asetetaan julkisesti nähtäville Kuntalaan ja Nikkilän tai Söderkullan kirjastoon, riippuen kaava-alueen sijainnista. Siihen voi tutustua myös kunnan internet-kotisivuilla. Osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaavan laatijalle, ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palautteen pohjalta kaavatyön aikana. Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla sekä paikallisissa sanomalehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland). Laajoissa ja merkittävissä kaavahankkeissa osallisten näkökulmia pyritään selvittämään jo kaavatyön aloitusvaiheessa esimerkiksi työpajan tai kyselyn avulla. Planläggning är en lång process med många faser från anhängiggörande till godkännande. Olika planprojekts karaktär och betydelse inverkar på planprocessen och hur lång den blir. Planprocessen från planläggningens anhängiggörande och framläggningen av programmet för deltagande och bedömning till kungörelsen om att en detaljplan har vunnit laga kraft tar i allmänhet ca 6-12 månader i anspråk för små detaljplaner. Största delen av den totala tiden går till administrativa behandlingar på olika nivåer, offentliga framläggningar och väntan på att planen ska vinna laga kraft. Vid planer som kräver mycket arbete kan planläggningsprocessen pågå ännu längre på grund av att förfarandet för växelverkan och utlåtanden liksom bakgrundsutredningarna är mer omfattande. I enlighet med markanvändnings- och bygglagen, som styr planläggningen, ska kommunen informera intressenterna om faserna i planarbetet samt anordna möjlighet att medverka i beredningen av planarbetet. Lagen ställer alltså krav på minimiarrangemangen för växelverkan under planarbetets gång. Om planarbetet är av stor betydelse är det dock ofta nödvändigt att idka växelverkan och samarbete med intressenterna i ännu större utsträckning. I och med växelverkan, samarbetet och partnerskapet som idkas med olika aktörer tillförs planprojekten mångsidig sakkunskap och information. Startskedet Planläggningen startar på kommunens initiativ eller på markägarens ansökan om att utarbeta eller ändra en plan. Först sammanställs ett program för deltagande och bedömning (PDB). Detta dokument redogör för de huvudsakliga målsättningarna, hur planeringen fortskrider, vilka möjligheter det finns att påverka och den preliminära tidtabellen. Därtill beskriver PDB vilka utredningar och konsekvensbedömningar som ska göras inom ramen för planarbetet. PDB läggs fram offentligt på Sockengården och på biblioteket i Nickby eller Söderkulla, beroende på planområdets läge. Det kan även läsas på kommunens webbsidor. Intressenterna kan lämna in åsikter om programmet för deltagande och bedömning till den som utarbetar planen och planen kan kompletteras utgående från den erhållna responsen under planarbetets gång. I det inledande skedet kungörs planens anhängiggörande på kommunens webbsidor och Sockengårdens anslagstavla samt i de lokala dagstidningarna (Östnyland och Sipoon Sanomat). I vidsträckta och betydande planprojekt strävar man efter att utreda intressenternas synvinklar redan i begynnelseskedet, t.ex. med hjälp av workshopar eller enkäter. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tehdään pääosa varsinaisesta suunnittelutyöstä. Suunnittelua varten kerätään erilaista lähtötietoa suunnittelualueesta, tehdään tarvittavia selvityksiä, arvioidaan suunnitelman vaikutuksia, käydään neuvotteluita eri tahojen kanssa ja pohditaan eri vaihtoehtoja. Beredningsskedet I beredningsskedet görs merparten av det egentliga planeringsarbetet. För planeringen samlas olika slags utgångsinformation om planeringsområdet, görs nödvändiga utredningar, bedöms konsekvenserna av planen, förs förhandlingar med olika instanser och vägs olika alternativa lösningar. Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 7 Valmisteluvaiheessa valmistellaan kaavaluonnos tai vaihtoehtoisia luonnoksia. Kaavan valmisteluaineisto (käsittää useimmiten kaavaluonnoksen tai -luonnokset) asetetaan maankäyttöjaoston päätöksellä nähtäville mielipiteiden saamista varten. Kaavaluonnosta ei kuitenkaan aina ole tarpeen laatia, esim. mikäli kaavaratkaisulle ei ole vaihtoehtoja, joita pitäisi tässä ns. valmisteluvaiheessa tutkia. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla sekä paikallisissa sanomalehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland). I beredningsskedet utarbetas planutkastet eller flera alternativa planutkast. Beredningsmaterialet (vilket oftast omfattar planutkastet eller -utkasten) läggs på beslut av markanvändningssektionen fram offentligt för kommentering. Ett planutkast behöver inte utarbetas varje gång, t.ex. om det inte finns några alternativa lösningar som bör utrönas i detta så kallade beredningsskede. Framläggandet kungörs på kommunens webbsidor och Sockengårdens anslagstavla samt i de lokala dagstidningarna (Östnyland och Sipoon Sanomat). Mielipiteen voi antaa joko suullisesti tai kirjallisesti kaavan suunnittelijalle, mutta dokumentoinnin helpottamiseksi jälkimmäinen tapa on suositeltava. Viranomaisilta ja tarvittavilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineistosta lausunnot. Åsikter kan ges antingen muntligt eller skriftligt till planeraren, men med tanke på dokumenteringen är skriftliga åsikter att föredra. Utlåtanden om beredningsmaterialet begärs av myndigheter och övriga aktuella organisationer (t.ex. föreningar). Jos kaava on suuri ja kiinnostusta herättävä, valmisteluvaiheessa järjestetään yksi tai useampi tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Näistä tilaisuuksista ilmoitetaan kuulutuksessa samalla, kun tiedotetaan valmisteluaineiston nähtävillä olosta. Om planen är omfattande och väcker stort intresse, anordnas under beredningsskedet vanligen ett eller flera informations- och diskussionsmöten. Om dessa möten informeras samtidigt som det offentliga framläggandet om beredningsmaterialet kungörs. Kaavan valmisteluvaihe on osallistumisen kannalta keskeisin suunnitteluvaihe, sillä suunnitelmat eivät ole lopulliseen muotoonsa hiottuja ja muutosten tekeminen on näin helpompaa. När det gäller deltagande är planens beredningsskede det viktigaste planeringsskedet eftersom planerna ännu inte har tagit sin slutliga form och det därför är lättare att göra ändringar i dem. Ehdotusvaihe Förslagsskedet Ehdotusvaiheessa kaavaluonnos jalostetaan saadun palautteen pohjalta kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus käsitellään maankäyttöjaostossa, joka lähettää kaavaehdotuksen kunnanhallituksen käsittelyyn. Kaavaehdotus asetetaan kunnanhallituksen päätöksellä virallisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi (vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavamuutosehdotus vähintään 14 päivän ajaksi). Merkitykseltään vähäiset kaavat asetetaan nähtäville maankäyttöjaoston päätöksellä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla sekä paikallisissa sanomalehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland). I förslagsskedet förädlas planutkastet till ett planförslag med utgångspunkt i den respons som lämnades in om utkastet. Planförslaget behandlas av markanvändningssektionen, som förelägger det kommunstyrelsen. På kommunstyrelsens beslut hålls planförslaget framlagt offentligt i minst 30 dagar (förslag till detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar i minst 14 dagar). Planer av ringa betydelse kan framläggas på beslut av markanvändningssektionen. Framläggandet kungörs på kommunens webbsidor och Sockengårdens anslagstavla samt i de lokala dagstidningarna (Östnyland och Sipoon Sanomat). Kaavaehdotuksesta pyydetään lausuntoja tarvittaessa viranomaisilta ja tahoilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Osalliset voivat nähtävilläoloaikana jättää kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia kunnanhallitukselle. Utlåtanden om planförslaget begärs vid behov av myndigheter och instanser vars verksamhetsområde behandlas i planen. Under framläggningstiden kan intressenter lämna in skriftliga anmärkningar om planförslaget till kommunstyrelsen. Hyväksymisvaihe Godkännandeskedet Kaavoittaja käy läpi kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset sekä antaa niihin perustellut vastineet. Saatujen lausuntojen ja muistutuksien perusteella kaavaehdotusta voidaan vielä tarkistaa ennen varsinaisia hyväksymiskäsittelyjä. Mikäli kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Planläggaren går igenom de utlåtanden och anmärkningar som lämnats in om planförslaget och ger motiverade bemötanden till dem. Utifrån utlåtandena och anmärkningarna kan planförslaget justeras ytterligare före den egentliga behandlingen inför godkännandet. Om väsentliga ändringar görs i planförslaget ska det läggas fram offentligt en gång till. Yleiskaavat ja merkittävät asemakaavat hyväksyy valtuusto maankäyttöjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Ei merkittävät asemakaavat hyväksyy kunnanhallitus. Hyväksymisen jälkeen alkaa valitusaika, jolloin päätöksestä voi valittaa Helsingin hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusajan umpeuduttua kaavan voimaantulosta kuulutetaan, mikäli valituksia ei ole jätetty. Generalplaner och betydande detaljplaner godkänns av fullmäktige på framställan av markanvändningssektionen och kommunstyrelsen. Kommunstyrelsen godkänner detaljplaner av ringa betydelse. Efter godkännandet börjar en besvärstid när man kan besvära sig över beslutet om godkännande till Helsingfors förvaltningsdomstol och vidare till högsta förvaltningsdomstolen. Om inga besvär anförts träder planen i kraft när besvärstiden har gått ut. Kaava tulee voimaan, kun siitä ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla. 8 Planen träder i kraft när den kungörs på kommunens webbplats och Sockengårdens anslagstavla. Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Kaavoitusprosessi / Planläggningsprocess Vaikutusmahdollisuus / Möjlighet att påverka Aloitusvaihe / Startskedet Kaavan laatimisesta tai muuttamisesta voi tehdä aloitteen kunnanhallitukselle. • Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen • Vireilletulosta kuuluttaminen Förslag om att en plan ska utarbetas eller ändras kan lämnas in till kommunstyrelsen. • Program för deltagande och bedömning utarbetats • Anhängiggörandet av planen kungörs Palautteen antaminen osallistumis- ja arviointisuunni telmasta kaavan laatijalle. Respons på programmet för deltagande och bedömning ges till planens utarbetare. Valmisteluvaihe / Beredningsskedet Mielipiteen esittäminen kaavaluonnoksesta. Åsikter om planutkastet kan lämnas in. • Selvitysten laatiminen • Kaavaluonnoksen/-luonnosten laatiminen • Maankäyttöjaoston käsittely • Kaavaluonnos/-luonnokset nähtävillä • Utredningar sammanställs • Planutkastet/-utkasten utarbetas • Behandling i markanvändningssektionen • Planutkastet/-utkasten läggs fram Ehdotusvaihe / Förslagsskedet Muistutuksen jättäminen kaavaehdotuksesta. Anmärkningar kan lämnas in om planförslaget. • Kaavaehdotuksen laadinta • Maankäyttöjaoston ja kunnanhallituksen käsittely (jaosto asettaa nähtäville vaikutuksiltaan vähäiset kaavat) • Kaavaehdotus virallisesti nähtävillä • Planförslaget utarbetas • Behandling i markanvändningssektionen och kommunstyrelsen (sektionen lägger fram planer som har ringa verkningar) • Planförslaget läggs fram offentligt Hyväksymisvaihe / Godkännande • Maankäyttöjaoston ja kunnanhallituksen käsittely (vaikutuksiltaan vähäiset kaavat hyväksyy jaosto) • Valtuusto tai kunnanhallitus (ei merkittävät asemakaavat) hyväksyy kaavan • Behandling i markanvändningssektionen och kommun- styrelsen (planer som har ringa verkningar godkänns av sektionen) • Fullmäktige eller kommunstyrelsen (detaljplaner som inte är betydande) godkänner planen Valitusmahdollisuus kaavan hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Vaikutuksiltaan vähäisissä asemakaavamuutoksissa valitusoikeus on rajoitettu (MRL 191 §). Möjlighet att besvära sig över beslutet om godkännande till Helsingfors förvaltningsdomstol. Vid ändringar av detaljplaner som är ringa till sina verkningar är besvärsrätten begränsad (MBL 191 §). Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 9 Kaavoituksesta toteutukseen Kaava luo perustan alueen rakentamiselle. Asemakaavan valmistuttua ja saatua lainvoiman voidaan aluetta lähteä toteuttamaan. Ennen alueen tonttien myyntiä ja talojen rakentamista on alueen kunnallistekniikka eli kadut sekä vesi- ja viemäriverkosto rakennettava. Sipoossa alueen kunnallistekniikan suunnittelua tehdään nykyisin jo asemakaavoituksen rinnalla, jotta asemakaavassa pystytään huomioimaan kunnallistekniikan tilatarpeet tarvittavilta osin ja toisaalta pystytään valmistautumaan entistä paremmin tuleviin kunnallistekniikan investointitarpeisiin. Varsinaiset katu- ja muut kunnallistekniset suunnitelmat voidaan hyväksyä vasta kun asemakaava on saanut lainvoiman. Kun kunnallistekniset suunnitelmat ovat saaneet lainvoiman, voidaan alueen rakentaminen käynnistää. Yleisenä periaatteena on, että uuden alueen kadut rakennetaan ennen tonttien myyntiä sorapintaisiksi ja kadut päällystetään vasta kun kadun varren tontit ovat rakentuneet. Näin päällyste ei rikkoudu heti alkuvaiheessa rakennustöiden aikaisten työkoneiden ja muiden raskaiden ajoneuvojen aiheuttamasta rasitteesta. Asemakaavan mukaiset puistot ja virkistysalueet saatetaan toteuttaa vasta, kun alueen muu rakentaminen on jo hyvällä mallilla. Samoin kaavassa mahdollisesti osoitetut julkiset palvelut, kuten päiväkodit ja koulut rakennetaan sitä mukaan, kun tarve niin edellyttää. Kunta myy asemakaava-alueen tontit yleensä siinä vaiheessa, kun alueen kunnallistekniikka on katujen päällystämistä vaille valmis ja tontit on merkitty maastoon. Näin mahdolliset tontin ostajat pääsevät tutustumaan alueella myynnissä oleviin tontteihin paikan päälle. Maapolitiikka Markpolitik Sipoon kunnassa on voimassa valtuuston hyväksymä maapoliittinen ohjelma, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Ohjelman periaatteiden mukaisesti Sipoon kunnassa voidaan käyttää kaikkia maapoliittisia keinoja. Näin ollen kunnalla on myös valmius sekä raakamaan ja yleisten alueiden lunastukseen että etuosto-oikeuden käyttöön yleisen tarpeen niin vaatiessa. Kunta on käyttänyt etuosto-oikeuttaan sekä raakamaan ja asemakaavoitetun maan lunastusta muutamaan otteeseen. I Sibbo kommun gäller ett markpolitiskt program som har godkänts av fullmäktige. I detta fastställer fullmäktige de markpolitiska målen och principerna. I enlighet med principerna i markpolitiska programmet kan Sibbo kommun utnyttja alla markpolitiska metoder. Det här betyder att kommunen också har beredskap dels att lösa in såväl råmark som allmänna områden, och dels att utnyttja förköpsrätten om det allmänna behovet så kräver. Kommunen har vid några tillfällen utnyttjat förköpsrätten samt rätten att inlösa råmark och detaljplanerad mark. Kunnan maapoliittisen ohjelman mukaisesti asemakaavoja laaditaan Sipoossa ensisijaisesti kunnan omistamille maille. Raakamaan (asemakaavoittamattoman maan) hankinnassa käytetään ensisijaisesti vapaaehtoisia kiinteistökauppoja. Maankäyttösopimuksia käytetään pääasiassa jo asemakaavoitetuilla alueilla. Tällä hetkellä Nikkilässä on meneillään yksi asemakaavamuutos, johon liittyy maankäyttösopimus. Etelä –Sipoossa on tekeillä kolme asemakaavamuutosta ja kaksi asemakaavaa, joihin liittyy maankäyttösopimuksia. Kuva: Sipoonlahden rannan asemakaavaluonnoksen havainnekuva. Alue on yksi Etelä-Sipoon sopimusalueista. Visualisointi: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Kuvat: Söderkullan Pähkinälehtoon on parhaillaan valmistumassa kerrostaloja. I enlighet med kommunens markpolitiska program ska detaljplaner utarbetas i Sibbo i första hand för mark som ägs av kommunen. Anskaffningen av råmark (icke-detaljplanerad mark) sker främst genom frivilliga fastighetsaffärer. Markanvändningsavtal används i huvudsak på redan detaljplanerade områden. Just nu är en detaljplanändring på gång i Nickby där det ingår ett markanvändningsavtal. I södra Sibbo är tre detaljplaneändringar och två detaljplaner som under arbete i vilka det ingår markanvändningsavtal. Bild: Utkastet till detaljplan för Sibbovikens strand, illustration. Området är ett av avtalsområdena i södra Sibbo. Visualisering: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Bilder: Våningshus uppförs som bäst på Hassellunden i Söderkulla. Från planläggning till genomförande Byggandet i ett område grundar sig alltid på en plan. Genomförandet av ett område kan starta när detaljplanen blivit klar och vunnit laga kraft. Innan tomter börjar säljas och hus byggas i ett område ska kommunaltekniken, dvs. gatorna och vattenoch avloppsnätet anläggas. I Sibbo planeras kommunaltekniken nuförtiden parallellt med detaljplaneringen för att man i detaljplanen ska kunna beakta det utrymme som kommunaltekniken behöver och å andra sidan förbereda sig bättre för de kommande behoven av investeringar i kommunaltekniken. 10 De egentliga gatuplanerna och andra planerna för kommunaltekniken kan godkännas först när detaljplanen har vunnit laga kraft. När de kommunaltekniska planerna har vunnit laga kraft kan byggnadsarbetena starta i området. En allmän princip är att gatorna i ett nytt område byggs som grusvägar innan tomterna börjar säljas och beläggs först när tomterna längs dem har bebyggts. På det här sättet söndras inte beläggningen genast i början av arbetsmaskiner och andra tunga fordon som belastar gatorna. Det händer att parker och rekreationsområden i en detaljplan genomförs först när det övriga byggandet till största delen är klart. Likaså byggs offentliga tjänster som eventuellt anvisats i planen, såsom daghem och skolor, allteftersom behovet kräver. Kommunen säljer tomter i ett detaljplaneområde i det skede när kommunaltekniken är klar så nära som på beläggningen av gatorna och tomterna har märkts ut i terrängen. På det sättet kan potentiella köpare bekanta sig med tomterna på ort och ställe. Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 11 Seudullinen suunnittelu - Regional planering Maakuntakaava Landskapsplan Maakuntakaavassa suunnitellaan yleispiirteisesti alueiden käyttöä maakunnan alueella. Kaavassa ratkaistaan usean kunnan osalta aluerakenteen periaatteellisia kysymyksiä. Maakuntakaavan tarkasteluajanjakso ulottuu 20-30 vuotta tulevaisuuteen. Kaavan laatii maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. I landskapsplanen planeras områdesanvändningen i landskapet i stora drag. Planen avgör de principiella frågorna i en regionstruktur som omfattar flera kommuner. Landskapsplanens granskningsperiod sträcker sig 20–30 år in i framtiden. Landskapsplanen utarbetas av landskapsförbundet och godkänns av landskapsfullmäktige. Landskapsplanen fastställs av miljöministeriet. Vaihemaakuntakaavasta on kyse silloin, kun kaavassa käsitellään vain niitä aihealueita, joissa uusille suunnitelmille on tarvetta. Vaihekaava voidaan laatia myös tietylle maakunnan osa-alueelle. Om man i en landskapsplan bara behandlar de ämnesområden som har behov av ny planering handlar det om en etapplandskapsplan. En etapplandskapsplan kan också utarbetas för ett visst delområde av landskapet. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaavan ylikunnalliset linjaukset tarkentuvat kuntien laatimien yleis- ja asemakaavojen kautta. Maakuntakaavalla ei rajoiteta kuntakaavoituksen ratkaisuja sellaisissa asioissa, joihin ei liity valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia tarpeita. Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella, mutta se on ohjeena silloin, kun yleiskaavaa muutetaan. Sipoon kunta kuuluu Uudenmaan liittoon, joka vastaa Uudellamaalla maakuntakaavan laatimisesta. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Sipoossa on tällä hetkellä voimassa ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistama Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, joka uudistaa, täydentää ja tarkistaa voimassa olevia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoja. Maakuntakaavan mukaan yhdyskuntarakenteen kasvu ohjataan keskuksiin, ratojen varsille ja rannikon myötäisesti. Joukkoliikenne on avainasemassa. Nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään. Kaavan tähtäin on yli 20 vuoden päässä, jolloin asukkaita ennakoidaan olevan seudulla 430 000 nykyistä enemmän. Asumista ja työpaikkoja on tulossa etenkin nykyisen Pääradan ja rakenteilla olevan Kehäradan asemanseuduille sekä laajentuvan metroverkon vyöhykkeelle. Kauppa ohjataan maakuntakaavassa ensisijaisesti keskusta-alueille. Tavoitteena on, että erityisesti päivittäiset kaupalliset palvelut olisivat saavutettavissa joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen ja että asiointimatkat olisivat kohtuulliset. Päättäessään Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta maakuntavaltuusto jätti hyväksymättä Helsingistä itään suuntautuvan Östersundomin taajamatoimintojen alueen Sipoon Söderkullaan asti. Alueen suunnittelu jatkuu ja sen osalta ovat voimassa aiemmin vahvistetut maakuntakaavat: Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava (vahvistettu15.2.2010 ), Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu 8.11.2006) sekä Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavasta (vahvistettu 22.6.2010). 12 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Etapplandskapsplan 4 för Nyland Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt marraskuussa 2013. Kaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään yhteiset kehittämislinjat elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan, logistiikan, tuulivoiman, viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen osalta. Kaava kattaa koko maakunnan 26 kunnan alueen, ja se tarkistaa ja täydentää jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy neljännen vaihemaakuntakaavan vuoden 2016 loppuun mennessä. Beredningen av etapplandskapsplan 4 för Nyland startade i november 2013. Planen har som mål att stödja hållbar konkurrenskraft och välfärd i Nyland. I etapplandskapsplan 4 definieras gemensamma utvecklingslinjer för näringar och innovationsverksamhet, logistik, vindkraft, grönstruktur och kulturmiljöer. Planen omfattar alla 26 kommuner i landskapet och är en precisering och komplettering av befintliga landskapsplaner. Målet är att landskapsförbundet ska godkänna etapplandskapsplan 4 före utgången av år 2016. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta: Uudenmaan liitto, www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu Mer information om landskapsplaneringen: Nylands förbund, www.uudenmaanliitto.fi/sv/regionplanering Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma MASU ja HLJ 2015 Helsingforsregionens gemensamma markanvändningsplan - MASU och HLJ 2015 Helsingin seudun 14 kuntaa, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ja valtio ovat solmineet maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevan (MAL) aiesopimuksen, jonka mukaan Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma (MASU 2050). Suunnitelmassa sovitetaan yhteen seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Suunnitelmat on laadittu tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, HSL:n, MAL-neuvottelukunnan ja Helsingin seudun yhteistyökokouksen kanssa. Helsingforsnejdens 15 kommuner, Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) och staten har uppgjort ett intentionsavtal (MBT) om markanvändning, boende och trafik i vilket man kommit överens om utarbetandet av en gemensam markanvändningsplan för Helsingforsregionen (MASU 2050) för att samordna principerna och lösningarna för utveckling av region- och samhällsstrukturen och trafiksystemet. Planerna har utarbetats i intensivt samarbete mellan regionens kommuner, HRT, MBT-delegationen och Helsingforsregionens samarbetsmöte. Helsingin seudun aiesopimuksen 2012-2015 edellyttämä maankäyttösuunnitelma, siihen liittyvä asuntostrategiaa sekä liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2015) ovat valmistuneet. Tavoitteena on näiden suunnitelmien pohjalta neuvotella seuraavan aiesopimuksen 2016-2019 toimenpiteet ja resurssit mm. investointien suuntaamiseksi. Markanvändningsplanen, bostadsstrategin samt trafiksystemsplanen (HRT 2015) som förutsatts i Helsingforsregionens intentionsavtal 2012-2015 har blivit färdiga. Målet är att på basen av dessa planer förhandla om åtgärder och resurser i följande intentionsavtal 2016-2019 bl.a. för inriktandet av investeringarna. Landskapsplanen styr planläggningen i kommunerna och den övriga planeringen av områdesanvändningen som görs av myndigheterna. De kommunöverskridande riktlinjerna i landskapsplanen preciseras i de generalplaner och detaljplaner som utarbetas i kommunerna. Landskapsplanen begränsar inte den kommunala planläggningens lösningar i sådana ärenden som inte förknippas med riksomfattande, landskapstäckande eller regionala behov. Landskapsplanen är inte i kraft i ett område som har en lagkraftvunnen generalplan, men den fungerar som vägledning om generalplanen ändras. Sibbo kommun hör till Nylands förbund som ansvarar för utarbetandet av landskapsplanen i Nyland. Etapplandskapsplan 2 för Nyland I Sibbo gäller för närvarande den av miljöministeriet 30.10.2014 fastställda etapplandskapsplanen 2 för Nyland, som förnyar, kompletterar och granskar gällande landskapsplaner i Nyland och Östra Nyland. Enligt landskapsplanen styrs samhällsstrukturens tillväxt till centran, invid banorna och längsmed kusten. Kollektivtrafiken är i nyckelposition. Den nuvarande samhällsstrukturen förtätas och kompletteras. Siktet är ställt på över 20 år framåt då invånartalet förutspås ha ökat med 430 000. Boende och arbetsplatser är på kommande särskilt i stationsområdena kring den nuvarande Huvudbanan och Ringbanan, som är under uppbyggnad, samt i zonen för det expanderande metronätet. Handeln styrs i landskapsplanen främst till centrumområden. Målet är, att i synnerhet dagliga kommersiella tjänster kunde nås med kollektivtrafik samt till fots och med cykel och att avstånden är rimliga. Då landskapsfullmäktige godkände etapplandskapsplan 2, godkändes inte lösningen för Östersundomområdet från öster om Helsingfors till Söderkulla. Planeringen av området fortsätter och på området gäller de tidigare fastställda landskapsplanerna; helhetslandskapsplanen för Östra Nyland (fastställd 15.2.2010), landskapsplanen för Nyland (fastställd 8.11.2006) och etapplandskapsplan 1 för Nyland (fastställd 22.6.2010). Östersundomin alueen maakuntakaava Planförslaget för området Östersundom Uudenmaan toiseen vaihemaakuntakaavaan sisältyvä Östersundomin alueen kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä sekä lausunnoilla tammi-helmikuussa 2015. Östersundomin maakuntakaavassa käsitellään kaikki keskeiset alue- ja yhdyskuntarakenteen aihepiirit kuten taajama- ja viherrakenne, liikenneverkko, yhdyskuntateknisen huollon merkinnät sekä kulttuuriympäristöt. Planförslaget för området Östersundom, som ingår i etapplandskapsplan 2 för Nyland, var offentligt framlagt och för begäranden av utlåtanden i januari-februari 2015. I landskapsplanens förslag för området Östersundom behandlas alla centrala teman för områdesoch samhällsstrukturen som tätorts- och grönstruktur, trafiknät, beteckningar för samhällsteknisk service samt kulturomgivningar. Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Suunnitelmissa on esitetty yleispiirteinen kuvaus Helsingin seudun tulevasta rakenteesta: mihin rakennetaan asunnot ja työpaikat sekä millaiset ovat liikenneyhteydet ja joukkoliikennepalvelut eri puolilla seutua. Helsingin seutua kehitetään yhtenäisenä metropolialueena, jossa on eheä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne. Rakentamista ja liikennettä tarkastellaan 14 kunnan muodostamana kokonaisuutena. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että vuonna 2050 seudulla on 2 miljoonaa asukasta ja joka kolmannen suomalaisen kotipaikka. Lisätietoja: www.helsinginseutu.fi/masu ja www.hsl.fi/hlj I planerna presenteras en översiktlig beskrivninge av Helsingforsregionens kommande struktur: var bostäder och arbetsplatser byggs och hurdana trafikförbindelserna och kollektivtrafiktjänsterna i olika delar av regionen är. Helsingforsregionen utvecklas som ett enhetligt metropolområde med en enhetlig och ekoeffektiv samhällsstruktur. Byggande och trafik granskas som en helhet bestående av 14 kommuner. Utgångspunkten för planeringen har varit att det år 2050 finns 2 miljoner invånare i regionen och var tredje finländare har sitt hem där. Mer information: www.helsinginseutu.fi /masu och www.hsl.fi /hlj Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 13 Paikkatietojärjestelmän Utvecklande av geograkehittäminen fiskt informationssystem Paikkatietojärjestelmän kehittäminen on yksi tärkeimmistä Kehitys- ja kaavoituskeskuksen kehittämisprojekteista. Projektissa kehitetään paikkatietoa sekä kunnan sisäiseen että julkiseen käyttöön. Kuntalaisille näkyvin palvelu tulee olemaan tämän vuoden aikana julkaistava Sipoon paikkatietopalvelu, joka on kunnan omia kartta-aineistoja sisältävä internet-karttapalvelu. Kaavoituksen osalta paikkatietojärjestelmän kehittäminen tarkoittaa erityisesti kaavoihin liittyvien paikkatietoaineistojen kehittämistä. Pitkäjänteinen valmistelutyö tuottaa nyt näkyvää tulosta, kun saamme tämän vuoden aikana julkaistua mm. asemakaavojen ja yleiskaavojen ajantasaiset kaavayhdistelmät sekä -hakemistot internet-kartalla uudessa Sipoon paikkatietopalvelussa. Kaavayhdistelmä Asemakaavayhdistelmä on ajantasainen kooste Sipoon kunnassa voimassa olevista asemakaavoista. Asemakaavayhdistelmä ei sisällä asemakaavamerkintöjen selityksiä eikä asemakaavamääräyksiä, vaan vain pelkän kartan. Kaavayhdistelmät ovat jo nyt saatavilla pdf-tiedostoina kaavoituksen internet-sivuilta. Tulevaisuudessa kaavayhdistelmä tullaan julkaisemaan myös nettikartalla, uudessa Sipoon paikkatietopalvelussa. Asemakaavayhdistelmä on viitteellinen, eikä sitä tule käyttää suunnittelun pohjana. Netistä löydät kaavaotteen tilauslomakkeen, jolla voit tarvittaessa helposti tilata ns. virallisen asemakaavaotteen. Kaavahakemistot Asemakaavojen ja yleiskaavojen kaavahakemistot ovat paikkatietoaineistoja, jotka sisältävät lainvoiman saaneiden kaavojen aluerajaukset ja kaavojen perustiedot, kuten kaavatunnukset, nimet ja hyväksymispäivät sekä linkki lainvoimaisen kaavan pdf-tiedostoon. Kaavahakemistot täydentävät kaavayhdistelmän tietoja: sen avulla on helppo selvittää, mikä kaava on voimassa milläkin alueella. Hakemistokartalta löytyvän linkin kautta saa auki lainvoimaisen kaavakartan, josta löytyy kaavamääräykset. Kaavahakemistot tullaan kuluvan vuoden aikana julkaisemaan uudessa Sipoon karttapalvelussa. Kaavoituskatsaus ja -ohjelma paikkatietoaineistona Kaavoituskatsauksen koostamisen yhteydessä on rakennettu paikkatietoaineisto, joka sisältää kaikki kaavoituskatsauksen kaavoituskohteet ja niiden tiedot. Kaavoituskatsauksen kohteita voi siis jatkossa lukea myös nettikartalla, kun julkaisemme Sipoon paikkatietopalvelun. Myös syksyisin päivitettävä kaavoitusohjelman mukaiset tulevat kaavoituskohteet on tarkoitus myöhemmin julkaista paikkatietopalvelussa. 14 Med geografisk information avses data som på sätt eller annat anknyter till en plats. T.ex. alla kartor är geografisk information - liksom också planerna. Utvecklandet av geografiskt informationssystem (GIS) är ett av Utvecklings- och planläggningscentralens viktigaste utvecklingsprojekt. I projektet utvecklas geografisk information för såväl kommunens interna som externa bruk. Sibbo geoinformationstjänst, en internetbaserad karttjänst för kommunens eget kartmaterial, kommer att bli den synligaste tjänsten för kommuninvånarna. Karttjänsten kommer att publiceras under det här året. För planläggningens del betyder utvecklandet av det geografiska informationssystemet isynnerhet utvecklande av geografiska data som anknyter till planerna. Resultatet av de långsiktiga förberedelserna börjar nu synas när vi under det här året kommer att kunna publicera bl.a. tidsenliga sammanställningar av detaljplaner och generalplaner med index på webbkartan i Sibbos nya geografiska informationstjänst. Plansammanställningen Plansammanställningen är en tidsenlig sammanställning av gällande detaljplaner i Sibbo kommun. Detaljplanesammanställningen innehåller inga beskrivningar om detaljplanebeteckningar och inga detaljplanebestämmelser - endast detaljplanekartan. Plansammanställningarna finns redan nu tillgängliga som pdf-filer på planläggningens webbsidor. I framtiden kommer plansammanställningen också att publiceras på webbkartan i den nya geoinformationstjänsten. Detaljplanesammanställningen är riktgivande och ska inte användas som grund för planeringen. Du kan vid behov beställa ett officiellt detaljplaneutdrag via beställningsblanketten på planläggningens webbsida. Kuva yllä: Sipoon paikkatietopalvelu on uusi internet-karttapalvelu, jossa julkaistaan kunnan omia kartta-aineistoja. Bild ovan: Sibbo geografiska informationstjänst, den nya webbkarttjänsten, där vi publicerar kommunens eget kartmaterial. Kuva alla: Asemakaavayhdistelmä löytyy jo nyt kaavoituksen nettisivuilta pdf-muodossa. Bild nedan: Detaljplanesammanställningen finns redan på planläggningens webbsidor i pdf-format. Planindex Detaljplanernas och generalplanernas planindex är geodata som innehåller områdesgränserna för planer som vunnit laga kraft samt planernas grunddata, som planens nummer, namn och datum för godkännande och länk till den lagakraftvunna planens pdf-fil. Planindexen kompletterar uppgifterna i plansammanställningen; med hjälp av dem är det lätt att reda ut vilken plan som är i kraft på vilket område. Genom länken på indexkartan öppnas den lagakraftvunna plankartan med planbestämmelser. Planindexen kommer under det här året att publiceras i Sibbos nya karttjänst. Planläggningsöversikten och -programmet som geodata I samband med sammanställningen av planläggningsöversikten har vi byggt upp ett geodatamaterial som innehåller planläggningsöversiktens planläggningsobjekt och -fakta. Planläggningsöversiktens objekt kan alltså i framtiden också läsas från webbkartan när Sibbo geodatatjänst publiceras. Avsikten är att också kommande planobjekt från planläggningsprogrammet, som uppdateras varje höst, senare ska publiceras i geodatatjänsten. Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 15 Kulttuurikäytävä Kulturkorridoren Yleiskaavoitus Generalplanering Kulttuurikäytävä on Kulttuuripalveluiden ja Kehitys- ja kaavoituskeskuksen yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on edistää Nikkilän vetovoimaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia taiteen, kulttuurin ja aluekehittämisen keinoin. Yhteistyömme perustuu Cultural planning-menetelmään, jolla tarkoitamme kulttuurilähtöistä ja vuorovaikutteista suunnittelua. Työtapa edellyttää hallintorajoja ylittävää yhteistyötä. Yksi tapa kuvata menetelmää on ”alueen sielun löytäminen”. Kulturkorridoren är ett samarbetsprojekt mellan Kulturtjänsterna och Utvecklings- och planläggningscentralen vars mål är att öka Nickbys dragningskraft och främja invånarnas välmående genom konst, kultur och regionutveckling. Samarbetet grundar sig på Cultural planning-metoden: planeringen har sin utgångspunkt i kulturen och planeringen bygger på växelverkan. Arbetssättet förutsätter tvärsektoriellt samarbete. ”Att finna platsens själ” är ett sätt att beskriva metoden Cultural planning. Planläggningen på generalplanenivå styr utvecklingen av samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen i stora drag. I generalplanerna fastställs de viktigaste principerna för markanvändningen som underlag för mer detaljerad planläggning och övrig planering samt byggande och annan markanvändning. Vuonna 2015 projekti on mahdollistanut mm. Nikkilän taideohjelman laatimisen. Myös Nikkilän kehityskuva (kts. esittely sivulla 20) linkittyy Kulttuurikäytävä-projektiin. Lisätietoa Kultttuurikäytävästä löydät internetistä osoitteesta www.kulttuurikaytava.fi. År 2015 har projektet gjort det möjligt att bl.a. utarbeta ett konstprogram för Nickby. Även utvecklingsbilden för Nickby (se presentation på sidan 20) länkar till projektet Kulturkorridoren. Tilläggsuppgifter om Kulturkorridoren finns i webben under adressen www.kulturkorridoren.fi. Yleiskaavoituksella ohjataan kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehitystä yleispiirteisesti. Siinä määritellään kunnan maankäytön keskeisimmät periaatteet yksityiskohtaisemman kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt sisältövaatimukset ohjaavat yleiskaavoitusta, mutta tapauskohtainen suunnittelun tarve ja kaavan ohjausvaikutukselle asetettavat tavoitteet määrittelevät, minkälaisiin asioihin kaavatyö painottuu. Aivan kuten yleiskaavan voi laatia vain osalle kunnan alueesta tai jotain sektoria koskien (osayleiskaava), on yleiskaavoja myös erityyppisiä riippuen siitä, minkälainen ohjausvaikutus yleiskaavalle halutaan antaa. Nikkilän taideohjelma Nikkilän alueelle tehdään parhaillaan taideohjelmaa. Taideohjelma on ehdotus toimenpiteistä ja ohjeista, joilla Nikkilään toteutetaan tulevaisuudessa taidetta osana taajaman kehittämistä. Työryhmä koostuu Kulttuuriyksikön, Kehitys-ja Kaavoituskeskuksen ja Teknisen osaston edustajista. Taidesuunnitelman tekijänä on taideasiantuntija, kuvanveistäjä Marjukka Korhonen. ”Taidesuunnitelmassa nostetaan esiin Nikkilän taajaman erityisteemat ja tarinat ja kytketään ne yhteen taiteen keinoin. Ohjelma laaditaan yhteistyössä Sipoon kunnan eri yksiköiden ja asukkaiden kanssa. Lopputuloksena on taiteen mitämissä-milloin suunnitelma koko Nikkilän alueelle. Suunnitelmaa toteutetaan samanaikaisesti kun aluetta kehitetään ja rakennetaan muutoinkin” kertoo Korhonen. Taideohjelman laatimisen rahoittaa Ympäristötaiteen säätiö. Taideohjelma on erityisesti yhdyskunnan tai alueen suunnitteluvaiheen työväline. Tukemalla Nikkilän taideohjelmaa säätiö haluaa ensisijaisesti tukea kuntaa, jossa kulttuuri ja taide on nostettu kehittämisessä keskeiseen asemaan. Tukemalla ohjelmatyötä säätiö myös mallintaa taideohjelmaa esimerkiksi ja työvälineeksi myös muille kunnille. Laadittava taideohjelma tulee sisältämään myös ehdotuksia siitä, miten kunta voi ohjata yksityisiä rakentajia ja rakennuttajia toteuttamaan periaatetta Sipoon kunnassa ja miten periaatetta voidaan ohjata noudattamaan kunnan omissa rakennushankkeissa. Nikkilän taideohjelma valmistuu syksyllä 2015. Konstprogram för Nickby I en del av Nickby utförs som bäst ett konstprogram. Konstprogrammet utgör ett förslag till åtgärder och riktlinjer om hur man i framtiden planerar området med konsten som en del av stadsutvecklingen. Arbetsgruppen består av representanter från Kulturenheten, Planläggnings och Tekniska avdelningen. Konstplanen görs av en konstexpert, skulptören Marjukka Korhonen. ”I konstplanen vill vi lyfta fram Nickbys säregenskaper med hjälp av olika teman och berättelser samt sammankoppla dessa med hjälp av konst. Programmet utarbetas i samarbete med Sibbo kommuns olika förvaltningsenheter och invånare. Slutresultatet är en konstens vad-var-när- plan för Nickbyområdet. Planen genomförs samtidigt då området ändå skall utvecklas och byggas”, säger Korhonen. Utarbetandet av konstprogrammet finansieras av Stiftelsen för Miljökonst. Konstprogrammet är i första hand ett verktyg för projekt inom samhällsplanering eller för vissa områden i planeringsskede. Genom att stöda Nickbys konstprogram vill stiftelsen i första hand stöda en kommun som har tagit kulturen och konsten med i en central roll i områdesplaneringen. Stiftelsen stöder också programarbetet för att slutligen kunna utveckla en modell av konstplanen och få den användbar som ett verktyg i även andra kommuner. Det kommande konstprogrammet kommer att innehålla förslag på hur en kommun kan handleda de privata byggfirmorna för att verkställa principen i Sibbo kommun samt hur man kan genomföra principen i kommunens egna byggprojekt. Nickbys konstprogram blir färdigt på hösten år 2015. Nikkilän taideohjelmaa ideoitiin alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa työpajassa 29.10.2014. Työpajan teemana oli ”Kun taide ja kulttuuri muuttavat Nikkilää elinvoimaisemmaksi ja yhteisöllisemmäksi.” Työpajaa varten oli kehitetty ryhmätyöskentelyä tukeva, innostava suunnittelupeli. Kuvassa erään ryhmän idea Nikkilään: asukkaiden ”talvipuutarhana” toimiva kasvihuone, joka loistaa pimeässä talvella. 16 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Områdets invånare jobbade tillsammans med andra aktörer med idéer för Nickby konstprogram i en workshop som hölls 29.10.2014. Temat för workshopen var ”När konsten och kultur skapar mera livskraft och gemenskap i Nickby”. Ett inspirerande planeringsspel, som fungerar som stöd grupparbete, hade utvecklats inför workshopen. På bilden ses en av gruppernas idé för Nickby: växthuset som lyser i vintermörkret fungerar som ”vinterträdgård” för invånarna. Innehållskraven i markanvändnings- och bygglagen styr generalplaneringen, men behovet av planering och de mål som ställts angående planens styrande verkan bestämmer vilka frågor som accentueras i planarbetet. På samma sätt som en generalplan bara kan utarbetas för en del eller en sektor i kommunen (delgeneralplan), finns det också olika typer av generalplaner beroende på hurdan styrande verkan man vill ge generalplanen. Yleiskaava voi olla hyvin yleispiirteinen tai sitten yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava. Suoraan rakennusluvan myönSipoossa laadittavat osayleiskaavat voidaan tämisen perusteena voidaan jakaa kahteen ryhmään: asemakaavoitusta käyttää ranta-alueille laadittuohjaaviin strategisiin osayleiskaavoihin sekä ja yleiskaavoja niiltä osin kuin kylien kehittämistä ja lupavalmistelua tukeviin, kaavassa on määrätty. Muuten mitoittaviin kyläalueiden osayleiskaavoihin. yleiskaavat ohjaavat tarkempaa kaavoitusta ja muuta suunnitteDe delgeneralplaner som utarbetas i Sibbo kan lua. Yleiskaavoja voidaan laatia delas in i två grupper: strategiska delgeneralmyös oikeusvaikutuksiltaan erilaisina. Yleiskaavoitusta ohjaaplaner som styr detaljplaneringen, och via säädöksiä on maankäyttö- ja dimensionerande delgeneralplaner som stödjer rakennuslain (MRL) luvussa 5. utvecklingen av byarna och lovberedningen. Sipoossa laadittavat osayleiskaavat voidaan jakaa kahteen ryhmään: asemakaavoitusta ohjaaviin strategisiin osayleiskaavoihin sekä kylien kehittämistä ja lupavalmistelua tukeviin, mitoittaviin kyläalueiden osayleiskaavoihin. Yleiskaavan laatiminen on aina usean vuoden mittainen prosessi. Minimiaika osayleiskaavan laatimisessa on noin kaksi vuotta, mutta useimmiten osayleiskaavan laatiminen kestää tätä kauemmin. Lisätietoja yleiskaavoista löydät kunnan nettisivuilta: www.sipoo.fi/yleiskaavat En generalplan kan vara uppgjord i stora drag eller som en detaljerad generalplan med områdesreserveringar. Som direkt underlag för beviljande av bygglov kan man använda generalplaner som utarbetats för strandområden till de delar som har angivits i planen. I övrigt styr generalplanerna den mer detaljerade planläggningen och övrig planering. Generalplaner kan också ha olika rättsverkningar. Bestämmelser som styr generalplaneringen ges i kapitel 5 i markanvänd- nings- och bygglagen (MBL). De delgeneralplaner som utarbetas i Sibbo kan delas in i två grupper: strategiska delgeneralplaner som styr detaljplaneringen, och dimensionerande delgeneralplaner som stödjer utvecklingen av byarna och lovberedningen. Processen för att utarbeta en generalplan pågår alltid flera år. För delgeneralplaner är den kortaste möjliga tiden ungefär två år, men i de flesta fall tar arbetet längre tid i anspråk. Mer information om generalplanerna finns på kommunens webbplats: www.sibbo.fi. Sipoon yleiskaava 2025 Sipoon yleiskaava 2025 (valtuuston 15.12.2008 hyväksymä) käsittää koko kunnan alueen saaristoa lukuun ottamatta. Kaava on laadittu strategiseksi yleiskaavaksi, jossa on keskitytty osoittamaan Sipoon maankäytön kehittämisperiaatteet sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävimmät maankäytölliset ja ympäristölliset kokonaisuudet ja niihin liittyvät verkostot. Sipoon yleiskaavalla 2025 kunta varautuu 35 000 uuteen asukkaaseen koko Sipoossa vuoteen 2025 mennessä. Pääosa tästä kasvusta on osoitettu Talma-Nikkilä -vyöhykkeelle sekä Söderkullan taajamaan ja sen ympäristöön. Taajamatoimintojen alueiden lisäksi uutta asutusta on kaavailtu sijoittuvan myös kehitettäville kyläalueille. Generalplan för Sibbo 2025 Generalplan för Sibbo 2025 (godkänd av fullmäktige 15.12.2008) omfattar hela kommunens område med undantag för skärgården. Planen är en strategisk generalplan som främst visar utvecklingsprinciperna för markanvändningen i Sibbo samt de beträffande region- och samhällsstrukturen mest betydande markanvändnings- och miljömässiga helheterna och nätverken som ansluter sig till dessa. I och med generalplanen ställer kommunen in sig på att ta emot 35 000 nya invånare i hela Sibbo fram till år 2025 Huvuddelen av tillväxten har anvisats till zonen Tallmo-Nickby och till Söderkulla med omgivning. Utöver områdena för tätortsfunktioner har ny bosättning planerats även till byområdena under utveckling. Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 17 Yleiskaavan 2025 mukaisesti keskeisiä suunnitteluperiaatteita ovat mm. yhdyskuntarakenteen kehittäminen raideliikenteeseen perustuen tiiviillä ja matalalla rakenteella sekä työpaikka-alueiden osoittaminen liikenteellisesti ja toiminnallisesti kiinnostaviin sekä ympäristön kannalta sopiviin paikkoihin. Sipoon yleiskaava 2025 tuli lain voimaiseksi korkeimman hallintooikeuden päätöksellä 23.12.2011. Oikeusvaikutteisena laadittua yleiskaavaa toteutetaan yksityiskohtaisempien osayleiskaavojen sekä asemakaavoituksen kautta. I enlighet med generalplanen 2025 är de mest centrala planeringsprinciperna bl.a. att utveckla samhällsstrukturen med stöd av spårtrafiken som en tät och låg struktur samt att anvisa områden för arbetsplatser till trafik- och verksamhetsmässigt intressanta platser som är lämpliga för detta ändamål även ur miljösynvinkel. Generalplan för Sibbo 2025 vann laga kraft i och med Högsta förvaltningsdomstolens beslut 23.12.2011. En generalplan som utarbetats med rättsverkningar genomförs via mer detaljerade delgeneralplaner och detaljplaneringen. Sipoon yleiskaava 2025 pienennös (KHO 23.12.2011). / Generalplan för Sibbo 2025 förminskning (HFD 23.12.2011). Strateginen osayleiskaavoitus Strategisk delgeneralplanering Sipoossa on parhaillaan käynnissä laajojen alueiden strateginen osayleiskaavoitus. Näillä strategisilla osayleiskaavoilla tarkennetaan koko kunnan yleiskaavan taajama-alueita, jotka ovat esitetty yleiskaavassa melko yleispiirteisesti. Strategiset osayleiskaavat tulevat toimimaan ko. alueiden asemakaavoituksen ja tarkemman suunnittelun pohjana. Strategisilla osayleiskaavoilla määritellään yhdyskuntarakenteen suuret linjat. Niillä vastataan muun muassa kysymyksiin: miten yhdyskuntarakenne kokonaisuudessaan toimii, miten luodaan edellytykset joukkoliikenteen järjestämiselle, miten ja missä järjestyksessä alueet toteutuvat, miten alueiden vesi- ja energiahuolto järjestetään, missä ovat palvelut ja työpaikat, mitkä luontoalueet säilytetään, jne. Strategisella osayleiskaavoituksella konkretisoidaan Sipoon kunnan yleiskaava 2025 tavoitteita ja suunnitellaan yhdyskuntarakenteen tulevaisuutta vielä pidemmällä aikavälillä. Strategisk delgeneralplanering av vidsträckta områden pågår just nu i Sibbo. Med dessa strategiska delgeneralplaner preciseras de tätortsområden som har lagts fram i tämligen stora drag i Generalplan för Sibbo 2025. De strategiska delgeneralplanerna kommer att utgöra underlag för detaljplanläggningen och den mer ingående planeringen i respektive område. De strategiska delgeneralplanerna drar upp de stora linjerna för samhällsstrukturen. De ger svar på bland annat följande frågor: hur fungerar samhällsstrukturen i sin helhet, hur ska man skapa förutsättningar för anordnandet av kollektivtrafiken, på vilket sätt och i vilken ordningsföljd ska områdena gen omföras, hur ska vatten- och energiförsörjningen anordnas, var ska servicen och arbetsplatserna placeras, vilka naturområden ska bevars osv. Den strategiska delgeneralplaneringen konkretiserar målen i Generalplan för Sibbo 2025 och planerar samhällsstrukturens framtid på ännu längre sikt. G 18 Eriksnäsin osayleiskaava G 18 Delgeneralplan för Eriksnäs Aluetta on tarkoitus kehittää Sipoon kasvustrategian mukaisesti merkittävänä uutena merellisenä asuinalueena palveluineen ja työpaikkoineen. Alueesta tavoitellaan uutta kunnan osa-aluetta, jonka rakentuminen tukeutuu julkiseen liikenteeseen, pitkällä tähtäimellä Söderkullaan toteutettavaan raideliikenneratkaisuun. Osana Eriksnäsin osayleiskaavatyötä tullaan tarkastelemaan myös Hangelbyn alueen maankäyttöä alueen maanomistajan jättämän kaavoitusaloitteen mukaisesti. Alueen kehittäminen on organisoitu Sipoon kunnan ja alueen suurimman maanomistajayhteenliittymän kanssa. Osayleiskaavan laatiminen alueelle on osa tätä ns. aluekehityshanketta. Området ska utvecklas i enlighet med kommunens tillväxtstrategi till ett betydande, nytt havsnära bostadsområde med service och arbetsplatser. Man strävar efter att bygga upp ett nytt delområde av kommunen, vars struktur stödjer sig på kollektivtrafiken – på lång sikt på spårtrafiklösningen i Söderkulla. Inom ramen för arbetet med delgeneralplanen för Eriksnäs kommer man även att granska markanvändningen i Hangelbyområdet i enlighet med markägarens initiativ till planläggning. Utvecklandet av området har organiserats mellan Sibbo kommun och den största sammanslutningen av markägare i området. Att utarbeta en delgeneralplan för detta område är en del av det så kallade regionutvecklingsprojektet. Korjattu kaavaehdotus on ollut nähtävillä 12.1.-4.3.2015. Det korrigerade planförslaget var framlagt 12.1.-4.3.2015. Yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama, yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia ja liikennesuunnittelija Eva Lodenius Generalplanechef Kaisa Yli-Jama, generalplanearkitekt Eveliina Harsia och trafikplanerare Eva Lodenius. G 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava G 19 Gemensam generalplan för Östersundom Tarkoituksena on laatia Helsinkiin liitetylle alueelle sekä siihen läheisesti liittyville Vantaan Länsisalmen sekä osille Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosia sekä Sipoon Granön ja Majvikin alueille näiden kolmen kunnan yhteinen yleiskaava. Kaavatyössä määritellään eri toimintojen, kuten asumisen ja työpaikkojen määrä ja laatu sekä niiden liittyminen ympäröiviin alueisiin. Osana yleiskaavatyötä tehdään laajempaa aluetta koskeva liikennejärjestelmätarkastelu, koska kysymyksessä on etelärannikon kasvukäytävään liittyvän kokonaisuuden osa. En för tre kommuner gemensam generalplan planeras för de områden som anslutits till Helsingfors samt de närliggande stadsdelarna Västersundom i Vanda samt delar av stadsdelarna Länsimäki, Vaarala och Ojanko, liksom Granö och Majvik i Sibbo. Vid planarbetet fastställs omfattningen och arten för olika funktioner, t.ex. för boende och arbetsplatser, samt hur dessa funktioner ansluter sig till de omgivande regionerna. Som en del av generalplanearbetet görs en granskning av trafiksystemet i ett mer vidsträckt område eftersom det handlar om en del av tillväxtkorridoren längs sydkusten. Östersundom-toimikunta päätti 9.12.2014 asettaa yleiskaavaehdotuksen nähtäville, antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin sekä pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 26.1.- 4.3.2015 välisenä aikana. Tämän jälkeen kaava menee Ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Östersundomkomittén beslutade 9.12.2014 lägga fram förslagaet till generalplan, avge bemötanden på framförda åsikter i enlighet med rapporten för växelverkan samt inbegära utlåtanden om planförslaget. Planförslaget var framlagt 26.1.- 4.3.2015. Efter det skickas planen till Miljöminsteriet för fastställelse. Yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama, yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia ja liikennesuunnittelija Eva Lodenius 18 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Generalplanechef Kaisa Yli-Jama, generalplanearkitekt Eveliina Harsia och trafikplanerare Eva Lodenius. Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 19 20 G 20 Talman osayleiskaava G 20 Delgeneralplan för Tallmo Talman osayleiskaavoitus on yksi keskeisistä Sipoon kasvustrategian toteuttamiseksi tähtäävistä suunnitteluhankkeista. Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti Talman alueesta on tarkoitus kehittää raideliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen, noin 10 000-13 000 asukkaan taajamakeskus. Osayleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, muun suunnittelun, maankäytön sekä rakentamisen perustaksi. Talman osayleiskaavassa osoitetaan asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet, kunkin alueen pääasiallinen käyttötarkoitus sekä liikenneverkon periaatteet. Delgeneralplanen för Tallmo är en av de viktigaste planerna när det gäller att verkställa kommunens tillväxtstrategi. I enlighet med Generalplan för Sibbo 2025 ska Tallmoområdet utvecklas med stöd av spårtrafiken till ett beträffande funktionerna mångsidigt tätortscentrum för ca 10 000-13 000 invånare. Delgeneralplanen är som namnet säger en plan som generellt visar principerna för den eftersträvade utvecklingen och anvisar områden som underlag för den mer detaljerade planläggningen, den övriga planeringen, markanvändningen och byggandet. I delgeneralplanen för Tallmo anvisas de områden som är avsedda för detaljplanering, det huvudsakliga användningssyftet för respektive område samt principerna för trafiknätet. Kunnanvaltuusto on päätöksellään 26.1.2015 hyväksynyt Talman osayleiskaavan. Uudenmaan Ely-keskus on tehnyt kaavasta oikaisukehotuksen ja kaavasta on myös valitettu Helsingin Hallinto-oikeuteen. Fullmäktige har genom sitt beslut 26.1.2015 godkänt delgeneralplan för Tallmo. Nylands NTM-central har inlämnat en rättelseyrkan om planen och besvär har också inlämnats till Helsingfors förvaltningsdomstol. Yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama ja kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Konsultti: A-konsultit Oy Generalplanechef Kaisa Yli-Jama och planläggningschef Matti Kanerva Konsult: A-konsultit Oy Talman keskustan viitesuunnittelu Referensplan för Tallmo centrum Talman keskusta-alueelle laaditaan viitesuunnitelmaa, jolla tarkennetaan ja havainnollistetaan Talman osayleiskaavan ratkaisuja. Talmaan on tavoitteena luoda palveluita tarjoava keskusta, joka on myös houkutteleva tiiviille ja autottomalle asumiselle. Viitesuunnitelma on ohjeellinen ja toimii alueen tulevan asemakaavoituksen ja toteutuksen pohjana. En referensplan som preciserar och illustrerar lösningarna i delgeneralplanen för Tallmo utarbetas för Tallmo centrumområde. Målet är att skapa ett centrum som erbjuder service och som samtidigt lockar till tätt och bilfritt boende. Referensplanen är riktgivande och fungerar som grund för områdets kommande detaljplanering och genomförande. Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Kaavoituskoordinaattori Pilvi Nummi Konsultti: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Planläggningschef Matti Kanerva Planläggningskoordinator Pilvi Nummi Konsult: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy G 22 Sibbesborgin osayleiskaava G 22 Delgeneralplan för Sibbesborg Tarkoituksena on laatia Söderkullan ympäristöön asemakaavoitusta ohjaava osayleiskaava, joka mahdollistaa voimakkaan kaupunkirakenteen kasvun kestävän yhdyskunnan periaatteita noudattaen. Osayleiskaavan laatimisen pohjana ovat Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu ja sen lopputulokset sekä vuoden 2012 aikana laadittu Sibbesborgin kehityskuva ja siihen liittyvä kestävyyskriteeristö. Sibbesborgin suunnittelussa varaudutaan itämetron jatkamiseen alueelle. Itämetron linjausvaihtoehdoista ja niihin liittyvistä maankäytön rakennemalleista on laadittu selvitys Sipoon kunnan, Uudenmaan liiton ja HSL:n yhteistyönä. Avsikten är att utarbeta en delgeneralplan som styr detaljplanläggningen i Söderkulla med näromgivningar. Planen ska möjliggöra en kraftig tillväxt i stadsstrukturen med iakttagande av principerna om ett hållbart samhälle. Delgeneralplanen grundar sig på planeringstävlingen om ett hållbart samhälle i Sibbesborg och utfallet av denna samt på utvecklingsbilden för Sibbesborg, som sammanställdes år 2012, och uppsättningen av hållbarhetskriterier som knyter an till utvecklingsbilden. I planeringen av Sibbesborg räknar man med att östmetron förlängs till att omfatta detta område. Om de alternativa bansträckningarna för östmetron och de relaterade strukturmodellerna för markanvändningen har en utredning sammanställts som ett samarbete mellan Sibbo kommun, Nylands förbund och HRT. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 12.1 .-4.3.2015 välisenä aikana. Utkastet till delgeneralplan var framlagt 12.1 .-4.3.2015. Yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama, yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia ja liikennesuunnittelija Eva Lodenius Konsultti: WSP Finland Generalplanechef Kaisa Yli-Jama, generalplanearkitekt Eveliina Harsia och trafikplanerare Eva Lodenius. Konsult: WSP Finland Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbilden för Nickby Kehityskuvan tavoitteena on luoda laajempi näkemys Nikkilän kehittämisen periaatteista alueen asemakaavoituksen tueksi. Kehityskuvassa määritellään Nikkilän tulevan kasvun painopisteet ja suunnat sekä eri toimintojen pääasiallinen sijoittuminen. Osana kehityskuvatyötä mietitään Nikkilän tulevaisuuden asumisen ja Utvecklingsbilden ska ge en bredare syn på principerna för utvecklandet av Nickby som stöd för detaljplaneringen. I utvecklingsbilden fastställs tyngdpunkterna och riktningarna för den kommande tillväxten samt den huvudsakliga placeringen av olika funktioner. Som en del av arbetet med utvecklingsbilden behandlas även framtida Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Osayleiskaavat, muut strategiset suunnitelmat ja kyläalueiden osayleiskaavat Delgeneralplaneprojekten, övriga strategiska planer och bydelgeneralplaner G 25 Linnanpellon EO-alue G 20 Talma G 17 Linnanpelto Talman keskusta Nikkilän kartano III Nikkilän kehityskuva G 21 Immersby G 19 Östersundom G 22 Sibbesborg G 18 Eriksnäs G 19 Östersundom Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 21 työnteon tapoja sekä vetovoimatekijöitä. Lisäksi tutkitaan Nikkilän alueen maankäytöllisiä edellytyksiä henkilöjunaliikenteen käynnistymiseen Kerava-Nikkilä rataosuudella. Kehityskuva on yleispiirteinen, strateginen kuvaus tavoiteltavasta alueiden tulevasta maankäytöstä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen aiheuttamista muutoksista. Kehityskuvalla ei ole samanlaisia oikeudellisia vaikutuksia kuin osayleiskaavalla. Yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama ja kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Nikkilän kartanon III kaavarungon tarkistus Kaavarungon tarkistuksessa tutkittiin tarkemmin mm. hulevesireittejä, julkisten palveluiden tarvetta sekä liikenteellisiä vaikutuksia. Kaavarungon tavoitteena on uusi, noin 3500 asukkaan asuinalue Kerava-Kilpilahti -radan pohjoispuolelle. Kaavarunko on alueen tulevaa asemakaavoitusta ohjaava yleissuunnitelma, ja aluetta tullaan asemakaavoittamaan vaiheittain. Kunnanhallitus hyväksyi tarkistetun kaavarungon tulevaa asemakaavoitusta ohjaavaksi suunnitelmaksi 31.3.2015. Kaavoituskoordinaattori Pilvi Nummi Konsultti: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy sätt att bo och arbeta på i Nickby och tätortens attraktionsfaktorer. Därtill undersöks de markanvändningsmässiga förutsättningarna i Nickby för att starta persontågstrafik mellan Kervo och Nickby. Utvecklingsbilden är en strategisk beskrivning i stora drag om den eftersträvade framtida markanvändningen, faktorerna som påverkar markanvändningen och ändringarna som markanvändningen medför. Utvecklingsbilden har inte samma juridiska verkningar som en delgeneralplan. Generalplanechef Kaisa Yli-Jama och planläggningschef Matti Kanerva Uppdatering av planstommen för Nickby gård III Vid uppdateringen av planstommen granskades närmare bl.a. dagvattenflödet, behovet av offentlig service samt trafikmässiga konsekvenser. Målet i planstommen är ett nytt bostadsområde för ca 3 500 personer på norra sidan av Kervo-Sköldvik -banan. Planstommen är en allmän plan som styr den kommande detaljplaneringen. Området kommer att detaljplaneras i etapper. Kommunstyrelsen godkände 31.3.2015 den uppdaterade planstommen som styrande plan för den kommande detaljplaneringen. Planläggningskoordinator Pilvi Nummi Konsult: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Kyläalueiden osayleiskaavoitus Delgeneralplanering av byområden Kyläalueiden osayleiskaavoituksella pyritään kehittämään kyläalueita ja ohjamaan alueen maankäyttöä siten, että uudisrakentaminen osoitetaan maiseman ja ympäristön kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olemassa olevaa kylärakennetta. Osana kyläosayleiskaavatyötä laaditaan kantatilaselvitys ja kiinteistökohtainen laskelma rakennusoikeudesta. Kyläosayleiskaavat toimivat lupavalmistelun tukena. Genom delgeneralplaneringen av byområdena strävar kommunen efter att utveckla byarna och styra markanvändningen så att nybyggande anvisas till ställen som är lämpliga med hänsyn till landskapet och miljön och som kompletterar den befintliga bystrukturen. Som en del av arbetet med bydelgeneralplanerna sammanställs en stamfastighetsutredning och en fastighetsspecifik kalkyl över byggrätten. Bydelgeneralplanerna utgör stöd för lovberedningen. G 17 Linnanpellon osayleiskaava G 17 Delgeneralplan för Borgby Osayleiskaava on laadittu Linnanpellon alueelle Koillis-Sipoossa. Suunnittelualue käsittää Linnanpellon kyläalueen sekä sitä ympäröiviä maa- ja metsätalousalueita. Delgeneralplanen utarbetas för Borgbyområdet i nordöstra Sibbo. Planeringsområdet omfattar byn Borgby med omgivande jord- och skogsbruksområden. Kaava tuli lainvoimaiseksi 30.10.2014. Planen vann laga kraft 30.10.2014. Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva ja suunnittelija Birgitta Smeds Konsultti: Sweco Ympäristö Oy (ent. AIRIX Ympäristö Oy) Planläggningschef Matti Kanerva och planerare Birgitta Smeds Konsult: Sweco Ympäristö Oy (f.d. Airix Miljö Ab) G 21 Immersbyn osayleiskaava G 21 Delgeneralplan för Immersby Suunnittelualue, Immersbyn kylätaajaman alue sekä osia Hindsbyn ja Östersundomin kylistä, sijaitsee Lounais-Sipoossa Porvoonväylän (E18) pohjoispuolella noin 7 km Nikkilän taajamasta etelään. Planeringsområdet – Immersby samt delar av byarna Hindsby och Östersundom – ligger i sydvästra Sibbo norr om Borgåleden (E18) på ca 7 km avstånd söderut från Nickby tätort. Utkastet till delgeneralplan var framlagt 26.9.–25.10.2013. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 26.9.–25.10.2013. Eriksnäsin rantakorttelit. Eriksnäs strandkvarter. Visualisointi / Visualisering: Arkkitehtitoimisto Harris&Kjisik Oy. Kaavoituskoordinaattori Pilvi Nummi, kaavoituspäällikkö Matti Kanerva ja kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli Konsultti: FCG Oy G 25 Linnanpellon EO-alueen osayleiskaava Kaavalla tutkitaan alueen soveltuvuus kiviainesten ottoon. Alueelta on tehty havaintoja kirjoverkkoperhosesta. Kaavatyö on käynnistetty Linnanpellon osayleiskaavan (G 17) yhteydessä. Planläggningskoordinator Pilvi Nummi, planläggningschef Matti Kanerva och planläggningsarkitekt Johanna Horelli Konsult: FCG Oy G 25 Delgeneralplan för EO-området i Borgby Med hjälp av planen undersöks områdets lämplighet för stenmaterialtäkt. Asknätfjäril har observerats i området. Planarbetet har inletts i samband med delgeneralplanen för Borgby (G 17). Planläggningschef Matti Kanerva Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva 22 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 23 Asemakaavoitus Detaljplanering Asemakaava on yleiskaavaan pohjautuva yksityiskohtainen alueidenkäytön suunnitelma, joka luo edellytykset rakennusten, katujen ja yleisten alueiden rakentamiselle. Kaava-alue voi käsittää esim. kokonaisen asuinalueen tai vain yhden tontin. En detaljplan är en detaljerad plan för områdesanvändningen som grundar sig på generalplanen. Detaljplanen gör det möjligt att uppföra byggnader och anlägga gator och allmänna områden. Ett planområde kan omfatta t.ex. ett helt bostadsområde eller bara en tomt. Asemakaavalla määritellään muun muassa mihin tarkoitukseen aluetta voi käyttää, miten paljon tontille saa rakentaa, rakennustapaa ja rakennusten sijoittumista, piha- ja katualueiden järjestämistä sekä virkistysalueiden sijoittumista. Sipoossa asemakaavoitus keskittyy kuntastrategian mukaisesti lähivuosina Nikkilään, Talmaan ja Söderkullaan. I Sibbo kommer detaljplaneringen de närmaste åren att i enlighet med Nickby, Tallmo och Söderkulla tätorter. Asemakaavahankeet Detaljplaneprojekten Asemakaavoituskohteiden rajaukset ovat suuntaaantavia ja rajaukset tullaan määrittelemään tarkemmin kaavatyön yhteydessä. Nikkilän ja Söderkullan asemakaavoituskohteet sekä ranta-asemakaavakohteet on esitetty tarkemmilla kaavakohdekartoilla seuraavalla sivulla. Sininen väri = lainvoiman saanut asemakaava Violetti väri = vireillä oleva asemakaavatyö I detaljplanen definieras bland annat för vilket ändamål ett område kan användas, hur mycket man får bygga i området, byggsättet och byggnadernas placering, hur gårdsplanerna och gatuområdena ska anordnas samt var rekreationsområdena ska förläggas. Gränserna för detaljplaneområdena är riktgivande och kommer att preciseras i samband med planläggningsarbetet. Detaljplaneområdena i Nickby och Söderkulla samt stranddetaljplaneområdena presenteras närmare på följande sida. tillväxtstrategin inriktas på Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta kaavamerkintöineen ja -määräyksineen sekä selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Lisäksi asemakaavaan liitetään usein myös rakentamistapaohjeet, joilla annetaan tarkempia ohjeita rakentamiseen. Till detaljplanen hör en detaljplanekarta med beteckningar och bestämmelser samt en planbeskrivning där man redogör för utarbetandet av planen och dess centrala egenskaper. Till detaljplanen fogas dessutom ofta byggsättsanvisningar där kommunen ger närmare instruktioner för byggandet. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on laadittava asemakaava sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Kunta laatii asemakaavat maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämään vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen. Ranta-alueiden lomarakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka voi laatia maanomistaja. Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja kunnan oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaavoitusta ohjaavia säädöksiä on tarkemmin maankäyttöja rakennuslain luvussa 7. I enlighet med markanvändnings- och bygglagen ska kommunen utarbeta en detaljplan efter hand som kommunens utveckling eller behovet av att styra markanvändningen det kräver. Kommunen utarbetar detaljplaner med utgångspunkt i en planering som omfattar växelverkan och en tillräcklig bedömning av konsekvenserna, såsom förutsätts i markanvändnings- och bygglagen. Fritidsboende i strandområden kan styras med en stranddetaljplan, som även kan utarbetas av en markägare. När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och kommunens generalplan med rättsverkningar beaktas. Bestämmelser som styr detaljplaneringen ges i kapitel 7 i markanvändnings- och bygglagen. Sipoossa asemakaavoitus keskittyy kuntastrategian mukaisesti lähivuosina Nikkilään, Talmaan ja Söderkullaan. Asemakaavoja laaditaan kuitenkin tarpeen mukaan myös muille Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisille taajamatoimintojen ja työpaikkojen alueille. Osa kunnan ajankohtaisista asemakaavahankkeista liittyy asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointitarpeeseen. Asemakaavojen käsittelyaika kestää normaalitapauksessa yhdestä kahteen vuotta, mutta muun muassa valitusten johdosta kaavan tuleminen lainvoimaiseksi voi kestää useampia vuosia. Tässä kaavoituskatsauksessa esitellään viimeisen vuoden aikana valmistuneet sekä parhaillaan vireillä olevat asemakaavahankkeet. Kirjainnumeroyhdistelmät (esim. N 39) kaavan nimen edessä viittaavat maantieteellisin osa-aluein jaettuun asemakaavan numeroon, joka helpottaa kaavan käsittelyn seuraamista kunnan kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa www.sipoo.fi/asemakaavat. Lisätietoja asemakaavoista löydät kunnan nettisivuilta: www.sipoo.fi/asemakaavat 24 Under de närmaste åren kommer detaljplaneringen i Sibbo att i enlighet med kommunstrategin fokusera på Nickby, Tallmo och Söderkulla. Detaljplaner utarbetas också efter behov även för övriga områden för tätortsfunktioner och arbetsplatser som anvisats i Generalplan för Sibbo 2025. En del av de aktuella detaljplaneprojekten i kommunen hänger samman med behovet av att se över huruvida detaljplanerna är tidsenliga. Talma / Tallmo Bastukärr Nikkilä Nickby Blå färg = lagakraftvunnen detaljplan Violett färg = anhängigt detaljplanearbete Myyras Myras Söderkulla I vanliga fall tar det ett till två år att behandla en detaljplan, men t.ex. på grund av besvär kan det hända att det går flera år innan planen vinner laga kraft. Box I denna planläggningsöversikt presenteras de detaljplaner som färdigställts under det senaste året samt planer som är anhängiga som bäst. Kombinationen av en bokstav och en siffra (t.ex. N 39) framför planens namn refererar till den geografiska indelningen av detaljplanerna. Beteckningen gör det lättare att följa behandlingen av planen på kommunens planläggningssidor på adressen www.sibbo.fi/detaljplaner. Mer information om detaljplanerna finns på kommunens webbplats: www.sibbo.fi/detaljplaner. Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Nevas gård Storören Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Ranta-asemakaavat Stranddetaljplaner 25 Nikkilä Nickby N 40 Sipoon Jokilaakso N 40 Sibbo Ådal Nikkilän taajamakeskuksen tuntumassa sijaitsevasta Jokilaakson alueesta on tarkoitus kehittää monipuolinen asuinalue noin 1000 asukkaalle. Tavoitteena on yhdistää alueella keskustaajaman palvelutarjonta luonnonläheiseen ja korkeatasoiseen asumiseen. Pyrkimyksenä on luoda alueelle rakenne, joka kannustaa liikkumaan kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä sekä tarjoaa turvallisen ja virikkeellisen elinympäristön eri-ikäisille asukkaille. Sipoonjoen ranta-alueesta halutaan kehittää aktiivinen osa Nikkilän viheralueverkostoa. Sibbo kommun har för avsikt att utveckla Ådalen, som ligger nära Nickby tätortscentrum, till ett mångsidigt bostadsområde för ca 1000 invånare. Målet är att förena serviceutbudet i centrum med ett naturnära och högklassigt boende. Man eftersträvar en struktur som uppmuntrar invånarna att ta sig fram till fots, med cykel och kollektiva färdmedel och som erbjuder en trygg och stimulerande livsmiljö för invånare i alla åldrar. Stranden av Sibbo å utvecklas till en aktiv del av grönområdesnätverket i Nickby. Alueen kehittämisen pohjaksi järjestettiin vuoden 2011 lopulla arkkitehtuurikutsukilpailu, jonka voitti ehdotus ”Aarrekartta”, tekijänään Arkkitehtitoimisto AJAK Oy. Alueen suunnittelua on jatkettu kutsukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta yhteistyössä Arkkitehtitoimisto AJAK Oy:n kanssa. För planläggningsarbetet har kommunen och ägarna till Tallbacka gård ingått avtal om att starta ett gemensamt projekt kring markanvändningen och ett intentionsavtal om försäljning av ett outbrutet område. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 3.4.-7.5.2014. Planförslaget var offentligt framlagt 3.4.-7.5.2014. Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Planläggningschef Matti Kanerva N 41 Erottaja N 41 Skillnaden Erottajan asemakaavan muutos koskee Nikkilän keskustan korttelia 2009 ja osaa sen viereisistä katualueista. Tarkoituksena on kehittää alueen maankäyttöä Sipoon kunnanvaltuuston v. 2009 hyväksymän Nikkilän keskusta-alueen ideasuunnitelman pohjalta ja ajantasaistaa asemakaavaa poikkeamisluvalla toteutettujen uudisrakennusten osalta. Asemakaavan muutosta on työstetty eteenpäin niin, että se ei sisällä voimassa olevaan asemakaavaan nähden juridisesti olennaisia eikä vaikutuksiltaan merkittäviä muutoksia. Näin ollen kunnanhallitus päättää asiasta. Detaljplaneändringen för Skillnaden gäller kvarter 2009 i Nickby centrum och del av de intilliggande gatuområdena. Avsikten är att utveckla markanvändningen i området utifrån en idéplan för centrum av Nickby som godkändes av kommunfullmäktige år 2009 samt att aktualisera detaljplanen beträffande de nybyggnader som uppförts med undantagslov. Ändringen av detaljplanen har fortskridit så att den i förhållande till den gällande detaljplanen inte innehåller några juridiskt väsentliga ändringar eller ändringar som skulle ha betydande konsekvenser. Därmed är det kommunstyrelsen som fattar beslut i ärendet. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 18.09. – 20.10.2014. Förslaget till detaljplaneändring var framlagt 18.09. – 20.10.2014. Kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli Planläggningsarkitekt Johanna Horelli Valtuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan 10.3.2014 ja kaava kuulutettiin voimaan 8.5.2014. Asemakaavamuutos tehostaa Nikkilän keskustarakennetta. Asemakaavamuutoksessa on osoitettu asuinrakentamista 2-6-kerroksisiin taloihin yhteensä 12 130 k-m2 ja näiden maantasokerroksiin liikerakentamista vähintään 500 k-m2. N 43 SR-Raudan kortteli Kaavatyön tarkoitus on mahdollistaa SR-Raudan korttelin 1014 uudistaminen ja täydennysrakentaminen 9 000 k-m2 laajuiseksi asuinkerrostalojen korttelialueeksi rautakauppatoimintojen siirtyessä muualle. Alueelle saa tehdä liiketiloja ensimmäiseen kerrokseen kadun varteen. Kaavatyötä koskee kunnan ja Kiinteistö Oy Ranihon (SR-Rauta) kesken tehty kaavoituksen käynnistämissopimus. Kaavamuutos 26 NG 10 Kartanonrinteen EN-tontti Herrgårdsbrinkens EN-tomt Som underlag för utvecklingsarbetet anordnades en arkitekturtävling år 2011. I tävlingen segrade Arkkitehtitoimisto AJAK Oy med bidraget Aarrekartta (skattkartan). Planeringen av området har fortsatt utifrån tävlingsbidraget i samarbete med nämnda arkitektbyrå. Kaavatyötä koskee kunnan ja Tallbackan tilan maanomistajien kesken tehty sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä ja aiesopimus määräalan myymisestä. N 42 OP-kortteli Nikkilä - Nickby N 42 OP-kvarteret Fullmäktige godkände planen på sammanträdet 10.3.2014 och planen kungjordes att träda i kraft 8.5.2014. Ändringen av detaljplanen effektiviserar centrumstrukturen i Nickby. Genom ändringen av detaljplanen anvisas bostadsbyggande i hus med 2-6 våningar, sammanlagt 12 130 vy-m2 och byggande av aff ärslokaler på markplan för minst 500 vy-m2. N 43 SR-Rauta Bussiterminaali Bussterminal N 50 N 53 Ullala Domino N 46 N 42 OP-kortteli OP-kvarteret N 40 Sipoon Jokilaakso Sibbo Ådal N 41 Erottaja Skillnaden N 43 SR-Rautas kvarter Syftet med planarbetet är att göra det möjligt att förnya och kompletteringsbygga SR-Rautas kvarter 1014 till ett 9 000 vy-m2 omfattande kvartersområde för flervåningshus efter att järnhandeln flyttat bort. I området är det tillåtet att bygga affärslokaler på markplan längs gatan. Planarbetet bygger på ett avtal om att starta planläggning mel- Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 27 on ollut ehdotuksena nähtävillä 3.1.-3.2.2014. lan kommunen och Kiinteistö Oy Raniho (SR-Rauta). Förslaget till planändring var offentligt framlagt 3.1.-3.2.2014. Söderkulla Söderkulla Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen S 17a Söderkullan K-Market S 17a Söderkulla K-Market Kaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa alueella toimivan kaupan laajentaminen 4 500 k-m2 suuruiseksi ja kaupallisten palvelujen kehittäminen. Samoin muodostetaan yksi toimitilarakennusten korttelialue kaupan länsipuolelle. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös mahdollistaa kiertoliittymän toteuttaminen Amiraalintien ja Uuden Porvoontien risteykseen. Syftet med planarbetet är att göra det möjligt att utvidga butiken i området till att omfatta 4 500 vy-m2 och att utveckla den kommersiella servicen. På samma gång skaps ett kvartersområde för kontorsbyggnader väster om butiken. Ett mål med planändringen är också att göra det möjligt att anlägga en rondell i korsningen av Amiralsvägen och Nya Borgåvägen. Kaavatyö pohjautuu Kesko Oyj:n vuonna 2008 kuntaan jättämään kaavoitusaloitteeseen K-supermarketin laajentamiseksi ja sitä koskee kunnan ja Kesko Oyj:n välinen kaavoituksen käynnistämissopimus. Planarbetet grundar sig på ett initiativ om utvidgningen av K-supermarket som Kesko Abp lämnade in till kommunen år 2008 och kommunen och Kesko Abp har ingått ett avtal om planläggningsstarten. Asemakaavamuutos tuli voimaan 7.8.2014. Detaljplaneändringen trädde i kraft 7.8.2014. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen S 17b Söderkullan keskusta S 17b Söderkulla centrum Kaavatyön tarkoituksena kehittää ja tehostaa Söderkullan keskustarakennetta Uuden Porvoontien pohjoispuolella. Kaavatyössä tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa alueelle uutta asuinkerrostalo- ja liikerakentamista. Samalla Uusi Porvoontie (mt 170) on tarkoitus osoittaa kaduksi Söderkullantien risteyksestä länteen päin. Syftet med planarbetet är att utveckla och effektivisera centrumstrukturen i Söderkulla på norra sidan av Nya Borgåvägen. Inom ramen för planarbetet undersöks möjligheterna att förlägga nya flervåningshus och affärslokaler till området. På samma gång ska Nya Borgåvägen (lv 170) anvisas som gata västerut från korsningen med Söderkullavägen. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen N 46 Domino-kortteli Valtuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan 7.4.2014 ja kaava kuulutettiin voimaan 22.5.2014. Asemakaavamuutos tehostaa OPkorttelin asemakaavamuutoksen tavoin Nikkilän keskustan taajamarakennetta. Asemakaavamuutos mahdollistaa S-marketin laajentamisen 5 500 k-m2 asti ja kahden enintään 6-kerroksisen asuinkerrostalon sekä uuden aukion rakentamisen Nikkiläntien ja Iso Kylätien risteykseen. Kerrostalojen maantasokerrokseen tulee sijoittaa myymälätiloja tai mahdollisen hoivakodin yhteistiloja, esim. ravintola. N 50 Nikkilän bussiterminaali Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa ajanmukaisen, hyvien liikenneyhteyksien varrella olevan bussiterminaalin toteuttaminen Nikkiläntien eteläpuolelle, Sote-aseman tuntumaan. Bussiterminaalin kehittämistarpeet johtuvat nykyisen aseman hankalahkosta sijainnista, bussiliikenteen muutoksista HSL:n liittymisen myötä sekä Nikkilän taajamarakenteen muuttumisesta lähivuosina. Kaavatyössä selvitetään myös liityntäpysäköintiä sekä otetaan kunnan kaavatieksi Nikkiläntietä ainakin Pornaistentieltä Suursuontiehen asti. Asemakaava kuulutettiin vireille 11.9.2014. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen Fullmäktige godkände planen på sammanträdet 7.4.2014 och planen kungjordes att träda i kraft 22.5.2014. Ändringen av detaljplanen effektiviserar tätortsstrukturen i Nickby centrum på samma sätt som detaljplaneändringen i OP-kvarteret (N 42). Ändringen av detaljplanen gör det möjligt att utvidga S-market till 5 500 vy-m och att bygga två fl ervåningshus i högst 6 våningar och ett nytt torg i korsningen mellan Nickbyvägen och Stora Byvägen. Butikslokaler eller gemensamma lokaler för ett eventuellt vårdhem, t.ex. en restaurang, ska placeras på markplan i flervåningshusen. 2 N 50 Nickby bussterminal Syftet med planändringen är att göra det möjligt att bygga en modern bussterminal intill goda trafikförbindelser söder om Nickbyvägen, nära social- och hälsovårdsstationen. Behoven av att utveckla en bussterminal härrör från den nuvarande busstationens tämligen ofördelaktiga läge, ändringarna i busstrafiken till följd av anslutningen till HRT samt ändringarna i Nickby tätortsstruktur under de närmaste åren. I planarbetet utreds också infartsparkeringen och tas Nickbyvägen som planväg åtminstone från Borgnäsvägen till Storkärrsvägen. Detaljplanen kungjordes anhängig 11.9.2014. N 53 Korttelin 2028 (Ullala) asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tehostaa Nikkilän keskustassa sijaitsevan korttelin 2028 rakentamista taajamakuvallisesti soveltuvin keinoin. Kaavamuutoksella luodaan edellytyksiä Nikkiläntien eteläpuolella ja Suursuontien itäpuolella olevan korttelin toteutumatta jääneen kerrostalon rakentamiselle. Myös pysäköintijärjestelyjä kehitetään uutta kokonaistilannetta vastaaviksi. Kaavatyö perustuu Pohjola Rakennus Oy:n kuntaan jättämään kaavamuutoshakemukseen, jonka kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 10.12.2013. Asemakaavamuutos tuli voimaan 7.8.2014. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen NG 10 Kartanonrinteen EN-tontin asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa energiahuollon alueeksi (EN) osoitetun alueen käyttötarkoitus asumiselle. Alueelle on tarkoitus sijoittaa 2 - 3 pientalotonttia, joiden tonttitehokkuus ja kerrosluku ovat samat kuin ympäröivällä asuinalueella. Kaava ei ole vaikutuksiltaan merkittävä, joten sen hyväksyy kunnanhallitus. Kaavaehdotus on nähtävillä 11.5.-9.6.2015. Kaavoituskoordinaattori Pilvi Nummi N 46 Domino-kvarteret Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen N 53 Ändring av detaljplanen för kvarter 2028 (Ullala) Målet med ändringen av detaljplanen är att effektivisera byggandet av kvarter 2028 i Nickby centrum med iakttagande av metoder som lämpar sig för tätortsbilden. Planändringen skapar förutsättningar för att bygga det flervåningshus som inte har genomförts i kvarteret söder om Nickbyvägen och öster om Storkärrsvägen. Även parkeringsarrangemangen ses över för att motsvara den nya situationen. Planarbetet grundar sig på en ansökan om planändring som Pohjola Rakennus Oy lämnat in till kommunen och som kommunstyrelsen biföll 10.12.2013. Detaljplaneändringen trädde i kraft 7.8.2014. Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen NG 10 Detaljplaneändring för Herrgårdbrinkens EN-tomt Målet med detaljplaneändringen är att ändra användningsändamålet för området med beteckningen EN (område för energiförsörjning) till område för boende. Avsikten är att på området placera 2 - 3 småhustomter med samma tomteffektivitet och våningstal som det omgivande bostadsområdet. Kaavatyö on käynnistetty 2013 yhdessä S 17a Söderkullan K-marketin kaavatyön kanssa. Planarbetet startades år 2013 samtidigt med planarbetet S 17a Söderkulla K-market. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen S 23 Söderkullan kortteleiden 046-049 kumoaminen Valtuusto hyväksyi kaavan kumoamisen kokouksessaan 7.4.2014. Kumoaminen astui voimaan kuulutuksella 22.5.2014. Asemakaavan kumoaminen koskee 8.10.1992 Sipoon kunnanvaltuuston hyväksymän rakennuskaavan korttelialueita 046-049 sekä niihin liittyviä tie-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita. Kaavakumoaminen katsottiin tarpeelliseksi, koska alueen kaava oli kumottavan alueen osalta vanhentunut, eikä sitä voitu näin ollen toteuttaa. S 24 Sipoonlahden rannan asemakaavamuutos Alueella on voimassa 1980-luvun asemakaava, jossa alue on pääosin hotelli- ja kurssikeskusrakennusten korttelialuetta. Kaavan mukainen maankäyttö ei ole toteutunut ja on käynyt tarpeelliseksi tarkistaa alueen maankäyttö. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia aluetta kerrostalorakentamisen kohteena. Asemakaava kuulutettiin vireille 24.12.2014 ja kaavaluonnos on julkisesti nähtävillä 11.5-9.6.2015. Kaavoituskoordinaattori Pilvi Nummi ja kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Konsultti: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy S 23 Hävning av kvarteren 046–049 i Söderkulla Fullmäktige godkände hävningen av planen på sammanträdet 7.4.2014. Upphävningen trädde i kraft med kungörelsen 22.5.2014. Hävningen av detaljplanen gäller kvartersområdena 046-049 i den byggnadsplan som Sibbo kommunfullmäktige godkände 8.10.1992 samt relaterade väg-, trafik-, rekreations- och specialområden. Hävningen ansågs nödvändig eftersom den ifrågavarande delen av planen var föråldrad och inte längre genomförbar. S 24 Detaljplaneändring för Sibbovikens strand I området gäller en detaljplan från 1980-talet där området i huvudsak är ett kvartersområde för hotell- och kurscentralsbyggnader. Markanvändningen har inte genomförts enligt planen och därför behöver markanvändningen i området ses över. Målet med planändringen är att undersöka möjligheterna att bygga flervåningshus. Detaljplanen kungjordes anhängig 11.9.2014. Planutkastet är offentligt framlagt 11.5.-9.6.2015. Planläggningskoordinator Pilvi Nummi och planläggningschef Matti Kanerva Konsult: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Planen har inte betydande verkningar och den godkänns av kommunstyrelsen. Planförslaget är offentligt framlagt 11.5.-9.6.2015. Planläggningskoordinator Pilvi Nummi 28 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 29 T8 Söderkulla Kalliomäki Stenkulla T7A Söderkullan keskusta Söderkulla centrum M2 Pähkinälehdon laajennus Hassellundens utvidgning S 17 B Massbyn ratsastuskeskus Massby ridcentrum T7A T7B S 17 A Söderkulla K-market S 23 Söderkullan eteläosa, kumoaminen Södra Söderkulla, upphävande K8B Hiekkamäentie Sandbackavägen S 24 Sipoonlahden ranta Sibbovikens strand E2 Eriksnäs II 30 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 31 T 7 A ja T 7 B Pähkinälehdon laajennus T 7 A och T 7 B Hassellundens utvidgning Kaavatyön tarkoituksena laajentaa Pähkinälehdon asuinkerrostaloaluetta Uuden Porvoontien varteen ja pohjoiseen sekä itään päin. Heli-ratavarauksen poistuminen antaa uusia mahdollisuuksia täydentää aluetta asuinkerrostalopainotteisella rakentamisella. Samalla Uusi Porvoontie (mt 170) on tarkoitus osoittaa kaduksi kaavamuutosalueen eteläreunalla. Syftet med planarbetet är att utvidga området med flervåningshus i Hassellunden mot Nya Borgåvägen och norrut samt österut. Strykningen av Heli-banreserveringen ger nya möjligheter att komplettera området med flervåningshusdominerat byggande. På samma gång anvisas Nya Borgåvägen (lv 170) som gata i södra kanten av planområdet. Pähkinälehdon asemakaavatyö on jaettu kahteen hankkeeseen, T 7A Pähkinälehdon laajennus osa A ja T 7B Pähkinälehdon laajennus osa B. A-osan (T 7 A) kaavaehdotus oli nähtävillä 2.4. 4.5.2015. Detaljplanearbetet för Hassellunden är uppdelat i två projekt, T 7A Hassellundens utvidgning del A och T 7B Hassellundens utvidgning del B. Planförslaget för del A (T 7 A) var framlagt 2.4. - 4.5.2015. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen T 8 Kalliomäki T 8 Stenkulla Kaavatyön tarkoituksena kehittää Söderkullan keskustarakennetta Tasbyntien ja Taasjärven väliin jäävällä alueella, Mäntymäentien koillispuolella. Kaavatyössä tutkitaan mahdollisuuksia sovittaa alueelle uusi asuntojakaumaltaan monipuolinen asuinalue, sisältäen sekä omakotitaloja että kerrostaloja. Samalla varmistetaan liikuntareittien toimivuus ja virkistysalueiden riittävyys. Syftet med planarbetet är att utveckla centrumstrukturen i Söderkulla i området mellan Tasbyvägen och Tasträsket, på den nordöstra sidan av Tallbackavägen. I planarbetet undersöks möjligheterna att förlägga ett bostadsområde med många olika slag av bostäder, inklusive egnahemshus och flervåningshus, till området. På samma gång säkerställs att trafikrutterna fungerar och rekreationsområdena räcker till. Kaavaehdotus oli nähtävillä 2.4.- 4.5.2015. K 8b Hiekkamäentie K 8b Sandbackavägen Kaavan tavoitteena on muuttaa vanhan asemakaavan puistoalueeksi (VP) merkitty alue työpaikkakorttelialueeksi. Alueella ei ole virkistyskäyttöä eikä se sovellu nykymääräysten mukaiseksi puistoalueeksi mm. Porvoonväylän aiheuttaman melun vuoksi. Samalla tarkistetaan korttelin 101 TL-alueen maankäyttö sekä muutetaan Hiekkamäentien yleisen tien alue katualueeksi. Målet med planen är att ändra det område som betecknats som parkområde (VP) i den gamla detaljplanen till ett kvartersområde för arbetsplatser. Området kan inte användas för rekreation och lämpar sig enligt nuvarande bestämmelser inte som parkområde bl.a. på grund av bullret från Borgåleden. På samma gång granskas markanvändningen i TL-området i kvarter 101 och ändras området för allmän väg vid Sandbackavägen till gatuområde. Asemakaava kuulutettiin vireille 27.3.2014 Detaljplanen kungjordes anhängig 27.3.2014. Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Planläggningschef Matti Kanerva M 2 Massbyn ratsastuskeskuksen asemakaavamuutos Suunnittelualue sijaitsee Massbyssä Ingmanin tehtaan eteläpuolella ja on yksityisessä omistuksessa. Maanomistajan tavoitteena on laajentaa alueella toimivaa ratsastuskeskusta. Alueelle on tarkoitus rakentaa uusi hevostalli ja siihen liittyviä huoltorakennuksia, maneesi ja ratsastuskenttä sekä joitakin erillisiä omakotitaloja. Kaavatyö perustuu alueen maanomistajan kuntaan jättämään kaavamuutoshakemukseen, jonka kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 10.12.2013. Asemakaavan tulee laatimaan maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa. Planförslaget var offentligt framlagt 2.4-4.5.2015. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen E 2 Eriksnäs II Alueen asemakaavoitus perustuu kunnan ja alueen maanomistajien kesken tekemään sopimukseen maankäytön hankeyhteystyön käynnistämisestä (kh 26.2.2008). Valtuuston 1.6.2009 tekemän päätöksen mukaisesti Eriksnäs hankeyhteistyö käynnistetään hankeyhteistyöalueista ensimmäisenä. Sopimuksen mukaisesti asemakaavoituksen tavoitteena on muodostaa Eriksnäsin tilan alueelle joukkoliikenteeseen tukeutuva asuinalue palveluineen. Eriksnäsin alueen kehittäminen käynnistetään asemakaavoittamalla nykyiseen Eriksnäsin asemakaava-alueeseen pohjoisosiltaan rajautuva alue. Alue on osoitettu Sipoon yleiskaavassa 2025 asemakaavoitettavaksi taajamatoimintojen alueeksi. Asemakaava-alueelle on tarkoitus osoittaa monimuotoista asuinrakentamista noin 1600-1700 asukkaalle. Kaavatyö mahdollistaa myös kevyen liikenteen yhteyksien parantamisen varaamalla Eriksnäsintien varteen tilaa erillistä kevyen liikenteen väylää varten. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 2.4.-2.5.2013. Tavoitteena on saada kaava valtuuston hyväksyttäväksi heti, kun alueen toteutusta koskevat sopimusneuvottelut on saatu päätökseen. Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva ja Kaavoituskoordinaattori Pilvi Nummi Konsultti: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy E 2 Eriksnäs II Detaljplaneringen av detta område grundar sig på ett avtal mellan kommunen och markägarna om att starta samarbete kring markanvändningen (kommunstyrelsen 26.2.2008). I enlighet med fullmäktiges beslut 1.6.2009 ska projektet med Eriksnäs startas först av de områden som omfattas av samarbetet. I avtalet är målet med detaljplaneringen att skapa ett bostadsområde intill Eriksnäs gård. Området ska stödja sig på kollektivtrafiken och förses med närservice. Asemakaava kuulutettiin vireille 27.8.2014. Asemakaava-aluetta tullaan laajentamaan naapurikiinteistöjen omistajien kaavoitusaloitteen mukaisesti keväällä 2015. Kaavoituskoordinaattori Pilvi Nummi Konsultti: Ramboll Finland Oy M 2 Detaljplaneändring för Massby ridcentrum Planeringsområdet ligger i Massby söder om Ingmans fabrik och är privatägt. Markägaren har som mål att utvidga ridcentret i området. Avsikten är att bygga ett nytt stall och relaterade servicebyggnader, en manege och en ridbana samt ett antal fristående egnahemshus. Planarbetet grundar sig på en ansökan om planändring som markägaren lämnat in till kommunen och som kommunstyrelsen biföll 10.12.2013. Detaljplanen kommer att utarbetas av en av markägaren utsedd konsult under ledning av kommunen. Detaljplanen kungjordes anhängig 27.8.2014. Planläggningskoordinator Pilvi Nummi Konsult: Ramboll Finland Oy Visio Söderkullan keskustaan, Uuden Porvoontien ja Amiraalintien risteyksestä. Vision över Söderkulla centrum, korsningen av Nya Borgåvägen och Amriralsvägen. Visualisointi / Visualisering: Arkkitehdit Rundako + Kankkunen Oy Utvecklingsarbetet i Eriksnäs startar genom detaljplaneringen av ett område som i norr gränsar till det nuvarande detaljplaneområdet Eriksnäs. I Generalplan för Sibbo 2025 har området anvisats som ett område för tätortsfunktioner som kräver detaljplanering. Avsikten är att anvisa mångformigt bostadsbyggande för ca 16001700 invånare i detaljplaneområdet. Planarbetet gör det möjligt att förbättra förbindelserna för den lätta trafiken i och med att utrymme för en separat cykel- och gångbana reserveras längs Eriksnäsvägen. Förslaget till detaljplan var offentligt framlagt 2.4.-2.5.2013. Målet är att lägga fram planen för godkännande av fullmäktige genast när avtalsförhandlingarna om genomförandet har slutförts. Planläggningschef Matti Kanerva och planläggningskoordinator Pilvi Nummi Konsult: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy 32 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 33 Talma - Tallmo Bastukärr BA 3 Bastukärrin asemakaavamuutos Detaljplaneändring för Bastukärr Talma Tallmo BA 2 Bastukärr II työpaikka-alue BA 2 Bastukärr II arbetsplatsområde Asemakaavalla on tarkoitus laajentaa Bastukärrin työpaikka-aluetta etelään Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti. Lisäksi kaavatyöllä on tarkoitus järjestää tieyhteys Bastukärrin logistiikka-alueelta Jokivarrentielle liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Alueella on voimassa Sipoon kunnan ja Rudus Oy:n välinen sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä. Avsikten är att med hjälp av detaljplanen utvidga arbetsplatsområdet i Bastukärr söderut i enlighet med Generalplan för Sibbo 2025. Därtill ska en vägförbindelse från logistikområdet i Bastukärr till Jokivarsivägen anordnas för att säkerställa en smidig trafik. I området gäller ett avtal om att starta samarbete kring markanvändningen mellan Sibbo kommun och Rudus Oy. Kaavaluonnos oli nähtävillä 13.9.-12.10.2012. Planutkastet var offentligt framlagt 13.9.-12.10.2012. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen BA 3 Bastukärrin asemakaavamuutos BA 3 Detaljplaneändring för Bastukärr Valtuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan 15.4.2013. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja päätös ei ole näin ollen lainvoimainen. Asemakaavamuutoksen myötä alueen maankäyttö muuttuu helpommin toteutettavaksi, kun alueen sisäisiä tieyhteyksiä muutetaan, käyttötarkoituksen ja rakentamisen määrän pysyessä ennallaan. Fullmäktige godkände planen på sammanträdet 15.4.2013. Besvär över fullmäktiges beslut har anförts till högsta förvaltningsdomstolen och därmed har beslutet inte vunnit laga kraft. i och med detaljplaneändringen blir det lättare att genomföra markanvändningen i området. De interna vägförbindelserna ändras medan användningsändamålet och byggandet omfattning bevaras. BA 2 Bastukärr II työpaikka-alue Bastukärr II arbetsplatsområde 34 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 35 Muu Sipoo Övriga Sibbo MY 2 Myyraksen kiila MY 2 Myraskilen Asemakaavamuutoksen tavoitteena on nykyaikaistaa kaavatilanne mahdollistamalla alueen nykyisten asuntojen lisä- ja täydennysrakentaminen ja parantamalla alueen katuverkostoa. Tavoitteena on samalla etsiä ratkaisuja alueen melu- ja tulvahaittojen vähentämiseksi. Kaavatyötä koskee kunnan ja maanomistajien välinen sopimus kaavoituksen käynnistämisestä. Målet med detaljplaneändringen är att modernisera planeringsläget genom att skapa förutsättningar för tilläggs- och kompletteringsbyggande av de nuvarande bostäderna och förbättra gatunätet i området. Därtill är ett mål att söka lösningar för att minska bullerolägenheterna och översvämningarna i området. Planarbetet baserar på ett avtal om start av planläggning mellan kommunen och markägarna. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 7.12.2010-7.1.2011. Kaavatyön aikana on vuosina 2013-2014 selvitetty Keravajoen tilannetta ja tulvimisherkkyyttä yhteystyössä Vantaan kaupungin kanssa. Samoin maaperän ja erityisesti joen rantavyöhykkeen tilannetta on selvitetty edelleen. Tältä pohjalta kaavamuutoksesta laaditaan korjattu ehdotus. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen B 16 Storörenin Örnvikinranta Kaavatyön tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia muuttaa osa voimassa olevan kaavan mukaisesta urheilu- ja virkistyspalveluiden alueesta (VU-7) erillispientalojen korttelialueeksi ja sijoittaa alueelle kaksi omarantaista omakotitonttia. Kaavatyö perustuu alueen maanomistajan (Söderling) kuntaan 4.9.2009 jättämään kaavamuutoshakemukseen, johon kunnanhallitus päätti kokouksessaan 19.1.2010 suostua. Kaavatyötä koskee kunnan ja maanomistajan välinen kaavoituksen käynnistämissopimus. Asemakaavan laatii maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa. Kaavaluonnos oli nähtävillä 11.10.–12.11.2012. Tavoitteena on saada kaavoitustyön edellyttämät selvitykset asianmukaiseen kuntoon ja työstää näiden pohjalta asemakaavan muutosehdotus nähtäville. Kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli Konsultti: FCG Oy B 16 Storörens Örnviksstrand Planarbetet syftar till att utreda möjligheterna att ändra en del av området för idrotts- och rekreationstjänster (VU-7) i den gällande planen till ett kvartersområde för fristående småhus och att ytterligare placera ut två tomter för egnahemshus med egen strand. Planarbetet grundar sig på ansökan om planändring som lämnats in av markägaren (Söderling) 4.9.2009. Kommunstyrelsen biföll ansökan på sitt sammanträde 19.1.2010. Planarbetet baserar på ett avtal om start av planläggning mellan kommunen och markägarna. Detaljplanen utarbetas av markägarens konsult under ledning av kommunen. Planutkastet var framlagt 11.10–12.11.2012. Avsikten är att få de utredningar som planläggningsarbetet förutsätter i tillbörligt skick och att utifrån dem bearbeta ändringsförslaget så att det kan läggas fram offentligt. Planläggningsarkitekt Johanna Horelli Konsult: FCG Oy NE 1 Nevas gård Suunnittelualue sijaitsee nykyisen Nevas Golfin vapaa-ajanalueen eteläpuolella. Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa alueen kehittäminen korkeatasoisena golf-, majoitus- sekä muita vapaaajanpalveluita tarjoavana keskuksena. Kaavatyötä koskee kunnan ja alueen maanomistajien välinen sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä (14.2.2008) sekä kunnan ja maanomistajan välinen sopimus kaavoituksen käynnistämisestä. Asemakaavan laatii maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 2.4.- 4.5.2015. Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva ja kaavoituskoordinaattori Pilvi Nummi Konsultti: Sweco Ympäristö Oy (ent. AIRIX Ympäristö Oy) 36 Planförslaget var offentligt framlagt 7.12.2010-7.1.2011. Under planarbetets gång åren 2013-2014 har man utrett situationen och översvämningskänsligheten i Kervo år i samarbete med Vanda stad. Likaså har jordmånen och särskilt situationen i strandzonen längs ån undersökts ytterligare. Utifrån dessa utredningar utarbetas ett korrigerat planförslag. NE 1 Nevas gård Planeringsområdet ligger på södra sidan av det nuvarande fritidsområdet Nevas Golf. Planarbetet syftar till att utveckla området som ett förstklassigt golfcentrum som förutom inkvartering även erbjuder andra fritidstjänster. BOX 1 Boxin käsityöläiskeskus BOX 1 Box hantverkarcentrum Valtuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan 5.5.2014. Asemakaava mahdollistaa alueen kehittämisen modernina käsityöläisten ja luovien alojen kyläkeskuksena, joka yhdistyy nykyisen kestikievarin palveluihin. Fullmäktige godkände planen på sammanträdet 5.5.2014. Detaljplanen gör det möjligt att utveckla ett modernt bycentrum för hantverkare och kreativa branscher. Bycentret knyter an till de tjänster som för närvarande tillhandahålls av gästgiveriet. Ranta-asemakaavat Stranddetaljplaner Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä ranta-asemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia. Ennen ranta-asemakaavan laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 §). Myös kunta voi laatia ranta-asemakaavan. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. En detaljplan som i första hand behandlar fritidsboende i ett strandområde kallas stranddetaljplan. I stranddetaljplanen ges detaljerade bestämmelser om hur fritidsboende och annan områdesanvändning ska anordnas i området. Stranddetaljplaner är den enda formen av planläggning som markägare kan låta utarbeta. Innan arbetet med att utarbeta en stranddetaljplan inleds ska markägaren vara i kontakt med kommunen (MBL 74 §). Även kommuner kan utarbeta stranddetaljplaner. Stranddetaljplaner motsvarar detaljplaner till formen, men stranddetaljplaner medför inga direkta skyldigheter för kommunen på samma sätt som detaljplaner. Kommunen godkänner stranddetaljplaner. RA 3 Kittelnäsholmen Kaava-alue sijaitsee Sipoon saaristossa Löparön saaren länsirannalla n. 9 km Spjutsundin kylästä lounaaseen. Kaavatyön tavoitteena on tutkia uuden vapaa-ajanasunnon sijoittamismahdollisuuksia voimassa olevaa ranta-asemakaavaa uudistaen. Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. Kaavatyön on kuulutettu vireille 15.11.2013. Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Konsultti: Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto Planområdet är beläget i Sibbo skärgård på västra stranden av Löparö på ca 9 km mot sydväst från byn Spjutsund. Målet med planarbetet är att undersöka möjligheterna att placera ut en ny fritidsbostad genom att revidera den gällande stranddetaljplanen. Arbetet med att utarbeta detaljplanen har startat på markägarens initiativ. Planarbetet kungjordes anhängigt 15.11.2013. Planläggningschef Matti Kanerva Konsult: Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto RA 4 Krokholmen Kaava-alue sijaitsee Krokholmenin niemessä Löparön saaren eteläkulmassa. Asemakaavamuutostyön tarkoituksena on selvittää tilojen rantarakennusoikeudet ja sijoittaa kaavalla mitoituksen osoittamat rakennuspaikat kaavan suunnittelussa tarkoituksenmukaisille paikoille. Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. Kaavatyön on kuulutettu vireille 15.11.2013. Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Konsultti: DI Juha Poutanen RA 3 Kittelnäsholmen RA 4 Krokholmen Planområdet är beläget på halvön Krokholmen i södra hörnet av Löparö. Syftet med detaljplaneändringen är att utreda strandbyggrätterna för lägenheterna och placera ut byggplatser enligt dimensioneringen till ändamålsenliga platser. Arbetet med att utarbeta detaljplanen har startat på markägarens initiativ. Planarbetet kungjordes anhängigt 15.11.2013. Planläggningschef Matti Kanerva Konsult: DI Juha Poutanen Planarbetet grundar sig på ett avtal mellan kommunen och markägarna om att starta ett markanvändningsprojekt (14.2.2008) och på kommunens och markägarens avtal om planläggningsstart. Detaljplanen utarbetas av markägarens konsult under ledning av kommunen. Detaljplaneförslaget var framlagt 2.4.- 4.5.2015. Planläggningschef Matti Kanerva och planläggningskoordinator Pilvi Nummi Konsult: Sweco Ympäristö Oy (f.d. AIRIX Miljö Ab) Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 37 Rakennuskiellot Byggförbud Kaavaprosessien käynnistämisen yhteydessä arvioidaan kaavakohtaisesti suunnittelualueiden rakennuskieltoon asettamista. Alueen asettaminen rakennuskieltoon on tarpeen, mikäli alueelle kohdistuu rakentamispaineita ja halutaan estää järjestymättömän asutuksen muodostumista ja muuta haittaa kaavoituksen toteuttamiselle. Pääsääntöisesti kaikki osayleiskaavoitettavat alueet asetetaan rakennuskieltoon kaavaprosessin alussa, mutta asemakaavoituksen yhteydessä rakennuskieltoon asettaminen on harvinaisempaa. I anslutning till starten av planprocesserna bedömer vi behovet av att utfärda byggnadsförbud specifikt för varje plan. Det är nödvändigt att utfärda byggnadsförbud i ett område om området utsätts för byggnadstryck och man vill förhindra att en osammanhängande bosättning eller andra olägenheter uppkommer för genomförandet av planläggningen. I regel utfärdas byggför bud för alla områden som ska delgeneralplaneras i början av planprocessen, däremot händer det mer sällan att byggförbud utfärdas i samband med detaljplanering. Maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n mukainen rakennuskielto ja 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus on voimassa seuraavilla alueilla yleiskaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi: Byggförbud enligt 38 § i markanvändnings- och bygglagen och åtgärdsbegränsning enligt 128 § i samma lag gäller i följande områden för utarbetande eller ändring av generalplan: Immersbyn osayleiskaava-alue 28.9.2015 saakka Immersby delgeneralplaneområde t.o.m. 28.9.2015 Talman osayleiskaava-alue 31.12.2015 saakka Tallmo delgeneralplaneområde t.o.m. 31.12.2015 Östersundomin yhteinen yleiskaava, Majvik ja Granö 31.12.2015 saakka Gemensam generalplan för Östersundom, Majvik och Granö t.o.m. 31.12.2015 Eriksnäsin osayleiskaava-alue 31.12.2015 saakka Eriksnäs delgeneralplaneområde t.o.m. 31.12.2015 Sibbesborgin osayleiskaava-alue 15.1.2018 saakka Sibbesborg delgeneralplaneområde t.o.m. 15.1.2018 Kunnanhallituksen päätöksessä asetettu rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen päättymispäivä on mainittu jokaisen kieltoalueen kohdalla. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus päättyvät kuitenkin kyseisen osayleiskaavan saatua lainvoiman. Samoin rakennuskielto ja toimenpiderajoitus jatkuvat asetetun määräpäivän yli, mikäli kaavan valituskäsittely on kesken, ja päättyvät näin vasta kaavan lainvoimaistuttua. Den dag byggnadsförbudet eller åtgärdsbegränsningen går ut har fastställts i kommunstyrelsens beslut och anges efter respektive förbudsområde. Byggnadsförbud och åtgärdsbegränsningar upphör dock att gälla när den aktuella delgeneralplanen har vunnit laga kraft. På samma sätt fortsätter byggnadsförbud och åtgärdsbegränsningar att gälla över nämnda sista giltighetsdag om besvärsbehandlingen fortfarande pågår, och i sådana fall upphör förbuden och begränsningarna att gälla först när planen vunnit laga kraft. Lisätietoja rakennuskielloista löytyy kunnan nettisivuilta osoitteesta: www.sipoo.fi -> Kaavoitus -> Rakennuskieltoalueet Suunnittelutarvealueet Koko Sipoon kunta on MRL:n 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta, lukuun ottamatta asemakaavoitettuja tai ranta-asemakaavoitettuja alueita. Suunnittelutarvealueilla tarkoitetaan alueita, joiden käyttöön liittyvien yhteisten tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen tai vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Kunta voi lisäksi yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi alueita, joilla niiden sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai joilla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on 38 Mer information om byggförbud ges på kommunens webbplats www.sibbo.fi -> Planläggning -> Byggförbud. Områden i behov av planering tarpeen suunnitella maankäyttöä. Tällainen suunnittelutarvealuepäätös on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Suunnittelutarvealueella rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä ja rakentamisen on oltava sopivaa maiseman kannalta. Se ei saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. samhällsutveckling som kräver planering eller där det på grund av särskilda miljövärden eller miljöolägenheter är nödvändigt att planera markanvändningen. Ett sådant beslut om behov av planering gäller högst 10 år åt gången. Byggandet i ett område som är i behov av planering får inte förorsaka olägenheter med tanke på planläggningen eller annan reglering av områdesanvändningen, och inte leda till menlig samhällsutveckling. Byggandet ska vara lämpligt med tanke på landskapet. Det får inte försvåra bevarandet av särskilda natur- eller kulturmiljövärden eller tryggandet av rekreationsbehoven. Rakennusjärjestys Byggnadsordning Rakennusjärjestys on maankäyttö- ja rakennuslakia sekä maankäyttö- ja rakennusasetusta ja kunnan kaavoja täydentävä asiakirja. Rakennusjärjestys osoittaa kunnan tavoitteet ja vaatimukset rakentamiselle ja antaa muita sääntöjä täydentävää tietoa rakentajille ja suunnittelijoille. Byggnadsordningen är ett dokument som kompletterar markanvändnings- och bygglagen, markanvändnings- och byggförordningen och kommunens planer. Byggnadsordningen innehåller kommunens mål och krav beträffande byggandet och information till byggare och planerare som komplement till övriga bestämmelser. Sipoon kunnassa on voimassa valtuuston hyväksymä rakennusjärjestys, joka löytyy kunnan verkkosivuilta: www.sipoo.fi -> Rakennusvalvonta-> Rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys on saatavissa myös Kuntalan asiakaspalvelupisteestä. Kunnan rakennusjärjestystä uudistetaan vuosien 2013-2016 aikana. Rakennusjärjestyksen tarkistaminen on osoittautunut tarpeelliseksi, koska maankäyttöä ja rakentamista koskeva lainsäädäntö on viime vuosina muuttunut. Myös rakennusjärjestyksen soveltamisesta saatujen kokemusten pohjalta on noussut esiin tarkistamistarpeita. Rakennusjärjestyksestä on tarkoitus kehittää entistä toimivampi ja ajantasainen työväline rakentamisen ohjaukseen. Lisäksi on tarkoitus kehittää rakennusjärjestyksen paikallisuutta huomioimalla paikallisten olojen arvot ja ominaispiirteet mm. osana rakentamisen ohjausta, suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on käynnistetty laatimalla työn lähtökohtia ja vuorovaikutusmenettelyä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Lisätietoja: www.sipoo.fi -> Rakennusvalvonta -> Rakennusjärjestys I Sibbo kommun gäller en av fullmäktige godkänd byggnadsordning. Den kan läsas på kommunens webbplats www.sibbo.fi -> Byggnadstillsyn-> Byggnadsordning. Byggnadsordningen finns att få även vid Sockengårdens kundbetjäningsdisk. Byggnadsordningen i Sibbo kommun förnyas under åren 20132016. Det är nödvändigt att se över byggnadsordningen eftersom det på senare år gjorts ändringar i lagstiftningen om markanvändning och byggande. Erfarenheterna har visat att även tillämpningen av byggnadsordningen bör preciseras. Syftet är att den nya byggnadsordningen ska bli ett smidigt och aktuellt verktyg för styrningen av byggandet. Därtill ska den lokala förankringen i byggnadsordningen stärkas genom att man i styrningen, planeringen, genomförandet och upprätthållandet av byggnaderna beaktar värdena och särdragen i de lokala förhållandena. Förnyandet av byggnadsordningen har påbörjats genom att utarbeta ett program för deltagande och bedömning (PDB), som innehåller information om utgångspunkterna och förfarandet för deltagande och växelverkan. Mer information: www.sibbo.fi -> Byggnadstillsyn -> Byggnadsordning. Hela Sibbo kommun är ett område i behov av planering såsom avses i 16 § markanvändnings- och bygglagen med undantag för detaljplanerade och stranddetaljplanerade områden. Med ett område i behov av planering avses ett område där det för att tillgodose behov i anslutning till användningen är skäl att vidta särskilda åtgärder, såsom att bygga vägar, vattenledningar eller avlopp eller att ordna friområden. Bestämmelserna om områden i behov av planering tillämpas också på sådant byggande som på grund av miljökonsekvensernas betydelse förutsätter mera omfattande prövning än sedvanligt tillståndsförfarande. Kommunen kan i en generalplan med rättsverkningar eller i byggnadsordningen såsom ett område i behov av planering anvisa även ett område som har ett sådant läge att där kan förväntas en Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 39 Yhteystiedot Kontaktuppgifter Maankäyttöjaosto Markanvändningssektionen Kunnanhallituksessa on seitsemästä jäsenestä koostuva maankäyttöjaosto (aikaisemmin kaavoitusjaosto), jonka tehtävänä on huolehtia kunnan maapolitiikasta ja maankäytön suunnittelusta. Kommunstyrelsen har en markanvändningssektion (tidigare planläggningssektion) som består av sju medlemmar. Markanvändningssektionen har hand om ärenden som gäller kommunens markpolitik och planeringen av markanvändningen. Sami Virpiö (Kesk.), puheenjohtaja Maria Liljeström (RKP), varapuheenjohtaja Christel Liljeström (RKP), jäsen Juhani Rantala (KOK), jäsen Mandi Alaterä (KOK), jäsen Eva Kuntsi (SDP), jäsen Bob Myrberg (PS), jäsen Heikki Vestman (KOK), kunnanhallituksen edustaja Kaj Lindqvist (RKP), kunnanhallituksen edustaja Sami Virpiö (Cent.), ordförande Maria Liljeström (SFP), vice ordförande Christel Liljeström (SFP),medlem Juhani Rantala (Saml.), medlem Mandi Alaterä (Saml.), medlem Eva Kuntsi (SDP), medlem Bob Myrberg (Sannf.), medlem Heikki Vestman (Saml.), kommunstyrelsens representant Kaj Lindqvist (SFP), kommunstyrelsens representant Kehitys- ja kaavoituskeskus Kehitys- ja kaavoituskeskus toimii suoraan kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan alaisuudessa strategisena valmisteluyksikkönä. Keskusta johtaa kehitysjohtaja. Keskuksen tehtävänä on: pitkän aikavälin aluesuunnittelu, elinkeino- ja matkailuasiat, joukkoliikenneasiat, seudullinen maankäyttö, kaavoitus ja maankäyttö, maapolitiikan hoitaminen, kiinteistönmuodostus ja mittaus sekä paikkatiedon hallinta, sekä muut kunnanhallituksen päättämät tehtävät. Vt. Kehitysjohtaja Pekka Söyrilä Keskuksen johto Maankäyttöjaoston esittelijä Hallinto ja strateginen suunnittelu Hallintosihteeri Nina Grandell, puh. 09 2353 6701 Maankäyttöjaoston sihteeri Specialplanerare Rita Lönnroth, tfn 09 2353 6711 Kommunplanering Statistik Yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama, puh. 09 2353 6702 Seutuyhteistyö Strateginen suunnittelu Strategisen osayleiskaavoituksen johtaminen Kyläosayleiskaavat Liikennesuunnittelija Eva Lodenius, puh. 09 2353 6713 Liikennesuunnittelu Joukkoliikenne Vuorovaikutussuunnittelija Virva Korkeamäki, puh. 09 2353 6723 Vuorovaikutuksen valmistelu Www-sivujen ylläpito 40 Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Tf. Utvecklingsdirektör Pekka Söyrilä Centralens ledning Föredragande för markanvändningssektionen Förvaltningssekreterare Nina Grandell, tfn 09 2353 6701 Markanvändningssektionens sekreterare Elinkeinopäällikkö Rauno Tiainen, puh. 09 2353 6712 Elinkeinopolitiikka Yritysyhteistyö Yritystontit Yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia, puh 09 2353 6727 Strateginen osayleiskaavoitus Kyläosayleiskaavat Utvecklings- och planläggningscentralen arbetar som en strategisk beredningsenhet direkt under kommunstyrelsen och kommundirektören. Centralen leds av utvecklingsdirektören. Utvecklings- och planläggningscentralen har följande uppgifter: områdesplanering på lång sikt, frågor som gäller näring och turism, frågor som gäller kollektivtrafiken, regional markanvändning, planläggning och markanvändning, hanteringen av markpolitiken, fastighetsbildning och-mätning samt hantering av geografiska data, liksom övriga uppgifter som kommunstyrelsen beslutar om. Förvaltning och strategisk planering Erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, puh. 09 2353 6711 Kuntasuunnittelu Tilastot Eriksnäsin rantakorttelit. Eriksnäs strandkvarter. Visualisointi / Visualisering: Serum Arkkitehdit Oy Utvecklings- och planläggningscentralen Näringschef Rauno Tiainen, tfn 09 2353 6712 Näringspolitik Företagssamarbete Företagstomter Generalplanechef Kaisa Yli-Jama, tfn 09 2353 6702 Regionsamarbete Strategisk planering Ledning av strategiska delgeneralplanering Bydelgeneralplaner Generalplanearkitekt Eveliina Harsia, tfn 09 2353 6727 Strategisk delgeneralplanering Bydelgeneralplaner Trafikplanerare Eva Lodenius, tfn 09 2353 6713 Trafikplanering Kollektivtrafik Interaktionsplanerare Virva Korkeamäki, tfn 09 2353 6723 Beredning av växelverkan i anslutning till planer Underhåll av webbsidor Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 41 42 Asemakaavoitus Detaljplanering Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva, puh. 09 2353 6720 Yksikön johto Asemakaavoitus Planläggningschef Matti Kanerva, tfn 09 2353 6720 Enhetens ledning Detaljplanering Kaavoituskoordinaattori (poissa 13.9.2015 asti) Suvi Kaski, puh. 09 2353 6721 Asemakaavoitus ja osayleiskaavoitus Kaavoituksen tilastotiedot Planläggningskoordinator (ledig till 13.9.2015) Suvi Kaski, tfn 09 2353 6721 Detaljplanering och delgeneralplanering Statistikuppgifter för planläggningen Kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli, puh. 09 2353 6722 Asemakaavoitus Planläggningsarkitekt Johanna Horelli, tfn 09 2353 6722 Detaljplanering Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen, puh. 09 2353 6724 Asemakaavoitus Rakennustapaohjeet Rakentamisen ohjaus Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen, tfn 09 2353 6724 Detaljplanering Anvisningar om byggsättet Styrning av byggandet Kaavoittaja / Kaavoituskoordinaattori (sijaisuus 13.9.2015 asti) Pilvi Nummi, puh. 09 2353 6728 Asemakaavoitus Rakennustapaohjeet Kaavoituksen tilastotiedot Planläggare / Planläggningskoordinator (vikariat till 13.9.2015) Pilvi Nummi, tfn 09 2353 6728 Detaljplanering Anvisningar om byggsättet Statistikuppgifter för planläggningen Kaavoittaja Joni Rantakari, puh. 09 2353 6729 Planläggare Joni Rantakari, tfn 09 2353 6729 Paikkatietosuunnittelija Birgitta Smeds, puh. 09 2353 6725 Kaavojen sisällön ja lähtökohta-aineiston tuottaminen Kaavoituksen paikkatiedot GIS-planerare Birgitta Smeds, tfn 09 2353 6725 Produktion av planinnehåll och utgångsmaterial Planläggningens geografiska information Suunnitteluavustaja Barbro Lindström, puh. 09 2353 6726 Kaavaotteet Kaavatilannetiedustelut Kaavojen piirtäminen Planeringsassistent Barbro Lindström, tfn 09 2353 6726 Planutdrag Förfrågningar om plansituationen Uppritning av planer Mittaus ja kiinteistö Mätning och fastigheter Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä, puh. 09 2353 6731 Yksikön johto Maanhankinta Maankäyttösopimukset Yritystontit Mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä, tfn 09 2353 6731 Enhetens ledning Markförvärv Markanvändningsavtal Företagstomter Maanmittausinsinööri Anna-Leena Rintala, puh. 09 2353 6732 Mittaustilaukset Geodeettinen laskenta Pohjakarttatilaukset Omakotitontit Lantmäteriingenjör Anna-Leena Rintala, tfn 09 2353 6732 Beställning av mätningar Geodetisk beräkning Beställning av grundkartor Egnahemstomter Mittausteknikko Vidar Lindqvist, puh. 09 2353 6733 Maanhankinta Omakotitontit Osoitteet Tiejaoston asiat Mätningstekniker Vidar Lindqvist, tfn 09 2353 6733 Markförvärv Egnahemstomter Adresser Vägsektionens ärenden Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 Kartoittaja Janne Karjalainen, puh. 09 2353 6734 Maastomittaukset Kartograf Janne Karjalainen, tfn 09 2353 6734 Terrängmätningar Paikkatietoinsinööri Tuija Tzoulas, puh. 09 2353 6735 Paikkatietojen hallinnointi Teemakartat Karttapalvelut GIS-ingenjör Tuija Tzoulas, tfn 09 2353 6735 Administration av geografiska data Temakartor Karttjänster Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@sipoo.fi Personliga e-postadresser: fornamn.efternamn@sibbo.fi Asiakaspalvelupiste Kundbetjäningsdisken Sipoon kunta, Kuntala Iso Kylätie 18 04130 SIPOO Sibbo kommun, Sockengården Stora Byvägen 18 04130 SIBBO Aukioloaika Öppettider Kehitys- ja kaavoituskeskus on auki Kuntalan aukioloaikoina sekä tarvittaessa muina aikoina sopimuksen mukaan. Suunnittelijatapaamisiin on suositeltavaa varata aika etukäteen. Utvecklings- och planläggningscentralen är öppen under Sockengårdens öppettider samt vid behov andra tider enligt överenskommelse. För möten med planerarna rekommenderar vi tidsbokning i förväg. Sipoon kaavoituskatsaus 2015 - Sibbos planläggningsöversikt 2015 43 JULKAISUN TIEDOT Julkaisija ja tekstit: Kehitys- ja kaavoituskeskus, Sipoon kunta Toimitus ja taitto: Pilvi Nummi Käännökset ruotsiksi: Monika Sukoinen, Birgitta Smeds Valokuvat: Sipoon kunnan kaavoitusyksikkö Kartat: Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö Etusivun havainnekuva: Serum Arkkitehdit Oy / Eriksnäsin rantakorttelit UPPGIFTER OM PUBLIKATIONEN Utgivare och texter: Utvecklings- och planläggningscentralen, Sibbo kommun Redaktion och ombrytning: Pilvi Nummi Översättning till svenska: Monika Sukoinen, Birgitta Smeds Fotografier: Sibbo kommuns planläggningenhet Kartor: Sibbo kommuns mätnings- och fastighetsenhet Illustration på framsidan: Serum Arkkitehdit Oy / Eriksnäs strandkvarter
© Copyright 2024