Loukonlahden asemakaavan korttelin 224 muutos
YMP251/1103/2015 Kuva 1, lintuperspektiivi lounaasta. Loukonlahden asemakaavan korttelin 224 muutos ja laajennus (nro242) LUONNOS 1.11.2015 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavaselostus, joka koskee 1.11.2015 päivättyä asemakaavaluonnosta. LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN KORTTELIN 224 MUUTOS JA LAAJENNUS (nro242) ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA muutetaan 18.11.1971 voimaan tullutta asemakaavaa nro 15. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA muodostuu Naistenmatkan alueen korttelin 224 tontti 2, puistoalue, sekä Naistenmatkantien ja Pereentien katualuetta. • Vireille tulo ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2015 • Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ympäristölautakunta 19.5.2015 • Valmisteluaineisto (Luonnos): ympäristölautakunta xx.11.2015 • Asemakaavaehdotus: ympäristölautakunta xx.xx.2016, kunnanhallitus xx.xx.2016 • Kunnanvaltuuston hyväksyminen xx.xx.2016 • Lainvoimaisuuskuulutus xx.xx.xxxx Dnro YMP251/1103/2015 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Naistenmatkantien varrella Pirkkalan keskustan ja Partolan aluekeskuksen välissä. Matkaa molempiin on noin 2,5km. Suunnittelualue käsittää tontit 604-410-3-144 ja 604410-3-203, tonttien itäpuolella olevan puistoalueen, Läpikäytävänkujan (604-410-3-147 ja 604-4103-202), sekä tonttiin rajoittuvat Naistenmatkantien ja Perheentien tiealueen osat Pereentiellä ja Naistenmatkantieltä (604-410-3-175 ja 604-410-3-147), sekä aluetta rajaavat tiealueet. Alue rajoittuu pohjoisreunaltaan Läpikäytävänkujaan, itäreunaltaan olemassa olevaan pientaloalueeseen, eteläosaltaan Naistenmatkantiehen ja länsipuolelta Pereentiehen. Tontit ja puistoalue ovat rakentamattomia. Puiston läpi menee kevyen liikenteen väylä, joka yhdistää alueen Naistenmatkantien kevyen liikenteen väylästöön. Tontit (604-410-3-144 ja 604-410-3-203) ovat Kiinteistöosakeyhtiö Nuolenkärki Oy:n omistuksessa. Naistenmatkantie (604-895-2-2) on valtion omistuksessa. Pereentie ja Läpikäytävänkuja, sekä puistoalue kuuluvat Pirkkalan kunnan omistukseen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Loukonlahden asemakaavan korttelin 224 muutos ja laajennus (nro242) Tontin omistajan ja kunnan tavoitteena asemakaavamuutoksessa on saada tontille kerrostalokaava, mikä mahdollistaisi tehokkaan, vaiheittain toteutettavissa olevan lopputuloksen. Kerrosalatavoitteena on 10700 k-m² asuinkerrosalan rakennusoikeus, käsittäen neljän kerrostalon kokonaisuuden. Alue täydentää Naistenmatkantien nauhataajaman rakentamista ja on täydennysrakennuskohteena kunnallisteknisesti taloudellinen. Kaavamuutosalueessa mukana olevaan puistoon ei tehdä muutoksia. Kuva 2, Näkymä Läpikäytävänkujalta itään. 2 Dnro YMP251/1103/2015 1.4 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT..................................................................................................................1 1.1 Tunnistetiedot........................................................................................................................................1 1.2 Kaava-alueen sijainti ..............................................................................................................................1 1.2 Kaava-alueen sijainti ..............................................................................................................................2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus.........................................................................................................................2 1.4 SISÄLLYSLUETTELO .................................................................................................................................3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista.....................................................................................................4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista .....................................................................................4 2. TIIVISTELMÄ ...............................................................................................................................................4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ..........................................................................................................................4 2.2 Asemakaava ...........................................................................................................................................4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen .................................................................................................................4 3. LÄHTÖKOHDAT..........................................................................................................................................5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista..........................................................................................................5 3.2 Suunnittelutilanne..................................................................................................................................9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...................................................................................... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ......................................................................................................... 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ..................................................................... 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö .................................................................................................................. 13 4.4 Asemakaavan tavoitteet....................................................................................................................... 16 5. ASEMAKAAVA .......................................................................................................................................... 16 5.1 Asemakaavan rakenne ......................................................................................................................... 16 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen..................................................................... 18 5.3. Aluevaraukset ..................................................................................................................................... 19 5.4 Kaavan vaikutukset .............................................................................................................................. 19 5.5 Ympäristön häiriötekijät....................................................................................................................... 21 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset ............................................................................................................ 21 5.7 Selvitystarve......................................................................................................................................... 21 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS.................................................................................................................. 21 3 Dnro YMP251/1103/2015 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Sijaintikartta, Pirkanmaan maakuntakaava (v.2007), Pirkkalan taajama yleiskaava 2020, Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö, pystyilmakuva 2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, tarkistettu 7.5.2015 Asemakaavakartta a4-pienennös, luonnos Havainneaineisto Lausunnot OAS:sta 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista • • • • • • • • • • • • • Tekniset verkostot ja katusuunnitelmat, kunnallistekniikan osasto, alueen energiayritykset Maaperätiedot, Tampereen seudun GeoTIETO –aineisto, GTK 2009 Maarekisteritiedot, maanmittaustoimiston sähköinen aineisto 2014. Viisto- ja pystyilmakuvat, 2012-2013, Lentokuva Vallas Oy sekä BlomKartta Oy. Liikenneselvitys keskusta, Sito Oy 2015 Naistenmatkantien (mt 3022) liikenneselvitys (Sito Oy, 2007 ja 2015) Meluselvitys 2015, Sito Oy Hulevesiselvitys 2015, Sito Oy Pirkkalan keskustan luontoselvitys Yleiskaavaan, (Ramboll Oy, 2012) Yleissuunnitelma 2004 Pirkkala – liikenne-ennusteen päivitys vuodelle 2030, (Kalenoja, 2008) Liito-oravaselvitys Pirkkalan kunnan asemakaava-alueen, Loukonlahti 224, kaavan muutosta varten, Kari Korte 2012 Lisämuistio Liito-oravatilanteen selvittämiseksi asemakaavan johdosta, Kai Koivisto 2015 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavoituksen käynnistämissopimuksen 27.4.2015 § 130. Alueen kaavoitus on tullut vireille vuoden 2015 kaavoituskatsauksella, kunnanhallituksen päätös KH 1.6.2015 § 166. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kesällä 2015. Kesällä 2015 on laadittu asemakaavaluonnos. Valmisteluaineisto (asemakaavaluonnos) käsitellään ympäristölautakunnassa, joka asettaa sen nähtäville, jolloin osallisilla on mahdollisuus jättää valmisteluaineistosta mielipide. Valmisteluaineisto pidetään julkisesti nähtävänä loppusyksystä 2015. Valmisteluaineistosta saadut mielipiteet käsitellään ennen kaavaehdotusvaihetta. Tällöin osallisilla on mahdollista antaa ehdotuksesta muistutus. Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen johdosta tehtävien tarkistusten jälkeen kaavan hyväksyy valtuusto. Valtuuston päätös on lainvoimainen 30 vrk kuluttua päätöksen julkistamisesta kuulutuksella (MRA 93§), mikäli siitä ei ole valitettu Hämeen hallinto-oikeuteen. 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksella on tarkoitus muuttaa nykyinen liike- ja teollisuusrakennusten korttelialue asuinkerrostalokorttelialueeksi AK, joka mahdollistaa tehokkaan vaiheittain toteutettavissa olevan lopputuloksen. Autopaikoitus toteutetaan pääosin rakenteellisella pysäköinnillä. Määrälliseksi tavoitteeksi on kaavailtua 10 700 asuinkerrosala-m². Kaavamuutosalueessa mukana olevaan puiston kaavamerkintä P muutetaan lähivirkistysalueeksi VL. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kts. kohta 6. Asemakaavan toteutus. 4 Dnro YMP251/1103/2015 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen kokonaisrakenne Nykyinen kokonaisrakenne on esitetty liitteessä 3 "rakennettu- ja luonnonympäristö". Alue rajautuu etelästä Naistenmatkantiehen, lännestä Pereentiehen, pohjoisesta ja idästä iältään vaihtelevaan omakoti-, rivitalo- ja kerrostalo-alueeseen. Alue on tällä rakentamaton. Kuvasta poiketen tontin lounaispuolella / Naistenmatkantien etelä puolella sijaitseva AK-korttelin rakentaminen on täydentynyt kuvan ottohetkestä uusilla kerrostaloilla. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on rakentamaton ja runsaspuustoinen. Kaavamuutosalueella sijaitseva rakentamaton tontti on maastonmuodoltaan pohjoiseen ja koilliseen viettävä. Tontin korkein kohta eteläosassa on n. +100.5 metriä meren pinnasta. Viereinen Naistenmatkantie samassa kohdassa on noin kaksi metriä korkeammalla, +102.8 metriä merenpinnasta. Tontin alimman kohdan korko luoteisnurkassa on n. +95.75 metriä meren pinnasta. Tontin itäpuolen puistoalue on maastonmuodoltaan melko tasainen ja sen korkein kohta on +99.3 metriä meren pinnasta. Tontin korkeammat osat etelä- ja lounaisosassa ovat kuivaa kangasmaastoa. Muilta alavimmilta osiltaan tontti on tuoretta ja kosteampaa lehtoa. Metsäinen tontti on puustoltaan sekalainen. Valtapuina tontilla kasvaa suuria mäntyjä ja kuusia, sekä huonokuntoisia koivuja. Nuorempi puusto koostuu raidoista, haavasta ja harmaalepästä. Puustoa ei ole pitkään aikaan hoidettu ja sen vuoksi siellä on runsaasti lahoa ja huonokuntoista puita. Kuva 3, Rakennettu ja luonnonympäristö. 5 Dnro YMP251/1103/2015 3.1.3 Rakennettu ympäristö Taajamakuva Taajamakuvassa kaava-alue rajautuu lännestä Pereentiehen ja etelästä Naistenmatkantiehen. Tie on yksi Pirkkalan ja Tampereen välisistä pääväylistä. Lähestyttäessä aluetta idästä päin, Tampereen ja Partolan liikekeskuksen suunnasta maisemassa vuorottelevat metsäiset vyöhykkeet ja peltoaukeat sekä rakennettu maisema. Lähialueen rakentaminen jää kuitenkin suurelta osin Naistenmatkantietä reunustavan metsävyöhykkeen taakse piiloon. Pereentien ja Killonvainiontien kohdalla rakentaminen astuu näkyvämmin esille katukuvaan. Kilonvainiontien varteen on viime vuosina rakennettu päiväkoti, sekä uudempia kerrostaloja. Naistenmatkantien pohjoispuolella, alueen länsipuolella sijaitsee Nuolialan koulu, kirjasto sekä rivi- ja pienkerrostaloja 2000-luvun alkupuolelta. Kuva 4, Killonvainiontien ja Naistenmatkatien kerrostaloja. Naistenmatkantien rakentamista pyritään kunnan tavoitteiden mukaisesti tiivistämään ja alueen taajamakuva on täten koko ajan muutoksen alla. Tontin kaavoittaminen yleiskaavan mukaisesti AKmerkinnällä liittää sen alueen muuhun kerrostalorakentamiseen ja täydentää Naistenmatkantien nauhataajamaa. Rakennukset Kaavamuutoksen kohteena oleva tontti ja puistoalue ovat rakentamattomia. Puiston läpi kulkee etelä-pohjoissuunnassa kevyen liikenteen väylä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole tiedossa muinaismuistolain tarkoittamia muinaisjäännöksiä eikä merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Asuminen, palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavoitettavalla alueella ei ole asutusta. Kaavamuutosalue sijoittuu Pirkkalan kuntakeskuksen ja Partolan liikekeskuksen puoliväliin. Monipuoliset palvelut, niin kunnalliset kuin yksityiset, löytyvät läheisestä kuntakeskuksesta noin kahden ja puolen kilometrin päästä. Palvelutarjontaa täydentävät Tampereen ja Pirkkalan rajalla Partolan palvelut noin kahden kilometrin päässä. Joukkoliikenne on hyvin saavutettavissa, Naistenmatkatien on yksi joukkoliikenteen pääväylistä. Lähin päiväkoti, koulu ja kirjasto sijaitsevat Naistenmatkantien varrella suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, sen länsipuolella. 6 Dnro YMP251/1103/2015 Kuva 5, Nuolialan koulu, kuvattu idän puolelta Kuva 6, Nuolialan kirjasto Nuolialantielle päin. Kuva 7, Nuolialan päiväkodin julkisivu Nuolialantielle päin. 7 Dnro YMP251/1103/2015 Väestön rakenne ja kehitys Kaavoitettavalla alueella ei ole asutusta. Kilonvainiontien varteen on viime vuosina rakennettu päiväkoti, sekä uudempia kerrostaloja. Naistenmatkantien pohjoispuolella sijaitsee Nuolialan koulu sekä 2000-luvun alkupuolen rivi- ja pienkerrostaloja. Alueen pohjoispuolella on kerrostaloalue 1970- ja 1980-lukujen vaihteesta. Ympäristön muu rakentaminen on pääosin iältään vaihtelevaa omakoti- ja rivitalorakentamista. Täydennysrakentamisen myötä Naistenmatkantien varren ja Pereentien väkiluku tulee kasvamaan merkittävästi. Liikenne Alueen eteläpuolinen Naistenmatkantie toimii Pirkkalan merkittävänä kokoojakatuna ja joukkoliikennereittinä Pirkkalan keskusta - Tampere välillä. Alueen länsipuolen Pereentie toimii Loukonlahden, Nuolialan ja Partolan alueen kokoojakatuna. Pirkkalan liikenneverkko on suunniteltu täydentyvän vt3:n l. läntisen kehätien rinnakkaistiellä. Suunnittelualueen eteläpuolelle on tulossa rinnakkaistien ja Naistenmatkantien yhdistävä Killon yhdystie. Killon yhdystie tulee yhdistämään Naistenmatkantien rinnakkaiskehään ja Tampereen läntiseen ohitustiehen. Kaavamuutosalueen rakentuessa Pereentien ajoneuvomäärää lisääntyy 260 ajoneuvolla vuorokaudessa. Tekninen huolto Alueella on olemassa kunnallistekniikka. Kaava-alue on Tampereen sähkölaitoksen sähkö-, maakaasu- ja kaukolämpöverkostojen piirissä, Elisa Oyj:n tietoliikenneverkossa ja se on alueellisen jätehuollon piirissä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella tehtyjen liito-oravaselvitysten perusteella on havaittu, että alueella on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Löydösten perusteella kaavaluonnoskarttaan on tehty rajaus, joka tulee säilyttää mahdollisimman luonnostilaisena liito-oravan elinolojen turvaamiseksi. Naistenkatkantie muodostaa liikennemelunlähteen, joka tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan alueelle melulle herkkiä toimintoja, kuten asumista. Virkistysalueet Kaavoitettavalla alue liittyy välittömästi alueen ulkopuolisiin kaavoittamattomiin virkistysalueisiin. Kaavamuutosalueeseen sisältyy myös olemassa oleva puistoalue. 3.1.4 Maanomistus Muutosalueen kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta Naistenmatkantien tiealuetta ja puistoa, jolla omistajana on Pirkkalan kunta. Kiinteistöjen pinta-alat ovat oheisessa taulukossa: Omistaja Kiinteistö Oy Nuolenkärki Kiinteistö Oy Nuolenkärki Kunta Kunta Kunta Yhteensä r:no 604-410-3-144 604-410-3-203 604-410-3-175 604-410-3-147 puistoalue pinta-ala (m2) 2327 11 611 286 955 15 179 8 Dnro YMP251/1103/2015 Kuva 8, Kiinteistöjako alueella, KTJ karttapalvelu, 2015. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtioneuvoston alueidenkäyttötavoitteet Tarkastetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 13.11.2008) ovat saaneet lainvoiman 1.3.2009. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella kuuteen eri asiakokonaisuuteen: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 § 2. mom. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava (2007). Maakuntakaavassa alue on osoitettu asumisen ja taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. 9 Dnro YMP251/1103/2015 Kuva 9. Ote maakuntakaavasta 2007. Yleiskaava 1995 ja taajayleiskaava 2020 Voimassa olevassa Yleiskaava 1995:ssä alue on osoitettu Yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK). Valtuuston (9.12.2013 §138) hyväksymässä uudessa Taajama-alueen yleiskaava 2020:ssa alue on merkitty Kerrostalovaltaiseksi alueeksi (AK), jolla edellytetään asemakaavaa. Tontin eteläosa Naistenmatkantien varrella on merkitty luo-merkinnällä luonnon muotoisuuden kannalta merkittäväksi liito-orava- alueeksi. Lisäksi muutoksen alaiset tontit sijoittuvat Naistenmatkantien melualueelle, ja sitä koskien taajamayleiskaavassa on merkintä meluntorjuntatarve; Alueelle on laadittava asemakaava, jolla ratkaistaan alueen rakennusten ja pihojen riittävä suojaus melulta. Taajayleiskaava on valtuuston hyväksymä 9.12.2013 § 138, mutta se ei ole vielä lainvoimainen, sillä kaavasta on valitettu. Valitus ei kuitenkaan koske tätä aluetta. kuva 10. Yleiskaava 1995 Kuva 11.Taajamayleiskaava 2020 10 Dnro YMP251/1103/2015 Asemakaava Alueella on voimassa valtuuston 18.11.1971 hyväksymä asemakaava. Siinä tontti on merkitty yhdistettyjen liike- ja teollisuusrakennusten korttelialueeksi (ALT). ALT-tontin pinta-ala on 14 252 m2 ja siinä on rakennusoikeutta 6000 ke-m2. Kuva 12. Voimassa oleva asemakaava, 18.11.1971. Rakennusjärjestys Pirkkalan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2001. Pirkkalan kunnan uusi rakennusjärjestys on tulossa vuoden 2015 aikana. Rakennuskiellot Aluetta koskien ei ole rakennuskieltoja. Päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Tampereen kaupunkiseudun rakennussuunnitelma 2040: Rakennesuunnitelma 2040 on Tampereen kaupunkiseudun kuntien ratkaisu alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Se perustuu kaupunkiseudun kokonaisetuun ja voimavarojen tasapainoiseen käyttöön. Suunnitelma vahvistaa rakennesuunnitelman 2030 tavoitteita. Suunnitelma pohjautuu arvioon, jonka mukaan kaupunkiseudulla on 480 000 asukasta vuonna 2040. Kasvu ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä. Tämä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään raideliikenteen seudullinen kokonaisuus ja joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Kasvuun varaudutaan noin 91 000 asunnon rakentamisella. Asumisen monipuolisuuteen ja asuinympäristöjen laatuun kiinnitetään huomiota. Noin 70 prosenttia asunnoista sijoittuu alueille, jotka tukeutuvat raitiotiehen ja lähi- tai taajamajunaan. Loput sijoittuvat keskusten välisiin nauhoihin ja alueille, jonne on järjestettävissä hyvät joukkoliikennepalvelut. Kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon varaudutaan yhteisvastuullisesti. Seutukeskus sekä alue- ja lähipalvelukeskukset ovat elinvoimaisia asumisen, julkisten ja kaupallisten palveluiden keskittymiä. Keskukset kytketään toisiinsa hyvällä joukkoliikenteellä sekä korkeatasoisilla pyöräteillä. Keskukset itsessään ovat miellyttäviä oleskelun ja asioinnin ympäristöjä. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen lisäystä tukeva kokonaisratkaisu. Työpaikat osoitetaan keskuksiin, tietointensiivisiin osaamiskeskittymiin sekä muihin palvelujen ja teollisuuden alueisiin. Toteutusohjelmalla tarkennetaan asuin- ja työpaikka-alueiden, palveluverkon ja liikennejärjestelmän ajoittamista eri vuosikymmeninä vuoteen 2040. Tampereen kaupunkiseudun rakennussuunnitelmassa 2040 alue kuuluu numerolla 40 merkittyyn Partola-Naistenmatkantien alueeseen, joka on merkitty uudeksi/merkittäväksi kehitettäväksi asuinalueeksi. Alueen läpi Naistenmatkantien linjaa noudattaen näkyy suunnitelmassa raitiotien 2. vaihe. 11 Dnro YMP251/1103/2015 Kuva 13. Rakennesuunnitelma 2040. Pohjakartta Pohjakarttakuvaus on suoritettu 22.4.2007. Em. aineistosta on laadittu pohjakartta vuosina 2007 – 2010. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a §:n vaatimukset ja sen on hyväksynyt 31.7.2014 maanmittausinsinööri Jouko Lehto. 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa olevassa valtuuston 18.11.1971 hyväksymässä asemaakaavassa tontti on merkitty yhdistettyjen liike- ja teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Tontti on kuitenkin vuosien saatossa jäänyt rakentumatta, eikä se vastaa enää tontin omistajan, kunnan eikä seutukunnan asettamia tavoitteita. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on hyväksynyt alueen kaavoitussopimuksen 27.4.2015 § 130. Kaavoitusprosessin aikana tullaan laatimaan maankäyttösopimus. 12 Dnro YMP251/1103/2015 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia asiassa ovat laajasti käsittäen kaikki kuntalaiset, käytännössä tässä suunnittelualueen lähiasukkaat sekä toimijat, joiden olosuhteisiin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaisten ja yhteisöjen osalta osallistuminen ja vuorovaikutus asemakaavoituksen yhteydessä tapahtuvat etupäässä neuvotteluiden ja lausuntojen kautta sekä kaavoituksesta tiedottamalla eri vaiheissa. Asemakaavan laajennuksesta tiedotetaan seuraaville osapuolille: • • • • • • • • • • • • • • • Alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat Läpikäytävän kujan varren asukkaat Kunnan hallintokunnat Vanhustenneuvosto vammaisneuvosto Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen sähkölaitoksen kaukolämpötoiminta Elenia Oy Pirkanmaan Ely-keskus Pirkkalan ympäristöyhdistys Pirkkala-Seura Ry Pirkanmaan maakuntamuseo Alueen asukasyhdistykset Muut ilmoituksen mukaan 4.3.2 Vireilletulo Kaavamuutos on tullut vireille 2015 kaavoituskatsauksessa keväällä 2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ympäristölautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa kokouksessaan 19.5.2015 ja hyväksyi sen jatkovalmistelujen pohjaksi ja asetti sen nähtäville 10.6. - 9.7.2015 väliseksi ajaksi mm. kuntalaisten ja asukkaiden mielipiteiden antamista varten. Lisäksi lähiympäristön maanomistajille ja ympäristöyhdistyksille lähetettiin kirjeitse tieto asiasta. Viranomaisilta pyydettiin viralliset lausunnot. Valmisteluaikana saatiin 4 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteet ja lausunnot, sekä niiden vastineet: Lausunnot: Elisa Oyj, Kimmo Marjakangas, 10.7.2015: Elisa Oyj:llä ei ole huomautettavaa suunnitteilla olevaan Loukonlahden asemakaavan muutokseen (nro 242/YMP 251/1103/2015). Muutoksessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon asemakaavaalueella kulkevat Elisa Oyj:n kaapelit ja niistä aiheutuvat siirtokustannukset. Siirtokustannuksista vastaa siirron tarvitsija. Vastine: Olemassa olevat kaapelilinjat huomioidaan jatkosuunnittelussa. Ely, Minna Huttunen, 9.7.2015 Asemakaavassa on huomioitava alueella olevat liitto-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä kulkuyhteydet. Pirkanmaan ELY-keskus / Kaj Koivisto on 22.10.2012 rajannut karttatarkastelun perusteella liitteenä olevaan ilmakuvaan keltaisella liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt. Tämän jälkeen 9.10.2013 Kaj Koivisto merkitsi maastokäynnillä puihin kuitunauhoilla Naistenmatkantien varteen alueen, joka tulee jättää hakkuiden, rakentamisen ja muiden toimenpiteiden ulkopuolelle, jotta 13 Dnro YMP251/1103/2015 liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä kulkuyhteydet turvataan. Maastokäynnistä tehty Teuvo Vastamäki OY:lle 8.5.2015 lähetetty muistio on sähköpostin liitteenä. Teuvo Vastamäki OY:n tekemässä 24.2.2015 asemapiirrosluonnoksessa (liitteenä) näyttäisikin, että kyseinen maastoon rajattu alue jäisi kokonaisuudessaan toimenpiteiden ulkopuolelle. Koska maastokäynti on tehty lähes kaksi vuotta sitten, on syytä tarkastaa onko tilanne alueella liito-oravan elinympäristön / puuston suhteen ennallaan. Jos tilanne on ennallaan, ELY-keskuksen mielestä asemakaavaa voidaan viedä eteenpäin asemapiirrosluonnoksen 24.2.2015 mukaisesti. Pereentie on lakkautettu maantienä, minkä vuoksi se pitää rajata mukaan kaavamuutokseen niiltä osin, missä sen kaavamerkintä on Loukonlahden asemakaava-alueella LYS. Pereentie pitää osoittaa kaavassa katu –merkinnällä. Maantie 3022, Naistenmatkantie tulee muuttumaan kaavoituksen ja maankäytön kehittymisen myötä kaduksi. Maantien muuttaminen kaduksi tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain 86 a § mukaisella kadunpitopäätöksellä. Kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon toteutuminen. Maantiet voidaan lakkauttaa myös tiesuunnitelmalla laajempina kokonaisuuksina. Naistenmatkantie pitää rajata mukaan kaava-alueeseen vähintään niiltä osin, missä kaava-alue rajautuu Naistenmatkantiehen. Vastine: Kaava-karttaan on maastokäyntien pohjalta rajattu s-1 merkinnällä suojelualue, jolla turvataan liitoravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Pereentien ja Naistenmatkantien kaavamerkintä on muutettu kaavakarttaan. Pirkanmaan maakuntamuseo, Hannele Kuitunen ja Miinu Mäkelä, 14.7.2015 Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmiin ja toteaa, että hankkeeseen ei liity kulttuuriympäristön osalta tiedossa olevia arvoja eikä myöskään selvitystarpeita. Mikäli hanke etenee osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti, kaavaluonnosta ja ehdotusta ei ole välttämätöntä toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Vastine: Hankkeesta pyydetään tarvittaessa lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Pirkanmaan pelastuslaitos, Susanna Laukkanen, 1.7.2015 Lausuntonaan Pirkkalan Loukonlahden asemakaavan korttelin 224 muutos- ja laajennusehdotuksesta Pirkanmaan pelastuslaitos toteaa seuraavaa: Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintavalmius suunnitelma-alueelle on riittävä suhteessa esitettyjen toimintojen riskeihin. Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa ehdotuksen suhteen. Alueen kunnallistekniikan suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä tulee huomioida pelastustoimen sammutusveden tarve siten, että sammutusvettä on saatavilla enintään 250 m:n etäisyydellä sammutuskohteista. Vastine: Sammutusveden saanti varmistetaan jatkosuunnittelussa. Mielipiteet ja palautteet: 1. Markus Jämsä, Läpikäytävänkuja 9, 9.7.2015 - Liito-oravien esiintymis- sekä kulkureittiselvitykset on suoritettava loppuun ja otettava huomioon kaavoitus suunnitellussa (mm. riittävät kulkureitit huomioitava, kasvillisuus, puut, jne.). - Liikennejärjestelyt, erityisesti autojen ja muiden moottoriajoneuvojen osalta. Toiveena olisi ettei Läpikäytävänkujan kautta tulisi läpiliikennettä, eikä muutenkaan ajoneuvoilla ajo lisääntyisi Simonpolun ja Oikotien suuntaan, vaan Läpikäytävänkuja pysyisi "ei läpikulkua"- tyyppisena katuna. Lii- 14 Dnro YMP251/1103/2015 kenne pysyisi Läpikäytävänkuja länsipäässä eikä liikenteen lisäystä tulisi ainakaan Jukanpolun risteymästä eteenpäin. - Nuolialan alakoulun oppilas- ja autoliikenne kuormittaa Läpikäytävänkuja, Pereentien ja Jaakontie aluetta ja risteyksiä, nämä myös huomioita liikennejärjestelyissä ja varsinkin oppilaiden ja muun kevyen liikenteen kulkemisen turvallisuus huomioitava erityisesti. - Itäreunan rajoittuva puisto toivotaan pysyvän puisto alueena sekä ettei sen välittömälle rajalle tulisi rakennusta eikä parkkialuetta, tms.. - Myöskin Naistenmatkantien osalta toivotaan näköesteiden ja melusuojien huomioiminen Läpikäytävän kujan Itäpäädyn pientaloihin. Vastine: - Alueella on suoritettu liito-oravaselvitys vuonna 2012 (Kai Korte), sekä lisäksi tarkentava maastokäynti vuonna 2013 (Kai Koivisto). Selvitysten perusteella on kaava-karttaan rajattu s-1 merkinnällä suojelualue, jolla turvataan liito-ravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. - Läpikäytävänkujan katualue pitenee itään päin Jukanpolun risteykseen asti, jonne muodostuu autojen kääntöpaikka. Läpikäytävänkujaa levennetään tältä osuudelta ja ajoradan viereen rakennetaan jalkakäytävä. Kaavamuutoksessa liikennettä ei ohjata Läpikäytävänkujan itäosiin. Näillä osilla kaavamerkintä säilyy entisellään. Uudet tonttiliittymät sijaitsevat ennen Läpikäytävänkujan kääntöpaikkaa ja kääntöpaikalla. - Alueen kevyen liikenteen reitit ovat liikenneselvityksen mukaan jo tällä hetkellä turvalliset. Naistenmatkantiellä on yhdistetty kevyen liikenteen väylä, jota pitkin pääsee keskustaan, Partolaan ja Tampereen suuntaan. Väylä on asfaltoitu, valaistu ja hyvän talvikunnossapidon väylä, jolla pyöräily on nopeaa, sujuvaa ja turvallista. Pereentiellä ei ole koko matkalta kevyen liikenteen väylää, mutta kaava-alueen kohdalle se on jo kuitenkin rakennettu. Tonttikatu Läpikäytävänkuja toimii kevyen liikenteen yhteytenä Jaakontielle ja edelleen Nuolialan koululle. Läpiajo ko. väylällä on kielletty, mikä rauhoittaa liikennettä. Koulureitti on turvallinen Jaakonkadun kautta, jonka viertä kulkee jalkakäytävä. Läpikäytävänkujalta Pereentien yli Jaakontien jalkakäytävälle on myös keskisaarekkeellinen suojatie. Kevyen liikenteen turvallisuutta Läpikäytänkujan alkupäässä (kääntöpaikalle asti) tullaan parantamaan rakentamalla sen varteen jalkakäytävä. Yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille ovat turvalliset. Naistenmatkantien eteläpuoleisille pysäkeille on alikulkukäytävät. - Itäpuolella sijaitseva puistoalueelle ei ole tulossa muita muutoksia kuin, että puiston kaavamerkintä P muutetaan lähivirkistysalueeksi VL. Riitta ja Lauri Joensuu, Oikotie 10, 7.7.2015 Vastustamme kyseistä muutosta seuraavista syistä: Alue on tärkeä virkistysalue lähipiirin asukkaille. Alueella sijaitsee massiivisia vanhoja puita ja erikoisia kasveja, jotka tarjoavat myös elinympäristön erilaisille metsän eliöille ja eläimille. Erityisesti lähiympäristön lapsille alue on tärkeä ja turvallinen liikkumispaikka lähellä koulua. Lisäksi metsä toimii melu- ja pölysuojana asuinalueelle. Suunniteltu muutos pahentaisi entisestään jo vilkasta liikennettä Pereen risteyksessä, lisäten onnettomuusriskitasoa etenkin koulun ja päiväkotien läheisyydessä. Vastine: Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty yhdistettyjen liike- ja teollisuusrakennusten korttelialueeksi (ALT). Kaavamuutoksen myötä alue liittyy loogisemmin olemassa olevaan vanhempaan asuinalueeseen. Tavoitteena on ohjata kaavamääräyksillä rakentamista tontin keskiosaan siten, että olemassa olevaa puustoa säilytettäisiin mahdollisimman paljon niin pohjois- kuin eteläpuolellakin. Tontin eteläosaan rajataan myös suojelualue (s-1), jolla olemassa olevaa tulee säästää. Itäpuolella sijaitseva puistoalueelle ei ole tulossa muita muutoksia kuin, että puiston kaavamerkintä P muutetaan lähivirkistysalueeksi VL. 15 Dnro YMP251/1103/2015 Läpikäytävänkujan kevyen liikenteen reitistöä tarkennetaan jatkosuunnittelussa. Kadun osuudelle on tavoitteena rakentaa erillinen jalkakäytävä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukaista aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei tarvitse järjestää, sillä kaavan muutos on maakuntakaavan mukainen täydennysrakentaminen. Ympäristökeskukselta ja muilta viranomaisilta pyydetään lausunnot luonnoksen nähtävillä ollessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kunnan yleisenä tavoitteena on tehostaa maankäyttöratkaisuja Naistenmatkantien joukkoliikennekäytävän alueella (300m Naistenmatkantiestä) taajamayleiskaavan määräyksen mukaisesti. Tontin omistajan ja kunnan tavoitteena asemakaavamuutoksessa on edellisen linjauksen mukaisesti saada tontille kerrostalokaava, mikä mahdollistaisi tehokkaan, vaiheittain toteutettavissa olevan lopputuloksen. Kerrosalatavoitteena on 10700 k-m² asuinkerrosalan rakennusoikeus, käsittäen neljän kerrostalon kokonaisuuden. Tontin tehokkuus, meluntorjunta ja kaupunkikuvalliset syyt edellyttävät paikoituksen ratkaisemista pääosin rakenteellisella pysäköinnillä. Alueen keskeinen sijainti yhdyskuntarakenteessa sekä joukkoliikenteen kehittämisväylän varrella tekevät siitä kiinnostavan ja haastavan, sekä kaupunkikuvan kannalta merkittävän kiinteistökehityskohteen. Tavoitteena on että, että uudisrakentaminen täydentää kaupunkikuvaa ja lähiympäristöä arkkitehtuuriltaan laadukkaalla rakentamisella. 5. Asemakaava 5.1 Asemakaavan rakenne Kaavamuutoksella alueesta muodostuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1). Neljän asuinkerrostalojen sijoittelu ohjataan tontin keskiosaan. Samalla rakennusten etäisyys pohjoispuolen pientaloalueeseen jää riittäväksi. Rakennusten korkeus vaihtelee kuudesta kahdeksaan kerrokseen. Kerrostalomassat ja niitä yhdistävät autopaikoituskansi ja talousrakennukset muodostavat tontille melulta suojatun sisäpihan. Autopaikoitus sijoittuu pääosin paikoituskanne alle. Osa autopaikoista sijoittuu tämän lisäksi piha-alueelle. Tonttiliittymät sijoittuvat Läpikäytävänkujalle, jota levennetään Jukapolulle asti. Tontin etelä- ja länsireunalle muodostuu liito-oravan liikkumisen mahdollistava suojattu alue. Itäpuolella sijaitseva puiston kaavamerkintä P muutetaan lähivirkistysalueeksi VL. Kuva 14, Ote asemakaavaluonnoksesta. 16 Dnro YMP251/1103/2015 Kuva 15, Asemakaavaluonnos, havainnekuva. Liikenne Asemakaavaluonnoksen ratkaisu perustuu olemassa olevan katuverkon mahdollisuuksiin ja tonttiliittymiin Läpikäytävänkujalta. Kevyt liikenne ja ulkoiluyhteydet Korttelista on hyvät ja turvalliset yhteydet Pirkkalan keskustaan ja Partolan aluekeskukseen. Naistenmatkatien kevyenliikenteen väylän kautta ja se liittyy olemassa olevaan ulkoilureittiverkostoon. Autopaikoitus Alueen autopaikoitusratkaisu perustuu maltillisen matalaan autopaikkanormiin 1ap/100 asuink-m². Paikoitus sijoittuu pääasiassa rakenteelliseen paikoitukseen kannen alle, sekä maantasopysäköintiin. Lähtöoletuksena on tulkittu alueen sijainti suhteessa palveluihin vilkkaan joukkoliikenneväylän varrella sellaiseksi, että tavanomaista niukempi autopaikkanormi on perusteltu (keskustan ja Partolan aluekeskuksen palvelut 2,5m, joukkoliikenne 250m). Viheralueet, leikkialueet Kerrostalon oleskelu- ja leikkialue sijoittuvat tontin koillisosaan ja rakennusten välisille kansiosille suotuisaan ilmansuuntaan siten, että rakennukset suojaavat niitä Naistenmatkantien liikennemelulta. Itäpuolella sijaitseva puisto (P) jää kaavamuutoksen yhteydessä ennalleen. Ainoastaan kaavamerkintä muuttuu (VL). 17 Dnro YMP251/1103/2015 Kuva 16, lintuperspektiivi koillisesta. 5.1.1 Mitoitus Kaavalla muodostuu kortteli, jonka mitoitus alla. Kaavamääräyksellä mahdollistetaan kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi 15% asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varastoja, teknisiä, huolto-, askartelu-, sauna-, ym. tiloja rakennuksen kaikkiin kerroksiin ja talousrakennuksiin. Kaavamääräyksellä (lto 15%) osoitetaan myös, että 15% tontille osoitetusta rakennusoikeudesta saa käyttää liikeja toimistotiloina. Mitoitustiedot pinta-ala kerrosala Korttelialue AK Katualue Kevyen liikenteen väylät Puisto Kaava-alue yht. 13 569 15 349 866 8149 37 933 10 700 Aluetehokkuus Korttelitehokkuus AK 0,28 0,79 10700 Kaavan toteutuessa suunnitellusti alueelle tulee asuntoja n. 180 kpl keskikoon ollessa noin 52m². Asuntokuntien keskikoon ollessa kaksi henkilöä asukkaita alueelle tulisi noin n. 360 kpl. Kaava mahdollistaa myös toimisto- ja liiketilojen rakentamisen alueelle. Asuntorakentaminen lisää sekä julkisten, että kaupallisten palveluiden kysyntää kuntakeskuksessa. Kuntakeskukseen ja sen palveluihin tukeutuva rakentaminen on linjassa keskustan palveluiden kehittämisen kanssa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Hyvät joukkoliikenneyhteydet palvelukeskuksiin ja työpaikka-alueille, koulun ja päiväkodin läheisyys sekä välitön yhteys kunnan ulkoiluverkostoon luovat hyvät lähtökohdat alueen suunnittelulle. Aluetta on tarkoitus kehittää laadukkaana urbaanin asumisen alueena ja vastaparina Naistenmatkantien eteläpuolelle rakentuvalle asuinkerrostaloalueelle. Yhtenäisillä, mutta korkeudeltaan porrastavilla selkeillä, harjakattoisilla kerrostalomassoilla on tarkoitus luoda mielenkiintoista katukuvaa ja samalla luoda suojainen ja rauhallinen sisäpiha alueelle. Yhtenäiset rakennusmassat suojaavat tehokkaasti sisäpihaa melulta. Tämä toteutetaan merkitsemällä asuinkerrostalojen rakennusalat tontin keski- 18 Dnro YMP251/1103/2015 osaan. Tontin länsi- ja eteläpuolelle jäävä suojavihervyöhyke merkitään s-1 kaavamerkinnällä turvaamaan liito-oravien pesimisen ja liikkumisen alueella. Kuva 17, Näkymä Naistenmatkantieltä 5.3. Aluevaraukset Kts. 5.1 Asemakaavan rakenne. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Olemassa olevat hyvät julkisen-, henkilöauto- ja kevyenliikenteen yhteydet sekä kunnallistekniikka luovat hyvät edellytykset alueen täydennysrakentamiselle taloudellisesti ja ekologisesti. Kortteli sijaitsee keskeisesti kuntarakenteessa ja se liittyy läheisesti kuntakeskukseen. Tuleva uudisrakentaminen sijaitsee joukkoliikenneväylän varressa. Kaupunkirakenteelliset vaikutukset muodostuvat alueen sisäosien muuttumisesta puustoisesta ja väljästä tontista tehokkaasti rakennetuksi asuinkortteliksi. Käyttötarkoituksen muutos liike- ja teollisuusrakennusten korttelialueesta asuinkerrostalokortteliksi on looginen, ympäristön nykyistä rakennetta tukeva ratkaisu. Vaikutukset kaupunkikuvaan Naistenmatkantien taajamakuva on koko ajan muutoksenalainen. Nykyisessä tilanteessa ko. tien varren maankäytön tehostaminen on trendi, joka vaikuttaa taajamakuvaan Naistenmatkantien varressa aina Partolan liikekeskuksesta liittymästä Pirkkalan keskustaan. Alueen rakentuminen vaikuttaa näin osaltaan Naistenmatkantien kaupunkikuvaan. Suojavihervyöhykkeen vuoksi Naistenmatkatien ja tontin rakennettavan osan väliin jää kuitenkin säilytettävää, alkuperäistä puustoa, mikä osaltaan vähentää kaupunkikuvallista muutosta Naistenmatkantien suuntaan. Lähialueiden asumisen näkökulmasta alueen rakentuminen tiiviimmin ja tehokkaammin on visuaalisena muutoksena melko merkittävä muutos. Alueen koillisosaan ei osoiteta rakentamista ja se merkitään kaavaan istutettavaksi tontin osaksi. Läpikäytävän kujaa reunustavalle tontin rajalle merkitään lisäksi säilytettävä/istutettava puurivi. Kaavoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota mm. rakentamisen määrään, rakennusmassojen kerroslukuihin ja sijoitteluun sekä julkisivujen käsittelyyn. Kaavamääräyksillä on pyritty luomaan edelly- 19 Dnro YMP251/1103/2015 tykset ja vaatimukset korkeatasoisesti rakennetun asuinkorttelin muodostumiselle. Kaavamääräyksillä on myös haluttu varmistaa kaupunkikuvallisesti laadukas lopputulos. Vaikutukset asumiseen Alueen rakentuminen tuo n. 100 asukkaan lisän, mikä vaikuttaa jonkin verran mm. Läpikäytävänkujan sekä Pereentien asuntoalueiden katuverkon käyttöön (kevyt liikenne). Uuden alueen rakentuminen tuo sekä kouluun, että päiväkotiin lisää lapsia. Vaikutus virkistykseen Korttelialueeseen välittömästi liittyvä kevyenliikenteen verkko liittää alueen saumattomasti taajamaalueen viherverkkoon, jonka kautta ovat yhteydet Pyhäjärven rantaan, kuntakeskukseen ja etelään laajoihin yhtenäisiin ulkoilumaastoihin. Lähialueen asukkaat ovat käyttäneet rakentamatonta, metsäistä tonttia koirien ulkoilutusalueena ja lasten leikkipaikkana. Rakentamisen myötä metsävyöhyke pienenee, mutta S-1 merkinnällä alueelle jää suojeltavaa ja säilytettävää puustoa. Itäpuolen puistoalue tulee säilymään ennallaan. Työpaikat, elinkeinotoiminta ja vaikutukset palveluihin Alue tukeutuu keskustan ja Partolan liikekeskuksen palveluihin ja lisää näiden palveluiden kysyntää sekä luo potentiaalia niiden kehittämiseen. Joukkoliikenteelle tulee alueen rakentumisen myötä uusia käyttäjiä. Vaikutukset liikenteeseen Kaava-alue kytkeytyy liikenneverkkoon olemassa olevan tonttikadun Läpikäytävänkujan kautta kokoojakatu Pereentielle ja sitä kautta Naistenmatkantielle. Alueen liikennemääriä ja liikenteen toimivuutta on tarkasteltu asemakaavan liikenneselvityksessä, (Sito, 2015). Siinä todetaan asemakaavan tuoman 10 700 k-m² matkatuotoksen 260 ajoneuvoa vuorokaudessa olevan vähäinen suhteessa Naistenmatkantien ja Pereentien liittymän nykyisiin liikennemääriin. Liittymä on kuitenkin jo nyt kapasiteettinsa rajoilla ja siksi selvitys suosittaakin sen toteuttamista lähitulevaisuudessa toimivuuden vuoksi liikennevalo-ohjauksella sekä liittymän kanavoinnin pidentämistä. Tampereen suuntaan on mahdollista käyttää myös Pereentie-Nuolialantie reittiä, joten valo-ohjaukselle ei kuitenkaan ole välitöntä tarvetta. Alueen saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla on hyvä. Pirkkalan palvelut ja työpaikka-alueet sijaitsevat pyöräilyetäisyydellä ja Naistenmatkantien joukkoliikennepysäkeiltä pääsee sujuvasti sekä Tampereen että Pirkkalan suuntaan. Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset ovat jo hyvät. Naistenmatkantietä kulkee pyöräilyn pääväylä. Pereentien Naistenmatkantien päässä ei ole kevyen liikenteen väylää, joka aiheuttaa lievän turvallisuuspuutteen. Tulevaisuudessa Loukonlahden asukasmäärien kasvaessa on selvityksen mukaan myös Pereentien varteen syytä varautua toteuttamaan kevyen liikenteen väylä. Suunniteltu maankäyttö mahdollistaa joukkoliikenteen kannattavuuden parantamisen, koska asuntoja syntyy olemassa olevien reittien läheisyyteen. Kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuvat, olemassa olevat joukkoliikenteen pysäkit löytyvät heti alueen eteläpuolelta Naistenmatkantien varrelta. Pysäkeille on turvalliset alikulkukäytävät. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Metsäluonto Alueen metsäluonto väistyy osin rakennetun korttelin tieltä, jolloin metsäalue paikallisesti pienenee. Nykyisin luonnontilaisena metsänä oleva alue muuttuu s-1 merkitty aluetta lukuun ottamatta suurelta osin rakennetuksi asuinkerrostalokortteliksi istutusalueineen. Itäpuolen puistoalueella metsäluonto säilyy ennallaan. Luonnonsuojelu Alueella tehdyissä liito-oravaselvityksissä (Kai Korte 2012, Kai Koivisto 2015) havaittiin, että alueella on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, sekä tuoreita jätöshavaintoja. Selvitysten perusteella kaava-karttaa on tehty rajaus, jolla olemassa olevaa puusto tulee säästää ja säilyttää mahdollisimman luonnostilaisena. 20 Dnro YMP251/1103/2015 Suunnittelualueella ei ole muita luonnonsuojelukohteita tai metsälakikohteita, eikä alueen muutosrakentamisella hävitetä erityisesti huomioon otettavia luonnonarvoja. Alue rakennetaan tiiviisti ja tehokkaasti, jolloin rakentamiselle osoitettujen alueiden laajuus on saatu minimoitua. Kaavoituksessa sovitetaan rakentaminen maastoon. Alueen topologia säilyy pääosin entisellään. Vaikutukset yhdyskuntateknisiin verkostoihin Kunnallistekniset verkostot sijaitsevat vieressä, joten alue sijaitsee verkostoihin liittymisen kannalta suotuisalla paikalla. Alue on todennäköisesti mahdollista liittää myös kaukolämpöverkkoon. Vaikutukset vesistöihin ja vesitalouteen Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Hulevesiselvityksen (Sito 2015) mukaan hulevesien hallinnan tarve on suunnittelualueella vähäinen. Maankäytön muutos ei nykytilanteessa aiheuta tarvetta hulevesien määrälliselle tai laadulliselle hallinnalle. Loukonlahden osavaluma-alueen jatkorakentamisesta riippuen hulevesien viivyttämistä on kuitenkin harkittava. Rakentamisen aikana syntyvien kiviainepitoisten hulevesien hallintaan on syytä varautua esimerkiksi viivytyspainanteella, joka voisi jäädä pysyväksi viivytysrakenteeksi. Tällä ratkaisulla varauduttaisiin alueen mahdollisen kehittymisen myötä tulevaan hulevesien määrällisen hallinnan tarpeeseen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Naistenmatkantien liikenne on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana huomattavasti ja odotettavissa on edelleen lisääntyvä liikenne. Liikenteen meluvaikutus huomioidaan rakennusten sijoittelun ohjauksella sekä asettamalla kaavassa merkinnät melun torjumiseksi. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat liitteenä olevassa asemakaavakartassa. 5.7 Selvitystarve Alueen osalta rakennettavuudesta tehdään kaavoituksen edetessä selvitykset tarvittavassa laajuudessa. Tavoitteena on, että asemakaava antaa perusteet sille, että tontin rakennettavuus tavanomaisin ratkaisuin on taloudellisesti kannattavaa suhteessa suunniteltuun tehokkuuteen. 6. Asemakaavan toteutus Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman. Tavoitteena on saada asemakaava ehdotusvaiheeseen loppuvuoteen 2015 mennessä. Kunnallistekniikan rakentamiseen tarvitaan aikaa 1-2 vuotta kaavan saatua lainvoiman. Arvioitu rakentamisen aloittamisajankohta kunnallistekniikan muutosten osalta on 2016. Asuinkerrostalokorttelien toteutuksesta vastaa yksityinen maanomistaja. Asemakaavan toteutuksen ajoituksesta tullaan sopimaan maanomistajien kanssa maankäyttösopimuksissa. Alueen toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että alueen nykyisille asukkaille aiheutuva häiriö on mahdollisimman pieni. Kaavamääräysten ja rakentamisen laadun toteutumista ohjaa ja seuraa rakennusvalvonta. Pirkkalassa 6.11.2015 Kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen Arkkitehti Pauliina Pelkonen 21 LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Loukonlahden kunnanosan korttelin 224 ASEMAKAAVALLA muodostuu korttelin 224 tontti 2. Korttelin numero. Ohjeellinen tontin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 10700 lto 15% toimistotiloina. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 96.7 . 100 ar V 99.3 94.3 96.5 e=0.20 11 12 pp/t 10 kt 98 .3 VIII 97.2 35dB 100.3 3 97. s-1 TIE II I 2500 kt 98.7 2 98.9 1 kt AO 4 TIE 99.4 99.6 AO I-I1/2 3 2 VI 2500 I 360 3 ar 98.8 kt 98.8 le t I kt OIKO 99.0 ma 2500 t I 35 dBA kt VL 98.8 100.5 e=0.2 kt 99.6 227 e=0.20 4 .3 BA t 224 AK VI I 360 2 pp ma 35 d PEREEN 96.1 VI ro-1 ju-1 me kt 101 3200 96.4 98.5 13 p p KU 97.9 97.4 p 96.4 kt 99.2 J UK A 0136Loukonlahti AA AO 3 98.3 5 95.8 AR 226 97.3 4450 NPO 101.3 L KU 101.8 94.0 kt p kt96.9 I 480 97.3 1 95.8 SIMO 97.3 l 99.3 1 101.1 NPOL 97 .3 9 595 96.8 AO LYS 1400 96 .3 100.6 5 99 .3 99.3 100.3 150 99.5 101.3 102.1 102.8 101.9 NAIS TKANTIE TENMA 99.9 103.0 100.7 99.9 100.2 101.8 105 .3 kt .3 108 110.3 .3 .3 20 30 40 50 100 150 Autopaikkoja on rakennettava: Asunnot, AK Liike- ja toimistotilat Vieraspaikat Asuminen Liike- toimisto ja kokoontumistilat 1 paikka/40 ke-m2 1 paikka/60 ke-m2 PIRKKALAN KUNTA 1.11.2015 Loukonlahden asemakaavan muutos (Nro 242) 6.11.2015, 1:2000 107 10 10 0 a p 102.3 a-1 . 97 23 .3 61 62 1 9 58 K005343 20 3:154 0.3 10 3:166 16 3:215 99.3 94.3 3:165 63 3:147 21 663:145 51 83 15 ajo Tonteille 52 17 72 24 43 22 53 3:203 47 2500 2500 2500 57 VI VI VI I 16 3:201 3:72 I I 3 100. 2 3:147 71 96.3 3:175 6 4 3 46 15 66 3:73 48 I 61 35 56 3:255 49 .3 97 62 65 42 3:144 63 64 65 64 50 3200 43 52 3:74 3:75 VIII 73 53 rp 55 rp 41 42 3:119 79 19 rp14 P .3 67 340 P 98 68 341 57 29 75 74 jo iin a l l a h P- 13 28 76 64 313 312 65 3:202 63 3:182 3:110 10 2 62 12 3:143 1:606 3:214 3:126 17 93 342 14 28 94 40 3:181 11 .3 1:607 2 27 3:149 97.3 1:596 101.3 26314 98 97 97.3 90.3 3:134 963:59 .3 79 3 99 .3 4 45 5 1 55 1:665 5 6 101.3 67 2:2 24 25 26 32 27 28 75 29 30 108 .3 1 23 33 31 102.3 22 153 34 56 35 59 4 55 3:226 5.3 10 110.3 1 2 Loukonlahden asemakaavan muutos (NR242) Havainnekuva Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki 3:5 Oy J. A. 6.11.2015 1:1000 Proj. no. 1171 Piir. 1 no. Hämeenkatu 29 A • 33200 Tampere • puh. 0207 288 330 • fax. 0207 288 343 • www.vastamaki.fi 107 .3 TALO 4 U.KRS +118,50 6.KRS +115,50 5.KRS +112,50 4.KRS +109,50 3.KRS +106,50 2.KRS +103,50 1.KRS +100,50 P-HALLI NAISTENMATKANTIE +96,50 PERIAATELEIKKAUS A-A TALO 4 NAISTENMATKANTIE +100,00 +100,50 1.KRS UVV +96,50 P-HALLI PERIAATELEIKKAUS A-A TALO-1 U.krs +124,50 8.krs +121,50 7.krs +118,50 U.krs +118,50 U.krs +118,50 U.krs +118,50 6.krs +115,50 6.krs +115,50 6.krs +115,50 6.krs +115,50 5.krs +112,50 5.krs +112,50 5.krs +112,50 5.krs +112,50 4.krs +109,50 4.krs +109,50 4.krs +109,50 4.krs +109,50 3.krs +106,50 3.krs +106,50 3.krs +106,50 3.krs +106,50 2.krs +103,50 2.krs +103,50 2.krs +103,50 2.krs +103,50 1.krs +100,50 1.krs +100,50 1.krs +100,50 1.krs +100,50 TALO-2 UVV UVV +100,00 +96,50 P-HALLI TALO-3 UVV +100,00 TALO-4 +96,50 UVV +100,00 P-HALLI PERIAATELEIKKAUS C-C Loukonlahden asemakaavan muutos (NR242) PERIAATEOLEIKKAUKSIA Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy J. A. 6.11.2015 1:500 Proj. no. 1171 Piir. 2 no. Hämeenkatu 29 A • 33200 Tampere • puh. 0207 288 330 • fax. 0207 288 343 • www.vastamaki.fi Na ist en m at ka nt ie ILMAKUVA LUOTEESTA ILMAKUVA LOUNAASTA ILMAKUVA IDÄSTÄ ie nt ka at m en ist Na tie an k t a nm e t is Na ILMAKUVA KAAKOSTA Loukonlahden asemakaavan muutos (NR242) Perspektiivit Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy J. A. 6.11.2015 Proj. no. Piir. no. Hämeenkatu 29 A • 33200 Tampere • puh. 0207 288 330 • fax. 0207 288 343 • www.vastamaki.fi 1171 3 KORTTELIPIHA, IDÄSTÄ NAISTENMATKANTIELTÄ, LOUNAASTA TONTILLE SAAPUMINEN, LUOTEESTA NAISTENMATKANTIELTÄ, KAAKOSTA Loukonlahden asemakaavan muutos (NR242) MAANTASONÄKYMIÄ Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy J. A. 6.11.2015 Proj. no. Piir. no. Hämeenkatu 29 A • 33200 Tampere • puh. 0207 288 330 • fax. 0207 288 343 • www.vastamaki.fi 1171 4
© Copyright 2025