24.8.2015
Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 Aika 24.08.2015, klo 15:00 - 17:33 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone 18/2015 Käsitellyt asiat § 252 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus § 253 Pöytäkirjan tarkastus § 254 BioSairila Oy nimisen yhtiön perustaminen, konsernilaajennus § 255 Metsä-Sairilan hankesuunnittelu § 256 Kaupunginlakimiehen viran täyttäminen § 257 Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus –hanke / Kansalliskirjaston osahankkeen kuntarahoitus § 258 Etäopetuksen sisällyttäminen Otavan Opiston liikelaitoksen ylläpitämisluvan koulutustehtävään § 259 Ruoka- ja puhtauspalveluiden kehityssuunnittelijan määrääminen toimimaan palvelujohtajan sijaisena Lisäpykälät § 260 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu syksylle 2015 1 (30) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 Saapuvilla olleet jäsenet Seija Kuikka, puheenjohtaja Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja Armi Salo-Oksa Hannu Kilkki Jaakko Väänänen Jaana Vartiainen Juha Vuori Kati Kähkönen Outi Kauria Petri Pekonen Raine Lehkonen Sari Teittinen Veli Liikanen Vesa Himanen Muut saapuvilla olleet Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Timo Halonen, kaupunginjohtaja Ari Liikanen, hallintojohtaja, sihteeri Jouni Riihelä, tekninen johtaja, poistui 17:10 Juha Ropponen, ohjelmajohtaja, poistui 15:30 Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö Allekirjoitukset Seija Kuikka Puheenjohtaja Ari Liikanen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Veli Liikanen Petri Pekonen 2 (30) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa 27.8.2015 Ari Liikanen, hallintojohtaja Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 3 (30) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 § 252 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4 (30) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 5 (30) § 253 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Petri Pekonen ja Veli Liikanen. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona 26.8. ja se on nähtävänä torstaina 27.8.2015. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Petri Pekonen ja Veli Liikanen. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 6 (30) § 254 BioSairila Oy nimisen yhtiön perustaminen, konsernilaajennus MliDno-2015-1669 Valmistelija / lisätiedot: Jouni Riihelä Jouni.Riihela@mikkeli.fi Mikkelin uuden jäteveden puhdistamon valmistelun yhteydessä mahdollisuudet Metsä-Sairilan alueen laajempaan kehittämiseen nousi esille. Alustavat selvitykset uusien toimintojen sijoittamiseksi alueelle käynnistyivät vuonna 2012 Miktech Oy:n toimesta. Puhdistamon sijoittumisen jätekeskuksen yhteyteen nähtiin avaavan uusia mahdollisuuksia sekä liiketoiminnalle että tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminnalle. Alueen kehittämistä koskevan visiointityön yhteydessä jätekeskuksen nykyisen alueen ja sen läheisyyteen kaavoitettavan uuden teollisuusalueen muodostama kokonaisuus nimettiin EcoSairilaksi. EcoSairilasta on tavoitteena luoda omaleimainen, seuraavan sukupolven uusi teollisuusalue, jonka toiminnassa korostuu ekotehokkuus: materiaalivirtojen kierrätys, resurssitehokkuus ja ympäristöturvallisuus. Alueelle pyritään houkuttelemaan edelläkävijäyrityksiä, jotka hyötyisivät alueen tarjoamista synergiaeduista. Samalla EcoSairila on jo todettu hyväksi alustaksi ympäristöalan tutkimukselle, koulutukselle ja yritysten innovaatiotoiminnalle. Tarkoituksena on nostaa prosessien hallinta ja ympäristöturvallisuus uudelle tasolle älykkään mittaamisen, monitoroinnin ja tiedonhallinnan avulla. EcoSairila-hankkeen tavoitteena on luoda Metsä-Sairilan alueelle kansallisesti ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ympäristöliiketoiminnan keskus ja kehittämisympäristö, joka houkuttelee alueen ulkopuolisia yrityksiä sijoittamaan sinne toimintojaan. Tavoitteena on löytää alueelle vahvaa yritystoimintaa, joka pystyy osaltaan houkuttelemaan muita yrityksiä yhteistyömahdollisuuksien avulla. Myönteisen kehityksen aikaansaaminen edellyttää kaupungilta tai kaupunkikonsernilta alkuinvestointia ja aktiivista toiminnassa mukana olemista. Pidemmän aikavälin tavoitteena on yksityisten yritysten omien investointien saaminen alueelle ja sitä kautta synnyttää merkittävä määrä uusia työpaikkoja Mikkeliin. EcoSairila tarjoaa laajat mahdollisuudet tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä koulutukseen. Tavoitteena on vahvistaa hankkeella Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintaa Mikkelissä. Ympäristöä voivat hyödyntää tutkimus- ja koulutuslaitokset sekä yritykset Suomesta, mutta myös kansainvälisesti. Alustavissa kartoituksissa on jo tunnistettu lähes 30 yritystä, jotka ovat ilmaisset kiinnostuksensa hyödyntää EcoSairilan t&k-ympäristöä omassa tuotekehityksessään. Vesilaitoksen uusinvestointiin sisältyy jo toimintapuitteiden rakentaminen jätevesiprosessiin liittyvälle t&ktoiminnalle. Alueen kehittämistä koordinoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Mikkelin kaupunki panostaa konserniyhtiöiden ja maanomistuksen kautta tavoitteiden saavuttamiseksi sekä luo hankkeelle edellytyksiä kaavoittamalla ja infrarakentamisella. Biokaasu Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 7 (30) Biokaasusta on puhuttu jo vuosia tulevaisuuden kotimaisena polttoaineena sähkön ja lämmön tuotantoon sekä liikennepolttoaineeksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Hallitusohjelman energiatalouden pohjana on uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotanto kotimaassa. Biokaasun käyttämistä liikennepolttoaineena rajoittaa tankkauspisteiden pieni lukumäärä eri puolilla Suomea. EU:n lainsäädännössä on vaatimuksia, että kaasumaisten liikennepolttoaineiden tankkauspisteitä tulee olla 150 km välein vuoteen 2020 mennessä. Useimmat viime vuosien biokaasulaitoshankkeet ovat syntyneet julkisten jäteyhtiöiden ylläpitämien jätekeskusten yhteyteen, koska laitokset saavat merkittävän osan raaka-aineestaan kuntien vastuulla olevista biojätteistä ja puhdistamolietteistä. Biokaasulaitoksen rakentaminen on ensimmäinen askel siihen suuntaan, että liikennebiokaasun tankkauspisteitä saadaan Mikkelin talousalueelle. Biokaasulaitoksella on olennainen rooli alueen materiaalivirtojen integraatiossa ja EcoSairila hankkekokonaisuuden todellisena käynnistäjänä. BioSairila Oy nimisen biokaasulaitosyhtiön perustaminen Jätekeskus on optimaalinen paikka biokaasulaitokselle. Nykyisin MetsäSairilassa sijaitsevan kompostointilaitoksen toiminnan siirtyminen Metsäsairila Oy:n vastuulle vuoden 2015 alusta mahdollistaa toiminnan uudelleen järjestelyn ja kehittämisen. Käytössä ollut kompostointilaitos on käsitellyt biojätettä ja jätevedenpuhdistamon lietettä tuottaen kaupallisia multatuotteita, mutta ei energiaa. Biokaasulaitos kompostointilaitoksen yhteydessä tuottaisi energiaa ja antaisi mahdollisuuden jalostaa tuotettua biokaasua liikennepolttoaineeksi. Biokaasulaitoksen lopputuotetta voidaan edelleen jalostaa maatalouden lannoitteeksi ja mullan raaka-aineeksi. Biokaasulaitos tulisi hyödyntämään kaikki Metsä-Sairilaan rakennettavan jätevedenpuhdistamon lietteet. Suunnitellun biokaasulaitoksen vuosikapasiteetti on noin 19 500 tonnia biojätettä ja mädättämätöntä puhdistamolietettä sekä maatalouden biohajoavia jätteitä. Tuotettavalla kaasumäärällä mahdollistetaan noin tuhannen biokaasuauton liikennöinti. Alkuvaiheessa kaasu on mahdollista täysin hyödyntää jätekeskuksen alueen omavaraisuutta korostavaan sähkön ja lämmön tuotantoon. Biokaasulaitoksella on olennainen rooli erityisesti EcoSairilan alueen kehittämisen käynnistysvaiheessa. Yhtäällä laitoksen perustaminen luo koko EcoSairila hankkeelle konkreettista uskottavuutta ja positiivista imua alueen uusinvestoinneille. Toisaalta prosessissa materiaalivirtojen kierrätys ja raaka-ainevirrat on mietitty resurssiviisaasti. Biokaasulaitoksen prosessit ja lopputuotteen jalostaminen voivat tuottaa alueelle uusia Cleantech yrityksiä. Metsäsairila Oy, Etelä-Savon Energia Oy ja BioGTS Oy ovat tehneet aiesopimuksen perustaa BioSairila Oy nimisen yhtiön Mikkelin biokaasulaitosta varten. Konsernin kautta Mikkelin kaupunki on yhtiön suurin omistaja ja määräävässä asemassa. BioSairila Oy:n omistuspohjasta haluttiin osaamista ja yritystoimintaa tukeva, jolloin jätteenkäsittelyn, energia-alan ja kotimaisen biokaasulaitosvalmistuksen osaaminen otettiin omistuspohjaan mukaan. BioSairila Oy:n omistusosuudet tulisivat olemaan Metsäsairila Oy 50 %, EteläSavon Energia Oy 30 % ja BioGTS Oy 20 %. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 8 (30) BioGTS Oy:n omistus uudessa yhtiössä vahvistaa Mikkelin alueen biokaasuosaamista. Yritys tuo maan kotimaista huippuosaamista laitoksen suunnitteluun ja operatiiviseen toimintaan. BioSairila Oy tulee tuotantotoiminnan lisäksi tekemään tutkimus- ja kehitystyötä biokaasulaitoksen käytöstä ja lopputuotteiden tuotteistamisesta, niin liikennebiokaasun kuin luomulannoitteidenkin osalta. Biokaasulaitoksen kokonaiskustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa. Investoinnille haetaan Työ- ja elinkeinoministeriön energiatukea. Avustuksen suuruus voi olla 20 - 40 % luokkaa kokonaiskustannuksista Biokaasulaitoksen ja yhtiön perustaminen on valtuuston hyväksymien Elinkeinojen hyvinvointiohjelmaa (Ympäristöturvallisuuden edistäminen) ja Ympäristön hyvinvointiohjelmaa (Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen) edistäviä toimenpiteitä. Kaupunkikonsernin laajentamisesta ja laajuudesta päättää valtuusto. Metsäsairila Oy:n ja ESE:n toimitusjohtajat kertovat kokouksessa perustettavan yhtiön liiketoimintasuunnitelman sisällöstä. Vesiliikelaitoksen johtaja vastaa kokouksessa osaltaan kysymyksiin. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy konsernilaajennuksena BioSairila Oy nimisen yhtiön perustamisen osana laajempaa EcoSairila hanketta. Yhtiön perustamiseen osallistuvat Metsäsairila Oy ja Etelä-Savon Energia Oy. Yhtiö keskittyy Metsä-Sairilan alueella tapahtuvien materiaalivirtojen hyödyntämiseen biokaasuna ja maanparannusaineina. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Keskustelun aikana esittelijä esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Kaupunginhallitus hyväksyi muutetun esityksen yksimielisesti. Merkitään, että Mauri Miettinen ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä, Etelä-Savon Energia Oyn toimitusjohtaja Erkki Karppanen, Metsäsairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen ja Vesiliikelaitoksen johtaja Reijo Turkki selostivat asiaa kaupunginhallitukselle. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 9 (30) Vesiliikelaitoksen johtokunta, § 32, 25.06.2015 Kaupunginhallitus, § 255, 24.08.2015 § 255 Metsä-Sairilan hankesuunnittelu MliDno-2015-1377 Vesiliikelaitoksen johtokunta, 25.06.2015, § 32 Valmistelija / lisätiedot: Reijo Turkki reijo.turkki@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Metsä-Sairilan puhdistamon hankekuvaus Mikkelin Vesiliikelaitos on valmistellut Kenkäveronniemen jätevesipuhdistamon lakkauttamista ja uuden jätevesipuhdistamon rakentamista vuodesta 2007. Eri selvitys-, suunnittelu- ja lupavaiheiden jälkeen uusi puhdistamo on tarkoitus rakentaa Metsä-Sairilan jätekeskuksen läheisyyteen. Nykyisen puhdistamon alueelle rakennetaan Vesilaitoksen käyttöön tulopumppaamo, josta jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Metsä-Sairilaan puhdistamolle. Puhdistettuja vesiä varten rakennetaan purkulinjan Metsä-Sairilasta Pappilanselälle. Kalliopuhdistamosta on valmisteluvaiheen aikana muodostunut merkittävä osa EcoSairila 2020+ -nimen saanut vihreän teollisuuden kasvukeskus –konseptia. Hankkeeseen liittyvät keskeiset lupa- ja kaavapäätökset ovat: - Etelä-Savon ympäristökeskus, 5.6.2008. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta - Itä- Suomen Aluehallintovirasto, 12.1.2012. Päätös vesihuoltolinjan rakentamisesta välille Kenkäveronniemi–Metsä-Sairila - Vaasan hallinto-oikeus 8.11.2013. Päätös valituksesta koskien Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon toimintaa - Korkein hallinto-oikeus 20.11.2014. Päätös valituksesta yleiskaava-asiassa ja valituksesta asemakaava-asiassa - Mikkelin kaupunki, Ympäristöluvat ja ilmoitukset 7.5.2015. Päätös meluaja tärinää aiheuttavasta toiminnasta, Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon louhinta - Mikkelin kaupungin rakennuslautakunta 28.5.2015. Rakennuslupa, MetsäSairilan jätevesipuhdistamon maanalaisten tilojen rakentaminen. Puhdistamon vesiprosessi Vesilaitos on 2014 teettänyt tarkemman puhdistamonvertailun kalvobioreaktoritekniikkaan (MBR) perustuvan prosessiratkaisun ja alkuperäisessä toteutussuunnitelmassa esitetyn perinteisen prosessiratkaisun kesken. Tarve prosessivaihtoehtojen vertailulle on muodostunut mm. sen vuoksi, että MBR-tekniikan kehitys on viime vuosina ollut erittäin nopeaa ja niiden kustannustaso on sekä investointi- että käyttökustannusten osalta Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 10 (30) pienentynyt merkittävästi verrattuna perinteisiin prosesseihin. Ratkaisua puoltavat mm. paremmat puhdistustulokset tulevaisuudessa mahdollisesti kiristyviä vaatimuksia varten sekä pienemmät prosessitilantarpeet ja sen myötä pienemmät investointikustannukset sekä lyhyempi rakennusaika. Kalvosuodatus korvaa perinteisestä puhdistamoprosessista jälkiselkeytyksen, tertiäärikäsittelyn ja desinfioinnin sekä niiden vaatimat oheistilat, joten vertailukustannukset ovat jo nykyäänkin tavanomaisen aktiivilieteprosessin kanssa lähellä toisiaan. MBR-prosessitekniikkaan perustuvia laitoksia on rakennettu maailmanlaajuisesti jo tuhansia ja niistä on myös riittävän pitkäaikaisia käyttökokemuksia (10–15 vuotta) Vesiliikelaitoksen johtokunta on käsitellyt prosessivaihtoehtoja kokouksessaan 4.11.2014. Tehdyn puhdistamovertailun perusteella toteutusvaihtoehdoksi valittiin kalvobioreaktoriin perustuva prosessi, jossa kalvosuodatuksella käsitellään myös huippuvirtaamat, eikä erilliselle ohitusvirtaamien käsittelylle ole tarvetta. Uuden puhdistamon mitoituksessa on huomioitu myös kasvuvaraa tulokuormitukseen Mikkelin lähitaajamien puhdistamoja mahdollisesti lakkautettaessa. Puhdistamoon rakennetaan tilavaraus mahdolliselle jälkikäsittelylle, jolloin puhdistusprosessia voidaan myöhemmin tehostaa esimerkiksi aktiivihiilisuodattimilla mm. lääkeainejäämien poistamisen tehostamiseksi. Lisäksi tilavarausta on kaavailtu hyödynnettäväksi puhdistamoteknologiaa koskevissa T&K- hankkeissa. Puhdistustulokset paranevat merkittävästi perinteiseen laitokseen verrattuna etenkin kiintoaineen ja BOD:n osalta. Kokonaistypen poistoteho on vuosikeskiarvona noin 75 %. Kalvosuodatuksessa voidaan saada parempia ja tasalaatuisempia fosforinpoistotuloksia vähemmällä saostuskemikaalimäärällä. Kalvosuodatusprosessissa on mahdollista päästä vieläkin parempaan fosforinpoistotehoon kemiallista saostusta optimoimalla. Puhdistetussa vedessä suolistoperäisten indikaattoribakteerien määrä on erittäin vähäinen. Laitos täyttää tavanomaiset jäteveden desinfiointivaatimukset ympärivuotisesti. Kalvosuodatus poistaa jätevedestä myös mikromuovit sekä tehostaa orgaanisten haitta-aineiden poistumista. Vähäinen lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuus mahdollistaa tarvittaessa kustannustehokkaamman aktiivihiilikäsittelyn tai otsonoinnin haitta-aineiden poistamiseksi tulevaisuudessa. Odotettavissa on, että puhdistusprosessien tulee jatkossa tehostetusti poistaa joitakin lääkeaineita ja hormoneita sekä tiettyjä kuluttajatuotteissa käytettyjä kemikaaleja. Näiden edellyttämä aktiivihiilikäsittely on toteutettavissa MBR-reaktoreissa ilman lisätilantarvetta. Lietteenkäsittely Puhdistuksessa syntyvän lietteen lisäksi puhdistamolla vastaanotetaan myös vesilaitoksen muiden puhdistamojen ylijäämälietteitä sekä sako- ja umpikaivolietteitä erillisen vastaanottoaseman kautta. Lietteenkäsittely on järjestetty lupamääräysten mukaisesti kahdella eri vaihtoehdolla. Lietteet johdetaan prosessivaiheista kuivauksen syöttösäiliöihin. Säiliöistä se pumpataan lietteenkuivauslingoille ja varastoidaan niiden alapuolella oleviin siiloihin. Lietteenkuivauksen yhteyteen rakennetaan tila lietteen kemiallista hygienisointia varten. Lietteet toimitetaan käytettäviksi maanparannusaineina tai jatkokäsiteltäviksi vastaanottolaitoksiin. MBR-prosessin lietteentuoton arvioidaan olevan tavanomaista aktiivilieteprosessia vähäisempää mm. pidemmän lieteiän vuoksi. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 11 (30) Siirtolinja Vesiliikelaitoksen johtokunnan 23.6.2010 tekemän päätöksen mukaisesti jätevedet on tarkoitus johtaa nykyiseltä Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolta uudelle Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolle siirtoviemärillä. Siirtoviemäri toteutetaan paineviemärinä, joka vaatii uuden tulopumppaamon rakentamisen nykyiselle Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolle. Paineviemäri varustetaan virtaamamittaus- ja vuodontarkkailuautomatiikalla. Siirtoviemäri on kahdesta PEH 630 –kokoisesta putkesta koostuva paineviemäri, jonka pituus on noin 5 400 m. Paineviemärilinjasta noin 4 100 m tehdään vesistöalituksina pohjaan painottamalla. Paineviemärin rakentamisen yhteydessä rakennetaan pääosin samaa putkilinjaa noudattaen PEH 800 kokoinen purkuviemäri Metsä-Sairilan puhdistamolta Saimaan Pappilanselälle. Painovoimaisesti toimivan purkuviemärin pituus on noin 4 100 m. Lisäksi rakennetaan PEH 800 kokoinen varapurkuputki Metsä-Sairilan puhdistamolta Saimaan Mustaselälle. Rahoitus ja kustannusarvio Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 25.5.2015 käsitellyt puhdistamohankkeen rahoitusta ja päättänyt taselainan ottamisesta hankkeen rahoittamiseen. Puhdistamon arvioidut investointikustannukset ovat noin 34,4 M€, tulopumppaamon n. 1,5 M€ ja siirtolinjojen 9,5 M€. Koko hankkeen investointikustannukset yleiskustannuksineen ovat silloin noin 45 M €. Käyttökustannusten arvioidaan vuonna 2020 olevan 1,38 M€/a sisältäen jäteveden siirto- ja puhdistuskustannukset. Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon käyttökustannukset 2014 olivat 1,2 M€. Hankintamuoto Mikkelin Vesilaitos käynnisti syksyllä 2014 puhdistamon hankinnan valmistelun tueksi Tekesin osarahoittaman IJH-projektin (Innovatiiviset Julkiset Hankinnat), jossa varsinaisen hankintaprosessin suunnittelun ohella selvitettiin mm. rahoitusvaihtoehtoja, lieteen käytön vaihtoehtoja, uuden puhdistamoympäristön hyödyntämistä T&K-toiminnassa sekä aluetalousvaikutuksia. Lisäksi valmistelussa perehdyttiin myös uusiin, hankintaa tukeviin menetelmiin, kuten projektijohtaminen ja hankinnan vaatimusmäärittelyn laatiminen. Puhdistamohankkeeseen liittyviin hankintoihin sovelletaan ns. erityisalojen (vesi- ja energiahuolto, liikenne, postipalvelut) hankintalakia. Kyseisessä laissa asetetaan mm. hankintoja koskevat kynnysarvot sekä eräitä hankintoihin liittyviä keskeisiä määräaikoja. Kynnysarvot tarkistetaan kahden vuoden välein. Hankintoihin liittyvät kynnysarvot ovat vuonna 2015 (alv 0): - Tavara- ja palveluhankinnat 414 000 euroa - Rakennusurakat 5 186 000 euroa. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 12 (30) Puhdistamohankkeen kustannusarvio ylittää rakennusurakoille asetetun kynnysarvon. Näin ollen kaikki hankkeeseen sisältyvät urakat tullaan kilpailuttamaan EU-hankintoina. Hankintojen valmistelussa on painotettu hankintojen innovatiivisuutta sekä mikkeliläisen yritystoiminnan mahdollisimman laajaa osallistumista kohteen rakentamiseen. Kohteessa rakennetaan samanaikaisesti toisaalta veden käsittelyyn liittyvät prosessilaitteet ja –rakenteet sekä toisaalta maanalainen tila kaikkine rakenteineen prosessin ympärille. Näistä prosessihankinta edustaa hyvin edistyksellistä ja innovatiivista teknologiaa, jolla veden puhdistuksen laatutaso saadaan nostettua esimerkilliselle tasolle. Maanalaisen tilan rakentaminen sekä maanpäälle tehtävät hallinto- ja huoltorakennukset puolestaan edustavat perinteisempää osaamista. Rakennushankkeen hankintamuodot ovat: 1. 2. 3. Erillinen rakennuttajakonsultti johtamaan hanketta yhteistyössä tilaajana toimivan Mikkelin Vesilaitoksen kanssa Puhdistusprosessi KVR- muotoisena toimituksena tilaajan erillishankintana Laitoksen muu suunnittelu tilaajan hankintoina esim. seuraavina kokonaisuuksina: • • • Arkkitehti-, kalliorakennus-, rakenne- ja geotekninen suunnittelu LVIA- suunnittelu Sähkösuunnittelu 1. Urakat seuraavina kokonaisuuksina: • Ajotunnelin suuaukkoon liittyvät maankaivu- ja avolouhintatyöt erillisurakkana, mahdollisesti joitain betonirakenteita mukaan Louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt sekä raskaat betonirakenteet betonirakentamisen osalta KVR- urakkana, louhintaosuus tilaajan suunnitelmilla Luolaston ja maanpäällisten rakennusten rakennusvaiheen työt tilaajan teettämillä suunnitelmilla jaettuna urakkana siten, että rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja talotekniset urakoitsijat (LV, IV, A, S, prosessi) tälle alistettuina sivuurakoitsijoina. • • Esitetyllä hankintamuodolla voidaan erottaa erityisosaamista ja –kalustoa vaativat tehtävät omiksi hankintapaketeikseen ja muodostaa muista töistä paikallista yritystoimintaa parhaiten hyödyntäviä urakkakokonaisuuksia. Aikataulu Rakentamisen valmistelu ja toteutus voidaan nopeimmillaan toteuttaa seuraavalla aikataululla. 1. 2. 3. 4. 5. 6. Projektinjohtokonsultin valinta hankintapäätöksen jälkeen Prosessitoimittajan kilpailutus hankintapäätöksen jälkeen Ajotunnelin avolouhintaurakan suunnittelu ja kilpailutus syksyllä 2015 Avolouhinnat syksy-talvi 2015 - 2016 Avolouhinnan aikana tarkistetaan laitoksen layout ja laaditaan suunnitelmat maanalaisen louhintaurakan kilpailutusta varten Maanalaiset louhinnat 2016 - 2018 Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 7. 8. 9. 18/2015 13 (30) Maanalaisten louhintojen aikana laaditaan työpiirustukset tilojen rakennus- ja varustelu-urakoita varten Rakennusurakat 2018 - 2019 Laitoksen koekäytöt 2019 – 2020. Puhdistamon hankesuunnitelma esitellään kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Vesiliikelaitoksen johtokunta hyväksyy hankesuunnitelman ja esittää sen kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi sekä pyytää kaupunginvaltuustolta Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon rakennustöiden aloituslupaa 2015 alkaen. Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamo on kiinteä osa EkoSairila 2020+ konseptia. Puhdistamon toteutus ei ole sidoksissa Metsä-Sairilan muihin hankkeisiin eikä hankepäätöksellä ole vaikutusta eri hankkeiden toteutukseen. Aloituslupa mahdollistaa puhdistamohankkeen jatkamisen rahoituspäätöksen ja eri lupapäätösten sekä -hakemusten mukaisena. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, 24.08.2015, § 255 Valmistelija / lisätiedot: Reijo Turkki reijo.turkki@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Metsä-Sairilan puhdistamon hankekuvaus Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan jätevesipuhdistamon hankesuunnitelman ja myöntää Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon rakennustöiden aloitusluvan 2015 alkaen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 14 (30) Kaupunginhallitus, § 165, 11.05.2015 Kaupunginhallitus, § 256, 24.08.2015 § 256 Kaupunginlakimiehen viran täyttäminen MliDno-2015-939 Kaupunginhallitus, 11.05.2015, § 165 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen on ilmoittanut kirjallisesti irtisanoutuvansa kaupunginlakimiehen virasta siten, että hänen virkasuhteensa kaupunkiin päättyy 29.5.2015. Mikkelin kaupungin hallintosäännön mukaan eron kaupunginlakimiehen virasta myöntää kaupunginhallitus. Virka laitetaan avoimeen hakuun siten, että määräaika päättyy 12.6.2015 klo 15. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, hallintojohtaja Kaupunginhallitus päättää myöntää Annaliisa Lehtiselle eron kaupunginlakimiehen virasta siten, että hänen virkasuhteensa Mikkelin kaupunkiin päättyy 29.5.2015. Lisäksi kaupunginhallitus julistaa viran auki 1.6.2015 alkaen ja nimeää edustajansa haastatteluryhmään. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus nimesi edustajikseen haastatteluryhmään Arto Seppälän, Outi Kaurian, Olli Nepposen, Vesa Himasen sekä vt. kaupunginjohtaja Ari Liikasen. Kaupunginhallitus, 24.08.2015, § 256 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Kaupunginlakimies hakijayhteenveto Kaupunginlakimies on oikeudellisten asioiden erityisasiantuntija konsernipalveluissa. Kaupunginlakimies toimii ylimmän johdon tukena sekä Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 15 (30) osallistuu kaupunginvaltuuston ja -hallituksen asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Lisäksi kaupunginlakimies osallistuu konsernivalvontaan. Viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi yliopistollinen oikeustieteellinen tutkinto. Lisäksi hakuilmoituksessa on todettu, että virkavalinnassa arvostetaan käytönnön kokemusta sopimus- ja yritysjuridiikassa, työkokemusta julkishallinnossa, sekä suoritettua tuomioistuinharjoittelua. Lisäksi hakuilmoituksessa on ilmoitettu, että soveltuvuus arvioidaan hakijoiden työkokemuksen ja haastattelujen sekä mahdollisten soveltuvuustestien peusteella. Kaupunginlakimiehen virasta on ilmoitettu siten, että hakuaika on päättynyt 12.6.2015. Määräaikaan mennessä saatiin kuusi hakemusta. Yhdistelmä hakijoista on liitteenä. Mirka Loposelle ei ole ollut ylempää yliopistollista oikeustieteellisistä tutkintoa hakuajan päättyessä, joten hän ei täytä viran kelpoisuusvaatimuksia. Valmistelutyöryhmä on haastatellut hakijoista Juha Regelinin ja Jukka Savolaisen. Lisäksi molemmat haastateltavat ovat osallistuneet soveltuvuustesteihin. Arviointiraportit ovat nähtävillä kokouksessa. Valmisteluryhmä esittää, että huomioon ottaen hakuilmoituksessa esitetyt valintakriteerit, hakijoiden koulutus, työkokemus sekä haastattelut ja soveltuvuustestien tulokset, virkaan sopivin ja kelpoisin hakija on OTK Jukka Savolainen Iisalmelta. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus valitsee valmisteluryhmän esityksen mukaisesti kaupunginlakimiehen virkaan OTK Jukka Savolaisen Iisalmelta. Vaali on ehdollinen ja Savolaisen tulee esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan viimeistään 9.9.2015 mennessä. Lisäksi noudatetaan virantoimituksen aloittamisesta alkavaa kuuden (6) kuukauden koeaikaa. Palkasta päätetään vaalin vahvistamisen yhteydessä. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Mirka Loponen ei täytä viran kelpoisuusvaatimuksia. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi hakijat, henkilöstöpalveut/Anne Ahonen Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 16 (30) Kaupunginhallitus, § 209, 08.06.2015 Kaupunginhallitus, § 257, 24.08.2015 § 257 Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus –hanke / Kansalliskirjaston osahankkeen kuntarahoitus MliDno-2015-1182 Kaupunginhallitus, 08.06.2015, § 209 Valmistelija / lisätiedot: Aki Kauranen, Arja-Leena Saastamoinen Liitteet 1 Liite Tiivistelmät kehittämishankkeista 2015 Kuntien osoittama kehittämisrahoitus on osa julkisen sektorin lukuisiin alueen kehittämishankkeisiin kanavoimaa kehittämispanostusta. Hankkeilla edistetään Mikklein kaupungin strategian mukaisesti uusien työpaikkojen syntymistä, työvoiman osaamisen kehittämistä ja kärkialueiden kasvua, asukkaiden hyvinvointia sekä tätä kautta kaupungin veto- ja elinvoimaa. Merkittävin osuus hankerahoituksesta tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta. Kuntien rahoitusosuus EU-hankkeissa vaihtelee 5 %:n ja 50 %:n välillä hankkeiden kokonaiskustannuksista. Mikkelissä mm. merkittävä osa korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusrakenteista ylläpidetään hankevaroin. Lisäksi kuntien kehittämisrahoituksilla tuetaan mm. kuntien omaa palvelutuotantoa tukevaa ja kehittävää toimintaa ja hankkeita. Mikkelin kaupunkiseudulla kuntien hankerahoitus tulee pääosin Mikkelin kaupungin varaamasta kehittämismäärärahasta, joka vuonna 2015 on 786.000 euroa sekä Mikkelin seudun kuntien yhdessä kartuttamasta seudun kehityshankerahastosta, johon vuosittain kerätään noin 750.000 euroa. Mikkelin kaupungin ja Mikkelin seudun kehittämispanostusten suuntausta tarkastellaan kokonaisuutena. Kehittämishankkeiden rahoitusta on pyritty jakamaan kaupungin ja seudun kesken alueellisen vaikuttavuuden ja erikoistumisalojen mukaan. Näin esimerkiksi aluekehitystoiminnan sekä maaseudun kehittämiseen ja talousalueen yritystoiminnan kehittämiseen laajasti vaikuttavien hankkeiden kuntarahoitusta on painotettu seudun vastuulle. Lisäksi seudun kehittämisrahoitusta on suunnattu myös kuntien palvelurakenteen kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Osassa hankkeita on rahoitusvastuuta jaettu molemmille. Seudun kehityshankerahaston käytöstä päättää seudun kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti seutuvaliokunta ja rahoituspäätökset tehdään koskemaan koko hankekautta. Kaupungin osalta kehittämishankkeisiin osallistumisesta ja osoitettavan rahoituksen suuruudesta päättää vuosittain hankekohtaisesti kaupunginhallitus. Mikkelin kaupungin käyttösuunnitelman 2015 mukaan Kehittämishankkeet määräraha on tarkoitettu merkittäviin elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin kehittämishankkeisiin. Rahoitettavia hankkeita koskevan päätöksenteon tulee käyttösuunnitelman lausuman mukaan perustua kaupungin strategiaan ja erityisesti elinkeinojen hyvinvointiohjelman linjauksiin. Tämä strategiakytkös varmistetaan hankerahoitusta hakevien yhteisöjen kanssa käydyissä neuvotteluissa osana elinkeinojen hyvinvointiohjelman toteuttamista. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 17 (30) Keskeisten toimijoiden kanssa kaupunki on solminut kumppanuussopimukset, joissa määritellään yhteistyön lähtökohdat ja tavoitteet sekä sovitaan vuosittain toteutettavissa yhteistyöneuvotteluissa kunkin vuoden toiminnan painopisteistä sekä toteutettavista kehittämishankkeista. Liitteeseen on koottu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Kansalliskirjaston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Kuntaliiton, Mikkelin kaupungin, Mikkelin kehitysyhtiön Miksei Oy:n sekä Pro Agria Etelä-Savon vuonna 2015 toteuttamat kehittämishankkeet, joiden rahoittamiseen käytetään kaupungin kehittämismäärärahaa tai seudun kehityshankerahaston varoja. Hankkeet toteuttavat kaupungin elinkeinojen hyvinvointiohjelmaa sekä seudun kehittämisen linjauksia. Kaupunginhallituksessa päätettävien kuntarahoitusten yhteissumma on 420.490 € ja yhdessä jo tehtyjen vuotta 2015 koskettavien rahoituspäätösten kanssa kaupunginhallituksen alaisesta kehittämismäärärahasta on vuodelle 2015 sidottu yhteensä 536.772 €. Mikkelin seudun seutuvaliokunta tekee seudun kehitysrahastoa koskettavat hankepäätökset 9.6.2015 kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, hallintojohtaja Kaupunginhallitus päättää myöntää vastuuyksiköltä 140214154, tili 447100 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hankkeet - Luomuinstituutin jalkauttaminen, enintään 10.000 € Kansalliskirjaston / Digitointi- ja konservointikeskuksen hankkeet - Aviisi - sanomalehtien kultainen vuosisata uuteen käyttöön, enintään 20.000 € Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankeet 2015 - Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen, enintään 98.883 € Kuntaliiton hankkeet - Arttu 2, enintään 9 000 € Mikkelin kaupungin hankkeet - Kouluverkkoselvitys 2015, enintään 15.000 € - Innovaatiokoulu –hanke, enintään 12.500 € Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hankkeet - Memorypark Business Plan, enintään 27.130 € - EcoSairila kehittämisohjelma 2015-2016, enintään 19.213 € - Etelä-Savon Uudistuva Teollisuus , enintään 22.438 € - WITERA: Käynnistys Etelä-Savossa, enintään 13.791 € - Bridgehead, enintään 11.417 € - ULLD – Uutta liiketoimintaa linkitetystä datasta, enintään 31.118 € - Professuurihanke, enintään 72.462 € - Kansallinen EEN –hanke, enintään 13.000 € Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 18 (30) - Itä-Suomen Invest In –hanke, enintään 25.000 € - Tulevien hankkeiden varaus, enintään 19.538 € Rahoituksen ehtona on hankkeiden muun rahoituksen toteututuminen suunnitellusti. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, 24.08.2015, § 257 Valmistelija / lisätiedot: Aki Kauranen, Arja-Leena Saastamoinen aki.kauranen@mikkeli.fi Etelä-Savon maakuntaliiton hallitus on kokouksessaan 16.6.2015 § 133 tehnyt myönteisen rahoituspäätöksen Mikkelin ammattikorkeakoulun hakemalle Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus –hankkeelle. Hankkeen osatoteuttajana on Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston digitointija konservointikeskus. Hankkeen tarkoituksena on perustaa Mikkeliin Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Kaksivuotinen hanke on keskuksen perustamisen ensimmäinen vaihe. Hanke pohjautuu Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) ja Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksen tutkimus- ja kehitystyöhön. Tutkimusja kehittämiskeskus tukee sekä toimijoiden tavoitteita että Etelä-Savon maakuntaohjelman älykkään erikoistumisen strategiaa. Perustettava keskus on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä edustaen digitaalista kärkiosaamista maakunnassa. Tutkimus- ja kehittämiskeskus syventää osaamista digitaalisessa tiedon hallinnassa ja säilyttämisessä. Hankkeessa on kaksi tutkimusaluetta: 1) datasta tiedoksi ja tieto käyttöön sekä 2) digitaalisen säilyttämisen menetelmät ja välineet. Lisäksi hankkeeseen kuuluu olennaisesti 3) verkostoja kumppaniyhteistyö. Mamk toteuttaa kaikkia kolmea kokonaisuutta. Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus osallistuu ensimmäiseen tutkimusalueeseen ja verkostoyhteistyöhön. Koko hankkeen budjetti on yhteensä 1.254.607 €, josta Kansalliskirjaston toteuttaman osahankkeen osuus on yhteensä 596.260 €. Kuntarahan osuus Kansalliskirjaston osahankkeessa on yhteensä 90.504 €, josta vuodelle 2015 kohdentuu yhteensä 30.168 €. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2015-30.4.2017. Mikkelin kaupunki on alkuvuodesta 2015 sitoutunut yhteensä 100.000 € kuntarahoituksiin tuolloin Kansalliskirjaston valmistelussa olleisiin Tiikeri- ja Juttujahti –hankkeisiin. Rahoittajan vaatimuksesta em. hankeaihiot ja niiden tavoitteet sekä toimenpiteet on jatkovalmistelussa sisällytetty kesäkuussa rahoituspäätöksen saaneeseen Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus –hankkeeseen ja näin ollen aiemmin Tiikeri- ja Juttujahti Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 19 (30) –hankkeille varattu kuntarahoitus käytetään Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus –hankkeen Kansalliskirjaston osahankkeen kuntarahoitukseen. Ko. hankkeen rahoituspäätös huomioiden kaupunginhallituksen alaisesta kehittämismäärärahasta on vuodelle 2015 sidottu yhteensä 566.940 €. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää myöntää vastuuyksiköltä 140214154, tili 447100 Kansalliskirjasto / Digitointi- ja konservointikeskuksen hankkeet - Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus / Kansalliskirjaston osahanke, vuodelle 2015 yhteensä 30.168 € Rahoituksen ehtona on hankkeiden muun rahoituksen toteutuminen suunnitellusti. Samalla todetaan, että aiemmin Kansalliskirjaston valmistelemille Tiikerija Juttujahti -hankkeille varattu kuntarahoitus käytetään ko. hankkeen kuntarahoitukseen. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että Veli Liikanen ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin. Merkitään, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti kokouksessa. Tiedoksi Kansalliskirjaston digitointi ja konservointikeskus / Minna Kaukonen Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 20 (30) § 258 Etäopetuksen sisällyttäminen Otavan Opiston liikelaitoksen ylläpitämisluvan koulutustehtävään MliDno-2015-1689 Valmistelija / lisätiedot: Harri Jokinen harri.jokinen@otavanopisto.fi Liitteet 1 Liite Otavan Opisto hakemusliite Otavan opiston liikelaitoksen johtokunta päätti kokouksessaan 12.5.2015 (§16) esittää Mikkelin kaupunginhallitukselle Otavan Opiston vapaan sivistystyön ylläpitämislupaan muutosta seuraavasti: 1. 2. Toimintaa voidaan järjestää Mikkelin lisäksi Helsingissä. Etäopetus osaksi Otavan Opiston koulutustehtävää Tässä esittelytekstissä valmistellaan Otavan Opiston liikelaitoksen johtokunnan päätöksessä olevaa kohtaa kaksi (2) “Etäopetus osaksi Otavan Opiston koulutustehtävää”. Otavan Opiston Liikelaitoksen voimassa oleva vapaan sivistystyön ylläpitämislupa on Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös nro 24/532/2011. Ylläpitämisluvassa on määritelty oppilaitoksen nimeksi Otavan Opisto ja sijaintipaikaksi Mikkeli. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asiakirjassaan “1.1.2016 voimaan tulevat vapaan sivistystyön säädösmuutokset ja hakutiedote etäopetuksen sisällyttämisestä kansanopiston koulutustehtävään” 07.08.2015 (diaarinumero OKM/44/592/2015) asettanut kansanopistojen ylläpitäjien haettavaksi mahdollisuutta sisällyttää etäopetus osaksi ylläpitämislupaa. Hakemus tulee toimittaa Opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään 31.8.2015 mennessä. Nykyisessä lainsäädännössä on kirjaus kansanopistojen etä- ja monimuotoopetuksesta (laki vapaasta sivistystyöstä, 6§). Kirjauksen mukaan “...laissa säädettyä koulutusta voidaan järjestää lähi- tai etäopetuksena”. 11.2016 voimaan tulevan lainsäädännön mukaan koulutusta voidaan myös järjestää lähi- tai etäopetuksena. Rahoitusperusteeseen tulee 1.1.2016 alkaen muutoksia. Etäopetuksella tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikalla tuettua opetusta, jossa opiskelija ja opettaja ovat fyysisesti eri paikassa. Kansanopistot ovat lain mukaan sisäoppilaitoksia. Lähiopetus tulee järjestää siinä sijaintikunnassa, joka on mainittu ylläpitämisluvassa. Opiskelijaviikon yksikköhinnan laskenta muuttuu 1.1.2016 alkaen seuraavasti: jos etäopetus ei ole kansanopiston ylläpitämisluvassa mainittu koulutustehtävä, otetaan oppilaitoksen valtionosuuden perusteena Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 21 (30) käytettäviä opiskelijaviikkoja laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikkojen määrästä vuoden 2016 valtionosuusrahoituksesta alkaen huomioon enintään 20 % oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen määrästä. Jos oppilaitokselle hakemuksesta muutetaan ylläpitämislupaa siten, että luvan muihin ehtoihin kirjataan etäopetus oppilaitoksen tehtäväksi, etäopetuksen opiskelijaviikot huomioidaan kokonaisuudessaan. Otavan Opiston etäopetuksen osuus on valtionapuun luettavista vapaan sivistystyön vahvistetuista opintoviikoista 2012 56%, 2013 56,4%, 2014 33,7%, 2015 heinäkuun loppuun mennessä 30,1%. Siis huomattavasti yli 20 % kaikista opiskelijaviikoista. Jos etäopetus ei ole koulutustehtävänä ylläpitämisluvassa, uuden lain tullessa voimaan 1.1.2016, se tarkoittaisi, että Otavan Opisto tuottaessa opiskelijaviikkoja yli 20 % kaikista opiskelijaviikoista, opisto ei olisi oikeutettu ylimenevien etäopetuksesta syntyneiden opiskelijaviikkojen valtionapuun. Talouden näkökulmasta on siis tärkeää, että etäopetus on määritelty Otavan Opiston kansanopiston ylläpitämisluvan koulutustehtävässä. Etäopetus muodostaa merkittävän osan Otavan Opiston vapaan sivistystyön rahoituspohjasta. Otavan Opiston lukio- ja perusopetuksen volyymista etäopetus muodostaa tilinpäätöksen 2014 mukaan noin ¾ kaikesta toiminnan tuotoista. Etäopetuksen maininta kansanopiston ylläpitämisluvassa varmistaa Otavan Opiston rahoituksellista asemaa vapaan sivistystyön rahoituspohjan osalta. Opetus- ja Kulttuuriministeriölle osoitettava hakemusteksti liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Mikkelin kaupunginhallitus valtuuttaa Otavan Opiston Liikelaitoksen rehtorin hakemaan Opetus- ja Kulttuuriministeriöltä kirjausta etäopetuksen sisällyttämisestä Otavan Opiston Liikelaitoksen kansanopiston ylläpitämisluvan koulutustehtävään. Hakemus tulee jättää viimeistään 31.8.2015 mennessä. Päätös Hyväksyttiin. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 22 (30) § 259 Ruoka- ja puhtauspalveluiden kehityssuunnittelijan määrääminen toimimaan palvelujohtajan sijaisena MliDno-2015-1686 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Kaupunginhallitus 31.3.2014 § 146 Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 794 2031 Palvelujohtaja Marjut Kuosma on ollut virkavapaalla 25.9.2013 - 30.12.2013 ja 1.1.2014 - 28.2.2014 väliset ajat. Palvelujohtajan tehtävät on ko. aikana jaettu palvelupäällikkö Airi Mattilan, kehityssuunnittelija Mia Hassisen ja toimistosihteeri Elisa Ruskelan kesken. Palvelujohtaja Marjut Kuosmalle on edelleen myönnetty virkavapautta ajanjaksolle 1.3.2014 – 31.8.2014. Koska kyse on jo pidemmästä virkavapaudesta, on tarkoituksenmukaista järjestellä, ottaen huomioon ruoka- ja puhtauspalveluiden toiminta, palvelujohtajan sijaistus aikaisempaa selkeämmin. Konsernipalveluiden toimintasäännön 5 §:n mukaan palvelujohtajan poissa ollessa vastaava ratkaisuvalta on palvelupäälliköllä. Ruoka- ja puhtauspalveluiden henkilöstön kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esille, että nyt ko. ajan palvelujohtajan sijaisena voisi toimia kehityssuunnittelija Mia Hassinen kuitenkin niin, että palvelupäällikkö Airi Mattila vastaisi henkilöstöasioista (työterveysneuvottelut, rekrytointi, henkilöstöesitykset, henkilöstöasioihin liittyvät viranhaltijapäätökset) ja toimistosihteeri Elisa Ruskela osallistuisi normaalia enemmän talouden suunnitteluun ja seurantaan. Tässä järjestelyssä kehityssuunnittelijan toimi (tehtäväkohtainen palkka 2.847,86) jätettäisiin täyttämättä. Mia Hassinen hoitaisi kehityssuunnittelijan tehtäviä soveltuvin osin palvelujohtajan sijaisena. Palvelujohtajan tehtäväkohtainen palkka on 3.892,84 euroa. Vaikka palvelujohtajan virkavapauden aikana palvelujohtajan virkaan kuuluvia tehtäviä olisi jaettu myös muille henkilöille, on arvioitu, kun otetaan huomioon kehityssuunnittelijan tehtävät, ettei tehtäväkohtaista palkkaa ole tarvetta sijaisuuden ajalta muuttaa. Edellä esiteillä perusteilla esitetään, että restonomi (YAMK) Mia Hassinen määrätään suostumuksellaan 1.4.-31.8.2014 palvelujohtajan (vakanssi 5079) viransijaiseksi ja samalla vapautetaan kehityssuunnittelijan (vakanssi 5081) toimesta vastaavaksi ajaksi sekä tehtäväkohtaiseksi palkaksi määrätään 3.892,84 euroa. Lisäksi esitetään, että Mia Hassiselle maksetaan ko. palkka 1.3.2014 alkaen, mistä ajankohdasta hän on tosiasiallisesti hoitanut ko. tehtävää. Henkilöstöpalveluiden lausunto: "Tehty esitys vastaa hallintojohtajan ja henkilöstöjohtajan käymiä keskusteluja. Palvelujohtajan ja kehityssuunnittelijan tehtäviä ei voi hoitaa täysipainoisesti samasta positiosta. Palvelujohtajan tehtävästä on kuitenkin irrotettavissa edellä esitetyt osa-alueet ja näin luoda tehtävä, jossa yhdistyy sekä palvelujohtajan että kehityssuunnittelijan työn keskeiset elementit. Tämän vuoksi Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 23 (30) henkilöstöpalvelut näkee myös esitetyn palkkauksen perustelluksi. Henkilöstöpalvelut puoltaa tehtyä esitystä. Lisäksi henkilöstöpalvelut esittää, että hallintojohtajalle annetaan oikeus jatkaa em. järjestelyä, niin kauan kuin järjestely on määräaikainen ja liittyy palvelujohtaja Marjut Kuosman virkavapaisiin." Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että - restonomi (YAMK) Mia Hassinen määrätään suostumuksellaan 1.4.-31.8.2014 palvelujohtajan (vakanssi 5079) viransijaiseksi ja samalla vapautetaan kehityssuunnittelijan (vakanssi 5081) toimesta vastaavaksi ajaksi, - tehtäväkohtaiseksi palkaksi määrätään 3.892,84 euroa ja - Mia Hassiselle maksetaan ko. palkka 1.3.2014 alkaen. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. ______________________ Kaupunginhallituksen jaosto 25.8.2014 § 202 Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 794 2031 Palvelujohtaja Marjut Kuosman virkavapaata on jatkettu 1.9.-30.11.2014. Kaupunginhallituksen kokouksessa 31.3.2014 § 146 esitetyillä perusteilla esitetään, että restonomi (YAMK) Mia Hassinen määrätään suostumuksellaan 1.9.-31.11.2014 palvelujohtajan (vakanssi 5079) viransijaiseksi ja samalla vapautetaan kehityssuunnittelijan (vakanssi 5081) toimesta vastaavaksi ajaksi sekä tehtäväkohtaiseksi palkaksi määrätään 3.892,84 euroa. Lisäksi esitetään, että hallintojohtajalle annetaan oikeus jatkaa em. järjestelyä, niin kauan kuin järjestely on määräaikainen ja liittyy palvelujohtaja Marjut Kuosman virkavapaisiin. Henkilöstöpalveluiden lausunto: Henkilöstöpalvelut puoltaa tehtyä esitystä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Jaosto päättää, että - restonomi (YAMK) Mia Hassinen määrätään suostumuksellaan 1.9.-31.11.2014 palvelujohtajan (vakanssi 5079) viransijaiseksi ja samalla vapautetaan kehityssuunnittelijan (vakanssi 5081) toimesta vastaavaksi ajaksi, - tehtäväkohtaiseksi palkaksi määrätään 3.892,84 euroa ja - Mia Hassiselle maksetaan ko. palkka 1.9.2014 alkaen. Lisäksi jaosto oikeuttaa hallintojohtaja Ari Liikasen jatkamaan em. järjestelyä, niin kauan kuin järjestely on määräaikainen ja liittyy palvelujohtaja Marjut Kuosman virkavapaisiin. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 24 (30) Päätös Kaupunginhallituksen jaosto: Hyväksyttiin. __________________ Kaupunginhallitus 24.8.2015 Marjut Kuosmalle on myönnetty eläke 1.9.2015 alkaen. Samasta ajankohdasta ruoka- ja puhtauspalveluiden palvelujohtajan virka jää avoimeksi. Ruoka- ja puhtauspalveluiden organisatorinen asema on jatkossa yhteydessä vireillä olevaan Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen perustamishankkeeseen, joten tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista täyttää palvelujohtajan virkaa pysyvästi. Kehityssuunnittelija Mia Hassinen on toiminut vs. palvelujohtajana syyskuusta 2013 alkaen, ja hän on antanut suostumuksen toimia vt. palvelujohtajana siihen saakka, kunnes sote-palvelutuotantoalueen perustamishankkeen toteuttaminen ratkeaa. Henkilöstöpalveluiden lausunto: Henkilöstöpalvelut puoltaa tehtyä esitystä. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus - vahvistaa Marjut Kuosmalle eron palvelujohtajan virasta siten, että viimeinen virassaolopäivä on 31.8.2015. - määrää restonomi (YAMK) Mia Hassisen suostumuksellaan toimimaan vt. palvelujohtajana 1.9.2015 alkaen siihen saakka, kunnes sotepalvelutuotantoalueen perustamishankkeen toteuttaminen ratkeaa ja samalla hänet vapautetaan kehityssuunnittelijan toimesta vastaavaksi ajaksi ja tältä ajalta hänelle maksetaan palvelujohtajan tehtäväkohtainen palkka (3.892,84 euroa) ja työkokemuslisä. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Mia Hassinen, Kunnan Taitoa Oy, henkilöstöpalvelut Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 Kaupunginhallitus, § 175, 18.05.2015 Kaupunginvaltuusto, § 49, 25.05.2015 Kaupunginhallitus, § 260, 24.08.2015 § 260 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu syksylle 2015 MliDno-2015-1002 Kaupunginhallitus, 18.05.2015, § 175 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokouksista on kaupunginkansliassa laadittu ehdotus kokousaikatauluksi 10.8.2015-11.1.2016 Aikatauluehdotus on seuraava: Kvalt klo 18.00 Khall klo 15.00 10.8.2015 Tarvittaessa 17.8.2015 24.8.2015 31.8.2015 7.9.2015 14.9.2015 21.9.2015 klo 17.30-20.00 Iltakoulu talousarvion valmistelusta 21.9.2015 klo 14.00 5.10.2015 12.10.2015 12.10.2015 Tarvittaessa klo 14.00 26.10.2015 Klo 14.00 TA:n käsittely 27.10.2015 Klo 14.00 TA:n käsittely 2.11.2015 Klo 14.00 TA:n käsittely 9.11.205 Klo 12.00 TA:n käsittely ja veroprosentti 16.11.2015 25 (30) Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 23.11.2015 7.12.2015 14.12.2015 11.1.2016 26 (30) Aikatauluun voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia. Kaupunginhallitus kokoontuu tarvittaessa kokouksiinsa tai seminaareihin myös muina aikoina. Kaupunginhallituksen kokoukset alkavat klo 15.00. Kaupunginvaltuuston kokoukset alkavat klo 18.00. Kuntalain 54 §:n 1 ja 2 momentissa valtuuston kokoontumisesta todetaan seuraavaa: ”Valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti.” Mahdollisista muista valtuuston seminaareista sovitaan erikseen. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, hallintojohtaja Kaupunginhallitus päättää hyväksyä edellä esitetyn kokousaikataulun ja päättää kaupunginhallituksen kokousten alkamisajasta. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää pitää valtuuston kokoukset: - ma 31.8.2015 - ma 21.9.2015 - ma 12.10.2015 - ma 9.11.2015 - ma 7.12.2015 ja että valtuusto kokoontuu tarpeen mukaan kuntalain 54 §:ssä mainitulla tavalla. Kokoukset aloitetaan klo 18.00. Mahdollisista muista valtuuston seminaareista päätetään erikseen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi edellä esitetyn aikataulun siten muutettuna, että kaupunginhallituksen TA-kokoukset 26.10., 27.10. ja 2.11.2015 alkavat klo 13.00 ja vuoden 2016 ensimmäinen kokous pidetään 18.1.2016. Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle edellä esitetyn lisäksi, että valtuuston kokous 9.11.2015 aloitetaan klo 12.00 ja että kaupunginvaltuuston vuoden 2016 ensimmäinen kokous pidetään 25.1.2016. Mikkeli Kaupunginhallitus Pöytäkirja 24.08.2015 18/2015 27 (30) Kaupunginvaltuusto, 25.05.2015, § 49 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää pitää valtuuston kokoukset: - ma 31.8.2015 - ma 12.10.2015 - ma 9.11.2015 - ma 7.12.2015 - ma 25.1.2016 ja että valtuusto kokoontuu tarpeen mukaan kuntalain 54 §:ssä mainitulla tavalla. Kokoukset aloitetaan klo 18.00, paitsi 9.11.2015, jolloin kokous aloitetaan klo 12.00. Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että iltakoulu talousarvion valmistelusta pidetään maanantaina 21.9.2015 klo 17.30-20.00. Mahdollisista muista valtuuston seminaareista päätetään erikseen. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, 24.08.2015, § 260 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen perustamishankkeen ohjausryhmässä on päätetty, että kaikki hankkeessa mukana olevat kaupungit ja kunnat pitävät valtuustokokoukset samana ajankohtana eli maanantaina 28.9.2015 klo 18.00. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää pitää ylimääräisen valtuustokokouksen Etelä-Savon sote-palvelutuotantolaueen perustamiseen liittyen 28.9.2015 klo 18.00. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että iltakoulu talousarvion valmistelusta maanantaina 21.9.2015 klo 17.30-20.00 siirretään pidettäväksi 28.9.2015 klo 16.30-17.30 ja iltakoulua jatketaan valtuustokokouksen jälkeen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 24.8.2015 Liite 1 § 255 MIKKELIN VESILAITOS METSÄ-SAIRILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO HANKEKUVAUS 1. TAUSTAA Mikkelin uudelle, Metsä-Sairilan jäteaseman länsipuolelle suunnitellulle kalliopuhdistamolle on myönnetty ympäristölupa (ISA-VI/200/04.08/2010) 12.1.2012. Ympäristölupa on tullut lainvoimaiseksi joulukuussa 2013. Puhdistamon toteutussuunnittelu on valmistunut vuonna 2012, mutta rakentaminen ei ole vielä käynnistynyt lupakäsittelyn sekä kaavoitusprosessin viivästymisen vuoksi. Puhdistamolle on tehty alustava prosessivertailu vaihtoehtoisista puhdistusmenetelmistä vuonna 2013, jossa tarkasteltiin Metsä-Sairilan puhdistamolla mahdollisesti sovellettavissa olevia tekniikoita toteutussuunnitelman pohjana olleen perinteisen aktiivilieteprosessin vaihtoehtona tai rinnalla. Alustavan vertailun pohjalta on vuonna 2014 tehty tarkempi vertailu kalvobioreaktoritekniikkaan (MBR) perustuvan prosessiratkaisun ja toteutussuunnitelmassa esitetyn prosessiratkaisun kesken. Tarkastelussa on laadittu suunnitelmat MBR-prosessiin perustuvista vaihtoehdoista ja keskenään vertailukelpoiset kustannusarviot sekä toiminnallinen vertailu vaihtoehdoista. Tarve prosessivaihtoehtojen vertailulle on muodostunut myös sen vuoksi, että MBR-tekniikan kehitys on viime vuosina ollut erittäin nopeaa ja niiden kustannustaso on sekä investointi- että käyttökustannusten osalta pienentynyt merkittävästi verrattuna perinteisiin prosesseihin. MBRprosessitekniikkaan perustuvia laitoksia on rakennettu maailmanlaajuisesti jo tuhansia ja niistä on myös riittävän pitkäaikaisia käyttökokemuksia (10–15 vuotta). Kalvosuodatus korvaa jälkiselkeytyksen lisäksi tertiäärikäsittelyn sekä desinfioinnin ja niiden vaatimat oheistilat, joten vertailukustannukset ovat jo nykyäänkin tavanomaisen aktiivilieteprosessin kanssa lähellä toisiaan. Vertailun perusteella voitiin suositella prosessikokonaisuutta, jossa kalvosuodatuksella käsitellään myös huippuvirtaamat, eikä erilliselle ohitusvirtaamien käsittelylle ole lähtökohtaisesti tarvetta. 2 Uuden puhdistamon mitoituksessa on huomioitu melko paljon kasvuvaraa tulokuormitukseen. Puhdistamon rakentaminen olisi mahdollista toteuttaa myös vaiheittain siten, että siihen asennettaisiin aluksi vain n. 80 % kalvomoduuleista. Tilavaraus on kuitenkin täydelle määrälle, jotka voidaan hankkia sitten, jos jätevesimäärät kasvavat ennustetulle tasolle. Puhdistamoon rakennetaan tilavaraus mahdolliselle jälkikäsittelylle, jolloin puhdistusprosessia on mahdollista myöhemmin tehostaa esimerkiksi aktiivihiilisuodattimilla mm- lääkeainejäämien poistamisen tehostamiseksi. Ratkaisua puoltavat mm. paremmat puhdistustulokset tulevaisuudessa mahdollisesti kiristyviä vaatimuksia varten sekä pienemmät prosessitilantarpeet ja sen myötä pienemmät investointikustannukset sekä lyhyempi rakennusaika. Jälkiselkeytysaltaat, hiekkasuodatus ja UVdesinfiointi jäävät pois ja ne korvataan kalvosuodattimilla. Kun biolietettä ei eroteta puhdistetusta vedestä laskeuttamalla, vaan suodattamalla se ohuen kalvon läpi, voidaan biomassan konsentraatio reaktorialtaissa pitää korkeampana. Tämä parantaa puhdistustuloksia ja pienentää lietteentuottoa. Kalvosuodatetun jäteveden hygieeninen laatu on korkea ympäri vuoden, eikä se sisällä normaalisti suolistobakteereita. Valitusta prosessiratkaisusta on alkuvuoden 2015 aikana laadittu päivitetyt rakennuspiirustukset ja tilamalli. Rakennuslupahakemus on maanalaisten tilojen osalta jätetty 24.3.2015. Liitteenä on myös prosessimitoituskaavio uudesta MBR-prosessivaihtoehdosta. 2. LUPAPROSESSIT Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamohake käynnistettiin marraskuussa 2007. Hankkeeseen liittyvät keskeiset lupa- ja kaavapäätökset ovat: o Etelä-Savon ympäristökeskus, 5.6.2008. soveltamisesta Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn o Itä- Suomen Aluehallintovirasto, 12.1.2012. Päätös vesihuoltolinjan rakentamisesta välille Kenkäveronniemi–Metsä-Sairila o Vaasan hallinto-oikeus 8.11.2013. jätevesipuhdistamon toimintaa o Korkein hallinto-oikeus 20.11.2014. asemakaava-asiassa. o Mikkelin kaupunki, Ympäristöluvat ja ilmoitukset 7.5.2015. Päätös melua- ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta, Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon louhinta. o Mikkelin kaupungin rakennuslautakunta 28.5.2015. jätevesipuhdistamon maanalaisten tilojen rakentaminen. Päätös valituksesta koskien Metsä-Sairilan Päätös valituksesta yleiskaava-asiassa ja valituksesta Rakennuslupa, Metsä-Sairilan 3 3. PUHDISTAMON PROSESSIKUVAUS Esikäsittely rakennetaan kaksilinjaisena ja se käsittää välppäyksen ja ilmastetun hiekan- ja rasvanerotuksen sekä lisäksi kalvosuodattimien toimintavarmuutta parantavan hienovälppäyksen. Välppeet ja hiekat pestään ja sijoitetaan välpelavalle ja hiekkalavalle poiskuljetusta varten. Pääosin kuiduista ja muusta orgaanisesta aineksesta koostuva hienovälpe voidaan tarvittaessa sekoittaa ylijäämälietteeseen ja johtaa se lietteenkäsittelyyn, mikä parantaa MBR-lietteen kuivattavuutta. Fosforinpoistoon tarkoitetun saostuskemikaalin (ferri- tai ferrosulfaatti) syöttö tapahtuu pääosin hiekanerotuksen jakokanavaan. Esiselkeytys rakennetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kolmilinjaisena, suorakaiteen muotoisilla altailla. Yksi linja jaetaan väliseinällä kahteen puoliskoon, joilla on omat lietetaskut virtaussuunnassa altaan alkupäässä. Poikkeustilanteissa (maksimivirtaamat, huolto yms.) yhtä allasta voidaan käyttää myös jäteveden tasauskäytössä tai biologisen osan ohitusvesien kemialliseen saostukseen. Esiselkeytys voidaan ohittaa osittain ilmastukseen (0…70 %), jolloin aktiivilieteosan hiili/typpi -suhdetta voidaan säätää ja typenpoiston tehokkuutta optimoida ilman ulkopuolisen hiililähteen käyttöä. MBR-prosessi rakennetaan kolmilinjaisena. Jokaisen linjan ilmastusallaslinja jaetaan kuuteen eri lohkoon, joista osa on anoksisia (hapettomia) ja osa ilmastettuja. Esiselkeytetty vesi ja esiselkeytyksen ohitus yhdistetään ilmastuksen jakokanavassa, josta vedet jaetaan tasan kaikkiin käsittelylinjoihin. Kokonaistypenpoisto tapahtuu kokonaan DN-tyyppisessä MBR-prosessissa. Suorakaiteen muotoiset ilmastusaltaat jaetaan ilmastettuihin ja ilmastamattomiin lohkoihin ja näiden keskinäistä määrää voidaan säätää linjakohtaisesti ja ajotilanteen mukaan. Ilmastamattomissa lohkoissa vallitsee anoksiset olosuhteet (ei vapaata happea) ja aktiiviliete pidetään liikkeessä mekaanisella sekoituksella. Ilmastetuissa lohkoissa 4 ammoniumtyppi hapettuu nitraatiksi, joka pelkistyy anoksisissa lohkoissa kaasumuotoiseksi typeksi. Typpikuplat nousevat veden pintaan ja poistuvat kaasuna ilmaan. Jälkiselkeytyksen, tertiäärikäsittelyn ja UV-desinfioinnin korvaava kalvosuodatus tarvitsee kalvojen puhtaanapidon vuoksi lisäksi karkeakuplailmastuksen, joka toimii myös ilmastustilavuutena. Happi- ja nitraattipitoisen lietteen kierrättäminen puhdistusprosessin alkuun vaatii erillisen deox-altaan, jossa vapaa happi kulutetaan loppuun ennen denitrifikaatiota. Nitrifikaation aiheuttama pH:n lasku kompensoidaan syöttämällä tulevan jäteveden sekaan kalkin sijaan lipeää. Kalkin sisältämä kalsium voi saostua kalvojen pintaan tukkien huokosia ja se lisää myös lietteentuottoa. Alkalointitarve voi olla vähäistä, jonka vuoksi alkalointi on helpompaa toteuttaa lipeällä, jonka tarve on arvioitu olevan vuositasolla alle 200 m3/a. Kalvosuodattimien puhtaanapito vaatii karkeakuplailmastuksen ja sen myötä sen energiankulutus on suurempaa kuin aktiivilieteprosessissa. Taulukossa 1 esitetyn arvion mukaan MBR-puhdistamon energiankulutus olisi Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolla noin 0,91 kWh/m3, mikä on noin 23 % enemmän kuin aktiivilieteprosessilla. Suurempaa prosessienergian kulutusta kompensoi MBR-laitoksen pienemmästä rakennustilavuudesta johtuva alhaisempi lämmitys- ja ilmanvaihtoenergian kulutus. Energiankulutuksen minimoimiseksi MBR-prosessia on optimoitava sopivien säätöjen saavuttamiseksi. Ilmapuhdistuksen lisäksi kalvoja on ajoittain pestävä kalvojen pintaan kiinnittyneen orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen poistamiseksi joko natriumhypokloriitilla tai sitruunahapolla. Pesukertojen määrä ja kemikaalitarve riippuu käytettävästä kalvotyypistä ja ajotavasta, mutta alustavan arvion mukaan pesumääriä olisi noin neljä vuodessa ja kemikaalimäärät ovat noin 25 m3/a 15 %:sta natriumhypokloriittia sekä 15 m3/a 50 %:sta sitruunahappoa. Vesipolymeeriä ja jälkikäsittelyn ferrisulfaattia ei tarvita MBRprosessissa. Kalvosuodatusyksiköt sijoitetaan ilmastusaltaiden perälle rakennettaviin erillisiin suljettaviin allasosioihin, joiden päädyssä on tilat vaadittaville putkistoille, venttiileille ja pumpuille sekä kompressoreille. Kuva 1. Prosessikaavio Esiselkeytysaltaat rakennetaan ns. syvillä lietetaskuilla, joissa raakaliete sekä tarvittaessa biologisen osan ylijäämälietteet sakeutetaan ennen lietteenkäsittelyä. MBR-prosessin ylijäämälietteet pumpataan normaalisti suoraan lietevarastoon, mutta ne voidaan pumpata myös hienovälppäykseen mahdollisten 5 kuitujen poistamiseksi, jolloin ylijäämäliete kulkeutuu lietteenkäsittelyyn esiselkeytyksen kautta raakasekalietteenä. Syvät lietetaskut varustetaan hämmentimillä ja ne toimivat lietteen sakeuttamoina. Liete johdetaan esiselkeyttimien lietetaskuista raaka(seka)lietteenä sekä MBR-altaista ylijäämälietteenä koneelliseen sakeutukseen ja siitä edelleen kuivauksen syöttösäiliöihin. Säiliöistä se pumpataan lietteenkuivauslingoille ja varastoidaan niiden alapuolella oleviin siiloihin (2 kpl, a 90 m3) poiskuljetusta varten. Kuivattu liete kuljetetaan autoilla jatkokäsittelyyn vastaanottolaitokseen. Lietteen kuivauksen yhteyteen varataan tilat mahdollista kemiallista hygienisointia varten. MBR-prosessin lietteentuoton arvioidaan olevan tavanomaista aktiivilieteprosessia vähäisempää mm. pidemmän lieteiän vuoksi. Puhdistamolle vastaanotetaan myös sakokaivolietteitä erillisen vastaanottoaseman kautta. Puhdistamoprosessin loppupäähän vesilaitos varaa tilan eri jälkikäsittelytekniikoiden testaamista varten. Tila mahdollistaa myös eri tutkimuslaitosten harjoittaman koetoiminnan puhdistamolla. 4. PUHDISTUSTULOKSET Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon puhdistustehoksi ja vesistökuormitukseksi on mitoitusvuonna 2030 arvioitu MBR-prosessilla seuraavaa: Taulukko 3. Ympäristöluvassa ja prosessivertailussa esitetyt arviot MBR-prosessin puhdistustuloksesta. Ympäristölupa-määräykset MBR-prosessi mg/l % mg/l % kg/d BOD7 10 96 2,5 99 41 kok.P 0,30 96 0,16 98 2,8 70 12,1 76 199 kok.N NH4-N 4 90 0,40 99 6,0 Kiintoaine 15 90 1,4 99,5 24 Puhdistustulokset paranevat merkittävästi etenkin kiintoaineen ja BOD:n osalta. Tehokkaammasta ilmastuksesta johtuen lähtevä BOD on aina alle 5 mg/l, ja ammoniumtyppi on alle 2 mg/l. Kokonaistypen poistoteho on vuosikeskiarvona noin 75 %. Typenpoistoteho riippuu kuitenkin biologian toiminnasta. Kalvosuodatuksessa typenpoisto saadaan helpommin ylläpidettyä ympärivuotisesti, sillä kylmää sulamisvesikautta varten lietepitoisuutta voidaan nostaa, eikä aktiiviliete ja typenpoistoon osallistuva mikrobisto karkaa membraanien läpi. Fosforipitoisuus riippuu saostuskemikaalin syöttömäärästä ja kalvosuodatuksessa voidaan saada parempia ja tasalaatuisempia tuloksia vähemmällä saostuskemikaalimäärällä. MBR-prosessissa on mahdollista päästä vieläkin parempaan fosforinpoistotehoon kemiallista saostusta optimoimalla, sillä fosforia ei pääse lähtevään veteen kiintoaineen mukana. Kiintoainepitoisuus on normaalitilanteessa alle 2 mg/l. Normaalisti suolistoperäisten indikaattoribakteerien määrä on erittäin vähäinen ja täyttää tavanomaiset jäteveden desinfiointivaatimukset ympärivuotisesti. Kalvosuodatus poistaa jätevedestä myös mikromuovit sekä tehostaa haitta-aineiden poistumista mm. pidemmän lieteiän ja korkean kiintoaineen poistotehon vuoksi. Vähäinen lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuus mahdollistaa tarvittaessa kustannustehokkaamman aktiivihiilikäsittelyn tai otsonoinnin haitta-aineiden poistamiseksi tulevaisuudessa. Odotettavissa on, että puhdistusprosessin tulee jatkossa 6 tehostetusti poistaa joitakin lääkeaineita ja hormoneita sekä tiettyjä kuluttajatuotteissa käytettyjä kemikaaleja. Aktiivihiilikäsittely on toteutettavissa MBR-reaktoreissa ilman lisätilantarvetta. 5. TULOPUMPPAAMO JA SIIRTOLINJAT Jätevedet johdetaan nykyiseltä Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolta uudelle Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolle siirtoviemärillä. Siirtoviemäri on paineviemäri, joka vaatii uuden tulopumppaamon rakentamisen nykyiselle Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolle. Uudelle tulopumppaamolle sijoitetaan virtaamamittaus- ja vuodontarkkailuautomatiikka. Paineviemärin painetasoa ja virtaamaa seurataan jatkuvatoimisesti uuden puhdistamon valvomosta. Pumppaamon toiminta sähkökatkotilanteessa voidaan varmistaa automaattisesti käynnistyvällä dieselgeneraattorilla. Siirtoviemäri on kahdesta PEH 630 –kokoisesta putkesta koostuva paineviemäri, jonka pituus on noin 5 400 m. Paineviemärilinjasta noin 4 100 m tehdään vesistöalituksina pohjaan painottamalla. Vesistöalituksia puoltavat mm. helpompi ja edullisempi rakentaminen kaupunkialueella, lyhyempi linjapituus, vähäisemmät louhinta- ja maansiirtotyöt sekä vähäisemmiksi arvioidut ympäristövaikutukset. Paineviemärin rakentamisen yhteydessä rakennetaan pääosin samaa putkilinjaa noudattaen PEH 800 kokoinen purkuviemäri Metsä-Sairilan puhdistamolta Saimaan Pappilanselälle. Painovoimaisesti toimivan purkuviemärin pituus on noin 4 100 m, josta vesistöalitusten osuus on noin 3 100 m. Lisäksi rakennetaan pääosin samaa putkilinjaa noudattaen PEH 160 kokoinen vesijohto Tuppuralasta Metsä-Sairilan puhdistamolle, sekä PEH 800 kokoinen varapurkuputki Metsä-Sairilan puhdistamolta Saimaan Mustaselälle. Vesijohdon vesistöosuuden pituus on noin 2 750 m. Varapurkuputken kokonaispituus on noin 700 m, josta vesistöosuuden pituus on noin 400 m. Puhdistetut jätevedet johdetaan painovoimaisesti purkuputkessa Saimaan Pappilanselälle Pursialan teollisuusalueen edustalle. Uusi purkupaikka sijaitsee noin 1 km etelään nykyisestä Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon purkupisteestä vesistön virtaussuunnassa alavirtaan. Pappilanselän purkupaikka on valittu vaihtoehtotarkastelun perusteella. Vaihtoehdon valintaan ovat vaikuttaneet kustannuksien lisäksi myös jätevesien sekoittuminen ja ranta-alueiden maankäyttö ja vesistön muu kuormitus. Varapurkuputkea käytetään poikkeustilanteissa, jos puhdistetun veden pääpurku suunnitellulle uudelle purkupaikalle 7 Pappilanselälle on jostain syystä estynyt. Mustaselän varapurkupisteeseen ei johdeta käsittelemätöntä jätevettä missään tilanteessa. 6. HANKINTAMUOTO Kalliopuhdistamon rakentaminen on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa Metsä-Sairilan alueelle jätekeskuksen yhteyteen luodaan uudenlaista liiketoiminta- ja tutkimusympäristöä. EcoSairila 2020+ -nimen saanut vihreän teollisuuden kasvukeskus -konsepti on yksi Mikkelin kaupungin kärkihankkeita. Mikkelin vesilaitos käynnisti syksyllä 2014 hankinnan valmistelun tueksi Tekesin osarahoittaman IJHprojektin (Innovatiiviset Julkiset Hankinnat), jossa varsinaisen hankintaprosessin suunnittelun ohella selvitettiin mm. rahoitusvaihtoehtoja, lieteen käytön vaihtoehtoja, uuden puhdistamoympäristön hyödyntämistä T&K-toiminnassa sekä aluetalousvaikutuksia. Lisäksi valmistelussa perehdyttiin myös uusiin hankintaa tukeviin menetelmiin, kuten projektijohtaminen ja hankinnan vaatimusmäärittelyn laatiminen. Mikkelin Vesilaitos on teettänyt selvityksen, jossa on tarkasteltu vaihtoehtoisia hankintamuotoja maanalaisen jätevedenpuhdistamon rakennuttamiseksi. Tarkastelussa on tutkittu rakennusalalla yleisesti käytössä olevia urakkamuotoja ja niiden soveltuvuutta tähän hankkeeseen. Tarkastelutyössä on painotettu hankintojen innovatiivisuutta sekä mikkeliläisen yritystoiminnan mahdollisimman laajaa osallistumista kohteen rakentamiseen. Kohteessa rakennetaan samanaikaisesti toisaalta veden käsittelyyn liittyvät prosessilaitteet ja –rakenteet sekä toisaalta maanalainen tila kaikkine rakenteineen prosessin ympärille. Näistä prosessihankinta edustaa hyvin edistyksellistä ja innovatiivista teknologiaa, jolla veden puhdistuksen laatutaso saadaan nostettua esimerkilliselle tasolle. Maanalaisen tilan rakentaminen puolestaan edustaa perinteisempää osaamista. Rakennushankkeen hankintamuodoksi esitetään seuraavaa: 1. Erillinen rakennuttajakonsultti johtamaan hanketta yhteistyössä tilaajana toimivan Mikkelin Vesilaitoksen kanssa 2. Puhdistusprosessi KVR- muotoisena toimituksena tilaajan erillishankintana 3. Laitoksen muu suunnittelu tilaajan hankintoina esim. seuraavina kokonaisuuksina: - Arkkitehti-, kalliorakennus-, rakenne- ja geotekninen suunnittelu - LVIA- suunnittelu - Sähkösuunnittelu 4. Urakat seuraavina kokonaisuuksina: - Louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt sekä raskaat betonirakenteet betonirakentamisen osalta KVR- urakkana, louhintaosuus tilaajan suunnitelmilla - Rakennusvaiheen työt tilaajan teettämillä suunnitelmilla jaettuna urakkana siten, että rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja talotekniset urakoitsijat (LV, IV, A, S, prosessi) tälle alistettuina sivu-urakoitsijoina Ehdotetulla hankintamuodolla voidaan erottaa erityisosaamista ja –kalustoa vaativat tehtävät omiksi hankintapaketeikseen ja muodostaa muista töistä paikallista yritystoimintaa parhaiten hyödyntävän kokoisia urakkakokonaisuuksia. 8 7. KUSTANNUKSET Puhdistamon arvioidut investointikustannukset ovat noin 34,4 M€, tulopumppaamon n. 1,5 M€ ja siirtolinjojen 9,5 M€. Koko hankkeen investointikustannukset ovat silloin noin 45 M€. Käyttökustannusten arvioidaan olevan vuoden 2020 kuormitustilanteessa n. 1,4 M€/a sisältäen jäteveden siirto- ja puhdistuskustannukset. Puhdistamon käyttökustannukset laskutettua jätevesikuutiota kohti laskettuna ovat n. 0,41 €/m3 ja kokonaiskustannukset 1,23 €/m3. Taulukko 1. Puhdistamohankkeen kustannusarvio. Vuotuisten kustannusten laskennassa kuoletusaikoina on käytetty 30 vuotta rakennusteknisille töille ja 15 vuotta laiteteknisille töille. Korkona on ollut 4 %. Käyttökustannukset on arvioitu vuoden 2020 kuormitustilanteelle. ALV 0% MBR-PUHDISTAMO TULOPUMPPAAMO SIIRTOLINJAT YHTEENSÄ - Maanalaiset tilat - Hallintorakennukset - Kenkäveronniemessä Kenkäveronniemi Metsä-Sairila Puhdistamo Pumppaamo Siirtolinjat M€ M€ M€ M€ M€ M€ 9,83 8,05 7,20 4,30 1,30 3,68 0,60 0,40 0,20 0,10 0,16 1,54 16,34 9,25 8,10 4,60 1,40 5,38 M€ M€/a 34,36 2,40 1,46 0,11 9,25 0,55 45,07 3,06 M€/a M€/a M€/a M€/a M€/a M€/a M€/a 0,18 0,18 0,24 0,18 0,28 0,15 1,20 0,01 0,05 0,02 0,02 0,02 0,06 0,10 0,08 INVESTOINTIKUSTANNUKSET Muut rakennustekniset työt Louhintatyöt Koneistotekniset työt SIA-työt LVI-työt Yleiskustannukset (12 %) YHTEENSÄ Vuotuinen annuiteetti 5,91 1,20 0,50 0,10 KÄYTTÖKUSTANNUKSET Energia, kiinteistöenergia Energia, prosessienergia Kemikaalit Lietteenkäsittely Kunnossapito Käyttöhenkilökunta YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET 8. M€/a 3,60 0,21 0,63 4,44 €/jv-m3 1,23 0,07 0,22 1,52 jv-m3/d 8 000 8 000 8 000 8 000 RAKENTAMISAIKATAULU 08/2015 09/2015 10/2015 12/2015 12/2015 02/2016 08/2016 – 12/2017 01/2018 – 05/2019 06/2018 – 08/2019 01/2019 – 08/2019 01/2019 – 10/2019 09/2017 – 09/2019 01/2018 – 09/2019 10/2019 - 01/2020 02/2020 0,19 0,25 0,26 0,18 0,36 0,15 1,38 MBR-prosessiurakkatarjouspyynnöt Ajotunnelin louhintaurakkatarjouspyynnöt MBR-urakkatarjoukset ja urakoitsijan valinta Louhinta- ja betonointiurakan tarjouspyyntö Ajotunnelin louhinta alkaa Louhinta- ja betonointiurakan tarjoukset ja valinta Luolaston louhinta Rakennusurakka Koneistotyöt LVI työt Sähkö- ja automaatiotyöt Linjaurakat Tulopumppaamo Koekäytöt Käyttöönotto. Kaupunginhallitus 24.8.2015 Liite 1 § 256 1 HAKIJAYHTEENVETO Kaupunginlakimies (vak 51), Konsernipalvelut, 82641 Rekrytoiva yksikkö: Hallintopalvelut Tehtävänimike: Kaupunginlakimies Työpaikkojen lukumäärä: 1 Vakanssi-/tehtävänumero: 51 Tehtävän kuvaus: Kaupunginlakimies on oikeudellisten asioiden erityisasiantuntija konsernipalveluissa. Kaupunginlakimiehen tehtäviin kuuluu mm.: - tukea niin kaupungin toimialoja kuin konsernihallintoakin oikeudellisissa asioissa, - osallistua sopimusneuvotteluihin ja laatia sopimuksia sekä - osallistua kaupunginvaltuuston ja -hallituksen asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Kelpoisuusvaatimuksena on ylempi yliopistollinen oikeustieteellinen tutkinto. Arvostamme käytännön kokemusta sopimus- ja yritysjuridiikasta, työkokemusta julkishallinnossa sekä suoritettua tuomioistuinharjoittelua. Soveltuvuus arvioidaan hakijoiden työkokemuksen ja haastattelujen sekä mahdollisten soveltuvuustestien perusteella. Työaika on toimistotyöaika. Virkaan otettavan on ennen valinnan vahvistamista esitettävä työnantajalle hyväksyttävä selvitys terveydentilastaan. Virkaan valitulla on 6 kuukauden koeaika. Hakemukseen tulee liittää pdf -tiedostona tutkinto- ja työtodistukset. Haastatteluun tulee ottaa mukaan alkuperäiset tutkinto- ja työtodistukset sekä oikeaksi todistetut kopiot, jotka jätetään haastattelijalle. Palvelussuhteen laji: Palvelussuhteen tyyppi: Hakijamäärä: Virkasuhde 6 Hakijat Hopponen Nadja, s. 8.9.1982 Työkokemus Sairaanhoitaja, Hus töölön sairaala teho-osasto, 15.9.2005 - 30.6.2015, 9 v 8,67 kk Sairaanhoitaja, HUS & Helsingin kaupunki, 1.5.2001 - 1.6.2005, 10 v 4,95 kk sairaanhoitaja, doctagon, 16.1.2009 - 14.10.2010, 1 v 8,91 kk Tutkinnot Oikeustieteen maisteri, Helsingin yliopisto, 1.8.2008 - 10.10.2014 Ensihoitaja AMK, Stadia, 1.8.2002 - 31.5.2006 lähihoitaja, diakonia opisto, 1.1.1999 - 31.5.2001 sairaanhoitaja AMK, stadia, 1.8.2002 - 31.5.2006 2 Latja Marko, s. 22.4.1969 Työkokemus notaari, Kauhajoen käräjäoikeus, 1.10.2003 - 30.9.2004, 1 v erilaiset, verohallinto, 2.5.1991 - 26.4.2003, 11 v 11,91 kk erilaiset, Tampereen kaupunki, 30.6.1986 - 31.8.1990, 4 v 2,07 kk Tutkinnot Oikeustieteen kandidaatti, Lapin yliopisto, 15.8.1993 - 21.12.1995 Verovirkamies, Tampereen yliopisto, 15.8.1990 - 8.10.1992 Loponen Mirka Maaret, s. 5.5.1985 Työkokemus Kausiesimies, Visulahden Matkailu Oy, 1.6.2015 - 16.8.2015, 2,5 kk Myyjä, Boulevard Oy, 10.11.2014 - 31.12.2014, 1,68 kk Lakimiesharjoittelija, Asianajotoimisto Suhonen Oy, 1.10.2013 - 31.10.2014, 1 v 0,99 kk Lakimiesharjoittelija, Asianajotoimisto Ylikraka Mikkeli Oy, 1.4.2013 - 30.9.2013, 5,98 kk Ylitarkastaja, Viestintävirasto, 20.4.2012 - 31.3.2013, 11,34 kk Asiakaspalvelija, Viestintävirasto, 1.1.2012 - 19.4.2012, 3,58 kk Lakimiesharjoittelija, Viestintävirasto, 5.9.2011 - 31.12.2011, 3,98 kk Opettajan sijainen, Helsingin kaupunki, 19.10.2009 - 12.4.2012, 2 v 5,79 kk Kansliasihteerin kesäsijainen, Etelä-Karjalan käräjäoikeus, 1.6.2011 - 12.8.2011, 2,37 kk Lakimiesharjoittelija, Keskusrikospoliisi, 4.5.2010 - 3.8.2010, 2,99 kk Valmennuskurssiopettaja, Artikla ry, 4.5.2009 - 9.6.2009, 1,35 kk Valmennuskurssiopettaja, Artikla ry, 26.4.2010 - 2.6.2010, 1,58 kk Kokeen tarkastaja, Artikla ry, 1.5.2014 - 15.6.2014, 1,48 kk Tehtäväntekijä, Artika ry, 1.2.2011 - 31.3.2011, 1,91 kk Perintäsihteeri, Luotonhallinta Goodwill Oy, 5.12.2006 - 2.10.2009, 2 v 10,19 kk Myyjä, Lidl Ky Oijustie, 18.10.2005 - 30.11.2006, 1 v 1,68 kk Sairasvakuutussihteeri, Kansaneläkelaitos Mikkeli, 15.5.2006 - 11.8.2006, 2,99 kk Tarjoilija, Visulahden Matkailu Oy, 2.6.2004 - 15.8.2004, 2,47 kk Keittiöapulainen, Visulahden Matkailu Oy, 17.5.2005 - 16.8.2005, 2,6 kk Asiakaspalvelija, Visulahden Matkailu, 22.6.2000 - 5.8.2003, 3 v 6,61 kk Jouluapulainen, Posti, 9.12.2002 - 22.12.2002, 1 v 0,33 kk Resurssiopettaja, Mikkelin Kaupunki, 19.2.2015 - 30.5.2015, 3,29 kk Tutkinnot Oikeustieteen maisteri, Lapin Yliopisto, 5.9.2005 - 30.9.2015 Ylioppilas, Mikkelin Lyseon Lukio, 1.8.2001 - 31.5.2004 Opettajan pedagogiset opinnot, Lapin Yliopisto, 1.9.2010 - 31.5.2011 Rantanen Heidi, s. 30.7.1990 Työkokemus Avustava lakimies, asianajosihteeri, Asianajotoimisto JuraNova, 1.9.2013 - 12.6.2015, 1 v 8,45 kk Ajanvaraaja, Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia, 1.1.2013 - 30.4.2013, 3,91 kk Kassatyöntekijä, K-supermarket Manhattan/Wellmanni Oy, 1.9.2010 - 31.1.2013, 2 v 5,03 kk Liikennemyymälätyöntekijä, Abc-liikennemyymälä, 1.6.2010 - 31.8.2010, 2,99 kk Erikoiskäsittelijä, If Vahinkovakuutusyhtiö, 1.5.2013 - 30.4.2014, 11,97 kk Tutkinnot Oikeustieteen maisteri, Turun yliopisto, 1.9.2011 - 8.6.2015 ylioppilas, Elisenvaaran lukio, 1.8.2006 - 31.5.2009 Oikeusnotaari, Turun yliopisto, 1.9.2011 - 31.8.2013 3 Regelin Juha Sakari, s.14.9.1961 Työkokemus Asianajaja, toimitusjohtaja, Asianajotoimisto Regelin Oy, 1.6.2010 - 12.6.2015, 5 v 0,4 kk Asianajaja, toimitusjohtaja, Asianajotoimisto Regelin&Siponen Oy, 1.9.2004 - 31.5.2010, 5 v 8,98 kk Senior Legal Adviser, Asianajotoimisto Krogerus Oy, 2.5.2002 - 18.6.2004, 2 v 1,58 kk Pohjois-Suomen asiamies, lakimies, Veronmaksajain keskusliitto/Verotieto Oy, 1.2.1997 - 30.4.2002, 5 v 2,93 kk asianvalvoja, verojohtaja, ylitarkastaja, Verohallinto, 1.2.1991 - 31.1.1997, 6 v 0,03 kk lääninoikeudensihteeri, Vaasan lääninoikeus, 19.3.1990 - 31.1.1991, 10,46 kk assistentti, tuntiopettaja, Lapin korkeakoulu, 1.8.1987 - 6.4.1990, 2 v 8,19 kk Tutkinnot OTK, Lapin korkeakoulu, 1.9.1982 - 26.2.1988 eMBA, Oulun yliopisto, 1.9.2006 - 16.6.2008 TMC, KTM/Pkt säätiö, 1.9.2005 - 31.5.2006 Savolainen Jukka, s. 29.3.1982 Työkokemus lakimies, Asianajotoimisto Kääriäinen Oy, 11.3.2013 - 12.6.2015, 2 v 3 kk pankkilakimies, Koillis-Savon Seudun Osuuspankki, 3.6.2011 - 9.3.2013, 1 v 9 kk Tutkinnot oikeustieteen maisteri, Lapin yliopisto, 1.9.2006 - 16.5.2011 Ylioppilas, Nilsiän lukio, 15.8.1998 - 31.5.2001 Kaupunginhallitus 24.8.2015 Liite 1 § 258 Mikkelin kaupunki/Otavan Opisto Otavantie 2 50670 OTAVA HAKEMUS 18.8.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO ETÄOPETUKSEN SISÄLLYTTÄMINEN OTAVAN OPISTON YLLÄPITÄMISLUVAN KOULUTUSTEHTÄVÄÄN Otavan Opisto hakee etäopetuksen sisällyttämistä Otavan Opiston kansanopiston koulutustehtävään Opetus- ja kulttuuriministeriön 7.8.2015 päivätyn kirjeen mukaisesti. Perustelut hakemukselle: Otavan Opiston Liikelaitoksen voimassa oleva vapaan sivistystyön ylläpitämislupa on Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös nro 24/532/2011. Ylläpitämisluvassa on määritelty oppilaitoksen nimeksi Otavan Opisto ja sijaintipaikaksi Mikkeli. Samassa luvassa koulutustehtävä on määritelty seuraavasti: ”Otavan Opiston koulutus painottuu aktiiviseen kansalaisuuteen, vuorovaikutteiseen mediaan, tulevaisuuden metodologiaan, kestävään kehitykseen, ympäristövaikuttamisen ja globaaliin vastuuseen liittyviin koulutuksiin. Koulutus sisältää kansalaisjärjestöjen toimijoille ja kansalaisille järjestettäviä koulutuksia, oppimisen muotojen uudistamista sekä työ- ja muiden yhteisöjen oppimisen vahvistamista ja koulutusta”. Etäopetusta vähintään 20 % lähiopetuksen opiskelijaviikoista Otavan Opiston kansanopiston toimintana järjestettävä etäopetuksen määrä ylittää yli 20 prosentilla hakemusajankohtana sekä edeltävinä vuosina lähiopetuksen opiskelijaviikoista (kts. liite 1). Otavan Opiston lukio- ja perusopetuksen etäopetuksen piirissä oli 11.8.2015, 688 lukio-opiskelijaa, 78 perusopetusta saavaa opiskelijaa ja n. 1650 aineopiskelijaa. Etäopetuksen järjestämisen toteuttamismuodot Etäopetus on järjestetty oppimistehtävinä, joihin opiskelijat ovat saaneet opettajilta ohjausta verkossa. Ohjaaminen on tapahtunut verkkoalustoilla, sähköpostilla ja reaaliaikaisesti (Skype, AC). Myös verkkoluentoja Adobe Connectin ja muiden videoyhteyssovellusten kautta on järjestetty. Yhtenä osa-alueena verkkoopetuksessa on ollut kurssien keskustelualueiden sekä sosiaalisen median käyttö ohjauksen ja vertaisohjauksen välineenä. Oppimisen näkökulmasta verkon kautta annettava rakentava ja kannustava palaute on ollut suuressa ja tärkeässä roolissa verkko-opetuksessa. Vapaan sivistystyön kurssien etäosuudet ovat olleet joko ennen varsinaista kurssia tehtäviä ennakkotehtäviä tai kurssin jälkeisiä oppimistehtäviä. Pitkäaikainen koulutuksen kehittäminen Otavan Opiston etäopetuksen osaaminen on hyvin vahvaa alkaen 1990-luvulta. Opisto on toiminut edelläkävijänä suomalaisessa koulutusyhteiskunnassa etäopetuksen järjestämisen osalta ja kehittänyt pitkäaikaisesti koulutustarjontaa ja malleja erityisesti etäopetuksen osalta. Otavan Opisto on ollut ja on kiistatta etäopetuksen edelläkävijä Suomessa. Olemassa olevassa Otavan Opiston kansanopiston ylläpitämisluvan koulutustehtävässä mainitaan mm. Otavan Opiston tehtäväksi “Oppimisen muotojen uudistaminen”. Otavan opiston toiminta rakentuukin voimakkaasti uudenlaisten opetusmenetelmien kokeiluun ja käyttöönottoon. Tästä on mm. syntynyt nykyisen etäopetuksen malli, jota edelleen voimakkaasti kehitetään tavoitteena opetuksen vaikuttavuuden lisääminen painottuen omalta osaltaan ongelmien ratkaisuun, monitieteiseen oppimiseen ja laadukkaan tekemisen prosesseille käyttäen omaa oppimisalustaa. Laadulliset tekijät Laadun näkökulmasta mm. oppimistuloksista kerätään dataa ja seurataan opiskelijoiden etenemistä ja tehdään tarvittavia ohjauksellisia interventioita. Ohjauksella varmistetaan oppimistulosten parantuminen. Etäopetukseen liittyvän pedagogiikan kehittäminen on yksi osa etäopetuksen laadullista kehittämistä. Näemme Otavan Opistossa jatkossakin edellytykset etäopetuksen kehittämiseksi täydentävänä osana suomalaista koulutusjärjestelmää sekä korvaamassa oppimiseen liittyviä ympäristöjä, jotka eivät vastaa nykyaikaisen yhteiskunnan tarpeita koulutuksen osalta. Joustava ratkaisut ja elinikäisen, paikasta riippumattoman osaamisen kehittäminen, tulee olemaan jatkossa yhä suuremmassa roolissa. Toivomme myönteistä suhtautumista hakemustamme kohtaan Terveisin, ___________________________ Harri Jokinen Rehtori Otavan Opisto LIITTEET 1. Etäopetuksen määrä suhteessa lähiopetuksen opiskelijaviikkoihin. Liite 1. Etäopetuksen määrä suhteessa lähiopetuksen opiskelijaviikkoihin. Yksikköhinnan perusteena Toteu Etäopetus olevat -tetut -viikot opiskelijavii -kot Etäopetusviikot heinäkuun loppuun 2015 (hakemusajankohtana) * Yksikköhinnat 2014 01667 Otavan opisto Yksikköhinnat 2013 01667 Otavan opisto Yksikköhinnat 2012 01667 Otavan opisto *etäviikkojen osuus suhteutettu Vahvistetu Etäviiko t t% Yksikkö opisk.viiko toteute- -hinta t (v. 2015 tuista tammi-heinäkuu) Etäviikot prosentteina vahvistetuista opintoviikoista * 2233 797 271,4 34,1 301,76 903 30,1 1856 1619 529 32,7 296,53 1570 33,7 1960 2086 888 42,6 277,85 1575 56,4 1918 2379 870 36,6 287,63 1553 56,0
© Copyright 2024