Lohjan kaupungin asuntopoliittinen ohjelma 2016
Lohjan kaupungin asuntopoliittinen ohjelma 2016-2019 Perusturvalautakunta 24.11.2015 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLLYS 1. JOHDANTO ................................................................................................................................ 3 2. LÄHTÖKOHDAT ......................................................................................................................... 4 2.1. Lohjan kasvustrategia 2013 - 2021....................................................................................... 4 2.2. Asuntopolitiikka Sipilän hallitusohjelmassa ........................................................................... 5 3. VÄESTÖN MUUTOKSET............................................................................................................ 6 3.1. Väestökehitys ....................................................................................................................... 6 3.2. Väestön ikärakenteen kehitys............................................................................................... 7 3.3. Työ- ja elinkeinoelämän asuntotarpeet ................................................................................. 8 4. ASUMISEN TUNNUSLUKUJA .................................................................................................... 8 4.1. Asuntokunnat ....................................................................................................................... 8 4.2. Asuntokanta ......................................................................................................................... 9 4.3. Olemassa olevan asuntokannan peruskorjaus ................................................................... 10 4.4. Vuokra-asuminen ............................................................................................................... 10 4.4.1. Vuokra-asuntokanta ja sen jakautuminen .................................................................... 10 4.4.2. Vuokra-asuntokannan vaikutus palvelurakenteeseen .................................................. 11 4.4.3. Vuokra-asunnon hakijat ............................................................................................... 11 4.4.4. Muut ARA-asuntoyhteisöt Lohjalla ............................................................................... 12 5. ERITYISRYHMIEN ASUMINEN ................................................................................................ 13 5.1. Ikääntyneet ........................................................................................................................ 13 5.2. Vammaiset ......................................................................................................................... 15 5.3. Mielenterveyskuntoutujat ja päihderiippuvaiset................................................................... 17 5.4. Asunnottomat ..................................................................................................................... 18 5.5. Maahanmuuttajat ja pakolaiset ........................................................................................... 19 5.6. Nuoret ja opiskelijat ............................................................................................................ 19 6. ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET ....................................................................................... 20 6.1. Yleiset tavoitteet ................................................................................................................. 20 6.2. Tavoitteet Lohjan Vuokra-asunnot Oy:lle (Lova) ................................................................. 21 2 1. JOHDANTO Suomen perustuslain mukaan julkisen hallinnon tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä (§ 19). Aiemmin kuntien asunto-ohjelmien laatiminen perustui lakiin. Nykyään lain velvoitusta ei ole, mutta asumissektorin yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi sekä kuntien että valtion asuntopoliittiset linjaukset ovat tärkeitä. Uuden kuntalain mukaan lain tarkoituksena on edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Lain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tämä Lohjan kaupungin asuntopoliittinen ohjelma painottuu vuokra-asumiseen sosiaalisesta näkökulmasta nivoen sen konsernin omistajaohjaukseen. Keskeisiä asuntopoliittisia vastuita on taata kohtuullinen asumistaso kaikille kuntalaisille sekä luoda edellytyksiä yhä moninaisempien asumistarpeiden ja toiveiden toteuttamiselle eri väestöryhmille. Asuntopolitiikan painopiste on uudisrakentamisen ohella siirtynyt olemassa olevan asuntokannan korjausrakentamiseen, lisääntyvän ikääntyneen väestön asumistarpeisiin ja erityisryhmille suunnattuihin asuntoihin. Keskeisiä kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita ovat kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen sekä eriarvoistumisen, syrjäytymisen ja asunnottomuuden ehkäisy. Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n hallitus päätti loppuvuonna 2011 ryhtyä valmistelemaan yhtiölle kehittämisohjelmaa. Jotta kehittämisohjelma saattoi tukeutua kaupunkikonsernin asuntopoliittisiin linjauksiin, osoittautui tarpeelliseksi valmistella kaupungin asuntopoliittinen ohjelma. Perusturvalautakunta käsitteli asuntopoliittisen ohjelman 29.2.2012 § ja teki esityksen kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus teki 13.3.2012 § 85 esityksen kaupunginvaltuustolle, mikä hyväksyi ohjelman 18.4.2012 § 26. Lohjan kaupunginvaltuusto päätti 16.9.2015 § 100 1. hyväksyä, että asuntotoimeen liittyvät tehtävät järjestetään Lohjan kaupungissa 1.1.2016 lukien seuraavasti: - seitsemän asuinkiinteistöä siirtyvät Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n omistukseen kaupunginvaltuuston 12.11.2014 § 118 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti ja siten, että tekninen lautakunta tekee myöhemmin erikseen esityksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle näiden asuinkiinteistöjen myyntiehdoista; - yksittäisten osakehuoneistojen, välivuokrattujen asuntojen ja kaupungin omistukseen jäävien asuntojen hallinnointi siirtyy Lohjan Vuokraasunnot Oy:lle yleislinjoiltaan siten kuin liitteenä olevassa muistiossa esitetään ja yksityiskohtaisesta hallinnoinnista päätetään erikseen syksyn 2015 aikana; - asumisoikeusasuntoihin, arava- ja korkotukilaina-asuntojen valvontaan, korkotukilaina-asioiden käsittelyyn ja asuntomarkkinaselvityksiin liittyvät asiat siirtyvät keskushallinnon tehtäviksi yleislinjoiltaan siten kuin liitteenä olevassa muistiossa esitetään, minkä lisäksi myöhemmin tehdään erikseen keskushallinnon johtosääntöön tarvittavat muutokset; 3 - vapaarahoitteisten yksittäisten osakehuoneistojen myynti siirretään teknisen lautakunnan alaisuuteen ja ratkaisuvalta määritellään erikseen teknisen toimen johtosääntöön tehtävillä muutoksilla; 2. hyväksyä liitteen mukaisen henkilöstösopimuksen Lohjan kaupungin perusturvatoimen vuokra-asuntopalvelujen siirtymisestä Lohjan Vuokraasunnot Oy:n palvelukseen 1.1.2016. Edellä mainittu päätös muuttaa Lohjan kaupunkikonsernin tytäryhtiön Lohjan Vuokraasunnot Oy:n (Lova) roolia olennaisesti. Sen asuntopoliittinen valta ja myös vastuu lisääntyy merkittävästi. Siksi yhtiölle asetettavat tavoitteet pitää myös uudistaa. Asuntopoliittisen ohjelman pohjalta Lohjan Vuokra-asunnot Oy laatii ja/tai päivittää kehittämisohjelmansa. On tarkoitus, että tulevaisuudessa asuntopoliittinen ohjelma päivitetään vähintään kerran valtuustokaudessa. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1. Lohjan kasvustrategia 2013 - 2021 Lohjan kasvustrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 11.9.2013. Kasvustrategia ohjaa kaupungin toimintaa pitkällä aikavälillä ja sen tavoitteena on lisätä suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta päätöksentekoon. Kasvustrategiaa toteutetaan toimialojen toimenpideohjelmilla, koko kaupunkiorganisaation läpileikkaavilla erillisohjelmilla sekä vuosittain talousarviokäsittelyssä asetetuilla toimenpiteillä. Lohjan visio on ”Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä. Lohja on sujuvan arjen kaupunki pääkaupungin lähellä”. Lohjan arvoja ovat avoimuus, asukaslähtöisyys, taloudellisuus, yrittäjäystävällisyys ja kestävä kehitys. Strategian kärkiteemoja ovat kasvava Lohja - taajamarata Lohjalle, tasapainoinen talous, hyvät peruspalvelut, laadukas ympäristö ja toimiva tietoyhteiskunta. Asuntopolitiikan kannalta kasvustrategiassa keskeisiä ovat väestönkasvulle, tasapainoiselle kuntataloudelle, laadukkaalle ympäristölle sekä asumiselle asetetut tavoitteet ja toimenpiteet. Asumisen tavoitteita vuodelle 2021 ovat: pääosa asukkaista asuu Lohjan kaupunki- ja taajamakeskuksissa Lohja tarjoaa monimuotoisia asumismahdollisuuksia taajama-asutusta tukevia loma-asuntoja on muutettu ympärivuotiseen käyttöön vuokra-asuntoja on riittävästi tarjolla. 4 2.2. Asuntopolitiikka Sipilän hallitusohjelmassa Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman (29.5.2015) mukaan hallitus toimeenpanee laajan ohjelman asuntorakentamisen lisäämiseksi. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa talouden kasvua ja työllisyyttä, uudistaa asuntokantaa, vastata asuntojen kysyntään, edistää rakennusalan kilpailua, lisätä asumisen valinnanvapautta sekä vastata asuntotarpeen rakenteen muutokseen. Suomen talouden kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi, asuntokannan uudistamiseksi, asuntokysyntään vastaamiseksi, rakennusalan kilpailun ja asumisen valinnanvapauden lisäämiseksi sekä asuntotarpeen rakenteen muutosten vuoksi hallitus muuttaa, korjaa ja poistaa asuntorakentamisen säädöksiä ja edistää pitkäjänteistä ja taloudellisesti järkevää kiinteistökannan ylläpitoa. Säädösremontin tavoitteena on myös täydennysrakentamisen edistäminen sekä asuntojen että tonttien tarjonnan merkittävä lisääminen. Uudistukset koskevat markkinaehtoista ja tuettua asuntotuotantoa. Tavoitteena on, että asuntorakentaminen vastaa nykyistä paremmin kysyntään ottamalla huomioon olemassa oleva ja tuleva tarve kuten muuttoliike, väestön ikääntyminen, yksinasuvien määrän lisääntyminen, kuntien elinkeinostrategiat ja ilmasto- ja elinkeinopolitiikan näkökohdat. Tavoitteena on myös tukea ja kannustaa kansalaisia asumisen omatoimiseen järjestämiseen. Yleishyödyllisen asuntorakentamisen säädöksiä uudistetaan muuttamalla rajoitusehdot hankekohtaisiksi yleishyödyllisyysvaatimuksia kiristäen. Valtion tukemien asuntojen omistajien yleishyödyllisyysvaateesta luovutaan uuden tuotannon osalta. Vuokraasuntotuotannon lisäämiseksi luodaan uusi kymmenen vuoden välimalli, joka on avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuneille toteuttajille. ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) vuokra-asuntojen asukasvalintoja kehitetään paremman kohtaannon saavuttamiseksi liittämällä asukasvalinnan sosiaaliseen tarveharkintaan tulorajat. Asukkaan tulot tarkistetaan ARA-asuntoon muuton ja asunnon vaihdon yhteydessä sekä uusissa sopimuksissa 5 vuoden välein. Siirtymäaika asunnosta on 2 vuotta. ARA-asuntojen asukasvalinnasta voidaan poiketa tapauksissa, joissa julkinen tuki ei johda epäterveeseen asukaskilpailuun yksityisten vuokra-asuntomarkkinoiden kanssa. Olemassa olevan ARA:n asuntokannan käyttö- ja luovutusrajoituksista joustetaan, mikäli vapautuva pääoma käytetään asuntotuotantoon tai asuntokannan korjaamiseen. Selvitetään, missä määrin ARA-vuokra-asuntotarjontaa voidaan toteuttaa hankkimalla vuokra-asuntoja vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta. Erityisryhmien ARA-investointiavustusta jatketaan uusin rajauksin. ASP-järjestelmän säästösopimuksen solmimisen ikäraja alennetaan 15 vuoteen. Työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan AUNE-työryhmän esitykset huomioiden. (Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävä valtion ohjelmakokonaisuus PAAVO (2008 -2015) päättyy vuoden 2015 lopussa. Asunnottomuustyön jatkon valmistelu vuosille 2016 - 2019 on käynnistynyt työnimellä AUNE.) Asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan itsenäisenä hallintomuotona rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta. Jatketaan työeläkeyhtiöille vuoteen 2019 asti vieraan pääoman käytön sallimista asuntosijoituksissa. 5 3. VÄESTÖN MUUTOKSET 3.1. Väestökehitys Yhdistyneen Lohjan väestön kasvu on vuosina ollut 2000–2014 keskimäärin 0,66 %. Nettomuuton vaikutus väestön kasvuun on ollut merkittävä, sillä väestön lisäyksestä nettomuuton osuus on joitakin viime vuosia lukuun ottamatta ollut keskimäärin 50 %. Viime vuosina Lohjan väkiluvun kehitys ei ole edennyt aiempien vuosien tahtia: väkiluku pieneni Lohjalla elokuun 2015 loppuun mennessä 0,29 %. Syynä tähän on taantuman aiheuttama aiempaa vähäisempi muuttoliike Lohjalle. Lohjan alueen väestökehityksessä muuttoliikkeen vaihtelut ovat varsin suuret, sillä nettomuuton vaikutus väestönkehitykseen on vaihdellut jopa 30–70 prosentin välillä. Viime vuonna kokonaisnettomuutto oli tappiollinen 182 henkilön verran. Väestönkasvu on ollut vuosina 2008–2014 suhteellisesti suurinta Etelä-Lohjalla, jossa väestö on kasvanut 9,7 % eli 793 asukkaalla. Länsi-Lohjan väestönkasvu on ollut hiukan pienempi, 5,9 % eli 269 asukasta ja keskustan alueen väestö on vähentynyt 328 asukkaalla eli 1,9 %. Asukkaita keskustan alueella oli vuoden 2014 lopussa 16869 henkeä. Pohjois-Lohjan väestörakenne on lohjalaisittain edelleen ”nuorinta”, sillä 0–14-vuotiaiden osuus 21,1 % on suurin ja yli 65-vuotiaiden 14 % alhaisin muihin osa-alueisiin verrattuna. Tähän on syynä se, että alueelle on muuttanut pääkaupunkiseudulta paljon lapsiperheitä. Asukkaiden muuttoon vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus, liikenneyhteydet, työpaikkojen tarjonta, asumiskustannukset ja kunnalliset peruspalvelut. Muuttajat vaikuttavat paitsi väestön määrään myös sen rakenteeseen, millä on erittäin suuri vaikutus kuntien talouden ja palveluiden kannalta. Muuttoliikkeen taloudelliset ja sosiologiset vaikutukset koskettavat sekä lähettävää että vastaanottavaa muuttoliikkeen aluetta. Muuttovirrat kahden kohteen välillä ovat toisinaan merkittävästi erilaiset, ja niiden vaikutus saattaa tällöin ylläpitää tai voimistaa jo lähtökohtaisesti epätasapainoista väestörakennetta tai toisaalta aikaansaada merkittäviä muutoksia tulotai lähtöalueen väestön profiiliin. 6 3.2. Väestön ikärakenteen kehitys 0–6-vuotiaiden määrän kasvu tulee koko kaupungin tasolla väestösuunnitteen tavoiteskenaarion (väkiluvun kasvu keskimäärin 1 %) mukaan olemaan vuoden 2015 tasosta 614 henkeä ja nopean skenaarion mukaan 960 henkeä vuoteen 2024 mennessä. Tämä asettaa haasteita sille, että päivähoitopalvelujen kysyntä ja tarjonta saadaan mahdollisimman hyvin kohtaamaan toisensa alueellisestikin, ja toisaalta luo paineita varhaiskasvatuksen tilojen järjestämiselle. Kouluikäisten, 7–15-vuotiaiden määrässä on odotettavissa kasvua vuodesta 2015 tavoiteskenaarion mukaan 23 henkeä (nopean, noin 1,5 %:n kasvun skenaarion mukaan 209 hengen) nykytilanteesta vuoteen 2024 mennessä. Työikäisen väestön (19– 64-vuotiaat) määrällinen kasvu on skenaarionkin mukaan noin 1 000 henkeä. Eläkeikäisen väestön määrässä tulee vuoteen 2024 mennessä tapahtumaan selvää kasvua. Vuoden 2015 tasosta määrä tulee kasvamaan lähes 3 000 hengellä, mikä tulee selkeästi lisäämään kysyntää tälle väestönosalle suunnattuihin asumis- ja muihin palveluihin. Kaikkein vanhimman, yli 85-vuotiaiden väestönosan osuus tästä määrällisestä kasvusta tulee ennusteen mukaan olemaan noin 400 henkeä. Väestön palvelutarve muuttuu väestön ikärakenteen muutoksen myötä. Eniten perusterveydenhuollon palveluja käyttävät ikäryhmät ovat 0–6-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat. Erikoissairaanhoidossa palvelujen käyttö lisääntyy 65 vuoden jälkeen. Väestön ikään7 tymisen myötä palvelutarpeen muutos heijastuu tulevaisuudessa enenevässä määrin myös tilojen käyttötarkoitusten järjestelyyn julkisella sektorilla, kun ikääntyvän väestön asumisen ja palvelutuotannon tarpeisiin on suunnattava aiempaa enemmän resursseja. Valmisteltava sote-uudistus tuo muutoksia kunnan ja valtion tehtäväjakoon. 3.3. Työ- ja elinkeinoelämän asuntotarpeet Asumiseen liittyy myös elinkeinopoliittinen näkökulma. Alueen asuntotarjonta ja hintataso ovat erityisesti palveluelinkeinojen avainkysymyksiä toiminnan kehittämisessä ja uusien työpaikkojen tarjoamisessa. Terveys- ja sosiaalialan työpaikkojen määrä on kasvanut ja lisääntyy jatkossakin. Rekrytointia helpottaa, mikäli alueella on toimivat asuntomarkkinat. Vuokra-asuntojen riittävä määrä ja kohtuullinen vuokrataso ovat keskeisiä markkinointitekijöitä. Työn vuoksi muutettaessa halutaan usein ainakin aluksi asua vuokralla. Työn takia muuttavien ostaessa asunnon niiden saatavuudella ja hinnalla on suuri merkitys. 4. ASUMISEN TUNNUSLUKUJA 4.1. Asuntokunnat Asuntokuntien määrä oli Lohjalla vuoden 2014 lopussa 21 760, kun se oli vuoden 2005 lopussa 19 941. Asuntokuntien määrää kasvattaa muuttovoiton lisäksi nuorten kotoa poismuutto, perheiden hajoaminen ja etenkin tulevaisuudessa yhden hengen vanhusasuntokuntien määrän kasvu. Asuntokuntien määrän lisääntyminen kasvattaa osaltaan asuntokysyntää. Lohjan asuntokuntarakenne on tasaisesti kehittynyt kohti pienempiä asuntokuntia. Vuoden 2014 lopussa asuntokuntien keskikoko oli Lohjalla 2,12, kun se vuonna 2001 oli 2,29. Koko maassa keskikoko oli 2,03 ja Länsi-Uudellamaalla 2,09. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on 38 prosenttia. 8 Lohjalla asumisväljyys eli keskimääräinen asuinhuoneala kutakin lohjalaista kohden oli vuoden 2014 lopussa 41,4 huoneistoneliömetriä. Väljyys on ollut tasaisessa kasvussa, sillä vuonna 2001 se oli 36,6 huoneistoneliömetriä. Asumisväljyyden muutokseen vaikuttavat asuntokuntakoon muutos ja asuntojen keskikoon kehitys. Asumisen väljyydessä on eroja eri ikäryhmien välillä. Pienten lasten kanssa elävissä lapsiperheissä asutaan muita ahtaammin ja 20–29 -vuotiaat asuvat keskimääräistä väljemmin. Lasten muuttaessa pois kotoa asumisväljyys taas kasvaa. Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli Lohjalla 2 040 eli 9,4 prosenttia (koko maassa 8,7 %). Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. 4.2. Asuntokanta Vuoden 2014 lopussa Lohjalla oli 23 691 asuntoa, joista vakinaisesti käytössä oli 21 760 asuntoa eli 92 prosenttia. Kaikista asunnoista 50 prosenttia sijaitsi erillisissä pientaloissa, 33 prosenttia kerrostaloissa, 15 prosenttia rivi- tai ketjutaloissa sekä pari prosenttia muiden rakennusten yhteydessä. Vuoteen 2001 verrattuna asuntojen määrä on kasvanut 3 185 asunnolla eli keskimäärin 245 asunnolla vuodessa. Omistusasuntojen osuus asuntokannasta on 66 prosenttia ja vuokra-asuntojen 24 prosenttia. Asumisoikeusasuntoja on kaksi prosenttia. Asuntokannasta 53 prosenttia sijaitsee ennen vuotta 1980 rakennetuissa asunnoissa. Tilanne on samansuuntainen kuin koko maassa (54 %) ja Uudellamaalla (52 %) keskimäärin. 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen kerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta Lohjalla on noin viidennes. Erityisesti tämän kiinteistömassan peruskorjaus luo haasteita tulevaisuudelle. 9 Vuoden 2014 lopussa Lohjalla oli 2 680 puutteellisesti varustettua asuntoa. Puutteellisesti varustetusta asunnosta puuttuu peseytymistilat ja/tai keskus- tai sähkölämmitys ja/tai jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämmin vesi tai WC. 4.3. Olemassa olevan asuntokannan peruskorjaus Asuntojen perusparannuksen jatkuvaa kasvua kuvaa hyvin se, että asuntorakentamisen valtakunnallisesta volyymistä noin puolet on korjausrakentamista. Vastuu asuntokannan kunnosta on kiinteistöjen omistajilla, mutta myös valtio tukee ja kannustaa korjaustoimintaa muun muassa erilaisin lainoin, avustuksin ja verotuksellisin keinoin. Väestön ikääntyminen on nostamassa hissit ja muun esteettömyyden energiatalouden rinnalle korjausrakentamisen painopistealueeksi. Merkittävä osa asuntokannasta, 1970- ja 1980-luvulla rakennetut talot tulevat vähitellen ikään, jolloin suuret korjaukset ovat ajankohtaisia. Taloyhtiöiden tulee asunto-osakeyhtiölain mukaan varautua suunnitelmallisesti korjauksiin. Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia myöntävät osittain kunnat, osittain Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. ARA avustaa hissien rakentamista kerrostaloon ja hissin perusparantamista enintään 50 prosentilla hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Lohjalla korjausavustusasiat ovat teknisen toimen vastuulla. 4.4. Vuokra-asuminen 4.4.1. Vuokra-asuntokanta ja sen jakautuminen Lohjalla on noin 5 700 vuokra-asuntoa. Niistä vajaa kolmannes (1 800) on kaupunkikonsernin käytettävissä. Muiden yhteisöjen omistamia arava- ja korkotukiasuntoja (= ns. ARA-asunnot) on alle 1 000, joista osasta on poistumassa käyttörajoitukset. Tällä hetkellä jo yli puolet Lohjalla sijaitsevista vuokra-asunnoista on yksityisiä. Lohjan kaupunkikonsernin vuokra-asuntokanta muodostaa perusrungon, mutta yksityisten vuokra-asuntojen tarjonta asuntomarkkinoilla on tärkeää. 10 Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on Lohjalla alhaisempi kuin kaupungeissa keskimäärin. Vuokra-asuntoja oli 100 asukasta kohti vuonna 2008 Lohjalla 13,2, kun vastaava luku Suomen kaupungeissa oli keskimäärin 18,4 ja koko maassa 15,5. Kuntaliitosten myötä osuus on entisestään vähentynyt. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 kaikista 21 760 lohjalaisesta asuntokunnasta oli vuokra-asunnoissa asuvia 5374 eli 24,7 %. Vuokra-asunnoissa asuvien osuus Lohjalla oli alhaisempi kuin koko maassa, jossa vastaava osuus oli 31,5 %. 4.4.2. Vuokra-asuntokannan vaikutus palvelurakenteeseen Vuokratalojen rakentaminen tasaa käyttöön otettavan alueen palvelutarvetta pitkällä tähtäimellä. Vuokra-asunnoissa asukkaiden vaihtuvuus on suurempi kuin omistusasunnoissa. Alueelle, jonne rakennetaan pelkästään uusia omakotitaloja, asukkaiden päivähoito- ja koulupalvelujen tarve ajoittuvat samaan ajankohtaan, sillä muuttavien asukkaiden perherakenne on varsin samankaltainen. Tämä ”piikki” menee muutamassa vuodessa ohi, kun lapset kasvavat ja asteittain muuttavat pois, mutta talo jää usein edelleen supistuneen perheen käyttöön. Vuokrataloissa asukkaiden lukumäärä ja ikärakenne säilyvät varsin vakioina. Asukkaat muuttavat suurista vuokra-asunnoista yleensä toisaalle viimeistään silloin, kun asunto käy tarpeettoman isoksi ja kalliiksi. Tilalle muuttaa yleensä uusi lapsiperhe. Tämä takaa palvelujen kysynnän suhteellisen vakauden. Tältä kannalta monipuolinen asuntojen hallintamuotojakauma tukee palvelujen säilymistä alueilla, joissa päivähoitotarpeen väheneminen muutoin uhkaisi jättää päiväkodin vajaakäyttöön. 4.4.3. Vuokra-asunnon hakijat Vuonna 2016 asukasvalinnat ja kaupungin suoraan omistamien asuntojen hallinnointi siirtyvät Lohjan Vuokra-asunnot Oy:lle (Lova). Lova valitsee asukkaat kaikkiin kaupunkikonsernin yli 1800 asuntoon. Toimintojen keskittäminen integroimalla kaupungin vuokra-asuntoyksikkö Lovaan saadaan monia etuja. Yhdistämisen tavoitteita ovat: Palvelujen kehittäminen Toimintatavan modernisointi (mm. sähköiset palvelut) Asiakaspalvelun parantaminen ja virtaviivaistaminen Päällekkäisten palveluiden vähentäminen (yhden ”luukun” periaate) Asuntojen markkinointi käyttöasteen nostamiseksi Erityisasumisen kehittäminen 11 Prosessien tehostaminen Prosessien uusiminen integraation myötä Henkilöstövoimavarojen uudelleen kohdentaminen Toiminnan tehostaminen tuottavuuden lisäämiseksi Haavoittuvuuden vähentäminen Töiden tasapuolinen jakaminen Voimassaolevien vuokra-asuntohakemusten määrä on vakiintunut noin 500 hakemukseen, kun niitä tarkastellaan poikkileikkaustilanteissa. Asunnonhakijoista yhden henkilön hakemuksia on 65 prosenttia, kahden henkilön hakemuksia 18 prosenttia, kolmen henkilön hakemuksia 11 prosenttia ja neljän tai useamman henkilön hakemuksia on 6 prosenttia. Kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntojen saatavuus vaihtelee eri alueilla. Asuntoja haetaan eniten Lohjan keskustasta (76 % ”ruksaa” keskustan alueen). Seuraavaksi suosituimpia alueita ovat Ojamo, Nummentausta ja Asema. Hakijat perustelevat aluevalintaansa palveluilla ja kulkuyhteyksillä. Asunnontarpeen ensisijaisia itse ilmoitettuja perusteita hakutilanteessa voidaan ryhmitellä seuraavasti: avio-/avoero 17 % ei (itsenäistä) asuntoa 13 % itsenäistyminen 11 % korkea vuokra 9 % nykyinen asunto liian pieni/suuri 7 % terveydelliset syyt 6 % oma asunto myyty/myynnissä 3 % häätö 2 % Vuositasolla hakijamääriä voidaan kuvata seuraavasti (Huom! Kuntaliitosten vuoksi asukkaita oli vuonna 2014 noin 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011): Yhteensä 2011 315 63 % 95 19 % 50 10 % 35 7% 500 2014 350 54 % 152 23 % 84 13 % 63 10 % 649 Ruokakunnista alle 25-v 202 194 Hakijaruokakunnan koko 1 henkilöä 2 henkilöä 3 henkilöä 4+ henkilöä 4.4.4. Muut ARA-asuntoyhteisöt Lohjalla Lohjan kaupunki liittyi vuonna 2003 Kunta-asunnot Oy:n osakkeenomistajaksi. Kuntaasunnot Oy:n (KAS) tulo Lohjan asuntomarkkinoille oli aikanaan myönteistä, mutta sillä ei ole ollut kiinnostusta uusasuntotuotantoon (yhteisö omistaa Lohjalla 62 vuokrahuoneistoa). Lohjalla vuokra- ja asumisoikeusasuntoja omistavista yhteisöistä Avara Oy (106 vuokra-asuntoa Lohjalla), Sato (vajaa 200 vuokra-asuntoa Lohjalla), Asokodit Oy (221 asoasuntoa Lohjalla) ja Avain Asumisoikeus Oy (75 asoasuntoa Lohjalla) eivät enää tuota uusia valtion tukemia asuntoja. Uutena asumisasuntoasuntojen tuottajana Lohjan asuntomarkkinoille tuli vuonna 2010 TA-Asumisoikeus Oy. Sen en12 simmäinen kohde valmistui Vappulaan (31 asuntoa) ja toinen hanke, jossa on 50 asuntoa, on suunnitteilla Gunnarlaan. Muita institutionaalisia vuokra-asuntojen omistajia Lohjalla ovat mm. WH-asunnot Oy (noin 200 asuntoa), Maakunnan Asunnot Oy (noin 200 asuntoa), LUSP (noin 100 asuntoa), Finnfoam Oy (noin 100 asuntoa), Surante Oy (noin 50 asuntoa), Hus (noin 100 asuntoa) ja Luksia (noin 60 asuntoa). 5. ERITYISRYHMIEN ASUMINEN 5.1. Ikääntyneet Lohjalla rakennettiin 1960-70-lukujen taitteessa puutteellisissa asunnoissa asuville vanhustentaloja, joissa asunnot olivat pieniä yksiöitä. Puutteellisen asumisen ongelma on vuosikymmenten aikana saatu pääosin poistettua. Ikääntyneet asuntokunnat vanhimman henkilön iän ja varustetason mukaan Lohjalla 31.12.2014: Ikä Hyvin varustettu Puutteellisesti varustettu tai tuntematon Yhteensä 65 - 69 70 – 74 75 – 79 80 – 84 85+ Yhteensä 2 038 1 330 1 125 810 743 6 046 291 152 134 116 83 776 2 329 1 482 1 259 926 826 6 822 Lohjan kaupunkikonsernin asuntokannasta alun perin vanhuksille rakennettuja vuokra-asuntoja, joihin nykyään asutetaan muunkin ikäisiä, ovat seuraavat: Lohjan asema: Perttilänkoti, Metsäkorventie 10, 08500 Lohja, 31 rivitaloasuntoa, valmistumisvuosi 1973 Virkkala: Tuusankoti, Opettajantie 1, 08700 Lohja, 34 rivitaloasuntoa, valmistumisvuosi 1969 Virkkala: Seunalanpuisto, Impivaarantie 30, 08700 Virkkala, 30 +2 (ex-yhteistila) rivitaloasuntoa, valmistumisvuosi 1984 Sammatti: Kalevalantie 3, 09220 Sammatti, 12 rivitaloasuntoa, valmistumisvuosi 1989 Karjalohja: Hopearanta, Passinkuja 4, 09120 Karjalohja, 15 rivitaloasuntoa, valmistumisvuosi 1977 Nummentausta: Nurmennukka II, Kivenkatu 5, 08150 Lohja, 29 kerrostaloasuntoa, valmistumisvuosi 1993 Nummentausta: Nurmennukka I, Männistönkatu 7, 08150 Lohja, 39 kerrostaloasuntoa, valmistumisvuosi. 1967 Nummentausta: Lohjan Palvelutalosäätiö / Perusturvatoimen tuetut asunnot / (Asunto Oy) Veijolanpiha, Kivenkatu 8, 08150 Lohja, 15 kerrostaloasuntoa, valmistumisvuosi 1994 Nummen kirkonkylä: Vanhustentalo I, Oilaantie 19, 09180 Nummi, 9 erityisen pientä rivitaloasuntoa, valmistumisvuosi 1971 Nummen kirkonkylä: vanhustentalo II, Oilaantie 19, 09180 Nummi, 16 rivitaloasuntoa, valmistumisvuosi 1988 Pusulan kirkonkylä: Päivänsäde, Tuuliontie 12, 03850 Pusula, 21 rivitaloasuntoa, valmistumisvuosi 1971 13 Kaikki edellä mainitut kohteet ovat Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n (Lova) omistuksessa tai siirtyvät sen omistukseen 1.1.2016 lukuun ottamatta Lohjan Palvelutalosäätiön Asunto Oy Veijolanpihaa. Veijolanpiha on välivuokrattu Lohjan kaupungin perusturvatoimelle ja sen omistusjärjestelyt ajankohtaistunevat vuonna 2016. Lisäksi Karjalohjalla on Tupalan hoivakodin läheisyydessä kahdeksan kaupungin omistamaa ja Lovalle välivuokrattua Koivu ja Tähti -rivitaloasuntoa. Nummen kirkonkylässä sijaitsevan Niilonpirtin pihapiirissä on kuusi vuonna 2010 valmistunutta asuntoa. Kaupunki omistaa tämän Aunenkodin ja sen toiminta nivotaan Niilonpirttiin palveluasumisena. Lohjan seudun vanhusten tuki- ja palveluyhdistys omistaa Tehtaankadulla vuonna 1975 valmistuneen Palvelutalo Linnaistenhovin, jossa on 51 pientä vuokra-asuntoa. Ikääntyneille tarkoitettujen pienten vuokra-asuntojen määrä on Lohjalla riittävä. Tulevaisuudessa ikääntyneitä valitaan asukkaiksi normaaliin vuokra-asuntokantaan tarpeen mukaisesti ja aiempiin vanhustentaloihin asutetaan asteittain kaikenikäisiä, kuten on jo vuosikymmenen ajan tehtykin. Valtaosa ikääntyneistä asuu nykyään ja myös tulevaisuudessa normaaleissa omistus- tai vuokra-asunnoissa. Keskeinen haaste on parantaa asuntojen esteettömyyttä sekä saniteettitilojen ja keittiötilojen toimivuutta sekä hyödyntää hyvinvointiteknologiaa, jolloin kotona asuminen voi jatkua entistä pidempään. Lohjan kaupungin ikääntymispoliittisessa ohjelmassa 2015 – 2018 (Ikääntyvä Lohja 2018) määritellään linjaukset ja toimenpiteet, joilla alueen ikäihmisten hyvinvointia tuetaan ja vahvistetaan. Linjaukset ja toimenpiteet vastaavat Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan 2013 - 2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 18.4.2013) asetettuja suuntaviivoja. Ohjelma korostaa yksilöiden, kaupungin kaikkien toimijoiden sekä yksityisen että kolmannen sektorin merkitystä ikäystävällisen ympäristön rakentamisessa. Asuntopolitiikan näkökulmasta ohjelmassa keskeistä on ikääntyneiden toimintakykyä tukevat yhdyskuntaratkaisut sekä palvelurakenteen kehittäminen avohoitopainotteiseksi. Yhdyskuntaratkaisuissa tulee noudattaa seuraavia periaatteita: Esteetön ympäristö Lohjalla Esteetön jalankulkuverkosto (kävelytiet, puistot ja kävelykadut) Ympäristön esteettömyys (pääsy esimerkiksi pyörätuolilla ja tietotekniset valinnat) Asuinalueilla ja liikuntareittien varrella riittävästi penkkejä levähtämistä varten (Esteetöntä kulkua Lohjalla -opas liikuntaesteisille) ARAn korjausavustukset ikääntyneille sekä hissiavustukset pidetään esillä tiedottamisessa. Esteetön asuminen Lohjalla Rakennuslupaprosesseissa esteettömyyden huomioiminen Asuntojen saneeraaminen esteettömiksi Hissien rakentaminen hissittömiin taloihin Joukko- ja asiointiliikennettä tulee kehittää ja parantaa. Palvelurakenteen kehittäminen avohoitopainotteiseksi tarkoittaa ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista edistävien palvelujen, kotihoidon sekä palveluasumisen kehittämistä. Ennakoivia palveluja toteutetaan muun muassa seuraavilla tavoilla: hyvinvointikyselyt ikääntyneille, hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja matalan kynnyksen neuvontapalvelun Ikähelpin toiminta. Ensisijaisena palvelumuotona asiakkaan palvelutarpeen syntyessä ovat kotiin tuotettavat palvelut. 14 Kaupungin omia tehostetun palveluasumisen yksiköitä ovat: Yksikkö Lohjan vanhusten palvelukeskus: Pentinkulma Lohjan vanh. palvelukeskus: Kultakodit (Lova) Lohjan vanh. palvelukeskus: Kultakartano (Lova) Petäjäkoti + Tuomenkukka Kaisankallio (Sammatti) Tupala + Kotola (Karjalohja) Asukaspaikat 61 56 54 17 + 7 13 12 + 8 Lohjalle valmistui keväällä 2012 kaksi yksityistä hoivakotia: Attendo-konsernin Ventelän hoivakoti (Mäntynummenkuja 11, 60 asumispaikkaa) ja Mainio Vireen VireKoti Emilia ja Arvid Virkkalaan (Helsingiuksentie 61, 40 asumispaikkaa). Muutama rakennuslupaprosessi on vireillä koskien yksityisten hoivakotien rakentamista. Lohjan kaupunki valitsi vuonna 2015 vanhusten tehostetun palveluasumisen kilpailutuksessa puitejärjestelyn piiriin 18 palveluntuottajaa, joilla on yhteensä 45 yksikköä. Palveluseteli tavalliseen ja tehostettuun palveluasumiseen tulee käyttöön 1.1.2016 alkaen. Nykyisten ja valmistuvien palveluasumisyksiköiden yhteiskapasiteetin arvioidaan riittävän palvelutarpeen kysynnän kasvuun vuoteen 2020 saakka. 5.2. Vammaiset Vammaisten asumispalveluiden laatusuosituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuonna 2003 antama suositus) mukaan kunnan tulee huomioida vammaisten ihmisten asumisessa seuraavat seikat: vammaisten ihmisten asumisen tarpeet mukaan kuntasuunnitelmaan rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja yleiset palvelut kaikkien saavutettavaksi yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen. Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010-2015. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa sekä laitoksista että lapsuudenkodista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen, johon kuuluu esteetön ja toimiva asunto tavallisessa asuinympäristössä sekä riittävät, yksilölliset ja tarpeenmukaiset palvelut ja tuki. Nykyisiä kehitysvammaisten laitoshoitopaikkoja vähennetään suunnitelmallisesti ja hallitusti. Asuminen järjestetään asumisyksiköissä (ryhmäkodeissa), asuntoryhmissä ja/tai tarjoamalla yksittäisiä asuntoja muusta asuntokannasta. 15 Kuntien järjestämistä asumiseen liittyvistä palveluista suuri osa on järjestöjen ja yritysten tuottamia ostopalveluja. Lohjalla keskeinen toimija kehitysvammaisten asumispalveluissa on Eteva kuntayhtymä, jonka yksi omistajakunta Lohja on. Keväällä 2015 valmistunut Lohjan Validia-talo sijaitsee Virkkalassa. Se tarjoaa tehostettua palveluasumista vammaisille henkilöille ja se kuuluu Invalidiliiton konserniin. Esteettömän talon tilat ja toiminnot mahdollistavat itsenäisen asumisen, jossa asukkaiden erityistarpeet on huomioitu. Validia-talo on 16 asunnon pienkerrostalo. Asunnot ovat 40 m²:n ja 40,5 m²:n yksiöitä. Yksi asunnoista on sisustettu lyhytaikaiseen asumiseen esimerkiksi omaishoitajan vapaiden ajaksi. Esteetön kohtuuhintainen asuntokanta lähellä palveluja on vammaispalvelujen näkökulmasta parasta asuntopolitiikkaa. Tavoitteena on, että yhä useampi henkilö pystyy asumaan omassa kodissaan ja palvelut tuotetaan sinne. Lohjalla on tarvetta saada lisää esteettömiä asuntoja. Taloudellisesta näkökulmasta on edullisempaa tuottaa palveluja, mikäli erityisryhmien asunnot sijaitsevat taajama-alueilla. Vammaispalvelujen asiakkaat tuovat usein esiin, etteivät mielellään muuta "reuna-alueille". Seuraavassa taulukossa on kaupungin kustantamien palveluiden asiakasmääriä: Lohja Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet, asiakkaita vuoden aikana Vaikeavammaisten palveluasumisessa asiakkaita vuoden aikana Vammaisten asumispalvelut, henkilökunta läsnä myös yöllä, asukkaat 31.12. Vammaisten asumispalvelut, henkilökunta ei läsnä yöllä, as. 31.12. Vammaisten palvelu- ja tukiasunnot, asukkaat 31.12. 2010 32 2011 55 2012 45 2013 70 2014 76 23 38 39 47 45 79 81 64 80 64 26 25 29 53 51 8 8 8 8 9 Asunnon muutostyöt ovat kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva tukitoimi, johon vaikeavammaisella on subjektiivinen oikeus, kun hän täyttää vammaispalvelulaissa ja -asetuksessa määritetyt myöntämiskriteerit. 16 5.3. Mielenterveyskuntoutujat ja päihderiippuvaiset Mielenterveyslain 5 §:n mukaan mielisairautta tai muuta mielenterveyshäiriötä potevalle henkilölle on järjestettävä mahdollisuus hänen tarvitsemaansa lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvään tuki- ja palveluasumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevan kehittämissuosituksen (STM:n julkaisuja 2007:13), jossa mielenterveyskuntoutujien asumista ja palvelujen kokonaisuutta koskevien suositusten lähtökohdat ja tavoitteet voidaan kiteyttää seuraavasti: Hyvin hoidetut mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut parantavat kuntoutujien elämänlaatua ja vähentävät erikoissairaanhoidon kustannuksia. Ensisijaisena tavoitteena on turvata asumisen pysyvyys asiakkaan omassa kodissa. Paluu omaan kotiin varmistetaan myös hoitojaksojen jälkeen. Pitkäaikaisessa asumisessa asumisen laadun on vastattava yleisiä asumisen standardeja. Riittävät ja tarkoituksenmukaiset kuntouttavat palvelut turvataan sekä omassa asunnossa että asumispalveluyksikössä asuville. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikkönä toimii Kuntoutuskoti Männikkö Virkkalassa (valmistumisvuosi 1992), jossa on 14 asuntoa. Männikkö on suunnattu aikuisille mielenterveyskuntoutujille ja tavoitteena on kuntouttaminen itsenäiseen asumiseen. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen kilpailutuksessa vuonna 2011 puitejärjestelyn piiriin hyväksyttiin 12 palveluntuottajaa. Kilpailutuksessa määritellyt laatukriteerit painottavat kuntoutusprosessia siten, että asukkailla olisi mahdollisuus sen tulemana siirtyä kevyempään tukiasumiseen. Asumispalvelujen riittävä kapasiteetti varmistaa nopean pääsyn pois kalliista erikoissairaanhoidon laitoshoidosta. Kaupungin suoraan omistamat erityisasunnot sijaitsevat seuraavasti: Yksikön / kiinteistön osoite Paloniementie 63 B (Kartanomäen takana) Paloniementie 50 A (ns. Leivintupa) Paloniementie 50 B (ns. Tukeva) Paloniementie 50 C (ns. Ponteva) Paloniementie 5 (ns. Rajaportin talo) Lempinkatu 8 (Ojamo) As. lkm 4+4 Laguksenk. 28 (Haikari) 4 4 8 4+4 Sahak. 9 (Hiidensalmi) Nummentie 57 (kesk.) Hemmolankatu 27 (Pappilankorpi) Siirtoväentie 15 (Braskin alue Maksjoella) Yhteensä 4 4 4 4 4+4 4+4 Yht. Valm./ Luonnehdinta m² korj.v. 80+80 2004, Kaksi neljän asunnon yksikköä: asunnoissa oma 2008 minikeittiö ja oma kylpyhuone/wc 80 1993 Neljän asunnon yksikkö: asunnoissa oma minikeittiö ja oma kylpyhuone/wc 80 2006 Neljän asunnon yksikkö: asunnoissa oma minikeittiö ja oma kylpyhuone/wc 80 2011 Neljän asunnon yksikkö: asunnoissa oma minikeittiö ja oma kylpyhuone/wc 130 1988 Itsenäisiä asuntoja, yhteinen pesutila kellarissa; yläkerran pienasunnoilla on yhteinen wc 80+80 1991, Kaksi neljän asunnon yksikköä: asunnoissa oma 2011 minikeittiö ja oma kylpyhuone/wc 80 1991 Kussakin minikeittiö ja oma kylpyhuone/wc 205 1940 Itsenäisiä kohtuullisia asuntoja 254 27/98 Itsenäisiä kohtuullisia asuntoja 80+80 1991 Kaksi neljän asunnon yksikköä, jotka kunnostettiin ja siirrettiin ylemmäs 2014 80+80 2013 Kaksi neljän asunnon yksikköä, 64 17 Vuokra-asuntojen sijoittamista hankaloittaa tonttitarjonnan ja kaavoituksen lisäksi ns. nimby-ilmiö (Not In My Back Yard, "ei minun takapihalleni"), mitä Lohjallakin on esiintynyt. Erityiset pienasuntokohteet ovat osoittautuneet toimivaksi konseptiksi. Riittävän asuntokannan varaaminen erityisasutettavien käyttöön on kaupungin kannalta kokonaistaloudellista. Tilapäismajoitus on kallista ja se lisää toimeentulotukimenoja. Tutkimuksissa ja selvityksissä on todettu asunnottomuuden suoraan lisäävän terveyskeskuspalvelujen, erikoissairaanhoidon ja päihdehuollon erityispalvelujen käyttöä. Vakituinen, asumistasoltaan tyydyttävä asunto lisää elämänhallintamahdollisuuksia. Se luo myös edellytyksiä kuntoutumiselle ja sosiaali- ja terveyshuollon avopalvelujen käytölle laitoshoidon sijasta. Vuokra-asuntojen on tarkoituksenmukaista sijaita alueella, jossa julkiset kulkuyhteydet ja palvelut ovat vähintään kohtuulliset. Asuntojen liiallinen hajauttaminen voi joidenkin asukkaiden kannalta olla ideaalinen, mutta se on kallis vaihtoehto. Erityisille ryhmille suunnattujen asuntojen keskittäminen siten, että samassa paikassa on noin kahdeksan asuntoa, on tukipalvelujen kannalta tarkoituksenmukaista. Se sisältää häiriöiden kasaantumisriskin, mutta käytännössä niiltä on lähes tyystin vältytty. Täydellisiä sijaintipaikkoja ei löydetä koskaan. Toimintaa ei voida toteuttaa koskaan täysin riskittömästi, mutta yllä mainitut toimintatavat vähentävät häiriön riskiä oleellisesti. Lohjan kaupungin kannalta suurin riski on asuntojen puute, jolloin asunnon tarpeessa olevat syrjäytyvät yhä enemmän ja riski turvattomuutta tuottavien alakulttuurien muodostumisesta kasvaa. 5.4. Asunnottomat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää tietoja kuntien asunnottomuudesta. Asunnottomuus on erityisesti Helsingin ja suurten kaupunkien ongelma. Marraskuussa 2014 tehdyn selvityksen mukaan Lohjalla oli 13 asunnotonta, joista naisia oli kaksi ja alle 25-vuotiaita kuusi. Suurin osa asunnottomista kertoo majailevansa tilapäisesti sukulaisten tai ystävien luona. Asunnottomien määrää eri vuosina ei voi alla olevassa tilastossa täysin suoraan verrata toisiinsa, sillä luvut pohjautuvat pääosin sosiaalityöntekijöiden arvioihin ja niihin vaikuttavat siten myös subjektiiviset tulkinnat ja määritelmät. 1990-luvun alun luvuissa näkyy voimakas työvoima- ja asuntopula Lohjalla, minkä syvä taloudellinen lama taittoi. 18 Lohjan kaupungin käytössä on Y-säätiön kautta välivuokrattuja asunnottomille tarkoitettuja pienasuntoja noin 45. Ne sijaitsevat taajamissa tavallisissa kerrostaloissa. Vuosina 2012 - 2015 toteutettiin ARA:lta avustusta saanut asumisneuvontahanke Teltasta tupaan. Sen päätavoite oli tukea syrjäytymisvaarassa olevien asunnottomien tai pitkästä kuntoutuksesta palaavien päihde- ja mielenterveyskuntoutujien itsenäisen elämän ja asumisen onnistumista. Hankkeeseen mukaan otettavat henkilöt seulottiin moniammatillisessa tiimissä ja asumisneuvoja tapasi asiakkaita säännöllisesti vuoden ajan. Asiakkaan lähtökohdista riippuen myös muunlaisia tukipalveluja oli käytössä. Hankeen aikana jalostuneet toimintatavat todettiin käytännön työssä niin hyviksi, että niiden juurruttaminen mm. asumisneuvonnan työkäytäntöihin aloitettiin hankkeen päättymisen jälkeen. 5.5. Maahanmuuttajat ja pakolaiset Lohjalla oli vuoden 2014 lopussa 1 385 ulkomaan kansalaista, 2,9 prosenttia väestöstä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat virolaiset (609), venäläiset (113), turkkilaiset (70) ja thaimaalaiset (67). Lohjalla puhui vuoden 2014 lopussa äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea yhteensä 1 726 henkilöä. Vieraskielisten osuus Lohjan väestöstä on 3,6 prosenttia. Lohjalla asuva väestö puhuu suomen, ruotsin ja saamen lisäksi yhteensä 59 eri äidinkieltä. Yleisimpiä vieraskielisten äidinkieliä ovat viro (622), venäjä (293), turkki (102) ja thai (81). Lohjan kaupunki on syksyllä 2015 vastaanottanut 30 kiintiöpakolaista Syyriasta. Heidän äidinkielensä on arabia. Lohjalla on voimassa oleva, kaupunginvaltuustossa 15.5.2013 hyväksytty kotouttamisohjelma, joka tulee kotouttamislain mukaan tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Kotouttamislain mukaan ohjelma sisältää suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista sekä yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaiseen asumiskulttuuriin edistetään kotouttamisohjelman mukaisesti. Asumisen ohjaukseen, neuvontaan ja tukeen haetaan hankerahoitusta yhdessä kolmannen sektorin kanssa. 5.6. Nuoret ja opiskelijat Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä/Länsi-Uudenmaan ammattiopisto Luksia tarjoaa asumismahdollisuuksia erityisesti niille opiskelijoille, joiden koulumatka on hankala tai liian pitkä päivittäiseen kulkemiseen. Ammattiopiston yhteydessä Harjulla on opiskelija-asuntola 90 opiskelijalle (Toivonkatu 4). Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän omistuksessa on myös Kiinteistö Oy Lohjan opiskelija-asunnot Oy, joka ylläpitää opiskelija-asuntoja Ojamon Voudinpuistossa (Rusthollinkatu 2) ja Gunnarlassa (Eloniemenkatu 27). Asuntoihin ovat etusijalla ammattiopiston täysi-ikäiset opiskelijat. Asuntoihin voivat hakea myös Laureaammattikorkeakoulun opiskelijat. Lohjan kaupunki myi osuutensa (16,8 %) kiinteistöosakeyhtiöstä ammattikoulutuskuntayhtymälle joulukuussa 2011. 19 Opiskelija-asuntotilanne Lohjalla on varsin hyvä. Ojamon soluasunnoissa on vajaakäyttöä etenkin keväällä, joten asuntorakenteen kehittämiseen lienee tarvetta. Lastensuojelullisista syistä huostaan otettuina ja sijoitettuina olleet täysi-ikäisyyden saavuttaneet nuoret ovat oikeutettuja jälkihuollon palveluihin. Nuorilla on tarvittaessa subjektiivinen oikeus asuntoon. Jälkihuoltonuorille on tarkoituksenmukaista osoittaa vuokra-asuntoja normaalista asuntokannasta, jolloin leimaantuminen vältetään. Tulevassa vuokra-asuntotuotannossa huomioidaan itsenäistyvien ja työssäkäyvien nuorten asunnon tarve rakentamalla riittävästi pieniä asuntoja. Asunnon hakijoista noin 65 prosenttia on yksin hakevia. Varmistamalla nuorille asuntoja tuetaan heidän itsenäistymistään, työssäkäyntiään ja elämänhallintaansa sekä ehkäistään syrjäytymistä. 6. ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET Lohjan kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet on ryhmitelty seuraavassa yleisiin tavoitteisiin ja Lohjan Vuokra-asunnot Oy:lle (Lova) määriteltäviin tavoitteisiin. 6.1. Yleiset tavoitteet Huomioidaan asumisen monimuotoisuus tavoitteena elävä kaupunkikeskusta ja maaseutu nivottuna toimivaan nauhakaupunkirakenteeseen; sovitetaan yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet, yhteiskunnan tarpeet ja kestävä kehitys. Kehitetään kaupungin eri alueita tavoitteena turvalliset ja terveelliset asuinympäristöt, jolloin samalla ehkäistään asuinalueiden sosioekonomisen rakenteen yksipuolistumista ja eriarvoistumista eli segregaatiota. Turvataan aktiivisella kaavoituksella, että kaupungin tontteja on luovutettavissa riittävästi myös valtion tukemaan asuntotuotantoon. Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys, jotta väestönkehityksen, asuntomarkkinoiden tasapainon, kehittyvä elinkeinoelämän, osaavan työvoiman saannin varmistaminen sekä asumisväljyyden muutokset voivat toteutua. Ehkäistään syrjäytymistä ja asunnottomuutta eri toimijoiden (kaupungin eri toimijat, viranomaiset, kolmas sektori) tiiviillä yhteistyöllä. Edistetään kohtuuhintaista asuntotuotantoa erityisesti vuokra-asumisessa ja pyritään takaamaan jokaiselle elämäntilanteeseen sopiva kohtuullinen asunto. 20 6.2. Tavoitteet Lohjan Vuokra-asunnot Oy:lle (Lova) Konserniohjaus Uusi kuntalaki tulee voimaan osittain 1.5.2015 ja osittain 1.7.2017. Sen 47 §:n mukaan omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä vaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. Toimenpiteet voivat liittyä ainakin perustamissopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, muihin sopimuksiin, henkilövalintoihin, ohjeiden antamiseen kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille sekä muuhun kunnan määräysvallan käyttöön. Kuntalain 48 §:n mukaan omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön hallituksen toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Konserniohjeita sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. Konserniohjeissa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeudesta velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa konsernin sisäisistä palveluista kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimittämisestä kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. Lohjan kaupungin konserniohjeet laaditaan vuonna 2016 kokonaan uudelleen, mitä uusi kuntalakikin käytännössä edellyttää. Samalla vuokraasuntoasioiden ja muidenkin vielä vuoden 2015 ajan perusturvatoimen vastuulle kuuluvien asuntoasioiden valvonta ja ohjeistus määritellään: Kaupungin hallintosääntöön tehdään tarvittavat määritykset samalla, kun konserniohjauksen valmistelu siirtyy tältä osin keskushallintoon. Lohjan kaupungin kokonaan omistaman tytäryhtiön Lohjan Vuokraasunnot Oy:n (Lova) toiminta on kuntalain 6 §:n mukaisesti kunnan toimintaa. Lovan toimintaa ohjaa kaupunkikonserni, joskin operatiivisessa toiminnassa sillä on osakeyhtiölle kuuluva itsenäisyys vastuineen. 21 Lovalle asetettavat tavoitteet: Yhtiö edistää vuokra-asumista siten, että jokaisen lohjalaisen asunnontarvitsijan on mahdollista saada kohtuuajassa tarvettaan vastaava asunto riippumatta sosiaalisesta asemastaan. Yhtiön omistamissa taloissa on monipuolinen asukasrakenne, mikä vähentää eriytymistä ja ehkäisee syrjäytymistä. Yhtiö kantaa vastuuta myös syrjäytymisvaarassa olevien lohjalaisten kohtuullisesta asumisesta. Yhtiön asukasvalinnoissa noudatetaan perusturvalautakunnan 24.11.2015 vahvistamia periaatteita. Onnistuneilla asukasvalinnoilla vähennetään myös ahdasta ja puutteellista asumista ja pysytetään eri alueiden ja eri talojen asukasrakenteet monipuolisina. Yhtiö varmistaa tehokkaalla hallinnolla ja taloudenpidolla, että kaupungin omistuksen arvo yhtiössä säilyy, vuokrat pysyvät asuntojen kuntoon ja varustetasoon nähden kohtuullisina sekä käyttöaste korkeana, vuokrien tasossa huomioidaan asuntojen alueellinen kysyntä ja tarjonta, yhtiön lainakanta on konvertoitu tarvittavilta osiltaan. Yhtiö rakennuttaa uutta vuokra-asuntotuotantoa tarpeen mukaisesti siten, että tavoitellaan 50 vuokra-asunnon rakentamista vuosittain Lovan uustuotantona kuitenkin huomioiden, että rakentamisen hinta ja muut olosuhteet ovat uudistuotannolle otolliset. Yhtiön uustuotannossa painotetaan pienten asuntojen määrää ja sitä, että rakennettavalle alueelle on riittävästi vuokra-asuntojen kysyntää myös pitkällä aikajänteellä. Uudet vuokra-asunnot sijoitetaan sujuvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan ja esteettömien asuntojen tarve huomioidaan. Yhtiö uudistaa riittävän usein 5-10 vuoden peruskorjaussuunnitelman, jonka mukaisesti koko yhtiön asuntokannan kunto arvioidaan ja tarvittavat toimenpiteet suoritetaan. Samalla edistetään mahdollisuuksien mukaan hissirakentamista sekä asuntojen esteettömyyttä ja turvallisuutta. 22 Yhtiö käyttää hyväksi täydennysrakennusmahdollisuudet, jotta palveluverkon ja liikenneyhteyksien kannalta optimaaliset sijaintipaikat voidaan hyödyntää ja esteettömien asuntojen määrää voidaan lisätä. Yhtiö osallistuu aktiivisesti asuntoalueiden viihtyisyyden kehittämiseen ja muutoinkin mahdollisuuksiensa mukaan vuokraasuntomarkkinoiden säilymiseen toimivina. Yhtiö huomioi aktiivisesti eri alueiden ja eri talojen vuokratasoissa sen, että vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen kaupungin eri alueiden välillä voi edistyä. Yhtiö huolehtii osaamisestaan siten, että sitä palvelee riittävä määrä teknisen ja taloudellisen/hallinnollisen koulutuksen saanutta henkilöstöä mukaan lukien asumisneuvontaosaaminen. Yhtiö kilpailuttaa ja/tai muutoin organisoi kiinteistönhoitopalvelut sekä muut tukipalvelunsa ja hankintansa tehokkaasti ja asukaslähtöisesti. Yhtiö huolehtii asukasdemokratian kehittämisestä yhdessä asukkaiden kanssa. Yhtiö hallinnoi, kehittää ja järjestelee kiinteistöomaisuuttaan aktiivisesti asunto-ohjelman osoittamaan tarpeeseen siten, että asuntokanta on kaikissa kaupunginosissa tehokkaassa käytössä. Yhtiö järjestää palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Yhtiön toiminnassa otetaan kaikessa toiminnassa huomioon uuden kuntalain mukaisesti kuntakonsernin kokonaisetu. 23
© Copyright 2024