SynergosViews 2015 - Tampereen yliopisto
Synergos TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTAMISKORKEAKOULU • TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS synergosviews Näköaloja maailman sykkeeseen ASIAKASLEHTI 10/2015 u Views 1 25 vuoden kasvutarina osoittaa: PALVELUTALOUS LUO KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ tulEvAN HAHMOttAMiSEKSi on hyvä tuntea ja dokumentoida mennyttä. Siksi tämän kirjoituksen tarkoituksena on viivähtää hetki menneessä ja kertoa tiivistetysti Synergosin 25 vuoden kasvutarina. vuotta yksikkö toimi budjettirahoitteisena. vuoden 1996 alussa ansaintalogiikkaan piti tehdä muutos. Professori Uolevi Lehtinen antoi kolme kuukautta aikaa selvittää, voisiko yksikkö rahoittaa toimintansa tulorahoituksella ja olla elinkelpoinen. toimintatavan muutos oli hyvä kasvun sysäys. Saimme aikaiseksi tasaisen kasvun yli kymmeneksi vuodeksi ajanjaksolla 1996–2006. Onnistuimme asiakaslähtöisessä tuotekehityksessä, yhdistimme tutkimuksen koulutusohjelmiin, saimme aikaiseksi jo vuonna 2002 Suomen ensimmäisen työhyvinvoinnin professuurin, ja panostimme palvelujen, kaupan ja matkailun toimeksiantoihin. Henkilökunnan osaaminen kasvoi myös kehityksen mukana. Saimme tehdä läheistä, avointa ja innostavaa yhteistyötä monien tahojen kanssa. Jopa Eu:n rakennerahastojen ensimmäinen kausi oli suoraviivaista tekemisen meininkiä, jolloin ei turhia aikailtu ja hallintoa paisuteltu, kun laadukas tutkimus- tai koulutusidea paketoitiin käyttökelpoiseksi palveluksi tai hankkeeksi. vuonna 2005 yksikkö siirtyi kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnasta osaksi Kauppakorkeakoulua ja sen nimeksi tuli tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. uusi nimi valikoitui yksikön nimeksi yhteisöllisen viestin vuoksi. Synergos tarkoittaa yhdessä tekemistä, yhdessä saavuttamista ja yhteisvaikutusta tEKES-YHtEiStYöllÄ uuDEllE KASvu-uRAllE Synergosissa tapahtuneet organisaatiomuutokset vuodenvaihteessa 2007–2008 heijas- tuivat melko nopeasti yksikön toimintaan ja liikevaihto laski kolmanneksen. Nopeat korjausliikkeet käänsivät yksikön takaisin kasvu-uralle. Palasin vuoden pituiselta tutkimusvapaalta loppukeväästä 2008 ja käynnistimme uuden kasvusuunnitelman välittömästi. uusi kasvu-ura löytyi muun muassa tekesin ja ministeriöiden rahoittamista tutkimushankkeista. Ne ovat seitsemän viime vuoden aikana keskittyneet muun muassa työhyvinvointiin, palvelujen ja kaupan liiketoimintakonsepteihin, palveluinnovaatioihin sekä viimeksi palvelutalouden jaetun arvon teemoihin. Nelivuotinen palveluinnovaatiokeskushanke puolestaan sysäsi liikkeelle monia aihepiiriin liittyviä pitkäkestoisia kehitysaskeleita mukaan lukien palveluliiketoiminnan koulutusmoduulit, Johtamiskorkeakoulun palvelujen ja kaupan professuurin sekä Synergosin monitieteellisen palvelutalouden tiimin. tampereen yliopistossa tehtiin vuoden 2011 alussa suuri rakenteellinen uudistus. Kauppatieteet, hallintotieteet ja politiikan tutkimus yhdistettiin sitä varten perustettuun Johtamiskorkeakouluun ja Synergos jatkoi Johtamiskorkeakoulun palveluyksikkönä. Samalla entisen täydennyskoulutuskeskuksen johtamiskoulutus liitettiin Synergosin toimintaan. Muutosta valmisteltiin huolella ja toteutettiin maltilla. täydennyskoulutuksen integrointi Synergosiin onkin sujunut mallikkaasti. Olemme onnistuneet yhdistämään molempien toimintakulttuurien vahvuudet ja osaamisen yhdeksi kokonaisuudeksi sekä monipuolistamaan yhteis- kiksi Moskovan valtionyliopiston kanssa jo kahdesti toteutettu koulutusvientiohjelma venäjän tuleville johtajille. Synergos on jo itsessään kasvutarina tiedontuottajasta kehittäjäkumppaniksi. tämän päivän haasteena on palvelutalouden kasvu ja työllisyys. Siksi Synergos juhlii 25 vuoden historiaa työn merkeissä tarjoamalla yksityiselle ja julkiselle sektorille näköaloja maailman sykkeeseen. ❐ Synergosin siluetti ja logo viestittävät Näköaloja maailman sykkeeseen -asiakaslupausta. kunnallista vaikuttavuutta. lisäksi kannattavuus on saatu erittäin hyväksi johtuen hierarkiatasojen vähyydestä ja työtehtävien järkevästä jaosta sekä henkilökunnan aktiivisuudesta. Muutimme vuonna 2012 Johtamiskorkeakoulun yhteisiin tiloihin Pinni A:han. uudet rakenteet ja tilat mahdollistivat entistä kiinteämmän yhteistyön Johtamiskorkeakoulun kaikkien asiantuntijoiden kanssa. tämä on tuonut paljon hyvää. Konkreettisia voittoja tästä yhteistyöstä ovat muun muassa Public MBA -ohjelman käynnistyminen ja monitieteelliset arviointiryhmät, siitä esimerkkinä vuodenvaihteessa julkistettu tampereen kaupungin toimintamallin arviointi. Kansainvälistymisestä kertoo esimerk- Harri Talonen kehitysjohtaja, tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos u tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Neljännesvuosisadan ajan yksikkö on tarjonnut kasvun siemeniä yhteistyökumppaneille ja omalle henkilöstölle. Samalla yksikkö on kasvanut pienestä budjettirahoitteisesta tutkimuskeskuksesta tulorahoituksella toimivaksi 35 asiantuntijan tutkimus- ja koulutuskeskukseksi. toiminta alkoi syksyllä 1990 Pirkanmaan liiketaloudellinen tutkimuskeskus -nimellä. viisi Synergosin 25 vuoden tarina liikevaihtokuviolla kuvattuna. u synergosviews KASvuN SiEMENiÄ JA tEKEMiSEN MEiNiNKiÄ Synergos aloitti toimintansa samana vuonna kuin Tampere-talo, ja Synergosin ensimmäinen tutkimus käsitteli Tampere-talon taloudellisia vaikutuksia. synergosviews Synergos views -lehden viime numerossa aloitimme kirjoitus- ja haastattelusarjan otsikolla uudistuva palveluyhteiskunta 2040. Jutuissa ennakoidaan lähivuosien kehityspolkuja ja näköaloja sekä luodaan kuvaa 25 vuoden tulevasta taipaleesta. Eteenpäin katsottuna ajanjakso tuntuu pitkältä, mutta sama aika taaksepäin tarkasteltuna on lentänyt kuin siivillä. 2 3 Näköaloja HEIKKILÄ-TAMMI Kuva: Mika Kanerva – Nykyisin on ryhdytty puhumaan fyysisten tilojen kautta johtamisesta. Miten esimerkiksi toimistotilat on mahdollista suunnitella sellaisiksi, että henkilöstön innovatiivisuus kasvaa, Kirsi Heikkilä-Tammi sanoo. innovaatiot ja luovuus kuuluvat kaikille. Osallistamalla työntekijöitä mukaan työyhteisön kehittämiseen parannetaan heidän hyvinvointiaan. Saako työpaikalla 4 Puhutaan työpaikkainnovaatioista, joiden avulla pyritään kehittämään samanaikaisesti organisaation tuloksellisuutta ja työelämän laatua. HENKilöStö MuKAAN iNNOvAAtiOtOiMiNtAAN innovaatioiden ja luovuuden tulisi kuulua kaikille. Esimerkiksi viime vuonna valmistuneen MEADOW -tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että henkilöstön osallistuminen tuotteita ja palveluja kehittäviin tiimeihin, henkilöstön vaikutusvalta omaan työhönsä sekä yhteistyö oman työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa ennustavat innovatiivisuuden ja työn imun toteutumista työssä. On myös puhuttu organisatorisesta luovuudesta ja siitä, kuinka koko henkilöstön luova potentiaali olisi tärkeää saada liikkeelle ja ottaa osaksi työn tekemisen kokonaisuutta. tämä on mahdollista työntekijöitä osallistamalla ja ottamalla heidät mukaan työyhteisön sekä työn kehittämiseen. Nämä ovat keskeisiä toimintatapoja tuotettaessa myös hyvinvointia. On todettu, että tämän kaltaisen toiminnan seurauksena työhyvinvointi lisääntyy erityisesti muutostilanteissa. Miten tämä tapahtuu? Kuinka työpaikalla on mahdollista olla luova? Mitkä asiat edesauttavat luovuutta työssä? Miten ideoista syntyy innovaatioita? Organisaatioiden edellytyksinä luovuuden vahvistamisessa ovat ainakin seuraavat asiat: organisaation ilmapiiri, johtamistyyli, resurssit ja taidot, organisaatiokulttuuri sekä järjestelmät ja rakenne. SElKEÄ tAvOitE JA viSiO tuKEvAt luOvuuttA ilmapiiriin kuuluvat työyhteisön henki ja vuorovaikutuksen tavat. Onko organisaatiossa mahdollisuuksia vapaaseen vuorovaikutukseen, ja onko sellaiselle aikaa ja tilaa? Kuinka tiedonkulku mahdollistuu yhteisössä? Miten on mahdollista toimia yhdessä? Resurssit ja taidot liittyvät keskeisesti osaamiseen. Onko osaamista mahdollista kehittää monipuolisesti niin, että uusia ideoita voi syntyä? tarvitaan aikaa myös henkilöstön keskinäiselle vuorovaikutukselle. tämä puolestaan vaatii taloudellisia resursseja. Organisaatiokulttuuri vaikuttaa myös siihen, ovatko organisaation arvot tukemassa tämänkaltaista toimintaa. taustalla olevat olettamukset ja uskomukset vaikuttavat hyvin paljon toimintaan motivoitumiseen. Myös erilaiset toimintajärjestelmät tulisi rakentaa innovatiivisuutta tukeviksi. Jäykät ja hierarkkiset rakenteet estävät luovuutta. Myös palkitsemisjärjestelmään tulisi lisätä uuden luomista tukevia elementtejä. lisäksi johtamisella on suuri merkitys siinä, kuinka tämä kaikki organisaatiossa mahdollistuu. Selkeä tavoite ja visio, joka on viestitty ymmärrettävästi kaikille, tukee työntekijän omaehtoisen motivaation kehittymistä. uutena alueena johtamiseen on tullut muun muassa fyysisten tilojen kautta johtaminen. Kuinka esimerkiksi toimistotilat on mahdollista suunnitella sellaisiksi, että henkilöstön innovatiivisuus kasvaa? Synergosissa tutkitaan parhaillaan tekesin rahoittamas- sa innoPresence-hankkeessa työyhteisön innovatiivisuuden kehittymistä läsnäolon ja yhteisöllisyyden lähtökohdista. tutkimus toteutetaan perinteisellä teollisuudenalalla, jossa sekä työntekijöille että esimiehille on mahdollistettu läsnäolotaitojen (mindfulness) harjoittaminen. He ovat yhdessä toteuttaneet myös uudenlaista vuorovaikutusta ja luovien menetelmien avulla pohtineet omaa toimintaansa. työskentely on sallinut hiljen- tymisen ja pysähtymisen työssä sekä mahdollisuuden yhteisesti keskustella ja käsitellä työhön liittyviä asioita. tällainen toimintatapa on johtanut oivalluksien syntymisen. tutkimuksen tulokset julkistetaan vuoden 2015 lopussa. ❐ Kirsi Heikkilä-Tammi tutkimusjohtaja, tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos synergosviews VIELÄ jokin aika sitten innovaatiot kuuluivat pääasiassa teollisuusyritysten tuotekehitysyksiköille. Niissä asiantuntijat tekivät keksintöjä, jotka kaupallistettiin uusiksi tuotteiksi. viime vuosina innovaatioista on puhuttu monen mielestä ehkä jo kyllästymiseen saakka. Alueet ja kaupungit, oppilaitokset, yritykset ja hybridit ovat erityisesti olleet innovaatiotoiminnan keskiössä. viimeksi huomiota on suunnattu myös organisaatioiden ja työyhteisöiden innovatiivisuuteen. Suomen työelämän kehittämisstrategiassa vuoteen 2020 todetaan innovoinnin, tuottavuuden sekä työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen kilpailukyvyn edellytyksiksi. Muutokset tuotannossa, palveluliiketoiminnan kehittäminen ja inhimillisen pääoman hyödyntäminen ovat syitä, joiden takia halutaan vahvistaa erityisesti henkilöstön innovatiivisuutta. Jatkuva uusiutuminen on tarpeen. u u synergosviews olla luova? 5 Näköaloja ANTTIROIKO Kuva: Mika Kanerva Mitä vastuullisemmin yritykset toimivat, sitä vähemmän tarvitsemme julkista hallintoa intressien kokoajana, portinvartijana ja palvelujen tuottajana. Yhteiskuntavastuu – viherpesusta liiketoiminnaksi – tänä päivänä yhteiskuntavastuu ulottuu kaikenkokoisiin yrityksiin ja kaikkiin toimintoihin, sanoo Ari-veikko Anttiroiko 6 vElvOittAA JOKAiStA YRitYStÄ Yhteiskuntavastuu ymmärretään nykyisin toisin kuin muutama vuosikymmen sitten. vielä 1990-luvulla se oli lähinnä niiden monikansallisten yritysten asia, joilla oli tarvetta ja varaa erityisesti ympäristövastuun korostamiseen. tänä päivänä yhteiskuntavastuu ulottuu kaikenkokoisiin yrityksiin ja kaikkiin toimintoihin, strategisista valinnoista työoloihin. Yrityksiltä odotetaan läpinäkyvyyttä, luotettavuutta, yhteisöllisyyttä sekä vastuun ulottamista tuotteiden koko elinkaareen ja arvoketjuun. Yhteiskuntavastuu on osa tavanomaista liiketoimintaa, kuten YK:n global compact -kumppanuusohjelman johtaja Georg Kell on korostanut artikkelissaan the guardian -lehdessä (13.8.2014). vastuukeskustelun sisäistämisellä näyttää olevan kaksi juurta. Hallitsevaan keskusteluun voidaan viitata vaikkapa käsitteellä yhteiskuntavastuu 1.0. Se on jatkumoa suuryritysten kampanjakeskeiselle ”viherpesulle”, jota ovat vahvistaneet sellaiset ulkoiset tekijät kuin kansainväliset aloitteet ja standardoidut käytännöt. Hyvän esimerkin tarjoaa edellä mainittu global compact -ohjelma, jossa tuhannet yritykset ovat mukana parantamassa ihmisoikeuksia, työoloja ja ympäristöä. vastuukeskustelun toinen juuri johtaa käsitteeseen yhteiskuntavastuu 2.0, joka palautuu yrittäjän sisäistyneeseen näkemykseen yhteiskuntavastuusta luonnollisena osana liiketoimintaa. Monet siihen yhdistetyt tekijät liittyvät sosiaalisen median nousun myötä yleistyneisiin toimintaperiaatteisiin. vAStuuN KÄSitE ON MuuttuNut NOPEASti Yhteiskuntavastuu kehittyy nopeassa tahdissa toimintaympäristömme monimutkaistuessa. Kun jähmeitä rakenteita puretaan ja toimijoiden suhteet monimuotoistuvat, samalla joudutaan pohtimaan uudelleen myös vastuukysymyksiä. Kestoaiheet, kuten ilmastonmuutos, ihmisoikeudet ja sääntely, ovat saaneet rinnalleen uusia keskusteluteemoja, kuten ”ison datan” mahdollistaman rikkaan tiedon jakamisen sekä vapaaehtoistyön, johon yrittäjähenkiset toimijat osallistuvat yhä enemmän muun muassa sosiaalisen median kautta. Yhteiskuntavastuun toteu- YHTEISKUNTAVASTUU 1.0 ilmastonmuutos tuksessa sinänsä tärkeiden vastuukoodien noudattamisen ohella korostuu innovatiivisuus eli aidosti uutta luova tapa pyrkiä vastaamaan aikamme ympäristö- ja sosiaalisiin ongelmiin – ja nimenomaan paikallistasolla. Yritykset ankkuroituvat tulevaisuudessa yhä enemmän eettisiin periaatteisiin, jotka näkyvät muun Elinkaariajattelu Jakaminen ja omaehtoisuus vastuunormit Periaatteet Sisäistäminen luova yhteisöllisyys läpinäkyvyys vapaaehtoistyö muassa sektorirajat ylittävinä kumppanuuksina sekä tuotteiden ja niiden elinkaarien eettisenä arviointina. Keskittyminen vain niihin toimintoihin, joihin yritykset voivat vaikuttaa pelkästään oman organisaationsa puitteissa, korvautuu osallistuvammalla ja yhteisöllisemmällä tavalla lähestyä vastuukysymyksiä. YHTEISKUNTAVASTUU 2.0 Osallisuus vAStuulliSuuS uuDiStAA KOKO YHtEiSKuNNAN Yhteiskuntavastuukysymysten painoarvo kasvaa meilläkin suomalaisyritysten kansainvälistyessä ja ulkomaisten yritysten toiminnan lisääntyessä kotimarkkinoillamme. Yhteiskuntavastuuta kasvattamalla voidaan edistää muun ohella yhteiskunnan rakenteellista uudistumista. Mitä vastuullisemmin yritykset ja sen rinnalla myös kansalaisyhteiskunta toimivat, sitä vähemmän itse asiassa tarvitsemme julkista hallintoa intressien kokoajana, portinvartijana ja varsinkaan palvelujen tuottajana. Julkisen sektorin toimintaan sisäänrakennettu pyrkimys yhteisen edun turvaamiseksi voidaan saavuttaa ainakin osittain eri toimijaryhmien yhteiskuntavastuuta vahvistamalla. Yhteiskuntavastuu kuuluu siten yhteiskuntamme rakenteellisen uudistumisen keskeisiin edellytyksiin. ❐ Ari-Veikko Anttiroiko dosentti, tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu synergosviews KESKUSTELU yritysten yhteiskuntavastuusta (corporate Social Responsibility, cSR) jäsentyi omaksi teemakseen 1960-luvun lopulta alkaen ja ammattimaistui 1990-luvulla. Keskustelun syntyyn vaikuttivat muun muassa ympäristökatastrofit, jotka tahrivat monen suuryhtiön maineen. Ehkä merkittävimmän käänteen keskustelussa saivat kuitenkin aikaan energiayhtiö Enronin systemaattiset kirjanpitorikokset ja niiden paljastumista seurannut konkurssi vuoden 2001 lopulla. Samassa vyyhdissä konsulttiyritys Arthur Andersen menetti täydellisesti asiakkaiden luottamuksen tuhottuaan Enronin tilintarkastukseen liittyviä dokumentteja. Syntyi tarve määrittää uudelleen, mikä on yrityksen vastuu sitä ympäröivälle yhteiskunnalle. ihmisoikeudet u u synergosviews Suuret teemat 7 Näköaloja SOTARAUTA Kuva: Mika Kanerva Entäpä jos alueet kehittyvätkin sattumalta ja useiden visioiden ristipaineessa? Innovaatioita – Monet Suomen alueet ja kaupungit elävät omassa umpiossaan ja pelkäävät outoutta, erilaisuutta, ristiriitoja ja epävarmuutta. Mutta mitä jos alueet kehittyvätkin useiden visioiden ristipaineessa ja osittain sattumalta? Näille sattumille on luotava tarttumapintoja, Markku Sotarauta sanoo. 8 tietysti kehitysalustoilla ristiinpölyttäen. Meidän pitäisi osata ristiinpölyttää toisiamme rikkomatta konsensusta. Kuulostaa jotenkin paradoksaaliselta. Onko tämä kuva 2010-luvun Suomesta ja onko tässä syy miksi olemme jäämässä jälkeen? Mitä jos alueet kehittyvätkin sattumalta ja useiden visioiden ristipaineessa? Mitä jos esimerkiksi Silicon valleyn huikea kehitystarina on sattuman satoa, ajassa kasautuneiden yksittäisten tapahtumien ketju. Entä voisiko olla niin, että Suomen menestys (unohdetaan viimeiset vuodet) ei olekaan visionaarisen innovaatiopolitiikan tai Nokian ansiota. Mitä jos niin vain pääsi käymään? tAPAuS SilicON vAllEY Silicon valley suorastaan ku- hisee osaavia ihmisiä, johtavia yrityksiä ja nykyään niin muodikkaita ”huippuyliopistoja”. täyttä yksimielisyyttä Silicon valleyn menestyksen syistä ei ole, mutta monia tärkeitä tapahtumia ja kehityskulkuja on nostettu esille. On mielenkiintoista miettiä, mitä olisi tapahtunut, jos Frederick Termanilla ei olisi ollut keuhkotautia ja hänen ei olisi tarvinnut muuttaa Bostonin kylmistä olosuhteista lämpimille seuduille. Yhdellä ihmisellä ei isossa kuvassa ole suurta merkitystä, mutta juuri terman antoi henkilökohtaisen lainan, omista rahoistaan, kahdelle lahjakkaalle opiskelijalle. Opiskelijoiden nimet olivat Hewlett ja Packard. Yrityshautomoilla on historialliset sankarinsa. Yksittäiset tapahtumat ovat yksittäisiä ja Silicon valley on monessa mielessä ääritapaus maailman alueiden joukossa. Sen jatkuvan uudistumisen salaisuudeksi on nostettu julkisen hallinnon investoinnit muun muassa sotateknologiaan sekä levoton, riskiä sietävä ja sitä etsivä, rikastumiseen tähtäävä ja pakkomielteisellä tavalla uutta luova kulttuuri. tähän kun vielä lisää sen, että alueen tutkimus- ja kehittämistehtävissä toimivista ihmisistä yli 50 prosenttia on muualta kuin uSA:sta, on sattuman tarttumapinta melkoinen. SAiKO SENAAtti AiKAAN 90-luvuN KEHitYKSEN? Suomesta tuli 1990-luvulla maailman erikoistunein maa informaatio- ja kommunikaatioteknologiassa. Aiemmin kuuli sanottavan, että Suomi nousi innovaatiovetoisen maailman kärkeen koko maailman ihailemalla innovaatiojärjestelmällä, rohkealla innovaatiopolitiikalla sekä Nokian taitavalla strategialla ja osaamisen ainutlaatuisuudella. voi toki olla niinkin, että meille syntyi puolivahingossa, mutta osin tietoisesti synnyttäen sattuman tarttumapintoja, jotka heilauttivat ajan kuluessa koko maan uudelle polulle. Entäpä jos Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti ei olisi vuonna 1886 jakanut yksityisille toimijoille satoja oikeuksia teleoperaattorintoimintaan? Olisivatko monet 1990-luvun kehityskulut jääneet toteutumatta? Senaatin ajatuksena ei tietenkään ollut kannustaa yritteliäisyyteen ja teknologian kehittämiseen, vaan tehdä venäjälle mahdollisimman hankalaksi ottaa haltuun sen ajan puhelinliikenne. tulevalle kehitykselle senaatin ratkaisu oli tärkeä. Suomeen syntyi kilpailua, paikallinen osaaminen alkoi kehittyä eri puolilla Suomea, ja vielä kun Ericssonin ja Siemensin annettiin tuoda aikansa parasta teknologiaa maahan, sattumalle alkoi kehittyä tarttumapintoja. Paikallinen osaaminen, kansainvälinen kilpailu ja ulkomaiset vaikutteet – siinä on sattumalle tarttumapintaa. MENEStYS vOi PiillÄ vAltAviRRAN vARJOSSA Suomessa kasvoi 1900-luvun alkupuolella silloisten valtavirtojen varjoissa sellaista osaamista, jonka arvoa kukaan ei osannut vielä tuolloin tunnistaa. Monien konservatiivisten kollegoidensa kauhuksi useat insinöörit harrastivat radioamatööritoimintaa. Asiastaan innostuneet ihmiset leikkivät sen ajan parhaalla teknologialla. Samalla yrityksiin kertyi sellaista piilo-osaamista, jonka arvo tunnistettiin vasta myöhemmin, ja jonka varaan monet myöhemmät menestystarinat rakentuivat. telekommunikaation standardisoiminen, puolustusvoimien ARP-projekti, NMt:n syntyminen ja sen avoimuus sekä pohjoismainen kilpailu alalla, jossa yleensä ei maailmalla kilpailtu, loivat varjoissa kasvaneelle osaamiselle tietä suurille markkinoille. Monissa tarinoissa kiehtovimpia ovat tulevaisuuden siemenet; oudot aikaansa edellä elävät ihmiset. Meistä muista kummallisia puhuvat ja outoja asioita tekevät ihmiset saattavat olla tulevaisuuden sankareita. vielä useammin he kuitenkin ovat sitä miltä vaikuttavat – outoja ja kummallisia. Yhtä kiehtovaa on julkisen hallinnon mahdollistava ja salliva rooli. Jotkut luovat pelikenttää ja sen sääntöjä toisille pelattavaksi. Parhaimmillaan pelikenttä ja pelaajat kehittyvät yhdessä. Monet Suomen alueet ja kaupungit elävät edelleen omassa umpiossaan ja pelkäävät aitojen innovaatioiden synnyttämää erilaisuutta, ristiriitoja ja epävarmuutta. Sattuman tarttumapinnat eivät synny sattumalta. ❐ Markku Sotarauta professori, tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu synergosviews KAHDENKYMMENEN viime vuoden aikana olemme oppineet vannomaan erikoistumisen, klustereiden ja innovaatiojärjestelmien nimeen. Olemme myös yrittäneet soveltaa yksiarvoiseen ja yksitavoitteiseen yritysmaailmaan kehitettyä strategista suunnittelua moniarvoiseen, monitavoitteiseen ja monivisioiseen aluekehittämiseen. Osa meistä julistaa jaetun strategian ilosanomaa innovaatioiden nimissä, osa taas vääntää puoliväkisin projekteja yhteisiltä näyttävien toimintalinjojen alle. Näinkö Suomi uudistuu? Onko todella niin, että kun yhdessä tunnistamme vision ja jaamme sen, ja kun luomme yhteiseen tulevaisuuteen johtavat yhteiset strategiat ja määrätietoisesti rahoitamme strategian mukaisia projekteja, Suomi kehittyy ja kukoistaa. tämä kaikki u u synergosviews sattuman tuolta puolen 9 Näköaloja HUSMAN & JOHANSON Kuva: Mika Kanerva Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suhteesta keskustellaan julkisuudessa jatkuvasti. Samalla tavoin pitäisi puhua julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välisestä suhteesta. Terveyshyödyt perustaksi uudistuksille u 10 Palvelujärjestelmäkeskustelussa on painottunut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suhteen tasapainottamisen tarve ja suurten kokonaisuuksien rakentaminen. Sen sijaan paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt hybridikoirien tavoin järjestelmien sekamuodot vaativat erityisyytensä huomioimista, hellää hoitoa ja riittävää ymmärrystä toimiakseen kunnolla. Kannammeko pian jokainen aktiivisuutta ja terveydentilaa mittaavaa ranneketta? Kehityssuunta on, että asiakkaat tuottavat entistä enemmän tietoa hoitohenkilökunnan päätöksenteon tueksi, Päivi Husman ja Jan-Erik Johanson sanovat. tiEtOvERKOt HYötYKÄYttööN uuteen arvonmuodostukseen ja arvoketjuihin terveydenhuollossa liittyvät tietoverkot ja suurten aineistojen hallinta tarkoittavat myös sitä, että asiakkaat tuottavat entistä enemmän itse tietoa hoitohenkilökunnan päätöksenteon tueksi. tämä tapahtuu esimerkiksi omatoimisella verenpaineen mittaamisella, liikuntaaktiivisuuden, unen ja ravinnon muistiin kirjaamisella sekä seuraamalla sähköisten palveluiden avulla omaa terveyden tilaa parhaimmillaan lähes reaaliajassa. Joskus hyötyajattelu on hyvin yksinkertaista. Hoitajan aktivoiva puhelinsoitto potilaalle liikuntaharrastuksen toteutumisesta voi edistää terveyttä enemmän kuin oireen hoito lääkärin vastaanotolla. Erikoissairaanhoidossa kerättävä tieto potilaiden itsearvioimista, elämänlaatuun perustuvista kokemuksista auttaa hoitoketjujen kehittämistä siten, että valitut hoitomenetelmät tukevat oikea-aikaista ja tarpeenmukaista kuntoutumista kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. työterveyshuollossa riittävä tieto asiakasyritysten tarpeista ja työpaikan työoloista, työn piirteistä, työyhteisön tilasta ja osaamisvaatimuksista auttaa ennaltaehkäisevän toiminnan tehostamista ja parantamaan yksittäisten potilaan hoitoa. tekniset ratkaisut ja järjestelmien kehittäminen voivat helpottaa terveyden edistämistä, mutta ne ovat lopulta vain välineitä tavoitteiden toteuttamisessa. MONiÄÄNiSYYS vOiMAvARAKSi viime aikoina muodikkaaksi tulleessa verkostoajattelussa korostetaan sosiaaliseksi pääomaksikin kutsutun epävirallisen ja tasavertaisuuteen perustuvan yhteistoiminnan merkitystä. Suomessa suhteellisen hyvin toimiva hallinto, usko toiminnan järkiperäisyyteen, luottamus päätösten tietoperusteisuuteen ja aktiivinen osallistuminen yhdistystoimintaan tuottavat kansainvälisestikin ylivertaiset lähtökohdat verkostojen toiminnan tuloksellisuudelle. terveyden edistämiseen pyrkivään tai muuhunkaan tavoitteelliseen sosiaaliseen toimintaan on kuitenkin turha ladata perusteettomia odotuksia. Epäviralliset verkostot tuottavat terveyteen liittyvää lisähyötyä, jos niiden toiminta suunnitellaan huolellisesti ja verkostossa on mukana aktiivisia, muita yhteen sitovia, koossapitäviä voimia. Käskyttäminen ja itsevaltainen määräily eivät kuulu verkostojen toimintaan. Siksi niiden ylläpito merkitsee jatkuvaa sovittelua ja moniin kumppaneihin suuntautuvaa yhteydenpitoa, moniäänisyyden sietämistä ja sen hyödyntämisosaamista. tERvEYDENHuOltOA tutKitAAN lAAJASti tampereen yliopisto ja työterveyslaitos johtavat 2014–2018 laajoja tekes-rahoitteisia NodeHealth - ja E-arvonluonti -tutkimushankkeita. Niissä pureudutaan Suomen terveydenhuollon uudistumisen keskeisiin ongelmiin, mahdollisuuksiin ja ratkaisuihin. Monitieteisen tutkimuksen ytimessä ovat innovaatioiden synty, niiden käyttöönotto, diffuusio ja muovautuminen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon raja- pinnoilla sekä uusi arvonluonti ja uudenlaiset arvon olomuodot digitaalista murrosta elävässä maailmassa. tarkastelussa ovat muun muassa hallinnolliset rakenteet, johtaminen, positiivisen sääntelyn mahdollisuudet, palvelujen käyttäjiä aktivoiva osallistaminen sekä toiminnan tuloksellisuuden mittaaminen.❐ Jan-Erik Johanson hallintotieteen professori, tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Päivi Husman teemajohtaja, työterveyslaitos synergosviews synergosviews vAiHtOEHtOJA PAlvEluiHiN julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välinen suhde. Julkisen ja yksityisen sektorin rajapinta tiedonvälityksen, kirittämisen, vertailun, yhteistoiminnan ja kilpailun ulottuvuuksilla avaa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia yhdentyvillä eurooppalaisilla terveysmarkkinoilla. Julkisyksityinen toiminta terveydenhuollossa jää helposti katveeseen, koska sitä ei ole pidetty omana olemassaolon muotonaan. Julkisyksityistä toimintaa kuvaa hyvin labradorinnoutajan ja puudelin risteytys, labradoodle. Se on koirarotu, joka aiheuttaa vähän allergioita ja on tavattoman söpö, mutta kärsii monista toiminnallisista vaikeuksista ja terveydellisistä ongelmista. Kuntaomisteisiin terveysyhtiöihin sovelletaan välillä julkisen sektorin sääntelyä, välillä yritysten toimintaa ohjaavaa säännöstöä. vastaavasti julkisia organisaatioita palvelevat yritykset joutuvat sopeutumaan julkiselle sektorille ominaisiin avoimuuden ja yhteiskuntavastuun vaatimuksiin. Risteytettyjen u TERVEYSHYÖTYJEN tavoittelu pitäisi olla perustana, kun tehdään muutoksia terveydenhuollon järjestämiseen ja toimintoihin. Porterilaisen health gain -ajattelutavan mukaista terveyshyötynäkökulmaa voi pitää mullistavana paradigmaattisena uudistuksena tai innovaationa, jota vasten tarkasteltuna monet terveyttä edistävät rakenteelliset ja tekniset muutokset asettuvat uuteen valoon. terveyshyötyjä tavoiteltaessa julkisten ja yksityisten terveyspalvelujen toisiaan täydentävää potentiaalia ei saa jättää huomiotta, muuten terveydenhuoltoon kohdennetut sijoitukset ovat voimavarojen tuhlausta. 11 Uudistuva palveluyhteiskunta 2040 Kuva: Päivi Eskelinen – Vakuutusala terveyden ja hyvinvoinnin turvaajana puhuttaa alan toimijoita Euroopassa laajemminkin. Itse olen kiirehtinyt eurooppalaista tutkimusta, jolla tuettaisiin yhteisten palvelujen kehittämistä, keskinäisten vakuutusyhtiöiden Eurapco-allianssin hallitukseen kuuluva Erkki Moisander kertoo. vakuutusyhtiön kanssa on perinteisesti asioitu elämän suurissa käänteissä tai niihin varauduttaessa. Pitkälle digitalisoituneessa yhteiskunnassa vuorovaikutus voi muuttua jopa päivittäiseksi. Muutoksen aalloista suurimman, big datan, uskotaan myllertävän alaa pohjia myöten. Vakuutusyhtiön ja asiakkaan 12 palveluja, Moisander luettelee. Kasvunäkymät terveys- ja hyvinvointisektorilla kiinnostavat erityisesti, mutta toistaiseksi vakuutusala odottaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa uudistusta. Moisander veikkaa, että vuosikymmenen loppuun mennessä vakuutusyhtiöt kuitenkin nousevat tärkeään asemaan terveydenhuollon rahoitusta ratkottaessa. – Keskinäiset vakuutusyhtiöt ovat terveydenhuollolle turvallinen kumppani. Ne eivät ohjaa pääomia tai osinkoja ulkomaille, vaan kaikki käytetään palvelujen kehittämiseen, hän sanoo ja viittaa Suomen nykyisiin johtaviin terveydenhuollon yhtiöihin, joista moni on ulkomaisessa omistuksessa. KORvAuKSEN MAKSAJAStA HOiDON SuJuvOittAJAKSi vakuutusalalle vahvasti työntyvä digitalisoituminen uudistaa alan palvelumalleja, liiketoimintaa ja ansaintalogiikoita. Monikanavaisuus lisääntyy ja muuttaa kuluttajakäyttäytymistä. Roolit vaihtuvat, palveluntarjoajaa ohjaakin asiakas, joka vaatii palveluilta käytettävyyttä ja ketteryyttä. – Sähköisessä palvelukehityksessä tehdään töitä kiivaasti, mutta samalla pitää huolehtia asiakkaan kohtaamisesta reaalimaailmassa. lähitapiolan perinteisiä arvoja ovat paikallisuus, läsnäolo ja vahva asiakaslojaliteetti. Niillä luodaan tunneside asiakkaaseen, eikä tätä sidettä voi digitalisoida, Moisander sanoo. lähitapiolassa on jo laajennettu vakuutusyhtiön perinteistä roolia. vuosi sitten pilotoitu terveysHelppi-palvelu tuo uuden toimintamallin vapaaehtoiseen henkilövakuuttamiseen. ideana on, että sairastuttuaan asiakas ottaa ensi yhteyttä puhelinpalveluun, jossa terveydenhoitaja Tutkimusta ja koulutusta kehittämisen tueksi vakuutus-, pankki- ja sijoituspalveluja tarjoava lähitapiola syntyi lähivakuutus- ja tapiola-ryhmien fuusioiduttua vuonna 2012. Yhtiöryhmän pankkikumppaniksi tuli S-pankki. lähitapiolan alueyhtiöiden verkosto koostuu 20 keskinäisestä vakuutusyhtiöstä, joilla on lähes 1,5 miljoonaa omistajaasiakasta. Yhtiö on Suomen suurimpia henkilö- ja vahinkovakuuttajia. ohjaa asiakkaan oikeaan hoitoon hänet ensin haastateltuaan. Palvelu muuttaa vakuutusyhtiön roolin korvauksen maksajasta hoitoketjun sujuvoittajaksi ja asiakkaan tueksi. – terveysHelppi on uusi avaus meille tärkeällä kasvualalla. Omia sairaaloita emme aio rakentaa, vaan toimimme jatkossa alueellisesti suomalaisten sopimuskumppaniemme kanssa, Moisander kertoo. EliNtAvAt HiNNOittEluN POHJAKSi? Räjähdysmäisesti kasvava tieto, big data, muuttaa vakuutusalaa kenties eniten. Korvaamalla pitkäaikaista vahinkodataa jatkuvasti päivittyvällä, reaaliaikaisella datalla vakuutuksia voidaan hinnoitella uudella tavalla. Big datan ennustetaan tuovan alalle myös uusia toimijoita ja yrityksiä, jotka eivät ole perinteisesti tarjonneet vakuutuksia. Esimerkiksi google on ilmoittanut kiinnostuksestaan vakuutusmarkkinoille ja on jo ostanut Yhdysvalloissa vakuutusvälittäjiä. lisäksi google ja Apple kehittävät tahoillaan korkeaan teknologiaan ja älylaitteisiin perustuvaa autoa, joka markkinoille tultuaan uudistaisi ajoneuvovakuutusten hinnoittelun. Jo nyt markkinoilla on paikannustietoon perustuvia Synergos ja tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu ovat tukeneet toiminnan kehittämistä alueyhtiöissä. lähitapiolan tarpeisiin räätälöity Master-koulutusohjelma pilotoitiin Pirkanmaalla syksyllä 2014. Johdolle ja asiantuntijoille suunnattu ohjelma perustuu Synergosin tutkimukseen lähitapiolan uusien asiakkaiden asiakasarvon rakentumisesta ja vakuutusten siirrosta. järjestelmiä, jotka keräävät tietoa kuljettajan ajotavasta ja valitsemista reiteistä. – Samalla tavoin henkilövakuuttamisessa saatetaan jatkossa käyttää terveydentilaa mittaavia laitteita ja antureita. laitteiden keräämää reaaliaikaista terveystietoa sovellettaisiin riskienarvioinnissa ja vakuutustuotteiden hinnoittelussa, jolloin kunnostaan ja terveydestään huolehtiva saisi isommat bonukset ja vähemmän maksettavaa, Moisander visioi. Moisander uskoo, että asiakkaat hyväksyvät henkilökohtaisen tiedonkeruun, jos siitä on heille todellista hyötyä. – luottamus lunastetaan vastavuoroisuudella. On tietenkin mahdollista, että syntyy vastaliike ja osa asiakkaista asennoituu tietojen luovuttamiseen varovaisesti, hän arvelee. ❐ synergosviews – VAKUUTUSALA on ollut vuosikymmeniä hyvin konservatiivinen ja loivaliikkeinen, markkinoiden stabiili toimija. Muutos lähti toden teolla vauhtiin, kun alalle ryhdyttiin perustamaan finanssiryhmittymiä. Ensin ne olivat pankkien ja vakuutusyhtiöiden yhteenliittymiä, myöhemmin mukaan tulivat kaupan alan toimijat, sanoo lähitapiolan pääjohtaja Erkki Moisander. uudistumisen painetta alalle luovat ennen kaikkea teknologian kehittyminen ja yhteiskunnalliset muutokset. varsinkin väestön ikääntyminen on johtanut pohtimaan vakuuttamisen sisältöjä uudesta näkökulmasta, kuten voisiko vakuuttamalla turvata yksilön ja perheiden elämää nykyistä monipuolisemmin. – Omaisuus- ja henkilövakuuttamisen lisäksi tahdotaan tarjota kattavasti eläketurvaa, sijoittamis- ja varainhoitopalveluja, säästämisen asiantuntemusta sekä terveyden ja hyvinvoinnin u u synergosviews vuorovaikutus tiivistyy 13 Uudistuva palveluyhteiskunta 2040 Yritysten ICT-osaamista kehitett√äv√ä edelleen Palvelualojen työnantajat Palta oli mukana pari vuotta sitten järjestetyssä tuottavuusloikkahankkeessa, jossa kehitettiin pk-palveluyritysten tieto- ja viestintäteknisiä taitoja. Hankkeeseen osallistuneet yritykset ottivat käyttöön työtä helpottavia mobiililaitteita, ohjelmistoja ja pilvipalveluja sekä sujuvoittivat toimintaprosessejaan. Synergos seurasi, miten uudet käytännöt helpottivat yritysten arkea sekä selvitti pk-palveluyritysten kasvun esteitä. Hankkeessa ei keskitytty pelkästään viestintäteknologiaan. Esille nousivat myös johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisen tarpeet. PAltAn tänä keväänä valmistuneessa Kasvua digitalisaatiosta 2015 -selvityksessä tuli selvästi esille yhteys palveluyritysten kasvun ja digitalisaation välillä. – Se, miten hyvin digitalisaation mahdollisuudet näkyvät yritysten strategiassa, korreloi voimakkaasti yrityksen kasvun kanssa. toisaalta 35 prosenttia palveluyrityksistä ei näe lainkaan digimahdollisuuksia. Nämä yritykset olisi nopeasti saatava mukaan digitalisaatiokehitykseen, Riitta Varpe sanoo. Palvelualaa on pidetty Suomessa teollisuuden pikkuveljenä. vertailu on vanhanaikainen. uuden palvelubisneksen avulla Suomi voi nousta taantumasta, mutta siihen tarvittaisiin kansallinen palvelutalousohjelma. Palvelut uudeksi 14 raavalla hallituskaudella palvelutalousohjelma. Paltan julkistamassa ohjelmassa painotetaan digitalisaatiokehityksen vauhdittamista ja talouden töyssyjen purkamista. Ohjelmalla ohjattaisiin myös poliittista päätöksentekoa entistä myönteisemmäksi palvelujen kehittämiselle. – Suomessa eletään ylisääntelyn, byrokratian ja epätasaarvoisen verotuksen töyssytaloudessa. Esteiden purkaminen on välttämätöntä. Samaan aikaan on vahvistettava julkisen sektorin roolia digitaalisten palvelujen kasvu- ja kehittämisalustana. Julkisorganisaatioista tulisi tehdä tiennäyttäjiä, jotka hankkisivat markkinoilta uusinta tekniikkaa ja palvelusovelluksia, varpe sanoo. tavoitteena on digitalisaatioon, palveluihin ja aineettomiin oikeuksiin perustuvan liiketoiminnan vahvistaminen yhdeksi suomalaisen elinkeinoelämän tukijalaksi ja taloudellisen kasvun veturiksi. – Palvelujen digitalisaatio pitää ottaa jokaisen ministeriön agendalle. Suomeen ei tarvita enää yhtäkään keskenään sopimatonta järjestelmää. uusilla palveluilla säästettäisiin sekä parannettaisiin tuottavuutta ja kuntalaisten palvelua. – Palvelujen menestys ei ole pois muilta toimialoilta, Riitta Varpe sanoo. PAlvEluKEHittÄMiSEStÄ HYötYvÄt KAiKKi Suomessa digitalisaatiokehitystä tirkistellään varpen mielestä edelleen suppeasta näkökulmasta. Nyt kaikki liputtavat teollisen internetin ja big datan puolesta, mutta toimialarajat ylittävää kokonaisnäkemystä puuttuu. varpe perääkin rohkeita, uusia digitaalisia palvelukonsepteja ja ennakkoluulottomia teknologian sovelluksia. – Palvelujen kehittäminen Kuva: Palta ei ole pois teollisuudelta, eikä muiltakaan toimialoilta. Kaikki liiketoiminta ajatellaan nykyisin palveluina, kyse on ajattelutavan muutoksesta, varpe sanoo. Muutoksesta syntyy myös innovaatioita. varpe kertoo esimerkin start up -yrityksestä, jossa kehitettiin anturointiin pe- rustuva järjestelmä kotitalouksien jätteenkeräyksen optimointiin. tieto roska-astian täyttöasteesta siirtyy mobiiliviestillä, joten astia ei täyty koskaan ääriään myöten, eikä sitä toisaalta tulla koskaan tyhjentämään turhaan. – Digitaalisuus loi jätehuoltopalvelulle merkittävää lisäarvoa. Asiakastarve ja ansaintalogiikka ajateltiin uudella tavalla, ja palvelu on myös monistettavissa kansainvälisesti. – tällaisia yrityksiä Suomi tarvitsee. Ongelmana on, että nykyiset rahoitusinstrumentit eivät sovellu pienten, ilman reaalivakuuksia olevien palveluyritys- ten tuotekehitystarpeisiin. Myös kasvurahoitukselle olisi kovaa kysyntää, varpe sanoo. PAlvElutYöKiN ON glOBAAliSti KilPAiltuA globaalissa kilpailussa Suomelle lasketaan aina kaksi heikkoutta: pitkät välimatkat ja korkeat työvoimakustannukset. Digitaalinen palvelutalous taklaa heikkoudet. tieto liikkuu internetissä, joten välimatkat menettävät merkityksensä. Sen sijaan tarvitaan koulutettua työvoimaa ja hyvää infrastruktuuria, ja näitä Suomessa on. – Palvelutyökin on nykyisin kansainvälisesti kilpailtua. tässä kilvassa vetovoimaansa on kehittänyt esimerkiksi Puola, jonne lukuisat ulkomaiset yhtiöt ovat siirtäneet muun muassa taloushallinnon toimintojaan. – Suomellakin olisi mahdollisuuksia pärjätä tässä kilpailussa, mikäli saamme rakenteelliset töyssymme tasattua. Nyt on aika varmistaa, ettemme menetä ulkomaille teollisen työn lisäksi myös palvelutyötä, varpe sanoo. ❐ synergosviews TILASTOT kertovat, että samaan aikaan kun kansainvälinen palvelukauppa on kasvanut, Suomen palveluvienti on jäänyt muiden maiden vauhdista. Kasvun tyrehtyminen on seurausta teollisuuspalvelujen viennin hyytymisestä finanssikriisiin. – tilanne on hälyttävä. Suomessa palvelut on perinteisesti nähty teollisuussidonnaisina, eikä niitä ole osattu kehittää ja brändätä omina tuotteinaan, kuten esimerkiksi ruotsalaiset ovat tehneet. tulos on nyt nähtävissä, Palvelualojen työnantajat Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe sanoo. – Suomi on silti palvelutalous, bruttokansantuotteestamme noin 50 prosenttia tulee yksityisistä palveluista. Palvelujen kehittämiseen ja digitalisointiin on nyt saatava lisää vauhtia ja pyrittävä kansainvälisen palvelukaupan imuun. tämä edellyttää, että Suomessa toteutetaan seu- u u synergosviews kansantalouden veturiksi 15 Kuvat: Pellervo-seura ja tapani lepistö Uudistuva palveluyhteiskunta 2040 Kun pääoma ei ole kenenkään lompakossa, vaan omien korvien välissä, hyvä vaihtoehto työllistymiselle on osuustoimintayrittäjyys. Yli satavuotias yritysmalli ei ole kangistunut historiaan, vaan sopii yllättävän modernina varsinkin tietointensiivisille aloille. Uusi työ organisoidaan 16 taloudessa. Markkinat saakoot ratkaista edelleen, minkälaiset yritys- ja tuotekonseptit menestyvät, Karhu sanoo. OSuuStOiMiNtA lYö KiilAA tYtÄRYHtiötAlOutEEN Jäsentensä omistamat ja hallinnoimat osuustoimintayritykset ovat Karhun mukaan perinteinen tapa organisoida taloudellista toimintaa. – Kun muutama vuosi sitten puhuttiin, että Suomen kohtalo on tytäryhtiötaloudessa, osuustoimintayritykset unohdettiin. Kasvollinen ja paikallinen osuustoiminta kiinnittyy vahvasti ihmisiin ja alueisiin. Niissä ei ole kaikki kaupan. Myös osuustoimintayrityksiä on tarpeen kehittää. – Olemme huomanneet, että monesti osuustoimintamalliin tutustutaan vasta työelämässä. Yliopistollisessa tutkimuksessa se on jäänyt vähemmälle huomiolle verrattuna osake- ja muihin sijoittajaomisteisiin yhtiöihin. tämä on harmillista, sillä tutkimuksen vähäisyys heijastuu opetuksen laatuun ja yritysten kehitystoimintaan, hän pohdiskelee. AKAtEEMiSEt YRittÄJYYSAMMAtit tulEvAt Palveluyhteiskunnaksi pyrkivässä Suomessa tietointensiiviset ammatit yleistyvät samalla kun tuotannollisen työn osuus vähenee. – Yhä useamman yrityksen arvo on työntekijöissä ja henkisessä pääomassa. Jos yrityksen toimintaa uhkaa lopettaminen, työntekijät voisivat jatkaa liiketoimintaa yhteisessä osuustoiminnallisessa yrityksessä. Näin osaaminen ei hajoaisi ja katoaisi. tällaisista yrityksistä on jo esimerkkejä. Osuuskuntamalli sopii Karhun mukaan lähes joka alalle. taiteilijat, käsityöläiset ja media-ammattilaiset tuntevat jo työ- ja kulttuuriosuuskunnat. Nyt yritysmalli tekee tuloaan akateemisten ammattilaisten pariin. – Esimerkiksi humanististen alojen ammatit ymmärretään nykyisin yrittäjyysammatteina, joissa myydään asiantuntijapalveluja. Kun pääoma ei ole kenenkään lompakossa, vaan korvien välissä, osuuskunta yritysmallina sopii erittäin hyvin. PAlKKAtYöN JA YRittÄJYYDEN vÄliSSÄ Pienille hyvinvointi- ja kauneudenhoitoalan yrityksille ja yksinyrittäjille osuuskunta antaa lisävoimaa. Samanmielisten ammattilaisten porukka voi luoda yhteisen brändin sekä hoitaa kirjanpidon, markkinoinnin ja laitehankinnat osuuskunnan lukuun. Jokainen työskentelee osuuskunnan sisällä omalla toiminimellään ja saa tuloa tekemänsä työn perusteella. – iso porukka toisi joustoa aukioloaikoihin, äitiysvapaiden ja lomien järjestämiseen ja ruuhkahuippujen tasaamiseen. Kun tiedetään, miten paljon esimerkiksi kampaamoalalla on yksinyrittäjiä, tulee ihmetelleeksi, miksi osuustoiminnallisia yrityksiä ei perusteta alalle nykyistä enemmän. Sami Karhu visioi esimerkiksi räätälien, suutarien ja hatuntekijöiden kollektiivin, jossa asiakas vaatetettaisiin päästä varpaisiin laadukkaasti ja eettisesti kestävillä tuotteilla. – Yrittäminen osuuskunnassa vapauttaa ajattelemaan toisin, sillä siinä jokainen voi suunnitella oman paikkansa. Nykyisin ei enää tarvitse olla joko 24/7-yrittäjä tai palkansaaja. Näiden väliin on syntynyt niin sanottua uutta työtä, jota voidaan organisoida uudella tavalla, hän miettii. uusissa työn järjestämistavoissa piilee kuitenkin pulma: tulkitaanko henkilön sosiaaliturvaa palkansaajan vai yrittäjän aseman mukaan? – Puhuessamme osuustoimintayrittäjyydestä liikumme palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa. viranomaisen linjaukset työntekijän statuksesta eivät ole olleet samansuuntaisia, mikä on varmasti luonut epävarmuutta ja varovaisuutta. Karhun mukaan erilaisia työn tekemisen ja yrittäjyyden malleja tarvitaan erityisesti nyt, kun yhteiskunnan rakennemuutos etenee ja työelämä muuttuu vinhaa vauhtia. – Mikä olisi osuuskuntamallia parempi vaihtoehto järjestää työtä? Se soveltuu ideologisesti eri tavoin ajatteleville ihmisille painottaessaan toisaalta yrittäjämäistä otetta, toisaalta henkilön autonomisuutta ja itsemääräämisoikeutta omassa työssään, Sami Karhu sanoo. ❐ Sami Karhun iloitsee ammattikorkeakouluissa virinneestä osuustoiminnallisesta tiimiyrittäjyydestä. – Niissä opiskelijat oppivat, että yrittäjyys on eri intressejä yhteen sovittavaa toimintaa. Arvi luo virtuaalista osuustoimintaa Synergosin johtamassa Arvoinnovaatio globaaleille markkinoille eli Arvi-hankkeessa kehitetään virtuaalista joukkorahoitusalustaa. Sen avulla osuuskunnat voivat kerätä rahoitusta toimintaansa yksityisiltä ihmisiltä. – Osuuskuntamalli on perustunut aina joukkorahoitukseen kootessaan pienistä puroista pääomaa yhteiseen hyvään. Arvissa kehitettävän alustan avulla henkilöt voivat löytää kiinnostavia osuuskuntia ja olla mukana niiden rahoituksessa, Sami Karhu kertoo. synergosviews PELLERVO-SEURAN toimitusjohtaja Sami Karhu ei ollut uskoa silmiään, kun hän luki pääministerin kanslian viime vuoden lopussa julkaisemaa raporttia suurten suomalaisten yritysten omistajuudesta. Raportin mukaan osuustoiminnallisten yritysten merkittävä rooli Suomen taloudessa on ongelma. Osuustoiminta ei mukamas sovi muuttuvaan talouteen. Sami Karhu pöyristyi ja kirjoitti sapekkaan pääkirjoituksen Osuustoiminta-lehteen (1/2015). Parannetaanko nyt sijoittajaomisteisten yritysten asemaa vipuamalla keinotekoisesti muut yritysmallit pois markkinoilta, hän ihmetteli. Karhu oudoksuu raporttia edelleen. – Raportti herättää ihmetystä myös siksi, että se tölvii yleisesti arvostettua toimintatapaa. Suomessa on seitsemän miljoonaa osuustoimintayritysten jäsenyyttä ja keskinäisten yritysten osakkuutta. Osuustoiminnalle nimikkovuoden 2012 omistanut YK pitää sitä merkittävänä kestävän kehityksen mukaisena toimintamallina. – Kukaan ei ole kirjoittanut tuollaista tekstiä 116 vuoteen, ja me sentään elämme markkina- u u synergosviews uudella tavalla 17 Uudistuva palveluyhteiskunta 2040 Kuva: Mika Kanerva tampereen yliopiston Oasis on nimensä mukaisesti keidas. Nokkelasti sisustettu, värikäs tila vetää puoleensa, virittää aistit ja kannustaa keskustelemaan. Luovaa leikkiä 18 sanoo projektia johtava SYK:n tutkimus- ja kehitysjohtaja, dosentti Olli Niemi. NOPEA AJAttElu SANOO Ei uuden konseptin mukaisia tiloja on kehitetty yhteensä seitsemällä suomalaisella yliopistokampuksella. tiloja kehitetään yhteistoiminnallisina demoina, jotka aloitetaan osallistavan suunnittelun työpajalla. Yhteiselle mietinnälle on Niemen mukaan perusteltu syy. – Kun tiloille ryhdytään suunnittelemaan uutta ilmettä ja käyttötarkoitusta, yleensä ensimmäinen reaktio on vastustus. Ryhdyin miettimään, miksi ihminen vastustaa, ja samalla mietin, voisiko asennetta muuttaa myönteisemmäksi. Ratkaisu löytyi Olli Niemen arvostaman psykologin Daniel Kahnemanin teoriasta. – Kahneman jakaa ihmisen ajattelun nopeaan ja hitaaseen järjestelmään. Nopean ajattelun avulla arkemme sujuu ja teemme asioita lähes automaattisesti. Nopea ajattelu on verraton kumppani, mutta jos jokin uhkaa arjen järjestystä, se ryhtyy ankaraan vastarintaan. toinen, hitaan ajattelun järjestelmä otetaan käyttöön päättelyä ja pohdintaa vaativissa tilanteissa. – Mutta ihminen on laiska. Haluamme toimia ja reagoida nopeasti, joten luotamme nopeaan ajatteluun, vaikka se intuitiivisena ja emotionaalisena sortuu helposti virheisiin. Ja niinpä vastauksemme kaikkeen uuteen on yleensä ei. KÄYttÄJÄ viSiOi OMAN tilANSA Niemi alkoi pohtia, miten nopea ajattelu taklattaisiin hitaan ajattelun tieltä. – tilasuunnittelussa ensimmäinen askel hitaaseen ajatteluun otetaan pyytämällä ihmisiä Suomen Yliopistokiinteistöt SYK on osallistunut vuonna 2011 alkaneeseen, tekesin rahoittamaan RYM SHOK Sisäympäristöt -tutkimusohjelmaan. SYK on vastannut ohjelmaan kuuluvasta Oppimisen ja uuden tiedon luomisen tilat -osuudesta, jossa se on testannut yhteensä neljäätoista erilaista tilaratkaisua yliopistokampuksilla. tilaratkaisuja toteutetaan demoina. Ne tuottavat SYK:lle tietoa osallistavan suunnittelun hyödyistä sekä uusien tilakonseptien sopivuudesta käyttäjille. tuloksia sovelletaan lähitulevaisuudessa investointien suunnittelussa ja toteutuksessa. Olli Niemi kertoo, että SYK:n kohteissa sovelletaan oppimis- ja käyttäytymispsykologista tutkimusta ja osallistavan työskentelyn menetelmiä. Lopputuloksena syntyy ratkaisuja, jotka tukevat ihmisen luovuutta ja kykyä omaksua uutta learning by doing -hengessä. miettimään, minkälaista heidän toimintansa on vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua. tämän he tekevät mielellään, sillä jokainen on oman työnsä asiantuntija. Demon aloitustyöpajaan kutsutaan kaikki, jotka käyttävät tilaa: tutkijoita, opiskelijoita ja opettajia. Mukana on lisäksi tilan suunnittelijoita ja rakennuttajan edustajia. useita päiviä kestävässä työpajassa ryhmä etenee vaiheittain työn muutosten pohdinnasta yhteiseen visioon uudesta tilasta ja sen konkreetti- seen kuvaamiseen. lopuksi koko prosessi tehdään näkyväksi valmistamalla tilasta proto vaikkapa muovailuvahan avulla. – On tärkeää, että tilan tulevat käyttäjät saavat puhua omalla äänellään ja suunnittelijat ja rakennuttajat kuuntelevat heitä, Niemi sanoo. DEMOt tuulEttAvAt MYöS RAKENNuSAlAA Demon toteutusvaiheessa prosessiin tulevat mukaan rakentajat. Niemen mukaan eri osapuolten toiminnan ja tavoitteiden yhteensovittaminen voi olla joskus erittäin vaikeaa. – Demot ovat oppimisen paikkoja kaikille, myös rakennusalalle, joka ei yleensä miellä itseään palvelubisneksenä. Demoissa myös sen toimintaa voidaan kehittää osallistavampaan suuntaan, hän sanoo. Yliopistotiloja kehittäessään SYK tukee isompaa tavoitetta, yliopiston avautumista ulospäin. laiva kääntyy hitaasti, mutta kääntyy kuitenkin. – Yliopisto on ajateltu pitkään samanlaisena ja valmiina. luentosalit ovat pysyneet samoina vuosikymmenestä toiseen, oppimisympäristöt ovat suljettuja. Meidän mielestämme yliopiston pitää avautua ympäristöönsä. Myös se voisi antaa asiakaslupauksen: meiltä hankit osaamista, jolla työllistyt tutkinnon suoritettuasi, Olli Niemi sanoo. ❐ synergosviews OASIS-TILAKONSEPTI perustuu peli-, oppimis- ja informaatiotutkijoiden yhteiseen analyysiin tietotyön muuttuvasta luonteesta. tilakonseptissa korostuu luovan leikin ja epämuodollisten kohtaamispaikkojen tärkeys. tila on lisäksi tutkimusympäristö, jonka avulla kerätään tietoa käyttäjien toiminnasta ja tarpeista. Oasiksen naapurissa, vahvasti tietotekniikalla rikastetussa SimSpacessa tutkitaan ihmisen ja koneen vuorovaikutusta. Oasis ja SimSpace ovat syntyneet Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) johtamassa projektissa, jolla edistetään tilojen viihtyisyyttä ja tuottavuutta. – taustalla on vankkaa oppimis- ja käyttäytymispsykologista tietoa sekä tutkimusta tilaratkaisuista, joilla tuetaan ihmisen oppimista. Oasiksessa ja SimSpacessa on esimerkiksi hylätty yliopistojen perinteinen opetusmenetelmä luento, joka on toki taloudellinen, mutta passivoiva ja oppimisessa tehoton, Yliopisto muuttuu tila kerrallaan u u synergosviews ja epämuodollisia kohtaamisia 19 Taustalla monitieteinen arviointi Tampere uudistaa julkisen johtamisen kulttuuriaan 20 JOHtAMiNEN AvAiNASEMASSA Pasi-Heikki Ranniston mukaan tampereen toimintamallin arviointi on saanut laajan hyväksyn- nän, vaikka arvioinnissa keskityttiin kehittämiskohteisiin ja siten enemmänkin kritiikin kohteisiin kuin arvostuksen aiheisiin. – toimintamallissa on korjattavaa ja kehitettävää, eivätkä rakenteetkaan täydellisiä ole. Keskeisenä ehdotuksenamme on, että tampere kehittäisi Suomeen uudenlaista julkisen johtamisen ja toiminnan kulttuuria, joka rakentuu luottamukselle ja avoimuudelle koko kaupunkiyhteisössä. Arvioinnin perusteella johto ei ole nykyisessä toimintamallissa onnistunut riittävästi perustelemaan muutoksen tarvetta henkilöstölle eikä johtamaan muutosta riittävän kunnianhimoisesti. Havaittuja ongelmia ei ole kyetty ratkaisemaan. – Johtamisen on oltava yhteismitallista, samoihin tavoitteisiin tähtäävää. Organisoitumisen malli ei ole niin ratkaiseva, Rannisto toteaa. tampereen kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi toimintamallin uudistamisen projektisuunnitelman maaliskuun Tampere uudistaa toimintamalliaan arvioinnin pohjalta. Arviointiryhmään kuuluivat mm. professori Pentti Meklin (vas.), tutkija Anna-Aurora Kork, yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, tutkimusjohtaja Pasi-Heikki Rannisto ja tutkija Sanna Tuurnas. kokouksessaan. uudistuksen tavoitteet ja keskeiset linjaukset on tarkoitus tuoda valtuuston hyväksyttäväksi kesäkuussa 2015 ja niitä täsmennetään loppuvuoden aikana. vuoden 2016 alusta tehdään toimia, joilla varmistetaan uudistuksen toteutuminen kesäkuussa 2017. Myös valtionhallinnon toimilla, erityisesti sote-uudistuksella, on suuri vaikutus toimintamallin uudistamiseen. HYöDYlliNEN HARJOituS Pasi-Heikki Ranniston mielestä tampereen toimintamalli on ollut hyödyllinen harjoitus. – taloudellisessa mielessä se ei ole ollut ainakaan huono. Kustannustietoisuus on organisaatiossa lisääntynyt. – Jos jotain pitää tulevasta ennustaa, niin uskon pormestarimallin jatkuvan tampereella. Sillä on selkeä poliittinen kannatus. Sen sijaan apulaispormestarien määrään ja rooleihin voi tulla muutoksia. Rannisto toivoo tampereen poliittisen- ja virkamiesjohdon käyttävän riittävästi aikaa johtamisen kehittämiseen. taloustilanne tekee siitä haastavaa, koska nykytilanne kylvää enemmänkin eripuraa kuin konsensusta. – toivon myös kaupungin ottavan ennakkoluulottomasti askeleita siihen suuntaan, että kaupunkilaiset voidaan entistä vahvemmin ottaa mukaan ja osallistuttaa kaupungin toimintaan, Pasi-Heikki Rannisto sanoo. ❐ synergosviews piti olla monitieteellinen. lisäksi hyödynsimme laajasti jo aiemmin tehtyjä tutkimuksia, tutkimusjohtaja Pasi-Heikki Rannisto sanoo. Rannisto pitää tutkijaryhmän monitieteellisyyttä erinomaisena asiana, vaikka se tarkoitti hieman mittavampaa prosessia. – Aineistoja on analysoitava isommalla porukalla ja kommentointikierroksiin on varattava aikaa. Saimme varsinaisen tutkijaryhmän lisäksi kommentoijilta hyviä huomioita ja tutkijaryhmän sisällä se lisäsi keskustelua. Ryhmä oli varsin kokenut, joten sillä oli jo pohjaa erottaa keskeiset asiat vähemmän tärkeistä. – Yliopistot voisivat useamminkin tehdä monitieteellisiä tutkimuksia. liian usein tutkijat toimivat vain omasta näkökulmastaan, Rannisto pohtii. Kuva: Mika Kanerva tAMPEREEN KAuPuNKi otti vuonna 2007 käyttöön yhtä aikaa pormestarimallin, tilaajatuottajamallin ja asiakaslähtöisen prosessimallin ja uudisti niiden avulla toimintaansa merkittävästi. uudistus oli yksi 2000-luvun suurimmista ja radikaaleimmista kunnallishallinnon muutoksista. Kahdeksan vuoden harjoittelun jälkeen kaupunki halusi selvittää monitieteellisesti toimintamallin hyviä ja huonoja puolia yhdessä tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kanssa. Arvioinnissa tarkasteltiin mallin vaikutuksia talouteen, hallintoon, päätöksentekoprosessiin, johtamiseen ja henkilöstöön sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin. – tampereelle täytyy nostaa hattua rohkeudesta niin uudistuksen toteuttamisessa kuin sen kriittisessä arvioinnissakin. tutkimussuunnitelma oli monipuolinen ja edellytti vaikutusten arviointia monesta eri näkökulmasta. Sen vuoksi myös tutkijaryhmän kokoonpanon u u synergosviews Synergosin kokoama monitieteellinen tutkijaryhmä arvioi tampereen kaupungin toimintamallin vaikutuksia, onnistumisia ja epäonnistumisia eri toimijoiden ja sidosryhmien näkökulmista. tutkimuksen pohjalta kaupunki käynnisti tampere 2017 -projektin, jonka tavoitteena on toimintamallin uudistaminen. 21 u synergosviews tAMPEREEN YliOPiStON johtamiskorkeakoulu tuotteistaa osaamistaan koulutusohjelmiksi, joita se myy Suomessa ja ulkomailla. Koulutusviennin merkittävimpiin avauksiin kuuluu Moskovan valtionyliopiston (Mgu) School of Public Administrationin tilaama venäjän julkisen hallinnon virkamiesten täydennyskoulutus, joka on järjestetty vuosina 2013 ja 2014. Johtamiskorkeakoulu rakensi koulutusohjelman yhteistyössä Suomen valtionhallinnon ja pirkanmaalaisten julkisen sektorin toimijoiden kanssa. tähän mennessä järjestetyt koulutukset kuuluivat Mgu:n kolmevuotiseen Managerial Personnel Reserve -opintokokonaisuuteen, jonka 22 rahoittaa venäjän valtio. Koulutukset suunnattiin akateemisesti koulutetuille, eri hallinnonalojen ja -tasojen nuorille venäläisvirkamiehille. Ohjelman toteutuksesta vastasivat koulutuspäälikkö Tuija Majuri ja projektikoordinaattori Outi Puhakka Synergosista. – tällaiset projektit ovat monella tavoin kovia juttuja. Ne tarjoavat tilaisuuden tietojen ja kokemusten vaihtoon, syventävät yhteistyötä ja avaavat tietä suomalaiselle koulutusviennille, sanoo koulutusten tieteellinen johtaja, emeritusprofessori Risto Harisalo ohjelman toteuttaneesta Synergosista. – Koulutusten tilaaminen tampereen yliopistolta viestitti, että osaamistamme arvostetaan. Suomalaiset ovat edelleen huonoja pitämään ääntä itsestään, mutta tämän kokemuksen rohkaisemana uskallan suositella koulutusviennin ja kansainvälisen yhteistyön lisäämistä. Näinhän osin jo tapahtuu. taloudellisen hyödyn hankkimisen lisäksi ne ovat hyviä tapoja testata ja kehittää myös omaa osaamistamme, hän sanoo. KOulutuKSEN YtiMESSÄ KÄYtÄNtöJEN vERtAilu Koulutus tarjosi venäläisvirkamiehille uusinta tieteellistä tietoa modernin julkisen hallinnon johtamisesta ja kehittämisestä sekä avasi näkökulmia eri hallinnonalojen yhteistyöhön. Opetus- Koulutusohjelmassa tutustuttiin muun muassa Tampereen kaupungin hallintoon ja tavattiin Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. – Moskovan valtionyliopiston kahdesti tilaama koulutus kertoo, että Synergosin asiantuntemusta arvostetaan, Risto Harisalo sanoo. menetelminä käytettiin luentoja ja niiden pohjalta organisoituja keskusteluja sekä erilaisia ryhmätöitä luennon aiheista. Opiskelun vuorovaikutteisuus miellytti myös koulutuksen tilaajaa. – luentojen pohjalta pidetyt avoimet keskustelut osoittautuivat hyväksi ideaksi. vaikka opiskelijat tulivat hyvin erilaisista tehtävistä eri puolilta venäjää, onnistuimme kokoamaan heidät yhtenäiseksi ryhmäksi. Keskusteluissa opiskelijat vertasivat kokemuksiaan keskenään ja peilasivat niitä suomalaisen järjestelmän käytäntöihin, Harisalo kertoo. venäläisen ja suomalaisen julkisen hallinnon yhtymäkohtien ja erojen vertailu ja arviointi olivat koulutusten ydintä. Opiskelijapalautteen mukaan tässä onnistuttiin: koulutus koettiin laadukkaaksi ja hyvin ajassa kiinni olevaksi, ja opiskelijat oppivat myös toisiltaan. – uskon, että moni sai vertailuista uusia ideoita toimintaansa. Sekin on hyvä tulos, jos opiskelija varmistuu, että oma toiminta omassa toimintaympäristössä on juuri oikeanlaista, Harisalo sanoo. ❐ Professor Alexander Livshin Deputy Dean of the School of Public Administration for international cooperation, Moscow State university Osallistujat antoivat kiitosta koulutuksen erinomaisista luennoista, mielenkiintoisista vierailuista, monipuolisista ryhmätyömenetelmistä sekä keskusteluista kouluttajien kanssa synergosviews lupaavasti liikkeelle “As noted by the Russian participants of the programs at the utA, its absolute strength is a quality balance of theoretical lectures and site visits to government and municipal bodies. the study of the Finnish experience in the development of civil society i.e. building cooperation between the authorities and citizens on the basis of free access to information and trust, economic development, the unique characteristics of the region and social support of the population, formation of the regional budget on the basis of strategic plans and the actual needs of the residents. these and many other cases covered in the program particularly on the level of state and municipal government in the Republic of Finland allowed the participants to acquire new knowledge, which will produce a positive impact on the effectiveness of their professional performance.” u Synergosin koulutusvienti Venäjälle Quality and positive impact 23 Kuva: Mika Kanerva Finanssialasta Työkaluja u synergosviews perusteellisesti 24 Executive MBA in Insurance and Financial Services eli FEMBA käsittelee pankki- ja vakuutusalan toimintaa, vakuuttamista, rahoitusta sekä sijoittamista. Tavoitteena on, että osallistujat saavat koulutusohjelmasta vahvan näkemyksen koko finanssisektorista ja asiakkuuksien johtamisesta. Toimialakohtainen EMBAohjelma on osoittautunut tarpeelliseksi, sillä finanssiala eroaa selkeästi muista aloista ominaisuuksiltaan ja toiminnaltaan. Myös kuluttajien käyttäytyminen luo omat haasteensa. On todettu, että osalla kuluttajista on vaikeuksia alan peruskäsitteiden hallinnassa, esimerkiksi riskien ymmärtämisessä ja niiden arvioinnissa. Oman mausteensa alalle antavat valvonta ja normiviidakko. Finanssisektori kuuluu elintarvike- ja lääketeollisuuden kanssa valvotuimpiin toimialoihin. Viime vuosiin asti hyvin suojattu finanssiala elää parhaillaan voimakasta murrosta. Digitaalisaatio tuo alalle uusia toimijoita. Puhutaan myös niin sanotuista varjopankkimarkkinoista. Tällä tarkoitetaan, että pankkitoiminnassa kivijalkoina pidetyt toiminnot – kuten yritysrahoitus tai kuluttajien luototus – ovat siirtymässä muualle. Maksujen välitykseen on syntymässä pankkien ulkopuolisia, nettipohjaisia teknologioita. Kehitteillä on myös vaihtoehtoisia valuuttoja. Neljättä kertaa syksyllä alkava FEMBA-ohjelma antaa kokonaiskuvan toimialan uudistumisesta. Ohjelma järjestetään Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ja Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVAn yhteistyönä. Tampereen yliopisto tuo koulutukseen tutkimusosaamista ja vankkaa kokonaisnäkemystä, olemmehan ainoa yliopisto Suomessa, jossa on mahdollisuus suorittaa korkeakoulututkinto vakuutustiede pääaineena. FINVA tuo koulutukseen alan asiantuntevimmat kouluttajat ja vierailijat. FEMBA-ohjelmaa on kehitetty opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Kolmevuotinen ohjelma mahdollistaa työn, perheen ja opiskelun joustavan yhteensovittamisen. monimutkaisuuden hallintaan Executive MBA in Public Management on ainoa julkisen johtamisen EMBA-ohjelma Suomessa. Sitä on osuvasti kutsuttu koulutukseksi yhteisen hyvän johtajille. Public EMBA:ssa paneudutaan yhteiskunnallisten muutosten seurauksiin julkisella sektorilla, kuten esimerkiksi julkisen hallinnon digitalisoitumiseen ja sen aiheuttamiin muutoksiin. Esillä on myös julkisorganisaatioiden toimintaympäristön kansainvälistyminen. Mielikuva selkeästi rajatussa, hierarkkisessa organisaatiossa työskentelevästä johtajasta ei enää vastaa todellisuutta. Julkinen johtaminen on nykyisin monimutkaisuuden hallintaa. Se on rajojen ylittämistä paitsi hallinnossa sisäisesti, myös dynaamista liikkumista niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannellakin sektorilla. Nykyajan johtajia voisi kutsua organisaatioiden rajapinnoilla työskenteleviksi verkostovelhoiksi. Kansainvälisyydestä on tullut lähes jokapäiväinen asia, eikä pieninkään kunta ole enää syrjässä kansainvälisistä toimintaympäristöistä. Ensi syksynä alkava kolmas Public EMBA on uudistunut sisällöllisesti. Esillä ovat kattavasti julkisen johtamisen erityispiirteet sekä julkista sektoria haastavat muutokset. Tavoitteena on, että johtajat saisivat koulutuksesta työkaluja uudenlaisissa tehtävissään selviytymiseen. Koulutuksessa sovelletaan tehokkaasti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vankkaa alan asiantuntemusta sekä tutkimus- ja koulutusosaamista. Monimutkaisuuden hallinnan lisäksi Public EMBA:ssa luodaan katseet myös julkisen hallinnon tulevaisuuteen. Digitalisoituessaan julkinen hallinto avautuu yhä enemmän kansalaisten, asiakkaiden ja kumppanien suuntaan, minkä seurauksena eri toimijoiden roolit muuttuvat ja vuorovaikutus lisääntyy. Kansalainen voi jatkossa olla paitsi asiakas ja vaikuttaja, myös aktiivinen kumppani palvelutuotannossa. Synergos tarjoaa huippukoulutusta johtajille Executive MBA Tampere on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen tuoteperhe, joka yhdistää tutkimustiedon ja johtamisen käytännöt. Tuoteperhe koostuu viidestä toimiala- tai teemakohtaisesta johtamisohjelmasta, joita synergos järjestää myös organisaatiokohtaisesti räätälöitynä: • General Executive MBA • Executive MBA in Insurance and Financial Services • Sosiaali- ja terveysjohtamisen Executive MBA • Executive MBA in Public Management • Executive MBA in Business Renewal Koulutukset on suunnattu kokeneille yritysten, julkishallinnon ja järjestöjen johtajille ja avainhenkilöille. – Koulutusohjelmissa sovelletaan tamperelaisten yliopistojen erityisosaamista ja vahvuuksia, monitieteistä tutkimustietoa, laajaa kansallista ja kansainvälistä kouluttajaverkostoa sekä pitkäaikaista kokemusta johtamiskoulutusten järjestäjinä, koulutuspäällikkö Marjukka Kuutti Synergosista kertoo. Syksyllä 2015 alkavat koulutukset • Executive MBA in Insurance and Financial Services 4 • Executive MBA in Public Management 3 • General Executive MBA XI www.embatampere.fi synergosviews Ohjelmajohtaja professori, Arto Haveri, Public EMBA: u Ohjelmajohtaja professori, Olli-Pekka Ruuskanen, FEMBA: 25 Alkavia koulutuksia 2015 – 2016 ■ Executive MBA in Insurance and Financial Services 4 (90 op) ■ Työhyvinvoinnin strateginen johtaminen (6 op) ■ Kansainvälisen yritysverotuksen asiantuntijaohjelma Executive MBA in insurance and Financial Services –johtamiskoulutusohjelma yhdistää vakuutus- ja finanssiliiketoiminnan, strategisen osaamisen ja asiakkuuksien johtamisen. Keskiössä ovat vakuutus- ja finanssialan integroituminen, muutokset ja innovaatiot. Koulutus toteutetaan yhteystyössä Finanssi- ja vakuutuskoulutus FiNvAn kanssa. Opinnot käynnistyvät 24.9.2015. työhyvinvoinnin taloudellinen hyöty syntyy siitä, kun työntekijöiden motivaatio, terveys ja työkyky paranevat kehittämällä organisaation toimintatapoja, johtamista, ilmapiiriä ja vaikuttamismahdollisuutta työhön. Koulutuksessa rakennetaan voimavaralähtöistä työhyvinvointimallia: huomio on työyhteisön ja yksilön voimavaroissa ja niiden lisäämisessä, ei siinä mikä on huonosti. Koulutus sopii osaksi valinnaisia EMBA-opintoja. Opinnot käynnistyvät 2.12.2015. Asiantuntijaohjelma on suunnattu kansainvälisen yritysverotuksen asiantuntemusta yksityissektorin ja julkishallinnon työtehtävissä tarvitseville. Koulutus evästää toimimaan tuloksellisesti kansainvälisen verotuksen vaativissa tilanteissa sekä perehdyttää aiheen erityiskysymyksiin, verosuunnittelun mahdollisuuksiin ja riskeihin. Eri alojen edustajat luovat ohjelmaan monipuolisen sisällön ja kattavan näkökulman kansainvälisen yritysverotuksen teemoihin. Opinnot käynnistyvät marraskuussa 2015. ■ General Executive MBA XI (90 op) ■ Johdon assistentti 2015 general Executive MBA -johtamiskoulutusohjelmassa eri toimialojen johtajat verkottuvat ja kehittyvät itsensä ja organisaationsa johtamisessa. Ohjelma on tarkoitettu kokeneille yritysten ja julkishallinnon johtajille sekä avainhenkilöille, joilla on halu kehittää liiketoimintaosaamistaan ja strategista ajatteluaan sekä tahto kasvaa johtajina. Koulutus toteutetaan yhteystyössä tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Opinnot käynnistyvät 29.10.2015. Koulutus on tarkoitettu johdon sihteereille ja assistenteille sekä muille vaativissa sihteerin tehtävissä toimiville. Koulutusohjelma antaa välineitä vastata työn muutoshaasteisiin ja oman osaamisen kehittämiseen pätevänä johdon sihteerinä tai assistenttina. Koulutuksessa on keskeistä yhdessä oppiminen, verkostoituminen ja ammatillinen kehittyminen. Opinnot käynnistyvät 27.8.2015. Lisätiedot: aino-maija.ahola@uta.fi, 050 596 7512 Lisätiedot: www.embatampere.fi, tuija.majuri@uta.fi, 050 595 1136 ■ Executive MBA in Public Management 3 (80 op) u synergosviews Public EMBA on julkisorganisaatioiden johtamisen erityispiirteet huomioiva johtamiskoulutus, joka tukee julkisen sektorin muutos- ja kilpailukykyä sekä yhteistyöverkostojen hyödyntämistä. Ohjelma rakentaa valmiuksia jatkuvasti oppivan ja uusiutuvan toiminnan johtamiseen sekä organisaatioiden ja hallintorakenteiden rajapintojen hyödyntämiseen. Yhteiset opinnot käynnistyvät 7.10.2015, valinnaisiin opintoihin on jatkuva ilmoittautuminen. 26 ■ Tampereen JOKO 33 –johtamiskoulutusohjelma (30 op) tampereen JOKO 33 on suunniteltu käytännön johtamistyön vaatimuksia ajatellen. Koulutusohjelmalla vahvistetaan valmiuksia sekä päivittäisjohtamiseen että pidemmän aikavälin strategiseen kehittämistyöhön. JOKO antaa esimiehen työssä tarvittavaa kokonaisnäkemystä ja käytännön ratkaisuja. Ohjelma soveltuu johtajille, päälliköille, esimiehille, asiantuntijoille niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Opinnot käynnistyvät 26.1.2016. Lisätiedot: www.uta.fi/joko, minna.k.miettinen@uta.fi, 040 1901316 ■ Julkistalouden controller – Talous hallintaan ■ JHTT-koulutusohjelma 2015 Koulutusohjelma kokoaa julkistalouden osaajat yhteen ja mahdollistaa uusimman tutkimustiedon ja parhaiden käytänteiden jakamisen. Koulutus on tarkoitettu taloushallinnon ammattilaisille, talousjohdolle, sisäisille tarkastajille ja erilaisissa kehittämistehtävissä toimiville asiantuntijoille julkisella sektorilla (valtio, kunnat, seurakunnat, sosiaali- ja terveyssektori, järjestöt). toteutetaan yhteistyössä HAuS Kehittämiskeskuksen ja tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Opinnot käynnistyvät seuraavan kerran 6.10.2015. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksen koulutusohjelma on julkisen hallinnon ja -talouden tarkastustehtäviin ammatillisesti laaja-alaistavaa täydennyskoulutusta. Koulutus soveltuu erinomaisesti JHtt-tutkintoon osallistuville ja kaikille julkishallinnon tarkastustehtävissä toimiville. Opinnot käynnistyvät 15.4.2015, yksittäisille opistojaksoille on jatkuva ilmoittautuminen. Lisätiedot: www.embatampere.fi, marjukka.kuutti@uta.fi, 050 5368128 Lisätiedot: aino-maija.ahola@uta.fi, 050 596 7512 ■ Julkiset ja yksityiset palvelurajapinnat (8 op) ■ Työhyvinvointivalmentajan koulutusohjelma (10 op) Kuntien palvelutuotantoprosessien uudistaminen on luonut uudenlaisia rajapintoja palveluiden tuottamiseen. Koulutusohjelmassa aiheeseen pureudutaan kolmen merkittävän tekijän, johtamisen, talouden ja oikeuden näkökulmasta. Koulutus antaa työkaluja siihen, miten yksityisen sektorin palvelut integroidaan kumppanuus- ym. mallien avulla julkisrahoitteisten palveluiden kokonaisuuteen. Koulutus sopii osaksi valinnaisia EMBA-opintoja. Opinnot käynnistyvät 1.10.2015. työhyvinvointiosaaminen on lähtökohta organisaation menestymiselle. Koulutuksessa opitaan, miten työyhteisön ja työntekijöiden voimavaroja voidaan vahvistaa ja miten työyhteisö säilyy uudistumiskykyisenä. Koulutusohjelma on tarkoitettu organisaatioiden avainhenkilöille, esimiehille, henkilöstöasiantuntijoille, työsuojeluorganisaatioiden jäsenille sekä kaikille, jotka haluavat kehittyä työhyvinvoinnin asiantuntijoiksi. Olemme toteuttaneet koulutusta ensimmäisinä Suomessa jo vuodesta 2004. Opinnot käynnistyvät seuraavan kerran 9.10.2015. Lisätiedot: mika.kurki@staff.uta.fi, 050 330 2884 Lisätiedot: www.uta.fi/kvyritysverotus, mika.vainio@uta.fi, 050 372 1926 Lisätiedot: anna.koski@uta.fi, 050 3187292 Lisätiedot: www.uta.fi/jhtt, mika.vainio@uta.fi, 050 372 1926 Ajankohtaiset tiedot kaikista koulutuksistamme www.uta.fi/jkk/synergos Kuva: Mika Kanerva SYNERgOSiN KOulutuStiiMi kouluttaa ja valmentaa työyhteisöjä ja yksilöitä organisaatioiden toiminnan kehittämiseen sekä johtamisosaamisen ja asiantuntijuuden vahvistamiseen. toteutamme erilaisia koulutusja kehittämishankkeita lyhyistä ajankohtaiskatsauksista usean vuoden mittaisiin EMBA-koulutuksiin ja kehitysprojekteihin. Koulutuksissamme osallistujat syventävät ammatillista osaamistaan ja johtajuuttaan, kuulevat uusimpia tutkimustuloksia yliopistomaailmasta ja käytännön case-esimerkkejä eri organisaatioiden avainhenkilöiltä sekä verkostoituvat asiantuntijoiden ja opiskelijakollegoiden kanssa. Koulutustiimillä on jatkuvasti käynnissä 20–30 avointa koulu- tusohjelmaa, jotka on suunnattu niin yritysten kuin julkisen sektorin organisaatioille ja eri alojen johto- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville ammattilaisille. Räätälöimme myös tilauskoulutuksia yritys- ja henkilöasiakkaidemme tarpeisiin. lisäksi olemme jo vuosia järjestäneet menestyksekkäästi työvoimakoulutuksia. Koulutustiimissä työskentelee yksitoista täydennyskoulutuksen erityisosaajaa, jotka koulutuksia toteuttaessaan yhdistävät uusimmat tutkimustulokset organisaatioiden käytännön toimintaan. Syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana käynnistyy useita eri koulutusohjelmia, joiden tarkemmat tiedot ja yhteyshenkilöt löytyvät Alkavat koulutukset -sivulta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää! tAMPEREEN JOKO – Yli 30 vuOttA JOHtAMiSEN YtiMESSÄ uuDiStuMiNEN ON tulEvAiSuutEEN vARAutuMiStA – tampereen JOKO käynnistyy jo 33. kerran tammikuussa 2016. Meillä on siten vahvaa kokemusta ja osaamista pitkältä ajalta. tampereen JOKO elää mukana osallistujan tarpeissa uudistuen säännöllisesti. Koulutuksesta saat laadukkaan ja monipuolisen yleiskatsauksen johtamisen eri osa-alueisiin. tämän lisäksi ohjelmassa panostetaan entistä enemmän kehittämistyöhön, jossa yhdistyvät osallistujan opitun käytäntöön vieminen ja organisaation välitön hyöty. vuodesta toiseen osallistujien palautteessa korostuvat hyvien kouluttajien ja teemojen lisäksi verkostoituminen ja yhteisöllisyys muiden osallistujien kanssa, kertoo tampereen JOKO -ohjelmajohtaja Minna Miettinen Synergosista. toimimme A-klinikkasäätiön Pirkanmaan palvelualueen kumppanina hankkeessa, jossa on mukana Pirkanmaan palvelualueen kuusi palveluyksikköä. Hankkeen tavoitteena on kehittää organisaation kykyä uudistua ja näin vahvistaa sitä muuttuvien toimintaympäristöjen kohtaamisessa. Henkilöstön hyvinvoinnin lisääminen, esimiestaitojen kehittäminen ja organisaation tuottavuuden lisääminen ovat tärkeitä palvelumallin ja palvelujen uudistamisessa. – uudistuminen alkaa sisältäpäin ja kokonaisuus mielessä pitäen. Henkilöstön asiantuntemus nostetaan esiin ja kokemus käyttöön, kehittämispäällikkö Päivi Mäkelä kertoo. synergosviews Lisätiedot: marjukka.kuutti@uta.fi, 050 536 8128 tiimi u Lisätiedot: www.embatampere.fi, erja-leena.jarvenpaa@uta.fi, 050 320 9663 KOULUTUS 27 tutkimusryhmä Kuva: Mika Kanerva Kuva: Mika Kanerva u synergosviews Yritysten kilpailuetu ja julkisen sektorin toiminnan vaikuttavuus syntyvät uuden palvelutalouden pelisäännöillä. Kun aikaisemmat toimintamallit keskittyvät tuotteiden valmistamiseen ja palvelujen järjestämiseen tuottajien ehdoilla, uudessa palvelutaloudessa ratkaisee, 28 miten hyvin organisaatiot pystyvät luomaan arvoa asiakkaille, kuluttajille ja kansalaisille heidän arjessaan tai yritysasiakkaille heidän liiketoimintaprosesseissaan. Käytännössä tämä tarkoittaa uudenlaista ajattelua, usein myös informaatioteknologian hyödyntämistä sekä asiakkaiden ja kumppaniverkoston roolien uudelleenmäärittelyä. Palvelutaloustiimi tutkii ja auttaa organisaatioita, jotka haluavat uudistua palveluajattelun avulla. Viimeaikaisia tutkimus- ja kehittämiskohteitamme ovat olleet muun muassa monikanavainen kauppa, public-private- rajapintoja yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelut, asiakaslähtöisesti uudistuvat matkailu- ja finanssisektorit sekä kuntien hyvän hallinnon kehittäminen palveluajattelun avulla. Tulkaa mukaan rakentamaan palvelutaloudella hyötyä itsellenne ja asiakkaillenne! Kohti julkisia palvelumarkkinoita Tulevaisuuden kilpailuetua jaetusta arvosta Kuntien toiminnan vaikutukset sosiaali- ja terveysalan palvelumarkkinoihin sekä palveluiden vaikuttavuuteen ovat lähtökohtana Markkinoiden luominen ja huoltaminen (ALIS) -tutkimusprojektissa. Projektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena on toimintalogiikoiden ymmärtäminen julkisten palveluiden markkinoilla. Toisessa vaiheessa keskitytään kolmen case-kaupungin kanssa asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämiseen. – Kun vaatimukset kuntien toimintaympäristössä lisääntyvät, tarve julkisen palvelutoiminnan kehittämiselle kasvaa. Palveluilta odotetaan entistä enemmän asiakaslähtöisyyttä, verkostomaisuutta ja moniammatillisuutta ja niiden toivotaan ylittävän organisaatio- ja hallintorajoja, kuvaa projektikoordinaattori Paula Rossi. Jaettu arvo (Shared Value) perustuu ajatukselle, jossa yhteiskunnalliset tarpeet tunnistetaan yritysten keskeisiksi mahdollisuuksiksi. Yritykset voivat luoda itselleen kilpailuetua parantamalla yhteisöjensä taloudellista ja sosiaalista asemaa. Vastuullisuudesta tulee kilpailuetua luova liiketoimintamallin osa, jolloin sen vaikuttavuus on merkittävästi perinteistä yhteiskuntavastuuta parempi. Palvelutaloustiimissä alkoi keväällä 2015 jaettua arvoa koskeva kaksivuotinen Tekes-rahoitteinen tutkimushanke. – ShaVal-hankkeen tavoitteena on ymmärtää jaetun arvon luomisen mekanismit sekä luoda työkaluja jaetun arvon mittaamiseen, kehittämiseen ja johtamiseen. Keskeistä on yhdistää viimeisin tutkimustieto ja kansainväliset caset, jotta saamme tieteellisesti tasokkaita ja samalla käytäntöä palvelevia tuloksia, kertoo ohjelmajohtaja Timo Rintamäki. Tavoitteemme on lisätä työhyvinvoinnin laajan sisällön sekä työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteyden ymmärtämistä. Tätä missiota toteutamme valmennuksissa, tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä opetuksessa. Työhyvinvointi on jokaisen organisaation strateginen me- nestystekijä. Sille on asetettava tavoitteet, kehittämistoimet ja niiden toteutumista on arvioitava säännöllisesti työntekijöiden kanssa. Työhyvinvointipääomaan kuuluvat organisaation rakenteet, työn sujuvuus, johtaminen ja ilmapiiri sekä työntekijän henkinen Ke&Ko-ohjelmasta henkilöstöosaaja turvallisesti Toteutamme yhteistyössä TE-toimiston kanssa työvoimapoliittista henkilöstö- ja työhyvinvointiasiantuntijan koulutusohjelmaa. Koulutuksen noin puolen vuoden työssäoppimisjaksolta moni yritys on löytänyt palvelukseensa osaavan HR-ihmisen ja uusia mahdollisuuksia etsivä ammattilainen itselleen työpaikan. – Seuraava HR-koulutusohjelma alkaa marraskuussa 2015. Työnantajat voivat ilmoittaa meille työvoimatarpeistaan ja toiveistaan, ja me etsimme niille koulutukseen hakeneista sopivia kandidaatteja. Koulutukseen haetaan työvoimahallinnon kautta, ja neuvomme mielellämme kaikkia kiinnostuneita hakijoita. Ohjelmamme on saanut erinomaista palautetta tasokkaasta sisällöstä sekä kaikille osapuolille annetusta tuesta ja ohjauksesta, ohjelmajohtaja Riitta-Liisa Larjovuori kertoo. ja fyysinen kunto, osaaminen ja elämäntilanne. Hyvä mieli näkyy myös asiakkaille korkeana laatuna. Työhyvinvointi houkuttaa työpaikalle halutuimmat osaajat. Kehitä organisaatiosi työhyvinvointia ja omaa työhyvinvointiosaamistasi palveluillamme! •Työhyvinvointivalmentajan koulutusohjelma • Työyhteisön työhyvinvoinnin tikkataulukysely™ • Työhyvinvoinnin organisaa tiokohtainen kehittäminen •Oppaat ja ohjaukset kehittämistyön tueksi •Tutkimus Työpaikoilla tarvitaan informaatioergonomiaa Tutkimme yhteistyössä Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön tutkijoiden kanssa digitaalisen työympäristön käyttötapojen, erityisesti tietokoneen ja siihen liittyvien sovellusten vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin. Hankkeen rahoittaa Tekes. – Työssä käytettävän informaatioteknologian – laitteiden ja sovellusten – seurauksena voi esiintyä työn pirstaloitumista, keskeytyksiä ja psyykkistä kuormitusta. Hankkeessa tutkitaan informaatiokäytäntöjen vaikutusta työhyvinvointiin ja asiakastyön sujuvuuteen sekä ideoidaan ja kehitetään työntekijöiden kanssa yhteistyössä informaatioergonomiaa edistäviä työkäytäntöjä niin organisaatio- kuin yksilötasollakin, tutkija Laura Bordi kertoo. synergosviews tiimi TYÖHYVINVOINNIN u PALVELUTALOUS- 29 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin henkilöstö Työnilonjulistus vuodelle 2015 muistuttaa: Työhyvinvointipääoma innostaa ylittämään odotukset työnilonjulistuksen teema vuodelle 2015 on Hyvässä tilassa. teema painottaa yksilön vastuuta omasta asenteestaan ja toiminnastaan työ- ja muissa ympäristöissä. työnantajalla puolestaan on vastuu tärkeimmän pääomansa ihmisten kiinnipitämisestä tarjoamalla heille hyviä henkisiä ja fyysisiä tiloja. Somersalmi Veikko ohjelmajohtaja taloussihteeri Puh. 050 588 7663 harri.talonen@ staff.uta.fi Puh. 040 501 1174 veikko.somersalmi@ staff.uta.fi Puh. 040 190 4037 minna.hakamaa-virtanen@ staff.uta.fi kehitysjohtaja PALVELUTALOUSTIIMI Rannisto Pasi-Heikki tutkimusjohtaja, professori Puh. 040 557 8981 pasi-heikki.rannisto@ staff.uta.fi Rintamäki Timo ohjelmajohtaja, tutkimuspäällikkö Puh. 040 550 5370 timo.rintamaki@ staff.uta.fi Rossi Paula Talonen Antti projektikoordinaattori tutkija, projektipäällikkö Puh. 050 318 7456 paula.rossi@ staff.uta.fi Puh. 040 190 4053 antti.talonen@ staff.uta.fi Manka Mikko Kulmala Jarna Nordin Patrik projektipäällikkö projektikoordinaattori tutkija Puh. 050 420 1498 mikko.manka@ staff.uta.fi Puh. 0400 254 312 jarna.kulmala@ staff.uta.fi Puh. 050 318 7125 patrik.nordin@ staff.uta.fi Tienhaara Piia Tuhkunen Anne Tuurnas Sanna Puh. 03 355 111 piia.tienhaara@ staff.uta.fi Puh. 040 190 9757 anne.tuhkunen@ staff.uta.fi Puh. 040 190 1334 sanna.tuurnas@ staff.uta.fi Mäkiniemi Jaana-Piia Koski Anna Nuutinen Sanna projektikoordinaattori projektipäällikkö tutkija TYÖHYVINVOINNIN TUTKIMUSRYHMÄ Heikkilä-Tammi Kirsi Larjovuori Riitta-Liisa ohjelmajohtaja projektipäällikkö Puh. 050 420 1532 kirsi.heikkila-tammi@ staff.uta.fi Puh. 050 433 6260 riitta-liisa.larjovuori@ staff.uta.fi Puh. 050 318 6881 jaana-piia.makiniemi@ staff.uta.fi Puh. 050 318 7292 anna.koski@ staff.uta.fi Bordi Laura Heinonen Jenni tutkimusavustaja Manka Marja-Liisa dosentti Salovaara Perttu Puh. 040 190 1206 laura.bordi@ staff.uta.fi jenni.heinonen@ staff.uta.fi Puh. 050 562 0344 marja-liisa.manka@ staff.uta.fi Puh. 040 718 7000 perttu.salovaara@ staff.uta.fi Miettinen Minna Kuutti Marjukka koulutuspäällikkö Mäkelä Päivi kehittämispäällikkö Ahola Aino-Maija Järvenpää Erja-Leena Puh. 040 190 1316 minna.k.miettinen@ staff.uta.fi Puh. 050 536 8218 marjukka.kuutti@ staff.uta.fi Puh. 040 822 3355 paivi.k.makela@ staff.uta.fi Puh. 050 596 7512 aino-maija.ahola@ staff.uta.fi Puh. 050 320 9663 erja-leena.jarvenpaa@ staff.uta.fi Kurki Mika Majuri Tuija Puhakka Outi Rinne Taina Roschier Jaana Puh. 050 330 2884 mika.kurki@ staff.uta.fi Puh. 050 595 1136 tuija.majuri@ staff.uta.fi Puh. 040 190 4052 outi.puhakka@ staff.uta.fi Puh. 050 536 8129 taina.rinne@ staff.uta.fi Puh. 050 572 8775 jaana.roschier@ staff.uta.fi Sysilampi Jukka Vainio Mika Puh. 050 359 7961 jukka.sysilampi@ staff.uta.fi Puh. 050 372 1926 mika.vainio@ staff.uta.fi tutkimusjohtaja suunnittelija suunnittelija suunnittelija (äitiysvapaalla) Puh. 050 318 7203 sanna.nuutinen@ staff.uta.fi tutkija KOULUTUSTIIMI vuoden 2014 työhyvinvointiteko-kilpailussa palkittiin kaksi työyhteisöä, ylöjärveläinen Jonasson Oy ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tays Ensiapu Acuta. Molempia yhdistää hyviä tuloksia tuottaneet työntekijöiden osallistaminen ja kuuleminen. Yhteistä palkituille on myös inhimillisen pääoman ymmärtäminen, käyttöönotto ja arvostaminen sekä johdon usko henkilöstön potentiaaliin työn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. vuosittaisen kilpailun tarkoi- tuksena on nostaa esiin toimintatapa, joka on työyhteisössä hyväksi havaittu, työhyvinvointia edistävä ja siirrettävissä toiseen organisaatioon. ❐ koulutusjohtaja erikoissuunnittelija Synergos Views 2015 Julkaisija: Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos • Päätoimittaja: Harri Talonen • Toimitussihteeri: Outi Puhakka • Toimitus ja taitto: Hybridiviestintä Effet Oy • Painopaikka: Tampereen Offsetpalvelu Oy koulutuspäällikkö koulutuspäällikkö projektikoordinaattori suunnittelija suunnittelija suunnittelija koulutussuunnittelija synergosviews Jonasson Oy:stä Työhyvinvointiteko-palkinnon ottivat vastaan Juha Jonasson ja Marja Harju, Tays Ensiapu Acutasta Taru Kotiniitty ja Anu Tanskanen. Palkinnon luovuttivat dosentti Marja-Liisa Manka ja tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi (oik.) Synergosista. suunnittelija 30 Hakamaa-Virtanen Minna u tAMPEREEN YliOPiStO julisti tammikuussa työn tekemisen rauhaa ja iloa valtakuntaan koko vuodeksi jo yhdeksännen kerran. Synergosin työhyvinvoinnin asiantuntijoiden perustamalla julistuksella halutaan saada mahdollisimman monet suomalaiset työpaikat, niin työnantajat kuin työntekijätkin, mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. tällä kertaa työhyvinvoinnin tutkimusryhmä suuntasi huomiota hyvän tilan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia kohottavaan vaikutukseen. työnilonjulistustilaisuudessa on tapana tarkastella aihetta alan uusimpien tutkimusten valossa. tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun johtaja Antti Lönnqvist ja Espoon kaupungin erityisasiantuntija Santeri Paakko käsittelivät tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavia fiksuja työnteon tapoja ja tilaratkaisuja. Dosentti Pia Houni työterveyslaitokselta ja tohtori Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta kertoivat yhteisöllisistä työtiloista. Projektitutkija Virpi Koskela lahti School of innovationista pohti esityksessään läsnäolon merkitystä työssä ja esitteli aiheesta väitöskirjatutkimukseensa perustuvia tuloksia. Talonen Harri 31 synergos@uta.fi www.uta.fi/synergos puh. (03) 355 111 (vaihde) Postiosoite: tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Johtamiskorkeakoulu (JKK) 33014 tAMPEREEN YliOPiStO Käyntiosoite: Pinni A, 5. krs., Kanslerinrinne 1 Henkilöstö: etunimi.sukunimi@staff.uta.fi Puhelinnumerot löytyvät www-sivuilta
© Copyright 2024