1. No category

Kasvatustieteen peruskurssi
Eetu Pikkarainen
eetu.pikkarainen@oulu.fi
1
Kasvatustiede
• Tutkii kasvatukseen liittyviä ongelmia: varhaisja kotikasvatuksesta yliopisto-opetukseen ja
aikuiskasvatukseen;
• koulu keskeisenä esimerkkialueena
3
Tieteellinen opiskelu
• Opetuksen ja tutkimuksen - ja opiskelun ykseys = sivistysyliopiston idea
• Tieteellinen keskustelu – KYSYMINEN!
• ns. Reflektio: On tunnettava asia, jota tutkii /
opiskelee
• Kasvatus on kaikille tuttu – helppo tehdä
kysymyksiä!
2
Kasvatustiede 2
• Kasvattajan ja erityisesti opettajan ammatin
professionaalinen tiedeperusta!
• Tarjottava:
– YLEINEN teoreettinen ymmärrys
ammattitoiminnan yhteisestä perusrakenteesta ja
perusongelmista
– Yhteinen kieli keskustella ja koordinoida
yhteistyötä
4
Kurssin osaamistavoitteet
• Tavoite Kurssin suoritettuaan opiskelija:
– ymmärtää kasvatustieteen tiedeluonteen tärkeimmät
erityispiirteet
– tuntee alustavasti kasvatustieteen historiaa ja sen
pääsuuntaukset
– hallitsee alustavasti kasvatustieteen ja pedagogiikan
peruskäsitteet ja tuntee niihin liittyviä ongelmia
– osaa suhteuttaa kasvatustieteen osa-alueiden lähtökohtia
toisiinsa
– hahmottaa kasvatusalan käytännöllisten ja ammatillisten
tehtävien kenttää ja tuntee niihin liittyvää problematiikkaa
Kurssimateriaali
• Luento
• Siljander: Systemaattinen johdatus
kasvatustieteeseen:
– Ensisijainen!
– Johdatus pedagogisen ajattelun peruskysymyksiin ja
kasvatustieteen perussuuntauksiin
• Rinne ym: Johdatus kasvatustieteisiin:
– Esittelee suomalaista kasvatustiedettä: tilannetta ja
historiaa. Myös katsauksia klassikkoihin
5
Kurssin pääkysymykset
6
Teorian ja käytännön suhde
1. Mikä on kasvatustieteen tutkimuskohde?
(Kohdeteoria, mitä tutkii?)
2. Millainen tiede kasvatustiede on?
(Metateoria, miten tutkii?)
Metateoreetikko
Kohdeteoreetikko
Kasvattaja
Pedagoginen
toiminta
Kasvatustiede
7
Kasvatettava
8
Pedagogiikka teoriana
• Tieteellinen pedagogiikka = kasvatustiede
– Hajanainen, deskriptiivinen
• Käytännöllinen pedagogiikka = arkiteoria
– Moninainen, preskriptiivinen
• Yleinen pedagogiikka, pedagogisen toiminnan teoria:
– teorian ja käytännön eri puolien yhteydet ja yhteinen
perusta
9
Kasvatustieteen osa-alueet
Perusopintojen osa-aluekurssit:
• Didaktiikka: opettamiseen liittyvät kysymykset
• Kasvatuspsykologia: yksilölliseen kasvuun ja
kehitykseen liittyviä kysymyksiä
• Kasvatussosiologia: kasvatuksen yhteiskunnallisia
sidoksia
• Kasvatusfilosofia: mm. käsitteellisiä ja
päämääräkysymyksiä
11
Opintokokonaisuuden rakenne
1. Johdanto-osa: Peruskurssi
(opiskellaan aluksi!)
2. Osa-alue-kurssit (4 kpl)
3. Soveltava ja yhteen vetävä lopputyö-kurssi:
Pedagoginen tutkimusseminaari (suoritetaan
lopuksi!)
10
Opintojen yleiset tavoitteet
• Kasvatus- ja opetustyön teoreettinen
ymmärrys
-> Pedagoginen keskustelu ja yhteistyö
-> Kasvatustieteen tulosten ymmärrys ja
arviointi
12
Modernisaatio
Kohdeteoria
taloudellis-tuotannollisen toiminnan kehitys
tieteiden kehitys (tutkimus)
moraalisen varmuuden häviäminen
demokratian kehitys
yksilöllisyyden idea
aikaperspektiivin murros:
determinismi / indeterminismi
• -> epävarmuuden ja varmuuden ongelma
•
•
•
•
•
•
13
“Kasvatuksen kuilut”
• lapsuuden kyvyt vs. aikuisuuden vaatimukset
• menneisyyden selkeys vs. tulevaisuuden riskit
• Kasvatus = uusien aikuisten = uuden ihmisen
ja uuden yhteiskunnan tuottaminen;
tulevaisuuden hallinta.
• Ihmisyyden tuottaminen?
15
14
IHMISYYS
• Inhimillinen subjekti (modernina ideana):
yksilöllisyys, vastuullisuus, itsemäärääminen,
ihmisoikeudet, ihminen itseisarvona jne.
• inhimillinen toiminta
16
Moderni pedagogiikka 1
J. A. Comenius (1592-1670):
• mm. ”peruskoulun isä” (Didactica Magna),
kuvakirjan kehittäjä (Orbis Pictus)
• kasvatuksen tehtävä parantaa yhteiskunta
(valmistaa taivasten valtakuntaa);
• kunnollinen kasvatus ihmisyyden edellytys
• Ihmisen tultava Jumalan kuvaksi
17
Moderni pedagogiikka 3
I. Kant (1724-1804):
• Filosofi / Pedagogiikan luennot
• (ns.) "PEDAGOGINEN PARADOKSI”:
– "Ihminen tulee ihmiseksi vain kasvatuksen
kautta.”
– "Kuinka voin edistää vapautta pakolla?”
• Miten pedagoginen toiminta voi olla
mahdollista? (Teoriassa ei voi…)
19
Moderni pedagogiikka 2
• Valistus (n. 1700-l):
– Hyvän maallistuminen, järki (usko ihmis- ja/tai
universaaliin järkeen)
• J. J. Rousseau (1712-1778)
– Edistysuskon kriitikko (-> romantiikka)
– "luonnonmukaisen kasvatuksen" idea (EI "vapaan
kasvatuksen”!) (teos: Émile, eli kasvatuksesta)
– Vapaaksi tuleminen!
18
Moderni pedagogiikka 4
J.F.Herbart (1776-1841)
– systemaattisen kasvatustieteen perustaja
– kotoperäisten käsitteiden ohjelma
• Ei hyväksynyt Kantin dualismia:
Järki / vapaus <--> Luonto / pakko
pedagoginen vaikuttaminen =
kasvattava opetus
20
Pedagoginen paradoksi 1
• Sivistys = subjektin vapaata spontaania itsensä
tuottamista (Bildung): [Prosessi]
• Kasvattava vaikuttaminen = ulkoista
puuttumista subjektin toimintaan, (Erziehung 'kasvatus') [Toimintaa]
-> kasvatus- ja sivistysteoreettiset näkökulmat
• Pedagogiikan perusongelma!
Pedagoginen paradoksi 2
• Individualisaatio = yksilö(llise)ksi tuleminen
VS.
• Sosialisaatio = yhteiskuntaan ja yhteisöön
sopeutuminen
• (”Sosialisaatioparadoksi”)
21
22
Pedagogisen paradoksin
jännitteet
Pedagogisen toiminnan (ja ajattelun) perusrakenne,
neljä perusperiaatetta
(D.Benner, K.Mollenhauer, A.Kivelä)
Vapaus
Yhteisö
(yleisyys)
Yksilö
Pedagogisen toiminnan teoria
1.
2.
3.
4.
Sivistyskykyisyys
Vaatimus itsenäiseen toimintaan
Kontekstuaalisuus
Sivistyneempi tulevaisuus
Pakko
23
24
Pedagogisen toiminnan rakenne
Pedagogisen toiminnan ja ajattelun periaatteet (D. Benner)
Yksilöllisen puolen
periaatteet
Osa-alueiden
kohdeteoreettinen jäsennys
Yksilöllinen
Yhteis(ö/kunna)llinen
kasvatusteoria
Vaatimus itsenäiseen
toimintaa:
yksilöllinen
vaikuttaminen ->
didaktiikka
Kontekstuaalisuus:
yhteisölliset
vaikutukset ->
kasvatussosiologia
sivistysteoria
Sivistyskykyisyys:
yksilöllinen
kehittyminen ->
kasvatuspsykologia
Sivistyneempi
tulevaisuus:
yhteisöllinen
vapaus ->
kasvatusfilosofia
Yhteiskunnallisen puolen
periaatteet
A Kasvatuksen
(Erziehung) teoria
(2) : (3)
(2) Vaatimus itsenäiseen (3) Kontekstuaalisuus
toimintaan
(Yhteiskunnallinen
määräytyneisyys /
pedagoginen
määräytyminen)
B Sivistyksen teoria (1) Sivistyskykyisyys
(4) Sivistyneempi
(1) : (4)
(määräytyneisyytenä
tulevaisuus
vapauteen, kieleen ja
(yhteiskunnallinen
historiallisuuteen)
kokonaiskäytäntö)
C Pedagogisten instituutioiden ja niiden
kehittämisen teoria (1) / (2) : (3) / (4)
26
25
Sivistys ja oppiminen
• Osaaminen: subjektin kompetenssi toimia jollakin
tavalla
• Oppiminen: kompetenssin muutos, jossa subjekti
saavuttaa jonkin osaamisen; tapahtuu subjektin
oman toiminnan kautta.
• Sivistys: oppimista, jossa ihminen saavuttaa
inhimillisen toiminnan vaatimia kompetensseja
(”tulee ihmiseksi”, ”kasvaa ihmisenä”)
Prosessi!
27
26
Kasvatus ja opetus
• Opettaminen: (Suunnitelmallista) toimintaa, jonka
tavoitteena on tietty oppiminen
• Jos subjektit ovat samat, kyseessä on opiskelu
• Mikäli ko. oppiminen on sivistystä, on opettaminen
kasvatusta. (kasvattava opetus)
• Koulutus: Suunnitelmallista ja institutionaalista
opetusta ja opiskelua (OPS, tutkinnot yms.)
28
Metateoria:
Kasvatustiede tieteenä
Kaksi pääorientaatiota
• Kasvatustiede omana (itsenäisenä) tieteenään
– Oma kohde, kohdeteoria ja metateoriaa
– Saksankielinen perinne
Mitä ongelmia
tutkimukselle ja sen
tulosten luotettavuudelle
ja tulkinnalle seuraa
siitä, että tutkitaan
pedagogista toimintaa?
• Kasvatustiede ”perustieteitä” soveltavana
tutkimusalueena
– Sovellettua psykologiaa, sosiologiaa, filosofiaa jne.
-> ei kasvatustiedettä oman tieteenään!
– Englanninkielinen perinne
• HUOM: Suomessa molemmat ”sekaisin”!
29
Kasvatustieteen suuntauksia
• (ks. Siljander)
Huom: sekä meta- että kohdeteoreettisia eroja
1)
2)
3)
4)
5)
6)
hermeneuttinen,
empiirinen,
kriittinen,
pragmatistinen
intraktionistinen ja
konstruktivistinen.
30
Kasvatustieteen pääsuuntaukset
• Hermeneuttinen: kulttuuritieteellinen,
ymmärtävä, (enemmän) sivistysteoreettinen
• Empiristinen: luonnontieteen malli,
teknologinen, (enemmän)
kasvatusteoreettinen
• Kriittinen: yhteiskuntatieteellinen ja
-kriittinen, helposti epä-pedagoginen
• tärkeys- ja osittain aikajärjestyksessä
31
32
Hermeneuttinen kasvatustiede
• 1700-1800 luvulta, F. Schleiermacher; kasvatustutkimus
kulttuuritieteenä erotukseksi luonnontieteestä
(erityisesti W. Dilthey 1800-l.lop.)
• Ymmärtävä menetelmä, hermeneuttinen kehä (spiraali),
kasvatuksen ja kasvatustieteen suhteellinen autonomia,
historiallisuus, ainutkertaisuus
• Kohdeteoria: kasvatustodellisuus (kasvatuksen suht.
autonominen asema); pedagoginen suhde: kasvattajan,
kasvatettavan ja kulttuurin suhde, kasvattaja välittäjänä.
• Käytännön teoreettinen ymmärtäminen
33
Kriittinen kasvatustiede
• Eurooppalainen 1900-l. pv. jälkeen,
amerikkalainen 1900-l. lopulla.
• mm. marxilaiset juuret, yhteiskunnallisten
olojen kritiikki, vaatimus tutkia kasvatusta
yhteiskuntatieteellisesti.
• Kohdeteoria: kasvatus on poliittista (ja
kapinallista) toimintaa.
35
Empiristinen kasvatustiede
• 1800-luvun lopulta, luonnontieteen ja psykologian
esimerkki. 1900-l alussa kokeellinen ja deskriptiivinen
kasvatustiede.
• 1900-l pv empiiris-analyyttinen. Analyysi: ongelman
teoreettinen jakaminen osiinsa -> Osien tutkiminen
empiirisesti.
• Arvovapausvaatimus; Teknisen normin ajatus: jos
haluat, että x niin tee y (empiirisesti osoitettu, että
y:stä seuraa x).
Käytännön auttaminen teknologisesti.
34