Terve talo suunnittelusta toteutukseen
Terve talo suunnittelusta toteutukseen -koulutus 5.2.2015 Seinäjoki Timo Turunen, Ramboll Topi Jokinen, Vertia Image size: 7,94 cm x 25,4 cm TERVE TALO-KOULUTUS Seinäjoki 5.2.2015 TkL Timo Turunen, Ramboll Finland Oy PÄIVÄN OHJELMA Terveen talon kriteerit Betonin kuivumisaika, kuivumisaika ja lattioiden päällystettävyyskriteerit Kosteusteknisten asioiden tarkastuslista 2 ASUNTOMESSUJEN RAKENTAMISTAPAOHJEET • Alue on kallioista => maanvarainen perustaminen • Useat tontit ovat lähes tasaisia pinnanmuodoiltaan tarvittaessa asuintilojen porrastus tai rinneratkaisu • Rakennusten sokkelin vierustat päällystetään 0,5 metrin levyisellä kenttäkiveysvyöhykkeellä – alle kivituhka tai maakostea betoni • Käytettävä kestäviä ja luonnollisia julkisivumateriaaleja, kuten puuta ja tiiltä. • Kattomuodot joko harja- tai pulpettikattoja. • Ulkonevat avoräystäät tulee tehdä siroina avoräystäinä (max pituus 300 mm sisältäen räystäskourut). • Harjakatoille suositellaan kattokaltevuutta 27° 45°(1:2…1:1) TERVEEN TALON KRITEERIT • Rakennuksen sisäiset ja ulkoiset kosteuslähteet on tunnistettava ja ne on otettava huomioon suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä • Ilmanvaihdon avulla hallitaan rakennuksen sisäolosuhteita ja suodatetaan sisään otettava ilma • Rakenteiden ilmatiiviydestä on huolehdittava sekä suunnittelussa että toteutuksessa • Valmiiden rakenteiden ja rakennusmateriaalien kastuminen on estettävä rakennustyön aikana • Rakenteiden kuivumisolosuhteista on huolehdittava ja kuivuminen on todennettava ennen lattianpäällysteiden asentamista • Rakennusta on käytettävä oikein ja sen ylläpidosta on huolehdittava RAKENNUKSEN KOSTEUSLÄHTEET Sade Sisäilma (ihmiset, veden käyttö) Pintavedet Maaperän kosteus (pohjavesi, vajovesi) 5 KOSTEUDEN SIIRTYMISMUODOT Konvektio (vesihöyry) Diffuusio (vesihöyry) Kapillaarinen nousu (vesi) 6 SOKKELI JA PERUSMUURI (KELLARIN SEINÄ, PORRASTUKSET • • • • • Salaojitus Maanpinnan muotoilu Kattosadevesien poisjohtaminen Vierustäytön karkeus Rakenteen vedeneristys 7 ALAPOHJA • Perusmaan kallistus ja vettä keräävien painanteiden välttäminen • Alustäytön karkeus (kapillaarisen kosteuden nousun katkaisu) • Rakenteen liittymien ja läpivientien tiivistäminen = maaperästä tulevien ilmavuotojen estäminen (tekninen tila!) • Radonputkisto ja viemärit 8 ULKOSEINÄ JA YLÄPOHJA • Ulkoseinän tuuletusrako (ikkunoiden ylä- ja alapuolet) • Julkisivun lautaverhouksen paksuus • Räystäiden tuuletusrako • Aluskate • Vesikatteen läpiviennit 9 MÄRKÄTILAT • Seinän materiaali (levy- vai kivirakenteinen) • Lattiakallistukset, kaivot ja kynnykset • Erillisen WC-tilan vedeneristyksen ja lattiakaivon tarpeellisuus • Keittiölaitteiden ja vesipisteiden vuotovesikaukalot 10 MAANVARAISEN ALAPOHJAN LATTIANPÄÄLLYSTEET • RH = betonin suhteellinen kosteus • Päällystettävyysraja-arvo ns. arviointisyvyydellä yleensä 85 % RH, keraamisilla laatoilla 90 % RH (suurilla laatoilla 85 % RH) • Arviointisyvyys 0,4 x laatan paksuus • Betonin kuivumisaika suotuisissa olosuhteissa (lämpötila yli 15 astetta ja RH noin 60 %) 3…4 kuukautta Kuva kirjasta ”Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi, Suomen Betonitieto Oy” • Alustan RH on mitattava! • Lattianpäällysteen alusmateriaali valmistajan ohjeiden mukaan • Betonipinnan on oltava puhdas ennen lattiarakenteiden tekoa! MUISTETTAVAA • Suunnitelmien oltava kattavia ja tehty tätä kohdetta varten (usein tyyppidetaljeja) • Höyrynsulun eheyden tarkastus (sähkövetojen jälkeen) + tiiviysmittaus • Peittyvät rakenteet tarkastettava ennen seuraavaa työvaihetta • Rakennusjätteiden ja pakkausmateriaalien poisvienti säännöllisesti • Sokkelin päälle tiivistyskaista • • Seinän yläpäähän suojamuovit Työmaan viikoittainen siivous kunnon imureilla! • Aluskatteen asennus => sääsuoja • • Ei eloperäistä rakennusjätettä alustäytön päälle Kohdepoistolla varustettujen työvälineiden käyttö suositeltavaa • Kosteusmittaukset • Putkiläpivientien tiivistys ennen laatan valua • • Kunnollisten kuivumisolosuhteiden järjestäminen (tuuletus ja lämmitys) Tarkastusten ja laadunvarmistusmittausten dokumentit • Huoltokirjan täyttäminen 12 KIITOS! 13 5.2.2015 Terve talo ‐koulutus Topi Jokinen Toimitusjohtaja, Vertia Oy 5.2.2015 Asumisen laadun varmistaja Miksi nykyaikaisen pientalon pitää olla tiivis? Asumisen laadun varmistaja 1 5.2.2015 Vanha talo, painovoimainen ilmanvaihto Asumisen laadun varmistaja Nykyaikainen tiivis talo Asumisen laadun varmistaja 2 5.2.2015 Nykyaikainen talo, jonka ilmatiiveydessä on puutteita Asumisen laadun varmistaja Tiiveyden hyödyt • Säästö lämmitysenergiassa • Mahdollistaa hyvän ilmanvaihdon • Vedon tunteen väheneminen • Kosteus ei pääse sisäilmasta rakenteisiin yhtä helposti . • Paloturvallisuus • Ääniolosuhteet • Hajujen torjuminen (mm. tupakka, rasva ja pakokaasut) • Pölyn, mikrobin, radonin yms. pääsy sisäilmaan vaikeutuu Asumisen laadun varmistaja 3 5.2.2015 Tiiveyden ongelmat • Jos ilmanvaihto toteutettu huonosti, ei ilma ja kosteus sen mukana vaihdu riittävästi – Käyttäjän toiminta? – Sähkökatkos • Tulisijan syttyminen – Tulo‐ ja poistoilmanvaihto oltava tasapainossa tai – Korvausilmaratkaisu oltava toimiva Asumisen laadun varmistaja Tiiveysmittaus ja vuotokohtien paikannus Asumisen laadun varmistaja 4 5.2.2015 Miksi tiiveys kannattaa mitata? • Hyvä tiiveys on huolellista rakentamista • Löydetyt vuodot voidaan korjata – Jopa 80 % kohteista löydetään jotain korjattavaa – Parhaimmillaan kokonaisilmavuoto voidaan puolittaa – Riskipaikat muuten tiiviissäkin talossa • Parempi energiatodistus – Säästö muissa ratkaisuissa, kun suunnitellaan tiiviiksi • Raportti on arvopaperi taloa myytäessä Asumisen laadun varmistaja Koska tiiveys kannattaa mitata? • Höyrynsulku valmis • Läpiviennit tehtynä ja tiivistetty • Ulko‐ovet ja ikkunat valmiit – Yksi ulko‐ovi voi olla väliaikainen • Höyrynsulku näkyvillä – Katto paneloimatta – Seinät levyttämättä, jos mahdollista – Korjausten tekeminen näin helpompaa Asumisen laadun varmistaja 5 5.2.2015 Miten tiiveysmittaus tehdään? Asumisen laadun varmistaja Miten tiiveysmittaus tehdään? 1. Mittaaja sulkee ilmanvaihtokoneen, ikkunat ja ovet sekä tiivistää ilmanvaihtokanavat Asumisen laadun varmistaja 6 5.2.2015 Miten tiiveysmittaus tehdään? 2. Paineovi asennetaan tiiviisti paikalleen ja luodaan 50 pascalin alipaine Asumisen laadun varmistaja Miten tiiveysmittaus tehdään? 3. Vuotokohdat paikannetaan lämpökameralla Asumisen laadun varmistaja 7 5.2.2015 Miten tiiveysmittaus tehdään? 4. Asiakas voi korjata löytyneet vuodot Asumisen laadun varmistaja Miten tiiveysmittaus tehdään? 5. Suoritetaan painekoe, josta saadaan tuloksena ilmanvuotoluku Asumisen laadun varmistaja 8 5.2.2015 Miten tiiveysmittaus tehdään? 6. Raportti, jossa mitattu ilmanvuotoluku sekä löydetyt vuotopaikat lämpökuvineen Asumisen laadun varmistaja Ilmanvuotoluku, q50 • Mitä pienempi luku, sen parempi tiiveys • Yksi yksikkö vastaa n. 7 % lisälämmityskuluja • Jos energiatodistuksessa halutaan käyttää pienempää lukua kuin 4, on se osoitettava mittaamalla tai muulla menettelyllä Asumisen laadun varmistaja 9 5.2.2015 Yleisimmät vuotokohdat uusissa pientaloissa Lataa koko raportti: www.vertia.fi Asumisen laadun varmistaja Otos: 828 uutta pientaloa Keskiarvo: 1,4 Asumisen laadun varmistaja 10 5.2.2015 Otos: 302 uutta pientaloa Asumisen laadun varmistaja Asumisen laadun varmistaja 11 5.2.2015 Asumisen laadun varmistaja Asumisen laadun varmistaja 12 5.2.2015 Asumisen laadun varmistaja Asumisen laadun varmistaja 13 5.2.2015 Asumisen laadun varmistaja Asumisen laadun varmistaja 14 5.2.2015 Asumisen laadun varmistaja Asumisen laadun varmistaja 15 5.2.2015 Asumisen laadun varmistaja Pientalon energiamääräykset Asumisen laadun varmistaja 16 5.2.2015 Taustalla • • • • Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Asumisen osuus koko energiankulutuksesta n. 20 % Asumisen laadun varmistaja Energian loppukäyttö 2007 Muut 4 % Liikenne 17 % Rakennukset 38 % Teollisuus 37 % Rakentaminen 4 % Asumisen laadun varmistaja 17 5.2.2015 Energiamääräykset • Haettaessa rakennuslupaa osoitettava, että rakennus täyttää energiatehokkuusvaatimukset • Jättävät liikkumatilaa energiatehokkaan ja toimivan ratkaisun saamiseksi – Ei sulje pois minkään lämmitysmuodon käyttämistä • Energiaselvitys, jonka osana energiatodistus • Energiatodistus päivitettävä ennen käyttöönottotarkistusta – mm. mitattu ilmanvuotoluku Asumisen laadun varmistaja E‐luku • E‐luku = rakennukseen ostettu energia x energiamuodon kerroin • Pientalojen E‐luvun yläraja on porrastettu rakennuksen pinta‐alan mukaan – Pienemmille rakennuksille E‐luku vaatimukset lievemmät • Lasketaan standardikäytöllä – Omalla käytöllä ei vaikutusta Asumisen laadun varmistaja 18 5.2.2015 Pientalon sallittu E‐luku Asumisen laadun varmistaja E‐luvun laskenta Ilmanvuotoluku! Asumisen laadun varmistaja 19 5.2.2015 Energiamuotojen kertoimet Asumisen laadun varmistaja Laskentaesimerkki • Sähköntarve 30 kWh/m2 • Muu lämmitystarve 80 kWh/m2 • Suora sähkölämmitys – (30 + 80) x 1,7 = 187 kWhE/m2 • Kaukolämmitys – 30 x 1,7 + 80 x 0,7 = 107 kWhE/m2 Asumisen laadun varmistaja 20 5.2.2015 Tulevaisuus • Uudet viranomaisrakennukset oltava lähes nollaenergiarakennuksia 31.12.2018 jälkeen • Kaikki uudet rakennukset 31.12.2020 jälkeen • Lähes nollaenergiarakennusta ei vielä määritetty • Tiivis rakentaminen tulee olemaan entistäkin tärkeämpää – edullisin tapa parantaa energiatehokkuutta uusissa pientaloissa Asumisen laadun varmistaja Omakotirakentajalle tärkeää • Suunnittelemalla tiiviin talon säästät muissa ratkaisuissa • Noudata talotehtaan tiivistysohjetta, jos sellainen on • Kerro kaikille, että tavoitteena on tiivis talo ja että vaippaan tehdyt reiät on tiivistettävä huolellisesti • Teetä tiiveysmittaus, kun höyrynsulkumuovi on valmis ja läpiviennit tehtynä – Kuitenkin ennen höyrynsulkumuovin peittämistä, jolloin löydetyt vuodot ovat vielä korjattavissa Asumisen laadun varmistaja 21 5.2.2015 Kiitos keskittymisestä! • Tutkimusraportti ladattavissa: www.vertia.fi • Yhteystiedot – topi.jokinen@vertia.fi – 040 – 835 1440 Asumisen laadun varmistaja 22
© Copyright 2024