Rautateiden verkkoselostus 2017
Lausuntoversio 10.11.2015 2 • 2015 LIIKENNEVIRASTON VÄYLÄTIETOJA Rautateiden verkkoselostus 2017 Lausuntoversio 10.11.2015 Lausuntoversio 10.11.2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Liikennevirasto Helsinki 2015 Lausuntoversio 10.11.2015 Kannen kuva: Tehanu Tapola Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-8276 ISSN 1798-8284 ISBN 978-952-317-164-0 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 3 Esipuhe Liikennevirasto julkaisee rautatielain mukaisesti aikataulukautta 2017 koskevan verkkoselostuksen, joka on neljästoista Suomessa tehty verkkoselostus. Verkkoselostuksessa kuvataan valtion rataverkolle pääsyn edellytykset, valtion rataverkko, ratakapasiteetin jakamismenettely, rautatieyrityksille tarjottavat palvelut ja ratamaksun määräytymisperusteet. Verkkoselostus julkaistaan aikataulukausittain ratakapasiteetin hakijoita varten. Tämä verkkoselostus on tarkoitettu aikataulukaudelle 11.12.2016– 9.12.2017 Verkkoselostus 2017 on tehty edellisen verkkoselostuksen pohjalta kehittämällä sitä käyttäjiltä saadun palautteen ja muiden eurooppalaisten rataverkon haltijoiden verkkoselostusten perusteella. Verkkoselostus noudattelee yhteistä eurooppalaista sisältörakennetta. Verkkoselostus koostuu seuraavista luvuista: 1 2 3 4 5 6 Yleistä Rataverkolle pääsyn edellytykset Rataverkko Ratakapasiteetin jakaminen Rautatieyrityksille tarjottavat palvelut Ratamaksu Rautatielaki ja sen nojalla annettavat säädökset ovat verkkoselostuksen julkaisuhetkellä eduskunnassa hyväksyttävänä. Säädöspäivityksiin liittyvät muutokset korjataan verkkoselostukseen välittömästi niiden tultua voimaan. Liikenne ja tieto -toimialan liikenteen palvelut -osasto vastaa verkkoselostuksen tekemisestä Liikennevirastossa. Työhön ovat osallistuneet useat asiantuntijat Liikenneviraston eri toimialoilta sekä organisaation ulkopuolelta. Helsingissä, 11.12.2015 Liikennevirasto Liikenne ja tieto -toimiala, Liikenteen palvelut -osasto Lausuntoversio 10.11.2015 4 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Sisällysluettelo 1 1.1 1.2 1.3 1.4 YLEISTÄ .............................................................................................................................7 Johdanto .............................................................................................................................7 Tarkoitus ............................................................................................................................7 Oikeusperusta ...................................................................................................................7 Oikeudellinen merkitys .................................................................................................. 8 1.4.1 Yleistä .................................................................................................................... 8 1.4.2 Sitovuus ................................................................................................................. 8 1.4.3 Muutoksenhakumenettely .................................................................................. 8 1.5 Verkkoselostuksen rakenne ........................................................................................... 9 1.6 Verkkoselostuksen voimassaolo ja päivittäminen .................................................... 9 1.6.1 Voimassaolo.......................................................................................................... 9 1.6.2 Päivittäminen ........................................................................................................ 9 1.7 Julkaiseminen................................................................................................................. 10 1.8 Yhteystiedot ................................................................................................................... 10 1.9 Rataverkon haltijoiden välinen yhteistyö...................................................................12 1.10 Määritelmät, merkinnät ja lyhenteet ...........................................................................12 2 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 3 3.1 3.2 3.3 3.4 RATAVERKOLLE PÄÄSY................................................................................................15 Johdanto ...........................................................................................................................15 Yleiset rataverkolle pääsyn edellytykset ....................................................................15 2.2.1 Yleiset edellytykset rautatieliikennöinnin harjoittamiseksi .......................15 2.2.2 Edellytykset rataverkon käytölle ......................................................................17 2.2.3 Toimilupa..............................................................................................................17 2.2.4 Turvallisuustodistus ...........................................................................................17 2.2.5 Vakuuttamisvelvollisuus................................................................................... 18 Muita rataverkolle pääsyyn liittyviä asioita .............................................................. 19 2.3.1 Puitesopimus ...................................................................................................... 19 2.3.2 Rataverkon käyttösopimus............................................................................... 19 2.3.3 Muut rataverkon käyttöön liittyvät sopimukset ........................................... 20 Liikennöintiä koskevat määräykset ja ohjeet ............................................................21 Erikoiskuljetukset ........................................................................................................... 21 Vaarallisten aineiden kuljettaminen ...........................................................................21 Rautateiden liikkuva kalusto ....................................................................................... 22 Liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan henkilöstön kelpoisuus............................ 23 RATAVERKKO ................................................................................................................ 25 Johdanto .......................................................................................................................... 25 Rataverkon laajuus ........................................................................................................ 25 3.2.1 Moniraiteiset rataosuudet ................................................................................ 25 3.2.2 Käytettävissä oleva rataverkko........................................................................ 25 3.2.3 Liittyvät rataverkot ............................................................................................ 26 Rataverkon kuvaus ........................................................................................................ 26 3.3.1 Maantieteellinen kuvaus ................................................................................... 26 3.3.2 Rataverkon ominaisuudet ................................................................................ 30 3.3.3 Liikenteenohjauksen ja viestinnän järjestelmät........................................... 32 Liikennerajoitukset........................................................................................................ 35 3.4.1 Erikoistunut ratakapasiteetti ........................................................................... 35 3.4.2 Ympäristönsuojelusta johtuvat rajoitukset ................................................... 36 3.4.3 Vaaralliset aineet ............................................................................................... 36 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 3.5 3.6 3.7 3.8 3.9 4 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 4.7 4.8 5 5.1 5.2 5.3 5 3.4.4 Tunneleista johtuvat rajoitukset ..................................................................... 38 3.4.5 Silloista johtuvat rajoitukset ........................................................................... 38 3.4.6 Yliraskaat kuljetukset ....................................................................................... 38 Rataverkon käytettävyys .............................................................................................. 38 Henkilöliikenteen asemat ............................................................................................ 38 Tavaraliikenteen terminaalit ....................................................................................... 39 Rautatieliikennettä tukevat palvelut ......................................................................... 39 3.8.1 Järjestelyratapihat ............................................................................................. 39 3.8.2 Seisontaraiteet ................................................................................................... 39 3.8.3 Huolto- ja kunnossapidon palvelut ................................................................ 39 3.8.4 Polttoaineen tankkauspaikat ........................................................................... 39 3.8.5 Tekniset laitteet ................................................................................................. 39 3.8.6 Liikenneviraston turvavalvomo ....................................................................... 39 3.8.7 Liikenneviraston tekninen valvomo................................................................ 40 Rataverkon kehittämissuunnitelmat .......................................................................... 41 RATAKAPASITEETIN JAKAMINEN .............................................................................42 Johdanto ..........................................................................................................................42 Prosessin kuvaus ............................................................................................................42 4.2.1 Ratakapasiteetin hakeminen ............................................................................42 4.2.2 Vaihtotyökapasiteetin hakeminen .................................................................. 43 4.2.3 Ratapihakapasiteetin hakeminen ................................................................... 43 4.2.4 Ratakapasiteettiprosessin kehittäminen ...................................................... 43 Menettelyaikataulu ratakapasiteettihakemuksille.................................................. 44 4.3.1 Ratakapasiteetin hakeminen aikataulukautta varten ................................... 44 4.3.2 Ratakapasiteetin hakeminen tilapäistä liikennettä varten .......................... 45 Ratakapasiteetin jakaminen........................................................................................ 45 4.4.1 Ratakapasiteetin jakoehdotuksen laatiminen ................................................ 45 4.4.2 Oikaisun hakeminen ratakapasiteettipäätökseen ......................................... 46 4.4.3 Ylikuormitettu ratakapasiteetti ja sitä koskevat etusijajärjestykset ......... 46 4.4.4 Ratapihakapasiteetin jakaminen .......................................................................47 4.4.5 Puitesopimusten vaikutus ................................................................................ 48 Ratakapasiteetin käyttäminen kunnossapitoon ja ratatöihin ............................... 48 Käyttämätön ratakapasiteetti ..................................................................................... 49 Erikoiskuljetukset ja vaaralliset aineet ..................................................................... 50 Toiminta häiriötilanteissa ........................................................................................... 50 4.8.1 Periaatteet............................................................................................................. 50 4.8.2 Toimintaohjeet..................................................................................................... 50 4.8.3 Todennäköiset tilanteet ...................................................................................... 51 4.8.4 Epätodennäköiset tilanteet ................................................................................ 51 PALVELUT ........................................................................................................................52 Johdanto ..........................................................................................................................52 Liikenneviraston tarjoamat palvelut ...........................................................................52 5.2.1 Ratamaksua vastaan saatavat palvelut ..........................................................52 5.2.2 Maksulliset palvelut .......................................................................................... 54 Muiden tarjoamat palvelut .......................................................................................... 55 5.3.1 Palvelujen tarjoamisvelvollisuus .................................................................... 55 5.3.2 Sähköradan sähkövirta ..................................................................................... 55 5.3.3 Huolto- ja kunnossapidon palvelut ................................................................ 56 5.3.4 Polttoaineen tankkauspaikat ........................................................................... 56 5.3.5 Tekniset laitteet ................................................................................................. 56 Lausuntoversio 10.11.2015 6 6 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 6.6 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 MAKSUT .......................................................................................................................... 57 Hinnoitteluperusteet ja ratamaksuun kuuluvat palvelut........................................ 57 Ratamaksujärjestelmä .................................................................................................. 57 Ratamaksun suuruus .................................................................................................... 58 Suorituskannustinjärjestelmä ..................................................................................... 58 Ratamaksun muutokset................................................................................................ 58 Ratamaksun periminen ................................................................................................ 59 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Liite 18 Liite 19 Liite 20 Rataosien perustiedot Rautatieliikennepaikat Rataosan Tornio–Haaparanta liikennöimismääräykset Kuormaulottuma Aukean tilan ulottuma Ratojen päällysrakenneluokat, päällysrakenneluokista johdetut EN-rataluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla Sähköistys Turvalaitejärjestelmät Tärinästä johtuvat rajoitukset Radan kunnosta johtuvat nopeusrajoitukset Suurimmat nopeudet tunneleissa Silloista johtuvat rajoitukset Ratatyöt Matkustajainformaatio valtion rataverkon liikennepaikoilla Vaihtotyön liikenteenohjauspalvelun kuvaus ja hinnan muodostuminen Nopeuden riippuvuus liikkuvasta kalustosta Yliraskaiden vaunujen kuljetukset Venäläisen standardin mukaisten vaunujen kuljettaminen Liikkuvan kaluston valvonta Turvallisuusasiat Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 1 Yleistä 1.1 Johdanto 7 Verkkoselostuksen julkaisemisesta on säädetty rautatielaissa (304/2011)1 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/34/EU2 yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta. Verkkoselostus julkaistaan aikataulukausittain. Tämä aikataulukautta 2017 koskeva verkkoselostus on neljästoista Suomessa julkaistu Verkkoselostus. 1.2 Tarkoitus Verkkoselostus julkaistaan ratakapasiteetin hakijoita varten. Verkkoselostuksessa kuvataan valtion rataverkolle pääsyn edellytykset, valtion rataverkko ja sen ominaisuudet, ratakapasiteetin jakamismenettely, rautatieyrityksille tarjottavat palvelut sekä ratamaksun suuruus ja ratamaksun määräytymisperusteet. Verkkoselostuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti ratamaksun perusteet ja ratakapasiteetin myöntämiseen sovellettavat yleiset säännöt, määräajat, menettelyt ja perusteet. Rautatieyritykset voivat hakea ratakapasiteettia kotimaiseen tavaraliikenteeseen ja Euroopan talousalueen sisäiseen kansainväliseen liikenteeseen. VR-Yhtymä Oy voi harjoittaa kotimaista henkilöliikennettä yksinoikeudella Suomen rataverkolla niillä rataosilla, jotka kuuluvat VR-Yhtymä Oy:n ja liikenne- ja viestintäministeriön väliseen yksinoikeussopimukseen. Rataosilla, jotka eivät kuulu sopimuksen piiriin, voi mikä tahansa rautatieyritys harjoittaa henkilöliikennettä. VR-Yhtymä Oy voi harjoittaa yksinoikeudella Venäjän rautatieyhdysliikennettä Suomen rataverkolla siihen saakka, kunnes uusittu Suomen ja Venäjän välinen yhdysliikennesopimus tulee voimaan. 1.3 Oikeusperusta Nykyinen lainsäädäntö Liikennevirasto julkaisee rautatielain mukaisesti tiedot niistä rautatielain säännöksistä sekä näiden lakien perusteella annetuista säännöksistä ja määräyksistä sekä muista säännöksistä, jotka koskevat: 1. 2. 3. 4. 5. 1 2 oikeutta rataverkolle pääsyyn, ratamaksujen määräytymisperusteita, ratakapasiteetin hakemista ja siihen liittyviä määräaikoja, rautateiden liikkuvaa kalustoa koskevia vaatimuksia ja hyväksyntää sekä muita seikkoja, jotka koskevat rautatieliikenteen harjoittamista ja sen aloittamisen edellytyksiä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110304 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:343:0032:0077:FI:PDF Lausuntoversio 10.11.2015 8 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Liikennevirasto julkaisee verkkoselostuksessa tiedot rataverkon ominaisuuksista ja laajuudesta kutakin aikataulukautta varten. Nämä tiedot sisältyvät tämän verkkoselostuksen lukuun 3. Verkkoselostuksessa julkaistaan myös Liikenneviraston rautatielain nojalla antamat määräykset: 1. erikoistuneesta ratakapasiteetista (kohta 3.4.1) 2. ylikuormitetun ratakapasiteetin etusijajärjestyksistä (kohta 4.4.3) 3. rautatiereittikohtaisista ratakapasiteetin vähimmäiskäytön kynnysmääristä (kohta 4.6). 1.4 Oikeudellinen merkitys 1.4.1 Yleistä Verkkoselostus ei ole Liikenneviraston antama määräys, vaan se on informatiivinen dokumentti. 1.4.2 Sitovuus Verkkoselostuksessa julkaistut tiedot eivät vaikuta Liikenneviraston antamiin ohjeisiin tai Liikenteen turvallisuusviraston antamiin määräyksiin. Myös verkkoselostuksessa mainittavien kolmansien osapuolien tiedot voivat muuttua aikataulukauden aikana. 1.4.3 Muutoksenhakumenettely Liikenneviraston tekemään päätökseen voi rautatielain mukaisesti hakea oikaisua sääntelyelimeltä, joka Suomessa on Liikenteen turvallisuusvirasto. Asianosainen saa hakea oikaisua sääntelyelimeltä, jos päätös koskee: 23 §:ssä tarkoitettua ylikuormittunutta ratakapasiteettia 24 §:ssä tarkoitettua yksittäistä etusijajärjestystä 26 §:ssä tarkoitettua ratakapasiteetin jakamista 27 §:ssä tarkoitetun kiireellisen ratakapasiteetin jakamista 28 §:ssä tarkoitettua ratakapasiteetin peruuttamista tai käytöstä poistamista 37 §:ssä tarkoitettua ratamaksua Oikaisuvaatimus on tehtävä Liikenteen turvallisuusvirastolle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Liikenteen turvallisuusviraston on ratkaistava oikaisuvaatimusta koskeva asia kahden kuukauden kuluessa siitä, kun oikaisun hakija on toimittanut sille kaikki ratkaisun tekemiseksi tarvittavat tiedot. Päätös oikaisuvaatimukseen on yksittäistä etusijajärjestystä, ratakapasiteetin jakoa ja kiireellistä ratakapasiteettihakemusta koskevassa asiassa kuitenkin annettava kymmenen päivän kuluessa kaikkien tarvittavien tietojen toimittamisesta. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 1.5 9 Verkkoselostuksen rakenne Verkkoselostus noudattaa Euroopan rataverkon haltijoiden järjestön RailNetEuropen yhteistä verkkoselostusrakennetta. Verkkoselostus sisältää tämän luvun lisäksi viisi lukua. Toisessa luvussa käsitellään rataverkolle pääsyn edellytyksiä, kolmannessa luvussa rataverkon ominaisuuksia, neljännessä luvussa ratakapasiteetin jakoprosessiin liittyviä asioita, viidennessä luvussa rautatieyrityksille tarjottavia palveluita ja kuudennessa luvussa ratamaksua ja sen määräytymisperusteita. Verkkoselostuksessa on liitteitä, joissa kuvataan tarkemmin rataverkon ominaisuuksia ja rautatieliikenteen harjoittamiseen liittyviä asioita. 1.6 Verkkoselostuksen voimassaolo ja päivittäminen 1.6.1 Voimassaolo Verkkoselostus on voimassa aikataulukausittain ja se julkaistaan viimeistään neljä kuukautta ennen ratakapasiteettihakemusten jättämisen määräajan päättymistä eli 12 kuukautta ennen aikataulukauden vaihtumista. Tämä verkkoselostus on tarkoitettu aikataulukaudelle 2017 eli aikataulukaudelle 11.12.2016–9.12.2017. Aikataulukauden 2018 verkkoselostus julkaistaan viimeistään 9.12.2016. 1.6.2 Päivittäminen Jos verkkoselostuksen luvussa 1.3 tarkoitetut tiedot muuttuvat, julkaisee Liikennevirasto muuttuneet tiedot Internet-sivuillaan http://www.liikennevirasto.fi3. Verkkoselostuksen liitteessä 13 esitetään arvio niistä ratatöistä, jotka tehdään aikataulukauden 2017 aikana ja joilla on mahdollisesti vaikutuksia liikennöintiin. Työohjelma, töiden keskinäinen ajoitus ja töiden vaatimat ratatyöt muuttuvat rahoituksen ja suunnittelun tarkentuessa. Liikennevirasto julkaisee ratatyöluettelon ja pitää sitä ajan tasalla Internet-sivuillaan http://www.liikennevirasto.fi4. Verkkoselostuksen tekstiin ja liitteisiin saattaa tulla päivityksiä sen julkaisun jälkeen. Päivitykset tehdään Liikenneviraston Internet-sivuilla olevaan pdf-julkaisuun osoitteessa http://www.liikennevirasto.fi5. 3 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus 4 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/liikennesuunnittelu/ratatyot 5 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus Lausuntoversio 10.11.2015 10 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 1.7 Julkaiseminen Verkkoselostus julkaistaan kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Mikäli eri kieliversioiden välillä havaitaan eroavaisuuksia, noudatetaan suomenkielisen verkkoselostuksen sisältöä. Verkkoselostuksen kaikki kieliversiot on saatavissa pdfmuotoisena Liikenneviraston Internet-sivuilta http://www.liikennevirasto.fi6. Rataverkon kehittämissuunnitelmia vuosille 2015–2018 esitetään Liikenneviraston toiminta- ja taloussuunnitelmassa7 (TTS). Rataverkkoa ja rautatieliikennettä koskevia tilastotietoja esitetään Liikenneviraston julkaisemassa vuosittain ilmestyvässä Suomen rautatietilastossa8. 1.8 Yhteystiedot Liikennevirasto Liikennevirasto on liikenne- ja viestintäministeriön alainen virasto, joka vastaa valtion rataverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä, ratakapasiteetin myöntämisestä, liikenteenohjauksesta sekä liikenteen ohjaamisesta. Liikennevirasto vastaa myös maanteiden pidosta sekä kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen toimintaedellytysten kehittämisestä ja turvaamisesta. Pääjohtaja Strategia Toiminnanohjaus Suunnittelu ja hankkeet Talous ja tulosohjaus Hankehallinta Oikeus ja hankinta Liikenne ja maankäyttö Henkilöstö ja hallinto Hankesuunnittelu Viestintä ja yhteiskuntavastuu Väylänpito Liikenne ja tieto ELY-ohjaus Tieto Kunnossapito Infra ja ympäristö Liikenteen palvelut Liikennekeskukset Projektien toteutus Kuva 1. Liikenneviraston organisaatiokaavio. PL 33 (Käyntiosoite: Opastinsilta 12 A) 00521 HELSINKI Sähköposti: kirjaamo(at)liikennevirasto.fi Internet: http://www.liikennevirasto.fi9 6 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus 7 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lr_2013_liikenneviraston_tts_2015-2018_web.pdf 8 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_2015-06_suomen_rautatietilasto_web.pdf 9 http://www.liikennevirasto.fi/etusivu Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 11 Markkinoilletuloon ja rautatieliikenteeseen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen: oss(at)liikennevirasto.fi. Muita yhteystietoja löytyy Liikenneviraston Internet-sivuilta http://www.liikennevirasto.fi10 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla on kaksi laajaa sektoria: liikennepolitiikka ja viestintäpolitiikka. Ministeriö vastaa liikennejärjestelmistä, liikenneverkoista, tavara- ja henkilöliikenteestä, liikenneturvallisuudesta ja liikenteen ilmasto- ja ympäristöasioista. Ministeriön toimialaan kuuluvat myös viestintäverkot, tietosuoja- ja tietoturvakysymykset, tietoyhteiskuntapolitiikka, joukkoviestintä ja postitoiminta. PL 31 (käyntiosoite: Eteläesplanadi 16–18 ) 00023 VALTIONEUVOSTO Sähköposti: kirjaamo(at)lvm.fi Internet: http://www.lvm.fi11 Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) Liikenteen turvallisuusvirasto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva keskushallinnon virasto, joka vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, edistää liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä liikennejärjestelmässä sekä tuottaa liikenteen viranomaispalveluja. PL 320 (Kumpulantie 9) 00101 HELSINKI Sähköposti: kirjaamo(at)trafi.fi Internet: http://www.trafi.fi12 Kilpailu- ja kuluttajavirasto Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävät liittyvät kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamiseen, markkinoiden toimivuuden varmistamiseen, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamiseen. Virastossa hoidetaan myös kuluttaja-asiamiehen valvontatehtävät. PL 5 (käyntiosoite: Siltasaarenkatu 12 A) 00531 HELSINKI Sähköposti: kirjaamo(at)kkv.fi Internet: http://www.kkv.fi13 10 http://www.liikennevirasto.fi/yhteystiedot 11 http://www.lvm.fi/web/fi/etusivu 12 http://www.trafi.fi/ 13 http://www.kkv.fi/ Lausuntoversio 10.11.2015 12 1.9 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataverkon haltijoiden välinen yhteistyö RailNetEurope (RNE)14 on voittoa tuottamaton eurooppalaisten rataverkon haltijoiden ja ratakapasiteetin jakajien yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kansainvälistä liikennettä eurooppalaisessa rautatieinfrastruktuurissa. Jokaisessa jäsenvaltiossa on RNE:n OSS-yhteyspiste (One Stop Shop -yhteyspiste) tai henkilö. Asiakkaat voivat valita OSS-henkilön tai -pisteen, jonka kanssa he voivat hoitaa kaikki kansainväliseen rautatieliikenteeseen liittyvät asiansa. Oli kyse sitten rataverkolle pääsystä, kansainvälisen liikenteen ratakapasiteetin hausta tai liikennöintiin liittyvästä raportoinnista, kaikki nämä asiat hoidetaan yhdessä pisteessä. Yhdestä OSS-pisteestä selvitetään kaikki asiat, jotka liittyvät junan kulkuun suunnitellulla reitillä, yli rajojenkin. Rataverkon haltijoiden OSS-yhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät RailNetEuropen Internet-sivuilta osoitteesta http://www.rne.eu15. Liikennevirasto on eronnut RNE:n jäsenyydestä 2014, mutta sen OSS-toiminta jatkuu. Yhteydenotot voi lähettää osoitteeseen oss(at)liikennevirasto.fi. Muiden maiden verkkoselostukset Muiden maiden rataverkon haltijoiden julkaisemien verkkoselostusten Internetosoitteet löytyvät RailNetEuropen (RNE) Internet-sivuilta http://www.rne.eu16. 1.10 Määritelmät, merkinnät ja lyhenteet JKV on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän 28.3.2006 liitteen B mukainen B-luokan järjestelmä ’’ATP-VR/RHK - Junakulunvalvonta (JKV)’’. Junaliikenteen ennakkotiedot (JETI) on järjestelmä, jossa ylläpidetään ratatyön ennakkosuunnitelmia sekä liikenteeseen vaikuttavia muutostietoja, jotka muuten olisi annettava liikenteenohjauksen ilmoituksella. Museoraide on raide, jonka valtion rataverkon haltija on määrännyt museoraiteeksi. Ennen museoraiteeksi määräämistä valtion rataverkon haltijan pitää kuulla asiasta Liikenteen turvallisuusvirastoa ja niitä rautatieliikenteen harjoittajia, jotka harjoittavat liikennettä ao. raiteella. Museoraiteella saa harjoittaa ainoastaan museoliikennettä eikä sillä saa olla muuta henkilöliikennettä eikä tavaraliikennettä. Kiireellinen ratakapasiteetti tarkoittaa ratakapasiteettia, jota haetaan tilapäistä, lyhytkestoista ja vaihtelevaa liikennöintitarvetta varten. Esimerkki: yksittäisinä päivinä kulkevat junat sekä työkoneet ja pysähtymiskäyttäytymiseltä tai reitin osalta vaihtelevat junat. 14 http://www.rne.eu/ 15 http://www.rne.eu/oss_network.html 16 http://www.rne.eu/members_ns.html Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 13 KUPLA tarkoittaa kuljettajien päätelaitetta, joka mahdollistaa sähköisen tiedonsiirron rautatieliikenteenhallintajärjestelmien sekä liikenteenohjauksen ja kuljettajan välillä. LIIKE on tietojärjestelmä, jolla haetaan rautatieliikenteen ratakapasiteettia. Liikenteenohjaus on rautatieliikenteen käyttämien kulkuteiden turvaamista. Liikenteenohjaus käsittää kulkuteiden turvaamisen lisäksi liikenteessä tarvittavien lupien ja ilmoitusten antamista. Liikenteenohjaukseen sisältyy myös ratatyöalueiden turvaaminen, lupien antaminen rautateillä tehtävään työhön ja työn päättymisilmoitusten vastaanottaminen. Liikenteen laajuuden, tarpeen ja turvalaitosten rakenteen mukaan liikenteenohjaukseen voi osallistua omalta osaltaan tehtävästään vastaten myös asetinlaite- tai vaihdemies, vaihtotyönjohtaja, kuljettaja, työn liikenneturvallisuudesta vastaava henkilö tai muu tehtävään asianmukaisesti määrätty henkilö. Museoliikenne tarkoittaa laajuudeltaan vähäistä liikennettä, jota harjoittava yhteisö ei tavoittele toiminnallaan liiketaloudellista voittoa ja liikennöinti tapahtuu museokalustolla. Museokalustolla tarkoitetaan Liikenteen turvallisuusviraston kalustorekisterissä museokalustoksi rekisteröityä kalustoa. POHA (rautatieliikenteen poikkeamienhallintajärjestelmä) määrittelee, miten häiriöviestit välitetään ja poikkeamien hallinta toteutetaan eri osapuolien välillä. Kun POHA-järjestelmä otetaan käyttöön, rautatieliikenteenharjoittajan oletetaan tuottavan järjestelmään häiriötietoa omalta osaltaan eli rautatieliikenteenharjoittajista johtuvien poikkeamien osalta. Radanpito tarkoittaa radan ja siihen kuuluvien rakenteiden, rakennelmien, laitteiden ja järjestelmien sekä radanpidon tarvitseman kiinteän omaisuuden rakentamista ja ylläpitoa sekä kehittämistä. Ratakapasiteetilla tarkoitetaan rautatielain mukaan mahdollisuutta käyttää rataverkkoa ja laatia aikatauluja rataverkolla liikennöitäville reiteille. Ratakapasiteetin voi määritellä myös niin, että se on rataverkon ominaisuuksista johtuvaa aikaan sidottua rautatiereitin junaliikenteen välityskykyä. Ratapurkki on ratatiedon tietovarasto, joka tarjoaa tietoa rautatieinfrastruktuurista rautatiealalla toimiville yrityksille ja tietojärjestelmille. Käyttöliittymänä on selainsovellus, jonka kautta tietoja voi hakea kartan tai tietokantaraportoinnin kautta. Rataverkko tarkoittaa Liikenneviraston hallinnassa olevaa valtion rataverkkoa. Rataverkon haltijalla tarkoitetaan Liikennevirastoa taikka yksityisraiteen haltijaa, kun raide kuuluu rautatielain (304/2011)17 soveltamisalan piiriin. RATO eli ratatekniset ohjeet käsittävät perustiedot radan ja ratalaitteiden suunnittelusta, tarkastuksesta ja kunnossapidosta. RATO perustuu Liikenteen turvallisuusviraston antamiin määräyksiin. Liikennevirasto julkaisee RATOn18. 17 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110304 18 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf7/radanpidon_tekniset_ohjeet_web.pdf Lausuntoversio 10.11.2015 14 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rautatieliikenteen harjoittajia ovat rautatieyritykset, radan kunnossapitoyritykset, rataverkolla liikennöivät rataverkon haltijat sekä museoliikenteen harjoittajat. Lisäksi myös muut rataverkolla liikennöivät yritykset tai yhteisöt, joiden liikennöinti ei ole päätoimista, ovat rautatieliikenteen harjoittajia. Rautatieliikenteen harjoittaminen tarkoittaa rautatieyrityksen liikennöintiä, radan kunnossapitoon liittyvää liikennöintiä, museoliikenteen harjoittamaa liikennöintiä, muun kuin päätoimenaan liikennöivän yrityksen tai yhteisön liikennöintiä ja rataverkon haltijan liikennöintiä rataverkolla. Rautatieyritys tarkoittaa julkista tai yksityisoikeudellista yhtiötä tai muuta yhteisöä, Euroopan talousalueella myönnetyn toimiluvan nojalla päätoimenaan harjoittaa rautateiden henkilö- tai tavaraliikennettä ja joka on velvollinen huolehtimaan vetopalveluista; rautatieyrityksellä tarkoitetaan myös yksinomaan vetopalveluja tarjoavaa yritystä. Sulkumerkit ( ) tarkoittavat, että sulkumerkkien välissä oleva kohde ei kuulu luetteloituun asiaan. Säännöllinen ratakapasiteetti tarkoittaa ratakapasiteettia, jota haetaan säännöllistä, pitkäkestoista ja samanlaisena toistuvaa liikennöintiä varten. Esimerkki: tarve liikennöidä läpi vuoden maanantaista lauantaihin tai kolmen kuukauden ajan tiistaisin ja torstaisin. TURI on Liikenneviraston turvallisuuden ja riskienhallinnan tietojärjestelmä. TURO tarkoittaa turvallisuusohjeita radanpidossa. Liikennevirasto julkaisee ohjeet Internet-sivuillaan http://www.liikennevirasto.fi19. VIRVE on lyhenne kirjainsanasta viranomaisradioverkko. VIRVE-verkko on maailman ensimmäinen maanlaajuinen TETRA-teknologiaan perustuva radiopuhelinverkko, joka on otettu valtakunnalliseen käyttöön vuonna 2002. Yhteensovittaminen tarkoittaa menettelyä, jonka avulla Liikennevirasto ratkaisee tilanteet, joissa eri rautatieyritysten ratakapasiteettihakemukset ovat keskenään päällekkäisiä. Yksityisraide tarkoittaa muuta kuin Liikenneviraston omistamaa raidetta. Muut tarkemmat määritelmät löytyvät RATOsta (Ratatekniset ohjeet)20. 19 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2015-06_turo_web.pdf 20 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf7/radanpidon_tekniset_ohjeet_web.pdf Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 2 Rataverkolle pääsy 2.1 Johdanto 15 Luvussa kaksi kuvataan rataverkolle pääsyn ja liikennöinnin harjoittamisen edellytykset. Liikennöinnin harjoittamisen edellytyksiä ovat toimilupa, rautatieyrityksen tai museoliikenteen harjoittajan turvallisuustodistus, myönnetty ratakapasiteetti ja rataverkon käyttösopimus. Tässä luvussa kuvataan lisäksi mm. liikkuvan kaluston hyväksyntämenettelyä ja liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan henkilöstön kelpoisuuteen liittyviä asioita. 2.2 Yleiset rataverkolle pääsyn edellytykset Rataverkolle pääsyn edellytykset kuvataan rautatielaissa (304/2011)21. Valtion rataverkolla on noudatettava Liikenteen turvallisuusviraston ja Liikenneviraston määräyksiä ja ohjeita. Tiedot Liikenteen turvallisuusviraston voimassa olevista määräyksistä ovat saatavissa Finlexin verkkosivuilta osoitteessa http://www.finlex.fi22 sekä Liikenteen turvallisuusviraston Internet-sivuilta http://www.trafi23. Tiedot Liikenneviraston ohjeista ovat saatavissa Liikenneviraston Internet-sivuilta http://www.liikennevirasto.fi24. Valtioneuvoston asetuksessa rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta (372/2011)25 säädetään mm. rautatiejärjestelmää koskevista olennaisista vaatimuksista. Valtion rataverkolla liikennöivissä vetureissa on oltava toimiva junien kulunvalvonnan veturilaite. Poikkeuksena on kalusto, jolle Liikenteen turvallisuusvirasto on myöntänyt poikkeusluvan liikennöintiin ilman ao. laitetta. Lisätietoa kappaleesta 3.3.3.6. 2.2.1 Yleiset edellytykset rautatieliikennöinnin harjoittamiseksi Rautatieliikennöinnin harjoittaminen valtion rataverkolla edellyttää rautatieyritykseltä ja rautatieyritysten kansainväliseltä yhteenliittymältä seuraavien edellytysten täyttymistä: 1. Rautatieyrityksellä tai rautatieyritysten kansainvälisellä yhteenliittymällä tulee olla rautatielain mukainen liikenne- ja viestintäministeriön myöntämä tai vastaava Euroopan talousalueella myönnetty rautatieyrityksen toimilupa. 2. Rautatieliikenteen harjoittajalla on oltava rautatielain mukainen Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä tai hyväksymä turvallisuustodistus, joka kattaa kaikki ne rautatiereitit, joilla liikennettä aiotaan harjoittaa. 3. Rautatieliikenteen harjoittajalle on myönnetty ratakapasiteettia aiottua liikennettä varten. 21 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110304 22 http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/499001/ 23 http://www.trafi.fi/rautatiet/saadokset/kansalliset_maaraykset 24 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf7/radanpidon_tekniset_ohjeet_web.pdf 25 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110372 Lausuntoversio 10.11.2015 16 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 4. Rautatieliikenteen harjoittaja on tehnyt Liikenneviraston kanssa rataverkon käyttösopimuksen. 5. Rautatielain ja sen nojalla säädetyt tai määrätyt rautatieliikenteen harjoittamisen edellytykset täyttyvät muutoin. Rataverkolle pääsyn edellytyksiä ja tavaraliikenteen markkinoilletulon vaiheita on esitetty prosessikaavion muodossa kuvassa 2. Kuva 2. Tavaraliikenteen markkinoilletulon vaiheet. Museoliikenne Museoliikennettä koskevat samat, tässä verkkoselostuksessa kuvatut vaatimukset kuin muuta rautatieliikenteen harjoittamista, lukuun ottamatta toimilupaa ja rataverkon käyttösopimusta. Museoliikenteen harjoittajalta edellytetään Liikenteen turvallisuusviraston myöntämää turvallisuustodistusta. Turvallisuustodistus myönnetään hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Turvallisuustodistuksen saamisen edellytykset on esitelty kappaleessa 2.2.4. Jatkossa rataverkon käyttösopimuksen tekeminen on vapaaehtoista, mutta Liikennevirasto edellyttää tämän sopimuksen tekemistä aikataulukausittain. Museoliikenteen harjoittajat voivat hakea ratakapasiteettia ainoastaan kiireellisenä ratakapasiteettina. Museoliikenteen määräys (RVI/295/411/2008) on kumottu ja korvattu Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä "Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta (TRAFI/ 22100/03.04.02.00/2012)26. Kaikilta osin uusi määräys ei ohjeista museoliikenteen liikennöintiä, joten museoliikenteen harjoittajien on syytä tarkistaa mm. JKV-laitetta koskeva ohjeistus Liikenteen turvallisuusvirastosta. Lisätietoa löytyy kappaleesta 3.3.3.6. 26 http://www.finlex.fi/data/normit/41501-TRAFI_22100_03.04.02.00_2012_Fi.pdf Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 2.2.2 17 Edellytykset rataverkon käytölle Seuraavat rautatieyritykset ja rautatieyritysten kansainväliset yhteenliittymät voivat käyttää valtion rataverkkoa rautatieliikenteen harjoittamiseen: 1. kotimaisessa tavaraliikenteessä ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden välisessä kansainvälisessä rautatieliikenteessä rautatielaissa tarkoitettu rautatieyritys tai rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä 2. VR-Yhtymä Oy voi harjoittaa kotimaista henkilöliikennettä yksinoikeudella Suomen rataverkolla niillä rataosilla, jotka kuuluvat VR-Yhtymä Oy:n ja liikenne- ja viestintäministeriön yksinoikeussopimuksen piiriin. Rataosilla, jotka eivät kuulu sopimuksen piiriin, voi mikä tahansa rautatieyritys harjoittaa henkilöliikennettä. VR-Yhtymä Oy voi harjoittaa yksinoikeudella Venäjän rautatieyhdysliikennettä Suomen rataverkolla siihen saakka, kunnes uusittu Suomen ja Venäjän välinen yhdysliikennesopimus tulee voimaan. Nämä rautatieyritykset saavat käyttää rataverkkoa rautatielain mukaisesti ja valtion rataverkon liikennepaikkoja harjoittamaansa liikennettä varten rataverkon käyttösopimuksen mukaisesti. Myös muu rautatieliikenteen harjoittaja saa käyttää valtion rataverkkoa edellyttäen, että liikennöinnistä on sovittu Liikenneviraston kanssa. 2.2.3 Toimilupa Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää toimiluvan Suomeen sijoittautuneelle hakijalle rautatieliikenteen harjoittamiseen. Myönnetty toimilupa on voimassa toistaiseksi, ja ministeriö tarkastaa toimiluvan ja sen ehdot viiden vuoden välein toimiluvan myöntämisestä. Yhdessä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa myönnetty toimilupa on voimassa koko Euroopan talousalueella. Muualla myönnetty toimilupa on toimitettava liikenne- ja viestintäministeriölle tiedoksi. Toimiluvan saamisen edellytyksenä on, että yritys harjoittaa päätoimenaan rautatieliikennettä, yritys on riittävän vakavarainen ja että yrityksellä on pätevä johto ja riittävä vastuuvakuutus. Toimilupahakemus toimitetaan liikenne- ja viestintäministeriöön. 2.2.4 Turvallisuustodistus Turvallisuustodistuksen myöntää kansallinen rautatieturvallisuusviranomainen, joka on Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto. Mikäli rautatieyrityksellä on jossain toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa myönnetty turvallisuustodistuksen A-osa, sen on haettava turvallisuustodistuksen B-osaa Liikenteen turvallisuusvirastolta ennen kuin se voi aloittaa rautatieliikenteen tai radanpidon harjoittamisen Suomessa. Turvallisuustodistus myönnetään tai hyväksytään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Turvallisuustodistuksen voimassaolon päätyttyä yrityksen on haettava uutta turvallisuustodistusta. Lausuntoversio 10.11.2015 18 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Turvallisuustodistus muodostuu kahdesta osasta. A-osalla hyväksytään turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja B-osalla ne turvallisuustodistuksen haltijan antamat asiakirjat ja järjestelyt, jotka liittyvät säädettyjen edellytysten täyttymiseen. Turvallisuustodistuksella varmistetaan, että hakija täyttää toiminnalleen asetetut turvallisuusvaatimukset ja että yrityksellä on edellytykset toimia turvallisesti rataverkolla. Nämä vaatimukset on esitetty rautatielaissa. Turvallisuustodistukseen voidaan muutoinkin sisällyttää rautatieliikenteen turvallisuutta koskevia ehtoja, joiden perusteena on rautatieliikenteen turvallisuuden varmistaminen ottaen huomioon hakijan rautatieliikenteen luonne ja laajuus. Edellä mainittuja vaatimuksia tarkennetaan Liikenteen turvallisuusviraston antamassa ohjeessa turvallisuustodistuksen hakemisesta. Liikenteen turvallisuusvirasto edellyttää, että: hakijalla on vaatimusten mukainen turvallisuusjohtamisjärjestelmä hakija osoittaa täyttävänsä ne rataverkon käyttöä koskevat säännöt ja määräykset, jotka koskevat sitä verkon osaa, jossa se aikoo harjoittaa liikennettä tai liikennöidä ja hakija osoittaa voivansa varmistaa säännösten ja määräysten noudattamisen, hakija osoittaa, että sen henkilöstöryhmät ja sen käyttämän alihankkijan henkilöstöryhmät ovat asianomaisten [verkkoa koskevien] määräysten mukaisesti tehtäväänsä koulutettuja ja päteviä; hakija osoittaa, että sen käyttämä liikkuva kalusto on asianomaisten [verkkoa koskevien] määräysten mukainen ja että sen liikkuvan kaluston huolto ja kunnossapito on järjestetty asianmukaisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto on antanut ohjeen turvallisuustodistuksen hakemisesta ja Liikenteen turvallisuusvirastosta on saatavissa lomake, jolla turvallisuustodistusta haetaan. Hakemus liitteineen toimitetaan Liikenteen turvallisuusvirastoon, joka käsittelee saapuneen hakemuksen ja pyytää tarvittaessa hakijalta lisäselvityksiä. Liikenteen turvallisuusvirasto ratkaisee turvallisuustodistuksen myöntämistä tai hyväksymistä koskevan asian neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää tai hyväksyä turvallisuustodistuksen koskemaan valtion rataverkkoa kokonaisuudessaan tai yksittäisiä rautatiereittejä. Virasto voi tarkistaa turvallisuustodistuksen tai sen osan, jos rautatiejärjestelmän turvallisuutta koskevia säännöksiä tai määräyksiä muutetaan olennaisesti. Jos turvallisuustodistuksen haltijan harjoittaman toiminnan luonne tai laajuus muuttuu oleellisesti, sen tulee hakea turvallisuustodistuksen hyväksymistä uudelleen siltä osin, kuin muutos vaikuttaa turvallisuustodistuksen edellytyksiin. 2.2.5 Vakuuttamisvelvollisuus Rautatieliikenteen harjoittajalla ja radanpidon töitä tekevällä yhtiöllä on oltava voimassa oleva riittävä vastuuvakuutus tai muu sitä vastaava järjestely raidekulkuneuvon käyttämisestä toiselle aiheutuneen sellaisen vahingon varalle, josta rautatieliikenteen harjoittaja tai radanpidon töitä tekevä yhtiö on lain tai sopimuksen perusteella vastuussa. Vakuutuksen tai muun sitä vastaavan järjestelyn riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja laajuus sekä toiminnasta aiheutuvat riskit. Vakuutuksen tai muun sitä vastaavan järjestelyn on oltava voimassa koko sen ajan, jolloin toimintaa harjoitetaan. Lisätietoja löytyy Liikenteen turvallisuusviraston vastuuvakuutusta koskevasta ohjeesta27. 27 http://www.trafi.fi/filebank/a/1327667636/d582c3ee14540cf9601cad2e3d3e6401/9079-OHJE_RAUTATIELIIKENTEEN_HARJOITTAJAN_vastuuvakuutuksesta.pdf Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 2.3 Muita rataverkolle pääsyyn liittyviä asioita 2.3.1 Puitesopimus 19 Liikennevirasto voi tehdä ratakapasiteetin hakijan kanssa ratakapasiteetin käytöstä puitesopimuksen, jonka tarkoituksena on määrittää hakijan tarvitseman ratakapasiteetin ominaispiirteet. Puitesopimus ei kuitenkaan oikeuta ratakapasiteetin hakijaa saamaan sopimuksen mukaista ratakapasiteettia. Rautatieyrityksen on haettava puitesopimuksen mukaista ratakapasiteettia jokaista aikataulukautta varten. Liikennevirasto myöntää myös puitesopimuksen mukaisen ratakapasiteetin hakemuksesta rautatielain mukaisessa menettelyssä. Vastaavasti rataverkon käyttösopimus tehdään kutakin aikataulukautta varten puitesopimuksesta huolimatta. Puitesopimus ei rajoita rautatielain säännösten soveltamista muihin ratakapasiteetin hakijoihin. Puitesopimus tehdään enintään viideksi vuodeksi. Liikennevirasto voi kuitenkin erityisestä syystä tehdä pitempiaikaisia puitesopimuksia. Viittä vuotta pitempien sopimusten tekemisen perusteena voivat kuitenkin olla vain sopijapuolen kuljetusliiketoimintaan liittyvät sopimukset, erityisinvestoinnit tai erityiset liiketoimintariskit. Lisäksi perusteena voivat olla erityisen painavat syyt, jotka perustuvat sopijapuolen laajoihin ja pitkäaikaisiin investointeihin ja tällaisiin toimiin sisältyviin sopimussitoumuksiin. Liikennevirasto ei toistaiseksi tee puitesopimuksia. 2.3.2 Rataverkon käyttösopimus Rautatieyrityksen ja museoliikenteen harjoittajan on tehtävä Liikenneviraston kanssa rataverkon käyttösopimus valtion rataverkon sekä rautatieliikenteen harjoittamisen kannalta keskeisten palvelujen käytöstä. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi liikennepaikkojen raiteiden ja liikenteenohjauspalveluiden käyttö. Osapuolten välillä voidaan sopia myös mahdollisista muista rautatieliikenteen harjoittamisen kannalta tarpeellisista käytännön järjestelyistä. Rautatieliikenteen harjoittajan tulee ottaa yhteyttä Liikennevirastoon käyttösopimuksen valmistelua ja sopimusneuvotteluita varten mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään jo ennen ratakapasiteetin hakemista. Rataverkon käyttösopimuksessa huomioidaan rautatieliikenteen harjoittajalle myönnetyn ratakapasiteetin luonne ja laajuus. Käyttösopimus tehdään kutakin aikataulukautta varten erikseen ja sitä voidaan muuttaa, jos aikataulukauden aikana tehdyt ratakapasiteetin jakoa koskevat päätökset tai muut, esimerkiksi rataverkon kuntoon ja käytettävyyteen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Sopimus voidaan tehdä, kun kaikki rautatielain mukaiset edellytykset rautatieliikenteen harjoittamiselle täyttyvät. Käyttösopimuksen tekemisen ja ratakapasiteetin myöntämisen jälkeen liikennöinti voidaan aloittaa. Lausuntoversio 10.11.2015 20 2.3.3 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Muut rataverkon käyttöön liittyvät sopimukset Rataverkon haltijoiden välinen sopimus Sopimuksessa sovitaan mm. rataverkkojen välisestä liikennöinnistä, liikenteenohjauksesta, rataverkkojen rajakohdasta, sen omistuksesta ja kunnossapidosta sekä rataverkon haltijoiden välisestä yhteistyöstä. Sopimuksen saadakseen rataverkon haltijan tulee ottaa vapaamuotoisesti yhteyttä Liikennevirastoon osoitteeseen kirjaamo(at)liikennevirasto.fi. Yksittäisen liikennepaikan käyttösopimus Valtion rataverkkoa tai sen yksittäisiä liikennepaikkoja käyttävien muiden kuin päätoimisten rautatieliikenteen harjoittajien on tehtävä Liikenneviraston kanssa käyttösopimus ennen liikenteen aloittamista. Sopimus uusitaan aikataulukausittain. Sopimuksen saadakseen rautatieliikenteen harjoittajan tulee lähettää vapaamuotoinen hakemus Liikennevirastolle osoitteeseen kirjaamo(at)liikennevirasto.fi. Ratapihasopimus Liikennepaikoille, joissa liikennöi monta rautatieliikenteen harjoittajaa, tehdään kaikkien toimijoiden kesken tarvittaessa ratapihasopimus. Sopimuksessa sovitaan ao. ratapihaa ja ratapihan osia koskevista yhteisistä pelisäännöistä, raiteiston käytöstä ja liikennöinnistä. Ratapihasopimus tehdään rataverkon käyttösopimuksen liitteeksi. Ratapihasopimus uusitaan aikataulukausittain. Liikennevirasto toimii ratapihasopimusneuvottelujen koollekutsujana. Resiinaliikennesopimus Resiinaliikennettä ei saa harjoittaa valtion rataverkon niillä rataosilla, joissa harjoitetaan kaupallista liikennettä. Joillekin liikenteestä suljetuille rataosille voidaan tehdä resiinaliikennesopimus, jos radan kunto ja turvallisuusnäkökohdat sen sallivat. Tällaisen sopimuksen tekemistä harkitaan aina tapauskohtaisesti ja Liikennevirasto voi kieltäytyä sen tekemisestä. Yhteydenotot tulee lähettää osoitteella kirjaamo(at)liikennevirasto.fi. Radan kunnossapitäjien rataverkon käyttösopimus Niiden kunnossapitourakoitsijoiden, joilla on voimassaoleva radan kunnossapitosopimus rataverkon haltijan kanssa (tai rataverkon haltijan kunnossapitäjän aliurakoitsija) ei tarvitse tehdä erillistä rataverkon käyttösopimusta, sillä kunnossapitosopimus sisältää jo rataverkon käyttöoikeuden. Niiden urakoitsijoiden, joilla ei ole sopimusta rataverkon haltijan kanssa tai ei ole aliurakointisuhdetta, tulee olla yhteydessä rataverkon haltijaan rataverkon käyttösopimuksen tarpeen arvioimiseksi. Lisätietoa Liikenneviraston rataverkon käyttö – yksiköstä. Sopimus valtion rataverkon raiteiden käyttämisestä kaluston säilyttämiseen Rautatieyrityksen on säännöllisen vuosikapasiteetin haun yhteydessä ilmoitettava karkealla tasolla ratapihojen käyttötarpeensa (käyttöaikatarve ja toiminnallinen tarve, kuten esimerkiksi järjestelytyö ja kaluston seisontatarve sekä mahdollisuuksien mukaan myös raiteiden varautuminen). Ratapihojen raiteiston käyttötarve ja oikeus käyttää raiteistoja käydään läpi ja sovitaan rataverkon käyttösopimuksessa. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 21 Jos museoliikenteen harjoittajilla on tarvetta säilyttää kalustoaan valtion rataverkolla, kaluston säilyttämisestä on tehtävä sopimus rataverkon haltijan kanssa. Tällaisen sopimuksen tekemistä harkitaan aina tapauskohtaisesti ja rataverkon haltijan voi kieltäytyä sen tekemisestä perustelluista syistä. Sopimushakemukset tulee lähettää osoitteella kirjaamo(at)liikennevirasto.fi. VIRVE-sopimus Liikenteenohjauksen ja junien kuljettajien välisessä viestinnässä käytetään valtion rataverkolla VIRVE-verkkoa. Rautatieliikenteen harjoittajien on tehtävä VIRVEsopimus Liikenneviraston kanssa. Sopimuksen saadakseen yrityksen tulee täyttää Liikenneviraston Internet-sivuilta löytyvä lomake ja lähettää se Liikennevirastoon. 2.4 Liikennöintiä koskevat määräykset ja ohjeet Liikennöintiä koskevat määräykset28 ovat Finlexin verkkosivuilla ja ohjeet Liikenteen turvallisuusviraston29 ja Liikenneviraston Internet-sivuilla30. 2.5 Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetuksia koskevia rajoituksia käsitellään luvussa 3.4 ja liitteessä 17. Rautatieliikennettä ja -kalustoa koskevat määräykset ovat Finlexin verkkosivuilla http://www.finlex.fi31 ja Liikenteen turvallisuusviraston Internet-sivuilla 32 http://www.trafi.fi . Muut ohjeet löytyvät Liikenneviraston Internet-sivuilla http://www.liikennevirasto.fi33. Erikoiskuljetusluvan myöntää toistaiseksi VR Transpoint. Erikoislupakäytäntöa kehitetään vuoden 2016 aikana. Lisätietoja erikoisluvista löytyy liitteistä 4, 12 ja 17. 2.6 Vaarallisten aineiden kuljettaminen Vaarallisten aineiden kuljettamista käsitellään luvussa 3.4.3 (vaaralliset aineet). Rautatieliikennettä ja -kalustoa koskevat määräykset ovat Finlexin verkkosivuilla http://www.finlex.fi34 ja Liikenteen turvallisuusviraston Internet-sivuilla http://www.trafi.fi35. 28 http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/499001/ 29 http://www.trafi.fi/rautatiet 30 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf7/radanpidon_tekniset_ohjeet_web.pdf 31 http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/499001/ 32 http://www.trafi.fi/sanapilvi/liikkuva%2Bkalusto?theme=13 33 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf7/radanpidon_tekniset_ohjeet_web.pdf 34 http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/499001/ 35 http://www.trafi.fi/rautatiet Lausuntoversio 10.11.2015 22 2.7 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rautateiden liikkuva kalusto Liikkuvan kaluston käyttöön ottamiseen on oltava Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä käyttöönottolupa. Käyttöönottolupa voidaan myöntää liikkuvalle kalustolle, joka täyttää Suomessa voimassa olevat lainsäädännön mukaiset vaatimukset. Vaatimukset perustuvat Euroopan unionin oikeuden mukaisiin rautatiejärjestelmän yhteentoimivuusvaatimuksiin, ja Liikenteen turvallisuusvirasto antaa niitä täydentävät tarkemmat määräykset. Vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa EU-tarkastusvakuutuksella tai vastaavalla muulla Euroopan talousalueella annetulla vakuutuksella. Ennen käyttöönottoluvan myöntämistä Liikenteen turvallisuusvirasto pyytää mahdollisten rajoitusten määrittämiseksi Liikenneviraston lausuntoa kalustotyypin tai -yksikön tiettyjen ominaisuuksien soveltuvuudesta rataverkolle. Liikenteen turvallisuusvirasto pitää rautatiejärjestelmän turvallisuuden edistämiseksi ja liikkuvan kaluston yksilöimiseksi rekisteriä, jonka avulla valvotaan liikkuvan kaluston kelpoisuutta ja liikenneturvallisuutta. Liikkuva kalusto rekisteröidään Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämään rekisteriin, jos liikkuva kalusto on saanut käyttöönottoluvan Suomessa. Rekisteriin merkitään myös sellainen valtion rataverkolla käytettävä liikkuva kalusto, joka on saanut käyttöönottoluvan muualla Euroopan talousalueella tai talousalueen ulkopuolisessa valtiossa. Rekisteriin merkitään myös yksityisraiteilla käytettävä liikkuva kalusto. Liikenteen turvallisuusvirasto voi rekisteröidä liikkuvan kaluston hakemuksesta myös määräajaksi. Myös sellainen liikkuva kalusto, joka on saanut käyttöönottoluvan toisessa valtiossa, voidaan rekisteröidä määräajaksi, jos sille on myönnetty käyttöottolupa Suomessa ja sitä käytetään valtion rataverkolla ainoastaan väliaikaisesti. Liikkuvan kaluston rekisteriin on merkittävä tiedot liikkuvan kaluston omistajasta, haltijasta ja vuokraajasta. Muista liikkuvan kaluston rekisteriin merkittävistä tiedoista annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä käytettävästä liikkuvasta kalustosta on rekisteriin merkittävä tiedot kulkuneuvon omistajasta tai vuokraajasta, kulkuneuvon käyttöön liittyvistä mahdollisista rajoituksista sekä kulkuneuvon huoltosuunnitelmaan liittyvistä turvallisuuden kannalta olennaisista tiedoista. Tarkempaa tietoa vaatimuksista ja muista kalustoasioista saa Liikenteen turvallisuusvirastosta. Liikkuvan kaluston, jota käytetään yksinomaan ratatyössä, hyväksyy Liikennevirasto. Jos kalustoa käytetään jossain vaiheessa junana tai vaihtotyössä, kaluston hyväksyy Liikenteen turvallisuusvirasto. Rataosalla Toijala–Valkeakoski on 20 tasoristeystä varustettu tasoristeyksen huomiolaitteella. Rataosalla liikkuvassa vetokalustossa ja ratatyökoneessa tulee olla huomiolaitteiden ohjaamiseen tarkoitettu veturiyksikkö, jonka rataosalla liikennöivä yksikkö saa käyttöönsä Toijalan asemalta tai ratapihalta. Toimintaohje löytyy Liikenneviraston Internet-sivuilta http://www.liikennevirasto.fi36. 36 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/paatos_2014_huomiolaitteiden_kayttoonotto_web.pdf Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 23 Kaikessa liikkuvassa kalustossa tulee olla RFID-tunniste. Liikennevirasto edellyttää, että Liikenneviraston toimittama KUPLA-sovellus on käytössä kaikissa valtion rataverkolla liikkuvissa yksiköissä, myös vaihtotyöliikenteessä yksittäisen liikennepaikan sisällä. Lisätietoja löytyy kappaleesta 3.3.3.4. Ratatyökoneita koskevia määräyksiä ja ohjeita on luettavissa LIMOn osasta 637 (Liikkuvan kaluston tekniset määräykset ja ohjeet). 2.8 Liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan henkilöstön kelpoisuus Liikenneturvallisuustehtäviä hoitavilla henkilöillä tulee olla tehtävien asianmukaisen hoitamisen vaatima terveys, koulutus ja muu kelpoisuus. Kelpoisuudesta säädetään tarkemmin 1.1.2010 voimaan tulleessa laissa rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (jäljempänä ns. kelpoisuuslaki). Kelpoisuuslakia on muutettu lailla rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain muuttamisesta 860/2012, joka tuli voimaan 1.1.2013 (1664/2009)38 . Kelpoisuuslailla säädetään rautatieliikenteen liikenneturvallisuuteen välittömästi vaikuttavien liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista. Näissä tehtävissä toimivien tulee täyttää myös Liikenteen turvallisuusviraston määräyksissä asetetut terveydentila-, koulutus- ja muut kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimukset vaihtelevat tehtävien mukaan. Kelpoisuuslain nojalla on annettu kolme valtioneuvoston asetusta, jotka tulivat voimaan 15.1.2013. Valtioneuvoston asetuksessa 12/201339 säädetään rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hoitavilta vaadittavasta kielitaidosta. Valtioneuvoston asetuksessa 13/201340 on säännökset muun muassa rautateiden liikenneturvallisuuskoulutusta antavia oppilaitoksia, kouluttajia ja liikkuvan kaluston kuljettajan tutkinnon vastaanottajia koskevista vaatimuksista. Valtioneuvoston asetuksessa 11/201341 on säännökset Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämään rautatiejärjestelmän kelpoisuusrekisteriin ja toiminnanharjoittajan ylläpitämään lisätodistusrekisteriin tallennettavista liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden kelpoisuutta koskevista tiedoista. Liikenteen turvallisuusvirasto on antanut kelpoisuuslain nojalla kelpoisuusvaatimuksista tarkemmat määräykset. Määräys rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmista tuli voimaan 1.1.2011. Lisäksi virasto on antanut 3.1.2011 voimaantulleet rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien terveydentilavaatimuksia ja terveystarkastusten tekemistä koskevat määräykset. Liikenteen turvallisuusvirasto on myös antanut määräyksen rautatiejärjestelmän liikenne- 37 http://www.trafi.fi/filebank/a/1337751267/76847b3ff91e21745ca9ff5193d7c8e9/9723Kumottu-LIMO_6.pdf 38 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091664 39 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130012 40 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130013 41 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130011 Lausuntoversio 10.11.2015 24 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 turvallisuustehtäviä hoitavien psykologista soveltuvuutta koskevista vaatimuksista ja psykologisten henkilöarviointien tekemisestä, joka tuli voimaan 15.5.2012. Kelpoisuuslaki muutoksineen sekä kelpoisuuslain nojalla annetut valtioneuvoston asetukset ja määräykset ovat luettavissa Liikenteen turvallisuusviraston sivuilla osoitteessa http://www.trafi.fi (Säädökset)42. Kelpoisuuslain soveltamisalaan eivät kuitenkaan kuulu tehtävät, joilla katsotaan olevan ainoastaan välillistä vaikututusta rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuuteen. Liikennevirasto on siten muun muassa ratatyössä tarvittavien radanpidon teknisten erityispätevyyksien (muiden kuin liikenneturvallisuuspätevyyksien) osalta antanut radanpidon turvallisuusohjeet, jotka tulivat voimaan 1.5.2015. Ohjeisto on luettavissa Liikenneviraston sivuilla osoitteessa http://www.liikennevirasto.fi43. Rautatieliikenteen harjoittajan on turvallisuustodistuksen myöntämiseksi tai hyväksymiseksi toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle tiedot palveluksessaan olevien tai toiminnassaan mukana olevien rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien ja tarvittavassa laajuudessa tapauskohtaisesti radanpidon teknisiä pätevyyksiä hoitavien henkilöiden kelpoisuuksista. Liikenteen turvallisuusvirasto voi turvallisuustodistusta myöntäessään tarvittaessa myös muutoin tutkia tarkemmin, täyttääkö jokin rautatieliikenteen harjoittajan (toiminnanharjoittajan) palveluksessa tai toiminnassa mukana oleva henkilö tai henkilöryhmä sille asetetut kelpoisuusvaatimukset. Rajoitetun alueen pätevyydellä liikkuminen (kuljettajapätevyys) Rajoitetulla alueella tarkoitetaan yksityisraidetta, jolta on liikennöintiyhteys ja jolta liikennöidään valtion rataverkolle tai toiselle yksityisraiteelle tai jolle liikennöidään valtion rataverkolta tai toiselta yksityisraiteelta sekä valtion rataverkon sitä aluetta, jolla yksityisraiteelta tuleva yksikkö saa liikennöidä liikennöinnistä Liikenneviraston kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Hyväksytysti suoritettu ”Kuljettaja, vaihtotyö, rajoitettu alue” -koulutusohjelma antaa tehtäväkohtaisen pätevyyden kuljettajaksi rajoitetulla alueella vaihtotyössä ja vaihtotyönjohtajaksi rajoitetulla alueella. Lisäksi koulutusohjelma antaa tehtäväkohtaisen pätevyyden liikenteenohjaukseen eli henkilö voi toimia kulkutien turvaajana ja luvanantajana liikenteenohjaajan alaisuudessa. 42 http://www.trafi.fi/rautatiet/kelpoisuus 43 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2015-06_turo_web.pdf Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 3 Rataverkko 3.1 Johdanto 25 Verkkoselostuksessa kuvataan Liikenneviraston hallinnassa oleva valtion rataverkko. Liikenneviraston radanpitoon kuuluvat radan ja siihen kuuluvien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sekä radanpidon tarvitseman kiinteän omaisuuden rakentaminen ja ylläpito sekä suunnittelu. 3.2 Rataverkon laajuus 3.2.1 Moniraiteiset rataosuudet 3.2.1.1 Kaksiraiteiset rataosuudet Leppävaara–Kirkkonummi Huopalahti–Havukoski Kytömaa–Kyrölä Purola-Riihimäki–Sääksjärvi Kouvola–Juurikorpi Pohjois-Louko–Seinäjoki asema–Lapua Kytömaa–Hakosilta Riihimäki asema–Luumäki Tampere tavara–Lielahti Tampere Järvensivu–Orivesi Kokkola–Karhukangas 3.2.1.2 Kolmiraiteiset rataosuudet Kyrölä–Purola Sääksjärvi–Tampere tavara 3.2.1.3 Neliraiteiset rataosuudet Helsinki asema–Leppävaara Helsinki asema–Kytömaa 3.2.2 Käytettävissä oleva rataverkko Valtion rataverkon rautatiereitit on esitetty kuvassa 3 ja liitteessä 1. Seuraavat rataosat on suljettu liikenteeltä: Aittaluoto–Parkano Kihniö–Haapamäki Pesiökylä–Taivalkoski Kolari–Äkäsjoki Niesa–Rautuvaara Kiukainen–Säkylä Isokylä–Kelloselkä Lautiosaari–Elijärvi Lausuntoversio 10.11.2015 26 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Lohja–Lohjanjärvi Otava–Otavan satama Yläkoski–Iisvesi Rantasalmi–Savonlinna Vaasa-Vaskiluoto Seinäjoki-Kaskinen Mahdollisista muutoksista tiedotetaan Liikenneviraston Internet-sivuilla http://www.liikennevirasto.fi44. 3.2.3 Liittyvät rataverkot Suomesta on raideyhteys Ruotsiin Tornion kautta. Tornio–Haaparanta-rataosan liikenteenhoidon pääpiirteet esitetään liitteessä 3. Ruotsissa rataverkon haltija on Trafikverket. Suomesta on raideyhteys Venäjälle Vainikkalasta, Imatrankoskelta, Niiralasta ja Vartiuksesta. Suomen ja Venäjän välisestä rautatieliikenteestä on sovittu maiden välisessä rautatieyhdysliikennesopimuksessa. Venäjän liikenne ei ole Euroopan talousalueen sisäistä kansainvälistä liikennettä. VR-Yhtymä Oy voi harjoittaa yksinoikeudella Venäjän rautatieyhdysliikennettä Suomen rataverkolla siihen saakka, kunnes uusittu Suomen ja Venäjän välinen yhdysliikennesopimus tulee voimaan. 3.3 Rataverkon kuvaus 3.3.1 Maantieteellinen kuvaus 3.3.1.1 Rautatiereitit Käytettävissä olevat rautatiereitit on esitetty kuvassa 3 ja liitteessä 1. 3.3.1.2 Raideleveys Rataverkolla käytettävissä oleva raideleveys on nimellismitaltaan 1524 mm. Nopeudesta riippuvat raideleveyden raja-arvot on esitetty Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä (Trafi/18116/ 03.04.02.00/2012). Määräys löytyy Finlexin verkkosivuilta http://www.finlex.fi45. 3.3.1.3 Rautatieliikennepaikat Valtion rataverkon rautatieliikennepaikkoja on kuvattu kuvassa 4 ja liitteessä 2. 44 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus 45 http://www.finlex.fi/data/normit/35207-TRAFI_18116_03.04.02.00_2012_fi.pdf Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 27 Ei liikennöintiä Trafikeras inte No Traffic Museorata Museibana Museum line Kolari Rakenteilla Under byggnad Under construction Kemijärvi Rovaniemi Haaparanta Haparanda Patokangas Tornio Laurila Kemi Röyttä Oulu Pesiökylä Ämmänsaari Raahe Vartius Kontiomäki Vuokatti Kajaani Karhukangas Kokkola Ylivieska Pietarsaari Murtomäki Pyhäsalmi Pännäinen Pyhäkumpu Vaasa Nurmes Iisalmi Lapua Siilinjärvi Seinäjoki Kuopio Lieksa Uimaharju Äänekoski Viinijärvi PohjoisLouko Haapamäki Kaskinen Parkano Jyväskylä Pieksämäki Säkäniemi Huutokoski Mänttä Vilppula Joensuu Niirala Savonlinna Jämsänkoski Mäntyluoto Pori Lielahti Rauma Kokemäki Orivesi Tampere Valkeakoski Heinola Toijala Lahti Parikkala Luumäki Naantali Turku Kuva 3. Mäntsälä Imatrankoski Lappeenranta Vainikkala Hamina Loviisa Kotka Porvoo Sköldvik Vuosaari Helsinki Kerava Karjaa Hanko Kouvola Juurikorpi Riihimäki Hyvinkää Hyvinkää Imatra Uusikaupunki Raisio Riihimäki Mikkeli Kirkkonummi Valtion rataverkko aikataulukauden 2017 alussa. Kehärata Ringbanan Ring Rail Line Vantaankoski Kerava Tikkurila Pasila Kirkkonummi Vuosaari Helsinki Nordsjö Lausuntoversio 10.11.2015 28 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Kolari Sieppijärvi Pello Kemijärvi Hanhikoski Kaulinranta Vaarala Rovaniemi Patokangas Misi Aavasaksa Muurola Ylitornio Övertorneå Koivu Niemenpää Tervola TornioItäinen Torneå Östra Törmä Laurila Tornio Torneå Röyttä Liikennepaikka tai sen osa Trafikplats eller dess del Station or its part Lautiosaari Kemi Simo Ajos Myllykangas Linjavaihde Linjeväxel Turnout in the open line Ii Haukipudas Seisake Hållplats Stopping point Oulu Uleåborg Tuomioja Vaala Ahonpää Vihanti Kivesjärvi la Aro Ristijärvi Paltamo Kilpua Vaasa Vasa Pihtipudas Runni Kauppilanmäki Soinlahti Pyhäkumpu Rajaperkiö la ih e k i La o jo Lapua Lappo h ia e rva r kyr T Sto L ai ta ro Ruha is ö l r Y Seinäjoki ky I so Syrjämäki Koskenkorv a Larvamaa s o Niini la vu u ri Zo kytö to A Tu Närpiö äri PohjoisÄhnt ha inpu is Närpes I lä Louko E Peräseinäjoki Lohiluoma Myllymäki Jalasjärvi Teuva Kauhajoki Östermark Ylivalli Madesjärvi Pihlajavesi Ratikylä Haapamäen k yllästämö Kuivasjärvi Haapamäki Lamminkoski Kolho Maanselkä Valtimo Iisalmi Idensalmi Iisalmen teollisuusraiteet Keitelepohja Kauhava Vuokatti Talvivaara Pännäinen Bennäs Kovjoki Riijärvi Jepua Jeppo Köykkäri Voltti Härmä Raunio Vask iluoto Vasklot Kalliovarasto Lahnaslampi Sukeva Ki uruve si Pyhä salmi Kan nus Riippa i Kokkola Karleby N Kruunupy y Kronoby Kolppi Kållby Pietarsaari Jakobstad Kaskinen Kaskö Lamminniemi Otanmäki Murtomäki Komu Alholma Alholmen Kontiomäki Kajaani Kajana Haapajärvi Ykspihlaja Yxpila K älviä K elviå Matk aneva Oulainen Kangas KarhuYlivieska kangas Sievi Eskola al a v ra aa kä v yk Vartius Yp Hyrynsalmi Jaalanka Porokylä Peltosalmi Ohenmäki Taipale Nurmes Kohtavaara Viekk i Kylänlahti Pankakoski Lieksa Lieksan teollisuusky lä Höljäkkä Lapinlahti Alapitkä Sänkimäk i Kinahmi Juankoski Vuonislahti Siilinjärvi Kannonkoski Toivala Sorsasalo Kuopio Luikonlahti Kurkimäki Vuonos Airaksela Salminen Yläkoski Saarijärvi Sysmäjärvi Viinijärvi Suonenjoki Äänekoski Suolahti Uimaharju Ontt ola s he Bra Ämmänsaari Yl äm ylly i kk r uu e u ta a ah d Ra R ta Museorata Museibana Museum line Pesiök ylä Kempele Pikkarala Liminka Muhos Limingo Tikkaperä Utajärvi Hirvineva Ruukki Eno Kontiolahti Joensuu Ilomantsi Ilomants Heinävaara Tuupovaara Imatra Laurit sala Muukko Joutseno Rauha L app een ranta Vil lma nstrand Hels inki Kivihaka I lmala asema Aviapolis Virkamies Le ine lä L A s ejle ola Pulsa Raippo Taav et ti Luumäki Tavas tila Rasinsuo T örölä Tapavainola Kuu sanko ski t is u kk i L u la ah H uop ala hti Hop la x Leppävaara Alberga Mäkky lä P itäjänmäki Sockenbacka Valimo Gjuteriet Heikkilä Jorvas Vasikkahaka Tol sa Tol ls Tuomarila Domsby K oivuhovi Björkgård Kauniainen Grankulla Kera K ilo Espoo Esbo Kauklahti asema Köklax Mankki Mankby Luoma Bobäck Masala Masaby Ki rkkonu mmi Kyrkslä tt Loviisan satama Lovisa hamn Oll i Po B o r voo r gå N um la me Nikkilä Nic kby Skö ld vik Kilp ila hti I nkoo Ingå Dragsvik Ta mmisa ari Eken äs Lappohj a Lappvi k Skogby Lojo Siuntio S jundeå P ohjank uru S kuru Meltola Mj öl bolsta M ustio Svartå Kirkniemi Gerknäs La M ht Kekomäki Hiki ä Oit ti Hausjärvi Mommila Ju Järtivla Lappila elä Herrala Hakosilta Tommola Kuva 4. Hanko-Pohjoinen Hangö Norra Dynamiit tivaihde Hanko Hangö Karjaa Karis Tur ku Åbo Kupitt aa Kuppis P iik kiö P iki s Santala Sandö Naarajärvi Venetmäki Vesanka Ra utp oh j a Petäjäves i Keuru u Noki a Heinoo Karkku Suoniemi Siuro Vamma la Ahvenus Äetsä Kokemäki Kumo Kaleton Niittylahti ki Markkala kos ki k aa Hammas lahti a pa mä Lau i Heinävesi Ha sä Tikkala alm Syrjä s e a k r Säkäniemi Valkeasuo tu o n k ri Pie Kommila hta ve s Ha Vi Tohmajärvi L ie Varkaus SiikaHuutokoski Jyväskylä Vaajakoski mäki Niirala i Joroinen Kitee a lm Loukolampi n Rauhalahti a Jorois n s Parkano Vilppula Puhos li nt a Kairokoski Muurame Mänttä Poikkeus Ra Haukivuori vo not t a Lapinneva Saakoski S ysl Vahojärvi Kesälahti Jämsänkoski N t ti Kalvitsa Jämsä Sisättö Niinisalo t re si Korkeakoski Re us to Poiksilta Kaipola L Karhejärv i Juupa- Oriveku sta Lahdenperä Hiirola ki ä joki s Majajärv i Korvensuo o Länkipohja ke rim ju ot Saari Tahkoluoto Talviainen Lakiala Mikkeli h ar Ke alu i J okela n ka Torkkeli Mäntyluoto A itt St Michel Pu jä rv hti Otava Orivesi Ylö el a i Haviseva Parikkala L Nuppulinna Pori Björneborg Lelkola Kirjola Nakkila Kalkku Tampere Tammerfors Mynttilä Purola Haarajoki Vanattara Sääksjärvi Ristiina Mäntyharju Simpele Harjavalta Lempäälä Ilola Metsäkansa Saunakallio ni i Valkeakoski Mattila Kin salm Rautjärv i ila Rauma Viiala Järvenpää asema r n u lä e Heinola n llo s vi Raumo Träskända Toijala KuVinntai la en suo linna ki ne r Hi ojo k ai Ainola Iit L ete ro la een us ijä Vu u oh ä Myllyoja Kytömaa Ki Urjala Pa äm s teh Vu npä H va Kerava asema Kervo ä l Vierumäki e a S u n vi e Villähde Harviala T a j l r in r Mustolan satama Lentoasema Savio UusikyläMankala Turenki Ha uvo ipai aitjä Humppila Ruusumäki Niinimäki Korso Hangonsaari Leppäkoski o tt i a K Flygplatsen Loimaa Koria K U K Hanala Hanaböle Ryttylä Nastola Kivistö Uusikaupunki Vainikkala ki Kausala Rekola Räckhals Sammalisto Vehkala Veckal mä SaunamäkiKattilaharju Koivukylä Björkby Nystad nä o Riihimäki Lähde- Orimattila Myllykoski Vantaankoski Vandaforsen My Havukosk i s mäki Kyrö Laajavuori Re Hiekkaharju Sandkulla Hyvinkää Inkeroinen Martinlaakso Mårtensdal Palo- Sipilä Tikkurila Dickursby isio Karviainen Hyvinge Juurikorpi Lapinjärvi Louhela Klippsta Puistola Parkstad puro Mäntsälä Ra Maaria St Marie Lappträsk Rajamäki Hamina ali l t Myyrmäki Myrbacka Tapanila Mos abacka n Paimio Pemar Kymi a a Fredrikshamn Kymmene N a end Kyminlinna Malminkartano Malmgård Salo Malmi Malm d ma Paimenportti Nå u satHaam n Kannelmäki Gamlas Pukinmäki Bocks backa rk o t ka ma Oulunkylä Åggelby Tu Åb Pohjois-Haaga Norra Haga Kon sa ta Ervelä Käpylä Kottby Lohja tka Pasila asema Böle Ko Helsinki Helsingfors Valtion rataverkon rautatieliikennepaikkoja aikataulukauden 2017 alussa. Vuosaari Nordsjö Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Ruotsi Sverige Sweden 29 Tavanomaiset radat, kattava verkko Konventionella banor, övergripande nät Conventional lines, comprehensive network Kolari Tavanomaiset radat, ydinverkko Konventionella banor, stomnät Conventional lines, core network Kemijärvi Rovaniemi Tornio Kemi Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic Oulu Museorata Museibana Museum line Pesiökylä Raahe Vartius Kontiomäki Kajaani Ylivieska Kokkola Murtomäki Pietarsaari Iisalmi Vaasa Kuopio Seinäjoki Venäjä Ryssland Russia Joensuu Kaskinen Jyväskylä Pieksämäki Niirala Parkano Mäntyluoto Mikkeli Kerava Pori Parikkala Tampere Rauma Imatra Toijala Kehärata Ringbanan Ring rail line Lahti Lentokenttä Flygplats Airport Kivistö Uusikaupunki Riihimäki Hyvinkää Naantali Turku Karjaa Kouvola Vainikkala Tikkurila Vantaankoski Hamina Kerava Loviisa Kotka Porvoo Sköldvik Helsinki Leppävaara Huopalahti Hanko Pasila HELSINKI Kuva 5. Euroopan laajuinen rautatieverkko Suomessa (TEN-verkko). Vuosaari Nordsjö Lausuntoversio 10.11.2015 30 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 3.3.2 Rataverkon ominaisuudet 3.3.2.1 Ulottumat Koko rataverkolla on käytössä kuormaulottuma (KU) (liite 4) ja aukean tilan ulottuma (ATU) (liite 5). Yksityisraiteilla saattaa olla sekä kuormaulottuman että aukean tilan ulottuman rajoituksia, jotka rautatieyrityksen on erikseen selvitettävä kuljetusta varten. Liikkuvan kaluston ulottumista (LKU) sekä raiteen aukean tilan ulottumasta saa lisätietoa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksestä46 (Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä Trafi/18116/03.04.02.00/2012). Ratatyön suojaulottumasta saa lisätietoa ”Radanpidon turvallisuusohjeesta” (TURO)47. 3.3.2.2 Painorajoitukset Akselipainot Rataverkon suurimmalla osalla sallitaan akselipaino 225 kN. Rataosien suurimmat sallitut akselipainot ja junan akselipainosta johtuvat sallitut nopeudet on esitetty liitteessä 6. Liitteissä 17 ja 18 kuvataan yliraskaisiin kuljetuksiin ja itäisen yhdysliikenteen vaunuihin liittyvät akselipainot ja rajoitukset. Metripainot Koko rataverkolla on sallittu liikkuvan kaluston metripaino 80 kN/metri. 3.3.2.3 Kaltevuus Suurin pääradoilla käytetty määräävä kaltevuus on 20 mm/m. Yksittäisissä paikoissa on suurempia kaltevuuksia. Sivuradoilla suurin käytetty kaltevuus on 22,5 mm/m. Rataosien suurin nousu 1200 metrin mittakannalla on esitetty liitteessä 1. Kehäradalla kaltevuus on liikennepaikkojen Leinelän ja Kivistön välillä 40 mm/m. 3.3.2.4 Nopeus Suurin käytössä oleva nopeus henkilöjunille on 220 km/h ja tavarajunille 120 km/h. Raiteilla, joissa ei ole JKV:ta, suurin sallittu nopeus on korkeintaan 80 km/h. Rataverkolla käytettävissä olevat nopeudet sekä henkilö- että tavarajunille on esitetty liitteessä 6. Vauhtinousut Juna, jonka suurin sallittu nopeus on enintään 70 km/h, saa ylittää junakohtaisen nopeutensa 10 km/h:lla seuraavilla ns. vauhtinousualueilla: Taavetin mäki suunnassa Lä–Kvl: km 244,0–234,0 Sitikkalan mäki suunnassa Kvl–Lh: km 170,2–161,5 Härmänmäki suunnassa Aro–Kon: km 683,0–673,0 46 http://www.finlex.fi/data/normit/35207-TRAFI_18116_03.04.02.00_2012_fi.pdf 47 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2015-06_turo_web.pdf Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 31 Vauhtinousualueelle osuvaa, vauhtinousun nopeutta pienempää tilapäistä nopeusrajoitusta tulee kuitenkin noudattaa. 3.3.2.5 Suurimmat rataosuuksilla käytettävät junapituudet Suurimman rataosalla käytettävän junapituuden tulee olla sellainen, että juna voi käyttää myös liikennepaikkojen sivuraiteita. Erikoiskuljetuksista tai muista poikkeavista kuljetuksista on sovittava erikseen. Junan ei tarvitse mahtua kaikkien liikennepaikkojen kaikille sivuraiteille. Rataosien mitoituksessa käytetyt junapituudet ovat 700, 750, 925 ja 1100 metriä. Liikennepaikoilla olevat pisimmät sivuraiteet on esitetty liitteessä 2. 3.3.2.6 Sähkönsyöttöjärjestelmä sähköistetyillä rataosilla Sähköistyksen nimellisjännite on 25 kV/ 50 Hz AC. Sähkönsyöttö tapahtuu koko rataverkon sähköistetyllä osalla raiteen yläpuolella olevasta ajojohdosta siten, että jompikumpi tai molemmat kulkukiskot ja paluujohtimet muodostavat paluuvirtapiirin. Ratajohdon syöttöasemien syöttöalueiden rajalla on erotusjaksot, joiden kohdalta liikkuva kalusto ei voi ottaa virtaa. Erotusjakson kohdalta sähköveturin tai -junan pääkytkin on aukaistava. Erotusjakson kohdalla junan sähkövetoyksikkö ei saa pysähtyä. Virroittimen kelkan leveyden tulee olla 1950 mm. Ajolangan siksak on maksimissaan 400 mm. Ajolangan korkeus voi vaihdella 5600–6500 mm. Sen vuoksi virroittimen pitää toimia ylösnostettuna alueella 5600–6600 mm. Ajolangan normaalikorkeus on 6150 mm. Sähköistetyt rataosat on esitetty liitteessä 7. Ratajohdon maksimi virransyöttökyky sähkövetoiselle kalustolle on 350–800 A. Käytettävissä olevaan virtaan vaikuttaa samanaikainen, sähköenergiaa käyttävän kaluston määrä ja sijainti sähkönsyöttöalueella. Sähköistys on kiinteiden rakenteiden osalta esitetty julkaisun Ratatekniset ohjeet (RATO) osassa 5 ”Sähköistetty rata48”. Liikkuvan kaluston sähkölaitteiden osalta sähköistys on esitetty Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä Rautatiekaluston sähköjärjestelmä (RVI/376/411/2008). Määräys on luettavissa Finlexin verkkosivuilla http://www.finlex.fi49 sekä Liikenneviraston ohjeessa Ratatekniset ohjeet (RATO) osassa 21 ”Liikkuva kalusto ”50. Vuoden 2012 jälkeen hankitussa uudessa sähkövetokalustossa tulee olla standardin EN 50463 (2012) mukaiset laskutukseen soveltuvat energiamittarit. Tiedonsiirto Liikenneviraston taseenhallintajärjestelmään voidaan toteuttaa esimerkiksi UTILTS- tai MSCONS-sanomilla. 48 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2013-21_rato_5_web.pdf 49 http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/499001/35169 50 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2012-21_rato_21_web.pdf Lausuntoversio 10.11.2015 32 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 3.3.3 Liikenteenohjauksen ja viestinnän järjestelmät 3.3.3.1 Turvalaitejärjestelmät Käytössä olevat turvalaitejärjestelmät on esitetty liitteessä 1 ja graafisesti liitteessä 8. Suojastetulla rataosalla tarkoitetaan rataosaa, joka on jaettu suojaväleihin. Yhdellä suojastusvälillä voi olla vain yksi juna kerrallaan. Suojastusasiat on esitetty Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä "Määräys ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmästä" sekä julkaisun Ratatekniset ohjeet (RATO) osassa 6 (Turvalaitteet)51. Määräys on luettavissa Finlexin verkkosivuilta http://www.finlex.fi52. Yhdistelmäopastimella tarkoitetaan Liikenneviraston kehittämää rautatieliikenteen ohjaamiseen tarkoitettua opastinta, jolla voidaan korvata vanhempia rataverkolla käytettäviä opastimia. Yhdistelmäopastimia on otettu käyttöön joillakin valtion rataverkon rataosilla ja liikennepaikoilla. Yhdistelmäopastinkartta löytyy liitteestä 8. 3.3.3.2 Liikkuvan kaluston valvontalaitteet Laakereiden kuumakäynti-ilmaisimia on sijoitettu rataverkolle noin 50 km:n välein. Asennusvälit voivat olla harvemmat sellaisilla rataosuuksilla, joiden suurin sallittu ajonopeus on alle 160 km/h. Laitteet on asennettu raiteeseen, ja niiden moitteeton toiminta edellyttää liikkuvan kaluston laakeripesien alapinnan riittävää näkyvyyttä mittalaitteen suuntaan. Järjestelmän antamat hälytykset välitetään ko. rataosaa valvovaan liikenteenohjaukseen sekä Liikenneviraston tekniseen valvomoon. Pyörävoimamittausasemat on sijoitettu mahdollisimman kattavasti siten, että liikennöivä kalusto ylittää tavanomaisilla reiteillään vähintään kerran ainakin yhden mittalaitteen. Laitteet mittaavat pyöräkerrasta kiskoon aiheutuvan staattisen ja dynaamisen kuormituksen. Mittaustulosten perusteella voidaan todeta ylikuormia, kuormauksen epätasaisuutta ja tiettyjä pyörän kulkukehän vikoja. Laitteet on asennettu raiteeseen. Laitteiston antama kriittiset pyörävikahälytykset välitetään ko. rataosaa valvovaan liikenteenohjaukseen. Virheellisen kuormauksen aiheuttamat hälytykset lähetetään Liikenneviraston rataliikennekeskukseen. Sähkövetokaluston virroittimien kontaktihiilien kuntoa valvovat kameralaitteistot on asennettu raiteen ylittäviin siltoihin. Valvontapisteet on sijoitettu siten, että mittausasemaa lähestyvät aktiiviset virroittimet kuvataan. Kuvat analysoidaan joko automaattisesti tai manuaalisesti. Viallisista virroittimista ilmoitetaan kalustoa operoivalle yritykselle. Liikkuvan kaluston varustaminen Liikenneviraston käyttämän järjestelmän kanssa yhteentoimivin radiotaajuustunnistein (RFID) mahdollistaa valvontatiedon nopean kohdentamisen oikealle kalustoyksikölle ja sen kunnossapitäjälle. Yhteentoimivuuden edellytykset on määritetty Liikenneviraston julkaisussa RATO 21 Liikkuva kalusto53. Kartta liikkuvan kaluston valvontalaitteiden sijainnista on esitetty liitteessä 19. 51 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2012-06_rato6_muutokset_web.pdf 52 http://www.finlex.fi/data/normit/41500-TRAFI_22096_03.04.02.00_2012_Fi.pdf 53 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2012-21_rato_21_web.pdf Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 33 Liikenneviraston tekninen valvomo seuraa ja ylläpitää valvontalaiteverkostoa. Valvomon käyttämä VALTSU-järjestelmä kerää kaiken valvontalaitteiden tuottaman mittaustiedon, yhdistää sen saatavissa olevaan RFID-luentaan ja jakaa edelleen näitä tietoja tarvitseville toimijoille. Lisätietoa teknisestä valvomosta kappaleessa 3.8.7 Rautatieliikennettä tukevat palvelut. 3.3.3.3 Liikenteenohjauksen järjestelmät Rataosat, joilla on automatisoitu liikenteenohjausjärjestelmä, on esitetty liitteessä 1 ja liitteessä 8. Käytössä olevat automatisoidut liikenteenohjausjärjestelmät ovat kauko-ohjaus ja radio-ohjaus. Näistä kauko-ohjatuilla tai radio-ohjatuilla radoilla kaikki junakulkutiet on varustettu vaihteiden ja kulkuteiden kaukokäyttölaitteilla. Sivu-, kuormaus- ja seisontaraiteilla liikennöitäessä saatetaan näillä rataosilla tarvita myös paikallisesti tapahtuvaa kulkutien asettelua. Radio-ohjatuilla radoilla kulkutiet on aseteltava paikallisesti, jos on tarvetta liikennöidä sivu-, kuormaus- tai seisontaraiteilla. 3.3.3.4 Viestintään liittyvät järjestelmät VIRVE-verkko Liikenteenohjauksen ja liikennöinnin sekä ratatyön välisessä viestinnässä on käytettävä VIRVE-verkkoa. Jos VIRVE-verkon käyttäminen ei teknisen häiriön vuoksi ole mahdollista, on tällöin käytettävä muita puhelin- tai matkaviestinverkkoja. Käytön estävistä tai sitä haittaavista häiriöistä sekä vaihtoehtoisista yhteystiedoista on ilmoitettava liikenteenohjaukseen tai vastaavasti junien kuljettajille, vaihtotyönjohtajille ja ratatyöstä vastaaville henkilöille viestintää koskevien työohjeiden mukaisesti. Rautatielain 84 § mukaisesti VIRVE-verkkoa saa käyttää ainoastaan liikenneturvallisuuteen liittyvässä viestinnässä. Liikennevirasto huolehtii siitä, että rautatieliikenteen viestiliikenne, turvalaitteiden tuottamat tiedot sekä muut vaaratilanteiden ja onnettomuuksien tutkinnassa tarpeelliset tiedot tallennetaan ja säilytetään tavalla, joka turvaa ne oikeudettomalta puuttumiselta. Tiedot tulee hävittää sen jälkeen, kun tietoja ei enää tarvita tietojen käyttötarkoituksen toteuttamiseen. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa mm. liikennöintiä ja ratatyötä sekä viestintää koskevia määräyksiä. Voimassaolevat määräykset ovat saatavissa Finlexin verkkosivuilta http://www.finlex.fi54. Liikennevirasto antaa mm. liikenteenohjausta, liikennöintiä, ratatyötä ja viestintää koskevia, määräyksiä täydentäviä työohjeita. Voimassaolevat työohjeet55 löytyvät Liikenneviraston sivuilta. Liikenteenohjauksen yhteystiedot ovat saatavissa Liikenneviraston Extranetsivuilta56. Normaalitilanteesta poikkeavaa tietoa annetaan Liikenneviraston ylläpitämästä junaliikenteen ennakkotiedot -järjestelmästä (JETI) sekä liikenteenohjauksen antamilla ilmoituksilla. Ratatyöstä vastaavilla henkilöillä ja junan kuljettajilla tulee olla tieto 54 http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/499001/?_offset=0&_max=49 55 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf7/radanpidon_tekniset_ohjeet_web.pdf 56 http://www.liikennevirasto.fi/palveluntuottajat/aineistot/ratatiedon-extranet Lausuntoversio 10.11.2015 34 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 työn/matkan aikana ja työalueella/matkalla voimassa olevista ennakkosuunnitelmista sekä liikenteenohjauksen yhteystiedoista. Rautatieliikenteen harjoittajien on tehtävä VIRVE-sopimus liikkuvaan kalustoon asennettavien VIRVE-puhelimien liittymämaksuista Liikenneviraston kanssa ennen VIRVE-verkon käytön aloittamista. Lisätietoa kappaleesta 2.3.3 ja Liikenneviraston Internet-sivuilla http://www.liikennevirasto.fi57. Kuljettajien päätelaite (KUPLA) Liikennevirasto edellyttää että Liikenneviraston toimittama kuljettajapäätesovellus (KUPLA) on käytössä kaikissa rataverkolla liikkuvissa yksiköissä, myös vaihtotyöliikenteessä yksittäisen liikennepaikan sisällä sekä ratatyöhön liittyvässä liikenteessä. Kuljettajapäätesovellus toimii päätelaitteessa, jonka hankinta- ja käyttökustannuksista rautatieliikenteen harjoittajat vastaavat täysmääräisesti. Kuljettajapäätesovelluksen käyttäminen edellyttää gps-toiminteella varustettua kosketusnäytöllistä Windows tablet-laitetta (Windows 8.1 tai uudempi) sekä gsm-pohjaista kaupallista internet-yhteyttä. Liikenneviraston Internet-sivuilla ohjeistetaan tarkemmin päätelaitteen teknisistä ominaisuuksista, joita KUPLA-sovellus edellyttää toimiakseen. Liikennevirasto edelleen kehittää kuljettajapäätesovelluksen toimintoja yhteistyössä rautatieliikenteen harjoittajien kanssa. Liikennevirasto käyttää laitteiston sijaintitietoa liikenteenhallintajärjestelmien tarpeisiin, mutta sitä ei luovuteta kolmansille osapuolille, ellei muussa lainsäädännössä toisin mainita. 3.3.3.5 Muut järjestelmät Useilla suurimmilla asemilla on käytössä kameravalvontajärjestelmä. Järjestelmän avulla liikenteenohjaajat voivat seurata junien liikkeitä, ja informaatiokeskus voi seurata matkustajien liikkumista laitureilla sekä informaatiolaitteiden kuntoa. Turvavalvomo voi käyttää järjestelmää valvoakseen matkustajien turvallisuutta ja ehkäistäkseen ilkivaltaa. Tekninen valvomo sekä kiinteistöhuolto voivat järjestelmän avulla seurata mm. laiturialueiden siisteyttä sekä laitteistojen ja kunnossapidon tarvetta. 3.3.3.6 Junien kulunvalvonta Junien kulunvalvonta (JKV), on järjestelmä (JKV-järjestelmä), joka valvoo junan nopeutta. Valtion rataverkolla liikennöivissä vetureissa tulee olla suomalaisen luokan B järjestelmän (ATP-VR/RHK) mukainen automaattisen junien kulunvalvonnan veturilaite tai vastaavan toiminnallisuuden tuottava eurooppalaisen junien kulunvalvonnan veturilaitteen ja sovitustiedonsiirtomoduulin yhdistelmä (ETCS+STM). Suomalaisen luokan B järjestelmän (ATP-VR/RHK) mukaisen automaattisen junien kulunvalvonnan veturilaitteen saatavuutta ja toimitusehtoja voi tiedustella Bombardier Transportation Finland Oy:ltä58: ETCS+STM-yhdistelmän saatavuutta ja toimitusehtoja voi tiedustella Bombardier Transportation Finland Oy:ltä ja Ansaldo STS Finland Oy:ltä59. 57 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/raili 58 http://www.bombardier.com/ 59 http://www.ansaldo-sts.com/en/about-us/ansaldo-around-world/our-companies/ansaldo-sts-finland Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 35 Ilman junan kulunvalvonnan veturilaitetta/vastaavaa laitetta liikennöintiin on oltava rautatielain (304/2011)60 76 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää poikkeusluvan, jos rautatiejärjestelmän turvallisuus ei vaarannu. Junan kulunvalvonnan veturilaitteen käyttöä koskevissa tapauksissa poikkeuslupa voidaan myöntää määräaikaisena, jos kyse on poikkeuksellisesta ja tilapäisestä liikennöintitarpeesta taikka jos ao. laitetta tai sen varaosia ei ole saatavana. Poikkeuslupaa ei myönnetä junayksikölle tai veturille, jota käytetään matkustajajunassa tai kaupallisessa tavaraliikenteessä, joka ei välittömästi liity radanpitoon. Kalustossa, jolla liikennöidään vain vaihtotyönä, ei tarvitse olla junan kulunvalvonnan veturilaitetta. Museoliikenteen määräys (RVI/295/411/2008) on kumottu ja korvattu Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä "Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta (TRAFI/ 22100/03.04.02.00/2012)61. Kaikilta osin uusi määräys ei ohjeista museoliikenteen liikennöintiä, joten museoliikenteen harjoittajien on syytä tarkistaa mm. JKV-laitetta koskeva ohjeistus Liikenteen turvallisuusvirastosta. Ohjeistuksien päivittyessä myös verkkoselostusta päivitetään tarvittavilta osin. Päivityksistä kerrotaan Liikenneviraston Internet-sivuilla http://www.liikennevirasto.fi62. Lisätietoja junan kulun valvonnasta ja liikennöinnistä sekä museoliikennettä koskevasta ohjeistuksesta saa Liikenteen turvallisuusvirastosta sekä sen määräyksistä http://www.trafi.fi63. 3.4 Liikennerajoitukset 3.4.1 Erikoistunut ratakapasiteetti Liikennevirasto voi osoittaa rautatiereitin tai sen osan erikoistuneeksi ratakapasiteetiksi, jos muulle liikenteelle on osoitettavissa riittävästi vaihtoehtoisia rautatiereittejä. Erikoistuneella ratakapasiteetilla tarkoitetaan rautatiereittiä tai sen osaa, jossa ratakapasiteetin etusija on sillä liikenteellä, jota varten ratakapasiteetti on erikoistunut. Suomessa erikoistuneeksi ratakapasiteetiksi osoitettuja rautatiereittejä ovat: Helsinki-Kerava itäisin raide ja itäinen keskiraide, Helsinki–Leppävaara eteläisin raide ja eteläinen keskiraide sekä Huopalahti–Havukoski molemmat raiteet. Nämä ns. kaupunkiraiteet ovat varattu ensisijaisesti Helsingin seudun lähiliikenteelle. Lisäksi Kerava-Vuosaari väliä ei saa liikennöidä henkilöjunilla eikä Havukoski–Huopalahti välillä tavarajunilla. Linjaosuuksien lisäksi Helsingin päärautatieaseman laituriraiteet 1-4 ja 16–19 ovat lähiliikenteelle erikoistunutta ratakapasiteettia, josta erityisesti raiteen 4 käyttö vaatii yhteensovitusta eri kapasiteetinhakijoiden kesken. 60 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110304#e-58 61 http://www.finlex.fi/data/normit/41501-TRAFI_22100_03.04.02.00_2012_Fi.pdf 62 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus 63 http://www.trafi.fi/rautatiet/saadokset/kansalliset_maaraykset Lausuntoversio 10.11.2015 36 3.4.2 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Ympäristönsuojelusta johtuvat rajoitukset Liikkuvaa kalustoa rekisteröitäessä noudatetaan Liikenteen turvallisuusviraston määräyksiä ja ohjeita. Määräyksissä käsitellään mm. liikkuvaa kalustoa koskevia yleisiä ja erityisiä määräyksiä melun, tärinän, sähkömagneettisten häiriöiden, päästöjen, ympäristölle vaarallisten aineiden ja rakennusaineiden uusiokäytön osalta. Lisätietoja löytyy Liikenteen turvallisuusviraston Internet-sivuilta http://www.trafi.fi64. Tärinästä aiheutuvia nopeusrajoituksia on asetettu yhteensä 18 kohteeseen eri puolilla Suomea. Rajoitukset kohdistuvat pääosin 3000 tonnin bruttopainon ylittäviin raskaisiin juniin. Tärinästä johtuvat nopeusrajoitukset on kuvattu liitteessä 9. 3.4.3 Vaaralliset aineet 3.4.3.1 Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset Kotimaisissa rautatiekuljetuksissa noudatetaan kaikkia kuljetusmuotoja koskevaa lakia (719/1994 muutoksineen) sekä vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevaa asetusta (195/2002 muutoksineen) sekä Trafin määräystä vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä. Trafin määräyksen liitteet sisältävät yksityiskohtaiset säännökset mm. vaarallisten aineiden luokituksesta, pakkauksista, tarvittavista asiapapereista, ajoneuvojen hyväksynnästä ja varusteista, ajoluvasta, vapaarajoista sekä rahtikirjan, pakkausten ja ajoneuvon/vaunun merkinnöistä. Kansainväliset RID-määräykset ovat olleet perustana laadittaessa Suomen kansallisia rautatiekuljetusmääräyksiä. Trafi valvoo vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia ja niihin liittyvää tilapäistä säilytystä. Suomesta lähteviä ja Suomeen tulevia vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia ja niihin liittyvää tilapäistä säilytystä valvovat myös Tulli ja Rajavartiolaitos kumpikin toimialallaan. Trafilla on myös näissä tapauksissa ensisijainen valvontavastuu. Erillissopimukset RID-erillissopimuksia saa noudattaa vaarallisten aineiden kuljetuksissa niiden maiden välillä, jotka ovat allekirjoittaneet ko. sopimuksen. Suomen allekirjoittamaa RID-erillissopimusta saa soveltaa myös kansallisissa vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa. Tällä hetkellä ei ole voimassa Suomen allekirjoittamia RID-erillissopimuksia. Turvallisuusneuvonantaja Yrityksillä, jotka kuljettavat tai kuormaavat vaarallisia aineita tai joiden toiminnalla on muuten vaikutusta näiden aineiden kuljetusturvallisuuteen tie- ja/tai rautatiekuljetuksissa, on nimettävä erityisesti tätä tarkoitusta varten koulutettu henkilö yrityksen turvallisuusneuvonantajaksi. 64 http://www.trafi.fi/rautatiet/saadokset/kansalliset_maaraykset Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 37 Turvallisuusneuvonantajaksi nimettävän henkilön tulee suorittaa koe, jonka ottaa vastaan Trafi. Turvallisuusneuvonantajaa koskeva lainsäädäntö on annettu valtioneuvoston asetuksella 274/2002. Kansainväliset vak-rautatiesopimukset RID-määräykset Suomen ja muiden kansainväliseen rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen (COTIF) liittyneiden maiden välisissä vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa noudatetaan sopimuksen liitteenä olevia vaarallisten tavaroiden kansainvälisiä rautatiekuljetusmääräyksiä (RID, COTIF-sopimuksen liite C). COTIF-yleissopimus Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskeva yleissopimus COTIF (52/2006) Liikenne- ja viestintäministeriön ilmoitus kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan liitteen C määräysten (RID) muutosten voimaantulosta (107/2014) RID 2015 RID-erillisssopimukset RID-erillissopimuksia saa noudattaa vaarallisten aineiden kuljetuksissa niiden maiden välillä, jotka ovat allekirjoittaneet ko. sopimuksen. Tällä hetkellä ei ole voimassa Suomen allekirjoittamia RID-erillissopimuksia. Sopimukset vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä SOPIMUS Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä Laki vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä Suomen ja Venäjän välillä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (76/2014) (HE 41/2014) Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä Suomen ja Venäjän välillä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (sopimussarjan nro 77/2014) SOPIMUS Suomen tasavallan liikenne- ja viestintäministeriön ja Venäjän federaation liikenneministeriön välillä vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä suorassa kansainvälisessä rautatieliikenteessä Suomen ja Venäjän välillä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta Venäjän liikenneministeriön kanssa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta (sopimussarjan nro 96/2014) Lausuntoversio 10.11.2015 38 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Hallinnollinen sopimus on tekninen sopimus, ja siinä määrätään vaarallisten aineiden kuljetusten yksityiskohdista kuten pakkauksista, säiliöistä, kuljetusyksiköiden merkitsemisestä ja rahtikirjan sisällöstä. Tekniset määräykset perustuvat vuoden 2009 SMGS-sopimuksen määräyksiin, jotka pitkälti vastaavat EU-maissa sovellettavia COTIF-sopimuksen sisältämiä RID-määräyksiä. Neuvottelut Venäjän kanssa teknisten määräysten päivittämiseksi on aloitettu tammikuussa 2015. 3.4.4 Tunneleista johtuvat rajoitukset Rataosilla Helsinki–Turku ja Orivesi–Jyväskylä on tunneleista johtuvia rajoituksia. Rajoitukset esitetään liitteessä 11. Vuosaaren radan tunneleissa saa liikennöidä vain tavarajunilla ja ratatyöhön liittyvällä kalustolla. Matkustajien kuljettaminen Vuosaaren radan tunneleissa on kielletty. Tavarajunaliikenne on sallittu vain sähkövedolla. Yksittäiset dieselveturisiirrot ovat sallittuja. Vuosaaren radan tunnelissa veturissa ja ratatyökoneessa tulee olla happilaite. Huopalahden ja Havukosken välillä saa liikennöidä vain matkustajajunilla ja ratatyöhön liittyvällä kalustolla. Leinelän ja Kivistön liikennepaikkojen välillä matkustajaliikenne on sallittu vain sähkövedolla. Yksittäiset dieselveturisiirrot ovat sallittuja. 3.4.5 Silloista johtuvat rajoitukset Silloista johtuvat rajoitukset kuvataan liitteessä 12. 3.4.6 Yliraskaat kuljetukset Yliraskaisiin kuljetuksiin sekä itäisen yhdysliikenteen vaunuihin liittyvistä akselipainoista ja rajoituksista kerrotaan liitteissä 17–18. 3.5 Rataverkon käytettävyys Liikenteeseen vaikuttavat rajoitukset esitetään liitteissä 9, 10, 11, 12 sekä JETIssä. Ratatyöt, joilla on vaikutuksia liikennöintiin, esitetään liitteessä 13. Sähköradan syöttöasemilla on rajallinen kyky syöttää tehoa ratajohtoon. Ylikuormitustilanteissa sähkönsyöttö katkeaa automaattisesti aiheuttaen hetkellisen sähkökatkon ratajohtoon. 3.6 Henkilöliikenteen asemat Henkilöliikenteen laituripituudet (lyhin/pisin) on esitetty liitteessä 2. Liitteessä on esitetty suluissa myös ne laiturit, jotka eivät kuulu Liikenneviraston kunnossapidon piiriin. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 3.7 39 Tavaraliikenteen terminaalit Kuormausmahdollisuudet on esitetty liitteessä 2 merkinnöin ”K” kyllä ja ”Y” yksityinen. Kuormauslaitureista on esitetty laitureiden käytettävissä oleva pituus. Yksityisraideyhteydet liikennepaikoilla on merkitty liitteeseen 2 merkinnällä ”Yksityisraiteita”. 3.8 Rautatieliikennettä tukevat palvelut 3.8.1 Järjestelyratapihat Järjestelyratapihat ovat ratapihoja, joilla raiteiston muoto ja laajuus mahdollistavat junanmuodostuksen. Järjestelyratapihat on merkitty liitteeseen 2 merkinnällä ”vaihtotyömahdollisuus”. Lisätietoa järjestelypihoista löytyy kappaleesta 5.2.1. 3.8.1.1 Laskumäet Kouvolan ja Tampereen liikennepaikoilla on laskumäet rautatieyritysten käytettävissä vaunujärjestysten uudelleen ryhmittelyä varten. Lisätietoa laskumäistä ja niiden käytöstä löytyy kappaleesta 5.2.1. 3.8.2 Seisontaraiteet Seisontaraiteet ovat ratapihojen raiteita, jotka on ensisijaisesti varattu kuljetustehtävää odottavien vaunujen säilytystä varten. Näillä raiteilla vaunuja saa säilyttää vain tilapäisesti. Lisätietoa seisontaraiteista löytyy kappaleessa 5.2.1. 3.8.3 Huolto- ja kunnossapidon palvelut Huolto- ja kunnossapitopalveluiden käyttö edellyttää, että käytöstä on sovittu palvelupaikan ylläpitäjän kanssa. 3.8.4 Polttoaineen tankkauspaikat Liitteessä 2 on esitetty rautatieliikennepaikoilla olevat polttoaineen tankkauspaikat. Lisätietoa löytyy kappaleesta 5.3.4. 3.8.5 Tekniset laitteet Liitteessä 2 on esitetty rautatieliikennepaikoilla olevat nosturit. Lisätietoa löytyy kappaleesta 5.3.5. 3.8.6 Liikenneviraston turvavalvomo Liikenneviraston turvavalvomo vastaa pääasiallisesti raideliikenteen henkilöturvallisuuden parantamisesta asemilla ja laiturialueilla sekä ratainfrastruktuurin ilkivaltasuojasta. Turvavalvomo vastaa tilanteen seuraamisesta, viestien vastaanottamisesta ja tilannekuvan luomisesta sekä järjestyksenvalvojien, vartijoiden tai tarvittaessa Lausuntoversio 10.11.2015 40 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 viranomaisten ohjauksesta perille apua tarvitsevaan kohteeseen. Turvavalvomosta johdetaan kentällä tapahtuvaa operatiivista toimintaa. Liikenneviraston turvavalvomoon on siirtynyt pääkaupunkiseudun lähiliikennealueen rautatieasemien ja bussiterminaalien sekä Kehäradan liityntäpysäköintialueiden kameravalvonta. Turvavalvomo toimii vartiointipalvelujen operaatio- ja ohjauskeskuksena. Turvavalvomo tekee yhteistyötä Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupunkien sekä HSL:n ja HKL:n kanssa. Lähiliikennealueen liikenneasemien järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalveluilla tarkoitetaan lähiliikennealueen asemilla, niiden yhteydessä olevissa bussiterminaaleissa ja niiden lähialueilla, liikennepaikoilla, liityntä-pysäköintialueilla sekä mahdollisesti junissakin tapahtuvaa vartiointia ja järjestyksenvalvontaa. Järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalveluilla tarkoitetaan myös Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän bussilinjastolla, pysäkeillä ja linja-autoissa tuotettavia palveluja. Palvelut kattavat lähes koko lähiliikennealueen, jatkossa palvelua voidaan laajentaa tarpeiden mukaan. Turvavalvomon tehtäviin voi kuulua myös rikosilmoitin-, henkilöturva-, paloilmoitinja taloteknisten järjestelmien ilmoitusten vastaanotto, edelleenvälitys ja muu ohjeiden mukainen toiminta. Lisäksi turvavalvomosta suoritetaan hätäkuulutukset lähiliikennealueen asemille. 3.8.7 Liikenneviraston tekninen valvomo Liikenneviraston teknisessä valvomossa valvotaan Kehäradan tunneli- ja kiinteistöteknisiä järjestelmiä. Myöhemmässä vaiheessa tekniseen valvomoon siirretään myös Vuosaaren radan tunneli- ja kiinteistöteknisten järjestelmien valvonta. Teknisen valvomon tehtävä tulee jakaantumaan kahteen eri kokonaisuuteen. Toinen on tunneli- ja kiinteistöautomatiikan valvonta ja niiden vaatimat toimenpiteet niin normaali- kuin poikkeavissakin tilanteissa. Järjestelmistä tulevat poikkeustilanteiden hälytykset tapauskohtaisesti välitetään eri yhteistyötahoille, joita ovat esimerkiksi palo- ja pelastusviranomainen, poliisi, järjestelmien kunnossapitäjät, liikenteen ohjaajat sekä turvavalvomo ja käyttökeskus. Toinen kokonaisuus taas on liikkuvan kaluston valvontajärjestelmiin liittyvä valvonta, analysointi ja analysoinnin tuloksena tehtävät toimenpiteet. Liikkuvan kaluston valvonnalla seurataan vetokaluston, vaunujen ja junayksiköiden ominaisuuksia, joilla on suoraan tai välillisesti rajapinta perinteisen ratainfrastruktuurin kanssa. Liikkuvan kaluston eri valvontajärjestelmät ovat maantieteellisesti sijoittuneet koko rataverkolle. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 3.9 41 Rataverkon kehittämissuunnitelmat Liikennevirasto on julkaissut useita verkollisia selvityksiä, kuten rataverkon välityskyvyn kehityskuva 2035, rataverkon jatkosähköistys, rautateiden tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys. Liikennevirasto on myös teettänyt hanketasoista rautatiesuunnitelmia. Rataverkon kehittämissuunnitelmia on esitetty Liikenneviraston toiminta- ja taloussuunnitelmassa65 vuosille 2015–2018. Vuonna 2017 on käynnissä viisi rataverkon kehittämishanketta: Pohjanmaan rata, hanke valmistuu vuonna 2017 Keski-Pasilan länsiraide: toteutetaan samanaikaisesti Keski-Pasilan aloituskorttelin rakentamisen kanssa. Raide on liikenteen käytössä viimeistään vuonna 2020. Riihimäen kolmioraide, toteutus vuosina 2015–2016. Helsinki–Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe toteutus 2015– 2019 Pännäinen–Pietarsaari–Alholma-radan sähköistys, toteutus vuosina 2015– 2016. Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen 2016–2020 Korjausvelan vähentäminen rataverkolla Lisäksi vuonna 2016 jatkuu perusväylänpidon rahoituksella kolmen liikennepoliittisen selonteon hankkeen toteutus: 65 Liikenteen ohjausjärjestelmän kehittäminen Raakapuuterminaalien kehittäminen Päärataverkon routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lr_2013_liikenneviraston_tts_2015-2018_web.pdf Lausuntoversio 10.11.2015 42 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 4 Ratakapasiteetin jakaminen 4.1 Johdanto Ratakapasiteetin jakamisen oikeusperusta kuvataan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/34/EU66 yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta, rautatielaissa (304/2011)67 ja valtioneuvoston asetuksessa rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin hakemisesta (413/2011)68. 4.2 Prosessin kuvaus Valtion rataverkon ratakapasiteettia haetaan Liikennevirastolta kullekin aikataulukaudelle sekä aikataulukauden aikana tietyin määräajoin. Kuvassa 6 esitetään ratakapasiteetin hakemisen ja jakamisen aikataulu. Ratakapasiteettia voi hakea myös kiireellisenä ratakapasiteettina muuta kuin säännöllistä liikennettä varten. Kuva 6. 4.2.1 Ratakapasiteetin hakemisen ja jakamisen aikataulukaavio. Ratakapasiteetin hakeminen Ratakapasiteetin hakemisen periaatteet on esitetty rautatielaissa (304/2011)69 ja valtioneuvoston asetuksessa rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin hakemisesta (413/2011)70. Lain ja asetuksen täsmentämiseksi Liikennevirasto on laatinut ohjeen ratakapasiteetin hakemista71 varten. Aikataulukauden säännöllisen liikenteen ratakapasiteettihakemus ja säännöllisen liikenteen muutoshakemukset sekä kiireellinen ratakapasiteettihakemus tulee tehdä LIIKE-tietojärjestelmällä72 tai Liikenneviraston määrittämän rajapinnan avulla (lisätietoja ratakapasiteetin hakuohjeessa). Lisäksi toiminnalliset tarpeet ratapihojen käytöstä on ilmoitettava erikseen Liikenneviraston kirjaamoon säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin hakuaikataulun puitteissa. 66 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32012L0034&from=EN 67 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110304 68 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110413 69 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110304 70 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110413 http://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23990/ohje_2015_ratakapasiteetin_hakuohje_web.pdf/0 475d618-ea67-48fe-8c16-8ed53ebc21f8 71 72 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/liikennesuunnittelu/liike#.VjecL7U8Kpo Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 43 Jos LIIKE-järjestelmä ei ole laajamittaisen vikatilanteen vuoksi käytössä, rataliikennekeskus myöntää puhelimitse ratakapasiteettia muutosten osalta. JETI-järjestelmän ollessa poissa käytöstä vikatilanteissa, rataliikennekeskus ohjeistaa kuljettaja-aikataulujen ja ennakkoilmoitustietojen varajärjestelmään siirtymisessä. Lisätietoja ratakapasiteetin hakemisesta ja siihen liittyvistä aikataulusuunnittelun taustatiedoista saa ratakapasiteetin hakuohjeesta. 4.2.2 Vaihtotyökapasiteetin hakeminen Vaihtotyökapasiteetti liikennepaikkojen välillä sekä osiin jaettujen liikennepaikkojen osien välillä haetaan LIIKE-järjestelmällä. Nämä edellä mainitut rautatieliikennepaikkavälit ja ratapihan osat on määritelty ”Ratakapasiteetin hakeminen ja myöntäminen vaihtotyölle” -ohjeessa. LIIKE-järjestelmällä haettu ja myönnetty sekä ratatyölle myönnetty ratakapasiteetti on kaikilla rataosilla etusijalla. Jos ratakapasiteettia on vapaana, liikenteenohjaus voi ilman LIIKE-järjestelmää myöntää operatiivisessa tilanteessa ratakapasiteettia liikennepaikan osien välillä tehtävälle vaihtotyölle. Vaihtotyökapasiteetin hakemisen osalta on tulossa muutos koskien aikataulukautta 2018, että Ilmalan ratapihan ja Helsingin välisille siirtoajoille olisi mahdollista hakea kapasiteettia jo säännöllisen ratakapasiteetin vuosihaussa. Tällöin aikataulukauden hakemuksessa mukana ollut kapasiteetti olisi ensisijaista verrattuna myöhemmin haettavaan kapasiteettiin. Tarkempi yhteensovitus kyseisen välin kapasiteetin osalta tehtäisiin kuitenkin vasta jakopäätöksen julkaisun jälkeen liikennöitsijöiden kaluston kierto -suunnitelmien ja raiteiston käyttö -suunnitelmien täsmentyessä. 4.2.3 Rata 4.2.4 Ratapihakapasiteetin hakeminen Rautatieyrityksen on säännöllisen vuosikapasiteetin haun yhteydessä ilmoitettava karkealla tasolla myös ratapihojen käyttötarpeensa (käyttöaikatarve ja toiminnallinen tarve, kuten esimerkiksi järjestelytyö ja kaluston seisontatarve sekä mahdollisuuksien mukaan myös raiteiden varautuminen). Aikataulukauden aikana esille nousevissa kaluston seisottamistarpeissa rautatieliikenteen harjoittajien tulee olla yhteydessä Liikenneviraston rataverkon käyttöyksikköön. Kaluston tilapäiseen seisottamiseen voidaan poikkeustilanteissa käyttää myös verkkoselostuksessa kappaleessa 5.2.1 kuvatun mukaisesti junaliikenteeseen varattuja, erikseen määriteltyjä seisontaraiteita. Liikennevirasto (rataliikennekeskus) päättää ratapihojen ratakapasiteetin ja raiteistojen käytöstä operatiivista ratkaisua vaativissa tilanteissa, ml. akuutit, lyhytaikaiset seisontatarpeet. Yli viikon pituisista seisontatarpeista päättää Liikenneviraston rataverkon käyttö -yksikkö. 4.2.5 Ratakapasiteettiprosessin kehittäminen Liikenneviraston jatkaa kehitystyötä ratapihojen tarkemman tason kapasiteetin hallinnan määrittelemiseksi (kuten raiteiden varaamisen tarkkuustaso, käyttötarkoitukset, vuositasolta päivittäiseen toimintaan), jonka tavoitteena on tasapuolinen kapasiteetin jakaminen monitoimijaympäristössä ja riittävän tilannetiedon välittäminen eri Lausuntoversio 10.11.2015 44 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 toimijoille. Kehitystyö tehdään yhteistyössä rautatieliikenteen harjoittajien ja liikenteenohjauksen sekä radan kunnossapidon kanssa. 4.3 Menettelyaikataulu ratakapasiteettihakemuksille 4.3.1 Ratakapasiteetin hakeminen aikataulukautta varten Rautatieliikenteen aikataulukausi alkaa vuosittain joulukuun toisena viikonvaihteena lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 00.00 ja päättyy seuraavana vuonna vastaavana aikana. Aikataulukausi 2017 alkaa 11.12.2016 ja päättyy 9.12.2017. Vastaavasti aikataulukausi 2018 alkaa 10.12.2017 ja päättyy 8.12.2018. Ratakapasiteetin hakijan on haettava ratakapasiteettia kutakin aikataulukautta varten aikaisintaan 12 ja viimeistään 8 kuukautta ennen aikataulukauden alkua. Yhteen hakemukseen voidaan sisällyttää kaikki aikataulukauden aikana tehtävät liikennemuutokset. Toimivan aikataulurakenteen saavuttamiseksi ratakapasiteetin hakijaa pyydetään ilmoittamaan ennakkotieto muutostarpeista voimassa olevaan aikataulurakenteeseen verrattuna kuitenkin viimeistään 12 kuukautta ennen aikataulukauden alkua, jotta Liikennevirasto voi tarvittaessa käynnistää aikataulurakenteen yhteensovittamismenettelyt noin 11 kuukautta ennen aikataulukauden alkua. Ratakapasiteetin hakijoiden velvollisuutena on osallistua ks. koko yhteiskunnan kannalta järkevän aikataulurakenteen saavuttamiseen pyrkiviin yhteensovittamismenettelyihin. Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin jakopäätöksiä voidaan muuttaa jäljellä olevaa aikataulukautta varten kyseisen aikataulukauden aikana erillisinä muutosajankohtina edellyttäen, että muutos ei vaikuta muille rautatieyrityksille myönnettyyn ratakapasiteettiin tai Euroopan talousalueen kansainväliseen liikenteeseen. Muutosajankohtia ovat aikataulukauden alku lauantain ja sunnuntain välisenä yönä klo 00.00 ja lukuvuoden koulutyön päättymistä seuraavan toisen viikonlopun sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kello 00.00 eli viikkojen 24–25 vaihteessa. Mainittujen muutosajankohtien lisäksi Liikennevirasto voi erityisestä syystä päättää muistakin muutosajankohdista. Aikataulukauden 2017 muutosajankohdat ovat todennäköisesti seuraavat: 11.12.2016 26.3.2017 19.6.2017 14.8.2017 (toistaiseksi vakiintunut muutosajankohta viikon 33 alussa) 29.10.2017 Kuva 7. Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin muutosajankohdat aikataulukaudella 2017. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 45 Liikennevirasto ilmoittaa kaikille rautatieyrityksille uusista säännöllisen liikenteen muutosajankohdista. Päätökset muutosajankohdista julkaistaan Liikenneviraston Internet-sivuilla http://www.liikennevirasto.fi73. 4.3.2 Ratakapasiteetin hakeminen tilapäistä liikennettä varten Kiireellisen kapasiteetin hakeminen on kuvattu ratakapasiteetin hakuohjeessa. 4.4 Ratakapasiteetin jakaminen 4.4.1 Ratakapasiteetin jakoehdotuksen laatiminen Liikenneviraston Liikenteen palvelut -osasto laatii hakemusten perusteella ratakapasiteetin jakoehdotuksen (laissa aikatauluehdotus) seuraavaa aikataulukautta varten viimeistään neljän kuukauden kuluessa ratakapasiteetin hakuajan päättymisestä. Eurooppalaiset rataverkon haltijat ovat kuitenkin sopineet, että ratakapasiteettihakemusten yhteensovittamiseen pyritään käyttämään enintään 2,5 kuukautta. Ratakapasiteetin jakoehdotus perustuu ensisijaisesti haetun ratakapasiteetin myöntämiseen edellyttäen, että ratakapasiteetin mukaisilla aikatauluilla voidaan harjoittaa rautatieliikennettä teknisten vaatimusten ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Liikennevirasto voi kuitenkin tarjota ratakapasiteetin käytön parantamiseksi hakijalle sellaista ratakapasiteettia, joka ei oleellisesti poikkea tämän hakemasta ratakapasiteetista. Liikennevirasto voi jättää ratakapasiteettia myös jakamatta edellyttäen, että rautatieliikenteen etusijajärjestyksen vuoksi tarvitaan varakapasiteettia aikataulukautta varten. Liikennevirasto toimittaa ratakapasiteetin jakoehdotuksen tiedoksi ratakapasiteetin hakijoille määräaikaan mennessä. Tavaraliikenteen rautatiekuljetuspalveluita hankkivilla asiakkailla ja rautatiekuljetuspalveluiden ostajia edustavilla yhteisöillä on myös oikeus antaa lausunto aikatauluehdotuksesta 30 vuorokauden kuulemisaikana. Kuulemisaika alkaa kulua siitä hetkestä, kun Liikenneviraston Internet-sivuilla julkaistaan ilmoitus aikatauluehdotuksen valmistumisesta osoitteessa http://www.liikennevirasto.fi74. Jakoehdotuksen lisäksi Internet-sivulla kerrotaan tarkemmat yksityiskohdat lausuntomenettelystä. Liikenneviraston on päätettävä ratakapasiteetin jakoehdotuksen ja asianosaisten kuulemisen perusteella ratakapasiteetin jakamisesta tasapuolisin ja syrjimättömin perustein. Liikenneviraston on tällöin otettava erityisesti huomioon henkilö- ja tavaraliikenteen sekä radanpidon tarpeet samoin kuin rataverkon tehokas käyttö. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon myös erikoistuneen ja ylikuormittuneen ratakapasiteetin mukaan määräytyvät etusijajärjestykset, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu. Lisätietoja ratakapasiteetin hakemisesta, jakamisesta ja perumisesta saa kapasiteetin hakuohjeesta. 73 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/liikennesuunnittelu/saannollisen-liikenteen-muutokset 74 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/liikennesuunnittelu/saannollinen-ratakapasiteetti Lausuntoversio 10.11.2015 46 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 4.4.2 Oikaisun hakeminen ratakapasiteettipäätökseen Rautatieyritys voi hakea Liikenteen turvallisuusviraston sääntelyelimeltä oikaisua Liikenneviraston tekemään ratakapasiteetin jakoon liittyvään päätökseen (ks. luku 1.4.3). 4.4.3 Ylikuormitettu ratakapasiteetti ja sitä koskevat etusijajärjestykset Jos aikataulukauden ratakapasiteettihakemuksia ei pystytä yhteen sovittamaan hakijoita tyydyttävällä tavalla, Liikennevirasto ilmoittaa kyseisen infrastruktuurin osan olevan ylikuormitettu. Tämä tehdään myös sellaisen infrastruktuurin osalta, jonka ennakoidaan kärsivän kapasiteetin riittämättömyydestä lähitulevaisuudessa. Kun infrastruktuuri on määritelty ylikuormitetuksi, Liikennevirasto käynnistää kapasiteettia koskevan arvioinnin, johon sisältyy infrastruktuurin käyttäjien kuuleminen. Arvioinnissa otetaan huomioon liikenteenohjaus, aikataulurakenne, nopeusmuutokset ja infrastruktuurin parantamisen mahdollisuudet. Arvioinnin jälkeen Liikennevirasto laatii kapasiteetin vahvistamissuunnitelman kuuden kuukauden sisällä kapasiteettia koskevan arvioinnin valmistumisesta. Suomessa käytettävä etusijajärjestys Liikennevirasto toteaa päätöksellään rautatiereitin tai sen osan ylikuormitetuksi ratakapasiteetiksi, jos haetun ratakapasiteetin yhteensovittaminen ei ole päällekkäisten hakemusten kesken onnistunut. Liikennevirasto voi nimetä ratakapasiteetin ylikuormitetuksi myös, jos ratakapasiteetin ylikuormittuminen on aikataulukauden aikana ilmeistä. Päällekkäiset ratakapasiteettihakemukset voidaan asettaa etusijajärjestykseen taulukon 1 järjestyksen mukaisesti. Lähtökohtana on, että jokainen juna voidaan määritellä koko matkansa ajan jollakin taulukossa olevista liikennetermeistä. Junaan liittyvä taulukon liikennetermi voi muuttua junan matkan aikana. Mikäli on tarvetta priorisoida junia yksittäisen prioriteettiryhmän sisällä, huomioidaan kuljettavan matkan pituus sekä kulkupäivien määrä. Näin ollen prioriteetti on sitä korkeampi mitä pidemmästä ja säännöllisemmästä kuljetustarpeesta on kyse. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Taulukko 1. Prioriteetti 1. 2.a 2.b 3.a 3.b 4. 5. 47 Ylikuormitetun ratakapasiteetin etusijajärjestys. Liikenne Synerginen liikennekokonaisuus75 Nopea henkilöliikenne76 Teollisuuden prosesseihin sidottu kuljetus77 Taajamajunaliikenne ja muu henkilöliikenne Muu säännöllinen tavarajunaliikenne (myös kansainvälinen liikenne) Tavarajunaliikenne, jolla ei ole suurta aikatauluvaatimusta Muu liikenne78 Verkkoselostuksessa määrätystä etusijajärjestyksestä poikkeaminen Liikennevirasto voi etusijajärjestystä koskevalla erillispäätöksellään poiketa rautatielain ja verkkoselostuksen mukaisesta yleisestä etusijajärjestyksestä sellaisen hakijan eduksi, joka harjoittaa kansainvälistä liikennettä tai jonka harjoittama liikenne ylläpitää tai parantaa rautatiekuljetusjärjestelmän tai joukkoliikenteen toimivuutta taikka jonka hakemuksen hylkääminen aiheuttaa hakijalle tai sen asiakkaan liiketoiminnalle kohtuutonta haittaa. 4.4.4 Ratapihakapasiteetin jakaminen Liikennevirasto jakaa ratapihakapasiteetin rataverkon käyttösopimuksilla ja tarvittaessa käyttösopimuksen liitteenä olevalla ratapihasopimuksella eri rautatieliikenteen harjoittajien kesken. Rautatieliikenteen harjoittajien on ilmoitettava ja täsmennettävä ratapihojen käyttötarpeensa rataverkon käyttösopimusta tehtäessä. Liikennepaikan sisällä tavararatapihoilla tapahtuvasta raiteiston käytöstä sovitaan erikseen rataverkon käyttösopimuksessa ja tarvittaessa sen liitteenä olevassa ratapihasopimuksessa. Priorisointi liikennepaikan sisäisen liikenteen osalta on pääosin seuraavanlainen: 1. Junaliikenne (matkustaja-, tavaraliikenne ml. rajaliikenne ja linjalle lähtevät ratatyöyksiköt) 2. Rautatieliikennepaikkojen välinen vaihtotyö 3. Liikennepaikan osien välinen vaihtotyöliikenne 4. Vaunujen ryhmittelyvaihtotyö (junan muodostus/-hajotus) 5. Kaluston siirto seisontaraiteelle 75 Synerginen liikennekokonaisuus tarkoittaa sellaisten junien joukkoa, jotka muodostavat asiakkaille selvää lisäarvoa tuottavan liikennejärjestelmän. Tällainen järjestelmä on esim. vakioaikataulumalli, jonka Liikenneviraston rataverkon käyttö -yksikkö on etukäteen hyväksynyt. Nopea henkilöliikenne tarkoittaa sellaista nopeaa henkilöliikennettä, joka ei ole osa synergistä liikennekokonaisuutta. Myös kansainvälinen henkilöliikenne voi kuulua tähän kategoriaan. 76 77 Prosessiteollisuuden kuljetus tarkoittaa pääasiassa kuljetuksia, joiden välitön määrä- tai lähtöpaikka on satama tai yksityisraide. Kuljetukset liittyvät olennaisesti kokonaislogistiikan hallintaan. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti yhdistetyt kuljetukset, kemiallisen metsäteollisuuden kuljetukset ja kuljetukset, jotka suuntautuvat satamiin. 78 Muu liikenne voi olla esim. ratatöihin liittyvää liikennettä, museoliikennettä tai vaihtotyötä linjaosuuksilla. Lausuntoversio 10.11.2015 48 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rautatieliikenteen harjoittajan tulee olla yhteydessä Liikennevirastoon aikataulukauden aikana esille nousevista kaluston seisottamistarpeista. Liikenneviraston rataliikennekeskus päättää ratapihojen ratakapasiteetin ja raiteistojen käytöstä operatiivista ratkaisua vaativissa tilanteissa, ml. akuutit, lyhytaikaiset seisontatarpeet. Yli viikon pituisista seisontatarpeista päättää Liikenneviraston rataverkon käyttö -yksikkö. Jos ratapihan raiteistoja tarvitaan päivittäisessä liikennetilanteessa esimerkiksi museoliikenteelle tai ratatyökoneille, rautatieyritykset mahdollistavat tältä osin raiteiston käytön Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti. Rautatieyritysten on myös osaltaan mahdollistettava, että raiteiston talvikunnossapito on suoritettavissa, ml. tarvittavat kaluston siirrot. Ratapihalla liikennöivät tahot eivät saa tahallisesti estää toisten toimijoiden liikennöintiä. Kalustoa ei saa seisottaa vaihde- tai vaihdekuja-alueella tarpeettomasti (esimerkiksi taukojen aikana). Ns läpiajoliikenne on oltava mahdollista ratapihojen osien välillä. 4.4.5 Puitesopimusten vaikutus Liikennevirasto ei toistaiseksi tee puitesopimuksia. Puitesopimuksella voidaan määritellä hakijan ja Liikenneviraston oikeudet ja velvoitteet yhtä aikataulukautta pidemmäksi ajaksi. Puitesopimukset eivät kuitenkaan saa estää muita hakijoita käyttämästä kyseistä infrastruktuuria eivätkä ne sido Liikennevirastoa myöntämään niissä määriteltyä ratakapasiteettia kyseiselle rautatieyritykselle. 4.5 Ratakapasiteetin käyttäminen kunnossapitoon ja ratatöihin Rataverkkoa voidaan käyttää myös radanpidon koneiden siirtämiseen tukikohdista työmaille, työmaiden välillä ja huoltotarkoituksissa. Tiettyjä raiteita käytetään pääsääntöisesti radanpidon tarpeisiin. Radanpitoon varatun alueen ulkopuolella tapahtuvaan liikennöintiin vaaditaan rautatielain mukaisesti Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä turvallisuustodistus, jos liikennöinti tapahtuu junana tai vaihtotyönä. Turvallisuustodistus myönnetään hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Turvallisuustodistuksen saamisen edellytyksenä on, että radanpitoon liittyvän liikenteen harjoittajalla on riittävä vastuuvakuutus ja riskienhallintajärjestelmä, sen kalusto on Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymää ja että liikennöintiä hoitavilla henkilöillä on tehtäviin vaadittu kelpoisuus. Liikennöintiin tarvittava ratakapasiteetti on haettava LIIKE-järjestelmällä. Rataverkolla liikkuvien radanpidon koneita ja radanpidon liikenneturvallisuustehtävissä toimivia henkilöitä ja yrityksiä koskevat erityisohjeet löytyvät TUROsta http://www.liikennevirasto.fi79. Ennen työn aloittamista sovitussa työraossa tulee työnsuorittajalla olla myönnettyä ratakapasiteettia, lupa ratatyöhön ja tarvittaessa myös jännitekatko. 79 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2015-06_turo_web.pdf Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 49 Ratatyöt ja liikenne Liitteen 13 taulukko1 on Verkkoselostuksen julkaisuhetken paras arvio aikataulukauden 2017 liikennöintiin vaikuttavista ratatöistä ja niiden aiheuttamista ratakapasiteettitarpeista radanpidolle. Työohjelma, töiden keskinäinen ajoitus ja töiden vaatimat työraot muuttuvat rahoituksen ja suunnittelun tarkentuessa. Liitteen 13 taulukko 1 ei siten ole Liikennevirastoa sitova. Verkkoselostuksen julkaisemisen jälkeen Liikennevirasto pitää yllä ajantasaista tietoa tulevan aikataulukauden työohjelmasta ja tiedottaa tästä säännöllisin väliajoin ratakapasiteetin hakijoille osoitteessa http://www.liikennevirasto.fi80. Kaikista oleellisesti liikennöintiin vaikuttavista ratatöistä ja niiden vaatimista työraoista Liikennevirasto tekee erillisen päätöksen ennen tulevan aikataulukauden alkua eli aikataulukauden 2017 osalta joulukuussa 2016. Päätöksen jälkeen esiin nousevista radanpidon työrakotarpeista tai muutoksista aiemmin tehtyyn päätökseen voidaan erikseen keskustella erityisen tarpeen vaatiessa. Lähtökohta on, että liikennejärjestelyjä vaativia työrakoja ei enää tässä vaiheessa järjestetä, vaan päätöksen jälkeen esiin nousevat työt tehdään liikenteen ehdoilla (liikenteen väleissä). Edellä kuvatun lisäksi työraon tarvitsijan tulee aina erikseen olla yhteydessä Liikenneviraston liikennesuunnittelijaan ja sopia työraosta Liikenneviraston tekemän työrakopäätöksen mukaisesti yksityiskohtaisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen töiden alkamista. Lisätietoa ratatöistä, niiden aiheuttamista liikennejärjestelyistä ja korvauasioista löytyy liitteestä 13 (Ratatyöt). 4.6 Käyttämätön ratakapasiteetti Aikaisemmalla kapasiteetinkäyttöasteella ei ole vaikutusta kapasiteetin myöntämiseen aikataulukauden haussa. Liikennevirasto voi kuitenkin peruuttaa hakijalle myönnetyn ratakapasiteetin tai osan siitä koko voimassa olevan aikataulukauden lopun osalta, jos hakija on käyttänyt ratakapasiteettia vähintään 30 vuorokauden aikana vähemmän kuin tässä määritetty ratakapasiteetin vähimmäiskäytön kynnysarvo edellyttää. Ratakapasiteetin vähimmäiskäytön kynnysarvo on Suomessa verkkoselostuksen julkaisuhetkellä henkilöjunien osalta 95 % ja tavaraliikenteen osalta 50 %. Kynnysarvot koskevat säännöllistä ratakapasiteettia ja niiden toteutumista seurataan kuukausitasolla. Kynnysarvojen alittuessa Liikennevirasto lähettää tarvittaessa kapasiteetin haltijalle selvityspyynnön, jossa pyytää selvennystä kapasiteetin käyttämättä jättämisen syiden osalta. Toimenpiteisiin ei kuitenkaan ryhdytä ellei junaa ole peruttu yli kolmea kertaa 30 vuorokauden aikana. Liikennevirasto ei saa kuitenkaan peruuttaa ratakapasiteettia, jos käyttämättä jättäminen on johtunut hakijasta tai ratakapasiteettia käyttävästä rautatieyrityksestä riippumattomista muista kuin taloudellisista syistä. Liikennevirasto peruuttaa ratakapasiteetin aina siltä ajalta, jolloin rautatieyrityksellä ei ole turvallisuustodistusta rautatieliikenteen harjoittamista varten. 81 http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/499001/ Lausuntoversio 10.11.2015 50 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 4.7 Erikoiskuljetukset ja vaaralliset aineet Vaarallisten aineiden kuljettamista käsitellään kohdassa 3.4.3 Vaaralliset aineet. Rautatieliikennettä ja -kalustoa koskevat määräykset ovat Finlexin verkkosivuilla http://www.finlex.fi81 ja Liikenteen turvallisuusviraston Internet-sivuilla http://www.trafi.fi82. Erikoiskuljetusluvat myöntää toistaiseksi VR Transpoint. 4.8 Toiminta häiriötilanteissa 4.8.1 Periaatteet Liikennevirastolla on oikeus tilapäisesti poistaa ratakapasiteetti käytöstä kokonaan tai osittain sellaisella rautatiereitillä, joka on rataverkon teknisen vian, onnettomuuden tai vauriotapahtuman vuoksi poissa käytöstä. Liikennevirasto tarjoaa mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia rautatiereittejä ratakapasiteetin haltijalle. Liikennevirasto ei ole kuitenkaan velvollinen korvaamaan ratakapasiteetin haltijalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa, ellei rataverkon käyttösopimuksessa ole toisin sovittu. Häiriötilanteisiin liittyviä korvausasioita käsitellään kappaleessa 6.4 (Suorituskannustinjärjestelmä.) Häiriökortit Liikennevirasto on laatinut yhteistyössä rataverkolla toimivien kanssa häiriötilanteita varten ns. ratakatko- ja toimintakortit, joita noudatetaan häiriötilanteissa soveltuvin osin rataliikennekeskuksen johdolla. Häiriökorttien kehittäminen ja päivittäminen on jatkuvaa työtä. 4.8.2 Toimintaohjeet Liikennevirasto määrittää säännöt rautatieliikenteen harjoittajien välisten häiriötilanteiden hallinnasta. Rautatieyritys voi antaa ehdotuksensa omiin juniinsa liittyvistä häiriötilanteiden toimintaohjeista. Liikenneviraston rataliikennekeskus ratkaisee rautatieliikenteen häiriötilanteet ja ohjeistaa kuinka niissä toimitaan. Liikennevirasto määrittää ohjeessaan ”Ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin” (OVRO)83 toimenpiteet, joihin tulee ryhtyä onnettomuuden sattuessa ja kuinka onnettomuuksiin tulee varautua ennakolta. 81 http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/499001/ 82 http://www.trafi.fi/rautatiet/saadokset/kansalliset_maaraykset 83 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2011-16_ohje_varautumisesta_web.pdf Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 51 Turvallisuusasiat Turvallisuusasiat on käsitelty rataverkon käyttösopimuksessa sekä Verkkoselostuksen liitteessä 20. 4.8.3 Todennäköiset tilanteet Häiriötilanteissa toimitaan Liikenneviraston rataliikennekeskuksen ohjeiden mukaan. 4.8.4 Epätodennäköiset tilanteet Liikennevirasto ja rautatieliikenteen harjoittajat ovat velvollisia varautumaan toimialansa ja toimialueensa laajuisesti rautatiellä sattuviin onnettomuuksiin Liikenneviraston ohjeen ”Ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin” (OVRO) mukaisesti. Liikennevirasto vastaa omistamansa rautatieinfrastruktuurin raivauksesta sekä sen kunnostuksesta pelastuslain ja ratalain mukaisesti. Rautatieliikenteen harjoittajan on kuitenkin varauduttava avustamaan Liikennevirastoa raivaustoiminnassa oman kalustonsa ja kuljetettavan tavaransa osalta. Vastuu onnettomuuksista määräytyy raideliikennevastuulain ja vahingonkorvauslain mukaisesti. Liikennevirastolla on oikeus määrätä rautatieyritys luovuttamaan kalustoaan sekä niiden käyttämiseen soveltuvaa henkilökuntaansa Liikenneviraston käyttöön rautatiemarkkinadirektiivin 2012/34/EU artiklan 54 mukaisesti. Liikennevirasto maksaa kaluston ja resurssien käytöstä siihen kohdistuneet kohtuulliseksi laskettavat kulut. Liikennevirasto varautuu kunnostamaan radan nopeasti liikennöitävään kuntoon ja kohtuullisessa ajassa onnettomuutta edeltäneeseen kuntoon. Liikennevirasto sopii asiasta rataverkon kunnossapitosopimusten teon yhteydessä. Liikennevirasto voi joutua rajoittamaan esimerkiksi käytettäviä akselipainoja tai nopeuksia, mikäli rataverkolla havaitaan liikenteeseen vaikuttavia turvallisuuspuutteita. Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo rautatiesektorin eri toimijoiden onnettomuuksiin ja poikkeusoloihin varautumista sekä antaa sitä koskevat ohjeet. Lausuntoversio 10.11.2015 52 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 5 Palvelut 5.1 Johdanto Rautatieyritykselle tarjottavista palveluista säädetään rautatielaissa (304/2011)84. Verkkoselostuksen julkaisuhetkellä rautatielaki ja sen nojalla annettavat säädökset ovat eduskunnassa hyväksyttävänä. Laki- ja säädösmuutokset päivitetään verkkoselostukseen niiden tultua voimaan. Luvussa 5 ja liitteessä 2 kuvataan rataverkon käytettävyyteen liittyviä palveluita. Nämä palvelut voivat olla Liikenneviraston tai muiden tahojen tarjoamia. Liikennevirasto jatkaa rataverkon palveluihin liittyvää kehitystyötä vuoden 2016 aikana ja verkkoselostuksen lukua viisi täsmennetään. Muutoksia voi tulla myös Liikenneviraston tarjoamien palveluiden hinnoitteluun. Muutoksista ilmoitetaan Liikenneviraston Internet-sivuilla http://www.Liikennevirasto.fi85. 5.2 Liikenneviraston tarjoamat palvelut 5.2.1 Ratamaksua vastaan saatavat palvelut Liikennevirasto tarjoaa ratamaksua vastaan rautatieliikenteen harjoittajille oikeuden käyttää niille myönnetyn ratakapasiteetin mukaisia rautatiereittejä, järjestelyratapihoja, seisonta- ja kuormausraiteita ja muita raiteistoja sekä matkustajaliikenteen laitureita. Liikennevirasto tarjoaa lisäksi junaliikenteen ohjauspalvelun sekä matkustajainformaatio- ja asemakuulutusjärjestelmät verkkoselostuksessa määritellyillä rautatieliikennepaikoilla (liite 14). Ratakapasiteetin käyttö sisältää liikenteenharjoittajan oikeuden liittyä verkkoselostuksessa määritellyillä sähköistetyillä rataosilla Liikenneviraston ratajohtoverkkoon saadakseen sähkövirtaa liikkuvan kaluston vetovoimaa varten. Järjestelyratapihat Järjestelyratapihat ovat ratapihoja, joilla raiteiston muoto ja laajuus mahdollistavat junanmuodostuksen. Järjestelyratapihat on merkitty liitteeseen 2 merkinnällä ”vaihtotyömahdollisuus”. Kaikkia järjestelyratapiharaiteita ei ole sähköistetty. Tietoja sähköistetyistä raiteista saa tarvittaessa Liikenneviraston Väylänpito-toimialalta. Järjestelyratapihojen käyttö saattaa muuttua maksulliseksi. Mahdolliset muutokset päivitetään Liikenneviraston Internet-sivuille http://www.liikennevirasto.fi86. Ratapihojen yhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät Liikenneviraston Ekstranetsivuilta http://www.liikennevirasto.fi87. 84 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110304 85 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus 86 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 53 Seisontaraiteet Seisontaraiteet ovat ratapihojen raiteita, jotka on ensisijaisesti varattu kuljetustehtävää odottavien vaunujen säilytystä varten. Näillä raiteilla vaunuja saa säilyttää vain tilapäisesti. Raiteita voidaan käyttää myös muuhun junaliikenteen vaatimaan tarkoitukseen. Vain rautatieliikenteen harjoittajat saavat seisottaa vaunuja seisontaraiteilla. Raiteet määrittää seisontaraiteiksi Liikennevirasto. Lista junaliikennöintiin tarkoitetuista raiteista, joita voi poikkeustilanteissa käyttää tilapäiseen kaluston seisontatarpeeseen, on saatavissa Liikenneviraston rataverkon käyttö -yksiköltä. Jos rautatieliikenteen harjoittajalla on tarvetta seisottaa kalustoaan tilapäisesti seisontaraiteilla, niin sen pitää heti tiedon saatuaan ottaa yhteyttä rataliikennekeskukseen. Rataliikennekeskus voi päättää lyhytaikaisista, akuuteista seisontatarpeista, mutta yli viikon pituisista seisontatarpeista päättää rataverkon käyttö -yksikkö. Seisontatarpeet merkitään myös LIIKE-järjestelmään ennakkoilmoitusten kautta, joten rautatieliikenteen harjoittajan on syötettävä tiedot JETI-järjestelmään ja huolehdittava, että ilmoitus poistuu JETIstä heti, kun seisontatarpeen päättymisajankohta on tiedossa. VAK-vaunujen seisottamisen yhteydessä rautatieliikenteen harjoittaja vastaa siitä, että on ilmoittanut vaunujen seisontapaikat ja aineet paikalliselle pelastusviranomaiselle. Pitkäaikainen kaluston säilyttäminen ratapihoilla: katso kohta 2.3.3 Sopimus valtion rataverkon raiteiden käyttämisestä kaluston säilyttämiseen. Laskumäet ja niiden käyttö Kouvolan ja Tampereen liikennepaikoilla on laskumäet rautatieliikenteen harjoittajien käytettävissä vaunujärjestysten uudelleen ryhmittelyä varten. Mikäli rautatieliikenteen harjoittajalla on tarve laskumäen käyttöön, tulee siitä olla yhteydessä hyvissä ajoin (vähintään kuusi viikkoa ennen käyttötarvetta) Liikennevirastoon, jotta järjestelyt ratapihojen laskumäkien kapasiteetin käytöstä ja siihen liittyvistä käytännönjärjestelyistä voidaan käynnistää. Liikenteenohjaus Valtion rataverkolla junaliikenteen liikenteenohjauksesta vastaa Liikennevirasto. Tarkemmat liikenteenohjaukseen liittyvät liikennepaikkakohtaiset tiedot ovat Liikenneviraston extranetsivuilla. Rataliikennekeskus Liikennevirasto rataliikennekeskus valvoo rautatieliikenteen sujumista ympäri vuorokauden, ratkaisee tarvittaessa liikenteen häiriötilanteita ja tiedottaa häiriöistä. Rataliikennekeskus antaa tarvittavat toimintaohjeet rautatieliikenteen harjoittajille ja liikenteenohjaukselle kuullen tarvittaessa eri osapuolia. Ristiriitatilanteissa rataliikennekeskus määrää junien kulkujärjestyksen ja ratakapasiteetin käytön ottaen huomioon koko liikennejärjestelmätilanteen. Rataliikennekeskus vastaa lisäksi viranomaisyhteistyöstä tutkintaviranomaistahoihin uhka- ja poikkeustilanteissa ja osal- 87 http://www.liikennevirasto.fi/palveluntuottajat/aineistot/ratatiedon-extranet Lausuntoversio 10.11.2015 54 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 taan muun muassa poliisi- sekä pelastusviranomaistahoihin. Rataverkon haltija pitää liikenne- ja viestintäministeriötä ajan tasalla erikseen määritellyistä tilanteista, muun muassa onnettomuuksista. Rataliikennekeskus on rautatieliikenteen harjoittajien tuotannon ohjauksen kontaktipinta, kun tarvitaan liikenteenohjauksen ohjeistamista tai kiistanalaisten asioiden ratkaisemista. Rataliikennekeskus valvoo ratainfrastruktuurin ja liikenteen tilaa, sekä puuttuu havaittuihin puutteisiin. 5.2.2 Maksulliset palvelut Rataverkon haltija voi tarjota rautatieliikenteen harjoittajille peruspalveluiden ohella myös muita ratamaksun perusmaksuun kuulumattomia lisä- ja oheispalveluita. Tällaisten muiden palveluiden käytöstä sovitaan rataverkon käyttösopimuksessa. Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen mahdolliset muutokset sovitaan rautatieliikenteen harjoittajan tai harjoittajien kanssa erikseen ja päivitetään tarvittavilta osin rataverkon käyttösopimuksen liitteeksi. Muiden mahdollisten palveluiden hinnoitteluun sovelletaan valtion maksuperustelain ja sen nojalla liikenne- ja viestintäministeriön antaman Liikenneviraston maksuja koskevan asetuksen hinnoitteluperusteita. Palveluiden käytöstä laskutetaan kuukauden välein, ellei rataverkon käyttösopimuksessa ole muuta sovittu. Jos useammalla rautatieliikenteen harjoittajalla on tarpeita käyttää samaa palvelua (esimerkiksi ratapihan ohjauslaitteita ja -järjestelmiä), palvelun käyttöön liittyvät periaatteet tarkastellaan tarvittavilta osin rataverkon haltijan johdolla. Mahdollisen uuden maksullisen palvelun laskutus aloitetaan palvelun käyttöönottoajankohdasta, jollei toisin sovita. Vaihtotyön liikenteenohjaus Vaihtotyön liikenteenohjaus on maksullinen lisäpalvelu. Palvelun kuvaus ja hinnan muodostuminen on kuvattu liitteessä 15. Ilmalan ratapihan huoltolaitteiden käyttö Ilmalassa sijaitsevalla Helsingin varikolla on rataverkon haltijan huoltolaitteita ja muita teknisiä laitteita. Näiden käyttö on maksullinen lisäpalvelu. Lisätietoja rataverkon haltijan rataverkon käyttö -yksiköstä. Muut Liikenneviraston maksulliset palvelut Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltuina palveluina Liikennevirasto voi tarjota rautatieliikenteen harjoittajille mm. oikeutta käyttää Liikenneviraston hallinnassa olevia rakennuksia ja maa-alueita. Liikkuvan kaluston koeajoja voi tehdä Liikenneviraston koeajokeskuksessa Laajakankaalla. Tämä palvelu ei sisälly ratamaksuun. Valtion rataverkolla tapahtuneesta sähköenergian siirrosta aiheutuneet kustannukset jaetaan kaikkien sähkön kuluttajien kesken kulutuksen mukaan. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 55 Liikenneviraston tarjoamien palveluiden käytöstä sovitaan osapuolten kesken rataverkon käyttösopimuksessa tai erillisessä vuokrasopimuksessa. 5.3 5.3.1 Muiden tarjoamat palvelut Palvelujen tarjoamisvelvollisuus Rautatielain (304/2011/34§)88 mukaisesti rautatieyritys ja rautatieliikenteen palveluja tarjoava yhtiö tai muu yhteisö (palvelujen tarjoaja) on velvollinen tarjoamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU89 liitteen II kohdassa 2 tarkoitettuja rataverkon käyttömahdollisuuksiin kuuluvia palveluja raideyhteyksineen rautatieliikenteenharjoittajan käyttöön. Palveluiden saatavuudesta ja niiden käytöstä on neuvoteltava ja sovittava palveluiden tarjoajan kanssa. Palveluiden tarjoajalla on oikeus periä tarjoamistaan palveluista korvaus, jonka tulee olla tasapuolinen kaikkia rautatieyrityksiä kohtaan ja kohtuullinen palveluista aiheutuneisiin kustannuksiin nähden. Tällaisia palveluita voivat olla mm. seuraavien palveluiden käyttö: yrityksen sähkönsiirtolaitteet polttoaineen tankkauslaitteet matkustaja-asemat tavaraliikenneterminaalit järjestelyratapihat junanmuodostuslaitteet varikkosivuraiteet liikkuvan kaluston huoltoon ja ylläpitoon tarvittavat tilat ja laitteet muut tekniset laitteet (mm. hiekoituslaitteet, liikkuvaa kalustoa varten tarkoitetut sähkö- ja vesiliittymät, vaunujen säteilymittauslaitteet, säiliövaunujen täyttöasteen mittalaitteet, vaunujen punnituslaitteet ja jarrujen koettelulaitteistot) sekä liikenneturvallisuustehtävissä toimivan henkilöstön koulutuspalvelut. 5.3.2 Sähköradan sähkövirta Ratakapasiteetin käyttö sisältää liikenteenharjoittajan oikeuden liittyä Verkkoselostuksessa määritellyillä sähköistetyillä rataosuuksilla Liikenneviraston ratajohtoverkkoon saadakseen sähkövirtaa liikkuvan kaluston vetovoimaa varten. Sähköenergiaa Liikennevirasto ei kuitenkaan tarjoa, vaan sen saamisesta liikenteen harjoittajan on erikseen sovittava sähköyhtiön kanssa. Sähköjännitteen 400 ja 1500 volttia syöttömahdollisuudet liikkuvalle kalustolle on esitetty liitteessä 2. Lisäksi 400 voltin jännitteen sähkönsyöttömahdollisuudesta on esitetty saatavilla oleva suurin virta ampeereina. 88 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110304 89 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:343:0032:0077:FI:PDF Lausuntoversio 10.11.2015 56 5.3.3 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Huolto- ja kunnossapidon palvelut Huolto- ja kunnossapitopalveluiden käyttö edellyttää käytöstä sopimista huolto- ja kunnossapitopalveluiden tarjoajien kanssa. 5.3.4 Polttoaineen tankkauspaikat Liikennevirasto ei omista polttoaineen tankkauslaitteita eikä tarjoa polttoaineen tankkauspalvelua. Liitteessä 2 on esitetty rautatieliikennepaikoilla olevat polttoaineen tankkauspaikat. Tankkauspaikkojen käyttö edellyttää, että käytöstä on sovittu tankkauspaikkojen haltijan kanssa. 5.3.5 Tekniset laitteet Rataverkolla olevien muiden teknisten laitteiden (mm. punnituslaitteet, nosturit yms.) käytöstä tulee sopia laitteiden haltijan kanssa. Liikennevirasto ei tarjoa näitä laitteita rautatieliikenteen harjoittajien käyttöön. Liitteessä 2 on esitetty rautatieliikennepaikoilla olevat nosturit. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 6 Maksut 6.1 Hinnoitteluperusteet ja ratamaksuun kuuluvat palvelut 57 Ratamaksun perusmaksun ja rataveron oikeusperusta kuvataan rautatielaissa (304/2011)90, rataverolaissa (605/2003)91 ja liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa ratamaksun perusmaksusta (1084/2009)92. Ratamaksun perusmaksuun kuuluvat rataverkon vähimmäiskäyttöpalvelut, joihin kuuluvat myös raideyhteydet rataverkon käyttömahdollisuuspalveluihin valtion rataverkolla, on kuvattu luvussa 5.2. 6.2 Ratamaksujärjestelmä Ratamaksujärjestelmään kuuluvat ratamaksun perusmaksu, ratavero ja Kerava–Lahtirataosalta perittävä investointivero. Ratamaksun perusmaksua peritään rautatieliikenteen harjoittamisesta Liikennevirastolle välittömästi aiheutuvien radanpidon kustannusten perusteella. Ratavero on muodostettu junaliikenteen ympäristökustannusten ja radanpidon kiinteiden infrastruktuurikustannusten kattamiseksi. Rataosan Kerava–Lahti investointiveroa peritään rataosan investointikustannusten kattamiseksi 15 vuoden ajan radan käyttöönotosta alkaen syksystä 2006 elokuuhun 2021 saakka. Ratamaksujärjestelmään on tulossa muutoksia, jotka perustuvat EU:n ns. ensimmäisen rautatiepaketin päivittämisen aiheuttamiin säädösmuutoksiin. Säädösmuutokset tulevat voimaan eduskunnan hyväksyttyä uuden rautatielain ja sen nojalla annettavat asetukset. Hallituksen esityksessä uuden ratamaksujärjestelmän osatekijöitä ovat perusmaksu ja siihen liittyvät alennukset ja korotukset, lisämaksut sekä käyttöoikeuspalveluista ja lisä- ja oheispalveluista perittävät maksut. Tavaraliikenteestä ei peritä rataveroa vuosina 2015–17. Toimenpiteen tavoitteena on keventää elinkeinoelämän, erityisesti teollisuuden, kustannusrasitetta. Ratamaksujärjestelmään liittyvistä muutoksista ilmoitetaan Liikenneviraston Internet-sivuilla http://www.liikennevirasto.fi93. 90 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110304 91 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030605 92 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091084 93 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus Lausuntoversio 10.11.2015 58 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 6.3 Ratamaksun suuruus Ratamaksu koostuu taulukon 2 mukaisista maksuista. Taulukko 2. Ratamaksu. Perusmaksu Ratavero Investointivero (koskee rataosaa Kerava–Lahti) Tavaraliikenne 0,1350 senttiä/ bruttotonnikilometri Henkilöliikenne 0,1308 senttiä/ bruttotonnikilometri Tavaraliikenne - sähkövetoinen 0,05 senttiä/ bruttotonnikilometri - dieselvetoinen 0,1 senttiä/ bruttotonnikilometri Henkilöliikenne 0,01 senttiä/ bruttotonnikilometri Tavaraliikenne 0,5 senttiä/ bruttotonnikilometri Henkilöliikenne 0,5 senttiä/ bruttotonnikilometri 6.4 Suorituskannustinjärjestelmä Rataverkon tehokkaan käytön ja rautatieliikenteen täsmällisyyden edistämiseksi sekä rautatieliikenteestä ja radanpidosta aiheutuvien rataverkon käytettävyyshäiriöiden vähentämiseksi rautatieliikenteen harjoittajia ja Liikennevirastoa kannustetaan rajoittamaan niiden toiminnasta aiheutuvia häiriöitä ja parantamaan rataverkon käytön tehokkuutta suorituskannustinjärjestelmällä. Rautatieliikenteen harjoittajan on maksettava Liikennevirastolle korvaus, jos rautatieliikenteen harjoittajan harjoittama liikenne poikkeaa rautatieliikenteen harjoittajasta johtuvasta syystä oleellisesti sille myönnetystä ratakapasiteetista ja tästä aiheutuu haittaa rautatiejärjestelmän toimivuudelle. Liikenneviraston on maksettava rautatieliikenteen harjoittajalle korvaus, jos rataverkon käytettävyys poikkeaa Liikennevirastosta johtuvista liikenteen häiriöistä oleellisesti rautatieliikenteen harjoittajalle myönnetystä ratakapasiteetista ja siitä aiheutuu haittaa rautatiejärjestelmän toimivuudelle. Korvausten perusteista ja korvauksista sovitaan rataverkon käyttösopimuksessa. Suorituskannustinjärjestelmä koskee junaliikennettä, ei vaihtotyöliikennettä. 6.5 Ratamaksun muutokset Ratamaksujärjestelmää ollaan uudistamassa. Liikennevirasto kertoo Internet-sivuillaan voimassaolevan ratamaksujärjestelmän periaatteet ja ratamaksun suuruuden. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 59 6.6 Ratamaksun periminen Ratamaksu suoritetaan Liikennevirastolle jälkikäteen laskutuksen mukaisesti kalenterikuukausittain toteutuneiden suoritteiden perusteella. Verkkoselostuksen julkaisuhetkellä ratamaksu peritään seuraavasti: rautatieyritysten ja museoliikenteen harjoittajien on laskutusta varten ilmoitettava Liikennevirastolle kuukausittain tiedot harjoittamastaan liikenteestä. Ilmoitukset tulee lähettää osoitteella kirjaamo(at)liikennevirasto.fi ja tiedoksi tiina.taivainen(at)liikennevirasto.fi. Liikenneviraston tavoitteena on muuttaa tätä käytäntöä siten, että jatkossa ratamaksu peritään Liikenneviraston LIIKE-järjestelmästä saatavien tietojen perusteella. Uudistuksesta tiedotetaan Liikenneviraston Internet-sivuilla http://www.liikennevirasto.fi94. Liikennevirasto ei edellytä vakuutta ratamaksujen suorittamiseksi. Ratamaksut ja muut siihen liittyvät maksut ovat ulosottokelpoisia ilman tuomiota tai päätöstä. 94 http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus Lausuntoversio 10.11.2015 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 1 / 1 (4) Rataosien perustiedot Rataosien perustiedot Merkintöjen selitykset: On — AC2 ATP ”kyllä” ”ei” sähköistysjärjestelmä 25 kV / 50 Hz junan kulunvalvonta Taulukon sarakkeet: Verkon solmupiste -liikennepaikoiksi on valittu kaikki liikennepaikat, joissa raideliikenne voi vaihtaa kulkureittiä. Radan pituus on verkon solmupiste -liikennepaikkojen välinen etäisyys. Määräävä kaltevuus on rataosalla oleva suurin kaltevuus mitattuna 1200 m matkalla. Sähköistysjärjestelmä kuvaa rataosuuden olevan sähköistetty. Suojastettu tai radio-ohjattu osuus kertoo, että rataosuudella on käytössä automaattinen junien kulkua turvaava turvalaitejärjestelmä. Junan kulunvalvontajärjestelmä kertoo, että rataosuus on varustettu JKV:lla. ERTMS kuvaa rataosuuden olevan varustettu yhteiseurooppalaisella turvalaitejärjestelmällä. Kallistuvakoristen junien JKV-koodaus kuvaa osuuksia, joilla JKV on varustettu siten, että kallistuvakorisella junalla voidaan kaarteissa sallia muita junia suurempi nopeus. Radiojärjestelmä-sarakkeessa merkityillä liikennepaikoilla kuljettaja ja liikenteenohjaus pitävät yhteyttä digitaalisella (Virve) viestintälaitteistolla. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 1 / 2 (4) Rataosien perustiedot Liikennepaikka (verkon solmupiste) Liikennepaikka (verkon solmupiste) Radan pituus Määräävä kaltevuus Trafikplats (bannätets knutpunkt) Traffic operating point (Node of the Traffic operating point (Node of the Lenght of line network) network) Största Elektrifieringslutningen systemet Max gradient Electrification system Linje-blockerad eller Automatisk tågkontrol radiostyrd sträcka Section blocking or radio ATP controlled section Helsinki asema Havukoski Kerava asema Hyvinkää Kerava asema Kerava asema Kerava asema Hyvinkää Helsinki asema Huopalahti Huopalahti Kirkkonummi Karjaa Karjaa Turku asema Riihimäki asema Toijala Toijala Toijala Turku asema Raisio Raisio Uusikaupunki Tampere asema Lielahti Kokemäki Kokemäki Pori Pori Mäntyluoto Lielahti Niinisalo Parkano Riihimäki asema Hakosilta Lahti Lahti Lahti Lahti Kouvola asema Kouvola asema Juurikorpi Kotka asema Kotka Hovinsaari Juurikorpi Kouvola asema 10,0 7,0 7,5 7,5 10,0 10,0 10,0 10,5 10,0 40,0 10,5 12,0 10,5 12,7 7,0 10,0 10,5 10,0 8,0 7,0 9,0 9,0 11,5 9,0 12,5 9,0 9,5 5,5 10,0 5,5 10,5 10,0 10,0 8,0 10,0 12,0 12,0 15,0 10,0 10,0 10,0 8,5 0,0 6,0 10,0 9,0 On On On On On On On On On On On On On On On On On On — On — On — On On On On On — On On — On On On — — — On On On On On — On — Trafikplats (bannätets knutpunkt) Havukoski Kerava asema Hyvinkää Riihimäki asema Vuosaari Sköldvik Hakosilta Karjaa Huopalahti Havukoski Kirkkonummi Karjaa Hanko asema Turku asema Turku satama Toijala Turku asema Tampere asema Valkeakoski Raisio Naantali Uusikaupunki Hangonsaari Lielahti Kokemäki Rauma Pori Mäntyluoto Aittaluoto Tahkoluoto Parkano Parkano Seinäjoki asema Hakosilta Lahti Loviisan satama Heinola Mukkula Kouvola asema Luumäki Juurikorpi Kotka asema Kotkan satama Kotka Mussalo Hamina Kuusankoski Banans längd 18 11 29 12 19 27 65 99 6 27 31 49 50 107 3 76 128 40 18 8 6 57 3 6 91 47 38 21 6 11 69 42 84 48 11 77 38 7 61 59 33 18 1 5 19 10 Sähköistysjärjestelmä AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 — AC2 AC2 AC2 AC2 — AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 — — — — — AC2 AC2 AC2 AC2 — — — AC2 — AC2 AC2 AC2 — — — AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 Suojastettu tai radioohjattu osuus Junan kulunvalvontajärjestelmä ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP — ATP — ATP — ATP ATP ATP ATP ATP — ATP ATP — ATP ATP ATP — — — ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP — ERTMS Kallistuvakoristen junien JKV-koodaus Radiojärjestelmä ATC-kodning av lutande tåg Radio system ATP-coding for tilting trains — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — On On On On — — On — — — — On — On — On On On — — — — — On On — — — — — On — On — On — — — — — — — — — — — GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R — GSM-R GSM-R GSM-R — — GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 1 / 3 (4) Rataosien perustiedot Liikennepaikka (verkon solmupiste) Liikennepaikka (verkon solmupiste) Radan pituus Määräävä kaltevuus Trafikplats (bannätets knutpunkt) Traffic operating point (Node of the Traffic operating point (Node of the Lenght of line network) network) Största Elektrifieringslutningen systemet Max gradient Electrification system Linje-blockerad eller Automatisk tågkontrol radiostyrd sträcka Section blocking or radio ATP controlled section Kouvola asema Mynttilä Mynttilä Luumäki Luumäki Lappeenranta Lappeenranta Imatra tavara Imatra tavara Pieksämäki asema Huutokoski Savonlinna Parikkala Niirala-raja Säkäniemi Joensuu asema Joensuu asema Huutokoski Varkaus Varkaus Joensuu asema Uimaharju Lieksa Lieksa Nurmes Vuokatti Vuokatti Pieksämäki asema Suonenjoki Suonenjoki Siilinjärvi Siilinjärvi Iisalmi Murtomäki Murtomäki Kontiomäki Vartius Kontiomäki Tampere asema Orivesi Vilppula Vilppula Haapamäki Haapamäki Orivesi Jämsä 12,0 12,5 11,0 8,0 9,5 10,0 9,0 11,0 10,0 11,0 12,0 12,0 10,0 10,5 10,5 12,0 9,0 10,0 10,0 11,0 17,6 11,5 10,0 12,5 11,5 10,0 10,5 9,0 10,0 12,0 10,5 12,0 12,7 11,0 12,0 11,0 10,0 12,0 12,0 12,5 5,0 12,5 12,0 12,0 12,5 12,0 On — On On On — On — On On On On On On On — On On — On On On — On — — — On — On On On On — On On On — On On — On On On On — Trafikplats (bannätets knutpunkt) Mynttilä Ristiina Pieksämäki asema Vainikkala asema Lappeenranta Mustolan satama Imatra tavara Imatrankoski-raja Parikkala Huutokoski Savonlinna Parikkala Säkäniemi Säkäniemi Joensuu asema Ilomantsi Viinijärvi Varkaus Kommila Viinijärvi Uimaharju Lieksa Pankakoski Nurmes Vuokatti Lahnaslampi Kontiomäki Suonenjoki Yläkoski Siilinjärvi Sysmäjärvi Iisalmi Murtomäki Otanmäki Kajaani Vartius Vartius-raja Ämmänsaari Orivesi Vilppula Mänttä Haapamäki Seinäjoki asema Jyväskylä Jämsä Kaipola Banans längd 86 21 105 33 27 18 39 10 60 31 75 59 93 33 37 71 32 18 6 101 50 54 6 56 85 12 24 38 3 76 99 60 62 25 20 95 2 92 40 47 8 26 118 77 56 7 Sähköistysjärjestelmä AC2 — AC2 AC2 AC2 — AC2 — AC2 — — — AC2 — AC2 — — — — — — — — — — — — AC2 — AC2 — AC2 AC2 — AC2 AC2 AC2 — AC2 — — — — — AC2 — Suojastettu tai radioohjattu osuus Junan kulunvalvontajärjestelmä ATP — ATP ATP ATP — ATP — ATP ATP ATP ATP ATP ATP ATP — ATP ATP — ATP ATP ATP — ATP — — — ATP — ATP ATP ATP ATP — ATP ATP ATP — ATP ATP — ATP ATP ATP ATP — ERTMS Kallistuvakoristen junien JKV-koodaus Radiojärjestelmä ATC-kodning av lutande tåg Radio system ATP-coding for tilting trains — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — On — On — — — On — On — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — On — On — — — On — — — — — On — GSM-R — GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R — GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R — GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R — — GSM-R GSM-R — GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R — GSM-R GSM-R GSM-R — GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 1 / 4 (4) Rataosien perustiedot Liikennepaikka (verkon solmupiste) Liikennepaikka (verkon solmupiste) Radan pituus Määräävä kaltevuus Trafikplats (bannätets knutpunkt) Traffic operating point (Node of the Traffic operating point (Node of the Lenght of line network) network) Största Elektrifieringslutningen systemet Max gradient Electrification system Linje-blockerad eller Automatisk tågkontrol radiostyrd sträcka Section blocking or radio ATP controlled section Jämsä Jämsänkoski Jyväskylä Äänekoski Jyväskylä Seinäjoki asema Seinäjoki asema Vaasa Iisalmi Pyhäkumpu erkanemisvaihde Pyhäkumpu erkanemisvaihde Haapajärvi Seinäjoki asema Pännäinen Pietarsaari Pännäinen Kokkola Kokkola Ylivieska Tuomioja Raahe Tuomioja Oulu asema Oulu asema Kemi Kemi Laurila Laurila Rovaniemi Kemijärvi Tornio asema Tornio asema Tornio asema Sysmäjärvi Viinijärvi Murtomäki Kajaani Kajaani 10,0 10,5 10,5 10,5 12,5 10,0 12,0 1,0 10,0 3,0 9,5 8,0 10,0 6,0 3,0 7,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 7,5 10,0 12,0 12,0 4,0 8,0 10,5 10,0 7,5 12,5 10,0 12,0 On On On — On On On — On — On On On — — On — On On On — On On On — On On On On On On — On — On On — On Trafikplats (bannätets knutpunkt) Jämsänkoski Jyväskylä Äänekoski Haapajärvi Pieksämäki asema Kaskinen Vaasa Vaskiluoto Pyhäkumpu erkanemisvaihde Pyhäkumpu Haapajärvi Ylivieska Pännäinen Pietarsaari Alholma Kokkola Ykspihlaja Ylivieska Tuomioja Raahe Rautaruukki Oulu asema Kontiomäki Kemi Ajos Laurila Tornio asema Rovaniemi Kemijärvi Patokangas Tornio-raja Röyttä Kolari Vuonos Sysmäjärvi Talvivaara Lamminniemi Kontiomäki Banans längd 4 52 47 164 80 112 75 5 63 3 36 55 101 10 4 33 5 79 68 28 9 54 166 105 9 7 19 106 85 9 3 8 183 7 13 24 3 26 Sähköistysjärjestelmä AC2 AC2 — — AC2 — AC2 — — — — — AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 AC2 — AC2 — AC2 AC2 AC2 — — — — — AC2 — AC2 Suojastettu tai radioohjattu osuus Junan kulunvalvontajärjestelmä ATP ATP ATP — ATP ATP ATP — ATP — ATP ATP ATP — — ATP — ATP ATP ATP — ATP ATP ATP — ATP ATP ATP ATP ATP ATP — ATP — ATP ATP — ATP ERTMS Kallistuvakoristen junien JKV-koodaus Radiojärjestelmä ATC-kodning av lutande tåg Radio system ATP-coding for tilting trains — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — On — — — On — — — — — — — On — — On — On On — — On — — — — — — — — — — — — — — — — GSM-R GSM-R GSM-R — GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R — GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R GSM-R Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 2 / 1 (33) Rautatieliikennepaikat Rautatieliikennepaikat Merkintöjen selitykset: ( ) laiturisarakkeissa K Y K liikenteenohjaussarakkeissa M liikenteenohjaussarakkeissa laituri ei Liikenneviraston kunnossapidossa kyllä kyllä, yksityinen kauko-ohjaus manuaalinen Sarakkeet: Rautatieliikennepaikan nimi on virallinen, liikenneturvallisuustehtävissä käytettävä nimi. Toinen nimi on rautatieliikennepaikan Suomen toisella virallisella kielellä oleva nimi. Toinen nimi on yleensä ruotsinkielinen nimi, ainoastaan Sköldvikissä suomenkielinen nimi Kilpilahti on paikkakunnan nykyisistä kielisuhteista poikkeavasti toisena nimenä. Lyhenne-sarakkeeseen on merkitty rautatieliikennepaikan nimestä käytettävä lyhenne. Kaupallinen nimi -sarakkeeseen on merkitty rautatieliikennepaikan kaupallinen nimi niissä tapauksissa, kun se eroaa rautatieliikennepaikan virallisesta, liikenneturvallisuustehtävissä käytettävästä nimestä. Km Hki kertoo liikennepaikan etäisyyden Helsingin vanhasta, jo puretusta, asemarakennuksesta ratakilometrijärjestelmän mukaisesti mitattuna. Järjestelmän mukaisesti kaikki radalla olevat elementit on sidottu maastoon. Kunta on rautatieliikennepaikan sijaintikunta. Liikenteenohjaus-sarake kuvaa onko rautatieliikennepaikalla teknisesti mahdollisuutta ohjata junaliikennettä manuaalisesti tai kauko-ohjatusti. Sarake ei tarkoita, että liikenteenohjauspalveluja on säännöllisesti tarjottuna. Yksityisraiteita-sarakkeessa ilmoitetaan, että rautatieliikennepaikalla on vähintään yksi liityntä yksityisen (kaikki muut kuin Liikennevirasto) omistamaan tai hallitsemaan raiteeseen. Vaihtotyömahdollisuus-sarake kuvaa, että rautatieliikennepaikan raiteisto on sen muotoinen, että vähintään veturin vaihtaminen vaunujonon toiseen päähän on mahdollista ilman, että liike täytyy tehdä liikennepaikan läpi menevän pääraiteen kautta. Lyhin ja pisin laituripituus -sarakkeet kuvaavat liikennepaikalla olevien henkilöliikenteelle tarkoitettujen laitureiden lyhintä ja pisintä pituutta. Matkustajia palvelevan junan ei tulisi olla pidempi kuin laituri, jonka viereen se pysähtyy. Jos laituripituus on sulkumerkkien ( ) välissä, se kuvaa, että laituri ei ole Liikenneviraston kunnossapitämä ja liikennöinti tapahtuu liikennöitsijän omalla vastuulla. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 2 / 2 (33) Rautatieliikennepaikat Laiturikorkeus-sarakkeessa on esitetty henkilöliikenteelle tarkoitettujen laitureiden nimellinen korkeus kiskon pinnasta. Mitoittava raidepituus -sarake kuvaa pisintä rautatieliikennepaikalla olevaa muuta raidetta kuin läpi menevää pääraidetta. Raidepituus on mitattu siten, että se on käytössä molempiin kulkusuuntiin. Sähkövirran saanti -sarakkeessa on kuvattu millä liikennepaikalla on mahdollisuus saada 400 V tai 1500 V sähkövirtaa lähinnä vaunujen tai työkoneiden sähkönsyöttöä varten. Sivulaituri-sarakkeessa kuvataan millä rautatieliikennepaikoilla on mahdollista kuormata tavaravaunuun vaunun sivusta sekä suurin laituripituus liikennepaikalla. Päätylaituri-sarakkeessa kuvataan millä rautatieliikennepaikoilla on mahdollista kuormata tavaravaunuun vaunun päädystä (yhdistetyt kuljetukset). Kuormauskenttä-sarakkeessa kuvataan, millä rautatieliikennepaikoilla on kuormauskenttä, jolta kiskon tasosta voidaan kuormata tavaravaunuja. Tyypillinen esimerkki on raakapuun kuormaus autosta tai ratapihan välivarastosta avotavaravaunuun. Nosturi-sarakkeessa kuvataan millä liikennepaikoilla on mahdollista käyttää nosturia vaunujen kuormaamiseen sekä nosturin suurin kantavuus. Liikennevirasto ei tarjoa ko. palvelua. Polttoaine-sarakkeessa kuvataan millä liikennepaikoilla on polttoaineenjakelupiste. Liikennevirasto ei tarjoa ko. palvelua. Henkilöliikennettä-sarakkeessa kuvataan millä liikennepaikoilla on mahdollista harjoittaa henkilöliikennettä. Tavaraliikennettä-sarakkeessa kuvataan, millä liikennepaikoilla on mahdollista harjoittaa tavaraliikennettä. Kääntöpöytiä-sarakkeessa kuvataan, millä liikennepaikoilla on mahdollista käyttää kääntöpöytää. Jos kääntöpöytä on yksityisomistuksessa, se on merkitty kirjaimella Y. Jos Liikennevirasto omistaa kääntöpöydän, sarakkeeseen on merkitty kääntöpöydän pituus. VAK-ratapihat sarakkeessa kuvataan, millä liikennepaikoilla on mahdollista käsitellä vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 3 (33) Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Namn Annat namn Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Ahonpää Ahvenus Ainola Airaksela Aittaluoto Ajos Alapitkä Alavus Alholma Arola Asola Aviapolis Dragsvik Dynamiittivaihde Eläinpuisto-Zoo Eno Ervelä Eskola Espoo Haapajärvi Haapakoski Haapamäen kyllästämö Haapamäki Haarajoki Hakosilta Haksi Hamina Hammaslahti Hanala Hangonsaari Hanhikoski Hankasalmi Another name Abbr. Aho Ahv Ain Arl Atl Ajo Apt Alv Alh Aro Aso Avp Dra Dmv Epz Eno Erv Ela Epo Hpj Hps Hmk Hpk Haa Hlt Hsi Hma Hsl Hna Hgs Hnh Hks Commercial name Type Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Linjavaihde Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Km Hki 690+468 270+960 34+784 436+985 328+220 867+100 505+840 373+445 532+570 707+668 31+596 25+135 171+180 199+185 338+751 660+170 119+816 603+762 20+600 649+205 393+454 304+940 300+235 39+567 119+540 56+737 243+646 602+199 21+394 269+655 1047+083 418+089 Section Seinäjoki-Oulu Lielahti–Kokemäki Helsinki–Riihimäki Pieksämäki–Kontiomäki Pori–Aittaluoto Kemi–Ajos Pieksämäki–Kontiomäki Orivesi–Seinäjoki Pietarsaari–Alholma Kontiomäki–Vartius-raja Huopalahti–Havukoski Huopalahti–Havukoski Karjaa–Hanko Karjaa–Hanko Orivesi–Seinäjoki Joensuu–Nurmes Helsinki–Turku satama Seinäjoki–Oulu Helsinki–Turku satama Iisalmi–Ylivieska, Äänekoski–Haapajärvi Pieksämäki–Kontiomäki Orivesi–Seinäjoki Haapamäki–Jyväskylä, Orivesi–Seinäjoki Kerava–Hakosilta Kerava–Hakosilta, Riihimäki–Kouvola Olli–Porvoo Juurikorpi–Hamina Kouvola–Joensuu Helsinki–Riihimäki Uusikaupunki–Hangonsaari Laurila–Kemijärvi Jyväskylä–Pieksämäki Municipality Siikajoki Kokemäki Järvenpää Kuopio Pori Kemi Lapinlahti Alavus Pietarsaari Hyrynsalmi Vantaa Vantaa Raasepori Hanko Ähtäri Joensuu Salo Kannus Espoo Haapajärvi Pieksämäki Keuruu Keuruu Järvenpää Hollola Porvoo Hamina Joensuu Vantaa Uusikaupunki Kemijärvi Hankasalmi Traffic control K K Privata spåranläggningar Private sidings Alholmen Esbo Hax Fredrikshamn Hanaböle HANKO Hanko asema Han Hangö Hanko tavara Hanko-Pohjoinen Hangö Norra Hnk Osiin jaettu liikennepaikka – Hanko Karjaa–Hanko 207+119 Hanko Hnkt Liikennepaikan osa (Hanko) 206+350 Hanko Hkp Liikennepaikan osa (Hanko) 205+935 Hva Hj Hrv Hd Hau Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka 295+542 201+643 99+456 775+159 344+442 HAUSJÄRVI Hjr Osiin jaettu liikennepaikka – Hausjärvi tavara Has Oitti Oi Liikennepaikan osa (Hausjärvi) Liikennepaikan osa (Hausjärvi) K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K M K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K Liikennepaikan osa (Hanko) Harjavalta Harju Harviala Haukipudas Haukivuori K Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting K K Hanko Kokemäki–Pori Kouvola–Pieksämäki Riihimäki–Tampere Oulu–Laurila Kouvola–Pieksämäki Harjavalta Kouvola Janakkala Oulu Mikkeli Riihimäki–Kouvola K K K K K K K K K K K 86+210 Hausjärvi 86+809 Hausjärvi K Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 4 (33) Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Namn Annat namn Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Haviseva Heikkilä Heinola Heinoo Heinävaara Heinävesi Another name Abbr. Hvs Hek Ha Hno Häv Hnv Commercial name Type Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Km Hki 208+135 34+856 167+607 237+965 648+408 468+135 Section Tampere–Jyväskylä Helsinki–Turku satama Lahti–Heinola Lielahti–Kokemäki Joensuu–Ilomantsi Pieksämäki–Joensuu Municipality Kangasala Kirkkonummi Heinola Sastamala Joensuu Heinävesi Traffic control K K M K Privata spåranläggningar Private sidings Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting K K HELSINKI Hel Osiin jaettu liikennepaikka – Helsinki asema Helsingfors Hki Helsinki päärautatieasema Pasila asema Böle Psl Pasila Pasila autojuna-asema Böle biltågstation Pau Helsinki–Turku satama, Helsinki–Riihimäki K K K M Hr Hir Hk Hls Hh Hvn Hp Hpl Hko Hys Hy Hl Hm Höl Ii Liikennepaikan osa (Helsinki) Liikennepaikan osa (Helsinki) Liikennepaikan osa (Helsinki) Liikennepaikan osa (Helsinki) Liikennepaikan osa (Helsinki) Liikennepaikan osa (Helsinki) Liikennepaikan osa (Helsinki) Liikennepaikan osa (Helsinki) Liikennepaikan osa (Helsinki) Seisake Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka 115+790 318+957 79+743 233+344 52+150 715+500 188+778 6+375 406+988 704+601 58+792 107+559 472+940 765+261 789+165 Riihimäki–Kouvola Kouvola–Pieksämäki Riihimäki–Kouvola Kouvola–Pieksämäki Olli–Porvoo Seinäjoki–Oulu Toijala–Turku Helsinki–Turku satama, Huopalahti–Havukoski Pieksämäki–Joensuu, Huutokoski–Savonlinna Kontiomäki–Ämmänsaari Helsinki–Riihimäki, Hyvinkää–Karjaa Riihimäki–Tampere Seinäjoki–Oulu Joensuu–Nurmes Oulu–Laurila Hollola Mikkeli Hausjärvi Kouvola Porvoo Liminka Humppila Helsinki Joroinen Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenlinna Kauhava Nurmes Ii Iisalmen teollisuusraiteet Keveli Itr Linjavaihde 548+611 Pieksämäki–Kontiomäki Iisalmi K K Iisalmi Iittala Ilola Ilomantsi Ilm Ita Ioa Ilo Liikennepaikka Seisake Seisake Liikennepaikka 550+360 129+286 155+100 695+203 Iisalmi–Ylivieska, Pieksämäki–Kontiomäki Riihimäki–Tampere Toijala-Valkeakoski Joensuu–Ilomantsi Iisalmi Hämeenlinna Valkeakoski Ilomantsi K K K M K K IMATRA Ima Osiin jaettu liikennepaikka 326+542 Kouvola–Joensuu, Imatra tavara–Imatrankoski-raja Imatra K Imatra asema Imr Ilmala asema Helsinki Kivihaka Ila Stenhagen Pasila tavara Khk Pslt Ilmala ratapiha Ilr Käpylä Kottby Käp Oulunkylä Åggelby Olk Herrala Hiirola Hikiä Hillosensalmi Hinthaara Hirvineva Humppila Huopalahti Huutokoski Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenlinna Härmä Höljäkkä Ii Ilmala Hindhår Hoplax Hyvinge Tavastehus Idensalmi Ilomants Imatra 0+159 Helsinki 3+230 Helsinki 4+319 Helsinki 4+434 Helsinki 4+701 Helsinki 4+748 Helsinki K K 4+950 Helsinki K K 5+840 Helsinki 7+399 Liikennepaikan osa (Imatra) 323+977 K Helsinki Imatra K K K K K K K K M K K K K K K K K K K K K K K K K K Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 5 (33) Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Namn Annat namn Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Another name Abbr. Commercial name Type Km Hki Section Municipality Traffic control Privata spåranläggningar Private sidings Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting Imatra tavara Imt Liikennepaikan osa (Imatra) 326+542 Imatra K K Imatrankoski Imk Liikennepaikan osa (Imatra) 331+267 Imatra K K Pelkola Pa Liikennepaikan osa (Imatra) 335+672 Imatra K K Imatrankoski-raja Inha Inkeroinen Inkoo Isokyrö Jalasjärvi Jepua Imkr In Ikr Iko Iky Jal Jpa Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Joe Osiin jaettu liikennepaikka – Ingå Storkyro Jeppo JOENSUU 337+095 341+367 212+781 70+620 447+488 309+871 495+784 Joensuu Sulkulahti Sul Joensuu Peltola Plt Joensuu asema Jns Jokela Joroinen Jorvas Joutseno Juankoski Jutila Juupajoki Juurikorpi Jk Jor Jrs Jts Jki Jut Jj Jri Liikennepaikan osa (Joensuu) Liikennepaikan osa (Joensuu) Liikennepaikan osa (Joensuu) Liikennepaikka Linjavaihde Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Jyväskylä Jy Liikennepaikka 340+370 Jämsä Jämsänkoski Järvelä Jäs Jsk Jr Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka 284+084 287+917 103+596 JÄRVENPÄÄ Jvp Osiin jaettu liikennepaikka – Järvenpää asema Jorois Träskända Jp Saunakallio Sau Purola Pur Kaipiainen Kaipola Kairokoski Kaitjärvi Kajaani Kaleton Kalkku Kalliovarasto Kallislahti Kpa Kla Kko Kjr Kaj Ktn Kau Kao Kll Kajana Joensuu Järvenpää Liikennepaikan osa (Järvenpää) Liikennepaikan osa (Järvenpää) Liikennepaikan osa (Järvenpää) Liikennepaikka Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Linjavaihde Linjavaihde Imatra tavara–Imatrankoski-raja Orivesi–Seinäjoki Kouvola–Kotka Helsinki–Turku satama Seinäjoki–Vaasa Tampere–Seinäjoki Seinäjoki–Oulu Pieksämäki–Joensuu, Kouvola–Joensuu, Joensuu–Ilomantsi, Joensuu–Nurmes Imatra Ähtäri Kouvola Inkoo Isokyrö Kurikka Uusikaarlepyy Joensuu 623+540 Joensuu 47+937 414+617 32+322 305+826 531+995 94+620 246+580 224+898 Tuusula Joroinen Kirkkonummi Lappeenranta Juankoski Kärkölä Juupajoki Kotka K K K K K K K K K K K Jämsä Jämsä Kärkölä K K K K K K K K K K K K K K K K K K Järvenpää 38+846 Järvenpää Kouvola–Joensuu Jämsä–Kaipola Niinisalo-Parkano Kouvola–Joensuu Pieksämäki–Kontiomäki, Kajaani–Lamminniemi Haapamäki–Jyväskylä Lielahti–Kokemäki Pieksämäki–Kontiomäki Huutokoski–Savonlinna K K K Jyväskylä Helsinki–Riihimäki 40+533 K K K K K K K Joensuu Helsinki–Riihimäki Huutokoski–Savonlinna Helsinki–Turku satama Kouvola–Joensuu Siilinjärvi–Viinijärvi Riihimäki–Kouvola Orivesi–Seinäjoki Kouvola–Kotka, Juurikorpi–Hamina Jyväskylä–Pieksämäki, Haapamäki–Jyväskylä, Jyväskylä–Äänekoski, Tampere–Jyväskylä Jämsä–Kaipola, Tampere–Jyväskylä Tampere–Jyväskylä Riihimäki–Kouvola 36+786 214+451 290+303 423+184 226+912 633+491 320+875 199+471 644+770 465+822 K M 622+650 624+313 K K K K K Järvenpää K Kouvola Jämsä Parkano Luumäki Kajaani Keuruu Tampere Kajaani Savonlinna K K K K K K K K Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 6 (33) Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Namn Annat namn Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Kalvitsa Kangas Kannelmäki Kannonkoski Kannus Karhejärvi Karhukangas Karjaa Karkku Karviainen Kaskinen Kattilaharju Kauhajoki Kauhava Another name Abbr. Ksa Kgs Kan Ksi Kns Krr Khg Kr Kru Kar Ksk Kth Kji Kha Commercial name Type Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Km Hki 330+634 642+464 9+300 488+694 570+273 224+902 622+902 157+817 230+733 247+320 530+522 205+556 472+720 455+728 Section Kouvola–Pieksämäki Seinäjoki–Oulu Huopalahti–Havukoski Äänekoski–Haapajärvi Seinäjoki–Oulu Tampere–Seinäjoki Seinäjoki–Oulu Helsinki–Turku satama, Hyvinkää–Karjaa, Karjaa–Hanko Lielahti–Kokemäki Toijala–Turku Seinäjoki–Kaskinen Kouvola–Joensuu Seinäjoki–Kaskinen Seinäjoki–Oulu Municipality Mikkeli Ylivieska Helsinki Kannonkoski Kannus Ylöjärvi Ylivieska Raasepori Sastamala Aura Kaskinen Kouvola Kauhajoki Kauhava Traffic control K K K M K K K K K K K K K K Privata spåranläggningar Private sidings Gamlas Karis Kaskö KAUKLAHTI Kal Kauklahti asema Köklax Mankki Mankby Kaulinranta Kauniainen Kauppilanmäki Kausala Keitelepohja Kekomäki Kelkkamäki Kemi Kemijärvi Kempele Kera Grankulla KERAVA Kerava asema Kytömaa Kerimäki Kesälahti Keuruu Kiiala Kilo Kilpua Kinahmi Kinni Kirjola Kirkkonummi Kirkniemi Kitee Kiukainen Kiuruvesi Kivesjärvi Klh Osiin jaettu liikennepaikka – Kauklahti Mnk Klr Kni Kpl Ka Ktp Kek Klk Kem Kjä Kml Kea Kev Kervo Kiala Kyrkslätt Gerknäs Ke Kyt Kiä Kti Keu Kia Kil Kua Knh Kii Kij Kkn Krn Kit Kn Krv Kvj Liikennepaikan osa (Kauklahti) Liikennepaikan osa (Kauklahti) Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake 24+277 Liikennepaikan osa (Kerava) Liikennepaikan osa (Kerava) Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Seisake Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka 28+869 31+274 495+531 428+003 316+041 60+013 13+035 668+910 508+922 247+982 384+475 37+503 136+261 460+016 297+395 583+985 878+146 K K K K K K K K K K K Espoo 25+401 963+350 16+054 568+751 169+425 519+256 79+288 399+992 858+300 1056+399 741+075 14+536 Osiin jaettu liikennepaikka – Kerava Helsinki–Turku satama K Kirkkonummi Tornio–Kolari Helsinki–Turku satama Pieksämäki–Kontiomäki Riihimäki–Kouvola Äänekoski–Haapajärvi Riihimäki–Kouvola Jyväskylä-Pieksämäki Oulu–Laurila, Kemi–Ajos Kemijärvi–Kelloselkä, Laurila–Kemijärvi Seinäjoki–Oulu Helsinki–Turku satama Helsinki–Riihimäki, Kerava–Hakosilta, Kerava–Sköldvik, Kerava–Vuosaari Savonlinna–Parikkala Kouvola–Joensuu Haapamäki–Jyväskylä Olli–Porvoo Helsinki–Turku satama Seinäjoki–Oulu Siilinjärvi–Viinijärvi Kouvola–Pieksämäki Kouvola–Joensuu Helsinki–Turku satama Hyvinkää–Karjaa Kouvola–Joensuu Kokemäki–Rauma Iisalmi–Ylivieska Oulu–Kontiomäki Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting K K Ylitornio Kauniainen Iisalmi Iitti Viitasaari Hausjärvi Laukaa Kemi Kemijärvi Kempele Espoo K K K K K K M K K K K K K K K K K K Kerava Kerava Savonlinna Kitee Keuruu Porvoo Espoo Oulainen Kuopio Mäntyharju Parikkala Kirkkonummi Lohja Kitee Eura Kiuruvesi Paltamo K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 7 (33) Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Namn Annat namn Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Kivistö Kohtavaara Koivu Koivuhovi Koivukylä Kokemäki Kokkola Kolari Kolho Kolppi Kommila Komu Kontiolahti Another name Abbr. Ktö Koh Kvu Kvh Kvy Kki Kok Kli Klo Kpi Kmm Kom Khi Commercial name Type Seisake Seisake Liikennepaikka Seisake Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Km Hki 12+281 775+927 923+373 17+861 19+440 284+442 551+441 1067+206 286+265 525+100 429+700 607+174 640+295 Section Huopalahti–Havukoski Joensuu–Nurmes Laurila–Kemijärvi Helsinki–Turku satama Helsinki–Riihimäki Lielahti–Kokemäki, Kokemäki–Rauma, Kokemäki–Pori Kokkola–Ykspihlaja, Seinäjoki–Oulu Tornio–Kolari Orivesi–Seinäjoki Seinäjoki–Oulu Varkaus–Kommila Iisalmi–Ylivieska Joensuu–Nurmes Nurmes–Kontiomäki, Oulu–Kontiomäki, Kontiomäki–Ämmänsaari, Pieksämäki–Kontiomäki, Kontiomäki–Vartius-raja Riihimäki–Kouvola Orivesi–Seinäjoki Helsinki–Riihimäki Kerava–Hakosilta Seinäjoki–Kaskinen Municipality Traffic control Vantaa Nurmes Tervola K Espoo Vantaa Kokemäki K Kokkola K Kolari K Mänttä-Vilppula Pedersöre K Varkaus Pyhäjärvi Kontiolahti K Privata spåranläggningar Private sidings Björkgård Björkby Kumo Karleby Kållby K K K K K K K K K K K Kontiomäki Kon Liikennepaikka 658+786 Koria Korkeakoski Korso Korvensuo Koskenkorva Kra Kas Krs Ksu Kos Seisake Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka 185+374 247+910 22+669 50+500 442+447 KOTKA Kot Osiin jaettu liikennepaikka – Kotka Hovinsaari Hos Liikennepaikan osa (Kotka) 240+400 Kotka Kotka tavara Ktt Liikennepaikan osa (Kotka) 240+870 Kotka Paimenportti Pti Liikennepaikan osa (Kotka) 241+190 Kotka Kotka asema Kta Liikennepaikan osa (Kotka) 242+775 Kotka K K Kotkan satama Kts Liikennepaikan osa (Kotka) 243+579 Kotka K K Kotolahti Koo Liikennepaikan osa (Kotka) 245+203 Kotka K K Kotka Mussalo Mss Liikennepaikan osa (Kotka) 247+057 Kotka K K KOUVOLA Kvl Kouvola asema Kv Kouvola lajittelu Kvla Kouvola tavara Kvt Kouvola Oikoraide Oik Kullasvaara Kuv Kovjoki Kruunupyy Kuivasjärvi Koi Kpy Kis Kronoby Kotka Osiin jaettu liikennepaikka – Kouvola Liikennepaikan osa (Kouvola) Liikennepaikan osa (Kouvola) Liikennepaikan osa (Kouvola) Liikennepaikan osa (Kouvola) Liikennepaikan osa (Kouvola) Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Paltamo Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting Kouvola Juupajoki Vantaa Mäntsälä Ilmajoki Kouvola–Kotka, Kotka Hovinsaari–Kotka Mussalo K K K K K K K M K M Riihimäki–Kouvola, Kouvola–Pieksämäki, Kouvola–Kotka, Kouvola–Joensuu, Kouvola–Kuusankoski K K K M 191+540 Kouvola K K 192+570 Kouvola K K 194+050 Kouvola K K 194+460 Kouvola K K K 197+300 508+925 537+585 276+327 Kouvola Seinäjoki–Oulu Seinäjoki–Oulu Tampere–Seinäjoki Uusikaarlepyy Kruunupyy Parkano K K K Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 8 (33) Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Namn Annat namn Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Another name Abbr. Commercial name Type Km Hki Section Municipality Privata spåranläggningar Private sidings – Pieksämäki–Kontiomäki Osiin jaettu liikennepaikka KUOPIO Kpo Kuopio asema Kuo Kuopio tavara Kuot Liikennepaikan osa (Kuopio) 465+500 Kurkimäki Kuurila Kuusankoski Kylänlahti Kymi Kyminlinna Kyrö Kälviä Köykkäri Laajavuori Lahdenperä Lahnaslampi Krm Ku Kuk Kyn Ky Kln Kö Klv Kök Lav Lpr Lhn Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Lahti Laihia Lakiala Lamminkoski Lamminniemi Lapinjärvi Lapinlahti Lapinneva Lappeenranta Lappila Lappohja Lapua Larvakytö Laukaa Laurila Lauritsala Lautiosaari Leinelä Lentoasema Lelkola Lempäälä Leppäkoski Leppävaara Leteensuo Lieksa Lieksan teollisuuskylä Lielahti Lievestuore Liminka Lohiluoma Lohja Kymmene Kelviå Lahtis Laihela Lappträsk Villmanstrand Lappvik Lappo Lejle Flygplatsen Alberga Limingo Lojo Lh Lai Lak Lmk Lam Lpj Lna Lr Laa Lpo Lpa Lyö Lau Lla Lrs Li Lnä Len Lkl Lpä Lk Lpv Lts Lis Ltk Llh Lvt Lka Luo Lo Kuopio Liikennepaikan osa (Kuopio) 464+590 Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka 444+074 138+769 199+290 742+960 233+450 237+255 232+875 570+273 486+491 14+527 267+080 881+053 130+170 468+916 209+214 268+785 636+664 185+432 525+604 415+618 287+726 97+693 189+639 441+094 333+057 401+193 865+776 291+936 863+064 31+146 26+575 276+011 165+928 87+830 11+249 123+554 728+121 728+847 193+393 402+191 728+483 463+619 122+965 Traffic control M Kuopio K Kuopio Pieksämäki–Kontiomäki Riihimäki–Tampere Kouvola–Kuusankoski Joensuu–Nurmes Kouvola–Kotka Kouvola–Kotka Toijala–Turku Seinäjoki–Oulu Seinäjoki–Oulu Huopalahti–Havukoski Tampere–Jyväskylä Vuokatti–Lahnaslampi Riihimäki–Kouvola, Lahti–Heinola, Lahti–Mukkula, Lahti–Loviisan satama Seinäjoki–Vaasa Tampere–Seinäjoki Tampere–Seinäjoki Kajaani–Lamminniemi Lahti–Loviisan satama Pieksämäki–Kontiomäki Niinisalo-Parkano Kouvola–Joensuu, Lappeenranta–Mustolan satama Riihimäki–Kouvola Karjaa–Hanko Seinäjoki–Oulu Tampere–Seinäjoki Jyväskylä–Äänekoski Laurila–Kemijärvi, Oulu–Laurila, Laurila–Tornio-raja Kouvola–Joensuu Lautiosaari–Elijärvi, Oulu–Laurila Huopalahti–Havukoski Huopalahti–Havukoski Kouvola–Pieksämäki Riihimäki–Tampere Riihimäki–Tampere Helsinki–Turku satama Riihimäki–Tampere Joensuu–Nurmes, Lieksa–Pankakoski Lieksa–Pankakoski Tampere–Seinäjoki, Lielahti–Kokemäki Jyväskylä–Pieksämäki Seinäjoki–Oulu Seinäjoki–Kaskinen Hyvinkää–Karjaa Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting K K Kuopio Hämeenlinna Kouvola Lieksa Kotka Kotka Karinainen Kokkola Kauhava Vantaa Jämsä Sotkamo K K M K K K M K K Lahti Laihia Ylöjärvi Parkano Kajaani Lapinjärvi Lapinlahti Parkano Lappeenranta Kärkölä Hanko Lapua Seinäjoki Laukaa Keminmaa Lappeenranta Kemi Vantaa Vantaa Hirvensalmi Lempäälä Janakkala Espoo Hattula Lieksa Lieksa Tampere Laukaa Liminka Kurikka Lohja K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K M K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 9 (33) Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Namn Annat namn Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Loimaa Louhela Loukolampi Loviisan satama Luikonlahti Luoma Lusto Luumäki Lähdemäki Länkipohja Maanselkä Maaria Madesjärvi Majajärvi Malmi Malminkartano Mankala Markkala Martinlaakso Masala Matkaneva Mattila Meltola Metsäkansa Mikkeli Misi Mommila Muhos Mukkula Another name Abbr. Lm Loh Lol Lvs Lui Lma Lus Lä Läh Läp Mlk Mri Md Mjj Ml Mlo Mka Mrk Mrl Mas Mtv Mat Mel Msä Mi Mis Mla Mh Muk Commercial name Type Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Linjavaihde Linjavaihde Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Km Hki 208+870 13+190 360+013 207+209 557+061 27+807 509+170 250+540 79+373 256+024 836+049 262+070 291+821 216+317 10+900 10+730 160+050 403+737 14+010 29+561 562+607 159+906 149+862 155+811 305+165 1021+255 91+430 788+424 140+012 Municipality Loimaa Vantaa Pieksämäki Loviisa Kaavi Kirkkonummi Savonlinna Luumäki Orimattila Jämsä Sotkamo Turku Kurikka Ylöjärvi Helsinki Helsinki Iitti Suonenjoki Vantaa Kirkkonummi Kokkola Lempäälä Raasepori Valkeakoski Mikkeli Rovaniemi Hausjärvi Muhos Lahti Traffic control K Mur Liikennepaikka 613+165 Mso Mst Mko Muu Mul Mys Mki My Myl Myt Myn Myr Mäk Mlä Män Mr Mn Nnl Nri Linjavaihde Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka 143+000 296+720 297+112 324+768 948+494 815+693 203+742 333+721 161+727 270+889 229+607 12+130 9+511 59+210 282+740 262+680 342+020 213+193 449+862 Section Toijala–Turku Huopalahti–Havukoski Kouvola–Pieksämäki Lahti–Loviisan satama Siilinjärvi–Viinijärvi Helsinki–Turku satama Savonlinna–Parikkala Kouvola–Joensuu, Luumäki–Vainikkala-raja Kerava–Hakosilta Tampere–Jyväskylä Nurmes–Kontiomäki Toijala–Turku Tampere–Seinäjoki Tampere–Seinäjoki Helsinki–Riihimäki Huopalahti–Havukoski Riihimäki-Kouvola Pieksämäki–Kontiomäki Huopalahti–Havukoski Helsinki–Turku satama Seinäjoki–Oulu Riihimäki–Tampere Hyvinkää–Karjaa Toijala–Valkeakoski Kouvola–Pieksämäki Laurila–Kemijärvi Riihimäki–Kouvola Oulu–Kontiomäki Lahti–Mukkula Pieksämäki–Kontiomäki, Murtomäki–Talvivaara, Murtomäki–Otanmäki Hyvinkää–Karjaa Lappeenranta–Mustolan satama Kouvola–Joensuu Tampere–Jyväskylä Laurila–Kemijärvi Oulu–Laurila Kouvola–Kotka Orivesi–Seinäjoki Lahti–Heinola Kouvola–Pieksämäki, Mynttilä–Ristiina Turku–Uusikaupunki Huopalahti–Havukoski Helsinki–Turku satama Kerava–Hakosilta Vilppula–Mänttä Kouvola–Pieksämäki Pori–Mäntyluoto Raisio–Naantali Jyväskylä–Pieksämäki Privata spåranläggningar Private sidings Klippsta Lovisa hamn Bobäck St Marie Malm Malmgård Mårtensdal Masaby Mjölbolsta St Michel Murtomäki Mustio Mustolan satama Muukko Muurame Muurola Myllykangas Myllykoski Myllymäki Myllyoja Mynttilä Mynämäki Myyrmäki Mäkkylä Mäntsälä Mänttä Mäntyharju Mäntyluoto Naantali Naarajärvi Svartå Myrbacka Nådendal Kajaani K M K K K K M K K K K Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting K K K K K K K K K K K K K K K M K K K K K K K K K K Raasepori Lappeenranta Lappeenranta K Muurame K Rovaniemi K Ii K Kouvola K Ähtäri Heinola K Mäntyharju K Mynämäki K Vantaa K Espoo Mäntsälä K Mänttä-Vilppula Mäntyharju K Pori K Naantali Pieksämäki K K K K K K K K K K K K K K K K Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 10 (33) Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Namn Annat namn Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Nakkila Nastola Niemenpää Niinimaa Niinimäki Niinisalo Niirala Niirala-raja Niittylahti Nikkilä Nivala Nokia Nummela Nuppulinna Nurmes Närpiö Ohenmäki Olli Onttola Orimattila Orivesi Orivesi keskusta Otanmäki Otava Otavan satama Oulainen Another name Abbr. Nal Nsl Nmp Nii Nmä Nns Nrl Nrlr Nth Nlä Nvl Noa Nm Nup Nrm När Ohm Olli Ont Om Ov Ovk Otm Ot Ots Ou Commercial name Type Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Linjavaihde Linjavaihde Linjavaihde Linjavaihde Linjavaihde Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Km Hki 308+091 146+169 923+605 383+155 172+534 386+215 555+846 554+080 613+475 39+176 676+878 204+004 109+368 44+210 784+420 518+255 542+264 45+734 631+177 150+407 228+276 231+512 638+822 290+521 292+885 657+850 Section Kokemäki–Pori Riihimäki–Kouvola Tornio–Kolari Orivesi–Seinäjoki Riihimäki–Kouvola Niinisalo-Parkano Niirala-raja–Säkäniemi Niirala-raja–Säkäniemi Kouvola–Joensuu Kerava–Sköldvik Iisalmi–Ylivieska Lielahti–Kokemäki Hyvinkää–Karjaa Helsinki–Riihimäki Nurmes–Kontiomäki, Joensuu–Nurmes Seinäjoki–Kaskinen Pieksämäki–Kontiomäki Kerava–Sköldvik, Olli–Porvoo Pieksämäki–Joensuu Lahti–Loviisan satama Tampere–Jyväskylä, Orivesi–Seinäjoki Orivesi–Seinäjoki Murtomäki–Otanmäki Kouvola–Pieksämäki, Otava–Otavan satama Otava–Otavan satama Seinäjoki–Oulu Municipality Nakkila Nastola Tornio Alavus Iitti Kankaanpää Tohmajärvi Tohmajärvi Joensuu Sipoo Nivala Nokia Vihti Tuusula Nurmes Närpiö Iisalmi Porvoo Joensuu Orimattila Orivesi Orivesi Kajaani Mikkeli Mikkeli Oulainen Traffic control K Privata spåranläggningar Private sidings Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting K K K K K K K K K K K K K K Nickby Närpes OULU Oul Osiin jaettu liikennepaikka – Oulu Nokela Oulu Oritkari Oulu tavara Oulu asema Oulu Tuira Paimio Palopuro Paltamo Pankakoski Parikkala Parkano Parola Patokangas Pello Peltosalmi Peräseinäjoki Pesiökylä Petäjävesi Nok Ori Olt Ol Tua Po Plp Pto Pas Par Pko Prl Ptg Pel Pmi Psj Psk Pvi Liikennepaikan osa (Oulu) Liikennepaikan osa (Oulu) Liikennepaikan osa (Oulu) Liikennepaikan osa (Oulu) Liikennepaikan osa (Oulu) Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Uleåborg Pemar PIEKSÄMÄKI Pie Pieksämäki asema Pm Pieksämäki Temu Tmu Oulu 750+030 751+180 751+360 752+778 755+510 171+885 54+535 901+579 731+865 387+302 262+483 115+764 1065+000 1002+632 545+355 318+481 732+752 343+357 Osiin jaettu liikennepaikka – Pieksämäki Liikennepaikan osa (Pieksämä376+000 Liikennepaikan osa 377+340 (Pieksämäki) Seinäjoki–Oulu, Oulu–Kontiomäki, Oulu–Laurila Helsinki–Turku satama Helsinki–Riihimäki Oulu–Kontiomäki Lieksa–Pankakoski Kouvola–Joensuu, Savonlinna–Parikkala Parkano–Kihniö, Tampere–Seinäjoki Riihimäki–Tampere Kemijärvi–Patokangas Tornio–Kolari Pieksämäki–Kontiomäki Tampere–Seinäjoki Kontiomäki–Ämmänsaari Haapamäki–Jyväskylä Kouvola–Pieksämäki, Pieksämäki–Kontiomäki, Jyväskylä–Pieksämäki, Pieksämäki–Joensuu K M M K K K K K K K K K K K K K K K K M Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Paimio Hyvinkää Paltamo Lieksa Parikkala Parkano Hattula Kemijärvi Pello Iisalmi Seinäjoki Suomussalmi Petäjävesi K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K M K K K K K Pieksämäki K K Pieksämäki K K Pieksämäki M Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 11 (33) Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Namn Annat namn Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Another name Abbr. Commercial name Km Hki Section Municipality Traffic control K K Pts Ph Pp Pik Pkl Pjm Pku Poh Plu Pkk Poi Pri Por Prv Pus Pla Pmk Pl Pun Pyk Type Liikennepaikan osa (Pieksämäki) Liikennepaikan osa (Pieksämäki) Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Privata spåranläggningar Private sidings Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting 528+780 312+500 540+605 182+785 771+765 8+474 94+907 8+050 329+329 254+744 416+728 322+278 787+046 62+287 452+808 14+050 9+442 262+491 515+111 615+415 Pännäinen–Pietarsaari, Pietarsaari–Alholma Orivesi–Seinäjoki Äänekoski–Haapajärvi Helsinki–Turku satama Oulu–Kontiomäki Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Huopalahti–Havukoski Tampere–Seinäjoki Tampere–Seinäjoki Kouvola–Joensuu Pori–Aittaluoto, Pori–Mäntyluoto, Kokemäki–Pori Nurmes–Kontiomäki Olli–Porvoo Kouvola–Joensuu Helsinki–Riihimäki Helsinki–Riihimäki Luumäki–Vainikkala-raja Savonlinna–Parikkala Pyhäkumpu erkanemisvaihde– Pyhäkumpu Pietarsaari Keuruu Pihtipudas Kaarina Oulu Helsinki Raasepori Helsinki Seinäjoki Parkano Kitee Pori Nurmes Porvoo Kitee Helsinki Helsinki Lappeenranta Savonlinna Pyhäjärvi M K M K K K K K Pye Liikennepaikka 613+511 Iisalmi–Ylivieska, Pyhäkumpu erkanemisvaihde– Pyhäkumpu Pyhäjärvi K Phä Pnä Rhe Rpo Rai Rm Rjp Rmi Ras Rlä Rah Rhl Rma Rio Rat Rjä Rph Rkl Ree Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Seisake 615+934 518+604 726+726 270+052 207+829 72+267 448+396 445+165 258+510 284+344 318+490 380+510 331+659 464+845 730+050 345+788 372+829 20+615 507+500 Iisalmi–Ylivieska Pännäinen–Pietarsaari, Seinäjoki–Oulu Raahe–Rautaruukki, Tuomioja–Raahe Luumäki–Vainikkala-raja Turku–Uusikaupunki, Raisio–Naantali Hyvinkää–Karjaa Seinäjoki–Oulu Huutokoski–Savonlinna Kouvola–Joensuu Tampere–Seinäjoki Kouvola–Joensuu Jyväskylä–Pieksämäki Kokemäki–Rauma Seinäjoki–Oulu Raahe–Rautaruukki Kouvola–Joensuu Haapamäki–Jyväskylä Helsinki–Riihimäki Savonlinna–Parikkala Pyhäjärvi Pedersöre Raahe Lappeenranta Raisio Nurmijärvi Lapua Rantasalmi Luumäki Kihniö Lappeenranta Jyväskylä Rauma Kauhava Raahe Rautjärvi Jyväskylä Vantaa Savonlinna K K K K K Pieksämäki lajittelu Pmla Pieksämäki tavara Pietarsaari Pihlajavesi Pihtipudas Piikkiö Pikkarala Pitäjänmäki Pohjankuru Pohjois-Haaga Pohjois-Louko Poikkeus Poiksilta Pori Porokylä Porvoo Puhos Puistola Pukinmäki Pulsa Punkaharju Pyhäkumpu Pyhäkumpu erkanemisvaihde Pyhäsalmi Pännäinen Raahe Raippo Raisio Rajamäki Rajaperkiö Rantasalmi Rasinsuo Ratikylä Rauha Rauhalahti Rauma Raunio Rautaruukki Rautjärvi Rautpohja Rekola Retretti RIIHIMÄKI Riihimäki Arolampi Pmt Jakobstad Pikis Sockenbacka Skuru Norra Haga Björneborg Borgå Parkstad Bocksbacka Bennäs Brahestad Reso Raumo Räckhals 378+640 Pieksämäki 379+960 Rii Osiin jaettu liikennepaikka – Arp Liikennepaikan osa (Riihimäki) 66+600 Pieksämäki Helsinki–Riihimäki, Riihimäki–Kouvola, Riihimäki–Tampere K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K Hausjärvi K K K K K Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 12 (33) Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Namn Annat namn Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Another name Abbr. Commercial name Km Hki Section Municipality Traffic control Privata spåranläggningar Private sidings Riihimäki tavara Rit Riihimäki lajittelu Rila Riihimäki asema Ri Riijärvi Riippa Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruha Runni Ruukki Ruusumäki Ryttylä Röyttä Saakoski Saari Saarijärvi Salminen Salo Sammalisto Santala Saunamäki Savio Rjr Rpa Rst Rjv Roi Rha Rnn Rki Rsm Ry Röy Saa Sr Srj Sln Slo Sam Sta Smä Sav Type Liikennepaikan osa (Riihimäki) Liikennepaikan osa (Riihimäki) Liikennepaikan osa (Riihimäki) Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Seisake Svl Osiin jaettu liikennepaikka – Sandö SAVONLINNA Savonlinna asema Pääskylahti Nyslott Sl Riihimäki Savonlinna Pky SEINÄJOKI Sei Seinäjoki tavara Skt Seinäjoki asema Sk Selänpää Sieppijärvi Sievi Siikamäki SIILINJÄRVI Spä Spj Svi Skä Sii Siilinjärvi asema Sij Ruokosuo Rsu Simo Simpele Sipilä Sisättö Sim Spl Sip Stö Liikennepaikan osa (Savonlinna) Liikennepaikan osa (Savonlinna) Osiin jaettu liikennepaikka Seinäjoki Liikennepaikan osa (Seinäjoki) Liikennepaikan osa (Seinäjoki) Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Osiin jaettu liikennepaikka Liikennepaikan osa (Siilinjärvi) Liikennepaikan osa (Siilinjärvi) Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting 68+773 Riihimäki K 70+068 Riihimäki K 71+410 502+567 577+477 291+162 676+804 971+775 431+132 568+518 705+228 20+285 80+770 893+917 305+373 405+246 452+723 426+718 143+981 74+487 196+908 180+534 26+265 Riihimäki Seinäjoki–Oulu Seinäjoki–Oulu Mynttilä–Ristiina Kontiomäki–Ämmänsaari Laurila–Kemijärvi Seinäjoki–Oulu Iisalmi–Ylivieska Seinäjoki–Oulu Huopalahti–Havukoski Riihimäki–Tampere Tornio–Röyttä Tampere–Jyväskylä Kouvola–Joensuu Äänekoski–Haapajärvi Pieksämäki–Kontiomäki, Pieksämäki–Kontiomäki Helsinki–Turku satama Riihimäki–Tampere Karjaa–Hanko Riihimäki–Kouvola Helsinki–Riihimäki K K M K K K K K K K K K K K K K K K K K M K K K K K K K K Savonlinna–Parikkala, Huutokoski–Savonlinna 482+797 484+913 – Uusikaarlepyy Kokkola Mikkeli Ristijärvi Rovaniemi Lapua Iisalmi Siikajoki Vantaa Hausjärvi Tornio Jyväskylä Parikkala Saarijärvi Suonenjoki Salo Riihimäki Hanko Iitti Kerava Savonlinna K Savonlinna K Tampere–Seinäjoki, Seinäjoki–Oulu, Orivesi–Seinäjoki, Seinäjoki–Vaasa, Seinäjoki–Kaskinen K M 416+580 Seinäjoki K K 418+001 Seinäjoki K K 209+869 1045+904 613+565 389+747 – Kouvola Kolari Sievi Pieksämäki K K K K K K K 489+718 Siilinjärvi K K K 494+735 Siilinjärvi K K K Simo Rautjärvi Mäntsälä Ikaalinen K K K K K K K 833+715 368+317 68+697 235+602 Kouvola–Pieksämäki Tornio–Kolari Seinäjoki–Oulu Pieksämäki–Joensuu Siilinjärvi–Viinijärvi, Pieksämäki–Kontiomäki Oulu–Laurila Kouvola–Joensuu Kerava–Hakosilta, Kerava–Hakosilta Tampere–Seinäjoki K K Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 13 (33) Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Namn Annat namn Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Siuntio Siuro Skogby Sköldvik Soinlahti Sorsasalo Sukeva Suolahti Suonenjoki Suoniemi Syrjä Syrjämäki Sysmäjärvi Säkäniemi Sänkimäki Sääksjärvi Taavetti Tahkoluoto Taipale Talviainen Talvivaara Tammisaari Another name Sjundeå Abbr. Sti Siu Sgy Sld Soa Sor Skv Suo Snj Snm Syr Ski Smj Sä Skm Sj Ta Tko Te Tv Tlv Tms Commercial name Type Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Km Hki 51+285 213+355 184+790 56+360 559+651 473+754 589+222 417+796 413+842 220+655 452+865 341+621 669+601 480+242 504+505 177+734 238+589 350+750 537+605 247+245 637+700 174+056 Section Helsinki–Turku satama Lielahti–Kokemäki Karjaa–Hanko Kerava–Sköldvik Pieksämäki–Kontiomäki Pieksämäki–Kontiomäki Pieksämäki–Kontiomäki Jyväskylä–Äänekoski Pieksämäki–Kontiomäki, Suonenjoki–Yläkoski Lielahti–Kokemäki Pieksämäki–Joensuu Tampere–Seinäjoki Sysmäjärvi–Vuonos, Siilinjärvi–Viinijärvi Niirala-raja–Säkäniemi, Kouvola–Joensuu Siilinjärvi–Viinijärvi Riihimäki–Tampere Kouvola–Joensuu Pori–Mäntyluoto Pieksämäki–Kontiomäki Tampere–Jyväskylä Murtomäki–Talvivaara Karjaa–Hanko Municipality Siuntio Nokia Raasepori Porvoo Iisalmi Kuopio Sonkajärvi Äänekoski Suonenjoki Nokia Heinävesi Seinäjoki Outokumpu Tohmajärvi Kuopio Tampere Luumäki Pori Iisalmi Orivesi Traffic control K K Privata spåranläggningar Private sidings Kilpilahti Ekenäs TAMPERE Tre Osiin jaettu liikennepaikka – Tampere tavara Tpet Tampere Viinikka Vka Liikennepaikan osa (Tampere)184+100 Liikennepaikan osa 185+400 (Tampere) Liikennepaikan osa 187+389 (Tampere) Liikennepaikan osa 187+814 (Tampere) Seisake 12+610 Liikennepaikka 270+405 Seisake 228+854 Seisake 460+156 Liikennepaikka 900+521 Liikennepaikka 497+474 Liikennepaikka 592+461 Liikennepaikka 720+741 Tampere asema Tammerfors Tampere Järvensivu Tapanila Tapavainola Tavastila Tervajoki Tervola Teuva Tikkala Tikkaperä Tpe Jvs Mosabacka Östermark Tna Tap Tsl Tk Trv Tuv Tkk Tkp TIKKURILA Tik Havukoski Hvk Hiekkaharju Sandkulla Hkh Tikkurila asema Tohmajärvi Toijala Toivala Tolsa Dickursby Tkl Toh Tl Toi Tol Tolls Tampere asema Osiin jaettu liikennepaikka Liikennepaikan osa (Tikkurila) Liikennepaikan osa (Tikkurila) Liikennepaikan osa (Tikkurila) Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake M K K K K Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K Raasepori Riihimäki–Tampere, Tampere–Seinäjoki, Tampere–Jyväskylä M Tampere K K Tampere K K Tampere K Tampere Helsinki–Riihimäki Kouvola–Joensuu Kouvola–Kotka Seinäjoki–Vaasa Laurila–Kemijärvi Seinäjoki–Kaskinen Kouvola–Joensuu Seinäjoki–Oulu Helsinki Lappeenranta Kotka Isokyrö Tervola Teuva Tohmajärvi Liminka K K M K K K K K Helsinki–Riihimäki, Huopalahti–Havukoski K 17+725 Vantaa 17+109 Vantaa 15+861 571+752 147+339 479+162 35+454 Niirala-raja–Säkäniemi Toijala–Turku, Riihimäki–Tampere, Toijala–Valkeakoski Pieksämäki–Kontiomäki Helsinki–Turku satama Vantaa Tohmajärvi Akaa Siilinjärvi Kirkkonummi K K K K K K K K K K Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 14 (33) Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Namn Annat namn Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Tommola Torkkeli Another name Abbr. Tom Trk Commercial name Type Liikennepaikka Liikennepaikka Km Hki 117+197 240+154 Section Riihimäki–Kouvola Tampere–Jyväskylä Municipality Hollola Orivesi Traffic control K K Privata spåranläggningar Private sidings Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting K K K K K K TORNIO Trn Tornio asema Torneå Tor Tornio-raja Torneå gränsen Tornio-Itäinen Tuomarila Tuomioja Turenki Torneå Östra Domsby TURKU Osiin jaettu liikennepaikka – Tornio Liikennepaikan osa (Tornio) 884+656 Trr Liikennepaikan osa (Tornio) 887+190 Tri Trl Tja Tu Seisake Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka 883+307 19+022 698+504 93+771 Tornio–Röyttä, Tornio–Kolari, Laurila–Tornio-raja K Tornio Tornio Laurila–Tornio-raja Helsinki–Turku satama Seinäjoki–Oulu, Tuomioja–Raahe Riihimäki–Tampere Tornio Espoo Siikajoki Janakkala K K Helsinki–Turku satama, Toijala–Turku, Turku–Uusikaupunki Turku K Tur Osiin jaettu liikennepaikka – Kupittaa Kuppis Kut Liikennepaikan osa (Turku) 196+372 Turku Turku asema Åbo Tku Turku tavara Turku satama Tuupovaara Tuuri Törmä Törölä Uimaharju Urjala Utajärvi Utti Uusikaupunki Uusikylä Vaajakoski Vaala Vaarala Vaasa Vahojärvi Åbo hamn Nystad Vasa VAINIKKALA Liikennepaikan osa (Turku) 199+674 Turku K K Tkut Tus Tpv Tuu Tör Trä Uim Ur Utj Uti Ukp Ukä Vko Vaa Vra Vs Vjr Liikennepaikan osa (Turku) Liikennepaikan osa (Turku) Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Liikennepaikka 200+460 202+510 668+672 366+962 878+075 264+972 674+451 165+588 810+502 204+085 264+795 149+485 384+866 844+671 981+481 492+588 244+926 Turku Turku Joensuu Alavus Keminmaa Lappeenranta Joensuu Urjala Utajärvi Kouvola Uusikaupunki Nastola Jyväskylä Vaala Rovaniemi Vaasa Parkano K K K Vai Osiin jaettu liikennepaikka – Vainikkala tavara Vnat Vainikkala asema Vna Vainikkala-raja Valimo Valkeakoski Valkeasuo Valtimo Vammala Vanattara Vantaankoski Varkaus Vartius Vartius-raja Vnar Vmo Vi Vso Vlm Vma Vtr Vks Var Vus Vur Gjuteriet Vandaforsen Turku päärautatieasema Vainikkala Liikennepaikan osa (Vainikkala) Liikennepaikan osa (Vainikkala) Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Linjavaihde Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Joensuu–Ilomantsi Orivesi–Seinäjoki Laurila–Kemijärvi Kouvola–Joensuu Joensuu–Nurmes Toijala–Turku Oulu–Kontiomäki Kouvola–Joensuu Uusikaupunki–Hangonsaari, Turku–Uusikaupunki Riihimäki–Kouvola Jyväskylä–Pieksämäki Oulu–Kontiomäki Laurila–Kemijärvi Seinäjoki–Vaasa Tampere–Seinäjoki Luumäki–Vainikkala-raja K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K M 281+700 Lappeenranta K K 282+784 Lappeenranta K K 284+862 7+480 164+952 583+976 808+636 245+885 172+340 14+907 424+685 753+755 755+856 Lappeenranta Helsinki Valkeakoski Tohmajärvi Valtimo Sastamala Lempäälä Vantaa Varkaus Kuhmo Kuhmo K K K K K K K K Helsinki–Turku satama Toijala–Valkeakoski Niirala-raja–Säkäniemi Nurmes–Kontiomäki Lielahti–Kokemäki Riihimäki–Tampere Huopalahti–Havukoski Pieksämäki–Joensuu, Varkaus–Kommila Kontiomäki–Vartius-raja Kontiomäki–Vartius-raja M M K K K M Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 15 (33) Rautatieliikennepaikat / Liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Namn Annat namn Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Vasikkahaka Vaskiluoto Vehkala Venetmäki Vesanka Viekki Vierumäki Vihanti Vihtari Viiala Viinijärvi Villähde Vilppula Vinnilä Virkamies Voltti Vuohijärvi Vuojoki Vuokatti Vuonislahti Vuonos Vuosaari Another name Abbr. Vkh Vsk Veh Vki Vn Vk Vrm Vti Vih Via Vnj Vlh Vlp Vin Vms Vt Vhj Vjo Vkt Vsl Vns Vsa Commercial name Type Liikennepaikka Liikennepaikka Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Linjavaihde Linjavaihde Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Km Hki 31+175 496+463 15+997 433+164 364+469 753+979 153+801 684+573 489+889 154+288 656+569 140+442 274+760 131+243 25+931 479+402 221+308 318+501 868+838 705+240 588+808 50+184 Section Helsinki–Turku satama Vaasa-Vaskiluoto Huopalahti–Havukoski Jyväskylä–Pieksämäki Haapamäki–Jyväskylä Joensuu–Nurmes Lahti–Heinola Seinäjoki–Oulu Pieksämäki–Joensuu Riihimäki–Tampere Siilinjärvi–Viinijärvi, Pieksämäki–Joensuu Riihimäki–Kouvola Orivesi–Seinäjoki, Vilppula–Mänttä Riihimäki–Tampere Huopalahti–Havukoski Seinäjoki–Oulu Kouvola–Pieksämäki Kokemäki–Rauma Nurmes–Kontiomäki, Vuokatti–Lahnaslampi Joensuu–Nurmes Sysmäjärvi–Vuonos Kerava–Vuosaari Municipality Traffic control Kirkkonummi K Vaasa Vantaa Pieksämäki K Jyväskylä K Lieksa Heinola Raahe K Heinävesi K Akaa K Liperi K Nastola K Mänttä-Vilppula K Hämeenlinna K Vantaa K Kauhava K Kouvola K Eurajoki K Sotkamo M Lieksa K Outokumpu Helsinki K Privata spåranläggningar Private sidings Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting K K Veckal YKSPIHLAJA Yks Ykspihlaja tavara Ykst Ykspihlaja väliratapiha Yksv Ylistaro Ylitornio Ylivalli Ylivieska Yläkoski Ylämylly Ylöjärvi Ypykkävaara Äetsä Ähtäri Ämmänsaari Äänekoski Yst Ytr Ylv Yv Ylk Yly Ylö Ypy Äs Äht Äm Äki Etseri Osiin jaettu liikennepaikka – Liikennepaikan osa (Ykspihlaja) Liikennepaikan osa (Ykspihlaja) Seisake Seisake Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka Liikennepaikka K K K K K K K K Kokkola K K Kokkola K K K K K K K K K K K K K K K Kokkola–Ykspihlaja 553+900 555+511 439+558 946+139 302+016 630+343 416+849 639+019 200+753 729+780 258+280 346+067 750+448 424+515 K K K K K K K Seinäjoki–Vaasa Tornio–Kolari Tampere–Seinäjoki Iisalmi–Ylivieska, Seinäjoki–Oulu Suonenjoki–Yläkoski Pieksämäki–Joensuu Tampere–Seinäjoki Kontiomäki–Vartius-raja Lielahti–Kokemäki Orivesi–Seinäjoki Kontiomäki–Ämmänsaari Jyväskylä–Äänekoski, Äänekoski–Haapajärvi Seinäjoki Ylitornio Kurikka Ylivieska Suonenjoki Liperi Ylöjärvi Kuhmo Sastamala Ähtäri Suomussalmi Äänekoski K M K K K K K M K K Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name LIITE 2 / 16 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length [m] Ahonpää Ahvenus Ainola Airaksela Aittaluoto Ajos Alapitkä Alavus Alholma Arola Asola Aviapolis Dragsvik Dynamiittivaihde Eläinpuisto-Zoo Eno Ervelä Eskola Espoo Haapajärvi Haapakoski Haapamäen kyllästämö Haapamäki Haarajoki Hakosilta Haksi Hamina Hammaslahti Hanala Hangonsaari Hanhikoski Hankasalmi HANKO Hanko asema Hanko tavara Hanko-Pohjoinen Harjavalta Harju Harviala Haukipudas Haukivuori Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length [m] Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [mm] 270 270 550 79 203 265 230 230 70 550 550 89 80 265 550 240 322 84 550 265 188 220 325 220 265 (265) 550 20 265 289 265 100 550 250 68 250 550 550 (199) (200) (265) 233 Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [m] [400 V, A] [m] [t] 0 0 2 0 0 0 0 2 0 0 0 2 1 0 1 1 0 0 4 1 0 0 3 (1) 2 0 1 0 0 0 0 0 2 927 747 — 819 — — 664 711 — 1087 — — 925 — — 664 748 780 326 731 725 — 644 240 — — 834 686 — — — 754 — — — — — — 25 A — — 25 A — — — — — 25 A — — — 25 A — — 63 A — — — 25 A — — — — 25 A — — — — — — 18 — — 24 — — — — — — — — — — — — 128 — — — 18 — — — 20 20 — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — K — — — — K — — — — — Y K K Y K — — — — — K — — — KY K — K — — — Y Y — — K KY — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — H — — — — H — — — H H — H H — — H H — — H H — — — — — — — H — — — T T T T T T T — — — T — T — — — T — T T — — — T T — T T T — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — K — — — — — 1 0 1 2 0 0 0 (2) 274 737 — 766 786 — 833 891 63 A — — 25 A — — — — 113 — — — — — 11 — K — — — — — — — — — — K — — K K — — — — — — — — Y — — — — — — — H — H H — — — — — T — T — — — T — — — — — — — — — — — — — — — — Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name LIITE 2 / 17 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length [m] HAUSJÄRVI Hausjärvi tavara Oitti Haviseva Heikkilä Heinola Heinoo Heinävaara Heinävesi HELSINKI Helsinki asema Pasila asema Pasila autojuna-asema Ilmala asema Helsinki Kivihaka Pasila tavara Ilmala ratapiha Käpylä Oulunkylä Herrala Hiirola Hikiä Hillosensalmi Hinthaara Hirvineva Humppila Huopalahti Huutokoski Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenlinna Härmä Höljäkkä Ii Iisalmen teollisuusraiteet Iisalmi Iittala Ilola Ilomantsi IMATRA Imatra asema 102 Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length [m] Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [mm] 102 550 (107) (265) 100 206 265 244 319 450 270 456 435 450 270 550 550 550 550 279 (278) 266 110 336 266 110 550 (265) 550 550 120 (55) 120 (165) (65) 550 (550) (265) 245 270 427 270 550 550 104 257 (100) 332 450 (265) 550 (265) 550 60 (92) 265 (265) 353 170 265 550 70 170 450 265 Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [m] [400 V, A] [m] [t] 0 2 0 0 (1) 0 0 2 656 — — — 613 734 — 570 — — — — — — — — — — — — 15 — — 9 — — — — — — — — K — — — K — K K Y — — — — — — — — — — — — — — — — H — — — — — H — — — — T — T T — — — — — — — — — — — — — — — — — 19 10 2 2 0 0 0 3 (2) 2 2 0 2 (1) (3) 0 3 4 0 (1) 3 (1) 3 0 1 (1) 0 3 2 455 — — — 727 — — — — 760 — 797 — 753 753 — 659 734 814 1038 808 — 687 — 734 — 0 771 — — 63 A — — 63 A 1500 V, 63 A — — — — — — — — 25 A — — 25 A 25 A 25 A — — — — 1500 V, 63 A — — 25 A — — — — — 230 29 — — — — — — — — 29 — — 12 20 34 — — — — 58 — — — — — K — — K — — — — — — — — — — — — — — K — — — — K — — — — — — — — KY — — — — — — — — — Y — — K — K K KY K Y Y — — K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — H H H H — — — H H H — H — — — H H — — H H — H — — H H H — — — — — — T — — — — — — — — — T — — T T T T T — T T — — T — 22 — — — — — — — — — — — — — — — — — 20 — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — 1 — — — — — — — H — — — Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name LIITE 2 / 18 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length [m] Imatra tavara Imatrankoski Pelkola Imatrankoski-raja Inha Inkeroinen Inkoo Isokyrö Jalasjärvi Jepua JOENSUU Joensuu asema Joensuu Peltola Joensuu Sulkulahti Jokela Joroinen Jorvas Joutseno Juankoski Jutila Juupajoki Juurikorpi Jyväskylä Jämsä Jämsänkoski Järvelä JÄRVENPÄÄ Järvenpää asema Saunakallio Purola Kaipiainen Kaipola Kairokoski Kaitjärvi Kajaani Kaleton Kalkku Kalliovarasto Kalvitsa Kangas Kannelmäki Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [m] [mm] (218) (265) 120 100 110 (99) 172 170 150 (51) (265) 265 550 550, 265 (550) 239 377 265 313 321 550 97 460 124 460 265 550 80 550 160 387 449 387 550 550 122 122 550 345 180 270 393 275 270 550 265, 550 550 350 350 265 226 226 550 Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [m] [400 V, A] [m] [t] (1) 0 0 0 (1) 3 2 2 (1) 0 889 1197 1373 — — 792 243 509 762 825 1500 V, 63 A — — — — — 25 A — — — — 18 — — 42 21 14 — 28 16 — K — — — — — — — — KY K — — K K — K K K — — — — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — H H H — — T T T T T T — T T — Y — — — — — — — — — — — — — — — — — — — 3 0 0 3 0 2 2 0 0 1 0 4 2 0 3 561 621 692 821 — — 811 583 — — 789 796 769 873 630 1500 V, 63 A — — — — — — 25 A — — — 1500 V, 63 A 25 A — — 46 — — — — — — 13 — — — 89 — — 12 — — — — — — — — — — — K — — — K KY — — K — K K — — — Y K — K — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — Y — — — H — — H — H H — — H — H H — H T T T — T — T T — — — T T T T K K K — — — — — — — — — — — — 3 4 2 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 2 — 614 — 770 — — 1110 837 — — — 864 933 — — — — — — — — 1500 V, 63 A — — — — — — 29 — — 19 — 16 — 122 27 100 — — — — K — — — — — — — — — — — — — — — — Y — K — K K Y — K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — H H H — — — — H — — — — — H T T — T T — — T — T — T — — 20, Y — — — — — — — — — — — — 20 — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name Kannonkoski Kannus Karhejärvi Karhukangas Karjaa Karkku Karviainen Kaskinen Kattilaharju Kauhajoki Kauhava KAUKLAHTI Kauklahti asema Mankki Kaulinranta Kauniainen Kauppilanmäki Kausala Keitelepohja Kekomäki Kemi Kemijärvi Kempele Kera KERAVA Kerava asema Kytömaa Kerimäki Kesälahti Keuruu Kiiala Kilo Kilpua Kinahmi Kinni Kirjola Kirkkonummi Kirkniemi Kitee Kiukainen Kiuruvesi LIITE 2 / 19 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [m] [m] [mm] 339 420 265 249 352 250 550 550 450 550 270 126 270 136 550 550, 265 194 204 265 120 120 550 450 216 450 352 450 (119) 224 265, 550 265 550(265) 265 270 392 550 270 108 322 111 49 270 265 265 550 265 550 316 322 550 355 265 126 265 Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [m] [400 V, A] [m] [t] 0 2 0 0 4 1 0 0 0 0 1 — 817 778 840 765 856 745 843 — — 803 — — 25 A — 63 A — — — — — — 13 — 4 — — — — — — — — — — — — — — — — — — — K — K — K — — Y — — K — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — H — — H H — — — — H T — — — T — — T — — T — — — — 20 — — Y — — — — — — — — — — — — — — 3 2 0 3 0 2 0 0 2 1 1 (1) 2 447 — — 269 — — — 949 501 762 — — — — — — — — — 63 A 1500 V, 63 A 25 A — — — — — — — — — 148 6 9 — — — — — — — — — — K — — — — — — K — K — K KY K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — H H — H — H — — H H H H — — — T T — T — T T — — — — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — — 4 0 1 1 1 1 2 0 0 0 0 3 0 1 0 1 — — 398 671 676 — — 750 — 776 — 612 585 660 768 638 25 A — — — — — — 25 A — — — — — 25 A — 25 A — — — — — — — — — — — — — 18 14 80 — — — — — — — — — — — — — — — — — — K — K — — — — — Y K — KY K KY — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — — H — H H H H H — — — — H — H — H — — T T T — — — — — — — T T — T 20, KR — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name LIITE 2 / 20 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length [m] Kivesjärvi Kivistö Kohtavaara Koivu Koivuhovi Koivukylä Kokemäki Kokkola Kolari Kolho Kolppi Kommila Komu Kontiolahti Kontiomäki Koria Korkeakoski Korso Korvensuo Koskenkorva KOTKA Kotka Hovinsaari Kotka tavara Paimenportti Kotka asema Kotkan satama Kotolahti Kotka Mussalo KOUVOLA Kouvola asema Kouvola lajittelu Kouvola Oikoraide Kouvola tavara Kullasvaara Kovjoki Kruunupyy Kuivasjärvi KUOPIO Kuopio asema Kuopio tavara Kurkimäki 292 278 270 249 308 351 120 270 Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [m] [mm] (54) 336 56 (40) 278 270 249 482 451 80 (265) 550 265 (265) 550 550 550 265 550 550 (96) 349 120 (72) 270 (265) 265 550 (265) 550 Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [m] [400 V, A] [m] [t] (1) 2 1 (1) 2 2 3 3 1 1 0 0 0 (1) 3 2 (1) 2 0 0 1118 — — 617 — — 765 829 790 — 765 733 — 577 853 — 747 — — — — — — — — — 25 A 1500 V, 63 A 63 A — — 25 A — 25 A 63 A — — — — — — — — 32 — — 29 40 22 — — — — — 31 — — — — — — — — — — — — — K — — — — K K — K — — — — — — K — — K Y KY Y — Y Y K K — K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — Y — — — — — — H H — H H H H H H — — — — H H — H — — — — — T — — T T T T — T — T T — T — — T — — — — — — — Y — — — — — — Y, KR — — — — — — — — — — — — K — — — — — — — — — — — — 0 0 1 1 1 0 0 865 — — 270 539 1139 1005 63 A — — 63 A 63 A — — 85 — — — 280 — 25 — — — — — — — — — — — K — Y — — — — — — — — — — — Y — — — — H H H — — T T — — T T T — — — Y — — — — — — — — — K Y — KR — — — — — — — Y — — K — K — — — — 53 193 110 265 265 265 230 480 550 7 0 0 0 0 0 0 0 600 992 — 903 1364 757 747 781 1500 V, 63 A 25 A — — — — — — — 175 — 11 — — 49 — — K — — — — — — K — — Y — — K K — — — — — — — — Y — — — — — — — H — — — — — — — — T — T T — T — 90 387 265 4 0 0 273 804 734 63 A 1500 V, 63 A — 130 100 — K — — Y Y K — — — — Y — H — — — T T — — — Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name LIITE 2 / 21 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length [m] Kuurila Kuusankoski Kylänlahti Kymi Kyminlinna Kyrö Kälviä Köykkäri Laajavuori Lahdenperä Lahnaslampi Lahti Laihia Lakiala Lamminkoski Lamminniemi Lapinjärvi Lapinlahti Lapinneva Lappeenranta Lappila Lappohja Lapua Larvakytö Laukaa Laurila Lauritsala Lautiosaari Leinelä Lentoasema Lelkola Lempäälä Leppäkoski Leppävaara Leteensuo Lieksa Lieksan teollisuuskylä Lielahti Lievestuore Liminka Lohiluoma Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length [m] Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [mm] 56 66 120 265 265 550 270 451 201 265 265 300 354 265 430 60 450 60 70 438 265, 550 550 550 265 266 230 266 230 550 550 170 170 550 266 292 550 151 265 (259) (265) 32 0 0 1 2 1 0 0 0 0 0 0 4 1 0 0 0 0 2 0 3 2 1 1 0 0 0 0 0 2 2 0 2 0 4 0 1 0 0 (1) 0 0 Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length [m] [400 V, A] [m] — 811 — 759 — 739 — 763 — 777 — 709 456 733 742 — — 759 — 739 — 748 766 932 — 618 657 — — — 802 772 — — — 677 — 780 824 739 — — 63 A — — — — — — — — 25 A 63 A — — — — — 25 A — 25 A — — — — — — — — — — — — — — — 25 A — — 25 A — — — Y — — — — — — — — — 7 — — — 145 12 — — 60 — — — — — — — — — — — — — — — 24 20 8 23 — — Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [t] — — — — — — — — — — — K — — — — — — — K — — — — — — — — — — — — — — — K — — — — — — Y — — — K — — — — — Y K — — — K K K Y — — K — K — K — — — — — — — — K — — K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — H H H — — — — — — H H — — — — H — H H H H — — — — — H H — H — H — H — — — — — — T — — — T — — — — T T T — — T T T — T — T T — — — T — — — — — — — — T T T T — — — — — — — — — — — — — 20, KR — — — — — — — 22 — — — — — — — — — — — — — — — 20 — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name Lohja Loimaa Louhela Loukolampi Loviisan satama Luikonlahti Luoma Lusto Luumäki Lähdemäki Länkipohja Maanselkä Maaria Madesjärvi Majajärvi Malmi Malminkartano Mankala Markkala Martinlaakso Masala Matkaneva Mattila Meltola Metsäkansa Mikkeli Misi Mommila Muhos Mukkula Murtomäki Mustio Mustolan satama Muukko Muurame Muurola Myllykangas Myllykoski Myllymäki Myllyoja Mynttilä LIITE 2 / 22 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [m] [m] [mm] 252 236 450 236 550 550 216 216 124 265 265 (280) 284 348 284 550 (265) 550 233 267 233 267 550 550 424 120 151 452 352 120 212 550 265 550 265 316 318 265 110 110 216 265 265 0 2 2 0 0 0 2 1 0 0 0 0 0 0 0 2 (2) 2 0 0 2 2 0 0 0 0 3 1 2 2 0 0 0 0 0 0 2 0 2 1 0 0 Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length [m] [400 V, A] [m] 596 783 — 886 683 892 — — 1234 998 799 — 743 774 717 — — 0 753 — — — — — — 760 718 — 670 — — — — 784 841 724 848 — — — — 25 A — — — 25 A — — — — — — — — 25 A — — — — — — — — — — — 25 A 63 A — 25 A — — — — — 25 A — — — — — — 25 — — — 28 — — — 14 — — — — 8 — — — — — — — — — 10 13 5 52 — 24 — — 55 — — — — — — — — — Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [t] — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — K — — — — — — — — — — — — — — K K — — KY KY — — Y — — K — K — — — — — — — — — — K KY K — K K K K Y — — — — — K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — — — H H — — — H H — — — — — — — H H — — H H — — — — H H H H — — — — — — H — H H — — T T — — T T — — T — — — — T — — — — — — — — — T T T T — — T T T T — — — — — T T — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — KR — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name Mynämäki Myyrmäki Mäkkylä Mäntsälä Mänttä Mäntyharju Mäntyluoto Naantali Naarajärvi Nakkila Nastola Niemenpää Niinimaa Niinimäki Niinisalo Niirala Niirala-raja Niittylahti Nikkilä Nivala Nokia Nummela Nuppulinna Nurmes Närpiö Ohenmäki Olli Onttola Orimattila Orivesi Orivesi keskusta Otanmäki Otava Otavan satama Oulainen OULU Oulu Nokela Oulu Oritkari Oulu tavara Oulu asema Oulu Tuira LIITE 2 / 23 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [m] [m] [mm] 231 270 220 (124) 231 288 220 (265) 550 550 550 457 457 550 120 120 550 (42) (265) (30) 97 250 (265) 265 550 210 71 240 205 550 265 273 360 80 550 550 (152) (265) 492 550 450 362 498 550, 265 Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [m] [400 V, A] [m] [t] (1) 2 2 2 0 2 0 0 0 0 2 0 0 0 0 (1) 0 0 (1) 1 1 0 2 2 0 0 0 0 0 3 1 0 (1) 0 3 495 — — 998 553 989 779 393 770 733 — — — 1077 — 987 — 695 — 825 865 328 — 850 — — — — — 765 — — 735 — 864 — — — — — — — — — — — — — — — 25 A — — — 25 A — — — 25 A — — — — — 25 A — — — — 25 A — — — — — 159 — 20 — — — — — — 21 — — — — — 120 — — 50 — — — — 12 — — — — — 80 — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — K — — — — — — — — — — — — — — — K K Y — K — — — K — K K — — — K K K — — — K — — K K — K K — K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — H H H — H — — — — H — — — — — — — — H H — H H — — — — — H H — — — H — — — — T T T T T — — — — — — T T — — T T T — T — — — T T T — T T — T — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — 18 — — — — — 13,7 — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — 0 0 0 3 0 990 — 769 488 759 63 A 63 A 25 A 1500 V, 63 A — — 200 6 — 66 — — — K — — Y — — K — — — — — Y — — — — — — — H — T T T — T — — Y — — — — — — — Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name LIITE 2 / 24 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length [m] Paimio Palopuro Paltamo Pankakoski Parikkala Parkano Parola Patokangas Pello Peltosalmi Peräseinäjoki Pesiökylä Petäjävesi PIEKSÄMÄKI Pieksämäki asema Pieksämäki Temu Pieksämäki lajittelu Pieksämäki tavara Pietarsaari Pihlajavesi Pihtipudas Piikkiö Pikkarala Pitäjänmäki Pohjankuru Pohjois-Haaga Pohjois-Louko Poikkeus Poiksilta Pori Porokylä Porvoo Puhos Puistola Pukinmäki Pulsa Punkaharju Pyhäkumpu Pyhäkumpu erkanemisvaihde Pyhäsalmi Pännäinen Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length [m] Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [mm] 231 265 379 600 192 265 550 550 454 265 (74) 142 (265) 265 332 611 265 99 120 265, 550 270 306 550 240 240 550 251 251 550 118 265 274 279 550 550 201 265 105 450 265 550 294 600 180 274 273 450 Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel [m] [400 V, A] [m] 0 0 1 0 3 3 2 0 1 0 0 (1) 1 763 — 664 — 705 943 923 772 585 — 762 — 762 — — 25 A — 25 A 25 A — — — — — K — Y — — — — — — — — K KY — KY K Y Y K K — K — — — — — — — — — — — — Y — 25 A 25 A — — — — — — — 30 10 31 — 35 — 16 — — — Y — — — 4 0 0 0 0 2 0 0 0 2 0 2 0 0 0 2 0 1 0 2 2 0 1 0 0 1 2 499 947 875 775 706 546 — 303 759 — 301 — — 715 — 733 — — 648 — — 1834 435 366 — 666 750 1500 V, 63 A 63 A — — 25 A — — — — — — — — — — — — — 25 A — — — 25 A — — 25 A — 5 — — — — — — — — — — — — — — — — — 13 — — — — 9 — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y KY — — — — K K — — K — — — K Y K — K — — — K — — K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [t] — — — — — — — H — H H H — H — — — H — — T T — T T T T T T — T — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — H — — — — H — — — H — H — — — H — H — H H — H — — H H — — T T T — T T — — T — — — T T T — T — — — T T — T — — KR — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name LIITE 2 / 25 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length [m] Raahe Raippo Raisio Rajamäki Rajaperkiö Rantasalmi Rasinsuo Ratikylä Rauha Rauhalahti Rauma Raunio Rautaruukki Rautjärvi Rautpohja Rekola Retretti RIIHIMÄKI Riihimäki Arolampi Riihimäki lajittelu Riihimäki tavara Riihimäki asema Riijärvi Riippa Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruha Runni Ruukki Ruusumäki Ryttylä Röyttä Saakoski Saari Saarijärvi Salminen Salo Sammalisto Santala Saunamäki Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length [m] Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [mm] (111) (168) (265) 270 270 121 550 265 392 417 550, 265 443 484 550, 265 36 454 550 550 173 550 (201) (69) (265) (265) 308 550 70 550 171 306 Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [m] [400 V, A] [m] [t] 0 0 (3) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 1 1147 1847 — — 746 784 740 748 791 — 916 759 — 784 — — — 63 A — — — — — — — — — 25 A — — — — — — 53 144 — — — — — — — — 15 — — — — — — — — — — — — — — — — K — — — — — — K — — K — K — K K — Y — — — Y — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — H H T T T T — T — T T T T — T — T — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — 0 0 0 5 0 0 0 0 3 0 1 1 0 2 0 0 (1) (1) 0 3 0 1 0 — 719 997 643 757 968 765 — 731 — — 738 — — — 816 692 — 736 380 — — — — — — 1500 V, 63 A — — — — 1500 V, 63 A — — — — — 25 A 25 A — — — — — — — — — — 26 — — — — 188 — — — — 7 — 5 — 40 — — — — — — — — — — — — — KY — — — — — — — — K — K — — — — — KY — — — K — Y — — K — K K — — K K K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — — — — H — — — — H — H H — H — — H — — H — H — — T T — — — T — T — — T — T T — T T — T — — — — — — Y — — — — 20 — — — — — — — — — — — — — — K K K K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name Savio SAVONLINNA Savonlinna asema Pääskylahti SEINÄJOKI Seinäjoki tavara Seinäjoki asema Selänpää Sieppijärvi Sievi Siikamäki SIILINJÄRVI Siilinjärvi asema Ruokosuo Simo Simpele Sipilä Sisättö Siuntio Siuro Skogby Sköldvik Soinlahti Sorsasalo Sukeva Suolahti Suonenjoki Suoniemi Syrjä Syrjämäki Sysmäjärvi Säkäniemi Sänkimäki Sääksjärvi Taavetti Tahkoluoto Taipale Talviainen Talvivaara Tammisaari TAMPERE LIITE 2 / 26 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [m] [m] [mm] 270 270 550 90 90 550 550 396 459 550, 265 156 360 265 247 (88) 301 (265) 265 112 176 (113) 68 550 (265) 550 181 (80) 250 239 (147) 341 550, 265 (265) 265 80 550 Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [m] [400 V, A] [m] 2 — — — — — — — H — — — 1 1 — 663 — 63 A — — — — — — — — — Y H H — — — — — — 0 4 0 0 0 0 861 478 772 — 743 — 25 A 1500 V, 63 A — — — — 40 65 — — — — — — — — — — K Y — K — — — — — — — — — Y — — — — — H — — — — T T — T — — Y 21 — — — — — — — — — — 2 0 (1) 3 0 0 2 (1) 1 0 0 0 2 (2) 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 702 — 990 796 — 757 513 703 — 945 — — 624 676 822 743 — — — — — — 723 — 829 732 614 — 25 A — — 46 17 — — — — — — — — — — — — 5 — — — — — 18 — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — K — K K — — — K — — K — K K K — — — K — K — — Y — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — H — — H — — H — H — — — — — H — — — — — — — — — — — — H T T — T — — — — — T T T T T T — — — T — T — T T — — T — KR KR — — — — — — — — — — — — 20 — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — 25 A — — — — — 25 A — — 25 A 25 A 25 A — — — — — — — — — — 25 A — — [t] Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name LIITE 2 / 27 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length [m] Tampere tavara Tampere Viinikka Tampere asema Tampere Järvensivu Tapanila Tapavainola Tavastila Tervajoki Tervola Teuva Tikkala Tikkaperä TIKKURILA Havukoski Hiekkaharju Tikkurila asema Tohmajärvi Toijala Toivala Tolsa Tommola Torkkeli TORNIO Tornio asema Tornio-raja Tornio-Itäinen Tuomarila Tuomioja Turenki TURKU Kupittaa Turku asema Turku tavara Turku satama Tuupovaara Tuuri Törmä Törölä Uimaharju Urjala Utajärvi Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length [m] Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [mm] 500 500 550 272 272 550 231 47 171 301 265 265 265 255 320 526 445 550 550 450 450 550 220 220 550 (101) (157) (265) 220 297 222 550 550 170 170 550 420 315 420 466 (200) 304 550 550 (265) 550 66 550 98 550 174 265 300 163 Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [m] [400 V, A] [m] [t] 0 0 5 0 2 0 1 1 2 0 0 0 767 966 693 — — 748 — — 709 — 1029 925 1500 V, 63 A 25 A 1500 V, 63 A — — — — — 25 A 25 A — — 15 134 — — — — — — 11 — — — — K K — — — — — — — — — — Y — — — — — — K K — — Y — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — H — H — H H H — — — T T — — — — — — — T — — 22 — — KR — — — — — — — — — K — — — — — — — — — — 0 3 6 0 4 0 2 0 0 0 — 412 735 690 749 — — 786 — — — — 25 A 25 A — — — — — 30 — — — — — — — — — — — — — — — — — K K K K — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — H H — H — H — — — — T T T T — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — (2) 0 1 2 0 2 321 — — — 940 1204 63 A — — — — — 24 — — — — — K — — — — — K — — — — K — — — — — — — — — — — — — — H H — H T T — — — T — — KR — KR — — — — — — — 2 6 (1) 2 0 1 0 0 1 0 2 632 756 382 421 — — 857 756 805 732 713 — 1500 V, 63 A 25 A 63 A — — — — 25 A — — — — 10 — 14 — — — — 8 25 — K — — — — — — — — — — — KY — K K — — KY — K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — H H — H — H — — H — H — T T — T — — — T — T — — — — — — — — — — K K K K — — — — — — — Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name Utti Uusikaupunki Uusikylä Vaajakoski Vaala Vaarala Vaasa Vahojärvi VAINIKKALA Vainikkala tavara Vainikkala asema Vainikkala-raja Valimo Valkeakoski Valkeasuo Valtimo Vammala Vanattara Vantaankoski Varkaus Vartius Vartius-raja Vasikkahaka Vaskiluoto Vehkala Venetmäki Vesanka Viekki Vierumäki Vihanti Vihtari Viiala Viinijärvi Villähde Vilppula Vinnilä Virkamies Voltti Vuohijärvi Vuojoki Vuokatti LIITE 2 / 28 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [m] [m] [mm] 120 (66) 120 (265) 550 183 236 265 290 550 482 484 550, 265 270 270 (44) 550 (265) 251 251 550 193 180 196 213 550 265 242 242 550 450 58 170 132 120 450 98 170 186 120 112 550 265 550 265 550 550 (110) (141) (265) Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [m] [400 V, A] [m] [t] 0 (1) 2 0 2 0 1 0 — 680 1382 725 1019 — 450 716 — — — — 25 A — 1500 V, 63 A — 101 — 6 14 25 — — — — — — — — — — — — — K K K K — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — — — — H — H — T T T T — T T — — — — — — — — — — — — — — — — — 0 3 0 2 (1) 0 0 3 0 2 2 0 0 0 0 2 0 0 0 0 2 2 2 2 2 1 0 0 0 0 0 (2) 1409 952 — — 346 — 756 843 — — 728 1093 — — — — 825 — — — 698 562 — 641 — 694 — — 761 710 760 627 25 A — — — — — — — — — 63 A 25 A — — — — — — — — — 25 A — 25 A — 25 A — — — — — 25 A 50 — — — 54 — — 128 — — 124 — — — Y — — 5 — 92 — 134 — — — — — — — 15 — — K — — — — — — — — — K — — — — — — — — — — — — — — — — — — K — — Y K — — K K K Y — — KY K — — Y — — K K K Y K — — — K — — — — — KY — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — H — H — — — H — H H — — — — H — — — — H H H H — H — — — — — — T T T — T — T T — — T T T — T — — — — T — T — T — T — — — T — T — — — — — — — — — — KR — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — K K K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name LIITE 2 / 29 (33) Rautatieliikennepaikat/Liikennepaikkatiedot Lyhin laituripituus Kortaste plattformslängden Min. platform length [m] Vuonislahti Vuonos Vuosaari YKSPIHLAJA Ykspihlaja tavara Ykspihlaja väliratapiha Ylistaro Ylitornio Ylivalli Ylivieska Yläkoski Ylämylly Ylöjärvi Ypykkävaara Äetsä Ähtäri Ämmänsaari Äänekoski Pisin laituripituus Längsta plattformslängden Max. platform length Laiturikorkeus Plattformshöjden Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Platform height Number of tracks Design train length with platforms (freight traffic) [m] [mm] 55 265 177 167 265 265 312 480 265 82 224 265 (35) (75) (265) Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Sähkö-virran saanti Tillgång på elström Sivulaituri, suurin pituus Sidoplattform Power supply Side loading platform length Päätylaituri Plattform i ändan av banan End loading platform Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel HenkilöTavaraliikennettä liikennettä Person-trafik Godstrafik Kääntöpöytä tai kolmioraide (KR) Vändskiva eller triangelspår (KR) VAK-ratapihat Passenger traffic Turntable or triangle rail (KR) Rail yard for dangerous goods Freight traffic Bangård för farliga ämnen [m] [400 V, A] [m] [t] 1 0 0 — — 927 — — — — 16 — — — — — — — — — — — — — H — — — T T — — — — — — 0 0 1 1 0 3 0 0 0 0 0 2 0 (2) 767 939 — — 1014 767 — — 712 748 924 614 570 857 — 63 A — 25 A — 63 A — — — — — — 25 A 25 A — — — — — 113 — 77 62 — — — — 14 — — — — — — — — — — — — — — KY KY — — Y KY Y K K K K — K K — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Y — — — — — — — — — — H H — H — — — — — H — — T T — — — T T T T T — — T T — — — — — 20 — — — — — — — — K K — — — — — — — — — — — — Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 30 (33) Rautatieliikennepaikat/Tulossa olevat liikennepaikat Nimi Toinen nimi Lyhenne Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Kauko-ohjaus/ Yksityismanuaalinen raiteita Namn Namn på svenska Förkortning Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Another name Abbr. Commercial name Type Km Hki Section Municipality Traffic control Private sidings Haimoo Hmo 87+700 Hyvinkää–Karjaa Vihti K Honkaranta Hkr 572+882 Iisalmi–Ylivieska Kiuruvesi K Iisalmen kolmioraide Jäniskorpi Ilk 553+399 Iisalmi–Ylivieska Iisalmi K Jnk 586+419 Seinäjoki–Oulu Kannus K Karvoskylä Kvä 662+676 Iisalmi–Ylivieska Nivala K Kiilinkangas Kkg 299+490 Kouvola–Joensuu Lappeenranta K Kuninkaanmäki Knm 38+500 Kerava–Vuosaari Vantaa K Lapinkylä Lpk 19+900 Vantaankoski–Havukoski Vantaa K Latukka Ltk 563+440 Pieksämäki–Kontiomäki Iisalmi K Liminpuro Lmp 864+750 Oulu–Kontiomäki Vaala K Niska Nsk 826+880 Oulu–Kontiomäki Utajärvi K Pappilankangas Pkg 308+633 Kouvola–Joensuu Lappeenranta K Petas Pet 17+170 Vantaankoski–Havukoski Vantaa K Puikkokoski Pui 665+680 Kontiomäki–Vartius-raja Paltamo K Puolukkasuo Puo 23+510 Vantaankoski–Havukoski Vantaa K Rasimäki Rmk 602+460 Pieksämäki–Kontiomäki Kajaani K Raudaskylä Rkä 691+015 Iisalmi–Ylivieska Ylivieska K Ruoneva Rnv Seinäjoki–Oulu Siikajoki K Vantaankoski–Havukoski Vantaa K Seinäjoki–Oulu Kannus K Ruskeasanta Rödsand Rs 28+760 594+018 Saarela Srl Salmenmäki Sal Seinäjoki–Oulu Temmesjoki Tmj Seinäjoki–Oulu Liminka K Tuomaanvaara Tva 682+300 Kontiomäki–Vartius-raja Ristijärvi K K K Tupavuori Tvu 260+100 Kouvola–Joensuu Lappeenranta Tupos Tup 736+500 Seinäjoki–Oulu Kempele K Vkl 22+590 Vantaankoski–Havukoski Vantaa K Yll 268+500 Kouvola–Joensuu Lappeenranta K Viinikkala Yllikkälä Vinikby Vaihtotyömahdollisuus Privata spår- Möjlighet till anläggningar växelarbete Shunting Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 LIITE 2 / 31 Rautatieliikennepaikat/Tulossa olevien liikennepaikkojen tiedot Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laiturikorkeus Namn Kortaste plattformslängden Min. platform length Längsta plattformslängden Max. platform length Plattformshöjden Name [m] [m] Platform height Laituriraiteiden lukumäärä Antal spår med plattform Number of tracks with platforms [mm] Mitoittava Sähkövirran raidepituus (tavara- saanti liikenne) Dimensionerande Tillgång på elström spårlängd (godstrafik) Design train length Power supply (freight traffic) [m] [400 V, A] Sivulaituri, Päätylaituri suurin pituus Kuormauskenttä Nosturi Polttoaine Henkilöliikennettä Tavaraliikennettä Kääntöpöytiä VAK-ratapihat Sidoplattform Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Persontrafik Godstrafik Vändskivor Bangård för farliga ämnen Loading site Crane Fuel Passenger traffic Freight traffic Turntables Rail yard for dangerous goods Plattform i ändan av banan Side loading End loading platform platform length [m] [t] Haimoo Honkaranta Iisalmen kolmioraide Jäniskorpi Karvoskylä Kiilinkangas Kuninkaanmäki Lapinkylä Latukka Liminpuro Niska Pappilankangas Petas Puikkokoski Puolukkasuo Rasimäki Raudaskylä Ruoneva Ruskeasanta 230 230 550 2 K 230 230 550 2 K Saarela Salmenmäki Temmesjoki Tuomaanvaara Tupavuori Tupos Vehkala Viinikkala Yllikkälä Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Namn Name Buslovskaja Haaparanta LIITE 2 / 32 (33) Rautatieliikennepaikat/Ulkomaiset raja-asemat Toinen Lyhenne nimi Namn på Förkortning svenska Kaupallinen nimi Tyyppi Km Hki Rataosuus Kunta Kommersiellt namn Typ Km Hki Banavsnitt Kommun Kauko-ohjaus/ manuaalinen Trafikledning Another Abbr. name Bsl Commercial name Type Km Hki Section Municipality Traffic control 288+000 Vainikkala raja – Viipuri Tornio–raja – Boden Haparanda K Vartius–raja – Kostamus Imatrankoski–raja – Kamennogorsk (Antrea) Niirala–raja – Matkaselkä K Haparan Hpa da Kiv 888+130 Svetogorsk Stg 338+200 Värtsilä Vrs 553+300 Kivijärvi 759+800 K K K Yksityisraiteita Privata spåranläggningar Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växelarbete Private sidings Shunting Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 3/2014 Rautateiden verkkoselostus 2016 Nimi Lyhin laituripituus Namn Kortaste Längsta Plattforms- Antal spår plattforms- plattforms- höjden med längden längden plattform Name Min. platform length [m] Buslovskaja Haaparanta Kivijärvi Svetogorsk Värtsilä Pisin laituri- Laituripituus korkeus Max. platform length [m] Liite 2 / 33 (33) Rautatieliikennepaikat/Ulkomaisten raja-asemien tiedot Platform height [mm] Laituriraiteiden lukumäärä Number of tracks with platforms Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Design train length (freight traffic) [m] Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Päätylaituri Kuormauskenttä Nosturi Tillgång på Sidoplattelström form Plattform i ändan av banan Power supply End loading Loading site Crane platform Side loading platform length [400 V, A] [m] Lastning på Lyftkran samma plan [t] Polttoaine Henkilöliikennettä Tavaraliikennettä Kääntöpöytiä VAKratapihat Bränsle Persontrafik Godstrafik Vändskivor Bangård för farliga ämnen Fuel Passenger traffic Freight traffic Turntables Rail yard for dangerous goods Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 3 / 1 (9) Liikennöimismääräykset … Liikennöimismääräykset valtakunnanrajan ylittämiseen välillä Tornio–Haaparanta JOHDANTO Liite 3 on vanhentunut. Se perustuu Ratahallintokeskuksen (nykyinen Liikennevirasto) ja Banverketin (nykyinen Trafikverket) väliseen sopimukseen. Liite 3 päivitetään kokonaisuudessaan heti, kun sopimus on uusittu. Tähän liitteeseen on päivitetty joitakin termejä ja viitteitä. Alkuperäiset määräykset on laadittu yhteistyössä Ruotsin Banverketin pohjoisen rataalueen ja Suomen Ratahallintokeskuksen kesken. Nykyiset virastot (Trafikverket ja Liikennevirasto) noudattavat näitä määräyksiä, kunnes uusi sopimus ja uudet määräykset tulevat voimaan. Valtakunnanrajalla opastimien HP 6/3 ja T 832 väliin jäävää aluetta kutsutaan ”Yhteiseksi alueeksi”, joka varmistetaan yhdessä Ruotsin ja Suomen liikenteenohjausten kesken. Lähtökohtana pidetään, että yhteisellä alueella liikkuu vain yksi yksikkö kerrallaan lukuunottamatta poikkeustilanteita kuten veturivaurio ja onnettomuus. MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMINEN Näitä määräyksiä on noudatettava valtakunnanrajan ylittävässä liikennöinnissä välillä Tornio–Haaparanta sekä yhteisellä alueella. VIITTEET Ruotsi JvSFS 2008:7 Suomi RVI/363/412/2008 RVI/301/412/2008 RVI/1092/412/2009 RVI/295/411/2008 RVI/1091/412/2009 RVI/1090/412/2009 RVI/725/412/2008 Transportstyrelsen/Handbok JTF/10-Växling Transportstyrelsen/Handbok JTF/3 H – Signaler, system H Junan jarrutuskyky sekä jarrujen tarkastus ja koettelu Liikennöinti ilman JKV-veturilaitetta Liikennöinti ja ratatyö rautatiejärjestelmässä Museoliikenne Rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä Viestintä rautatiejärjestelmässä Tavaravaunujen suurimmasta sallitusta kuormasta, junapainosta ja junan kokoonpanosta Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 3 / 2 (9) Liikennöimismääräykset … MÄÄRITELMÄT Yhteinen alue Alue, joka on yhteisesti varmistettava ruotsalaisen ja suomalaisen liikenteenohjauksen kesken Ruotsin puolella opastimen HP 6/3 ja Suomen puolella raideopastimen T832 välillä. Rajan ylittävä liikennöinti Liikennöinti, joka ulottuu osin tai kokonaan yhteiselle alueelle. Liikennöinti Liikennöinnillä tarkoitetaan ratatyötä ja vaihtotyötä. Lupa Luvalla tarkoitetaan niitä lupia, joiden perusteella liikennöinti voi alkaa. Ruotsalainen liikennöinti Vaihtotyö tai ratatyö, joka alkaa Ruotsista. Suomalainen liikennöinti Vaihtotyö tai ratatyö, joka alkaa Suomesta. YLEISTÄ Määräykset on laadittu sisällöltään samanlaisiksi ruotsin- ja suomenkielellä. Liikennöintiä saa olla yhteisellä alueella vain, jos ruotsalainen ja suomalainen liikenteenohjaus ovat sen yhdessä varmistaneet. Ainoastaan poikkeustapauksissa, kuten veturivaurio tai onnettomuus, sallitaan yhteisellä alueella olevan useampia yksiköitä. Tällaisessa tapauksessa useamman yksikön työskentelystä on sovittava hyvissä ajoin. VALTAKUNNANRAJAN YLITTÄVÄ LIIKENNÖINTI VÄLILLÄ TORNIO–HAAPARANTA Yleistä Liikennöinti katsotaan vaihtotyöksi suomalaisen RVI/1092/412/2009 mukaan, sekä vaihtotyöksi tai pienkonevaihtotyöksi ruotsalaisen JvSFS 2008:7 JTF/10 mukaan. Ilmoitukset ja niiden välittäminen Suomalaisen henkilökunnan on oltava yhteydessä suomalaiseen liikenteenohjaukseen, joka välittää asian ruotsalaiseen liikenteenohjaukseen. Ruotsalaisen henkilökunnan on oltava yhteydessä ruotsalaiseen liikenteenohjaukseen, joka välittää asian suomalaiseen liikenteenohjaukseen. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 3 / 3 (9) Liikennöimismääräykset … Haaparanta–Tornio Ennen kuin ruotsalainen rajanylittävä vaihtotyö suunnassa Haaparanta–Tornio alkaa, on lupa saatava Haaparannan liikenteenohjauksesta. Ennen kuin suomalainen rajanylittävä vaihtotyö suunnassa Haaparanta–Tornio alkaa, on lupa saatava Tornion liikenteenohjauksesta. Ilmoitus vaihtotyön päättymisestä on annettava sille liikenteenohjaukselle, jolta lupa on saatu. Tornio–Haaparanta Ennen kuin suomalainen rajanylittävä vaihtotyö suunnassa Tornio–Haaparanta alkaa, on lupa saatava Tornion liikenteenohjauksesta. Ennen kuin ruotsalainen rajanylittävä vaihtotyö suunnassa Tornio–Haaparanta alkaa, on lupa saatava Haaparannan liikenteenohjauksesta. Ilmoitus vaihtotyön päättymisestä on annettava sille liikenteenohjaukselle, jolta lupa on saatu. RATATYÖ YHTEISELLÄ ALUEELLA Yleistä Suomalainen henkilökunta on yhteydessä suomalaiseen liikenteenohjaukseen, joka välittää mahdolliset ilmoitukset ruotsalaiseen/-lta liikenteenohjaukseen/-lta. Ruotsalainen henkilökunta on yhteydessä ruotsalaiseen liikenteenohjaukseen, joka välittää mahdolliset ilmoitukset suomalaiseen/-lta liikenteenohjaukseen/-lta. Ruotsalainen henkilökunta Lupa ratatyöhön, joka tehdään ruotsalaisella henkilökunnalla yhteisellä alueella, on saatava Haaparannan liikenteenohjaukselta. Ennen kuin lupa annetaan, on Haaparannan liikenteenohjauksen ja Tornion liikenteenohjauksen varmistettava yhteinen alue. Ilmoitus työn päättymisestä tehdään Haaparannan liikenteenohjaukseen. Suomalainen henkilökunta Lupa ratatyöhön, joka tehdään suomalaisella henkilökunnalla yhteisellä alueella, on saatava Tornion liikenteenohjaukselta. Ennen kuin lupa annetaan, on Tornion liikenteenohjauksen ja Haaparannan liikenteenohjauksen varmistettava yhteinen alue. Ilmoitus työn päättymisestä tehdään Tornion liikenteenohjaukseen. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 3 / 4 (9) Liikennöimismääräykset … VIESTINTÄ JA SEN DOKUMENTOINTI Liikenneviestintä Liikenneviestintä ruotsalaisen ja suomalaisen liikenteenohjauksen välillä voidaan tehdä joko ruotsiksi tai suomeksi. Kohdassa 1.5 on käännösluettelo tarvittavista sanoista ja kohdassa 1.6 on esimerkkejä käytettävistä lauseista. Liikenneviestinnässä on sanomat toistettava. Junapäiväkirja Junapäiväkirjaa tulee käyttää liikenteenohjauksessa voimassa olevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. YHTEISEN ALUEEN VARAAMINEN Yhteinen alue varataan yhdessä ruotsalaisen ja suomalaisen liikenteenohjauksen kesken. Ilmoitus yhteisen alueen varaamisen päättymisestä tehdään ruotsalaisen ja suomalaisen liikenteenohjauksen kesken. SUURIN NOPEUS Suurin nopeus ilmenee nopeusmerkeistä. Nopeusmerkit kuvataan kohdassa 1.2. ONNETTOMUUDET Onnettomuus tai sen uhka ilmoitetaan liikenteenohjaukseen. 1.1 OPASTEET JA OPASTIMET Opasteita noudatetaan kuten maiden säännöissä määrätään. Käsiopasteet Ruotsalainen vaihtotyö noudattaa JvSFS 2008:7/10 mukaisia käsiopasteita riippumatta siitä, ollaanko Ruotsin vai Suomen puolella. Suomalainen vaihtotyö noudattaa RVI/1091/412/2009 mukaisia opasteita riippumatta siitä, ollaanko Suomen tai Ruotsin puolella. Opastetta ”Seis” on kuitenkin aina noudatettava riippumatta siitä, käytetäänkö ruotsalaisia tai suomalaisia määräyksiä Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 3 / 5 (9) Liikennöimismääräykset … Suunta Haaparanta–Tornio Suomalaiselta raiteelta, väliopastin (pääraideopastin) 1/6 km 1310.845 ”Seis” ”Liikkuminen sallit- "Liikkuminen sallittu ”Liikkuminen sallittu tu” – tarkista esteettö- – tarkista vaihteet myys” ja esteettömyys” Ruotsalaiselta raiteelta, väliopastin 5/6 km 1310.697 ”Seis” ”Liikkuminen sallittu – tarkista vaihteet ja esteettömyys” Ruotsalainen ja suomalainen raide, väliopastin 6/8 km 1311.006 ”Seis” ”Liikkuminen sallittu ” Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 3 / 6 (9) Liikennöimismääräykset … Yhteinen raide, Tornio T 832, km 886.8 Suunta Tornio–Haaparanta Torniossa ei ole näkyviä opastimia liikennöitäessä Ruotsin suuntaan. Väliopastin 6/3, km 1311.012 ”Seis” ”Liikkuminen sallittu – tarkista vaihteet ja esteettömyys” 1.2 NOPEUSMERKIT RVI/1092/412/2009 mukaisesti Suurin nopeus (esim. nopeus 30 km/h) JvSFS 2008:7/JTF/3 H mukaisesti Suurin nopeus (esim. nopeus 30 km/h) Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 3 / 7 (9) Liikennöimismääräykset … 1.3 ”SEIS”-OPASTEEN ANTAMINEN JvSFS 2008:7/JTF/3 H mukaisesti Tarkoitus: Seis RVI/1092/412/2009 mukaisesti Tarkoittaa: Seis Tarkoittaa: Vaara (hätäpunainen) Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 1.4 ALUEEN KUVAUS HAAPARANTA–TORNIO 1. 5 KÄÄNNÖSLUETTELO Ruotsi Suomi Växling Vaihtotyö Arbete Ratatyö Reserverad zon Varaus Upphävande Peruuttaminen Tågklarerare Junasuorittaja Trafikledning Liikenteenohjaus Station Asema Fara Vaara Stoppsignal Seis-opaste Passage av en signal Opastimen ohittaminen Signal Opastin/Opaste Repetera Toistaa Rätt uppfattat Oikein ymmärretty LIITE 3 / 8 (9) Liikennöimismääräykset … Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 3 / 9 (9) Liikennöimismääräykset … 1.6 ESIMERKKIFRAASEJA Lupapyyntö vaihtotyössä yhteisellä alueella Sve: Tågklareraren _______, reserverad zon Haparanda – Torneå, växling. Fin: Liikenteenohjaus ________, varaus Haaparanta – Tornio välille, vaihtotyö. Lupapyyntö ratatyössä yhteisellä alueella Sve: Tågklareraren __________, reserverad zon Haparanda – Torneå, arbete. Fin: Liikenteenohjaus ________, varaus välille Haaparanta – Tornio, työ. Ilmoitus yhteisen alueen vapautumisesta Sve: Tågklareraren _________, upphävande reserverad zon ____ - _____ Fin: Liikenteenohjaus ______, varauksen peruuttaminen välille________ - _________ Varauspyyntö vaaratilanteessa Sve: Tågklareraren __________, Fara Haparanda – Torneå. Fin: Liikenteenohjaus ________, vaara Haaparanta – Tornio, Lupa seis-opasteen ohittamiseen Haaparannassa Sve: Tågklareraren Haparanda, medgivande att passera signal (ett-sex) och/eller (åttatre) och/eller (sex-åtta) Fin: Liikenteenohjaus Haaparanta, lupa ohittaa opastin (yksi-kuusi) ja/tai (kahdeksankolme) ja/tai ( kuusi-kahdeksan ) Lupa seis-opasteen ohittamiseen Torniossa Sve: Tågklareraren Torneå, växling, medgivande att passera signal (T åtta-tre-två) Fin: Liikenteenohjaus Tornio, vaihtotyö, lupa ohittaa opastin (T kahdeksan-kolme-kaksi ) Oikein ymmärretty Sve: Rätt uppfattat Fin: Oikein ymmärretty Toista Sve: Repetera Fin: Toista Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 4 / 1 (4) Kuormaulottuma Kuormaulottuma Kuormaulottumalla (KU) tarkoitetaan sitä tilaa, jonka sisällä avovaunussa olevan kuorman on pysyttävä vaunun ollessa keskiasennossa suoralla tasaisella raiteella. KU 1800 3000 3400 5300 4600 4370 330 4000 1700 Kuva 1. Kuormaulottuman päämitat. Kuormaulottuman käyttö Kuormaulottuma on voimassa koko rataverkolla myöhemmin esitetyin poikkeuksin. Kuormaulottumaa voidaan käyttää vaunuissa, joiden akseli- tai telikeskiöväli on enintään 17,5 m, ja vaunun kuormausalan pituus akseli- tai telikeskiövälin ulkopuolella enintään 0,2 kertaa vaunun akseli- tai telikeskiöväli. Muissa tapauksissa kuormaus on tutkittava erikseen. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 4 / 2 (4) Kuormaulottuma Jos kuorma voi kuljetuksen aikana siirtyä sivusuunnassa yli kuormaulottuman, kuorman leveyttä on vastaavasti vähennettävä. Jos kuorman siirtyminen kohottaa kuormaa sen joiltakin osin yli kuormaulottuman, kuorman korkeutta on vastaavasti vähennettävä. Kuorman ulottuessa vaunun lattian alapuolelle noudatetaan tältä osin liikkuvan kaluston ulottuman (LKU) määräyksiä tai kuljetus on erikoiskuljetus. Rajoitukset kuormaulottuman käytössä Kuormaulottumaa (KU) rajoittavat sillat ovat rataosuudella Helsinki–Pasila asema–Ilmala ratapiha. Silloilla voimassa oleva kuormaulottuma on merkitty katkoviivalla (------) kuormaulottumapiirrokseen (kuva 1). Useilla teollisuus- yms. raiteilla on kuormaulottumaan nähden rajoituksia, jotka on otettava huomioon paikallisessa liikennöimisessä. Kuormaulottuman ylittävien ajoneuvojen tai muiden kuormayksiköiden kuljetusehdot Kuormaulottuman ylittävät kuorma-autot, niiden perävaunut ja kontit saadaan kuljettaa seuraavassa esitetyillä ehdoilla. Ehdot perustuvat Rautatieviraston määräykseen 1172/300/2006 http://www.trafi.fi. Muut kuormaulottumaa suuremmat kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia. Kuormaus Kuormaulottuman ylittävien ajoneuvojen tai muiden kuormayksikköjen kuormaus saadaan suorittaa, jos ajoneuvon suurin leveys on enintään 2600 mm ja suurin korkeus on enintään 4200 mm, jos lattiakorkeus on 1100 mm. Kuormauksen suurin korkeus kiskon selästä ei saa ylittää 5300 mm ja sivusuuntainen kuormausepätarkkuus saa olla enintään ±100 mm. Kuormauksessa on noudatettava ajoneuvokuljetuksiin tarkoitettujen vaunujen (yhdistettyjen kuljetusten vaunuihin), ajoneuvojen kuormaamisesta tavaravaunuun annettuja kuormausohjeita. Rataosat ja raiteet, joilla kuormaulottuman ylittävien vaunujen kuljettaminen on sallittua Kuormaulottuman ylittäviä ajoneuvoja tai kuormayksikköjä saa kuljettaa taulukoissa 1 ja 2 mainituilla rataosilla taulukon 3 kalustoluokan mukaisesti. Niillä liikennepaikoilla, joita ei ole mainittu taulukoissa eri rataosien kohdalla, saadaan käyttää kaikkia turvalaitosten käyttösäännön mukaisia läpiajettavia junakulkuteitä. Jos taulukossa on mainittu jonkin liikennepaikan kohdalla raide, joka samaa raidenumeroa käyttäen on jaettu eri kirjaimin erotettuihin osiin, raiteen pelkkä numero tarkoittaa kaikkia tällaisia osia. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 4 / 3 (4) Kuormaulottuma Jos näissä kuljetuksissa tarvitaan vaihtotyötä varten sellaisia raiteita, joita tässä ei ole mainittu, ne on määriteltävä paikallisesti ratateknistä asiantuntijaa hyväksi käyttäen. Sähköistetyllä radalla tai sen läheisyydessä tapahtuvasta vaunun kuormaamisesta, tarkastamisesta ja purkamisesta on noudatettava annettuja turvallisuusmääräyksiä. Taulukko 1. Vaunun pituus ≤ 24,0 m I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV XV XVI Vaunun pituus ≤ 24,0 m Helsinki–Kemi–Tornio / Rovaniemi Helsinki–Karjaa–Turku Hanko–Hyvinkää Uusikaupunki–Turku–Toijala (Tampere)–Lielahti–Mäntyluoto / Tahkoluoto / Rauma Seinäjoki–Vaskiluoto Tampere–Jämsä–Pieksämäki Riihimäki–Kouvola–Ämmänsaari Kouvola–Lieksa Pieksämäki–Varkaus–Joensuu Kontiomäki–Oulu Viinijärvi–Siilinjärvi Kouvola–Kotka / Kotka Mussalo Lahti–Loviisan satama Kerava–Hakosilta Luumäki–Vainikkala-raja Taulukko 2. 24,0 m ≤ Vaunun pituus ≤ 26,0 m 24,0 m ≤ Vaunun pituus ≤ 26,0 m XVII Helsinki–Oulu XVIII Riihimäki–Kouvola–Vainikkala-raja XIX Kerava–Hakosilta tyhjänä Kouvola–Pieksämäki Yhdistettyjen kuljetusten vaunukalusto ja nopeus Yhdistettyjen kuljetusten kalusto on jaettu päämittojen perusteella kahteen luokkaan, joille on mainittu sallitut rataosat eri kuljetusväleillä taulukoissa 1 ja 2. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 4 / 4 (4) Kuormaulottuma Taulukko 3. Yhdistettyjen kuljetusten kaluston päämitat. Luokka A B Yhdistettyjen kuljetusten kaluston päämitat Pituus [s] Telikeskiöväli Suurin puskimineen / akseliväli kytkentäpituus (sisimpien enintään pyöräkertojen väli) s ≤ 24,0 m 18,4 m 16,6 m 24,0 m ≤ s ≤ 20,0 m 18,2 m 1 26,0 m Esimerkkivaunu Rbnqss Sdggnqss-w Kuljetusten suurin sallittu nopeus on 120 km/h. Kuljetusten nopeus ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin kuljettamiseen käytetyn vaunun, rataosan tai muuten määrätty suurin sallittu nopeus on. 1 Kun akseliväli ylittää 17,5 m voi siitä aiheutua ongelmia radan turvalaitteissa. Niissä tapauksissa vaunua ei saa kuljettaa kulkutiellä, jota ei ole aiemmin käytetty. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 5 / 1 (2) Aukean tilan ulottuma Aukean tilan ulottuma Aukealla tilan ulottuman sisälle ei saa sijoittaa kiinteitä rakenteita tai laitteita. Aukean tilan ulottuman (ATU) muoto ja mitat suorassa raiteessa, linjalla ja ratapihalla ilmenevät kuvasta 1. Ajojohtorakenteen asennustilan ja veturin virroittimen läpikulkutilan sähköistetyillä radoilla osoittaa murtoviiva D–E–F–G–H–L. ATUn levitykset kaarteissa, rajoitukset ja muut tarkemmat ohjeet on esitetty julkaisussa ”Ratatekniset ohjeet” (RATO) kohdassa 2 ”Radan geometria”. PÄÄRAITEELLA 1600 SIVURAITEELLA 1600 400 400 F G 300 H 300 E 1850 375 L 1850 2500 1920 1920 1200 1800 1600 1420 R2 R1 762 2700 762 90 200 265 550 k.s.k. 1000 4700 2200 k=50 NORMAALISTI SÄHKÖISTYKSEN VAATIMA, MÄÄRITELLÄÄN TAPAUSKOHTAISESTI: 7000 KUN V>160 KM/H,6750 KUN V<160 KM/H 5600 4250 1100 950 375 100 D 2700 rajaviiva aukean tilan ulottumalle rajaviivan yläpuolella sallitaan vain vaihteiden ja turvalaitteiden osia, tasoristeysten päällysteitä yms. u+ G= laippauran levitys kaarteessa sähköistetyt ja sähköistettävät raiteet alue, johon saa asentaa vain radan merkkejä ja opastimia Kuva 1. ATUn päämitat. 762 LAIPPAURA 50 50 50 u m in =41 170 MIN 38 rajaviivan yläpuolella ei sallita rataan kuulumattomia perustuksia, köysiä, putkijohtoja, kaapeleita ym. u+ G Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 5 / 2 (2) Aukean tilan ulottuma Todellinen läpikulku-ulottuma ATUa on noudatettava rakennettaessa ja asennettaessa uusia rakenteita ja laitteita raiteen läheisyyteen. ATU tai poikkeukset siitä muodostavat erikoiskuljetuksia silmällä pitäen ns. todellisen käytettävissä olevan aukean tilan ulottuman eli läpikulkuulottuman. Tiedot läpikulku-ulottumasta pidetään rataosittain koottuna ja sitä tarkistetaan jatkuvasti kunnossapitäjien toimesta. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 6 / 1 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Ratojen päällysrakenneluokat, päällysrakenneluokista johdetut EN-rataluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla Ratojen jako luokkiin Radat jaetaan päällysrakenteen mukaan luokkiin seuraavasti: Taulukko 1. Ratojen jako luokkiin. Luokat Liikennevirasto Päällysrakenne Rataluokka Kiskot Ratapölkyt Tukikerros päällysrakenneluokka SFS-EN 15528 A C4 K30, K33 puu raidesora tai vastaava B1 D4 K43, 54 E1, puu raidesora tai vastaava K60, 60 E1 B2 D4 K43, K60 puu, betoni raidesepeli C1 D4 /E4 54 E1 puu, betoni ennen 1987 valmistunut raidesepeli C2 D4/E4 54 E1 betoni 1987 ja jälkeen valmistunut raidesepeli D D4/E4 60 E1/60E2 betoni raidesepeli Päällysrakenneluokan raja on liikennepaikan asemarakennuksen keskikohdalla, ellei kilometri-merkinnällä ole ilmoitettu muuta kohtaa. Rataosien päällysrakenneluokat on lisäksi esitetty kuvassa 1. Kunnossapitäjän vastuu Kunnossapitäjällä on oikeus rajoittaa sallittuja akselipainoja ja nopeuksia radan kunnon mukaisiksi. 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 6 / 2 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Taulukko 2. Pääratojen päällysrakenneluokat, päällysrakenneluokista johdetut EN-rataluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla. Rataosa Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN Helsinki–Turku satama Helsinki asema–km 25,2 km 25,2–km 29,0 km 29,0–Kirkkonummi Kirkkonummi–km 41,4 km 41,4–Siuntio D C1 D D C1 D4 D4 D4 D4 D4 120 120 120 160 160 120 120 120 180 180 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 100 100 100 100 100 – – – – – Siuntio–km 55,8 km 55,8–km 59,2 D C1 D4 D4 160 160 180 180 120 120 120 120 100 100 – – km 59,2–km 75,4 km 75,4–km 80,4 km 80,4–Karjaa Karjaa–km 96,6 km 96,6–km 103,6 km 103,6–km 119,2 km 119,2–km 121,3 km 121,3–km 126,0 km 126,0–km 130,8 km 130,8–km 152,0 km 152,0–km 158,0 km 158,0–km 193,4 km 193,4–Turku asema D C1 D D C1 C2 D C1 D D C1 C1 D D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 160 160 160 160 160 160 160 160 160 160 160 160 160 180 180 180 200 180 200 200 180 180 200 200 180 180 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 – – – – – – – – – – – – – 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa Turku asema–Turku satama LIITE 6 / 3 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN C1 D4 40 40 40 40 40 – D D4 120 120 – – – – Hyvinkää–km 133,1 km 133,1–Kirkniemi C1 D D4 D4 80 80 80 80 80 80 80 80 80 80 – – Kirkniemi–km 152,2 km 152,2–Karjaa D C1 E4 E4 80 80 80 80 80 80 80 80 80 80 80 60 D C1 B1 E4 E4 D4 120 60 35 120 60 35 120 60 35 120 60 35 100 60 35 100 60 35 C1 B1 D4 D4 60 60 60 60 60 60 60 60 60 50 – – C1 B1 D4 D4 – – – – 30 30 30 30 30 30 – – Huopalahti–Tikkurila Huopalahti–Havukoski Hyvinkää–Karjaa Karjaa–Hanko Karjaa–km 205,7 km 205,7–Hanko-Pohjoinen Hanko-Pohjoinen–Hanko asema Turku–Uusikaupunki Turku asema–Raisio (km 207,4) Raisio (km 207,4)– Uusikaupunki Uusikaupunki–Hangonsaari Uusikaupunki–km 269,01 km 269,0–Hangonsaari1 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa Raisio–Naantali LIITE 6 / 4 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN B1 D4 50 50 50 50 50 – D D4 80 80 80 80 80 – D E4 160 160 120 120 100 100 D E4 160 160 120 120 100 100 D E4 120 120 120 120 100 100 D E4 120 120 120 120 100 100 D E4 200 200 120 120 100 100 D E4 200 200 120 120 100 100 D E4 120 120 120 120 100 100 D E4 120 120 120 120 100 100 D E4 120 120 120 120 100 100 D E4 200 200 120 120 100 100 D E4 200 200 120 120 100 100 Helsinki–Riihimäki Helsinki asema–Pasila asema Pasila asema–Tikkurila asema läntisin raide Pasila asema–Tikkurila asema läntinen keskiraide Pasila asema–Tikkurila asema itäinen keskiraide Pasila asema–Tikkurila asema itäisin raide Tikkurila asema–Kerava asema läntisin raide Tikkurila asema–Kerava asema läntinen keskiraide Tikkurila asema–Kerava asema itäinen keskiraide Tikkurila asema–Kerava asema itäisin raide Kerava asema–Kytömaa läntisin raide Kerava asema–Kytömaa läntinen keskiraide Kerava asema–Kytömaa itäinen keskiraide 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa Kerava asema–Kytömaa itäisin raide Kytömaa–Kyrölä Kyrölä–Purola läntinen raide Kyrölä–Purola keskiraide Kyrölä–Purola itäinen raide Purola–Riihimäki asema LIITE 6 / 5 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN D D E4 E4 120 200 120 200 120 120 120 120 100 100 100 100 D E4 200 200 120 120 100 100 D E4 200 200 120 120 100 100 D D E4 E4 120 200 120 200 120 120 120 120 100 100 100 100 D E4 200 220 120 120 100 100 Kytömaa–Sköldvik D D4 80 80 80 80 80 – Olli–Porvoo2 A C4 35 50 35 – – – Kerava–Vuosaari D E4 – – 80 80 80 80 D E4 200 200 120 120 100 100 D E4 200 200 120 120 100 100 Kerava–Hakosilta Kytömaa–Hakosilta Kerava–Sköldvik Riihimäki–Tampere Riihimäki asema–Sääksjärvi Sääksjärvi–Tampere tavara läntinen raide 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa LIITE 6 / 6 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN Sääksjärvi–Tampere tavara keskiraide Sääksjärvi–Tampere tavara itäinen raide Tampere tavara–Tampere asema D E4 200 200 120 120 100 100 D D E4 E4 100 200 100 200 100 120 100 120 100 100 100 100 Toijala–Turku Toijala–km 264,7 km 264,7–Turku asema D D D4 D4 140 120 140 120 120 120 120 120 100 100 – – Toijala–Valkeakoski C1 D4 50 50 50 50 50 – D D E4 D4 120 200 120 200 120 120 120 120 100 100 80 – D D4 200 200 120 120 100 – Tampere–Seinäjoki Tampere asema–Lielahti Lielahti–Pohjois-Louko Pohjois-Louko–Seinäjoki asema läntinen raide Pohjois-Louko–km 343,2 itäinen raide km 343,2–Seinäjoki asema itäinen raide D D4 160 160 120 120 100 – D D4 130 160 120 120 100 – Lielahti–Kokemäki D E4 140 140 120 120 100 100 Kokemäki–Pori 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa LIITE 6 / 7 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN Kokemäki–Harjavalta Harjavalta–Pori D D D4 E4 140 140 140 140 120 120 120 120 100 100 – 100 Pori–Mäntyluoto C1 E4 70 70 70 70 70 50 Mäntyluoto-Tahkoluoto1 B2 D4 - - 50 50 50 - Kokemäki–Rauma D E4 100 100 100 100 100 80 Pori–Aittaluoto1 B1 D4 – – 20 20 20 – Niinisalo–Parkano–Kihniö Parkano–Kihniö A C4 30 30 30 30 – – Seinäjoki–Vaasa C2 D4 120 120 120 120 100 – Seinäjoki–Kaskinen3 Seinäjoki–km 452,0 km 452,0–km 513,8 km 513,8–km 514,6 km 514,6–Kaskinen B1 B1 B1 B1 D4 D4 D4 D4 80 60 30 60 80 60 30 60 80 60 30 60 60 50 30 50 50 40 30 40 – – – – Seinäjoki–Oulu Seinäjoki asema–km 435,3 D D4 200 200 120 120 100 – 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa LIITE 6 / 8 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN km 435,3–Lapua Lapua–km 459,0 km 459,0–km 467,5 km 467,5–km 482,8 km 482,8–km 507,8 km 507,8–km 519,2 km 519,2–km 524,6 km 524,6–km 529,3 D D D D D D D D D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 160 160 200 190 200 180 190 200 200 200 200 200 200 200 200 200 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 100 100 100 100 100 100 100 100 – – – – – – – – km 529,3–km 550,5 km 550,5–km 553,1 km 553,1–Ylivieska Ylivieska–km 634,3 km 634,3–km 637,4 km 637,4–Kangas Kangas–km 646,7 km 646,7–km 650,2 km 650,2–km 652,4 km 652,4–km 653,9 km 653,9–Oulainen Oulainen–km 675,2 km 675,2–Tuomioja Tuomioja–Ruukki Ruukki–km 723,0 km 723,0–Liminka D C2 D D D D D D D D D D D D D D D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 170 70 140 120 160 160 120 160 150 130 200 160 200 140 200 170 200 70 140 160 190 200 160 200 200 170 200 200 200 190 200 200 120 70 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 70 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 100 70 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 – – – – – – – – – – – – – – – – 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa LIITE 6 / 9 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN Liminka–Oulu asema D D4 140 140 120 120 100 – Pännäinen–Pietarsaari C2 D4 60 60 60 60 60 – Pietarsaari–Alholma1 B1 D4 – – 35 35 35 – Kokkola–Ykspihlaja Kokkola–Ykspihlaja väliratapiha B1 D4 35 35 35 35 35 – Tuomioja–Raahe C2 D4 80 80 80 80 80 – Raahe–Rautaruukki1 C2 D4 – – 35 35 35 – Riihimäki–Kouvola Riihimäki asema–Hakosilta Hakosilta–Lahti Lahti–Kouvola asema D D D D4 E4 E4 140 160 200 140 200 200 120 120 120 120 120 120 100 100 100 – 80 100 Kouvola–Kuusankoski Kouvola asema–Kuusankoski C1 D4 50 50 50 50 50 – Lahti–Heinola B1 D4 60 60 60 60 50 – Lahti–Loviisan satama B1 D4 60 60 60 60 50 – 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa Lahti–Mukkula1 LIITE 6 / 10 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN B1 D4 – – 35 35 35 – Kouvola–Kotka Kouvola tavara–Juurikorpi läntinen raide Kouvola Oikoraide–Inkeroinen itäinen raide Inkeroinen–Juurikorpi itäinen raide Juurikorpi–Paimenportti Paimenportti–Kotka asema D D4 120 120 120 120 100 – C1 D4 120 120 120 120 100 – D D C1 D4 D4 D4 120 120 80 120 120 80 120 120 80 120 120 80 100 100 80 – – – Kotka asema–Kotkan satama C1 D4 35 35 35 35 35 – Kotka Hovinsaari–Kotka Mussalo C1 D4 50 50 50 50 50 – Juurikorpi–Hamina C1 D4 100 100 100 100 100 – Kouvola–Joensuu Kouvola asema–Luumäki Luumäki–km 395,5 km 395,5–Säkäniemi Säkäniemi–Joensuu Sulkulahti Joensuu Sulkulahti–Joensuu asema D D C2 D C1 E4 D4 D4 D4 D4 200 140 140 140 90 200 140 140 140 90 120 120 120 120 90 120 120 120 120 90 100 100 100 100 90 100 – – – – 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa LIITE 6 / 11 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN Luumäki–Vainikkala-raja D E4 140 140 120 120 100 80 Lappeenranta–Mustolan satama1 C1 D4 – – 50 50 50 – Imatra tavara–Imatrankoski-raja D D4 50 50 50 50 50 – Niirala-raja–Säkäniemi D D4 100 100 100 100 100 – Joensuu–Ilomantsi Joensuu Sulkulahti–Heinävaara Heinävaara–km 660,4 km 660,4–km 664,1 km 664,1–km 678,4 km 678,4–km 683,8 km 683,8–km 687,9 km 687,9–km 692,5 km 692,5–Ilomantsi B2 A B1 A B1 A B1 A D4 C4 C4 C4 C4 C4 C4 C4 60 50 50 50 50 50 50 50 60 50 50 50 50 50 50 50 60 50 50 50 50 50 50 50 60 40 40 40 40 40 40 40 60 – – – – – – – – – – – – – – – Joensuu–Kontiomäki Joensuu asema–Uimaharju Uimaharju–Lieksa Lieksa–Nurmes Nurmes–Porokylä (km 787,9) C2 C2 B2 B2 D4 D4 D4 D4 120 100 110 80 120 100 110 80 120 100 110 80 120 100 90 80 100 100 80 80 – – – – 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa LIITE 6 / 12 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN Porokylä (km 787,9)–km 807,5 km 807,5–km 809,2 km 809,2–km 810,2 km 810,2–km 813,7 km 813,7–Vuokatti Vuokatti–Kontiomäki C2 C2 B2 C2 C2 B1 D4 D4 D4 D4 D4 D4 80 60 60 60 80 80 80 60 60 60 80 80 80 60 60 60 80 80 80 60 60 60 80 60 80 60 60 60 80 50 – – – – – – Lieksa–Pankakoski1 A C4 – – 30 30 20 – Vuokatti–Lahnaslampi1 B2 D4 – – 50 50 50 – Kouvola–Pieksämäki Kouvola asema–km 245,9 km 245,9–Otava Otava–Pieksämäki asema D D D D4 D4 D4 140 160 140 140 200 140 120 120 120 120 120 120 100 100 100 – – – Mynttilä–Ristiina A C4 50 50 50 35 20 – D C2 D D C2 D4 D4 D4 D4 D4 140 50 120 140 140 140 50 120 140 140 120 50 120 120 120 120 50 120 120 120 100 50 100 100 100 – – – – – Pieksämäki–Kontiomäki Pieksämäki asema–Kuopio km 464,3 Kuopio km 464,3–Kuopio km 466,0 Kuopio km 466,0–Toivala Toivala–Iisalmi Iisalmi–Murtomäki 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa LIITE 6 / 13 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN Murtomäki–Kajaani Kajaani–Kontiomäki C1 C1 D4 D4 140 140 140 140 120 120 120 120 100 100 – – Suonenjoki–Yläkoski1 B1 D4 – – 35 35 35 – Murtomäki–Otanmäki1 A C4 – – 50 40 – – Murtomäki–Talvivaara C2 D4 80 80 80 80 80 – Kajaani–Lamminniemi1 B1 D4 – – 35 35 35 – Pieksämäki–Joensuu Pieksämäki–Varkaus Varkaus–Joensuu asema C2 C2 D4 D4 120 120 120 120 120 120 120 120 100 100 – – Varkaus–Kommila B2 D4 50 50 50 50 50 – Huutokoski–Rantasalmi C2 D4 80 80 80 80 80 – D4 110 110 110 90 80 – D4 100 100 100 100 100 – Savonlinna–Parikkala3 Savonlinna asema–Parikkala Siilinjärvi–Viinijärvi 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 B2 C2 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa LIITE 6 / 14 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN B2 D4 – – 35 35 35 – D E4 140 140 120 120 100 100 C2 E4 140 140 120 120 100 80 D E4 140 140 120 120 100 80 C2 D D C1 D C1 D E4 E4 D4 D4 D4 D4 D4 140 120 160 160 160 160 160 140 140 160 160 160 160 160 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 100 100 100 100 100 100 100 80 80 – – – – – Jämsä–Kaipola1 B1 E4 – – 50 50 50 50 Orivesi–Seinäjoki Orivesi–Haapamäki Haapamäki–Pihlajavesi Pihlajavesi–Seinäjoki B1 C2 B1 D4 D4 D4 100 100 100 100 100 100 100 100 100 70 100 60 50 100 50 – – – Sysmäjärvi–Vuonos1 Tampere–Jyväskylä Tampere Järvensivu–Orivesi pohjoinen raide Tampere Järvensivu–km 205,0 eteläinen raide km 205,0–km 208,0 eteläinen raide km 208,0–Orivesi eteläinen raide Orivesi–Jämsänkoski Jämsänkoski–km 308,2 km 308,2–km 312,6 km 312,6–km 329,7 km 329,7–km 332,8 km 332,8–Jyväskylä 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa LIITE 6 / 15 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN Vilppula–Mänttä B1 D4 50 50 50 50 50 – Haapamäki–Jyväskylä B1 D4 100 100 100 70 50 – Jyväskylä–Pieksämäki asema C1 D4 140 140 120 120 100 – Jyväskylä–Äänekoski C1 D4 100 100 100 100 100 – Äänekoski–Haapajärvi Äänekoski–Saarijärvi Saarijärvi–Haapajärvi C2 A D4 C4 80 60 80 60 80 60 80 40 80 – – – Iisalmi–Ylivieska Iisalmi–km 555,8 km 555,8–km 613,1 km 613,1–km 699,0 km 699,0–Ylivieska C1 D C2 D D4 D4 D4 D4 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 100 100 100 100 – – – – Pyhäkumpu erk.vh–Pyhäkumpu B1 D4 35 35 35 35 35 – Oulu–Laurila Oulu asema–Laurila C2 D4 140 140 120 120 100 – Jyväskylä–Pieksämäki 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa LIITE 6 / 16 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN Kemi–Ajos1 Kemi–Ajos km 861,8 Ajos km 861,8–km 863,5 Ajos km 863,5–867,1 B1 C2 B1 D4 D4 D4 – – – – – – 50 50 50 50 50 50 50 50 50 – – – Laurila–Tornio-raja Laurila–Tornio asema Tornio asema–Tornio-raja C2 C1 D4 D4 120 40 120 40 120 40 120 40 100 40 – – Tornio–Röyttä1 Tornio asema–Röyttä B1 D4 – – 50 50 50 – Tornio–Kolari Tornio asema–km 886,1 km 886,1–Kolari B2 D D4 D4 80 100 80 100 80 80 80 80 80 80 – – Laurila–Koivu Koivu–Rovaniemi Rovaniemi–Misi D D C2 D4 D4 D4 140 120 100 140 120 100 120 120 100 120 120 100 100 100 100 – – – Misi–km 1037,1 km 1037,1–Kemijärvi C1 B1 D4 D4 100 100 100 100 100 100 100 60 100 50 – – Kemijärvi–Patokangas C2 D4 50 50 50 50 50 – Laurila–Kemijärvi 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Rataosa LIITE 6 / 17 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Luokka Liikennevirasto SFS–EN 15528 Henkilöjunat veturijunat moottorijunat Tavarajunat ≤160 kN 160 ≤ 200 kN 200 ≤ 225 kN 225 ≤ 250 kN Oulu–Kontiomäki Oulu Nokela–km 775,9 km 775,9–km 787,4 km 787,4–km 794,5 km 794,5–km 796,5 km 796,5–km 809,3 km 809,3–Utajärvi Utajärvi–km 835,5 C1 C1 C1 C1 C1 C1 C1 D4 D4 D4 D4 D4 D4 D4 120 140 120 130 130 120 140 120 140 120 130 130 120 140 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 100 100 100 100 100 100 100 – – – – – – – 835,5–km 878,2 km 878,2–km 879,6 km 879,6–km 893,7 km 893,7–Paltamo Paltamo–Kontiomäki D D D D D D4 D4 D4 D4 D4 140 120 140 120 140 140 120 140 120 140 120 120 120 120 120 120 120 120 120 120 100 100 100 100 100 – – – – – Kontiomäki–Ämmänsaari A C4 50 50 50 40 – – Kontiomäki–Vartius-raja Kontiomäki–km 662,2 km 662,2–Vartius-raja C1 C2 D4 D4 80 80 80 80 80 80 80 80 80 80 – – 1 Liikennöinti sallittu ainoastaan vaihtotyönä 2 Museorata 3 Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 12 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 6 / 18 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Sallittu nopeus vaihteissa ja raideristeyksissä Taulukko 3. Sallittu nopeus vaihteissa ja raideristeyksissä. Päällysrakenneluokka A B1 B2 C1 C2 D 100 100 100 100 100 90 901 110 110 110 110 110 90 901 180 180 140 160 120 90 901 200 200 140 160 120 90 901 200 220 140 160 120 90 901 Suora raide Yksinkertaiset vaihteet, 60 E 1 lyhyet Yksinkertaiset vaihteet, 60 E 1 pitkät Yksinkertaiset vaihteet, 54 E 1 pitkät Yksinkertaiset vaihteet, muut Kaksoisvaihteet Risteysvaihteet Raideristeykset Poikkeava raide Lyhyet vaihteet R = 165 m Lyhyet vaihteet Lyhyet vaihteet, kun akselipaino on yli 225 kN Pitkät vaihteet R = 500 m R = 530 m R = 900 m, akselipaino enintään 225 kN R = 900 m, akselipaino yli 225 kN R = 1600 m R = 2500 m R = 3000 m Varmuuslukituksesta riippumaton vaihde Suora ja poikkeava raide 1 Merkitty nopeusmerkein 70 — 70 70 70 35 351 201 35 201 35 201 35 201 35 201 35 201 35 — 10 20 20 20 35 — 70 — — — — — — 70 80 — — — — — 70 80 — — — — 60 — 80 60 110 140 — 60 — 80 60 110 140 — 60 — 80 60 110 140 160 301 301 301 301 301 301 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 6 / 19 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Päällysrakenneluokka ei sähköistetty sähköistetty kiskotus pölkyt Överbyggnadklass icke-elektrifierad elektrifierad räler sliprar Superstructure Category non-electrified electrified rails sleepers tukikerros ballast ballast raidesora tai vastaava ballastgrus eller motsvarande gravel or equivalent puu trä wooden A K30, K33 B1 K43, puu K60, trä K54 E1, wooden 60 E1 B2 K43, K60 raidesora tai vastaava ballastgrus eller motsvarande gravel or equivalent puu, betoni raidesepeli trä, betong makadamballast wooden, concrete railway ballast C1 54 E1 puu, betoni raidesepeli trä, betong makadamballast wooden, concrete railway ballast < 1987 C2 54 E1 betoni betong concrete > 1987 raidesepeli makadamballast railway ballast betoni betong concrete raidesepeli makadamballast railway ballast 60 E1, 60 E2 D Kolari Kemijärvi Rovaniemi Tornio Laurila Kemi Oulu Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic Pesiökylä Raahe Vartius Rakenteilla Under byggnad Under construction Kontiomäki Kajaani Ylivieska Kokkola Murtomäki Talvivaara Pietarsaari Nurmes Iisalmi Vaasa Siilinjärvi Kuopio Saarijärvi Äänekoski Seinäjoki Kaskinen Haapamäki Kerava Joensuu Säkäniemi Pieksämäki Niirala Jyväskylä Parkano Savonlinna Kehärata Ringbanan Ring rail line L e n to ke n ttä Flyg p la ts Airp o rt Pori Parikkala Tampere Kivistö Rauma Lahti Uusikaupunki Pasila Kerava Vuosaari Nordsjö Karjaa HELSINKI Rataosien päällysrakenneluokat. Kouvola Riihimäki Hyvinkää Naantali Turku Leppävaara Huopalahti Imatra Toijala Tikkurila Vantaankoski Kuva 1. Mikkeli Orivesi Hanko Loviisa Porvoo Sköldvik Vuosaari Helsinki Hamina Kotka Vainikkala Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 6 / 20 (20) Ratojen päällysrakenneluokat … Pääratojen kunnossapitotaso Ratojen kunnossapidon perusteina käytettävät pääratojen kunnossapitotasot on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Pääratojen kunnossapitotasot. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Sähköistys Sähköistetyt radat Helsinki asema–Turku satama Huopalahti–Havukoski Helsinki asema–Riihimäki asema Kytömaa–Hakosilta Kerava–Sköldvik Riihimäki asema–Tampere asema Toijala–Turku tavara Tampere asema–Seinäjoki asema Lielehti–Kokemäki Kokemäki–Pori Kokemäki–Rauma Seinäjoki asema–Oulu asema Oulu Nokela–Oulu Oritkari Tuomioja–Raahe Raahe–Rautaruukki Riihimäki asema–Kouvola asema Kouvola asema–Kuusankoski Kouvola–Kotkan satama Kotka Hovinsaari–Kotka Mussalo Juurikorpi–Hamina Kouvola asema–Joensuu asema Luumäki–Vainikkala raja Kouvola asema–Pieksämäki asema Pieksämäki asema–Kontiomäki Tampere–Jyväskylä Jyväskylä–Pieksämäki asema Oulu asema–Laurila Laurila–Rovaniemi Oulu Nokela–Kontiomäki Kontiomäki–Vartius Kerava–Vuosaari Murtomäki–Talvivaara Kokkola–Ykspihlaja Seinäjoki–Vaasa Rovaniemi–Kemijärvi Kemijärvi–Patokangas Pietarsaari-Pännäinen Sähköistetyt rataosuudet on lisäksi esitetty kuvassa 1. LIITE 7 / 1 (2) Sähköistys Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 7 / 2 (2) Sähköistys Sähköistetty Elektrifierad Electrified Kolari Sähköistys rakenteilla Elektrifiering under byggnad Electrification under construction Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic Kemijärvi Rovaniemi Tornio Patokangas Kemi Museorata Museibana Museum line Oulu Pesiökylä Raahe Vartius Kontiomäki Kajaani Ylivieska Kokkola Murtomäki Pietarsaari Iisalmi Vaasa Kuopio Seinäjoki Äänekoski Kaskinen Jyväskylä Joensuu Pieksämäki Niirala Parkano Mikkeli Pori Kerava Parikkala Tampere Rauma Imatra Toijala Kehärata Ringbanan Ring Rail Line Lahti Lentokenttä Kivistö Uusikaupunki Riihimäki Hyvinkää Naantali Turku Kouvola Vainikkala Tikkurila Vantaankoski Hamina Loviisa Kotka Porvoo Sköldvik Kerava Karjaa Helsinki Hanko Leppävaara Huopalahti Pasila HELSINKI Kuva 1. Rataosien sähköistys. Vuosaari Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 8 / 1 (9) Turvalaitejärjestelmät Turvalaitejärjestelmät Rataosuuksilla käytössä olevat turvalaitejärjestelmät on esitetty tämän liitteen kuvissa. Suojastetut radat Helsinki asema–Turku satama Huopalahti–Havukoski Hyvinkää–Hanko Helsinki asema–Riihimäki asema Kytömaa–Hakosilta Kerava–Sköldvik Riihimäki asema–Tampere asema Toijala–Turku tavara Tampere asema–Seinäjoki asema Lielahti–Kokemäki Kokemäki–Mäntyluoto Kokemäki–Rauma Seinäjoki asema–Oulu asema Kokkola–Ykspihlaja väliratapiha Tuomioja–Raahe raiteet 001 ja 002 Riihimäki asema–Kouvola asema Kouvola–Kymi raide 001–(Kotka) Juurikorpi–(Hamina) Kouvola–Imatra tavara raiteet 601-613– (Joensuu) Luumäki–Vainikkala Kouvola asema–Pieksämäki asema Pieksämäki asema–Kuopio asema– Iisalmi Tampere Järvensivu–Jyväskylä Jyväskylä–Pieksämäki asema Oulu asema–Laurila Laurila–Tornio raiteet 721, 722, 732, 741 ja 742 Oulu Nokela–(Kontiomäki) Säkäniemi–(Niirala) Turku asema–Uusikaupunki Kerava–Vuosaari Kemijärvi–Patokangas Kaksi- tai useampiraiteiset molempiin suuntiin suojastetut rataosuudet Helsinki asema–Kirkkonummi Huopalahti–Havukoski Helsinki asema–Lielahti Kytömaa-Hakosilta Pohjois–Louko-Ruha Riihimäki asema–Luumäki Tampere Järvensivu–Orivesi Kokkola-Karhukangas Suojastetut rataosuudet ja rataosuudet, joille suojastus on rakenteilla, on esitetty kuvassa 1. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Suojastettu rataosa Linje med linjeblockering Line with a section blocking system LIITE 8 / 2 (9) Turvalaitejärjestelmät Kolari ( ) = liikennepaikka ei kuulu suojastettuun rataan Trafikplatsen omfattas inte av linjeblockeringen Station without a section blocking system Rakenteilla Under byggnad Under construction Kemijärvi Rovaniemi Tornio Kemi Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic Oulu Pesiökylä Raahe Museorata Museibana Museum line Vartius (Kontiomäki) Kajaani Ylivieska Kokkola Murtomäki Pietarsaari Iisalmi Vaasa Kuopio Seinäjoki Äänekoski Kaskinen Jyväskylä (Joensuu) Pieksämäki Niirala Parkano Mäntyluoto Pori Mikkeli Kerava Parikkala Tampere Rauma Imatra Toijala Lahti Kehärata Lentokenttä Ringbanan Ring Rail Line Flygplats Airport Luumäki Kivistö Uusikaupunki Riihimäki Hyvinkää Naantali Turku satama Karjaa Kouvola (Hamina) Kerava Loviisa (Kotka) Porvoo Sköldvik Vuosaari Helsinki (Hanko) Vainikkala Tikkurila Vantaankoski Leppävaara Huopalahti Pasila HELSINKI Kuva 1. Suojastetut rataosat Vuosaari Nordsjö Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 8 / 3 (9) Turvalaitejärjestelmät Vasemman puoleisen raiteen käyttämisestä ilmoittaminen Seuraavilla rataosuuksilla on vasemman puoleisen raiteen käyttämisestä ilmoitettava kuljettajalle ennakkoilmoituksessa tai liikenteenohjauksen ilmoituksella. Ilmoituksessa on kuljettajalle aina ilmoitettava, mihin asti vasemman puoleista raidetta liikkuvalla junalla on lupa ajaa. Kouvola–Juurikorpi Kauko-ohjatut radat Helsinki–Turku satama Huopalahti–Havukoski Hyvinkää–(Hanko) Helsinki–Riihimäki Kytömaa–Hakosilta Kerava–Sköldvik Riihimäki–(Tampere) Toijala–Turku (Tampere)–(Seinäjoki) Lielahti–Kokemäki Kokemäki–Mäntyluoto Kokemäki–Rauma (Seinäjoki)–(Ylivieska)–(Oulu) Kokkola–Ykspihlaja väliratapiha Tuomioja–Raahe Riihimäki–Kouvola Kouvola–(Inkeroinen)–Kymi raide 002–(Kotka) Juurikorpi–(Hamina) Kouvola–Luumäki Luumäki–(Joensuu) Luumäki–(Vainikkala) Kouvola–Pieksämäki Pieksämäki–(Kuopio)–Iisalmi Siilinjärvi–Kemira (Tampere)–Jyväskylä Jyväskylä–Pieksämäki (Oulu)–Laurila Laurila–Tornio (Oulu)–(Kontiomäki) Säkäniemi–(Niirala) Turku–Uusikaupunki Kerava–Vuosaari (Murtomäki)–Talvivaara Kemijärvi–Patokangas Kauko-ohjatut rataosat ja rataosuudet, joille kauko-ohjaus on rakenteilla, on esitetty kuvassa 2. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 8 / 4 (9) Turvalaitejärjestelmät Kauko-ohjattu rataosa Fjärrstyrd linje Line with a centralized traffic control system Kolari ( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan Trafikplatsen omfattas inte av fjärrstyrningen Station without acentralised traffic control system Rakenteilla Under byggnad Under construction Kemijärvi Rovaniemi Tornio Kemi Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic (Oulu) Museorata Museibana Museum line Pesiökylä Raahe Vartius (Kontiomäki) Kajaani (Ylivieska) Kokkola (Murtomäki) Pietarsaari Iisalmi Vaasa Kuopio (Seinäjoki) Äänekoski Kaskinen Jyväskylä (Joensuu) (Pieksämäki) Niirala Parkano Mäntyluoto Pori Mikkeli Kerava Parikkala (Tampere) Rauma Imatra Toijala Lahti Kehärata Lentokenttä Ringbanan Ring Rail Line Flygplats Airport Luumäki Kivistö Uusikaupunki Riihimäki Hyvinkää Naantali Turku satama Karjaa Kouvola (Inkeroinen) (Hamina) Kerava Loviisa (Kotka) Porvoo Sköldvik Vuosaari (Helsinki) Hanko (Vainikkala) Tikkurila Vantaankoski Leppävaara Huopalahti Pasila HELSINKI Kuva 2. Kauko-ohjatut rataosat Vuosaari Nordsjö Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 8 / 5 (9) Turvalaitejärjestelmät Junankulunvalvontajärjestelmällä (JKV) varustetut radat JKV on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän 28.3.2006 liitteen B mukainen B-luokan järjestelmä "ATP-VR/RHK-Junankulunvalvonta (JKV)." Seuraavat radat on varustettu JKV:lla: Helsinki asema–Turku satama Huopalahti–Havukoski Hyvinkää–Hanko asema Helsinki asema–Riihimäki asema Kytömaa–Hakosilta Kerava–Sköldvik Riihimäki asema–Tampere asema Toijala–Turku tavara Tampere asema–Seinäjoki asema Lielahti–Kokemäki Kokemäki–Mäntyluoto Kokemäki–Rauma Seinäjoki asema–Vaasa Seinäjoki asema–Oulu asema Kokkola–Ykspihlaja väliratapiha Tuomioja–(Raahe) Riihimäki asema–Kouvola asema Paimenportti–(Kotka Mussalo) Juurikorpi–(Hamina) Kouvola asema–Joensuu asema Luumäki–(Vainikkala) Joensuu asema–Nurmes Kouvola asema–Pieksämäki asema Pieksämäki asema–Kontiomäki Pieksämäki–Joensuu asema Huutokoski–Rantasalmi Savonlinna-Parikkala Siilinjärvi–Viinijärvi Tampere–Jyväskylä Orivesi–Seinäjoki Haapamäki–Jyväskylä Jyväskylä–Pieksämäki asema Jyväskylä–Äänekoski Iisalmi–Ylivieska Oulu asema–Laurila Laurila–Tornio Tornio–Kolari Laurila–Patokangas Oulu Nokela–Kontiomäki Kontiomäki–Vartius Säkäniemi–(Niirala) Turku–Uusikaupunki Kerava–Vuosaari Seinäjoki asema–Kaskinen Murtomäki–Talvivaara JKV-rataosuudet ja rakenteilla olevat JKV-rataosuudet on esitetty kuvassa 3. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Junan kulunvalvontajärjestelmällä varustettu rataosa Linje med automatisk tågkontroll Line with ATP LIITE 8 / 6 (9) Turvalaitejärjestelmät Kolari ( ) = liikennepaikka ei kuulu kulunvalvontajärjestelmän rataosaan Trafikplats utan automatisk tågkontroll Station without ATP Kemijärvi Rovaniemi Tornio Rakenteilla Under byggnad Under construction Laurila Kemi Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic Oulu Pesiökylä (Raahe) Vartius Museorata Museibana Museum line Kajaani Ylivieska Kokkola Kontiomäki Murtomäki Pietarsaari Nurmes Iisalmi Vaasa Siilinjärvi Kuopio Seinäjoki Äänekoski Joensuu Kaskinen Säkäniemi Pieksämäki Haapamäki (Niirala) Jyväskylä Parkano (Savonlinna) Mäntyluoto Orivesi Pori Mikkeli Kerava Parikkala Tampere Rauma Imatra Toijala Kehärata Lentokenttä Ringbanan Ring Rail Line Flygplats Airport Lahti Kivistö Uusikaupunki Kouvola Riihimäki Hyvinkää Naantali Turku satama (Vainikkala) Tikkurila Vantaankoski (Hamina) Loviisa Kotka Porvoo Sköldvik Vuosaari Helsinki Kerava Karjaa Hanko Leppävaara Huopalahti Pasila HELSINKI Kuva 3. Junan kulunvalvonnalla (JKV) varustetut rataosat Vuosaari Nordsjö Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Radio-ohjatut rataosuudet (Seinäjoki)–Vaasa (Joensuu)–Nurmes (Iisalmi)–Kontiomäki (Pieksämäki)–(Joensuu) Huutokoski–Rantasalmi Savonlinna-Parikkala (Siilinjärvi)–Viinijärvi (Orivesi)–(Seinäjoki) Haapamäki–(Jyväskylä) (Jyväskylä)–Äänekoski (Iisalmi)– (Ylivieska) (Tornio)–Kolari (Laurila –Kemijärvi Kontiomäki–Vartius (Seinäjoki)–Kaskinen Radio-ohjatut rataosuudet on esitetty kuvassa 4. LIITE 8 / 7 (9) Turvalaitejärjestelmät Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 8 / 8 (9) Turvalaitejärjestelmät Radio-ohjatut rataosat Linje med radioblockering Line with a radio-controlled traffic system Kolari ( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjauksen rataosuuteen Trafikplats utan radioblockering Station without a radio-controlled traffic system Kemijärvi Rovaniemi Rakenteilla Under byggnad Under construction (Tornio) Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic (Laurila) Kemi Museorata Museibana Museum line Oulu Pesiökylä Raahe Vartius Kontiomäki Kajaani (Ylivieska) Kokkola Murtomäki Pietarsaari Nurmes (Iisalmi) Vaasa Siilinjärvi Kuopio (Seinäjoki) Äänekoski (Joensuu) Kaskinen (Pieksämäki) Haapamäki Säkäniemi (Jyväskylä) Parkano Savonlinna (Orivesi) Pori Mikkeli (Parikkala) Tampere Rauma Imatra Toijala Lahti Uusikaupunki Kouvola Riihimäki Hyvinkää Naantali Turku Hamina Kotka Loviisa Porvoo Sköldvik Vuosaari Helsinki Kerava Karjaa Hanko Kuva 4. Radio-ohjauksella varustetut rata-osat. Vainikkala Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 8 / 9 (9) Turvalaitejärjestelmät Yhdistelmäopastimilla varustetut rataosat on esitetty kuvassa 5. Yhdistelmäopastimilla varustettu rataosa Linje med kombinerade signaler Line with combined signals Kolari Kemijärvi Rovaniemi Yhdistelmäopastimet rakenteilla Kombinerade signaler under byggnad Tornio Combined signals under construction Patokangas Kemi Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic Oulu Pesiökylä Raahe Museorata Museibana Museum line Vartius Kontiomäki Kajaani Ylivieska Kokkola Murtomäki Pietarsaari Iisalmi Vaasa Kuopio Seinäjoki Äänekoski Kaskinen Jyväskylä Joensuu Pieksämäki Niirala Parkano Mikkeli Pori Kerava Parikkala Tampere Rauma Imatra Toijala Kehärata Ringbanan Ring Rail Line Lahti Lentokenttä Kivistö Uusikaupunki Riihimäki Hyvinkää Naantali Turku Kouvola Vainikkala Tikkurila Vantaankoski Hamina Loviisa Kotka Porvoo Sköldvik Kerava Karjaa Helsinki Hanko Leppävaara Huopalahti Pasila HELSINKI Kuva 5. Yhdistelmäopastimilla varustetut rataosat. Vuosaari Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 9 / 1 (1) Tärinästä johtuvat nopeusrajoitukset Tärinästä johtuvat nopeusrajoitukset Taulukko 1. Tärinästä johtuvat nopeusrajoitukset Rataosa Helsinki– Riihimäki Kerava– Sköldvik Kerava– Sköldvik Toijala–Turku Toijala–Turku Kohde Jokela Km–väli 47+950–49+950 Kerava 30+700–31+650 Nopeusrajoitus > 3000 tonnin junat 40 km/h kaikki junat 40 km/h Nikkilä 38+850–40+160 kaikki junat 40 km/h Toijala Loimaa 150+400–150+900 208+000–210+600 Toijala–Turku Turku 271+900–273+700 Seinäjoki– Kaskinen Seinäjoki– Oulu Seinäjoki– Oulu Riihimäki– Kouvola Riihimäki– Kouvola Riihimäki– Kouvola Kouvola– Kotka Kouvola– Kotka Oulu– Kontiomäki Oulu– Kontiomäki Kerava–Lahti Kurikka 450+500–452+000 kaikki junat 40 km/h > 3000 tonnin junat 40 km/h > 3000 tonnin junat 40 km/h kaikki junat 40 km/h Liminka 726+900–729+200 Kempele 740+600–741+700 Hollola 116+200–118+500 Lahti 125+000–125+400 Koria 182+900–186+400 Myllykoski 201+500–203+100 Keltakangas 207+300–207+700 Oulu 762+800–763+800 Muhos 786+000–790+000 Järvenpää 35+800–36+200 Joensuu– Viinijärvi Joensuu 631+100–631+700 > 3000 tonnin junat 50 km/h > 3000 tonnin junat 50 km/h > 3000 tonnin junat 40 km/h > 3000 tonnin junat 40 km/h kaikki junat 60 km/h > 3000 tonnin junat 40 km/h kaikki junat 60 km/h > 3000 tonnin junat 45 km/h > 3000 tonnin junat 60 km/h > 3000 tonnin tavarajunat 40 km/h > 3000 tonnin tavarajunat 40 km/h Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 10 / 1 (1) Radan kunnosta aiheutuvat nopeusrajoitukset Radan kunnosta aiheutuvat nopeusrajoitukset Vuoden 2017 tiedot taulukkoon 1 päivitetään 9.12.2016. Taulukko 1. Rataosa Radan kunnosta aiheutuvat rajoitukset. Km-väli Rajoitus km/h Paikan kuvaus Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 11 / 1 (3) Suurimmat nopeudet tunneleissa Suurimmat nopeudet tunneleissa Taulukko 1. Rautatietunnelit valtion rataverkolla Tunneli Espoo Lillgård Riddarbacken Bäljens Köpskog Åminne Högbacka Kaivosmäki Haukkamäki Harmaamäki Lemunmäki Märjänmäki Lavianmäki Tottola Halikko Pepallonmäki Malminkartano Kivistö Lentoasema Savio Labbacka Kehä II Suurivuori Paksunniemi Voisalmensaari Venekallio Vuohijärvi Kulonpalonvuori Mustamäki Mustavuori I Mustavuori II Pieni Neulamäki Kyrönniemi Matomäki Lahdenvuori Sahinmäki Lautakkomäki Paavalinvuori Paasivuori Keljonkangas I Keljonkangas II Möykynmäki Pönttövuori Pituus (m) Km-väli Rataosa 99 187 273 298 43 101 200 99 436 265 775 1240 582 531 186 531 230 432 8260 13575 651 388 21+145–21+244 46+790–46+977 47+770–48+043 88+924–89+218 90+492–90+535 92+391–92+492 94+365–94+565 113+961–114+060 114+304–114+740 115+150–115+415 125+820–126+595 126+940–128+180 137+720–138+302 139+084–139+615 150+207–150+393 152+420–152+951 10+636–10+866 18+122–18+554 21+388–29+636 32+659–46+234 48+728–49+379 194+646–195+029 Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Helsinki–Turku satama Huopalahti–Havukoski Huopalahti–Havukoski Huopalahti–Havukoski Kerava–Vuosaari Kerava–Vuosaari Kouvola–Kotka 765 26 198 180 191 418 249 283 374 1003 336 262 4293 153 399 771 2474 1093 224 350 1429 236+028–236+793 399+111–399+137 290+167–290+365 204+400–204+580 222+400–222+591 232+075–232+493 416+960–417+211 417+791–418+075 418+341–418+718 454+288–455+291 483+892–484+214 303+987–304+249 308+214–312+507 316+064–316+217 321+171–321+570 328+364–329+135 330+108–332+581 333+973–335+066 335+302–335+525 365+969–366+319 394+476–395+905 Juurikorpi–Hamina Kouvola–Joensuu Lappeenranta, Metsä-Saimaan rata Kouvola–Pieksämäki Kouvola–Pieksämäki Kouvola–Pieksämäki Pieksämäki–Kontiomäki Pieksämäki–Kontiomäki Pieksämäki–Kontiomäki Pieksämäki–Kontiomäki Savonlinna–Parikkala Tampere–Jyväskylä Tampere–Jyväskylä Tampere–Jyväskylä Tampere–Jyväskylä Tampere–Jyväskylä Tampere–Jyväskylä Tampere–Jyväskylä Tampere–Jyväskylä Haapamäki–Jyväskylä Jyväskylä–Pieksämäki Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Tunneli Pituus (m) Kangasvuori 2735 LIITE 11 / 2 (3) Suurimmat nopeudet tunneleissa Km-väli Rataosa 380+028–382+763 Jyväskylä–Äänekoski Suurimmat nopeudet tunneleissa Taulukossa on esitetty ne tunnelit, joissa on nopeusrajoitus. Muissa tunneleissa ajetaan sitä nopeutta, mikä on voimassa ao. rataosalla. Taulukko 1. Seuraavissa tunneleissa on liikennöinnin aiheuttaman painevaikutuksen takia liikennöintirajoituksia, kun junassa on yksikin taulukossa mainitun kaltainen vaunu: Tunneli km-väli Suurin nopeus [km/h] 1-kerrosvaunuja 2-kerrosvaunuja Sm3 Helsinki–Karjaa Lillgård 46+790–46+977 160 120 180 Riddarbacken 47+770–48+043 160 120 180 Bäljens 88+924–89+218 160 140 200 Köpskog 90+492–90+535 160 140 200 Åminne 92+391–92+492 160 140 200 Högbacka 94+365–94+565 160 140 200 Kaivosmäki 113+961–114+060 160 140 200 Haukkamäki 114+304–114+740 160 140 200 Harmaamäki 115+150–115+415 160 140 200 Lemunmäki 125+820–126+595 160 160 160 Märjänmäki 126+940–128+180 160 160 160 Lavianmäki 137+720–138+302 160 160 180 Tottola 139+084–139+615 160 120 180 Halikko 150+207–150+393 160 140 200 Pepallonmäki 152+420–152+951 160 140 200 335+301–335+526 140 140 140 Karjaa–Salo Salo–Turku Orivesi–Jyväskylä Keljonkangas II Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Taulukko 2. LIITE 11 / 3 (3) Suurimmat nopeudet tunneleissa Seuraavissa tunneleissa on niiden kunnon vuoksi nopeusrajoituksia. Rataosa Jämsänkoski–Jyväskylä Jämsänkoski–Jyväskylä Tunneli Lahdenvuori Paasivuori Haapamäki–Jyväskylä Jyväskylä–Äänekoski Möykynmäki Kangasvuori Km-väli 308+200–312+700 330+100–332+700 365+900–366+400 380+000–382+800 Rajoitus km/h 120 120 50 50 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 12 / 1 (2) Silloista johtuvat rajoitukset Silloista johtuvat rajoitukset Taulukossa 1 on lueteltu sillat, joilla on liikkuvan kaluston kulkurajoituksia akselipainon ja nopeuden suhteen. Kulkurajoitusten syinä voivat olla sillan alkuperäinen alhainen kantavuus, sillan huono kunto tai avattava silta. Suurimmat sallitut nopeudet silloilla ilmoitetaan nopeusmerkeillä. Mainittuja akselipainoja ei saa ylittää, vaan liikakuorma on purettava toteamisliikennepaikalla. Painorajoitettuja siltoja koskevat painorajoitukset eivät koske venäläisen standardin mukaisia 6- ja 8-akselisia vaunuja. Näitä vaunuja saadaan kuljettaa mainituilla silloilla erikoiskuljetuksina kuljetusluvassa määrätyillä ehdoilla. Taulukko 1. Silloista johtuvat rajoitukset. Suurin Suurin sallittu sallittu Luoknopeus Rajoituksen akseli- ka (EN syy HenkilöTavarapaino, 15528) junat junat kN Nimi Rataosa Km Tikkalansaaren nostosilta KuopioSiilinjärvi 472+817 350 E5 50 50 Avattava silta. Honkasalmen ratasilta SiilinjärviIisalmi 527+080 225 D4 120 120 Huono kunto. Lappeenranta294+170 Imatra 225 D4 80 40 Huono kunto. Saimaan kanavan ratasilta Mansikkakosken ratasilta ImatraParikkala 324+183 225 D4 40 40 Huono kunto. Syrjäsalmen ratasilta ParikkalaSäkäniemi 445+395 225 D4 80 60 Huono kunto. Pielisjoen ratasilta JoensuuUimaharju 625+146 250 E4 50 50 Avattava silta. Uimasalmen ratasilta JoensuuUimaharju 673+486 250 E4 60 60 Avattava silta. Siikajoen ratasilta TuomiojaOulu 705+684 250 E4 80 80 Huono kunto. Vääräjoen ratasilta KokkolaYlivieska 611+217 225 D4 80 80 Huono kunto. Heikinkadun alikulkusilta TuomiojaOulu 752+850 225 D4 40 40 Huono kunto. Simojoen ratasilta Oulu-Kemi 832+960 225 D4 90 90 Huono kunto. Jämsänjoen ratasilta OrivesiJämsänkoski 287+003 250 E4 40 40 Huono kunto. Kyrönsalmen ratasilta ParikkalaSavonlinna 483+659 225 D4 20 20 Avattava silta. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Nimi Heinlammen alikulkusilta Rataosa Km Jyväskylä448+690 Pieksämäki LIITE 12 / 2 (2) Silloista johtuvat rajoitukset Suurin sallittu akselipaino, kN Suurin sallittu Luoknopeus Rajoituksen ka (EN syy 15528) Henkilö- Tavarajunat junat 250 E4 80 80 Liia pieni tukikerros. Pirtinvirran ratasilta VarkausViinijärvi 425+570 225 D4 401 401 Avattava silta. Taipaleen kanavan ratasilta VarkausViinijärvi 426+855 225 D4 301 301 Avattava silta. Nickbyn ratasilta (sipoonjoki) KeravaSköldvik 039+744 225 D4 40 40 Huono kunto. Pohjan ratasilta, Läntinen salmi KarjaaHanko 175+051 250 E4 50 50 Kääntösilta. Jyrängön ratasilta LahtiHeinola 166+604 225 D4 60 60 Huono kunto. Pori343+792 Mäntyluoto 250 E4 50 50 Avattava silta. Seinäjoen ratasilta SeinäjokiKaskinen 419+367 225 D4 50 50 Alkuperäinen kantavuus. Kyrönjoen ratasilta SeinäjokiKaskinen 442+875 225 D4 50 50 Alkuperäinen kantavuus. Nenättömänluoman ratasilta SeinäjokiKaskinen 446+650 225 D4 60 60 Alkuperäinen kantavuus. Kainastonjoen ratasilta SeinäjokiKaskinen 482+348 225 D4 60 60 Alkuperäinen kantavuus. Teuvanjoen ratasilta SeinäjokiKaskinen 502+165 225 D4 60 60 Alkuperäinen kantavuus. Närpiönjoen ratasilta SeinäjokiKaskinen 518+951 225 D4 60 60 Alkuperäinen kantavuus. Kaskistensalmen ratasilta SeinäjokiKaskinen 528+922 225 D4 60 60 Alkuperäinen kantavuus. Vaalansalmen ratasilta Oulu-Vaala 843+637 225 D4 80 80 Huono kunto. Kiehimänjoen ratasilta Vaala902+658 Kontiomäki 225 D4 50 50 Huono kunto. Tahkoluodon ratasilta [1] Silta ja kiskonjatkokset voidaan lukita, jolloin sallittu nopeus on 60 km/h. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 13 / 1 (7) Ratatyöt Ratatyöt 1 Ratatöiden liikennejärjestelyt Liikennevirasto neuvottelee rautatieyritysten ja liikennesuunnittelijoiden kanssa ratatöiden ajoituksista ja muista tarvittavista työraoista. Ratatöiden ajoittamisesta päätettäessä noudatetaan Liikenneviraston ratatöiden- ja liikenteenhallinta -prosessia. Liitteen 13 taulukko 1 on Verkkoselostuksen julkaisuhetken paras arvio aikataulukauden 2017 liikennöintiin vaikuttavista ratatöistä ja niiden aiheuttamista ratakapasiteettitarpeista radanpidolle. Työohjelma, töiden keskinäinen ajoitus ja töiden vaatimat työraot muuttuvat rahoituksen ja suunnittelun tarkentuessa. Liitteen 13 taulukko 1 ei siten ole Liikennevirastoa sitova. Liikenteen ja radanpidon tarpeet sovitetaan yhteen ennen aikataulukauden alkamista. Kaikista oleellisesti liikennöintiin vaikuttavista ratatöistä ja niiden vaatimista työraoista Liikennevirasto tekee erillisen päätöksen ennen tulevan aikataulukauden alkua eli aikataulukauden 2017 osalta joulukuussa 2016. Myönnetty ratakapasiteetti on rautatieliikenteen harjoittajien käytettävissä, mikäli se ei ole päällekkäinen radanpidon töiden vaatimien työrakojen kanssa. Rataverkon haltija ilmoittaa viimeistään kaksi kuukautta ennen radanpidon työn aloittamista rautatieyrityksille, jos niille myönnetty radanpidon tarpeiden kanssa päällekkäinen ratakapasiteetti ei olekaan rautatieyritysten käytettävissä. Akuuttien kunnossapitotoimenpiteiden vaatimat lyhyet työraot suunnitellaan rautatieliikenteen ehdoilla ja määritellään ennakkoilmoitusjärjestelmään. Pyrkimyksenä on saada määritettyä sekä työrakojen että liikenteen vaatima kapasiteetti synkronoidusti. Järjestelmämerkinnän myötä tarvittava ratakapasiteetti on varattu radanpidon työlle, eivätkä rautatieliikenteen harjoittajat voi hakea tai käyttää ratakapasiteettia kyseisenä ajankohtana. Mikäli ennakkoilmoitusjärjestelmä ei ole käytössä kaikilta osin ratapihalla, tiedonkulku tapahtuu alueen liikennesuunnittelijan kautta tai vikatilanteissa liikenteenohjauksen kautta. Aikataulukauden 2017 ratatöiden tekemistä koskevassa päätöksessä kuvatuista sekä investointitöiden osalta viimeistään kolme ja kunnossapitotöiden osalta kaksi kuukautta ennen työn tekemistä tarkentuvista ratatöistä ja niiden mahdollisesti aiheuttamista liikenteellisistä vaikutuksista ei synny korvausvelvollisuutta. Kolmea kuukautta ennen työn tekemistä tarkennettavat työt (investointityöt) aiheuttavat tyypillisesti viikkojen tai kuukausien mittaisia päivittäisiä työrakoja sekä usean viikonlopun liikennekatkoja rakentamiskauden aikana. Kahta kuukautta ennen työn tekemistä tarkennettavat työt (kunnossapitotyöt) tehdään liikenteen ehdoilla tai ne aiheuttavat kertaluonteisia liikennevaikutuksia yksittäisissä kohteissa eri puolilla rataverkkoa. Tällaisia töitä ovat mm. pölkyn-, kiskon- ja vaihteenvaihto sekä silta- ja rumpukorjaus. Eräät vaativat kunnossapidon työt, kuten osa siltakohteista, sähköradan kannatinlangan vaihto tai erilaiset radan rakennekerroksiin kohdistuvat työt saattavat aiheuttaa investointitöiden kaltaisia pidempiaikaisia liikennevaikutuksia. Tällaiset kunnossapitotyöt huomioidaan ratatöiden vuosisuunnittelussa investointitöiden tapaan. Jos kunnossapitotyö aiheuttaa merkittäviä liikennevaikutuksia, joita ei ole ilmoitettu liikennöitsijälle viimeistään kolme kuukautta ennen työtä, liikennejärjestelyistä neuvotellaan erikseen liikennöitsijän kanssa ja pyritään löytämään liikennehaitat minimoiva ratkaisu. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 LIITE 13 / 2 (7) Rautateiden verkkoselostus 2017 Ratatyöt Nopeaan kansainväliseen henkilöliikenteeseen vaikuttavat investointi- ja kunnossapitotyöt ilmoitetaan viimeistään neljä kuukautta ennen työn alkamista. Osapuolet vastaavat omasta ratatöihin liittyvästä viestinnästään. Rataverkon haltija vastaa rataan ja sen käytettävyyteen liittyvästä viestinnästä sekä ratatöiden tiedottamisesta. Rautatieyritykset vastaavat omien juniensa liikennöintiin ja aikatauluihin liittyvästä viestinnästä. Osapuolet koordinoivat ja käyvät keskenään etukäteen läpi ratatöiden viestintään liittyvät käytännön toimet. 2 Arvio suunnitelluista Ratatöistä Taulukossa 1 esitetään arvio niistä ratatöistä, joita tehdään aikataulukauden 2017 aikana ja joilla on mahdollisesti vaikutuksia liikenteeseen. Taulukon tiedot saattavat muuttua rahoituksen ja suunnittelun tarkentuessa. Päivitetty lista julkaistaan Liikenneviraston Internet-sivuilla http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/liikennesuunnittelu/ratatyot#.VjdiQbU8Kpo Taulukko 1. Vuoden 2017 ratatyöt. Kohde ETELÄ-SUOMI HELRA-hanke Keski-Pasilan rakentaminen Pasilan läntinen lisäraide Helsinki-Ilmala huoltoraiteiden päällysrakenteen uusiminen Pasila-Kerava läntisimmän raiteen päällysrakenteen uusiminen 24km Pasila-Käpylä kevyenliikenteen väylän rakentaminen, kalliotyöt Syöttöasemien uusiminen: Kytömaa SA, Pikkusuo SA, Ilmala SA, Oulunkylä SA, Riihimäen VK sekä Rekolan uusi syöttöasema. Pasila-Riihimäki välityskyvyn parantaminen Kerava-Sköldvik: Nickby ratasillan uusiminen Leppävaara-Kirkkonummi asemajärjestelyt: Jorvas Kirkkonummi-Siuntio: Jolkbynjoen ratasillan korjaus Kirkkonummi-Karjaa: kiskonvaihto Kirkkonummi-Turku: tunneleiden korjaus Kupittaan kansi Tammisaaren kansi Turku-Uusikaupunki 62km päällysrakenteen vaihto Vaikutuksia liikenteelle x x x Kuvaus työrakojen laajuudesta Arkiyö- ja viikonloppukatkoja Raiteiston käytön muutoksia Arkiyö- ja viikonloppukatkoja Raiteiston käytön muutoksia Arkiyö- ja viikonloppukatkoja Arkiyö- ja viikonloppukatkoja Arkiyö- ja viikonloppukatkoja x Arkiyö- ja viikonloppukatkoja Arkiyö- ja viikonloppukatkoja x x x x x x x x x Arkiyö- ja viikonloppukatkoja Kahden vuorokauden liikennekatko Yksiraiteisuutta ja viikonloppukatkoja. Lähiliikenteen liikennejärjestelyt Arkiyö- ja viikonloppukatkoja Arkiyö- ja viikonloppukatkoja Arkiyö ja viikonloppukatkot Ei liikenteeseen vaikuttavia töitä Arkiyö- ja viikonloppukatkoja 8-10h päivittäinen työrako, viikonloppukatkot Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 LIITE 13 / 3 (7) Rautateiden verkkoselostus 2017 Kohde Helsinki-Ilmala huoltoraiteiden päällysrakenteen uusiminen Pasila-Kerava läntisimmän raiteen päällysrakenteen uusiminen 24km ITÄ-SUOMI Riihimäki-Kouvola: routa- ja pehmeikköalueiden korjaaminen Kotka-Mussalo: Hirssaaren alikulkusilta Myllykoski-Inkeroinen: päällysrakenteen vaihto itäisellä raiteella Kouvola-Juurikorpi-Kotka/Hamina: vaihteiden vaihdot Kotka-Mussalo päällysrakenteen vaihto Juurikorpi-Hamina: kiskonvaihto Juurikorpi-Hamina: Myllyojan ratasillan korjaaminen Juurikorpi-Hamina: tunneleiden korjaus Hovinsaari: raiteiden r035-r038 päällysrakenteen vaihto ja vaihdetyöt Kouvola-Luumäki: 4 kpl pitkien vaihteiden vaihto Kouvola-Luumäki: tukikerroksen vaihto ja kiskonvaihto pohjoisella raiteella Luumäki-Vainikkala: Raippo 2 kpl pitkien vaihteiden vaihto Vainikkala: asetinlaitteen uusiminen, itäisen ratapihan raiteiden pidentäminen Lappeenranta-Imatra: Saimaan kanavan ja Mansikkakosken ratasillat sekä Vanhan valtatie 6:n alikulkusilta Kuopio-Pieksämäki: tunneleiden korjaukset Pieni Neulamäki, Mustamäki sekä Mustavuori 1 ja Mustavuori 2 Kuopion liikennepaikan muutos Kuopio: Puijonkadun ja Maaherrankadun alikulkusillan korjaus Jyväskylä-Pieksämäki: päällysrakenteen vaihto Jyväskylä-Pieksämäki: Halssilan alikulkusillan korjaus Jyväskylä-Äänekoski: päällysrakenteen peruskorjaus, liikennepaikkojen kunnostaminen, sähköistys, Kangasvuoren tunnelin peruskorjaus Ratatyöt Vaikutuksia liikenteelle x x x x x x x x x x x x x x Kuvaus työrakojen laajuudesta Arkiyö- ja viikonloppukatkoja Arkiyö- ja viikonloppukatkoja Yksiraiteisuutta, viikonloppukatkoja 24h liikennekatko Yksiraiteisuutta, 8h päivittäiset työraot Yksiraiteisuutta Kouvola-Juurikorpi, 8h päivittäiset työraot, viikonloppukatkot 8h päivittäiset työraot 8h päivittäiset työraot 8h päivittäiset työraot 8h päivittäiset työraot, viikonloppukatkot Raiteiston käytön muutoksia Yksiraiteisuutta, viikonloppukatkoja Yksiraiteisuutta, päivittäinen työrako 8h Yksiraiteisuutta, viikonloppukatkot x Raiteiston käytön muutoksia ja viikonloppukatkoja x 10h viikonloppukatkoja, 24-36h viikonloppukatkot sillan siirtoon Viikonloppukatkot x x x x x x Raiteiden käytön muutoksia ja liikennekatkoja Liikennepaikan muutostyön yhteydessä 8-10h päivittäinen työrako, viikonloppukatkot Päällysrakenteen vaihdon yhteydessä 8-10h päivittäiset työraot huhtielokuussa, viikonloppukatkot. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 LIITE 13 / 4 (7) Rautateiden verkkoselostus 2017 Kohde Parikkala-Säkäniemi: päällysrakenteen vaihto Vuokatti-Kontiomäki päällysrakenteenvaihto LÄNSI-SUOMI Turku-Toijala: Kyrön alikulkusillan rakentaminen Riihimäki-Tampere: kiskon vaihto, läpituenta molemmille raiteille Riihimäki-Tampere: asetinlaitteiden uusiminen ja 25t liikennöinnin vaatima Tampere-Hämeenlinna JKV-muutostyö Ratatyöt Vaikutuksia liikenteelle x x x x x Toijala-Tampere: Lempäälän kanava- ja alikulkusilta Tampereen kansi- ja keskusareenahanke: kannen rakentaminen ja vaihdesekä raiteistomuutokset Tampereen henkilöratapihan eteläpäässä Tampere-Orivesi: kiskonvaihto eteläisellä raiteella 37 km Tampere-Orivesi: kapasiteetin lisääminen, turvalaitetyöt x Jämsänkoski-Jyväskylä: tunneleiden perusparannus, tukikerrostyöt x Tampereen kauko-ohjausjärjestelmän (TAKO) rakentaminen ja käyttöönotto Tampere-Pieksämäki, JyväskyläÄänekoski ja Tampere-Seinäjoki Tampereen seudun sähköradan kaukokäyttöjärjestelmän (TASKU) uusiminen Syöttöasemien uusiminen: Kukkola SA, Arometsä SA, Riihimäki VK, Iittala VK ja Vanattara VK Tampere-Seinäjoki: nopean liikenteen päätien pitkien vaihteiden vaihdot Tampere-Seinäjoki: tasonnosto 25t akselipainoille, JKV-muutokset Kokkola-Ykspihlaja: päällysrakenteen vaihto Seinäjoki-Oulu palvelutason parantaminen: Kokkola-Ylivieska kaksoisraiteen rakentaminen Hämeenlinnan SSAB tehtaan raide. Tehtaan, kaupungin ja Liikenneviraston yhteishanke. x x x Kuvaus työrakojen laajuudesta 8-10h päivittäinen työrako viikonloppukatkot 10h päivittäinen työrako, totaalikatkot 36h viikonloppukatko Yksiraiteisuutta, 6h työraot öisin. Yksiraiteisuutta, JKV-rakennusalueita, työraot arkiöisin ja viikonloppuisin. Lisäksi 4-6kpl 8-16h liikennekatkoja käyttöönottoja varten. Yksiraiteisuutta ja viikonloppukatkoja Raiteiston käytön muutoksia, ei muita liikennevaikutuksia vuonna 2017 Yksiraiteisuutta, päivittäinen työrako 8h JKV-rakennusalue, yksiraiteisuutta. Käyttöönoton liikennekatkot 2x8h. Yhteensovitus kiskonvaihdon kanssa 8-10h päivittäiset työraot huhtikuussa sekä heinä-elokuussa. 2kk totaalikatko touko-kesäkuu - Arkiyö- ja viikonloppukatkot x x x x x Viikonloppukatkot. Kohtausraide rajoitukset Viikonloppukatkot Päivittäiset 8h työraot 16-20h viikonloppukatkot, 24h juhannuskatko, JKV-rakennusalueita 3 vk totaalikatko x Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 LIITE 13 / 5 (7) Rautateiden verkkoselostus 2017 Kohde POHJOIS-SUOMI Seinäjoki-Oulu palvelutason parantaminen; Ylivieska: Kalajoen ratasiltojen uusiminen ja Liminka-Oulu: Temmesjoen oikaisu Ylivieska: asetinlaitteen uusiminen Ratatyöt Vaikutuksia liikenteelle x x Tuomioja-Raahe tasonnosto 25 t x Oulu: Heikinkadun alikulkusilta x Oulu-Muhos: päällysrakenteen uusiminen x Oulu-Laurila: päällysrakenteen vaihto 112 km Laurila-Tornio: Raumonjoen, Kaakamojoen ja Keropudaksen ratasiltojen peruskorjaus ja maalaus Tornio-Kolari: routa- ja pehmeikköalueiden korjaaminen Laurila-Rovaniemi: routa- ja pehmeikköalueiden korjaaminen Misi-Kemijärvi: päällysrakenteen uusiminen Rovaniemi-Kemijärvi: Ounaskosken ratasillan maalaus Iisalmi-Ylivieska: routa- ja pehmeikköalueiden korjaaminen Murtomäki-Kontiomäki: 44km päällysrakenteen uusiminen Arola-Vartius: kiskonvaihto sekä routaja pehmeikköalueiden korjaaminen MUUT TYÖRAKOTARPEET Täsmällisyysinvestoinnit Tasoristeyksien uusimiset ja poistot, asemajärjestelyt Siltojen, rumpujen ja päällysrakenteen korjaukset Tunneleiden korjaukset Sähköratalaitteiden uusiminen ja huolto, kannatinlanka, perustukset x Kuvaus työrakojen laajuudesta 12,5-17,5h viikonloppukatkot, juhannuskatko, 48h viikonloppukatko Ylivieskan liikennepaikalla ja Limingassa Raiteiden käytön rajoituksia, JKVrakennusalueita, arkityörakoja ja viikonloppukatkoja Päivittäiset työraot ja viikonloppukatkot. JKVrakennusalueita. Yhteensovitus Seinäjoki-Oulu töiden kanssa Yksiraiteisuutta Oulun aseman pohjoispuolella. 2-4 vrk liikennekatko juhannuksena Heinäkuusta alkaen 10h ma-pe työrako 15 viikon ajan. Yksittäisiä viikonloppukatkoja. 3h työraot huhtitoukokuussa erikseen määriteltävinä päivinä kiskonjakoa varten 8h päivittäinen työrako, viikonloppukatkot 8h päivittäinen työrako x x x x x x x x 10h päivittäinen työrako 10h päivittäiset työrako 10h päivittäinen työrako 10h päivittäinen työrako 8h päivittäinen työrako 8-10h päivittäinen työrako 8h päivittäinen työrako x - x - x x x Viikonloppukatkoja eri rataosilla - Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 LIITE 13 / 6 (7) Rautateiden verkkoselostus 2017 Kohde Puuhuollon investoinnit ja korjaukset Yksittäiset vaihteiden vaihdot ratapihoilla: Helsinki, Kouvola, Kotka, Hamina, Vainikkala, Imatra Harakan ratapiha, Joensuu, Pieksämäki, Tampere, Seinäjoki, Jyväskylä, Turku, Riihimäki, Oulu Radan kävelytarkastukset Sn > 140 km/h radoilla Kunnossapidon raiteiden ja vaihteiden tuentatyöt Hajapölkkyjen vaihdot ja kuluneiden kaarikiskojen vaihdot Liikkuvan kaluston valvontalaitteet Raideryhmäpääopastimien poisto Länsi-Suomen kauko-ohjausjärjestelmän käyttöönotto Riihimäki-Tampere-Seinäjoki asetinlaitteet Kerava-Vuosaari: Savion tunnelin huoltotyö Helsinki-Riihimäki sähköratahuolto Ratatyöt Vaikutuksia liikenteelle x Kuvaus työrakojen laajuudesta 8-16h työraot x x x x x x x 8h työrako maanantaisin 4h työrako jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantain ja tiistain välisenä yönä Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 LIITE 13 / 7 (7) Rautateiden verkkoselostus 2017 Ratatyöt YHTEYSTIEDOT Liikennesuunnittelijat (Finrail Oy) Helsinki liikennesuunnittelu.helsinki@liikenteenohjaus.fi Miikkola Reijo 040 866 3840 Lahtinen Hannu 040 866 3751 Hyppänen Pertti 040 862 0926 Kolari Tampere liikennesuunnittelu.tampere@liikenteenohjaus.fi Jalanto Esko 040 863 0570 Kunelius Juha 040 863 1118 Järvinen Antti 040 863 0030 Oulu liikennesuunnittelu.oulu@liikenteenohjaus.fi Meripaasi Sakari 040 864 5450 Tumelius Tommi 040 864 5446 Rovaniemi Tornio Kouvola liikennesuunnittelu.kouvola@liikenteenohjaus.fi Lahtinen Juha 040 863 4271 Lyytikäinen Juha 046 921 4815 Papunen Arto (Joensuu) 040 864 0379 Patokangas Kemi Oulu Pesiökylä Ämmänsaari Raahe Vartius Kontiomäki Kajaani Ylivieska Kokkola Murtomäki Pietarsaari Haapajärvi Iisalmi Porokylä Vaasa Siilinjärvi Liikennesuunnittelualueet Helsinki Tampere Oulu Kouvola Kuopio Seinäjoki Ilomantsi Äänekoski Viinijärvi Kaskinen Haapamäki Pieksämäki Jyväskylä Huutokoski Parkano Säkäniemi Niirala Savonlinna Mikkeli Pori Orivesi Tampere Rauma Kokemäki Parikkala Heinola Imatra Toijala Luumäki Lahti Uusikaupunki Kouvola Riihimäki Naantali Turku Kerava Karjaa Hanko Kuva 1. Joensuu Loviisa Porvoo Sköldvik Vuosaari Helsinki Liikennesuunnittelualueet ja yhteystiedot Hamina Kotka Vainikkala Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 14 / 1 (6) Matkustajainformaatio valtion … Matkustajainformaatio valtion rataverkon liikennepaikoilla Liikennevirasto vastaa rautatieasemien ja laiturialueiden sähköisestä ja kiinteästä matkustajainformaatiosta. Sähköinen informaatio tuotetaan matkustajainformaatio- ja kuulutusjärjestelmällä (MIKU). MIKU tuottaa tietoa pääosin automaattisesti, mutta poikkeustilanteissa Informaatiokeskuksen henkilökunta tai liikenteenohjauksen henkilökunta syöttävät tietoa näyttöihin tai hoitavat kuulutukset. Mahdolliset muutokset päivitetään Liikenneviraston Internet-sivuille. http://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus#.VjeAlLU8Kpo 1 1 1 1 Esbo 1 Hangö Hangö Norra 1 1 1 1 1 Helsingfors 1 Sandkulla 1 Hoplax Hyvinge Tavastehus 1 Idensalmi 0 6 0 0 0 6 0 0 4 0 0 0 0 0 0 25 0 4 0 3 8 4 5 0 1 2 36 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 41 TFT näytöt 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tunnelinäytöt Päänäytöt Raidenäytöt Vain kuulutusjärjestelmä 63 506 LCD-monitorit 14 Erikoisnäytöt (siltaym. näytöt) Yhteensä Alavus Aviapolis Dragsvik Eläinpuisto-Zoo Eno Espoo Haapajärvi Haapamäki Haarajoki Hankasalmi Hanko Hanko-Pohjoinen Harjavalta Haukivuori Heinävesi Helsinki Herrala Hiekkaharju Hikiä Humppila Huopalahti Hyvinkää Hämeenlinna Höljäkkä Iisalmi Iittala Ei infojärjestelmää Station Matkustajainformaatio liikennepaikoilla. Asema Taulukko 1. 3 443 1112 0 1 3 9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14 0 0 4 0 0 0 1 0 0 38 0 2 0 2 10 4 4 0 2 0 1 1 1 20 1 0 8 1 1 1 1 1 1 84 1 6 1 5 18 8 11 1 3 2 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 14 / 2 (6) Matkustajainformaatio valtion … 1 Köklax Grankulla 1 Kervo 1 1 Kyrkslätt 1 1 Björkgård Björkby Kumo Karleby 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä Karis 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TFT näytöt Träskända Kajana Gamlas Tunnelinäytöt 1 LCD-monitorit 1 Erikoisnäytöt (siltaym. näytöt) 1 Raidenäytöt Vain kuulutusjärjestelmä 1 Ingå Storkyro 2 2 0 2 0 3 4 2 2 0 3 2 0 7 1 2 2 7 0 1 3 3 2 2 0 1 2 10 0 1 0 4 3 1 0 6 0 2 4 0 6 0 Päänäytöt Ilmala Imatra Inkeroinen Inkoo Isokyrö Joensuu Jokela Jorvas Joutseno Juupajoki Jyväskylä Jämsä Järvelä Järvenpää Kajaani Kannelmäki Kannus Karjaa Karkku Kauhava Kauklahti Kauniainen Kausala Kemi Kemijärvi Kempele Kera Kerava Kerimäki Kesälahti Keuruu Kilo Kirkkonummi Kitee Kiuruvesi Kivistö Kohtavaara Koivuhovi Koivukylä Kokemäki Kokkola Kolari Ei infojärjestelmää Asema Station 2 2 0 0 0 6 2 0 0 0 0 1 0 4 2 0 1 4 0 0 1 2 0 2 0 1 0 11 0 0 0 0 3 1 0 3 0 0 5 0 2 2 4 4 1 2 1 9 6 2 2 1 15 3 1 11 3 2 3 12 1 1 4 5 2 4 1 2 2 21 1 1 1 4 6 2 1 9 1 2 9 0 8 2 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 14 / 3 (6) Matkustajainformaatio valtion … 1 Villmanstrand 1 Lappvik Lappo Lejle 1 Flygplatsen Alberga 1 1 Klippsta Bobäck 1 Malm Malmgård Mankby Mårtensdal Masaby St. Michel 1 1 1 1 1 Yhteensä Kottby Lahtis Laihela TFT näytöt 1 1 1 Tunnelinäytöt Kymmene LCD-monitorit Kuppis Erikoisnäytöt (siltaym. näytöt) 1 Päänäytöt Vain kuulutusjärjestelmä 1 Raidenäytöt Kolho Kontiomäki Koria Korso Kotka Kotkan satama Kouvola Kuopio Kupittaa Kylänlahti Kymi Kyminlinna Kyrölä Käpylä Lahti Laihia Lapinlahti Lappeenranta Lappila Lappohja Lapua Leinelä Lempäälä Lentoasema Leppävaara Lieksa Lievestuore Loimaa Louhela Luoma Lusto Malmi Malminkartano Mankki Martinlaakso Masala Mikkeli Misi Mommila Muhos Muurola Myllykoski Ei infojärjestelmää Asema Station 0 0 2 4 0 0 13 4 4 0 0 0 2 4 12 0 2 3 0 0 2 6 2 6 8 0 0 1 2 2 0 4 4 2 4 4 5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 4 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 2 1 0 2 6 4 0 0 0 0 2 5 0 0 1 0 0 0 3 0 3 5 0 0 1 2 0 0 8 4 0 2 0 7 0 0 0 0 0 1 1 2 6 1 1 22 10 12 1 1 1 2 6 19 1 2 8 1 1 2 9 2 9 14 1 1 2 4 2 1 12 8 2 6 4 14 1 1 1 1 1 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 14 / 4 (6) Matkustajainformaatio valtion … Böle Böle biltågstation 1 1 1 Sockenbacka Norra Haga Björneborg Parkstad Bocksbacka 1 1 Bennäs 1 Räckhals 1 Yhteensä 1 TFT näytöt 1 Tunnelinäytöt Uleåborg Åggelby LCD-monitorit 1 1 Erikoisnäytöt (siltaym. näytöt) 1 1 Päänäytöt Vain kuulutusjärjestelmä Ei infojärjestelmää 1 Myrbacka Raidenäytöt Myllymäki Myyrmäki Mäkkylä Mäntsälä Mäntyharju Nastola Nivala Nokia Nuppulinna Nurmes Oitti Orivesi Orivesi keskusta Oulainen Oulu Oulunkylä Paimenportti Paltamo Parikkala Parkano Parola Pasila Pasila autojunaasema Pello Petäjävesi Pieksämäki Pihlajavesi Pitäjänmäki Pohjois-Haaga Pori Puistola Pukinmäki Punkaharju Purola Pyhäsalmi Pännäinen Pääskylahti Rekola Retretti Riihimäki Rovaniemi Station Asema 0 2 2 4 4 2 0 0 2 0 0 2 0 3 6 4 0 0 5 3 2 40 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 4 1 0 0 1 0 0 0 1 0 1 5 4 0 0 2 2 0 56 1 3 4 8 5 2 1 2 2 1 1 3 0 4 13 8 1 1 7 5 2 101 2 0 0 9 0 4 2 0 4 4 0 2 0 4 0 2 0 8 3 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 2 0 4 2 3 4 3 0 0 0 1 0 1 0 11 5 4 1 1 13 1 8 4 3 8 7 1 2 1 5 1 3 28 8 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 14 / 5 (6) Matkustajainformaatio valtion … 1 1 Ekenäs Tammerfors Mosabacka 1 1 1 1 Dickursby Tolls Torneå Östra Domsby 1 Åbo Åbo hamn 1 1 1 1 Vasa 1 Gjuteriet 0 Vandaforsen Veckal Yhteensä Sjundeå TFT näytöt 1 Tunnelinäytöt Nyslott LCD-monitorit 1 Erikoisnäytöt (siltaym. näytöt) Sandö Päänäytöt Vain kuulutusjärjestelmä 1 1 Raidenäytöt Runni Ruukki Ryttylä Salo Santala Saunakallio Savio Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Simpele Siuntio Skogby Sukeva Suonenjoki Tammisaari Tampere Tapanila Tavastila Tervajoki Tervola Tikkurila Toijala Tolsa Tornio-Itäinen Tuomarila Turenki Turku Turku satama Tuuri Uimaharju Utajärvi Uusikylä Vaala Vaasa Vainikkala Valimo Vammala Vantaankoski Varkaus Vehkala Vihanti Ei infojärjestelmää Asema Station 0 0 2 6 0 4 4 0 9 1 0 2 0 0 1 0 15 4 0 0 0 18 4 2 0 3 2 9 2 0 0 0 2 0 2 0 4 0 6 0 6 4 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 1 1 7 1 0 0 0 0 1 0 27 2 0 0 0 55 3 0 0 0 0 3 3 0 0 0 0 0 4 0 1 1 3 3 3 1 1 1 2 10 1 4 5 1 18 2 1 2 1 1 2 1 44 6 1 1 1 73 7 2 1 3 2 17 5 1 1 1 2 1 8 1 5 1 9 3 9 5 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 14 / 6 (6) Matkustajainformaatio valtion … TFT näytöt Yhteensä 1 Tunnelinäytöt Etseri LCD-monitorit Övertorneå 1 1 1 1 Erikoisnäytöt (siltaym. näytöt) 1 Päänäytöt Vain kuulutusjärjestelmä 1 Raidenäytöt Vihtari Viiala Viinijärvi Villähde Vilppula Vuonislahti Ylistaro Ylitornio Ylivieska Ähtäri Ei infojärjestelmää Asema Station 0 2 0 2 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 1 2 1 2 1 1 1 1 5 1 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 15 / 1 (2) Vaihtotyön liikenteenohjauspalvelun… Vaihtotyön liikenteenohjauspalvelun kuvaus ja hinnan muodostuminen 1 Vaihtotyön liikenteenohjauspalvelun kuvaus Tässä dokumentissa kuvataan ne liikenteenohjauspalvelut, jotka Liikennevirasto tarjoaa rautatieliikenteen harjoittajille ratamaksua vastaan, myönnettyyn ratakapasiteettiin kuuluvana palveluna. Samalla kuvataan, mitkä Liikenneviraston rautatieliikenteen harjoittajille mahdollisesti tarjoamat muut liikenteenohjauspalvelut eivät sisälly ratamaksuun, vaan ovat erillisen palvelumaksun piirissä. Ratamaksuun kuulumattomista palveluista tulee sopia liikenteenohjauksen palveluiden osalta Liikenneviraston kanssa ja asetinlaite- ja vaihdemiestyön palveluista muun palvelun tuottajan kanssa, liikennepaikasta riippuen. Ratamaksua vastaan saatava liikenteenohjauspalvelu Junaliikenteen ohjaus Lähtöasemaltaan lähtevät junat Veturin siirtyminen valmiiksi kasatun junarungon eteen (myös veturin vaihtuessa matkalla) Junarungon siirtyminen seisonta- tai kuormausraiteelta lähtöraiteelle (myös ratapihalla tapahtuva lähtevän koko junarungon siirto lähtöraiteelle ellei juna voi lähteä infrasta johtuvasta syystä junan kokoamisraiteelta) Vaihtotyöt ja veturien ympäriajot väliliikennepaikoilla: Lupa vaihtotyöhön Paikallisluvat Veturin siirtyminen junarungon päästä toiseen kulkusuunnan muuttuessa Äkillisesti rikkoontuneen kaluston poisto junasta, välittömät toimenpiteet. Määräasemalleen saapuvat junat: Veturin siirtyminen junarungon edestä seisonta- tai huoltoraiteelle (myös veturin vaihtuessa matkalla) Saapuneen junan siirtyminen kokonaisena (vaunuston kokoonpanoa muuttamatta) tuloraiteelta seisontaraiteelle, kuormaus/purkuraiteelle (tai uudelle lähtöraiteelle ks. jäljempänä) Saapuneen junarungon seisontaraiteelle, kuormaus/purkuraiteelle tai uudelle lähtöraiteelle vetäneen veturin siirtyminen seisonta- tai huoltoraiteelle tai lähtevän junarungon eteen (päivystystyöhön siirtyminen kuuluu erillisen palvelumaksun piiriin) Päivystysyksiköt: Lupa vaihtotyöhön Paikallisluvat Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 15 / 2 (2) Vaihtotyön liikenteenohjauspalvelun… Jos tässä kuvattua ratamaksua vastaan saatavaa liikenteenohjauspalvelua ei teknisten olosuhteiden takia pystytä kaikilta osin (yksittäisten vaihteiden käännöt) tuottamaan muuten kuin liikkuvan yksikön mukana rautatieliikenteen harjoittajan henkilöstön toimesta, ei tätä työtä lasketa ”linjaliikenteen vaihdemiestyöksi” eli rautatieliikenteen harjoittaja ei laskuta tästä työstä Liikennevirastoa. Samoin, jos paikallista liikenteenohjaushenkilöstöä tai vaihde- tai asetinlaitemiehiä ei ole ratapihalla, hoitaa rautatieliikenteen harjoittaja vaihteiden käännöt. Lähtevien junarunkojen siirto lähtöraiteelle ja saapuvien siirto huoltoon tai seisontaraiteelle kuuluu ratamaksun perusmaksun piiriin. Lisäpalvelumaksun piiriin kuuluvat Helsingissä ja rataverkolla tapahtuvat rikkoontuneen kaluston vuoksi tehtävät järjestelyt, saapuneiden junarunkojen osien siirrot toiselle lähtöraiteelle sekä huoltoon tai seisontaan lähtevien junarunkojen kasaaminen. Tarvittavat muutokset käsitellään vuosittaisissa rataverkon käyttösopimuskokouksissa. 2 Vaihtotyön liikenteenohjauspalvelun hinnan muodostuminen (ratamaksuun kuulumaton lisäpalvelu) Liikenteenohjauksen vaihtotyön ohjauspalvelun hinnoittelu perustuu suoritekohtaiseen hinnoitteluun, jossa huomioidaan rautatieliikenteen harjoittajan ohjauspalvelun tarve, liikenteenohjauksen vaihtotyön ohjaukseen käyttämä aika sekä liikenteen ohjauksen suoritekohtainen hinta. Liikenteenohjauksen suoritteena on ns. vaihtokulkutie yhteen suuntaan Rautatieliikenteen harjoittaja ilmoittaa ohjaustarpeensa Liikennevirastolle yhteisesti sovitulla tavalla. Ohjaustarvetta kuvaava suure määritellään tapauskohtaisesti (esim. vaihtokulkutie kpl, aika, xx) Liikenteenohjauksen suoritteeseen käyttämä aika ja suoritemäärä määritellään/ vahvistetaan liikenteenohjauksen vähintään kaksi kertaa vuodessa tekemän viikkoseurannan perusteella. Viikkoseurannan tulokset korotetaan 12 % joustovaralla, jota käytetään varmistamaan palvelun saatavuus ja onnistuminen päivittäisissä muutostilanteissa ilman resurssien etukäteisvaraamista. Liikenteenohjauksen vaihtotyön ohjauksen suoritehinta määritetään kustannusvastaavasti liikenteenohjauksen toimintokustannukseen perustuen. Vuosittainen hinta vahvistetaan kyseisen vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Siihen asti käytetään edellisen vuoden hintaa. Liikennevirasto tekee rautatieliikenteen harjoittajalle vähintään neljä kertaa vuodessa laskuvastineen, joka sisältää suoritekohtaisen laskelman ja kokonaishinnan. Rautatieliikenteen harjoittajan antamien ohjauspalvelutarvetietojen tarkistaminen/ todentaminen voidaan tehdä liikenteenohjauksen tekemien viikkoseurantojen perusteella. Mikäli ratapihan liikenteenohjauksessa tapahtuu muutoksia, tarkastellaan suoriteja laskutuskäytäntöä muuttuneen tilanteen perusteella. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 16 / 1 (5) Nopeuden riippuvuus liikkuvasta…. Nopeuden riippuvuus liikkuvasta kalustosta Luetteloissa on ilmoitettu sellainen kalusto, jolla on Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä toistaiseksi voimassa olevat käyttöönottolupa. Kalustotyyppi lisätään ao. luetteloon sen jälkeen, kun se on saanut edellä mainitun käyttöönottoluvan. Taulukko 1. Vetokaluston ja moottorivaunujen suurimmat sallitut nopeudet Sarja Dv12 Dv17 9810 6003070-8 Dr14, lisäpainoin Dr16 Dr17 9810 6007001-9 Dr17 9810 6006010-1 Dr25 9810 8029002-7 Dr25 9810 8129002-6 Dr25 9810 8129003-4 Dr35 9810 8039011-6 Dr35 9810 8139005-7 Dr35 9810 8139006-5 Dr35 9810 8039013-2 Dr45 9810 8049001-5 Sr1 Sr2 Sm1, Sm2 Sm3 Sm4 Sm5 Sm6 Dm12 1 Päällysrakenneluokka A1 B1 B2 2, 3 50 100 110 30 40 40 – 50 754 – 70 110 30 65 65 – 50 50 20 25 25 20 25 25 20 25 25 20 60 60 – 30 30 – 30 30 35 60 60 – 60 60 – 80 100 – 80 100 Moottorivaunut – 90 110 – 100 110 – 90 110 – 90 110 – 100 110 50 100 110 C1 125 40 754 1405 65 50 25 25 25 60 30 30 60 60 140 1806 C2 125 40 754 1405 65 50 25 25 25 60 30 30 60 60 140 200 D 125 40 754 1405 65 50 25 25 25 60 30 30 60 60 140 210 120 180 160 160 180 120 120 200 160 160 200 120 120 220 160 160 220 120 A-päällysrakenneluokkaan kuuluvat raiteet, ks. Vetokaluston käyttö A-päällysrakenneluokkaan kuuluvilla raiteilla. 2 Kaarteissa, joiden säde on alle 600 m, on suurin nopeus 40 km/h. Rataosalla Äänekoski– Haapajärvi suurin nopeus on 60 km/h. 3 K30-vaihteiden poikkeavassa raiteessa 20 km/h. 4 Hinattaessa 80 km/h. 5 Ilman vaunuja joko yksinään tai monikäytössä 135 km/h. 6 Ilman vaunuja 160 km/h. Monikäytössä 160 km/h. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 16 / 2 (5) Nopeuden riippuvuus liikkuvasta…. PIENVETURIT JA RATA-AUTOT (Suluissa hinausnopeus, mikäli se poikkeaa suurimmasta sallitusta nopeudesta omalla voimalla liikuttaessa) Taulukko 2. Pienvetureiden ja rata-autojen suurimmat sallitut nopeudet. Sarja Tve1 Tve2 Tve4 Tve5 Tka3–6 Tka7, nrot 168–238, 243–247 Tka7, lumiauralla nrot 168–238 Tka7, nrot 239–242 Tka7, lumiauralla nrot 239–247 Tka7, hitsauskontilla nrot 168– 238, 243–247 Tka8 Tka9 nro 91901 Otso4 nro 920001 Päällysrakenneluokka A1 B1 30 (60) 30 (80) 45 (60) 45 (80) 35 60 20 (50) 20 (50) 60 60 (80) 60 80 357 607 (80) 50 80 357 607 (80) 35 60 35 208 209 60 508 45 B2 30 (80) 45 (80) 80 20 (50) 60 (80) 80 607(80) 80 607(80) 60 C1, C2 ja D 30 (80) 45 (80) 80 20 (50) 60 (80) 80 607 (80) 80 607 (80) 80 80 708 45 80 708 45 TYÖKONEIDEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET OMALLA KONEVOIMALLA AJETTAESSA (suluissa hinausnopeus, mikäli työkone saadaan liittää junaan ja hinausnopeus poikkeaa edellä mainitusta) Taulukko 3. Työkoneiden suurimmat sallitut nopeudet omalla konevoimalla ajettaessa. Sarja Radantarkastusvaunut Et nro 66 Ttr1 nro 51 Lumiharjakoneet Tlh nro 74111 Lumiaurat Tla 90109691001-2 Kiskonhöyläyskoneet Tkh nro 89411 7 Päällysrakenneluokka A B1 B2 C1, C2, D 2010 60 60 80 60 120 100 120 50 60 60 60 35 60 60 60 60 80 80 80 Suurin aurausnopeus on määritetty työkoneenkuljettajan käsikirjassa. Hinaus valmistajan ohjeiden mukaisesti. 9 A-päällysrakenneluokkaan kuuluvilla sivuraiteilla 20 km/h. 10Mittaajana toimivan ratateknisen asiantuntijan ja paikallisen kunnossapitäjän edustajan harkinnan mukaan sama kuin ko. rataosan suurin sallittu nopeus. 11 Pyörän halkaisija enintään 790 mm, mikä edellyttää varovaista kulkua risteysvaihteissa. 8 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Sarja Raiteenvaihtokoneet Trk nro 870 Sepeliaurat Tsl nrot 880, 882, 884, 885, 890 11 Tsl nro 88311 Tsl nro 88811 Tsl nro88911 Tsl nro 91021 Sepelinpuhdistuskoneet Tsp nrot 891, 893 Tsp nro 892 Monitoimityökoneet Ttm1 nro 91101 Raiteentukemiskoneet Ttk111 nrot 801–803, 821, 823, 831, 91042 Monitoimityökoneet Ttk111 nrot 818–820 Ttk111 nrot 822, 824–829 Ttk111 nro 830 Ttk111 nrot 832, 833 Ttk1 nro 834 Ttk1 11 nro 91041 Ttk1 nro 91042 Ttk1 nro 9010 9122002-9 Ttk1 nro 9010 9422001-8 Vaihteentukemiskoneet Ttk2 nrot 841, 844, 84911 Ttk2 nro 84211 Ttk2 nrot 850, 856 Ttk2 nrot 851–85511 Ttk2 nro 857 Ttk2 nro 858 Ttk2 nro 859 Ttk2 nro 91051 Tukikerroksen tiivistyskoneet Ttk3 nrot 862, 86311 Tukemiskoneet Ttk4 nro 91501 Ttk5 nro 9010 9422001-8 12 LIITE 16 / 3 (5) Nopeuden riippuvuus liikkuvasta…. Päällysrakenneluokka A B1 C1, C2, D 20 20 (50) 20 (80) 20 (100) 70 35 50 20 20 80 50 60 50 70 80 60 60 80 70 80 60 80 80 70 20 50 60 80 80 80 80 80 2012 50 70 70 60 80 80 80 25 (50)13 50 60 50 5014 60 60 50 50 25 (50)13 50 (80) 85 (90) 80 80 60 70 80 80 25 (50)13 50 (80) 85 (90) 80 80 60 70 80 80 25 (50)13 50 (80) 85 (90) 80 80 60 70 80 80 60 35 20 50 20 – 14 2014 15 80 60 60 50 (80) 60 60 60 35 80 60 80 50 (80) 80 75 75 50 80 80 90 (100) 50 (80) 80 (100) 90 (100) 90 (100) 7016 60 80 80 80 20 50 40 80 40 80 40 80 Apuvaunun max. akselipainolla 160 kN (16 t). Vaihteissa 15 km/h. 14 A-rataluokkaan kuuluvilla ratapihojen sivuraiteilla enintään 20 km/h 15 Suurin hyväksytty hinausnopeus on 80 km/h. 16 Risteysvaihteissa 5 km/h pienen pyörähalkaisijan (440 mm) takia. 13 B2 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Sarja Sähköratojen huolto- ja tarkastusvaunut Tta nrot 1, 2 Tta nro 3 Tte nrot 21–29 Tte nrot 91201, 91202 Ttv nrot 6, 9, 12, 15 Raidenosturit Tnk4 nrot 982, 983 Tnk4 nro 984 Tnk4 nrot 985–989 Tnk4 nro 990 Johdonvetokoneet Tnv-sr nrot 911002, 911003 LIITE 16 / 4 (5) Nopeuden riippuvuus liikkuvasta…. Päällysrakenneluokka A B1 B2 C1, C2, D 5016 7016 110 80 90 3016 3016 70 20 50 3016 5016 100 60 70 5016 7016 110 80 70 15 (20) 15 (50) 15 (60) 15 (20) 15 (50) 15 (60) 15 (60) 15 (50) 15 (60) 15 (60) 15 (60) 15 (60) 15 (60) 15 (60) 17 15 (60) 15 (60)17 40 (40) 40 (60) 40 (80) 40 (100) MUSEOVETOKALUSTON SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET (suluissa hinausnopeus, mikäli se poikkeaa suurimmasta sallitusta nopeudesta omalla voimalla liikuttaessa) Sarja Dr12 Dr13 Dv15 Dv16 Hr1 Hv1 Hv3 Pr1 Tk3 Tr1 Vr1 Rau 2 Dm7 Dm9 17 Päällysrakenneluokka A18 B1 2019 6020 2019 100 60 75 (80) 60 85 2019 80 60 80 2022 70 2019 80 60 60 19 20 80 4023 40 70 70 70 95 50 100 B2 90 110 75 (80) 85 100 80 70 80 60 80 40 70 95 110 C1, C2, D 120 120 75 (80) 85 11021 80 70 80 60 80 40 70 95 120 Hinausnopeus 80 km/h, kun siirrettävä vastapaino on sijoitettu nosturin liitevaunuun. A-päällysrakenneluokkaan kuuluvat sivuradat ja ratapihojen sivuraiteet, ks. kohta 3.6.5 19 Liikennöinti sallittu vain sivuraiteilla. 20 Rataosilla Orivesi–Haapamäki ja Haapamäki–Jyväskylä 80 km/h. 21 Ilman vaunuja joko yksinään tai monikäytössä 100 km/h. 22 K30-vaihteiden poikkeavalla raiteella suurin sallittu nopeus 20 km/h 23 Yksinään 25 km/h. 18 Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 16 / 5 (5) Nopeuden riippuvuus liikkuvasta…. VETOKALUSTON KÄYTTÖ A-PÄÄLLYSRAKENNELUOKKAAN KUULUVILLA RAITEILLA Dr- ja Sr-sarjojen veturit eivät saa liikennöidä A-päällysrakenneluokkaan kuuluvilla raiteilla junaliikenteessä. Dr- ja Sr-sarjojen vetureiden liikennöinti on sallittua vaihtotöissä sivuraiteilla enintään nopeudella 20 km/h. Muu vetokalusto saa liikennöidä Apäällysrakenneluokkaan kuuluvilla radoilla enintään nopeudella 50 km/h. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 17 / 1 (3) Yliraskaiden vaunujen kuljetukset Yliraskaiden vaunujen kuljetus Vaunu, jonka akselipaino ylittää kohdan liitteen 6 taulukon 2 eri rataosuuksille ilmoitetun suurimman akselipainon, on yliraskas kyseiselle rataosuudelle. Ehdot itäisen yhdysliikenteen vaunujen kuljettamisesta yli 225 kN akselipainoilla on esitetty alla olevissa kappaleissa. Vaunun kuormataulukon kuormaa ei saa tarkoituksellisesti ylittää. Liikakuorma on purettava ensimmäisellä mahdollisella liikennepaikalla, jos kuorman paino on enemmän kuin 5 % sallittua kuormaa suurempi vaunun suurimman akselipainon ollessa 225 kN ja enemmän kuin 2 % sallittua kuormaa suurempi vaunun suurimman akselipainon ollessa 250 kN. Yliraskaat vaunut on kuljetettava erikoiskuljetuksia koskevien määräysten mukaisesti. Vaunun pyöräkerrat ja telien muu rakenne on tarkastettava ennen kuljetusta. Yliraskaiden vaunujen tilapäinen kuljettaminen tulee kysymykseen satunnaisen tarpeen esiintyessä. Tilapäisestä yliraskaasta kuljetuksesta on ilmoitettava radan kunnossapitäjälle radan päällysrakenteen kunnon tarkkailemiseksi. Kotimaisten ja läntisen yhdysliikenteen vaunujen kuljettaminen ylikuormassa Vaunun suurimman akselipainon ollessa 225 kN saa yksittäiset ylikuormassa olevat vaunut kuljettaa enintään seuraavin nopeuksin: Päällysrakenneluokka Suurin akselipaino kN Nopeus km/h A 2251 201 B1 235 35 B2 235 50 C1, C2, D 235 80 Itäisen yhdysliikenteen vaunujen kuljettaminen yli 225 kN akselipainolla C- ja Dpäällysrakenneluokan rataosuudella, jolla on sallittu liikennöinti enintään 250 kN akselipainolla Suurin akselipaino on 245 kN. Yksittäisiä yli 225 kN mutta enintään 245 kN akselipainon itäisen yhdysliikenteen vaunuja voidaan kuljettaa yli 225 kN akselipainoille määrätyllä nopeudella. Suurin nopeus on 60 km/h. 1 A-päällysrakenneluokkaan kuuluvilla radoilla ja sivuraiteilla saadaan ainoastaan tilapäisesti kuljettaa nopeudella 20 km/h yksittäisiä yliraskaita vaunuja, joiden akselipaino on yli 200 kN, mutta enintään 225 kN. A-päällysrakenneluokkaan kuuluvilla radoilla ja sivuraiteilla on liikennöiminen yli 225 kN akselipainolla kielletty. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 17 / 2 (3) Yliraskaiden vaunujen kuljetukset Itäisen yhdysliikenteen vaunujen kuljettaminen yli 225 kN akselipainolla C- ja Dpäällysrakenneluokan rataosuudella, jolla on sallittu liikennöinti enintään 225 kN akselipainolla a) Akselipaino yli 225 kN, mutta enintään 235 kN Suurin nopeus on 60 km/h. Suurin akselipaino on 235 kN. Yksittäisiä yli 225 kN mutta enintään 235 kN akselipainon itäisen yhdysliikenteen vaunuja voidaan kuljettaa enintään 225 kN akselipainoille määrätyllä nopeudella. b) Akselipaino yli 235 kN Mikäli itäisen yhdysliikenteen vaunun akselipaino on yli 235 kN, kuljetusluvan alla luetelluille rataosille enintään 245 kN akselipainoon saakka antaa Liikenneviraston Rataliikennekeskus. Muille rataosille lupaa on haettava Liikenneviraston Väylänpito-toimialan infra- ja ympäristöosastolta. Vaunut on kuljetettava erikoiskuljetuksena luvassa määrätyllä nopeudella. Kerava–Sköldvik Tampere–Seinäjoki Lielahti–Kokemäki Kokemäki–Harjavalta Kokemäki–Rauma Seinäjoki–Oulu Kokkola–Ykspihlaja Tuomioja–Raahe Raahe–Rautaruukki Riihimäki–Hakosilta Kouvola–Kotka Kotka Hovinsaari–Kotka Mussalo Juurikorpi–Hamina Luumäki–Joensuu Imatra tavara–Imatrankoski-raja Niirala-raja–Säkäniemi Joensuu–Uimaharju Kouvola–Pieksämäki Pieksämäki–Kontiomäki Pieksämäki–Joensuu Siilinjärvi–Viinijärvi Iisalmi–Ylivieska Oulu–Laurila Laurila–Tornio Tornio–Röyttä Oulu–Kontiomäki Kontiomäki–Vartius-raja Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 17 / 3 (3) Yliraskaiden vaunujen kuljetukset Itäisen yhdysliikenteen vaunujen kuljettaminen yli 225 kN akselipainolla Bpäällysrakenneluokan rataosuudella Yksittäisiä itäisen yhdysliikenteen vaunuja voidaan tilapäisesti kuljettaa erikoiskuljetuksena enintään 235 kN akselipainoilla B1-päällysrakenneluokan rataosuudella nopeudella 35 km/h ja B2-päällysrakenneluokan rataosuudella nopeudella 50 km/h. Lupaa on haettava Liikenneviraston Rataliikennekeskukselta. Itäisen yhdysliikenteen vaunujen kuljettaminen yli 225 kN akselipainolla K30- ja K33kiskopainon raiteilla ja vaihteissa Liikennöiminen itäisen yhdysliikenteen vaunuilla yli 225 kN akselipainolla on kielletty K30- ja K33-kiskopainon raiteilla ja vaihteissa. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 18 / 1 (3) Venäläisen standardin mukaisten vaunujen… Venäläisen standardin mukaisten vaunujen kuljettaminen Jos junassa on yksikin venäläisen standardin mukainen tavaravaunu, suurin nopeus seuraavien rautatieliikennepaikkojen tai niiden osien sivuraiteilla on 20 km/h. Helsinki-Turku satama Kauniainen Huopalahti-Havukoski — Hyvinkää-Karjaa — Karjaa-Hanko Hanko Ratikylä Peräseinäjoki Seinäjoki asema Seinäjoki tavara Lielahti-Kokemäki — Kokemäki-Pori Pori Turku-Uusikaupunki — Pori-Mäntyluoto Pori Mäntyluoto Uusikaupunki-Hangonsaari — Mäntyluoto-Tahkoluoto Mäntyluoto Raisio-Naantali — Kokemäki-Rauma — Helsinki-Riihimäki — Kiukainen-Säkylä — Kerava-Hakosilta — Niinisalo-Parkano-Kihniö Parkano Kerava-Sköldvik — Seinäjoki-Vaasa Seinäjoki asema Seinäjoki tavara Kerava-Vuosaari — Riihimäki-Tampere — Toijala-Turku — Toijala-Valkeakoski — Tampere-Seinäjoki Ylöjärvi Parkano Seinäjoki-Kaskinen Seinäjoki asema Seinäjoki tavara Kaskinen Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Seinäjoki–Oulu Seinäjoki asema Seinäjoki tavara Lapua Jepua Pännäinen Kälviä Kannus Eskola Sievi Ylivieska Oulainen Kilpua Vihanti Tuomioja Oulu tavara Pännäinen–Pietarsaari Pännäinen Pietarsaari Tuomioja–Raahe — Riihimäki–Kouvola — Kouvola–Kuusankoski Kuusankoski Lahti–Heinola Heinola Lahti–Loviisan satama — Kouvola–Kotka Kymi Kotka Hovinsaari–Kotka Mussalo — Juurikorpi–Hamina — Kouvola-Joensuu Joensuu Peltola Joensuu asema Luumäki–Vainikkala-raja — LIITE 18 / 2 (3) Venäläisen standardin mukaisten vaunujen… Imatra tavara–Imatrankoski-raja — Niirala-raja–Säkäniemi Tohmajärvi Joensuu–Ilomantsi Joensuu Peltola Joensuu asema Joensuu–Nurmes Joensuu Peltola Joensuu asema Nurmes–Kontiomäki Valtimo Vuokatti Kouvola–Pieksämäki Pieksämäki asema Pieksämäki Temu Pieksämäki lajittelu Pieksämäki tavara Mynttilä–Ristiina Ristiina Pieksämäki–Kontiomäki Pieksämäki asema Pieksämäki Temu Pieksämäki lajittelu Pieksämäki tavara Haapakoski Markkala Suonenjoki Salminen Kurkimäki Kuopio asema Kuopio tavara Murtomäki Pieksämäki–Joensuu Pieksämäki asema Pieksämäki Temu Pieksämäki lajittelu Pieksämäki tavara Varkaus Heinävesi Joensuu asema Joensuu Peltola Murtomäki–Talvivaara Murtomäki Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 Varkaus–Kommila Varkaus Kommila Huutokoski–Rantasalmi — Savonlinna–Parikkala Kerimäki Punkaharju Siilinjärvi–Viinijärvi — LIITE 18 / 3 (3) Venäläisen standardin mukaisten vaunujen… Laurila–Tornio-raja — Tornio–Kolari Pello Laurila–Kemijärvi Rovaniemi Kemijärvi Kemijärvi-Patokangas Kemijärvi Tampere–Jyväskylä — Oulu-Kontiomäki Paltamo Oulu tavara Orivesi–Seinäjoki Vilppula Ähtäri Alavus Kontiomäki-Ämmänsaari Hyrynsalmi Pesiökylä Ämmänsaari Vilppula–Mänttä Vilppula Kontiomäki-Vartius-raja — Haapamäki–Jyväskylä Keuruu Jyväskylä–Pieksämäki Pieksämäki asema Pieksämäki Temu Pieksämäki lajittelu Pieksämäki tavara Jyväskylä–Äänekoski — Äänekoski–Haapajärvi Haapajärvi Iisalmi–Ylivieska Pyhäsalmi Haapajärvi Pyhäkumpu erkanemisvaihde– Pyhäkumpu — Oulu–Laurila Oulu tavara Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 19 / 1 (3) Liikkuvan kaluston valvonta Liikkuvan kaluston valvonta Liikkuvan kaluston valvontalaitteet Rataverkolla sijaitsevat liikkuvan kaluston valvontalaitteet on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Liikkuvan kaluston valvontalaitteet. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 19 / 2 (3) Liikkuvan kaluston valvonta Pyörävikoja koskevat asiat Ohikulkevaa junaa on tarkkailtava pyörävikojen, kuumenneiden laakereiden tai jarrujen, epätasaisen tai liikkuvan kuorman tai muun epäilyttävän havaitsemiseksi. Kun henkilöstöä on riittävästi käytettävissä, on junaa tarkkailtava sen molemmilta puolilta. Havaitut viat ja puutteet on joko korjattava välittömästi tai kalusto on poistettava junasta. Pyörävikainen kalusto on kuitenkin pyrittävä kuljettamaan samassa junassa lähimmälle varikkoasemalle asti, ellei tästä aiheudu ilmeistä vaaraa tai vahinkoa, ja ilmoitettava havaituista vioista kalustoyksikön kunnossapitäjälle. Pyörien kuntoa voidaan valvoa sekä manuaalisesti että automaattisin mittalaittein. Valvonnassa noudatetaan vastaavasti seuraavia menettelytapoja: I. Jos junassa todetaan olevan haitallisia lovipyöriä, lovien pituudet on mitattava seuraavalla pysähdyspaikalla. Lovipyöräisen kaluston kuljettaminen edelleen on sallittua seuraavilla ehdoilla: a) Jos loven pituus on enintään 45 mm, ei välittömiä toimenpiteitä. b) Jos loven pituus on 46–60 mm ja ulkoilman lämpötila alle -10 °C, suurin nopeus on 10 km/h. Lämpötilan ollessa ≥ -10 °C, ei nopeusrajoitusta, nopeusaluetta 20–45 km/h on kuitenkin vältettävä. Pyöräkerta on vaihdettava seuraavalla varikkoasemalla. c) Jos loven pituus on 61–80 mm, sn on 10 km/h. Pyöräkerta on vaihdettava seuraavalla varikkoasemalla. d) Jos loven tai lovien yhteinen pituus on yli 80 mm, pyöräkerta on vaihdettava sillä liikennepaikalla, missä lovi mitataan. e) Jos loven pituus on yliraskaassa vaunussa yli 45 mm, vaunu on pyrittävä vajauttamaan lähimmällä liikennepaikalla tai se on kuljetettava enintään 10 km/h nopeudella lähimmälle varikkoasemalle. II. Pyörän kiskoon kohdistaman dynaamisen iskuvoiman Qimp raja-arvot on määritetty alla olevassa taulukossa. Tämä voima aiheutuu yleensä pyörän kulkupinnan vioista, kuten lovista, rosoista tai pyörän epäpyöreydestä. Dynaaminen voima fdyn kertoo kuormaamattoman vaunun pyörien voimanvaihtelusuhteen. Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 19 / 3 (3) Liikkuvan kaluston valvonta Voimia mitataan pyörävoimailmaisimilla, joiden sijainti rataverkolla on esitetty kuvassa 1. Ilmoituksen tyyppi Taso Raja‐arvo Dynaaminen voima Qimp Q5 > 500 kN Q4 > 450 kN Q3 > 350 kN Q2 > 300 kN Q1 > 250 kN f3 > 800 % f2 > 600 % f1 > 400 % Dynaaminen kerroin fdyn Toimenpiteet Poistettava junasta; sn 50 poistamiseen asti sn 50 heti ilmoituksen jälkeen. Pyöräkerta korjataan ennen seuraavaa kuormausta. Ei nopeusrajoitusta, korjataan ennen seuraavaa kuormausta. Jos sama yksikkö aiheuttaa seuraavan kuormauksen jälkeen vähintään Q3hälytyksen, noudatetaan Q4:n edellyttämiä toimenpiteitä Korjataan viimeistään seuraavalla varikkokäynnillä Kunnossapitäjä voi ajoittaa korjauksen Korjataan ennen seuraavaa kuormausta. Jos sama yksikkö aiheuttaa seuraavan kuormauksen jälkeen f3-hälytyksen, noudatetaan Q4:n edellyttämiä toimenpiteitä Korjataan viimeistään seuraavalla varikkokäynnillä Kunnossapitäjä voi ajoittaa korjauksen Lausuntoversio 10.11.2015 Liikenneviraston väylätietoja 2/2015 Rautateiden verkkoselostus 2017 LIITE 20 / 1 (1) Turvallisuusasiat Turvallisuusasiat Turvallisuuspoikkeamista ilmoittaminen sekä turvallisuustietojen toimittaminen Rautatieliikenteen harjoittajan täytyy ilmoittaa havaitsemastaan onnettomuudesta, turvallisuuspoikkeamasta tai vaaratilanteesta rautatieliikenteenohjaukselle, jonka velvollisuus on ilmoittaa asia edelleen Liikenneviraston rataliikennekeskukselle. Ilmoitus pitää tehdä yleensä sen työpäivän aikana, kun turvallisuuspoikkeama on sattunut. Vakavista turvallisuuspoikkeamista tulee ilmoittaa välittömästi. Ilmoitus pitää tehdä riippumatta siitä, liittyykö poikkeama sen toimintaan tai onko se osallisena poikkeamassa. Kaikkien rautatieliikenteen harjoittajien tulee toimittaa tiedot juna- ja vaihtotyöliikenteeseen liittyvistä onnettomuus- ja uhkatilanteista rataverkon haltijalle edellä mainitun lisäksi sähköisesti rataverkon käyttösopimuksessa kuvatulla tavalla. Vahingoista ja vaurioista ilmoittaminen Rautatieliikenteen harjoittajien on viipymättä ilmoitettava rataverkon haltijan liikenteenohjaukselle havaitsemistaan rataverkkoon kohdistuvista vahingoista tai rataverkon vikaantumisesta. Tapahtumien tutkimiseksi rautatieliikenteen harjoittajan on oltava yhteydessä rataverkon haltijan rataisännöitsijään. Rataverkon haltija on velvollinen ilmoittamaan rautatieliikenteen harjoittajille havaitsemistaan rautatieliikenteen harjoittajien kalustoon kohdistuvista vahingoista tai kaluston vikaantumisesta. Ratapihojen työturvallisuus Rataverkon haltija vastaa siitä, että ratapihojen infrastruktuuri on liikennöitävässä ja työturvallisuuden kannalta asianmukaisessa kunnossa ja että kävelykulkutiet ja jätkänpolut ovat niitä koskevien määräysten ja ohjeiden ml. RATO (Ratatekniset ohjeet) mukaisessa kunnossa. Rautatieliikenteen harjoittajat vastaavat ratapihoilla käyttämänsä liikkuvan kaluston kunnosta ja liikenteen turvallisuudesta. Rautatieliikenteen harjoittaja vastaa työntekijöidensä työturvallisuudesta ratapihoilla työnantajana sekä omistuksessaan olevien laitteiden ja kaluston hallinnasta turvallisuuden näkökulmasta. Lausuntoversio 10.11.2015 Lausuntoversio 10.11.2015 ISSN-L 1798-8276 ISSN 1798-8284 ISBN 978-952-317-164-0 www.liikennevirasto.fi
© Copyright 2024