liite 2
Lapsiasianeuvottelukunnan kokous 20.5.2015, liite 2 Eduskuntaryhmien vastaukset hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjän Juha Sipilän kysymyksiin Linkit Keskusta: http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Vastaukset-15-kysymykseen Kokoomus: https://www.kokoomus.fi/assets/HALLITUSTUNNUSTELIJAN-KYSYMYKSET-Kokoomukseneduskuntaryhm%C3%A4n-vastaukset.pdf Perussuomalaiset: https://www.perussuomalaiset.fi/news/perussuomalaisten-vastauksethallitustunnustelija-juha-sipilan-kysymyksiin/ SDP: http://www.sdp.fi/fi/component/content/article/10-sdp/ajankohtaista/uutiset/9761sosialidemokraattien-vastaukset-hallitustunnustelijan-kysymyksiin Vihreät: https://www.vihreat.fi/vihreiden-vastaukset-hallitustunnustelijalle Vasemmistoliitto: http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/vasemmiston-vastauksethallitustunnustelijalle/ RKP: http://rkp.fi/fi/content/news/ruotsalaisen-eduskuntaryhm%C3%A4n-vastaukset-juha-sipil%C3%A4nkysymyksiin Kristillisdemokraatit: http://www.kd.fi/2015/04/30/kd-eduskuntaryhman-vastaukset-sipilalle/ Vastaukset tekstimuodossa 1. Keskusta 1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota? Keskustan eduskuntaryhmän visiossa vuonna 2025 Suomi on korjattu yhdessä kuntoon. Olemme jälleen kerran selviytyneet työtä tekemällä ja toisista välittämällä. Yhteiskunta on pysynyt eheänä. Suomella on ollut taitoa ja malttia vaurastua. Velaksi eläminen on loppunut, vaihtotase kääntynyt ylijäämäiseksi ja eläkejärjestelmä on kestävä. Ikääntyneet kansalaiset on opittu näkemään voimavarana. Olemme luoneet toimivan neljän sukupolven yhteiskunnan. Uussuomalaisten kotoutuminen on onnistunut. Suomen kodeissa voidaan paremmin. Ihmiset voivat aidosti valita asuinpaikkansa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa on edistytty. Suomi on maailman paras maa lapsille ja perheille. Suomi on ottanut jättiharppauksen vihreän talouden edelläkävijänä. Kotimaisen ruoantuotannon edellytykset on turvattu. Suomi tunnetaan maailman koulutuksen, osaamisen ja kestävän kehityksen edistäjänä sekä rauhanrakentajana. Terve isänmallisuutemme luo vahvan pohjan myös kansainväliseen toimintaan. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä strategisessa hallitusohjelmassa on asetettava seuraavat viisi tavoitetta, jotta etenemme kohti asettamaamme visiota: – Kodeissa voidaan hyvin, hyvinvointierot kapenevat. – Suomi luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi. – Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi. – Suomi biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijämaaksi. – Koko Suomeen 200 000 työpaikkaa lisää, talouden kahden prosentin kasvu-uralle työntekoa ja yrittäjyyttä vahvistamalla, velaksi eläminen loppuu. 2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista? Tilannekuva on oikea, ellei kasvua saada nopeutettua. Emme voi kuitenkaan tyytyä ennustettuun talouskasvuun, vaan yhteiskuntasopimuksella ja muilla vaikuttavilla kasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevilla toimilla kasvua on nopeutettava. Lisävelkaantuminen on lo¬pettava 6–7 vuoden kuluessa. Alkaneen eduskuntavaalikauden aikana valtiontalouden todellinen alijäämä tulee painaa alle kahden miljardin euron ja kuntatalouden alijäämä noin miljardiin euroon. Sopeutustarve riippuu kilpailukykyä vahvistavan yhteiskuntasopimuksen sekä muiden kasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevien toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Alkanutta vaalikautta koskevan tavoitteen toteutuminen edellyttää valtiontalouteen arviolta noin 2–3 miljardin euron nettosäästöjä. Kuntataloutta on sopeutettava noin miljardilla eurolla. Lisäksi julkisen sektorin tuottavuuden on parannuttava 0,5 prosenttia vuodessa. Tämä edellyttää muun muassa byrokratian purkamista ja normien väljentämistä. Keskustan eduskuntaryhmän esittämiä säästötoimenpiteitä valtiontalouteen: – Budjettiperusteisia indeksikorotuksia jätetään tekemättä, siten että säästö on miljardi euroa vuoden 2019 tasossa. Sosiaalietuudet nousevat maltillisen tuloratkaisun verran. Jäädytys ei kosketa työ- ja yrittäjäeläkkeitä. Kuntien valtionosuuksia koskevat säästöt edellyttävät, että kunnilta karsitaan vastaavalla tavalla ja todennetusti lakisääteisiä tehtäviä ja muita velvoitteita. – Uudistetaan keskushallintoa ja toteutetaan valtionhallinnon eri yksikköjen hallinnon ja toimintamenojen asteittaiset menoleikkaukset pois lukien puolustusvoimat, poliisi, rajavartiosto, tulli ja oikeusministeriö (300 miljoonaa euroa). – Valtionhallinnon kiinteistö- ja tietojärjestelmämenot 300 miljoonan euroa. – Elinkeinoelämän tuet 300 miljoonaa euroa. – Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, säästö valtion budjettimenoihin 200 miljoonan euroa. – Kehitysyhteistyövarat tai vaihtoehtoisesti edustusverkoston tiivistäminen yhteistyöllä 200 miljoonaa euroa. – Menonlisäykset 300 miljoonaa euroa (puolustusvoimat, omaishoidontuki, sotaveteraanit, takuueläke, lastensuojelu, lapsiperheiden kotipalvelut). Nettomääräisesti säästölista on 2 miljardia euroa. Jos yhteiskuntasopimuksella ei saavuteta asetettuja tavoitteita, joudutaan etsimään jopa miljardin euron lisäsäästöt kuluvalla vaalikaudella. 3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti? Hyväksymme linjauksen. Esitämme verojärjestelmän sisällä noin 800 miljoonan euron liikkumavaraa. Veronkevennyksillä kannustetaan työntekoa, yrittäjyyttä ja yritystoimintaan liittyvää riskinottoa. Veronkevennykset Jos saamme kilpailukykyä ja kasvua edistävän palkkaratkaisun, voidaan työtulojen verotusta keventää työtulovähennystä korottamalla. Kevennys kohdentuu erityisesti pieni- ja keskituloisille (450 miljoonaa euroa). Keskustan eduskuntaryhmä haluaa estää sosiaalietuuksien jäädytyksistä aiheutuvan eläkkeensaajien verotuksen kiristymisen. Muita keskustan eduskuntaryhmän esittämiä verotusta keventäviä toimenpiteitä ovat seuraavat ja ne kohdistuvat yrittäjyyteen ja riskinottoon kannustamiseen: • Yrittäjävähennys (120 miljoonaa euroa). • Jakamattoman voiton varausjärjestelmä (75 miljoonaa euroa). • Omaisuuden luovutuksessa syntynyt tappio vä¬hennyskelpoiseksi pääomatuloista (10 miljoonaa euroa). • Perintö- ja lahjaveron kevennys. (65 miljoonaa euroa) • Pörssiyhtiöiden osinkojen verovapaus 1000 euroon saakka. (60 miljoonaa euroa). • Ikäihmisten terveydenhoitopalvelut kotitalousvä¬hennyksen piiriin. Yksinelävien kotitalousvähen¬nyksen parantaminen. (20 miljoonaa euroa). Verotusta kiristävät toimenpiteet Veronkevennysten rahoittamiseksi keskustan eduskuntaryhmä on valmis seuraaviin verotusta kiristäviin toimenpiteisiin: • Yritysveropohjan tiivistäminen (yhteensä 300 mil¬joonalla eurolla): a) Konsernilainojen korkovähennysoikeuden rajoitus¬ten kiristäminen. b)) Myös yritykset, joilla ei ole kiinteää toimipaikkaa tulee merkitä ennakonperintärekisteriin ja velvoittaa toimittamaan ennakonpidätys tai perimään lähdevero Suomessa tehdystä työstä maksetuista palkoista. c) Korkotulojen lähdeverotuksen tiukentaminen yritys¬verotuksessa. d) Toimenpiteitä, joita eduskunnan tarkastusvaliokun¬ta on suosittanut tehtäväksi tulevalle eduskuntavaalikau¬delle. e) Selvitetään muut mahdollisuudet tiivistää veropoh¬jaa OECD:n BEPS-hankkeen mukaisesti siten, että kiristykset kohdistuvat ensisijaisesti kansainvälisiin verosuunnittelutilanteisiin. • Tuloverotukseen liittyvien verovähennysoikeuksien rajaamista (yhteensä 250 miljoonalla eurolla). Rajoitukset kohdistetaan siten, etteivät ne vaikeuta työn tekemistä. • Ympäristöverotuksen veropohjan laajentaminen ja verotasojen korottaminen, kuten kivihiilen erityinen lisävero, jätteiden verotuksen korottaminen ja jätteiden polton verottaminen. (yhteensä 125 miljoonaa euroa) • Tupakkaveron korottaminen (95 senttiä / aski). 4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi? Keskustan eduskuntaryhmän tavoitteena on, että kasvua saadaan vauhditettua ennustetuista luvuista. Tämä edellyttää uskottavaa yhteiskuntasopimusta sekä yritysten uudistumista ja innovaatioiden edistäminen. Valtion on sitouduttava julkisen talouden uskottavaan tasapainottamissuunnitelmaan ja rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen siten, että kestävyysvaje saadaan puretuksi. Näin voidaan vakauttaa tulevaisuudennäkymiä. Digitalisaation, kuten kansallisen palveluväylän tuomat mahdollisuudet on hyödynnettävä. Keskusta edellyttää, että biotalouden vauhdittaminen on yksi hallituksen strateginen kärkihanke. Yritysten sääntelyä on kevennettävä ja kilpailun edellytyksiä vahvistettava. Työllistävä asuntopolitiikka tarvitsee uusia avauksia monipuolisen asuntotuotannon turvaamiseksi. Rakentaminen tarvitsee kaavoituksen ja luvituksen nopeuttamista. Muita esityksiämme: Kasvurahasto Ensimmäisen työntekijän palkkatuki Byrokratian karsinta ja normien purkaminen Yrittäjäksi ryhtyminen • Mahdollistaisimme työntekijän irtisanomiskorvauksen maksamisen tuloverottomana alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen. • Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan käyttömahdollisuus määräaikaisena uudenlaisena starttirahana, jos työtön ryhtyy yrittäjäksi. Työntekoon kannustaminen • Perustulokokeilu • Peni- ja keskituloisten tuloveron kevennys Liikenne ja infrarakentaminen Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että perusväylänpidon rahoitusta korotetaan 150-200 miljoonaa euroa vuodessa. Yksi keino tähän on siirtää kehittämishankkeiden toteuttamista sekä rahoittamalla suuria väylähankkeita perustettavan Valtion Infra Oy:n kautta. Infra Oy:n tulopohjaa vahvistetaan esimerkiksi ottamalla käyttöön öljyn hintaan sidottu polttoaineen maksu ja ulkomaiselta rekkaliikenteeltä tienkäytöstä perittävä aikaperusteinen vinjettimaksu. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet kasvua tukevien infrahankkeiden rahoittamiseksi sellaisella yksityisellä rahoituksella, joka ei lisää Suomen velkasuhdetta. 5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa? Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Sitoudumme kolmikantaisesti valmistellun ja sovitun eläkeuudistuksen toteuttamiseen lainsäädännöksi. Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Kyllä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää ensisijaisena valmistelun perustana maakuntapohjaista ratkaisua. Tavoitteena tulee olla, että sote-järjestämislaki annetaan eduskunnalle vuoden 2016 aikana riittävine rahoitusratkaisuineen. Sote-valmistelu tulee tarvittavilta osiltaan yhteensovittaa aluehallinnon uudistamistyön kanssa. Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Kyllä. Tavoitteena tulee olla kuntataloutta merkittävästikin helpottavat ratkaisut, joihin hallitus sitoutuu. Erityisesti kuntien järjestämisvastuulla olevien tehtävien toteuttamisessa on otettava uusi kokonaisvaltainen ja nykyistä joustavampi lähestymistapa, joka antaa kunnille mahdollisuuksia uudistaa palveluprosesseja. Myös erilaiset joustot kelpoisuusehdoissa ja määräajoissa mahdollistavat kustannustehokkaamman toiminnan ja säästöt. Normeja voidaan väljentää joko suoraan tai alueellisten kokeilujen kautta. Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa? Keskustan eduskuntaryhmän tavoitteena on selkeä kolmiportainen, tehokas ja kansanvaltainen hallinto (valtion keskushallinto, alueet ja kunnat), joiden kesken toimivalta, vastuu ja resurssit on selkeästi määritelty. Alueellista kehittämistä ja toimivaltaa edellyttävät tehtävät kootaan alueellisesti valitun kansanvaltaisen maakuntahallinnon vastuulle. Tämä antaa puitteet esim. tietojärjestelmien yhteensovittamiselle ja digitalisaation hyödyntämiselle, joilla on keskeinen merkitys valtion, aluehallinnon ja kuntien tuottavuustyössä. Keskushallintoa ylipäätään ja etenkin sen roolia alueiden kehittämiseen liittyvissä asioissa on kevennettävä huomattavasti. Alueelliset erityispiirteet tulee huomioida, esimerkkinä Helsingin seutu, jossa maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan seudullinen ratkaisumallinsa. Valtion aluehallinnolle jäisivät vain välttämättömimmät tehtävät. Aluekehittämiseen, yritysneuvontaan ja yleiseen kehittämistyöhön liittyvää tarpeetonta byrokratiaa ja päällekkäisiä viranomaistehtäviä on samalla purettava. Sisäisen turvallisuuden toimintojen (poliisi, rajavartiolaitos, tulli, pelastustoimi, oikeuslaitos ja vankeinhoito) palveluverkko on arvioitava kansalaisten turvallisuuden, oikeusturvan ja tasapainoisen aluekehityksen näkökulmasta 6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset? Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein tavoite on Suomen itsenäisyyden ja kansalaisten turvallisuuden varmistaminen. Se edellyttää ennen kaikkea vakauden säilyttämistä Pohjolassa ja Itä-meren alueella. Suomen aktiivisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivinä ovat hyvät suhteet naapureihin, kansainvälinen yhteistyö, sotilaallinen liittoutumattomuus sekä oma puolustus perustanaan yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustaminen. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvilta uhkil-ta pitää suojautua. Se edellyttää hyvin toimivaa viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintaa kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Pohjoismaat, Euroopan unioni myös turvallisuusyhteisönä, Nato-kumppanuus, ETYJ ja YK muo-dostavat Suomen kansainvälisen yhteistyön puitteet. Suomi syventää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Maamme toimii aktiivisesti pohjoisen arktisen alueen yhteistyössä ottaen huomioon kaikessa toi-minnassa kestävän kehityksen reunaehdot. Suomi noudattaa suhteessaan Venäjään Euroopan unionin yhteisiä linjauksia ja ylläpitää sen lisäksi kahdenvälisiä suhteita. Kansallinen liikkumavara turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa on säilytettävä. Suomi kehittää käytännönläheistä kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa. Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtais-ta. Suomen on kuitenkin ylläpidettävä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Puolustuksen uskottavuudesta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Keskusta kannat-taa parlamentaarisen selvitystyöryhmän esittämää lisärahoitusta puolustusmäärärahoihin. Hallitus valmistautuu meri- ja ilmavoimien suorituskykyjen korvaamiseen 2020-luvulla. Kertausharjoitusten riittävä määrä varmistetaan eli ne on pidettävä vähintään nyt päätetyssä tasos-sa. Lisäksi vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset on turvat-tava. Puolustusyhteistyötä ja kansainvälistä apua koskevaa lainsäädäntöä on tarkennettava. Uusien uhkien, kuten hybridivaikuttamisen, kyberhyökkäyksien ja terrorismin, torjuntaan on panos-tettava. On tarpeellista luoda ulkomaan tiedusteluun ja tietoliikennetiedusteluun liittyvä säädösperus-ta. Lainsäädäntöä laadittaessa on varmistettava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja elinkei-noelämän toimintaedellytykset. Kansainvälisessä toiminnassa ja kehitysavussa on painotettava rauhan rakentamista, ihmisoikeuk-sia, hyvää hallintoa sekä ihmiskunnan suurten uhkien, erityisesti ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaa. Yksityisen sektorin osallistamista kehitysyhteistyöhön on lisättävä. Tuottavien työpaikkojen luomiseksi ja kehitysmaiden oman veropohjan kasvattamisek-si Suomen tulee kehityspolitiikassaan edistää yritystoimintaa ja yksityisen sektorin investointeja. Suomalaisilla yrityksillä on paljon kehitysmaiden tarpeisiin vastaavaa osaamista ja teknologiaa, joka on saatava paremmin mukaan kehitysyhteistyöhön. Pidemmällä aikavälillä pitää yhä pyrkiä kehitysrahoituksen nostamiseen YK:n tavoitteiden mukai-seen 0,7 prosenttiin kansan¬tulosta. Kuluvalla eduskuntavaalikaudella sopeutuksia on kuitenkin teh-tävä myös ulkoasiainhallinnosta. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot on valmisteltava parlamentaariselta pohjalta. 7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa? Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin vahvistaminen maanosassamme ja maailmalla. Euroopan suhteellinen asema muuhun maailmaan on heikentynyt viime vuosina. Maanosamme aseman vahvistaminen edellyttää unionilta vahvaa toimintakykyä, yhtenäisyyttä, kansalaisten luottamusta ja keskittymistä suuriin talouden, työllisyyden ja turvallisuuden kysymyksiin. Keskustan mielestä Suomen on oltava aktiivinen, aloitteellinen ja käytännönläheinen Euroopan unionin jäsenmaa, joka kykenee rakentavalla ja yhteistyöhakuisella tavalla yhdistämään kansallisen edun ja yhteisen eurooppalaisen intressin omassa EU-politiikassaan. Keskusta haluaa vahvistaa Suomen asemaa rakentavana ja ratkaisuhakuisena jäsenmaana. Euroopan unionia on kehitettävä tasavertaisten jäsenmaiden liittona nykyisen sopimusjärjestelmän puitteissa. Keskusta kannattaa käytännönläheistä eurooppalaista yhteistyötä, joka perustuu yhteisiin sääntöihin ja niiden noudattamiseen. Hyvän hallinnon periaatetta tulee vahvistaa sekä EU-tasolla että jäsenvaltioissa. On vähennettävä byrokratiaa, vältettävä yksityiskohtaista sääntelyä ja hyödynnettävä kansallisten joustojen mahdollisuus. Euroopan globaalia kilpailukykyä on parannettava panostamalla teollisuuden ja palvelusektorin tuottavuuden kasvuun. EU pystyy tekemään paljon nykyistä enemmän vauhdittaakseen jäsenmaiden ja koko unionin talouskasvua. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on erityinen merkitys työpaikkojen luomisessa. EU:n kaikessa toiminnassa, erityisesti lainsäädäntötyössä, on arvioitava vaikutuksia yritystoiminnan ja työpaikkojen syntymisen näkökulmasta. On huolehdittava siitä, että pk-yrityksiä koskevia lainsäädännön joustoja käytetään täysimääräisesti. Yritysten rahoitusmahdollisuuksia on parannettava niin kotimaisin toimin kuin eurooppalaisella tasolla. Unionin painopisteinä on oltava digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen, toimivat energiasisämarkkinat ja päästöttömän biotalouden edistäminen. Unionin pitää lainsäädäntönsä ja rahoitusvälineidensä kautta edistää kaikissa jäsenmaissaan biotaloutta muun muassa luomalla kysyntää biotaloustuotteil¬le. Biotalouden perustan muodostaa metsäbiomassan kestävä hyödyntäminen ja sen jalostaminen tuotteiksi. Ympäristölainsäädäntöä ja energiapolitiikkaa on tarkasteltava biotalouden edistämisen näkökulmas¬ta. Lainsäädännöllä ja päätöksillä on luotava edellytyksiä uusiutuvan energian ja liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämiselle. On huolehdittava siitä, ettei eri sektoreilta tule keskenään ristiriitaista lainsäädäntöä. Myös energiatehokkuutta on pystyttävä parantamaan. Euroopan unionin on kannettava globaali vastuunsa. Se edellyttää kestävien ratkaisujen hakemista ruoka-, vesi- ja energiakysymyksiin. Unionilla on laaja keinovalikoima rauhanrakentamiseen, köyhyyden kitkemiseen ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Keskusta kannattaa unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista. Painotamme suorituskyky-yhteistyön sekä eurooppalaisen puolustusteollisuuden ja –markkinoiden kehittämistä. Keskustan mukaan Suomen on toimittava arktisten kysymysten painoarvon nostamiseksi unionin toiminnassa. Arktisen yhteistyön kehittäminen tulee nostaa yhdeksi unionin ulkosuhteiden päätavoitteeksi. Suomen on tartuttava mahdollisuuksiin edistää unionin tuella kansallisesti tärkeitä pohjoisten alueidemme hankkeita. Itämeren alueen valtioiden on jatkettava tiivistä yhteistyötä Itämeren pelastamiseksi. EU:n Itämeri-politiikka on nostettava samanlaiseksi alueelliseksi strategiseksi kysymykseksi kuten Välimeren politiikka. Keskusta kannattaa unionin kauppapolitiikkaa, joka edistää kilpailukykyä, lisää kasvua ja avaa uusia markkinoita eurooppalaisille yrityksille. EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen solmiminen on tärkeä tavoite, koska se osaltaan avaa uusia markkinoita etenkin pk-yrityksille ja siten tukee talouden kasvua ja työllisyyttä. Sopimusta neuvoteltaessa on ratkaistava etenkin oikeusvaltioperiaatteeseen sekä ympäristönsuojeluun ja kuluttajansuojaan liittyvät kysymykset. Korkean ruokaturvan tason varmistamisen tulee olla neuvottelujen erityisen huomion kohteena. Niin sanottujen herkkien maataloustuotteiden markkinoita voidaan avata vain tullikiintiöiden kautta. Suomen pohjoinen sijainti, pitkät etäisyydet, harva asutus ja laajat luonnonvaramme tekevät maastamme erityislaatuisen jäsenmaan. Suomen syrjäiseen sijaintiin ja harvaan asutukseen liittyvät erityispiirteet on voitava tehokkaammin ottaa huomioon EU:n koheesiopolitiikassa. Maataloutta on voitava harjoittaa kannattavalla tavalla unionin kaikissa jäsenmaissa. 8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja? Keskustan eduskuntaryhmä painottaa sekä ikäihmisten että lapsiperheiden osalta kotiin tuotavien palveluiden asemaa palveluketjussa. Niin ikään kotona omaistaan hoitavien yhdenvertaisuus tulee turvata uudistamalla lainsäädäntö ja siirtämällä tuen maksatus Kelalle. Palveluita uudistetaan lapsi- ja perhelähtöisiksi sekä helposti saavutettaviksi entiset hallinnonalarajat ylittäen sekä tiedonkulkua parantaen. Lasten vanhempia tulee auttaa ajoissa heidän ongelmissaan, oli sitten kyse esimerkiksi terveyden, mielenterveyden, parisuhteen tai kotikasvatuksen pulmista tai perheen sisäisen väkivallan tai alkoholinkäytön ongelmista. Perheiden kotiavun saatavuus matalan kynnyksen tukena sekä lastensuojelun laatu pitää varmistaa. Perheen ja työn yhteensovittamiseksi mahdollistetaan vanhempien osa-aikatyötä sekä edistetään joustavia työaikoja. Perheiden valinnanvapaus turvataan lastenhoidon ratkaisuissa ja perhevapaissa. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä perheiden erilaisuus ja monimuotoisuus pitää lainsäädäntövalmistelussa ottaa huomioon. Lapsivaikutusten arviointi otetaan osaksi päätösten valmistelua. Keskustan eduskuntaryhmä haluaa vanhusten laitos- ja kotiasumisen välille uusia yhteisöllisiä ratkaisuja. Nykyiset hallinnonalarajat on ylitettävä ihmisläheisten, sujuvien ja toimintakykyä tukevien vanhuspalveluiden aikaansaamiseksi. Vahvistetaan perhehoitoa ja sukupolvien välistä yhteyttä. Millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja? Taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta Keskustan eduskuntaryhmä sitoutuu hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Työllisyysasteen kohentaminen, työttömien aktivointi sekä kannustinloukkujen purkaminen ovat parhaita keinoja hyvinvoinnin turvaamiseen. Sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamiseksi tulee järjestää perustulokokeilu. Osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille parannetaan. Keskustan eduskuntaryhmä haluaa vahvistaa erityisesti vammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien polkua kohti työelämää. Kaikille lapsille ja nuorille tavoitellaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia harrastamiseen mm. koulupäivän rakennetta uudistamalla. Peruskoulun tulee edistää lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa. Vahvistetaan koulun velvoitteita puuttua kiusaamiseen. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään esimerkiksi koko ikäluokan kattavalla monialaisella ohjauksella ja neuvonnalla ja toteutetaan tulevaisuuskutsunnat. Otetaan järjestöt ja vapaaehtoistoimijat tukemaan lasten, nuorten ja perheiden, myös maahanmuuttajien, elämänhallintaa, ikäihmisten hyvää arkea sekä yksinäisyyden vähentämistä. Vapaaehtois- ja talkootyöhön liittyvää byrokratiaa on helpotettava. Räätälöidään tuki- ja palveluratkaisuja, jotka kaventavat asuinalueiden välisiä hyvinvointieroja. Tavoitellaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulotason parantamista. Yksinelävien köyhyysriski on tunnistettava päätöksenteossa nykyistä paremmin ja laadittava kattava selvitys yksinelävien asemasta. Kannustetaan ja tuetaan kaikenikäisiä pitämään parempaa huolta itsestään ja liikkumaan enemmän. Uudistetaan kuntoutus ja omahoito tukemaan ihmisten terveyttä, jaksamista ja työssäkäyntiä. Alkoholihaittoja vähennetään ja päihdekuntoutuksen toimivuus arvioidaan. Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa BKT:n rinnalla toimivien laajempaa hyvinvointia kuvaavien mittarien käyttöönottoa kansainvälisten esimerkkien mukaisesti. 9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä? Suomen on tavoiteltava asemaa luovuuden, laadukkaan osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaana. Lähtökohtana on oltava koulutuksen tasa-arvon parantaminen ja alueellisen saavutettavuuden turvaaminen. Tämä vaatii, että koulutuksen sisältöjä, toimintakulttuuria ja rakenteita uudistetaan rohkeasti. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä koulutuspolitiikassa on keskityttävä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sisällölliseen kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta pitää lisätä ja uusien oppimisympäristöjen ja digitalisaation mahdollisuuksia on hyödynnettävä kaikilla koulutusasteilla. Perusopetuksen koulupäivän rakennetta ja oppimistapoja pitää uudistaa. Koululaisten on voitava liikkua tunti koulupäivän aikana ja käyttöön on otettava mobiilit oppimisympäristöt sekä pelinomainen oppiminen. Hajanaisesta hankerahoituksesta pitää siirtää voimavaroja perusopetuksen laadun sekä opettajien osaamisen kehittämiseen. Toisen asteen koulutuksen rakenteita ja rahoitusta on uudistettava yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Koulutuksen alueellinen kattavuus on turvattava lisäämällä koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä sekä uudistamalla koulutuksen sisältöjä. Nuorten ja aikuisten koulutuksessa on kehitettävä joustavia tapoja suorittaa tutkintoja ja niiden osia. Käyttöön on otettava erilaisia työpaikalla sekä oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen yhdistelmämalleja. Aikuiskoulutuksen päällekkäisyydet on purettava. Koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus on koottava opetusja kulttuuriministeriön alle. Nuorten ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena on koulutuksen keskeyttäneiden määrän vähentäminen. Oppisopimuskoulutuksesta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa on kevennettävä. Suomalaisen koulutuksen kansainvälistymistä sekä koulutusvientiä on edistettävä. Koulutusviennin esteet on poistettava muun muassa sallimalla lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Koulutusta on uudistettava erilaisin kokeiluin. Ensi vaalikaudella mahdollisia kokeiluja voisivat olla esimerkiksi venäjän kielen opiskelu B-kielenä Itä-Suomessa, ympärivuotisen tai ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun mahdollistaminen sekä perusopetuksen koulupäivän rakenteen uudistaminen. Lukiokoulutusta uudistetaan kokeilujen kautta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön esteet on poistettava. Keskustan eduskuntaryhmän tavoitteena on tutkimus- ja innovaatiopanosten määrän tuntuva lisääminen. Yrityksillä on oltava verotuksellisia sekä muita kannusteita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä korkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. 10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota? Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa sitä, että tuleva hallitus vie määrätietoisesti eteenpäin normien ja byrokratian purkamista. Keskusta on jo aiemmin esittänyt 101 konkreettista ehdotusta, joilla turhaa byrokratiaa ja sääntelyä vähennetään. Kannatamme normien purkamista erityisesti yrittämisen ja työnteon helpottamiseksi, rakentamisen ja asumisen joustavoittamiseksi ja terveen järjen käyttämiseksi lain tulkinnoissa. Julkisen hallinnon sujuvuudesta on tehtävä Suomelle kilpailuetu. Laaditaan palvelulupaus julkiselle sektorille. Lupien, valitusten ja muiden asioiden käsittelylle asetetaan selkeät aikarajat. Tehostetaan johtamista tukemaan hyvää ja nopeaa palvelua kansalaisille ja yrityksille. On purettava turhaa ja päällekkäistä säätelyä. Yleisenä ohjenuorana on oltava, että kun säädetään jokin uusi normi, samalla puretaan vähintään yksi vanha. Lupakäytäntöjä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan. Merkittävät hankkeet on käsiteltävä nopeutetussa menettelyssä. Viranomaisen oikeutta valittaa toisen viranomaisen päätök¬sistä tulee rajoittaa. Pääviranomaisen pitää ottaa huomioon jo asian valmistelussa ja päätöksessä muiden viranomaisten lausunnot. Kaavoitusta koskevaa valitusoikeutta rajataan. Asianosaisilla on jatkossakin mahdollisuus valittaa päätöksistä. Kunnan päätösoikeutta lupa-asioissa vahvistetaan. Kokeilukulttuuri otetaan uudeksi toimintatavaksi. On käynnistettävä alueellisia ja paikallisia kokeiluja, joilla saadaan tietoa ja kokemusta siitä, miten erilaiset uudistukset ja uudet toimintamallit toimisivat käytännössä. Esitämme säädettäväksi kokeilutoiminnan puitelakia, joka mahdollistaisi rajattujen kokeilujen ripeän käynnistämisen tulevalla hallituskaudella. Kokeiluilla edistetään erityisesti työllisyyttä ja työnteon kannustavuutta, osaamista ja koulutusta sekä yrittäjyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta. Kokeilulla voidaan vahvistaa alueellista ja paikallista päätöksentekoa sekä yhteisöllisyyttä ja ihmisten osallisuutta lähiyhteisöissään. Kokeilut ovat fiksu tapa hakea keinoja yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin parempaan kumppanuuteen. Keskusta on esittänyt kokeiluja esimerkiksi perustulosta, Lapin aluehallintomallista, koulutussopimuksesta, kevennetyn kyläkaavan käyttöönotosta, venäjän kieli –kokeilusta Itä-Suomessa ja vapaa-ajanasunnon muuttamisesta ilmoitusmenettelyllä vakituiseksi asunnoksi. Digitalisaation hyödyntämisessä on oltava ripeä. Digitalisaatio tarjoaa suuria mahdollisuuksia julkisen sektorin tuotavuuden ja palveluiden parantamiseen, uuteen yritystoimintaan sekä kansalaisten tarpeisiin. Digitalisaatiota hyödyntämällä parannetaan julkisen hallinnon tuottavuustekijöitä ja henkilötuottavuutta. Valtion tasetta voidaan käyttää tuottavuuskehityksen no¬peuttamiseksi. Varmistamme edellytykset digitaalisten palvelujen kehittymiselle. Sähköisten palveluiden yleistyessä on huolehdittava niistä kansalaisista, joilla ei ole välineitä ja kykyä käyttää niitä. Tietovarantojen mahdollisimman avoin saatavuus ja käytettävyys helpottavat myös yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia kehittää digitaalisia palveluja. Nopea ja kohtuuhintainen laajakaistayhteys on turvattava kaikille kansalaisille ja yrityksille. Otetaan käyttöön kansalaisen palveluikkuna, jossa ihminen hoitaa viranomaisasioinnin sähköisesti ja valvoo omia tietojaan. Henkilötietolainsäädäntöä uudistetaan siten, että viranomaiset pystyvät toimimaan tehokkaasti. Jokaiselle kansalaiselle on turvattava lainsäädännöllä oikeus pankkitunnukseen tai muuhun sähköisen tunnistamisen tapaan. Kansalaisten tietosuoja varmistetaan sillä, että tietojen käyttäminen ja käyttäjä voidaan jäljittää. 11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta ja kestävää kehitystä? Vuoteen 2030 mennessä maailmassa tarvitaan 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa, 30 % enemmän vettä. Biotalous on ratkaisu. Tavoitteena on nostaa biotaloutemme tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Kestävä luonnonvarojen käyttö perustuu luonnon kantokykyyn. Luonnonvaraosaamisella voimme ratkoa myös maailman ruoka-, vesi- ja energiaongelmia. Monipuolistetaan ja lisätään puun teollista käyttöä vähintään 10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Se edellyttää toimintaympäristön parantamista ja uudentyyppisiä tuotteita. Suositaan puurakentamista. Puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Puu pitää saada liikkeelle metsistä koko maassa. Metsätilakokoa kasvatetaan metsävähennystä lisäämällä ja sukupolvenvaihdoksia edistämällä tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous. Otetaan metsävaratiedot käyttöön ja hyödynnetään sähköisiä palveluja. Suunnataan julkisia investointeja elinkeinoelämää, mukaan lukien metsäalaa, palveleviin tieverkkoihin, rataväyliin sekä terminaaleihin. Nostetaan uusiutuvan energian osuus 60 prosenttiin ja osuus liikennepolttoaineissa 40 prosenttiin 2030luvulle tultaessa. Tästä valtaosa tuotetaan bioenergialla. Lähienergian verkkoon pääsyä helpotetaan. Käynnistetään Hiiletön Helsinki 2025–hanke. Lisätään energiatehokkuutta ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä. Viljelijöiden akuuttia kannattavuuskriisiä helpotetaan tukien maksatuksia aikaistamalla, myöntämällä valtion tukemiin lainoihin väliaikaista lykkäystä sekä purkamalla normeja. Tavoitteena on vuoden 2000 taso. Hallituskaudella ei säädetä uusia, kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Oikaistaan ruoan kauppatasetta miljardilla edistämällä kotimaista ruoantuotantoa ja elintarvikevientiä sekä suomalaisen ruuan käyttöä julkisissa hankinnoissa. Jatketaan lähi- ja luomuruokaohjelmia. Kilpailulainsäädännön muutoksilla parannetaan sekä alkutuottajan että elintarviketeollisuuden asemaa elintarvikeketjussa. Maatalouden investointien rahoitus turvataan Makeran kautta. Maataloustukia suuntaamalla kannustetaan aktiiviviljelyä. Yrittäjävähennys on ulotettava myös maatalouteen. Energiaverojen palautusjärjestelmä vuoden 2013 tasolle. Asetetaan tavoiteaikataulu lupapäätöksille ja siirretään päätöksenteko lähemmäs asiakasta sekä luvituksen että kaavoituksen osalta. Huolehditaan viranomaisten yhteistyöstä päätöksenteossa, ei valitusteitse jälkikäteen. Suomalaiseen elämänmuotoon perinteisesti kuuluneita metsästystä ja kalastusta ei saa vaikeuttaa Kiertotalouden ja siihen nivoutuvan puhtaan teknologian kaupallistamista ja vienninedistämistä lisätään maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi. Uutta teknologiaa otetaan käyttöön sekä vesiensuojelussa että kierrätyksessä. Puhtaan veden vientiä lisätään. Edistetään ravinnekiertoa jätevesien ja lannan osalta. Jätteen määrä alas, hyötykäyttö ylös. Vähennetään materiaalihävikkiä. Jatketaan Itämeren kunnostusta painottaen kansainvälistä yhteistyötä ja ravinteiden parempaa kiertoa. 12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan? Kyllä. Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa. Paras ja varmin keino on kansainvälinen sitova sopimus, joka asettaa raamit ja pelisäännöt kaikkien maiden ilmastoponnisteluille. Tavoitteena on päästä tähän Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015. Keskusta on osaltaan valmis työskentelemään tällaisen sopimuksen syntymisen puolesta liitteessä 2 esitetyllä tavalla. Ilmastopolitiikan välttämättömyydet tarjoavat mittavia mahdollisuuksia Suomelle, jolla on runsaat luonnonvarat, tietotaitoa niiden kestävästä käytöstä sekä korkeatasoista osaamista. Energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen on paitsi välttämätöntä, myös taloudellisesti kaikkein kannattavin tapa vastata ilmastomuutoksen haasteeseen kaikilla sektoreilla. 13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia? Suomessa käydään avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, mutta rasismia ei sallita. Keskustan eduskuntaryhmä sitoutuu edistämään suvaitsevaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa kansallista keskustelukulttuuria. Yksin lainsäädännöllä ei kotoutumista voida taata, vaan tarvitaan poikkihallinnollista otetta, koko yhteiskunnan mukaantuloa sekä maahanmuuttajien vastuuta ja omistajuutta omaan kotoutumiseensa. Suomeen jo hyvin integroituneiden maahanmuuttajien osaamista hyödynnetään kotoutumistyössä. Julkisen sektorin lisäksi kannustetaan kolmannen sektorin toimijoita, puolueita ja ammattiyhdistysliikettä toimimaan siltana kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteyksien vahvistamisessa. Maahanmuuttajanuorten erityinen syrjäytymisriski tunnistetaan ja kouluttamattomien, kotona olevien naisten kotoutumiseen kiinnitetään erityisesti huolta. Kotouttamistoimia tulee parantaa lisäämällä ja kehittämällä kielikoulutusta, jolloin edellytykset työllistyä paranevat. Tukihenkilötoimintaa, kielikoulutusta ja sen lisäksi kulttuurikoulutusta tarjotaan välittömästi maahan saapumisen jälkeen, jotta kotoutuminen voi käynnistyä tehokkaasti. Maahanmuuttajaperheiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen kannustetaan kullekin perheelle sopivalla tasolla lasten kielitaidon kehittymiseksi jo ennen koulun aloittamista. Maahanmuuton tulee kaikkiaan olla hallittua. Viranomaisprosessit turvapaikkahakemusten käsittelyssä on oltava ripeitä ja päätökset palauttamisineen on tehtävä viipymättä. Kiintiöpakolaisten määrä pidetään nykyisellä tasolla. Valtio kehittää yhteistoimintaa kuntien kanssa, jotta kiintiöpakolaisille tarvittavat kuntapaikat turvataan riittävällä resurssoinnilla. Suomi on EU-tasolla aktiivinen maahanmuuttoon liittyvissä teemoissa. Ihmiskaupan markkinoiden sulkeminen ja Välimerellä tapahtuvien pakolaiskuolemien ehkäiseminen on yksi EU-yhteistyön tavoitteista. Suomi sitoutuu EU-päätöksenteosta seuraavaan sosiaaliturvaan. Suomalaista asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmää on selkiytettävä. Työperäiseen maahanmuuttoon suhtaudutaan myönteisesti. EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta poistetaan. Työmarkkinoilla maksetaan työehtosopimusten mukaiset palkat. Suomessa opiskelleiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen kehitetään. 14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen? Uuden hallituksen ohjelman on oltava luonteeltaan strateginen. Keskustan eduskuntaryhmä on sitoutunut hallitustyöskentelyn uudistamiseen. Valtioneuvoston työssä siirrytään kollegiaaliseen työtapaan. Ministereiden määrää vähennetään. Hallitusneuvotteluissa sovitaan strategisista tavoitteista ja kärkihankkeista. Tavoitteiden saavuttamista seurataan ja mitataan korkeimmalla prioriteetilla. Jokaisella strategisella tavoitteella on vastuullinen omistaja (ministeri). Poliittista päätöksentekoa ja päätösten täytäntöönpanoa tehostetaan osana julkisen sektorin tuottavuuden parantamista. Luovutaan poliittisista valtiosihteereistä ja avustajien määrää vähennetään. Valtion tilinpitokäytäntöä uudistetaan ottamalla talousarvion osaksi tuloslaskelma ja tase. Tämä palvelee taloudellista johtamista ja antaa selkeämmän kuvan valtion talouden tilasta. 15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta? Kyllä. Suomen tilanne on vakava, tarvitsemme suunnanmuutoksen. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että hallitusohjelman on oltava uskottava talouden käänteen aikaansaamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi, velaksi elämisen lopettamiseksi sekä elämisen edellytysten ja palvelujen turvaamiseksi koko maassa. Päätökset on tehtävä oikeudenmukaisesti niin, että jokainen suomalainen voidaan pitää mukana. 2. Kokoomus 1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025”-vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota? Kokoomuksen eduskuntaryhmän visiossa Suomi on vuonna 2025 maailman paras maa. Suomi on avoin, kansainvälinen edelläkävijä ja uudistuva pohjoismainen hyvinvointivaltio. Suomi on omasta ja lähimmäistensä elämästä vastuuta kantavien ihmisten eteenpäin katsova yhteiskunta, jossa jokaisella on kotitaustastaan riippumatta hyvän elämän ja henkisen kasvun edellytykset. Menestyksemme perustuu kansan korkeaan osaamis- ja sivistystasoon, työhön ja yrittäjyyteen sekä luovuuteen ja ahkeruuteen. Jokaisella taustoihin katsomatta on mahdollisuus kehittyä ja olla onnellinen. Heikommista huolehditaan perheiden, lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan voimin. Suomalaisten hyvinvointi nojaa työntekoon ja ahkeruuteen, uudistuvaan hyvinvointiyhteiskuntaan sekä vastuulliseen markkinatalouteen. Hyvinvointimme on kestävällä pohjalla niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ekologisestakin näkökulmasta. Koko yhteiskuntamme pohjautuu vahvaan keskinäiseen luottamukseen. Olemme ratkaisseet hyvinvointimenojen rahoitusongelman työllisyyttä lisäämällä, julkisten varojen käyttöä tehostamalla ja tasapainottamalla kuntien ja valtion talouden. Suomi on avoin, suvaitsevainen ja kansainvälinen maa. Olemme aktiivinen osa pohjoismaista, eurooppalaista ja länsimaista yhteisöä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että parhaiten tätä visiota edistetään asettamalla strategisessa hallitusohjelmassa seuraavat viisi tavoitetta: 1. Asetetaan työ etusijalle kaikessa päätöksenteossa. 2. Käännetään suomalaisten osaaminen uuteen nousuun. 3. Kehitetään hyvinvointia vaikeinakin aikoina. 4. Tehdään Suomesta puhtaiden ja kestävien ratkaisujen edelläkävijä. 5. Vahvistetaan Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Nykyinen aika on suuri ja vakava. On käytävä päättäväiseen, rakentavaan uudistustyöhön. 2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista? Kokoomuksen eduskuntaryhmä yhtyy valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on noin viisi prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon ja julkisen velan BKT-suhteen taittaminen laskuun seuraavan vaalikauden aikana edellyttäisi noin 6 mrd. euron sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä. Koko kestävyysvajeen kattaminen edellyttää nopeasti vaikuttavien sopeutustoimien lisäksi rakenteellisia uudistuksia. Julkisen talouden vaje voidaan paikata työllisyyttä, talouskasvua ja tuottavuutta lisäävillä rakenneuudistuksilla sekä budjettitaloutta vahvistavilla sopeutustoimilla. Mitä enemmän työllisyyttä ja kasvua lisääviä rakennemuutoksia kyetään tekemään, sitä pienempi on sopeutustarve. Rakenneuudistukset voidaan lukea mukaan sopeutustarvetta vähentävänä tekijänä vain valtiovarainministeriön laskelmien mukaisesti. Rohkeat työntekoa, työllistämistä, investointeja ja julkisten palveluiden tuottavuutta edistävät rakenneuudistukset ovat Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä ensisijainen tie julkisen talouden tasapainottamiseen. Nykyinen hyvinvointi on mahdollista säilyttää vain, jos pystymme tuottamaan korkean jalostusarvon vientituotteita ja palveluita. Tämä vaatii Suomen kilpailukyvyn kohentamista ja julkisen talouden tehostamista. Esittämistämme rakenneuudistuksista on kirjattu tarkemmin kysymysten 4 ja 5 yhteydessä. Silti myös nopeasti vaikuttavia budjettitalouden sopeutustoimia tarvitaan. Yhdymme valtionvarainministeriön suositukseen, että sopeutustoimien tulee painottua selkeästi menoihin, koska työllisyyssyistä kokonaisverotusta ei voi kiristää. Verotuksen sisällä on kuitenkin syytä tehdä muutoksia, jotka keventävät työn verotusta työllisyyden ja kasvun kannustamiseksi. Tämä voidaan osin rahoittaa nostamalla sellaisia veroja, jotka haittaavat vähemmän työntekoa ja yrittäjyyttä. Haluamme toteuttaa säästötavoitteen ensisijaisesti menosopeutuksen kautta. Menosäästöt on kohdennettava siten, että taakka jakautuu oikeudenmukaisesti kaikille suomalaisille. Vaikeat säästöpäätökset on tehtävä kansakunnan yhtenäisyyttä ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tunnetta vaalien. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointi ei saa heikentyä. Valtiovarainministeriö arvioi, että valtiontalouden velkasuhteen palauttaminen laskevalle uralle vaatii noin 4 mrd. euron sopeutustoimia vaalikauden aikana. Kuntatalouden velkasuhteen vakiinnuttaminen edellyttää noin 2 mrd. euron sopeutustoimia. Kokoomus on esittänyt listauksen säästökohteista, joista on mahdollista lähteä hakemaan tarvittavia 4 mrd. euron säästöjä valtiontaloudesta (liite 1). Kuntatalouden osalta 2 mrd. euron sopeutus vaatii mm. kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimista, soteuudistuksen loppuun saattamista sekä julkisten palveluiden tuottavuuden parantamista mm. digitalisaatiota hyödyntämällä. Tuottavuustavoite on erittäin vaativa ja sen toteutuminen on varmistettava julkisen talouden suunnitelmissa ja sen osana olevassa kuntatalousohjelmassa. Julkisen talouden velkasuhteen taittamiseen ja kestävyysvajeen kattamiseen riittävistä toimista on päätettävä hallituskauden alussa. Näin luodaan ennakoitavuutta ja luottamusta niin kansalaisten kuin elinkeinoelämänkin keskuudessa siihen, että Suomen julkinen talous saatetaan kestävälle uralle. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis arvioimaan säästötoimien voimaantulon jaksotusta asiantuntijasuositusten pohjalta. Tehtyjen päätösten toimeenpano voidaan ajoittaa suhdannetilanne huomioiden tarvittaessa pidemmälle ajanjaksolle. Sopeutustoimet saatetaan voimaan etupainotteisesti. Tavoitteena on oltava julkisen talouden palauttaminen lähelle tasapainoa vaalikauden lopussa. 3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti? Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä kokonaisveroaste ei saa tulevan vaalikauden aikana nousta. Veronkiristysten tie on loppuun käyty. Verotusta on uudistettava siten, että se paremmin edistää kasvua ja työllisyyttä. Vähäinen veronkevennysvara on käytettävä työn verotuksen, eli erityisesti ansiotuloverotuksen keventämiseen, jotta työn tekeminen olisi nykyistä kannattavampaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa tukea ahkeroinnin palkitsemista, suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kansalaisten ostovoimaa keventämällä ansiotuloverotusta edellyttäen, että työmarkkinaosapuolet pystyvät sopimaan pidättyväisistä, työllisyyttä lisäävistä palkkaratkaisuista. Tuloveronkevennysten on koskettava kaikkia suomalaisia, mutta kevennykset painotetaan pieni- ja keskituloisille. Tämä vahvistaisi työllisyyttä, kannustaisi ahkeruuteen ja purkaisi kannustinloukkuja. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa pitää huolen siitä, että kenenkään ansiotuloverotus ei kiristy vaalikauden aikana. Ansiotaso- ja inflaatiotarkistus on tehtävä ansiotuloverotuksessa vuosittain. Palkka- ja eläketuloja on kohdeltava yhdenvertaisesti. Yritystoiminnalle erityisen tärkeää on verotuksen pitkäjänteisyys ja ennustettavuus. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa veromuutoksia, joilla kannustetaan yrittäjyyteen ja riskinottoon. Toimenpidevalikoimassa voi olla esimerkiksi perintöveron keventäminen mukaan lukien yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen, muiden yhtiömuotojen kuin osakeyhtiöiden verotuksen maltillinen keventäminen, yrityksen verotettavasta tulosta tehtävän varausmallin selvittäminen, tulolähdejaosta luopuminen, pienten yritysten maksuperusteinen alv, pienten pörssiosinkojen verovapaus sekä kotitalousvähennyksen parantaminen. Olennaista on sopia veropolitiikan yleislinjasta vaalikauden alussa ja välttää epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana. Pidemmällä aikavälillä Suomen yritysverotus kaipaa yksinkertaistamista ja selkeyttämistä. Tavoitteena on oltava yritysverotus, joka kannustaa nykyistä vahvemmin työllistämään, omistamaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa asettaa asiantuntijaryhmän pohtimaan yhteisö- ja osinkoverotuksen kokonaisuutta sekä pääomatuloverotuksen ja perintöverotuksen uudistustarpeita edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis rahoittamaan osan tavoitellusta ansiotuloverotuksen keventämisestä kiristämällä maltillisesti työllisyyden ja kasvun kannalta vähiten haitallisia veroja, kuten ympäristö- ja terveysperusteisia haittaveroja. Vihreää verouudistusta siis on jatkettava. Veropohjia voidaan pyrkiä tiivistämään ja esimerkiksi harmaan talouden torjuntatoimia tulee jatkaa. Kokonaisveroaste on pyrittävä saamaan laskevalle uralle. Teollisuuden ja vientialojen kustannustaakkaa ei voida veromuutoksilla tai muuten lisätä. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi auton hankinnan yhteydessä maksettavaa autoveroa on kevennettävä. Veromuutos olisi tehtävä kustannusneutraalisti painottaen verotusta vuosittain kerättävään ajoneuvoveroon. Otetaan käyttöön ulkomaisen raskaan liikenteen tiemaksut. 4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi? Suomi nousee vain työnteolla ja yrittämisellä, ei verottamalla. Nyt tarvitaan muutosmyötärintaa. Uusien työpaikkojen luominen edellyttää erityisesti: 1) Työmarkkinoiden uudistamista siten, että työn kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin ja että palkanmuodostus tukee kilpailukyvyn vahvistumista 2) Teollisuuden ja erityisesti vientisektorin kilpailukyvystä huolehtimista myös muuten kuin työvoimakustannusten osalta 3) Yrittäjyyttä, talouskasvua ja uuden liiketoiminnan luomista kannustavia toimia 4) Sääntelyn ja byrokratian purkamista ja kilpailun lisäämistä 5) Ennustettavaa ja vakaata finanssi- ja veropolitiikkaa. Työn teettämisen ja vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa. Suomi tarvitsee monipuolisen toimenpidekokonaisuuden, jolla tehdään työn vastaanottaminen, sen teettäminen ja ylipäänsä työmarkkinoille osallistuminen taloudellisesti kannattavammaksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis harkitsemaan kaikkia uudistuksia ja toimenpiteitä, jotka lisäävät tehdyn työn määrää ja kannustavat yrittäjyyteen. Kokoomus on esittänyt laajasti erilaisia keinoja työllisyyden vahvistamiseksi työlistassaan, joka on liitetty kokonaisuudessaan vastauksen liitteeksi (liite 2). Hallituksen on edistettävä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa uudenlaista palkkaneuvottelumallia, jotta Suomen heikentynyt kilpailukyky uskottavasti palautetaan. Lähtökohdaksi otetaan tällöin vientiyritysten kilpailukyky ja paikallisen luottamuksen lisääminen työnantajien ja työntekijöiden välillä. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia sekä työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa oman työnsä järjestämiseen lisätään. Teollisuuden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä on vahvistettava määrätietoisesti. Hallituksen on sitouduttava välttämään teollisuuden kustannusten nousua ja purkamaan kustannuksia aiheuttavaa, yrittämistä ja työntekoa hankaloittavaa sääntelyä. Isojen teollisten hankkeiden luvitusmenettelyä tulee vauhdittaa ja elinkeinoelämän pienempiä rutiinilupa-asioita siirtää ilmoitusmenettelyyn. Luvitusprosesseissa on otettava käyttöön käsittelyaikatakuu. Yhteisölainsäädännöstä aiheutuvat uudet sääntelytarpeet on jatkossa otettava osaksi kansallista sääntelyä vähimmäisvaatimusten tasoisina. Työllistämisen kynnystä voidaan alentaa esimerkiksi tarkistamalla koeaikoja ja määräaikaisuuden perusteita. Tätä kautta pystytään vaikuttamaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työllistymiseen. Työperusteista maahanmuuttoa tulee lisätä luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta. Nuorten työllistymisen edistämiseksi on luotava koulutustyösuhde, jossa on sekä työsisältö että oppimissisältö ja joka ei luo työnantajalle yhtä tiukkoja työsuhdevelvoitteita kuin nykyinen oppisopimusjärjestelmä. Kotitalouksien mahdollisuuksia työllistää on parannettava supistamalla palveluiden verokiilaa. Eläkeuudistuksen vaikutuksia tarkastellaan 2019 ja päätetään tarvittavista jatkotoimista työurien pidentämiseksi. Perhepolitiikan uudistusten yhteydessä huomioidaan aina vaikutukset naisten työmarkkinaasemaan. Työelämän tasa-arvon vahvistamiseen on vastattu erikseen kysymyksessä kahdeksan. Työn vastaanottamisen houkuttelevuutta voidaan lisätä esimerkiksi vahvistamalla työttömyysturvan kannustavuutta. Kaiken yhteiskunnan tuen perusedellytyksenä on oltava työn vastaanottovelvoite. Samalla tukijärjestelmän kokonaisuutta on muokattava kannustavammaksi sosiaaliturvan ja palkansaajana, yrittäjänä tai elinkeinonharjoittajana saadun tulon yhteensovittamiseksi. Sosiaaliturvan ja verotuksen kannustavuuden lisäämiseksi tarvittavat toimet on selvitettävä heti vaalikauden alussa erillisen asiantuntijaryhmän työnä. Sopimukseen keskeisistä, mm. yllä mainituista kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistavista toimista tulee päästä työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tiiviillä yhteistyöllä esimerkiksi käynnissä olevan yhteiskuntasopimusneuvottelun puitteissa. Hallituksen on asetettava työmarkkinajärjestöille päätöksenteon raamit, jotta uudistukset täyttävät niille asetetut tavoitteet työn määrän lisäämisen ja kestävyysvajeen umpeen kuromisen osalta. Hallitus kantaa omilla toimillaan viime kädessä vastuun siitä, että työllisyyttä ja kestävyysvajetta koskevat tavoitteet saavutetaan. Työntekoon, investointeihin ja yrittäjyyteen kannustava johdonmukainen veropolitiikka on keskeinen keino uusien työpaikkojen luomisessa. Veropolitiikan kokonaisuuteen on vastattu erikseen kysymyksessä kolme. Markkinoiden toiminnan vahvistamiseksi ja kuluttajahintojen alentamiseksi on käynnistettävä kunnianhimoinen reilun kilpailun ohjelma. Kuntien palvelutuotannossa on tehtävä tilaa yksityisen sektorin ja järjestöjen palvelutuotannolle. Palveluseteleiden käyttöä on laajennettava. Valtion on jatkettava aktiivisia panostuksia erityisesti pk-yritysten riskirahoitukseen Finnveran ja Teollisuussijoituksen kautta. Julkisella kasvurahoituksella on houkuteltava entistä enemmän yksityistä rahoitusta riskirahoitusmarkkinoille. Elinkeinoelämän uudistumista on tuettava esimerkiksi tiede-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomäärärahoja lisäämällä. Tekesin rahoitustaso on turvattava ja rahoituksen painopistettä on siirrettävä pk-yritysten kannalta tärkeiden innovaatiotukien myöntämisvaltuuksiin. Julkisessa tutkimusrahoituksessa huomioidaan tulosten hyödynnettävyys elinkeinoelämän kannalta. Vientirahoituksen elementit asetetaan vähintään keskeisten kilpailijamaiden tasolle ja pk-yritysten kansainvälistymistä autetaan Team Finland –konseptia kehittämällä. Valtion panosten vaikutusta vientituloihin, työpaikkojen määrän kehittymiseen ja BKT:n kasvuun seurataan painottaen erityisesti jalostusarvon ja tuottavuuden kasvua. Kasvun vauhdittamiseksi on tehtävä kohdennettuja julkisia investointeja elinkeinoelämän uudistumisen kannalta tärkeisiin kohteisiin kuten koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin. Kriittisen liikenneinfrastruktuurin ja perusväylänpidon rahoitusta on lisättävä. Mikäli hallitus onnistuu sopimaan uskottavista, työllisyyttä lisäävistä rakenteellisista uudistuksista sekä velkaantumisen taittamiseen riittävistä pysyvistä menosopeutustoimista, voidaan kasvua ja työllisyyttä vahvistavia kertaluonteisia julkisia investointeja tehdä julkisen taloudenpidon uskottavuutta vaarantamatta. Tällöinkin kertaluonteiset julkiset investoinnit on ohjattava kasvun ja työllisyyden kannalta keskeisimpiin kohteisiin, kuten elinkeinoelämän kannalta kriittiseen infrastruktuuriin. 5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla. Ennen esitysten antamista eduskunnalle on varmistettava, että uudistukselle asetettu kestävyysvajetavoite on saavutettavissa. Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen, joka parantaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta, lisää ihmisten valinnanvapautta, parantaa palveluiden tasa-arvoa sekä vähentää kansantalouden kestävyysvajetta. Perustuslain reunaehdot on huomioitava. Suomalaisten verorasite ei uudistuksessa saa nousta. Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja. Kuntien tehtäviä vähentämällä ja velvoitteita purkamalla voidaan vahvistaa kuntataloutta ja samalla edistää alueellisten ja paikallisten tarpeiden huomioon ottamista päätöksenteossa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa myös kuntakokeilujen laajentamista. Kokeilut ovat keskeisessä roolissa rakenneuudistusten valmistelussa sekä kuntien aktivoinnissa uusiin ratkaisuihin. Suhtaudumme myönteisesti myös vapaakuntakokeiluun. Kokeiluja on mahdollisuuksien mukaan toteutettava niin, että syntyy uudistusten jälkikäteisarvioinnin mahdollistavia koeasetelmia. Suomen menestyksen kannalta on keskeistä, että koko maan ja maan eri osien voimavarat saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Lähtökohtana tulisi olla kunkin alueen ja kaupunkiseudunseudun omiin vahvuuksiin perustuva kehittäminen. Alueellisessa kehittämisessä avainasemassa ovat suuret kaupunkiseudut, joissa syntyy pääosa kansantulosta. Kaupungeilla on keskeinen rooli talouden kasvun, työllisyyden ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Lisäksi maaseudun vahvuudet tulee täysimääräisesti hyödyntää. Kuntatalouden rahoituskehys ja kuntatalousohjelma asetetaan siten, että kuntatalous tasapainottuu. On huolehdittava, että alijäämän kattamisvelvoite toteutuu yksittäisen kunnan tasolla. Rahoituskehys on mitoitettava niin, että se varmistaa tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta suunnitellut säästöt. Samalla turvataan kuntien uusien ja laajenevien tehtävien rahoitus valtion täysimääräisellä rahoitusosuudella. Lainsäädännön vaikutusarviointi (ml. kustannukset) tehdään aiempaa perusteellisemmin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa kehittää julkisen sektorin kustannuslaskentaa ja –vertailua. Tässä voidaan hyödyntää kuntatieto-ohjelmaa. Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa? Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että valtionhallinto ja aluehallinto kaipaavat perusteellista uudistamista. Uudistus on tehtävä kokonaisuutena ottaen huomioon myös kuntien rooli ja tehtävät. Olennaista on poistaa päällekkäisyyksiä, yksinkertaistaa hallintoa sekä selkeyttää työnjakoa. Pelkkä valtionhallinnon ja aluehallinnon rakenteiden uusiminen ei riitä. Talouden tehostaminen ja kansallisen kilpailukyvyn lisääminen edellyttävät hallinnon tehtävien kriittistä arviointia. Lupa- ja valvontalainsäädäntöä on selkeytettävä ja velvoitteita yksinkertaistettava. Valtion- ja aluehallintoa uudistettaessa digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen on prioriteettilistan kärjessä. Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen ja sähköisten palvelujen kehittäminen luovat mahdollisuuden parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä tehostaa henkilöstön osaamisen hyödyntämistä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa käynnistää työn kunta-, maakunta-, alue- ja valtionhallinnon uudelleenjärjestämiseksi ja työnjaon selkiyttämiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on avoin valtionhallinnon ja aluehallinnon erilaisille vaihtoehdoille. Vaihtoehtoja arvioitaessa tulee huomioida julkisen hallinnon kokonaisuus ja hyödyntää muun muassa valtiovarainministeriön koordinoimien Virsu- ja Kehu-hankkeiden tuloksia. Toimiva ja ketterä hallinto tarjoaa parhaat edellytykset vastata tuleviin haasteisiin ja muutoksiin. Aluehallinnon pitää olla riittävän matala, mutta toimiva kokonaisuus. Hallinnon tulee olla monialaista ja asiakaslähtöistä tavoitteena yhden luukun periaate asiakkaille. 6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomen on edistettävä vakautta aktiivisella ja ennustettavalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla, ylläpitämällä hyviä kahdenvälisiä suhteita ja osallistumalla tiiviisti kansainväliseen yhteistyöhön osana pohjoismaista, eurooppalaista ja länsimaista yhteisöä. Transatlanttisen yhteistyön poliittinen, taloudellinen ja puolustuksellinen merkitys Suomelle korostuu. Venäjä on Suomelle merkittävä naapuri, jonka paluu kansainvälisen yhteistyön tielle ja kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta olisi tärkeää. Suhteita Kiinan ja Intian kaltaisiin nouseviin talouksiin on tiivistettävä. Suomi toteuttaa ulkopolitiikkaansa sitoutuneena EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksiin. Hallituksen on otettava huomioon Euroopan ja erityisesti Itämeren alueen heikentyneen turvallisuustilanteen heijastuminen Suomeen vahvistamalla maamme puolustuskykyä ja tiivistämällä kansainvälistä turvallisuusja puolustuspoliittista yhteistyötä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa puolustusvoimien määrärahojen korottamisen tärkeyttä puolustuksemme uskottavuuden turvaamiseksi. Korotus on tehtävä parlamentaarisen selvitysryhmän esityksen mukaisesti materiaalivajeiden paikkaamiseksi ja valmiuden kehittämiseksi. Kertausharjoitusten riittävästä tasosta on huolehdittava. Hallituksen on päätettävä merivoimien taistelualuskaluston suorituskyvyn korvaamisesta ja käynnistettävä Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaaminen. Suomen on varauduttava uudentyyppisiin, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhteisiin uhkiin, kuten terrorismiin, tietoverkkohyökkäyksiin ja hybridisodankäyntiin. Tämä edellyttää mm. sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon parlamentaarisen työryhmän esitysten toteuttamista sekä tiedustelulainsäädäntöä, jossa määritellään viranomaisten toimivaltuudet tietoverkoissa yksityisyydensuojaa ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Suomi päättää puolustuspolitiikastaan itsenäisesti. Suomen on tavoiteltava puolustusyhteistyön tiivistämistä Ruotsin kanssa, Pohjoismaiden kesken ja EU:ssa sekä Nato-kumppanuuden kautta. Yhteistyöstä on oltava hyötyä Suomen puolustuskyvylle ja puolustusjärjestelmien kansainväliselle yhteentoimivuudelle. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis sopimaan myös kriisiajan yhteistyöstä Ruotsin kanssa, ja haluaa pitää Nato-jäsenyyden todellisena turvallisuuspoliittisena vaihtoehtona. Hallituksen on ylläpidettävä Suomen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, ja jäsenyyden turvallisuus- ja puolustuspoliittisista vaikutuksista on teetettävä riippumaton selvitys. Osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan ja harjoitustoimintaan on jatkettava ja lainsäädännössä mahdollistettava kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen. Hallituksen on ajettava sääntöihin perustuvaa vapaakauppaa. Suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja on tuettava Team Finland -verkostoa kehittämällä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja on suunnattava maihin, joiden taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Kehityspolitiikan tehokkuutta on parannettava keskittymällä kaikkein köyhimpiin maihin, hyödyntämällä suomalaisyritysten osaamista ja tukemalla kehitysmaiden pääsyä osaksi kansainvälistä taloutta. Mikäli kehitysrahoitukseen kohdistetaan säästöjä, on Suomen kuitenkin säilytettävä pitkän aikavälin tavoitteensa 0,7 %:n BKT-tasosta, huolehdittava kehitysrahoituksen vaikuttavuudesta ja ylläpidettävä humanitaarisen avun määrärahojen tasoa. Suomen on otettava jatkossakin vastaan kiintiöpakolaisia ja tarjottava turvapaikka sitä perustellusti hakeville henkilöille. 7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa? Kokoomuksen eduskuntaryhmälle Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on paitsi poliittinen valinta, myös arvovalinta. EU:n yhtenäisyys ja toimintakyky vahvistavat Suomen vakautta, vaurautta ja turvallisuutta. Suomen on osallistuttava unionin kehittämiseen käytännönläheisesti ja ratkaisukeskeisesti, tekemiään sopimuksia noudattaen. EU:n peruspilareihin kuuluva vapaa liikkuvuus on turvattava. Suomen EU-politiikan painopisteen on oltava talouskasvun vauhdittaminen ja työllisyyskehityksen kääntäminen nousuun. Hallituksen on ajettava sisämarkkinoiden syventämistä erityisesti palveluiden, pääomamarkkinoiden ja digitaalisten tuotteiden osalta sekä vapaakauppasopimusten toteuttamista muun muassa Yhdysvaltain ja Japanin kanssa. Euroopan unionin on keskityttävä olennaisimpiin kysymyksiin. Hallituksen on arvioitava kaikkea EUsääntelyä talouskasvun ja työllisyyden näkökulmasta. Sääntelyn tulee olla nykyistä yksinkertaisempaa ja kevyempää. Hallituksen on vältettävä kilpailukykyä haittaavan ylimääräisen sääntelytaakan lisäämistä EUsääntelyn kansallisessa toimeenpanossa. EU:n energiaunionin kehittämisen tavoitteena tulee olla kohtuuhintaisen ja kestävän energian saannin turvaaminen teollisuudelle ja kuluttajille. Unionin on luotava edellytykset Euroopan kehittymiselle puhtaan teknologian ja biotalouden edelläkävijäksi. Hallituksen on varmistettava, että mahdollisuudet biomassavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen turvataan EU-lainsäädännössä. Suomen on tuettava EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista ja unionin turvallisuusstrategian uudistamista. Terrorismin ja hybridiuhkien torjumiseksi on oltava yhteisiä keinoja. Hallitus edistää EU:n laajuisen huoltovarmuusjärjestelmän perustamista. Suomen ja hallituksen on oltava sitoutunut talous- ja rahaliitto EMU:n jäsenyyteen. Kaikki tätä koskeva epäselvyys heikentäisi Suomen talouden vakautta. Tavoitteena on oltava yhtenäinen euroalue, jossa kaikki jäsenvaltiot kunnioittavat yhteisiä sääntöjä, ja talouspolitiikalla on vahva kansallinen omistajuus. Eurokriisin hoitamiseen Suomessa ja Euroopan unionissa valittu linja on auttanut ohjelmamaat Kreikkaa lukuun ottamatta palaamaan velkakirjamarkkinoille ja euroalueen talouden kääntymään varovaiseen kasvuun. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei halua kasvattaa Suomen taloudellisia vastuita ja muodostaa aina kantansa Suomen kansallisen edun näkökulmasta, johon myös Euroopan unionin kokonaisetu vaikuttaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä hyväksyy hallitustunnustelijan kysymyslistan liitteen yksi ensimmäisen kappaleen. Useiden euroalueen jäsenvaltioiden velkatasot ovat kuitenkin huolestuttavan korkeita ja kilpailukyky heikko. Talouspolitiikan koordinaation tarkoitus on Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä vahvistaa jäsenvaltioiden talouspolitiikan kurinalaisuutta ja siten välttää etukäteen tilanteita, joissa jonkin jäsenvaltion talouspolitiikka synnyttää moraalikatoa ja voi käytännössä johtaa jäsenvaltioiden väliseen yhteisvastuuseen. Talouskurisäännöt ovat vaikuttaneet korjaaviin toimiin useissa jäsenvaltioissa, mutta niiden toimeenpanossa, selkeydessä ja kansallisessa omistajuudessa on puutteita. 18.12.2014 järjestetty Eurooppa-neuvosto totesi, että "Talouspolitiikan tiiviimpi koordinointi on välttämätöntä, jotta talous- ja rahaliitto toimisi moitteettomasti." Eduskunnan suurella valiokunnalla ei ole ollut huomauttamista Eurooppa-neuvoston linjaukseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää osaa valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmän selvityksen ajatuksista kannatettavina. Sellaisenaan se ei kuitenkaan sovellu strategisen hallitusohjelman pohjaksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei kannata kategorista talouspolitiikan koordinaation syventämisestä luopumista tai "yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden" eli muun muassa Euroopan vakausmekanismin purkamisen asettamista hallituksen tavoitteeksi. Tällainen linjaus voisi rapauttaa luottamusta sekä euroalueen tulevaisuutta että Suomen EU-politiikan johdonmukaisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä kohtaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä hallitustunnustelijan kysymyslistan liitteen yksi toista kappaletta on muokattava. Suomen EU-politiikan tulee olla pitkäjänteistä ja ratkaisukeskeistä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä sitoutuu puolueen hallitusvastuussa ollessa hallituksen yhteiseen EU-politiikan linjaan. 8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja? Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä toimivan perhepolitiikan kolme kivijalkaa ovat palvelut, tulonsiirrot sekä perheen ja työn yhteensovittaminen. Perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi on näitä kaikkia kehitettävä. Painopisteen tulee olla perheen ja työn yhteensovittamisessa sekä perheiden palveluiden vahvistamisessa. Palveluiden toimivuutta ja laatua on kehitettävä moniammatillisesti asiakaslähtöiseksi ja matalan kynnyksen palveluiksi. Talouden sopeuttamistarpeista huolimatta Kokoomus eduskuntaryhmä haluaa turvata lasten ja nuorten palvelut. Järjestöjen, vapaaehtois- ja harrastustoiminnan toimintaedellytykset turvataan osana kokonaisvaltaista hyvinvoinnin lisäämistä. Tulonsiirroilla on suuri merkitys erityisesti pienituloisten perheiden elämässä. Muistettava kuitenkin on, että lapsiperheköyhyyttä ehkäisee parhaiten vanhempien työllisyys. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että paras tapa kaventaa hyvinvointieroja on lisätä työntekoa, työpaikkoja ja työn kannattavuutta. Sosiaaliturvaa ja verotusta tulee uudistaa siten, että työllä ansaitusta eurosta jää pienillä tuloilla selvästi enemmän käteen. Jotta saamme kehitettyä hyvinvointia vaikeinakin aikoina, tarvitsemme työn lisäksi kannustavaa ja selkeää sosiaaliturvaa, valinnanvapautta ja tasa-arvoa hyvinvointipalveluihin, painopisteen siirtämisen ennaltaehkäisyyn sekä yhteisöllisyyden hyödyntämistä hyvinvoinnin lisäämisessä. Palvelujen kehittämisessä lähtökohdaksi on otettava ”kerralla kuntoon” -periaate. Tämä edellyttää moniammatillista saumatonta yhteistyötä. Eri viranomaisten yhteistyö rakennetaan tavalla, jossa käyttäjän näkökulmasta palvelut ovat saumattomia ja helposti saatavilla. Hyvänä esimerkkinä ovat perhekeskusten palvelut. Työuran eri vaiheissa suurta osaa työntekijöistä koskettavat erilaiset hoivavastuut, olipa kyse sitten kasvavien lasten tai ikääntyvien vanhempien, omaisten tai lastenlasten hyvinvoinnista huolehtimisesta. Tällöin on otettava huomioon sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu niin kotona kuin työelämässä. Työn ja perheen yhteensovittamisen käytäntöjä tulee kehittää eri perhevaiheiden näkökulmasta. Hoivavastuun tasoittamiseen tulee pyrkiä eri keinoin, mm. pidentämällä isille osoitettua vanhempainvapaata ja vaikuttamalla asenteisiin. Perhevapailta työhön palaamisen tukeminen ja joustavat työajat voivat kannustaa palaamaan työelämään nykyistä aikaisemmin. Perhevapaajärjestelmää tulee kehittää siten että se huomioi nykyistä paremmin erilaiset tarpeet kuten esimerkiksi yhden huoltajan perheet, etävanhemmat ja samaa sukupuolta olevien vanhempien perheiden tilanteet. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasaisesti työnantajien välillä esimerkiksi ottamalla käyttöön äidin työnantajalle maksettava kertakorvaus, kun äiti palaa vanhempainvapaalta samaan työpaikkaan. Kotihoidontukea, vanhempainetuuksia ja työehtosopimuksia on uudistettava asteittain suuntaan, joka sallii työn ja vanhemmuuden nykyistä paremman yhteensovittamisen sekä naisille että miehille. Vanhuspalveluita on kehitettävä siten, että ikäihmiset voivat itse valita omaan elämäntilanteeseensa parhaiten sopivan palvelumuodon. Kaikkia hoitomuotoja - niin kotihoitoa, omaishoitoa kuin laitoshoitoakin - tarvitaan ja kehitetään. Painopisteen on oltava ennaltaehkäisevissä palveluissa, kuntoutuksessa ja kotipalveluissa, jotta ikäihmiset voisivat asua kotona tai kodinomaisessa asumisessa mahdollisimman pitkään ja tarve laitoshoidolle vähenisi. Omaishoitoa on kehitettävä ja omaishoitajien jaksamisesta huolehdittava. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistuksen toteuttaminen on keino vähentää terveyseroja ja lisätä hyvinvointia. Kokoomuksen eduskuntaryhmän tavoitteena on nykyistä tasa-arvoisempi palvelujärjestelmä, toimiva palvelukokonaisuus ja palveluiden saatavuuden parantaminen. Tavoitteena on saavuttaa tasa-arvoiset, laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut siten, että ne voidaan järjestää kansantalouden kestävyyden kannalta mahdollisimman tehokkaasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on rakenteiden ja rahoituksen järjestelmien uudistamisen lisäksi vahvasti peruspalveluiden parantamista. Uudistuksessa pitää muistaa kuitenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus, jossa esimerkiksi ennaltaehkäisevien palveluja pitää kehittää, kuntoutusjärjestelmää uudistamalla parannetaan hyvinvointia ja lisätään työurien pituutta ja sähköisten järjestelmien sekä kattavien tietokantojen järjestelmätyön loppuun viemisellä saadaan aikaiseksi sekä kansalaisille parempia palveluita myös palvelujärjestelmään tuottavuutta ja tehokkuutta lisää. 9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä? Suomen menestys perustuu sivistykseen ja korkeaan osaamiseen. Suomalaisten osaaminen on käännettävä uuteen nousuun. Onnistuminen edellyttää monia toimia ja panostuksia koulutukseen aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle ja koko elämän mittaiseen oppimiseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei halua leikata koulutuksesta. Päinvastoin, tarvitaan uusia investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Säädetään jokaisen lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja sen laajuudesta. Varhaiskasvatusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon perheiden erilaiset tarpeet ja edistää työn ja perheen yhteensovittamista. Varhaiskasvatuslain uudistamisessa olennaista on mm. varmistaa päivähoidon joustavuus työaikojen mukaan sekä vuorohoito. Uuden tutkimustiedon mukaista pedagogiikkaa on vahvistettava ja oppimisympäristöt modernisoitava. Otetaan rohkeasti käyttöön digitaalisia oppimateriaaleja. On toteutettava peruskoulun uudistamisohjelma, joka keskittyy uusiin oppimisympäristöihin, uuteen pedagogiikkaan ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Käynnistetään opettajakoulutuksen kehittämisohjelma. Huolehditaan perusopetuksen yhdenvertaisuudesta ja mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta. Lukiokoulutuksessa on käynnistettävä pitkäaikainen kehittämistyö vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja vahvistamaan yleissivistystä. Ammatillisessa koulutuksessa työn kautta ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista eri keinoilla tulee lisätä. On otettava käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle on taattava koulutuspaikka sekä riittävä ohjaus ja tuki. Toisen asteen koulutusrakenteen tiivistämisessä on huomioitava monipuolinen ja ylläpitäjäneutraali järjestäjäverkko, vapaa hakeutumisoikeus, koulutuksen alueellinen kattavuus ja jatko-opintokelpoisuus. Aikuiskoulutuksen kokonaisuus on määriteltävä uudelleen ja nostettava koko aikuisväestön osaamisen kehittäminen aikuiskoulutuksen tehtäväksi. Innovaatiouudistuksella voidaan parantaa yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen laatua ja lisätä yliopistojen kansainvälistymistä. Vahvistetaan tutkimustulosten kaupallistamista. Yliopistoja on vahvistettava merkittävällä lisäpääomituksella, jonka ehtona on yksityinen rahoitus. Yksityishenkilöiden lahjoituksista korkeakouluille tulee tehdä verovähennyskelpoisia ilman ylärajaa. Koulutusviennin esteitä on raivattava ja tehtävä koulutuksesta vihdoinkin vientivaltti. Ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta ja työelämän kehittämistehtävää on vahvistettava. Luodaan kannusteita korkeakoulujen profiloitumiselle. Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa pitää kehittää. Opintojen läpäisyyn liittyviä ongelmia on poistettava. Korkeakoulujärjestelmän kykyä reagoida maailman nopeaan muutokseen on parannettava. Suomen tutkimus- ja innovaatioympäristö tulee uudistaa luovaksi ja kasvua ruokkivaksi. Tutkimus- ja innovaationeuvosto tulee uudistaa siten, että se kykenee valtioneuvoston asiantuntijaelimenä parantamaan innovaatiojärjestelmän ohjattavuutta ja sisäisiä painopistesiirtoja. Koulutuksen työelämäyhteyksiä on parannettava ja yrittäjyyskasvatusta vahvistettava. Kansainvälistymistä ja monipuolista kielitaitoa pitää edistää kaikilla koulutusasteilla. Aloitetaan vieraiden kielten opiskelu jo peruskoulun ensimmäisellä luokalla ja varhaiskasvatuksessa. Liikunta tulisi lisätä säännölliseksi osaksi koulujen arkea. Kaikenikäisten maahanmuuttajien pääsyä koulutuksen piiriin on edistettävä. Mahdollisuuksien tasa-arvon vahvistamiseksi tulee käynnistää tutkimus- ja toimenpideohjelma, jonka avulla jokaisella lapsella ja nuorella kotitaustasta tai vanhempien koulutuksesta riippumatta on mahdollisuudet opiskella ja löytää omat vahvuutensa. 10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Kokoomuksen eduskuntaryhmä on vahvasti sitoutunut turhien normien ja byrokratian purkamiseen. Yrittäjyyden, kasvun ja terveen kilpailun esteitä tulee purkaa ja lupaprosesseja sujuvoittaa. Sääntelyn purkamisessa on lähdettävä liikkeelle heti hallituskauden alussa ja edettävä selkeiden kokonaisuuksien kautta tavoitteellisesti. Lainsäädäntötyön laatua ja vaikutusarviointia tulee kehittää. Valtioneuvoston yhteyteen on perustettava kokeiluna vaikutusarviointien asiantuntijalautakunta oikeusministeriön työryhmän esityksen mukaisesti. Suomeen tarvitaan uuden kehittämiseen kannustava sääntely-ympäristö. Suomea on uudistettava niin, että lainsäädäntömme mahdollistaa ja kannustaa uusien, kilpailevien, entistä parempien tapojen kehittämiseen ja uuden teknologian hyödyntämiseen. Luvituksen käsittelyaikoja tulee lyhentää, päällekkäisyyksiä purkaa ja lupajärjestelmää sujuvoittaa Lauri Tarastin ryhmän raportin pohjalta. Myös muutoksen tekemisen tavan täytyy muuttua. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa yhteiskuntaa rohkeasti uudistavia kokeiluja sekä kokeilukulttuurin vahvistamista. Politiikkakokeilut tulee vakiinnuttaa osaksi muutosten tekemistä. Tarvitaan kokeilualueita, joilla uusia innovaatioita voidaan testata kevyemmillä lupaprosesseilla. Tulevalla hallituskaudella tulee luoda lainsäädännölliset edellytykset kokeilujen toteuttamiseen sekä avata palvelujen kehittämistä kansalaisille, sillä he ovat palvelutarpeidensa parhaita asiantuntijoita. Lisätään avoimuutta ja kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin digitalisaation kautta. Suomeen tarvitaan enemmän kokeilukulttuuria, vähemmän sääntelyä, lisää avoimuutta, luottamusta ja sellainen säädösympäristö, jossa uuden luominen ja markkinoille tuominen on nykyistä helpompaa. Suomi ei käännä kurssiaan, ellemme tee rohkeita uudistuksia - myös tekemisen tapaan. Yhteiskunnallisten muutosten aikaansaamiseksi on otettava käyttöön uusia tapoja toimia. Se tarkoittaa esimerkiksi ketterämpää päätöksentekoa, sääntelytaakan keventämistä, kokeiluja sekä digitalisaation hyödyntämistä. Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota? Digitalisaation hyödyntämisen tulisi olla hallituksen työskentelyä läpileikkaava strateginen teema. Digitalisaation edistämiselle tulee laatia selkeät tavoitteet, joiden toteutumista seurataan jatkuvasti hallituskauden aikana. Tavoitteiden läpivienti edellyttää vahvaa muutosjohtamisen vastuuorganisaatiota. Tarvitaan sekä pitkäjänteistä strategista johtamista että ketterää ja nopeatempoista yhteiskehittämistä ja kokeiluja. Keskittämisellä varmistetaan käyttäjälähtöisyys, yhteensopivuus ja saavutettavuus. Hajauttamisella varmistetaan innovatiivisuus, sisällöllinen ammattitaito ja kehittämisen omistajuus. Julkinen valta voi innovaatiorahoituksella, innovatiivisilla hankinnoilla, standardoinneilla, avoimella datalla ja tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä sekä sääntelyä purkamalla ja ajantasaistamalla mahdollistaa suotuisan kilpailuympäristön digitaalisille liiketoimintakonsepteille. Julkinen sektori suosii määrätietoisesti innovatiivisia ratkaisuja ja pyrkii poistamaan innovaatioiden markkinaesteitä. Innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista voidaan asettaa esim. 5 %:iin. Perinteistä kotimaista teollisuutta tuetaan ”digisiirtymässä”. Erityishuomiota kiinnitetään palveluistumiseen, uuden lisäarvon luomiseen ja uusiin liiketoimintakonsepteihin. Myös yritysten kansainvälistymisvaiheeseen ja innovatiivisten ideoiden kaupallistamisvaiheeseen liittyvä julkisen vallan edistämistoimien kokonaisuus (tuet ja verotus) on arvioitava uudelleen. Suomen tekijänoikeusjärjestelmää kehitetään uusien teknologioiden ja sisältöjen hyödyntämistä mahdollistavaan suuntaan, ottaen huomioon tasapuolisesti sekä oikeudenomistajien, elinkeinoelämän että kuluttajien intressit. Suomessa on panostettava voimakkaasti uusien palveluiden ja palvelualustojen kehittämiseen. Uudet laajaalaiset kokeilualustat ovat elintärkeitä systeemisten muutosten aikaansaamiseksi etenkin sektoreilla, joilla julkishallinnolla on olennainen rooli markkinoiden toimivuudelle (esim. koulutus, terveydenhuolto, liikenne palveluna, yhdyskuntarakentaminen, teollinen internet, biotalous). Edistetään suurten tietoaineistojen analysointiin perustuvien ratkaisujen tehokkaampaa hyödyntämistä. Luotettavalla ja helpolla sähköisellä tunnistautumisratkaisulla on keskeinen merkitys palveluiden käytettävyydelle. Julkisten palveluiden digitalisoimista tulee jatkaa kansallisen palveluarkkitehtuurin hankkeen puitteissa. Julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisesti muotoilemalla ja ensisijaisesti digitaalisesti, jotta kansantalouden kannalta tarpeellinen tuottavuusloikka onnistuu. Käyttäjälähtöisyys, avoin tieto ja my data ajattelu muodostavat toimivan digitaalisen toimintaympäristön pohjan. Julkisissa palveluissa on sitouduttava siihen, että samaa tietoa kysytään ihmisiltä vain kerran. 11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruoan tuotantoa? Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa tehdä Suomesta puhtaiden ja kestävien ratkaisuiden edelläkävijän. Suomessa on valtavat luonnonresurssit ja huippuosaamista puhtaiden teknologioiden ja ratkaisuiden saralla. Kestävien ratkaisuiden tarve kasvaa maailmalla ja edelläkävijä voittaa tulevaisuuden markkinoilla. Tämä kokonaisuus voi tarjota uuden työpaikan Suomessa yli 100 000 ihmiselle kymmenessä vuodessa. Kestävä talouskasvu nojaa biotalouteen, kiertotalouteen ja cleantech-osaamiseemme. Suomen tulee olla edelläkävijä, sillä tarvitsemme uusia tapoja luoda kestävää kasvua. Keskeinen asia on fossiilisten raakaaineiden korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla. Kaikessa toiminnassa on otettava huomioon ympäristön kantokyky ja kestävä kehitys. Puubiomassa on tärkein uusiutuva raaka-aineemme, jonka monipuolinen käyttö ja mahdollisimman korkean asteen jalostaminen ovat biotaloutemme ydin. Suomessa on toteutunut ja lähdössä liikkeelle mittavia uusiin teknologioihin perustuvia investointeja, jotka luovat tuhansia uusia työpaikkoja. Tämä kehitys on varmistettava. Kotimaisen puun kestävää käyttöä voidaan kasvattaa tukemalla yritysmäistä ja aktiivista metsätalouden harjoittamista esimerkiksi edistämällä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia sekä lisäämällä rahoitusta perustienpitoon ja alempaan tieverkkoon. Suomen pitää lisätä energiaomavaraisuuttaan suosimalla uusiutuvia kotimaisia energialähteitä. Myös korkealuokkaisten biopolttoaineiden käyttöä pitää vauhdittaa tuontiöljyn käytön hillitsemiseksi. Isojen energiaratkaisujen ohella tarvitaan hajautettua energiantuotantoa. Suomalaisella puhtaalla, turvallisella, terveellisellä sekä kestävällä tavalla tuotetulla ruoalla on hyvä tulevaisuus, mutta ala on tällä hetkellä erittäin vaikeassa kannattavuustilanteessa. Suomalaisen ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden kannattavuus ja kilpailukyky on turvattava. Suomen maatalouspolitiikka on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Siksi EU-vaikuttamisen tulee olla aktiivista ja ennakoivaa. Suomen saama EU-rahoitus maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen on turvattava. Tätä rahoitusta voidaan täydentää nykyisen laajuisella kansallisella rahoituksella. EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ja sen tukijärjestelmää on yksinkertaistettava, jotta maatalousyrittäjän aikaa vapautuu tuotannolliseen toimintaan ja hallinnon rajalliset resurssit käytetään tehokkaammin. Maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä tulee edistää aktiivisella rakenne- ja veropolitiikalla sekä vahvistamalla aktiivituottajan asemaa. Maatalouden investointeja pitää edelleen tukea sekä kansallisesti että EU:n osarahoitteisilla investointiavustuksilla. Suomalaisten elintarvikealan yritysten edellytyksiä elintarvikkeiden vientiin tulee vahvistaa ja Team Finlandin alla toimivaa elintarvikkeiden vientiohjelmaa pitää jatkaa ja kehittää. Suomalaista ruokaa tuotetaan kestävällä tavalla huolehtien ympäristöstä. Tässä keskeinen kysymys on ravinteiden kierrätys. Suomesta on tehtävä ravinnekierrätyksen mallimaa, maatalouden kannattavuutta vaarantamatta. Suomesta on tehtävä kiertotalouden edelläkävijä. Kierrätysastetta on nostettava. Globaali väestönkasvu ja luonnonvarojen niukkeneminen tekevät kiertotalouteen siirtymisestä välttämätöntä. Lainsäädännön, verotuksen sekä valistuksen tulee nykyistä enemmän ohjata kiertotalouteen, jätemäärien minimointiin, kierrätykseen sekä uusiokäyttöön. Meidän tulee edistää esimerkiksi jätteestä jalostettujen korkealaatuisten polttoaineiden käyttöönottoa tuotteina, joilla korvataan suoraan hiiltä tai öljyä. Kasvava uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ja hyödyntäminen edellyttää vastuuta ja huolenpitoa ympäristöstä. Ympäristönsuojelun korkea taso on turvattava ja ympäristökasvatusta vahvistettava. Suomen tulee olla ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa aktiivinen kansainvälinen toimija. Suomi on sitoutunut usean kansainvälisen sopimuksen kautta luonnon ja ympäristön suojeluun. Sitoumusten mukaan mm. luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytettävä ja EU:n ilmasto- ja energiapaketin maakohtaiset tavoitteet ja Itämeren hyvä tila saavutettava. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa perustaa Porkkalan kansallispuiston Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017. 12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan? Kokoomuksen eduskuntaryhmälle on tärkeää, että Suomi nousee edelläkävijäksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä hyväksyy esitetyn kirjauksen hallitusohjelman pohjaksi. Suomen on toimittava omalta osaltaan kunnianhimoisen, kansainvälisen ja sitovan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Euroopan tulee näyttää esimerkkiä, mutta ilman muiden maiden mukaan tuloa riski hallitsemattomasta ilmastonmuutoksesta ei poistu. Samalla maailmanlaajuisten cleantech-markkinoiden kasvu luo monia mahdollisuuksia suomalaiselle cleantech-osaamiselle, johon Suomen tulevaisuuden talouskasvu ja hyvinvointi osaltaan perustuvat. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen tavoitteellisen työskentelyn edistämiseksi on tarkoituksenmukaista asettaa vaalikauden loppu takarajaksi vuoden 2020 ilmastotavoitteissa uusiutuvan energian ja päästöjen vähentämisen osalta. EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa kirjausehdotuksessa mainittuja elementtejä. Päästökaupan toimivuus on ehdoton edellytys päästöjen vähentämiseksi markkinaehtoisesti. Ei-päästökauppasektorilla erityisesti kustannustehokkuuden periaatteen toteutuminen on Suomen kannalta olennaista, samoin kuin korkean tason uusiutuvien liikennepolttoaineiden käytön edistäminen EU-tasolla. Hallituksen tulee sitoutua välttämään teollisuudelle aiheutuvia lisäkustannuksia ja sääntelytaakkaa. Samalla kun Suomen on panostettava runsaasti jo valmiiksi vahvaan osaamispohjaamme cleantechin ja biotalouden ratkaisujen saralla ja hyödynnettävä vihreän talouden kasvavia vientimahdollisuuksia, on myös pidettävä kiinni hyvinvointimme suurilta osin kattavan perusteollisuutemme kilpailukyvystä ja minimoitava hiilivuodon riski. Eurooppalaisella tai kansallisella tasolla asetettavilla lisävaatimuksilla ei pidä ajaa suomalaista teollisuutta ja työpaikkoja alhaisemman kustannustason ja minimaalisen ympäristösäätelyn maihin. Tämä edellyttää muun muassa päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointia energiaintensiiviselle teollisuudelle. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että kirjauksessa olisi tärkeä tuoda esille Suomen sitoutuminen EU:n yhteiseen tavoitteeseen vähentää päästöjä vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä antaisi selkeän signaalin Suomen halusta toimia aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja tukisi etenemistä kohti hiilineutraalia Suomea 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii Suomelta toimenpiteitä, joihin Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis. 13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia? Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää perusteltuna edistää työperäistä maahanmuuttoa, koska työikäinen väestömme ei kasva. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta tulee luopua, koska nykyinen ulkomaalaislain mukainen työntekijän oleskelulupajärjestelmä on yrittäjien ja työntekijöiden kannalta kankea ja byrokraattinen. Koulutusviennin edistämiseksi tulee ottaa käyttöön EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksut ja stipendijärjestelmä. Valmistuttuaan Suomeen töihin jäävät opiskelijat voivat vähentää maksamansa lukukausimaksut verovähennyksenä viiden vuoden kuluessa. Suomessa tulee lisätä mahdollisuuksia käydä koulua ja opiskella englannin kielellä. Perheen kokoajalle tulee asettaa kohtuullinen toimeentuloedellytys Euroopan unionin perheenyhdistämisdirektiivin puitteissa. Viranomaisten välistä tiedonkulkua tulee parantaa toimeentulotukea myöntävien viranomaisten ja maahanmuuttoviranomaisten välillä niissä tapauksissa, joissa oleskeluoikeus maassamme edellyttää sitä, ettei asianomainen turvaudu toistuvasti toimeentulotukeen. Ulkomaalaislakia tulee muuttaa siten, että törkeisiin rikoksiin syyllistynyt, rikoksen uusija tai yleiselle järjestykselle vaarallinen henkilö voidaan poistaa maasta heti hallinto-oikeuden tätä koskevan päätöksen jälkeen, ellei korkein hallinto-oikeus erikseen kiellä täytäntöönpanoa. Kriminalisoidaan konfliktialueelle taisteluun osallistumistarkoituksessa matkustaminen. 14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen? Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut hallitusohjelman ja hallitustyöskentelyn uudistamiseen mm. valtion ohjausjärjestelmän kehittämishankkeen (ns. OHRA-hanke) suositusten pohjalta. 15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta? Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja toimimaan siinä koko vaalikauden. Kokoomuksen eduskuntaryhmälle on kynnyskysymys, että hallitus perustaa toimintansa yhteiseen ja realistiseen tilannearvioon lähivuosien ja pidemmän ajan talouskehityksestä. Hallituksen on luotava toimenpideohjelma, jolla julkisen talouden velkaantuminen pysäytetään ja julkisen talouden kestävyysvaje katetaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa, että hallitus voi toimintasuunnitelmansa ja ensimmäiset päätökset tehtyään esittää keskipitkän aikavälin uskottavan talousennusteen, jossa kuntien ja valtion velkaantuminen suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun. Haluamme, että tämä tapahtuu työllisyysastetta nostamalla ja menoja sopeuttamalla. Kokonaisveroaste ei saa nousta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän kynnyskysymys hallitustyöskentelyyn osallistumiselle on hallituspuolueiden välinen saumaton luottamus. Liitteet: - Liite 1: Kokoomuksen säästölinjaus - Liite 2: Kokoomuksen työlista 3. Perussuomalaiset 1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5–7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota? Suomi vuonna 2025 -vision avainsanat: Työ, talous ja turvallisuus Ehdotuksemme strategisen hallitusohjelman tavoitteiksi: a. Kilpailukykyinen ja ketterä Suomi: Yritysten hallinnollisen taakan laskeminen, kustannuskilpailukykymme parantaminen suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin, pk-yritysten määrän kasvattaminen, pk-sektorin viennin kasvattaminen. b. Kestävä julkinen sektori: Tiekartta kestävyysvajeen poistamiseen. Työllisyysastetta nostetaan merkittävästi ja työttömyysastetta lasketaan selvästi. c. Omavarainen ja innovatiivinen Suomi: Ruoantuotannon ja energian omavaraisuusasteen nosto, t&kmenojen kasvattaminen, cleantech- ja biotalous-sektoreiden liikevaihdon kasvattaminen d. Turvallinen Suomi: Uskottavan ja itsenäisen maanpuolustuskyvyn turvaaminen, poliisin reagointiaikojen lyhentäminen, kansalaisten turvallisuudentunteen vahvistaminen, johon kuuluu sekä fyysinen että henkinen turvallisuus. e. Hyvinvoiva Suomi: Tuloerojen kaventaminen, kansanterveyden parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen, koulutus- ja osaamistason nostaminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osallisuuden lisääminen ja sosiaaliturvan uudistaminen, maahanmuuttajien kotouttamisen parantaminen, tasapaino yhteiskunnan apua tarvitsevien maahanmuuttajien määrän ja yleisen taloustilanteen välillä. f. Itsenäinen, kansainvälinen Suomi: Maamme on ulkopolitiikassaan vakaa ja aktiivinen toimija. Vaalimme hyviä kahdenvälisiä suhteita niin Venäjään, Yhdysvaltoihin, Kiinaan kuin muuhun maailmaan sekä olemme mukana EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomi haluaa muiden jäsenvaltioiden kanssa kehittää Euroopan unionia itsenäisten valtioiden yhteistyöjärjestönä. 2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista? Yhdymme pääpiirteissään valtiovarainministeriön esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja katsomme valtiovarainministeriön esittämän arvion sopeutustarpeesta olevan oikeaa kokoluokkaa. Pidämme kuitenkin valtiovarainministeriön esittämää aikataulua sopeutuksen toteuttamiseksi liian kireänä. Näemme, että sopeutuksen toteuttaminen vaatii 6–7 vuotta, jottei heiveröinen talouskasvu vaarannu ja työttömyys pahene kestämättömäksi. Keskeiset sopeutuskeinot ovat rohkeat rakenteelliset uudistukset sekä taloutemme ja työllisyytemme saaminen takaisin kasvu-uralle. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan julkista taloutta on sopeutettava vaalikauden aikana noin 2–3 miljardilla eurolla. Sopeutus vaatii myös leikkauksia, jotka on aloitettava maasta ulos virtaavista rahavirroista ja mm. tuulivoiman syöttötariffeista ja puoluetuesta. Katsomme, että valtion velkaantuminen on taitettava seuraavan vaalikauden aikana. 3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti? Katsomme, että veronkiristysten tie on käyty loppuun. Hallituksen tavoitteena on oltava, että vaalikauden aikana kokonaisveroaste ei nouse. Keskeiset verotuksen muutosehdotuksemme ovat: – Autoiluun kohdistuvan verotuksen alentaminen. – Pieni- ja keskituloisten tuloverotuksen alentaminen, niin että 1 000 euron kuukausitulot ovat verovapaat. Olemme valmiit korottamaan suurituloisten tuloverotusta. – Varallisuusveron palauttaminen – Kaikkia verotukia tarkastellaan kriittisesti ja turhat tuet karsitaan. Tällöin tulee kysymykseen ainakin suursäätiöiden verovapaudesta luopuminen pääomatulojen osalta. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan hyväksy ruoan tai lääkkeiden ALV:n korotusta. – Vientisektorin kilpailukyvyn ja ostovoiman turvaamiseksi energiaverotusta alennetaan. – Kasvuyrittäjyyden kannustamiseksi otetaan käyttöön Viron veromallin kaltainen kannustin työllistäville kasvuyrityksille. – Aloittavan yrittäjän hallinnollisen ja taloudellisen taakan keventämiseksi arvolisäverollisen liiketoiminnan alarajaa korotetaan 20 000 euroon ja niin sanottu huojennusalue 40 000 euroon. – YLE-veron alentaminen 4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi? Konkreettiset keinot: – Ylisäätelyn ja byrokratian purkaminen. Yritysten hallinnollista taakkaa vähennetään ja EU-lainsäädännön kansallinen toimeenpano toteutetaan minimivaatimusten mukaan ja kansalliset joustot hyödynnetään täysimääräisesti. – Lupa- ja valitusprosesseja yksinkertaistetaan ja nopeutetaan. Lupaprosessit on pyrittävä saamaan mahdollisimman pitkälti yhden luvan ja luukun alle. Lisäksi on siirryttävä käyttämään yhden valituksen periaatetta, aina kun se on kansalaisen oikeusturvaa vaarantamatta mahdollista. Viranomaiset eivät saa valittaa toistensa päätöksistä. – Työllistämiskustannuksia alennetaan laskemalla palkan sivukuluja käyttämällä myös EMU-puskuria. – Uudistetaan hankintalakia niin, että se tukee nykyistä paremmin pk-yritysten osallistumista kilpailutuksiin ja uusien teknologioiden käyttöönottoa julkisella sektorilla. Lisäksi laatukriteerit on otettava nykyistä paremmin huomioon. – Tuetaan kilpailukykyä parantavan ja ostovoiman turvaavan pitkäaikaisen palkkaratkaisun syntymistä. – Liikenneverkkomme korjausvelkaa alennetaan vaalikauden aikana ja samalla pidetään huolta myös koko liikenneverkkomme edelleen kehittämisestä. – Hallitus sitoutuu siihen, että se ei omilla toimillaan aiheuta teollisuudelle lisäkustannuksia, vaan päinvastoin kustannuksia on alennettava. Energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi energiaverotusta alennetaan ja päästökaupan epäsuorat kustannukset kompensoidaan sähköintensiivisille aloille. Kaivosteollisuuden sähkövero palautetaan samalle tasolle kuin muunkin teollisuuden. – Talouskasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi toteutetaan etupainotteinen investointipaketti. Paketti kohdistuu ennen kaikkea pakollisten korjausinvestointien tekemiseen julkisissa rakennuksissa, tie- ja rataverkossa sekä kasvuyritysten rahoituksen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen. – Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi asuntopolitiikkaa uudistetaan ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisätään. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ehtoja uudistetaan siten, että riittävä kohtuuhintainen asuntotuotanto varmistuu. – Uudistetaan pk-yritysten verotusta. Otetaan käyttöön Viron veromallin kaltainen verokannustin työllistäville kasvuyrityksille ja korotetaan arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa sekä huojennusaluetta. Otetaan käyttöön pienyritysten maksuperusteinen arvonlisäverotus. – Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saatavuutta esimerkiksi edistämällä pk-sektorin joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittymistä sekä lisäämällä Finnveran pk-sektorille tarjoamaa vientirahoitusta. – Uudistetaan konkurssilainsäädäntöä niin, ettei rehellisen konkurssin kohdannut yrittäjä jää 15–20 vuoden velkaloukkuun. Myös 1990-luvun lamassa velkavankeuteen joutuneiden asemaa tulee helpottaa, jotta heidän voimavaransa saadaan yhteiskunnan käyttöön. – Yritystukien painopiste siirretään ennen kaikkea aloittavien, kasvuhakuisten sekä vientimarkkinoille tähtäävien pk-yritysten tukemiseen. – Yrittäjien sosiaaliturvaa kehitetään ja sen hallinnollista taakkaa kevennetään. – Sosiaaliturvaa ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmää uudistetaan niin, että myös osa-aikaisen työn vastaanottaminen on aina taloudellisesti kannattavaa. 5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa? Perussuomalaiset ovat sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökset työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla. Olemme myös sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena ja perustuslakivaliokunnan määrittelemillä raameilla. Uudistuksen lähtökohtana on vahva julkinen sektori, joita kolmas ja yksityinen – erityisesti pk-sektori – voivat täydentää. Olemme myös valmiita vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla. Hyvänä esimerkkinä kuntien velvoitteiden vähentämisestä on kuntaliitosten yhteyteen säädetyn viiden vuoden irtisanomissuojan poistaminen. Valtionhallintoa ja aluehallintoa uudistaisimme byrokratiaa purkamalla ja joustavuutta sekä eri toimijoiden yhteistyötä lisäämällä. Olemme myös valmiita ennakkoluulottomasti miettimään ELY:jen ja AVI:en uudistamista. 6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset? Suomi on ulkopolitiikassaan vakaa ja aktiivinen toimija, joka pyrkii edistämään rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta lähellä ja kaukana. Suomella on omalla lähialueellaan tärkeä rooli. Lähimmän viiteryhmämme muodostavat muut Pohjoismaat. Euroopan unionin jäsenenä osallistumme EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rakentamiseen ja toteuttamiseen. Turvallisuuspolitiikassa lähtökohtana ovat Suomen puolustuksen kolme kivijalkaa: yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustus ja sotilaallinen liittoutumattomuus. Olemme tulevalla vaalikaudella valmiita Nato-selvitykseen, jossa analysoidaan kiihkottomasti mahdollisen jäsenyyden hyödyt, haitat ja kustannukset. Maanpuolustukseen käytettäviä voimavaroja ei mielestämme voida nykytasosta enää vähentää, ilman että maanpuolustuksen perusta vaarantuu. Kannatamme parlamentaarisen selvitysryhmän mietintöön kirjattua puolustushallinnon linjausta siitä, että Puolustusvoimat saisi vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa lisää ja siitä asteittain vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. Mielestämme Suomen on myös selvitettävä mahdollisuutta irtautua Ottawan sopimuksesta, johon liittyminen oli virhe. Minimitavoite on ylläpitää Suomessa valmius jalkaväkimiinojen nopeaan massatuotantoon. Kansainvälisillä areenoilla Suomi on kokoaan suurempi toimija. Meille on tärkeää, että Suomi toimii aktiivisesti muun muassa YK:ssa, Euroopan neuvostossa sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:ssä. Kansainvälinen kriisinhallinta on myös osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se ei saa kuitenkaan tärkeysjärjestyksessä ohittaa oman maan puolustamista ja virka-avun antamista. Kriisinhallinnassa korostamme YK:n merkitystä. Pohjoismaiseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön suhtaudumme myönteisesti ja kannatamme sen edelleen kehittämistä. 7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU-politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa? Suomi on aktiivinen Euroopan unionin jäsen, joka pyrkii yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa kehittämään EU:ta kevyemmäksi ja löyhemmäksi. Unioni on ennen kaikkea työkalu, jonka keskeisin tarkoitus on edistää rauhaa, vahvistaa turvallisuutta ja edistää työllisyyttä ja talouskasvua ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointia. Suomen suhtautumisen Euroopan unioniin tulee olla rakentavan kriittinen. EU ei nykyisellään toimi niin hyvin kuin pitäisi, minkä vuoksi sitä on kehitettävä. Jatkuvasti kaikilla politiikan aloilla yhdentyvän unionin aika on ohi. Kannatamme Ison-Britannian ja Alankomaiden esityksiä kevyemmästä unionista. Hyvä periaate on se, että päätöksiä tehdään EU-tasolla sen ollessa välttämätöntä, ja kansallisella tasolla aina kuin suinkin mahdollista. Unionin tulee myös kuunnella kansalaisia nykyistä paremmin, eikä yhdentymistä tai EU:n kehittämistä voida jatkaa kansalaismielipiteestä välittämättä. Unionin budjettia tulee leikata tai menotaso jäädyttää nykyiselleen. Unionille ei tule antaa verotusoikeutta eli niin kutsuttuja omia varoja. Vuoden 2016 EU:n rahoituskehysten puolivälintarkastelussa Suomen tavoitteena on nettomaksuosuutemme laskeminen. Suomen on myös pyrittävä jäsenmaksupalautuksen saamiseen. EU-sääntelyä tulee luoda ainoastaan yleisesti tunnustettujen epäkohtien korjaamiseksi. EU:ta on uudistettava vähemmän byrokraattiseen suuntaan. Haluamme Suomen olevan mukana EU-byrokratian leikkaustalkoissa, joissa EU-hallinnon eri osa-alueille annetaan tiukka tuottavuusohjelma, joka sisältää myös määräyksen jäädyttää menojen kasvu tai jopa höylätä niitä alaspäin. Emme kannata EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus taataan Suomessa parhaiten kansallisen päätöksenteon pohjalta, eikä EU:n tule puuttua asiaan. Myös eläkeasioistamme tulee päättää kansallisesti nyt ja tulevaisuudessa. Suhtaudumme kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. Emme hyväksy yhteisvastuun kasvattamista vaan kannatamme no bail-out-säännön palauttamista, joka on myös Maastrichtin sopimuksen mukaista. Osana hallitusohjelmakokonaisuutta olemme valmiit hyväksymään pääpiirteissään liitteessä esitetyn kirjauksen eurokriisin hoidosta. 8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja? – Arvioidaan kokonaisvaltaisesti päätösten vaikutukset lasten ja perheiden hyvinvointiin ennen päätöksentekoa. – Laaditaan perhepoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on pirstaleisen lainsäädännön ja hajautuneen tukijärjestelmän kokoaminen. Edistetään perhe- ja työelämän yhteensovittamista. – Toteutetaan sote-uudistus, jonka avulla voidaan mm. suunnata resursoinnin painopistettä ennaltaehkäiseviin toimiin. – Edistetään viranomaisten välistä yhteistyötä – Uudistetaan sosiaaliturvajärjestelmää mm. paremmin pieni- ja keskituloisista huolehtivaksi. Kohdennetaan lapsilisiä nykyistä paremmin niille perheille, joilla siihen on todellinen tarve. Lapsiperheiden köyhyyttä tulee vähentää. – Liikunnallisen elämäntavan omaksumista on syytä tukea vahvemmin, ja erityisesti vähävaraisten perheiden lasten harrastusmahdollisuuksia on parannettava – Huolehditaan paremmin maahanmuuttajalasten ja heidän perheidensä kotoutumisen tukemisesta mm. päiväkodeissa – Omaishoitajien aseman parantaminen – Tasa-arvoisen vanhemmuuden vahvistaminen. Lapsella on oltava oikeus äitiin ja isään; myös erotilanteessa. 9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä? – Arvioidaan päätösten kokonaisvaikutukset paremmin ennen päätöksentekoa – Koulutuksen rahoituksesta ei pidä leikata vaan rahoitukseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä – Panostetaan pedagogiseen varhaiskasvatukseen, sillä se on tehokkain tapa ehkäistä syrjäytymistä ja myöhempää erityistuen tarvetta – Panostetaan opinto-ohjaukseen ja edistetään erilaisten oppijoiden ja oppimistapojen huomioon ottamista – Uudistetaan oppisopimuskoulutusjärjestelmää ja otetaan käyttöön mestari-kisälli-malli – Panostetaan ammatilliseen koulutukseen – Ei saa kiusaa. Edistetään koulurauhaa ja koulukuria – Kansallisen digistrategian luominen – Koulutuksen alueellisen tasa-arvon turvaaminen – Huolehditaan mm. alanvaihtajien kouluttautumismahdollisuuksista sekä jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Varmistetaan sujuvat opintopolut, jotta kouluasteelta toiselle siirtyminen sujuu joustavasti. – Koulutuksen sisällössä huomioidaan paremmin työelämälähtöisyys – Panostetaan oppilashuoltoon ja erityisesti opiskelijaterveydenhuoltoon – Edistetään kieliosaamisen monipuolisuutta mm. ruotsin kielen vapaaehtoisuudella koulutuksen eri tasoilla – Edistetään mahdollisuutta korkeakouluopintojen suorittamiseen myös kesällä – Taataan riittävät resurssit perustutkimukseen 10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota? Olemme sitoutuneet sekä normien ja byrokratian purkamiseen että yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin. Haluamme esimerkiksi kumota haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen ja terveydenhuollon päivystysasetuksen. Alueellinen kokeilu kieliopinnoissa on toteutettava eduskunnan linjauksen mukaisesti. Haluamme kaikin tavoin edistää julkisen sektorin digitalisaatiota. Tavoitteeksi on syytä ottaa se, että sähköisestä asioinnista tulee ensisijainen asiointimuoto. Turvataan kuitenkin palveluiden saatavuus ja saavutettavuus kaikille. 11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa? – Kannustetaan verotuksella ja tukipolitiikalla kotimaisten energialähteiden kuten turpeen, puuhakkeen ja biokaasun hyödyntämiseen. – Selvitetään ja puretaan hajautetun energiatuotannon ja rakennusten energiatehokkuusinvestointien hallinnollisia esteitä. – Luodaan erityisesti bio- ja kiertotalouden kokeiluhankkeita tukeva lainoitus- ja tukijärjestelmä. – Lisätään voimakkaasti määrärahoja perusväylänpitoon ja ennen kaikkea alempiasteisen tieverkon korjaamiseen, jotta voimme varmistaa raaka-aineiden kulun tuotantolaitoksiin. – Metsäpolitiikan uudistamisella lisätään metsien kestäviä hakkuumahdollisuuksia, edistetään paremmin aktiivista metsänhoitoa sekä parannetaan puun saatavuutta. – Pidetään kiinni biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta ja laajennetaan se koskemaan myös biokaasua. – T&k-rahoitusta suunnataan nykyistä voimallisemmin bio- ja kiertotalouden hankkeisiin. – Varmistetaan aktiivisella EU-vaikuttamisella, että myös EU-tason sääntelyssä otetaan paremmin huomioon Suomen näkökulma bio- ja kiertotaloudesta sekä metsien merkityksestä maallemme. Metsäpolitiikka tulee säilyttää kansallisissa käsissä. – Edistetään voimakkaammin suomalaisen ruoan vientiä ja pidetään ruoan ALV korkeintaan nykyisellä tasolla. – Turvataan maaseudun pienimuotoinen elinkeinotoiminta (esim. viinitilat, pienteurastamot ja ratsutilat). Suoramyyntiä tiloilta tulee edistää. Muutoinkin lainsäädäntöä tulee ketteröittää siten, että toiminnan kannattavuusedellytyksiä parannetaan. – Maatalouspolitiikan tavoitteeksi on otettava kotimaisen ruokatuotannon omavaraisuuden nostaminen – Luopumistukien ehtoja ei saa tiukentaa eikä heikentää – Puurakentamista edelleen edistettävä 12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan? Hyväksymme linjauksen perusperiaatteet. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan voi hyväksyä ilmastopolitiikkaa, joka vaarantaa vientiteollisuutemme kilpailukyvyn ja työllisyyden. Suomen ei tämän takia tule suostua EU:n 2030 ilmastotavoitteisiin ilman reilua taakanjakoa. 13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia? – Yleisen taloustilanteen tulee vaikuttaa pakolaiskiintiön kokoon. Jos valtiontalous on alijäämäinen, maa elää velaksi ja perustoiminnoista leikataan, silloin myös pakolaiskiintiötä on leikattava. – Kotouttamispolitiikkaa on kehitettävä kannustavampaan suuntaan. Ei ole oikein, että veronmaksajat esimerkiksi kustantavat asiointitulkkauspalvelut vuosikausia maassa asuneille henkilöille. Loputon tulkkaaminen ei kannusta suomen opiskeluun. Jatkossa valtion tulee kustantaa tulkkaus vain tietyksi ajaksi, minkä jälkeen tulkkauskustannuksista huolehtii tulkkausta tarvitseva taho. – Sosiaaliturvan osalta maahanmuuttajia tulee kohdella yhdenvertaisesti ns. kantasuomalaisten kanssa – EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on pidettävä jatkossakin kiinni, koska EU-alueella toimiva työvoiman vapaa liikkuvuus täydentää riittävällä tavalla työvoiman tarjontaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Oleellisinta on pyrkiä kotouttamaan ja työllistämään tähän mennessä jo Suomeen tulleet maahanmuuttajat. Lisäksi mm. hoito- ja rakennusaloilla kielitaitovaatimuksia tulee kiristää potilas- ja työturvallisuuden takaamiseksi. – Ulkomaalaislain mukaan toistuva toimeentulotukeen turvautuminen on peruste oleskeluluvan lakkauttamiselle. Sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö estää kuitenkin toimeentulotukipäätöstä tekevää viranomaista ilmoittamasta tällaisista asiakkaista ulkomaalaisviranomaisille. Näin ollen toimeentulotuesta päättäville virkailijoille on asetettava velvoite ilmoittaa toistuvasti toimeentulotukea hakevista ulkomaalaisista ulkomaalaisviranomaisille. – Turvapaikkamenettely on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat kotimaassaan vainoa. Jos humanitaarisin perustein oleskeluluvan ja myöhemmin mahdollisesti kaksoiskansalaisuuden saanut henkilö lomailee kotimaassaan tai lähettää sinne lapsiaan ”kulttuuria oppimaan”, voidaan katsoa, että lähtömaa ei turvapaikanhakijan itsensä mielestä ole enää liian vaarallinen. Tällaisessa tapauksessa suojeluntarpeen voidaan katsoa päättyneen, jolloin oleskelulupa tulee peruuttaa. Näin tulee toimia myös niiden henkilöiden kohdalla, jotka päättävät lähteä sotatoimiin kriisialueille. – Tiukennuksia perheenyhdistämiskäytäntöihin – Lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille – EU ei voi mielestämme päättää, minkä verran ja minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaiden tulee vastaanottaa. Vastustamme maahanmuuttopolitiikassakin keskusvaltaista päätöksentekoa. Suhtaudumme kriittisesti EU:lle kaavailtuihin solidaarisuusmekanismeihin, jotka antaisivat rahallista tukea vapaaehtoisesti humanitaarista maahanmuuttoa vastaanottaville maille. 14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen? Kyllä. Olemme valmiit sitoutumaan OHRA-työryhmän esittämiin linjauksiin ja niiden käyttöönottoon. 15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta? Olemme valmiita osallistumaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan siihen koko vaalikaudeksi. Mielestämme hallitusohjelma on kokonaisuus, johon kaikkien hallituspuolueiden tulee sitoutua ja jossa jokaisen puolueen kädenjäljen tulee näkyä. Mielestämme toimiva ja strategiseen hallitustyöskentelyyn kykenevä hallitus voidaan muodostaa parhaiten Keskustan, Perussuomalaisten ja joko Kokoomuksen tai SDP:n kesken. Puoluehallituksen asettama hallitustunnustelutyöryhmä 4. SDP 1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota? Suomi vuonna 2025 -vision avainsanoja ovat täystyöllisyys, kestävä kasvu, hyvinvointi, osaaminen, luottamus, yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Strategisessa hallitusohjelmassa tulee asettaa tavoitteiksi vientivetoisen kestävän kasvun edellytysten rakentaminen, työpaikkojen luominen ja työelämän parantaminen, kestävyysvajeeseen vastaaminen oikeudenmukaisella tavalla, sosiaalisen eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventaminen, turvallisuuden vahvistaminen sekä Suomen aktiivinen kansainvälinen rooli. 2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista? SDP yhtyy Suomen kansantaloudesta esitettyyn tilannekuvaan. Julkista taloutta vaivaa rakenteellinen alijäämä ja pitkällä aikavälillä kestävyysvaje, jonka vuoksi julkisen talouden sopeuttamisen jatkaminen on välttämätöntä. Sopeutustarpeen koko riippuu myös tulevasta taloudellisesta kasvusta sekä työllisyyden tasosta. Nopeampi kasvu ja/tai parempi työllisyystilanne vähentävät suoraa sopeutustarvetta. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii monipuolista keinovalikoimaa. SDP tavoittelee tehokasta kasvupolitiikkaa, menokehitystä hillitseviä rakenteellisia uudistuksia, verotulojen lisäämistä sekä suoria sopeutustoimia menojen karsinnan muodossa. Päätettävien suorien sopeutustoimien täytäntöönpano tulee ajoittaa siten, että niistä ei koidu haittaa työllisyydelle, taloudelliselle kasvulle tai yhteiskunnan eheydelle ja sosiaaliselle pääomalle. Säästöpäätökset on toteutettava oikeudenmukaisella tavalla. Tämän vuoksi esimerkiksi eläkkeiden ja työttömyysturvaetuuksien indeksikorotukset tulee maksaa täysimääräisesti, kuten SDP on aiemmin talousja työllisyysohjelmassaan todennut. Oleellisinta talouden tasapainottamisen kannalta on pitkän aikavälin kestävyysvajeen kattaminen sekä työllisyysasteen nostaminen, ei vain lyhytaikainen budjettitasapaino. Tavoitteeksi on asetettava, että lisävelanotto loppuu kokonaan kahden vaalikauden kuluessa ja velka/BKTsuhde kääntyy laskuun. Taloudellisen kasvun nopeutuessa myös nopeampi aikataulu on mahdollinen. Tulevan hallituskauden alussa SDP on valmis 3 miljardin euron sopeutuspäätöksiin valtiontaloudessa, mikä toteutetaan menoja vähentämällä sekä tuloja lisäämällä. Tämän lisäksi voidaan tarvittaessa toteuttaa 1 miljardin lisäsopeutus, josta voidaan päättää vaalikauden puolivälissä. Valtion ja kuntien menojen kasvun hillitseminen on tärkeää ja kytkeytyy myös suoraan julkisen hallinnon ja sote-järjestelmän uudistamiseen. Edellä mainitun lisäksi SDP viittaa talous- ja työllisyysohjelmaansa (Suunta Suomelle - sosialidemokraattien kuuden kohdan talouslinja). 3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti? SDP pitää perusteltuna, että kansalaisten ostovoiman tukemiseksi pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään osana työmarkkinaratkaisua. Vastaava vähennys tulee tehdä myös eläketulovähennykseen. Verotuksen rakennetta tulee kehittää työllisyyttä tukevaan suuntaan. Samalla verotuksen tärkeä periaate on, että veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. SDP pitää tärkeänä, että verotulojen lisääminen suurituloisten ja suurten omaisuuksien osalta on mukana keinovalikoimassa. Näin voidaan varmistaa julkisen talouden sopeutuksen oikeudenmukainen kohdentaminen. Talouskasvun vauhdittuessa kokonaisveroaste voidaan kääntää laskuun. Koska kokonaisveroaste on voimakkaasti riippuvainen taloudellisen kasvun nopeudesta, on talouspolitiikka järkevämpää ankkuroida työllisyysasteen nostamiseen. Harmaan talouden vastaista toimintaohjelmaa tulee jatkaa. 4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi? SDP pitää tärkeänä kattavan, maltillisen ja pitkäaikaisen työmarkkinaratkaisun aikaansaamista. Ratkaisun tulee tukea sekä reaalista että kustannuskilpailukykyä. Valtio voi tukea tätä ratkaisua kotimarkkinoiden kysyntää tukevilla pieni- ja keskituloisille palkansaajille suunnattavilla veronkevennyksillä, kasvua edistävillä toimenpiteillä sekä toteuttamalla ratkaisuun sisältyviä työelämää, tuottavuuden parantamista ja sosiaaliturvaa koskevia lainsäädäntömuutoksia. Hallituksen tulee toteuttaa vientivetoista kasvustrategiaa. Tämä strategia kiinnittyy globaaleihin megatrendeihin kuten ilmastonmuutoksen torjumiseen, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön, kiertotalouden ratkaisuihin, Suomen arktiseen osaamiseen sekä digitalisaatioon. Julkisen sektorin tulee olla tässä työssä aktiivinen ja aloitteellinen. Viennin rahoituksen pullonkaulat tulee poistaa sekä kehittää yritysten saamia palveluita niin kansainvälistymiskehityksen tukemisen kuin markkinoillepääsyn osalta. Tavoitteena on huolehtia olemassa olevista työpaikoista, laajentaa viennin pohjaa, lisätä vientiyritysten määrää ja suunnata vientiä uusille, kasvaville markkinoille. Viennin helpottamiseksi on kotimaahan julkisia hankintoja hyödyntämällä luotava toimivat referenssimarkkinat. Mahdollisuudet kasvua tukevien julkisten investointien lisäämiseksi on käytettävä täysimääräisesti, ja niiden osalta voidaan harkita uusia rahoittamisen tapoja. Vientiteollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi on pidättäydyttävä vientiteollisuuden kustannuksia nostavista kansallisista päätöksistä. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä tulee ottaa käyttöön. Logistiikkakustannuksia alennetaan. Tämä edellyttää perusväylänpidon riittävää tasoa, väylämaksun ja rataveron alentamista ja ammattiliikenteen verotuksen laskemista. EU-tason sääntelyä kehitettäessä on huomioitava myös sen vaikutukset kansalliseen kilpailukykyyn. Liikenneväylien ylläpitoon on tehtävä tasokorotus ja kehittämiseen varattava riittävät resurssit. Perusväylänpidosta ja kehittämishankkeista päätettäessä on otettava huomioon elinkeinoelämän, kasvukeskusten ja ihmisten liikkumisen tarpeet koko Suomen alueella. Yhdyskuntapolitiikkaa tehostetaan sitomalla yhteen liikenne-, asunto- ja maankäyttöpolitiikka. Kasvukeskusten asunto- ja infrastruktuurin investointiohjelma on käynnistettävä, erityistavoitteena kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon merkittävä lisääminen kasvukeskuksissa. Lisäksi tarvitaan panostusta täydennys- ja korjausrakentamiseen. Lähiöiden kokonaisvaltaista kehittämistä on jatkettava. Palvelualojen merkitys kasvaa niin työllisyyden kuin vientitulojen näkökulmasta. Palvelualojen nopeammaksi kehittämiseksi tulee luoda oma, näitä aloja koskeva elinkeino-, kasvu- ja työllisyysohjelma. Luovien alojen kasvumahdollisuuksia tulee tukea erityisellä kehitysohjelmalla. Omistajapolitiikkaa kehitetään tukemaan entistä paremmin kasvun ja työllisyyden tavoitteita sekä Suomen elinkeinorakenteen uusiutumista. Omistajuudesta tehdään väline yritysten kasvun edistämiseksi. Valtion on oltava mukana luomassa kestäviä edellytyksiä suomalaisen omistajuuden turvaamiselle erityisesti strategisesti tärkeillä toimialoilla. Työllisyyden hoidossa on siirryttävä passiivisesta tukemisesta aktiivisempaan toimintaan. Työttömyysturvan aktiivista käyttöä työllistämistukena tulee helpottaa ja lisätä. Näin voidaan tukea pitkäaikaistyöttömien ja pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamien ihmisten työllistymistä yrityksissä, järjestöissä ja kunnissa. Välityömarkkinoita tulee kehittää osatyökykyisten ja vammaisten pitkäkestoisen työllisyyden parantamiseksi. Nuorten ja ikääntyneiden palveluiden erityistarpeet on otettava huomioon. Työllisyysmäärärahojen riittävä taso tulee varmistaa sekä kehittää edelleen muutosturvan toimintamallia. Työllisyyden hoidossa tulee valtion ja kuntien työnjakoa tarkastaa sekä kuntien mahdollisuuksia ja vastuuta kasvattaa. Siirtymiä palkansaaja-aseman ja yrittäjyyden välillä pitää sujuvoittaa. Yritysten ALV-velvollisuuden alarajaa on nostettava, yrittäjien sairasloman omavastuuajasta on poistettava kolme päivää ja epäkohdat yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvassa on korjattava. 5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa? SDP on valmis toteuttamaan eläkeuudistuksen työmarkkinajärjestöjen tekemän sopimuksen pohjalta. SDP pitää sote-uudistuksen toteuttamista ensiarvoisen tärkeänä. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen, riippumatta asuinpaikasta tai sosioekonomisesta asemasta, voi saada laadukkaat ja tasapuoliset julkiset sote-palvelut. Tätä kokonaisuutta täydentävät yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut. Organisaatiomallin on vahvistettava yhteisten julkisten sote-palveluiden tuottamismahdollisuuksia, parannettava palveluiden laatua ja vaikuttavuutta, lisättävä tuottavuutta sekä kavennettava terveyseroja. Uudistuksen tulee täyttää perustuslain ehdot kansanvallan toteutumisen ja läpinäkyvyyden suhteen. Soteuudistus tulee valmistella laajassa yhteisymmärryksessä yli hallitus-oppositiorajan. SDP on valmis jatkamaan rakennepoliittisessa ohjelmassa käynnistettyä kuntien normien, tehtävien ja velvoitteiden arviointia tavalla, joka ei vaaranna palveluiden saatavuutta ja laatua tai työntekijöiden oikeuksia, yksilöiden oikeusturvaa tai ympäristön tilaa. SDP on valmis keskustelemaan koko valtion- ja aluehallinnon uudistamisesta. Mahdollinen hallinnon kokonaisuudistus tulee valmistella parlamentaarisesti. SDP pitää tärkeänä, että kuntauudistusta jatketaan koko maassa elinvoimaisten kuntien luomiseksi ja paikallisdemokratian vahvistamiseksi. Elinvoimaisemmat ja vahvemmat kunnat kykenevät kantamaan nykyistä paremmin vastuun paikallisella tasolla järjestettävistä palveluista. Kansantalouden näkökulmasta on oleellista keskittyä erityisesti kasvukeskusten ja metropolialueen kysymyksiin. 6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset? SDP katsoo, että turvallisuuden vahvistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen kasvavan keskinäisen riippuvuuden maailmassa edellyttää ilmastonmuutoksen torjumista ja maailmanlaajuista siirtymistä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen. Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa ja osallistumista sellaiseen konfliktien ennaltaehkäisyyn ja kriisien rauhanomaiseen ratkaisemiseen tähtäävään kansainväliseen yhteistyöhön, jonka keskeisiä välineitä ovat monenkeskinen asevalvonta ja aseidenriisunta, kriisinhallinta, kehitysyhteistyö sekä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen tukeminen. YK:n uuden kehitysagendan valmistelussa Suomen tulee nostaa esiin myös veroparatiisien vastaista työtä. Suomi on omasta uskottavasta koko maan puolustuksestaan huolehtiva, sotilasliittoon kuulumaton Euroopan unionin jäsenvaltio. Suomella on toimiva omaa puolustustamme palveleva kumppanuusyhteistyö Naton kanssa. SDP kannattaa pohjoismaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämistä. Näemme erityisen suuria mahdollisuuksia Pohjolan kahden liittoutumattoman maan Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventämisessä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka vastaa siitä, ettei maamme aluetta voi ajatella käytettävän minkäänlaiseen muita maita uhkaavaan sotilaalliseen tarkoitukseen. Itsenäinen kansakunta määrittää ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa perusratkaisut kussakin ajassa itse. SDP pitää tärkeänä myös EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista sekä puolustusyhteistyön syventämistä kokonaisturvallisuuden pohjalta. SDP katsoo, että Suomen puolustuksen tulee jatkossakin rakentua yleisen asevelvollisuuden ja koko maan puolustamisen varaan. 7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa? SDP pitää tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisena ja rakentavana Euroopan unionin jäsenenä niin omien etujensa kuin koko Euroopan yhteiseksi hyväksi. EU:n ja Suomen haasteet ja tavoitteet talouden, investointien ja työllisyyden kohentamisessa ovat yhteiset. Euroopan taloudellinen elpyminen on edellytys myös Suomen viennin piristymiselle ja siten kansallisista taloudellisista ongelmista selviämiselle. SDP katsoo, että Suomen EU-politiikan painopisteeksi on asetettava työllistävän taloudellisen kasvun nopeuttaminen Euroopassa, sisämarkkinoiden kehityksen turvaaminen, elinkeinorakenteen uudistaminen, sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen sekä kunnianhimoinen ilmasto- ja energiapolitiikka. Digitaalisten sisämarkkinoiden synnyttäminen on erityisen tärkeää. Harmaan talouden ja veronkierron torjuminen tulee nostaa korkealle EU:n agendalle. Tulevan hallituksen tulee jatkaa päättyneellä hallituskaudella noudatettua linjaa, jossa Suomen vastuita eurokriisin hoidossa rajataan. SDP voi yhtyä liitteen 1 mukaiseen kirjausesitykseen niiltä osin, kun kyse on kielteisestä kannasta Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa sekä liittyen Euroopan vakausmekanismin toimintaan. EVM:n etuoikeutetun velkojan asemasta on pidettävä kiinni. Suomen ei pidä luopua neuvotelluista vakuuksista. Vaikeasti ennakoitavien vaikutusten välttämiseksi linjausten tulisi antaa hallitukselle tilaa toimia myös muuttuvissa tilanteissa. SDP kannattaa talous- ja rahaliiton kehittämistä siten, että rahoitusjärjestelmän ja julkisen sektorin kohtalonyhteyttä vähennetään. EU:n pankkiunioni tulee saattaa loppuun. Keskeisenä elementtiä ohjauksessa on tarpeellisen talouspoliittisen koordinaation yksinkertaisuus ja jäsenvaltioiden omistajuus. 8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja? SDP näkee, että perheiden hyvinvoinnin edistämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on saada aikaan soteuudistus, jolla kyetään parantamaan peruspalveluiden laatua ja saatavuutta. Painopistettä tulee siirtää korjaavasta toiminnasta ongelmia ennaltaehkäisevään toimintaan sekä terveyden edistämiseen. Lapsiperheiden kotipalvelua ja lastensuojelun voimavaroja tulee vahvistaa. Päivähoito-oikeutta ei tule rajoittaa eikä päivähoitomaksujen aiheuttaa kannustinloukkuja. Lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on otettava osaksi lainsäädäntö- ja budjettivalmistelua. Perheiden ja lasten kanssa työskentelevien henkilöiden osaamistasosta on huolehdittava. Lasten ja nuorten välistä eriarvoisuutta tulee vähentää tehokkaasti. Tämä tarkoittaa mm. tasa-arvoisista harrastusmahdollisuuksista huolehtimista. Lasten oikeutta molempiin vanhempiinsa erotilanteissa tulee vahvistaa mm. kehittämällä palveluita lasten huolto- ja tapaamisasioissa. Työelämän tulee joustaa perheiden ehdoilla. Työntekijälähtöistä joustavaa siirtymistä osa-aikatyöhön on helpotettava. Työmarkkinoiden tasa-arvoa on vahvistettava nopeuttamalla erityisesti nuorten naisten paluuta äitiysvapailta työelämään, jakamalla perhevapaat nykyistä tasaisemmin sukupuolten välillä, kehittämällä vanhemmuuden kustannusten jakamista sekä jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa tavoitteena sukupuolten välisten perusteettomien palkkaerojen kaventaminen ja lopulta poistaminen. Valtiovallan on toimittava aktiivisesti sukupuolten välisen palkkatasa-arvon kaventamisen eteen. Epäsäännöllistä työtä tekevien ihmisten asemaa ja heidän kokemaansa epävarmuutta tulee helpottaa säätämällä työsopimuslaissa tuntitakuusta. Eriarvoisuuden vähentäminen sosioekonomisten väestöryhmien välillä on nostettava keskeiseen asemaan hallitusohjelmassa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii laaja-alaista keinovalikoimaa niin sosiaali-, koulutus-, asunto- kuin työmarkkinapolitiikassa. Syrjäytymisen ehkäisyn osalta pääpaino on asetettava ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen sekä erityisesti lapsiköyhyyden vähentämiseen. Sote-uudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi on asetettava terveyserojen kaventaminen. Aikaisin tapahtuvaa syrjäytymistä ja eriarvoisuutta on torjuttava vahvistamalla varhaiskasvatuksen asemaa sekä uudistamalla perusasteen koulutuksen rahoitusjärjestelmää eroja kaventavaan suuntaan. Jokaiselle nuorelle varmistetaan paikka laadukkaaseen toisen asteen koulutukseen ja toimitaan tehokkaasti koulupudokkuutta vastaan. Nuorisotakuuta on jatkettava sekä vahvistettava erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten pääsyä palveluiden piiriin. SDP pitää tärkeänä, että eläkkeiden indeksikorotukset maksetaan sovitusti ja että takuueläkettä korotetaan. Perusturvan korotuksen ulkopuolelle jääneiden vähimmäisetuuksien jälkeenjääneisyyteen tulee puuttua. Omaishoitoa koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa kokonaisuudessaan, varmistaa riittävä taloudellisen ja muun tuen taso sekä luoda sopimusomaishoidolle yhtenäiset kriteerit. Yksinäisyydestä kärsivien ikäihmisten asemaa parantamaan on luotava erillinen toimenpideohjelma. Vanhuspalvelulakia tulee täydentää sitovalla hoitajamitoituksella. Edellä mainittujen kokonaisuuksien lisäksi SDP pitää tärkeänä, että tulevalla hallituskaudella uudistetaan mm. asiakasmaksuja koskeva lainsäädäntö, vammaispalvelulaki, mielenterveyslaki sekä kuntoutusjärjestelmä. 9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä? SDP pitää tärkeänä, että kansallisen osaamispohjan vahvistaminen nostetaan keskeiseen asemaan hallitusohjelmassa sekä hallituksen työssä tulevalla vaalikaudella. Peruskoulun kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota laskeviin oppimistuloksiin sekä oppilaiden ja koulujen välisten erojen kasvuun. Lähikouluperiaatetta tulee vahvistaa, kodin ja koulun yhteistyötä lisätä, opettajakoulutusta ja pedagogiikkaa kehittää erityisesti digitaalisten valmiuksien osalta sekä kehittää koulujen rahoitusta eroja kaventavaan suuntaan. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi oppivelvollisuutta tulee pidentää. Toisen asteen koulutusjärjestelmä tulee uudistaa kokonaisuudessaan. Uudistuksen tavoitteeksi tulee asettaa perusasteen päättäville nuorille mahdollisuus laadukkaan toisen asteen tutkinnon suorittamiseen maan kaikissa osissa sekä työelämässä toimiville aikuisille mahdollisuus osaamisensa kehittämiseen ja päivittämiseen. Kuluneella vaalikaudella käynnistettyä Tulevaisuuden peruskoulu -hanketta tulee jatkaa ja viedä sen esityksiä täytäntöön. Korkeakoulutuksen läpäisyä tulee tehostaa opintoja sujuvoittamalla ja tarjontaa lisätä hakijasumaa purkamalla siten, että suomalaisten suhteellinen asema koulutettuna kansakuntana keskeisiin verrokkimaihin verrattuna vahvistuu. Avointa väylää on kehitettävä vaihtoehtoisena tapana suorittaa korkeakoulututkinto. Lainsäädännölliset esteet korkeakoulujen yhteistyön lisäämiseltä tulee poistaa. Aikuisten osaamisperustaa tulee vahvistaa erityisesti työuran aikaista koulutusta kehittämällä. Erityinen kohderyhmä ovat ilman tutkintoa olevat aikuiset, joiden työttömyysriski on suurin. Koulutusvientiä tulee edistää tehokkain toimenpitein. Kouluverkon uudistamisella ja uusien oppimisympäristöjen luomisella on kansallisesti suuri taloudellinen merkitys. Kouluverkon korjausvelkaa on alennettava. Valtion toimin tulee vahvistaa modernien oppimisympäristöjen ja uusien koulukonseptien luomiseen liittyvää osaamista ja sen käyttöä esimerkiksi tätä varten perustettavan uuden yhtiön avulla. Tasa-arvoiseen sivistykseen liittyy keskeisesti kansalaisten mahdollisuus nauttia korkeatasoisesta kulttuurista. SDP pitää tärkeänä, että kulttuurin mahdollisuudet niin hyvinvoinnin edistäjänä kuin uuden elinkeinotoiminnan lähteenä tunnistetaan ja niitä hyödynnetään määrätietoisesti. 10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota? Suomen julkishallinto on kansainvälisissä vertailuissa arvioitu tehokkaaksi. Sääntelyn määrää ja säännösten tarpeellisuutta tulee arvioida paitsi halutun vaikuttavuuden, myös asioinnin helppouden ja yksinkertaisuuden näkökulmasta. Valitusprosesseja sekä lupa- yms. elinkeinotoiminnan käynnistämiseen ja laajentamiseen liittyviä viranomaisprosesseja tulee selkeyttää ja nopeuttaa merkittävästi. Tavoitteeksi tulee asettaa se, että hallinto toimii yritysten ja kansalaisten kannalta mahdollisimman yksinkertaisesti ja läpinäkyvästi, yhden luukun periaatetta noudattaen. Hallintopäätöksille ja valitusten käsittelylle on asetettava sitovat käsittelyajat. Viranomaisten yhteistyötä on tehostettava siten, etteivät viranomaiset valita toistensa päätöksistä. Normien purussa tulee jatkaa myös rakennuslainsäädännön normitalkoita rakentamisen laatua heikentämättä. SDP on valmis neuvottelemaan erikseen määritellyistä ja sovittavista kokeiluista, jotka vahvistavat tasa-arvoa ja työllisyyden hoitoa. Digitalisaation mahdollisuudet elinkeinorakenteen uudistamisessa, julkisen hallinnon tehostamisessa sekä julkisten palveluiden tuottavuuden ja laadun parantamisessa ovat valtaisat. SDP edistäisi digitalisaatiota mm. kiirehtimällä kansallisen palveluväylän käyttöönottoa, avaamalla julkisia tietovarantoja, kehittämällä lainsäädäntöä ja infrastruktuuria tukemaan reaaliaikaisten ja itseohjautuvien järjestelmien laajaa käyttöönottoa, varmistamalla keskeisen digitaalisen infrastruktuurin toimintavarmuuden, kokoamalla ICT-, digitalisaatio- ja tietoyhteiskuntapolitiikan sisällöt yhteen paikkaan valtion hallinnossa sekä tehostamalla julkisen sektorin ICT-hankintoja ja niiden arviointia sekä poistamalla päällekkäisyyksiä. Julkisissa ICThankinnoissa tulee edellyttää avoimia rajapintoja ja määritellä periaatteet avoimen koodin käytön lisäämiselle. Pedagogiikkaa tulee uudistaa niin, että digitaalisen teknologian mahdollisuudet hyödynnetään kaikilla koulutustasoilla oppimisen tukena. Kansalaisille tulee taata riittävät oikeudet omiin tietoihinsa. 11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa? Biotalous tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Suomelle. Biotalous on tärkeä nähdä sektorirajat läpileikkaavana teemana. SDP pitää tärkeänä, että mm. biotalouden uusien investointien edellytykset turvataan esimerkiksi infrastruktuuria kehittämällä. Tuet tulee suunnata erityisesti kokeileviin, eli ns. demohankkeisiin sekä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Raaka-ainemarkkinoita tulee kehittää siten, että lopputuotteiden jalostusarvo on mahdollisimman korkea. On tärkeää edistää aktiivista metsänhoitoa puuhuollon turvaamiseksi. Alojen osaavan työvoiman riittävyydestä tulee huolehtia. SDP katsoo kiertotalouden sisältävän merkittäviä mahdollisuuksia Suomelle niin taloudellisesti kuin kestävän kehityksen mukaisen yhteiskuntakehityksen hengessä. Suomen tulee aktiivisesti pyrkiä globaaliin kärkeen kiertotalouden idean mukaisten innovaatioiden kehittämisessä, käyttöönotossa kotimarkkinoilla sekä viennissä. On tärkeää poistaa alan toimintaa hidastavia lainsäädännöllisiä ja muita esteitä, jotta jätteet ja teollisuuden ja palveluiden sivuvirrat saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Julkisten hankintojen merkitys markkinoiden synnyttäjänä on oleellinen kysymys. Alaa koskevan tutkimuksen ja tuotekehityksen riittävästä resursoinnista tulee huolehtia. Kestävän kehityksen kannalta tärkeää on säilyttää itsenäinen ympäristöministeriö. Suomalaisen ruuan tuotannon osalta keskeistä on vahvistaa erityisiä kilpailukykytekijöitämme kuten laatua ja puhtautta. SDP pitää tärkeänä, että lähiruoan käyttöä lisätään lähiruokaohjelman linjausten pohjalta. Luomutuotannon pinta-alaa tulee lisätä, tukea tuottajien yhteistoimintahankkeita sekä vahvistaa luomutuotannon ja -jalostuksen yhteistyötä. Suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin edistäminen ja tunnetuksi tekeminen on osa ruuan tuotannon kannattavuuden parantamista. 12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan? Kansallisten kantojen valmistelussa on nojauduttava viime vaalikaudella yksimielisesti hyväksyttyyn parlamentaarisesti valmisteltuun energia- ja ilmastopolitiikan tiekarttaan. SDP pitää hallitustunnustelijan ehdotusta kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaksi kirjaukseksi oikeansuuntaisena. Kirjauksessa mainittua energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä on tavoiteltava pyrkimällä EU-tasolla toteuttavan yhteisen kompensaatiojärjestelmän luomiseen. Mikäli tämä osoittautuu mahdottomaksi, tulee hallituksen olla valmis EU-säännöstön mukaan mahdollisen kansallisen kompensaation käyttöönottoon. SDP pitää vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamista uusiutuvan energian osuuden ja päästöjen vähentämisestä vaalikauden loppuun mennessä realistisena. Tavoite tulee pyrkiä saavuttamaan mahdollisimman markkinaehtoisesti. Päästökaupan ulkopuolisen sektorin osalta on kiinnitettävä erityishuomiota energiatehokkuuden määrätietoiseen kasvattamiseen sekä edistyneiden energiateknologioiden käyttöönottoon. Liikenteen korkean teknologian uusiutuvien liikennepolttonesteiden rinnalla tulee huomioida myös muiden vähäpäästöisten käyttövoimamuotojen ja älykkäiden liikenneratkaisujen edistäminen. 13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia? SDP pitää tärkeänä ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan säilyttämistä, maahanmuuttajien työllisyyden parantamista, kielikoulutuksen lisäämistä, kotoutumistoimien vaikuttavuuden parantamista, turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamista sekä maahanmuuttajien asuinolosuhteiden kehittämistä segregaatiota vähentävään suuntaan. 14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen? SDP on valmis kaksivaiheiseen prosessiin siten, että toukokuun neuvotteluissa sovitaan hallitusohjelman kärkiteemat, puolueiden yhteinen sitoutuminen eri hallinnonalojen työn päälinjoihin sekä selkeät jatkovalmistelua ohjaavat linjaukset. Hallituksen tarkka, lakiesitykset sisältävä toimintasuunnitelma tuodaan selontekona eduskuntaan syysistuntokauden alussa. Pidämme tärkeänä, että kaikki hallitukseen osallistuvat puolueet voivat sitoutua hallitusneuvotteluissa syntyneeseen tulokseen. Tämä edellyttää sitä, että hallitusohjelmasta on voitava sopia riittävällä yksiselitteisyydellä ja tarkkuudella. SDP on valmis käymään keskustelua hallitustyöskentelyn uudistamisesta. Uudistamisen yhteydessä on kuitenkin pidettävä tärkeänä, ettei hallitustyön demokraattinen ohjaus heikkene. Hallituksen työn onnistumiselle on myös määriteltävä selkeät, mitattavissa olevat kriteerit. 15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta? SDP on valmis hallitusvastuuseen Juha Sipilän johtamassa enemmistöhallituksessa. SDP:llä ei ole erityisiä ennalta määriteltyjä kynnyskysymyksiä vaan hallitusohjelman kokonaisuus ratkaisee, voiko SDP osallistua hallitustyöhön. Pidämme kuitenkin välttämättömänä, että myös uusi hallitus edellisen hallituksen tavoin sitoutuu suomalaista yhteiskuntaa uhkaavan eriarvoisuuden vähentämiseen ja että se arvioi kaikkia toimiaan myös tämän tavoitteen valossa. Lisäksi SDP edellyttää, että hallitusohjelmassa linjataan erityisesti työelämän kehittämiseen sekä tasa-arvon vahvistamiseen liittyviä elementtejä. Tämän lisäksi hallituksen tulee sitoutua kolmikantaiseen yhteistyöhön. ******* Liite 1: Tunnustelijan ehdotus eurokriisin hoitoa koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. Ensisijainen keino euromaan rahoitusongelmien hoitoon ovat maan kansalliset toimet talouden tervehdyttämiseksi ja julkistalouden vakauttamiseksi. Jos nämä keinot eivät riitä, toissijaisena keinona on sijoittajanvastuun toteuttaminen. Kahdenväliset luotot eivät kuulu hallituksen keinovalikoimaan eurokriisin hoidossa. Mikäli Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa. Euroalueen vakauttamistoimia koskevat päätökset hallitus tekee Suomen kansallisen edun näkökulmasta. EMU:n kehittämisessä edetään valtiovarainministeriön Vakaampi talous- ja rahaliitto -raportin päälinjojen mukaan. Hallitus pyrkii toimillaan palauttamaan no bail-out -säännön ja talouspolitiikan kehikon uskottavuuden. Hallitus tukee vahvaa sijoittajanvastuuseen perustuvaa pankkiunionia ja sen kehittämistä. Pyrkimyksestä talouspolitiikan koordinaation edelleen syventämiseen tulee luopua. Tavoitteena tulee olla talouspolitiikan koordinaatiokehikon yksinkertaistaminen ja sen myötä talouspolitiikan omistajuuden palauttaminen jäsenvaltioille. Pitkän tähtäimen tavoite on velkojen yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden purkaminen. Liite 2: Tunnustelijan ehdotus kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaksi kirjaukseksi hallitusohjelmaan Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen. Sopimuksen on vähennettävä energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä ja luotava uusia markkinoita puhtaille teknologioille. Suomi saavuttaa vuoden 2020 ilmastotavoitteet uusiutuvan energian osuudesta ja päästöjen vähentämisestä vaalikauden loppuun mennessä. EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa varmistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus sekä riittävä kustannustehokkuus ja joustavuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaossa. Korkean teknologian uusiutuvien liikennepolttonesteiden asemaa vahvistetaan. 5. Vihreät 1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota? Vision avainsanoja: uudistumiskykyisyys, osaaminen, tasa-arvo, köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunta, luonnon ja ympäristön kunnioittaminen, kannustavuus, luovuus, hyvinvointi ja kestävä kehitys. Tehdään uusiutuvan energian vallankumous. Laaditaan määrätietoinen ohjelma, jolla siirretään Suomi hajautetun puhtaan kotimaisen energian aikakauteen ja luodaan samalla työtä koko Suomeen. Asetetaan tavoitteeksi nostaa uusiutuvien osuus 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja määritetään tavoitevuosi fossiilivapaalle Suomelle. Uutta työtä uusilta aloilta ja uusista liiketoimintamalleista. Haetaan kasvua ja työllistävyyttä maailman muutosten tarjoamista mahdollisuuksista: puhtaasta teknologiasta, bio- ja kiertotaloudesta, digitalisaatiosta, luovista aloista ja robotiikasta. Vahvistetaan yrittäjyyden edellytyksiä. Päivitetään sosiaaliturva tähän aikaan. Luodaan turvaa työelämän muutokseen ottamalla askeleita kohti perustuloa ja toteuttamalla perustulokokeilu. Perustulo tekee työn vastaanottamisesta helpompaa, mikä parantaa työllisyyttä ja vähentää köyhyyttä. Vahvistetaan työelämän tasa-arvoa sekä torjutaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Pidetään koulutus laadukkaana, tasa-arvoisena ja maksuttomana. Koulutuksesta leikkaaminen on tullut tiensä päähän. Uudistetaan koulutusta niin että se pysyy kiinni ajassa ja luo tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Turvataan hyvinvointipalveluiden tulevaisuus. Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet sellaisiksi, että kykenemme palvelemaan ihmisiä myös silloin kun palveluiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Edistetään ihmis- ja perusoikeuksia, vähemmistöjen oikeuksia ja palveluiden saavutettavuutta. Modernisoidaan julkinen sektori digitalisaation ja avointen tietoratkaisujen avulla. Suojellaan yhteinen ympäristömme. Tehdään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja laaditaan suunnitelma, jolla leikkaamme päästöistä yli puolet pois vuoteen 2030 mennessä. Otetaan selviä edistysaskeleita luontomme ja eläintemme suojelussa ja pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Suomen kaunis luonto luo työtä suomalaisille ympäri maata. Kannetaan globaalia vastuuta. Suomi kantaa vastuunsa kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa toiminnassa, osallistuu aktiivisesti rauhanvälitykseen, rauhanturvatoimintaan ja siviilikriisinhallintaan. Olemme mukana vähentämässä globaalia eriarvoisuutta ja turvaamassa ihmis- ja perusoikeuksia sekä edistämme kansainvälisiä sopimuksia niin ihmisoikeuksien kuin korkean ympäristönsuojelun tason toteuttamiseksi. 2.Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista? Vihreät jakaa VM:n tilannekuvan Suomen talouden nykytilasta ja kestävyysvajeen (5 %) suuruudesta. Kestävyysvajeen purkamiseksi ja Suomen saamiseksi nousuun katsomme että tarvitaan merkittäviä uudistuksia, jotka lisäävät työllisyyttä, kasvattavat verotuloja ja vähentävät julkisia menoja. Kestävyysvaje tulee kuroa umpeen toimilla, joilla ei heikennetä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta, keskeisiä palveluita, sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta tai kotimarkkinoiden toimintaa. Tärkeimpinä keinoina esitämme: 1. kunnianhimoista työllisyysohjelmaa, tavoitteena luoda 200 000 uutta työpaikkaa 2. sote-uudistuksen viemistä maaliin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation ja rahoituksen yksikanavaisuuden toteuttavalla tavalla 3. julkisen sektorin uudistamista erityisesti digitalisaation keinoin, panostamalla hyvään johtamiseen ja laittamalla julkiset tietojärjestelmät kuntoon. VM arvioi valtion- ja kuntatalouden tasapainon edellyttävän kuuden miljardin sopeutustoimia seuraavan vaalikauden aikana. Pidämme viisaampana tavoitella talouden tasapainoa ja kestävyysvajeen purkamista kahdessa vaalikaudessa. Leikkauksina ja veronkorotuksina toteutettu kuuden miljardin sopeutus vaalikauden aikana kuristaisi kansantaloutta, supistaisi kysyntää, laskisi verotuloja ja heikentäisi valmiiksi heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Kansantalouden kokonaiskysyntään vaikuttavat sopeutustoimet voidaan päättää hallituskauden alussa, mutta niiden toimeenpano tulee aloittaa vasta vaalikauden puolivälissä Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin mukaisesti. Olettaen että teemme kasvuhakuisen työllisyys- ja investointiohjelman ja jatkamme määrätietoisesti yhteiskunnan uudistamista, jää suorien sopeutusten tarve tällä vaalikaudella selvästi alle 2 miljardin euron. Suoraa budjettisopeutusta tekisimme 1,7 miljardin euron edestä ensisijassa karsimalla ympäristölle haitallisia tukia ja jatkamalla toimia harmaan talouden ja veronkierron torjumiseksi. 3.Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti? Kokonaisveroasteen nousun hillintä on hyvä lähtökohta seuraavan hallituksen talouspolitiikalle. Olemme kuitenkin valmiita maltillisiin verojen korotuksiin mikäli palveluiden ja tulonsiirtojen turvaaminen sitä edellyttää. Tärkein tavoitteemme on jatkaa ekologista verouudistusta, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta ympäristöhaittojen verottamiseen. Kohdentaisimme työn verojen kevennykset pieni- ja keskituloisille. Toinen talouden kasvua tukeva verotuksen painopisteen siirto olisi pienten osinkojen vapauttaminen verosta ja sen rahoittaminen kiristämällä listaamattomien osinkojen verotusta ja pääomatuloverojen progressiivisuutta. Tämä tukisi myös tavoitetta verotuksen progression säilyttämisestä. Kolmantena hakisimme liikkumavaraa yrittäjyyden edistämiseen jatkamalla asuntolainojen korkovähennysten poistoa asteittain. Kaiken kaikkiaan katsomme, että verotus on valjastettava työllis- ja kasvutavoitteen saavuttamiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään. 4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi? Uudistetaan sosiaaliturvaa - tehdään työn vastaanottamisesta aina kannattavaa · Aloitetaan uudistus toteuttamalla ensin perustulokokeilu, jonka tulosten perusteella valmistellaan koko maassa käyttöön otettava perustulomalli · Jatketaan samalla nykyisen sosiaaliturvan kehittämistä kohti perustuloa: nostetaan ansiotuloverotuksen perusvähennystä, helpotetaan työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista esimerkiksi kehittämällä asumistukea ja korottamalla toimeentulotuen etuoikeutettua tuloa. Puretaan kannustinloukkuja myös vahvistamalla sosiaaliturvaa henkilökohtaisena oikeutena ja poistetaan puolison tai vanhempien tulojen vaikutus niistä etuuksista, joihin ne vielä vaikuttavat. · Korjataan mikroyrittäjien, itsensä työllistäjien ja taiteilijoiden sosiaaliturvaa. · Pidennetään yrittäjän starttirahakautta pidentämällä perusjaksoa 12 kuukauteen ja koko kautta 24 kuukauteen · Mahdollistetaan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan käyttämistä starttirahana · Mahdollistetaan työttömyysturvaan yhdistelmävakuutus silloin kun henkilö on vuorotellen palkansaaja ja yrittäjä Tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yrityksien mahdollisuuksia työllistää · Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista luomalla määräaikainen huojennus työnantajalle ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkan sivukuluihin · Nostetaan ensi vaiheessa ALV-velvollisuuden huojennusraja 55 000 euroon. Edistetään yrittäjärauhaa. Toteutetaan yhden luukun periaate palveluissa ja turhan byrokratian ja sääntelytaakan karsiminen etenkin mikroyrityksiltä. Lupamenettelyissä otetaan käyttöön palvelusitoumus siitä, että lupa-anomukset käsitellään tietyssä määräajassa. · Tasataan vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset · Lisätään työperäistä maahanmuuttoa muun muassa luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta ja tarjoamalla ulkomaalaisille opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen. Investoidaan uutta kasvua tukeviin infrahankkeisiin, · Parannetaan rataverkoston kuntoa, investoidaan kaksoisraiteisiin ja uusiin nopeisiin ratayhteyksiin ja vauhditetaan suurten kaupunkien raideliikennehankkeita. · Huolehditaan tieverkon ja ratayhteyksien kunnossapidosta sekä raiteiden sähköistyksistä. · Lisätään pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asuntorakentamista, jotta tarjonta vastaa paremmin kysyntään ja työvoiman liikkuvuus paranee. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ehdot uusitaan kannustavasti siten, että riittävä kohtuuhintainen ja esteetön asuntotuotanto varmistuu. · Korjataan nopeutetusti homevaurioisia julkisia rakennuksia Toteutetaan kotimaisen uusiutuvan energian vallankumous · Nostetaan uusiutuvan energian osuus Suomessa vähintään 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. · Panostetaan kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin ja hajautettuun pientuotantoon. · Perustetaan energiarahasto, jolla rahoitetaan ja vauhditetaan energiamurrosta. · Siirrytään nettolaskutukseen, jossa pientuottaja maksaa vain kuluttamansa ja tuottamansa sähkön erotuksesta. · Kehitetään älykästä sähköverkkoa, joka tasaa kulutushuippuja ja vähentää säätö- ja varavoiman tarvetta. · Parannetaan koko yhteiskunnan energiatehokkuutta. · Nopeutetaan siirtymää sähkö- ja biokaasuautoihin: nollapäästöautoille säädetään määräajaksi nollaverot. · Otetaan käyttöön tienkäyttömaksut, joilla kerätään maksuja sieltä, missä ruuhkat ovat suurimmat ja joukkoliikenne toimivaa. Järjestelmä alentaa autoilun kustannuksia siellä, missä auton käytölle ei ole vaihtoehtoa. · Ulotetaan syöttötariffi maatilojen biokaasulaitoksille sekä yhdistetyille sähkön ja lämmön pientuotantolaitoksille Panostetaan uusiin kasvualoihin · Toteutetaan biotalousstrategiaa: edistetään ekoinnovaatioita ja teollisia symbiooseja · Toteutetaan cleantech –strategiaa: tuetaan puhtaan teknologian investointeja, käytetään energiarahastoa ja varmistetaan riskirahoituksen saatavuus · Tehdään puhtaasta teknologiasta suomalaisen viennin painopiste · Kohdistetaan 10 prosenttia julkisista hankinnoista puhtaan teknologian tuotteisiin ja innovatiivisiin hankintoihin. · Edistetään kiertotaloustavoitteita ja vauhditetaan kansallisella toimenpideohjelmalla Suomen siirtymistä kiertotalouteen, jossa jätteen ja materiaalien kierrätysaste on tuntuvasti nykyistä korkeampi. · Nostetaan toimintatapojen uudistuksilla ja digitalisaatiolla Suomi kärkeen älykkäiden palveluiden tuottamisessa · 5.Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa? Olemme sitoutuneet työmarkkinajärjestöjen esittämän eläkeuudistuksen läpivientiin ja pidämme eläkeuudistuksen toteuttamista välttämättömänä. Samoin pidämme välttämättömänä sote-uudistuksen toteuttamista perustuslain mukaisella tavalla siten, että uusi rakenne tukee hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, sosiaali- ja terveydenhuollon eri palvelutasojen yhdistämistä (integraatiota), julkisen perusterveydenhuollon vahvistamista ja vaikuttavien, yhdenvertaisten palvelujen turvaamista kustannustehokkaasti. Tavoitteenamme on tasavertainen ja toimiva terveydenhuolto kaikille. Olemme valmiita toteuttamaan sote-uudistuksen maakuntamallin pohjalta. Tällöin tarvitaan suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto ja verotusoikeus, jolloin rahoitus ja vastuu ovat samoissa käsissä. Samalla voidaan toteuttaa rahoituksen yksikanavaisuus. Maakuntien määrää on tarpeen samalla vähentää ja lisätä maakuntien vastuulle muitakin tehtäviä kuten toisen asteen koulutus, maankäytön ja liikenteen suunnittelu. Olemme valmiita jatkamaan työtä kuntien velvoitteiden vähentämiseksi, johon käynnissä olevat kuntakokeilut tuovat lisää tietoa koskien myös normien väljentämisen mahdollisuuksia. Emme näe tarvetta merkittäviin muutoksiin ministeriörakenteessa, mutta valtioneuvoston kanslian asemaa hallituksen työn koordinoinnissa on syytä vahvistaa. Valtion aluehallinnon uudistaminen on tarpeellista. Uudistuksessa itsenäisen ympäristöministeriön sekä ympäristöhallinnon asema ja resurssit on turvattava. Valtion aluehallintouudistus on sovitettava yhteen mahdollisen maakuntahallinnon vahvistamisen kanssa. 6.Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset? Ulkopolitiikka Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkein vaikutuspaikka on Euroopan unioni. Suomi toimii aktiivisesti YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi, ja tukee alueellisten organisaatioiden, kuten ETYJ:n käyttöä konfliktien ratkaisemisessa. Suomi edistää rauhavälitystä, rauhanturvatoimintaa ja siviilikriisinhallintaa osana konfliktien ratkaisua. Suomi pitää kansainvälisessä yhteistyössä tärkeänä periaatteena kansainvälisten sopimusten kunnioittamista, maiden itsemääräämisoikeuden ja suvereniteetin tunnustamista sekä rahanomaisia keinoja konfliktien ratkaisemiseksi. Suomi ei hyväksy voimapolitiikan käyttöä konfliktien ratkaisussa. Tämän vuoksi Suomi osallistuu Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi myös EU:n yhteisiin talouspakotteisiin Venäjään vaikuttamiseksi. Suomelle ovat toimivat Venäjä-suhteet sekä Itämeren alueen vakaus tärkeitä. Näitä toteutetaan sekä niin osana kansainvälistä yhteistyötä, EU:n kautta kuin kahdenvälisesti. Kansainvälisen jännityksen ja epävarmuuden lisääntyessä EU:n ja kansallinen huoltovarmuus ovat yhä tärkeämpiä kysymyksiä. Sen vuoksi Suomi tukee ratkaisuja, joilla EU:n yhteistä energiaturvallisuutta ja huoltovarmuutta voidaan parantaa. Suomi pitää tärkeänä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, ja on valmis tukemaan demokratiaja ihmisoikeusliikkeitä sekä ihmisoikeuspuolustajia kaikkialla maailmassa. Suomelle arktisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää, mutta Suomi ei kannata pohjoisten alueiden merenalaisten fossiilivarantojen hyödyntämistä. Suomi toimii aktiivisesti arktisten alueiden luonnonsuojeluverkoston kehittämiseksi. Suomen tulee myös vahvistaa saamelaisten oikeuksia ja ratifioida tällä vaalikaudella 169- sopimus. Suomen kehitysyhteistyön rahoituksessa varmistetaan kehitys, joka vie kohti YK:ssa asetettua 0,7 %:n tavoitetta vuoteen 2019 mennessä. Suomi sitoutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon. Suomi painottaa kehityspolitiikassaan ihmisoikeuksien ja demokratiakehityksen tukemista, köyhyyden poistamista, kestävää kehitystä, ilmastomuutoksen torjuntaa, kehitysmaiden omien verojärjestelmien kehittämistä ja koulutusta. Myös seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä naisten, vammaisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat Suomen toiminnassa tärkeitä. Suomen kehityspolitiikka on johdonmukaista ja siinä painotetaan avoimuutta, kehitysmaiden omistajuutta, keskittämistä köyhimpiin maihin ja tuloksellisuutta. Muiden politiikan alojen, kuten kauppapolitiikan, tulee johdonmukaisesti tukea kehityspolitiikan tavoitteita. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Vihreiden mielestä Suomi säilyy nykytilanteessa sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Suomen turvallisuuspolitiikasta voidaan hallituskauden aikana tehdä kokonaisvaltainen selvitys, jonka osana selvitetään myös mahdollisen NATO-jäsenyyden edut ja haitat. Suomen sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa tulee lisätä muun muassa materiaalihankinnoissa, materiaalin yhteisomistuksessa ja –käytössä, ilmatilan ja merialueen valvonnassa ja yhteisissä harjoituksissa. Turvallisuuspoliittista yhteistyötä voidaan lisätä myös muiden Pohjoismaiden kanssa esimerkiksi yhteistä harjoitustoimintaa lisäämällä. Suomi pyrkii syventämään EU:n yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Vaikutetaan siihen, että EU:n kyky toimia kriisinhallintatehtävissä ja kriisien pysäyttämiseksi vahvistuu. EU:n nopean toiminnan joukot sekä pooling & sharing –periaate ovat tässä avainasemassa. Asepalveluksen sisältöä pyritään edelleen kehittämään, ja siinä otetaan entistä paremmin huomioon uudet turvallisuusuhat, kuten hybridi- ja kyberuhat. Turvataan uskottavan puolustuksen kannalta välttämättömät puolustusvoimien materiaalihankinnat. Kehitetään osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Lisätään Suomen osallistumista YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin siten, että YK-johtoisten rauhanturvaoperaatioiden osuus säilyy merkittävänä. Mikäli Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi alueelle tarvitaan kansainvälistä rauhanturvaoperaatiota, Suomella tulee olla valmius siihen osallistumiseksi. Suomen on varauduttava uusien uhkien torjumiseen ja käsittelyyn, kuten ympäristökatastrofien aiheuttamiin kriiseihin. 7.Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa? Vihreiden mielestä Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti EU:n päätöksentekoon. EU:n tulee edistää vakautta ja rauhaa Euroopassa ja koko maailmassa. Vihreiden tärkeänä tavoitteena on ihmis- ja kansalaisoikeuksien sekä tasa-arvon edistäminen EU:n jäsenmaissa. Ihmisoikeudet ja köyhyyden sekä eriarvoisuuden vähentäminen tulee nostaa osaksi kaikkea EU:n politiikkaa. EU:n talouspolitiikan tulee perustua ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille. EU:n on edistettävä kunnianhimoista ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa niin jäsenmaissa kuin kansainvälisissä neuvotteluissa. EU:n on vähennettävä jäsenmaidensa keskinäistä verokilpailua ja kitkettävä veroparatiiseja ja yritysten veronkiertoa. EU:n kansanvaltaisuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä on parannettava. Liitteen yksi kirjaus ei vastaa sellaisenaan Vihreiden näkemystä. Kriisimaiden omat kansalliset toimet ovat lähtökohtaisesti ensisijainen keino talouden tervehdyttämiseksi ja julkistalouden vakauttamiseksi. Kannatamme myös sijoittajavastuun toteuttamista. Euroopan vakausmekanismin ehdoton rajoittaminen nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteisiin ei kuitenkaan ole mahdollista, jos rahoitusongelmat pahenevat merkittävästi jossakin tai joissakin euroalueen maissa. Pidämme tärkeänä myös toimia yhteiskunnallisten kriisien estämiseksi ja lievittämiseksi EUn jäsenmaissa. Yhden EU-maan yhteiskunnan kriisiytymiskierre horjuttaa yhteiskunnan vakautta laajemminkin ja sillä tulisi olemaan hyvin haitallisia heijastusvaikutuksia myös Suomeen. Vihreät eivät kannata sitä, että talouspolitiikan koordinaatiosta pyritään luopumaan ja talouskriiseihin ajautuneet maat jätetään vaille tukea. Talouskriisit Euroopassa aiheuttavat kielteisiä taloudellisia vaikutuksia myös Suomelle, jonka talous on monin tavoin kytkeytynyt EU:n talouteen. Lisäksi ehdoton vaatimus talouspolitiikan koordinaatiosta luopumista saattaisi johtaa siihen, että Suomi ei voisi saada tukea, esimerkiksi elintarviketeollisuudelleen tilanteessa, jossa Venäjän vastaiset talouspakotteet heikentävät elintarviketeollisuuden kannattavuutta. 8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja? Erot hyvinvoinnissa perheiden välillä ovat kasvaneet ja lapsiköyhyys on lisääntynyt. Emme saa päästää lasten luokkayhteiskuntaa syntymään. Vihreille on tärkeää että jokaiselle lapselle luodaan tasa-arvoiset lähtökohdat kasvuun. Haluamme parantaa perheiden hyvinvointia auttamalla heikoimmassa asemassa olevia ja lisäämällä tasa-arvoa vanhemmuuteen. Vihreät haluavat vähentää lapsiköyhyyttä tukemalla köyhiä lapsiperheitä niille kohdennetuilla toimilla, kuten opintotuen huoltajakorotuksella, toimeentulotuen yksinhuoltajakorotuksen kasvattamisella ja kehittämällä lapsiperheiden asumistukea. Sosiaaliturvasta on purettava kannustinloukkuja. Perustulo tekisi työn tekemisestä aina kannattavaa. Korkeat asumisen kustannukset ovat monille perheille suurin toimeentulon ongelma. Siksi kehittäisimme asumistukea korottamalla sitä niin, ettei toimeentulotukea tarvittaisi asumismenojen kattamiseen. Perheitä on tuettava lapsi- ja perhepalveluilla, joita on kehitettävä huomioimaan erilaiset perhemallit ja perheiden vaihtuvat elämäntilanteet. Sote-uudistuksella tulee luoda perheille helposti saatavia matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita kuten lapsiperheiden kotiapua. Apua on saatava aina, yhdeltä luukulta ilman turhaa byrokratiaa. Kaikkein heikommassa asemassa olevien tilannetta ei voi heikentää perusturvan indeksijäädytyksillä. Ne johtavat toimeentulotukiriippuvuuteen, joka heikentää työllistymistä. Haluamme tuoda tasa-arvoa vanhemmuuteen, parantaa vanhempien asemaa työmarkkinoilla ja taata vauvoille paremmat mahdollisuudet olla kotona molempien vanhempiensa hoivassa. Siksi perhevapaissa tulisi ottaa käyttöön 6+6+6-malli, jossa vapaista kuusi kuukautta toiselle vanhemmalle, kuusi toiselle ja kuusi yhteisellä päätöksellä jaettavaksi. Haluamme lisätä joustavuutta mahdollistamalla vanhempainvapaan pitämisen osapäiväisesti ja useammassa erässä. Jaetaan vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat suorat kustannukset. Oikeus perhevapaisiin tulee taata vanhempien sukupuolesta ja perhemuodosta riippumatta. Hyväksytään äitiyslaki ja poistetaan lainsäädännöllisiä esteitä tasa-arvoiselle vanhemmuudelle kaikissa erilaisissa perheissä Perheissä tehdään paljon tärkeää hoitotyötä. Omaishoidontuki on siirrettävä Kelan maksettavaksi ja omaishoidontuen määrärahojen riittävyydestä on huolehdittava. Omaishoitajia on kohdeltava tasaveroisesti eikä tuki saa vaihdella asuinpaikasta riippuen. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava takaamalla riittävät vapaapäivät sekä sijaishoitojärjestelyt. Hyvinvointia lisää eriarvoisuuden purkaminen ja tasa-arvotyö. Vihreät näkevät että vähemmistöjen oikeuksista huolehtiminen vie koko yhteiskuntaa eteenpäin ja on kaikilla politiikan sektoreilla olennainen suunta. Lainsäädäntöä kannattaa uudistaa syrjiviä käytänteitä poistaen. Ensi tilassa uudistuksia on tarpeen tehdä seksuaalivähemmistöjen ja Suomen alkuperäiskansojen oikeuksiin. Toteutetaan kattava perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelma. Yhtäläiset ihmisoikeudet yhdessä toimivan perusturvan kanssa vapauttavat ihmiset oman elämänsä aktiivisiksi toimijoiksi ja lisäävät hyvinvointia. Hyvinvointierojen kaventamisessa avainasemassa on sote-uudistus, joka parantaa perusterveydenhuoltoa, tasa-arvoa, matalan kynnyksen palveluja sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä. On välttämätöntä siirtää painopistettä ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä ottaa käyttöön varhaisen puuttumisen malleja. Julkisen sektorin palvelujen tulee tukea toisiaan. Tavoitteena tulee olla ihmisten hyvinvoinnin lisääminen: kaavoittamisella tuetaan liikkumista ja lisätään turvallisuutta, liikunta-, terveys- ja kulttuuripalvelut tekevät yhteistyötä. Turvataan myös kolmannen sektorin toimijoiden rahoitus. Panostetaan saavutettaviin vapaa-ajan, liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Hyvinvointierojen kaventamisen on lähdettävä liikkeelle lapsista ja nuorista. Perheiden tukemisen lisäksi on välttämätöntä panostaa nuoriin. Panostetaan koulutukseen sekä laadukkaisiin ja tasa-arvoisiin koulutuksen tukipalveluihin. Siirretään ammattikorkeakouluopiskelijat ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelujen piiriin. Toteutetaan asumistakuu. Parannetaan yksin asuvien asemaa tukemalla pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa. Yhdenvertaistetaan lainsäädäntöä, joka kohtelee yksin asuvia epätasa-arvoisesti. Torjutaan asunnottomuutta ja lisätään kohtuuhintaista sosiaalista asuntotuotantoa. Varmistetaan vammaisten oikeuksien toteutuminen. Lisäksi on vahvistettava osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla. Se parantaa työllisyysastetta ja lisää osatyökykyisten hyvinvointia. 9.Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä? Tavoitteenamme on, että Suomessa on maailman tasa-arvoisin koulu ja maailman osaavin kansa. Siksi haluamme tehdä suomalaisesta koulutuksesta maailman parhaan kaikilla asteilla. On kohdistettava huomio koulutuksen laatuun ja tasa-arvoiseen lupaukseen hyvästä koulutuksesta jokaiselle. Vihreiden mielestä koulutuksesta leikkaaminen on tullut tiensä päähän. Vain riittävillä resursseilla saadaan koulutuksesta osaamista ja hyvinvointia luova Suomen menestyksen tae. Vihreille on tärkeää, ettei yhtään nuorta päästetä putoamaan. Nuorisotakuuta on syytä jatkaa ja kehittää. Haluamme myös torjua koulupudokkuutta, panostaa etsivään nuorisotyöhön ja yksilölliseen ohjaukseen jolla voidaan taata jokaiselle nuorelle koulutus- , työpaja-, harjoittelu- tai työpaikka. Aikuisten ammatinvaihtoa helpotetaan. Tasa-arvo ja maksuttomuus sekä kaikkien ulottuvilla oleva korkeinkin koulutus on suomalaisen yhteiskunnan suuri menestystarina. Siksi haasteellisessa ympäristössä toimivia oppilaitoksia tulee nostaa erityistuilla, opintotukea kehittää täyspäiväisen opiskelun mahdollistavaksi ja pitää koulutus maksuttomana. Maksuton koulutus on kansallinen ylpeys, joka mahdollistaa sen, että kaikki kyvyt saadaan käyttöön. Lukukausimaksuja ei tule ottaa käyttöön ulkomaalaisille opiskelijoillekaan. Se ei toisi helpotusta korkeakoulujen talouteen, vaan kaventaisi korkeakoulujemme kansainvälisyyttä. Meidän ei kannata sulkea ovia muualta tulevalta lahjakkuudelta. Suomalaisen huippuosaamisen kehittämiseksi tärkeintä on taata korkeakoulujen henkilökunnalle rauha tehdä varsinaista työtään. Tiede tarvitsee pitkäjänteisyyttä ja vakaata rahoitusta. Perustutkimuksen arvostusta ja sen resursseja korkeakouluissa on kohennettava, sillä sen pohjalta myös soveltava tutkimus ja innovaatiot syntyvät. Paras tapa ottaa tutkimuslaitokset korkeakoulut mukaan nostamaan Suomea kuntoon on panostaa julkiseen tutkimus- ja kehitystyön rahoitukseen yhteistyössä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Uusien oppimisympäristöjen hyödyntämisellä on tärkeä rooli suomalaisen koulutuksen uudistamisessa. Niiden avulla voidaan nivoa koulutus tiukemmin kiinni ympäröivän yhteiskunnan muutokseen ja digitalisaatioon. Se mahdollistaa nykyistä yksilöllisemmät ja erilaiset oppimisen tavat, joiden avulla jokainen voi löytää oman tapansa oppimiseen ja saada nykyistä parempaa tukea oman yksilöllisen oppimispolkunsa rakentamiseen. Näin voidaan parantaa kouluviihtyvyyttä maassamme, jossa oppimistulokset ovat hyviä mutta viihtyvyydessä on parantamisen varaa. Uutta teknologiaa hyödynnettäessä tulee varmistaa, ettei teknologiasta ei tule kuilua oppilaiden välille opiskeluvälineet eivät saa jäädä puutteellisiksi vanhempien tuloista riippuen. Lisäksi on huolehdittava fyysisen oppimisympäristön turvallisuudesta asettamalla nollatoleranssi koulukiusaamiselle ja korjaamalla homekoulut. Homekorjausten yhteydessä rakennukset voidaan peruskorjata niin, että luokkatilat soveltuvat nykyistä paremmin uudenlaiseen opetukseen. 10.Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota? Maailma ja Suomi ovat nopeasti muuttuvissa olosuhteissa: talouden, tuotannon ja työn rakenteet ovat laajapohjaisessa murroksessa. Olemme valmiita uudistamaan yhteiskuntaamme myös ennakkoluulottomien kokeilujen kautta. Julkista sektoria voidaan uudistaa rohkeasti niin, että pystymme vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin. Kunnat ja valtio voivat yksityisen sektorin kumppaneina tukea uusia kasvualoja ja vahvistaa näin työllisyyttä. Normit ja säännöt on yleensä laadittu kansalaisten, yritysten tai ympäristön turvaksi, eivätkä kaikki normit ja säännöt ole huonoja. Hallinnon kehittämisessä onkin huolehdittava siitä, että tärkeät arvot, kuten ympäristönsuojelu, ihmisten turvallisuus, saavutettavuus ja yritysten oikeusturva säilyvät. Ylenmääräistä byrokratiaa ja sääntelytaakkaa on mahdollista harkitusti purkaa esimerkiksi pienten yritysten ja järjestöjen osalta. Vihreiden mielestä normien purkamisella ei kuitenkaan saa heikentää ympäristösuojelun tasoa. Vanhentuneita säädöksiä, kuten ympäristöhaitallisia tukia, tulee purkaa. Sen sijaan yhteiskunta voi antaa lupakäsittelyistä palvelusitoumuksen, jossa sitoudutaan prosessien läpivientiin tietyissä määräajoissa. Tämä edellyttää hallinnon riittävien resurssien turvaamista. Digitalisaation edistäminen on tärkeä osa julkisen sektorin modernisointia, koska sen avulla voidaan parantaa tuottavuutta merkittävästi esimerkiksi lupamenettelyissä, viranomaistietojen käsittelyssä ja myös palveluiden järjestämisessä. Digitalisaation edistäminen osoitetaan Valtioneuvoston kanslian vastuulle, jonka johdolla käydään läpi kaikki julkisen sektorin palvelut digitalisaation näkökulmasta. Julkisten tietovarantojen avaamista jatketaan ja kaikki julkiset tietojärjestelmät toteutetaan avoimella koodilla ja avoimin rajapinnoin. Jatketaan viivyttelemättä muun muassa palveluväylän, sähköisen tunnistautumisen ja tulorekisterin toteuttamista. Tuetaan kunnissa jo käytössä olevien ja hyväksi todettujen tietojärjestelmäratkaisuiden levittämistä koko kuntasektorille. Mahdollistetaan tarvittaessa lainsäädäntötoimin uusien palvelumallien kehittyminen, esimerkiksi liikenne palveluna –hankkeet. Edistetään suurten tietomassojen (Big Data) tallentamista, yhdistelemistä, siirtämistä ja analysointia julkisen sektorin hankkein, koulutuksella ja rahoitusmahdollisuuksilla. Näin parannetaan tuottavuutta ja tarjotaan mahdollisuuksia innovatiivisiin sovelluksiin. Yksityisyyden suoja on turvattava. Edistetään lainsäädännöllä ja hallintoa uudistamalla ihmisten oikeutta ja pääsyä heistä kerättyyn dataan (My Data), kuten julkishallinnon keräämiin tietoihin sekä eri palveluntarjoajien tapahtuma- ja tilastotietoihin. My Data käytännöillä tuetaan kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia hyödyntää sähköisessä muodossa olevia tietoja turvallisesti ja tietosuojan säilyttävällä tavalla ja mahdollistetaan uudenlaisia palveluita sekä liiketoimintamalleja. 11.Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa? Biotalous on Suomelle suuri mahdollisuus, ja sen kehittäminen liittyy läheisesti myös kestävään kehitykseen, kiertotalouteen ja resurssitehokkuuden parantamiseen. Biomateriaalien uudet käyttötavat edellyttävät tutkimusta ja tuotekehitystä, innovaatiorahoitusta sekä demonstraatio- ja pilottihankkeiden tukemista. Julkisia hankintoja voidaan ohjata kestäviin biotaloustuotteisiin kuten puurakentamiseen ja tukea näin alan vahvistumista. Tehdään Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa: edistetään lannan prosessointia ja elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien ravinteiden talteenottoa. Yritystukien ja verotuksen painotuksilla voidaan kannustaa teollisuutta kiertotalouteen. Kestävää kehitystä tuetaan toteuttamalla kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja vahvistamista. Luonnon- ja ympäristönsuojelun tasoa on edelleen vaalittava – korkeat ympäristöstandardit tukevat vientimahdollisuuksiamme, ovat valttimme globaaleja ekokatastrofeja vastaan taistelevassa maailmassa. Taloudellisen toiminnan tulee olla kestävää sekä lyhyellä mutta eteenkin pitkällä aikavälillä, etteivät tehdyt toimet vähennä tulevien toimien kannattavuutta. Esimerkkinä maanviljelyn pitää perustua kestävään maankäyttöön. Kaivosteollisuuden tulee olla ympäristön kannalta kestävää ja kantaa vastuu myös tulevaisuuden puhtaasta Suomesta. Tarvitsemme itsenäisen ympäristöministeriön vaalimaan suomalaista luontoa ja tukemaan luonnonvarojen käyttöä kestävällä tavalla. Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä muun muassa toteuttamalla soidensuojelun täydennysohjelma alkuperäisessä laajuudessaan, nopeuttamalla metsiensuojelun METSO-ohjelmaa ja varmistamalla siihen riittävät resurssit sekä täydentämällä kansallispuistoverkkoa. Suomalaisen luonnonsuojelun yksi suurimmista saavutuksista, vapaana virtaavat kosket turvaava koskiensuojelulaki pidetään voimassa, eikä Kollajan tai Vuotoksen tekoaltaita rakenneta. Uhanalaisten vaelluskalojen nousu jokiin turvataan nousuesteitä avaamalla. Vihreät pitää tärkeänä kansallista ruoantuotantoa työllisyyden, ruoan laadun ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lähiruokayrittäjyyden tukeminen, kaupan keskittymisen torjunta ja ruuan jäljitettävyyden parantaminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla suomalaista ruoantuotantoa voidaan tukea. Suomalaisen ruuan kilpailuvalttina tulee kehittää ympäristö- ja eläinystävällistä tuotantoa. Lisätään suomalaista luomutuotantoa suuntaamalla maataloustukia ympäristö- ja eläinystävälliseen suuntaan ja luomalle toimivia kotimarkkinoita lisäämällä luomun osuutta julkisissa hankinnoissa. Maatalouden päästöjä vähennetään merkittävästi Itämeren ja vesistöjen tilan parantamiseksi ottamalla käyttöön uusia ravinnekierrätysratkaisuja. Eläinystävällisemmän ruuantuotannon paras tae on vaalikauden aikana toteutettava eläinten hyvinvointia parantava, laajapohjaisesti valmisteltu eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistus. Eläinsuojelulainsäädäntö ei kaipaa normien purkua vaan toimivaa uutta lainsäädäntöä, joka pohjautuu uusimpaan tutkimustietoon. 12.Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan? Vihreät pitää liitteen kaksi kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaa kirjausta sinänsä hyväksyttävänä osakirjauksena hallitusohjelmaan. Se ei kuitenkaan määrittele riittävää kunnianhimon tasoa: ilmastopolitiikan ohjaaminen tarvitsee huomattavasti monipuolisempaa kirjausta hallitusohjelmaan. On ihmiskunnan kohtalonkysymys, että talousjärjestelmä kyetään muuttamaan lähivuosikymmeninä kestäväksi. Ilman sitä koko pohja niin suomalaisten kuin koko ihmiskunnankin taloudelliselta ja inhimilliseltä hyvinvoinnilta romahtaa sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä ja ruokaturvan heikentyessä. Kansainvälinen ilmastosopimus onnistuu tavoitteessa rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen vain, jos kaikki maat ovat valmiita tekemään riittäviä toimia. Suomen talouden edelläkävijyys ja menestys edellyttävät myös kunnianhimoista talouden uudistamista hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelemiseksi. Esimerkiksi Ison-Britannian hallitus on arvioinut laskelmissaan, että EU:n oikeudenmukainen osuus tavoitteen mukaisesta päästöjen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä olisi vähintään 50 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Vihreiden mielestä Suomen hallituksen on ilmaistava valmiutensa nostaa osaltaan Euroopan Unionin sitoumusta vuoden 2030 päästövähennyksestä osana kansainvälistä kattavaa sopimusta 50-55 prosenttiin. Tämä voi tapahtua myös EU:n rahoittamien toimien avulla kehitysmaissa. Kansainvälisen sopimuksen on katettava fossiilisten polttoaineiden tukien suunnitelmallinen vähentäminen sekä suunnitelma fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä ja osan jättämisestä hyödyntämättä. Suomen on edistettävä eri logistiikka-alojen mukaan lukemista päästökauppaan tai päästöverojen piiriin. Alueellisia päästökauppajärjestelmiä on kannustettava kehittymään kohti mahdollisimman maailmanlaajuista järjestelmää. Ilmastopäästöjen on näyttävä tuotteiden hinnassa, jotta markkinat voidaan ohjata kestäviin ratkaisuihin. EU:n ilmasto- ja energiapaketin valmistelussa uusiutuvalle energialle on asetettava tavoite, joka tähtää fossiilisesta energiasta luopumiseen 2050 mennessä. Lisäksi Euroopan Unionin on pidettävä sitoumuksensa teknologiasiirrossa ja rahoituksessa kehitysmaille ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja päästöjen rajoittamisessa. Vihreiden mielestä Suomen on omassa ilmastopolitiikassaan asetettava tavoite nostaa uusiutuvan energian osuus 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä sekä pyrkiä viimeistään vuoteen 2050 mennessä täysin uusiutuvaan energiaan nojaavaan kestävään energiatalouteen. Suomen etu olisi tavoitella EU:n päästövähennystavoitteiden toteuttamista etupainotteisesti, jolloin luomme kotimaiselle osaamiselle markkinoita ja vientinäkymiä. Kansainväliset arviot osoittavat päästövähennysten etupainotteisuuden olevan kaikkein kustannustehokkainta. Myös ilmastonsuojelun keinojen kustannustehokkuutta on syytä tarkastella pidemmällä aikavälillä. Kun uuden energiatekniikan markkinoille pääsyä nopeutetaan syöttötariffein ja/tai muin tukitoimin, se nopeuttaa teknologian hintojen alentumista ja ajan myötä päästöjen vähentämisen kustannuksia. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja on edistettävä laajasti koko yhteiskunnan suunnittelussa ja julkisissa hankinnoissa. Suomen onkin syytä harkita myös kansallisen ja kunnianhimoisemman päästövähennystavoitteen asettamista Ruotsin, Tanskan ja Saksan tavoin. Se edistäisi myös liitteessä olevaa kirjausta biopolttoaineiden käytön kestävästä lisäämisestä. Liikenteen päästöjen vähentäminen on haastavaa, mutta Suomessa on siihen tarvittava teknologia ja osaaminen. Teknologian kehittämisen ei kuitenkaan tulisi rajoittua vain biopolttonesteiden aseman vahvistamiseen, vaan myös biokaasun ja sähköautojen mahdollisuudet on huomioitava. 13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia? Vihreiden tavoitteena on Suomi, johon voi tulla tekemään töitä ja hakemaan turvaa. Suomen talouden ja työllisyyden kohentaminen edellyttää työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista on helpotettava luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta. Täällä opiskelleille ulkomaalaisille opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus pysyvään oleskelulupaan opintojen valmistumisen jälkeen. Maailmassa on konfliktien seurauksena enemmän pakolaisia kuin koskaan. Siksi Suomen vastuunottoa on kasvatettava sen mukaisesti. Ehdotamme pakolaiskiintiön nostamista asteittaan 2000:een. Hukkumiskuolemat salakuljettajien matkassa Välimerellä eivät saa jatkua ja vastuu yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta kuuluu kaikille EU:n jäsenmaille. Välimeren rajavalvontaoperaatiolle tulee antaa selkeäksi tehtäväksi myös ihmisten pelastaminen. Ihmissalakuljetusta voidaan vähentää kehittämällä laillisia keinoja hakea Euroopasta työtä ja turvaa, esimerkiksi humanitäärisen käytävän kautta. Suomessa tulee ottaa käyttöön humanitäärinen viisumi. Valtiolla tulee olla keinot taata tänne tuleville pakolaisille kuntapaikka ja oikeudenmukainen kohtelu. Esimerkiksi vastaanottokeskukset eivät ole oikea paikka turvapaikanhakijalapsille, vaan kaikkien alaikäisten säilöönotto tulee kieltää. Sen sijaan kieliopintoihin ja kotouttamiseen panostaminen kannattaa. Pääsyä kieltenopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen on parannettava koko maassa. Suomen maahanmuuttopolitiikan tulee olla ihmisoikeusperustaista. Suomen tulee pitäytyä toiminnassaan niissä periaatteissa, joihin se on sitoutunut kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Esimerkiksi oikeus terveyteen on ihmisoikeus eikä ketään voi rajata sen ulkopuolelle. Terveys kuuluu myös paperittomille siirtolaisille. 14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen? Tavoitteellisen ja pitkäjänteisen strategisen ajattelun tuominen hallitustyöskentelyyn voi olla toimiva uudistus, koska siten voidaan keskittyä maan kehittämisen kannalta olennaisimpiin asioihin ja myös reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Sitoutuminen edellyttää kuitenkin tarkempaa tietoa siitä, miten strategiseen hallitusohjelmaan pohjautuva hallitustyöskentely käytännössä toimisi. Vihreiden mielestä hyvä hallitustyöskentely pohjautuu keskinäiseen luottamukseen, hyvään hallintoon, riittävään avoimuuteen ja hyvään ja tasapuoliseen johtamiseen. Pääministerillä on tässä keskeinen rooli. Tiivis ja suuriin linjoihin keskittyvä hallitusohjelma ei saa kuitenkaan häivyttää yksityiskohtaisempia mutta tärkeitä päätöksiä sisäpiireihin taikka poliittisen päätöksenteon ulottumattomiin. Hallitustyön toimivuuden kannalta voi olla parasta neuvotella vaikeiksi tiedetyt asiat hallitusneuvotteluissa eikä sysätä niitä myöhemmäksi sen perusteella onko kyse ”suuresta” tai ”pienestä” asiasta. Julkisuudessa on hallitustyön uudistamiseen liittyen keskusteltu myös ministerien, valtiosihteerien ja poliittisten avustajien määrän karsimisesta. Käytännössä etenkin ministerien kansainväliset tehtävät ovat lisääntyneet voimakkaasti, eikä poliittisen työn tekijöiden määrän merkittävä karsiminen ole mahdollista työn laadun ja poliittisen ohjauksen kärsimättä. Emme ole valmiita lisäämään virkamiesvaltaa ja kaventamaan demokratiaa. Vihreiden mielestä valtiosihteerien työskentelyä ja roolia voisi kehittää niin, että jokaisella puolueella olisi ainakin yksi valtiosihteeri, joka työskentelisi valtioneuvoston kansliassa ja vastaisi osaltaan hallitustyön koordinoimisesta. 15.Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta? Olemme valmiita neuvottelemaan hallitusohjelmasta hallitustunnustelijan ehdottamassa kokoonpanossa, elleivät poliittiset tavoite-erot muodostu sille esteeksi. Pidämme tavoiteltavana lähtökohtana sitä, että parlamentaarisen luottamuksen saanut hallitus toimii koko vaalikauden, jos yhdessä sovitusta pidetään kiinni ja keskinäinen luottamus säilyy. Jo hallitusneuvotteluissa on kyettävä saavuttamaan sellainen luottamuksen ilmapiiri, joka vahvistaa myös kansalaisten tulevaisuudenuskoa. Haluamme korostaa puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen keskinäisten hyvien suhteiden rinnalla kansalaisten ja päättäjien välistä kumppanuutta. Voimme olla mukana hallituksessa, joka panostaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan eikä hyväksy ydinvoimalle uusia tai päivitettyjä periaatelupia. Talouden uudistamisessa on puolustettava jokaisen ihmisen ihmisarvoa ja ympäristöä. Ympäristön- ja luonnonsuojelun jo saavutettu taso on turvattava ja otettava edistysaskeleita. Heikoimmassa asemassa olevien asemaa on parannettava ja tasa-arvoa edistettävä. Koulutuksen riittävät julkiset resurssit ja koulutuksen tasa-arvo on turvattava. 6. Vasemmistoliitto 1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 – 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota? Työttömyyden puolittaminen tähtäimenä täystyöllisyys. Oikeudenmukainen verotus. Riittävä perusturva. Kestävä energia ja ilmasto. Inhimillinen työ. Monimuotoinen luonto. Laadukas koulutus. Työllisyydestä tehdään talouspolitiikan tärkein tavoite, leikkausten ja kysyntävajeen aiheuttama työttömyyskierre katkaistaan. Julkisilla investoinneilla vähennetään korjausvelkaa ja tuetaan vientiteollisuuden tarpeita. Kotimarkkinayritysten selviäminen mahdollistetaan julkisten investointien lisäksi takaamalla vähintään hintojen nousua vastaavat korotukset pieni- ja keskituloisten tuloihin. Verokertymää kasvatetaan estämällä vuotoa veroparatiiseihin ja lopettamalla suurten pääomatulojen suosiminen eriytetyllä pääomatuloverotuksella. Molempiin alennettuihin arvonlisäverokantoihin tehdään 2 prosenttiyksikön alennus. Perusturvan riittävästä tasosta huolehditaan ja siirrytään kohti perustuloa. Tehdään energiaremontti. Suomi ottaa edelläkävijän roolin biotalouteen ja kestäviin kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisessä, joilla torjutaan ilmastonmuutosta ja luodaan uusia teollisia työpaikkoja. Parannetaan työntekijöiden työsuhdeturvaa mm. puuttumalla nollatuntisopimuksiin ja vuokratyön epäkohtiin, parantamalla pätkä-, osa-aika- ja silpputyöntekijöiden työehtoja, sekä parantamalla itsensä työllistäjien, pienten yrittäjien ja freelancerien asemaa. Huolehditaan mm. soidensuojeluohjelman ja metso-ohjelman aktiivisemmasta toteuttamisesta. Suojellaan viimeiset vapaana virtaavat joet ja kosket. Panostetaan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Jatketaan ja parannetaan nuorisotakuuta. 2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista? Emme yhdy valtionvarainministeriön näkemykseen 4+2 miljardin lisäsopeutuksesta. Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että leikkausten finanssipoliittinen kerroin on taantumassa niin iso, että leikkaukset eivät juuri vähennä velan tasoa – mitä enemmän leikataan, sitä enemmän verotulot vähenevät ja työttömyyden kustannukset kasvavat. Velka ei luonnollisestikaan voi loputtomiin kasvaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen velka-aste on yhä verrattain pieni, joten tällä vaalikaudella velkaa tärkeämpää on huolehtia työllisyydestä, jottemme pahenna kestävyysvajetta ihmisten syrjäyttämisen aiheuttamalla rakennetyöttömyydellä. Sopeutus on tehtävä harmaan talouden vastaisilla toimilla ja veropohjan laajentamisella. Rakenneuudistuksilla ja ICT-investoinneilla voidaan saavuttaa säästöjä vaalikauden lopulla. Oleellista on velkasuhteen kääntäminen laskuun, valtioiden ei pidäkään koskaan maksaa kaikkea velkaa pois. 3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti? Olennaista on mitä ja keitä verotetaan, pieni- ja keskituloisten verotusta ei pidä kiristää. Hintoja on laskettava alennettuja arvonlisäverokantoja alentamalla jolloin alennus painottuu kotimaiseen työllisyyteen. Kokonaisuutena Suomella ei ole varaa laskea verokertymää kauemmas Pohjoismaisesta tasosta, veroasteen lasku on toteutettava työllisyyttä ja kasvua lisäämällä. 4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi? Suomen talouden keskeinen ongelma on kysynnän ja investointien puute. Tarvitaan julkisia investointeja, erityisesti teiden, rautateiden ja satamien kuntoon saattamista. Yksityisiä investointeja voidaan kannustaa verojärjestelmää säätämällä. Pienituloisten verotusta tulee keventää kotimaan kysynnän lisäämiseksi. Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asuntotuotantoa tulee vauhdittaa, sillä asuntopula ja asumisen kallis hinta on kasvun ja yritysten työvoiman saannin este. Työtä ja kasvua saadaan panostamalla kotimaiseen, uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon. Tutkimus- ja tuotekehitysosuutta pitää kasvattaa. T&K – ja muita yritystukia pitää suunnata nykyistä enemmän pienille ja keskisuurille yrityksille. Pk-yrityksiä pitää tukea kasvamaan ja kansainvälistymään. Julkisen sektorin yrityspalveluiden pitää olla yritysten saatavilla yhden luukun periaatteella. Julkisten yritysrahoitusinstrumenttien pitää paikata pankkirahoituksen aukkoja ja kannustaa yrityksiä riskinottoon, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kuntien ja valtion tahojen tulee käyttää enemmän innovatiivisia hankintamenettelyjä, joiden avulla voidaan tukea uusien innovaatioiden ja tuotteiden syntyä ja kehittymistä. On varmistettava lupaviranomaisten ja tuomioistuinten riittävät resurssit, jotta toiminnan harjoittajien luvat ja ratkaisut voidaan antaa kohtuullisissa ajoissa. Valtion tulee harjoittaa nykyistä aktiivisempaa omistajapolitiikkaa ja osallistua enemmän markkinoille tavoitteena työpaikkojen synnyttäminen ja turvaaminen. Pienten yritysten toimintaedellytyksien takaamiseksi arvonlisäveron tilityksen ja huojennuksen alarajaa tulee nostaa. Pieniä yrityksiä tulee auttaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta aiheutuvissa kuluissa. Yrityspalvelut tulee koota samaan paikkaan ja yrityksen pyörittämiseen liittyvää byrokratiaa yksinkertaistaa. Yrittäjän sosiaaliturvaa tulee parantaa esimerkiksi karenssien osalta ja sosiaaliturvaa tulee joustavoittaa. 5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa? Eläkeratkaisu ei ole vielä ollut parlamentaarisessa käsittelyssä ja eläkeratkaisussa on vielä yksityiskohtia, joita pitää viilata. Mekaaninen eläkeiän nosto ei automaattisesti pidennä työuria, jos samalla ei paranneta työssä jaksamista. Eläkeratkaisun osana oleva työuraeläke on oikeansuuntainen ratkaisu, mutta epämääräisesti muotoiltu ja riittämätön. Raskasta työtä pitkään tehneillä pitää olla mahdollisuus eläköityä aiemmin. Todellisen eläköitymisiän nostamiseksi olisi äärimmäisen tärkeää vähentää varhaisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on toteutettava alkavalla vaalikaudella. Sote-ratkaisussa olennaista on turvata ja parantaa ihmisten tasa-arvoista palvelujen saantia, varmistaa julkisen palvelutuotannon ensisijaisuus ja purkaa terveydenhuollon monikanavainen rahoitus. Parasta olisi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntia laajemmalla maakunnallisella tasolla. Vahva aluehallinto voisi järjestää sote-palvelut ja sille voitaisiin siirtää myös joukko muita tällä hetkellä kuntayhtymillä, maakuntaliitoilla, kunnilla ja valtion aluehallinnolla olevia tehtäviä ja antaa verotusoikeus, ja samalla lakkauttaa useat tämän hetken alueorganisaatiot sellaisenaan. Maakuntahallinnon johtaminen järjestettäisiin demokraattisesti valittavan valtuuston kautta. Myös metropolialueen kunta- ja hallintorakenne pitää ratkaista alkavalla hallituskaudella. Joitain kuntien toimintaa ohjaavia normeja voidaan väljentää, mutta toisaalta sitovia normeja myös tarvitaan kansalaisten palveluiden ja oikeuksien turvaamiseksi. Suomeen tarvittaisiin myös joitain uusia kuntia sitovia normeja, esimerkiksi peruskoulun opetusryhmien maksimikoot. Toisaalta joitain kuntia ohjaavia normeja ja velvoitteita voitaisiin varmasti myös väljentää ja jopa poistaa. 6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset? Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka toimii kriiseissä välittäjänä ja sovittelijana. Suomi toimii voimakkaasti YK:n kautta osallistumalla YK:n rauhanturvaoperaatioihin ja nostaa kehitysyhteistyön määrärahojen BKTL-osuutta. Jatketaan pohjoismaista yhteistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa. Suomi ei käy asekauppaa maiden kanssa, jotka ovat sodassa, konfliktin uhkaamia tai rikkovat ihmisoikeuksia. Puolustusmäärärahoille ei luoda kasvuautomaattia, vaan maanpuolustukselle turvataan määrärahat ilman erillistoimia. Kyberturvallisuutta kehitettäessä ei saa loukata ihmisten demokraattisia oikeuksia. 7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa? Painopisteinä tulee olla veroparatiisien sulkeminen ja harmaan talouden torjuminen, kestävämpi ympäristö- ja ilmastopolitiikka sekä kansainvälisen rauhan ja vakauden edistäminen. Liitteenä olevassa kirjauksessa hyvää on kriittisyys aiemmin harjoitettuun kriisinhoitoon. Liitteessä on kuitenkin myös ongelmia. Pankkikriiseissä sijoittajanvastuun on aina oltava ensisijainen keino ongelmien hoitoon. Pankkien omistajien ja sijoittajien pelastaminen niin kriisimaan itsensä kuin muiden maiden veronmaksajien rahoilla estää Euroopan toipumista. Eurooppa kärsii yhä ja pahimmillaan vielä vuosikymmeniä Irlannin, Portugalin ja Kreikan ensimmäisen tukipaketin virheistä suurena työttömyytenä, kun pankkisektorin aiemmat voitot muutettiin julkiseksi velaksi. Sijoittajanvastuu ei kuitenkaan aina riitä, etenkään niiden maiden osalta, jossa yksityiset velat on jo muutettu julkisiksi. Sekä Suomi että Eurooppa ovat kysyntälamassa, joten olennaisinta on mahdollistaa myös kriisimaiden velanmaksukyky. Vasemmisto ei kannata uusia tukipaketteja, ylivelkaantumista ei voida ratkaista lisävelalla, vaan talouskasvun mahdollistavilla velkajärjestelyillä. Nykyistä talouspoliittista ohjausta tulee keventää ja julkisen taloudenhoidon sääntöjä tulee kehittää niin, että mahdollistavat myös kasvua edistävän suhdannepolitiikan teon. 8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja? Hyvinvointi-, terveys- ja tuloerojen kaventaminen on tärkein sisäpoliittinen kysymys. Terveyspalveluiden tulee olla tasa-arvoisia, verovaroin rahoitettuja ja pääsääntöisesti julkisesti tuotettuja. Laadukkaat palvelut ja riittävät resurssit lisäävät hyvinvointia perheissä. Perheiden hyvinvointia edistetään myös parantamalla työllisyyttä ja inhimillistämällä työelämää. 6 + 6 + 6 -malli mahdollistaisi lastenhoidon järjestämisen siten, että kummallakin vanhemmalla olisi oma kuuden kuukauden hoitojaksonsa ja vielä kuusi kuukautta yhdessä jaettavaksi. Jaksot olisi mahdollista pitää myös lyhyemmissä pätkissä tai osittain yhtä aikaa vastasyntyneen lapsen hoidossa. Yksinhuoltajaperheessä vanhempi voisi pitää kaikki 18 kuukautta. Etävanhemman osuus lastenhoidossa tulee tällöin kuitenkin ottaa huomioon. Ennaltaehkäisyyn on panostettava jatkossa. Neuvolapalveluita on kehitettävä ja kotipalvelun sekä perhetyön palveluja on lisättävä. Mielenterveyspalveluihin on kiinnitettävä huomiota. Mielenterveysongelmiin on pystyttävä puuttumaan heti. Jokaisella lapsella on oltava oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on säilytettävä. 9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä? Nykyisellään viidesosa ikäluokasta jää ilman toiseen asteen koulutusta. Vasemmistoliiton näkemyksen mukaan, vaalikauden koulutuspoliittisena tavoitteena tulee olla, että kaikille taataan kolmivuotinen toisen asteen koulutus. Toisen asteen opiskelijoille taataan maksuttomat opintomateriaalit jotka vastaavat digitaalisen osaamisen vaatimuksia. Toisen asteen kaksois- ja yhdistelmätutkintojen suorittamista ei tule hankaloittaa. Toisen asteen ja korkea-asteen opinto-ohjausta tulisi kehittää ja vahvistaa valtionrahoitukseen liittyvien kannustimien kautta. Panostukset opinto-ohjaukseen nopeuttavat oppimispolkuja ja vähentävät alanvaihtajia. Vaikka opintopolkuja voi nopeutta, pitää Vasemmistoliitto kuitenkin mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen ja alan vaihtamiseen keskeisenä koulutuspoliittisena ja työmarkkinoita palvelevana tavoitteena. Opintoalan vaihtamiseen liittyvät esteet on purettava ja on pidättäydyttävä uusien esteiden luomisesta. Elinikäisen oppimisen idean mukaisesti on tuettava erilaisia vaihtoehtoja osaamisen kehittämiseen, myös koulutuksen ulkopuolella. Uusia oppimisympäristöjä vahvistetaan kansallisten Massive Open Online Course (MOOC)-verkkokurssien käyttöä kehittämällä ja laajentamalla, niin toisella asteella, korkeakouluissa kuin vapaan sivistystyön puitteissa. Vapaan sivistystyön resurssit on turvattava niin taloudellisesti kuin sisällöllisesti. Opintotukea pitää kehittää opintorahapainotteisuuden pohjalta. Koulutus säilytetään maksuttomana kaikilla koulutusasteilla, myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. 10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota? Erilaisia kokeiluja tulee voida tehdä nykyistä joustavammin ja nopeammalla syklillä. Mahdollisia kokeiluja voisivat olla esimerkiksi perustulokokeilu, kuntien hankintoihin liittyvät kokeilut ja erilaiset alueelliset työllisyydenhoidon kokeilut sekä digitaalisiin palveluihin liittyvät kokeilut. Älyttömät ja toimintaa hankaloittavat normit ja säännöt tulee purkaa ja suomalaisessa hallintokulttuurissa tulee siirtyä siihen, että säädettyjä normeja ei aina tulkita ylitiukasti ja joustamattomasti. Kuitenkaan esimerkiksi ympäristöä suojaavia normeja ja työntekijöiden oikeuksia varmistavia säännöksiä ei voida heikentää norminpurun varjolla. Byrokratiaa tulee keventää erityisesti kokoamalla palveluita yhden katon tai sähköisen palvelualustan alle. Digitalisaatio on yksi megatrendi, jossa Suomen julkisten palveluiden ja toisaalta myös suomalaisten yritysten tulee olla mukana. Digitalisaatiota tulee ohjata nykyistä pontevammin kansallisella strategialla. Sadan megan Suomi –hanketta tulee jatkaa tavoitteena nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen koko Suomeen. Toimiva tietoliikenneinfrastruktuuri on edellytys myös palveluiden digitalisaatiolle. Kaikki mahdolliset asiointipalvelut tulee digitalisoida, kuitenkin säilyttäen lähiasioinnin mahdollisuus. Sotetietojärjestelmien uudistaminen on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta. Kehittämällä yhtenäiset sote-tietojärjestelmät voidaan saada kustannustehokkuutta ja parempaa palvelua. Yliopistojen ja julkisten t&k-panosten tulee tukea teollisen internetin ja 3D (ja jopa 4D) tulostamisen kehittämistä. Tietojärjestelmäuudistuksissa ei saa hirttäytyä yksittäisiin laitetoimittajiin ja järjestelmiin vaan pyrkiä rakentamaan mahdollisimman tehokkaat, turvalliset, joustavat, muokattavissa olevat ja aikaa kestävät järjestelmät. Julkisesti tuotettujen tietojen tulee olla avoimesti saatavilla ja julkisia palvelujärjestelmiä tulee kehittää avoimen lähdekoodin pohjalta. Suomessa tulee varautua nykyistä huomattavasti paremmin tietoturvauhkiin ja verkon kaatumisen aiheuttamiin ongelmiin. 11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa? Biopolttoaineiden valtion tukipolitiikan ja lainsäädännön kehityksen tulee olla nykyistä ennustettavampaa ja kannustaa uusiin investointeihin. Biotalouteen ja uusiutuviin energioihin liittyvään tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulee satsata. Valtion tulee myös aktiivisen omistajapolitiikan kautta puskea eteenpäin uusiutuvia energiainvestointeja ja biotaloutta. Suomen tulee pidättäytyä uusista ydinvoimainvestoinneista, näin edistetään uusiutuvien energioiden kehitystä kun markkinoilla on tilaa ja varaa investoida uusiutuviin ja hajautettuihin energiamuotoihin. Suomen kierrätysastetta on nostettava. Valtion tulee riittävällä tavalla ohjata tuottajia ja kunnallisia jäteyhtiöitä vähentämään jätteiden syntyä ja parantamaan kierrätysastetta ja materiaalien hyötykäyttöä. Esimerkiksi panttijärjestelmää tulee laajentaa virvoitusjuomista muihinkin pakkauksiin. Verojärjestelmää tulee muuttaa siten, että se kannustaa ympäristöystävälliseen tuotantoon ja kulutukseen, esimerkiksi eri arvonlisäverokantojen ja haittaverojen kautta. Kestävän kehityksen tulee olla Suomen kehityspolitiikan, kansainvälisten suhteiden ja EU-politiikan painopiste. Suomalaista ruuantuotantoa on tuettava ja varmistettava maatalouden ja elintarviketeollisuuden säilyminen Suomessa. Kansalliset maataloustuet on säilytettävä. Maatalousneuvontaa on kehitettävä ja maatilojen liiketoimintaosaamista tuettava. Kaupan kilpailua on edistettävä tuottajien aseman parantamiseksi. Tuottajaosuuskuntien toimintaedellytyksiä on kehitettävä. Maatalouden ylitarkkaa byrokratiaa on kevennettävä ja esim. tilamyyntiä ja elintarvikkeiden pientuotantoa on helpotettava. 12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan? Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskeva kirjaus hallitusohjelmaan on riittämätön ja liian yleisluontoinen. Kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi on saatava aikaiseksi mittavia päästövähennyksiä, niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Hiilivuotoriskin vähentämiseen tulee puuttua esimerkiksi hiilitullien käyttöönottoa selvittämällä, ei alentamalla kunnianhimoa päästövähennystavoitteiden osalta. Kirjaus vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamisesta vaalikauden loppuun mennessä on kannatettava, mutta siinä tulisi mainita energiatehokkuuden lisäämisen keskeinen rooli päästövähennysten aikaansaamiseksi. Energiankulutuksen yleinen taso on pudotettava elinkeinoelämän, kuntien ja valtiovallan yhteisin ponnistuksin, jotta pääosa energiatarpeesta voidaan tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Keskeinen tekijä energiankulutuksen laskussa on energiatehokkuuden lisääminen kotitalouksissa ja teollisuudessa. Verotuksessa on huomioitava tavoitteet tuuli-, aurinko- ja bioenergian edistämisestä energiantuotannossa. Päästökauppajärjestelmää on uudistettava päästöoikeuksia merkittävästi vähentämällä, jotta mekanismi olisi tehokas ilmastopoliittinen väline. Viime hallituskaudella voimaan astunut ilmastolaki ja sen määrittelemät tavoitteet on toteutettava. On laadittava tehokas suunnitelma kivihiilen käytön lopettamiseksi vuoteen 2025 mennessä. 13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia? Suomen pakolaiskiintiötä tulee nostaa nykyisestä tasosta. Maahantuloväyliä on lisättävä, erityisesti Välimeren alueella tapahtuvien ihmisoikeusloukkausten ja hukkumisten sekä ihmisten salakuljettamisen vähentämiseksi. Suomen on otettava käyttöön humanitaarinen viisumi, joka myönnetään lähtömaan lähimmäisessä suurlähetystössä. Paperittomuuden ja harmaan talouden estämiseksi tulee edistää tarveharkinnan poistamista jo Suomessa opintoja tai työtä tehneiden osalta. Turvapaikanhakijoiden oikeus riittäviin terveyspalveluihin tulee turvata, ja paperittomien pääsy terveydenhuollon palveluiden piiriin on varmistettava. Mahdollisuutta työntekoon ja opiskeluun oleskelulupaa tai turvapaikkaa hakiessa tulee edistää. EU-tasolla Suomen hallituksen on edistettävä tasaisempaa vastuunjakoa jäsenmaiden välillä EU:n alueelle saapuvista turvapaikanhakijoista. Suomen nykyisiä kotouttamispalveluja on parannettava lisäämällä kotouttamiseen osoitettujen resurssien sekä laajentamalla erityisesti kielikoulutusta. Säilöönotosta on luovuttava poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta ja alaikäisten kohdalla kokonaan. Vapaaehtoinen paluu ei saa estää tilapäisten oleskelulupien myöntämistä sellaisille turvapaikanhakijoille, joilla ei ole edellytyksiä palata omaan lähtömaahansa. Kaikilla Suomessa luvallisesti oleskeleville on turvattava oikeus perhe-elämään perheenyhdistämisen kautta. 14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen? Strategisen hallitusohjelmankin pitää olla riittävän konkreettinen, jotta sillä luodaan hallitusyhteistyölle tarvittavat vahvat peruskivet. Hallitustyöskentelyn pitää olla enemmän yhdessä tekemistä kuin viimeisen neljän vuoden aikana hallituksessa oli. 15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta? Jos hallitusohjelma toteuttaa Vasemmiston keskeiset tavoitteet, olemme valmiita siihen sitoutumaan koko vaalikaudeksi. Se edellyttää sitä, ettei vaalikauden aikana ryhdytä keskeisissä asioissa muuttamaan hallituksen linjaa kuten edellisellä hallituksella kävi. Hallituksen ohjelman pitää tähdätä velkaantumisen vähentämiseen työllisyyttä parantamalla. Emme hyväksy leikkauksia sosiaaliturvaan tai sen indekseihin, peruspalveluihin ja koulutukseen. Työttömyysturvan heikennyksiin emme ole valmiita. Hallituksen pitää tehdä sote-uudistus ja järkeviä säästöjä mm. yksinkertaistamalla moniportaista hallintoa ja puuttumalla esim. ICT-kuluihin. Emme hyväksy ydinvoiman lisärakentamista tai ympäristönsuojelun heikentämistä. Hallituksen pitää edistää ihmisoikeuksia ja ihmisten vapauksia myös lainsäädännön tasolla. Vasemmistoliitto ei hyväksy TTIP-sopimukseen kaavailtua investointisuojaa (ISDS). TTIP-sopimuksen neuvottelut pitää avata julkisuuteen ja sopimuksesta pitää neuvotella ihmisten näkökulmasta. Hallituksen pitää edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja toimia mm. naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseksi. 7. RKP 1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota? Suomi 2025 on välittävä, yhdenvertainen, kansainvälinen, kilpailukykyinen ja menestyvä. Solidaarisuus, suvaitsevaisuus, vastuunkanto ja korkea osaaminen ovat edelleen valttikorttejamme kansainvälisessä kilpailussa. Vastuullinen, kestävä ja pitkäjänteinen talouspolitiikka on perusedellytys sille, että voidaan turvata ja kehittää hyvinvointi-Suomea, jossa kaikista pidetään huolta. Talouspolitiikan tavoitteena on yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja sitä kautta talouskasvu ja viennin lisääminen. Valtiovalta ei itsessään luo kasvua, vaan mahdollistaa sen syntymistä. Strategisen hallitusohjelman päätavoitteet tulisi olla: Julkinen talous tasapainoon. Hallitus katkaisee julkisen sektorin velkaantumisen ja tekee tarvittavat sopeuttamispäätökset hallituskauden aikana (kuitenkin niin, että talous on tasapainossa viimeistään seuraavan vaalikauden aikana). Kilpailukyky, yrittäjyys ja työnteko avainasemassa. Suomi nousee ainoastaan työllä. Talouspolitiikan päätavoite tulee olla työllisyysasteen nostaminen. Määrätietoisella vero- ja työllisyyspolitiikalla edistetään investointeja, vientiä ja helpotetaan yritysten mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ja palkata uusia työntekijöitä. Talouskasvua ja työpaikkoja syntyy yrittäjyyden kautta. Tarvitsemme myös joustavammat työmarkkinat. Hyvinvointia ja kilpailukykyä edistetään huomioimalla eri alueiden erityispiirteitä ja kehityspotentiaalia. Toiminnan tehostaminen julkisella sektorilla. Julkisen sektorin toimintoja ja rakenteita uudistetaan. Toteutetaan normitalkoot, joilla vähennetään turhaa sääntelyä. Kevennetään julkishallintoa päällekkäisyyksien välttämiseksi, lisätään asiakaslähtöisyyttä, tehdään toimintamenetelmistä joustavampia ja kannustetaan julkishallintoa uudistuksiin. Suomen on oltava edelläkävijä yhteiskunnan digitalisaatiossa. Kestävä kasvu luodaan panostamalla energiaratkaisuihin, biotalouteen, clean-techiin, arktiseen osaamiseen, digitalisaatioon ja ympäristöön. Suomen vahvuus on laadukas koulutus ja korkea osaaminen, joka luo edellytyksiä mm. korkean jalostusarvon teollisuudelle, josta hyödytään viennissä ja kansainvälisessä kilpailussa. Valtion tulee luoda edellytyksiä menestykselle ja kasvulle. Helpottamalla investointimahdollisuuksia, tukemalla tutkimusta ja osaamista sekä luomalla muita kasvun edellytyksiä rakennamme menestyvän Suomen. Eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventaminen. Panostetaan sosiaalisen eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventamiseen, nuorisotyöttömyyden katkaisemiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Terveyden edistäminen ja liikkumattomuuden vähentäminen pienentää terveydenhuollon kustannuspaineita. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomallimme on oleellinen osa maamme kilpailukykyä. Osaaminen huipputasolla myös tulevaisuudessa. Koulumme tulee antaa jokaiselle parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään ja kaikille tulee taata tasaarvoinen koulutus. Koulutus ja korkea osaaminen ovat kilpailukyvyn kulmakiviä. Koulutuksen tulee myös reagoida yhteiskunnan haasteisiin ja vaatimuksiin. Suomi kansainvälisessä ympäristössä Suomi on aktiivinen toimija kansainvälisessä yhteistyössä; sekä Pohjoismaissa, EU:ssa että globaaleilla areenoilla. Reilu kansainvälinen kauppa ja kehityspolitiikka ovat välineitä, joilla Suomi voi edistää rauhaa, ihmisoikeusmyönteistä kehitystä ja demokratiaa maailmassa. 2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista? Kyllä, lähtökohtana tulee olla VM:n arvio sopeuttamistarpeesta, eli 4 miljardia (valtio) + 2 miljardia (kunnat). Erityisen tärkeä on, että tulevilla hallituspuolueilla on yhteinen tilannekuva julkisen talouden sopeuttamistarpeesta. Tarvitaan sekä välittömiä että pitkäjänteisiä toimenpiteitä, jotka nostavat työllisyysastetta, edistävät yrittäjyyttä, luovat uutta kasvua ja kilpailukykyä ja sitä kautta verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää myös rakenteellisia uudistuksia, työmarkkinauudistuksia ja menosopeutuksia. Nyt muodostettavan hallituksen tulisi tehdä suunnitelma ja päätökset siitä miten julkinen talous saadaan tasapainoon. Tasapaino on saavutettava viimeistään seuraavan vaalikauden aikana (noin 6 vuotta). 3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti? Kyllä, valtiovarainministeriön sekä muiden asiantuntijoiden tilannearvioiden mukaan Suomen orastava talouskasvu ei kestä kokonaisveroasteen nostamista nykyisestä. Työnteon kannattavuuden lisäämiseksi, työllisyysasteen nostamiseksi ja kotimaisen ostovoiman tukemiseksi työn verotusta on kevennettävä. Pienituloisten ostovoimaa on tuettava tulovähennyksien kautta. Yritysverotuksen on oltava kilpailukykyinen ja yrittäjiä on kannustettavaa investointeihin. Siksi haluamme luoda jakamattoman voiton varausjärjestelmän. Hallituksen tulee arvioida mahdollisuutta siirtyä Ruotsin ja Norjan kaltaiseen luovutusvoittoveromalliin sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Meidän tulee myös kannustaa kotimaiseen omistukseen. Kaikki verovähennykset on arvioitava kriittisesti niiden työllistämis- ja talouskasvuvaikutuksien kautta. Kotitalousvähennys on kuitenkin hyvä esimerkki verovähennyksestä, joka kasvattaa verotuloja ja kasvattaa työllisyyttä, samalla vähentäen harmaata taloutta. Siksi kotitalousvähennystä on korotettava ja kehitettävä. Haittaverojen tasoa on tarvittaessa tarkistettava. 4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi? Talouskasvu ja työpaikat syntyvät yrityksissä ja siksi tarvitaan yrittäjämyönteisempi ilmapiiri. Investointien lisäämiseksi tarvitaan ennustettavampi, pitkäjänteisempi ja kannustavampi veropolitiikka sekä kevyempi hallinnollinen taakka yrittäjille ja yrityksille. Toimiva infrastruktuuri on myös elinkeinoelämän ja viennin perusedellytys. Meidän tulee myös kannustaa kotimaiseen omistukseen. Mahdollistetaan kokeiluja, kannustetaan työelämässä jaksamiseen ja yrittäjyyteen ja helpotetaan pienyritysten arkea karsimalla sääntelyä. Tähän kytkeytyy myös lupaprosessien nopeuttaminen viranomaisten palvelulupauksen kautta. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä on madallettava ja yrittäjien sosiaaliturvaa parannettava. Pienyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan esimerkiksi nostamalla arvonlisäveron huojennusrajaa sekä uudistamalla arvonlisäverolainsäädäntöä maksuperusteiseksi. Työmarkkinoiden joustavuutta on lisättävä, esimerkiksi lisäämällä paikallista sopimista ja pidentämällä koeaikoja. Sen lisäksi kannustinloukkuja on purettava työnteon kannustamiseksi. Työnperäistä maahanmuuttoa on edistettävä muun muassa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa poistamalla. Korotetaan huomattavasti tutkinnon jälkeistä oleskeluluparajaa Suomessa tutkinnon suorittaneille ulkomaalaisille opiskelijoille, jotta he voivat työllistyä Suomessa. Lisätään kansallisia panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön. 5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa? Ryhmämme sitoutuu eläkeuudistuksen läpiviemiseen, sillä Suomi tarvitsee pidempiä työuria. Jatkovalmisteluissa tulee huomioida naisten asema työmarkkinoilla. Työssä jaksamisen kannalta olisi syytä vaatia työmarkkinaosapuolilta suurempia panostuksia työelämän laatukysymyksiin. Kyllä. Sote-uudistuksesta tulee päättää niin, että uudistus voidaan saattaa maaliin vaalikauden aikana. Soteuudistuksen tärkein tavoite on taataa kansalaisille yhdenvertaiset palvelut ja tuottavuuden parantaminen. Valmistelua jatketaan perustuslakivaliokunnan kannanottojen pohjalta. Kyllä Valtionhallintoa ja aluehallintoa on uudistettava. Uudistuksissa on turvattava asiakaslähtöisyys, alueellinen saatavuus ja palvelut molemmilla kansalliskielillä. 6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset? Suomen turvallisuuden tulee myös tulevaisuudessa pohjautua hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa ja YK:ssa sekä laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomi osallistuu kansainvälisen vastuun kantamiseen, toimintakykyisen globaalihallinnan kehittämiseen ja kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseen. Suomen pitää tulevaisuudessakin olla aktiivinen ja solidaarinen toimija kansainvälisessä yhteistoiminnassa, jonka päämääränä on rakentaa rauhaa, demokratiaa, turvallisuutta ja vakautta. Se toteutetaan kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa, ETYJ:ssä ja Euroopan neuvostossa ja olemalla aktiivinen pohjoismaisessa, eurooppalaisessa ja transatlanttisessa yhteistyössä. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan ylläpitäminen. Toimintalinjaa luonnehtii jatkuvuus, avoimuus ja vahva sitoutuminen eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, joka näkyy aktiivisena osallistumisena EU:n turvallisuusja puolustuspolitiikan kehittämiseen, Naton kumppanuuteen, pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä kansainväliseen sekä siviilikriisihallintaan että sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen puolustusyhteistyö on entistä tärkeämmässä roolissa turvallisuuden rakentamisessa ja sitä on syvennettävä suunnitelmien mukaisesti. Suomen puolustuksen selkäranka on oma puolustuksemme, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen. Uskottavan puolustuksen ylläpitäminen edellyttää puolustusmäärärahojen korottamista heti vaalikauden alusta. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut viimeisen vuoden aikana. Suomen ei tule sulkea pois turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja keinovalikoimastaan. 7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa? Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan ja vakauden ylläpitäminen ja vahvistaminen. Suomi on aktiivinen vaikuttaja EU:ssa. EU-politiikassa Suomi korostaa sisäistä ja ulkoista turvallisuutta, talouden integraatiota, vähemmistöjen oikeuksien turvaamista, yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja läheisyysperiaatetta. Näiden perustavoitteiden edistämisen lisäksi on panostettava kilpailukyvyn parantamiseen, kauppa- ja kehityspolitiikan kehittämiseen, digitaalisten markkinoiden toimivuuteen ja sääntelyn järkevöittämiseen. Suomen pitää olla aktiivisesti mukana kehittämässä EU:n maatalouspolitiikkaa, ilmasto- ja energiapolitiikkaa, sekä edistämässä oikeusvaltioperiaatetta. Alueellisessa yhteistyössä arktinen ulottuvuus ja Itämeren ympäristö ovat Suomelle keskeisiä. EU-mailla on yhteinen vastuu Välimeren pakolaistilanteen ratkaisemiseksi. Ahvenanmaan erityisasemaa ja vaikutusmahdollisuuksia Suomen EU-politiikassa on kehitettävä ja varmistettava. Hyväksymme liitteessä olevan kirjauksen hallitusohjelman pohjaksi. Kirjaus ei arviomme mukaan muuta Suomen aikaisempaa toimintalinjaa. Kirjauksen tulee antaa Suomen hallitukselle ja sen pääministerille tarpeeksi pelivaraa tulevissa neuvotteluissa ja sen sävyä olisi tästä syystä vielä hyvä harkita, jotta kirjauksen muoto ei aiheuta väärintulkintoja Suomen linjasta. 8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja? Onnistunut työllisyyspolitiikka vahvistaa myös perheiden hyvinvointia. Pitkäaikaistyöttömyys on usein periytyvää ja tämä trendi on katkaistava. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tason, laadun ja saatavuuden turvaaminen kaikille on avainasemassa hyvinvointierojen kaventamisessa. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat keskeisiä. Varhaisella puuttumisella, vahvalla osaamisella ja laajalla yhteistyöllä voidaan vähentää esimerkiksi lasten huostaanottoja. Tukemalla perheneuvoloita, nuorten mielenterveyspalveluja ja myös etsivää nuorisotyötä voidaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vähentää koulupudokkaiden määrää. Erityisesti on huomioitava yksinhuoltajien sosioekonominen asema. Riittävät palvelut ovat myös tärkeitä päihdetyössä ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä. Olisi tarpeellista tehdä perhepoliittinen kokonaisuudistus, joka yhdistää perhevapaajärjestelmän, varhaiskasvatuslain, vanhemmuuden kustannuksien jakamisen ja kotihoidon tuen. Järjestelmän tulee olla joustava ja huomioida kaikki perhemuodot tasapuolisesti. On myös tärkeää, että on olemassa laaja valikoima päivähoitovaihtoehtoja, jotka vastaavat erilaisten perheiden tarpeita. Joustavuutta tulee lisätä perheen ja työelämän yhteensovittamisessa. Yhdenvertaiset hoivapalvelut eri ikäryhmissä ovat myös keskeisessä asemassa hyvinvointieroja kavennettaessa. Ikä-ihmisille taataan oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen vanhuuteen. Omaishoidontuelle pitäisi olla samat kriteerit koko maassa. Sen vuoksi tuen maksaminen olisi tärkeää siirtää Kelalle. 9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä? Tulevalla hallituskaudella on erityisesti panostettava peruskoulutuksen laatuun ja oppimisympäristöön. Osana digitalisaatiopanostusta ja koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi haluamme tukea eosaamista tasavertaiselta pohjalta. Edistetään uusien oppimisympäristöjen käyttöönottoa. Digitaalisten työvälineiden käyttöönottamista koulutuksessa on tuettava ja oppilaille on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää uuden tekniikan tuomat mahdollisuudet. Tämä edistää myös mahdollisuuksia tarjota etäopetusta. Meidän tulee panostaa enemmän opetuksen laatuun, lisätä yhteistyötä eri koulutusmuotojen välillä ja räätälöidä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kaikille nuorille vähintään toisen asteen koulutuksen hankkimisen. Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä yhdessä työelämän toimijoiden kanssa. Suomalaisen koulun laadun turvaamiseksi tarvitaan riittävästi päteviä opettajia sekä lastentarhanopettajia. Opiskeluajan lyhentämiseksi kehitetään opintojen opinto-ohjausta ja ympärivuotisia opiskelumahdollisuuksia. Saman tavoitteen saavuttamiseksi nopeutetaan työmarkkinoille siirtymistä vahvistamalla kandidaattitutkinnon asemaa. Tiivistetään ja tehostetaan yhteistyötä korkeakoulujen välillä - myös kansainvälisesti - yhä paremman laadun saavuttamiseksi. Koulutuksen sisältö on suunniteltava siten, että aikuis- ja jatkokoulutuspalvelut vastaavat työmarkkinoiden tulevia tarpeita. 10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota? Kyllä, normitalkoiden toteuttaminen ja turhan byrokratian karsiminen ovat tärkeitä tavoitteita tulevalla vaalikaudella sekä kansallisesti että EU-tasolla. Poistetaan turhaa sääntelyä, panostetaan lainsäädännön laatuun ja arvioidaan uuden lainsäädännön vaikutuksia, muun muassa yrittäjyyden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Digitalisaatio on jatkuva prosessi, jossa Suomen on oltava edelläkävijä. Digitalisaation hyödyntämiseksi tulisi laatia digistrategia, jossa määritellään miten erilaiset digitaaliset palvelut parhaiten saadaan kaikkien ulottuville. Toteutetaan kansallinen palveluväylä. Tuetaan tietomallien, teollisen internetin, automaation, paikkatiedon ja robotiikan hyödyntämismahdollisuuksia ja innovaatioita korkean osaamisen työpaikkojen ja uusien palveluiden kehittämiseksi. Tuetaan uusien palveluiden ja toimintamallien kehittämistä ja syntymistä kokeiluilla ja uudistamalla lainsäädäntöä. Puretaan infrastruktuurin ja palveluvelvoitteiden ylisääntelyä ja edistetään avointa julkista dataa. 11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa? Kestävä kehitys ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia. Bioenergia ja bioteknologia ovat Suomelle suuri mahdollisuus. Hallituksen on laadittava biotalousstrategia tämän tukemiseksi. Suomen prioriteettina on edistyksellisen ja kilpailukykyisen metsäbiotalouden jatkaminen. Ennustettavilla veropoliittisilla ratkaisuilla edistetään kotimaisen bioenergian kilpailukykyä. Samalla on varmistettava riskirahoituksen saatavuutta biotalouden kasvuyrityksille ja priorisoitava biotaloutta julkisessa tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa. Maatalouteen perustuvaa energiatuotantoa lisätään. Kiertotalouden kokonaisvaltaista edistämistä arvioidaan parhaillaan EU:ssa. Aktiivisella politiikalla Suomi hyötyy tästä kehityksestä. Resurssien tehokkaammassa käytössä on paljon potentiaalia ja monipuolisia hyötyjä. Hallitus edistää sitä, että useampi suomalainen yritys hyödyntäisi kiertotalouden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä edistää kasvua, luo työpaikkoja ja uusia liiketoimintamalleja. Suomalaisen ruuan tuotantoa turvataan vahvistamalla alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa, EU:n maataloustukijärjestelmän yksinkertaistamisella, säilyttämällä maataloustuet riittävällä tasolla, edistämällä elintarvikevientiä ja elintarvikkeiden alkuperäismerkintää sekä vaatimalla julkisissa elintarvikehankinnoissa suomalaista laatua. Tällä tavalla turvataan aktiivitilojen ja metsätalousyrittäjien toiminnan kannattavuus. 12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan? Kyllä. 13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia? Maahanmuuttopolitiikan on oltava suvaitsevainen, turvallinen ja moniarvoinen. Suomen on kunnioitettava ja noudatettava kansainvälisiä sopimuksia, joihin olemme sitoutuneet esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja perheenyhdistämisessä. Paras takuu osallisuutta turvaavalle kotoutumiselle on tarpeelliset kielitaidot, riittävä koulutustaso, syrjinnän vastainen työ ja osallisuus työmarkkinoilla. Suomi on aktiivinen toimija EU:n maahanmuuttopolitiikan muodostamisessa. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa, kuten useassa selvityksessä on todettu, maahanmuuttajia työmarkkinoillemme. Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi poistetaan saatavuusharkinta ulkomaisen työvoiman palkkaamisen osalta. Laaditaan työvoimapoliittinen kansainvälistymisstrategia, jossa asetetaan tavoitteet suomalaisten yritysten kansainvälistymiselle ja työperäiselle maahanmuutolle. 14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen? Kyllä. Yhteisen luottamuksen rakentaminen on onnistuneen hallitustyöskentelyn perusta. Hallitustyöskentelyä on hyvää uudistaa. Hallitusneuvotteluissa on tärkeä avata uudistustarvetta, jotta kaikilla hallituspuolueilla on yhteneväinen käsitys uudistustarpeesta ja sen vaikutuksista. 15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta? Ruotsalainen eduskuntaryhmä on valmis sitoutumaan hallitusvastuuseen koko hallituskaudeksi. Edellytämme että hallituksella on yhteinen ja uskottava näkemys maamme taloudellisesta tilanteesta ja, että kaikki hallituspuolueet sitoutuvat yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi ja uudistamiseksi sovitun aikatauluun mukaisesti. että maamme kaksikielisyyden perusteet turvataan. että maamme yhteiskunnallista eheyttä ei vaaranneta. Työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan kautta turvataan yhteiskuntarauha ja ehkäistään syrjäytymistä. Ihmisarvoa kunnioitetaan ja suvaitsevaisuutta, solidaarisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa vaalitaan johtavana periaatteena päätöksenteossa. 8. Kristillisdemokraatit 1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota? Kristillisdemokraattinen visio vuodelle 2025: Suomi on sosiaalisesti oikeudenmukainen, turvallinen, perheystävällinen, yritteliäs, innovatiivinen, kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä, yhteisöllinen, kestäville kristillisille arvoille rakentuva lähimmäisyhteiskunta. Vision toteuttaminen vaatii rohkeutta uudistaa rakenteita ja turvata maamme kilpailukyky. Kestävän kehityksen ja talouden edellytyksenä on vahva ja demokraattinen kansalaisyhteiskunta sekä lapsimyönteinen väestö- ja perhepolitiikka. Kristillisdemokraattien keskeiset tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan - Julkisen talouden tasapainottaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. - Yritysystävällinen toimintaympäristö, joka johtaa työpaikkojen luomiseen ja työttömyyden vähentämiseen. - Tuotannon tehostaminen koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksilla ja yritysten kotimainen ja kansainvälinen menestyminen. - Perhepolitiikan nostaminen päätöksenteon keskiöön. - Sote-uudistus, joka turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perus- ja erikoispalveluiden integraation sekä lähipalvelut. - Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistaminen riittävillä resursseilla. - Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. Keskeisten tavoitteiden perimmäisenä tarkoituksena on työllisyyden parantaminen ja hyvinvoinnin lisääminen sekä tasainen jakautuminen. Kestävällä pohjalla oleva talous mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen tulevaisuudessa. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 2 2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista? Valtionvarainministeriön tilannekuva julkisen talouden sopeutustarpeesta on luotettavin nyt saatavilla oleva arvio. Kuuden miljardin euron sopeutus on nykyisellä talouskehityksellä välttämätön. Näemme, että sopeutukset tulee ajoittaa tälle ja seuraavalle kaudelle niin, että julkinen talous saadaan tasapainoon seuraavan kuuden vuoden aikana. Keskeisin keino on vaikuttavien rakenteellisten uudistusten aikaansaaminen alkavan hallituskauden alkupuolella. Tärkein on sote-uudistus, joka oikein toteutettuna tuo mittavat säästöt ja hillitsee kustannusten nousutahtia merkittävästi. Päällekkäisiä tehtäviä ja hallintoa tulee purkaa toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia kaikilla hallinnonaloilla. Tärkeintä on panostaa kasvuun ja sitä kautta lisätä julkisen talouden tuloja ja vähentää menoja. Työllisyyden parantaminen on keskeinen tavoite. Työllisyyden nostaminen vaatii yrittäjyyden edellytysten parantamista, byrokratian ja työn vastaanottamista estävien kannustinloukkujen purkamista, lisää joustoa työmarkkinoille, maltillisen palkkaratkaisun sekä oikein kohdennettuja julkisia investointeja. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 3 3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti? Hyväksymme. Kokonaisveroasteen nostaminen olisi tuhoisaa Suomen talouskasvulle. Pitkällä aikavälillä kokonaisveroastetta tulee pyrkiä alentamaan tavalla, joka ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä mutta joka tukee talouskasvua ja sitä kautta verotuoton kasvua. Kristillisdemokraattien keskeisimmät verolinjaukset - Verokevennykset tulee suunnata kunnallis- ja ansiotuloveron keventämiseen kohdistuen pieni- ja keskituloisiin sekä lapsiperheisiin. - Ehdotamme korotettavaksi verotettavan tulon alarajaa. - Verotuksen painopistettä on siirrettävä terveydelle haitallisen kulutuksen verottamiseen. - Henkilöyhtiöiden ja elinkeinoharjoittajien verotukseen on säädettävä yrittäjävähennys. - Kotitalousvähennyksen työn maksimiosuus tulee palauttaa 3000 euroon. - Perintöverotus on uudistettava ennakkoperintöihin ja sukupolvenvaihdoksiin kannustavaksi. - Yle-veron alentaminen. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 4 4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi? Suomi on liian pitkään ollut riippuvainen yksittäisistä aloista tai jopa yrityksistä. Tämä riippuvuus on johtanut kestämättömään tilanteeseen ja suuriin työvoiman tarpeen muutoksiin suhdanteiden muuttuessa tai yritysten menettäessä markkina-asemansa. Tarvitsemme siksi nykyistä ketterämmän ja monipuolisemman elinkeinorakenteen. Uusia työpaikkoja ja kasvua luodaan panostamalla uusiin kasvualoihin kuten biotalouteen ja cleantechiin. Oleellista on luoda sellaiset edellytykset, että Suomessa kannattaa yrittää ja tänne kannattaa investoida. Erityisesti tarvitsemme kansainvälistyviä ja vientimarkkinoille pyrkiviä kasvuyrityksiä. Yritystukien suuntaamisessa tulee huomioida pk-yritysten merkitys uusien työpaikkojen luomisessa. Kristillisdemokraattien ehdotuksia yrittäjyyden edistämiseksi - Yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava, mikä lisää yrittäjyyden houkuttelevuutta ja madaltaa yrittäjäksi ryhtyvän riskejä erityisesti mahdollisten työttömyys- ja sairausjaksojen aikana. - Alle 10 työntekijän mikroyritysten työllistämiskynnystä tulee alentaa. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista tulee tukea palkan sivukulujen määräaikaisella huojennuksella. - Työntekijän koeaikaa tulee pidentää kaikkein pienimpien yritysten osalta. - Yrittäjyyskasvatukseen ja opinto-ohjaukseen on panostettava. - Yritysten myynti- ja markkinointiosaamisen tasoa on nostettava. - Starttirahan riittävyys koko maassa turvataan ja starttirahakauden kestoa pidennetään. - Yritysten kansainvälistymistä on tuettava ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa väljentämällä. - Kansainvälistymis- ja vienninedistämispalveluja ja t&k&i-tukea on suunnattava entistä enemmän kotimaisille pk-kasvuyrityksille. - Vanhemmuuden kustannusten epäoikeudenmukainen jakaantuminen työnantajille on korjattava. - Turhaa sääntelyä on saatava vähemmäksi. Viranomaisten yhteistyötä tulee parantaa siten, että asiakaspalvelu saadaan yhdelle luukulle ja ohjeiden tulkinta on yhtenäistä koko maassa. - Joukkorahoitusmahdollisuuksia on edistettävä rahankeräyslainsäädäntöä uudistamalla. - Lupaprosesseja tulee tehostaa ja kehittää asiakasystävällisemmiksi. - Suunnataan julkiset hankinnat suomalaisten pk-yritysten innovatiivisia ratkaisuja edistäen. - Vähennetään väylästön korjausvelkaa. - ALV:n huojennusrajaa tulee tarkistaa. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 5 5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Kyllä. Työurien pidentämisessä erityishuomio tulee lisäksi kiinnittää nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja koulutukseen sekä työssä jaksamiseen työuran loppupuolella. Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Kyllä. Sote-uudistuksen läpivieminen on tulevan hallituksen tärkeimpiä hankkeita. Olemme avoimia pohtimaan erilaisia malleja seuraavilla edellytyksillä: 1) Mallin tulee vähentää hallinnollisia kuluja ja yksinkertaistaa hallinnollisia rakenteita. 2) Palvelut tulee järjestää nykyisiä kuntia suuremmissa yksiköissä (esim. kuntayhtymissä), joissa integroidaan perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimen palvelut. 3) Myös toiminnan sisällöt uudistetaan panostamalla ennaltaehkäiseviin, oikea-aikaisiin ja kevyisiin palveluihin sekä lähipalveluihin, poistamalla päällekkäisyyksiä ja korjaamalla hoitoketjut sujuviksi. Paikallisten kokeilujen kautta löydetyt parhaat käytännöt otetaan käyttöön koko maassa huomioiden alueelliset erityispiirteet. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä ja hyödynnetään tehokkaasti niiden tarjoama osaaminen, tuki ja palvelut. Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Pääsääntöisesti kyllä. Osa kuntien velvoitteista takaa heikoimmassa asemassa olevien elintärkeitä oikeuksia ja palveluja. Kuntien velvoitteiden karsiminen ja normien purku ei saa tarkoittaa kenenkään heitteille jättämistä. Olemme valmiita käymään velvoitteita ja normeja kriittisesti läpi sekä pohtimaan uusia ratkaisuja. Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa? Esitämme pohdittavaksi, että aluehallintovirastot, maistraatit, ELY-keskukset ja TE-toimistot tulee yhdistää viideksi valtion aluehallinnon virastoksi (ns. Virsu-hanke). Asiointimahdollisuus taataan julkisen hallinnon alueellisilla, yhteisillä palvelupisteillä, joiden tulee sijaita kohtuullisen etäisyyden päästä. Virastojen asiakaspalvelua ja sähköistä asiointia kehitetään. Valtion työpaikkojen työehtojen suhdetta muiden sektoreiden työpaikkojen työehtoihin tulee arvioida, kun pohdimme julkisen sektorin tuottavuutta lisääviä toimia. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 6 6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset Suomen ulkopolitiikan perustana ovat hyvät kahdenväliset ja kansainväliset suhteet, Pohjoismainen yhteistyö, vahva vaikuttaminen EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, NATO-kumppanuus ja uskottava maanpuolustus. Ulkopolitiikan keskiössä tulee olla vakaus, rauhan rakentaminen, ihmisoikeuksien edistäminen ja taloudelliset ulkosuhteet. Suomen ja Venäjän välillä on ylläpidettävä edelleen hyviä kahdenvälisiä suhteita, jotka rakentuvat avoimuuden ja keskinäisen kunnioituksen pohjalle. Viennistä riippuvaisena maana Suomen on käytettävä ulkosuhteita uusien markkinoiden avaamiseen ja toisaalta investointien ja huippuosaajien houkuttelemiseen. Suomi kantaa kansainvälistä vastuuta ja torjuu globaaleja uhkia osallistumalla kehitysyhteistyöhön. Kansalaisjärjestöjen osuutta kehitysyhteistyöstä on kasvatettava sekä tavoitteellisuutta ja tuloksellisuutta lisättävä koordinoimalla työtä muiden EU-maiden kanssa. Kehitysyhteistyössä on kehitettävä kohdemaan yritystoimintaa, jotta ne voivat vapautua avun tarpeen kierteestä. Suomen tulee harjoittaa tasapuolista ja konflikteja liennyttävää politiikkaa muun muassa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kriiseissä, tehdä kansainvälistä yhteistyötä terrorismin määrätietoiseksi torjumiseksi ja etsiä keinoja auttaa vainon kohteeksi joutuneita vähemmistöjä. Tuemme kaikkien demokraattisesti johdettujen kansallisvaltioiden oikeutta koskemattomuuteen ja rauhaan. Terroristijärjestöjen hallinnollisia pyrkimyksiä ei tule edistää. Maamme puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja osaavaan reserviin. Suomen uskottava turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on riippuvainen puolustusvoimien toimintakyvystä. Tarvitsemme jatkossakin uskottavat ja ajanmukaiset puolustusvoimat. Puolustusvoimille on seuraavalla vaalikaudella annettava tehtäväksi ilmavoimien ja merivoimien 2020-luvulla vanhenevan kaluston korvaamisen valmistelu. Poliisin, Rajavartiolaitoksen sekä puolustusvoimien määrärahoja on korotettava Suomen turvallisuuden ja puolustuskyvyn turvaamiseksi. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. On huomioitava, että mahdolliseen ulkoapäin kohdistuvaan turvallisuusuhkaan olisivat vastaamassa ensin sisäisestä turvallisuudesta vastaavat viranomaiset, joten riittävät poliisin ja rajavalvonnan resurssit on nähtävä keskeisenä osana puolustuskykyämme. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 7 7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa? Suomen EU-politiikan painopisteet ovat sisämarkkinoiden avaaminen ja kehittäminen ja toisaalta sen estäminen, että yhteisvastuun ja liittovaltion elementtejä kasvatettaisiin. Katsomme, että valtiovarainministeriön raportti ”Vakaampi talous- ja rahaliitto” tukee tätä yhteisvastuun lisäämiselle kriittistä linjaa, ja lisäisi jäsenvaltioiden vastuuta omasta taloudestaan, ja tällä linjalla on myös hallitusohjelmaan esitetty kirjaus. Suhtaudumme kriittisesti liittovaltioelementtien lisäämiseen perussopimusten tarkistamisen kautta ja pankkiunionin laajentamiseen koskemaan talletussuojaa. Pitäisimme pankkiunionissa yhteisen rahaston käytön niin pienenä kuin mahdollista. Voimme sitoutua tähän yhteiseen linjaan ja toimimaan sen puolesta hallituksessa. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 8 8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja? Kristillisdemokraatit pitävät perhettä yhteiskunnan perusyksikkönä, jonka hyvinvointi vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Maksamme laiminlyödyn perhepolitiikan seurauksia korkeina sosiaali- ja terveysmenoina. Perheiden hyvinvoinnin parantaminen on keskeisimpiä poliittisia tavoitteitamme. Perheasiat tulisi koota seuraavassa hallituksessa yhden ministerin salkkuun tai vaihtoehtoisesti perheasioille tulisi olla oma ministerityöryhmänsä. Syntyvien ikäluokkien pienuus pitkällä aikavälillä on osaltaan johtanut kestävyysvajeeseen. Tulevan hallituksen tulee poistaa niitä perhepoliittisia esteitä, joiden takia vanhempien toiveet lapsiluvusta eivät toteudu käytännössä. Perhepoliittisten keinojen tulee olla etusijalla väestörakenteen korjaamisessa. Niin opiskelun ja perhe-elämän kuin työn ja perhe-elämän sovittamista tulee helpottaa. Ehdotamme, että opintorahaan lisätään huoltajakorotus. Naisten heikkoa asemaa työmarkkinoilla tulee parantaa korvaamalla vanhempainvapaiden kustannukset työnantajille. Tulevan hallituksen tulee asettaa lapsiköyhyyden vähentäminen tavoitteekseen. Yksinhuoltajaperheitä tulee tukea muun muassa kotiavun riittävän resursoinnin kautta. Monilapsiset perheet tulee huomioida paremmin esimerkiksi niin, ettei lapsiperheiden saamissa tuissa asetetta kattoa lapsimäärälle, jonka perusteella tuet maksetaan. Perheiden verotusta tulee kehittää. Verotuksen lapsivähennys on askel oikeaan suuntaan, mutta vähennyksen tulisi huomioida perheiden kaikki lapset rajoituksetta. Lapsen oikeutta isään ja äitiin ei tule kyseenalaistaa eikä avioliiton asemaa heikentää. Lapsivaikutusten arviointi on toteuttava kaikessa lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa ja kirjattava myös hallitusohjelmaan. Perheiden neuvontaan ja varhaiseen tukeen tulee panostaa perheiden hajoamisen vähentämiseksi. Lastensuojelun painopiste tulee siirtää varhaiseen ja ennaltaehkäisevään tukeen sekä matalan kynnyksen palveluihin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lastensuojelun laatu on turvattava koko maassa. Kotihoidon tukea ei tule heikentää. Perheiden valinnanvapaus kotihoidon tuen käyttämisessä tulee säilyttää. Yhteiskunnalle edullista perhepäivähoitoa tulee kehittää ja lisätä. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisen on oltava hallituspolitiikan keskeinen tavoite. Syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi erityishuomio on kiinnitettävä lapsiköyhyyden vähentämiseen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Nuorten kasvava syrjäytyminen asumisesta, koulutuksesta ja työelämästä tulee pysäyttää. Hyvinvointierojen kaventamiseksi pienimpiä sosiaalietuuksia tulee korottaa ja sairauskulujen omavastuuosuutta vähentää pitkäaikaissairaiden ja lääkkeitä paljon tarvitsevien osalta. Päihteiden ongelmakäyttäjät tulee ohjata poliisivankilan sijasta selviämisasemille, jossa he saavat asianmukaista apua päihdeongelmaansa. Sote-uudistuksessa heikompiosaisten tarvitsemien palveluiden saatavuus ja saavutettavuus tulee turvata. Osatyökykyisten mahdollisuuksia ja kannusteita työn tekemiseen tulee lisätä. Alueellisia hyvinvointieroja tulee kaventaa aluepoliittisin keinoin. Hallituksen tulee vahvistaa omaehtoisen aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden edellytyksiä kansalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Omaishoidontuen maksatus tulee siirtää Kelalle ja myöntää yhtenäisten kriteerien mukaan. On oikea suuntaus lisätä ennaltaehkäisevää, kuntouttavaa ja kodinomaista hoitoa, mutta vanhusten hoidon ongelmat niin laitos- kuin kotihoidossa tulee ratkaista. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 9 9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä? Koulutuksen taso on pidettävänä korkeana peruskoulusta korkea-asteelle. Rakenteita uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja peruskoulusta huolehditaan laadukkaana lähipalveluna. Koulutuspaikkojen ja koulutussisältöjen tulee vastata yhä paremmin tulevaisuuden työelämän tarpeisiin niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkea-asteella. Korkeakoulujen yhteistyötä sekä elinkeinoelämän että julkisen sektorin toimijoiden kanssa on lisättävä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tulee vahvistaa duaalimallin puitteissa. Korkeakoulujen kesken on tarpeen koordinoida erikoistumista ja työnjakoa, maakuntien korkeakoulut säilyttäen. Valmistumisen nopeuttamiseksi korkeakoulujen kurssitarjontaa tulee joustavoittaa, samoin opintopolkuja ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. Varsinkin teknisillä aloilla on lisättävä yrittäjyysvalmennusta sekä yhteistyötä yritysmaailman ja erityisesti innovatiivisten pk-yritysten kanssa. Terveydenhuollon alalle pyrkivien koulutus- ja työmahdollisuudet ja -oikeudet on nostettava yleiseurooppalaiselle tasolle Euroopan Neuvoston päätöslauselman (1763/2010) vaatimusten mukaisesti. Oppisopimuskoulutusta tulee lisätä ja kehittää nuorille suunnattuna koulutusmuotona. Oppisopimuspaikkojen lisäämiseksi sen houkuttelevuutta työnantajille on lisättävä. Sekä oppisopimuskoulutukseen että Sanssi-kortilla työllistämiseen liittyviä hallinnollisia prosesseja on yksinkertaistettava. Työnantajan tulee voida hoitaa nuoren tuettuun palkkaamiseen liittyvät asiat helposti yhden luukun periaatteella. Oppisopimuksen aikainen palkka voidaan porrastaa siten, että se nousee portaittain tutkinnonosien valmistuessa. Kattavan lukioverkon turvaamiseksi on etsittävä uusia opetuksenjärjestämisratkaisuja. Yksityisten koulujen lupaprosesseja tulee helpottaa. Oppimisympäristöjen kehittämisessä korostuu turvallisuus, koulutuksellinen tasa-arvo ja digitalisaation eteneminen. Nykyisten oppimisympäristöjen turvallisuudesta on huolehdittava, erityisesti koulujen sisäilmaongelmia on korjattava. Opetussuunnitelmien yksityiskohtaisuutta tulee vähentää. Digitaalisten oppimateriaalien käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi, kustannusten minimoimiseksi sekä päällekkäisen työn välttämiseksi on tehtävä kansallinen strategia. TVT-taitojen opetusta tulee vahvistaa alakoulusta alkaen. Uusia oppimisympäristöjä luotaessa on muistettava koulutuksen sosiaalinen luonne sekä erityisen tuen tarpeessa olevat oppijat. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 10 10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota? Olemme sitoutuneita turhien ja kasvua rajoittavien normien ja byrokratian purkamiseen. Yhtä tärkeää kuin byrokratian purkaminen on sen välttäminen uutta lainsäädäntöä tehtäessä. Yritysten, mukaan lukien maa- ja metsätalousyritykset, toimintaedellytyksiä tulee parantaa optimoimalla raportointivelvoitteet. Esimerkiksi maatalousyrittäjien paperityön määrä nakertaa tällä hetkellä alan kilpailukykyä. Lainsäädännön tulee olla sellaista, että se jättää riittävästi tilaa yrittäjälle järjestää toimintansa mahdollisimman tuottavalla tavalla. Rahankeräyslaki tulee uudistaa siten, että rahankeräykset vapautetaan ennakollisesta lupamenettelystä ja siirrytään ilmoituksenvaraiseen menettelyyn. Lisäksi tulee mahdollistaa vastikkeeton joukkorahoitus yleishyödyllisyyden vaatimuksesta luopumalla. Kansalaisten ja yritysten asiointia viranomaisten luona ja erilaisia lupaprosesseja tulee sekä helpottaa että nopeuttaa. Tulee siirtyä mahdollisuuksien mukaan sähköiseen asiointiin yhden luukun periaatteella, eikä samoja tietoja tule joutua antamaan toistuvasti. Katsomme, että digitaalinen palveluväylä tulee ottaa käyttöön ja sitä ennen on ratkaistava vahvan sähköisen tunnistuksen kysymykset. Julkisten tietojärjestelmien hankinnat tulee tehdä keskitetysti, keskenään yhteensopivasti avoimin rajapinnoin, välttäen riippuvuuksia tietystä toimittajasta ja vähentäen käyttöoikeusmaksuja, esimerkiksi avointa lähdekoodia käyttämällä. Ei ole järkevää, että kukin kunta, sairaanhoitopiiri, ministeriö tai muu julkinen hallintoviranomainen tekee erilaisten tietojärjestelmien hankintoja siilomaisesti erikseen. Digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi on tärkeää nopeuttaa mm. tekijänoikeuskysymysten ratkaisemista EU:n tasolla. Suhtaudumme myönteisesti yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin, kuitenkin muistaen perusoikeuksien tasavertainen toteutuminen. Onnistuneita kokeiluja tulee hyödyntää ja toimivat mallit valtavirtaistaa. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 11 11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa? Ministeriöiden välillä hyvin toimivaa biotalousohjelmaa tulee jatkaa ja turvata siinä kartoitettujen uusien hankkeiden toteutuminen. Kannatamme biojalostamoiden, bioenergian sekä muiden uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinkoenergian, edistämistä. Esimerkiksi tulee lisätä sähköä ja lämpöä tuottavien uudenaikaisten hakevoimaloiden ja biokaasulaitosten määrää siirtämällä niille tukea, jota nyt annetaan uusille tuulivoimaloille. Energiaomavaraisuutta tulee lisätä parantamalla energiatehokkuutta, lisäämällä kotimaisten energialähteiden kuten hakkeen ja turpeen käyttöä sekä siirtymällä pois ilmaston kannalta pahimpien fossiilisten polttoaineiden, kivihiilen ja öljyjalosteiden käytöstä. Energian nettotuontia tulee vähentää 2-3 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä ja päästä 2040 täyteen energiaomavaraisuuteen. Tuotannon, liikenteen ja asumisen energiatehokkuutta on parannettava. Kivihiilen käytöstä pyrimme eroon 2030 mennessä. Huoltovarmuuden näkökulmasta hajautettua energiantuotantoa tulee edistää. Kannatamme kiertotaloutta, jossa siirrytään suljettuihin tuotantojärjestelmiin ja kaikki materiaali- ja energiavirrat käytetään entistä paremmin ja nuukemmin hyödyksi. Lainsäädäntöä tulee kehittää suuntaan, jossa uusiutumattomat raaka-aineet korvataan uusiutuvilla ja kierrätettävillä. Helpotetaan sääntelyn kautta yritysten kykyä käyttää raaka-ainevirrat ja prosesseissa syntyvät sivuvirrat raaka-aineena jatkojalostukseen. Jätehierarkian mukaisesti jätteenpoltto on viimesijainen ratkaisu. Peruspalvelut, liikenneyhteydet ja yrityspalvelut vaikuttavat maaseudun elinvoimaisuuteen. Maaseudun elinkeinorakennetta monipuolistetaan parantamalla maa- ja metsätalouden sivuelinkeinojen ja muun yritystoiminnan edellytyksiä. Riittävien peruspalvelujen säilyminen maaseudulla parantaa elinmahdollisuuksia kotiseudulla. Maamme metsävarannosta sekä tiestön kunnossapidosta on huolehdittava biotalouden tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Torjumme ehdotukset maa- ja metsätalousmaalle asetettavasta kiinteistöverosta. Suomen epäsuotuisat luonnonolosuhteet tulee yhä enemmän ottaa huomioon EU:n maatalouspolitiikassa. EU:n lainsäädännöllä tulee varmistaa maataloustuottajien toimintamahdollisuudet myös unionin pohjoisissa osissa sekä oikeudenmukaiset sopimukset teollisuuden ja kaupan kanssa, jotta tuottajien osuus ei jatkuvasti alene. Suomalaisen ruuan tuotantoa tulee edistää ennen kaikkea huolehtimalla maataloustuotannon toimintaedellytyksistä ja ruuan hinnan oikeudenmukaisesta jakautumisesta tuotantoketjussa. Ruuan hinnan jakautumiseen alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan kesken tarvitaan läpinäkyvyyttä. Olemme valmiita etsimään tähän uudenlaisia instrumentteja, jotta myös kuluttaja voi ostopäätöksellään nykyistä paremmin tukea hinnan oikeudenmukaista jakautumista. Kilpailu- ja hankintalainsäädäntöä on tarpeen mukaan kehitettävä edelleen. Maatalouden kilpailukyvyn parantamiseksi byrokratian määrää tulee vähentää ja raportointivelvoitteita keventää. Vaikka Suomi noudattaa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, tulee suomalainen maatalous nähdä nykyistä vahvemmin myös osana kansallista ruokaturvapolitiikkaa. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 12 12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan? Kyllä. Tärkeän kahden asteen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä edistää suomalaista ilmastoystävällistä tuotantoa ja estää sellaiset rasitteet kilpailukyvylle, jotka johtavat tuotannon siirtymiseen vähemmän ilmastoystävällisen tuotannon maihin. Korkeaan teknologiseen osaamiseen perustuvien uusiutuvien liikennepolttoaineiden lisääminen on kirjauksessa aivan oikein asetettu keskeiseksi tavoitteeksi. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 13 13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia? Suomi tekee inhimillistä mutta hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä on oikea linja eikä tarvetta suurille linjamuutoksille ole. Vakiintunutta pakolaiskiintiötä ei tule pienentää tässä maailman tilanteessa, sen sijaan olemme avoimia kiintiön tilapäiselle tai asteittaiselle nostamiselle. EU:n ulkopuolelta saapuvien työntekijöiden työnteko-oikeutta koskevaa saatavuusharkintaa tulee väljentää ja byrokratiaa keventää maamme kilpailukyvyn vahvistamiseksi, yritysten työvoiman ja tarvittavien asiantuntijoiden saannin turvaamiseksi. Oleskelulupaprosessia tulee edelleen tehostaa, esimerkiksi siirtämällä poliisilta lupaprosessiin liittyviä tehtäviä maahanmuuttovirastolle ja jatkamalla tehostettua lupakäsittelyä. Prosesseja tehostamalla voidaan saada lisäsäästöjä vastaanottomenoista. Ulkomaalaisten säilöönoton vaihtoehtoja koskeva lakihanke tulee toteuttaa. Karkotus tulee muuttaa enemmän käännytyksen kaltaiseksi siten, että karkotus pantaisiin rikosperusteisissa tapauksissa täytäntöön nopeutetusti. Maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutusta tulee entisestään kehittää. Ulkomailla hankittu ammattiosaaminen tulee voida hyödyntää nykyistä paremmin. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 14 14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen? Kyllä, kristillisdemokraatit pitävät strategista hallitusohjelmaa ja sen edellyttämää hallitustyöskentelyä mielekkäinä. Hallitusohjelman strategisten suuntaviivojen tulee kuitenkin olla riittävän selkeitä, jotta hallitus pystyy toimimaan niiden pohjalta sujuvasti. Merkittävimmät mahdolliset kiistakysymykset on siksi hyvä sopia ennalta, jotta ne eivät aiheuta ristiriitaa enää hallitustyöskentelyn aikana. Edellisen hallitusohjelman kaltaista yksityiskohtaista erittelyä ei tule enää tehdä. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin 30.4.2015 15 15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta? Olemme valmiita sitoutumaan koko vaalikauden mittaiseen, yhdessä sovitun strategian mukaiseen hallitustyöskentelyyn välttämättömien uudistusten aikaansaamiseksi ja Suomen saamiseksi nousuun. Kykenemme toimimaan erilaisissa hallituskokoonpanoissa. Emme ole asettaneet kynnyskysymyksiä. Eduskunnassa 30.4.2015 Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
© Copyright 2024