ASEMA-KAA-VA NO 7707
TAMPEREEN KAUPUNKI KAUKAJÄRVI , JUVANKATU 14, ASUIN- JA LIIKERAKENTAMINEN, ASEMAKAAVA NRO 8590 Selostus ehdotus 15.6.2015 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä kesäkuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa no 8590. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue sijaitsee n. 6,5 km kaakkoon kaupungin keskustasta Kaukajärvellä osoitteessa Juvankatu 14. Alue käsittää Juvankadun ja Santaharjuntien risteyksen luoteispuolella sijaitsevan rakentamattoman tontin 5809-11. Itäisen ohikulkutien (VT 9) ja Kangasalantien risteys sijaitsee 400 metriä kaava-alueen pohjoispuolella. Kaavaalue on osa Kaukajärven keskustaa, joka on luokiteltu Tampereen palvelukeskusjärjestelmässä paikalliskeskukseksi. Paikalliskeskuksien on tarkoitus sisältää peruspalveluja täydentäviä monipuolisia palveluja ja niiden on tarkoitus palvella useita kaupunginosia. 1.2 Kaavaprosessin vaiheet Tontin asemakaava, jossa tontti osoitettiin liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, vahvistui vuonna 2010. Kaupungin eteläisen alueen kaupallisen ja yleisen taloudellisen tilanteen johdosta rakennushankkeen toteuttaminen ainoastaan liike- ja toimistorakennuksena ei kuitenkaan enää ollut tarkoituksenmukaista vaan toteutuksen mahdollistamiseksi mukaan oli hyvä saada myös asumista. Asemakaavan vireilletulosta kuulutettiin 5.3.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä rakennushankkeen viitesuunnitelmat olivat nähtävillä 5.-26.3.2015, jolloin niistä pyydettiin myös kommentit kaupungin eri toimialoilta ja muilta hankkeeseen liittyviltä tahoilta. Palautteena saatiin kuusi mielipidettä sekä 12 kommenttia. Kooste kaavan valmistelun aikana esitetyistä palautteesta ja vastineista on asemakaavaselostuksen liitteenä. Mielipiteissä otettiin kantaa mm. kerroslukuun, liiketilojen sisäänkäyntien sijoittumiseen sisäpihalle, Juvankadun tonttiliittymän mahdollisiin ongelmiin, pysäköintipaikkojen lialliseen lukumäärään sekä pyöräilyreittien sijoittamiseen. Kommenteissa tuotiin esille mm. johtoverkoston mahdolliset siirtokustannukset, pohjaveden suojelu, meluasiat, uuden sähkömuuntamon rakentaminen sekä tontin vuokrasopimuksen päivittäminen. 1.3 Asemakaavan muutoksen sisältö Juvankadun länsipuolinen rakentamaton liike- ja toimistorakennusten tontti muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoit- taa vähittäiskaupan suuryksikön sekä asuntoja. Kaavamuutos vahvistaa Kaukajärven asemaa monipuolisena paikalliskeskuksena. Tavoite on, että lisärakentamisen myötä Kaukajärven keskustasta rakentuu toimiva, viihtyisä ja kaupunkikuvallisesti laadukas paikalliskeskus palvelemaan vaikutusalueensa asukkaita. Uusi asuin- ja liikekeskus rakentuu kaupunkimaisesti lähelle katujen risteystä ja pysäköinti sijoittuu sivummalle. Tällöin osa sisäänkäynneistä voi sijoittua lähelle kevyenliikenteen reittejä ja bussipysäkkejä, jolloin liikekeskuksen saavutettavuus kevyen liikenteen käyttäjille ja joukkoliikenteen käyttäjille on mahdollisimman hyvä. Tonttiliittymät sijoittuvat mahdollisimman kauaksi risteyksestä. Päätonttiliittymä pysäköintialueelle otetaan Juvankadulta ja Santaharjuntieltä otetaan apuliittymä rakennuksen länsipuoleiselle huoltopihalle. Tontin pääkäyttötarkoitus on liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä asuntoja. Kokonaisrakennusoikeus on 9300 kem2 ja päivittäistavarakaupan enimmäismäärä on 3000 kem2. Tontin koko on 17051 m2 ja laskennallinen tonttitehokkuus on 0,54. Asunto-osan kerrosluku on IX, liikeosan kerrosluku on I. Tontilla on lisäksi pohjaveden suojelua, korkeaa radonpitoisuutta, hulevesien käsittelyä ja istutuksia koskevia määräyksiä. Hulevesiselvityksen mukaisesti tontin länsipuoleiselle suojaviheralueelle sijoittuu puhtaiden kattovesien imeytysallas, jotta pohjaveden muodostuminen turvataan. Mitoitus perustuu pintapysäköintiin, mutta kaava ei estä autopaikkojen sijoittamista myös kellariin. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melusuojarakenteita on tarvittaessa korotettava. Ulko-oleskelutilasta on annettu yleismääräys, jonka mukaan katolle sijoitettava ulko-oleskelutila tulee toteuttaa laadukkailla materiaaleilla siten, että se on monipuolinen ja mahdollisimman vehreä eri vuodenaikoina. Puolet istutettavista kasveista tulee olla ikivihreitä. Alue tulee valaista siten, että tila voidaan kokea turvalliseksi kaikkina vuorokauden aikoina. Ulko-oleskelutilasta tulee laatia erillinen pihasuunnitelma rakennusluvan yhteydessä. 1.4 Asemakaavan keskeiset vaikutukset Asemakaavan muutos lisää alueen asuntotarjontaa sekä edistää Kaukajärven keskustan kehittymistä monipuolisena paikalliskeskuksena, minkä seurauksena vaikutusalueen ulkopuolelle suuntautuva asiointitarve vähenee. Hanke lisää päivittäistavarakaupan kilpailua, joka voi merkitä hintojen alenemista ja näin mahdollistaa säästöt talouksien ostoskustannuksissa. Toisaalta kilpailun seurauksena joidenkin vaikutusalueen nykyisten myymälöiden kehittymis- ja toimintaedellytykset voivat heikentyä. Tontin käyttötarkoituksen muutos edistää tyhjillään olevan tontin rakentumista ja sen myötä kaupunkikuvan täydentymistä ja eheytymistä. Uusien asuntojen ja vetovoimaisen liikekeskuksen rakentuminen lisää ajoneuvoliikennettä viereisillä kaduilla. Myös risteyksen ylittävän kevyen liikenteen määrä kasvaa uuteen liikekeskukseen asioinnin ja uusien asuntojen myötä. 1.5 Asemakaavan toteuttaminen Risteyksen sujuvuutta on parannettu mm. rakentamalla lisäkaistoja kääntyville ajoneuvoille. Liikekeskuksen toteuttaminen edellyttää myös hulevesijärjestelyiden toteuttamista hulevesiselvityksen mukaisesti. Liikekeskuksen tontin toteutusta ohjaavat kaavamuutoksen hakijan viitesuunnitelmat. Tontti sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla. Tämä asettaa haasteita ja odotuksia uudisrakentamisen arkkitehtuurille ja ympäristöön sovitukselle, mikä tekee suunnittelutyöstä vaativan kokonaisuuden. 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Tunnistetiedot Dnro: TRE:1360/10.02.01/2015 pvm. 16.2.2015 2.2. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaukajärvi - 5809 - 11, Juvankatu 14, asuin- ja liikerakentaminen, asemakaava nro 8590 2.3 Kaavan laatija Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos. 2.4 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Kaukajärven kaupunginosan korttelin 5809 tonttia nro 11. Kaava-alue sijaitsee noin 6 km kaupungin keskustasta itään Kaukajärven kaupunginosassa osoitteessa Juvankatu 14. Kaava-alueen sijainti 2.5 Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin 5809-11 haltija 16.2.2015. Diaarinumero: TRE:1360/10.02.01/2015 pvm. 16.2.2015 2.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - asemakaavakartta 15.6.2015 havainnekuva 15.6.2015 asemakaavan selostuksen liitelomake osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015, tark. 15.6.2015 osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteet, kommentit ja vastineet meluselvitys, A-insinöörit 15.6.2015 Kaukajärven keskusta-alueen hulevesiselvitys 12.6.2009 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue käsittää Juvankadun ja Santaharjuntien risteyksen luoteispuolella sijaitsevan rakentamattoman tontin 5809-11. Kaava-alue on osa Kaukajärven keskustaa, joka on luokiteltu Tampereen palvelukeskusjärjestelmässä paikalliskeskukseksi. Paikalliskeskuksien on tarkoitus sisältää peruspalveluja täydentäviä monipuolisia palveluja ja niiden on tarkoitus palvella useita kaupunginosia. Viistokuva kaava-alueesta 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueella ei ole luonnonympäristöä enää jäljellä. Nykyisellään tontti on varsin tasaista rakentamatonta sorakenttää. Korkeusasemat vaihtelevat n. + 95 – 97 mpy välillä. Suunnittelualue sijaitsee vanhalla soranottoalueella, jota on myöhemmin täytetty. Soranotto on ulottunut n. tasolle + 83 asti. Täyttötyöstä ei ole olemassa suunnitelmaa, eikä täyttömateriaalin laadusta ole tietoa. Suunniteltavan rakennuksen kohdalla tulee selvittää täyttökerrosten laatu. Lähtökohtaisesti suunnittelemattoman täytön varaan ei voida perustaa rakennuksia tai rakenteita. Kaava-alue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta ja korkean radonpitoisuuden aluetta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaava-alue käsittää Juvankadun ja Santaharjuntien risteyksen luoteispuolella sijaitsevan rakentamattoman tontin 5809-11. Kaava-alue sijaitsee Kaukajärven kaupunginosan luoteisnurkassa Itäisen ohitustien ja Kangasalantien risteyksen läheisyydessä. Kaupunkikuva Kaupunkikuva kaava-alueen lähiympäristössä on yleisilmeeltään esikaupunkimaisen väljää. Rakennukset sijoittuvat Keskisenkadun varsia lukuun ottamatta pääsääntöisesti varsin etäälle ajoväylistä ja välissä on yleensä istutuskaistale. Rakentamistapa on vaihtelevaa. Kaava-alueen vieressä on matalia yksikerroksisia urheiluhalleja ja liiketiloja mutta toisaalta lähistöllä on myös korkeita asuinkerrostaloja. Myöskään materiaalien ja väristyksen suhteen alueen lähiympäristö ei ole yhtenäinen. Kaava-alueen pohjoispuolella on 2000-luvulla rakennettu kolmikerroksinen liikerakennus. Kaava-alueen itäpuolelle sijoittuu Kaukajärven keskustan nykyinen 1990-luvulla rakennettu yksikerroksinen liikekeskus. Kaava-alueen kaakkoispuolella risteyksen vastakkaisella puolella on 7-12-kerroksisia asuinkerrostaloja. Etelässä Santaharjuntien vastakkaisella puolella on kaksi 1990-luvulla rakennettua liikuntahallia, salibandyhalli Spiral-halli sekä harjoittelujäähalli Sentteri. Liikenne Kaava-alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Kaava-alue sijaitsee n. 400 metrin etäisyydellä Itäisen ohikulkutien ja Kangasalantien eritasoliittymästä. Kangasalantieltä on yhteys Juvankadulle, joka on Kaukajärven kaupunginosan pääväylä. Viereinen Juvankadun, Santaharjuntien ja Keskisenkadun valo-ohjattu risteys on alueen paikallisverkon pääristeys. Juvankatu on määritelty Tampereen kaupungin linja-autoliikenteen sisäiseksi laatukäytäväksi. Aluetta sivuavat bussilinjat 9,40 ja 43. Lisäksi alueella liikennöi palvelubussi linja 5 (Kaukajärvi-Annala-Lukonmäki-Hervanta). Kaava-aluetta sivuavat kevyen liikenteen pääreitit. Juvankadulla ja Keskisenkadulla on pyörätie molemmin puolin, Santaharjuntiellä eteläpuolella. Tekniset verkostot Kaava-alue on liitettävissä kunnallistekniseen verkostoon, joka sijoittuu viereisille katualueille (vesi, jätevesi, sadevesi, kaukolämpö, puhelin, sähkö ym). Tontilla on rasitteena itäreunalla maanalainen vesijohto ja Soneran kaapeli sekä eteläreunalla sadevesijohto. Palvelut ja väestöpohja Kaava-alue on osa paikalliskeskukseksi luokiteltua Kaukajärven keskustaa. Paikalliskeskukset ovat kaupunginosaryhmien keskuksia, joissa on moniin kaupunginosiin vaikuttavia peruspalveluja täydentäviä monipuolisia palveluja. Kaukajärven paikalliskeskuksen vaikutusalueella 1,5 km säteellä väestö on 11 594 asukasta v. 2014 (kuvassa iso punainen ympyrä). Paikalliskeskuksen vaikutusalue voidaan määritellä myös laajemmin ja mukaan voidaan ottaa seuraavat kaupunginosat: Kaukajärvi, Haihara, Lukonmäki, Viiala, Hankkio ja Vehmainen. Tämän laajemman vaikutusalueen nykyinen väestö on 18796 asukasta v. 2014 ja ennuste 16734 asukasta v. 2020 (kuvassa sininen rajaus). Ennusteiden mukaan väkiluku siis laskee hieman. Ennusteessa on mukana yleiskaavan mukaiset asuntoalueiden täydennysalueet. Vaikutusalueella on kuitenkin vireillä ja tulossa vireille myös joitakin sellaisia täydennysalueita, joita ei yleiskaavassa ole esitetty, joten väestöennuste saattaa sisältää epävarmuustekijöitä. Paikalliskeskuksen vaikutusalueella on useita lähipalvelukeskuksia, joissa on toimiva lähikauppa. Näillä on pääosin 0,5 km vaikutussäteellä hyvä väestöpohja eli yli 2000 asukasta (kuvassa pienet punaiset ympyrät). Poikkeuksen muodostaa Kangasalantien varren lähikauppa, jonka väestöpohja on vain noin 800 asukasta, mutta tämän lähikaupan voi arvioida ottavan asiakkaita ohi kulkevasta liikenteestä, mikä parantaa kaupan toimintaedellytyksiä. Vaikutusalueen lähikaupat ja väestö 0,5 km säteellä: 1. Siwa Lukonmäki (Marjastajankatu 2) 2. S-market (Keskisenkatu 5) 3. Sale Annala (Annalankatu 3) 4. Siwa Annala (Hikivuorenkatu 63) 5. K-Market (Kangasalantie 120) 2218 2746 3084 2368 806 Paikalliskeskuksen vaikutusalue ja lähikaupat Paikalliskeskuksen nykyinen ydinalue sijaitsee Juvankadun itäpuolella, mutta myös Juvankadun länsipuolen palvelutarjonta on kehittynyt viime vuosina. Paikalliskeskuksen nykyisiä palveluja ovat: - Juvankadun itäpuolelle Keskisenkadun varsille sijoittuu Kaukajärven paikalliskeskuksen ydinalue, missä on mm. lähikauppa, joka on supermarkettiluokan myymälä ja jossa toimii myös postin palvelupiste, R-kioski, apteekki, yksityinen lääkäriasema, ravintola, pub, pizzeria, kahvila, autokoulu, terveysasema, vanhusten palvelutalo sekä seurakuntatalo. Hieman etelämpänä sijaitsevat yhtenäiskoulu sekä vapaa-aikatalo. - Kaava-alueen pohjoispuolella on mm. kahvila, kukkakauppa, toimistotilaa, kirpputori, videovuokraamo, rautakauppa ja hampurilaisravintola. - Kaava-alueen eteläpuolella on harjoitusjäähalli sekä salibandyhalli. Lähimmät palvelukeskittymät ja niiden etäisyys kaava-alueesta: - Koilliskeskuksen aluekeskus, joissa on Prisma ja Citymarket, n. 3 km - Ristinarkun paikalliskeskus, n. 3 km - Hervannan aluekeskus, n. 3 km - Turtolan Citymarket ja Kodin1, n. 2 km Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaukajärven keskustassa ja lähiympäristössä on työpaikkoja yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Laajemmat työpaikka-alueet sijoittuvat Hankkion ja Vehmaisten teollisuusalueille. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueen omistaa Tampereen kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne Kantakaupungin yleiskaava Kantakaupungin yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kaava sai lainvoiman 16.10.2003. Yleiskaavassa Tampereen palvelut on järjestetty nelitasoisen palvelukeskusjärjestelmän avulla. Palvelukeskustasot ovat: - Pääkeskus on valtakunnanosan, kaupunkiseudun ja kaupungin keskus, jossa on kaupunkiseutua ja koko kaupunkia palvelevia toimintoja. - Aluekeskukset (r = n. 3 km) ovat pääkeskuksen alakeskuksia, joissa on kaupunkialueen osaa palvelevia pääkeskuksen toimintoja täydentäviä tai korvaavia palveluja (Tesoma, Hervanta ja Koilliskeskus) - Paikalliskeskukset (r = n. 1,5 km) ovat kaupunginosaryhmien keskuksia, joissa on moniin kaupunginosiin vaikuttavia peruspalveluja täydentäviä monipuolisia palveluja, väestöpohja on n. 5000 asukasta. - Lähikeskukset (r = n. 0,5 km) ovat kaupunginosan tai asuntoalueen keskuksia, joihin on tarkoitus sijoittaa ns. peruspalvelut. Väestöpohja on n. 1000 – 3000 asukasta. Yleiskaavan mukainen palvelukeskusverkko Kaukajärven keskusta on luokiteltu paikalliskeskukseksi. Lähimmät palvelukeskittymät, jotka sijaitsevat n. 3 km:n etäisyydellä, ovat Koilliskeskuksen aluekeskus, jossa sijaitsevat Prisma ja Citymarket, Ristinarkun paikalliskeskus ja Hervannan aluekeskus. Lisäksi Turtolan Citymarket ja Kodin1 sijaitsevat n. 2 km:n etäisyydellä. Ote kantakaupungin yleiskaavasta Yleiskaavassa Juvankadun itäpuolelle sijoittuu paikalliskeskustoimintojen alue (C-10), joka varataan paikalliskeskustasoisille julkisille ja yksityisille palveluille, ympäristöön soveltuvalle työpaikkatoiminnalle ja asunnoille. Juvankadun länsipuolelle sijoittuva kaava-alue on yleiskaavassa varattu palveluvaltaisen yritystoiminnan alueeksi (PK-3). Alue varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m2 päivittäistavaramyymälöitä. Asemakaava Voimassa olevan 24.3.2010 vahvistetun asemakaavan no 7910 mukaan tontti 5809-11 on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Käyttötarkoitusmerkintä ei salli vähittäiskaupan suuryksikön rakentamista tontille. Rakennusoikeutta on 8500 m2. Sallitusta kerrosalasta on päivittäistavarakaupan enimmäismäärä 2000 m2, joka voi jakaantua usean eri toimijan kesken. Kerrosalasta 30 % eli 2550 m2 saa käyttää palvelu- ja toimistotiloja varten. Tontin koko on 17051 m2 ja laskennallinen tonttitehokkuus on 0,5. Suurin sallittu kerrosluku on IV. Tontilla on lisäksi pohjaveden suojelua, korkeaa radonpitoisuutta, hulevesien käsittelyä ja istutuksia koskevia määräyksiä. Hulevesiselvityksen mukaisesti tontin länsipuoleiselle suojaviheralueelle sijoittuu puhtaiden kattovesien imeytysallas, jotta pohjaveden muodostuminen turvataan. Mitoitus perustuu pintapysäköintiin, mutta kaava ei estä autopaikkojen sijoittamista myös kellariin. Alin viettoviemäröintitaso on +93.50. Tontin itäreunalla on rasite maanalaiselle johdolle (vesijohto ja Soneran kaapeli). Tontille 5809-11 on vahvistettu tonttijako 11.4.2001 ja se on merkitty tonttirekisteriin 14.8.2001. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu v. 2015. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin asemakaava, jossa tontti osoitettiin liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, vahvistui vuonna 2010. Tontin rakentamisesta järjestettiin tontinluovutuskilpailu, jonka Lemminkäinen Talo Oy voitti vuonna 2011. Kaupungin eteläisen alueen kaupallisen ja yleisen taloudellisen tilanteen johdosta rakennushankkeen toteuttaminen ainoastaan liike- ja toimistorakennuksena ei kuitenkaan enää ollut tarkoituksenmukaista vaan mukaan oli hyvä saada myös asumista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro 5809-11 haltija 16.2.2015. Diaarinumero: TRE:1360/10.02.01/2015 pvm. 16.2.2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty seuraavat tahot: - Kaavamuutoksen hakijat - Lähivaikutusalueen kiinteistöt - Kaukajärviseura - Kaukajärviosuuskunta - Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos, elinkeinotoimi, tilakeskus - Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi - Verkostojen haltijat: TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj - Viranomaiset: Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto - Tampereen Polkupyöräilijät ry. - Muut ilmoituksensa mukaan 4.3.2 Vireille tulo Kaavahanke tuli vireille 5.3.2015, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja viitesuunnitelmat kuulutettiin asetettavaksi nähtäville 5.26.3.2015 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä viitesuunnitelma lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan vireilletulosta kuulutettiin 5.3.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä rakennushankkeen viitesuunnitelmat olivat nähtävillä 5.-26.3.2015, jolloin niistä pyydettiin myös kommentit kaupungin eri toimialoilta ja muilta hankkeeseen liittyviltä tahoilta. Palautteena saatiin kuusi mielipidettä sekä 12 kommenttia. Kooste kaavan valmistelun aikana esitetyistä palautteesta ja vastineista on asemakaavaselostuksen liitteenä. Mielipiteissä otettiin kantaa mm. kerroslukuun, liiketilojen sisäänkäyntien sijoittumiseen sisäpihalle, Juvankadun tonttiliittymän mahdollisiin ongelmiin, pysäköintipaikkojen lialliseen lukumäärään sekä pyöräilyreittien sijoittamiseen. Kommenteissa tuotiin esille mm. johtoverkoston mahdolliset siirtokustannukset, pohjaveden suojelu, meluasiat, uuden sähkömuuntamon rakentaminen sekä tontin vuokrasopimuksen päivittäminen. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavahanketta käsiteltiin Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen välisissä työpalaverissa 26.3.2015. Palaverissa todettiin, että koska kaavahanke poikkeaa yleiskaavasta, päivitetään ajan tasalle edellisen asemakaavan yhteydessä tehty yleiskaavallinen tarkastelu. Olemassa olevia kaupallisten vaikutusten arviointia sekä vaikutusselvitystä päivittäistavarakaupan palveluverkkoon voidaan hyödyntää eikä uusia ole tarvetta tehdä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa asemakaavan muutoksen tavoite oli kirjattu seuraavasti: ” Juvankadun länsipuolinen tyhjillään oleva liike- ja toimistorakennusten tontti on tarkoitus muuttaa asuin-, liike- ja toimistorakennuksen tontiksi. Uuden asuin- ja liikerakennuksen mitoituksen kerrosalatavoite on noin 8500 kem2. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa Kaukajärven asemaa monipuolisena paikalliskeskuksena. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa sekä liikenteelliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat.” 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä viitesuunnitelmat olivat nähtävillä 5.-26.3.2015 ja ne postitettiin osallisiksi nimetyille tahoille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja viitesuunnitelmien palautteena saatiin kuusi mielipidettä sekä 12 kommenttia. Kooste kaavan valmistelun aikana esitetyistä palautteesta ja vastineista on asemakaavaselostuksen liitteenä. Mielipiteissä otettiin kantaa mm. kerroslukuun, liiketilojen sisäänkäyntien sijoittumiseen sisäpihalle, Juvankadun tonttiliittymän mahdollisiin ongelmiin, pysäköintipaikkojen lialliseen lukumäärään sekä pyöräilyreittien sijoittamiseen. Kommenteissa tuotiin esille mm. johtoverkoston mahdolliset siirtokustannukset, pohjaveden suojelu, meluasiat, uuden sähkömuuntamon rakentaminen sekä tontin vuokrasopimuksen päivittäminen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Juvankadun länsipuolinen rakentamaton liike- ja toimistorakennusten tontti 5809-11 muutetaan liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä asuntoja asuntojen ja liikekeskuksen rakentamista varten. Tontille voi sijoittua myös palveluja. Väljä käyttötarkoitusmerkintä tukee liikekeskuksen kehittymistä toiminnoiltaan monipuoliseksi. Kaavamuutos lisää asuntotarjontaa alueella ja vahvistaa Kaukajärven asemaa monipuolisena paikalliskeskuksena. Tavoite on, että lisärakentamisen myötä Kaukajärven keskustasta rakentuu toimiva, viihtyisä ja kaupunkikuvallisesti laadukas paikalliskeskus palvelemaan vaikutusalueensa asukkaita. Uusi liikekeskus rakentuu kaupunkimaisesti lähelle katujen risteystä ja pysäköinti sijoittuu sivummalle. Tällöin osa sisäänkäynneistä voi sijoittua lähelle kevyenliikenteen reittejä ja bussipysäkkejä, jolloin liikekeskuksen saavutettavuus kevyen liikenteen käyttäjille ja joukkoliikenteen käyttäjille on lähtökohdat huomioon ottaen mahdollisimman hyvä. Kaupunkikuvaa tuetaan lisäksi katupuuistutuksilla. Mitoitus perustuu pintapysäköintiin, mutta kaava ei estä autopaikkojen sijoittamista myös kellariin. Tonttiliittymät sijoittuvat mahdollisimman kauaksi risteyksestä. Päätonttiliittymä rakennuksen pohjoispuoleiselle asiakaspysäköintialueelle otetaan Juvankadulta. Santaharjuntieltä otetaan apuliittymä rakennuksen länsipuoleiselle huoltopihalle ja henkilökunnan pysäköintialueelle. Rakentamistapaohjeen mukaisesti pihajärjestelyt tulee suunnitella siten, että ne eivät mahdollista tonttiliittymien välistä läpiajoa ja liikennevalojen kiertämistä. Viereisen risteyksen osalta on jo toteutettu uusi katusuunnitelma, jonka mukaan mm. on rakennettu lisäkaistoja kääntyville ajoneuvoille. Kevyen liikenteen ylitys tapahtuu valo-ohjatuilla suojateillä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutos edistää tyhjillään olevan alueen rakentumista ja luo uusia mahdollisuuksia alueen kaupunkikuvan kehittymiselle. Uuden asuin- ja liikekeskuksen toiminnallista ja kaupunkikuvallista laatua ohjataan kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeilla. Asemakaavassa on lisäksi pohjaveden suojelua, korkeaa radonpitoisuutta, hulevesien käsittelyä ja istutuksia koskevia määräyksiä. Uudisrakennuksen sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Poistuva asemakaava: Poistuvassa asemakaavassa tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Käyttötarkoitusmerkintä ei salli vähittäiskaupan suuryksikön rakentamista tontille. Rakennusoikeutta on 8500 m2. Sallitusta kerrosalasta on päivittäistavarakaupan enimmäismäärä 2000 m2, joka voi jakaantua usean eri toimijan kesken. Kerrosalasta 30 % eli 2550 m2 saa käyttää palvelu- ja toimistotiloja varten. Tontin koko on 17051 m2 ja laskennallinen tonttitehokkuus on 0,5. Suurin sallittu kerrosluku on IV. Tontilla on lisäksi pohjaveden suojelua, korkeaa radonpitoisuutta, hulevesien käsittelyä ja istutuksia koskevia määräyksiä. Hulevesiselvityksen mukaisesti tontin länsipuoleiselle suojaviheralueelle sijoittuu puhtaiden kattovesien imeytysallas, jotta pohjaveden muodostuminen turvataan. Mitoitus perustuu pinta- pysäköintiin, mutta kaava ei estä autopaikkojen sijoittamista myös kellariin. Alin viettoviemäröintitaso on +93.50. Uusi asemakaava: Kaavamuutoksella tontti 5809-11 osoitetaan liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä asuntoja (KMA-1). Sallitusta kerrosalasta 9300 kem2 on päivittäistavarakaupan enimmäismäärä 3000 kem2 (pt3000), joka voi jakaantua usean eri toimijan kesken. Asumiselle on varattu 3500 kem2.Tontin koko on 17051 m2 ja laskennallinen tonttitehokkuus e=0,54. Suurin sallittu kerrosluku on IX. Autopaikkoja on rakennettava yksi 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Alin viettoviemäröintitaso tontilla on +95.50. Tontin itä- ja eteläreunoilla on rasite maanalaiselle johdolle. Uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota (ym-8). Pihamaa autopaikkojen ja kulkureittien ulkopuolella on istutettava ja viimeisteltävä korkeatasoisesti. Varastot ja jätehuoltoastiat on sijoitettava rakennuksiin tai katoksiin. Jalankulkualueet on erotettava ajoneuvoliikenteen alueista pintamateriaaleilla, istutuksilla ja/tai rakenteilla (ist-5). Korttelin länsi- ja pohjoisreunat on merkitty istutettavaksi alueen osaksi. Etelärajalle on istutettava puurivi. Kattovesiä ja päällystetyiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 1 m3 jokaista sataa katto- ja päällysteneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto (hule-9). Tontilta on puhtaat kattovedet johdettava alueelliseen hulevesien imeytysaltaaseen erillissuunnitelman mukaan (hule-22). Tontti on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon pohjaveden suojelu. Kiinteistöjen lämmitysjärjestelmänä ei saa käyttää öljylämmitystä. Jätevesiviemärit tulee rakentaa siten, että niiden tiiviys on helposti tarkasteltavissa. Pysäköintialueet tulee päällystää, ja niiltä tulevat vedet tulee johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle (pv-7). Tontin suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella (rad-1). Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melusuojarakenteita on tarvittaessa korotettava (me-2). Melun Apainotettu ekvivalenttitaso (LAeq) saa olla asuinhuoneissa päiväaikana (klo 7-22) enintään 35 dB ja yöaikana (klo 22-7) 30 dB. Melun A-painotettu ekvivalenttitaso (LAeq) saa olla asuntojen leikkiin ja oleskeluun tarkoitetuilla alueilla ja oleskeluparvekkeilla päiväaikana (klo 7-22) enintään 55 dB ja yöaikana (klo 22-7) 45 dB. Asuinosan rakennusalan länsi- ja pohjoisrajoilla on rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 31 dB. Kattoterassille sijoittuvaa ulko-oleskelutilaa varten on annettu yleismääräys, jonka mukaan katolle sijoitettava ulko-oleskelutila tulee to- teuttaa laadukkailla materiaaleilla siten, että se on monipuolinen ja mahdollisimman vehreä eri vuodenaikoina. Puolet istutettavista kasveista tulee olla ikivihreitä. Alue tulee valaista siten, että tila voidaan kokea turvalliseksi kaikkina vuorokauden aikoina. Ulkooleskelutilasta tulee laatia erillinen pihasuunnitelma rakennusluvan yhteydessä. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Hanke lisää Kaukajärven asuntotarjontaa sekä paikalliskeskuksen vetovoimaa ja sieltä saatavia palveluja, mikä tukee sen muodostumista palveluiltaan monipuoliseksi. Paikalliskeskuksen ydinalue laajenee Keskisenkadun varsilta Juvankadun länsipuolelle. Tontin rakentuminen edistää olemassa olevien teknisten verkostojen hyväksikäyttöä. Rakennusoikeuden kasvattaminen tukee kaupunkirakenteen tiivistämistavoitetta. Kaupunkikuva Nykyinen rakentamaton tontti muuttuu kaupunkimaiseksi rakennetuksi ympäristöksi ja kadun varsien ilme täydentyy. Uusi liikekeskusrakennus sijoittuu maamerkiksi risteyksen tuntumaan korostaen risteysaluetta ja kiinteyttäen katukuvaa. Hanke edistää alueen rakentumista. Jos nykyinen kaava säilyisi, alue pysyisi todennäköisesti rakentamattomana pidempään, koska näköpiirissä ei ole tarvetta tähän paikkaan sijoittuvalle, ainoastaan toimisto- ja liiketiloja käsittävälle rakennukselle. Rakentaminen pyritään toteuttamaan laadukkaasti. Asemakaavamääräyksen mukaisesti uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Liikenne Uuden liikekeskuksen rakentaminen kasvattaa aluetta sivuavien katujen liikennemääriä, mikä on jo huomioitu Juvankadun, Santaharjuntien ja Keskisenkadun risteysalueen muutostöissä risteyksen valo-ohjauksen kehittämisellä sekä kääntyvien ajoneuvojen lisäkaistojen rakentamisella. Kevyen liikenteen ylitys tapahtuu valo-ohjatuilla suojateillä. Liikekeskuksen saavutettavuus kevyen liikenteen käyttäjille ja joukkoliikenteen käyttäjille on hyvä. Ympäristöhäiriöt Liikenteen lisääntyminen risteysalueella lisää melua erityisesti välittömästi risteyksen kaakkoispuolella olevassa asuinkorttelissa. Ko. tontin vuoden 2009 kaavamuutoksen yhteydessä on asia huomioitu ja korttelin melusuojauksen toimenpiteet on määritelty. Ihmisten elinolot Liikekeskuksen rakentaminen edesauttaa paikalliskeskuksen kehittämistä. Se lisää ja monipuolistaa vaikutusalueen kaupallista tarjontaa, jolloin alueen ulkopuolelle suuntautuva asiointitarve vähenee. Tämä helpottaa alueen asukkaiden arkielämää. Päivittäistavarakaupan lisääntyvä kilpailu voi merkitä kuluttajahintojen alenemista ja näin mahdollistaa säästöt talouksien ostoskustannuksissa. Asuntorakentaminen lisää alueen asukkaiden asumisvaihtoehtoja. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonympäristöön kohdistuvat suorat haitalliset muutokset ovat vähäisiä. Kaava-alueella ei ole luonnonympäristöä enää jäljellä. Alue on entistä Vilusenharjun sorakuoppaa ja sitä on vähitellen täytetty. Nykyisellään tontti on varsin tasaista rakentamatonta sorakenttää. Tontilla on osoitettu pohjaveden suojeluun liittyviä määräyksiä. 5.4.3 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutos edistää alueen rakentumista. Jos nykyinen kaava säilyisi, alue pysyisi todennäköisesti rakentamattomana pidempään, koska näköpiirissä ei ole tarvetta tähän paikkaan sijoittuvalle, ainoastaan toimisto- ja liiketiloja käsittävälle rakennukselle. Yhdyskuntataloudellisesti alueen rakentuminen on järkevää, sillä alue sijaitsee valmiin kunnallisteknisen verkoston vieressä. 5.4.4 Vaikutukset palveluverkkoon ja yksityistaloudelliset vaikutukset (kaupalliset vaikutukset) Kaava-alue on osa Kaukajärven keskustaa, joka on luokiteltu Tampereen palvelukeskusjärjestelmässä paikalliskeskukseksi. Niiden on tarkoitus sisältää peruspalveluja täydentäviä monipuolisia palveluja ja tarkoitus on palvella useita kaupunginosia. Kaukajärven paikalliskeskuksen vaikutusalueella 1,5 km säteellä väestö on 11594 asukasta (v. 2014). Vaikutusalue voidaan määritellä myös laajemmin ja mukaan voidaan ottaa seuraavat kaupunginosat: Kaukajärvi, Haihara, Lukonmäki, Viiala, Hankkio ja Vehmainen. Tämän vaikutusalueen väestö on 18796 asukasta. Kaava-alue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla, mikä luo hyvät edellytykset palveluiden kehittymiselle. Hanke edesauttaa yleiskaavan mukaisen monipuolisen paikalliskeskuksen kehittämistä. Hanke lisää ja monipuolistaa alueen kaupallista tarjontaa, jolloin vaikutusalueen ulkopuolelle suuntautuva asiointitarve vähenee. Tämä helpottaa asukkaiden arkielämää. Tontin käyttötarkoitusmerkintä sallii vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen ja sallitusta kerrosalasta on päivittäistavarakaupan enimmäismäärä 3000 m2, joten tontille voidaan rakentaa yksi suuri supermarkettiluokan päivittäistavaramyymälä tai useampia pienempiä. Päivittäistavarakaupan lisääntyvä kilpailu voi merkitä kuluttajahintojen alenemista ja näin mahdollistaa säästöt talouksien ostoskustannuksissa. Hankkeella voi olla myös kielteisiä vaikutuksia ja haasteita. Hanke lisää päivittäistavarakaupan myymälöiden välistä kilpailua, jonka seurauksena joidenkin vaikutusalueen nykyisten myymälöiden kehittymis- ja toimintaedellytykset voivat heikentyä. Paikalliskeskuksen vaikutusalueella on useita lähipalvelukeskuksia, joissa on toimiva lähikauppa. Näillä on pääosin 0,5 km vaikutussäteellä hyvä väestöpohja eli 2000 – 3000 asukasta. Poikkeuksen muodostaa Kangasalantien varren lähikauppa, jonka väestöpohja on vain noin 700 asukasta, mutta tämän lähikaupan voi arvioida ottavan asiakkaikseen osan ohi kulkevasta liikenteestä, mikä parantaa kaupan toimintaedellytyksiä. Edellä olevan perusteella voi todeta, että kaavahanke tukee kantakaupungin yleiskaavan palveluverkkotavoitteiden toteutumista. Kaa- va-alueen vaikutusalueen nykytilanne on kuvattu yksityiskohtaisemmin kohdassa 3.1.3. ja suunnittelutilanne kohdassa 3.2. 5.4.5. Vaikutukset yritystalouteen Kaavamuutoksen myötä alueelle saadaan lisää liiketilaa mikä mahdollistaa alueella jo olevien yritysten siirtymisen uusiin tiloihin. Uudet liiketilat mahdollistavat myös uusien yrittäjien tulon Kaukajärvelle ja positiivinen kilpailu lisääntyy. Kun alueelle saadaan lisää yrityksiä ja palvelut monipuolistuvat, asiakkaat hoitavat todennäköisesti useammin ostoksensa Kaukajärvellä kuin lähtevät hakemaan palveluita lähiympäristön liikekeskuksista. Uusien yritysten saapuminen Kaukajärvelle saattaa vähentää alueella jo toimivien yritysten asiakasmääriä ainakin alkuvaiheessa. 5.4.6 Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön (yleiskaavallinen tarkastelu) Yleiskaavallisen tarkastelun on laatinut maankäytön suunnittelun yleiskaavoituksen projektiarkkitehti Lotta Kauppila. Asemakaavamuutoksella tontti osoitetaan liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä asuntoja enintään merkinnän osoittaman määrän (KMA-1). Sallitusta kerrosalasta on päivittäistavarakaupan enimmäismäärä 3000 m². Tontilla voimassa olevan asemakaavan liikerakentamisen rakennusoikeuden määrä ei muutu kaavamuutoksen myötä. Sen sijaan liikerakennusoikeuden käyttö myös vähittäiskaupan suuryksikössä mahdollistetaan. Kaavamuutoksen myötä syntyy uutta asuntorakentamisen kerrosalaa 3500 kem² Ympäristöministeriön 12.12.2000 vahvistamassa kantakaupungin yleiskaavassa suunnittelualue on varattu palveluvaltaisen yritystoiminnan alueeksi (PK-3), joka varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m2 päivittäistavaramyymälöitä. Asemakaavaratkaisu ei toteuta alueella voimassa olevaa yleiskaavaa. Yleiskaavassa paikalliskeskustoimintojen alue (C-10) sijoittuu Juvankadun itäpuolelle. Tämän vuoksi täytyy ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa annetut säädökset yleiskaavan sisältövaatimuksista. Asemakaavaa on arvioitu suhteessa MRL 39 §:n 2. momentin kohtiin 1-9. Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaukajärven lähipalvelukeskus on luontaisesti kasvanut viime vuosien aikana niin asukasmäärältään kuin palvelutasoltaan. Keskuksessa on joitakin julkisia palveluja, kaupallisia palveluja ja erilaisia vapaa-ajan palveluja. Yleiskaavassa Keskisenkadun varsille esitetty keskustatoimintojen alue on toteutunut varsin asuntopainotteisena ja liiketilojen rakentuminen on jäänyt vähäiseksi. Alue on täyteen rakennettu ja uuden liikekeskuksen rakentuminen Juvankadun länsipuolelle on tässä mielessä perusteltua. Keskuksen palvelutarjonnan kasvulle luontainen suunta on nykyisestä länteen Juvankadun länsipuolelle. Tyhjillään olevan keskeisellä paikalla sijaitsevan liike- ja toimistorakennusten tontin rakentaminen tukee paikalliskeskuksen toiminnallista kehittymistä. Asuntojen tuominen tontille lisää omalta osaltaan alueen yritysten asiakaspohjaa. Lisäksi voidaan todeta, että kaavamuutoksessa esitetty rakennusoikeuden kasvattaminen tukee kaupunkirakenteen tiivistämistavoitetta, mikä on taloudellisesti ja ekologisesti yleiskaavan periaatteiden mukaista. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asemakaava ei laajenna yhdyskuntarakennetta. Kyseessä on yhdyskuntarakenteen sisällä olevan vajaakäyttöisen alueen hyödyntäminen nykyistä tehokkaammalla ja tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Alue kytkeytyy olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Kaukajärven keskustassa on kirjasto, jotakin julkisia palveluja ja kaupallisia palveluja. Kaavamuutos monipuolistaa lähipalvelukeskuksen palvelutarjontaa ja vahvistaa sitä lisäämällä asukasmäärää keskuksen ytimessä. Alueen lähivirkistysalueet ovat niukkoja ja erittäin meluisia. Juvankadun varrella Haiharankankaan puiston melutaso nousee yli 55 dB:n. Hiljaisemmille ja laajemmille virkistysalueille on matkaa vähintään puoli kilometriä. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta estävällä tavalla Kaava-alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Alue sijoittuu joukkoliikenteen intensiiviselle vyöhykkeelle ja bussipysäkit sijoittuvat kaava-alueen viereen. Kaava-alue kytkeytyy pyöräilyn pääverkkoon. Alueelta on suora yhteys Nekalantielle seudulliselle laatukäytävälle kohti kaupungin keskustaa. Liikenteellisesti alue soveltuu hyvin niin liike- kuin asuinrakentamiseenkin. Liikennemäärät ovat Juvankadulla olleet kasvussa ja kasvavat edelleen, kun Juvankadun loppupäähän rakentuu uusia asuinalueita. Juvankatu on niiden pääreitti pois alueelta. Kävelyn turvallisuudesta Juvankadun ylityksessä tulee huolehtia, kun kaavan myötä palvelukeskus laajenee Juvankadun molemmille puolille. Energia-, vesi- ja jätehuollon verkostot ovat jo alueella. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Asemakaavamuutos laajentaa yleiskaavan mukaista paikalliskeskustoimintojen aluetta Juvankadun länsipuolelle, mikä lisää Juvankadun ylittävän kävelyn ja pyöräilyn määrää uusien asuntojen sekä liikekeskukseen asioinnin myötä. Tämä edellyttää muutoksia lähiympäristön liikennejärjestelyihin ja erityisesti kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lähiympäristön osalle on laadittu liikenneyleissuunnitelma, missä on esitetty parannuksia Juvankadun ja Santaharjuntien risteykselle sekä lähiympäristön kävelyn ja pyöräilyn järjestelyille. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Tontilla on voimassa liikerakentamisen salliva asemakaava. Rakennusoikeuden käyttö myös vähittäiskaupan suuryksikössä mahdollistaa monipuolisempia mahdollisuuksia tontin kehittämiseen. Alueen rakentaminen ja Kaukajärven lähipalvelukeskuksen laajentaminen luovat alueen elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia. Parhaimmillaan Kaukajärven palvelut monipuolistuvat ja houkuttelevat alueelle lisää asukkaita, mikä taas lisää palvelujen syntymistä. Ympäristöhaittojen vähentäminen Liikekeskuksen rakentaminen lisää autoliikenteen määrää viereisillä kaduilla. Toisaalta paikalliskeskuksen palvelutason paranemisen myötä vaikutusalueen ulkopuolelle suuntautuva asioimistarve ja autoliikenne vähenevät. Lähiympäristön suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota houkutteleviin ja turvallisiin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin ja pyöräpysäköintiin. Tontti sijaitsee VT9:n, Santaharjuntien ja Juvankadun välisellä alueella. Tampereen kaupungin ympäristömeluselvityksen 2011 mukaan alueen reunoilla päiväajan keskiäänitaso (LAeq 07-22) on yli 65 dB ja lopullakin alueella yli 60 dB. Asuntojen ulko-oleskelutiloissa ja asuinrakennuksen yhteisissä ulko-oleskelutiloissa melutason tulee olla ohjearvojen alapuolella. Tontilla on pohjaveden suojeluun ja hulevesien käsittelyyn liittyvät määräykset. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaavamuutos edistää keskeisellä paikalla sijaitsevan tyhjillään olevan tontin rakentumista, lähiympäristön viherrakentamista, viimeistelyä ja kaupunkikuvan sekä kaupunkimaiseman täydentymistä. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Koska asemakaavassa osoitetaan alueelle myös asuinrakentamista, tulee tarkastella virkistysalueiden saavutettavuutta ja riittävyyttä. Kaava-alueelta on yli puoli kilometriä matkaa 1,5 hehtaaria laajemmille virkistysalueille, joilla melutaso jää alle 55 dB:n Kaukajärven ranta-alueelle on matkaa noin 700 m, Isolammenpuistoon noin 600 m ja Santaharjunpuistoon noin kilometri. Puistoa pitkin pääsee Kirkkosuonnotkoa pitkin aina Iidesjärvelle asti. Kaukajärven kohteena oleva alue sijoittuu osittain punaiselle alueelle, josta on yli 300 metrin matka vähintään 1,5 hehtaarin viheralueelle, jossa liikennemelutaso jää alle 55 dB:n. Lähimpiä tällaisia alueita ovat osa Haiharankangasta, Isolammenpuisto ja Santaharjunpuisto. Maakuntakaavassa ja maakuntakaava 2040 luonnoksessa on osoitettu viheryhteystarve Kaukajärveltä Iidesjärvelle ja Pyhäjärvelle. Luonnoksen suunnittelumääräyksessä sanotaan, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta seudullisten viheralueiden muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Kaukajärven liikekeskuksen kohdalla maakuntakaavan viheryhteyttä tulee erityisesti kehittää. Mahdollinen tulevaisuuden ratkaisu yhteyden kehittämiseksi ja reittien jatkuvuuden parantamiseksi voi olla esimerkiksi moottoritien ylittävä kansiratkaisu, jonka luonteva sijainti on suunnittelun kohteena olevan tontin pohjoisreuna. Tontin pohjoisreunalle ei ole osoitettu asemakaavassa rakennusalaa, mikä jättää tulevaisuudessa mahdollisuuden liittää tontin pohjoisosa osaksi kansiratkaisua tai reittiä. Johtopäätökset Alue soveltuu keskustatoimintojen laajennusalueeksi. Rakennusoikeuden käyttö myös vähittäiskaupan suuryksikössä mahdollistaa monipuolisempia mahdollisuuksia tontin kehittämiseen. Voimassa oleva yleiskaava on siten tältä osin vanhentunut. Asemakaava voidaan kuitenkin laatia ja toteuttaa muuttamatta voimassa olevaa yleiskaavaa, mutta muutos on otettava huomioon vireillä olevassa ”Kantakaupungin yleiskaava 2040” –työssä. Asemakaavamuutos kokonaisuutena tukee Kaukajärven paikalliskeskuksen kehittymistä. Asemakaavassa tulee ratkaista melulta suojautuminen asumisen ulko-oleskelutilojen yhteydessä. Lisäksi suunnitteluprosessissa on varmistettava kaavan toteuttamisen yhteydessä turvallisten ja sujuvien kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien kehittäminen. Viheryhteyksien ja reittien kehittämiselle valtatien yli tulevaisuudessa on jätetty mahdollisuus, koska tontin pohjoisreunalle ei ole osoitettu asemakaavassa rakennusalaa, mikä jättää tulevaisuudessa mahdollisuuden liittää tontin pohjoisosa osaksi kansiratkaisua tai reittiä. Yleiskaavatyössä tulee tavoitella laadukkaita ja turvallisia reittejä alueelta virkistysalueille Kaukajärven rantaan ja Santaharjunpuiston kautta Kirkkosuonnotkoon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Yleistä Tontin haltijan tarkoitus on aloittaa rakentaminen tontilla heti kun kaava on tullut lainvoimaiseksi. Tontin haltija on saanut tontin aikanaan tontinluovutuskilpailun kautta, jonka yhteydessä laatutasolle on asetettu tietyt vaatimukset. Hankkeen sisällön muuttumisen jälkeen toteutuksen laatutaso varmistetaan mm. suunnitelmien hyväksyttämisellä kaupunkikuvatoimikunnassa. Liikekeskuksen toteuttaminen ei edellytä muutoksia lähiympäristön liikennejärjestelyissä, sillä tontin viereisen risteysalueen muutostöissä on jo huomioitu tontin rakentuminen. Liikekeskuksen toteuttaminen edellyttää myös hulevesijärjestelyiden toteuttamista hulevesiselvityksen mukaisesti. 6.2 Rakentamistapaohje ro-8590-1. Yleistä Rakentamistapaohjeen tarkoituksena on kaavamääräysten ja havainnekuvan lisäksi ohjata rakentamista siten, että liikekeskuksesta muodostuu viihtyisä asioimispaikka, joka on toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti laadukas ympäristöön sopiva kokonaisuus. Rakentamistapaohjeet ovat lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa ja ne sitovat tontin toteuttajaa. Kaava-alue sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla Kaukajärven paikalliskeskuksessa. Tämä asettaa haasteita ja odotuksia rakentamisen arkkitehtuurille ja ympäristöön sovitukselle, mikä tekee suunnittelutyöstä vaativan kokonaisuuden. Siksi pätevän arkkitehtisuunnittelijan ohella tulee suunnittelutyössä käyttää myös ammattitaitoista piha- ja vihersuunnittelijaa. Kokonaisratkaisu Asemakaava määrää liikerakennuksen paikan. Uusi liikekeskus rakentuu kaupunkimaisesti lähelle katujen risteystä ja pysäköinti sijoittuu sivummalle. Pihajärjestelyt kuten ajoväylät, autopaikat, huoltopiha, jalankulkuväylät sekä istutukset sijoitetaan havainnekuvan periaatteita soveltaen. Käyttötarkoitus Liikekeskuksen toiminnallisen konseptin tulee olla monipuolinen. Päivittäistavarakaupan lisäksi liikekeskukseen tulee sijoittaa useita pienempiä liiketiloja sekä kahvila- ja ravintolatoimintaa. Tontin käyttötarkoitusmerkintä sallii asuntojen sekä vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen. Toimintojen sijoittelu Toimintojen sijoittelussa suositellaan seuraavaa havainnekuvassa esitettyä periaatetta: Rakennuksen kaakkoisosa Juvankadun ja Santaharjuntien risteyksessä on 8-kerroksinen. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu luontevasti pieniä liiketiloja sekä kahvila- ja ravintolatiloja, yläkerroksiin asuntoja. Sisäänkäynnit Pääsisäänkäynnit tulee suunnitella siten, että niihin on lyhyt yhteys pysäköintialueelta sekä rakennusta sivuavilta kevyen liikenteen reiteiltä. Sisäänkäynnit tulee suojata katoksilla. Sisäänkäyntien yhteyteen tulee sijoittaa riittävästi mielellään katettuja säilytyspaikkoja pol- kupyörille. On suositeltavaa, että ainakin osaan liiketiloista on sisäänkäyntejä myös suoraan ulkoa. Ulkotilat Risteyksen läheisyyteen sijoittuvan sisäänkäynnin edustalla tulee olla pieni etuaukio, johon voi sijoittua mm. kahvilan tai ravintolan terassi rakennuksen lämpimälle seinustalle. Etuaukio sekä liikerakennuksen muut ulkotilat katujen puolella suunnitellaan siten, että ne liittyvät sijoittelultaan, korkeusasemiltaan, materiaaleiltaan ja istutuksiltaan luontevasti kevyen liikenteen väyliin ja suojatiejärjestelyihin sekä muuhun katuympäristöön. Tonttiliittymät Tonttiliittymät sijoittuvat mahdollisimman kauaksi risteyksestä. Päätonttiliittymä rakennuksen pohjoispuoleiselle asiakaspysäköintialueelle otetaan Juvankadulta. Santaharjuntieltä otetaan apuliittymä rakennuksen länsipuoleiselle huoltopihalle ja henkilökunnan pysäköintialueelle. Santaharjuntien liittymässä tulee ottaa huomioon kadun ja tontin välinen korkeustasoero. Pihajärjestelyt tulee suunnitella siten, että ne eivät mahdollista tonttiliittymien välistä läpiajoa ja liikennevalojen kiertämistä. Pysäköinti Pysäköintialueelle tulee rakentaa selkeät jalankulkureitit, jotka johtavat liikekeskuksen sisäänkäynteihin. Lähelle sisäänkäyntejä ja katoksia tulee sijoittaa riittävästi liikuntaesteisille varattuja pysäköimispaikkoja. Mitoitus perustuu pintapysäköintiin, mutta kaava ei estä autopaikkojen sijoittamista myös kellariin pysäköintilaitokseen. Mahdolliseen pysäköintihallin tulee olla luonteva ajoyhteys. Hyötyjätepiste Tontille tulee sijoittaa hyötyjätepiste. Sopiva paikka on esimerkiksi pysäköintialueen luoteisnurkka. Tilaa tarvitaan 40 – 50 m2 ja lisäksi huoltoa varten tulee olla esteetön ajoväylä. Hyötyjätepiste tulee suunnitella yhteistyössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Kestävän rakentamisen periaatteet Liikekeskus suunnitellaan energiatehokkaaksi ja sen toivotaan hyödyntävän uusiutuvia energialähteitä kuten maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota elinkaareen. Rakennus suunnitellaan monikäyttöiseksi ja muuntojoustavaksi. Rakenteiden tulee olla kestäviä, helposti huollettavia ja korjattavia. Rakennusosien tulee mahdollisuuksien mukaan olla kohtuullisesti kierrätettävissä tai muutettavissa raaka-aineiksi tai energiaksi. Hulevedet Hulevesijärjestelyt toteutetaan laaditun hulevesiselvityksen periaatteiden mukaisesti. Jotta pohjaveden muodostuminen tärkeällä pohjavesialueella turvataan, puhtaat kattovedet johdetaan tontin länsipuoleiselle suojaviheralueelle rakennettavaan alueelliseen imey- tysaltaaseen. Tontin lounaiskulmassa on huoltoajoyhteysrasite suojaviheralueelle ja imeytysaltaalle. Pysäköintialueilta tulevat vedet tulee johtaa sadevesiviemäriin ja pohjavesialueen ulkopuolelle. Tulee huolehtia, että myös pysäköintialueen hulevesijärjestelmän ylivuotovedet johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Koska kaava-alueen täyttömaan laadusta ei ole varmuutta, on maaperätutkimusten ja rakennustyön aikana syytä seurata myös maaperän puhtautta. Arkkitehtuuri Liikekeskuksen ulkotiloineen tulee olla arkkitehtuuriltaan laadukas. Rakennuksen tulee olla kaupunkikuvallisesti elävä kahdella katusivulla sekä pysäköintialueen puolella. Näillä sivuilla, missä ihmiset liikkuvat jalankulkijoina lähellä rakennusta tulee olla kaupunkimaista ilmettä, riittävästi ikkunapintaa sekä sisäänkäyntejä liikekeskuksen yhteisiin sisätiloihin tai suoraan yksittäisiin liiketiloihin. Risteysaluetta ja etuaukiota tulee korostaa arkkitehtuurin keinoin. Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 837 Tampere Täyttämispvm 06.10.2015 Kaavan nimi Asemakaavan muutos 8590, Kaukajärvi Hyväksymispvm 29.09.2015 Ehdotuspvm 23.06.2015 Hyväksyjä L-lautakunta Vireilletulosta ilm. pvm 05.03.2015 Hyväksymispykälä 237 Kunnan kaavatunnus 837-8590 Generoitu kaavatunnus 837L290915A237 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,7050 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,7050 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 1,7050 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 9320 0,55 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 Kerrosalan muut. [km² +/-] 820 1,7020 99,8 9300 0,55 -0,0030 800 0,0030 0,2 20 0,67 0,0030 20 Maanalaiset tilat Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Ei-omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] m²] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä K KMA-1 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä ET-2 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 1,7050 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 9320 0,55 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 Kerrosalan muut. [km² +/-] 820 800 -8500 9300 20 20 1,7020 99,8 9300 0,55 1,7020 100,0 9300 0,55 -0,0030 -1,7050 1,7020 0,0030 0,0030 0,2 100,0 20 20 0,67 0,67 0,0030 0,0030
© Copyright 2024