1. No category

KASSM1 Syventävä metodologia
- Luennot ja kirjallinen tentti TAI kirjallinen tentti 4 op
(JAE/301115)
1. Opetussuunnitelma ja -ohjelma
Yleiskuvaus
Opintojaksolle osallistuminen edellyttää, että kasvatustieteiden perus- ja aineopinnot on suoritettu ja
kandidaatintutkielma hyväksytty.
Osaamistavoitteet
Opiskelija
- hallitsee kasvatustieteellisen tutkimuksen tieteenfilosofiset perusteet
- osaa analysoida ja arvioida kasvatustieteellisen tutkimuksen tieteenfilosofisia lähtökohtia
Sisältö
Opintojaksolla käsitellään tieteenfilosofian peruskäsitteitä ja -ongelmia, keskeistä kasvatustieteellisen
tutkimuksen metodologiaa, käsitteitä ja tutkimuseettisiä kysymyksiä sekä tarkastellaan näiden merkitystä
kasvatustieteelliselle tutkimukselle sekä omalle pro gradu -työlle.
Tutkinto-opiskelijoiden ilmoittautuminen
Luennoille osallistujien ilmoittautuminen NettiOpsussa. Kaikki ilmoittautuneet pääsevät mukaan.
Ilmoittautuminen päättyy 6.1.2016 23:59
Opettajat
Jari Eskola
Opetus
11.1.2016 – 25.1.2016
Luento-opetus 10 tuntia
Ma 11.1.2016 klo 9-12, Virta 109
Ma 18.1.2016 klo 9-12, Virta 109
Ma 25.1.2016 klo 9-12, Virta 109
Itsenäinen työskentely 98 tuntia.
Kirjatentti
Kirjallisuus suoritetaan sähköisenä tenttinä 1.12.2015-20.5.2016 välisenä aikana.
Toteutustavat
Opetustapa
Luento-opetus
Paikalla Verkossa
12 t1
0t
Itsenäinen työskentely
96 t
0t
Opetuskieli
suomi
Arviointi
Numerolla 1-5.
Kirjallisuus/Oppimateriaali
* Abbott, A., Methods of Discovery. Heuristics for the Social Sciences. Norton. 2004.
* Hallamaa, J., Launis, V., Lötjönen, S. & Sorvali, I. (toim.), Etiikkaa ihmistieteille. Tietolipas 211.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2006.
* Kuula, A., Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Vastapaino. 2006.
1
Yksikön säästötoimenpiteiden vuoksi luentosarja kestää 10 tuntia aiemmin ilmoitetun 12 tunnin sijasta.
* Lagström, H. & Pösö, T. & Rutanen, N. & Vehkalahti, K., Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka.
Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 101. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. 2010.
* Raatikainen, P. 2005. "Ihmistieteet - tiedettä vai tulkintaa?" Teoksessa Meurman-Solin & Pyysiäinen
(toim.) Ihmistieteet tänään. Gaudeamus. 2005. Verkossa osoitteessa: Verkossa
osoitteessa: https://www.academia.edu/19023885/Ihmistieteet_-_tiedett%C3%A4_vai_tulkintaa.
* Raunio, K., Positivismi ja ihmistiede. Sosiaalitutkimuksen perustat ja käytännöt. Gaudeamus. 1999.
* Töttö, P., Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Vastapaino. 2005.
* Varto, J., Laadullisen tutkimuksen metodologia. 2005. Verkossa osoitteessa:
http://arted.uiah.fi/synnyt/kirjat/varto_laadullisen_tutkimuksen_metodologia.pdf.
2. Suoritusvaihtoehdot
Suoritusvaihtoehto 1: luennot ennakkotehtävineen ja kirjallisuus
Tähän vaihtoehtoon sisältyy:
(1) luennot
(2) Abbott
(3) Raatikainen
(4) joko (a) Raunio, (b) Töttö tai (c) Varto
Kirjallisuus suoritetaan sähköisenä tenttinä 11.1.-20.5.2016 välisenä aikana.
Luennot suoritetaan ennakkotehtävillä (yhteensä neljä, joista vähintään kolme on suoritettava hyväksysti),
jotka palautetaan ennen luentoja (1/luentokerta; viimeiselle kaksi). Palautettuja ennakkotehtäviä
käsitellään luennoilla. Luennoille ei ole pakko osallistua, mutta myös poissaolevien ennakkotehtäviä
voidaan ruotia luennoilla. Ennakkotehtävät ovat siis tältä osin julkisia.
Luennot pidetään maanantaisin kello 0915-1200 Virta-rakennuksen auditoriossa 109, yksi
normaalimittainen (15 min) ja yksi lyhyt (5 min) tauko.
Suoritusvaihtoehto 2: kirjallisuus
Tähän vaihtoehtoon sisältyy:
(1) Abbott
(2) Raatikainen
(3) joko (a) Raunio, (b) Töttö tai (c) Varto
(4) joko (a) Hallamaa ym., (b) Kuula tai (c) Lagström ym.
Kirjallisuus suoritetaan sähköisenä tenttinä 1.12.2015-20.5.2016 välisenä aikana.
3. Luentojen ennakkotehtävät
Luennot voi suorittaa vain tammikuussa ennakkotehtävillä (ja osallistumalla luennoille), muussa
tapauksessa on valittava suoritusvaihtoehto kaksi. Luentojen vaihtoehtona olevaa teosta ei voi tenttiä
yksistään, ei ennen luentoja eikä niiden jälkeen. Jos siis jätät luentojen vaihtoehtona olevan teoksen
tenttimättä, niin sinun on väistämättä suoritettava luennot harjoitustehtävillä tammikuussa (tai uusittava
koko tentti).
Mikäli valitset suoritustavaksi luennot ja kirjallisuuden, niin luento-osuus harjoitustehtävineen muodostaa
yhden kolmasosan opintojakson kokonaisarvioinnista. Siten luentojen ennakkotehtäville on varattu
keskimäärin noin 25 tuntia itsenäiseen työskentelyyn ja keskimääräisyys tarkoittaa tietenkin sitä, että
puolet käyttää aikaa enemmän kuin tuon keskimääräisen ajan.
Harjoitustehtävät arvioidaan asteikolla 0-3 ja hyväksyttävään luentosuoritukseen vaaditaan vähintään
kolmen tehtävän hyväksyttävä suoritus, joista yhden on oltava tehtävä neljän. Luentosuoritusta ei kirjata
erikseen opintosuoritusrekisteriin, ainoastaan koko jakson kokonaismerkintä.
Tehtävät tehdään yksin, ei pareittain tai suuremmissa ryhmissä.
Ennakkotehtävien pituus on yksi (1) A4-sivu, riviväli 1.0, 11 pisteen Calibri-fontti. Tiedostot palautetaan pdfformaatissa ja nimetään muotoon tehtävän numero-sukunimi.etunimi, siis esim. 3.1-Virtanen.Kaino.pdf.
Muulla tavalla nimettyjä tiedostoja ei huomioida, muussa formaatissa olevia tiedostoja ei avata ja ylipitkiä
tekstejä ei lueta; ainoastaan tiukan paikan tullessa vaadittavasta fontista (vaan ei fonttikoosta) voi tinkiä,
marginaalit voi määritellä itse.
Tehtäviä 1-3 varten etsi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä hyväksytty pro gradu -tutkielma,
joka löytyy sähköisenä kokotekstiversiona. Liitä harjoitustehtäviisi linkki ao. työhön. Gradut ovat
pääsääntöisesti ohuempia, mutta väitöskirjojen menetelmällinen pohdinta on usein – vaan ei aina –
perusteellisempaa. Omaa tutkielmaasi et voi arvioida.
Käytä tehtäviesi tukena rajoitetusti lähdekirjallisuutta. Esimerkiksi yliopiston kirjaston E-kirjaston
metodivarantoa kannattaa hyödyntää, perusopintotasoisia teoksia (kuten Eskola & Suoranta) ei tällä tasolla
enää kannata lukea. Olennaista on kuitenkin menetelmällinen reflektointi ja pohdinta, hyvien
metodologisten kysymysten esittäminen ja nostaminen esiin, ei referointi.
Tehtäviä on kaikkiaan 10, joista jokainen tekee neljä. Se minkä tehtävän teet määräytyy syntymäkuukautesi
(sic!) mukaan seuraavasti:
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
joulukuu
1.1
1.1
1.1
1.1
1.2
1.2
1.2
1.2
1.3
1.3
1.3
1.3
2.2
2.2
2.1
2.1
2.3
2.3
2.3
2.3
2.1
2.1
2.2
2.2
3.1
3.2
3.3
3.1
3.2
3.3
3.1
3.2
3.3
3.1
3.2
3.3
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
Tehtävien 1.1, 1.2 ja 1.3 palautus sulkeutuu keskiviikkona 6.1.2016 kello 1800 eli myöhästyneitä tehtäviä ei
voi palauttaa. Tehtävien 2.1, 2.2 ja 2.3 palautus päättyy vastaavasti 13.1.2016 kello 1800 ja tehtävien 3.1,
3.2 ja 3.3 sekä 4 palautus sulkeutuu 20.1.2016 kello 1800.
Tehtävät palautetaan kurssin Moodle-sivustolle, jonne pääset kirjautumaan kurssiavaimella
Metodologiaonparasta. Sivustolle saattaa ilmestyä lisätietoja, linkkejä lähdekirjallisuuteen tms.
Tehtävissä 1-3 (1.1-3.3) ideana on pohtia kyseisen tutkielman tai tutkimuksen metodologisia ratkaisuja
jonkun osa-alueen osalta. Siispä: arvioi, reflektoi, kehu, hauku – mutta kaikkea perustellen, ei mututuntumalla.
1.1 Tutkimusongelmat, tutkimustehtävät
1.2 Suhde totuuteen (vs. sosiaalinen konstruktionismi, kieli)
1.3 Tutkielman rakenne
2.1 Työn metodologiset taustat, ml. ontologiset ja epistemologiset kysymykset yms.
2.2 Tutkielman tutkimusmenetelmälliset valinnat ja niiden reflektointi, metodiluku kokonaisuutena
2.3 Aineiston hankinta: koko, edustavuus jne.
3.1 Aineiston analyysi
3.2 Tutkimuksen luotettavuus
3.3 Tutkimuksen eettiset kysymykset
Tehtävä 4 (tämän tehtävän tekevät ja palauttavat kaikki luentoja suorittavat)
Vuoden 2016 alusta kaikki Tampereen yliopistossa hyväksyttävät pro gradu -tutkielmat tulee tarkistaa
Turtitin-nimisellä plagiaatin tunnistusjärjestelmällä (esim.
http://www.uta.fi/opiskelu/opinnot/opiskelukaytannot/etiikka/turnitin.html).
Mikäli olet parhaillaan tutkielmaseminaarissa, niin saat vaadittavan tunnuksen graduohjaajaltasi. Mikäli et
ole seminaarissa, niin löydät joulukuun puoliväliin mennessä tämän metodologian kurssin Moodle-alueelta
lisätietoja käyttöoikeukdista. Joka tapauksessa tehtävä on yksinkertainen: tallenna graduluonnoksesi (tai
osa siitä, vähintään 10 sivua), kandidaatintutkielmasi tai muu vastaava oma tekstisi järjestelmään.
Tehtävänäsi on analysoida saamasi palaute: mikä oli yhtäläisyysprosentti? Millaisiin asioihin ohjelma
puuttui tekstissäsi? Mitä opit? Mitä pitää tehdä toisin?
4. Tenttiohjeet
Vastaa tentissä saamastasi kysymyslistasta niiden teosten kysymyksiin joihin olet ilmoittautunut. Mikäli
vastaat väärän teoksen kysymykseen koko tenttisi hylätään. Tentti hyväksytään tai hylätään yhtenä
kokonaisuutena, ei siis teos kerrallaan. Tentti myös arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, jolloin yksi heikko
vastaus ei vielä välttämättä kaada koko tenttiä, mutta toki se estää parhaiden mainesanojen
saavuttamisen. Vaikka kyse on vain neljän opintopisteen tentistä, niin poikkeuksellisesti sähköiseen tenttiin
on varattu aikaa neljä tuntia tavanomaisen kahden sijaan.
Tentissä odotetaan esseevastauksia, muutama rivi tai edes pari kappaletta ei siis riitä. Hyvässä esseessä on
alku, keskikohta ja lopetus, siinä asetetaan kysymys tai idea johon tarkastelulla haetaan vastausta. Hyvän
esseevastauksen optimipituutta ei voi tarkasti määritellä, mutta kenties noin 300-500 sanaa on hyvä
lähtökohta. Kysymyksen kieli määräytyy tentittävän teoksen mukaan, mutta kaikkiin kysymyksiin voi vastata
suomeksi.
Kysymykset kohdistuvat pääosin suhteellisen laajoihin kokonaisuuksiin. Olennaista on siis kyky tunnistaa,
pelkistää ja tiivistää luetusta aiheen kannalta olennainen, mutta myös ottaa haltuun käytetty käsitteistö.
Kannattaa huomata, että vaikka itse kysymys näennäisesti kohdistuisikin johonkin tiettyyn teoksen osaan,
niin teeman kunnollinen osaaminen useinkin vaatii koko teoksen ymmärtämistä ja kykyä sijoittaa kysymys
osaksi laajempaa kontekstia. Niinpä ennen vastaamista kannattaa yleensä hahmottaa itselleen
kysymysotsikkoon liittyvä laajempi kokonaisuus ja keskeiset käsitteet. Vastaukset kohdennetaan
syventävien opintojen tasolle, joten jonkinlaisia perustietoja kohderyhmältä voi olettaa, mutta varsinkin
keskeiset, teokselle ja tematiikalle olennaiset käsitteet on syytä selittää. Syventävällä tasolla on mahdollista
ja suotavaakin pohtia ja soveltaa teoksista opiskeltua asiaa, mutta vain tentittävään teokseen kiinnittyen.
Pelkkä yleinen jargon, omat teoksesta irralliset käsitykset ja aineopintojen muistelu ei tällä tasolla riitä.
Tenttivastauksia arvioidaan kerran kuussa aina seuraavan kalenterikuukauden alkupuolella ja viimeistään
ao. kuukauden puoliväliin mennessä. Siten tulokset tulevat keskimäärin 2-3 viikossa; kalenterikuukauden
alkupuolella tenttinyt joutuu siis odottamaan tuloksia pidempään kuin kuukauden loppupuolella tenttinyt.
Tentistä annettava kirjallinen palaute tulee olemaan suuren tenttimäärän takia niukkaa ja keskittymään
lähinnä hylättyihin tentteihin.
*
Tarkempia tenttiohjeita lainattuna YKY:n sivuilta
(http://www.uta.fi/yky/sos/kaytannot/tenttiin_valmistautuminen/tenttien_arviointikriteerit_sos.pdf)
Hyvä tenttivastaus
Olennaisen osan tenttivastausta muodostaa
tentittävien teosten oivaltava ja arvioiva referointi
sekä kriittinen reflektointi. Tenttikirjan sisällön
muistaminen ja ymmärtäminen on vastauksessa
tärkeintä, mutta myös omat ajatukset ja esimerkit
ovat suotavia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita
arkiajatteluun perustuvaa päättelyä tai yleisten
uskomusten levittämistä.
Hyvä tenttivastaus on tenttikirjallisuuteen perustuva
esseemäinen kirjoitelma, mutta ei rajoitetun
kirjoittamisajan vuoksi edellytä yhtä laajaa käsittelyä
kuin tieteellisissä esseissä. Tenttivastauksen
laajuus voi vaihdella, mutta hyvissä vastauksissa on
keskimäärin 300-500 sanaa. Hyvä tenttivastaus
ei aina ole pitkä, mutta ei myöskään liian suppea.
Olennaisen erottaminen epäolennaisesta auttaa
tiivistämään vastausta.
Hyvä tenttivastaus vastaa siihen, mitä on kysytty ja
käsittelee vain niitä asioita, joita tenttikysymys
kehottaa pohtimaan. Tenttikysymykset kannattaa siis
lukea tarkkaan ja huolellisesti, jottei vastauksessa
esitetä kysymyksen kannalta epäolennaisia seikkoja.
Tenttikysymyksillä testataan opiskelijan tietoja ja
ymmärrystä tenttikirjallisuudesta poimituista
aiheista. Tenttivastauksesta pitäisi ilmetä, että
opiskelija tuntee tenttiä varten lukemansa
kirjallisuuden ja on sisäistänyt sen keskeisen sisällön.
Hyvässä tenttivastauksessa myös kerrotaan
kenen/keiden ajatuksia siinä esitellään eli tiedon
lähteeseen on hyvä viitata ainakin soveltuvin osin.
Hyvä tenttivastaus on selkeä, looginen kokonaisuus,
joka esimerkiksi etenee johdannosta asian
varsinaiseen käsittelyyn ja päättyy yhteenvetoon. Hyvä
tenttivastaus on kirjoitettu selkeästi ja sujuvasti,
hyvällä (suomen tai muulla sallitulla) kielellä ja
kielioppisääntöjä noudattaen.
Arvosanaan vaikuttavat alentavasti seuraavat seikat:
* puutteelliset tiedot
* asiavirheet
* asioiden liian yksipuolinen käsittely
* omien mielipiteiden sekoittaminen asiatyyliseen
argumentointiin
* vastauksen rakentaminen yleistiedon ja arkiajattelun
varaan
* vastauksen puhekielisyys ja muut kielelliseen
ilmaisuun liittyvä ongelmat
* turhat toistot, joilla pyritään ainoastaan
kasvattamaan vastauksen pituutta
* vastaukset on esitetty ranskalaisilla viivoilla tai
tekstissä on puutteellisia virkkeitä
Arviointikriteerien luonnehdinta arvosanoittain
(5) Erinomainen
Erinomainen tenttikirjallisuuteen perustuva vastaus
(analyyttinen reflektointi), joka ei sisällä
asiavirheitä tai epäolennaisia asioita. Opittavan
aineiston perussisältö ja rakenne on erittäin hyvin
ymmärretty ja esitetty, ja vastaus sisältää paljon
tärkeitä yksityiskohtia ja olennaista analyysia tai
pohdintaa. Keskeiset käsitteet on tunnistettu ja
ytimekkääsi määritelty osana (mahdollisesti
kriittistäkin) argumentointia. Tenttijä osaa yhdistää
pohdintansa aikaisemmin oppimaansa ja/tai
laajempaan tieteelliseen ja/tai yhteiskunnalliseen
keskusteluun.
(4) Kiitettävä
Hyvä tenttikirjallisuuteen perustuva vastaus (oivaltava
reflektointi), joka ei sisällä asiavirheitä tai
epäolennaisia asioita. Keskeiset käsitteet on
tunnistettu ja määritelty. Opittavan aineiston
perussisältö ja rakenne on hyvin ymmärretty ja
esitetty, ja vastaus sisältää myös joitakin tärkeitä
yksityiskohtia ja/tai olennaista analyysia tai pohdintaa.
(3) Hyvä
Asiallinen tenttikirjallisuuteen perustuva vastaus
(oivaltava referointi), joka voi kuitenkin sisältää
myös jonkun yksittäisen asiavirheen tai epäolennaisen
asian. Keskeiset käsitteet on pääosin tunnistettu ja
määritelty. Opittavan aineiston perussisältö on
pääpiirteittäin esitelty, mutta ei kovin
yksityiskohtaisesti tai analyyttisesti.
(2) Tyydyttävä
Puutteellinen vastaus, joka kuitenkin sisältää myös
oikein ymmärrettyjä, tenttikirjallisuudessa
mainittuja asioita. Keskeisten käsitteiden tunnistus
ja/tai niiden määrittely on hataraa. Vastaus saattaa
painottua epäolennaisiin asioihin tai sisältää joitakin
asiavirheitä, mutta osoittaa kuitenkin opiskelijan
hallitsevan tyydyttävästi opittavan aineiston
perussisällön.
(1) Välttävä
Erittäin puutteellinen vastaus, joka kuitenkin sisältää
joitakin tenttikirjallisuudessa mainittuja asioita ja
päätelmiä. Keskeisiä käsitteitä ei ole tunnistettu tai
määritelty. Vastaus saattaa painottua epäolennaisiin
asioihin tai sisältää runsaasti asiavirheitä, mutta
osoittaa kuitenkin opiskelijan hallitsevan opittavan
aineiston vähimmäistasolla.
(0) Hylätty
Vastauksesta ei käy ilmi, että tenttikirjallisuutta on
luettu ja ymmärretty. Vastaus saattaa sisältää
runsaasti olennaisia asiavirheitä tai painottua
pelkästään epäolennaisiin asioihin.
Tenttijän muistilista (soveltuu myös esseen
kirjoittajille)
* Oletko vastannut otsikossa esitettyyn kysymykseen
tai tehtävänantoon?
* Oletko käsitellyt vastauksessasi kaikki kysymyksen
kannalta olennaiset asiat?
* Onko kirjoitelman rakenne looginen eli liittyvätkö
kappaleet luontevasti toisiinsa?
* Ovatko johdanto ja päätäntö selkeitä ja tehokkaita?
Oletko pitänyt mielessä niiden tehtävät?
* Oletko määritellyt riittävän tarkasti käyttämäsi
käsitteet?
*Onko tenttivastauksesi tyyliltään ja kieleltään
asianmukainen ja kirjoitusasultaan
moitteeton?
* Ovatko viittaussuhteet kunnossa? Viittaako jokainen
käyttämäsi pronomini (tämä, tuo, se
jne.) selkeästi johonkin korrelaattiin?
(5) Tenttikysymykset
Sähköisessä tentissä on käytössä seuraavat kysymykset. Ja kyllä, tässä on lueteltu kaikki käytettävät
kysymykset. Vastattavaksesi tulee yksi kysymys jokaisesta tentittämästäsi teoksesta.
(A) Kaikille teoksille yhteiset kysymykset – joku näistä voi olla jonkun teoksen kysymys tai sitten ei (N=5).
* Selosta teoksen keskeisimmän luvun keskeinen
anti.
* Mitä hyvää ja mitä huonoa teoksessa oli?
* Mikä oli kirjan paras anti ajatellen
(keskeneräistä tai valmista) pro
gradu -tutkielmaasi? Perustele.
* Mikä metodologinen idea, ajatus tai esimerkki
ao. teoksessa herätti sinulla lukiessasi eniten
mietteitä, vastaväitteitä, innostusta? Perustele.
* Laadi kirja-arvostelu ao. teoksesta,
(B) Teoskohtaiset tenttikysymykset
Abbott (N=8):
* SCA
* Explanation-luvussa esiteltävät menetelmät
* Basic Debates and Methodological Practices
* Introduction to Heuristics
* General Heuristics: Search and Argument
* General Heuristics: Description and Narration
* Fractal Heuristics
* Ideas and Puzzles
Hallamaa ym. (N=7)
* Mitä keskeistä teoksessa kerrottiin tutkimuksen
yhteiskunnallisista edellytyksistä?
* Millainen on eettisesti hyvä tutkimus?
* Esittele joku teoksessa esitelty
tutkimus(menetelmä) erityisesti eettisten
kysymysten kannalta
* Millaisia eettisiä kysymyksiä teoksessa
nostettiin esiin tutkimuskohteen kannalta?
* Millaisia eettisiä kysymyksiä teoksessa
nostettiin esiin tulosten raportoinnista?
* Tutkijayhteisö ja tutkimuseettiset kysymykset
* Millainen on teoksen mukaan hyvä
tutkimuskäytäntö?
Kuula (N=6)
* Etiikka ja tieteen arvot
* Millaiset normit määrittelevät tutkittavien
kohtelua?
* Aineiston hankinnan juridiikka
* Tutkittavien informointi
* Millaisia erityiskysymyksiä aineiston hankintaan
teoksessa liitettiin?
* Millaisia kysymyksiä aineiston
tunnistettavuuteen ja anonymisointiin liittyy?
Lagström ym. (N=8):
* Millaisia oikeudellisia tarkasteluja teoksessa
liitetään lasten ja nuorten tutkimukseen?
* Lapset ja nuoret lääketieteellisen tutkimuksen
kohteena
* Millaisia eettisiä ulottuvuuksia lasten
kohtaamiseen etnografisessa kenttätyössä liittyy?
* Millaisia eettisiä kysymyksiä liittyy lasten ja
nuorten pitkittäistutkimukseen?
* Historiallisten aineistojen etiikka lasten ja
nuorten tutkimuksessa
* Mistä on kysymys puhuttaessa lasten ja nuorten
epäsuoran kohtaamisen etiikasta?
* Mitä uhritutkimuksesta opittiin?
* Millaisia eettisiä kysymyksiä liittyy alaikäisiltä
kerätyn aineiston arkistointiin ja jatkokäyttöön?
Raatikainen (N=6):
* Ihmistieteet - tiedettä vai tulkintaa?
* Ontologinen ja metodologinen monismi
* Loogisen positivismin tieteenfilosofia
* Ymmärtävä ihmistiede
* Ymmärtävän ihmistieteen kriittinen arviointi
Raatikaisen mukaan
* Esittele ja arvioi Raatikaisen kuvaamat kolme
esimerkkiä
Raunio (N=9):
* Metodologia, metodi ja paradigma
* Kaksi metodologista valtavirtaa
* Positivismi
* Positivistisen kvantitatiivisen tutkimuksen
metodologia
* Miten teoksessa ymmärretään ymmärtäminen?
* Miten teoksessa ymmärretään selittäminen?
* Mitä teoksessa opetetaan kvalitatiivisesta
tutkimuksesta?
* Monimetodinen tutkimuskäytäntö
* Yhteiskunnalliset käytännöt ja tutkimus
Töttö (N=8)
* Mitä teoksessa tarkoitetaan syvällisellä ja
pinnallisella?
* Mitä teoksessa tarkoitetaan vertailulla ”Freud
vai Westermarck”?
* Olisiko syytä tutkia myös syitä?
* Kausaalisuus ja korrelaatio?
* Miehet, naiset ja matematiikka Tötön mukaan
* Mitä teoksessa opetetaan aiheesta ”ei samaa
eikä eri mieltä”?
* Mistä kausaalimallin rakentamisessa on kyse?
* Kriittinen realismi
Varto (N=6)
* Laadullisen tutkimuksen lähtökohdat Varron
mukaan.
* Mitä laadut ovat Varron mukaan?
* Merkityksen ongelma.
* Yleinen ja yksittäinen laadullisessa
tutkimuksessa.
* Menetelmien merkitys laadullisessa
tutkimuksessa.
* Teorianmuodostuksen erityispiirteet
laadullisessa tutkimuksessa.
6. Tiedustelut
Mahdolliset tiedustelut sähköpostitse (jari.eskola@uta.fi). Ennen kuin kysyt, niin lue tämä ohje vielä kerran
ja katso löydätkö vastauksen. Mahdolliset tiedustelut kootaan opintojakson Moodle-sivun FAQ-osastoon,
joten kannattaa tutustua myös siihen ennen kysymistä.