opinto-opas - Kerttulin lukio
Kerttulin lukio OPINTO-OPAS 2015–2016 Sisällys 1. OPETTAJAT, RYHMÄNOHJAAJAT JA VALMENTAJAT ............................................................ 5 2. LOMAT, JAKSOT, KOEVIIKOT ................................................................................................... 8 3. HYVÄ TIETÄÄ LUOKATTOMASTA LUKIOSTA ........................................................................ 11 4. LUKIOKURSSIT........................................................................................................................ 13 5. KOKEET ................................................................................................................................... 17 6. ARVIOINTI ................................................................................................................................ 18 7. TALON TAVAT ......................................................................................................................... 20 8. LUKIO-OPISKELUN KÄYTÄNTÖJÄ ......................................................................................... 22 9. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN ................................................................................. 25 10. YLIOPPILASTUTKINTO, PRELIMINÄÄRIT JA ERILLISET KUULUSTELUT .......................... 28 11. KERTTULIN LUKION KURSSITARJONTA ............................................................................ 31 12. OPPIKIRJAT ........................................................................................................................... 38 13. OPISKELU ICT-LUKIOSSA .................................................................................................... 43 14. OPISKELU URHEILULUKIOSSA ............................................................................................ 47 Liitteet: KERTTULIN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT ……..………………………………………………….51 2 KERTTULIN LUKIO Kaarinankatu 3 20500 Turku http://www.kerttulinlukio.fi sähköposti kerttulin.lukio@turku.fi Opinto-ohjaajat Anne Lukka p. +358 44 9072 339 anne.lukka@turku.fi ICT-talo Joukahaisenkatu 3–5 20520 TURKU Mia Wikström p. +358 44 9074 418 mia.wikstrom@turku.fi Rehtori Tapio Laine p. +358 44 9072 349 tapio.laine@turku.fi Terveydenhoitaja Leena Kurka p. + 358 40 8618 049 leena.kurka@turku.fi Apulaisrehtori Juho Airola (ICT) p. +358 50 4323 703 juho.airola@turku.fi Koulusihteeri Hanna Kraemer p. +358 40 1738 915 hanna.kraemer@turku.fi ICT-koordinaattori Mia Peltomäki mia.peltomaki@turku.fi Turun Seudun Urheiluakatemia www.urheiluakatemia.fi Huippu-urheilukoordinaattori Mika Korpela p. +358 50 432 3592 mika.korpela@turku.fi Lukiopsykologi Anu Puukka p. +358 40 127 3138 anu.puukka@turku.fi Erityisopettaja Mirva Jaakkola p. +358 44 907 4675 mirva.jaakkola@turku.fi Kuraattori Outi Tauriala-Tolonen p. +358 40 357 9565 outi.tauriala-tolonen@turku.fi Kiinteistönhoitaja Mika Laaksonen p. + 358 44 9072585 mika.t.laaksonen@arkea.fi Valmennuksen koordinaattori Janne Salmi p. +358 40 652 7490 janne.j.salmi@turku.fi 3 4 1. OPETTAJAT LUKUVUONNA 2015 - 16 Opettajat Nimi Airola Juho Alsi Mattus Autio Raita Erkkilä-Sippo Outi Haapakangas Marja Heiman Erwin Heikkonen Elina Jaakkola Mirva Kattelus Tuovi Koiranen Ulla Kuparinen Juha Laine Tapio Laitala Jussi Lepomäki Minna Lindholm Arto Lukka Anne Luoto Mika Maisila Mirkka Moisanen Minna Nordlund Pasi Niemi Maija-Leena Pajala Riitta Palmu Marjo Palo Hannele Partio Airi Peltomäki Mia Perkola Taina Pitkänen Juha Rajala Teemu Saarinen Tiina Sahlberg Pertti Saivosalmi Anna Sallasmaa Petri Salmela Petri Siik-Salonen Kaisa Suominen Hanna Suorsa Petri Taneli Sini Tuominen Timo Valkama Heli Varvikko Virika Wikström Mia Lyh. JAI MAL RAU OER MHA ERH EHE MJA TKA UKO JKU TLA JLA MLE ALI ALU MLU MMA MMO PNO MLN RPA MPA HPA AP MPE TPE JPI TRA TSA PSA ASA PS1 PS2 KSI HSU PSU STA TTU HVA VVA MWI Opetettava aine apulaisrehtori, informaatioteknologia (IT) digitaalinen viestintä (CT), IT ruotsi matematiikka kuvataide äidinkieli ja kirjallisuus japani, historia, yhteiskuntaoppi erityisopettaja musiikki historia, yhteiskuntaoppi ruotsi rehtori fysiikka, matematiikka äidinkieli ja kirjallisuus äidinkieli ja kirjallisuus opinto-ohjaus kemia, matematiikka kemia, ruotsi, opisk. kunnan ohjaaja äidinkieli ja kirjallisuus historia, yhteiskuntaoppi englanti kuvataide englanti historia, yhteiskuntaoppi englanti IT, matematiikka kemia, matematiikka IT, matematiikka IT psykologia, terveystieto liikunta psykologia, uskonto IT IT biologia, maantiede englanti, saksa biologia, maantiede, terveystieto filosofia, uskonto matematiikka fysiikka, matematiikka liikunta opinto-ohjaus Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@turku.fi (ä=a, ö=o) 5 Ryhmänohjaajat lv. 2015 - 2016 Airi Partio Taina Perkola Tiina Saarinen Timo Tuominen Mia Peltomäki Ulla Koiranen Jussi Laitala Marjo Palmu Sini Taneli Raita Autio Kaisa Siik-Salonen Juha Pitkänen Maija-Leena Niemi Heli Valkama Arto Lindholm Minna Moisanen Hanna Suominen Petri Suorsa Mika Luoto Mirkka Maisila Minna Lepomäki Anna Saivosalmi 12A 13A 13B 13C 13D 13E 13F 13G 14A 14B 14C 14D 14E 14F 14G 15A 15B 15C 15D 15E 15F 15G 4-vuotiset yleislinja yleislinja yleislinja ICT-linja urheilulinja urheilulinja urheilulinja yleislinja yleislinja yleislinja ICT-linja urheilulinja urheilulinja urheilulinja yleislinja yleislinja yleislinja ICT-linja urheilulinja urheilulinja urheilulinja SAA TES HJA yleisvalmennus, telinevoimistelu jalkapallo lentopallo, tytöt soutu salibandy, nuorten olympiavalmentaja uinti, nuorten olympiavalmentaja yleisurheilu sulkapallo, jalkapallo pojat akatemiakoordinaattori jalkapallo tytöt suunnistus, nuorten olympiavalmentaja yleisvalmennus taekwondo, nuorten olympiavalmentaja joukkuevoimistelu yleisurheilu uinti yleisurheilu koripallo, nuorten olympiavalmentaja perusasteen koordinaattori jääkiekko valmennuksen koordinaattori koripallo Valmentajat Aalto Sami Eskola Teemu Harju Janne Heino Jani Juuti Atte Kauhanen Antti Koivunen Jarno Koljonen Timo Korpela Mika Laurikainen Joonas Ikonen Pasi Luoto Mika Mäkinen Jarkko Nirhamo Katri Nirkkonen Tanja Paatos Hanna Ratia Jani Räikkä Jussi Sahlberg Pertti Sahlstedt Kalle Salmi Janne Vyyryläinen Kimmo AJU AKA JKO TKO MKO JLA PIK MLU JMÄ KNI HPA JRA PSA KSA JSA KVY 6 7 2. LOMAT, JAKSOT, KOEVIIKOT Syyslukukausi ti 18.8. – pe 18.12.2015 Kevätlukukausi ma 4.1. – la 4.6.2016 I jakso ti 18.8. – to 8.10.2015 koeviikko to 1.10. – to 8.10. II jakso pe 9.10. – ti 1.12.2015 syysloma 15.10. - 16.10.2015 koeviikko ti 24.11. – ti 1.12.2015 III jakso ke 2.12.2015 – ti 9.2.2016 joululoma la 19.12.2015 – su 3.1.2016 koeviikko ti 2.2. – ti 9.2.2016 IV jakso ke 10.2. – ma 11.4.2016 talviloma ma 22.2. – pe 29.2.2016 pääsiäisloma pe 25.3. – ma 28.3.2016 koeviikko ma 4.4. – ma 11.4.2016 V jakso ti 12.4. – la 4.6.2016 helatorstai to 5.5.2016 koeviikko to 26.5. – to 2.6.2016 kevätjuhla ja lakkiaiset la 4.6.2016 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Katso tarkemmin opiskelijan koko vuoden kalenteri Kerttulin lukion kotisivulta: www.kerttulinlukio.fi -> opiskelu -> Työ- ja loma-ajat, jaksot ja koeviikot.) Ylioppilaskirjoitusaikataulu löytyy sivuilla 26–27. ti 25.8. Koulukuvaus ma 31.8. Rästi- ja korotuskoe lv 2014 – 15 klo 16.00 – 19.00; ilmoittautuminen viimeistään ke 26.8. pe 4.9. RO-tunti 10.30 - 11.15 ma 12.10. Rästikoe 1 lv 2015 – 16 klo 16.00 – 19.00; ilmoittautuminen viimeistään pe 9.10. klo 12:00 ti 20.10. Rästikoe 2 klo 7.30 – 9.30; ilmoittautuminen viimeistään ke 14.10. klo 12:00 pe 23.10. Kokeenpalautukset 13.00 – 14.30 8 ti 27.10. Uusintakoe 1 klo 16.00 – 19.00; ilmoittautuminen viimeistään su 25.10. klo 12:00 Syksyllä valmistuvien viimeinen tehtävien palautuspäivä! Neljän tieteen kilpailu: Matematiikka 16:00 ti 3.11. Neljän tieteen kilpailu: Fysiikka 14:30 15-ryhmien huoltajailta 18:00 to 5.11. Neljän tieteen kilpailut: Kemia 14:30 pe 13.11. RO-tunti 10.30 - 11.15 pe 4.12. Itsenäisyyspäiväjuhla+lakkiaiset ti 8.12. Rästikoe 3 klo 7.30 – 9.30; ilmoittautuminen viimeistään ke 2.12. klo 12:00 ma 14.12. Kokeenpalautukset 9.45 – 11.15 ti 15.12. Joulukirkko ja Lucia-juhla 13.30 ke 16.12. Uusintakoe 2 klo 16.00 – 19.00; ilmoittautuminen viimeistään ma 14.12. klo 12:00 pe 18.12. Opiskelijakunnan pukeudu punaiseen – päivä to 7.1. ABI-vanhempainilta 18:00 ke 13.1. Hyväksytyn, yksittäisen kurssin korotuskuulustelu (jaksot 5,1,2) klo 16.00 19.00; ilmoittautuminen viimeistään 14.12. klo 12:00 to 28.1. RO-tunti klo 10.30 – 11.15 ABI-info 14:30 ke 10.2. Rästikoe 4 klo 7.30 - 9.30; ilmoittautuminen viimeistään ma 8.2. klo 12:00 to 18.2. Penkkarit ja ryhmänohjaus ja kokeenpalautukset pe 19.2. Wanhat tanssit ti 1.3. Uusintakoe 3 klo 16.00 – 19.00; ilmoittautuminen viimeistään pe 19.2. klo 12:00 pe 11.3. RO-tunti 10.30 – 11.15 to 17.3. Kerttulin nimipäivä ke 13.4. 14-ryhmien huoltajailta 18:00 ti 19.4. Rästikoe 5 klo 7.30 – 9.30; ilmoittautuminen viimeistään pe 15.4. klo 12:00 pe 22.4. RO-tunti 10.30 – 11.15 Kokeenpalautukset 13:00–14:30 9 to 28.4. Uusintakoe 4 klo 16.00 – 19.00; ilmoittautuminen viimeistään ma 25.4. klo 12:00 pe 29.4. Keväällä valmistuvien viimeinen tehtävien palautuspäivä! ma 2.5. Yksittäisen hyväksytyn kurssin korotuskuulustelu (jaksot 1,2,3,4) klo 16.00 19.00; ilmoittautuminen viimeistään to 21.4. klo 12:00 ma 9.5. Koko oppiaineen korotustentti klo 16.00 19.00; ilmoittautuminen viimeistään to 21.4. klo 12:00 ti 17.5. Abi-info klo 14.30 pe 3.6. Liikunta- /retkipäivä la 4.6. Kevätjuhla koululla (1. ja 2. vuoden opiskelijoille); ylioppilasjuhla Logomossa klo 10.00 - 12.00 to 9.6. Lv 2015 rästikokeet ja 5. jakson uusinta; ilmoittautuminen viimeistään ti 7.6. klo 24:00 10 11 3. HYVÄ TIETÄÄ LUOKATTOMASTA LUKIOSTA Lukiokoulutus kestää 2–4 vuotta. Luokattoman lukion periaatteisiin kuuluu, että opiskelija valitsee opiskeltavat oppiaineet kurssitarjottimelta, jossa eri oppiaineiden pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien tarjonta vaihtelee vuosittain mm. opiskelijoiden valintojen ja käytettävissä olevan resurssin mukaan. Lukio-opiskelu koostuu erilaisista kursseista, joita on suoritettava vähintään 75. Kustakin aineesta on suoritettava vähintään pakolliset kurssit, kaikkiaan 47–51. Pakollisten kurssien lisäksi valitaan syventäviä ja soveltavia kursseja. Muissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa kursseja sopimalla asiasta etukäteen rehtorin, opinto-ohjaajan tai aineenopettajan kanssa. Lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon. Kussakin jaksossa on opiskeltava vähintään neljä kurssia. Jakson lopussa on aina kurssikokeista koostuva koeviikko. Opiskeluohjelman voi suunnitella melko pitkälle etukäteen, sillä lukuvuoden lopussa jaetaan kurssitarjotin ja valitaan seuraavan lukuvuoden ohjelma. Opinto-ohjelman suunnittelussa auttavat opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat. Jakson päätyttyä näkyvät kaikki suoritetut kurssit, niiden arvosanat ja mahdolliset poissaolot Wilmassa. Kerttulin lukion tuntikiertokaavio Tuntikiertokaaviossa on seitsemän palkkia, jotka on kaaviossa merkitty numeroin 1-7. Jokaiseen palkkiin sisältyy kolme 75 minuutin mittaista opetustuokiota, jotka on merkitty kaavioon samalla numerolla. Esimerkiksi ykköspalkissa (1) olevat oppitunnit pidetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin ja kakkospalkin tunnit (2) keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. 8.15– 9.30 9.45–11 11.05– 13 13.15– 14.30 14.35– 15.50 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai 1 7 1 1 5 3 3 4 2 4 5 4 6 3 2 6 5 2 6 7 7 LI LI Urheiluvalmennusta ma-to aamuisin Urheilijoiden "täysiä" palkkeja 2-6 12 4. LUKIOKURSSIT Kurssien suorittaminen Kurssit suoritetaan pääasiassa osallistumalla opetukseen ja kurssikokeisiin. Ensimmäisellä oppitunnilla kerrotaan kurssin sisältö, aikataulu ja arviointikriteerit, joten opiskelijan läsnäolo on välttämätöntä. Jos opiskelijalla on jossakin aineessa kaksi peräkkäistä hylättyä kurssia, kannattaa hänen keskittyä niiden uusimiseen eikä jatkaa oppiaineessa eteenpäin. Kurssin keskeyttämisestä tulee neuvotella opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Kursseja voi suorittaa toisissa päivälukiossa tai Turun iltalukiossa. Palkit 3, 4, 5 ja 6 (sekä osin 2) ovat yhteisiä Kerttulin lukion ja Turun muiden päivälukioiden kanssa, joten opiskelija voi valita kursseja näiden lukioiden tarjottimelta. Kursseja voi valita myös Turun seudun toisen asteen etä- ja verkko-opetuksen tarjottimelta. Lisätietoja näistä kursseista saa opinto-ohjaajilta ja iltalukion kotisivuilta. Kurssien vastaavuuksista ja hyväksi lukemisesta tulee sopia kyseisten aineenopettajien kanssa. Kurssimäärät Opiskelijalla on oikeus suorittaa lukio 2–4 vuodessa, mutta lähtökohtaisesti yleislukiolaisen tavoitteena tulisi olla lukion suorittaminen kolmen vuoden aikana. Oheinen taulukko on laadittu tämän tavoitteen mukaan. Taulukossa on esitetty kurssien minimimäärät, joiden mukaan lukion pystyy suorittamaan kolmessa lukuvuodessa ilman poikkeusjärjestelyjä. Jakso / kurssimäärä I II III IV V 1. vuositaso 6 12 18 24 30 2. vuositaso 36 42 48 54 60 3. vuositaso 65 70 75 Opiskelija voi halutessaan nopeuttaa opintojaan suorittamalla osan kursseista itsenäisesti tai tekemällä osan kursseista kesälukiossa. Vastaavasti opiskeluaikaa voidaan pidentää 3,5 - 4 vuoteen, mikäli tavoitteellinen opiskelu tai esimerkiksi urheilu-uraan keskittyminen sitä edellyttävät. Lukio-opiskelun pidentämiseen liittyvään anomukseen kirjataan tiedot senhetkisistä opinnoista sekä suunnitelma neljännen vuoden opinnoista. Tähän suunnitelmaan sisältyy myös ylioppilaskirjoitussuunnitelma. Muutokset tehdään aina neuvottelemalla rehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. 13 Kerttulin lukion kurssit Yleislukiolaisten pakolliset kurssit on tummennettu. ICT- ja urheilulinjalaisten tulee neuvotella ja sopia opinto-ohjaajien ja aineenopettajien kanssa kurssiensa poisvalinnoista suunnitellessaan yokirjoituksiaan. pakolliset valtakunnalliset syventävät koulukohtaiset syventävät koulukohtaiset soveltavat A (äidinkieli ja kirjallisuus) 123456 789 10 BA (ruotsi Akielenä) 123456 78 9 10 12 13 BB (ruotsi B1kielenä) 12345 67 8 10 11 12 EA (englanti Akielenä) 123456 78 9 10 11 12 13 SC (saksa B2kielenä) 1234567 9 SD (saksa B3kielenä) 12345678 9 11 M (pitkä matematiikka) 1234567 8 9 10 11 12 13 14 16 19 N (lyhyt matematiikka) 123456 78 9 10 BI (biologia) 12 345 6 7 8 9 10 34 56 78 GE(maantiede) 1 2 20 FY (fysiikka) 1 2345678 9 10 11 KE (kemia) 1 2345 6 78 UE/ET/muut uskonnot (uskonto/ elämänkatsomustieto) 123 45 6 FF (filosofia) 1 234 5 HI (historia) 1234 56 789 10 YH (yhteiskuntaoppi) 12 34 567 8 9 10 11 PS (psykologia) 1 2345 67 9 10 11 MU (musiikki) 1- 2* 345 6 14 KU (kuvataide) 1 - 2* 345 LI (liikunta) 12 345 6 6 TE (terveystieto) 1 23 4 5 OP (opintoohjaus) 1 2 9 345 CT (digitaalinen viestintä) 12345679 IT (informaatioteknologia) 1 - 21 VO (valmennusoppi) 1 LIV (urheiluvalmennus) 11–20 LO (liikennekasvat us 1 * Joko musiikista tai kuvataiteesta tulee suorittaa kaksi pakollista kurssia. Elämänkatsomustieto ja pienryhmäiset uskonnot Opetetaan Turussa keskitetysti. Kurssien ajankohdat ja kellonajat löytyvät ilmoitustaululta sekä Wilman tiedotteista. Suomi toisena kielenä -opetus Suomi toisena kielenä -oppiaineen kurssit on keskitetty Turun iltalukioon (www.turuniltalukio.fi). Etä- ja verkko-opetusrengas Lukiokursseja tarjotaan joka jaksossa. Tarjontaan voi tutustua sivuilla www.etarengas.fi. Kurssin itsenäinen suoritus Itsenäinen suoritus tarkoittaa, että opiskelija suorittaa kurssin osallistumatta lähiopetukseen. Kurssin itsenäinen suorittaminen on kaikkein vaativin tapa suorittaa kurssi ja soveltuu lahjakkaille ja motivoituneille opiskelijoille, jotka ovat edistyneet opinnoissaan hyvin. Kurssin suorittaminen itsenäisesti vaihtelee oppiaineittain. Osa kursseista ei luonteensa puolesta sovi itsenäisesti suoritettaviksi, lisätietoja saa aineenopettajalta. Opiskelija täyttää kurssin alkaessa itsenäinen suoritus -hakemuksen, johon hän merkitsee kyseisen kurssin ja suoritusajankohdan sekä perustelut itsenäiseen työskentelyyn. Hakemuksia on kanslian edessä olevassa lokerikossa. Aineenopettaja tekee päätöksen, hyväksyy hakemuksen ja laatii tehtävät sekä opiskeluaikataulun opiskelijalle. Suoritukseen liittyvät työt on palautettava opettajalle ennen kurssikoetta, mikäli kurssikoe pidetään. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti milloin vain, eli vaikka kurssi ei menisikään kyseisessä jaksossa, opiskelijalla on oikeus suorittaa se itsenäisesti. Itsenäisesti suoritetusta kurssista tulee saada arvosanaksi vähintään viisi (5). 15 Kurssin osittain itsenäinen suoritus Kurssin voi suorittaa osittain itsenäisesti, jos arvioinnin kriteerit eivät täyty. Opiskelijalle saattaa kertyä runsaasti poissaoloja esimerkiksi sairauden, urheiluleirien tai pelien vuoksi. Tällöin opiskelija täyttää osittain itsenäinen kurssi -hakemuksen, joita saa kanslian edessä olevasta lokerikosta. Opettaja sopii opiskelijan kanssa osittain itsenäisesti suoritettavan kurssin tehtävistä sekä palautus- ja koeajankohdasta. Suoritukseen liittyvät työt on palautettava opettajalle ennen kurssikoetta, mikäli kurssikoe pidetään. Osittain itsenäisen kurssin arvosanaksi tulee saada vähintään viisi (5). Opinto-ohjelman muuttaminen Kurssivalintoja koskevista muutoksista on neuvoteltava etukäteen opinto-ohjaajan kanssa. Seuraavaa jaksoa koskevat kurssivalintamuutokset on tehtävä opinto-ohjaajan kanssa ennen kuluvan jakson koeviikon alkua. Jo aloitettua kurssia ei voi keskeyttää kuin poikkeustapauksissa. Oppimäärän laajuutta muutettaessa käytetään tarvittaessa erillistä lomaketta. Mitään pakollista tai valtakunnallista syventävää kurssia, joka on arvioitu, ei voi jättää pois opiskelijan suorituksista. Pitkän matematiikan (M) vaihto lyhyeen matematiikkaan (N) Pitkän matematiikan voi vaihtaa lyhyeksi oppimääräksi minkä tahansa kurssin jälkeen. Vaihtamisesta on kuitenkin syytä ensin neuvotella matematiikan opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit lasketaan matematiikan kokonaiskurssimäärään. Pitkän matematiikan kurssien hyväksytty suoritus vastaa yhtä monta lyhyen matematiikan kurssia. Korvatuista kursseista annetaan suoritusmerkintä tai numeroarvosana. Opettaja voi määrätä lisänäyttöjä korvatun kurssin numeroarvosanaa uudelleen arvioitaessa. Niiden kurssien osalta, joista löytyy vastaavuus, saa vain yhden suoritusmerkinnän. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen hyväksi lukemisessa noudatetaan seuraavia vastaavuuksia: M1 -> N1, M3 -> N2, M6 -> N5, M7 -> N4 ja M8 -> N3. 16 5. KOKEET Koeviikko Jakson lopussa on kuuden koulupäivän pituinen koeviikko. Ensimmäisen palkin koe on ensimmäisenä koeviikon päivänä, toisen toisena ja niin edelleen. Kokeen valmistelutunnit, jotka kuuluvat kurssiin, pidetään koeaamuna alkaen klo 9.45 – 11.00, minkä jälkeen on ruokailu. Koe alkaa klo 11.40 ja päättyy viimeistään klo 14.40. Opettaja voi perustellusta syystä poiketa tästä aikataulusta, jolloin hän tiedottaa opiskelijoita aikataulusta sekä oppitunnilla että Wilman välityksellä (esim. ICT-talolla pidettävät kokeet muodostavat poikkeuksen) Koeviikon aikataulu näkyy Wilmassa ja ilmoitustaululla. Kokeiden palautusaikataulu on merkitty opiskelijoiden kalenteriin, joka on Kerttulin kotisivuilla ja opinto-oppaassa. Lisäksi ne tullaan laittamaan ilmoitustaululle Vilpin yrityksestä koetilanteessa (esim. lunttaamisesta) seuraa kurssisuorituksen mitätöiminen (K= keskeytynyt), jolloin kurssi pitää suorittaa kokonaan uudelleen. Ilman opettajan lupaa elektroniset laitteet koetilaisuudessa on kielletty. Niiden esilläpito voidaan tulkita vilpin yritykseksi. Uusintakokeet Uusintakoetilaisuus järjestetään jokaisen jakson jälkeen. Opiskelija voi ilmoittautua tekemään korkeintaan kahta uusintakoetta kerrallaan. Uusintakokeiden päivämäärät on ilmoitettu opiskelijan kalenterissa, joka löytyy Kerttulin lukion kotisivulta ja opinto-oppaasta. Neljän ensimmäisen jakson kurssien uusintakoe on tehtävä kuluvan lukuvuoden aikana ja viimeisen jakson kurssien uusintakoe seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. Sairastumisesta on tiedotettava aineenopettajalle mahdollisimman nopeasti. Opiskelija voi osallistua uusintaan, jos hän on saanut kurssikokeesta arvosanan neljä (4) tai suorittaa kurssia itsenäisesti, mikä on sovittava etukäteen aineenopettajan kanssa. Uusintoihin on ilmoittauduttava Wilman kautta noin viikkoa ennen koetta. Wilman vasemmassa reunassa on kohta tentit, jota kautta pääsee ilmoittautumaan kurssin uusintakokeeseen. Wilma-viestillä ei siis voi ilmoittautua. Ilmoittautuminen on sitova ja katsotaan suorituskerraksi. Rästikokeet Rästikoetilaisuus järjestetään jokaisen jakson jälkeen. Rästikoepäivämäärästä on ilmoitus opiskelijan kalenterissa sekä opinto-oppaassa. Opiskelija voi osallistua rästikokeeseen, jos hän on ollut poissa kurssikokeesta hyväksytyn syyn vuoksi. Hyväksyttyjä syitä ovat sairaus, josta on toimitettava terveydenhoitajan (tavattavissa koeviikolla Vasaramäen koulukiinteistössä) tai lääkärin todistus tai urheilupoissaolo, josta on toimitettava valmentajan tai urheilukoordinaattorin kuittaus Wilmaan siitä, että poissaolo on välttämätön. Todistukset toimitetaan aineenopettajalle. Rästikokeeseen on ilmoittauduttava Wilman kautta opiskelijan kalenteriin merkittynä päivänä. Wilman vasemmassa reunassa on kohta tentit, jota kautta rästikokeeseen ilmoittaudutaan, ellei erikseen toisin ilmoiteta. HUOM! Mikäli opiskelija ei toimita hyväksyttyä todistusta, hän menettää yhden suorituskerran ja suorittaa tekemättä jääneen kokeensa uusintakokeessa. Korotuskuulustelu Hyväksytyn kurssin arvosanan voi korottaa kerran vuoden aikana kurssin suorittamisesta. Korotuskuulusteluun sisältyy mahdollisesti tehtäviä, jotka on palautettava opettajalle ennen koetilaisuutta. Korotuskuulustelussa voi korottaa vain yhtä kurssia. Korotuskuulusteluun ilmoittaudutaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy kanslian edessä olevalta hyllyltä. Lomake palautetaan suoraan opettajalle viimeistään kalenteriin merkittynä ilmoittautumispäivänä. Jos opiskelija käy uudelleen hyväksytyn kurssin tai osallistuu hyväksytyn kurssin korotuskuulusteluun, hänen saavuttamistaan arvosanoista parempi jää voimaan. Syksyn 17 korotuskuulustelussa voi korottaa pääsääntöisesti jaksojen 5, 1 ja 2 suorituksia ja kevään kuulustelussa jaksojen 1-4. Korotustentti Ennen päättötodistuksen antamista opiskelijalle annetaan mahdollisuus koko oppiaineen oppimäärän arvosanan korottamiseen erillisessä korotustentissä. Korotustenttiin ilmoittaudutaan erillisellä lomakkeella. Korotustenttipäivä on ilmoitettu opiskelijan kalenterissa ja opinto-oppaassa, jotka löytyvät Kerttulin lukion kotisivulta. Korotustentistä saatu arvosana tulee opiskelijan päättöarvosanaksi, jos se on korkeampi kuin kurssien keskiarvosta muodostunut arvosana. 6. ARVIOINTI Kurssin arviointi Opettaja kertoo kurssin arviointikriteerit kunkin kurssinsa alussa. Opiskelijan tiedot ja taidot arvioidaan kurssin päätyttyä numeroin 4–10 tai kirjainmerkinnällä S (suoritettu), T (täydennettävä) tai K (keskeytynyt). Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan numeroin 4–10 tai merkinnällä S. Kerttulissa koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit, jotka arvioidaan S-merkinnällä ovat: Oppiaine Kurssit Ruotsi A-kieli (BA) 9, 10 Ruotsi B1-kieli (BB) 8, 9 Englanti A-kieli (EA) 9, 10, 11, 12, 13 Pitkä matematiikka (M) 15, 16, 19 Lyhyt matematiikka (N) 10 Biologia (BI) 6, 7, 9, 10 Maantiede (GE) 5, 6, 7 Fysiikka (FY) 9 Kemia (KE) 6, 7 Uskonto (UE) 6 Historia (HI) 7, 8 Yhteiskuntaoppi (YH) 5, 6, 7, 8 Psykologia (PS) 6 Liikunta (LT/LP) 4 Terveystieto (TE) 4 Informaatioteknologia (IT) 1, 12, 18 Valmennusoppi (VO 1) 1 Urheilu-valmennus (LIV) 11–20 Liikennekasvatus (LO) 1 18 Kurssin arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Kurssityöt sisältävät sekä kurssin aikana tehtävät työt että kurssikokeen. Erityistä huomiota kiinnitetään jatkuvaan näyttöön eli opiskelun ahkeruuteen. Arvioinnissa noudatetaan yleistä arviointikriteeristöä. Koulukohtaisten kurssien hylätyt arvosanat (4) poistuvat päättötodistusta kirjoitettaessa. Opiskelijan on palautettava kurssiin olennaisesti kuuluvat ja mahdolliset poissaoloista johtuvat korvaavat tehtävät opettajan asettamana ajankohtana. Mikäli opettaja ei ole määrännyt erikseen palautusajankohtaa, tehtävät on palautettava viimeistään seuraavan jakson uusintakokeeseen mennessä. Tehtävien puuttuminen huomioidaan arvioinnissa. Kiellettyä on internetistä tai muista lähteistä suoraan kopioiminen ja koulussa (omassa tai muussa) tehtyjen jo arvosteltujen töiden käyttäminen ilman lähdeviitettä. Esimerkiksi esseiden tai tutkielmien kopioiminen johtaa arvosanan alenemiseen tai jopa kurssin mitätöimiseen. Arvosana Kuvaus K Kurssi on keskeytynyt. Opiskelija ei ole suorittanut ajoissa kurssin puuttuvien osien suorituksia ja on saanut kurssikokeesta hylätyn arvosanan. Kurssi on käytävä uudestaan. T Opiskelija on ollut poissa kurssikokeesta ja/tai kurssista puuttuu osasuorituksia (esim. esseitä, kuullun ymmärtämisen koe) Kun opiskelija palauttaa puuttuvat tehtävät seuraavan jakson uusintaan mennessä, T muutetaan numeroksi, muuten T muutetaan K:si 4 Näyttö osaamisesta on heikko. Opiskelija on tehnyt vain osan vaadittavista kurssitöistä. Kurssi on hylätty. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua yhden kerran uusintakokeeseen kuluvan lukuvuoden aikana. 5 Opiskelijan tiedot ja taidot ovat välttävät. Opiskelijan motivaatio ja vastuu kurssin suorittamisesta ovat puutteelliset ja/tai tulos on niukka ja epätasainen. 6 Opiskelijan osaaminen on kohtalaista ja hän on tehnyt keskeiset kurssityöt aikanaan. 7 Opiskelijan tiedot ja taidot kurssista ovat tyydyttävät. Opiskelija on ollut yritteliäs ja on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti aikanaan. 8 Opiskelijan tiedot ja taidot kurssista ovat hyvät. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja tehnyt kurssityöt aikanaan. 9 Opiskelijan tiedot ja taidot kurssista ovat kiitettävät. Opiskelija on ollut kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja on vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti aikanaan. 10 Opiskelijan tiedot ja taidot kurssin sisällöistä ovat erinomaiset. Kuvaus muuten sama kuin arvosanassa 9. 19 Aineen oppimäärän arviointi Kaikki valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kaikista opiskelluista oppiaineista saa päättötodistukseen loppuarvosanan tai arvioinnin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Koulukohtaiset kurssit voivat korottaa edellä mainittua keskiarvoa. Oppimäärän arvosanaa voi korottaa myös erillisessä tentissä ennen päättötodistuksen antamista. Tällöin opiskelija suorittaa korotustentissä kyseisen aineen koko opinto-ohjelmaansa kuuluvan oppimäärän. Oppiaineen oppimäärää arvioivalla opettajalla on mahdollisuus esittää oppiaineen oppimäärän arvosanaa korotettavaksi, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen aritmeettisen keskiarvon perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Koulukohtaiset kurssit voivat toimia lisänäyttönä opiskelijan tiedoista ja taidoista. Päättöarvioinnista päättävät lukion rehtori ja aineenopettajat yhdessä. Opiskelija voi halutessaan pyytää päättötodistukseensa numeron sijaan suoritusmerkinnän (S) liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. S-merkintää pitää pyytää kirjallisesti Wilma-viestillä koulusihteerin kautta viimeistään abivuoden 3. jaksossa. Suoritettuja kursseja ei voida jälkikäteen poistaa. Hylättyjä kurssiarvosanoja (arvosana 4) opintoohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista opiskelijalla saa olla seuraavasti: Suoritettuja lukion pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja 1-2 3-5 6-8 9 tai enemmän Hylättyjä kursseja korkeintaan (arvosana 4) 0 1 2 3 7. TALON TAVAT Työrauha Lukio-opiskelu on vaativaa, ja tulosten saavuttaminen edellyttää, että oppitunneilla on työrauha. Omia tietoteknisiä laitteita saa tunnilla käyttää opiskeluun. Tällöin niiden käytön ei tule häiritä muuta opetusta. Viihde-elektroniikan, kuten puhelimien ja soittimien käyttö ja esilläpito oppitunneilla on sen sijaan kielletty. Oppitunnit Jokaisella opiskelijalla tulee olla mukana koulutyössä ja oppitunneilla tarvittavat oppikirjat ja muut mahdolliset opiskeluvälineet. Oppikirja- ja materiaalihankinnat tulee tehdä ajoissa, jotta opiskelu kursseilla lähtee heti täysipainoisesti käyntiin. Oppitunnit kestävät 75 minuuttia noudattaen seuraavaa aikataulua: 1. klo 8.15–9.30 (alussa lyhyt päivänavaus) 20 2. klo 9.45–11.00 3. klo 11.05–13.00 (tunnin aikana ruokatunti porrastetusti) 4. klo 13.15–14.30 5. klo 14.35–15.50 Oppitunneille tullaan ajoissa. Välitunnit Lukion opiskelijat viettävät välituntinsa joko sisätiloissa tai ulkona. Välituntisin voi poistua koulun alueelta omalla vastuulla. Yhteisen viihtyvyyden parantamiseksi koulun käytävät, piha-alue ja lähialueen kadut on pidettävä siisteinä. Tuhriessaan, tärvellessään tai vahingoittaessaan koulun irtaimistoa opiskelija on korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingoista. Ylioppilaskirjoituspäivinä edellytetään hiljaisuutta. Opiskelu hyppytunneilla Opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä hyppytuntien aikana koulutehtäviä alaruokalassa aamupäivällä ennen klo 10:tä ja iltapäivällä klo 12.30 jälkeen. Ruokailu Kerttulissa on kaksi ruokailutilaa: alaruokasali ja Mauno Koivisto -sali. Lukiolaiset ruokailevat päivittäin porrastetusti. Ruoka-aikataulu vaihtuu jaksoittain, kuitenkin niin että se tapahtuu klo 11.00−13.00 välillä. Koeviikolla aineenopettaja päättää preppauksen jälkeisen ruokailuajan. Erityisruokavaliosta tulee ilmoittaa terveydenhoitajan kautta ja eettisyyteen perustuvat (esim. ei sianlihaa) ruokavaliot suoraan keittiölle. Neljännen ja viidennen jakson aikana abiturienteilla on oikeus kouluateriaan vain niinä päivinä, jolloin heillä on lukujärjestyksen mukaista opetusta. Päällysvaatteet Ulkovaatteet on jätettävä luokan ja ruokalan ulkopuolelle. Koulu ei vastaa kadonneista tavaroista, joten reppuun tai takin taskuihin ei saa jättää mitään arvokasta. Luokkien ulkopuolella on naulakot ja käytävillä lokerikot. Tupakkatuotteet, päihteet ja huumeet Tupakkatuotteiden (myös nuuskan ja sähkötupakan), alkoholin ja huumausaineiden käyttö on kielletty koulun tilaisuuksissa, koulun alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi noudatetaan muita tupakka- ja alkoholilain määräyksiä. Huumausaineiden käyttö ja hallussapito on Suomessa kiellettyä, ja siitä rangaistaan rikoslain mukaisesti. Huumausaineen käytöstä ja hallussapidosta ilmoitetaan aina viranomaisille. Kulkuneuvot Opiskelijoiden autojen ja mopoautojen pysäköinti ei ole sallittua koulualueen parkkipaikoille, jotka on tarkoitettu vain koulun henkilökunnan parkkipaikoiksi. Erityistapauksissa ja anomuksesta rehtori voi myöntää myös opiskelijalle tilapäisen parkkiluvan koulun pihalle. Muut kulkuneuvot on pysäköitävä niille osoitetuille paikoille, ei ajoväylille. Lokerot Koulun käytävillä on opiskelijoiden käyttöön tarkoitettuja lukollisia lokeroita. Opiskelija voi halutessaan hakea lokerokoodin koulusihteeriltä. Tavaroiden säilyttäminen lokeroissa tapahtuu omalla vastuulla. Löytötavarat Löytötavarat tulee toimittaa kansliaan, josta niitä voi myös tiedustella. 21 8. LUKIO-OPISKELUN KÄYTÄNTÖJÄ Poissaolot ”Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta” (Lukiolaki 25 §) Luvattomia poissaoloja ei siis sallita. Opiskelijan poissaolot on selvitettävä välittömästi Wilman kautta tai suoraan ryhmänohjaajalle. Poissaolot on selvitettävä viimeistään koeviikon viimeisenä päivänä. Huoltaja selvittää poissaolot Wilmassa huoltajatunnusten avulla. Tunnukset jaetaan kaikille ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoiden huoltajille syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa ja sen jälkeen kansliasta. Poissaoloselvitykseksi kelpaa myös terveydenhoitajan tai muun viranomaisen antama todistus. 1. Huoltajan ei tarvitse anoa lupaa etukäteen 1-3 päivän poissaololle, vaan hän voi jälkikäteen merkitä poissaolot selvitetyksi. (Wilman punaiset poissaolomerkinnät =selvittämätön poissaolo -> huoltajan selvitys) Poissaolon selitteeksi riittää lyhyt kuvaus esim. perheen matka. Sairaustapauksissa sairauden tarkempaa laatua ei tarvitse kuvata. 2. Jos opiskelija on poissa koulusta yli 3 vrk muusta kuin urheiluun liittyvästä syystä, huoltajan tulee ottaa etukäteen yhteyttä rehtoriin tai apulaisrehtoriin ja ilmoittaa poissaolon syy. Lisäksi opiskelijan tulee kysyä aineenopettajilta poissaolon aikana opiskeltavat asiat ja tehtävät. Poissaolokaavakkeet löytyvät kanslian edustalla olevista lokerikoista. 3. Kaikki urheilupoissaolojen luvat ja kuittaukset Wilmaan hoitaa pääsääntöisesti lukion valmentaja. Muissa urheilupoissaolotapauksissa (ulkopuolinen valmentaja) opiskelija ottaa yhteyttä koulun urheilukoordinaattoriin, joka pyytää varmennuksen koulun ulkopuoliselta valmentajalta ja kuittaa poissaolon Wilmaan. Luvat anotaan kirjallisena kansliasta tai kotisivulta saatavalla kaavakkeella vähintään viikkoa ennen loman alkua. Koeviikolla sairastumisesta on ilmoitettava välittömästi ryhmänohjaajalle tai aineenopettajalle. Näin opiskelijalla säilyy oikeus kokeen suorittamiseen jälkikäteen sekä yksi uusintakoekerta, mikäli varsinaisen kokeen tulos on hylätty. Samaa käytäntöä noudatetaan myös, mikäli opiskelija sairastuu uusintakoepäivänä. Kurssikokeesta ilmoittamatta poisjääminen lasketaan poissaoloksi kokeeseen varatun tuntimäärän mukaisesti, ellei huoltaja ole ilmoittanut hyväksyttyä poissaolon syytä ennen kokeen alkamista aineenopettajalle tai ryhmäohjaajalle. Jos opiskelijalla on poissaoloja, tulee hänen sopia aineenopettajan kanssa kurssin puuttuvien osien suorittamisesta tai kurssin suorittamisesta osittain itsenäisesti. Lomamatkan vuoksi poissaoleva opiskelija ei ole oikeutettu tukiopetukseen. Mikäli opiskelija osallistuu muuhun kouluun liittyvään toimintaan, kuten ICT-vierailuihin tai harjoitteluihin, urheilukilpailuihin ja ylioppilaskokeisiin, hänen vastuullaan on huolehtia itse niiden aineiden opinnoista, joiden tunneilta hän on ollut poissa. Näistä poissaoloista ei anneta korvaavia tehtäviä. Tukiopetus Opiskelija, jolla on tilapäisiä oppimisvaikeuksia jossakin oppiaineessa, voi pyytää aineen- opettajalta tukiopetusta. Tukiopetus on tarkoitettu muun muassa sairaudesta tai urheiluharjoittelusta, ei 22 lomamatkojen vuoksi, johtuvien tietojen ja taitojen puutteellisuuksien korjaamiseen. Tukiopetusta järjestetään usein pienryhmäopetuksena. Käyttäjätunnukset Kaikki Kerttulin lukion opiskelijat saavat lukioajakseen käyttäjätunnukset lukion tietoverkkojen käyttöön. Tunnuksilla pääsee käyttämään Wilma-ohjelmaa, sähköpostia, Moodle-oppimisalustaa, lukion langatonta lähiverkkoa, Sparknetiä sekä Office 365 – järjestelmää. Yhteystietojen päivittäminen Opiskelijan yhteystietojen (osoite, puhelinnumero ja sähköposti) pitäminen ajan tasalla on tärkeää. Jokaisen opiskelijan tulee itse päivittää yhteystietonsa Wilman kautta. (Wilman etusivun alin valikko vasemmalla). Tietojen päivityksen jälkeen pitää muistaa painaa tallennuspainiketta. Kotisivut Kerttulin lukion kotisivulla (www.kerttulinlukio.fi) on lukion opinto-opas, opiskelijoiden koko vuoden kalenteri ja muuta hyödyllistä opiskeluun liittyvää tietoa. Myös erityislinjojen tiedotus tapahtuu muun muassa kotisivujen kautta. Wilma Wilman sivuilta löytyy ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa. Opiskelija voi Wilmassa muokata henkilötietojaan, tarkistaa kurssivalintojaan, nähdä työjärjestyksensä, poissaolonsa, arvosanansa ja kurssivalintansa sekä ilmoittautua uusinta- ja rästikuulusteluun. Wilmaan tulevat myös ylioppilaskirjoitusten yleisohjeet sekä tulokset. Jokainen opiskelija saa henkilökohtaisen tunnuksen Wilma-ohjelmaan (https://wilma.turku.fi). Wilmaa tulee lukea päivittäin, koska se on lukion ensisijainen tiedotuskanava. Myös huoltajat saavat Wilma-tunnukset. Täysi-ikäisellä opiskelijalla on mahdollisuus antaa vanhemmilleen lupa seurata opintosuorituksia ja selvittää poissaoloja Wilman kautta. Ilmoitustaulut Koulun ilmoitustauluilla kerrotaan ajankohtaisista asioista kuten luokkatiloista, kurssimuutoksista ja koeviikoista. Ilmoitustauluja tulee seurata päivittäin. Lukion ilmoitustauluja ovat pääilmoitustaulu (lukion ala-aula), opinto-ohjaajien ilmoitustaulu (työhuoneiden edessä) sekä hallinnon, erityislinjojen ja oppilaskunnan ilmoitustaulu (alaruokalaan johtava käytävä). Lisäksi kanslian edessä on ilmoitustaulu koulusihteerin ilmoituksille. Ilmoitustaulujen käyttö ilman lupaa on kielletty. Kanslia Koulun kansliassa työskentelee koulusihteeri Hanna Kraemer. Kanslia on auki klo 8.00–15.00. Koulusihteeri ylläpitää arviointirekisteriä ja hoitaa muun muassa muualla suoritettujen kurssien kirjaamisen ja päättötodistuksen S-merkinnät, ylioppilaskirjoituksien ilmoittautumiset sekä Kelan opinto- ja matkatukiasiat. Maksut ja tuet Opetus ja ateriat ovat lukiossa maksuttomia, mutta oppikirjat, muut materiaalit ja työvälineet opiskelija hankkii itse. Osallistuminen yo-kirjoituksiin on maksullista. Opiskelijalla on myös mahdollisuus saada opinto- ja matkatukea koulumatkoihinsa. Lukion kansliasta saa todistuksen, jonka avulla voi hankkia Matkahuollon ja VR:n yhteisen opiskelijakortin Matkahuollon ja VR:n toimipisteistä. Lukio-opiskelija voi saada opintotukea peruskoulun jälkeisiin päätoimisiin opintoihin lapsilisän päätyttyä. Opiskelijan on edistyttävä opinnoissaan riittävästi, jotta opintotukea voidaan maksaa. Lisätietoa saa kansliasta ja osoitteista www.kela.fi/opintotuki ja www.lukio.fi. 23 24 9. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Opiskelijahuoltoryhmä Lukion opiskelijahuollon tehtävänä on luoda terve ja turvallinen opiskeluympäristö ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen sujuvaa etenemistä. Opiskelijahuoltotyöhön osallistuvat kaikki opiskeluyhteisössä työskentelevät, mutta erityisesti sitä koordinoi säännöllisesti kokoontuva opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoryhmän jäseninä ovat rehtori, terveydenhoitaja, opintoohjaajat ja opettajajäsen Taina Perkola. Ryhmänohjaajia kutsutaan säännöllisesti mukaan opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin sekä tarvittaessa myös opiskelijan huoltajat. Turun lukioilla on kaksi yhteistä lukiopsykologia ja erityisopettaja, jotka osallistuvat tarvittaessa lukioiden opiskelijahuoltoryhmien kokouksiin. Opiskelijahuoltoryhmän työskentelyn tavoitteena on opiskelijan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Terveydenhuolto Lukiolaisten terveydenhuollon tehtävänä on turvata nuoren terve kasvu ja kehitys yhteistyössä vanhempien, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhoitajan työ lukiossa perustuu yksilölliseen ja luottamukselliseen asiakassuhteeseen opiskelijan kanssa. Terveydenhoitaja seuraa opiskelijan hyvinvointia ja kehitystä sekä osallistuu opiskelijahuollon työryhmän kokouksiin. Terveystarkastus tehdään jokaiselle 1. vuosikurssin opiskelijalle, ja se on pohjana ennaltaehkäisevälle terveyskasvatukselliselle työlle. Terveydenhoitaja ja koululääkäri tapaavat opiskelijaa jatkossakin lukion aikana, jos tämän hyvinvointi sitä edellyttää. Koululääkäri tekee asevelvollisten terveystarkastukset turkulaisille pojille. Terveydenhoitaja huolehtii lisäksi ensiapuluontoisesta sairaanhoidosta, ensiavusta koulutapaturmissa ja tarvittavasta jatko-ohjannasta sekä ohjaa ja neuvoo terveyspalveluiden käytössä. Terveydenhoitaja on tavattavissa ma klo 8.00–16.00, ke klo 12.15–16.00, pe klo 8.00–14.15 vastaanotolla ammatti-instituutin tiloissa, Kellonsoittajankatu 9, 2. krs. Koeviikolla vastaanotto on erikseen sovittava. Koeviikolla terveydenhoitaja on tavattavissa Vasaramäen koulukiinteistössä, osoitteessa Syreenikuja 1, pääsisäänkäynti Koivukadun puolella. Terveydenhoitajan yhteystiedot: Leena Kurka puh. +358 40 861 8049 leena.kurka@turku.fi Yhteyttä voi ottaa myös Wilman kautta. 25 Turun lukioiden yhteinen psykologi Lukiopsykologin työn tavoitteena on tukea lukio-opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia. Työmuotoja ovat mm. keskustelut, puhelinneuvonta ja ohjaus sekä vastaanotto. Lukiopsykologi arvioi opiskelijan kanssa tuen tarvetta ja auttaa löytämään oikeanlaista tukea tilanteessa selviämiseen. Tarvittaessa arviointitapaamisten jälkeen on mahdollista jatkaa lyhyen aikaa tuki-keskustelukäyntejä lukiopsykologin vastaanotolla. Lukiopsykologin johdolla toteutetaan lukuvuoden aikana opiskelijoiden teemaryhmiä, esim. Stressinkäsittelytaidot- ja Mielialataidot-kurssit. Kurssien ajankohdista ja ilmoittautumisesta kursseille saa lisätietoa opinto-ohjaajalta. Kerttulin lukion koulupsykologi on Anu Puukka, johon opiskelijat ja myös vanhemmat voivat ottaa suoraan yhteyttä, soittamalla, tekstiviestillä tai sähköpostitse. Hänen puhelinaikansa on ma-to klo 12.00–13.00. Ellei lukiopsykologia tavoita soittoaikana, niin hän soittaa myöhemmin takaisin. Lukiopsykologille voi mennä myös terveydenhoitajan tai opinto-ohjaajan kautta. Lukiopsykologin yhteystiedot: Anu Puukka p. +358 40 127 3138 anu.puukka@turku.fi Vastaanotto Kerttulin lukion työhuoneessa (maanantai ja keskiviikko) Turun lukioiden yhteinen erityisopettaja Lukion erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijaa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa. Opiskelija voi saada tukea henkilökohtaisena ohjauksena tai erityisopettajan pitämillä Tehokkaan oppimisen kursseilla. Lukiseula suoritetaan kaikille ykkösvuotisille. Jos opiskelijalla ilmenee viitteitä lukivaikeudesta, opinto-ohjaaja tai aineenopettaja neuvoo ottamaan yhteyttä erityisopettajaan, jolloin hän varaa opiskelijalle ajan varsinaiseen lukitestaukseen. Erityisopettaja vastaa tarvittaessa lukilausuntojen tekemisestä ylioppilastutkintolautakuntaa varten yhteistyössä opiskelijahuoltoryhmän kanssa. Lisätietoa kurssien ajankohdista ja kursseille hakeutumisesta saa opinto-ohjaajalta. Lukion erityisopettajan yhteystiedot: Mirva Jaakkola puh. +358 44 907 4675 mirva.jaakkola@turku.fi Turun lukioiden yhteinen kuraattori Kuraattorin yhteystiedot: Outi Tauriala-Tolonen p. +358 40 357 9565 outi.tauriala-tolonen@turku.fi Vastaanotto Kerttulin lukion työhuoneessa (tiistai) Opinto-ohjaaja Opinto-ohjausta antavat rehtorit ja kaikki opettajat, mutta päävastuu ohjauksesta on opintoohjaajalla. Opinto-ohjaajat ohjaavat opiskelijoita kaikissa lukio-opiskeluun liittyvissä asioissa, esimerkiksi opintojen suunnittelussa, kurssivalinnoissa ja opinto-ohjelman muutoksissa. Opintoohjelman muuttamisesta on neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa hyvissä ajoin ennen seuraavaa jaksoa, viimeistään ennen koeviikkoa. Opinto-ohjaaja huolehtii opiskelijoiden jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvästä ohjauksesta ja eri vaihtoehdoista tiedottamisesta. Ohjaus tapahtuu sekä ryhmä- että yksilöohjauksena. Opinto-ohjauksen luokkatunnit pidetään pakollisen OP1-kurssin (Koulutus, työ ja tulevaisuus) yhteydessä niin, että ohjaustunnit jakautuvat tasaisesti koko lukioajalle (kolme vuotta). Lukuvuoden 26 alussa jakson 1 opinto-ohjauksen luokkatunneilla painotetaan lukiokäytäntöjen omaksumista uusille opiskelijoille: opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja perehtyvät talon tapoihin. Lisäksi käydään läpi perusasioita lukio-opiskeluun ja opiskelutekniikoihin liittyen ja tutustutaan lukiossa käytössä oleviin sähköisiin järjestelmiin. Kurssin aikana kaikki opiskelijat osallistuvat lukiseulaan, jonka tulosten perusteella osa opiskelijoista ohjataan lukion erityisopettajalle varsinaisiin lukitesteihin. Toisen ja kolmannen vuoden OP1-kurssin opetustunnit painottuvat lukio-opiskelun etenemisen seurannan ohessa ylioppilaskirjoitussuunnitelman sekä jatko-opintosuunnitelman tekemiseen. Oppitunnit koostuvat infotunneista sekä vierailukäynneistä korkea-asteen oppilaitoksiin opiskelijan kiinnostuksen mukaan. Henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun opiskelija pääsee milloin tahansa lukuvuoden aikana varaamalla ohjausajan opinto-ohjaajan ajanvarauslistalta. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä rehtorin, ryhmänohjaajien ja aineenopettajien sekä tarvittaessa myös huoltajien kanssa. OP1-kurssin luokkatuntien ajankohdat eri vuositasoilla: ● osa 1/3: ensimmäisen vuoden opiskelijat (1. jakso) ● osa 2/3: toisen vuoden opiskelijat (4. jakso) ● osa 3/3: kolmannen vuoden opiskelijat (hajautettuna 2. ja 3.jakso) Ryhmänohjaaja (RO) Opiskelijat on Kerttulin lukiossa jaettu ohjausryhmiin. Jokaiselle ohjausryhmälle on nimetty ryhmänohjaaja (RO). Ryhmänohjaajan tehtävänä on seurata ryhmänsä opiskelijoiden opintojen edistymistä. RO tapaa ryhmäänsä ryhmänohjaustuokioissa pääsääntöisesti kerran jaksossa ja tiedottaa ajankohtaisista asioista. RO-tuokioissa voidaan keskustella myös opiskelijoiden esille nostamia asioita. Ryhmänohjaustuokioihin osallistuminen on pakollista, vaikka tuona ajankohtana ei olisi muuta koulutyötä. RO-tuokioiden ajankohdat löytyvät kotisivulla olevasta kalenterista ja opintooppaasta kohdasta koe-, ryhmänohjaus- ja juhlapäiviä. Ryhmänohjaaja haastattelee ensimmäisen vuoden opiskelijat henkilökohtaisesti kerran lukuvuoden aikana. Hän ohjaa opiskelijan tarvittaessa edelleen opinto-ohjaajan vastaanotolle, rehtorille tai terveydenhoitajalle. Ryhmänohjaaja tapaa ryhmänsä opiskelijoiden huoltajat vanhempainilloissa sekä tarvittaessa koulun ja kodin yhteistyöpalavereissa ja huolehtii omalta osaltaan huoltajien tiedottamisesta lukuvuoden aikana Wilman välityksellä. Aineenopettaja Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa ja siihen soveltuvissa opiskelutekniikoissa sekä antaa tietoa kurssien suorittamisesta ja suoritusjärjestyksestä. Aineenopettaja valvoo oman aineensa oppimäärän suorittamista. Hän antaa myös oman alansa jatko-opiskeluun liittyvää tietoa. Rehtori Rehtori hoitaa hallintoon liittyviä asioita. Rehtorin työn tukena toimii apulaisrehtori. Rehtori toimii puheenjohtajana opiskelijahuoltoryhmässä. Rehtori huolehtii omalta osaltaan kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä esimerkiksi vanhempainilloista. Rehtori tiedottaa ylioppilastutkinnosta ja myöntää luvan jatkaa opintoja neljänneksi lukuvuodeksi. Koulua vaihdettaessa tulee ensin hankkia rehtorin lupa ja erotodistus. Rehtori myöntää kolmea päivää pidemmät lomat. Koulusihteeri Koulusihteeri opastaa opinto- ja koulumatkatukiasioissa. Hakemukset palautetaan hänelle kansliaan. Koulusihteeri vastaa ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta. Nuorisotyönohjaaja Kerttulin lukio kuuluu tuomiokirkkoseurakunnan piiriin. Nuorisotyöntekijät osallistuvat ykkösten ryhmäytymispäivään. Kerttulin joulujumalanpalvelus pidetään Tuomiokirkossa. 27 Tuomiokirkon nuorisotyönohjaajan yhteystiedot Tommi Santala puh. +358 40 341 7300 tommi.santala@evl.fi Tutoropiskelijat Tutoropiskelijat valitaan lukuvuosittain ensimmäisen vuoden opiskelijoista. He saavat koulutuksen tehtäviinsä kevään aikana, ja varsinainen toiminta tutorina ajoittuu toiselle opiskeluvuodelle. Tutoreiden tehtävänä on auttaa uusia opiskelijoita lukio-opiskeluun sopeutumisessa mm. perehdyttämällä heitä koulun käytänteisiin. He tarjoavat ikätovereilleen vertaistukea ja auttavat kykyjensä mukaan ongelmien ratkaisemisessa. Tutorit tekevät yhteistyötä ryhmänohjaajien kanssa esim. uusien opiskelijoiden vastaanottamiseen liittyvissä järjestelyissä. He osallistuvat myös koulun vanhempainiltoihin sekä markkinoivat lukiota peruskoulun päättöluokkalaisille oppilaanohjauksen tunneilla. Lukion opiskelijakunta Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki opiskelijat. Jokaisesta ohjausryhmästä valitaan ehdolle jäsen opiskelijakunnan hallitukseen. Ehdokkaat valitsevat keskuudestaan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet. Puheenjohtaja valmistelee kokoukset, sihteeri tekee pöytäkirjat ja rahastonhoitajan tehtäviin kuuluvat kirjanpito ja oppilaskunnan tilisiirtojen teko. Näihin toimiin valitaan myös varahenkilöt. Aktiivisesta osallistumisesta opiskelijakunnan hallituksen toimintaan voi saada Aktiivinen kansalainen -kurssin. Opiskelijakunnan edustaja voi osallistua opettajainkokouksiin. Opiskelijakunnan ohjaavana opettajana toimii opettaja Mirkka Maisila. 10. YLIOPPILASTUTKINTO, PRELIMINÄÄRIT JA ERILLISET KUULUSTELUT Ylioppilastutkintoon on kuuluttava vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on ainoa kaikille pakollinen koe. Muut kolme on valittava joukosta toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka tai jokin reaaliaineen koe. Näistä yhden voi siis kokonaan jättää pois tai sen voi kirjoittaa ylimääräisenä kokeena. Vain yksi reaalikoe voi olla pakollinen. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava laajan oppimäärän koe, siis A-tason kieli tai pitkä matematiikka. Ylimääräisistä kokeista saattaa olla hyötyä lisäpisteinä pyrittäessä jatko-opintoihin tai hylätyn kokeen kompensaatiossa. Harvinaisemman kielen kohdalla yo-todistus on hyvä todiste kielitaidosta. Ennen tutkintoon osallistumista kokelaalla on oltava suoritettuna kyseisen aineen pakolliset kurssit. Lyhyissä kielissä, joissa ei ole pakollisia kursseja, on oltava arvosanat vähintään kolmesta kurssista. Rehtori voi myöntää poikkeuksen em. määräyksistä. Yo-tutkinto on mahdollista hajauttaa. Tutkinto on suoritettava kuitenkin kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. Hajauttamisen idea on keventää lukutaakkaa tai mahdollistaa ylimääräisten kokeiden suorittamisen. Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa välittömästi koetta seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajoitusta. Jos yksi pakollinen koe on hylätty, on kokelaalla mahdollista päästä ylioppilaaksi kompensaation kautta. Kokelaan pitää erikseen ilmoittaa, ellei hän halua koettaan kompensoitavan. 28 Pakollisen hylätyn kokeen voi suorittaa eri tason kokeena kuin hylätty koe edellyttäen, että tutkinnossa säilyy yksi A-tason pakollisena kirjoitettu koe. Hyväksytyn kokeen saa yrittää korottaa kerran ilman aikarajoitusta. Ylioppilastutkintoa voi myöhemmin täydentää eli lisätä siihen suorituksia eri oppiaineissa ilman aikarajoituksia. Jos kokelaalla on luki- tai muu vaikeus, hänen kannattaa anoa kokeiden erityisjärjestelyjä tai lukivaikeuden huomioon ottamista yhden tutkintoaineen arvostelussa. Erityisjärjestelyitä voivat olla mm. lisäaika kirjallisissa kokeissa tai pitkätaukoiset kuullunymmärtämiskokeet. Lautakunta voi huomioida arvostelussaan myös kokelaan vieraskielisyyden. Vieraskielisyydestä, samoin kuin luki- tai muusta vaikeudesta on toimitettava asianmukaiset selvitykset ylioppilastutkintolautakunnalle ilmoittautumisen yhteydessä. Tarvittavista lausunnoista, lomakkeista ja aikarajoista kannattaa ottaa ajoissa selvää. Lisätietoja saa rehtorilta. Kaikki lomakkeet ovat tulostettavissa YTL:n sivuilta http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ Ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyvästä tiedottamisesta vastaavat rehtori ja apulaisrehtori. Tutkinnon suorittamisen suunnitteluun liittyvää ohjausta antavat opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja aineenopettajat. Abiturienteille jaetaan vuosittain tiedote, jossa kerrotaan tutkinnon suorittamiseen liittyvät ajankohtaiset asiat ja käytännöt. Rehtori pitää myös ylioppilaskirjoitusinfot keväisin ja syksyisin. Näihin infoihin on jokaisen kokelaan osallistuttava. Abi-infopäivät ovat 18.8.2015, 28.1. ja 17.5.2016. Lisätietoa ylioppilaskirjoituksista saa internetsivuilta: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ Ylioppilaskirjoitukset Syksyn 2015 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä (ruotsi, A- ja B-taso) ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, saksa, venäjä, ranska/espanja) ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa, venäjä, englanti, ranska, espanja/italia) Kirjalliset kokeet pe 11.9. äidinkieli, suomi, tekstitaidon koe ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 18.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma 21.9. äidinkieli, suomi esseekoe, suomi toisena kielenä -koe ke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 25.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kevään 2016 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma 15.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, saksa, venäjä, ranska/espanja) ti 16.2 toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä (ruotsi, A- ja B-taso, suomi, A- ja B-taso) ke 17.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa, venäjä, englanti, ranska, espanja/italia) Kirjalliset kokeet pe 12.2. äidinkieli, suomi, tekstitaidon koe ma 14.3. äidinkieli, suomi, esseekoe, suomi toisena kielenä -koe 29 ke 16.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe 18.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä ma 21.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 23.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä ke 30.3 psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Preliminäärit ja erilliset kuulustelut Ennen ylioppilaskirjoituksia osassa oppiaineita järjestetään preliminäärit. Preliminääri on usein ylioppilastutkintoon kertaavan kurssin koe. Kokeessa harjoitellaan ylioppilaskoetta varten. Kokeeseen on mahdollista osallistua, vaikka ei olisi osallistunut kertaavalle kurssille. Tällöin on ilmoittauduttava abikurssin opettajalle. Ilmoittautuminen on sitova. Keväällä, ennen kirjallisia ylioppilaskokeita, lukuvapaalla voidaan järjestää niin sanotut erilliset kuulustelut, joiden tehtävänä on auttaa valmistautumisessa ylioppilaskokeisiin, tehostaa opiskelijan itsenäistä työskentelyä ja totuttaa aikaisempaa laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Opiskelijan olisi hyvä osallistua niiden oppiaineiden kuulusteluihin, jotka hän aikoo ylioppilaskirjoituksissa 30 suorittaa. Opiskelija ilmoittautuu laaditun aikataulun mukaan kuulusteluun. Ilmoittautuminen on sitova. 11. KERTTULIN LUKION KURSSITARJONTA Kurssi Kurssityyppi Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä (A) A1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus pakollinen A2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä pakollinen A3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa pakollinen A4 Tekstit ja vaikuttaminen pakollinen A5 Teksti, tyyli ja konteksti pakollinen A6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti pakollinen A7 Puheviestinnän taitojen syventäminen syventävä A8 Tekstitaitojen syventäminen syventävä A9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri syventävä A10 Luova kirjoittaminen koulukohtainen syventävä (ei tarjolla lv.15–16) Ruotsi A-kieli (BA) BA1 Arkielämää Pohjoismaissa BA2 Ihmiset ympärillämme pakollinen pakollinen BA3 Suomi - osa Pohjolaa ja Eurooppaa pakollinen BA4 Elinympäristömme pakollinen BA5 Opiskelu ja työ pakollinen BA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä pakollinen BA7 Puhu ja ymmärrä paremmin (suullinen kielitaito) syventävä BA8 Tiede, talous ja tekniikka syventävä BA9 Lukion ruotsin kertauskurssi koulukohtainen syventävä BA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen BA12 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden kurssi koulukohtainen syventävä koulukohtainen syventävä (ei tarjolla lv 15–16) 31 BA13 Kieliharjoittelu koulukohtainen soveltava Ruotsi BI-kieli (BB) BB1 Koulu ja vapaa-aika pakollinen BB2 Arkielämää Pohjoismaissa pakollinen BB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa pakollinen BB4 Elämää yhdessä ja erikseen pakollinen BB5 Elinympäristömme pakollinen BB6 Puhu ja ymmärrä paremmin (suullinen kielitaito) syventävä BB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen syventävä BB8 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä koulukohtainen syventävä BB9 Lukion ruotsin kertauskurssi koulukohtainen syventävä BB11 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden peruskurssi koulukohtainen syventävä (ei tarjolla lv 15–16) koulukohtainen soveltava BB12 Kieliharjoittelu Englanti A-kieli (EA) EA1 Nuori ja hänen maailmansa pakollinen EA2 Viestintä ja vapaa-aika pakollinen EA3 Opiskelu ja työ pakollinen EA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma pakollinen EA5 Kulttuuri pakollinen EA6 Tiede, talous ja tekniikka pakollinen EA7 Luonto ja kestävä kehitys syventävä EA8 Puhu ja ymmärrä paremmin (suullinen kielitaito) syventävä EA9 Lukion englannin kertauskurssi koulukohtainen syventävä EA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen koulukohtainen syventävä EA11 Englannin tukikurssi koulukohtainen syventävä EA12 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden kurssi koulukohtainen syventävä (ei tarjolla lv 15–16) koulukohtainen soveltava EA13 Leirikoulu Englannissa Saksa B2-kieli (SC) SC1 Vapaa-aika ja harrastukset syventävä SC2 Meillä ja muualla syventävä SC3 Ennen ja nyt syventävä SC4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat syventävä SC5 Kulttuuri syventävä SC6 Yhteinen maapallomme syventävä Saksa B3-kieli (SD) SD1 Hyvää päivää, hauska tutustua syventävä SD2 Näin asiat hoituvat syventävä SD3 Vapaa-aika ja harrastukset syventävä 32 SD4 Meillä ja muualla syventävä SD5 Ennen ja nyt syventävä SD6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat syventävä SD7 Kulttuuri syventävä SD8 Yhteinen maapallomme syventävä SD9 Tiede ja tekniikka syventävä SD11 Berliinikurssi koulukohtainen soveltava Muut B2- ja B3 -kielet (esimerkiksi ranska, venäjä, espanja, italia) voi suorittaa toisissa Turun keskustan lukioissa.) Pitkä matematiikka (M) M1 Funktiot ja yhtälöt pakollinen M2 Polynomifunktiot pakollinen M3 Geometria pakollinen M4 Analyyttinen geometria pakollinen M5 Vektorit pakollinen M6 Todennäköisyys ja tilastot pakollinen M7 Derivaatta pakollinen M8 Juuri- ja logaritmifunktiot pakollinen M9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot pakollinen M10 Integraalilaskenta pakollinen M11 Lukuteoria ja logiikka syventävä M12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä syventävä M13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi syventävä M14 Kertauskurssi M16 Tehokertaus harjoittelun avulla M19 Talousmatematiikka M20 Talousmatematiikkaa jatko-opintoihin koulukohtainen syventävä koulukohtainen syventävä koulukohtainen syventävä koulukohtainen soveltava Lyhyt matematiikka (N) N1 Lausekkeet ja yhtälöt pakollinen N2 Geometria pakollinen N3 Matemaattisia malleja I pakollinen N4 Matemaattinen analyysi pakollinen N5 Tilastot ja todennäköisyys pakollinen N6 Matemaattisia malleja II pakollinen N7 Talousmatematiikka syventävä N8 Matemaattisia malleja III syventävä N9 Kertauskurssi koulukohtainen syventävä N10 Lisää älliä koulukohtainen syventävä Biologia (BI) BI1 Eliömaailma pakollinen 33 BI2 Solu ja perinnöllisyys pakollinen BI3 Ympäristöekologia syventävä BI4 Ihmisen biologia syventävä BI5 Bioteknologia syventävä BI6 Biologian kertauskurssi koulukohtainen syventävä BI7 Bioteknologia II koulukohtainen syventävä (ei tarjolla lv 15–16) koulukohtainen syventävä (ei tarjolla lv 15–16) koulukohtainen syventävä koulukohtainen syventävä BI8 Biologian laboroinnit BI9 Lääketieteelliseen 1 BI10 Lääketieteelliseen 2 Maantiede (GE) GE1 Sininen planeetta pakollinen GE2 Yhteinen planeetta pakollinen GE3 Riskien maailma syventävä GE4 Aluetutkimus syventävä GE5 Maantieteen kertauskurssi koulukohtainen syventävä GE6 Kartografia ja paikkatietokurssi GE7 Talous- ja kehitysmaantiede koulukohtainen syventävä koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 15– 16) koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 15–16) GE8 Maailman kulttuurit Fysiikka (FY) FY1 Fysiikka luonnontieteenä pakollinen FY2 Lämpö syventävä FY3 Aallot syventävä FY4 Liikkeen lait syventävä FY5 Pyöriminen ja gravitaatio syventävä FY6 Sähkö syventävä FY7 Sähkömagnetismi syventävä FY8 Aine ja säteily syventävä FY9 Fysiikan kokoava kurssi koulukohtainen syventävä FY10 Tutki ja kokeile koulukohtainen soveltava (ei toteudu lv 15–16) koulukohtainen soveltava FY11 Valmennus jatko-opintoihin Kemia (KE) KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia pakollinen KE2 Kemian mikromaailma syventävä KE3 Reaktiot ja energia syventävä KE4 Metallit ja materiaalit syventävä KE5 Reaktiot ja tasapaino syventävä KE6 Kemian kertaus KE7 Tutki ja kokeile kemiaa koulukohtainen syventävä koulukohtainen soveltava (ei toteudu lv 15–16) 34 KE8 Kemian valmennus jatko-opintoihin koulukohtainen soveltava Uskonto (UE) UE1 Uskonnon luonne ja merkitys pakollinen UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta pakollinen UE3 Ihmisen elämä ja etiikka pakollinen UE4 Uskontojen maailmat syventävä UE5 Mihin suomalainen uskoo syventävä UE6 Uskonnon kertauskurssi koulukohtainen syventävä Filosofia (FF) FF1 Johdatus filosofiseen ajatteluun pakollinen FF2 Filosofinen etiikka syventävä FF3 Tiedon ja todellisuuden filosofia syventävä FF4 Yhteiskuntafilosofia syventävä FF5 Filosofian kertauskurssi koulukohtainen syventävä Historia (HI) HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri pakollinen HI2 Eurooppalainen ihminen pakollinen HI3 Kansainväliset suhteet pakollinen HI4 Suomen historian käännekohtia pakollinen HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan syventävä HI6 Kulttuurien kohtaaminen syventävä HI7 Historian preppauskurssi abeille koulukohtainen syventävä HI8 Maailmantilanne nyt koulukohtainen syventävä HI9 Antiikin kurssi koulukohtainen syventävä (ei tarjolla lv 15–16) HI10 Tutkielmakurssi koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 15–16) Yhteiskuntaoppi (YH) YH1 Yhteiskuntatieto pakollinen YH2 Taloustieto pakollinen YH3 Kansalaisen lakitieto syventävä YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni syventävä YH5 Yhteiskuntaopin preppauskurssi abeille YH6 Taloustiedon syventävä kurssi YH7 Yhteiskuntatiedon syventävä kurssi koulukohtainen syventävä koulukohtainen syventävä koulukohtainen syventävä YH8 Valmennus oikeustieteen pääsykokeeseen 1 koulukohtainen soveltava YH9 Valmennus oikeustieteen pääsykokeeseen 2 koulukohtainen soveltava YH10 Valmennus kauppatieteiden pääsykokeeseen 1 koulukohtainen soveltava YH11 Valmennus kauppatieteiden pääsykokeeseen 2 koulukohtainen soveltava Psykologia (PS) 35 PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus pakollinen PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys syventävä PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet syventävä PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta syventävä PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys syventävä PS6 Psykologian kertauskurssi koulukohtainen syventävä PS7 Sosiaalipsykologia PS 9 Ihmissuhde- ja itsetuntemuskurssi koulukohtainen syventävä koulukohtainen soveltavat PS10 Valmennus psykologian pääsykokeeseen 1 koulukohtainen soveltavat PS11 Valmennus psykologian pääsykokeeseen 2 koulukohtainen soveltavat Musiikki (MU) MU1 Musiikki ja minä pakollinen MU2 Moniääninen Suomi MU3 Ovet auki musiikille MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa MU5 Musiikkiprojekti pakollinen syventävä syventävä syventävä MU6 Musiikkiprojekti koulukohtainen syventävä Kuvataide (KU) KU1 Minä, kuva ja kulttuuri pakollinen KU2 Ympäristö, paikka ja tila pakollinen KU3 Median ja kuvien viestit syventävä (ei tarjolla lv 15–16) KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin syventävä KU5 Nykytaiteen työpaja syventävä KU9 Kuvataiteen päättötyökurssi koulukohtainen soveltava Liikunta (LT/LP) LT/LP 1 Taitoa ja kuntoa pakollinen LT/LP 2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen pakollinen LT/LP 3 Virkisty liikunnasta syventävä LT/LP 4 Yhdessä liikkuen syventävä LT/LP 5 Kuntoliikunta syventävä LT/LP 6 Liikuntadiplomi koulukohtainen soveltava Terveystieto (TE) TE1 Terveyden perusteet pakollinen TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä syventävä TE3 Terveys ja tutkimus syventävä TE4 Terveystiedon kertauskurssi koulukohtainen syventävä TE5 Ensiapukurssi koulukohtainen soveltava 36 (ei tarjolla lv 15–16) Opinto-ohjaus (OP) OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus pakollinen OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta syventävä, tarjolla etärenkaassa OP 3 Opiskelijatutor-kurssi OP 4 Aktiivinen kansalainen OP 5 Taitava oppija - toimintaa ja dialogia koulukohtainen soveltava koulukohtainen soveltava koulukohtainen soveltava Digitaalinen viestintä (CT) CT1 Digitaalinen viestintä 1 koulukohtainen soveltava CT2 Digitaalinen viestintä 2 CT3 Kuvaviestintä koulukohtainen soveltava koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 15–16) koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 15–16) koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 15–16) koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 15–16) koulukohtainen soveltava CT4 Valokuvakurssi CT5 Elokuvakurssi CT6 Koulun lehden toimittaminen CT7 Mediadiplomi CT8 Videoeditointi CT9 Animaatio koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 15–16) koulukohtainen soveltava Informaatioteknologia (IT) IT1 Digitaalinen kansalainen koulukohtainen soveltava IT2 Työelämän toimisto-ohjelmat koulukohtainen soveltava IT3 Ohjelmoinnin peruskurssi koulukohtainen soveltava IT4 Internet koulukohtainen soveltava IT5 Tietorakenteet koulukohtainen soveltava IT6 Tiedonhallinta IT7 Ohjelmoinnin jatkokurssi koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 14–15) koulukohtainen soveltava IT8 Tietotekniikka nyt ja tulevaisuudessa koulukohtainen soveltava IT9 WWW-ohjelmointi IT10 Digitaalisuunnittelun perusteet koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 14–15) koulukohtainen soveltava IT11 Linux koulukohtainen soveltava IT12 Projektikurssi koulukohtainen soveltava IT13 Cisco CCNA I/IV 1/2 koulukohtainen soveltava IT14 Cisco CCNA I/IV 2/2 koulukohtainen soveltava IT15 Cisco CCNA II/IV koulukohtainen soveltava IT16 Cisco CCNA III/IV koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 14–15) koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 14–15) koulukohtainen soveltava IT17 Cisco CCNA IV/IV IT18 Kymmensormijärjestelmä 37 IT19 Kuvankäsittely tietokoneen avulla koulukohtainen soveltava IT20 Tietokonepelien maailma koulukohtainen soveltava IT21 Multimedia koulukohtainen soveltava (ei tarjolla lv 14–15) Valmennusoppi (VO) VO1 Valmennusoppi koulukohtainen syventävä Urheiluvalmennus (LIV) LIV Urheiluvalmennus koulukohtainen syventävä Liikennekasvatus (LO) koulukohtainen soveltava Lukiodiplomit http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/lukiokoulutus/oppimisen_arviointi/lukiodiplomit Kuvataidediplomi Kuvataiteen valtakunnallisen lukiodiplomin voi suorittaa kuvataiteen päättötyökurssin yhteydessä (KU9). Kuvataidediplomin voi laskea osaksi ICT-portfoliota. Liikuntadiplomi Lukiossamme voi suorittaa valtakunnallisen liikuntadiplomin. Liikuntadiplomin suoritusvaatimukset ja suoritustavat sovitaan erikseen liikunnanopettajien kanssa. Mediadiplomi Suoritettuaan Digitaalinen viestintä 1 -kurssin sekä vähintään kolme muuta mediakurssia opiskelija voi osallistua Mediadiplomi-kurssille. Tavoitteena on edistää viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa. Diplomikurssin aikana viimeistellään päättötyö, kirjoitetaan mediaelämäkerta ja kootaan oppimispäiväkirja näytteineen. Mediadiplomin voi laskea osaksi ICTportfoliota. Puheviestinnän päättökoe Lukiossamme voi osallistua valtakunnalliseen puheviestinnän päättökokeeseen (Puhvi-koe). 12. OPPIKIRJAT Perinteisten paperikirjojen rinnalle on kustantajilta alkanut tulla myös sähköisiä oppikirjoja. Opiskelija voi opinnoissaan käyttää kumpaakin oppikirjatyyppiä. Ennen sähköisen oppikirjan hankkimista kannattaa kuitenkin selvittää, että se toimii opiskelijan omalla päätelaitteella. Äidinkieli A1 Haapala ym. Särmä ja Särmä 1 tehtäviä OTAVA tai sähköinen versio A2 Särmä ja Särmä 2 tehtäviä tai sähköinen versio A3 Särmä ja Särmä 3 tehtäviä tai sähköinen versio A4 Kieli ja tekstit 2 A5 Kieli ja tekstit 3 38 A6 Kieli ja tekstit 3 A8 Särmä 8 tehtäviä A9 Särmä 9 tehtäviä Uskonto UE 1 Airaksinen ym. Portti 1 OTAVA UE 2 Portti 2 UE 3 Portti 3 UE 4 Portti 4 UE 5 Portti 5 Psykologia PS 1 Laine & Vilkko-Riihelä, Mielen maailma 1. Psykologian perustiedot, SANOMA PRO OY PS 2 Mielen maailma 2. Kehityspsykologia PS 3 Mielen maailma 3. Ihminen ja tieto PS 4 Mielen maailma 4. Tunteet, motiivi ja taitava ajattelu PS 5 Mielen maailma 5. Persoonallisuus ja mielenterveys PS 6 Mahdollinen kertauskirja ilmoitetaan kurssin alussa PS 7 Ahokas ym. Sosiaalipsykologia, SANOMA PRO OY Filosofia FF 1 Hakala ym. Filo 1 – johdatus filosofiseen ajatteluun SANOMAPRO FF 2 Filo 2 – Filosofinen etiikka FF 3 Filo 3 – Tiedon ja todellisuuden filosofia FF 4 Eerolainen ym. Filo 4 – Yhteiskuntafilosofia Biologia BI 1 Kokkonen ym. Lukion biologia1, Eliömaailma OTAVA BI 2 Lukion biologia 2, solu ja perinnöllisyys BI 3 Lukion biologia 3, Ympäristöekologia BI 4 Lukion biologia 4, Ihmisen biologia BI 5 Lukion biologia 5, Biotekniikka BI 6 Abi biologia OTAVA BI 7 Lukion biologia 5, Biotekniikka BI 9 ei oppikirjaa BI10 ei oppikirjaa Maantiede GE 1 Anttila ym. GEOS 1, Sininen planeetta SANOMAPRO tai GEOS 1 digikirja GE 2 GEOS 2, Yhteinen maailma GE 3 GEOS 3, Riskien maailma GE 4 GEOS 4, Aluetutkimus GE 5 GEOS 5, kertauskirja GE 6 Ei oppikirjaa GE 7 Ei oppikirjaa Historia HI 1 Forum: Ihminen ympäristö ja kulttuuri OTAVA HI 2 Forum: Eurooppalainen ihminen OTAVA HI 3 Forum: Kansainväliset suhteet OTAVA HI 4 Forum: Suomen historian käännekohtia OTAVA HI 5 Linkki: Suomen varhaisvaiheet SANOMA PRO HI 6 Forum: Kulttuurien kohtaaminen OTAVA Muiden kurssien kirjat ja materiaalit ilmoitetaan kurssin alussa. 39 Yhteiskuntaoppi YH 1 Forum 1 Uusi Yhteiskuntatieto OTAVA YH 2 Forum 2 Uusi Taloustieto OTAVA YH 3 Pirinen - Honkanen: Jokaisen oikeustieto SANOMAPRO YH 4 FORUM 4, Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Otava Muiden kurssien kirjat ja materiaalit ilmoitetaan kurssin alussa. Matematiikka (lyhyt) N 1 Hemmo ym. Sigma 1 SANOMAPRO N 2 Sigma 2 N 3 Sigma 3 N 4 Sigma 4 N 5 Sigma 5 N 6 Sigma 6 N 7 Sigma 7 N 8 Sigma 8 N 9 (Hassinen, Taskinen) YO lyhyt matematiikka, SANOMAPRO N10 (Hassinen, Taskinen) YO lyhyt matematiikka, SANOMAPRO Matematiikka (pitkä) M 1 Alatupa ym. Pitkä Sigma 1 SANOMAPRO M 2 Pitkä Sigma 2 M 3 Pitkä Sigma 3 M 4 Pitkä Sigma 4 M 5 Pitkä Sigma 5 M 6 Pitkä Sigma 6 M 7 Pitkä Sigma 7 M 8 Pitkä Sigma 8 M 9 Pitkä Sigma 9 M 10 Pitkä Sigma 10 M 11 Vapaa matikka 11. Kirjan saa ladattua ilmaiseksi netistä osoitteesta http://avoimetoppimateriaalit.fi/vapaa-matikka/ M 12 Pyramidi 12 M 13 Pyramidi 13 M 14 (Härkönen, Kontkanen) YO Pitkä matematiikka M 16 ei kirjaa M 19 Sigma 7 Fysiikka FY 1 Lehto ym. Fysiikka 1 Fysiikka luonnontieteenä SANOMAPRO FY 2 Fysiikka 2 Lämpö FY 3 Fysiikka 3 Aallot FY 4 Fysiikka 4 Liikkeen lait FY 5 Fysiikka 5 Pyöriminen ja gravitaatio FY 6 Fysiikka 6 Sähkö FY 7 Fysiikka 7 Sähkömagnetismi FY 8 Fysiikka 8 Aine ja säteily FY 9 Yo Fysiikka Kemia KE 1 Kaila ym. Reaktio 1 SANOMAPRO KE 2 Reaktio 2 KE 3 Reaktio 3 KE 4 Reaktio 4 40 KE 5 Reaktio 5 KE 6 Abi kemia OTAVA Englanti Huom. Kurssien 1-8 kirjat mahdollista hankkia myös sähköisinä. Tutustu niihin sivulla www.otava.fi/digikirjat EA 1 Karapalo ym. Open Road 1 OTAVA EA 2 Open Road 2 EA 3 Open Road 3 EA 4 Open Road 4 EA 5 Open Road 5 EA 6 Open Road 6 EA 7 Open Road 7 EA 8 Open Road 8 EA 9 Perfect SANOMAPRO EA 10 ei kirjaa EA 11 ei kirjaa Ruotsi (A) BA 1 Inne kurs 1, FINNLECTURA BA 2 Inne kurs 2 BA 3 Inne kurs 3 BA 4 Inne kurs 4 BA 5 Inne kurs 5 BA 6 Inne kurs 6 BA 7 ILMOITETAAN MYÖHEMMIN BA 8 Inne 8 BA 9 ei kirjaa BA 10 Galleri 7 Ruotsi (B) BB 1 Blom ym. Galleri 1 OTAVA BB 2 Galleri 2 BB 3 Galleri 3 BB 4 Galleri 4 BB 5 Galleri 5 BB 6 ILMOITETAAN MYÖHEMMIN BB 7 Galleri 7 BB 8 ILMOITETAAN MYÖHEMMIN BB 9 ei kirjaa kaikki kurssit Galleri grammatik Saksa (B2) SC 1 Dahlman ym. Gute Idee! 1 SANOMAPRO SC 2 Gute Idee! 2 SC 3 Gute Idee! 3 SC 4 Gute Idee! 4 SC 5 Gute Idee! 5 SC 6 Gute Idee! 6 SC 7 Abi saksa OTAVA Saksa (B3) SD 1 Seppänen ym. Super Gut 1 SANOMAPRO SD 2 Super Gut 2 41 SD 3 Dahlman ym. Gute Idee! 1 SANOMAPRO SD 4 Gute Idee! 2 SD 5 Gute Idee! 3 SD 6 Gute Idee! 4 SD 7 Gute Idee! 5 SD 8 Gute Idee! 6 SD 9 Abi saksa OTAVA Kuvataide KU 1 Töyssy ym: Kuvataide-Visuaalisen kulttuurin käsikirja SANOMAPRO KU 2 Kuvataide-Visuaalisen kulttuurin käsikirja SANOMAPRO Musiikki MU1 Juutilainen – Kukkula Lukion musa 1, Intro SANOMAPRO MU2 Lukion musa 2, Suomi MU 3 ei kirjaa Terveystieto TE 1 Lehtinen- Paakkari Lukion syke 1 – Terveyden perusteet EDITA PUBLISHING OY TE 2 Lukion syke 2 – Nuoret, terveys ja arkielämä TE 3 Lukion syke 3 – Terveys ja tutkimus TE 4 Kannas ym. Virtaa kertauskirja ATENA 2013 tai uudempi 42 13. OPISKELU ICT-LUKIOSSA Kerttulin ICT-lukio on opetusministeriön hyväksymä valtakunnallinen erityislukio. Se on jatkoa syksyllä 2000 alkaneelle tulevaisuuden informaatioteknologia- ja mediaosaajien erikoislinjalle, ja se toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Yritysmaailman kumppaneitamme ovat mm. Anders Inno, Fujitsu Services, Mariachi, Sanako, Teleste, Turun Sanomat ja Wallac – PerkinElmer Life and Analytic Sciences. Yhteistyö kattaa ICTalan mobiilitekniikan tietämyksestä ja ohjaustekniikoista mediatietouteen. ICT-lukiossa tarjotaan n. 40 erityiskurssia informaatioteknologian ja digitaalisen viestinnän aloilta. Kurssien joukossa on myös näitä aloja tukevia luonnontieteellisiä ja humanistisia kursseja. Osa valinnaisista kursseista tarjotaan vuorovuosina ja osa silloin kun kiinnostuneita on niin paljon, että ryhmä muodostuu. Erityislukion opiskelijat noudattavat omaa opetussuunnitelmaansa. Erityislukiosta valmistuvat suorittavat vähintään 12 erityiskurssia ja saavat tällöin vähentää muiden aineiden pakollisten kurssien määrästä enintään kahdeksan (8) kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen oppiaineen pakollisista kursseista. Vähennystä ei voi tehdä kirjoitettavissa oppiaineissa. ICT-alan kurssit ovat myös muiden kuin erityislukiolaisten valittavissa. Mikäli ryhmiin on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa, ICT-lukiolaiset ovat etusijalla. Osa ICT-lukion opiskelijoista suorittaa ICT-alan jatko-opinnoiksi kelpaavia opintoja Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella, Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen yksikössä sekä Turun ammattikorkeakoulussa. Korkeakouluissa suoritetut kurssit hyväksytään mukaan erityislukiolaisten kurssikertymään hänen valmistuessaan ICT-lukiosta. Korkeakoulussa suoritetut kurssit eivät kuitenkaan korvaa ICT-lukion OPS:n erityiskursseja, vaan ne lasketaan koulukohtaisiksi soveltaviksi kursseiksi suoritusmerkinnällä. Kerttulin lukio tekee tiivistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa. ICT-lukion yhteistyöyritykset mahdollistavat erityislukion opiskelijoille monipuolisen tutustumisen ICT-alan ajankohtaisiin kysymyksiin, käytänteisiin sekä työtehtäviin. Yhteistyön muotoja ovat muun muassa asiantuntijaluennot, yritysvierailut, erilaiset projektit, tuotetestaukset sekä vapaamuotoisemmat tapahtumat. ICT-lukiosta valmistuva opiskelija saa erillisen ICT-lukion päättötodistuksen. Cisco Certified Network Associate (CCNA Routing and Switching) koulutus Cisco Systems käynnisti syksyllä 1997 laajan Internet-verkon kautta tapahtuvan koulutusohjelman, Cisco Networking Academy Programin, auttaakseen opiskelijoita saavuttamaan ne työelämän taidot, joita nykyajan internettaloudessa tarvitaan. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille perustiedot ja taidot tietoverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Kupittaan lukio (nykyisin Kerttulin lukio) on ollut paikallinen oppilaitos vuodesta 2001 alkaen. Cisco Networking Academy Program -koulutusohjelma mahdollistaa CCNA-tutkinnon suorittamisen. Koulutus itsessään ei oikeuta sertifikaattiin (CCENT tai CCNA). Sertifikaatin saavuttamiseksi on läpäistävä valvottu, maksullinen testi testejä vastaanottavissa yrityksissä. CCNA Routing and Switching –kurssin materiaali (vuorovaikutteinen reaaliaikainen verkkomateriaali, oppikirjat, laboratorioharjoitukset sekä Cisco Packet Tracer simulaatioharjoitukset) jakaantuu neljään erilliseen osaan (semesteriin). Kunkin semesterin aikana suoritetaan teoriaopintoja testeineen sekä käytännön laboratorioharjoituksia joko pitkälle kehitettyjä simulaattoreita hyödyntäen tai oikean verkkoraudan parissa laboratoriotiloissa. Semesterin päättää koneilla tehtävä finaalikoe ja mahdollisesti laboratoriossa tehtävä käytännön taitoja mittaava loppukoe. 1. Introduction to Networks 43 2. Routing and Switching Essentials 3. Scaling Networks 4. Connecting Networks Kurssin teoriaopetus tapahtuu käytännössä valmiin englanninkielisen verkkomateriaalin avulla. Opetuskielenä on kuitenkin suomi. Kurssiin kuuluu myös paljon käytännön laboratoriotöitä, jotka suoritetaan Kerttulin lukion tai ammattikorkeakoulun tietoliikennetekniikan laboratorioissa ICTtalolla. CCNA-tutkinto on kansainvälisesti arvostettu tietotekniikan tutkinto, joka hyväksytään opinnoiksi useissa tietotekniikan korkea-asteen kouluissa. Opiskelija saa jokaisesta suoritetusta semesteristä erillisen todistuksen. Todistuksen avulla opiskelija voi pyytää CCNA-kurssien hyväksi lukemista jatko-opinnoissaan. Jos CCNA-tutkinto jää kesken, voi sen jatkaa valmiiksi esim. jossain suomalaisessa koulutusta antavassa oppilaitoksessa. Kansainvälisen CCNA Routing and Switching kurssin verkkoalusta, kurssien oppimateriaalit sekä laajuudet uudistuvat täysin lukuvuoden 2013–2014 aikana. Lukuvuonna 2015–2016 Kerttulin lukiossa tarjotaan Semester I:n kurssit IT13 ja IT14. CCNA-tutkinnon suorittaminen Kerttulin lukiossa LV 2015-2016 1. LUKUVUOSI 2. LUKUVUOSI 3. LUKUVUOSI IT1 + IT4 + IT13 + IT14 IT15 + IT16 (+IT17) IT17 mahdollinen CCENTsertifikaatti mahdollinen CCNA-sertifikaatti LUKUVUONNA 2015–2016 YHTEISTYÖSSÄ KORKEAKOULUJEN KANSSA JÄRJESTETTÄVÄ OPETUS Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun yliopiston edustajat valitsevat vuosittain sopivaksi katsomansa määrän halukkaita Kerttulin lukion opiskelijoita suorittamaan informaatioteknologian opintoja yliopistolle. Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä. Erityisesti painotetaan pitkän matematiikan sekä informaatioteknologian kurssien IT3, IT5 ja IT7 arvosanoja. Opinnot hyväksytään soveltaviksi kursseiksi Kerttulin lukiossa ja opintosuorituksiksi Turun yliopistossa sekä useissa muissa Suomen korkeakouluissa. Jos opiskelija suorittaa informaatioteknologian perusopintoja yliopistossa lukioaikanaan hyvin arvosanoin vähintään Turun yliopiston kunakin vuonna erikseen ilmoittaman määrän, on hänellä mahdollisuus päästä, suoritettuaan yo-tutkinnon yliopiston erikseen määrittelemällä tasolla, opiskelemaan avoimen väylän kautta Turun yliopistoon informaatioteknologiaa ilman pääsykoetta. Kursseina tarjotaan lukuvuonna 2015–2016 muun muassa Johdatus informaatioteknologiaan, 3 op. (opintopistettä) Algoritmien ja ohjelmoinnin peruskurssi, 5 op. Olio-ohjelmoinnin perusteet, 5 op. 44 Yliopisto-opintojen mukaiset valinnat Kerttulissa 1. LUKUVUOSI 2. LUKUVUOSI 3. LUKUVUOSI IT1 + IT3 + IT7 IT5 (jakso 1) (+ IT9) (IT9) mahdolliset opinnot yliopistolla mahdolliset opinnot yliopistolla Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun kauppakorkeakoulun edustajat valitsevat vuosittain sopivaksi katsomansa määrän halukkaita Kerttulin lukion opiskelijoita suorittamaan tietojärjestelmätieteen opintoja Turun kauppakorkeakouluun. Opintojaksojen maksimi on 20 opintopistettä / opiskelija tai vuosittaisen sopimuksen mukaan. Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä. Erityisesti painotetaan informaatioteknologian ja englannin arvosanoja. Opinnot hyväksytään soveltaviksi kursseiksi Kerttulin lukiossa ja opintosuorituksiksi Turun kauppakorkeakoulussa sekä useissa muissa Suomen korkeakouluissa. Opiskelija ei saa lisäetua kurssien suorittamisesta pyrkiessään opiskelemaan kauppakorkeakouluun. Tietojärjestelmätieteen aine tarjoaa Kerttulin lukion ICT-lukiolaisille suoritettavaksi seuraavat kurssit: Tietohallinnon perusteet, 2 op. (2. vuoden kevät) Tietotekniikka liiketoiminnan kehittämisessä, 4 op. (3. vuoden syksy) Paikkatietojärjestelmien peruskurssi, 6 op. (3. vuoden syksy) Verkkoliiketoiminta (2./3. vuoden kevät) Verkkoliiketoiminta (2./3. vuoden kevät) Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun ammattikorkeakoulun edustajat valitsevat sopivaksi katsomansa määrän vuosittain halukkaita opiskelijoita suorittamaan tietotekniikan opintoja Turun ammattikorkeakouluun. Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä. Kursseista sovitaan vuosittain. Lukuvuoden 2015–2016 kurssit liittyvät mm. peliteknologioihin. ICT-LUKION KURSSIT ICT-lukon erityiskursseista opiskelijan on valittava yhteensä vähintään 12. Kurssisisällöt on kuvattu kurssiselosteessa oppiaineittain. Osa kursseista tarjotaan noin joka toinen vuosi. Pakolliset kurssit: 1. IT1 Digitaalinen kansalainen 2. IT4 Internet 3. IT18 Kymmensormijärjestelmä 4. CT1 Digitaalinen viestintä 1 5. A7 Puheviestinnän taitojen syventäminen 6. EA8 Puhu ja ymmärrä paremmin 7. IT2 Työelämän toimisto-ohjelmat tai IT3 Ohjelmoinnin peruskurssi 8. IT22 ICT-portfolio 45 Valinnaiset kurssit (valittava vähintään neljä) 1. IT2 Työelämän toimisto-ohjelmat 2. IT3 Ohjelmoinnin peruskurssi 3. IT5 Tietorakenteet 4. IT6 Tiedonhallinta 5. IT7 Ohjelmoinnin jatkokurssi 6. IT8 Tietotekniikka nyt ja tulevaisuudessa 7. IT9 WWW-ohjelmointi 8. IT10 Digitaalisuunnittelun perusteet 9. IT11 Linux 10. IT12 Projektikurssi 11. IT13 CISCO CCNA, semester I, osa 1 12. IT14 CISCO CCNA, semester I, osa 2 13. IT15 CISCO CCNA, semester II 14. IT16 CISCO CCNA, semester III 15. IT17 CISCO CCNA, semester IV 16. IT19 Kuvankäsittely tietokoneen avulla 17. IT20 Tietokonepelien maailma 18. IT21 Multimedia 19. CT2 Digitaalinen viestintä 2 20. CT3 Kuvaviestintä 21. CT4 Valokuvakurssi 22. CT5 Elokuvakurssi 23. CT6 Koulun lehden toimittaminen 24. CT7 Mediadiplomi (ei saa erikseen kurssia, jos suorittaa diplomikurssin osana ICTportfoliokurssia) 25. A10 Luova kirjoittaminen 26. A11 Asiakirjoittamisen kurssi 27. BA7, BB6 Puhu ja ymmärrä paremmin (suullinen kielitaito) 28. BA8 Tiede, talous ja tekniikka 29. EA6, SA6, FA6, VA6 Tiede, talous ja tekniikka 30. SC7,SD9,FC7,FD9, PC7, PD9, VC7 Tiede ja tekniikka 31. M17 Matematiikka tietotekniikan avuksi 32. M18, N11 Tilastomatematiikka jatko-opintoihin 33. M20, N12 Talousmatematiikkaa jatko-opintoihin 34. BI5 Bioteknologia 35. BI7 Bioteknologia II 36. GE6 Kartografia ja paikkatietokurssi 37. FY12 Sähkö ja elektroniikka 38. KU3 Media ja kuvien viestit 39. KU9 Kuvataiteen päättötyökurssi (ei saa erikseen kurssia, jos suorittaa diplomikurssin osana ICT-portfoliokurssia) 40. PS7 Sosiaalipsykologia Lukuvuoden aikana voi tulla tarjolle lisää valinnaisia ICT-kursseja koulussa käynnistettävien projektien ja hankkeiden mukana. 46 14. OPISKELU URHEILULUKIOSSA Urheilulukiotoiminta Suomessa käynnistyi 1980-luvulla, ja vuodesta 2004 alkaen 19 urheilulukiota on saanut Suomen Olympiakomitean myöntämän valtakunnallisen urheiluoppilaitoksen statuksen. Vuonna 1994 opetusministeriö myönsi Aurajoen lukiolle (nykyisin Kerttulin lukio) tämän erityistehtävän. Useimmilla urheilulukiopaikkakunnilla urheiluoppilaitokset nivoutuvat tiiviisti paikallisen urheiluakatemian toimintaan, näin myös Turussa. Lukiolain mukaan lukion tehtävä on tarjota opiskelijalle riittävä yleissivistys ja ylioppilastutkinnon kautta väylä yliopisto- ja korkeakouluopintoihin. Lisäksi urheilulukion tehtävä on mahdollistaa lajissaan huipulle pyrkivälle lahjakkaalle nuorelle täysipainoisen harjoittelun ja lukio-opiskelun yhdistäminen. Urheilulukiolaisen pakollisten kurssien minimimäärä on 39 - 43 (tavallinen lukio 47 - 51). Oppiaineista, joissa urheilulukion opiskelija ei osallistu ylioppilaskirjoituksiin, voi siis jättää valitsematta pakollisia kursseja enintään kahdeksan (8) kurssia. Kuitenkin jokaisen oppiaineen pakollisista kursseista vähintään puolet on suoritettava. Pakollisten kurssien lisäksi opiskelijalla on oltava opinto-ohjelmassaan vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia sekä riittävä määrä joko valtakunnallisia tai koulukohtaisia kursseja (yht. vähintään 75 kurssia). Urheilulukiolaisen oppimäärään kuuluu vähintään 75 kurssia. Kerttulin urheilulukion opiskelija voi sisällyttää lukion opinto-ohjelmaansa 12–20 koulukohtaista kurssia urheiluvalmennusta sekä valmennusopin kurssin. Valmennusopin kurssin suorittavat kaikki urheilulukiolaiset ensimmäisen lukuvuoden aikana. Saadakseen päättötodistuksen urheilulukiosta opiskelijalla on lukion päättövaiheessa oltava vähintään 12 koulukohtaista valmennuskurssia, joista yksi on valmennusopin kurssi Yksi valmennuskurssi vastaa 18 lukio-opetuksen alaista harjoituskertaa. Lajivalmentajat pitävät kurssipäiväkirjaa harjoituskerroista, jotka kirjataan kursseina opiskelijan opintorekisteriin. Jos opiskelija osallistuu lukion valmennukseen neljänä valmennusaamuna viikossa, hän suorittaa yhdessä jaksossa noin 1,3 urheiluvalmennuksen koulukohtaista kurssia. Urheilija ehtii suorittaa keskimäärin 13–14 urheiluvalmennuskurssia kolmessa vuodessa. Tämä kannattaa huomioida lukion kokonaiskurssimäärää suunniteltaessa. Harjoittelun erityisjärjestelyt kuten mahdolliset omatoimiset harjoitukset, maajoukkueleirit, kilpailumatkat sovitaan aina oman lajivalmentajan kanssa etukäteen. Urheilija voi tarvittaessa sopia valmentajansa kanssa myös rauhallisemmasta valmennustahdista. Tällöin valmennuksen kurssikertymä on luonnollisesti pienempi. Urheilija osallistuu valmennukseen kaikkina lukion valmennusaamuina, ellei asiasta toisin sovita (ensimmäisen vuoden opiskelijat ti-to, muut ma-to). Kerttulin urheilulukiossa opiskelevien urheilijoiden yhteyshenkilöinä toimivat Urheiluakatemian koordinaattori Mika Korpela sekä opintojen ohjaajat Mia Wikström ja Anne Lukka. Lisäksi kaikilla lajivalmentajilla on vastuu seurata opiskelijoiden valmentautumisen lisäksi myös opintojen sujumista. Turun Seudun Urheiluakatemia Turun Seudun Urheiluakatemia on oppilaitosten, urheilijoiden, urheilun lajiliittojen, urheiluseurojen, Turun kaupungin ja urheilun tukipalveluja tarjoavien tahojen muodostama yhteistyöverkosto, joka toimii yhdessä muiden urheiluakatemioiden ja Suomen Olympiakomitean kanssa. Suomen Olympiakomitea myönsi Turun Seudun Urheiluakatemialle valtakunnallisen huippu-urheiluakatemiastatuksen syksyllä 2008. 47 Turun Seudun Urheiluakatemia kuuluu Suomen johtaviin Urheiluakatemioihin ja toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa Huippu-urheiluyksikön Urheiluakatemiaohjelman kanssa. Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavan urheiluakatemiaverkoston johtamisesta Suomessa. Turun Seudun Urheiluakatemia toimii Olympiakomitean ohella tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä valtakunnallisten lajiliittojen, Turun alueen seurojen ja muiden urheilutahojen kanssa. Turun Seudun Urheiluakatemia on myös mukana EU:n laajuisessa urheiluoppilaitosverkostossa (European Athlete as Student) sekä jäsen kansainvälisessä harjoittelukeskusten yhdistyksessä ASPC:ssä (Association of Sport Performance Centers) Toisen asteen oppilaitoksista Kerttulin urheilulukio, Turun Ammatti-instituutti ja Katedralskolan i Åbo järjestävät yhdessä opiskelevien urheilijoiden aamuvalmennuksen. Tämä tarkoittaa laadukkaampaa valmennusta suuremmalle määrälle lahjakkaita urheilijoita ja urheilulajeja. Valmennusryhmien taso on korkeampi ja parhaat urheilijat saavat parasta valmennusta opiskellen kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaisissa oppilaitoksissa. Urheiluakatemian tavoitteena on edistää lajissaan huipulle pyrkivien ja jo huipun saavuttaneiden urheilijoiden opiskelua ja ammattiin valmistumista, päivittäisvalmentautumista ja urheilun asiantuntijoiden saatavuutta. Koska Suomessa on jo hyvin toimiva toisen asteen urheilijakoulutus, urheiluakatemiahankkeella pyritään edistämään myös korkea-asteella ja perusasteella opiskelevien lahjakkaiden urheilijoiden opiskelua ja päivittäisvalmennusryhmiä. Tavoitteena on saada lahjakkaimmat urheilijat valmentautumaan parhaiden valmentajien kanssa ja edistää opiskelun ja urheilun yhteensovittamista perus-, toisen ja korkea-asteen oppilaitoksissa. Opiskeluohjeet Opiskeluohjeet urheilulukiossa ovat samat kuin yleensä luokattomassa lukiossa. Opintojen alussa jokaista urheilulukiolaista ohjataan laatimaan lukion opintosuunnitelma pääsääntöisesti kolmeksi vuodeksi. Opiskeluaikaa voidaan pidentää 3,5 - 4 vuoteen, mikäli urheilu-uraan keskittyminen ja tavoitteellinen opiskelu sitä edellyttävät. Urheilijan opiskelumenestystä seurataan ja tuetaan aktiivisesti. Keväällä (tai kesällä) suunnitellun seuraavan lukuvuoden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) kurssivalinnat tarkistetaan aina ennen jakson vaihtumista. Jaksojen valintoja voidaan perustellusta syystä muuttaa esim. jos urheilijalla on tiedossa pitkiä poissaoloja leirien tai kilpailujen takia. Kevein perustein kurssivalintoja ei muuteta, eikä kurssivalintoja saa muuttaa omin päin. Kaikissa urheiluakatemiaan kuuluvissa oppilaitoksissa on yhteyshenkilöt, jotka auttavat tarvittaessa akatemiaan hyväksyttyjä opiskelevia huippu-urheilijoita opintojen ja urheilun yhteensovittamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa suunnittelutukea joko suoraan yhdyshenkilöltä tai vaikkapa koulutusohjelman opinto-ohjaajalta. Opiskelija sopii urheilusta aiheutuvat poissaolot etukäteen oman lajivalmentajansa kanssa. Valmentaja myöntää poissaolon ja kirjaa poissaolon Wilmaan. Jälkikäteen ilmoitetut poissaolot eivät kirjaudu Wilmaan ja näkyvät aineenopettajille luvattomina poissaoloina. Opiskelijat, joilla ei ole omaa lajivalmennusta, hoitavat poissaolot koordinaattori Mika Korpelan kanssa. Opiskelija voi myös saada tukiopetusta paikatakseen mm. pitempiä urheilusta aiheutuvia poissaoloja kurssilta. Kolmessa vuodessa valmistuminen edellyttää urheilijalta keskimäärin viiden lukiokurssin suorittamista jokaisessa jaksossa valmennuksen lisäksi. Hyvä opintomenestys vaatii aktiivista työntekoa myös iltaisin. Valmentajat seuraavat valmennettaviensa koulumenestystä. Tarvittaessa urheilija ohjataan pitämään taukoa aamuvalmennuksesta ja keskittymään opiskeluun. Urheilija voi myös siirtyä urheilulukion puolelta tavallisen lukion puolelle, jos aktiivinen kilpailu-ura päättyy. 48 Valmentautuminen urheilulukiossa Urheilulukion aamuvalmennusajat ovat maanantaista torstaihin klo 8 - 9.30. Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla maanantain aamuharjoitus korvautuu valmennusopin kurssilla. Kerttulin urheilulukiossa on edustettuna yli 30 urheilulajia. Lajikohtaista aamuvalmennusta tarjotaan 15 lajissa 25 lajivalmentajan johdolla. Muiden lajien urheilijat osallistuvat yleis- ja ominaisuusvalmennukseen tai harjoittelevat erikseen sovitulla tavalla oman valmentajan suunnitteleman ohjelman mukaan. Päätoimisia valmentajia urheilulukiovalmennuksessa toimii 23 ja osapäiväisiä valmentajia 3. Seitsemän valmentajaa ja kolme koordinaattoria työskentelee Kerttulin koulutalossa, ja he ovat tavattavissa päivittäin valmentajien työhuoneessa, kuvataideluokan vieressä. Valmennuksen tavoitteet 1. Ensimmäisen vuoden aikana aloitetaan urheilijan yksilöllisten perustaitojen ja fyysisen suorituskyvyn parantaminen. Samalla opiskelija opetetaan ja totutetaan omatoimiseen harjoitteluun ja ajatteluun ohjatun ja valvotun valmentautumisen ohessa. Erityisesti syvennetään urheilijan käsitystä omasta lajistaan ja korostetaan perusasioiden hallinnan merkitystä menestyksellisessä urheilemisessa ja yhteistoiminnassa. 2. Toisena ja kolmantena vuonna vahvistetaan ja kehitetään valmennettavien taitoja ja fyysisistä suorituskykyä tavoitteena tasapainoinen, itseensä luottava ja positiivinen urheilija. Valmennuslajit Urheilulukio on avoin lähtökohtaisesti kaikkien Suomessa kilpailutoimintaa järjestävien lajien harrastajille. Lukio järjestää valmennusta jalkapallossa, joukkuevoimistelussa, jääkiekossa, koripallossa, lentopallossa, purjehduksessa, salibandyssa, sulkapallossa, suunnistuksessa, taekwondossa, taitoluistelussa, telinevoimistelussa, tenniksessä, uinnissa ja yleisurheilussa. Yleis- ja ominaisuusvalmennusta tarjotaan urheilijoille, joille ei ole tarjota oman lajin lajivalmennusta. Yleisvalmennuksessa pyritään kehittämään urheilijoiden fyysisiä ominaisuuksia kokonaisvaltaisesti. Harjoitukset sisältävät keskivartalovoimaa, vartalon hallintaa, taitoharjoittelua telinevoimistelussa, nopeusharjoittelua, kestävyysharjoittelua ja liikkuvuusharjoittelua (aktiivista ja passiivista liikkuvuutta). Yleisvalmennuksen oheisharjoitteena käytetään fysioterapiapainotteista valmennusta ja vastaanottoa Kupittaan urheiluhallissa kerran viikossa. Loukkaantuneet ja vammautuneet urheilijat ohjataan tähän ryhmään lajista riippumatta. Urheilulukiolaisen valmennusoikeus Urheilulukioon hakeudutaan erityisen hakumenettelyn kautta. Opiskelun edetessä urheilijan täytyy noudattaa seuraavia velvollisuuksia säilyttääkseen oikeutensa opiskella urheilulukion tuntiajon mukaisesti: 1. Urheilija opiskelee ja valmentautuu henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti, joka on laadittu yhdessä opinto-ohjaajan ja lajivalmentajan kanssa. 2. Urheilija noudattaa lukion opiskelu- ja järjestyssääntöjä. 3. Urheilija osallistuu lajinsa kilpailutoimintaan ja hänellä on oman lajinsa kilpailulisenssi. 4. Urheilija osallistuu lukion järjestämään kilpailutoimintaan. 5. Urheilija noudattaa kansainvälisiä antidoping- sääntöjä. 6. Urheilija pitää harjoituspäiväkirjaa (suositus). Mikäli urheilija laiminlyö velvollisuuksiaan, toimitaan oppilaitoksen yleisten sääntöjen mukaan. Lopullisen päätöksen asiasta tekee rehtori. Urheiluvalmennusoikeus tarkistetaan vuosittain. 49 Urheilulukion arkea Valmentajien tarkat yhteystiedot ja lajien harjoituspaikat löytyvät joko sivulta www.urheiluakatemia.fi tai Kerttulin urheilulukion Urheilevan opiskelijan oppaasta. Urheilijat vastaavat itse kuljetuksistaan harjoituspaikoille. Harjoituspaikoilta koululle kuljetus on järjestetty Turun kaupungin toimesta. Omatoiminen kulkeminen on myös sallittu, mutta valmentajat eivät saa osallistua oppilaiden kuljetukseen. Tapaturman sattuessa opiskelija toimitetaan Turun kaupungin terveyskeskuksen päivystykseen tai TYKSiin (koululaitos maksaa em. paikoissa ensihoidon). Kotiinkuljetuksen ja jatkohoidon opiskelija hoitaa itse. Tapaturman sattuessa lukion järjestämillä kilpailumatkoilla opiskelija toimitetaan lähimpään terveyskeskukseen. Kaupunki ei korvaa yksityisten lääkäriasemien antamaa hoitoa. Urheilulukiolaisille järjestetään vuosittain Antidoping-tilaisuus ja jaetaan Kielletyt ja sallitut lääkeaineet -opas. Olemme sitoutuneet 100 % puhtaaseen urheiluun. Kilpailutoiminta Urheilulukion valmennusryhmistä mm. salibandy, jalkapallo, jääkiekko, koripallo, yleisurheilu voivat osallistua urheiluoppilaitosten välisiin turnauksiin ja kilpailuihin. Kilpailuista syntyviin kustannuksiin saattaa sisältyä omakustannusosuus. Koululiikuntaliiton SM-kisoihin osallistutaan kaupungin antamien ohjeiden mukaan Opiskelijan on aina varmistettava etukäteen rehtorilta, korvaako koulu KLL:n kisoista aiheutuvia kustannuksia. 50 LIITE 1 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opiskelijan on osallistuttava opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Lisäksi hänen on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Järjestyssäännöt täsmentävät lukiolaissa mainittuja opiskelijan velvollisuuksia. Niissä asioissa, joita järjestyssäännöissä ei erikseen määrätä, noudatetaan voimassa olevaa lukioasetusta sekä muita lukiota koskevia säännöksiä ja määräyksiä, kuten lukiolakia ja koulun opinto-opasta. 1§ Tavoitteet Järjestyssäännöt tähtäävät siihen, että kaikkien kouluyhteisön jäsenten päivittäinen työskentely olisi sujuvaa, turvallista ja viihtyisää. 2§ Järjestyssääntöjen soveltaminen Järjestyssäännöt koskevat kaikkia Kerttulin lukion opiskelijoita sekä soveltuvin osin muita työyhteisön jäseniä. Ne ovat voimassa koulun alueella, koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä tilanteissa ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Koulun alueeksi katsotaan koulurakennus, piha ja koulun edustan katuosuus. Kouluajaksi katsotaan koulun päivittäinen työaika ja koulunkäyntiin liittyvät – myös koulun ulkopuolella tapahtuvat – tilaisuudet ja matkat. Opettajat ja muu henkilökunta noudattavat heitä koskevia säädöksiä. 3§ Päivittäinen työskentely Opiskelijoiden käyttöön tarkoitetut ulko-ovet aukeavat sähköisellä koodilla, joka tiedotetaan lukion opiskelijoille. Opiskelijoilla ei ole oikeutta välittää tätä tietoa kolmansille osapuolille. Oppitunnit alkavat ja päättyvät voimassa olevan aikataulun mukaisesti. Niiden sujuvuus edellyttää kaikilta täsmällisyyttä. Jos opettaja ei ole saapunut oppitunnille kymmenen minuutin kuluessa sen alkamisesta, opiskelijoiden tulee tiedustella asiaa kansliasta. Päivänavaus pidetään ensimmäisen oppitunnin aluksi luokissa kunkin opettajan määrittelemällä tavalla. Oppimisvireyden säilyttämiseksi on opiskelijan edun mukaista mennä ulos välitunneilla. Ulosmenopakkoa ei ole, mutta luokkahuoneista poistutaan välituntien ajaksi. Oppituntien ajaksi ulkovaatteet jätetään naulakoihin tai säilytyslokeroihin. Omia tietoteknisiä laitteita saa ja kannattaa käyttää tunnilla opiskeluun. Tällöin niiden käytön ei tule häiritä muuta opetusta. Tietoteknisten laitteiden viihdekäyttö oppitunneilla on kielletty. Oppituntiin kuulumattomien tavaroiden käyttö sekä virvoitusjuomat ja syöminen on kielletty oppituntien aikana. Kuvaaminen tai nauhoittaminen oppitunnilla, koulun sisätiloissa ja koulualueella on kielletty. Luvan kuvaamiseen ja nauhoittamiseen koulussa ja sen alueella antaa koulun rehtori, apulaisrehtori tai aineenopettaja. Aseiden, myös teräaseiden tuominen kouluun on kielletty. 51 4§ Koulun tilojen käyttö Kaikkialla koulupäivän aikana noudatetaan siisteyttä ja pidetään huolta yhteisestä viihtyvyydestä. Ruokailussa ja ruokailuun mennessä noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja sovittuja ruokailuaikoja. Maksullinen välipala on tarjolla jokaisena koulupäivänä. ATK-luokissa ja lukion tietokoneita käytettäessä noudatetaan erikseen niitä varten annettuja ohjeita. Luokissa noudatetaan turvallisuusmääräyksiä ja opettajan antamia ohjeita. Kerran lukukaudessa järjestetään pelastautumisharjoitus, johon koko koulun väki osallistuu. Koulun tilojen käyttö muuhun kuin opetukseen on sallittua vain rehtorien luvalla. 5§ Koulun ja muiden omaisuus Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Sille tapahtuneesta vahingosta tulee viipymättä ilmoittaa koulun henkilökunnalle. Opiskelija on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Toisen omaisuuden luvaton käyttöönotto, sen hukkaaminen tai vahingoittaminen on rangaistava teko. 6§ Koulumatkat Koulumatkoilla, muualla pidettäville oppitunneille sekä ICT-talolle ja urheilupaikoille siirryttäessä noudatetaan liikennesääntöjä ja hyvää käytöstä. Polkupyörät säilytetään niille varatuilla paikoilla. Opiskelijoiden autojen ja mopoautojen pysäköinti ei ole sallittua koulualueella. 7§ Työrauha Kouluyhteisön jäsenten tulee asiallisella ja rehellisellä käytöksellään pyrkiä ylläpitämään ja edistämään koulun työrauhaa. 8§ Poissaolot Alaikäisen poissaolosta on annettava huoltajan varmentama selvitys Wilmassa. Täysi-ikäinen opiskelija osoittaa poissaolonsa pätevän syyn lääkärin, terveydenhoitajan tai huoltajan varmentamalla selvityksellä. Sairastuessaan koulupäivän aikana oppilaan tulee ilmoittaa asiasta seuraavan tunnin opettajalle, ryhmänohjaajalle tai rehtoreille. Koeviikolla lukiolaisen tulee ilmoittaa viimeistään koepäivän aamuna sairastumisestaan kyseisen päivän koetta pitävälle opettajalle Wilman kautta ja terveydenhoitajalle. Muuhun kuin sairastumisesta johtuvaan poissaoloon antaa luvan ryhmänohjaaja (enintään kolmeksi päiväksi) tai rehtorit (sitä pidemmäksi ajaksi). 9§ Päihteet Tupakointi sekä päihteiden ja huumeiden käyttö ja hallussapito on kielletty koulun alueella ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Alle 18-vuotiailta myös tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty. 52 10§ Vapaa-ajan toiminta Opiskelijoiden harrastustoiminta koulun tiloissa järjestetään kerhojen, oppilaskunnan ja ryhmien järjestäminä tilaisuuksina. Niissä tulee noudattaa koulun järjestyssääntöjä. Tilaisuuksista on sovittava hyvissä ajoin rehtorin ja valvojien kanssa. Ilmoitusten kiinnittämiseen tarvitaan rehtorin lupa. 11§ Poliittinen toiminta Koulussa tapahtuvan poliittisen toiminnan osalta noudatetaan Opetushallituksen antamia ohjeita. 12§ Rahankeräykset Rahankeräykset ja mainonta on sallittua vain rehtorin luvalla. 13§ Kouluyhteisön toiminnan häiriintyminen Ongelmatilanteet pyritään ratkaisemaan sovitellen. Lukiolaiselle voidaan antaa kirjallinen varoitus tai erottaa koulusta määräajaksi. Lisäksi opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi tai evätä opetukseen osallistuminen jäljellä olevaksi työpäivän ajaksi. 53
© Copyright 2024