LUONNOS - Jyväskylän kaupunki
LUONNOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS 64. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN 3, 4, 8-17, 22 JA 27 SEKÄ LIIKENNE, -KATU-, VIRKISTYS-, ERITYIS- JA VESIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 64:003 KAAVAN PÄIVÄYS 20.5.2015 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 8.6.2015 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 64. kaupunginosan kortteleita 3, 4, 8-17, 22 ja 27 sekä virkistys, - erityis-, vesi- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu 64. kaupunginosan korttelit 3,4, 9-11, 13, 14, 16, 17, 22 ja 27 sekä virkistys, - erityis-, vesi- ja katualueita. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan tunnus 64:003 Kaavan päiväys 20.5.2015 Kaavan laatija Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. (014) 266 7626 email: tapani.tommila@jkl.fi Kaavan vireilletulo Sanomalehti Keskisuomalaisessa 13.1.2015 Hyväksymispäivämäärät Ltk 16.6.2015 Kh xx.xx.2015 Kv xx.xx.2015 Kaava-alueen sijainti Kaavan muutosalue sijaitsee Ankeriasjärven kaupunginosassa Vääräjärventien varrella käsittäen kokonaan Pohjantähdentien korttelit sekä kortteleita Sienikorintieltä, Tähdenlennon – ja Kuunsillan kadulta. Suunnittelualueen laajuus on noin 35 hehtaaria ja se sijoittuu noin 7 kilometrin etäisyydelle Jyväskylän kaupungin ydinkeskustasta. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Vääräjärven asemakaava alueella sijaitsevan järven nimen mukaan. Kaavamuutosta varten on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus, jonka sopijapuolina ovat Jyväskylän kaupunki ja Lujatalo Oy. Tavoitteena on kaavoittaa alueelle kerrostalorakentamista pienkerrostalojen tilalle ja pientaloja rivitalojen tilalle. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (3) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................................................5 1 1.1 1.2 1.3 ASEMAKAAVA ............................................................................................................................................... 5 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .................................................................................................................... 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .......................................................................................................... 6 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................6 2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ......................................................................................... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................................ 6 2.1.2 Luonnonympäristö ................................................................................................................................. 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö ........................................................................................................................... 7 2.1.4 Maanomistus ........................................................................................................................................ 11 2.2 SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................................................ 12 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................................... 12 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .......................................................................................... 15 3 3.1 3.3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN ................................................... 15 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ......................................................................................................... 15 3.3.1 Osalliset ................................................................................................................................................. 15 3.3.2 Vireilletulo.............................................................................................................................................. 16 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ...................................................................................... 16 3.3.4 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................ 16 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ................................................................................................................. 16 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .......................................................................................... 16 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen.............................................. 17 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET ....................................................................... 18 3.5.1 ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA ................................................................................. 18 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset .................................................................................... 20 ASEMAKAAVAN KUVAUS......................................................................................................................... 21 4 4.1 KAAVAN RAKENNE .................................................................................................................................... 21 4.1.1 Mitoitus .................................................................................................................................................. 21 4.1.2 Palvelut .................................................................................................................................................. 22 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................ 22 4.3 ALUEVARAUKSET ...................................................................................................................................... 22 4.3.1 Korttelialueet ......................................................................................................................................... 22 4.3.2 Muut alueet ........................................................................................................................................... 24 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA – MÄÄRÄYKSET ............................................................................................... 24 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................................ 27 4.5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen .............................................................................................. 27 4.5.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan.............................................................................................................. 28 4.5.3 Vaikutukset liikenteeseen ................................................................................................................... 28 4.5.4 Vaikutukset liito-oraviin ....................................................................................................................... 29 4.5.5 Vaikutukset luonnonympäristöön ...................................................................................................... 29 4.5.6 Muut vaikutukset .................................................................................................................................. 29 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ................................................................................................................ 30 4.7 NIMISTÖ ........................................................................................................................................................ 30 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................................... 30 5 5.1 5.2 5.3 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ........................................ 30 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ................................................................................................................ 30 TOTEUTUKSEN SEURANTA..................................................................................................................... 30 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma (5.6.2015) 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan seurantalomake 4) tonttijakokartta 5) havainnekuvia 6) asemakaavaluonnos, pienennös (20.5.2015) 7) asemakaavaehdotus, pienennös (x.x.201x) Muu lähdeaineisto 1) Heikkinen, T. 2006. Pysäkkivuoren luontoselvitys. Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnitteluosasto. 2) Heikkinen, T. 2006. Pysäkkivuoren liito-oravaselvitys. Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnitteluosasto. 3) Pylvänäinen, T. 2015. Vääräjärven liito-oravaselvitys. Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus. 4) Rajamäki, R. 2004. Vääräjärven alueen luontoselvitys. Jyväskylän maalaiskunta. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA 8.6.2015 (5) Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa Pohjantähdentien asuinpientalokorttelit perinteisiksi omakotitalojen kadunvarsitonteiksi kuten myös Sienikorintien sekä Tähdenlennon ja Kuunsillan kadun rivitalokorttelit. Vääräjärventien pohjois- ja eteläpuolen asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueet on tarkoitus muuttaa kerrostalokortteleiksi (osa myös tuetun tuotannon ja palveluasumisen sallivaksi). Rivitalo-kortteli 8 poistuu ja muuttuu lähivirkistysalueeksi. Uuden asuntorakentamisen tulee olla kaupunkikuvallisesti laadukasta. Uudisrakennusten arkkitehtuurin tulee mittakaavaltaan sopeutua olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ja maisemaan siten, että kerrostalojen rakentaminen on mahdollista. Pientalokorttelit noudattelevat pääosiltaan alueelle jo toteutuneiden pientalojen arkkitehtuuria. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoitushakemus käsiteltiin sisäisessä aloituskokouksessa 15.1.2015. Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Sanomalehti Keskisuomalaisessa 13.1.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Kaavakävely pidettiin suunnittelualueella 29.1.2015. Kaavakävelijöitä oli mukana 14 henkilöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille xx.xx.2015 luonnosvaiheen kuulemisaineiston yhteydessä. Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen x.x.2015. Asemakaavaluonnos oli MRL 30§:n mukaisesti nähtävillä x.x.2015 – x.x.2015 välisen ajan. Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.2015. Kaavamuutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.2015. Asemakaava oli käsiteltävänä viranomaisneuvottelussa xx.xx.20xx Asemakaava oli kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä xx.xx.20xx Asemakaava oli kaupunginhallituksen käsiteltävänä xx.xx.20xx Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.20xx. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 1.3 8.6.2015 (6) ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Vääräjärven asuinalueen toteuttaminen käynnistyy Lujatalo Oy:n toimesta, mutta on mahdollista että osa kerrostalotonteista myydään eteenpäin toisille rakentajille. Kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Rakentaminen voi alkaa kaavan vahvistuttua. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen laajuus on noin 35 hehtaaria ja se sijaitsee Ankeriasjärven kaupunginosassa Vääräjärventien varrella käsittäen kokonaan Pohjantähdentien korttelit sekä kortteleita Sienikorintieltä, Tähdenlennon – ja Kuunsillan kadulta. Suunnittelualue sijoittuu noin 6,5 kilometriä Jyväskylän kaupungin ydinkeskustasta. 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva ja hulevedet Alueen maastonmuodot ovat voimakkaat. Kaavamuutosalueen luoteispuolella sijaitseva Pysäkkivuori on maaston korkein kohta (+182,02). Toinen lähes yhtä korkea (+171,1) ”vuori” löytyy alueen koillisosasta. Näiden väliin jää syvä koillis-lounassuuntainen purolaakso, joka avautuu Kangaslampeen, sekä pienempiä kukkuloita alueen keskiosissa. Alue on kokonaisuudessaan rinnemaastoa. Etelärinne viettää Vääräjärven suuntaan noin 15 %:n kaltevuudella. Lounaisrinne Kangaslammen suuntaan on osittain hieman jyrkempi. Noustaessa lähemmäs lakialueita maasto on tasaisempaa ja kivikkoista, mutta kohtuullisen helppokulkuista. Kallio on pinnassa useassa kohdassa. Myös suuret siirtolohkareet elävöittävät maisemaa siellä täällä. Hulevedet jakautuvat rinteiden mukaan joko Kangaslammen tai Vääräjärven suuntaan. Vääräjärventien ja Pohjantähdentien risteyksessä tienpinnan korkeus on +156,0. Kangaslammen vedenpinnan taso on +129,43 ja Vääräjärven +123,16. Kaikki korkeudet on ilmoitettu N2000- järjestelmässä. Suunnittelualue on enimmäkseen hakattua metsää, jossa kasvaa nuorta mäntytaimikkoa, seassa koivuvesakkoa ja paikoin kuusen taimia. Vallitseva kasvillisuustyyppi on kuivahko kangas. Vanhempaa metsää löytyy vain Kangaslammen ja Vääräjärven pohjoisrannalta sekä Pysäkkivuoren lounaisrinteeltä. Purojen uomissa ja järvien rannoilla kasvillisuus on lehtomaista. Metsässä risteilee pieniä polkuja. Luontoarvot Vääräjärven alueen luontoselvitys on toteutettu vuonna 2004 (Raimo Rajamäki, Jyväskylän maalaiskunta). Asemakaavan muutosalueella arvokkaina luontokohteina selvityksessä tunnistettiin Kangaslammin laskupuron puronvarsi ja Pysäkkivuoren lounaisrinteen vanha metsä. Kangaslammin laskupuro on usean metsälain 10 §:n erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän täyttävän elinympäristötyypin kokonaisuus (elinympäristötyypit rehevä korpi, rantaluhta ja puron välitön lähiympäristö). Pysäkkivuoren metsäalueen osalta on vuonna 2006 tehty yksityiskohtaisempi luonto- ja liito-oravainventointi (Taru Heikkinen, KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (7) Jyväskylän kaupunki). Tässä selvityksessä Pysäkkivuoren lounaisrinteen alueelta tunnistettiin liito-oravan ydinalue. Liito-orava on uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi luokiteltu ja luontodirektiivin liitteen IV(a) mainitsema laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla. Liitooravaselvityksen tarjoama tieto on toiminut lähtötietona Vääräjärven ajantasaasemakaavan laatimiselle, ja kaavan liito-oravaa koskevien kaavamääräysten kohdentumiselle. Alueen puustoa on käsitelty vuosien varrella ajantasa-asemakaavan pohjalta, esim. Sienikorintien varren rakentamaton eteläisempi AR-korttelialue on jo avohakattu. Asemakaavan muutosalueen liito-oravan esiintymistilanne kartoitettiin keväällä 2015 (Timo Pylvänäinen, Jyväskylän kaupunki). Tässä selvityksessä alueelta ei löytynyt havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Vuosi 2015 on ollut kuitenkin huono liito-oravavuosi koko kaupungin alueella, joten on myös mahdollista että alueen liito-oravareviirit ovat vain väliaikaisesti tyhjinä. Vääräjärventien ja Kangaslammin välissä on liito-oravan esiintymiseen soveltuvaa elinympäristöä. Liito-oravan lisäksi alueelta ei ole löytynyt uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. Kuvassa on kaavamuutosalue viitteellisesti rajattuna kaavanpohjakartan ja ortoilmakuvan yhdistelmässä. Kuvassa vasemmalla Kangaslampi ja oikealla Vääräjärvi . Pysäkkivuorenlaki (+182,02) on merkitty ympyrällä. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Asuminen ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristössä eli Pysäkkivuoren ja Vääräjärven pientaloalueilla on 185 asukasta, joista lapsia (0-14 vuotta) on 33 %, nuoria ja työikäisiä (15–64 vuotta) 67 % KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (8) ja eläkeläisiä (yli 65 vuotta) ei tilastojen mukaan yhtään. Alueella on uusille pientaloalueille tyypillinen väestöjakauma eli paljon nuoria lapsiperheitä. Kuvassa on Tähdenlennontien pientaloasutusta. Vääräjärventien ja Tähdenlennontien risteyksessä tienpinnan korkeus on +143,48. Yhdyskuntarakenne ja tekninen huolto Suunnittelualue on asemakaavoitettu alue, jonne on toteutettu nykyisen asemakaavan mukainen katuverkosto ja kunnallistekniikka. Alueen rakentuminen ei kuitenkaan ole käynnistynyt kaavan mukaisesti. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (9) Liikenne Vääräjärventie päättyy suunnittelualueelle ja muut tiet ovat päättyviä tonttikatuja. Kuvassa on nykyiset linja-autoreitit. Tulevaisuudessa reitti saattaa laajentua Pohjantähdentien kääntöpaikalle asti. Virkistys ja kevyt liikenne Kangaslammen ympäri on rakennettu valaistu pururata/latu-ura. Reitti jatkuu Ankerias- järvelle ja edelleen ampujien majalle ja se on seudullisesti merkittävä. Vääräjärventielle on toteutettu kevyenliikenteen väylä, mutta muut kadut ovat tavallisia tonttikatuja. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (10) Kuvassa valmiiksi rakennettu Pohjantähdentie, mikä ei ole lähtenyt rakentumaan nykyisellä kaavaratkaisulla. Kääntöpaikka on kesken. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen ulkopuolella kulkee junarata noin 150 metrin etäisyydellä. Pohjantähdentien kääntöpaikan pohjoispuolelle on tulossa 36 metriä korkea teleliikennemasto. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 2.1.4 8.6.2015 (11) Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistajia ovat Jyväskylän kaupunki ja Lujatalo Oy. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (12) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava ja 4. vaihemaakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa alueelle on merkitty taajamatoimintojen alue (A) kuten myös neljännessä vaihemaakuntakaavassa. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Ympäristöministeriö vahvisti 4. vaihemaakuntakaavan 24.9.2014 ja vaihekaava on lainvoimainen. Ote 4. vaihemaakuntakaavasta. Kartasta voi erottaa kaksi järveä eli Kangaslammen ja Vääräjärven Laukaantien ja junaradan välistä. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (13) Yleiskaavat Jyväskylän kaupungin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (valtuusto hyväksynyt 11.11.2014) alue on merkitty kestävän liikkumisen taajamaksi. Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Ote uudesta Jyväskylän kaupungin yleiskaavasta, jonka valtuusto on hyväksynyt 11.11.2014. Yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen valitusten vuoksi. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (14) Asemakaava Asemakaavassa (maalaiskunnan valtuusto hyväksynyt 28.1.2008) suunnittelualue on merkitty asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi (AKR), asuinpientalojen korttelialueeksi (AP), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) sekä yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Suunnittelualueella on myös vesialuetta (W), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), lähivirkistysaluetta (VL) sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta (VU). Kaavan mahdollistamaa rakennusoikeutta muutosalueella on yhteensä 33 443 kerrosalaneliömetriä. Ote ajantasa asemakaavasta. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (15) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Kaavamuutosta varten on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus, jonka sopijapuolina ovat Jyväskylän kaupunki ja Lujatalo Oy. Asemakaavahanketta on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa 15.1.2015. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Tilapalvelu Liikennevirasto Muut: Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Elenia TeliaSonera Elisa (sekä muut tarvittavat tahot) KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 3.3.2 8.6.2015 (16) Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 13.1.2015. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vääräjärven asemakaavan muutosalueen kaavakävely pidettiin 29.1.2015. Ohessa ote kaavakävelyn muistiosta: ”kaavoittaja esitteli, että aikoo laatia kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta, jossa kerrostaloasumisen painopisteet ovat vaihtoehtoisesti joko Pohjantähdentien tai Vääräjärventien varrella. Asukkailta sai selkeästi enemmän kannatusta vaihtoehto, jossa kerrostalot sijaitsevat Vääräjärventien varrella. Pohjantähdentien varressa kerrostalojen koettiin tulevan liian lähelle omakotitalotontteja ja niiden koettiin olevan tuolla paikalla liian näkyviä maisemassa suhteessa olemassa oleviin taloihin.” Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille xx.xx.20xx. Asemakaavan muutosluonnos on hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa xx.xx.2013 ja luonnos on ollut alustavasti nähtävillä xx.xx.2013–xx.xx.2014, jotta osallisilla on ollut tilaisuus lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Yleisötilaisuus on pidetty xx.xx.20xx. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti x.x.20xx. Asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä x.x.-x.x.20xx. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELYkeskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 § 2 mom.) 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (17) Kunnan asettamat tavoitteet Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelualue on asemakaavoitettu alue, jonne on toteutettu nykyisen asemakaavan mukainen katuverkosto ja infrastruktuuri. Alueen rakentuminen ei kuitenkaan ole käynnistynyt kaavan mukaisesti. Kaavamuutoksen yksi tavoite on hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja sovittaa uusi rakentaminen valmiiseen katuverkkoon. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Uuden asuntorakentamisen tulee olla kaupunkikuvallisesti laadukasta. Uudisrakennusten arkkitehtuurin tulee mittakaavaltaan sopeutua olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ja maisemaan siten, että kerrostalojen rakentaminen on mahdollista. Kerroskorkeus ei saa ylittää viittä kerrosta. Pientalot pyritään rakentamaan samoilla periaatteilla kuin alueelle jo toteutuneet talot. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kaavamuutosalueen naapurit eivät halua alueelle kerrostalorakentamista. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Kerrostalorakentamisen arkkitehtuuriin halutaan perinteisiä rakentamisen aiheita kuten harjakattoja ja paikalla muurattuja julkisivupintoja. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 8.6.2015 (18) Nykyisen asemakaavan mahdollistama rakentaminen. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (19) Kuvassa on karkea luonnos alueen maankäytöstä, lähinnä mahtuvuustarkastelu. Tämä versio 1 hylättiin 30.1.2015 pidetyn kaavakävelyn palautteen perusteella. Kuvassa on karkea luonnos alueen maankäytöstä, lähinnä mahtuvuustarkastelu. Tämä versio 2 otettiin jatkokehittelyyn 30.1.2015 pidetyn kaavakävelyn palautteen perusteella. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (20) Kuvassa on versio 2 mukainen hahmotelma tulevasta rakentamisesta. Vääräjärventien pohjoispuolen kerrostalokortteli vaatii vielä työstämistä. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan muutosluonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä x.x.201x-x.x.201x ja siitä on saatu x lausuntoa ja x mielipidettä. Lausunnon antoivat Mielipiteensä antoivat x.x., Lausunnot (ja kaavoittajan vastineet) Mielipiteet (ja kaavoittajan vastineet) 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavaluonnoksen alustavasti 16.6.2015. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen xx.xx.20xx julkisesti nähtäville asettamista varten. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE 4.1.1 Mitoitus 8.6.2015 (21) Asemakaavan muutosalue on pinta-alaltaan noin 35 hehtaaria. Uudisrakennusoikeutta on asuinkerrostalojen korttelialueella (AK) 20 650 kem2, asuinkerrostalojen korttelialueella, jolle sallitaan palveluasuminen (AKY) 1 850kem2, erillispientalojen korttelialueella (AO) 10 530 kem2 (pientalotontteja 39 kpl) ja yleisten rakennusten korttelialueella (Y) 1 500kem2. Yhteensä rakennusoikeutta on 34 530 kerrosalaneliömetriä. Vanhassa kaavassa on rakennusoikeutta 33 443 kem2, joten muutosalueella rakennusoikeus lisääntyy 1 087 kerrosalaneliömetriä. Ote asemakaavan seurantalomakkeesta sivu 1. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (22) Ote asemakaavan seurantalomakkeesta sivu 2. 4.1.2 Palvelut Alue tukeutuu Huhtasuon keskuksen ja Jyväskylän kaupungin keskustan sekä Seppälän palveluihin. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ja viihtyisän asuinalueen rakentaminen, niin että uudet rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden olemassa olevien rakennusten kanssa. 4.3 ALUEVARAUKSET 4.3.1 Korttelialueet AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Tulevat viisikerroksiset kerrostalot muodostavat oman selkeän kokonaisuutensa verrattuna alueen kaksikerroksisiin pientaloihin. Väritys ja materiaalit eroavat selkeästi pientaloista, mutta ovat perinteisiä ja tuttuja. Paikalla muuratut julkisivut ja harjakatot ovat hyväksi havaittua rakennusperinnettä ja sopivat suomalaiseen KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (23) metsämaisemaan. Tavoitteena on ollut välttää vaikutelmaa ylisuurista pientaloista ja ”lähiömäisyyttä. AKY Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. Havainnekuvassa on asemakaavaluonnoksen mukainen hahmotelma tulevasta rakentamisesta. Versio 2 verrattuna Vääräjärventien pohjoispuolen viisikerroksiset kerrostalot on jaettu pienempiin massoihin päädyt kadulle päin. Tämä mahdollistaa näkymiä talojen välistä Pysäkkivuoren suunnasta katsellessa sekä muodostaa pienempää rakennettua mittakaavaa katutasolta tarkastellessa. Kuva Arkkitehtipalvelu Oy. AO Erillispientalojen korttelialue. Pientalokortteleiden määräykset ovat hyvin lähellä alueelle jo rakennettujen pientalojen määräyksiä. Y Yleisten rakennusten korttelialue. Tämän korttelin määräykset säilyvät ennallaan. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (24) LPA (9/6,8) Autopaikkojen korttelialue. Suluissa olevat numerot osoittavat tontit, joiden autopaikkoja alueelle saa sijoittaa. VU Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue. VL Lähivirkistysalue. Virkistysalueiden määrä kaavamuutoksen myötä kasvaa. Esimerkiksi nykyisen kaavan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten kortteli 8 poistuu kokonaan ja muutetaan lähivirkistysalueeksi. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. EMT Mastoalue. Alueelle saa rakentaa enintään 36 metriä korkean maston ja siihen liittyvät tekniset tilat enintään 10 kerrosalaneliömetriä. W Vesialue. Ote asemakaavan muutosluonnoksesta. 4.3.2 Muut alueet xx 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA – MÄÄRÄYKSET Kaavamääräykset ja -merkinnät ovat pääasiassa tavanomaisia. PYSÄKÖINTI: KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (25) AK- kortteleissa autopaikkoja on rakennetta seuraavasti: -1 autopaikka 85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. AO- kortteleissa autopaikkoja on rakennetta seuraavasti: -2 autopaikkaa asuntoa kohti. Korttelialueilla tulee varata polkupyörien pysäköintiä varten 2 paikkaa asuntoa kohden. Katettu paikka voi sijaita joko asuinrakennusten yhteydessä tai erillisissä piharakennuksissa tai -katoksissa. RAKENTAMISTAPA: Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista. Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa koko korttelissa yhtenäinen kokonaisuus. AK-KORTTELIT 9 JA 10: Päärakennusten kattomuodon tulee olla harjakatto. Yksittäisellä rakennuksella tulee olla yksi yhtenäinen harja- ja räystäskorkeus. Katemateriaalin väritys tulee olla tiilenpunainen. Katoille saa sijoittaa aurinkopaneeleja ja/tai keräimiä kattojen lappeiden suuntaisesti. Päärakennusten julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu tiili. Päärakennusten yksi päätyjulkisivu tulee tehdä erivärisellä tiilellä kuin muut kolme julkisivua. Vääräjärventien suuntaan näkyvillä pitkillä julkisivuilla parvekkeet tulee rakentaa julkisivupinnasta sisään vedettyinä tai ripustettuina tai ulokeparvekkeina julkisivuun epäsymmetrisesti sijoiteltuina. Vääräjärventien suuntaan näkyvällä yhdellä päätyjulkisivulla parvekkeet tulee rakentaa julkisivupinnasta sisään vedettyinä tai ripustettuina tai ulokeparvekkeina julkisivuun epäsymmetrisesti sijoiteltuina. Parvekkeet tulee lasittaa. Piharakennusten julkisivumateriaalin tulee olla puu ja/tai paikalla muurattu tiili. Piharakennusten katto tulee rakentaa viherkattona. AO-KORTTELIT 3, 4, 11, 13, 14, 16, 17 JA 22: Rakennusten kattomuodon tulee olla harja- tai pulpettikatto kaltevuudeltaan 1:2-3. Päärakennuksen harja tulee olla kadunsuuntainen. Katoille saa sijoittaa aurinkopaneeleja ja/tai keräimiä kattojen lappeiden suuntaisesti. Kortteleissa 3 ja 4 katemateriaalin väritys tulee olla tummanharmaa. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (26) Kortteleissa 11, 13, 14, 16, 17 ja 22 katemateriaalin väritys tulee olla tiilenpunainen. Rakennusten tulee olla vaaleita. Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen saakka. Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa oleviin maaston muotoihin. Rakennusten näkyvä sokkeliosuus ei saa ulottua yhtä metriä korkeammalle maan pinnasta. Tonteille saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. Tonttien rajalle sallitaan ainoastaan pensasaitoja. Autotallien, autokatosten, varastojen ja muiden vastaavien piharakennusten tulee noudattaa julkisivujen ja kattojen osalta kullakin tontilla olevan päärakennuksen julkisivun ja katon materiaalia sekä väritystä. Piharakennusten kattomuodon tulee olla harja- tai pulpettikatto. Rakennusten etäisyys naapuritontin rajasta tulee olla vähintään neljä metriä, mikäli kaavakartassa ei ole toisin osoitettu. PIHA-ALUEET: AK- kortteleissa rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma ja korttelikohtaiset hulevesien hallintasuunnitelmat. Pihasuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema-arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä) Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 8.6.2015 (27) Asemakaavan muutos toteutuessaan tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Kaavamuutoksen myötä muodostuu rakennusoikeutta 34 530 kerrosalaneliömetriä. Vanhassa kaavassa on rakennusoikeutta 33 443 kem2, joten muutosalueella rakennusoikeus lisääntyy 1 087 kerrosalaneliömetriä. Lisäys on kolmen prosentin luokkaa ja tähän suhteutettuna vaikutukset eivät ole suuria. Esimerkiksi asukasmäärän lisääntyminen on noin 30 asukasta runsaan tuhannen kerrosalaneliömetrin myötä, mikä ei ole muutoksena merkittävä suhteutettuna nykyisen kaavan mahdollistamiin asukasmääriin. Jos lasketaan asuntotyyppien mukaan, niin kaavamuutoksen myötä asukasmäärä tulee pysymään samansuuruisena tai jopa vähenee. Tämä selittyy sillä, että nykyinen kaava mahdollistaa viisi rivitalokorttelia, jotka kaavamuutoksen myötä muuttuvat pientaloalueiksi. Lisäksi rivitalokortteli 8 poistuu kokonaan. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat merkittäviä, jos ajatellaan että nykyinen kaava ei ole toteutunut laajoilla alueilla laisinkaan. Havainnekuvassa on näkymä Vääräjärventieltä kaupungin suuntaan. Pysäkkivuori jää kerrostalojen taakse oikealla. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2015 (28) Havainnekuvassa on näkymä Vääräjärventieltä kohti itää. Pysäkkivuori jää kuvassa vasemmalle. 4.5.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan Asemakaavan muutos toteutuessaan muuttaa kaupunkikuvaa merkittävästi kun nykyisin rakentamattomat metsäiset rinteet rakennetaan. Vanhaan asemakaavan verrattuna muutos on merkittävä Vääräjärventien kohdalla, kun vanha kaava mahdollistaa kaksikerroksiset pienkerrostalot, mutta uuden kaavan myötä voidaan rakentaa viisikerroksisia kerrostaloja. Tulevien kerrostalojen lattiakorkeus on noin 15–20 metriä alempana kuin Sienikorintien omakotitalojen, joten näkymiä maisemaan kerrostalojen yli ja ohitse säilyy edelleen. Pohjantähdentie on valmiiksi rakennettu katu, mutta jäänyt täysin toteutumatta. Mikäli asemakaavaluonnos lähtee toteutumaan niin metsäinen ja autio katu muuttuu normaaliksi pientaloalueeksi. Kaavan tehostaminen vapauttaa rakentamiselta pinta-alaa virkistysalueiden käyttöön ja tekee kaavan toteuttamisesta taloudellisesti mahdollista. Kaavamuutos mahdollistaa Pohjantähdentien kääntöpaikan pohjoispuolelle 36 metriä korkean teleliikennemaston. 4.5.3 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan muutos toteutuessaan kasvattaa liikennemääriä alueelle, mutta vanhaan asemakaavaan verrattuna kasvu on pientä tai pysyy samana. Kaavamuutoksen toteutuessa saattaa linja-autoliikenteen reitti jatkua Pohjantähdentien kääntöpaikalle asti. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 4.5.4 8.6.2015 (29) Vaikutukset liito-oraviin Ajantasa-asemakaavan liito-oraviin liittyvä suojelumääräys (s-5) on siirretty sellaisenaan asemakaavan muutokseen. Vaikka tuoreimmassa selvityksessä liito-oravahavaintoja alueelta ei tehty, on kuitenkin mahdollista että esiintymätilanne heijasteli inventointivuoden huonoa liito-oravatilannetta koko kaupungin tasolla. Tuoreimman liito-oravaselvityksen pohjalta liito-oravan elinympäristöjä turvaavia kaavamerkintöjä ei kuitenkaan ollut tarvetta laajentaa. Ajantasa-asemakaavaan verrattuna liito-orava hyötyy Vääräjärventien pohjoisen ARkorttelialueen muuttamisesta VL-alueeksi. 4.5.5 Vaikutukset luonnonympäristöön Asemakaavan muutoksen osoittama rakentaminen kohdistuu avohakkuun jälkeisiin kasvatusmetsiin, joten kaavalla ei ole olennaisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin. 4.5.6 Muut vaikutukset Vaikutukset kuntatalouteen Suunnittelualueella on valmiiksi rakennettu kunnallistekniikka ja katuverkko, joka on jäänyt suurimmaksi osaksi hyödyntämättä. Kaavamuutoksen myötä uskotaan, että alueen rakentaminen viimeinkin käynnistyy. Uusia katuja ei tarvitse rakentaa. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 64:022 / VÄÄRÄJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / ASEMAKAAVASELOSTUS 4.6 8.6.2015 (30) YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueen ulkopuolella kulkee junarata noin 150 metrin etäisyydellä. Pohjantähdentien kääntöpaikan pohjoispuolelle on tulossa 36 metriä korkea teleliikennemasto. 4.7 NIMISTÖ Kaavamuutoksella ei muodostu uutta nimistöä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Toteuttamista ohjaavia suunnitelmia ovat kaavamääräykset. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kerrostalokortteleiden toteuttamisesta vastaa Lujatalo Oy. Aina on mahdollista, että kaavamuutoksen jälkeen osa tonteista myydään eteenpäin muille toimijoille. Pientalotontit toteutuvat yksittäisten perheiden hankkeina. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: Alueen kaupunkikuvaan ja rakennusten arkkitehtuuriin. Paikalla muuraaminen ja parvekkeiden rakentamiseen liittyvät määräykset ovat oleellisia. Rakennusten sijoittumiseen rinteeseen. Uudet pientalot tulee rakentaa olemassa olevien pientalojen kanssa yhteen sopivaksi kokonaisuudeksi. Kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajien kanssa. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
© Copyright 2024