1. No category

Syksyllä 2015 alkavien syventävien opintojen projektien hakuilmoitus
Projekteihin ilmoittaudutaan oheisen linkin takaa aukeavalla sähköisellä lomakkeella
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/51997/lomake.html
Alla olevasta luettelosta ilmenevät yksityiskohtaiset tiedot syksyllä alkavista projekteista. Projektien
esittelyteksteistä ilmenevät myös esittelytilaisuuksien ajankohdat ja paikat, mikäli esittelytilaisuus
järjestetään. Viimeisimpänä syksyllä alkavien projektien luettelossa on esitelty Vaasassa alkava syventävien
opintojen projekti. Projekti on tarkoitettu ensisijaisesti Vaasan yksikössä opiskeleville, joilla on myös
etuoikeus päästä projektiin. Jos projektiin jää vapaita paikkoja, voivat myös Helsingissä opiskelevat
hakeutua projektiin. Yhteyshenkilö Vaasassa on amanuenssi Marja-Riitta Hakala (marjariitta.hakala@helsinki.fi), puh. 050 318 5794. Viimeinen ilmoittautumispäivä projekteihin on to 30.4.
Hakuilmoituksen lopussa on esitelty ennakkoon myös keväällä 2016 alkavia projekteja, joihin on erillinen
haku syyslukukauden lopussa (marraskuu).
Projekteihin otetaan pääsääntöisesti 16 opiskelijaa.
Projektien hakuilmoitus on sikäli ehdollinen, luettelossa mainittuja projekteja ei ole vielä käsitelty
tiedekuntaneuvostossa. Tiedekuntaneuvosto vahvistaa lukuvuoden 2015-16 opetusohjelman ja
tutkintovaatimukset 21.4. Dekaani vahvistaa projektien osanottajat toukokuun aikana.
Esineoikeus
Projektin esittelytilaisuus ma 13.4. klo 16-17 P668.
Opintojakson tunniste ja nimi:
20063 Esineoikeuden projektiseminaari
20043 Esineoikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Projektin aihe: Yrityksen käytössä olevat rahoitusmuodot ja vakuudet
Kuvaus: Nykyaikaisessa yhteiskunnassa yritysten käyttöön tuotetaan eri käyttötarkoitusta varten tarpeellisia
rahoitus- ja vakuusjärjestelyjä, joissa tahdonvaltaisen oikeustoimen kohteena olevaa varallisuusobjektia
käytetään vakuutena. Nämä järjestelyt voidaan systematisoida usealla eri tavalla. Yhtenä erottelukriteerinä
hahmottaa rahoitus- ja vakuusjärjestelyt voi olla se seikka, käyttääkö yritys rahoitusta ja siihen kytkeytyvää
vakuusjärjestelyä tarvitsemiensa tuotantovälineiden - rakennusten, koneiden, laitteiden, ajoneuvojen tai
muun sellaisen varallisuuden - hankintaan (i) omaa käyttöä varten vai (ii) myynti- tai muun vastaavan
liiketoiminnan rahoittamiseen. Hanke voidaan toteuttaa myös yrityksen taseen ulkopuolella projektiyhtiön
avulla.
Projektissa on tarkoitus laajasti tarkastella erilaisia eri yhteyksissä käytettäviä rahoitus- ja vakuusmuotoja.
Omaisuus- ja vakuusjärjestelyjä tehtäessä säännöllisesti yhtenä kysymyksenä on selvittää järjestelyn sitovuus
kolmansiin tahoihin. Kolmas taho voidaan jäsentää usealla eri tavalla. Yhteistä näille on, että sivullinen ei
ole mukana ainakaan suoraan sopimusjärjestelyssä. Sivullisella tarkoitetaan yleensä kilpailevaa
luovutuksensaajaa tai panttivelkojaa taikka insolvenssimenettelyssä mukana olevaa velkojaa.
Projektitentin tutkintovaatimukset:
1)Tepora, Jarno: Rahoitusmuodot ja vakuudet, 2013
2) Huomo, Laura: Maakaasuputkiston projektirahoitus, 2013
3) Harsu, Henrikki: Kotimaisen liiketoiminnan arvopaperistaminen. Oikeustiede – Jurisprudentia 2003 s.
135-258.
4) Tuomisto, Jarmo: Yrityskiinnitys, 2007
5) Wood, Philip: Law and Practice of International Finance (University Edition) 2008 (tai uudempi) s. ?
Suoritustavat:
Projektitentti suoritetaan tenttiakvaariossa omaan tahtiin niin, että projektitentti on suosituksen mukaan
suoritettu viimeistään 1.2.2016.
Arviointi:
Projektitentti: numeerinen asteikko 0-5.
Harjoitusaine: hyväksytty/hylätty
Tutkielma: pysyväismääräysten mukaisesti
Vastuuhenkilö/opettaja:
prof. Jarno Tepora ja dos. Janne Kaisto
Opetuksen aika- ja paikka:
-syyskuu 2015: projektin alkukokous to 3.9. klo 12-14 P668 ja alkuluennot pe-to 4.- 10.9. klo 12-14 P668;
- syys-lokakuu 2015: tehdään projektivierailuja, joiden yhteydessä opettajana toimivat vierailtavan yrityksen
opettajat;
- marraskuu 2015: projektiseminaari: ma-ke 2.- 4.11. klo 14-18 P668, ryhmätöiden purku;
- joulukuu 2015: dispositioseminaari: ma-to 7.- 10.12. klo 14-18 P668, aiheiden jäsennelty esitys.
- toukokuu 2016: tutkielmaseminaari ma-to 16. – 19.5. klo 12-16 P668.
Projektiin osallistuvien suositellaan esineoikeuden valinnaisten opintojen suorittamista. projektiin
osallistuminen edellyttää täyspäiväistä sitoutumista projektiopintojen harjoittamiseen projektille varattuna
aikana.
Eurooppaoikeus
Projektin esittelytilaisuus ti 14.4. klo 11:00 - 12:00 P674
Opintojakson tunniste ja nimi:
20067 Eurooppaoikeuden projektiseminaari
20043 Eurooppaoikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Ajoitus:
Alkamisajankohta syyslukukausi 2015.
Tavoite:
Projektissa pyritään kartoittamaan kaikkea sitä, mikä on Euroopan unionissa tällä hetkellä oikeuden,
talouden ja politiikan alalla ajankohtaista ja muutoksien kohteena.
Sisältö:
Projektin teema on valittu tarkoituksellisen laajaksi, jotta kaikki eurooppaoikeuden eri osa-alueista
kiinnostuneet voisivat löytää projektin puitteissa oman tutkimusaiheensa. Projektissa on ns. yleiseen
eurooppaoikeuteen sekä sisämarkkinaoikeuteen liittyviä aiheita. Yleinen eurooppaoikeus viittaa EU:n
toimielin- ja päätöksentekojärjestelmään, EU-tuomioistuimen toimintaan, EU:n normeihin ja
eurooppaoikeuden valtionsisäisiin oikeusvaikutuksiin ajankohtaista perus-ja ihmisoikeuksiin liittyvää
oikeuskehitystä unohtamatta.
Yleisen eurooppaoikeuden osalta etenkin EU-normiston ja keskeisten periaatteiden tutkimus ansaitsee
huomiota. Perusoikeuskirjan sovellettavuus jäsenvaltioissa EU-liitännäisissä yhteyksissä on esimerkki
ajankohtaisesta tulkintaongelmasta. Eurooppaoikeuden tavoitteita, periaatteita, rakenteita sekä
prosessuaalisia kysymyksiä ohjataan tutkimaan tutkielmien aiheina. Tästä huolimatta projektissa sivutaan
myös perinteisiä sisämarkkinaoikeuden aloja, kuten esimerkiksi perusvapauksien nykykehitystä.
Perusvapauksien osalta erityisesti palveluiden vapaan liikkuvuuden ja vapaan sijoittautumisoikeuden
edistäminen on keskeinen ajankohtainen kehityslinja sisämarkkinaoikeuden alalla. Henkilöiden vapaan
liikkuvuuden alalla erityistä huomiota voidaan kiinnittää ns. kolmannen maan kansalaisten ja heidän
perheidensä oikeudelliseen asemaan esim. turvapaikanhakijana tai vuokratyövoimana. Kilpailuoikeuden ja
sisämarkkinaoikeuden rajapinnassa olevina teemoina korostuvat etenkin valtiontukia, julkisia yrityksiä,
yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä ns. SGEI-palveluja ja julkisia hankintoja koskevat aiheet.
Projektissa ei ole mukana kilpailuoikeuden osalta kartellikiellot, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
tai fuusiokontrolli, elleivät nämä kysymykset liity laajemmin esimerkiksi jonkin eurooppaoikeuden
periaatteen soveltamisongelmaan. Tästä on esimerkkinä ne bis in idem-periaatteen soveltaminen
kilpailuoikeudessa.
Oppimateriaali ja kirjallisuus:
Vastuuhenkilö/opettaja:
Projektin johtajana toimii prof. Juha Raitio.
Opetuksen aika- ja paikka:
sl. 2015, johdantoluennot (Raitio), mahdolliset asiantuntijaluennot ja vierailut, harjoituskirjoitusten laadinta
ja purku ns. virka-aikana klo. 8-16 välillä pidettävissä istunnoissa loka-marraskuussa 2015, projektitentti,
toisten harjoitustöiden laadinta ja purku istunnoissa helmi-maaliskuussa 2016, tutkielman kirjoitus. Projekti
on mahdollista suorittaa myös nopeammin. Jos projektissa tutkielma jätetään esimerkiksi jo ennen
helmikuuta 2016, niin ei ole tarvetta osallistua toisen seminaarityön istuntoihin.
Projektin vierailuluennoitsijoista ilmoitetaan myöhemmin erikseen.
Lisätiedot:
ELMC: Projektin osallistujille suositellaan hakeutumista syyslukukaudella 2015 European Law Moot Court
–kilpailuun, josta on opinto-oppaassa ja kilpailun www-sivuilla osoitteessa www.elmc.org tarkempaa
informaatiota. Osallistumisesta kilpailuun vähintään alkukarsintoihin saakka saa lukea hyväkseen 16
opintopistettä eurooppaoikeuden opinnoissa. Opiskelija voi sisällyttää nämä esimerkiksi syventävien
opintojen tutkintovaatimuksiin korvaten projektitentin. Opiskelija voi myös hajauttaa tämän 16 opintopisteen
kokonaisuuden siten, että hän hakee korvaavuutta 6 opintopisteen laajuisesta harjoitusseminaarista.
Finanssioikeus
Opintojakson tunniste ja nimi:
Projekti ”Kansainvälisen verojärjestelmän uudistaminen – miten ja miksi?”
20078 Finanssioikeuden projektiseminaari
20058 Finanssioikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Kohderyhmä: 3-4 vuoden opiskelijat
Ajoitus: koko lukuvuosi 2015-2016
Edeltävät opinnot: Finanssioikeuden pakolliset aineopinnot
Tavoite:
Opitaan ymmärtämään kansainvälisen verojärjestelmän toimintaa ja sen puutteita ja pohditaan ratkaisuja
niiden korjaamiseksi. Opitaan hakemaan vero-oikeudellista tietoa, analysoimaan sitä ja kirjoittamaan
itsenäistä tieteellistä vero-oikeudellista tekstiä.
Sisältö:
Projektissa keskitytään kansainvälisen verojärjestelmän uudistamistarpeeseen. Kansainvälinen
verosuunnittelu antaa laajat mahdollisuudet verotuksen minimointiin. Tiettyyn pisteeseen asti
verosuunnittelu on välttämätöntä, ettei rajat ylittävästä toiminnasta aiheudu ylimääräisiä verohaittoja, kuten
esim. kansainvälistä kaksinkertaista verotusta. Kansainvälinen verosuunnittelu mahdollistaa kuitenkin myös
järjestelyt, joilla veron maksulta vältytään kokonaan tai ainakin lähes kokonaan. Näin pitkälle menevä
verosuunnittelu rapauttaa valtioiden veropohjaa, vaikka se ei laitonta olisikaan. Onko kansainvälinen
verojärjestelmä nykymuodossaan siis tullut tiensä päähän ja pitääkö sitä uudistaa? Miten kansainvälistä
verojärjestelmää voidaan uudistaa? Aihe on veropolitiikan keskiössä ja asialistalla valtioissa eri puolilla
maailmaa, EU:n elimissä ja OECD:ssa. Projektin tarkoituksena on tarkastella kansainvälistä verojärjestelmää
kriittisesti ja selvittää miksi ja miten verojärjestelmää voitaisiin uudistaa.
Oppimateriaali ja kirjallisuus:
Ensimmäistä kirjallisuuskohtaa lukuun ottamatta kirjallisuus on ilmaiseksi ladattavissa netistä OECD:n
sivuilta.
1. OECD. OECD Model Tax Convention on Income and on Capital, July 2014, s. 7-446.
2. Address the tax challenges of the digital economy (Action 1), 160 sivua.
3. Ensure the coherence of corporate income taxation at the international level, through new model tax and
treaty provisions to neutralise hybrid mismatch arrangements (Action 2), 103 sivua.
4. Counter harmful tax practices (Action 5), 70 sivua.
5. Realign taxation and relevant substance to restore the intended benefits of international standards and
to prevent the abuse of tax treaties (Action 6), 112 sivua.
6. Assure that transfer pricing outcomes are in line with value creation, through actions to address transfer
pricing issues in the key area of intangibles (Action 8), 134 sivua.
7. Improve transparency for tax administrations and increase certainty and predictability for taxpayers
through improved transfer pricing documentation and a template for country-by-country reporting (Action
13), 48 sivua.
8. Facilitate swift implementation of the BEPS actions through a report on the feasibility of developing a
multilateral instrument to amend bilateral tax treaties (Action 15), 67 sivua.
Suoritustavat: osallistuminen seminaareihin ja luentoihin, projektitentti tenttiakvaariossa, tutkielman
kirjoittaminen
Arviointi: Projektitentti hyl./1-5, tutkielma hyl-laudatur
Vastuuhenkilö/opettaja: Professori Marjaana Helminen
Opetuksen aika- ja paikka: tiistai-iltapäivisin 15.9.-17.11. ja 15.3.-5.4. Ensimmäinen tapaamien tiistaina
15.9. klo. 14 P667. Muut ajankohdat ja paikat ilmoitetaan myöhemmin.
Lisätiedot: Prof. Marjaana Helminen
Hallinto-oikeus
Hallinto-oikeuden projektin esittelytilaisuus on 22.4. klo 14.15 salissa P 667.
Opintojakson tunniste ja nimi:
Hallinto-oikeuden projekti: Valvonta, vastuu ja oikeusturva modernissa hallinnossa
20077 Hallinto-oikeuden projektiseminaari
20057 Hallinto-oikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Projektin kesto: sl 2015 – kl 2016
Sisältö:
Projektin sisältö liittyy modernin julkishallinnon perusteisiin. Hyvän hallinnon tulee olla luotettava, julkinen
ja turvallinen. Luotettava hallinto toimii objektiivisesti, ennakoitavasti ja tasapuolisesti. Julkisuus taas
edellyttää avointa, kontrolloitavaa ja vastuullista hallintoa, jonka perustavoitteena on yleisen edun
toteuttaminen. Turvallinen hallinto puolestaan turvaa peruspalvelut, terveellisen ympäristön, yleisen
turvallisuuden sekä edellytykset tehokkaalle kilpailulle ja yksilön vapauksien toteutumiselle.
Hallintotoiminnan laadullisten tavoitteiden tueksi ja takeeksi tarvitaan myös valvontaa, vastuuta ja
oikeusturvaa. Projektissa perehdytään modernin hallinnon laadullisiin perusteisiin ja niiden oikeudellisiin
takeisiin. Projektissa tutustutaan myös käytännön hallinnon ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin sekä
oikeusturvan perusteisiin.
Projektin kohteena ovat hallinnollisen valvonnan keskeiset kysymyksiä kuten viranomaisen valvontavallan
perusteet, valvonnan kohteen oikeudet ja velvollisuudet, valvontamenettely- ja keinoja. Valvonta on
tehokasta vain, jos vastuu toimii. Siksi myös julkisyhteisön vastuuta koskevat aiheet ovat keskeisiä. Ne
liittyvät muun muassa virkavastuun perusteisiin ja toteuttamiseen, korvausvastuuseen sekä vastuuseen
hallintotoiminnan laadusta ja eettisyydestä.
Valvonnan ja vastuun lisäksi moderni hallinto edellyttää toimivaa ja sujuvaa oikeusturvaa. Mitä tehokas
oikeusturva tarkoittaa yksilön ja yrityksen kannalta, kuinka aineelliset oikeudet ja edut turvataan
tehokkaimmin, mitä oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää hallintotuomioistuimissa? Näitä
kysymyksiä lähestytään sekä kansallisen että eurooppalaisen hallinto-oikeuden laatuvaatimusten
näkökulmasta.
Projektin ohjelmaan kuuluu luentojen, seminaarien ja kirjallisten töiden lisäksi vierailuja viranomaisiin ja
tuomioistuimiin.
Projektitöiden kohdealueina voivat olla esimerkiksi
valvontaviranomaiset ja niiden toimivalta
hallintopakko valvonnan tehosteena
julkisyhteisön vastuu perusoikeuksien turvaamisesta
virkavastuun perusteet ja ala
vastuun toteuttaminen laillisuusvalvonnassa
virkamiesetiikka ja -moraali vastuun perustana
oikeusturva julkisten palvelujen toteuttamisessa
eurooppalaiset oikeusturvan vaatimukset ja takeet (EUT ja EIT)
elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeudet
hyvä hallinto ja oikeusturvan takeet.
Oppimateriaali ja kirjallisuus:
1) Ida Koivisto, Hyvän hallinnon muunnelmat. (2011) 324 s.
2) Suvianna Hakalehto-Wainio: Valta ja vahinko. (2008) 419 s.
3) Olli Mäenpää: Eurooppalainen hallinto-oikeus. (2011) 477 s.
4) Erikseen ilmoitetut artikkelit teoksista Hallinto ja hallintolainkäyttö (2010) ja Avoin, tehokas ja
riippumaton (2010, (150 s.)
Projektitentti (n. 1500 s.) suoritetaan yhdellä kertaa tenttiakvaariossa. Tentti suositellaan suoritettavaksi
syyslukukaudella 2015.
Suoritustavat:
Projektiseminaari, projektitentti ja pro gradu tutkielma
Arviointi:
Projektiseminaari ja projektitentti asteikolla 1-5
Pro gradu –tutkielma noudattaen pro gradu –tutkielmien arvosteluasteikkoa.
Vastuuhenkilö/opettaja:
professori Olli Mäenpää
Opetuksen aika- ja paikka:
Projektin kesto: sl 2015 – kl 2016
Projektin ensimmäinen kokoontuminen on 10.9.2015 klo 16-18 (P 668). Johdantoluennot 28.9.-1.10.2015
klo 16-18 (P 668). 1. Projektiseminaari 26.-29.10.2015 (klo 16-20, P 668). 2. Projektiseminaari 8.2.11.2.2016 (klo 16-20, P 668). 3. Graduseminaari (tarpeen mukaan) huhtikuu 2016.
Kansainvälisen oikeus
Opintojakson tunniste ja nimi:
20076 Kansainvälisen oikeuden projektiseminaari
20056 Kansainvälisen oikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Ajoitus:
10.6.2015-27.5.2016.
Huom! Projektin järjestäytymiskokous pidetään jo torstaina 4.6. klo 10-12 (sali vahvistetaan
myöhemmin).
Edeltävät opinnot: On suositeltavaa, että opiskelijat suorittavat projektitentin yleisen osan mahdollisimman
pian; joka tapauksessa projektitentin yleinen osa tulee suorittaa syyslukukauden 2015 aikana.
Tavoite: Projektin tavoitteena on antaa valmiuksia
- tutkimuksen tekemiseen ja tieteelliseen kirjoittamiseen
- kansainvälisen oikeuden alan asiantuntijana toimimiseen
- laajojen asiakokonaisuuksien hallintaan ja itsenäiseen työskentelyyn
- vaativiin tiedonhankintatehtäviin
- palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen.
Sisältö: Projektiin sisältyy tutkielman kirjoittamista, henkilökohtaista tutorointia ja seminaarityöskentelyä,
kansainvälisoikeudellista tiedonhakukoulutusta, luentoja, asiantuntija- ja viranomaistapaamisia sekä
projektitentti.
Oppimateriaali ja kirjallisuus:
Projektitentti on jaettu kahteen osaan (yleinen ja erityinen osa). Kummatkin tentit suoritetaan
tenttiakvaariossa opiskelijan valitsemana ajankohtana.
1) Yleinen osa: Malcolm D. Evans (ed.), International Law, 4. painos (Oxford University Press 2014), 950
sivua; 2) Erityinen osa. Tenttiin luettavat kirjat sovitaan erikseen projektin vetäjän kanssa. Erityiseen osaan
luettavan kirjallisuuden tulee olla laajuudeltaan noin 550 sivua.
Suoritustavat:
Projekti koostuu henkilökohtaisesta tutoroinnista, seminaarityöskentelystä, luennoista, projektitentistä,
harjoitusaineista sekä tutkielmasta. Työskentelyn tarkoituksena on tukea tutkielman laatimista. Sekä syysettä kevätlukukaudella järjestetään asiantuntijaluentoja ja vierailuja erikseen sovittavan aikataulun mukaan.
Arviointi:
Yleinen asteikko
Vastuuhenkilö/opettaja: Jarna Petman
Opetuksen aika- ja paikka:
Projektin järjestäytymiskokous pidetään jo kesäkuun alussa torstaina 4.6. klo 10-12 (sali vahvistetaan
myöhemmin).
Opiskelijamäärä:
Projektiin otetaan 2015-2016 poikkeuksellisesti enintään 12 opiskelijaa.
Kauppaoikeus
Kuluttajaoikeuden projektin esittelytilaisuus ma 13.4. klo 13-14 P 417
Projektin teema: Kuluttaja muuttuvassa yhteiskunnassa
Projektin vetäjä: kauppaoikeuden yliopistonlehtori Klaus Viitanen
Projektin tavoitteet: Monet yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset heijastuvat eri tavoin kuluttajan asemaan.
Ensinnäkin informaatioteknologian nopea kehitys on luonut kokonaan uusia informaatiokanavia, joita
voidaan hyödyntää kaupallisessa viestinnässä. Yhä suurempi osuus markkinoinnista tapahtuu nykyään
perinteisten joukkotiedotusvälineiden sijasta internet -tietoverkon välityksellä. Samoin sopimuksista yhä
suurempi osa tehdään sähköisesti tietoverkon välityksellä, mikä on johtamassa kaupan rakenteen
voimakkaaseen muutokseen. Verkkokauppa mahdollistaa sopimuksenteon suoraan kuluttajan ja tuottajan
välityksellä ilman kustannuksia aiheuttavaa tukku- ja jälleenmyyntiverkostoa.
Toinen kuluttajan asemaan voimakkaasti vaikuttava tekijä on lisääntyvä kansain-välistyminen, toisaalta
Euroopan syvenevä taloudellinen ja oikeudellinen integraatio ja toisaalta yleismaailmallinen taloudellinen
globalisaatiokehitys. Tämä on merkinnyt ensinnäkin lisääntyvää yli rajojen tapahtuvaa
kuluttajamarkkinointia ja kaupankäyntiä sekä toisaalta alati kasvavaa ylikansallista kuluttajaoikeudellista
sääntelyä, joka vaikuttaa myös puhtaasti kotimaiseen kuluttajamarkkinointiin ja -sopimuksiin. Taloudellinen
integraatio on johtanut myös kilpailun kiristymiseen. Lisäksi kilpailun kiristyminen on johtanut
markkinoinnin voimistumiseen ja uusien entistä tehokkaampien markkinointikeinojen kehittämiseen (mm.
tuotesijoittelu ja aggressiivinen markkinointi).
Projektin tavoitteena on perehdyttää osanottajat siihen oikeudelliseen sääntelyyn, jonka tarkoituksena on
suojata kuluttajia näissä uusissa tilanteissa. Kohteena on siten toisaalta kotimainen ja toisaalta ylikansallinen
kuluttajaoikeudellinen sääntely. Sääntelyn sisällön selvittämisen lisäksi tarkoituksena on myös pohtia sen
vaikutuksia kuluttajien asemaan ja mahdollisia kehittämisvaihtoehtoja. Missä määrin kuluttaja tarvitsee
suojaa näitä nyky-yhteiskunnassa vastaan tulevia tilanteita kohtaan? Tarvitaanko uutta sääntelyä vai
pystytäänkö ongelmat ratkaisemaan nykyisen sääntelyn ja yleisten kuluttaja- ja sopimusoikeudellisten
periaatteiden avulla?
Projektin osanottajien valinta: Projektiin valitaan enintään 16 opintojensa loppuvaiheissa olevaa
opiskelijaa. Keskeisiä valintakriteereitä tämän lisäksi ovat kauppa- ja erityisesti kuluttajaoikeuden
valinnaisten aineopintojen sekä käytännön kurssin suorittaminen.
Potentiaalisia tutkimuskohteita:
1)syrjivä markkinointi
2)tuotesijoittelu ja markkinoinnin tunnistettavuuden periaate
3)markkinointi sosiaalisessa mediassa, ml. C to C -markkinointi
4)aggressiivinen markkinointi
5)erilaisten digitaalisten hyödykkeiden hankinta (hyötyohjelmat, pelit, laajakaistat, mobiili-palvelut, ym.)
6)asuntojen verkkomarkkinointi
7)vertaislainat ja joukkorahoitus
8)verkon välityksellä tapahtuva käytettyjen tavaroiden kauppa
9)modernit matkapalvelut, ml. erilaiset extreme -harrastusmatkat
10)kansainväliset aikaosuussopimukset
11)yksityiset terveydenhoitopalvelut
12)viestintäpalvelut
13)energiapalvelut
14)pankki- ja vakuutuspalvelut, ml. riskipitoiset sijoituspalvelut
Projektin ohjelma:
Projektin alkukokous
Johdantoluennot (englanninkieliset)
-luennot
-luentokuulustelut
Tutkimussuunnitelman laatimisopastus
Tutkimussuunnitelmien käsitteleminen
Käytäntöön perehdyttäminen
Seurantaseminaari
Ma 7.9.2015 klo 12-14
Ma-pe 12-16.10.2015 klo 12-15
Ma 2.11 klo 16-18 ja 16.11 klo16-18
Ke 7.12.2015 klo 12-14
Ma-pe 15-19.2.2016 klo 12-16
Toukokuu 2016 (vko 18)
Ma-pe 23-27.5.2016 klo 12-16
P 417
P IV
P IV
P 417
P 417
KKV
P 417
Projektitentti:
Tentti voidaan haluttaessa suorittaa kolmessa eri osassa. Osasuoritusten hyväksymisen edellytyksenä on
kuitenkin se, että opiskelija saa aina vähintään puolet maksimipisteistä.
Suorituspäiviä ovat kauppaoikeuden yleiset tenttipäivät (vuoden vaihteessa järjestettävällä
päätenttikierroksella kuitenkin joulua edeltävällä viikolla pidettävänä tenttipäivänä). Projektin
tarkoituksenmukaisen etenemisen vuoksi on suositeltavaa, että projektitentti suoritetaan kokonaisuudessaan
vuoden 2015 loppuun mennessä. Projektitentin tai sen osan voi suorittaa jo kesällä 2015 elokuun
tenttipäivänä. Projektitentti ei ole lakikirjatentti.
Tutkintovaatimukset (yhteensä n. 1500 sivua):
Osa I
1) Paloranta, Paula
Markkinoinnin etiikka käytännössä. Helsinki 2014 (n. 300 sivua)
2) Hoffrén, Mia
Virhevastuu asunnon ja asuinkiinteistön kaupassa. Helsinki 2014 (n. 350 sivua)
Osa II
3) Micklitz, H-W ym.
European Consumer Law. Cambridge 2014 (n. 400 sivua)
Osa III
4) Howells, G. ym.
107-560 (n. 450 sivua)
Handbook of Research on International Consumer Law, Cheltenham 2010 s.
Oikeushistoria
Projektin esittelytilaisuus ti 21.4 klo 14 P518.
Opintojakson tunniste ja nimi:
20069 Oikeushistorian projektiseminaari: Ihmisoikeudet Euroopassa 1789 – 2020
20049 Oikeushistorian projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Kohderyhmä:
Projektivaiheen opiskelijat. Projektiin voivat hakea myös sellaiset opiskelijat, joilla ei ole pääsäännön
mukaan vaadittavia opintopisteitä.
Ajoitus: Syksy 2015
Edeltävät opinnot: ON tai vastaavat
valtiosääntöoikeuden pakolliset aineopinnot.
opinnot.
Vähimmäisvaatimuksena
oikeushistorian
ja
Tavoite ja sisältö:
Oikeushistorian syventävien opintojen projekti 2015 – 2016 järjestetään yhteistyössä valtiosääntöoikeuden
oppiaineen kanssa.
Projektin teemana on ihmisoikeuksien historian Ranskan suuresta vallankumouksesta (1789) nykyaikaan ja
tulevaisuuteen. Tarkastelun keskiössä ovat oikeudelliset muutokset – lainsäädännön, oikeuskäytännön
oikeudellisen ajattelun – jotka ovat johtaneet kansalaisten oikeudellisen aseman ja yhdenvertaisuuden
vahvistumiseen pitkällä aikavälillä Suomessa ja muualla Euroopassa. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin
vaiheisiin, jolloin perus- ja ihmisoikeuksia on vahvistettu (toisen maailmansodan jälkeisen vuodet, Berliinin
muurin kaatumisen jälkeinen aika, Euroopan integraatio) tai jolloin ne ovat joutuneet kriisien vuoksi
vaakalaudalle (sodat, talouslamat).
Näin projektin teemat kiinnittyvät liberaalisen oikeusvaltion historian ratkaiseviin vaiheisiin. Näiden
vaiheiden oikeudellisia muutoksia tutkitaan liittämällä ne kunkin aikakauden yhteiskunnallisiin ja
kulttuurisiin ilmiöihin. Tätä kautta voidaan luoda näköaloja myös tulevaisuuteen, siihen millaisia muutoksia
perus- ja ihmisoikeudet ja niiden toteuttaminen tulevat kohtaamaan erilaisissa oikeudellis-poliittisissa
olosuhteissa ja yhteiskunnallisissa tilanteissa. Vuosi 2020 on merkkivuosi usealle Suomen nykyisen
oikeudellisen muutoksen elementille: Euroopan ihmisoikeussopimus Suomea sitovaksi vuonna 1990,
perusoikeusuudistus 1995, EU-jäsenyys 1995, uuden perustuslain voimaantulo 2000.
Projektin keskeinen tavoite on kiinnostavien aiheiden kautta perehtyä tutkimukselliseen ajatteluun, siihen
miten tutkimuskysymyksiä asetetaan ja millaisen aineiston avulla ja miten niihin vastataan perustellusti.
Tutkimuksellisen ajattelun kehittäminen on työalasta riippumatta fundamentaalisen tärkeä tavoite. Juristien
työ perustuu ongelmien hahmottamiseen ja ratkaisemiseen. Tavoitteena on edelleen lisätä osallistujien
valmiuksia perus- ja ihmisoikeuskysymysten havaitsemiseen sekä lainsäädännön ja oikeuskäytännön
kriittiseen arviointiin perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Samalla projektissa myös tutustutaan
erilaiseen perus- ja ihmisoikeuksia koskevaan kritiikkiin.
Projektin yhteydessä opiskelijat laativat 60 – 80 sivun tutkielman. Esimerkkiluettelo mahdollisista
tutkielman teemoista esitellään projektin esittelytilaisuuksissa huhtikuun lopussa. Esittelytilaisuuden jälkeen
luetteloa voi kysyä projektin vetäjiltä tai opintotoimistosta.
Projektissa kirjatentti voidaan korvata tutkimuksen peruskysymyksiä käsittelevällä esseellä, joiden
kirjallisuus sovitaan yhdessä vetäjien kanssa.
Projekti toteutetaan läheisessä yhteistyössä valtiosääntöoikeuden oppiaineen syventävien opintojen projektin
kanssa. Valtiosääntöoikeudesta kiinnostuneet opiskelijat ovat lämpimästi tervetulleita projektiin.
Oppimateriaali ja kirjallisuus:
Ilmoitetaan projektin alkaessa.
Projektitenttiä varten opiskellaan 1 - 2 oikeushistorian metodiikkaa käsittelevää sekä teoksia suunnitellun
tutkimuksen läheltä. Mahdollisia metodikirjoja ovat esimerkiksi Ylikangas: Oikeushistoriasta ja sen
tutkimisesta, Kalela: Historiantutkimus ja historia, Ylikangas: Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen
on?, Heikkinen: Historiantutkimuksen päämäärät ja menetelmät, Kekkonen: Muutos ja jatkuvuus osin.
Suoritustavat:
Ensimmäinen kokoontuminen järjestetään jo kesäkuun alussa, jotta opiskelijat voivat valita tutkimusaiheen
jo ennen syksyä.
Syyslukukauden ohjelmaan kuuluvat aihepiirin (3 h) johdattelevat ja tutkimuksen metodologiaa (3h)
käsittelevät luennot ja tiiviit seminaarijaksot, joista yksi pyritään järjestämään Helsingin ulkopuolella
yliopiston tutkimusasemilla.
Kevään seminaarijaksoissa käydään läpi osallistujien töitä useampaan kertaan.
Molempina lukukausina projektin osallistujille tarjotaan mahdollisuus osallistua oikeushistorian ja
valtiosääntöoikeuden jatkokoulutusseminaarin istuntoihin. Näihin osallistumalla voi myös korvata
mahdollisia poissaoloja seminaarin kokoontumisista.
Projektissa järjestetään yhteistyössä valtiosääntöoikeuden oppiaineen projektin kanssa ekskursseja ainakin
eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan, ihmisoikeuskeskukseen ja eduskunnan perustuslakivaliokuntaan.
Vastuuhenkilö/opettaja: Jukka Kekkonen ja Tuomas Ojanen
Oikeustaloustiede
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Ajoitus:
Alkaa syyskuussa 2015 ja päättyy toukokuussa 2016.
Projektin teema:
Projektin teemana on oikeustaloustieteellisen argumentaation merkitys yksityisoikeuden eri osa-alueilla.
Perinteisesti oikeustaloustieteellinen (”law and economics”) opetus on ollut verrattain eristäytynyttä siitä
oikeudellisesta todellisuudesta, johon oikeustaloustiede kytkeytyy. Esimerkiksi yhtiö-, arvopaperimarkkina-,
kilpailu- ja sopimusoikeudessa oikeustaloustieteen merkitys on kiistaton ja opiskelijoiden kannalta on
hyödyllistä ymmärtää, mitä oikeustaloustieteellä on tarjottavana muun muassa näitä oikeudenaloja
koskevalle tutkimukselle. Projektin aikana opiskelijat tulevat siis tutustumaan yhtäältä
oikeustaloustieteellisiin oppeihin ja sen merkitykseen oikeuslähdeopissa, toisaalta oikeustaloustieteen
merkitykseen yksityisoikeuden eri osa-alueilla. Pro gradu -tutkielmat kirjoitetaan siten, että niissä käsitellään
oikeustaloustieteellisten kysymysten lisäksi aineellisoikeudellisia teemoja.
Projektin esittelytilaisuus on toukokuussa 2015.
Projektin alustava ohjelma:
Projektin ensitapaaminen: 7.9.2015 klo 10.00–14.00 salissa X.
Dispositioseminaari: Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin
Luennot: Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin
Seurantakokoukset: KL 2016 erikseen ilmoitettavana ajankohtana.
Tavoite
Projektin tavoitteena on selvittää ja tutkia, millä tavalla oikeustaloustieteellinen argumentaatio vaikuttaa
yksityisoikeuden eri osa-alueilla. Projektin aikana opiskelijat tulevat tutustumaan oikeustaloustieteelliseen
tutkimukseen ja erityisesti sellaiseen tutkimukseen, joka on kytköksissä yhtiö-, arvopaperimarkkina-,
kilpailu- ja sopimusoikeuteen. Projektin jälkeen opiskelijan tulisi kyetä käymään tutkimusalaan liittyvää
tieteellistä keskustelua, yhdistämään tutkielman tuottamaa uutta tietoa aikaisempaan tietoon sekä
hahmottamaan oikeustaloustieteen liityntöjä aineellisoikeudellisiin oikeudenaloihin. Lisäksi projektin aikana
opiskelijat pääsevät harjoittelemaan ryhmätyö- ja esiintymistaitoja. Tutkielman keskeisenä tavoitteena on
oikeudellisten argumentaatiotaitojen ja laajemmin tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu. Projektin vetäjä tulee
tukemaan opiskelijoita koko lukuvuoden ajan tutkielmien kirjoittamisessa.
Sisältö
Projektissa käsiteltäviä asiakokonaisuuksia muun muassa ovat:
- oikeustaloustieteen yleiset opit
- oikeustaloustieteellisten argumenttien merkitys oikeuslähdeopissa – Mikä painoarvo taloudelliselle
tehokkuusargumentille olisi annettava suhteessa muihin oikeuslähteisiin?
- oikeustaloustieteen liityntä yhtiö-, arvopaperimarkkina-, kilpailu- ja sopimusoikeuteen
- tieteellisen kirjoittamisen perusteet
- oikeudelliset argumentaatiotaidot
- esiintymistaidot
- tiedonhankinta
- tuotetun tutkimustiedon hyödyntäminen ja julkaiseminen
Suoritustavat:
Projektitentti: (10 op)
Projektiseminaarit (10 op)
Tutkielma: (40 op)
(+ syventäviin opintoihin kuuluvat metodiseminaari 5 op ja projektia tukevia valinnaisia opintoja 5 op)
Opetuksesta vastaa siviili- ja kauppaoikeuden yliopistonlehtori Ville Pönkä
Arviointi:
Kirjatentti: numeerinen asteikko 0–5
Tutkielma: pysyväismääräysten mukaisesti
Vastuuhenkilö:
Siviili- ja kauppaoikeuden yliopistonlehtori Ville Pönkä
Lisätiedot:
Projektiin voi osallistua siihen normaalin hakemusmenettelyn jälkeen tähän projektiin hyväksytty opiskelija.
Projektin suorittaminen edellyttää täyspäiväistä sitoutumista projektiopintojen harjoittamiseen projektille
varattuna aikana. Jos opiskelija ei saa tutkimussuunnitelmaansa laadittua sille projektissa sovitussa ajassa,
katsotaan opiskelijan keskeyttäneen projektin suorittamisen. Tutkielma tulee saattaa loppuun projektin
aikana (SL 2015–KL 2016). Tutkielman tulee pääsääntöisesti olla valmis viimeistään toukokuussa 2016.
Dispositio- ja muissa seminaareissa edellytetään kykyä keskustella esillä olevista teemoista.
Projektiin osallistuminen edellyttää oikeustaloustieteen aineopintojen suorittamista ja valinnoissa
priorisoidaan ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet monipuolisesti ja hyvin arvosanoin yksityisoikeuden
opintoja. Myös taloustieteen opinnot luetaan hakijan ansioksi. Projektiin otetaan enintään 16 opiskelijaa.
Projektitentti:
Artikkelit (saatavissa Edilexistä)
- Knuutinen, Reijo: Oikeus, talous ja tiede – Tarkastelua vero-oikeudellisessa kontekstissa, 2014 (20 s.)
- Kuoppamäki, Petri: Kilpailun taloustieteen soveltaminen kilpailuoikeudessa, LM 2008 (28 s.)
- Mähönen, Jukka: Taloustiede lain tulkinnassa, LM 2004 (16 s.)
- Mähönen, Jukka – Määttä, Kalle: Nya tendenser inom rättsekonomin, JFT 2003 (19 s.)
- Määttä: Kalle: Rikoksen uusiminen rangaistuksen koventamisperusteena – Voiko oikeustaloustieteestä olla
apua rikoslain tulkinnassa?, 2012 (13 s.)
- Määttä, Kalle: Pikaluottojen sääntely oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta, LM 2010 (15 s.)
- Oker-Blom, Max: Rättsekonomi, rätt och rättstillämpning, JFT 2005 (19 s.)
- Timonen, Pekka: Oikeustaloustiede – mitä se on? LM 1998 (15 s.)
Kirjat:
- Ilmoitetaan myöhemmin.
Perhe- ja jäämistöoikeus
Projektin esittelytilaisuus 20.4.2015 kello 14.00 – 15.00 P 518.
Opintojakson tunniste ja nimi:
20064 Perhe- ja jäämistöoikeuden projektiseminaari
20044 Perhe- ja jäämistöoikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Projektin nimi: ”Pesänselvitys ja perinnönjako”
Kirjallisuus ja oppimateriaali:
Helin, Markku: Suomen kansainvälinen perhe- ja perintöoikeus (2013), s. 15 – 284, s. 601- 695.
Lohi, Tapani: Legaatinsaajan oikeusasemasta (2011), s. 75 – 442.
Walin, Gösta – Lind, Göran: Kommentar till ärvdabalken. Del II (2009), s. 25 – 325.
Kangas, Urpo: Digitaalinen jäämistövarallisuus (2012), 1 – 107.
Kolehmainen, Antti – Räbinä, Timo: Jäämistösuunnittelu (2012), s. 69 – 330.
Opettaja: Urpo Kangas
Projektin ohjelma:
1) Projektin alkuluennot 1.9.–4.9. ma – pe klo 8–12 salissa P 518.
2) Projektiseminaari 5.10–9.10. ma–pe klo 8–12 salissa P 667.
3) Henkilökohtaiset tapaamiset työnohjaajien kanssa erikseen sovittavina ajankohtina viikolla 51(
14.12.–18.12).
4) Tutkielmaseminaari Tvärminnen biologisella asemalla 21.1.–22.1. to-pe
5) Loppuseminaari 4.4.–8.4. ma–pe klo 8–12 salissa P 518.
.
Prosessi- ja insolvenssioikeus
20074 Prosessi- ja insolvenssioikeuden projektiseminaari
20054 Prosessi- ja insolvenssioikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Kohderyhmä:
Ajoitus: Projekti alkaa syyskuussa 2015
Edeltävät opinnot:
Tavoite: Käsityksemme oikeudenkäynnistä ja laajemmin lainkäytöstä rakentuvat eräänlaiselle kerralla
valmiiksi -ideaalille. Ajattelemme enemmän tai vähemmän tietoisesti, että riidan osapuolet tuovat kiistansa
tuomioistuimeen, jos he pitävät oikeudenkäyntiä välttämättömänä oikeuksiinsa pääsemiseksi.
Oikeudenkäynnissä riita taas saa lopullisen ratkaisunsa yhdellä kertaa ja yhdessä tuomioistuimessa. Käytäntö
jää kauas tästä ideaalista. Tavallista on, että riidan osapuolet hakevat oikeutta eri aikoina, eri
tuomioistuimista ja eri riidanratkaisumenettelyistä. Asiallisesti samaa riitaa tai sen osia saatetaan esimerkiksi
käsitellä yhtäaikaa käräjäoikeudessa, hallinto-oikeudessa ja välimiesmenettelyssä.
Tämä riitojen pirstoutuminen on ikivanha ilmiö. Kaksi tekijää kuitenkin suosii tällaista riitojen hajottamista
tai hajoamista. Ensiksikin Suomen lainkäyttöjärjestelmä on sekava: siihen kuuluu yleisiä tuomioistuimia,
erityisiä tuomioistuimia, hallintotuomioistuimia ja lakisääteisiä lautakuntia. Niiden toimivaltasuhteet ovat
kaikkea muuta kuin selvät. Näin parhaansakin tekevät osapuolet saattavat joutua hakem,aan oikeaa
tuomioistuinta.Toiseksi vaihtoehtoisen riidanratkaisun (ADR) -nimellä tunnettu liike on tuonut
tuomitsemisen rinnalle uusia riidanratkaisuväyliä, joista tunnetuin on sovittelu. Niitä voidaan käyttää
oikeudenkäynnin rinnalla, sijasta, ennen tai jälkeen oikeudenkäynin. Myös välimiesmenettely tarjoaa
perinteisen vaihtoehdon etenkin kaupallisiin erimielisyyksiin. Kolmanneksi kansanvälistyminen avaa ennen
näkemättömiä mahdollisuuksia aloittaa oikeudenkäyntejä eri maissa.
Riitojen pirstoutuminen on heitallista. Se työllistää turhaan tuomioistuimia ja muita lainkäyttöelimiä,
kasvattaa riidan osapuolten kustannuksia sekä mahdollistaa vastapuolen uuvuttamisen. Oikeudnekäyntien
aloittamista ja kulkua on perinteisesti yritetty hallinta kolmen instituution eli lis pendens-vaikutuksen,
oikeusvoiman ja (sisäisen) prekluusion avulla. Ensimmäisellä yritetään koota kaikki erimielisyydet yhteen
tuomioistuimeen; tähän päästään antamalla asian vireille tulemiselle muut menettelyt estävä vaikutus. Tämä
estävä vaikutus eli lis pendens tarjoaakin periaatteessa, laajuudestaan riippuen, kohtalaisen tehokkaan
ratkaisun samanaikaisten prosessien ongelmaan. Toisella eli oikeusvoimalla taas estetään perättäiset
oikeudenkäynnit samassa asiassa. Moni riidan osapuoli ei nimittäin tyydy päättyneen oikeudenkäynnin
lopputuloksen vaan yrittää uusilla oikeudenkäynneillä mitätöidä lopputuloksen. Oikeusvoima yhtäältä estää
asian tutkimisen uudelleen, toisaalta taas antaa perustan uudellekin oikeudenkäynnille.
Prekluusio (tässä puhutaan sisäisestä prekluusiosta) taas on tarkoitettu torjumaan vireillä olevien
oikeudenkäyntien paisumista. Tällä tarkoitetaan sitä, että asianosaiset tuovat kerran alkaneeseen prosessiin
aina vain uusia vaatimuksia ja perusteita. Oikeudenkäynti laajenee, pitkittyy ja kasvattaa riitapuolen
kulurasitusta. Sisäinen prekluusio pakottaa asianosaiset esittämään vaatimuksensa ja perusteensa heti
oikeudenkäynnin alussa. Tämä keskittäminen nostaa samalla myös lainkäytön laatua, koska oikeudenkäynti
säilyttää siinä ajallisen ja temaattisen koherenssinsa.
Kaikissa osioissa keskiössä on asian samuus. Samasta asiasta ei tule salllia useita oikeudenkäyntejä, jos asia
taas on eri asia, perustuslaki ja ihmisoikeussopimus takaavat kansalaiselle pääsyn tuomioistuimeen. Myös
ihmisoikeustuomioistuimen omaksuma linja ne bis in idem -sovelluksissa nostaa esille asian samuuden. Se,
onko asia sama vai eri asia, on perinteisesti ratkaistu formaalisin kriteerin. Moderni ajattelu, erityisesti access
to justice -tutkimussuuntaus ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ideaali, ovat kuitenkin pakottaneet
samuuden kriteerien uudelleenarviointiin.
Kriteerit ovat muuttumassa yhä tilannesidonnaisimmiksi ja tapauskohtaisemmiksi, mikä tekee sovellutuksista
arvaamattomia. Selvää lisäksi on, että vanhat ohjauskeinot eivät yksin riitä ratkaisemaan moniprosessien
ongelmaa, kehitettiin niitä miten tahansa. Keinojen lisäksi tarvitaan välineitä, joilla prosesseja pystytään
koordinoimaan ja niiden todistelua ja lopputulosta hyödyntämään muissa prosesseissa. Tämä kehitys on
vasta alkamassa, kun moniprosessien haitallisuus on alettu tunnustaa.
Sisältö:
Käsiteltävät osateemat :
- moniprosessien ongelma,
- riidanratkaisujärjestelmän linjat
- lis pendens kansallisissa ja kansainvälisissä oikeudenkäynneissä
- oikeusvoima ennen ja nyt,
- sisäisen prekluusioon edut ja haitat,
- asian samuuden määritelmä
- prosessin todistus- ja heijastusvaikutukset
- prosessien koordinointi
Oppimateriaali ja kirjallisuus:
Projektitentin tutkintovaatimukset:
Koulu, Risto : Kaupallisten riitojen sovittelu. Helsinki 2006.
Koulu, Risto : Lainkäyttöä vai hallintolainkäyttöä? Helsinki 2012.
Männistö, Jarkko : Theory of Preclusion. Turku 2013.
Lindell, Bengt : Processuell preklusion. Stockholm 1993.
Vastuuhenkilö/opettaja: Risto Koulu
Lisätiedot: Projekti koostuu luennoista, seminaareista, projektitentistä, harjoitusaineista sekä tutkielmasta.
Muun työskentelyn tarkoituksena on antaa valmiuksia ja tukea tutkielman laatimiseen, mikä siis on projektin
pääsuoritus. Projekti rakentuu tiiviille periodityöskentelylle. Periodien ulkopuolella opiskelijalla on
käytännössä vapaus järjestää oma työskentelynsä. Projektin aikataulu on ohjeellinen; siitä voidaan poiketa
projektin edistymisen myötä kumpaankin suuntaan.
- alkuluennot (viikko 37)
- ryhmätyö- eli alkuseminaari (viikko 42)
- projektitentti (viikko 46, suositus)
- tutkielmaseminaari (viikko 50)
- loppuseminaari (viikko 20, suositus)
- tutkielman jättäminen (viikko 21, suositus)
- jälkitapaamiset (viikot 38, 43)
Tukevat valinnaiset opinnot:
Jos projektin osanottaja haluaa suorittaa projektia tukevia prosessi- ja insolvenssioikeuden valinnaisia
opintoja, hänelle suositellaan seuraavia kursseja:
- kansainvälisen prosessioikeuden kurssi (Peterzens-Nysten)
Rikosoikeus
Projektin esittelytilaisuus on keskiviikkona 15.4. klo 14 alkaen salissa P 518.
Opintojakson tunniste ja nimi:
20073 Rikosoikeuden projektiseminaari
20053 Rikosoikeuden projektitentti
Projektin teema: Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Kohderyhmä:
OTM-opiskelijat
Ajoitus:
sl 2015 – kl 2016
Edeltävät opinnot:
Projektiin osallistuvilta oikeustieteen perustutkinto-opiskelijoilta rikosoikeuden aineopintotentti,
rikosoikeuden valinnaiset aineopinnot ovat eduksi
Tavoite:
Sisältö:
Rikosoikeuden syventävien opintojen projekti ”Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä” järjestetään
yhteistyönä oikeustieteellisen tiedekunnan ja valtiotieteellisen tiedekunnan välillä. Projektiin otetaan sekä
oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoita (6 kpl) että valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoita (6 kpl).
Projektin lähestymistapa on monitieteinen, mahdollistaen sekä lainopillisen, rikosoikeustieteellisen,
empiirisen tai muun yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen.
Oppimateriaali ja kirjallisuus:
Projektitentin kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.
Suoritustavat:
Projektitentti, osallistuminen projektiseminaariin, harjoitusaineiden laatiminen, projektin muuhun
työskentelyyn osallistuminen, pro gradu -tutkielman laatiminen
Vastuuhenkilö/opettaja:
apulaisprofessori Sakari Melander professori Tapio Lappi-Seppälä
Opiskelijamäärä:
6 oikeustieteen perustutkinto-opiskelijaa, 6 valtiotieteen perustutkinto-opiskelijaa
Rikosoikeus
Projektin esittelytilaisuus on keskiviikkona 15.4. klo 14 alkaen salissa P 518.
Opintojakson tunniste ja nimi: Rikosoikeuden syventävien opintojen projekti: Yritysrikokset
20073 Rikosoikeuden projektiseminaari
20053 Rikosoikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Ajoitus: sl 2015 – kl 2016
Edeltävät opinnot: Projektiin osallistuvilta oikeustieteen perustutkinto-opiskelijoilta rikosoikeuden
aineopintotentti, rikosoikeuden valinnaiset aineopinnot ovat eduksi
Tavoite:
Sisältö: Tavoitteena on, että projektiin osallistuvat opiskelijat saavat kattavan teoreettisen ja käytännöllisen
kuvan projektin teemasta. Projekti koostuu johdantoluennoista (14 h), joita pitävät myös yliopiston
ulkopuoliset yhteistyötahot, projektiseminaarista (projektiseminaaritapaamiset, harjoitusaineiden
käsittelyseminaarit, päätösseminaari) sekä projektitentistä. Projektissa laaditaan sl 2015 kaksi
harjoitusainetta. Suositeltavaa on, että ne kirjoitetaan varsinaisen tutkielman teemasta. Kl 2016 on
pääsääntöisesti varattu tutkielmien kirjoittamiselle.
Projektiin otetaan enintään kymmenen (10 kpl) opiskelijaa.
Rikosoikeuden syventävien opintojen projekti ”Yritysrikokset” järjestetään yhteistyössä Asianajotoimisto
Bird & Birdin kanssa.
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Projektitentin kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.
Suoritustavat: Projektitentti, osallistuminen projektiseminaariin, harjoitusaineiden laatiminen, projektin
muuhun työskentelyyn osallistuminen, pro gradu -tutkielman laatiminen
Vastuuhenkilö/opettaja: apulaisprofessori Sakari Melander
Opetuksen aika- ja paikka: sl 2015 – kl 2016 (tarkemmat ajat ilmoitetaan myöhemmin)
Opiskelijamäärä: enintään 10 oikeustieteen perustutkinto-opiskelijaa
Valtiosääntöoikeus
Valtiosääntöoikeuden projektin esittelytilaisuus pidetään ke 22.4. klo 14 salissa P518.
Opintojakson tunniste ja nimi:
20075 Valtiosääntöoikeuden projektiseminaari Perus- ja ihmisoikeuksien pluralismi
20055 Valtiosääntöoikeuden projektitentti
Kohderyhmä:
Syventävien opintojen vaiheessa olevat opiskelijat. ks. alla Edeltävät opinnot
Ajoitus:
Projektin järjestäytymisistunto pidetään ke 9.9.2015 klo 14-18 salissa P668. Ks. tarkemmin alla Opetuksen
aika ja paikka
Edeltävät opinnot:
Projektiin osallistuminen edellyttää vähintään 150 opintopistettä oikeusnotaariopintoja, valtiosääntöoikeuden
pakollisten aineopintojen sekä oikeusnotaarin lopputyön suorittamista. Tämän lisäksi valtiosääntöoikeuden
valinnaisten aineopintojen suorittaminen on suositeltavaa.
Tavoite:
Tavoitteena on antaa osallistujille syvällinen kuva perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien suojajärjestelmistä,
merkityksestä ja keskinäissuhteista ja vaikutustavoista lakien säätämisessä ja soveltamisessa
Sisältö:
Käsiteltävät asiakokonaisuudet:
Perus- ja ihmisoikeuksia turvaavat kotimaisen perus- ja ihmisoikeuksien suojajärjestelmän ohella
ihmisoikeuksien alueelliset ja yleismaailmalliset suojajärjestelmät sekä Euroopan unionin
perusoikeusjärjestelmä. Yksi ajankohtaisimmista ja tärkeimmistä kysymyksistä onkin yhtä hyvin yksilöiden
kuin kotimaisen lainsäätäjän, tuomioistuinten ja viranomaisten kannalta seuraava: mikä on kotimaisen
perusoikeusjärjestelmän suhde perus- ja ihmisoikeuksien ylikansallisiin ja kansainvälisiin suojajärjestelmiin?
Projektissa tarkastellaan perustuslain perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten asemaa ja
merkitystä Suomen oikeusjärjestyksessä ja Euroopan unionin oikeudessa. Tarkastelun kohteena on
perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien merkitys sekä lainsäädännössä että oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa
tuomioistuimissa ja hallintoviranomaisissa. Yksi tärkeä projektin teema liittyy ajankohtaiseen ja tärkeään
keskusteluun valtiosääntöpluralismista (constitutional pluralism), jossa on olennaista kansallisten ja
ylikansallisten valtiosääntöjen limittäisyys, vuorovaikutus ja ylipäätään valtiosääntöjen moninaisuus. Samoin
projektin teema linkittyy keskusteluihin eurooppalaisesta konstitutionalismista (European constitutionalism)
ja Suomen oikeuden valtiosääntöistymisestä.
Suoritustavat:
Suoritus koostuu johdantoluennoista, seminaari-istunnoista ja kirjallisten töiden laadinnasta sekä
projektitentistä. Lisäksi projektissa pyritään järjestämään ekskursio ainakin eduskunnan
perustuslakivaliokuntaan ja suureen valiokuntaan. Opiskelijoille pyritään mahdollisuuksien mukaan
tarjoamaan myös vierailijaluentoja sekä tilaisuuksia osallistua erilaisiin projektin teeman kannalta
kiinnostaviin tieteellisiin seminaaritilaisuuksiin, luentosarjoihin tms. tilaisuuksiin.
Oppimateriaali ja kirjallisuus:
Projektitentti (10 op), yhteensä n. 1500 sivua, koostuu kaikille yhteisestä yleisestä osasta ja erityisestä osasta,
jonka tutkintovaatimukset määräytyvät opiskelijan suuntautumisen mukaan.
Yleinen osa
1) Ojanen, T., Perusoikeuspluralismi kotimaisessa tuomioistuimessa. Defensor Legis 4/2011, s. 442–455.
(14 s.)
2) Lavapuro, J., Uusi perustuslakikontrolli, 2010. (291 s.)
3) Petman, J., Euroopan sosiaalisen peruskirjan valvontajärjestelmä. Teoksessa Ojanen, T., Sakslin, M.,
Suviranta, O. ja Koivisto, I. (toim.), Avoin, tehokas ja riippumaton : Olli Mäenpää 60 vuotta juhlakirja, 2010,
s. 395–412. (18 s.)
4) Ojanen, T., Valtiosääntöoikeus kansainvälistymisen kohteena ja välittäjänä. Lakimies 7-8/2014, s. 937952. (16 s.)
5) Menéndez, A. J., From Constitutional Pluralism to a Pluralistic Constitution? Constitutional Synthesis as
a MacCormickian Constitutional Theory of European Integration. RECON Online Working Paper 2011/02.
Saatavilla osoitteesta http://www.reconproject.eu/main.php/RECON_wp_1102.pdf?fileitem=5456454. (29
s.)
6) Walker, N., Constitutionalism and Pluralism in a Global Context. RECON Online Working Paper
2010/03. Saatavilla osoitteesta
http://www.reconproject.eu/main.php/RECON_wp_1003.pdf?fileitem=5455875. (20 s.)
7) Anderson Q.C., D. & Murphy, Cian C., The Charter of Fundamental Rights: History and Prospects in
Post-Lisbon Europe, EUI LAW, 2011/08. Saatavilla osoitteesta http://cadmus.eui.eu/handle/1814/17597. (22
s.)
8) Fabbrini, F., The European Multilevel System for the Protection of Fundamental Rights: A neo-federalist
perspective. Jean Monnet Working Paper 2010/15. Saatavilla osoitteesta
http://cadmus.eui.eu/handle/1814/20475. (61 s.)
9) Ojanen, T., From Constitutional Periphery Toward the Center: Transformations of Judicial Review in
Finland. Nordic Journal of Human Rights, Vol. 27, 2:2009, p. 194–207. (14 s.)
10) Pernice, U., The Treaty of Lisbon. Multilevel Constitutionalism in Action, Columbia Journal of
European Law, Vol. 15, 3:2009, p. 349–407. (59 s.)
11) De Schutter, O., International Human Rights Law, 2010, s. 729–920. (192 s.)
(Yhteensä 736 s.)
Tentin yleinen osa suositellaan suoritettavaksi tenttiakvaariossa. Katso tenttiakvaariosta tarkemmin opintooppaan yleisen osan tenttimistä koskevasta kohdasta sekä Internetistä osoitteesta http://ok.helsinki.fi/tentti/.
Tentin suorittamisesta muutoin kuin tenttiakvaariossa on sovittava erikseen professorin kanssa.
Erityinen osa
Opiskelijan suuntautumisen perusteella määräytyvistä tutkintovaatimuksista sovitaan erikseen professorin
kanssa. Kirjallisuutta erityisessä osassa tulee olla noin 750 sivua. Erityisen osan tutkintovaatimuksia on
mahdollista korvata myös kirjallisilla töillä (essee, kirja-arviointi tms.) professorin kanssa erikseen
sovittavasta aiheesta.
Valtiosääntöoikeuden syventäviin opintoihin voi sisällyttää enintään 16 opintopistettä osallistumisesta
valtiosääntöoikeuden alaan kuuluviin kansainvälisiin oikeustapauskilpailuihin (erityisesti Den Nordiska
Rättegångstävlingen om de Mänskliga Rättigheterna, ks. lisää opinto-oppaan Kansainväliset
oikeustapauskilpailut -kohdasta) sikäli kun niitä ei ole sisällytetty valtiosääntöoikeuden valinnaisiin
opintoihin tai osaksi muita opintoja. Oikeustapauskilpailuista saaduilla opintopisteillä voi esimerkiksi
korvata osan projektitentistä. Asiasta on sovittava erikseen oppiaineen vastuuopettajan kanssa.
Arviointi:
Projektitentin arvosana määräytyy yleisen osan ja erityisen osan arvosanojen keskiarvosta. Yleisen osan
arviointi tehdään oikeustieteellisen tiedekunnan vahvistamien tenttiarvosanojen määräytymisperusteiden
perusteella.
Vastuuhenkilö/opettaja:
Professori Tuomas Ojanen
Opetuksen aika ja paikka:
Projektin järjestäytymisistunto pidetään ke 9.9.2015 klo 14-18 salissa P668.
Projektin järjestäytymisistunnossa päätetään projektin tarkasta aikataulusta ja ohjelmasta ottaen
mahdollisuuksien mukaan huomioon myös opiskelijoiden toiveet (kaikkiaan opetuksen määrä on n. 56
tuntia). Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa projektin opinnot nopeammassa aikataulussa, esimerkiksi
syyslukukauden aikana. Tähän liittyvistä järjestelyistä sovitaan erikseen professorin kanssa.
Syyslukukausi 2015
- Järjestäytymisistunto johdantoluentoineen pidetään syyskuussa. Istunnossa kartoitetaan tutkielmien
aihepiirejä.
- Lokakuun loppuun mennessä palautetaan tutkielmasuunnitelma. Jo tässä vaiheessa voi palauttaa myös
tutkielman käsikirjoituksen osia.
- Seminaari-istunnot, joissa käsitellään tutkielmasuunnitelmien tai tutkielman laadinnassa esille tulleita
metodologisia, teoreettisia, sisällöllisiä tai käytännöllisiä kysymyksiä (marraskuu).
Kevätlukukausi 2016
- Seminaari-istunnot, joissa keskustellaan projektiopintojen nykytilasta sekä käydään läpi tutkielmien
laadinnassa esille tulleita teoreettisia, sisällöllisiä ja käytännön kysymyksiä ja joissa käydään läpi sellaisten
opiskelijoiden tutkielmasuunnitelmat, joita ei ole käsitelty jo syyslukukaudella (tammikuu).
- Seminaari-istunnot, joissa käydään läpi joko käsikirjoituksia tutkielmien keskeisistä luvuista/jaksoista tai
valmiita tutkielmia (maalis–huhtikuu).
Lisätiedot:
Valtiosääntöoikeuden projekti toimii yhteistyössä oikeushistorian syventävien opintojen projektin
Ihmisoikeuksien historia 1789-2016 kanssa.
Oikeushistorian syventävien opintojen projekti 2015 – 2016 yhteistyössä valtiosääntöoikeuden oppiaineen
kanssa: Ihmisoikeudet Euroopassa 1789 – 2020
Projektin vetäjät: Jukka Kekkonen ja Tuomas Ojanen
Projektin teemana on ihmisoikeuksien historian Ranskan suuresta vallankumouksesta (1789) nykyaikaan ja
tulevaisuuteen. Tarkastelun keskiössä ovat oikeudelliset muutokset – lainsäädännön, oikeuskäytännön
oikeudellisen ajattelun – jotka ovat johtaneet kansalaisten oikeudellisen aseman ja yhdenvertaisuuden
vahvistumiseen pitkällä aikavälillä Suomessa ja muualla Euroopassa. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin
vaiheisiin, jolloin perus- ja ihmisoikeuksia on vahvistettu (toisen maailmansodan jälkeisen vuodet, Berliinin
muurin kaatumisen jälkeinen aika, Euroopan integraatio) tai jolloin ne ovat joutuneet kriisien vuoksi
vaakalaudalle (sodat, talouslamat).
Näin projektin teemat kiinnittyvät liberaalisen oikeusvaltion historian ratkaiseviin vaiheisiin. Näiden
vaiheiden oikeudellisia muutoksia tutkitaan liittämällä ne kunkin aikakauden yhteiskunnallisiin ja
kulttuurisiin ilmiöihin. Tätä kautta voidaan luoda näköaloja myös tulevaisuuteen, siihen millaisia muutoksia
perus- ja ihmisoikeudet ja niiden toteuttaminen tulevat kohtaamaan erilaisissa oikeudellis-poliittisissa
olosuhteissa ja yhteiskunnallisissa tilanteissa. Vuosi 2020 on merkkivuosi usealle Suomen nykyisen
oikeudellisen muutoksen elementille: Euroopan ihmisoikeussopimus Suomea sitovaksi vuonna 1990,
perusoikeusuudistus 1995, EU-jäsenyys 1995, uuden perustuslain voimaantulo 2000.
Projektin keskeinen tavoite on kiinnostavien aiheiden perehtyä tutkimukselliseen ajatteluun, siihen miten
tutkimuskysymyksiä asetetaan ja millaisen aineiston avulla ja miten niihin vastataan perustellusti.
Tutkimuksellisen ajattelun kehittäminen on työalasta riippumatta fundamentaalisen tärkeä tavoite. Juristien
työ perustuu ongelmien hahmottamiseen ja ratkaisemiseen. Tavoitteena on edelleen lisätä osallistujien
valmiuksia perus- ja ihmisoikeuskysymysten havaitsemiseen sekä lainsäädännön ja oikeuskäytännön
kriittiseen arviointiin perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Samalla projektissa myös tutustutaan
erilaiseen perus- ja ihmisoikeuksia koskevaan kritiikkiin.
Projektin yhteydessä opiskelijat laativat 60 – 80 sivun tutkielman. Esimerkkiluettelo mahdollisista
tutkielman aiheista esitellään projektin esittelytilaisuuksissa huhtikuun lopussa. Esittelytilaisuuden jälkeen
luetteloa voi kysyä projektin vetäjiltä tai opintotoimistosta.
Projektissa ei suoriteta kirjatenttiä, vaan se korvataan tutkimuksen peruskysymyksiä käsittelevällä esseellä,
joiden kirjallisuus sovitaan yhdessä vetäjien kanssa.
Projekti toteutetaan läheisessä yhteistyössä valtiosääntöoikeuden oppiaineen syventävien opintojen projektin
kanssa. Valtiosääntöoikeudesta kiinnostuneet opiskelijat ovat lämpimästi tervetulleita projektiin.
Projektin eteneminen
Ensimmäinen kokoontuminen järjestetään jo kesäkuun alussa, jotta mahdollisimman monet voisivat saada
tutkimusaiheen valittua ennen kesää.
Syyslukukauden ohjelmaan kuuluvat aihepiirin (3 h) johdattelevat ja tutkimuksen metodologiaa (3h)
käsittelevät luennot ja tiiviit seminaarijaksot, joista yksi pyritään järjestämään Helsingin ulkopuolella
yliopiston tutkimusasemilla.
Kevään seminaarijaksoissa (joista yksi Helsingin ulkopuolella) käydään läpi osallistujien töitä useampaan
kertaan.
Molempina lukukausina projektilaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua oikeushistorian ja
valtiosääntöoikeuden jatkokoulutusseminaarin istuntoihin. Näihin osallistumalla voi myös korvata
mahdollisia poissaoloja seminaarin kokoontumisista.
Projektissa järjestetään ekskursseja ainakin eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan, ihmisoikeuskeskukseen
ja eduskunnan perustuslakivaliokuntaan.
Projektiin voivat hakea myös sellaiset opiskelijat, joilla ei ole pääsäännön mukaan vaadittavia opintopisteitä.
Velvoiteoikeus
Projektin esittelytilaisuus torstaina 16.4. klo 12-13 salissa P518.
Opintojakson tunniste ja nimi:
20061 Velvoiteoikeuden projektiseminaari
20041 Velvoiteoikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Kohderyhmä:
Ajoitus:
Periodit I-IV
Sisältö:
Projektin aihe: Pohjoismaiset oikeustoimilait 100 vuotta
Suomen oikeustoimilaki, joka on yksi sopimusoikeutemme peruslakeja, säädettiin 1929 Ruotsin, Norjan ja
Tanskan esikuvien mukaisesti. Ruotsin oikeustoimilaki, eli avtalslagen, täyttää kesällä 2015 sata vuotta.
Vaikka on väitetty, että oikeustoimilaki olisi raunio, se on lähes muuttumattomana edelleen sopimusten
solmimista, edustusta sekä sopimusten pätemättömyyttä ja sovittelua sääntelevä perustavanlaatuinen laki.
Projektissa syvennytään oikeustoimilaissa säänneltyjen sopimusoikeuden osa-alueisiin pohjoismaisesta
näkökulmasta. Myös eurooppalainen kehitys otetaan huomioon.
Oppimateriaali ja kirjallisuus:
1. Avtalslagen 100 år, osa I (n. 400 s. skandinavian kielillä) ja osa II (n. 200 s. englanniksi) (2015)
2. Grönfors, K. & Dotevall, R., Avtalslagen (4. painos 2010) (385 s.)
3. Oikeustoimilakitoimikunnan mietintö KM 1990:20 (s. 1-290)
4. Mäkelä, J., Sopimus ja erehdys (2010) (280 s.)
Suoritustavat:
Projektitentti suoritetaan syksyn aikana.
Arviointi:
Projektitentti: hylätty/1-5
Seminaarityöskentelyn suoritukset: hylätty/hyväksytty
Tutkielma: pysyväismääräysten mukaisesti
Vastuuhenkilö/opettaja: Prof. Johan Bärlund
Opetuksen aika- ja paikka:
Projektin alkukokous pidetään ke 2.9. klo 10–12, P417, ja alkuluennot ma-pe 3.-11.9. klo 10–12, P417.
Artikkelianalyysiseminaarijakso pidetään ma-to 26.–29.10. klo 10–14, P667. Dispositioseminaarijakso
pidetään ma 23.11. klo 10–12, P417, ma 30.11. klo 14–16, P667, ma 7.12. klo 14–16, P417, ke 9.12. klo 10–
12, P417, pe 8.1. klo 10–12, P417, ma 11.1. klo 14–16, P417, pe 15.1. klo 10–12, P417 ja ma 18.1. klo 10–
12, P417.
Raportointiseminaarijakso pidetään ti 3.5. klo 14–16, P667, ma 9.5. klo 14–16, P667, pe 13.5. klo 10–12,
P417, ma 16.5. klo 14–16, P667, pe 20.5. klo 10–12, P417, ma 23.5. klo 14–16, P667, pe 27.5. klo 10–12,
P417 ja ma 30.5. klo 14–16, P667.
Opiskelijamäärä:
Projektiin otetaan 16 opiskelijaa.
Lisätiedot:
Projektiin osallistuminen edellyttää täyspäiväistä sitoutumista projektiopintojen harjoittamiseen projektille
varattuna aikana.
Vaasan projekti 2015–2016 / Vasas projekt 2015–2016
”Ajankohtaisia kysymyksiä yksityis-, prosessi- ja energiaoikeudesta” / ”Aktuella frågor inom privatprocess- och energirätten”
Projektin esittelytilaisuus Vaasassa ti 7.4. klo 13.00 -14.00, sali 406a
Kuvaus
Projektissa tarkastellaan yksityis-, prosessi- ja energiaoikeuden ajankohtaisia kysymyksiä. Aihepiirin laajuus
mahdollistaa monenlaiset aiheet ja näkökulmat. Projektin painopistealueina ovat yksityisoikeudessa
immateriaalioikeus, perheoikeus ja sopimusoikeus. Tutkielman aiheesta ja projektitentin kirjallisuudesta
sovitaan yhdessä työnohjaajan kanssa. Halutessaan opiskelija voi keskittyä yhden oikeudenalan
aineellisoikeudellisiin kysymyksiin tai käsitellä yksinomaan menettelyjä, mutta aihepiiri antaa myös
mahdollisuuden oikeudenalojen rajat ylittävän pro gradu -tutkielman kirjoittamiseen.
Immateriaalioikeudessa keskitytään eurooppalaiseen ja kansainväliseen immateriaalioikeuteen. Erityisesti
EU-tuomioistuin on viimeaikaisessa ratkaisukäytännössään ottanut kantaa moneen ajankohtaiseen
kysymykseen, päätyen toisinaan varsin kiistanalaisiin ratkaisuihin.
Perheoikeuden alalla ajankohtaisia kysymyksiä liittyy esimerkiksi lapsen asemaan, parisuhteen ja
vanhemmuuden sääntelyyn sekä ihmis- ja perusoikeuksiin.
Sopimusoikeuden alalla ajankohtaisia kysymyksiä liittyy esimerkiksi moderniin sopimusoikeuteen ja
sopimusoikeuden eurooppalaistumiseen. Olemmeko kenties PECL:n (Principles of European Contract Law)
ja DCFR:n (Draft Common Frame of Reference) jälkeen menossa kohti eurooppalaista kauppalakia ja
eurooppalaista siviilioikeutta?
Prosessioikeudessa ajankohtaista on esimerkiksi prosessioikeuden ja aineellisen oikeuden rajapinnat.
Energiaoikeudessa keskitytään ajankohtaisiin kysymyksiin kuten energiaunioniin, kilpailu- ja
sisämarkkinaoikeuden soveltamiseen sekä markkinasääntelyn kehitykseen.
Projekti on kaksikielinen. Projekti järjestetään siten, että opiskelijavaihto syyslukukaudella 2015 ei ole
esteenä osallistumiselle. Projektiin valittavista korkeintaan kolme (3) voi kirjoittaa sopimusoikeudesta.
Beskrivning
I projektet behandlas aktuella frågor inom privat-, process- och energirätten. Det omfattande temat gör det
möjligt att ta sig an många olika ämnen ur många olika synvinklar. Inom privaträtten ligger tyngdpunkten på
immaterialrätt, familjerätt och avtalsrätt. Pro gradu-avhandlingens tema och projekttentamens litteratur väljs
i samråd med handledaren. Studenten kan välja att endast fördjupa sig i de materiella frågorna för ett
rättsområde, eller fokusera endast på förfaranden. Temat gör det dock också möjligt att skriva en juridiskt
tvärvetenskaplig pro gradu-avhandling som spänner över flera rättsområden.
I immaterialrätten ligger fokus på europeisk och internationell immaterialrätt. Särskilt EU-domstolen har i
sin senaste rättspraxis tagit ställning till många aktuella frågor, emellanåt med kontroversiellt resultat.
Inom avtalsrätten är t.ex. den moderna avtalsrätten aktuell. Detsamma gäller avtalsrättens europeisering. Är
vi möjligen, efter PECL (Principles of European Contract Law) och DCFR (Draft Common Frame of
Reference) på väg mot en europeisk köplag och en europeisk civilrätt?
Inom familjerätten rör de aktuella frågorna t.ex. barnets ställning, regleringen av parförhållandet och
föräldraskapet samt människorättsfrågor och grundrättigheter.
Processrättens och den materiella rättens gränssnitt är en aktuell fråga inom processrätten.
Inom energirätten ligger fokus på aktuella frågor, så som t.ex. energiunionen, tillämpningen av EU:s
konkurrensregler och inremarknadsreglerna samt utvecklingen av EU-energimarknadsreglerna.
Projektet är tvåspråkigt. Projektet ordnas så att utbytesstudier under hösten 2014 inte är ett hinder för
deltagande. Av de som väljs till projektet kan högst tre skriva om avtalsrätt.
Kirjallisuusesimerkkejä (lopullinen lista vahvistetaan myöhemmin yhdessä opiskelijoiden kanssa) /
Exempel på litteratur (den slutliga förteckningen fastställs senare tillsammans med studenterna)
Kuuliala, Matti: Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa, 2011
Hirvelä, Päivi – Heikkilä, Satu: Ihmisoikeudet – käsikirja EIT:n oikeuskäytäntöön, 2013
Saranpää Timo: Näyttöenemmyysperiaate riita-asiassa, 2010
Virolainen, Jyrki – Martikainen, Petri: Tuomion perusteleminen, 2010
Annola, Vesa: Sopimuksen dynaamisuus, 2003
Study Group on a European Civil Code and the Research Group on EC Private Law (Acquis Group): Draft
Common Frame of Reference (DCFR) Outline Edition, 2009
Sund-Norrgård, Petra: Lojalitet i licensavtal, 2011
Norrgård, Marcus: Interimistiska förbud i immaterialrätten, 2002
Norrgård, Marcus: Patentin loukkaus, 2009
Rosati, Eleonora: Originality in EU Copyright: Full Harmonization through Case Law, 2013
Angus Johnston and Guy Block: EU energy law (OUP 2012)
Kim Talus (ed.): Research Handbook on International Energy Law (Edward Elgar 2014)
Delvaux, B.: EU law and the development of a sustainable, competitive and secure energy policy:
Opportunities and Shortcomings (Cambridge: Intersentia 2012)
Kim Talus: EU Energy Law and Policy: a Critical Account (Oxford: OUP 2013)
2016 keväällä alkavat projektit
Finanssioikeus
Opintojakson tunniste ja nimi:
20078 Finanssioikeuden projektiseminaari
20058 Finanssioikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Kohderyhmä:
Maisterivaihe
Ajoitus:
Finanssioikeuden pakollisen aineopintotentin jälkeen
Edeltävät opinnot:
Projektiin hyväksymisen edellytyksenä on vähintään 150 opintopistettä oikeusnotaariopintoja,
finanssioikeuden pakollisen aineopintotentin suorittaminen sekä oikeusnotaarin lopputyö.
Tavoite:
Projektin tavoitteena on antaa valmiuksia
– tutkimuksen tekemiseen ja tieteelliseen kirjoittamiseen
– toimia asiantuntijana finanssioikeudessa
– laajojen asiakokonaisuuksien hallintaan ja itsenäiseen työskentelyyn
– vaativiin tiedonhankintatehtäviin
– oppia antamaan ja vastaanottamaan palautetta
Sisältö:
Temat gäller beskattningsuppgifter och informationsutbyte mellan olika länder.
Projektin teemana ovat verotustiedot ja valtioiden välinen verotustiedon vaihto.
Oppimateriaali ja kirjallisuus:
Fordringarna för projekttenten (20058) fastställs 1.1.2016.
Suoritustavat: separat arbete. Kontakta handledaren. Erillissuoritus. Ota yhteys ohjaajaan
Arviointi: projekttent/projektitentti 1-5
Vastuuhenkilö/opettaja:
Kristiina Äimä
Opetuksen aika- ja paikka:
Vår/kevät 2016-Höst/syksy 2017
Projektet är tvåspråkigt. Till modersmålet finskspråkiga studerande får avlägga projekttent, utarbeta och
framföra sina presentationer liksom också skriva avhandlingen på finska.
Första sammankomst 19.1.16 kl. 9. Andra gånger meddelas senare.
Projekti on kaksikielinen. Ensimmäinen kokoontuminen 19.1.16 klo 16. Muut kerrat ilmoitetaan
myöhemmin.
Opiskelijamäärä: 16
Lisätiedot: kristiina.aima@helsinki.fi
Kauppoikeus
Opintojakson tunniste ja nimi:
20062 Kauppaoikeuden projektiseminaari
20046 Kauppaoikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Ajoitus Alkaa tammikuussa 2016 ja päättyy joulukuussa 2016
Projektin teema: Moderni osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinaoikeus
Modernissa markkinayhteiskunnassa yritykset kasvavat ja toimivat sekä yritysten rakenteita järjestellään
tekemällä erilaisia yritysjärjestelyjä. Markkinoiden ja yhteisömuotojen sääntely on jatkuvassa muutoksessa ja
diskurssissa markkinoiden kehityksen kanssa. Muuttuva osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinaoikeuden
tavoitteena on luoda yritysten toimintaa ja omistus- sekä rahoitusjärjestelyjä tukeva ja raamittava
dynaaminen, tehokas ja oikeudenmukainen sääntelyjärjestelmä, joka tarjoaa suojaa yritysten eri
intressitahoille sekä vahvistavat pääoma- ja vaihdantamarkkinoiden toimivuutta ja luotettavuutta
yhteiskunnassa. Projektin kantavana teemana on tuoda esille, miten osakeyhtiö-, arvopaperimarkkina- sekä
sopimusoikeudellisen sääntely kytkeytyvät yhteen.
Projektin esittelytilaisuus on marraskuussa 2015.
Projektin alustava ohjelma:
Projektin tapaaminen: To 14.1.2016 kello 12-14, P 518
Luennot: Ma 18.1.- Pe 22.1.2016 kello 12-14 P 518
Dispositioseminaari: Ma 15.2.- Pe 19.2.2016 kello 12-14 P 669
Yritysvierailut: 2016 yritysvierailu ja luentoja erikseen ilmoitettavana päivänä
Seurantakokous: SL 2016 erikseen ilmoitettavana ajankohtana.
Tavoite
Projektin tavoitteena on selvittää ja tutkia, millä tavalla modernin yrityksen toimintaa markkinoilla ja
toimijoiden toimintaa säännellään, miten osakeyhtiö-, arvopaperimarkkina- sekä sopimusoikeudellinen
sääntely kytkeytyvät yhteen sekä miten osakkeenomistajien yhdenvertainen ja sijoittajien tasapuolinen
kohtelu ja velkojansuoja toteutetaan. Asiakokonaisuudessa on mahdollisuus tehdä puhtaasti ensisijaisesti
kansalliseen sääntelyyn kohdistuvaa oikeusdogmaattista tai oikeustaloustieteen metodia hyödyntävää
tutkimusta sekä kansainvälisempiä kysymyksiä pohtivaa, tarvittaessa kriittistä ja arvioivaa oikeusvertailevaa
metodia hyödyntävää tutkimusta. Samalla projekti opettaa ymmärtämään modernin osakeyhtiön ja
arvopaperimarkkinoiden toiminnan sääntelyä.
Sisältö
Projektissa käsiteltäviä asiakokonaisuuksia muun muassa ovat:
- yrityskaupan tai -järjestelyn toteuttamistavat
- osakeyhtiön rahoitus
- vähemmistöosakkeenomistajan suoja
- velkojiensuojajärjestelmä
- osakkeenomistajan yhdenvertainen kohtelun vaatimus
- osakkeenomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus
- uudistunut arvopaperimarkkinasääntely
- transaktiotyypit arvopaperimarkkinoilla, kuten julkiset ostotarjoukset ja pörssilistautumiset
- rahoitustransaktiotyypit pääomamarkkinoilla, kuten osakeannit ja bondit
- sisäpiirisääntely ja muu markkinoiden väärinkäyttö
- rahoitusvälineiden kaupankäyntiin liittyvä infrastruktuuri ja kaupankäynnin sääntely
- pörssiyhtiön informaatiovelvoitteet
- corporate governance
Suoritustavat:
Projektitentti: (10 op)
Projektiseminaarit (10 op)
Tutkielma: (40 op)
(+ syventäviin opintoihin kuuluvat metodiseminaari 5 op ja projektia tukevia valinnaisia opintoja 5 op)
Yritysvierailut: ryhmä tekee useita yritysvierailuja, joiden yhteydessä opettajana toimivat vierailtavan
yrityksen osoittamat opettajat.
Projektiluennoissa professorit Seppo Villa ja Mårten Knuts luennoivat osakeyhtiö- ja
arvopaperimarkkinaoikeuden keskeisistä kysymyksistä.
Dispositioseminaarissa KL 2016 teemojen opponoitsijoina toimii mahdollisesti asianajajia.
Seurantaseminaarissa SL 2016 opiskelijat esittävät tutkimustuloksiaan.
Arviointi
Kirjatentti: numeerinen asteikko 0-5
Tutkielma: pysyväismääräysten mukaisesti
Vastuuhenkilöt
professori Seppo Villa ja professori Mårten Knuts
Lisätiedot
Projektiin voi osallistua siihen normaalin hakemusmenettelyn jälkeen tähän projektiin hyväksytty opiskelija.
Projektin suorittaminen edellyttää täyspäiväistä sitoutumista projektiopintojen harjoittamiseen projektille
varattuna aikana. Jos opiskelija ei saa tutkimussuunnitelmaansa laadittua sille projektissa sovitussa ajassa,
katsotaan opiskelijan keskeyttäneen projektin suorittamisen. Tutkielma tulee saattaa loppuun projektin
aikana (KL 2016 - SL 2016). Tutkielman tulee pääsääntöisesti olla valmis viimeistään joulukuussa 2016.
Dispositio- ja muissa seminaareissa edellytetään kykyä keskustella esillä olevista teemoista.
Projektiin osallistuminen edellyttää käytännössä, että yhtiöoikeuden tai arvopaperimarkkinaoikeuden
valinnaiset opinnot on suoritettu.
Projektiin otetaan 15 - 20 opiskelijaa. Projektiin pääseminen edellyttää käytännössä yhtiöoikeuden tai
arvopaperimarkkinaoikeuden valinnaisten opintojen tentin suorittamista, koska opiskelijat projektiin valitaan
tehtyjen opintosuoritusten perusteella. Valinnassa painotetaan suoritettujen opintopisteiden määrää sekä
miten suoritetut opinnot tukevat kykyä hahmottaa projektin teemoja ja menestyä projektissa. On mahdollista,
että valinnassa suoritetaan haastatteluja.
Projektitentti:
Projektitentin voi suorittaa minä tahansa yleisenä tiedekunnan valvottuna tenttipäivänä. Tenttipäivä on
sovittava erikseen professorien kanssa
I) OSAKEYHTIÖOIKEUSLINJA
Mikäli opiskelija ei ole suorittanut yhteisöoikeuden valinnaisen tentin A linjaa, hänen tulee tenttiä:
1) Kraakman, Reinier R. ym.: The anatomy of corporate law: A comparative and functional approach, 2009.
2) Mähönen, Jukka – Villa, Seppo: Osakeyhtiö I: Yleiset opit, 2015
3) Mähönen, Jukka – Villa, Seppo: Osakeyhtiö II: Pääomarakenne ja rahoitus, 2012
4 ) Mähönen, Jukka – Villa, Seppo: Osakeyhtiö III: Corporate Governance, 2010
Tentissä edellytetään hallittavaksi myös tenttikirjallisuuteen liittyvä suomalainen lainsäädäntö (kuten,
osakeyhtiölaki 624/2006, laki osakeyhtiölain täytäntöönpanosta 625/2006, kirjanpitolaki 1336/1997 ja
arvopaperimarkkinalaki 746/2012).
tai
Erikseen sovittavat neljä väitöskirjatasoista tai muuta teosta, kuten
Veikko Vahtera: Osakeomistuksen riskit ja sääntely 2011,
Kari Lautjärvi: Välipääomarahoitusinstrumentit 2015,
Immonen – Ossa – Villa: Osakeyhtiön pääoman hallinta 2014,
Immonen – Villa: Osakeyhtiön varojen käyttö 2015.
Kuulustelija: professori Seppo Villa
II) ARVOPAPERIMARKKINAOIKEUSLINJA
1) Knuts, Mårten: Kursmanipulation på värdepappersmarknaden, 2010
2) Cox, James D. – Hillman, Robert W. – Langevoort, Donald C.: Securities Regulation. Cases and
Materials. Fifth edition tai uudempi painos.
3) Opiskelijan kanssa erikseen sovittava teos tai artikkelituotantoa, joka tukee gradun teemaa.
Kuulustelija: professori Mårten Knuts
Toteutus ja työtavat
Projekti koostuu seuraavista osasuorituksista:
- projektitentti (10 op)
- luennot 10 t.
- projektiseminaarit (10 op)
- Yritysvierailut 3-4 kpl
- tutkielma (40 op)
Omakohtaisella opiskelulla ja tutkimuksella sekä päätoimisella sitoutumisella projektiin on ratkaiseva
merkitys onnistuneeseen projektin loppuun suorittamiseen.
Kauppaoikeus
Opintojakson tunniste ja nimi:
20062 Kauppaoikeuden projektiseminaari
20046 Kauppaoikeuden projektitentti
Immateriaalioikeudet, transnationaali sääntely ja perusoikeudet
Laajuus: Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Ajoitus: kl 2016-sl 2016
Sisältö:
Projekti keskittyy immateriaalioikeuksien, kansainvälisen sääntelyn ja perusoikeuksien väliseen suhteeseen.
Kyse on laajasta aihekokonaisuudesta, jossa painottuvat ennen muuta tekijänoikeuden ja digitaalisuuden
näkökulmat. Aihealueeseen tuo jännitettä muun muassa immateriaalioikeuksien tiivis suhde teollisuuteen ja
kaupankäyntiin sekä toisaalta niiden perus- ja ihmisoikeusulottuvuudet. Immateriaalioikeuksien ja
perusoikeuksien välistä suhdetta ja vuorovaikutusta on jo perinteisesti jäsennetty monilla tavoilla, jotka ovat
herättäneet keskustelua. Asiakokonaisuudella on vahvat kansainväliset yhteydet, mm. EU:n
perusoikeuskirjaan ja kansainvälisiin sopimuksiin. Immateriaalioikeudellinen järjestelmän rakenne on varsin
monikerroksinen, rakentuen kansallisen sääntelyn lisäksi mm. kansainvälisille konventioille, EUdirektiiveille/asetuksille ja EUT:n ratkaisuille sekä soft law-tyyppiselle sääntelylle.
Immateriaalioikeudet ovat joutuneet erityisesti verkkopohjaisten palveluiden ja hyödyntämistapojen myötä
entistä enemmän arvioiduiksi perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Perus- ja ihmisoikeusargumentaation
merkitys on yleisesti vahvistunut yksityisoikeudessa, jolloin ne saavat enemmän merkitystä myös
immateriaalioikeudessa. Immateriaalioikeudellisen suojan oikeutus nojaa paljolti omaisuuden suojan ja
kulttuurin suojaan. Näitä joudutaan kuitenkin yhä useammin punnitsemaan ja tasapainottamaan
sananvapauden kanssa. Lisäksi verkkoympäristössä on yhä enemmän tilanteita, joissa elinkeinovapaus on
esillä immateriaalioikeudellisessa kontekstissa. Verkkopalveluiden kehitys haastaa erityisesti
tekijänoikeusjärjestelmän ja sen peruskäsitteet, jotka tulevat uudelleenarvioinnin kohteeksi. Näihin
oikeudellisen ja tosiasiallisen toimintaympäristön muutoksiin liittyvät esimerkiksi kysymykset tekijyydestä,
yksinoikeuden sisällöstä (teoskappaleen valmistaminen ja saattaminen yleisön saataviin) sekä
tekijänoikeuden täytäntöönpanosta.
Esimerkkejä aihealueista:
-verkkotallennuspalveluiden ongelmat
-tekijänoikeudet ja erilaisten välittäjien (operaattorit, hakukonepalveluiden tarjoajat jne.) asema
-teosten uudenlaiset hyödyntämistavat, kuten sosiaalinen media, uutisaggregointi jne.
-tarve kehittää oikeudellisia käsitteitä, kuten esimerkiksi teoskappaleen valmistamisen ja yleisölle
välittämisen (mm. linkittäminen) käsitteiden ongelmat digitaalisessa ympäristössä
-tekijänoikeus ja osallistuminen (populaari)kulttuuriin, oikeus taiteen ja tieteen tuloksiin
-tavaramerkin käyttö osana yhteiskunnallista keskustelua, ml. tavaramerkkiparodia ja sen suhde
tavaramerkin itsenäisen liikearvon suojaan
-domain-nimet ja sananvapaus
-teoksen / tavaramerkin käyttö taiteessa
-patenttisuoja ja ihmisoikeudet, kuten tieteen vapaus/oikeus tieteen tuloksiin
- immateriaalioikeussuojan täytäntöönpano ja perusoikeudet
Oppimateriaali ja kirjallisuus:
Projektitentti suoritetaan tenttiakvaariossa omaan tahtiin niin, että projektitentti on suoritettu toukokuun
loppuun 2016 mennessä. Projektitentin suorittamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suositellaan
painokkaasti.
Projektitentti suoritetaan kahdessa osassa (yhteensä noin 1500 sivua), joista molemmista tulee saada
hyväksyttävä suoritus (yli puolet pisteistä).
Tenttivaatimukset:
Geiger, Christophe: Research Handbook on Human Rights and Intellectual Property (sivut ilmoitetaan
myöhemmin).
Geiger, Christophe: Copyright’s Fundamental Rights Dimensions at EU level. Teoksessa: Derclaye, Estelle
(toim.): Research Handbook on the Future of EU Copyright. Edward Elgar, Cheltenham/Northampton 2009,
s. 27–48.
Griffith, Jonathan – McDonagh, Luke: Fundamental Rigts and European IP-law: the case of Art 17 (2) of the
EU-charter. Teoksessa (toim.) Geiger, Christophe: Constructing European Intellectual Property Law:
Achievements and New Perspectives. Edward Elgar Publishing 2013. (20 sivua)
Helfer, Laurence R. – Austin, Graeme W.: Human rights and Intellectual Property. Mapping the Global
Interface. Cambridge University Press 2011. (sivut ilmoitetaan myöhemmin).
Mylly, Tuomas: Intellectual Property and European Economic Constitutional Law. The Trouble with Private
Informational Power. Publications of IPR University Center, Helsinki 2009. (sivut ilmoitetaan myöhemmin)
Pihlajarinne, Taina: Internetvälittäjä ja tekijänoikeuden loukkaus. Lakimiesliiton kustannus 2012, s. 31-63.
Torremans, Paul L. C. (ed.): Intellectual Property and Human Rights. Enhanced Edition of Copyright and
Human Rights. Kluwer Law International 2008. (sivut ilmoitetaan myöhemmin)
Lisäksi tenttivaatimuksiin kuuluu artikkeleita, joista ilmoitetaan myöhemmin.
Suoritustavat: : Projekti koostuu seuraavista osasuorituksista:
- johdantoluennot
- projektitentti
- vierailut
-ryhmätyö
- projektiseminaarit
- tutkielma
Vastuuhenkilö/opettaja: Professori Taina Pihlajarinne ja tutkijatohtori Anette Alén-Savikko.
Projektissa on yhteistyökumppanina IPR University Center.
Opetuksen aika- ja paikka:
Alkukokous ma 11.1.2016 klo 10-13 P668
-Esittely, projektin työskentelytavat, ryhmätöiden aiheiden jako
Alkuluennot
Soile Manninen, IPR-University Center: Tiedonhaku immateriaalioikeuden alalla, aika ja paikka ilmoitetaan
myöhemmin
Tutkijatohtori Anette Alén-Savikko: Immateriaalioikeuksien ja perus- ja ihmisoikeuksien välinen suhde –
jäsentämisen ja mallintamisen tavat ja teoriat, aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Professori Taina Pihlajarinne: Esimerkkejä perusoikeusargumentaation käytöstä immateriaalioikeudessa pe
12.2.2016, klo 10-13 P668
Vierailut: Projekti sisältää vierailuita, joista ilmoitetaan myöhemmin.
Projektiseminaarit:
Tutkimussuunnitelman laatimisopastus ja tieteellisen kirjoittamisen kysymyksiä, ma 11.4.2016 klo 10–13
P667.
Projektiin kuuluu kaksipäiväinen ryhmätyöseminaari keväällä. Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.
Dispositioseminaari 5.9.2016 klo 9- 6.9–9.9.2016 klo 9-13 P668
Seurantakokoukset ma 17.10.2016 klo 9-13 P668 ja ma 14.11.2016 klo 9-13 P668 Loppuseminaari
12.12.2016–16.12.2016, klo 9-13 P668
Lisätiedot: Omakohtaisella opiskelulla ja tutkimuksella sekä päätoimisella sitoutumisella projektiin on
ratkaiseva merkitys. Projektiin osallistuminen edellyttää projektiin kuuluvien suoritusten tekemistä niille
varattuina ajankohtina, sitoutumista täyspäiväiseen opiskeluun ja projektin ohjelmaan osallistumista sille
varattuna aikana. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija saa tutkielmansa valmiiksi projektille varatun
lukuvuoden kuluessa. Yksilökohtaiseen nopeampaan etenemiseen suhtaudutaan lähtökohtaisen positiivisesti.
Osanottajien valinnassa painotetaan kokonaisopintopistemäärän lisäksi teemaan liittyviä aiemmin
suoritettuja opintoja sekä niissä osoitettua menestystä.
Lääkintä- ja bio-oikeus
Opintojakson tunniste ja nimi:
20080 Lääkintä- ja bio-oikeuden projektiseminaari
20060 Lääkintä- ja bio-oikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
GLOBAALI LÄÄKINTÄ- JA BIO-OIKEUS
Tavoitteet
Tavoitteena on yhdistää kaksi erillään olevaa kokonaisuutta (ihmisoikeudet ja lääketiede), jotka kuitenkin
liittyvät läheisesti tosiinsa. Globaalissa maailmassa ei riitä, että tuntee yhden maan lainsäädännön, koska
potilaat liikkuvat maasta toiseen, samoin kuin lääketieteellinen tutkimus. Ihmisoikeussopimusten avulla on
pyritty turvaamaan tietyt minimiehdot kaikkialla maailmassa, ainakin heikoimmassa asemassa oleville
ihmisille kuten lapsille. Biopankit ja niiden sisältä data ovat myös osa kansainvälistä yhteistyötä ja siihen
tarvitaan kansainvälistä sääntelyä.
Sisältö
Projektissa käsitellään terveyteen ja lääketieteeseen liittyviä asioita osana globaalilla tasolla, etenkin osana
kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää. Projektin puitteissa voi laatia tutkielman hyvin erilaisista aiheista ja
kiinnostuneille löytyy myös lähes tutkimattomia aiheita.
Edeltävät opinnot/kohderyhmä
Pääsääntöisesti edellytyksenä projektiin osallistumiselle on lääkintä- ja bio-oikeuden valinnaisten
aineopintojen suorittaminen, ja suositeltavaa on myös lääkintä- ja bio-oikeuden tai valtiosääntöoikeuden
harjoitusseminaarin suorittaminen ennen projektin alkua. Kiinnostus ihmisoikeuskysymyksiin on projektissa
eduksi. Lähialojen opinnot eduksi, mutta ei välttämättömiä.
Suoritustavat
Projektin seminaareihin osallistuminen opiskelijoiden kanssa sovittavan aikataulun mukaisesti ja kirjallisten
töiden tekeminen (yksi oikeustapaus- tai kirjallisuusanalyysi maaliskuussa ja tutkimussuunnitelman
esitteleminen seminaarissa toukokuussa). Valmistumassa olevia pro gradu -tutkielmia käsitellään syksyllä
2016. Tentin voi suorittaa minä tahansa tiedekunnan tenttipäivänä ilmoittautumalla sähköpostitse opettajalle.
Projektin aikana järjestetään vierailu ainakin Valviraan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL),
Kelan tutkimusosastolle ja mahdollisesti muihinkin kohteisiin. Lisäksi järjestetään yhteistyössä kirjaston
kanssa tiedonhakukoulutusta tammikuussa 2016.
Arviointi
Pro gradu –tutkielma arvioidaan tiedekunnassa yleisessä käytössä olevien kriteerien mukaisesti, samoin
tentti.
Oppimateriaali ja kirjallisuus
1) Häyry, Matti: Ihminen 2.0 (2012) tai sama englanninkielisenä (Rationality and the Genetic Challenge),
2014, tai jos
kirja tentitty jo aiemmin, Häyry, Matti ym.: The Ethics and Governance of Human Genetic Databases (
2007 tai 2013),
2) Toebes, Brigit C.A.: The Right to Health as a Human Right in International Law (1999) tai Tobin, John:
The Right to Health in International Law (2012) tai San Giorgi; Maite: The Human Right to Equal Access
to Health Care (2012) tai Spronk-van der Meer, S.I.: The right to health of the child (2014),
3) Murphy, Thérése: New Technologies and Human Rights (2009) ja Reichenbach, Laura ja Roseman,
Mindy Jane (Ed.): Reproductive Health and Human Rights (2009),
4) Jasanoff, Sheila (ed.): Reframing Rights (2011) tai Barilan, Yechiel Michael: Human Dignity, Human
Rights and Responsibility (2012),
5) Koivurova, Timo & Pirjatanniemi, Elina (toim.): Ihmisoikeuksien käsikirja (2013), luvut I-III.
Lisäksi suositellaan Kimmo Svinhufvudin kirjaa ”Gradutakuu” (2010).
Vastuuhenkilö: Nieminen, Liisa
Lisätiedot
Vastaanottoaikana tiistaisin klo 14-15 P 546 tai sähköpostitse (Liisa.Nieminen@helsinki.fi)
OPINTOJAKSON OPETUS
Projektin ensimmäinen tapaaminen on 14.1.2016 klo 14–16, Porthanian salissa 518. Tällöin sovitaan
projektin etenemisestä ja tarkemmasta aikataulusta. Projektille avataan Moodlessa oma alue, jossa
ilmoitetaan tarkemmin projektin toiminnasta.
Opettaja: Nieminen, Liisa
lääkintä- ja bio-oikeuden yliopistonlehtori, valtiosääntöoikeuden dosentti
Rikos- ja prosessioikeus
Straff- och processrätt
Projektets tema:
Straff- och straffprocessrättens europeiska och internationella dimensioner – Rikos- ja rikosprosessioikeuden
eurooppalaiset ja kansainväliset ulottuvuudet
Omfattning:
Projektseminarium 10 sp, projekttentamen 10 sp, JM-avhandling 40 sp.
Tidpunkt: vt 2016 – ht 2016
Målsättning: Projektets målsättning är att fördjupa studenternas sakkunskap om och förståelse för
europeiska och internationella aspekter av straff- och straffprocessrätten samt dessa aspekters inverkan på det
nationella straff- och straffprocessrättssystemet, att ge studenterna färdigheter i vetenskaplig forskning och
vetenskapligt skrivande samt härigenom färdigheter att fungera som sakkunniga inom projektets
ämnesområde.
Innehåll: Projektet är ett gemensamt projekt i straff- och processrätt (med betoning på straffprocessrätt).
Ämnesområdet omfattar alla europeiska och internationella aspekter av straff- och straffprocesrätten. Detta
inkluderar både allmän europeisk inverkan (EU och Europarådet) och äkta internationell straffrätt
(Internationella brottmålsdomstolen, internationella tribunaler etc.). Också grundläggande och mänskliga
rättigheters inverkan på straff- och straffprocessrätten ingår i ämnesområdet.
Litteratur: Tentamensfordringarna meddelas senare.
Prestation: Inledningsföreläsningar, projekttentamen, aktivt deltagande i projektarbete (projektseminarium)
och skrivande av avhandling.
Ansvarig lärare: Universitetslektor Dan Helenius
Tidpunkt och plats för undervisningen: Meddelas senare
Antal platser: Projektet har 16 platser, varav 10 inom processrätt och 6 inom straffrätt. Studenten måste på
förhand meddela inom vilket läroämne hen önskar genomföra projektet.
Språk: Projektet är tvåspråkigt.
Opintojakson tunniste ja nimi:
Yksi asia, monta prosessia - lis pendens, oikeusvoima ja prekluusio oikeudenkäyntien ohjauskeinoina
Työoikeus
Opintojakson tunniste ja nimi:
20065 Työoikeuden projektiseminaari
20045 Työoikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Projektin nimi: Työehtosopimus ja työelämän sääntelytapojen muutokset.
Ajoitus: Alkaa kl 2016.
Vastuuhenkilö/opettaja: Prof. Ulla Liukkunen. Toinen opettaja: [yliopistonlehtori ] XX tai vast.
Urheiluoikeus
Opintojakson tunniste ja nimi:
22002 Urheiluoikeuden projektiseminaari
22001 Urheiluoikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Kohderyhmä:
Ajoitus: KL 2016
Edeltävät opinnot:
Tavoite:
Sisältö:
Urheiluoikeuden projektin alaa ei ole rajattu tarkemmin, vaan tutkielman saa tehdä mistä tahansa
urheiluoikeuden alaan kuuluvasta, ajankohtaisesta ja tutkielmaan sopivasta aiheesta. Projektityöskentely
koostuu tutkielman tekoon valmentavasta vuorovaikutuksellisesta johdanto-opetuksesta, vierailuista alan
käytännön toimijoiden luona, teemaseminaarista, dispositioseminaarista ja projektin päättävästä
tutkielmaseminaarista. Projekti on tarkoitettu vain sellaisille opiskelijoille, jotka sitoutuvat osallistumaan
aktiivisesti projektin opetukseen ja tähtäävät tosissaan tutkielman valmistumiseen projektin kestäessä eli
vuoden 2016 loppuun mennessä. Toistuvat poissaolot tapaamisista, valmistautumattomuus niihin tai muut
vastaavat laiminlyönnit voivat johtaa projektisuorituksen hylkäämiseen.
Oppimateriaali ja kirjallisuus (alustava):
1. Tausta-alojen yleiset opit – opiskelijan valinnan mukaan joku seuraavista tai vastaava opettajan kanssa
sovittava teos:
-
Hemmo, M.: Sopimusoikeus III, 2005 (382 sivua).
Riitesuo, R.: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä, 2001 (394 sivua).
Kuoppamäki, P.: Uusi kilpailuoikeus, 2012, s. 1–285 ja Raitio, J.: Eurooppaoikeus ja sisämarkkinat,
3. p. 2013, s. 543–643 (386 sivua).
2. Ajankohtaista tutkimusta urheiluoikeudesta:
-
Blackshaw, I. S.: Sports Marketing Agreements: Legal, Fiscal and Practical Aspects, 2012, ei
liiteosioita (Appendix) (n. 130 s.)
Norros, O.: Urheiluliigan organisointi, 2011 (277 sivua).
Urheilu ja oikeus 2015 (n. 200–250 sivua).
3. 1–2 myöhemmin täsmennettävää urheiluoikeudellista julkaistua tutkielmaa, joita käytetään aineistona
myös projektiin kuuluvassa tieteellisen kirjoittamisen opetuksessa
4. Opiskelijan oman kiinnostuksen mukaan tutkielmaa tukevaa kirjallisuutta noin 250 sivua.
Vastuuhenkilö/opettaja:
Opetuksen aika- ja paikka:
-
-
Esittelytilaisuus (vapaaehtoinen) ti 10.11.2015 klo 14–15 sali XXX
Johdantokurssi: to 7.1. klo 14–17, ma 11.1. klo 14–16, to 14.1. klo 14–16, ma 18.1. klo 14–16 ja to
21.1. klo 14–16; tiedonhaun koulutus kirjastossa ja vierailut asianajotoimistoihin myöhemmin
täsmennettävänä ajankohtana.
Teemaseminaari: ti 29.3. klo 14–18, to 31.3. klo 14–18, ma 4.4. klo 14–18 ja to 7.4. klo 14–18.
Tutkielmadispositioseminaari: ma 2.5. klo 14–18, to 5.5. klo 14–18, ma 9.5. klo 14–18 sekä to 12.5.
klo 14–18.
Tutkielmaseminaari SL 2015 aikana
Opiskelijamäärä: enintään 12
Velvoiteoikeus
Opintojakson tunniste ja nimi:
20061 Velvoiteoikeuden projektiseminaari Asiantuntijapalvelusopimukset
20041 Velvoiteoikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Kohderyhmä:
Ajoitus: Vuosi 2016
Edeltävät opinnot:
Sisältö: Projektissa käydään lävitse erilaisia asiantuntijapalvelusopimuksia. Sellaisia ovat muun muassa
asianajotoimeksianto, kiinteistönvälitys, omaisuudenhoitopalvelut ja sijoitusneuvonta, rakennussuunnittelu,
sopimus lääketieteellisestä hoidosta, tilintarkastustoimeksianto, sisustussuunnittelu, personal trainer –
palvelut, asunto-osakeyhtiöiden isännöinti- ja kiinteistönhuoltopalvelut ja tietotekniikan asiantuntijapalvelut.
Projektin aikana käydään lävitse erilaisia asiantuntijapalveluita sekä kartoitetaan ja analysoidaan niihin
liittyviä yleisiä periaatteita ja oppeja. Tutkielman voi kirjoittaa joko yksittäisen sopimuksen piiristä tai
tietystä oikeuskysymyksestä usean asiantuntijapalvelun alalta.
Oppimateriaali ja kirjallisuus:
-
T. Wilhelmsson: Avtal om fastighetsförmedling (1979) 256 s.
M. Hemmo: Sopimusoikeus III (2005), 382 sivua
T. Esko – J. Peltonen – O. Tarkka – M. Tulokas (toim.): Näkökulmia asianajo-oikeuteen (2004), 520
s.
- S. Wuolijoki: Pankin neuvontavastuu (2009), 486 s.
Yhteensä sivuja 1644. Tentti on suoritettava yhdellä kertaa. Lakikirjan käyttö ei sallittu.
Vastuuhenkilö/opettaja: Heikki Halila
Opetuksen aika- ja paikka: 4.1.2016 P 417 avaus ja alkuluento, 5.1.2016 klo 8-12 alkuluento P 417, 1.3.3.3. ja 7.3.-10.3. 2016 klo 9-12 P 417 teemaseminaari, 21.-23.3.2016 klo 16-19 tieteellisen kirjoittamisen
seminaari, 3.-4.5.2016 klo 16-20 dispositioseminaari ja syyslukukaudella tutkielmaseminaari
myöhemmin ilmoitettavina aikoina.
Viestintä- ja informaatio-oikeus
Projektin teema: Viestintäoikeus globaalissa verkkoyhteiskunnassa.
Ajoitus KL 2016-SL 2016
Projektin oppimistavoitteet: Projektin tavoitteena on perehtyä monipuolisesti viestintä- ja informaatiooikeudelliseen normistoon ja sen soveltamiseen globaalissa verkkoyhteiskunnassa. Tarkoituksena on tehdä
tutkimuksellinen opinnäyte, joka sisältää selkeän tutkimuskysymyksen asettelun ja siihen vastaamisen ja
josta ilmenee oikeuslähteisiin perehtyminen ja niiden hyödyntäminen, asianmukainen oikeustieteellinen
argumentointi sekä perusteltujen johtopäätösten tekeminen hyvässä kieliasussa esitettynä.
Sisältö: Projektissa voidaan tarkastella esimerkiksi yksityiselämän, kunnian tai henkilötietojen suojaa sekä
sananvapautta ja julkisuutta. Projektissa otetaan huomioon kotimainen ja eurooppaoikeudellinen normisto.
Tarkastelutapa voi olla perinteisen lainopillinen tai vaikkapa oikeustaloustieteellinen tai oikeusvertaileva.
Kysymyksenasettelu voi painottua joko kansalliseen oikeuteen tai eurooppaoikeuteen taikka perus- ja
ihmisoikeuspunnintaan.
Edeltävät opinnot/kohderyhmä
Projekti on hyvin intensiivinen, joten on suositeltavaa, että siihen osallistuttaessa muut opinnot on lähes
kokonaan suoritettu.
Suoritustapa: Projektiseminaarit, seminaariesitelmät ja seminaaritehtävät, tutustumisvierailut, tutkielman
laatiminen.
Arviointi
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/OTMtutkinto/syventavat_opinnot/tutkielman_laatiminen_ja_arvostelu.pdf
Oppimateriaali ja kirjallisuus ilmoitetaan projektin alkaessa Moodlessa.
Vastuuopettaja: viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari. Kurssilla voi toimia myös muita opettajia.
Lisätiedot: Päivi Korpisaari, paivi.korpisaari(at)helsinki.fi
Ilmoittautuminen ja osallistujamäärä: Projektiin otetaan enintään 20 opiskelijaa
Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin 20, etusija on niillä opiskelijoilla, jotka ovat aikaisemmin suorittaneet
viestintä- ja/tai informaatio-oikeuden opintoja.
Opettaja
Päivi Korpisaari
Toteutustapa
Opetuksen aika ja paikka
Tässä ovat projektin neljä ensimmäistä tapaamista. Jatkosta sovitaan projektin alettua.
Ma 18.1. klo 10-14: projektin suoritustavan ja sisällön sekä mahdollisten tutkielman aiheiden esittely.
Käydään läpi projektilaisten odotukset projektilta sekä yhteiset “pelisäännöt”
Ke 20.1. klo 10-12 projektiluento
Pe 22.1. projektiluento klo 10-12
Pe 29.1. klo 10-12: Tutkielman aiheiden päättäminen, kirjaaminen sekä jatkotyöskentelystä sopiminen
III opetusperiodin lopussa projektiin osallistuvat opiskelijat pitävät projektiesitelmät tutkielmansa
kysymyksenasetteluista, lähdeaineistosta ja metodista.
Syyslukukauden 2016 ohjelma sovitaan syksyllä.
Ympäristöoikeus
Opintojakson tunniste ja nimi: Luonnonvaraoikeus
20066 Ympäristöoikeuden projektiseminaari
20046 Ympäristöoikeuden projektitentti
Laajuus:
Projektiseminaari 10 op, projektitentti 10 op, pro gradu -tutkielma 40 op.
Kohderyhmä: OTM-tutkinnon loppuvaiheessa olevat opiskelijat.
Edeltävät opinnot: Projektiin osallistuvan suositellaan ympäristöoikeuden valinnaisten opintojen tenttien
suorittamista ja niille annetaan merkitystä projektiin valittaessa.
Tavoite: Opiskelija saa perusopetusta syvällisemmän kuvan luonnonvaraoikeudesta ja perehtyy pro gradu tutkielman avulla tarkemmin johonkin ympäristöoikeuden osa-alueeseen. Projektiseminaarin aikana hän
oppii käyttämään oikeudellisen tutkimuksen metodeita itsenäisesti ja argumentoimaan sekä suullisissa että
kirjallisissa esityksissä oikeudellisin perustein. Opiskelija saa seminaarin ja tutkielman avulla valmiudet
käytännön lakimiestehtäviin ja tutkimuksen tekemiseen.
Sisältö: Luonnonvaraoikeus sääntelee luonnonvarojen käyttöön liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia.
Globaalin väestönkasvun myötä on odotettavissa lisääntyvää kysyntää luonnonvaroista. Suomessa sellaisia
globaaleilla markkinoilla kysyttyjä luonnonvaroja ovat esimerkiksi malmit ja metsät. Käytön sääntelyyn
liittyy myös ympäristönsuojelu-ulottuvuus. Millainen luonnonvarojen käyttö voi olla ekologisesti,
sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää? Luonnonvaraoikeuden keskeisiä tehtäviä on ratkaista luonnonvarojen
käyttöön liittyviä intressiristiriitoja ja sovittaa yhteen erilaisia oikeuksia maa- ja vesialueilla.
Projektissa käsiteltäviä asiakokonaisuuksia ovat muun muassa:
 Luonnonvarojen käytön sääntely perusoikeuksien ja EU-oikeuden valossa
 Kaivosoikeus
 Maa-ainesten ottamista koskeva sääntely
 Vesioikeus
 Metsästys- ja kalastusoikeus
 Jokamiehenoikeudet ja erilaiset muut luonnonvaroihin kohdistuvat omistus – ja käyttöoikeudet
 Luonnonvarat sekä vesien ja maiden käytönsuunnittelu
Oppimateriaali ja kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin syksyllä 2015 WebOodissa.
Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen projektitilaisuuksiin (seuraavassa alustava listaus):
Tammikuu 2015: projektin alkukokous ja alkuluennot.
Helmikuu 2015: tehdään projektivierailuja.
Maaliskuu 2015: projektiseminaari: ryhmätöiden purku
Toukokuu 2015: dispositioseminaari: aiheiden jäsennelty esitys ja opponointi
Syyskuu 2015: seurantaseminaari: alustavien tulosten esittely
Joulukuu 2015: tutkielmaseminaari
Projektiseminaarissa laaditaan tutkimussuunnitelma, jonka pohjalta esitellään tutkielman aihe ja
harjoituskirjoitelma, jonka on kohdistuttava tutkielman aiheeseen ja on oltava kirjoitettuna viimeistään
31.5.2015. Keväällä olevasta ympäristöoikeuden tieteellisestä konferenssista/seminaarista voi tehdä myös
harjoituskirjoituksen korvaavan oppimispäiväkirjan. Molemmat ohjeistetaan projektissa tarkemmin.
Projektitentti suoritetaan tenttiakvaariossa omaan tahtiin niin, että projektitentti on suoritettu viimeistään
31.8.2015.
Arviointi:
Kirjatentti: numeerinen asteikko 0-5.
Harjoitusaine/tutkimussuunnitelma: hyväksytty / hylätty
Tutkielma: pysyväismääräysten mukaisesti
Vastuuhenkilö/opettaja: Ympäristöoikeuden professori Kai Kokko
Opetuksen aika- ja paikka: kevät 2016 - syksy 2016, tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin syksyllä
2015 WebOodissa.
Opiskelijamäärä: 12
Lisätiedot: Projektiin voi osallistua siihen normaalin hakemusmenettelyn jälkeen tähän projektiin
hyväksytty opiskelija. Projektin suorittaminen edellyttää täyspäiväistä sitoutumista projektiopintojen
harjoittamiseen projektille varattuna aikana. Projektiin liittyy erillisenä opintosuorituksena enintään 15
opiskelijalle tarkoitettu OTM-tutkintoon kuuluva harjoitusseminaari: ympäristöoikeuden
oikeudenkäyntikurssi (21351).