Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 - 2017 Talousarvio 2015 Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS............................................................... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS................... 4 2.1 Toimintaympäristön muutokset .......................................................................... 4 2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset............................................................ 6 2.3 Toiminnan rahoitus ............................................................................................ 8 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS .............................................................. 12 3.1 Jäsenkunnat .................................................................................................... 12 3.2 Kuntayhtymän organisaatio ............................................................................. 12 3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset ................................................ 14 3.4 Perustehtävä, visio ja arvot .............................................................................. 15 3.5 Strateginen kehittäminen .................................................................................15 3.5.1 Strategiset toimenpiteet 2015 - 2016......................................................... 15 3.5.2 Pedagogiikka ............................................................................................. 19 3.5.3 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta ........................................................... 21 4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET ........................................................................... 23 4.1 Koulutuspalvelut............................................................................................... 24 4.1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto .................................................................. 25 4.1.2 Varkauden lukio......................................................................................... 27 4.1.3 Tuloskortti.................................................................................................. 28 4.2 Työelämäpalvelut ............................................................................................. 28 4.2.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto .................................................................. 29 4.2.2 Savon oppisopimuskeskus ........................................................................ 31 4.2.3 Tuloskortti.................................................................................................. 32 4.3 Kehityspalvelut................................................................................................. 33 4.3.1 Tuloskortti.................................................................................................. 34 4.4 Yhteiset palvelut............................................................................................... 34 4.4.1 Tuloskortti.................................................................................................. 36 4.5 Tilapalvelut....................................................................................................... 36 4.5.1 Tuloskortti.................................................................................................. 38 5 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2017 ...................................................................................................................... 39 5.1 Taloussuunnittelu ............................................................................................. 39 5.2 Talousarvion laatimisen perusteet ................................................................... 40 5.3 Poistot .............................................................................................................. 41 5.4 Talousarvion sitovuus...................................................................................... 42 5.5 Käyttötalousosa ............................................................................................... 43 5.6 Tuloslaskelmaosa............................................................................................ 45 5.7 Rahoitusosa .................................................................................................... 45 5.8 Investointiosa .................................................................................................. 46 5.8.1 Vuosien 2015 - 2017 rakennusinvestoinnit ............................................... 46 Tuloslaskelmaosa ..................................................................................................... 48 Käyttötalousosa ........................................................................................................ 51 Rahoitusosa .............................................................................................................. 52 Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut ja työelämäpalvelut .......................................... 53 Käyttötalousosa, koulutuspalvelut ja työelämäpalvelut ............................................. 54 Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut.......................................................................... 55 Käyttötalousosa, koulutuspalvelut............................................................................. 56 Tuloslaskelmaosa, työelämäpalvelut ........................................................................ 57 Käyttötalousosa, työelämäpalvelut ........................................................................... 58 Tuloslaskelmaosa, kehityspalvelut............................................................................ 59 Käyttötalousosa, kehityspalvelut ............................................................................... 60 Tuloslaskelmaosa, yhteiset palvelut.......................................................................... 61 Käyttötalousosa, yhteiset palvelut............................................................................. 62 Tuloslaskelmaosa, tilapalvelut .................................................................................. 63 Käyttötalousosa, tilapalvelut ..................................................................................... 65 Investointiosa ............................................................................................................ 66 Liite 1 Henkilöstösuunnitelma Liite 2 Hankeluettelo Liite 3 Kuntayhtymän riskit Liite 4 Kuntayhtymän, koulutuspalvelujen tulosalueen ja työelämäpalvelujen tulosalueen tuloskorttien mittariseloste Liite 5 Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit 1 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Savon koulutuskuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 - 2017 sisältää merkittäviä toimenpiteitä, joilla vastataan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) toteuttaa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen rakenteellisen uudistuksen, joka vaikuttaa koulutuksen järjestämisen toimintaedellytyksiin. Uudistus käsittää sekä rahoitusjärjestelmän että koulutuksen järjestämislupien uudistamisen. Uudistukset astuvat voimaan vuodesta 2017 alkaen, jolloin koulutukseen ohjautuva rahoitus ja koulutuksen järjestäjäverkko tulevat olemaan erilaisia kuin talousarviovuoden alkaessa. Näihin uudistuksiin Savon koulutuskuntayhtymän on onnistuttava vastaamaan siten, että jatkossakin ammattitaitoisen työvoiman saanti, osaaminen ja hyvinvointi kehittyvät koulutuksemme avulla Pohjois-Savossa. Rahoituksen perusteet muuttuvat lähes kokonaisuudessaan. Jatkossa on huolehdittava siitä, että tutkintoja ja tutkinnon osia tulee riittävästi ja riittävän nopeasti siten, että opiskelijat työllistyvät tai pääsevät jatko-opintoihin. Tulevaisuudessa rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta tai paikoista. Rahoitusjärjestelmän muuttuminen edellyttää uuden ajattelu- ja toimintatavan hyväksymistä, ennakkoluulottomia toimintatapoja oppimisen tuottamiseksi ja entistä vahvempaa yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Mitä läheisempi yhteistyö meillä on Pohjois-Savon työ- ja elinkeinoelämän kanssa, sitä tuloksellisempaa koulutuksemmekin on. Myös uuden rahoitusjärjestelmän astuessa voimaan on varmistettava resurssit laadukkaalle opetukselle ja oppimiselle sekä oppimisympäristöjen kehittämiselle. 2 Koulutuksen järjestäjät joutuvat hakemaan vuonna 2015 uusia järjestämislupia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tekee päätökset uusista luvista vuoden 2016 aikana ja ne astuvat voimaan vuonna 2017. Tavoitteen mukaan koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään ja se rakennetaan vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan alueen tai väestöpohjan koulutustarvetta ja järjestäjien työnjako alueella on selkeä. Koulutuksen järjestäjällä on oltava myös taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen sekä vahva osaaminen, riittävä henkilöstö, toimivat pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja -välineet sekä työelämäja yhteistyösuhteet. Nämä asiat on Savon koulutuskuntayhtymän järjestämislupahakemuksissa perusteltava ja kuvattava. Nykyiset ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisluvat kumotaan lainsäädännöllä. Tällä hetkellä Savon koulutuskuntayhtymällä on voimassaoleva laaja, oppisopimus huomioiden kaikki koulutusalat sisältävät ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämislupa koko Pohjois-Savon alueella ja kaikissa sen seutukunnissa. Lisäksi kuntayhtymällä on lukiokoulutuksen järjestämislupa Varkaudessa. Kuntayhtymä hakee vähintään nykyisenkaltaista, laajaa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämislupaa Pohjois-Savon alueelle. Mikäli omistajakunnat niin haluavat, on kuntayhtymä myös valmis keskustelemaan mahdollisuudesta hakea lukiokoulutukseen nykyistä laajempaa järjestämislupaa. Suunnitelmakautena OKM leikkaa opiskelijapaikkoja ja valtionosuuksia. Tärkeimmäksi tehtäväksi tulee sopeuttaa toimintamme kestävälle pohjalle tulorahoituksen vähentymisen edellyttämällä tavalla siten, että turvaamme jatkossakin perustehtävämme ja luomme myös edellytykset toimintamme kehittämiseen. Toimintatuottojen väheneminen on niin merkittävää, että henkilöstövaikutuksiltakaan ei vältytä. Haastetta lisää se, että vaikka valtionrahoitus vähenee, samanaikaisesti kuntayhtymän investointitarpeet lisääntyvät merkittävästi. Eri toimipisteissämme Kuopiossa, Varkaudessa, Siilinjärvellä, Iisalmessa ja Juankoskella on tarve suunnitella ja toteuttaa mittavia peruskorjaus-, purkamis- tai uudisrakennushankkeita. Hankkeiden suuruus riippuu myös strategisista valinnoista eri opintoalojen toteuttamispaikkakunnista. Samalla on pidettävä huolta koulutuksen saavutettavuudesta. Tavoitteena on kehittää nykyaikaiset, toimivat ja terveelliset oppimisympäristöt ja vähentää merkittävästi nykyistä rakennuskantaa. Organisaatiomme uudistuu vuodesta 2015 lähtien. Uudistuksella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja strategisiin toimenpiteisiin. Jatkossa kuntayhtymässä on viisi tulosaluetta: koulutuspalvelujen, työelämäpalvelujen, yhteisten palvelujen, kehityspalvelujen ja tilapalvelujen tulosalueet. Koulutuspalvelut vastaavat nuorten opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä lukiokoulutuksesta ja työelämäpalvelut näyttötutkintoperusteisesta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Organisaatio kevenee ja huomioi selkeämmin koulutuksen kohderyhmät niiden omine haasteinen. Erityisesti työelämäpalvelujen tulosalueella on uusia kasvavia mahdollisuuksia. Opiskelijoiden mahdollisuutta olla mukana kuntayhtymän kehittämisessä ja päätöksenteon valmistelussa lisätään. Osallistuminen kuntayhtymän johtoryhmätyöskentelyyn, eri tulosalueiden johdon katselmuksiin ja oppimis- 3 ympäristöjen suunnitteluun avaa varmasti uusia ja tärkeitä Opiskelijakuntatoimintaa tuetaan ja sitä tullaan vahvistamaan. näkökulmia. Läheinen yhteistyö Pohjois-Savon työ- ja elinkeinoelämän kanssa on toimintamme onnistumisen edellytys. Kun alueen yritykset ja työyhteisöt tunnistavat koulutus- ja kehittämispalvelumme sekä kääntyvät osaamistarpeissaan ensisijaisesti puoleemme, on myös kasvuun hyvä lähtökohta. Kumppanuussopimukset ovat erinomainen väline syvällisen työelämäyhteistyön ja oman tulevaisuutemme rakentamisessa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen sisältää myös ison mahdollisuuden sekä opiskelijoille että alueen työelämälle. Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi tutkintojärjestelmä asettaa myös uusia haasteita toiminnallemme. Kuntayhtymän henkilöstö on kaikessa toiminnassamme avainasemassa. Tulevia muutoksia kohdatessa oman osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työkyvystä ja -hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen tehtävä. Henkilöstöön liittyviä asioita on kuvattu henkilöstösuunnitelmassa. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 - 2017 on laadittu siten, että siinä on huomioitu valtion leikkaustoimenpiteet ja sopeutettu toiminta tulorahoituksen edellyttämälle tasolle. Suunnitelmien mukaan kasvava investointitarve pystytään hoitamaan vuosina 2015 - 2016 kuntayhtymän tulorahoituksella ja säästöillä. Sen sijaan vuonna 2017 investointien kattamiseen tarvitaan jo uutta lainaa. Talousarviossa uuden tulosaluerakenteen mukaisten tuottojen ja kustannusten kohdentaminen on perustunut aikaisempaan arviointiin ja niiden oikeellisuus täsmentyy talousarviovuoden kuluessa. Tarvittaessa on varauduttava tekemään talousarviomuutoksia tulosaluekohtaisesti. Vaikka tulevaisuuteen liittyy useita ympäristömuutoksia, on monet asiat niistä omissa käsissämme. Vahva osaamisemme, tunnustettu laatumme ja omistajien tuki on erinomainen lähtökohta perustehtävämme hoitamisessa. Toivotan kaikille hyvää yhteistyötä, menestystä ja jaksamista tämän toiminta- ja taloussuunnitelman myötä. Esa Karvinen Kuntayhtymän johtaja 4 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS 2.1 Toimintaympäristön muutokset Koulutuksen toimintaympäristössä tapahtuu suuria muutoksia. Valtion ja kuntatalous supistuu ja Pohjois-Savon alueen työttömyysaste on korkealla tasolla. Työttömyysaste vaihtelee jäsenkuntien välillä. Samanaikaisesti työelämästä poistuu ikärakenteen vuoksi enemmän työntekijöitä kuin sinne tulee. Valtion myöntämä rahoitus koulutukseen vähenee ja rahoituksen perusteet muuttuvat. Rahoituksen perusteena opiskelijamäärän merkitys vähenee ja tutkintosuoritusten sekä koulutuksen vaikuttavuuden merkitys lisääntyy. Koulutuksen järjestäjien tuloksellisuutta ja laatua arvioidaan, järjestäjiä vertaillaan ja tuloksellisuuden onnistumisesta palkitaan. Toiminnan vaikuttavuuden ja rahoitusjärjestelmän muutoksen vuoksi nykyinen tulosrahoituksen trendi on käännyttävä toiseen suuntaan. Valtion taloudellinen tilanne ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen aiheuttaa myös ammatilliselle ja lukiokoulutukselle taloudellisia uhkia. Tarvitsemme toimintojen sopeuttamista perustehtävän turvaamiseksi ja kehittymiseksi alueellamme. On varmistettava, että koko henkilöstö ja luottamushenkilöt ymmärtävät hyvin talouden asettamat haasteet tulevaisuudessa. 5 Jäsenkuntien määrä vähenee kuntarakenneuudistuksen vuoksi. Jäsenkuntien yhteenlaskettu väestömäärä pysyy ennallaan tai on lievästi kasvava. Jäsenkunnista suurin väestön kasvu määrällisesti kohdistuu Kuopioon. Useimmissa Pohjois-Savon kunnissa väestön määrä vähenee. Myös nuorten ikäluokka vähenee. (kuvat 1 ja 2) 10,06 Pohjois-Savon maakunta 2 656 2 953 21,35 Etelä-Savon maakunta 1 363 1 733 14,31 Muutos% (neg.) Pohjois-Karjalan maakunta 1 695 1 978 2025 2011 16,81 Etelä-Karjalan maakunta 1 232 1 481 18,03 Kymenlaakson maakunta 1 800 2 196 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Kuva 1. 16-vuotiaiden määrällinen kehitys Itä-Suomessa. Väestoennuste 2012. 12,16 Pohjois-Savon maakunta 117 165 133 382 20,49 Etelä-Savon maakunta 64 686 81 356 14,67 Muutos% (neg.) Pohjois-Karjalan maakunta 75 854 88 891 2025 2011 13,12 Etelä-Karjalan maakunta 62 412 71 834 13,92 Kymenlaakson maakunta 84 928 98 665 0 40 000 80 000 120 000 160 000 Kuva 2. 25-65 -vuotiaiden määrällinen kehitys Itä-Suomessa. Väestöennuste 2012. Ammatillisen koulutuksen tarve nuorten osalta ikäluokkakehityksen vuoksi ei kasva ja aikuisten keskuudessa koulutuksen tarve lisääntyy eläköitymisen ja ammattien muuttumisen vuoksi. Ammatillisen koulutuksen määrälliseen lisäämiseen ja 6 sisällölliseen kehittämiseen vaikuttavat oma osaaminen, alueen työ- ja elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset sekä tarve saada kaikille peruskoulunsa päättäville jatko-opintopaikka. Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen rakenneuudistus tullaan toteuttamaan. Koulutuksen järjestämisluvat tullaan uusimaan ja järjestäjäverkkoa tiivistetään. Todennäköisesti suuret koulutuksen järjestäjät, kuten Savon koulutuskuntayhtymä, vahvistuvat entisestään ja koulutusvastuu sekä vastuu nuorisotakuun toteuttamisesta lisääntyy. Koulutuksen järjestäjille tulee yhtiöittämisvelvoite osalle toimintoja. Kuntayhtymän toimipisteverkkoa tiivistetään, toimintoja keskitetään ja tilojen käyttöastetta tehostetaan. Kuntayhtymän tuleviin investointeihin liittyvät ratkaisut ovat vaativia. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja koulutustasojen välillä lisääntyy. Tutkintojärjestelmä uudistuu ja joustavuus lisääntyy. Ammatilliselta koulutukselta edellytetään yhä läheisempää yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä kykyä vastata työelämän kiihtyviin muutoksiin. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja poistuu. Ammatillinen koulutus nähdään kasvavassa määrin alueen työ- ja elinkeinoelämän voimavarana, kehittäjänä ja osaavan työvoiman turvaajana. Työelämä kansainvälistyy ja se edellyttää ammatilliselta sekä lukiokoulutukselta uudenlaisia kansainvälistymisvalmiuksia. Työelämävalmiuksien omaksumisen merkitys jo opiskeluaikana lisääntyy. Ammattien ja ammattitaitojen uudistuminen edellyttää muutosvalmiutta ammatillisessa koulutuksessa ja sen opetussuunnitelmissa. Kestävän kehityksen merkitys vahvistuu. Ammatillisen opettajan työ muuttuu oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmän työtilanteissa ja työpaikalla tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Aikaisemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkitys lisääntyy. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisääntyy oppimisessa. Ammatillinen koulutus on yhä enemmän kokonaisuus, joka edellyttää järjestäjältä joustavaa kykyä palvella sekä työelämään siirtyvien että työssä olevien koulutustarpeita. Asiakkuuksien kokonaisvaltaiset osaamisen kehittämisratkaisut ja kumppanuuksien rakentaminen kilpailutekijöinä lisääntyy. Nuorten arvopohjan muutokset vaikuttavat oppimiseen ja opetukseen. Opiskelijoiden odotukset ja vaatimukset opiskeluympäristön toiminnallisille puitteille ja opetusjärjestelyjen laadulle lisääntyvät. Yksilöllisten opintopolkujen joustavuuden tarve sekä opiskelijoiden tarve vaikuttaa koulutuksen järjestämiseen lisääntyy. Opiskelupaikan valintaan vaikuttaa entistä enemmän koulutuksenjärjestäjän maine ja julkisuuskuva. 2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset Toiminnassamme huomioitavia lakeja ovat perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998), laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), laki taiteen 7 perusopetuksesta (633/1998), laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) sekä lisäksi edellä mainittuihin lakeihin tehdyt muutokset ja lisäykset niiden säätämisen jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Savon koulutuskuntayhtymälle seuraavat toimintaamme ohjaavat koulutuksen järjestämisluvat: Koulutuksen järjestämislupa 200/531/2013) - - - - - ammatillisessa peruskoulutuksessa (dnro koulutusta voidaan järjestää jäsenkunnissa ja Pieksämäellä koulutusta voidaan järjestää seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuriala; yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; luonnontieteiden ala; tekniikan ja liikenteen ala; luonnonvara- ja ympäristöala; sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 5720 opiskelijaa vuonna 2015 ja enintään 5610 opiskelijaa vuonna 2016 erityiset koulutustehtävät: Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen, Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä (30 opiskelijapaikkaa) ja Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus voi järjestää ammatilliseen perustutkintoon johtavaa/valmistavaa oppisopimuskoulutusta myös muualla kuin jäsenkunnissa voi järjestää kotitalousopetusta myös muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena lupa välinehuoltoalan perustutkinnon, sosiaali- terveys- ja liikunta-alan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisalan ja tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon hyvinvointiteknologiaan painottuvan osaamisalan kokeilukoulutuksiin 31.12.2018 saakka voi järjestää vammaisille opiskelijoille tarkoitettua valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (enintään 100 opiskelijaa) velvoite aktiivisten toimenpiteiden käynnistämiseen ministeriön suositusten (2.4.2009, dnro 5/500/2009 ja 31.3.2011, dnro 1/500/2011) mukaisten järjestäjäfuusioiden aikaan saamiseksi lupa toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (dnro 214/531/2012) - voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena kaikilla koulutusaloilla myös muualla kuin jäsenkunnissa - opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on 387 - oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä on 667 - työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jolla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja 8 Lukiokoulutuksen järjestämislupa (dnro 45/530/2008) - lupa järjestää lukiokoulutusta Varkauden kaupungissa Kuntayhtymällä on eri tutkintotoimikuntien kanssa järjestämissopimus näyttötutkintoperusteisiin 31 perustutkintoon, 81 ammattitutkintoon ja 42 erikoisammattitutkintoon. Järjestämissopimuksia on yhteensä 154 eri näyttötutkintoon. Järjestämissopimuksessa on sitouduttu järjestämään tutkinto tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisesti, henkilökohtaistamaan tutkintoprosessit ja kehittämään omaa toimintaa näyttötutkinnon järjestäjänä. Kehittäminen kohdistuu erityisesti näyttötutkintotilaisuuksien järjestämiseen ja arviointiprosessien kehittämiseen siten, että yhteistyö työelämän kanssa syvenee. Kuntayhtymä valmistautuu ja toimii aktiivisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen rakenneuudistuksessa. Uudistukseen sisältyvät mm. ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen, oppisopimuskoulutuksen uudistaminen, ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen, lukioiden rahoitusperusteiden uudistaminen, perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhtenäistäminen ja ylioppilastutkinnon sähköistäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on, että järjestäjäverkon uudistus astuu voimaan 1.1.2017. Kuntayhtymä valmistautuu järjestämislupien uudelleen hakemiseen vuonna 2015. 2.3 Toiminnan rahoitus Opetusja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää. Oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitus perustuu vielä tällä hetkellä koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan, tavoitteena on yhteensä 260 milj. euron julkisen rahoituksen vähennys. Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskevasta säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta hallitus antaa esityksen syksyllä 2014, ja lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015. Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi. Rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyen lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän lisärahoitus puolitetaan ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus lakkautetaan vuodesta 2015 lukien. Vuodesta 2017 alkaen lopetetaan valtionosuusrahoitus lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suorittaneilta, rajataan lukion sekä ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisesta opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen, lopetetaan valtion rahoitus 9 ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen sekä luovutaan erikoisoppilaitosten rahoituksesta nykyisessä muodossa. Rahoitusjärjestelmän esitetään tulevan voimaan vuonna 2017, jolloin uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran. Valtion säästötoimenpiteiden johdosta ammatillisen koulutuksen kokonaispaikkaleikkaus valtakunnan tasolla vuosina 2014 - 2016 on 1941 paikkaa. Opiskelijakohtaista rahoitusta on alennettu 1,5 % vuonna 2014, vuonna 2015 alennus on 1,35 % kuluvan vuoden yksikköhinnoista ja arvion mukaan vuonna 2016 yksikköhintoja alennetaan 4,2 % vuoden 2013 tasosta. Vuoden 2015 yksikköhintoja leikataan arvioitua vähemmän, koska valtionosuusperusteisiin on tehty 1,1 %:n indeksikorotus. Vuoden 2016 hintoihin ei tämän hetken tiedon mukaan tehdä kustannusten noususta aiheutuvaa indeksitarkistusta. Vuodelle 2017 yksikköhintoja leikataan arviolta vähintään 15 % vuoden 2013 tasosta. Kuntayhtymässä ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja vähennetään yhteensä 235 vuosien 2014 - 2016 aikana. Leikkausten johdosta vuonna 2014 väheni -15 paikkaa, vuonna 2015 vähenee -110 paikkaa ja vuonna 2016 vähenee -110 paikkaa. Vähennysten jälkeen kokonaisopiskelijamäärä järjestämisluvan mukaan on 5 610 opiskelijapaikkaa. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella. Valtioneuvosto vahvistaa keskimääräisen yksikköhinnan. Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 822,22 euroa opiskelijaa kohti vuodelle 2015. Yksikköhinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Koska porrastuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen siitä, mitä keskimääräisillä yksikköhinnoilla saadaan, tasataan porrastukset kaikilta erillisillä tasauskertoimilla. Tasausta ei tehdä niihin korotuksiin eikä rahoituksiin, jotka perustuvat ammatillisen koulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan (esim. majoituskorotus ja vammaisten valmentava ja kuntouttava koulutus). Ammattiosaamisen näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehostetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne ovat osa opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta ja opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset otetaan huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Opiskelijoiden työllistymistä, jatko-opintoihin sijoittumista, opintojen läpäisyä ja keskeyttämistä mitataan vaikuttavuusmittarilla. Tulosindeksiä laskettaessa 10 vaikuttavuusmittarin painoarvo on 90 %, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 % ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo on 3 %. Tuloksellisuuden perusteella jaetaan 3 % tulosindeksin laskennan piirissä olevien koulutuksen järjestäjien valtionosuuden laskennallista perustetta vastaavasta euromäärästä. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin arvo (pistemäärä), josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan. Lukiokoulutuksen keskimääräiseksi yksikköhinnaksi valtioneuvosto on vahvistanut 6 004,44 euroa vuodelle 2015. Yksikköhintaa on leikattu 6,56 % (421,54 euroa/opiskelija) vuoden 2014 tasosta. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 % koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta. Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta, joka järjestetään pääosin työpaikalla perustuen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimukseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä valtakunnallisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2015 on 19 650 (määrä vuonna 2014 oli 19 068). Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun oppisopimuksena toteutettavan ei tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta on 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden (samat kuin vuonna 2013). Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus on ollut käytössä vuoden 2010 alusta osana oppisopimuskoulutuksena järjestetyn lisäkoulutuksen rahoitusta. Tulosrahoituksen osuus rahoitusvuodelle budjetoidusta rahoituksen kokonaismäärästä on n. 3 %. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2015 yksikköhinta on 63,13 % ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2015 yksikköhinta on 6 838,90 euroa. Valtion osuutta ja avustusta oppisopimuskoulutukseen myönnetään valtakunnallisesti arvion mukaan 102 578 000 euroa (117 343 000 euroa vuonna 2014, mitoituksessa on otettu huomioon ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta aiheutuva kuntien rahoitusosuuden kasvun vaikutus valtionosuuksiin). Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä niihin valmistavan koulutuksen sekä muun kuin näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Valtionosuusrahoitusta myönnetään myös ilman valmistavaa koulutusta, näyttötutkintoina suoritettavien ammatillisten perustutkintojen toteuttamiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamien opiskelijatyövuosien määrän ja opiskelijatyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden. 11 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa yksikköhintoja porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuksessa ja erityisopetuksessa. Yksikköhintoja porrastetaan tuloksellisuuden mukaan, tulosrahoitus lisätään erikseen omaehtoiseen koulutukseen ja henkilöstökoulutukseen. Vuodelle 2015 valtion osuutta ja -avustusta ammatilliseen lisäkoulutukseen myönnetään valtion talousarvioesityksen mukaan 133 075 000 euroa, (säästö edelliseen vuoteen 5,0 milj. euroa). Määrärahaa saa käyttää enintään 1 550 000 euroa työelämäpalvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen myönnetään 57 480 000 euroa (arviomääräraha). Koulutuksen järjestäjä antaa myös työvoimakoulutusta sekä yrityksille kohdennettuja koulutuksia, jotka yritykset itse rahoittavat. Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoittamaa koulutusta ensisijaisesti yli 20-vuotiaille työttömille ja työttömyysuhanalaisille henkilöille, mutta myös työssäkäyvät voivat hakeutua koulutuksiin. Tavoitteena on antaa koulutusta, joka parantaa työhön sijoittumisedellytyksiä. Sekä työvoimakoulutukset että henkilöstökoulutukset koulutuksen järjestäjä saa toteutettavakseen kilpailutuksen kautta. 12 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS 3.1 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia (17) ovat Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto. 3.2 Kuntayhtymän organisaatio Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Yhtymävaltuustossa on vuoden 2015 alusta 24 jäsentä, joista Kuopiosta neljä, Varkaudesta kolme, Iisalmesta ja Siilinjärveltä kaksi ja muista kunnista yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 13 Yhtymähallitus Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Yhtymähallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet, jotka yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen. Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Sora-toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen monijäseninen toimielin, joka päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen toimielin ammattiosaamisen näyttöjä varten. 14 Kuntayhtymän organisaatiokaavio Kuva 3. Savon koulutuskuntayhtymän organisaatio 1.1.2015 alkaen. 3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset Kuntalain mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista ja niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat seuraavat yhtymävaltuuston hyväksymät sopimukset ja säännöt: • • kuntayhtymän perussopimus hallintosääntö Lisäksi toimintaa ohjaavat yhtymähallituksen erikseen antamat ohjeet (mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet). 15 3.4 Perustehtävä, visio ja arvot Perustehtävä Lisäämme nuorten ja aikuisten osaamista, vastaamme alueen työelämän osaamistarpeisiin ja kehitämme alueen työelämää. Edistämme työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää. Visio Huippukouluttaja 2020 Visio on saavutettu, kun kuntayhtymä on tuloksellisuuskriteereissä suurten ja monialaisten koulutuksen järjestäjien 10 %:n kärjessä ja kuntayhtymälle on myönnetty valtakunnallinen laatupalkinto. Arvo Luottamus Missä onnistumalla saavutamme visiomme? • • • • • • • • • huolehtimalla oppimisen edellytyksistä ja opiskelijoiden hyvinvoinnista opetuksen ja opetusjärjestelyjen korkealla laadulla aktiivisilla ja toimivilla alueellisilla työ- ja elinkeinoelämäsuhteilla jatkuvaan ammattitaidon kehittämiseen johtavilla aktiivisilla kansallisilla ja kansainvälisillä verkostoilla perustehtävän tuloksellista toteuttamista palvelevalla kuntayhtymän organisaatiorakenteella henkilöstön osaamisella ja hyvällä yhteistyökyvyllä johtajuuden terävöittämisellä, pedagogisen johtajuuden ja henkilöstö-johtamisen kehittämisellä tuloksellisen koulutus- ja kehittämistoiminnan varmistavalla talouden hallinnalla toiminnan suunnittelua, kehittämistä ja johtamista ohjaavalla tuloskortilla 3.5 Strateginen kehittäminen 3.5.1 Strategiset toimenpiteet 2015 - 2016 Kuntayhtymän strategiset toimenpiteet on rakennettu laajassa yhteistyössä omistajien, henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Kuntayhtymän yhtymähallitus päätti strategisista toimenpiteistä keväällä 2014. Strategiset toimenpiteet on jaoteltu tuloskortin mukaisiin talous-, asiakas-, prosessi- ja henkilöstönäkökulmiin. Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan perustehtävässä onnistuminen ja vision saavuttaminen. 16 Talous Perustehtävässä onnistumalla varmistamme sen, että kuntayhtymän talous pysyy kunnossa. Kuntayhtymä ei tarvitse jäsenkuntiensa taloudellista tukea. Tarvittaessa sopeutamme toimintamme niin, että talous pysyy aina kunnossa. Kehitämme johdon ja muun henkilöstön taloustietoisuutta. Vahvistamme taloudellista riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa. Vähennämme kuntayhtymän toimitilat lähes puoleen nykyisistä tavoitteena kiinteistökustannusten merkittävä vähentäminen. Kehitämme oppimisympäristöjä tukevaisuuden varmistamme terveelliset ja turvalliset toimitilat. tarpeita toimitiloista vastaaviksi sekä Laadimme kuntayhtymälle hankintastrategian, jonka tavoitteena on vähentää hankintakustannuksia suhteessa ulkoisiin toimintatuottoihin. Oppimisen ja opetuksen tulee liittyä kaikkiin toimintoihin ja olla läpinäkyvää. Tarkastelemme asuntolatoiminnan ylläpitämistä eri toimipisteiden osalta ennakoidun tarpeen perusteella. Jatkamme Kuopion asuntolatoimintaa yhteistyössä Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n kanssa. Uudistamme asumispalveluohjaajan toimenkuvan. Keskitämme oman kirjastopalvelutoiminnan yhteen toimipisteeseen 1.1.2015 alkaen. Muualla oppimiseen tarvittava tiedonhankinta järjestyy muilla tavoin. Asiakas Järjestämme ammatillisen koulutuksen alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta. Lisäämme alueen työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä kuntayhtymän kaikilla tulosalueilla. Järjestämme saman opintoalan ammatillista peruskoulutusta vähintään yhdessä Pohjois-Savon toimipisteessä, mikäli se on työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaista ja kannattavaa. Vähennämme ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja koulutuksen järjestämisluvan mukaisesti. Vähentäminen pohjautuu vaikuttavuuskriteeristöön. Kehitämme opiskelijoiden työelämävalmiuksia osaksi ammattitaitoa. Vahvistamme opiskelijakunnan päätöksentekoon. osallistumista ja vaikuttamista kuntayhtymän Kehitämme työ- ja elinkeinoelämän palautejärjestelmän. Lisäämme tutkintojen ja tutkinnon osien suoritusten määrää vuositasolla. 17 Teemme pitkäjänteisiä kumppanuussopimuksia alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Otamme käyttöön kuntayhtymän kaikkia tulosalueita yhdistävän markkinointinimen. Selvitämme Pohjois-Savon koulutusmarkkinat ja kilpailijat. Lisäämme aikuiskoulutuksen volyymiä. Prosessit Organisoimme toteuttamista. toimintamme uudelleen tukemaan paremmin perustehtävän Toteutamme ammatillisesta peruskoulutuksesta vähintään 50 % työpaikalla tapahtuvana oppimisena 1.8.2017 jälkeen alkavissa perustutkinnoissa. Tätä ennen lisäämme työpaikalla tapahtuvaa oppimista tavoitteen saavuttamiseksi. Luomme työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen yhteiset käytänteet. Siirrymme opintoaloilla päivittäiseen kahteen vuoroon tai viikoittaiseen vuorottelujärjestelmään tietopuolisen opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan opetuksen välillä. Otamme käyttöön kesälukukauden. Lanseeraamme avoimen ammattiopiston. Täsmennämme hankkeiden käynnistämiselle kriteerit ja hankkeiden tulee edistää perustehtävää. Esitämme hankkeiden tulokset tuloskortin näkökulmissa. Varmistamme koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmien ajantasaisuuden ja opetuksen toteuttamisen opetussuunnitelmien mukaisesti. Vahvistamme koulutuksen järjestäjän toiminnan laadun kehittämistyötä. Tavoitteena on saada valtakunnallinen laatupalkinto. Järjestämme opetuksen ja ohjauksen siten, että opiskelupaikan saaneet suorittavat tutkinnon ja tutkinnon osat säännönmukaisessa ajassa. Parannamme opintojen läpäisyä ja keskeyttämisen ehkäisyä. Päivitämme toimintaympäristön kuvauksen vuosittain. Lisäämme koulutuksen järjestäjien välistä sekä kansainvälistä yhteistyötä perustehtävässä onnistumiseksi. Luomme opiskelijoille edellytykset toimia kansainvälisissä työympäristöissä edistäen alueemme työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kehitämme koulutusvientiä. Lisäämme nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä. 18 Lisäämme saumatonta yhteistyötä eri tulosalueiden välille. Tarjoamme vapaasti valittavat opinnot työssäoppimisena, toisen tutkinnon opintoina osallistumalla olemassa oleviin opiskelijaryhmiin, lukio-opintoina tai aikaisemman osaamisen tunnustamisena. Tehostamme aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Toteutamme oppisopimuskoulutuksena järjestettävän tietopuolisen koulutuksen kuntayhtymässä niillä opintoaloilla, joissa koulutusta järjestetään. Selkiinnytämme vastuujaon tulosalueittain näyttötutkintopohjaisen koulutuksen osalta. opetussuunnitelmapohjaisen ja Kohdistamme tutkintoon valmistuville opiskelijoille työllistymistä ja/tai yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä. Tiedotamme säännöllisesti opiskelijoidemme myönteistä näkyvyyttä kohderyhmissämme. menestystarinoista. Lisäämme Osallistumme aktiivisesti ammattitaitokilpailuihin yhteisesti sovittujen käytänteiden mukaisesti. Nopeutamme ja selkeytämme opiskelijahuoltotyötä. Henkilöstö Kehitämme henkilöstöresurssien vahvistamiseksi. suunnittelua henkilöstön osaamisen Jokainen käy vuosittain lähiesimiehensä kanssa kehityskeskustelun, jossa sovitaan tavoitteista ja tarkastellaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäämme kehityskeskustelujen merkitystä toiminnan kehittämisessä. Jokainen toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleva opettaja käy työelämäjaksolla kerran strategiakaudella. Kannustamme ja ohjaamme henkilöstöä työkiertoon. Kannustamme henkilöstöä aloitteiden tekemiseen. Tiedotamme muutoksista avoimesti ja annamme henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa asioiden valmisteluvaiheessa. Valmistelemme ja henkilöstön kanssa. toteutamme strategiset kehittämistoimenpiteet yhdessä Toteutamme työolobarometrin vuosittain helmikuussa ja seuraamme tulosten perusteella tehtyjen kehittämistoimenpiteiden toteutumista. 19 Käynnistämme esimiehille yhteisen strategisia toimenpiteitä edistävän koulutuksen. Vähennämme henkilöstökustannusten osuutta ulkoisista toimintatuotoista. Rakennamme toimenkuvat uudelleen toteuttamaan perustehtävää. Selvitämme mahdollisuuden opetushenkilöstön kokonaistyöaikakokeiluun. 3.5.2 Pedagogiikka Ammatillisen koulutuksen laki, asetus ja määräykset muuttuvat 1.8.2015 alkaen. Muutokset perustuvat Euroopan unionissa valmisteltuihin ja hyväksyttyihin suosituksiin, joissa keskeinen on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmä (ECVET, European Credits for Vocational Education and Training). Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistyön tavoitteena on luoda puitteet selkeämmälle ja entistä paremmin työelämän vaatimuksia vastaavalle tutkintorakenteelle sekä tutkintojen perusteiden uudistamiselle. Ammatillinen perustutkinto on mahdollista suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena, jolloin keskeisenä osaamisen hallinnan osoittamistapana ovat ammattiosaamisen näytöt. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti näyttötutkintona. Ammatillisten perustutkintojen uusien opetussuunnitelmien perusteiden keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta. Tämä rakenne edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa ja samalla tukee opiskelijoiden joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista. Kuntayhtymän vuosien 2014 - 2015 strategisten toimenpiteiden linjauksissa keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen, yksilölliset opintopolut mahdollistavat opetusjärjestelyt ja niihin liittyvät oppimisympäristöt, opintojen läpäisyn edistäminen, keskeyttämisen ehkäisy sekä yrittäjyyden ja työllistymisen edistäminen. Nämä tavoitteet on huomioitava myös uudistuvien opetussuunnitelmien sisällöissä. Tutkintojärjestelmän muutokseen liittyvät kehittämistoimenpiteet kohdistuvat koulutuksen järjestäjäkohtaisen opetussuunnitelman yhteisen osan sekä perustutkintojen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien sisältöjen suunnitteluun, opetuksen ja ohjauksen toteutukseen sekä arviointi-, palaute ja muutosmenettelyihin. Tutkintojärjestelmän muutoksesta tiedottaminen ja opinto-ohjaus ovat tärkeässä roolissa siirtymävaiheessa. Tutkintojen toimeenpanoon liittyvistä valtakunnallisista ja koulutuksen järjestäjän ajankohtaisista linjauksista ja päätöksistä tiedotetaan opiskelijoita, opetus- ja tukipalveluhenkilöstöä sekä sidosryhmiä. 20 Osaamisperusteiseen opetuksen toteutukseen siirtymisessä keskeistä on ajattelutapojen muutostarve, jonka toteutumiseksi tarvitaan opetushenkilöstön ja koulutuksen tukipalveluhenkilöstön osallistamista muutokseen. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä turvataan tuloksellinen toiminta jatkossakin. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen lähtökohtana on työelämälähtöinen toimintatapa. Tämän perustana on tiivis sidosryhmäyhteistyö maakunnan työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyö ohjaa koulutuksen opetusja toteutussuunnitelmien sisältöjä sekä niiden toteutusta. Opetushenkilöstön työelämän tuntemusta ja kontakteja tuetaan sekä rohkaistaan työelämälähtöiseen toimintatapaan mm. mahdollistamalla opetushenkilöstön työelämäjaksojen toteutuminen sekä ammatillisten neuvottelukuntien ja muiden työelämäyhteistyöfoorumien yhteistyötä tiivistämällä. Opiskelijoiden opintoja tukevia taitoja, yksilöllisten opintopolkujen rakentamista sekä opintojen läpäisyä edistetään kehittämällä huolenpidon pedagogiikkaan liittyviä menettelytapoja ja käytänteitä. Opetushenkilöstön valmiuksia lisätään osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä oppimista tukevaan arviointiin sekä osaamisen arviointiin. Mahdollistetaan opintojen suorittamista erilaisilla suoritustavoilla, kuten laajennettu työssäoppiminen ja verkko-oppiminen. Verkkoopetuksen toteutuksessa hyödynnetään eri verkostojen mahdollisuudet entistä tehokkaammin. Kehitetään tietoteknistä osaamista ja laitteistoa ja valmistaudutaan sähköiseen ylioppilastutkintoon. Kuntayhtymän oman lukion opintotarjonnan mahdollisuuksia hyödynnetään valinnaisten opintojen tarjonnassa sekä toteutuksessa. Oppilaitoksen koko henkilöstön valmiuksia opiskelijahuollon, ohjaus- ja erityisopetuksen suunnitelmien mukaiseen työskentelyyn ja opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen lisätään. Huolenpidon pedagogiikka ohjaa myös tukipalveluita koskevien ohjeiden ja työmenetelmien laatimista ja päivittämistä. Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen näkyy opintojen järjestelyissä ja toiminnan tuloksissa. Opiskelijoiden osallistumista kuntayhtymän kehittämiseen ja päätöksenteon valmisteluun lisätään. Opiskelijakuntatoimintaa tuetaan ja sitä tullaan vahvistamaan. Ammattiosaamisen näyttöjen oppimistulostietoja ja koulutuksen järjestäjän palautekyselyissä sekä sisäisissä arvioinneissa saatua tietoa hyödynnetään opetussuunnitelma sekä osaamisen arviointien kehittämistyössä niin, että varmistetaan ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimusten täyttyminen. Ammattiosaamisen toimielimen jäsenet toteuttavat laadunvalvontatehtävää jalkautumalla ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointitilaisuuksiin. Kuntayhtymän tavoitteena on yhdessä sidosryhmien kanssa kantaa vastuuta nuorisotakuun toteutumisesta mm. siten, että jokainen peruskoulun päättävä sijoittuu johonkin jatkokoulutuspaikkaan. Koulutuksen järjestäjille asetettu nuoriso- ja koulutustakuun toteuttaminen edellyttää opetushenkilöstön osaamiselta, opetustoiminnalta, oppimisympäristöjen suunnittelulta sekä sidosryhmäyhteistyöltä uudenlaista ajattelutapaa sekä yhteistyön muotoja oppimisen toteutumiseksi. 21 Opiskelijahuolto ymmärretään liittyväksi jokaisen opiskelijan kanssa työskentelevän tehtäviin. Kuraattori- ja psykologitoiminta sekä opiskeluterveydenhuollon toiminta tukee vahvasti opiskelijahuollollista työtä. Opintojen etenemistä tukevien toimenpiteiden keskiössä ovat erilaiset ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen sekä uraohjauksen toimintamallit, ryhmänohjaajien ohjaus- ja huolenpitovalmiuksien lisääminen sekä opettajien keskinäisen vertaistukemisen vahvistaminen. Näillä toimenpiteillä puututaan opiskelijan opintojen laiminlyönteihin mm. runsaisiin poissaoloihin. Kehittämistyössä korostuvat myös opintoihin kiinnittymisen tukemisen ja opintojen keskeyttämistä harkitsevien tunnistamiseen liittyvät toimintamallit. Moniammatillisena verkostotyönä kehitetään yhteistyökäytäntöjä ja toimintamalleja, joilla vahvistetaan opiskelukuntoa ja mahdollistetaan yksilölliset elämäntilanteet huomioivia joustavia opintopolkuja. Rahoitusjärjestelmän muuttuessa tutkintojen ja tutkinnon osien suorittaminen ja niihin liittyvät pedagogiset järjestelyt vaativat erityisiä toimenpiteitä. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään ja suunnitelmakauden merkittäväksi tehtäväksi tulee rakentaa yhdessä työelämän kanssa pelisäännöt ja toimintamallit tämän onnistumiseksi. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintojärjestelmä ja niihin liittyvät palautejärjestelmät uudistetaan. Kuntayhtymässä valmistaudutaan uudistettuun näyttötutkintojärjestelmään ja palautejärjestelmän aktiiviseen käyttöön. 3.5.3 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Sisäinen valvonta ja kokonaisvaltainen riskienhallinta osana kuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmää Sisäisen valvonta ja riskienhallinta on osa kuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmää, päätöksentekoa sekä strategista ja operatiivista toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa, poikkeamiin reagointia ja suoriutumisen arviointia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista ja sen tulee toteutua kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kuntayhtymän asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäinen valvonta toteutuu mm. selkeinä tehtävien, toimivallan ja vastuiden jakoina, valvonta- ja raportointivelvoitteina, tietojen ja tietojärjestelmien suojaamisena, omaisuuden turvaamisena, sopimusten hallintana. Johto toteuttaa sisäistä valvontaa myös väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi sekä puuttua havaittuihin väärinkäytöksiin. Väärinkäytöksenä pidetään erilaisia epärehellisiä, epäeettisiä tai kuntayhtymän ohjeita rikkovia tai lainvastaisia tekoja. Toimiva sisäinen valvonta ehkäisee ja paljastaa myös väärinkäytöksiä. 22 Riskit ja riskienhallinta osana taloussuunnittelu- ja seurantaprosessia Kuntayhtymän riskit jaotellaan neljään pääryhmään: strategiset, taloudelliset, toiminnalliset ja vahinkoriskit. Kaikkiin näihin ryhmiin voi kuulua sisäisiä tai ulkoisia riskejä. Riskienhallintaa toteutetaan talousarvion ja päätösten valmistelun yhteydessä. Kuntayhtymän yhtymähallitus sekä tulos- ja toimialat talousarvion laadinnan yhteydessä analysoivat toimintaympäristön muutoksia, tunnistavat tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioivat niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laativat tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Kuntayhtymän tuloskortissa asetetut tavoitteet ja strategiset kehittämistoimenpiteet ohjaavat toimintaa. Tuloskortin tavoitteiden toteutumisen riskit on kartoitettu (liite 3). Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee varmistaa • päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuus ja riittävyys, • toimintaperiaatteiden, suunnitelmien, ohjeiden, lakien, määräysten noudattaminen mm. virheiden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi, • resurssien taloudellinen ja tarkoituksen mukainen käyttö, • tavoitteiden saavuttaminen ja tuloksellisuus sekä • toimintojen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus. Toimielimet ja tilivelvolliset raportoivat merkittävistä riskeistään ja riskien hallinnan kehittämisestä osana toiminnan ja talouden seurantaa ja raportointia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja raportointi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa neljännesvuosittain. Yhtymähallitus antaa toimintakertomuksessa arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä toimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Hallituksen selonteko perustuu sen alaisten tilivelvollisten laatimiin selontekoihin. Tilivelvolliset käsittelevät oman tehtäväalueensa merkittävimmät riskit, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen sekä toimenpiteet havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Käsittely perustuu dokumentoituun aineistoon. Jos tilikaudella havaitaan merkittäviä riskejä, yhtymähallitus ja tilivelvolliset raportoivat niistä ja niiden hallintakeinoista välittömästi valvontavastuussa olevalle. Valvontavastuussa olevat ryhtyvät raportoinnin perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Yhtymähallitukselle raportoidaan säännöllisesti toiminnallisten ja taloudellisten tuloskorttitavoitteiden toteutumisesta. Yhtymähallitus raportoi toiminnan ja talouden toteutumisesta yhtymävaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. 23 4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kuntayhtymän tuloskortti. 24 Kuntayhtymän sitovuustasot yhtymävaltuustoon nähden talousarviovuonna 2015 ovat: • vuosikate toimintatuotoista 5,2 % (4 205 620 euroa) • investoinnit 4 312 100 euroa • tutkintojen määrä 2 620 Kuvaus mittareista ja mittareiden arvojen laskentaperusteet on esitetty liitteessä 4. Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trenditiedot vuosilta 2011 - 2015 on esitetty liitteessä 5. Tulosalueiden (koulutuspalvelut, työelämäpalvelut, kehityspalvelut, yhteiset palvelut ja tilapalvelut) tuloskorttitavoitteet on johdettu kuntayhtymän tavoitteista. 4.1 Koulutuspalvelut Koulutuspalvelujen tulosalueen tehtävänä on toteuttaa koulutuksen järjestäjän perustehtävää tuloksellisesti järjestämällä ammatillista peruskoulutusta pääasiassa nuorten opetussuunnitelmaperusteisena tutkintoon johtavana koulutuksena. Koulutuspalvelujen tulosalueella toteutetaan myös järjestämisluvan mukaiset ei tutkintoon johtavat koulutukset (mm. valmentava ja kuntouttava, maahanmuuttajakoulutus, ammattistartti). Lisäksi tulosalue järjestää lukiokoulutusta. Koulutuspalvelujen tulosalueella koulutusta järjestetään seuraavilla toimialoilla ja osaamisalueilla: Kuva 4. Koulutuspalvelujen tulosalueen toimialat ja osaamisalueet 1.1.2015 alkaen. 25 4.1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Savon ammatti- ja aikuisopistossa järjestetään nuorten opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: • • • • • • • Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Savon ammatti- ja aikuisopistolla on toimipisteet seuraavilla paikkakunnilla: • • • • • Iisalmi Juankoski (Muuruvesi) Kuopio Siilinjärvi (Toivala, Rissala) Varkaus Kuva 5. Toimipisterakenne. Koulutuksen järjestäminen perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestämislupaan. Savon ammatti- ja aikuisopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät on esitetty kuvassa 6, joista opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus toteutetaan koulutuspalvelujen tulosalueella. Koulutusalakohtaiset opiskelijamäärätavoitteet on esitetty taulukossa 2. 26 7 000 6 000 5 000 7 000 5 825 5 845 5 830 5 720 5 758 745 5 815 833 5 821 940 5 720 944 6 000 5 000 4 000 4 000 3 000 3 000 5 013 4 982 4 881 4 776 2 000 2 000 1 000 1 000 0 näyttötutkintoperusteinen (aikuiset) TYÖELÄMÄPALVELUT opetussuunnitelmaperusteinen (nuoret) KOULUTUSPALVELUT OKM:n myöntämä järjestämislupa 0 2012 2013 2014 2015 Kuva 6. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan toteutuminen 2012 - 2014 ja tavoite vuodelle 2015. Taulukko 2. Koulutusalakohtaiset opiskelijamäärätavoitteet vuodelle 2015. 27 4.1.2 Varkauden lukio Varkauden lukio järjestää nuorten ja aikuisten lukiokoulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Varkauden lukion päätoimisten opiskelijoiden määrät ja talousarviovuodelle 2015 asetettu opiskelijamäärätavoite on esitetty kuvassa 7. 400 350 382 400 377 363 334 300 350 330 317,5 290 300 250 250 200 200 päätoimiset opiskelijat tavoite 150 150 100 100 50 50 0 0 2012 2013 2014 2015 Kuva 7. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärien toteutuminen 2012 - 2014 ja tavoite vuodelle 2015. 28 4.1.3 Tuloskortti Koulutuspalvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Koulutuspalvelujen tulosalueen tuloskortti. Koulutuspalvelujen tulosalueen ja työelämäpalvelujen tulosalueen yhteensä lasketut sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2015 ovat: • vuosikate toimintatuotoista 1,0 % (794 509 euroa) • investoinnit 1 172 100 euroa Lisäksi koulutuspalvelujen tulosalueen sitovuustaso yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2015 on: • tutkintojen määrä 1 600 4.2 Työelämäpalvelut Työelämäpalvelujen tulosalueen tehtävänä on toteuttaa koulutuksen järjestäjän perustehtävää tuloksellisesti järjestämällä näyttötutkintoperusteista ammatillista aikuiskoulutusta (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot). Työelämäpalvelujen tulosalue järjestää oppilaitosmuotoisesti ja oppisopimusmuotoisesti ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, työvoimakoulutusta, henkilöstökoulutusta sekä työelämän palvelu- ja kehittämistoimintaa. 29 Työelämäpalvelujen tulosalueella koulutusta järjestetään seuraavilla osaamisalueilla: Kuva 8. Työelämäpalvelujen tulosalueen osaamisalueet 1.1.2015 alkaen. 4.2.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Savon ammatti- ja aikuisopistossa järjestetään ammatillista aikuiskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: - Humanistinen ja kasvatusala - Kulttuuriala - Luonnontieteiden ala - Luonnonvara- ja ympäristöala - Matkailu-, ravitsemis- ja talousala - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala - Tekniikan ja liikenteen ala - Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Savon ammatti- ja aikuisopistolla on toimipisteet seuraavilla paikkakunnilla: - Iisalmi - Juankoski (Muuruvesi) - Kuopio - Siilinjärvi (Toivala, Rissala) - Varkaus Työelämäpalvelujen tulosalue järjestää koulutusta toimipisteidemme lisäksi yhä enemmän myös yrityksissä ja muilla työpaikoilla koko maakunnan alueella. Koulutuksen järjestäminen perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupiin sekä tutkintotoimikuntien myöntämiin järjestämissopimuksiin. Lisäksi koulutuksen järjestämiseen vaikuttavat työhallinnon tarjouspyynnöt sekä kykymme myydä koulutuksia työhallinnolle, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille. 30 Savon ammatti- ja aikuisopiston ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyövuodet on esitetty kuvassa 9. Näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät on esitetty kuvassa 6 ja niiden jakautuminen koulutusaloittain taulukossa 4. 1 800 1 800 1 600 1 400 21 1 654 1 526 137 1 572 32 117 13 1 200 1 000 1 495 1 446 1 231 14 109 839 1 307 118 henkilöstökoulutus 1 400 oppisopimuskoulutus 1 200 työvoimakoulutus 1 000 739 800 650 700 800 600 600 ammatillinen lisäkoulutus muut 400 400 438 482 200 0 1 600 401 435 91 76 58 40 2012 2013 2014 2015 200 tavoite 0 Kuva 9. Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyövuodet 2012 - 2013, ennuste vuodelle 2014 ja tavoite vuodelle 2015. Taulukko 4. Koulutusalakohtaiset opiskelijamäärätavoitteet vuodelle 2015. 31 4.2.2 Savon oppisopimuskeskus Savon oppisopimuskeskus järjestää oppisopimuskoulutusta Pohjois-Savon työ- ja elinkeinoelämälle, yrittäjille ja niiden henkilöstölle. Savon oppisopimuskeskuksen opiskelijatyövuositavoite talousarviovuodelle 2015 on esitetty kuvassa 9 ja opiskelijamäärätavoite taulukossa 5. Taulukko 5. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärätavoitteet vuodelle 2015. 32 4.2.3 Tuloskortti Työelämäpalvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Työelämäpalvelujen tulosalueen tuloskortti. Työelämäpalvelujen tulosalueen ja koulutuspalvelujen tulosalueen yhteensä lasketut sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2015 ovat: • vuosikate toimintatuotoista 1,0 % (794 509 euroa) • investoinnit 1 172 100 euroa Lisäksi työelämäpalvelujen tulosalueen sitovuustaso yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2015 on: • tutkintojen määrä 1 020 33 4.3 Kehityspalvelut Kehityspalvelujen tulosalueen tehtävänä on kuntayhtymätasoisesti ohjata ja kehittää koulutuksen järjestäjän perustehtävää tuloksellisesti. Kehityspalvelujen onnistumista mitataan kuntayhtymän tuloskortin mittareiden tavoitteiden mukaisella kehittymisellä. Kehityspalvelut vastaa hallituksen hyväksymien strategisten toimenpiteiden 2015 2016 käynnistämisestä ja koordinoinnista. Kehityspalvelujen tulosalueen tehtävää toteutetaan seuraavilla osaamisalueilla: Kuva 10. Kehityspalvelujen osaamisalueet 1.1.2015 alkaen. Osaamisalueiden keskeisimmät tehtävät ovat: Aluekehitys: eri tulosalueilla toteutettavien kehittämishankkeiden koordinointi, kehittämistoiminnan rahoituksen hankinta, sidosryhmäyhteistyö, alueen työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta ja kansainvälisyystoiminnan koordinointi. Oppiminen: koulutustarjonnan ennakointi, suunnittelu ja valmistelu, järjestämislupien ja -sopimusten kehittäminen ja ylläpito, kuntayhtymän toimielinten koordinointi, neuvottelukuntatoiminnan kehittäminen, ajantasaisten oppimisympäristöjen ja opetusteknologian kehittäminen, ammattitaitokilpailujen koordinointi, yrittäjyysosaamisen edistäminen, koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman kehittäminen, yksilöllisten opintopolkujen ja aikaisemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmien kehittäminen, työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen, opiskelijahyvinvoinnin kehittäminen ja opiskelijakuntatoiminnan koordinointi sekä arviointiosaamisen kehittäminen. Oman toiminnan kehittäminen: strategisen suunnittelun kehittäminen, strateginen viestintä ja tiedottaminen, henkilöstön osaamisen, työhyvinvoinnin ja työsuojelun menetelmien kehittäminen, prosessien hallinta ja kehittäminen, kokonaisarkkitehtuurin ylläpito ja kehittäminen, toiminnan vaikuttavuuden analysointi, innovaatio- ja aloitetoiminnan kehittäminen, kestävän kehityksen koordinointi, toiminnan laatu ja sen arviointi, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan kehittäminen sekä oppilaitosturvallisuuden kehittäminen ja koordinointi. 34 4.3.1 Tuloskortti Kehityspalvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Kehityspalvelujen tulosalueen tuloskortti. Kehityspalvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2015 ovat: • vuosikate toimintatuotoista 0,2 % (5 000 euroa) • tutkintojen määrä 2 620 • lisäksi kuntayhtymän tuloskortin mittareista vähintään kahden on kehityttävä positiiviseen suuntaan vuoden 2014 toteumasta 4.4 Yhteiset palvelut Yhteisten palvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa palveluja, jotka mahdollistavat koulutuksen järjestäjän perustehtävän mukaisen tuloksellisen toiminnan. Tulosalueen toiminnan kehittämisen painopisteinä vuonna 2015 on henkilöstön taloustietouden vahvistaminen ja esimiesten strategiaosaamisen koulutus, uuden hankintastrategian laatiminen ja kirjastopalvelujen toiminnan uudelleenjärjestely. 35 Yhteisten palvelujen tulosalueen tehtävää toteutetaan seuraavilla osaamisalueilla: Kuva 11. Yhteisten palvelujen osaamisalueet 1.1.2015 alkaen. Keskeisimmät osaamisalueiden tuottamat palvelut ovat: Henkilöstöpalvelut: palvelussuhdeasioiden palvelut, henkilöstösuunnittelu, rekrytointipalvelut, palkkapalvelut, palkka-asiamiestoiminta, eläkeasiamiespalvelut ja henkilöstön yhteistoiminta. Myynti- ja markkinointipalvelut: koulutus- ja kehittämispalvelujen myynti, asiakkuuksien hallinta, kumppanuussopimusten ylläpito, koordinointi ja hankinta, markkinoinnin suunnittelu (markkinoiden tutkiminen, analysointi, markkinointisuunnitelman laatiminen), markkinointiviestintä ja markkinointisihteeripalvelut. Opiskelija- ja toimistopalvelut: opiskelijahallintosuunnittelu, hakupalvelut, koulutussihteeripalvelut, toimistosihteeripalvelut (opiskelijapalvelupisteet), luottamustoimielinten sihteeripalvelut, johdon- ja hallinto-sihteeripalvelut, puhelinvaihdepalvelut, asiakirjahallinto-, kirjaamo- ja arkistopalvelut ja vahtimestaripalvelut. Ravintolapalvelut: opiskelijaravintolapalvelut, henkilöstöravintolapalvelut, kahvilapalvelut, tilaus- ja edustuspalvelut ja ulkoisten ruokapalvelujen kilpailutus- ja sopimuspalvelut. Talouspalvelut: taloussuunnittelu, talousarvio ja tilinpäätös, kirjanpito-, laskenta- ja raportointipalvelut, maksuliikennepalvelut, hankintapalvelut, vakuutuspalvelut ja hankesihteeripalvelut. Tietohallintopalvelut: tietojärjestelmien rakentaminen ja ylläpito, ohjelmistojen hallinta, palvelinympäristöjen hallinta, tietoliikenneympäristöjen hallinta, käyttäjätuki, tietopalvelut, tulostuspalvelut, sähköisten työvälineiden kilpailutus ja käyttöönotto ja sähköiset julkaisualustat. 36 4.4.1 Tuloskortti Yhteisten palvelujen tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Yhteisten palvelujen tulosalueen tuloskortti. Yhteisten palvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2015 ovat: • vuosikate toimintatuotoista 0,1 % (6 109 euroa) • investoinnit 240 000 euroa 4.5 Tilapalvelut Tilapalvelujen tulosalueen tehtävänä on järjestää laadukkaat tilat koulutuksen järjestäjän perustehtävän toteuttamiseksi. Tilapalvelut tuottaa seuraavia palveluja: kiinteistönhallinta, energiapalvelut, siivouspalvelut, jätehuoltopalvelut, huoltopalvelut, ulkoaluepalvelut, kunnossapitoja peruskorjauspalvelut, turvallisuusja vartiointipalvelut ja käyttöpalvelut. Talousarviovuoden 2015 keskeisimmät toimipistekohtaiset tilapalvelujen tulosalueen toimenpiteet ovat: Iisalmessa jouduttiin vuoden 2014 aikana poistamaan käytöstä yhteensä 1500 m2 toimitiloja sisäilmaongelmien takia ja korvaavia tiloja on jouduttu vuokraamaan ulkopuolelta. Vuonna 2015 käynnistetään korjaustoimenpiteet tilojen kunnostamiseksi. korjaustoimenpiteiden on arvioitu jaksottuvan kolmelle vuodelle. Muutostöillä on tarkoitus lisäksi vähentää jatkossa käytössä olevien tilojen kokonaismäärää. Kuopiossa on kuntayhtymän hallituksen päätös toimitilojen suunnittelun käynnistämiseksi Savilahden alueelle sekä vapautuvan Presidentinkadun alueen 37 muutossuunnittelun aloittamisesta. Vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuu toimitilaselvitys, joka luo pohjan näille molemmille asioille. Vuoden 2014 aikana on yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa käynnistynyt Presidentin alueen avoin arkkitehtisuunnittelukilpailu. Presidentinkadun alue on tarkoitus muuttaa tulevaisuudessa asuinkerrostaloalueeksi. Suunnittelukilpailun avulla haetaan erilaisia vaihtoehtoisia maankäyttöratkaisuja tämän alueen osalta. Arkkitehtikilpailun tulokset saadaan kevään 2015 aikana, jonka perusteella valitaan lopullinen voittajaesitys. Kilpailun voittajatyön pohjalta käynnistyy tarkempi asemakaavasuunnittelu. Savilahteen tulevien uusien toimitilojen osalta käynnistyy vuonna 2015 tarkempi hankesuunnittelu, jonka yhteydessä tullaan vertailemaan ja määrittelemään mm. erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Kuopion kaupungin kanssa käytyjen alustavien aikataulutavoitteiden mukaisesti Savilahden alueen rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2017. Juankosken Muuruvedellä sijaitsevan oppilaitoksen toimitilojen määrä on suurempi kuin mitä opetuksen käyttö edellyttäisi. Vuonna 2014 kuntayhtymän hallitus nimesi kehittämistyöryhmän, joka on tarkastellut Muuruveden toimitilojen jatkokäyttöä. Työryhmän tekemän esityksen mukaan tarpeettomat rakennukset puretaan ja etsitään yhteistyökumppania kiinteistöjen (osittain tai kokonaan) ylläpitäjäksi, joka on valmis yhteistyöhön koulutuksen järjestämisessä. Työ on jo käynnistynyt näiltä osin vuoden 2014 aikana vanhan, tarpeettomaksi jääneen korjaamorakennuksen purkutöillä. Siilinjärven Toivalan osalta valmistuu toimitilaselvitys vuoden loppuun 2014 mennessä. Tämän selvityksen pohjalta tullaan käynnistämään tarvittavat muutossuunnittelut. Vuonna 2015 Toivalaan on esitetty toteutettavaksi uusi lämpökeskus sekä yhden opiskelija-asuntolan peruskorjaus. Asuntolan peruskorjaus tehdään opiskelijatyönä ja muutostöiden on määrä olla valmiina 2016 syksyyn mennessä. Varkauden osalta on käynnistetty toimitilaselvitys, jonka on määrä olla valmis vuoden loppuun 2014 mennessä. Toimitilaselvityksessä käydään yhteisesti lävitse vaihtoehtoa jossa kaikki kuntayhtymän toiminnot sijoittuvat Osmajoentie 75 alueelle. Tähän pohjautuen on jo aiemmin sovittu seuraavista toimenpiteistä yhteisesti Varkauden kaupungin kanssa (opiskelijakampus): • • • Lukiokoulutus tulee siirtymään 1.8.2015 mennessä nykyisistä Varkauden kaupungin omistamista tiloista Osmajoentie 75 alueelle. Osmajoentie 28 B osa siirtyy Varkauden kaupungin omistukseen 1.8.2016 mennessä myöhemmin erikseen tehtävällä kaupalla. Rakennuksessa on tällä hetkellä pääosin liiketalousalan koulutusta. Osmajoentie 28 A osa tilat tyhjenevät vuoden 2017 loppuun mennessä ja toiminnot siirtyvät Osmajoentie 75 alueelle. Mikäli rakennukselle ei löydy jatkokäyttöä rakennus tullaan purkamaan. Edellä mainittujen muutosten suunnittelu käynnistyy välittömästi vuoden 2015 alussa. 38 4.5.1 Tuloskortti Tilapalvelujen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Tilapalvelujen tulosalueen tuloskortti. Tilapalvelujen tulosalueen sitovuustasot yhtymähallitukseen nähden talousarviovuonna 2015 ovat: • vuosikate toimintatuotoista 29,5 % (3 400 001 euroa) • investoinnit 2 900 000 euroa 39 5 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 - 2017 5.1 Taloussuunnittelu Kuntayhtymässä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa toimivat toiminnan ohjauksen välineinä. Kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuna ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa. Talousarvion ja suunnitelman tulee antaa oikea kuva kuntayhtymän taloudesta, osoittaa kuntayhtymän taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot rahoitustarpeen kattamiseksi. 40 Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa kuntayhtymän maksuvalmiuteen, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainan lyhennyksiin sekä miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja kuinka se katetaan. Rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Savon koulutuskuntayhtymässä vuoden 2015 osalta rahoitustarve pystytään kattamaan kassavaroilla. Savon koulutuskuntayhtymän talousarvio- ja taloussuunnitelmaosa muodostuu seuraavista tulosalueista: • Koulutuspalvelut • Työelämäpalvelut • Kehityspalvelut • Yhteiset palvelut • Tilapalvelut Tulosalueista on laadittu erilliset käyttötalousosat, tuloslaskelmaosat ja investointiosat. Laskelmat sisältyvät kuntayhtymän yhteiseen talousarvioon ja suunnitelmaan. Tilapalvelujen rahoitusosaa ei esitetä erillisenä, vaan se sisältyy kuntayhtymän yhteiseen rahoitusosaan. Suunnitelmat on tehty vuosille 2015 - 2017. Tässä kuntayhtymän talousarvioja taloussuunnitelmaosassa esitetään kuntayhtymän talousarvion laatimisen perusteet, poistojen määräytyminen sekä talousarvion sitovuustaso. Tulosalueittain laadittujen käyttötalousosien, tuloslaskelmaosien, investointiosien ja kuntayhtymätasoisen rahoitusosan vertailutiedot edellisen vuoden tilinpäätökseen ja kuluvan vuoden talousarvioon on sisällytetty Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille 2016 - 2017 tekstiosan jälkeen. 5.2 Talousarvion laatimisen perusteet Yksikköhinnat ja opiskelijamäärät Oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitus perustuu koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat määrätään alakohtaisesti. Rahoitukseen vaikuttavat koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä eri aloilla ja erimuotoisessa koulutuksessa. Koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Valtion säästötoimenpiteiden johdosta Savon koulutuskuntayhtymässä koulutuspaikkoja vähennetään yhteensä 235 vuosien 2014 - 2016 aikana. Leikkausten johdosta vuonna 2014 väheni -15 paikkaa, vuonna 2015 vähenee -110 paikkaa ja vuonna 2016 vähenee -110 paikkaa. Vähennysten jälkeen järjestämisluvan mukainen kokonaisopiskelijamäärä on 5 610 opiskelijapaikkaa. Opiskelijakohtaista rahoitusta on alennettu 1,5 % vuonna 2014, vuonna 2015 alennus on 1,35 % kuluvan vuoden yksikköhinnoista ja arvion mukaan vuonna 2016 41 yksikköhintoja alennetaan 4,2 % vuoden 2013 tasosta. Vuoden 2015 yksikköhintoja leikataan aikaisemmin arvioitua vähemmän, koska valtionosuusperusteisiin on tehty 1,1 %:n indeksikorotus. Vuoden 2016 hintoihin tämän hetken tiedon mukaan ei tehdä kustannusten noususta aiheutuvaa indeksitarkistusta. Vuonna 2017 yksikköhintoja leikataan arviolta vähintään 15 %. Vuoden 2015 talousarviossa lukiokoulutuksen yksikköhintaa on leikattu n. 400 euroa/opiskelija kuluvan vuoden tasosta, leikkaus on noin 7 %. Koulutuskuntayhtymä saa rahoituksen vuosittain edellisen vuoden opiskelijamäärien mukaan koulutusalakohtaisilla yksikköhinnoilla ja opiskelijamäärillä painotetun yhteisen keskihinnan perusteella. Lopullinen rahoitus tarkistetaan vuosittain opiskelijamäärien painotetun keskiarvon mukaiseksi. Vuoden 2015 talousarviossa Savon koulutuskuntayhtymässä ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 014,00 euroa ja lukiokoulutuksen yksikköhinta on 5 462 euroa. Lähtökohtana talousarvion laatimisessa on ollut opiskelijamääräarviot ja opiskelijatyövuodet sekä koulutusalakohtaiset yksikköhinnat. Tulorahoituksen vähenemisestä johtuen myös toimintamenoja on vastaavasti karsittu sekä talousarviovuodelle että suunnitteluvuosille. Opiskelijamääräarvio ammatillisessa peruskoulutuksessa on järjestämisluvassa vuodelle 2015 ilmoitetun mukainen eli 5720, lukiokoulutuksen opiskelijamääräarvio vuodelle 2015 on 290, joka on 40 opiskelijaa vähemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Oppisopimuskoulutuksen arvio opiskelijamäärästä on 1030, joka on 50 paikkaa vähemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Työelämäpalveluissa opiskelijatyövuosia on arvioitu ensi vuodelle 1307, määrä on vuoden 2014 talousarvioon verrattuna 188 opiskelijatyövuotta vähemmän mutta arvioituun toteumaan n. 70 opiskelijatyövuotta enemmän. Talousarvion menoperusteista Talousarvioon on arvioitu palkkojen korotusvaraksi 0,5 % ja arvioidut sivukulut ovat 22,8 %. Kuntien eläkevakuutusyhtiölle maksettavaan eläkemenoperusteiseen ennakkoon on talousarviossa varattu 0,858 milj. euroa ja varhaiseläkemenoperusteiseen ennakkomaksuun on varattu 0,125 milj. euroa. Talousarvioon on sisällytetty tilapalvelujen pääomavuokrin koulutusaloilta perittävää ja vastaavasti jäsenkunnille maksettavaa peruspääoman korkoa 1,0 %:n mukaan. Peruspääomasta maksetaan korkoa yhteensä 118 460 euroa perustuen voimassaolevaan perussopimukseen. Samoin pääomavuokriin sisältyy arvioituja lainojen korkokuluja 290 000 euroa. 5.3 Poistot Investointien poistot talousarviossa on laskettu voimassa olevan poistosuunnitelman mukaan. Tilapalvelut on laskenut kiinteistöistä tehtävät poistot, jotka talousarviossa on huomioitu sisäisesti laskutettavina vuokrina, poistojen määräksi on arvioitu n. 2,5 milj. 42 euroa. Kalusto- ja laiteinvestoinneista johtuvia poistoja sisältyy tulosalueiden talousarvioihin yhteensä n. 1,3 milj. euroa. 5.4 Talousarvion sitovuus Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty kuntayhtymän ja tulosalueiden tuloskorttien yhteydessä. Kuntayhtymän rahoitusosaan vaikuttavat vuosikate ja nettoinvestoinnit, jotka ovat sitovia valtuustoon nähden kuntayhtymätasolla ja hallitukseen nähden tulosaluetasolla. Vuodelle 2015 asetetut sitovuustasot vuosikatteen ja investointien osalta koulutuspalvelujen tulosalueella ja työelämäpalvelujen tulosalueella ovat yhteiset johtuen talousarvioon sisältyvien kuluerien kohdentamisesta kuntayhtymän organisaation uudistuessa 1.1.2015 alkaen. Euromääräiset sitovuustasot vuodelle 2015 ovat: Kuntayhtymän tilikauden vuosikate on + 4 205 620 euroa. Tulosalueittain vuosikatteet ovat: • Koulutuspalvelujen tulosalue ja työelämäpalvelujen tulosalue, vuosikate yhteensä + 794 509 euroa • Kehityspalvelujen tulosalue, vuosikate + 5 000 euroa • Yhteisten palvelujen tulosalue, vuosikate + 6 109 euroa • Tilapalvelujen tulosalue, vuosikate + 3 400 001 euroa Kuntayhtymän nettoinvestoinnit ovat 4 312 100 euroa. Tulosalueittain nettoinvestoinnit ovat: • Koulutuspalvelujen tulosalue ja työelämäpalvelujen tulosalue, nettoinvestoinnit yhteensä 1 172 100 euroa • Kehityspalvelujen tulosalue, ei investointeja • Yhteisten palvelujen tulosalue, nettoinvestoinnit 240 000 euroa • Tilapalvelujen tulosalue, rakennusinvestoinnit netto 2 900 000 euroa Yhtymähallitus päättää hankekohtaisesti yli 100 000 euron nettoinvestoinneista. Talousarviovuoden 2015 aikana toteutettavat investoinnit, mikäli ne jatkuvat vuosille 2016 ja 2017, hyväksytään hallituksessa. Vuoden 2015 aikana lainaa ei tarvitse nostaa toiminnan ja investointien rahoittamiseen. Yhtymähallituksella on oikeus talousarviovuoden aikana ottaa lyhytaikaista lainaa 2,0 milj. euroon saakka kuntayhtymän maksuvalmiuden turvaamiseksi. 43 5.5 Käyttötalousosa Savon koulutuskuntayhtymä Vuoden 2015 talousarvioehdotuksen mukaan koko kuntayhtymän toimintatulot ovat 106,7 milj. euroa. Toimintatulot vyörytyserien ja sisäisten erien vähentämisen jälkeen ovat 81,3 milj. euroa. Vastaavasti vuodelle 2014 ulkoisia toimintatuloja oli arvioitu 86,7 milj. euroa. Joten talousarviossa ulkoiset toimintatulot ovat edellisestä vuodesta vähentyneet 5,4 milj. euroa, 6,3 %. Koko kuntayhtymän toimintamenot ovat 102,1 milj. euroa. Toimintamenot ovat vyörytyserien ja sisäisten erien vähentämisen jälkeen 76,7 milj. euroa. Ulkoiset toimintamenot olivat vuoden 2014 talousarviossa 81,8 milj. euroa. Edelliseen talousarvioon verrattuna toimintamenot ovat pienentyneet 5,1 milj. euroa. Kokonaiskuluihin sisältyvät henkilöstökulut ovat vähentyneet 4,9 milj. euroa eli 8,8 % edelliseen talousarvioon verrattuna. Henkilöstökuluissa on varauduttu 0,5 %:n palkankorotuksiin vuodelle 2015. Toimintakate tulojen ja menojen jälkeen on 4,6 milj. euroa. Vuosikate rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen on 4,2 milj. euroa, joka on n. 0,3 milj. euroa vuoden 2014 talousarviota pienempi. Arvioidut poistot ovat 3,8 milj. euroa. Kuntayhtymän tilikauden tulokseksi muodostuu 0,4 milj. euroa. Koulutuspalvelut Koulutuspalvelujen tulosalueen arvioidut toimintatulot ovat 52,0 milj. euroa, johon sisältyy yksikköhintarahoitusta ammatillisen peruskoulutuksen osalta 47,6 milj. euroa. Toimintatuloihin ei sisälly näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta, koska kyseinen koulutus sisältyy työelämäpalvelujen tulosalueelle uuden organisaation mukaisesti. Lukiokoulutukseen on arvioitu saatavan rahoitusta 1,6 milj. euroa. Maksullisen palvelutoiminnan tuloja on budjetoitu 2,5 milj. euroa. Tulosalueelle toimintamenoja on arvioitu vuodelle 2015 yhteensä 52,0 milj. euroa. Toimintamenoista henkilöstökuluja on 26,6 milj. euroa, 51,2 %. Vyörytyskuluja kohdennetaan tulosalueelle 6,5 milj. euroa. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 9,6 milj. euroa. Vuokrakuluja koulutuspalvelujen talousarvioon sisältyy 9,0 milj. euroa, josta sisäisten osuus on 8,2 milj. euroa. Toimintakatteeksi tulosalueelle muodostuu 26 026 euroa, vuosikate on saman suuruinen. Tilikauden tulos poistojen jälkeen on 944 084 euroa negatiivinen. Työelämäpalvelut Työelämäpalvelujen tulosalueen arvioidut toimintatulot ovat 29,2 milj. euroa, tuloihin sisältyy näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta noin 8,8 milj. euroa. Ammatillisen lisäkoulutukeen arvioitua rahoitusta saadaan noin 3,6 milj. euroa. 44 Oppisopimuskoulutukseen yksikköhintarahoitteisia toimintatuloja on arvioitu tulevan 4,7 milj. euroa. Työvoimakoulutuksesta saatavia tuloja on budjetoitu 6,5 milj. euroa. Muuta koulutuksen myyntiä ja maksullista toimintaa on budjetoitu 5,5 milj. euroa. Vastaavasti toimintamenoja on talousarviossa 28,4 milj. euroa, josta henkilöstökulujen osuus on 14,4 milj. euroa, 50,8 %. Vyörytyskuluja kohdennetaan tulosalueelle 3,3 milj. euroa. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 7,4 milj. euroa. Vuokrakuluja työelämäpalvelujen talousarvioon sisältyy 3,2 milj. euroa, josta sisäisten osuus on 2,8 milj. euroa. Toimintakatteeksi tulosalueelle muodostuu 0,769 milj. euroa, vuosikate on lähes saman suuruinen. Tilikauden tulos poistojen jälkeen on 0,527 milj. euroa. Kehityspalvelut Kehityspalvelujen tulosalueen toimintatulot ovat 2,6 milj. euroa, josta vyörytyserätuloja on 1,9 milj. euroa. Ulkoisia tukia ja avustuksia on arvioitu saatavan 0,5 milj. euroa. Toimintamenoja tulosalueelle on budjetoitu 2,6 milj. euroa, josta henkilöstökuluja 1,5 milj. euroa, 57,7 %. Palvelujen ostoihin on budjetoitu 0,9 milj. euroa ja ulkoisiin vuokrakuluihin 0,1 milj. euroa. Tulosalueen tilikauden vuosikate ja tulos ovat saman suuruisia, 5 000 euroa. Yhteiset palvelut Yhteisten palvelujen tulosalueen toimintatulot, 11,4 milj. euroa, muodostuvat pääsääntöisesti ravintolapalvelujen sisäisistä laskutuksista, työelämäpalvelujen toiminnan tuloista sekä vyörytyserätuloista, yhteensä 11,2 milj. euroa. Toimintamenoja tulosalueelle on budjetoitu yhteensä 11,4 milj. euroa, jotka sisältävät yhteisten palvelujen kokonaiskustannukset. Henkilöstökuluja on 7,0 milj. euroa, 61,6 %. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 3,9 milj. euroa sekä vuokrakuluihin 0,5 milj. euroa. Tulosalueen tilikauden toimintakate on 8 891 euroa negatiivinen, vuosikate on rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen 6 109 euroa positiivinen. Tilikauden tulos poistojen jälkeen on 51 891 euroa negatiivinen. Sekä yhteisten palvelujen että kehityspalvelujen tulosalueiden menot on kohdennettu koulutus- ja työelämäpalvelujen tulosalueille. Tulosalueet varaavat vastaavat menot budjetteihinsa sisäisiin vyörytysmenoihin ja yhteiset palvelut ja kehityspalvelut varaavat vastaavat tulot vyörytystuloihin. Poikkeuksena tästä on yhteisiin palveluihin sisältyvät ravintolapalvelujen kulut, jotka laskutetaan sisäisesti koulutus- ja työelämäpalvelujen tulosalueilta opiskelijaruokailujen hinnoissa. 45 Tilapalvelut Tilapalvelut toimii omana taseyksikkönään. Talousarvio ja toimintasuunnitelma on laadittu osaksi kuntayhtymän suunnitelmaa. Tilapalvelujen perimät sisäiset vuokrat koostuvat: Pääomavastikkeesta, 0,4 milj. euroa, joka sisältää peruspääoman korot ja lainojen korot. Korjausvastuusta (vuosikate), 3,4 milj. euroa, jolla varaudutaan tulevien peruskorjausten rahoittamiseen ja joka sisältää rakennusten poistot ja mahdolliset tulostavoitteet, sekä ylläpitovastikkeesta, 7,7 milj. euroa. Sisäiset vuokrat sisältävät myös sovittuja lisäpalvelujen erilliskorvauksia ja etukäteen sovittuja mahdollisten toiminnallisten muutostöiden korjausvastikkeita. Sisäisiä vuokratuloja sisältyy tilapalvelujen budjettiin 11,4 milj. euroa. Yhteensä toimintatuloja on budjetoitu 11,5 milj. euroa, ja toimintamenoja on budjetoitu 7,7 milj. euroa. Toimintamenot sisältävät henkilöstökuluja 1,3 milj. euroa, 16,7 %. Palvelujen ostoihin ja aineisiin ja tarvikkeisiin on budjetoitu 3,9 milj. euroa sekä ulkoisiin vuokrakuluihin 1,7 milj. euroa. Tulojen ja menojen jälkeen toimintakatteeksi jää 3,8 milj. euroa. Vuosikate rahoituserien jälkeen on 3,4 milj. euroa. Rakennuksiin kohdistuvia poistoja on talousarviossa 2,5 milj. euroa. Tilikauden tulokseksi poistojen jälkeen on arvioitu 0,9 milj. euroa. 5.6 Tuloslaskelmaosa Kuntayhtymän tuloslaskelma vastaa esittämistarkkuudeltaan ja muodoltaan koko kuntayhtymän käyttötalousosaa muutoin paitsi, että tuloslaskelmassa esitetään tilikauden tuloksen jälkeen poistoeron vähennystä 151 278 euroa ja omaan pääomaan sisältyvää stipendirahaston käyttöä 7 000 eurolla. Poistoeron ja rahaston purkamiset ovat ns. tuloksenjärjestelyeriä ja parantavat tilikauden tulosta. Tilikauden ylijäämäksi tulee tuloksenjärjestelyerien jälkeen 600 097 euroa. 5.7 Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosa kuvaa sitä, miten investoinnit ja lainojen lyhennykset rahoitetaan. Kuntayhtymässä on yksi rahoitusosa, jossa lähtökohtana on tulosalueiden tulorahoitus eli vuosikatteet. Kuntayhtymän vuosikatteesta vähennetään kokonaisinvestointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Laskelman lopussa on vuoden kassatilanteen (kassavarojen) muutos. Tilapalvelujen osalta toiminnan rahavirta eli positiivinen vuosikate on 3,4 milj. euroa. Vuoden 2015 rakennusinvestoinnit ovat nettona 2,9 milj. euroa, joten investointien jälkeen tulorahoitusta jää 0,5 milj. euroa. Muiden tulosalueiden vuosikatteet ovat yhteensä 0,8 milj. euroa. Kun taas vuoden 2015 nettoinvestoinnit näillä tulosalueilla ovat 1,4 milj. euroa, joten tulorahoitus näillä tulosalueilla ei riitä kattamaan investointeja. 46 Vuodelle 2015 kuntayhtymälle on laadittu yksi yhteinen rahoituslaskelma, johon sisältyy edellä mainitut tulosalueet. Kuntayhtymätasolla tarkasteltuna vuosikate on yhteensä 4,2 milj. euroa ja vuoden 2015 investoinnit ovat nettona 4,3 milj. euroa. Tulorahoitus, 4,2 milj. euroa, riittää suunnilleen kattamaan kuntayhtymän nettoinvestoint, 4,3 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 1 190 356 eurolla. Ottaen huomioon tulorahoituksen määrän, investoinnit ja lainojen lyhennykset, niin kassavarat vähenevät 1,3 milj. euroa. Talousarviovuonna 2015 ja taloussuunnitelmavuonna 2016 uutta lainaa ei tarvitse nostaa vaan investoinnit ja lainojen lyhennykset katetaan tulorahoituksella ja kassavaroilla. Vuonna 2017 investointien rahoittamiseen on suunniteltu lainaa otettavaksi 2,5 milj. euroa. Lainakanta vuoden 2014 lopussa on 10,1 milj. euroa. Vuosien 2015 - 2017 aikana lainakannan arvioidaan kokonaisuudessaan vähenevän lyhennykset huomioiden 1,0 milj. eurolla, arvioitu lainamäärä vuoden 2017 lopussa on noin 9,0 milj. euroa. 5.8 Investointiosa Savon koulutuskuntayhtymän investointihankkeeksi luetaan arvonlisäveroton hankintahinta on 15 000 euroa tai suurempi. hankinta, jonka Kalusto- ja laitehankintoihin vuonna 2015 on budjetoitu 1,44 milj. euroa, rahoitusosuuksia kohdistuu investointeihin 0,03 milj. euroa, joten nettoinvestoinnit ovat 1,41 milj. euroa, suunnittelukauden kalusto- ja laiteinvestoinnit ovat yhteensä 3,91 milj. euroa (netto). Rakennusinvestointeja on vuodelle 2015 suunniteltu 2,9 milj. euron edestä. Suunnittelukaudella varaudutaan rakennusinvestointeihin 24,86 milj. eurolla. Seuraavaksi on esitetty suunnitelmissa olevat suurimmat rakennusinvestointikohteet. 5.8.1 Vuosien 2015 - 2017 rakennusinvestoinnit Rakennusinvestointien määrä on kahtena edellisenä vuonna jäänyt rakennusten vuotuista kulumista alhaisemmaksi, vuotuinen kulumisen on arvioitu olevan noin 3,3 milj. euroa. Syynä investointitason alhaiseen määrään on toimipisteverkkoon ja tilojen määrään kohdistuvat supistuspaineet. Menossa olevassa toimitilaselvityksessä päivitetään kuntayhtymän kiinteistöomaisuuden osalta tulevaa toimitilojen määrää sekä kiinteistöihin kohdistuvia rakennusinvestointitarpeita. Investointiohjelma rakentuu valmistuvan selvityksen myötä seuraavalle 10 vuoden aikajaksolle. Investointiohjelmassa suurimmat ja merkittävimmät investoinnit tulevat kohdistumaan Kuopion ja Varkauden alueen kiinteistöihin. Toimitilaselvityksen pohjalta tulevat vuonna 2015 käynnistymään jatkosuunnittelut sekä Kuopion että Varkauden kohteiden osalta. Investointiosassa on suunnittelutyöhön varattu yhteensä 1,0 milj. euroa. Suurimmat yksittäiset rakennusinvestoinnit vuonna 2015 on arvioitu olevan Iisalmen Asevelikatu 24 47 sisäilmaongelmista aiheutuvien korjausten aloittaminen, josta on arvioitu aiheutuvan kokonaisuudessaan noin 1,6 milj. euron kustannukset. Vuoden 2014 osuuden on arvioitu olevan n. 0,5 milj. euroa. Muutostöiden on arvioitu jaksottuvan seuraaville kolmelle vuodelle. Toinen merkittävä kohde on Siilinjärven Toivalan lämpökeskuksen uusiminen. Lämpökeskushankkeen toteutusta on jouduttu siirtämään, koska Toivalan alueen rakennusten kokonaislaajuus tarkentuu vasta vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuvassa toimitilaselvityksessä. Muilta osin investoinnit kohdistuvat lähinnä taloteknisten järjestelmien uusimisiin sekä tulevien investointihankkeiden suunnitteluun. Rakennusinvestointien osalta paine tulee entisestään kasvamaan, sillä kuntayhtymän rakennuksiin kohdistuva korjausvelka yksittäisten rakennusten osalta tulee kasvamaan investointien siirtyessä. Kuntayhtymän strategisesti tärkeät rakennukset on rakennettu 1960-luvulla ja osa on jo ylittänyt teknisen käyttöiän rajan, joten kiinteistöjen kuntoon liittyvät riskit ovat merkittäviä. 48 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 TULOSLASKELMAOSA Ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2013 2014 2015 Toimintatuotot 108 838 727,13 102 511 674 96 907 309 93 046 000 83 920 200 Myyntituotot 92 329 741,43 87 991 104 81 702 325 78 846 900 71 797 830 Maksutuotot 153 617,92 59 150 156 050 149 300 134 200 Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut TS 2016 TS 2017 3 198 809,65 2 109 937 2 236 074 2 089 000 1 698 530 12 443 636,46 12 047 284 11 606 183 10 861 000 9 226 000 712 921,67 304 199 1 206 677 1 099 800 1 063 640 101 615 733,98 97 539 611 92 307 674 86 038 040 76 937 040 57 428 451,35 55 793 531 50 867 447 48 808 605 45 653 779 Palkat ja palkkiot 45 314 618,58 43 894 887 39 982 396 38 300 000 35 740 000 Henkilösivukulut 12 113 832,77 11 898 644 10 885 051 10 508 605 9 913 779 Eläkekulut 9 388 462,53 9 314 737 8 586 063 8 307 044 7 859 372 Muut henkilösivukulut 2 725 370,24 2 583 907 2 298 988 2 201 561 2 054 407 19 174 365,65 17 289 762 17 879 375 16 463 095 14 157 556 8 492 695,09 8 671 235 7 923 596 6 214 000 4 994 300 120 286,20 82 899 27 200 26 300 23 515 15 462 955,28 14 816 846 14 632 056 13 826 000 11 657 300 936 980,41 885 338 978 000 700 040 450 590 7 222 993,15 4 972 063 4 599 637 7 007 960 6 983 160 -497 996,56 -437 467 -394 017 -358 460 -323 460 23 879,05 15 000 16 000 15 000 15 000 150 807,84 118 460 118 460 118 460 118 460 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut 391 583,93 324 037 289 557 255 000 220 000 Muut rahoituskulut 281 099,52 246 890 238 920 236 920 236 920 6 724 996,59 4 534 596 4 205 620 6 649 500 6 659 700 4 020 482,11 4 001 888 3 763 801 3 867 110 3 995 110 2 704 514,48 532 708 441 819 2 782 390 2 664 590 162 623,45 157 852 151 278 151 278 151 278 6 240,00 7 000 7 000 7 000 7 000 873 377,93 697 560 600 097 2 940 668 2 822 868 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät yhteensä Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Varausten lisäys (-) 2 000 000,00 Varausten vähennys (+) Rahastojen vähennys (+) Tilikauden ylijäämä 49 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 TULOSLASKELMAOSA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 96 907 309 81 702 325 156 050 2 236 074 11 606 183 1 206 677 93 046 000 78 846 900 149 300 2 089 000 10 861 000 1 099 800 83 920 200 71 797 830 134 200 1 698 530 9 226 000 1 063 640 92 307 672 50 867 447 17 879 374 7 923 596 27 200 14 632 055 978 000 86 038 040 48 808 605 16 463 095 6 214 000 26 300 13 826 000 700 040 76 937 040 45 653 779 14 157 556 4 994 300 23 515 11 657 300 450 590 0 4 599 637 7 007 960 6 983 160 0 118 460 -394 017 16 000 118 460 289 557 238 920 -358 460 15 000 118 460 255 000 236 920 -323 460 15 000 118 460 220 000 236 920 4 205 620 0 4 205 620 6 649 500 6 659 700 4 001 888 3 763 801 0 3 763 801 3 867 110 3 995 110 532 708 441 819 0 441 819 2 782 390 2 664 590 157 852 151 278 151 278 151 278 151 278 7 000 7 000 7 000 7 000 7 000 697 560 600 097 600 097 2 940 668 2 822 868 2013 2014 ulkoinen sisäinen yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 108 838 727 92 329 741 153 618 3 198 810 12 443 636 712 922 102 511 674 87 991 104 59 150 2 109 937 12 047 284 304 199 81 290 305 78 009 726 156 050 2 236 074 238 955 649 500 15 617 004 3 692 599 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut 101 615 734 57 428 451 19 174 366 8 492 695 120 286 15 462 955 936 980 97 539 611 55 793 531 17 289 762 8 671 235 82 899 14 816 846 885 338 76 690 668 50 867 447 13 629 596 7 923 596 27 200 3 264 829 978 000 7 222 993 4 972 063 4 599 637 -497 997 23 879 150 808 391 584 281 100 -437 467 15 000 118 460 324 037 246 890 -394 017 16 000 289 557 120 460 6 724 997 4 534 596 4 020 482 Tilikauden tulos 2 704 514 Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Varausten lisäys (-) Varausten vähennys (+) Rahastojen vähennys (+) 0 162 623 2 000 000 0 6 240 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot 11 367 228 557 177 15 617 004 4 249 778 11 367 226 118 460 Satunnaiset erät Tilikauden ylijäämä 873 378 0 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 50 TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 TULOSLASKELMAOSA Ulkoiset tulot ja menot Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2013 2014 2015 Myyntituotot 87 202 946,60 84 027 352 78 009 726 Maksutuotot 153 192,92 59 150 156 050 3 198 809,65 2 109 937 2 236 074 Toimintatuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 1 058 655,76 544 963 888 455 91 613 604,93 86 741 402 81 290 305 -57 428 451,35 -55 793 531 -50 867 447 -45 314 618,58 -43 894 887 -39 982 396 Eläkekulut -9 388 462,53 -9 314 737 -8 586 063 Muut henkilösivukulut -2 725 370,24 -2 583 907 -2 298 988 -14 104 127,76 -13 326 010 -13 629 596 -8 424 842,53 -8 671 235 -7 923 596 Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos väh(+) lis (-) Avustukset 7 078,35 -120 286,20 -82 899 -27 200 -3 430 744,84 -3 039 715 -3 264 829 -889 237,45 -855 949 -978 000 -84 390 611,78 -81 769 339 -76 690 668 7 222 993,15 4 972 063 4 599 637 -497 996,56 -437 467 -394 017 Korkotuotot 23 879,05 15 000 16 000 Muut rahoitustuotot 32 348,01 0 0 Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut -391 583,93 -324 037 -289 557 Muut rahoituskulut -162 639,69 -128 430 -120 460 6 724 996,59 4 534 596 4 205 620 -4 020 482,11 -4 001 888 -3 763 801 2 704 514,48 532 708 441 819 0,00 0 0 162 623,45 157 852 151 278 -2 000 000,00 0 0 VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Varausten lisäys (-) Varausten vähennys (+) 0,00 Rahastojen vähennys(+) 6 240,00 7 000 7 000 873 377,93 697 560 600 097 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 51 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 KÄYTTÖTALOUSOSA Tilinpäätös 2013 Talousarvio Talousarvio 2015 2014 ulkoinen TA 2015 TS 2016 TS 2017 106 688 289 81 702 325 156 050 2 236 074 11 606 183 1 206 677 9 780 980 102 360 000 78 846 900 149 300 2 089 000 10 861 000 1 099 800 9 314 000 92 175 000 71 797 830 134 200 1 698 530 9 226 000 1 063 640 8 254 800 102 088 652 50 867 447 17 879 374 9 780 980 7 923 596 27 200 14 632 055 978 000 95 352 040 48 808 605 16 463 095 9 314 000 6 214 000 26 300 13 826 000 700 040 85 191 840 45 653 779 14 157 556 8 254 800 4 994 300 23 515 11 657 300 450 590 sis./vyör. yhteensä 25 397 984 3 692 599 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Vyörytyserätulot 117 971 695 92 329 741 153 618 3 198 810 12 443 636 712 922 9 132 968 112 589 582 87 991 104 59 150 2 109 937 12 047 284 304 199 10 077 908 81 290 305 78 009 726 156 050 2 236 074 238 955 649 500 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vyörytyserämenot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut 110 748 702 57 428 451 19 174 366 9 132 968 8 492 695 120 286 15 462 955 936 980 107 617 519 55 793 531 17 289 762 10 077 908 8 671 235 82 899 14 816 846 885 338 76 690 668 50 867 447 13 629 596 7 222 993 4 972 063 4 599 637 0 4 599 637 7 007 960 6 983 160 -497 997 23 879 150 808 391 584 281 100 -437 467 15 000 118 460 324 037 246 890 -394 017 16 000 0 289 557 120 460 118 460 -394 017 16 000 118 460 289 557 238 920 -358 460 15 000 118 460 255 000 236 920 -323 460 15 000 118 460 220 000 236 920 6 724 995 4 534 596 4 205 620 0 4 205 620 6 649 500 6 659 700 4 020 482 4 001 888 3 763 801 0 3 763 801 3 867 110 3 995 110 2 704 513 532 708 441 819 0 441 819 2 782 390 2 664 590 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos 7 923 596 27 200 3 264 829 978 000 11 367 228 557 177 9 780 980 25 397 984 0 4 249 778 9 780 980 11 367 226 118 460 52 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 RAHOITUSOSA Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 TS 2016 TS 2017 6 721 540 6 724 996 6 240 -9 696 4 534 596 4 534 596 4 205 620 4 205 620 6 649 500 6 649 500 6 659 700 6 659 700 -2 773 797 -3 407 673 383 876 250 000 -4 034 150 -4 137 150 103 000 -4 312 100 -4 344 100 32 000 -8 360 000 -8 360 000 0 -16 095 000 -16 095 000 0 3 947 743 500 446 -106 480 -1 710 500 -9 435 300 -1 190 356 -1 190 356 -1 190 356 -1 190 356 -1 190 356 0 -1 190 356 0 -1 190 356 0 -1 190 356 0 1 309 644 2 500 000 -1 190 356 0 0 0 0 0 Edell. tilinpäätöksessä olleen varauksen maksu -1 363 744 -6 240 -1 357 504 Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korott.pitkä- ja lyhytaik.velkojen muutos -1 620 350 13 138 -332 694 -442 111 -858 683 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta -4 174 450 -1 190 356 -1 190 356 -1 190 356 1 309 644 Kassavarojen muutos -226 707 -689 910 -1 296 836 -2 900 856 -8 125 656 -226 707 0 0 0 0 0 -689 910 -1 296 836 -2 900 856 -8 125 656 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk.luovut.tulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutok.rahana/ei rahana Rahaston muutos, väh.ei rahana Rahavarojen muutos + Rahat ja pankkisaamiset 31.12 - Rahat ja pankkisaamiset 01.01 Rahavarojen muutos Erotus 11 416 180 -11 642 887 53 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 KOULUTUSPALVELUJEN JA TYÖELÄMÄPALVELUJEN TULOSALUEET YHTEENSÄ/TULOSLASKELMAOSA Tilinpäätös Talousarvio TALOUSARVIO 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 81 177 878 78 309 286 151 450 1 521 961 116 955 1 078 226 78 360 000 75 595 100 144 900 1 502 000 111 000 1 007 000 71 860 000 69 226 300 130 000 1 403 700 96 000 1 004 000 80 382 369 41 067 315 12 946 397 9 780 980 4 068 336 20 200 12 295 559 203 582 75 762 500 39 463 605 11 903 095 9 314 000 3 098 000 19 300 11 770 000 194 500 69 252 300 37 232 879 10 745 456 8 254 800 2 633 300 16 515 10 204 500 164 850 -9 780 980 795 509 2 597 500 2 607 700 0 0 -1 000 1 000 0 0 2 000 0 0 23 688 598 -13 113 109 -9 780 980 794 509 2 597 500 2 607 700 1 247 308 1 211 906 0 1 211 906 1 302 110 1 430 110 -180 203 22 476 692 -13 113 109 -9 780 980 -417 397 1 295 390 1 177 590 -180 203 22 476 692 -13 113 109 -9 780 980 -417 397 1 295 390 1 177 590 2013 2014 ulkoinen sisäinen vyörytyserät yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 91 677 527 87 791 390 150 309 2 950 284 192 636 592 908 86 484 332 84 134 793 57 650 1 899 937 106 053 285 899 79 252 992 76 824 726 151 450 1 521 961 116 955 637 900 1 924 886 1 484 560 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vyörytyserämenot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut 88 812 538 47 822 110 13 904 395 9 098 273 4 373 023 114 046 13 249 856 250 834 85 407 257 45 779 728 12 324 111 10 069 658 4 319 795 75 899 12 618 778 219 288 55 563 394 41 067 315 8 952 509 15 037 995 9 780 980 2 864 987 1 077 075 23 689 598 -13 113 109 -24 389 -9 970 -1 000 1 000 9 970 2 000 2 840 597 1 067 105 1 299 638 Tilikauden tulos 1 540 959 Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Varausten lisäys (-) Varausten vähennys (+) Rahastojen vähennys (+) 1 200 000 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden ylijäämä 440 326 3 993 888 9 780 980 4 068 336 20 200 1 251 452 203 582 11 044 107 8 682 33 071 340 959 54 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 KOULUTUSPALVELUJEN JA TYÖELÄMÄPALVELUJEN TULOSALUEET YHTEENSÄ/KÄYTTÖTALOUSOSA Tilinpäätös Talousarvio TALOUSARVIO 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 81 177 878 78 309 286 151 450 1 521 961 116 955 1 078 226 78 360 000 75 595 100 144 900 1 502 000 111 000 1 007 000 71 860 000 69 226 300 130 000 1 403 700 96 000 1 004 000 80 382 369 41 067 315 12 946 397 9 780 980 4 068 336 20 200 12 295 559 203 582 75 762 500 39 463 605 11 903 095 9 314 000 3 098 000 19 300 11 770 000 194 500 69 252 300 37 232 879 10 745 456 8 254 800 2 633 300 16 515 10 204 500 164 850 -9 780 980 795 509 2 597 500 2 607 700 0 0 -1 000 1 000 0 0 2 000 0 0 23 688 598 -13 113 109 -9 780 980 794 509 2 597 500 2 607 700 1 247 308 1 211 906 0 1 211 906 1 302 110 1 430 110 -180 203 22 476 692 -13 113 109 -417 397 1 295 390 1 177 590 2013 2014 ulkoinen sisäinen vyörytyserät yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 91 677 527 87 791 390 150 309 2 950 284 192 636 592 908 86 484 332 84 134 793 57 650 1 899 937 106 053 285 899 79 252 992 76 824 726 151 450 1 521 961 116 955 637 900 1 924 886 1 484 560 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vyörytyserämenot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut 88 812 538 47 822 110 13 904 395 9 098 273 4 373 023 114 046 13 249 856 250 834 85 407 257 45 779 728 12 324 111 10 069 658 4 319 795 75 899 12 618 778 219 288 55 563 394 41 067 315 8 952 509 15 037 995 9 780 980 2 864 987 1 077 075 23 689 598 -13 113 109 -24 389 -9 970 -1 000 1 000 9 970 2 000 2 840 597 1 067 105 1 299 638 1 540 959 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos 440 326 3 993 888 9 780 980 4 068 336 20 200 1 251 452 203 582 11 044 107 8 682 33 071 -9 780 980 55 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 KOULUTUSPALVELUJEN TULOSALUE/TULOSLASKELMAOSA Tilinpäätös Talousarvio TALOUSARVIO 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 51 964 904 51 095 134 42 000 195 070 7 000 625 700 49 700 000 49 000 000 40 000 180 000 6 000 474 000 44 700 000 44 000 000 40 000 180 000 6 000 474 000 51 938 878 26 610 572 6 892 143 6 520 610 2 700 895 16 600 9 046 368 151 690 48 507 200 25 377 505 6 228 795 6 140 000 2 000 000 15 900 8 600 000 145 000 43 507 000 23 570 879 5 432 456 5 356 900 1 700 000 13 515 7 310 000 123 250 -6 520 610 26 026 1 192 800 1 193 000 0 0 0 0 0 16 646 780 -10 100 144 -6 520 610 26 026 1 192 800 1 193 000 852 547 970 110 0 970 110 1 060 110 1 188 110 1 361 768 15 676 670 -10 100 144 -6 520 610 -944 084 132 690 4 890 1 361 768 15 676 670 -10 100 144 -6 520 610 -944 084 132 690 4 890 2013 2014 ulkoinen sisäinen vyörytyserät yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 64 652 308 62 689 470 53 066 1 663 882 94 789 151 101 62 094 333 60 949 307 1 000 1 034 422 58 705 50 899 51 918 904 51 049 134 42 000 195 070 7 000 625 700 46 000 46 000 0 0 0 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vyörytyserämenot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut 61 308 301 35 258 257 7 604 712 6 491 146 2 042 771 79 578 9 663 528 168 308 59 880 018 33 933 579 7 038 490 7 095 118 2 249 168 64 400 9 331 023 168 240 35 272 124 26 610 572 4 970 423 10 146 144 0 1 921 720 0 0 0 8 224 424 6 520 610 6 520 610 3 344 007 2 214 315 16 646 780 -10 100 144 -7 507 0 0 3 336 499 2 214 315 917 812 Tilikauden tulos 2 418 687 Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Varausten lisäys (-) Varausten vähennys (+) Rahastojen vähennys (+) 1 200 000 Tilikauden ylijäämä 1 218 687 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot 2 700 895 16 600 821 944 151 690 6 900 14 407 Organisaatiomuutoksen vuoksi tilinpäätös 2013 ja talousarvio 2014 luvut eivät suoraan vertailukelpoisia talousarvioon 2015 nähden 56 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 KOULUTUSPALVELUJEN TULOSALUE/KÄYTTÖTALOUSOSA Tilinpäätös Talousarvio TALOUSARVIO 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 51 964 904 51 095 134 42 000 195 070 7 000 625 700 49 700 000 49 000 000 40 000 180 000 6 000 474 000 44 700 000 44 000 000 40 000 180 000 6 000 474 000 51 938 878 26 610 572 6 892 143 6 520 610 2 700 895 16 600 9 046 368 151 690 48 507 200 25 377 505 6 228 795 6 140 000 2 000 000 15 900 8 600 000 145 000 43 507 000 23 570 879 5 432 456 5 356 900 1 700 000 13 515 7 310 000 123 250 -6 520 610 26 026 1 192 800 1 193 000 0 0 0 0 0 16 646 780 -10 100 144 -6 520 610 26 026 1 192 800 1 193 000 852 547 970 110 0 970 110 1 060 110 1 188 110 1 361 768 15 676 670 -10 100 144 -944 084 132 690 4 890 2013 2014 ulkoinen sisäinen vyörytyserät yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 64 652 308 62 689 470 53 066 1 663 882 94 789 151 101 62 094 333 60 949 307 1 000 1 034 422 58 705 50 899 51 918 904 51 049 134 42 000 195 070 7 000 625 700 46 000 46 000 0 0 0 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vyörytyserämenot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut 61 308 301 35 258 257 7 604 712 6 491 146 2 042 771 79 578 9 663 528 168 308 59 880 018 33 933 579 7 038 490 7 095 118 2 249 168 64 400 9 331 023 168 240 35 272 124 26 610 572 4 970 423 6 520 610 2 700 895 16 600 821 944 151 690 10 146 144 0 1 921 720 0 0 0 8 224 424 0 3 344 007 2 214 315 16 646 780 -10 100 144 -7 507 0 0 3 336 499 2 214 315 917 812 2 418 687 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos 6 520 610 6 900 14 407 OPISKELIJATAVOITE TA 2015 Ammatillinen peruskoulutus, ops-perusteinen Lukiokoulutus YHTEENSÄ -6 520 610 4 776 290 5 066 Organisaatiomuutoksen vuoksi tilinpäätös 2013 ja talousarvio 2014 luvut eivät suoraan vertailukelpoisia talousarvioon 2015 nähden 57 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 TYÖELÄMÄPALVELUJEN TULOSALUE/TULOSLASKELMAOSA Tilinpäätös Talousarvio TALOUSARVIO 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 29 212 974 27 214 152 109 450 1 326 891 109 955 452 526 28 660 000 26 595 100 104 900 1 322 000 105 000 533 000 27 160 000 25 226 300 90 000 1 223 700 90 000 530 000 28 443 491 14 456 743 6 054 254 3 260 370 1 367 441 3 600 3 249 191 51 892 27 255 300 14 086 100 5 674 300 3 174 000 1 098 000 3 400 3 170 000 49 500 25 745 300 13 662 000 5 313 000 2 897 900 933 300 3 000 2 894 500 41 600 -3 260 370 769 483 1 404 700 1 414 700 0 -1 000 1 000 0 0 768 483 1 404 700 1 414 700 241 796 242 000 242 000 -3 260 370 526 687 1 162 700 1 172 700 -3 260 370 526 687 1 162 700 1 172 700 2013 2014 ulkoinen sisäinen vyörytyserät yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 27 025 219 25 101 920 97 243 1 286 402 97 847 441 807 24 389 999 23 185 486 56 650 865 515 47 348 235 000 27 334 088 25 775 592 109 450 1 326 891 109 955 12 200 1 878 886 1 438 560 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vyörytyserämenot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut 27 504 239 12 563 853 6 299 683 2 607 129 2 330 252 34 468 3 586 328 82 526 25 527 239 11 846 149 5 285 621 2 974 540 2 070 627 11 499 3 287 755 51 048 20 291 270 14 456 743 3 982 086 4 891 851 3 260 370 -479 020 -1 137 240 7 042 818 -3 012 965 -16 882 -9 970 -1 000 1 000 0 9 970 2 000 -495 902 -1 147 210 7 041 818 -3 012 965 381 826 394 761 241 796 0 -877 728 -1 541 971 6 800 022 -3 012 965 -877 728 -1 541 971 6 800 022 -3 012 965 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos 440 326 2 072 168 3 260 370 1 367 441 3 600 429 508 51 892 2 819 683 1 782 18 664 2 000 -3 260 370 Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Varausten lisäys (-) Varausten vähennys (+) Rahastojen vähennys (+) Tilikauden ylijäämä Organisaatiomuutoksen vuoksi tilinpäätös 2013 ja talousarvio 2014 luvut eivät suoraan vertailukelpoisia talousarvioon 2015 nähden 58 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 TYÖELÄMÄPALVELUJEN TULOSALUE/KÄYTTÖTALOUSOSA Tilinpäätös Talousarvio TALOUSARVIO 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 29 212 974 27 214 152 109 450 1 326 891 109 955 452 526 28 660 000 26 595 100 104 900 1 322 000 105 000 533 000 27 160 000 25 226 300 90 000 1 223 700 90 000 530 000 28 443 491 14 456 743 6 054 254 3 260 370 1 367 441 3 600 3 249 191 51 892 27 255 300 14 086 100 5 674 300 3 174 000 1 098 000 3 400 3 170 000 49 500 25 745 300 13 662 000 5 313 000 2 897 900 933 300 3 000 2 894 500 41 600 -3 260 370 769 483 1 404 700 1 414 700 0 -1 000 1 000 0 0 768 483 1 404 700 1 414 700 241 796 242 000 242 000 526 687 1 162 700 1 172 700 2013 2014 ulkoinen sisäinen vyörytyserät yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 27 025 219 25 101 920 97 243 1 286 402 97 847 441 807 24 389 999 23 185 486 56 650 865 515 47 348 235 000 27 334 088 25 775 592 109 450 1 326 891 109 955 12 200 1 878 886 1 438 560 0 0 0 440 326 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vyörytyserämenot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut 27 504 239 12 563 853 6 299 683 2 607 129 2 330 252 34 468 3 586 328 82 526 25 527 239 11 846 149 5 285 621 2 974 540 2 070 627 11 499 3 287 755 51 048 20 291 270 14 456 743 3 982 086 3 260 370 1 367 441 3 600 429 508 51 892 4 891 851 0 2 072 168 0 0 0 2 819 683 0 -479 020 -1 137 240 7 042 818 -3 012 965 -16 882 -9 970 0 0 0 9 970 -1 000 1 000 0 -495 902 -1 147 210 7 041 818 -3 012 965 381 826 394 761 241 796 0 -877 728 -1 541 971 6 800 022 -3 012 965 OPISKELIJATAVOITE, TA 2015 Ammatillinen peruskoulutus, näyttöperusteinen Työelämäpalvelut, opiskelijatyövuodet Oppisopimuskoulutus Yhteensä 944 1 307 1 030 3 281 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos 1 782 18 664 3 260 370 2 000 2 000 -3 260 370 -3 260 370 Organisaatiomuutoksen vuoksi tilinpäätös 2013 ja talousarvio 2014 luvut eivät suoraan vertailukelpoisia talousarvioon 2015 nähden 59 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 KEHITYSPALVELUJEN TULOSALUE/TULOSLASKELMAOSA Tilinpäätös Talousarvio TALOUSARVIO 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 2 570 931 10 000 2 400 000 10 000 1 955 000 10 000 504 113 450 000 250 000 116 851 1 939 967 77 200 1 862 800 44 040 1 650 960 2 565 931 1 481 165 909 188 2 393 000 1 420 000 840 000 1 948 000 1 231 000 640 000 2013 2014 ulkoinen sisäinen vyörytyserät yhteensä 912 615 124 740 81 1 178 574 5 000 514 113 10 000 116 851 1 939 967 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Vyörytyserätulot 787 794 1 173 574 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot 888 499 543 580 295 776 1 171 628 595 722 287 300 2 310 040 1 481 165 653 297 22 954 6 750 16 750 16 750 16 000 11 000 18 522 7 667 265 156 16 700 140 520 18 308 140 520 18 308 100 000 17 000 53 800 12 200 24 116 6 946 -1 795 927 -139 040 1 939 967 5 000 7 000 7 000 -6 0 0 0 0 0 0 0 24 110 6 946 -1 795 927 -139 040 1 939 967 5 000 7 000 7 000 4 148 2 075 0 0 0 19 962 4 871 -1 795 927 -139 040 1 939 967 5 000 7 000 7 000 19 962 4 871 -1 795 927 -139 040 1 939 967 5 000 7 000 7 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos 504 113 116 851 1 939 967 255 891 0 255 891 0 0 6 Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Varausten lisäys (-) Varausten vähennys (+) Rahastojen vähennys (+) Tilikauden ylijäämä Organisaatiomuutoksen vuoksi tilinpäätös 2013 ja talousarvio 2014 luvut eivät suoraan vertailukelpoisia talousarvioon 2015 nähden 60 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 KEHITYSPALVELUJEN TULOSALUE/KÄYTTÖTALOUSOSA Tilinpäätös Talousarvio TALOUSARVIO 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 2 570 931 10 000 2 400 000 10 000 1 955 000 10 000 504 113 450 000 250 000 116 851 1 939 967 77 200 1 862 800 44 040 1 650 960 2 565 931 1 481 165 909 188 2 393 000 1 420 000 840 000 1 948 000 1 231 000 640 000 2013 2014 ulkoinen sisäinen vyörytyserät yhteensä 912 615 124 740 81 1 178 574 5 000 514 113 10 000 116 851 1 939 967 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Vyörytyserätulot 787 794 1 173 574 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot 888 499 543 580 295 776 1 171 628 595 722 287 300 2 310 040 1 481 165 653 297 22 954 6 750 16 750 16 750 16 000 11 000 18 522 7 667 265 156 16 700 140 520 18 308 140 520 18 308 100 000 17 000 53 800 12 200 24 116 6 946 -1 795 927 -139 040 1 939 967 5 000 7 000 7 000 -6 0 0 0 0 0 0 0 24 110 6 946 -1 795 927 -139 040 1 939 967 5 000 7 000 7 000 4 148 2 075 0 0 0 19 962 4 871 5 000 7 000 7 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos 504 113 116 851 1 939 967 255 891 0 255 891 6 -1 795 927 -139 040 1 939 967 Organisaatiomuutoksen vuoksi tilinpäätös 2013 ja talousarvio 2014 luvut eivät suoraan vertailukelpoisia talousarvioon 2015 nähden 61 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 YHTEISTEN PALVELUJEN TULOSALUE/TULOSLASKELMAOSA Tilinpäätös Talousarvio TALOUSARVIO 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 11 409 252 3 348 039 4 600 210 000 0 5 600 7 841 013 10 800 000 3 201 800 4 400 137 000 0 5 600 7 451 200 9 180 000 2 521 530 4 200 44 830 0 5 600 6 603 840 11 418 143 7 029 073 2 406 150 10 570 000 6 685 000 2 160 000 8 950 000 6 139 900 1 602 100 1 508 000 7 000 455 010 12 910 1 300 000 7 000 406 000 12 000 950 000 7 000 239 000 12 000 7 841 013 -8 891 230 000 230 000 0 15 000 15 000 118 460 0 118 460 15 000 15 000 118 460 0 118 460 15 000 15 000 118 460 0 118 460 7 841 013 6 109 245 000 245 000 58 000 65 000 65 000 -51 891 180 000 180 000 7 000 7 000 7 000 -44 891 187 000 187 000 2013 2014 ulkoinen sisäinen vyörytyserät yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Vyörytyserätulot 12 913 034 4 282 680 3 309 248 526 325 33 020 8 345 174 12 952 645 3 836 311 1 500 210 000 1 360 200 1 140 000 4 600 210 000 2 208 039 2 208 039 7 841 013 500 8 904 334 5 600 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot 12 681 026 7 571 122 2 823 993 12 707 327 7 944 728 2 886 250 11 095 023 7 029 073 2 406 150 1 622 810 6 240 630 014 26 847 1 649 900 7 000 204 749 14 700 1 508 000 7 000 131 890 12 910 Toimintakate 232 008 245 318 -9 734 823 1 884 919 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 28 334 15 717 142 128 0 129 511 15 000 15 000 118 460 -103 460 15 000 118 460 118 460 118 460 Vuosikate 260 342 260 318 -9 838 283 251 268 252 675 58 000 9 074 7 643 -9 896 283 6 240 7 000 7 000 15 314 14 643 -9 889 283 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Varausten lisäys (-) Varausten vähennys (+) Rahastojen vähennys (+) Tilikauden ylijäämä 7 841 013 323 120 0 323 120 118 460 2 003 379 2 003 379 2 003 379 7 841 013 7 841 013 Organisaatiomuutoksen vuoksi tilinpäätös 2013 ja talousarvio 2014 luvut eivät suoraan vertailukelpoisia talousarvioon 2015 nähden 62 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 YHTEISTEN PALVELUJEN TULOSALUE/KÄYTTÖTALOUSOSA Tilinpäätös 2013 Talousarvio TALOUSARVIO 2015 2014 ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Vyörytyserätulot 12 913 034 4 282 680 3 309 248 526 325 33 020 8 345 174 12 952 645 3 836 311 1 500 210 000 0 500 8 904 334 1 360 200 1 140 000 4 600 210 000 0 5 600 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot 12 681 026 7 571 122 2 823 993 12 707 327 7 944 728 2 886 250 11 095 023 7 029 073 2 406 150 1 622 810 6 240 630 014 26 847 1 649 900 7 000 204 749 14 700 1 508 000 7 000 131 890 12 910 Toimintakate 232 008 245 318 -9 734 823 1 884 919 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 28 334 15 717 142 128 0 129 511 15 000 15 000 118 460 -103 460 15 000 118 460 118 460 118 460 Vuosikate 260 342 260 318 -9 838 283 251 268 252 675 58 000 9 074 7 643 -9 896 283 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos TA 2015 yhteensä TS 2016 TS 2017 11 409 252 3 348 039 4 600 210 000 10 800 000 3 201 800 4 400 137 000 9 180 000 2 521 530 4 200 44 830 5 600 7 841 013 5 600 7 451 200 5 600 6 603 840 11 418 143 7 029 073 2 406 150 10 570 000 6 685 000 2 160 000 8 950 000 6 139 900 1 602 100 1 508 000 7 000 455 010 12 910 1 300 000 7 000 406 000 12 000 950 000 7 000 239 000 12 000 7 841 013 -8 891 230 000 230 000 0 15 000 15 000 118 460 15 000 15 000 118 460 15 000 15 000 118 460 118 460 118 460 118 460 6 109 245 000 245 000 58 000 65 000 -51 891 180 000 sisäinen vyörytyserät 2 208 039 2 208 039 7 841 013 7 841 013 323 120 0 323 120 118 460 2 003 379 2 003 379 7 841 013 7 841 013 Organisaatiomuutoksen vuoksi tilinpäätös 2013 ja talousarvio 2014 luvut eivät suoraan vertailukelpoisia talousarvioon 2015 nähden 245 000 63 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 TILAPALVELUJEN TULOSALUE (MUU TASEYKSIKKÖ)/TULOSLASKELMAOSA Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 TS 2016 TS 2017 12 488 721,09 11 979 031 11 530 228 10 800 000 9 180 000 12 488 721,09 11 979 031 11 530 228 10 800 000 9 180 000 4 624 347,23 4 488 891 3 948 150 3 360 000 2 570 000 2 484 289,19 -10 381,60 2 150 439,64 1 491 639,03 1 086 982,74 2 694 790 2 330 510 1 800 000 1 400 000 1 794 101 1 473 353 1 075 251 1 617 640 1 289 893 928 133 1 560 000 1 240 000 1 170 000 1 050 000 336 878,13 67 778,16 2 465 427,53 2 465 427,53 334 847 63 255 2 499 830 2 499 830 308 384 53 376 2 493 895 2 493 895 2 500 000 2 500 000 2 500 000 2 500 000 2 250 889,72 2 371 063 2 484 167 2 026 540 1 421 540 1 656 417,58 1 145 894 1 314 123 1 673 460 1 638 460 391 583,93 324 037 289 557 255 000 220 000 118 511,80 118 460 118 460 118 460 118 460 Ylijäämä (alij.) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 1 154 481,18 703 397 906 106 1 300 000 1 300 000 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 1 154 481,18 703 397 906 106 1 300 000 1 300 000 157 852 151 278 151 278 151 278 861 249 1 057 384 1 451 278 1 451 278 Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta/ kuntayhtymältä Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle/ kuntayhtymälle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Poistoeron lisäys (-) vähennys(+) Poistoeron vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) Vapaaehtoisten varausten vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 8 159,33 162 623,45 -800 000,00 517 104,63 64 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 TILAPALVELUJEN TULOSALUE (MUU TASEYKSIKKÖ)/TULOSLASKEMAOSA Tilinpäätös 2013 Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta/ kuntayhtymältä Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Talousarvio TALOUSARVIO 2015 2014 ulkoinen TS 2017 vyörytykset Ta 2015 yhteensä TS 2016 sisäinen 0 11 530 228 10 800 000 9 180 000 11 530 228 10 800 000 9 180 000 3 948 150 3 360 000 2 570 000 2 330 510 1 800 000 1 400 000 1 617 640 1 289 893 928 133 1 560 000 1 240 000 1 170 000 1 050 000 308 384 53 376 2 493 895 2 493 895 2 500 000 2 500 000 2 500 000 2 500 000 12 488 721,09 11 979 031 163 000 11 367 228 12 488 721,09 11 979 031 163 000 11 367 228 4 624 347,23 4 488 891 3 948 150 0 2 484 289,19 -10 381,60 2 150 439,64 1 491 639,03 1 086 982,74 2 694 790 2 330 510 1 794 101 1 473 353 1 075 251 1 617 640 1 289 893 928 133 336 878,13 67 778,16 2 465 427,53 2 465 427,53 334 847 63 255 2 499 830 2 499 830 308 384 53 376 2 493 895 2 493 895 2 250 889,72 2 371 063 1 656 417,58 0 0 0 0 0 2 484 167 0 0 2 484 167 2 026 540 1 421 540 1 145 894 -10 053 105 11 367 228 0 1 314 123 1 673 460 1 638 460 -501 936,40 8 159,33 -442 497 -289 557 -118 460 0 -408 017 -373 460 -338 460 391 583,93 324 037 289 557 289 557 255 000 220 000 118 511,80 118 460 118 460 118 460 118 460 Ylijäämä (alij.) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 1 154 481,18 703 397 -10 342 662 11 248 768 0 906 106 1 300 000 1 300 000 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 1 154 481,18 703 397 -10 342 662 11 248 768 0 906 106 1 300 000 1 300 000 0,00 162 623,45 -800 000,00 157 852 151 278 151 278 151 278 151 278 517 104,63 861 249 -10 191 384 1 057 384 1 451 278 1 451 278 Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle/ kuntayhtymälle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Poistoeron lisäys (-) vähennys(+) Poistoeron vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) Vapaaehtoisten varausten vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 118 460 11 248 768 0 65 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017 TILAPALVELUJEN TULOSALUE (MUU TASEYKSIKKÖ)/KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tilinpäätös 2013 Talousarvio TALOUSARVIO 2015 2014 ulkoinen 12 488 721 151 132 0 0 12 250 676 86 913 11 979 031 20 000 0 0 11 941 231 17 800 TA 2015 yhteensä TS 2016 TS 2017 0 11 530 228 35 000 0 0 11 489 228 6 000 10 800 000 40 000 0 0 10 750 000 10 000 9 180 000 40 000 0 0 9 130 000 10 000 0 7 722 210 1 289 893 1 617 640 0 2 330 510 0 1 740 967 743 200 6 626 540 1 240 000 1 560 000 5 041 540 1 050 000 1 170 000 1 800 000 1 400 000 1 550 000 476 540 1 160 000 261 540 sisäinen vyörytyserät 163 000 35 000 11 367 228 122 000 6 000 11 367 228 7 722 210 1 289 893 1 617 640 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vyörytyserämenot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut 8 366 877 1 491 639 2 150 440 34 694 2 473 908 8 333 307 1 473 353 1 794 101 8 250 2 694 790 2 330 510 1 564 563 651 633 1 728 163 634 650 1 740 967 743 200 Toimintakate 4 121 844 3 645 724 -7 559 210 11 367 228 0 3 808 018 4 173 460 4 138 460 -501 937 8 159 0 391 584 118 512 -442 497 -289 557 -118 460 0 324 037 118 460 289 557 -408 017 0 0 289 557 118 460 -373 460 0 0 255 000 118 460 -338 460 0 0 220 000 118 460 3 619 907 3 203 227 -7 848 767 0 3 400 001 3 800 000 3 800 000 2 465 428 2 499 830 2 493 895 2 493 895 2 500 000 2 500 000 1 154 479 703 397 -10 342 662 906 106 1 300 000 1 300 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos 118 460 11 248 768 11 248 768 0 66 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ INVESTOINTIOSA TULOSALUE TP 2013 Kustannusarvio TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 KOULUTUSPALVELUT Kalusto- ja laiteinvestoinnit menot tulot netto 3 524 100 -32 000 3 556 100 1 184 100 -32 000 1 152 100 1 175 000 0 1 175 000 1 165 000 0 1 165 000 menot tulot netto 60 000 0 60 000 20 000 0 20 000 20 000 0 20 000 20 000 0 20 000 1 204 100 -32 000 1 172 100 1 195 000 0 1 195 000 1 185 000 0 1 185 000 TYÖELÄMÄPALVELUT Kalusto- ja laiteinvestoinnit KOULUTUSPALVELUT JA TYÖELÄMÄPALVELUT YHTEENSÄ Kalusto- ja laiteinvestoinnit Rahoitusosuudet Yhteensä menot tulot netto 1 260 499 -366 809 893 690 YHTEISET PALVELUT Kalusto- ja laiteinvestoinnit Rahoitusosuudet Yhteensä menot tulot netto 78 967 -17 067 61 900 360 000 0 360 000 230 000 0 230 000 240 000 0 240 000 60 000 0 60 000 60 000 0 60 000 TP 2013 Kustannusarvio TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 200 000 0 600 000 200 000 8 000 000 400 000 80 000 8 150 000 1 000 000 1 600 000 50 000 205 000 650 000 5 700 000 150 000 0 450 000 24 855 000 2 580 000 200 000 menot tulot netto menot tulot tulot menot TILAPALVELUT (MUU TASEYKSIKKÖ) Rakennusinvestoinnit Presidentinkatu 1, 70100 Kuopio Presidentinkatu 3, 70100 Kuopio Kuopio, Savilahti suunnittelu Kuopio, Savilahti rakentaminen Sammakkolammentie 2, 70200 Kuopio Siilinjärven yksikkö, 70900 Toivala Asevelikatu 24, 74100 Iisalmi Muuruveden yksikkö, 73460 Muuruvesi Osmajoentie 75 A, 78210 Varkaus Kohdentamattomat hankkeet Tilapalvelut yhteensä Rakennusinvestoinnit Kiinteistön myynti Rakennusinvestoinnit yhteensä 87 777 3 584 100 1 327 150 -32 000 -103 000 3 552 100 1 224 150 300 000 900 000 800 000 0 400 000 300 000 1 500 000 100 000 2 250 000 500 000 155 000 2 300 000 5 000 000 300 000 50 000 3 000 000 2 900 000 7 105 000 14 850 000 2 068 206 24 855 000 2 580 000 -250 000 0 0 1 818 206 24 855 000 2 580 000 2 900 000 0 2 900 000 7 105 000 0 7 105 000 14 850 000 0 14 850 000 3 407 672 28 799 100 4 137 150 -383 876 -32 000 -103 000 -250 000 2 773 796 28 767 100 4 034 150 4 344 100 -32 000 8 360 000 0 16 095 000 0 4 312 100 8 360 000 16 095 000 343 135 725 527 911 767 2 068 206 300 000 6 500 000 KUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET KIINTEISTON MYYNTI NETTOINVESTOINNIT Henkilöstösuunnitelma Savon koulutuskuntayhtymä Liite 1 Sisällys 1 Johdanto.......................................................................................................................... 1 1.1 Strategian henkilöstönäkökulma ............................................................................ 1 1.2 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ...........................................................1 1.3 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset ............................ 1 1.4 Sähköiset HR-prosessit ........................................................................................... 2 2 Henkilöstö ....................................................................................................................... 2 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne ................................................................................. 2 2.2 Henkilöstön eläköityminen ...................................................................................... 5 3 Palvelussuhteen elinkaari ..............................................................................................6 3.1 Rekrytointi ................................................................................................................. 6 3.2 Henkilöstön perehdyttäminen ................................................................................. 6 3.3 Palvelussuhdeasiat .................................................................................................. 7 3.3.1 Palvelussuhteen luonne .................................................................................... 7 3.3.2 Työaika ................................................................................................................ 7 3.3.3 Palkkaus.............................................................................................................. 7 3.3.4 Työajan keskeytykset ........................................................................................ 8 3.3.5 Palvelussuhteen päättyminen ........................................................................... 9 4 Osaamisen johtaminen ja kehittäminen........................................................................ 9 4.1 Osaamisen johtaminen ............................................................................................ 9 4.2 Osaamisen johtamisen välineet .............................................................................. 9 5 Työkyvyn tukeminen .................................................................................................... 10 5.1 Työhyvinvointisuunnitelma ................................................................................... 10 5.2 Työterveyshuolto .................................................................................................... 10 5.3 Työsuojelu ja työturvallisuus ................................................................................ 10 5.4 Työkyvyn tukemisen keinoja .................................................................................11 6 Henkilöstön vaikutuskanavat ja yhteistoiminta ......................................................... 11 6.1 Välitön yhteistoiminta ............................................................................................ 11 6.2 Edustuksellinen yhteistoiminta ............................................................................. 12 6.3 Aloitetoiminta.......................................................................................................... 12 7 Henkilöstösuunnitelman toteutumisen seuranta ....................................................... 12 1 1 Johdanto 1.1 Strategian henkilöstönäkökulma Savon koulutuskuntayhtymän hallitus on 25.4.2014 hyväksynyt strategiset toimenpiteet vuosille 2014 - 2016. Strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää henkilöstöltä vahvaa osaamista, aktiivisia toimenpiteitä ja hyvää yhteistyötä. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti tuloskorteilla seuraavien mittareiden avulla (henkilöstönäkökulma): Työolobarometri Opettajien muodollinen kelpoisuus (%) Opettajien työelämäjaksot Henkilöstön kehittämismenot (%) Dokumentoidut kehityskeskustelut (%) Perustehtävän turvaamiseksi on toimintojen sopeuttaminen välttämätöntä ja organisaatiorakenteen on tuettava perustehtävän tuloksellista toteuttamista. Henkilöstökulujen osuus kuntayhtymän kuluista on noin 68 %. Menojen sopeuttaminen tuloja vastaavaksi edellyttää henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä. Vuoden 2015 suunnitelman laadintavaiheessa on meneillään koko kuntayhtymää koskevat yhteistoimintaneuvottelut liittyen valtion leikkauksiin. Kuntayhtymän strategian toteutuksessa ja tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstösuunnittelun merkitys kasvaa entisestään. Tilanteessa, jossa valmistaudutaan muutokseen ja jossa entistä pienemmällä henkilöstömäärällä on saatava aikaan entistä parempia tuloksia, palvelutuotannon suunnittelu edellyttää ennakointia henkilöstön osaamisen, määrän sekä palveluprosesseihin sijoittumisen ja kohdentumisen suhteen. 1.2 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Kuntayhtymässä laadittua henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa arvioidaan vuonna 2015 Työolobarometrin ja henkilöstökertomuksen tietojen perusteella. Suunnitelmassa määriteltyjä toimenpiteitä toteutetaan sekä kuntayhtymätasoisesti että osaamisalueilla. 1.3 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset, jotka tulivat voimaan 1.1.2014, on huomioitu suunnitelmaa laadittaessa. Koulutussuunnitelma on laadittu henkilöstösuunnitelman liitteeksi lukuvuodelle 2014 - 2015 ja kevään 2015 aikana se laaditaan seuraavalle lukuvuodelle. 2 1.4 Sähköiset HR-prosessit Kuntayhtymässä käytetään sähköisiä työkaluja henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen liittyvän tiedon hallinnassa. Yhtenäisten toimintatapojen ja työvälineiden avulla tiedon keruu on luotettavaa ja ajantasaista. 2 Henkilöstö 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Alla oleviin taulukoihin on sijoitettu 1.9.2014 kuntayhtymän palveluksessa oleva päätoiminen henkilöstö uuden organisaation mukaisille tulosalueille sekä toiminnoittain, sopimusaloittain, ikäryhmittäin ja toimipaikan mukaan lajiteltuna. Henkilöstösuunnitelman laadintavaiheessa ei voida arvioida tarkasti vuoden 2015 henkilöstömäärää, koska lopullisiin lukumääriin vaikuttavat vielä 3.9.2014 alkaneet yhteistoimintaneuvottelut. Tulosalue Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Koulutuspalvelut 495 38 533 Työelämäpalvelut 159 35 194 Yhteiset palvelut 164 13 177 Tilapalvelut 24 3 27 Kehityspalvelut 12 1 13 Yhteensä 854 90 944 Taulukko 1. Henkilöstömäärä tulosalueittain 1.9.2014 (vakinaiset ja määräaikaiset/ei sijainen). 3 Henkilöstö tulosalueittain (944 henkilöä) 27 13 Koulutuspalvelut 177 Työelämäpalvelut Yhteiset palvelut 194 533 Tilapalvelut Kehityspalvelut Kaavio 1. Henkilöstömäärä tulosalueittain 1.9.2014. Opetushenkilöstö 608 64,4 % Opetuksen tuki 132 14,0 % Hotelli- ja ravintolatoiminta 57 6,0 % Talous- ja materiaalihallinto 30 3,2 % Kiinteistö 27 2,9 % Toimistopalvelut 20 2,1 % Kehittämistoiminta 20 2,1 % Tietohallinto 17 1,8 % Henkilöstöhallinto 13 1,4 % Yleishallinto 10 1,1 % Viestintäpalvelut 5 0,5 % Johto 5 0,5 % 944 100,0 % Yhteensä Taulukko 2. Henkilöstö toiminnoittain 1.9.2014 (vakinaiset ja määräaikaiset/ei sijainen). 4 Sopimusalat ja liitteet Hlöä KVTES 278 OVTES Lukio 17 OVTES Aikuislukio 1 OVTES Osio B yhteiset 2 OVTES Ammattioppilaitos 254 OVTES Kauppaoppilaitos 47 OVTES Sosiaali- ja terveysalan oppil. 111 OVTES Metsäoppilaitos 26 OVTES Osio C yhteiset 50 OVTES Aikuiskoulutuskeskus 102 TS 56 Yhteensä 944 Taulukko 3. Henkilöstö sopimusaloittain 1.9.2014 (vakinaiset ja määräaikaiset/ei sijainen). Ikäryhmä Naiset Miehet Yhteensä % 20 - 24 v. 4 3 7 0,7 % 25 - 29 v. 14 8 22 2,3 % 30 - 34 v. 34 19 53 5,6 % 35 - 39 v. 35 30 65 6,9 % 40 - 44 v. 64 46 110 11,7 % 45 - 49 v. 95 65 160 16,9 % 50 - 54 v. 105 87 192 20,3 % 55 - 59 v. 97 87 184 19,5 % 60 - 64 v. 75 70 145 15,4 % 65 - 5 1 6 0,6 % 528 416 944 100,0 % Yhteensä Taulukko 4. Henkilöstö ikäryhmittäin, naiset/miehet 1.9.2014 (vakinaiset ja määräaikaiset/ ei sijainen). Henkilöstön keski-ikä on 49,6 vuotta. 5 Toimipaikka Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä % Iisalmi 38 2 40 4,2 % Juankoski 35 1 36 3,8 % Kuopio 568 65 633 67,1 % Siilinjärvi 74 5 79 8,4 % Varkaus 136 20 156 16,5 % Yhteensä 851 93 944 100,0 % Taulukko 5. Henkilöstö kokoaikaiset/osa-aikaiset toimipaikoittain (vakinaiset ja määräaikaiset/ei sijainen) 2.2 Henkilöstön eläköityminen Kevan eläkepoistumaennusteet kuvaavat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille lähivuosina siirtyviä. Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuina 31.12.2010. Kaavio 2. Kevan eläkepoistumaennuste vuoteen 2030. 6 3 Palvelussuhteen elinkaari 3.1 Rekrytointi Rekrytointi on merkittävä investointi tulevaisuuteen. Se on osa henkilöstösuunnittelua ja siihen liittyy sekä sisäisten resurssien kohdentamista ja kehittämistä että ulkoisten henkilöstövoimavarojen hankintaa. Ennen rekrytointia selvitetään vaihtoehdot osaamistarpeen täyttämiseksi. Mikäli viimeisen yhdeksän kuukauden aikana on irtisanottu työtekijöitä tuotannollista ja/tai taloudellisista syistä, huomioidaan heidät ensisijaisesti tehtävän täyttämisessä. Kuntayhtymän rekrytoinneissa käytetään apuna Kuntarekry-järjestelmää. Vakinaiseen virkasuhteeseen ottaminen edellyttää aina julkista ulkoista hakumenettelyä (poikkeukset KVhL 4 §). Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää. 3.2 Henkilöstön perehdyttäminen Perehdyttäminen ja työnopastus Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla uutta työntekijää perehdytetään tehtäväänsä. Työnopastus koskee tarvittaessa kaikkia työntekijöitä, ja on tarpeen esimerkiksi uuteen tehtävään siirtyessä tai pitkän poissaolon jälkeen. Perehdytyksen ja työnopastuksen suunnittelusta vastaa aina esimies. Työnopastusta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun työ on tekijälleen uutta, työtehtävät vaihtuvat, työmenetelmät muuttuvat tai työntekijä palaa työhön pitkän poissaolon jälkeen. Työnopastus on ennakoivaa työsuojelua ja opastussuunnitelman tulee perustua työn vaarojen arvioinnista saatuihin tietoihin. Työnopastus toteutetaan samalla periaatteella kuin perehdytys. Perehdytyssuunnitelma Perehdytys suunnitellaan ja valmistellaan huolellisesti etukäteen sekä perehdytyksen toteutusta seurataan ja arvioidaan. Perehdytyssuunnitelma kirjataan henkilökohtaiseen perehdytyssuunnitelmalomakkeeseen. Perehdytyssuunnitelmaan kirjataan perehdytyksen vastuuhenkilö tai – henkilöt, perehdytyksen aikataulu sekä perehdytyksen toteutuminen. Perehdytyssuunnitelman pohja löytyy Moodlen perehdytysmateriaalista. Perehdytyksen tuki Suunnitellessaan perehdytystä esimies valitsee perehdytyksen tueksi yhden tai useamman vastuuhenkilön. Vastuuhenkilö vastaa sovitusti oman aihealueensa perehdytyksestä. Perehdytyksen tukimateriaalina on Moodlessa oleva aineisto, ”Perehtymiskurssi Savon koulutuskuntayhtymään”, jota voi käyttää itsenäiseen perehtymiseen. Perehdytyksen toteutumista arvioidaan 3kk työsuhteen alkamisen jälkeen suoritetulla kyselyllä. 7 3.3 Palvelussuhdeasiat 3.3.1 Palvelussuhteen luonne Pysyviin tehtäviin palkataan henkilöstö toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen. Määräaikaisen palvelussuhteen perusteena pitää olla perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus. Työsopimuksessa tai viranhoitomääräyksessä on aina ilmoitettava määräaikaisuuden syy. Osa-aikatyö Palvelussuhde voi olla osa-aikainen sopimuksen perusteella tai työnantajan päätöksellä. Viranhaltijalla/työntekijällä on tietyissä tilanteissa oikeus siirtyä osaaikatyöhön, esimerkiksi osittaiselle hoitovapaalle. Työnantaja voi myös antaa mahdollisuuden siirtyä osa-aikaeläkkeelle. Työnantaja voi muuttaa palvelussuhteen osa-aikaiseksi vain taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla eli silloin, kun tarjolla oleva työ on vähentynyt eikä viranhaltijalle/työntekijälle voida enää tarjota kokoaikaista työtä. Palvelussuhteen osaaikaistaminen on tällöin mahdollista irtisanomisaikaa noudattaen. Ennen kuin työnantaja päättää osa-aikaistamisesta on asiaa käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Mikäli työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä osa-aikatyöntekijälle sopiviin tehtäviin, on työtä tarjottava ensisijaisesti osa-aikatyöntekijälle. Lisätyön tarjoamisvelvollisuus osaaikaiselle työntekijälle ohittaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun takaisinottovelvollisuuden. Etätyö Savon koulutuskuntayhtymän palvelussuhteessa tehtävään työlainsäädäntöä sekä kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia. etätyöhön sovelletaan Kuntayhtymän etätyön pelisäännöt (7.2.2013) linjaavat periaatteet etätyösopimuksen solmimiseksi. 3.3.2 Työaika Viranhaltijan/työntekijän työajan pituus määräytyy työtehtävien laadun ja määrän mukaan huomioiden työajan tehokas käyttö ja edellytykset palkkausta vahvistaessa. 3.3.3 Palkkaus Hyvä palkkapolitiikka tukee strategista henkilöstöjohtamista ja palvelutoimintaa sekä motivoi henkilöstöä. Paikallisessa palkkausjärjestelmässä määritellään mm. tehtäväkohtaisen palkan, henkilökohtaisen lisän, kertapalkkion ja rekrytointilisän maksamisen periaatteet. Esimiehillä on merkittävä vastuu palkkausjärjestelmän käytännön toteuttajina mm. tehtäväkuvausten laatimisessa sekä tehtävän vaativuuden ja työsuorituksen arvioinnissa. Kuntayhtymän OVTES:iin kuuluvan henkilöstön varsinaiseen palkkaan kuuluvat tehtäväkohtainen palkka, vuosisidonnainen lisä, rekrytointilisä sekä siirtymäkauden lisä. 8 KVTES:n varsinaisen palkan rakenne muodostuu tehtävistä ja niiden vaativuudesta (tehtäväkohtainen palkka), ammatinhallinnasta ja työssä suoriutumisesta (henkilökohtainen lisä) sekä palveluajasta (työkokemuslisä). Kuntayhtymän TS:ään kuuluvan henkilöstön varsinaiseen palkkaan luetaan tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä, työkokemuslisä (ammattialalisä) sekä kertapalkkio. 3.3.4 Työajan keskeytykset Terveysperusteiset poissaolot Viranhaltija/työntekijä on oikeutettu sairauslomaan, jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Sairausajan palkallisuudesta on säännökset KVTES:ssa, lisäksi kuntayhtymässä maksetaan harkinnanvaraisena palkkana 2/3 varsinaisesta palkasta 185 päivän ajalta. Osasairauspäivärahan perusteena olevasta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta. Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä. Terveydentilan seuranta ja tarvittaessa hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamisesta vastaa työterveyshuolto. Virka- ja työehtosopimuksen mukaan kuntoutusaika ei ole palkallista virkavapaata/työlomaa. Poikkeuksena tästä kuntayhtymässä maksetaan palkka henkilön osallistuessa Kelan järjestämään kuntoutukseen. Perhevapaat Äitiys- ja isyysvapaan lisäksi kokoaikainen tai osittainen vanhempainvapaa sekä kokoaikainen, osittainen tai tilapäinen hoitovapaa tarjoavat viranhaltijalle/työntekijälle perheen elämäntilanteeseen sopivia mahdollisuuksia. Työntekijän oikeudesta perhevapaisiin on säädetty työsopimuslaissa ja viranhaltijan oikeudesta kunnallisista viranhaltijasta annetusta laissa. Koulutus Henkilöstökoulutusten aiheet määritellään vuosittain kuntayhtymän koulutussuunnitelmassa. Tiedot suunnitelmaan kerätään esimiehiltä. Suunnitelman mukaan toteutuneisiin koulutuksiin kuntayhtymä saa taloudellisen tuen Työttömyysvakuutusrahastolta enintään kolmen päivän osalta/työntekijä. Koulutuksiin osallistumisesta ja ehdoista keskustellaan ja sovitaan esimiehen kanssa ennen koulutuksen alkua. Kuntayhtymän strategian toteutumista tukeviin työelämäjaksoihin, tutkintoon johtavaan ja erityisosaamiskoulutukseen voidaan myöntää harkinnanvaraisesti palkallista vapaata. Kelpoisuusehdoissa vaadittu koulutus ei kuitenkaan voi olla palkallista. Näiltä osin soveltamisohjeita tullaan tarkentamaan käytäntöjen yhtenäistämiseksi. 9 Muut poissaolot Muita virka- ja työvapaita ovat mm. opintovapaa tai harkinnanvarainen virka-/työvapaa. Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa (273/79) ja opintovapaa-asetuksessa (864/79). Harkinnanvaraisella virka-/työvapaalla tarkoitetaan sellaisia työajan keskeytyksiä, joita työnantaja ei ole lain tai sopimusmääräyksen perusteella velvollinen myöntämään. Kuntayhtymässä palkattomien harkinnanvaraisten virkavapaiden/työlomien myöntämisessä otetaan huomioon toiminnan sujuvuus, yksilön tarpeet sekä pyritään mahdollisimman yhdenmukaiseen käytäntöön. Tarkennuksia soveltamisohjeeseen on tulossa, jotta käytännöt kuntayhtymätasoisesti yhtenäistyvät. 3.3.5 Palvelussuhteen päättyminen Virkasuhteen/työsuhteen päättyminen ja päättämismenettely määräytyvät kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain/työsopimuslain sekä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain ja säännösten mukaan. Palvelussuhteen päättyessä esimies haastattelee lähtevän työntekijän. 4 Osaamisen johtaminen ja kehittäminen 4.1 Osaamisen johtaminen Työelämän kiihtyvät muutokset, teknologian jatkuva kehitys ja entistä korkeammat laatuodotukset edellyttävät vahvaa osaamisen johtamista kuntayhtymässä. Ammatillisen opettajan työ muuttuu oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmän työpaikalla ja työtilanteissa tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Työelämä odottaa koulutuksen järjestäjältä kokonaisvaltaisia osaamisen kehittämisratkaisuja ja opiskelijoiden odotuksena ovat mm. yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen. Vastuu osaamisen johtamisesta on johdolla ja esimiehillä, ja sen tavoitteena on, että henkilöstön osaaminen ja ammattitaito vastaavat työelämän ja opetuksen muuttuviin tarpeisiin. Jokaisella työntekijällä on myös vastuu oman osaamisensa kehittämisestä ja ajankohtaisen tiedon hankkimisesta. 4.2 Osaamisen johtamisen välineet Osaamisen johtamisen välineitä ovat rekrytointi, osaamiskartoitukset, kehityskeskustelut ja osaamisen kehittämisen eri muodot. Osaamiskartoituksen välineenä käytetään HRM / Osaaminen -osaamisenhallintajärjestelmää. Osaamiskartoituksessa on kuvattu kuntayhtymän yleisosaaminen, ammatillisen opettajan pedagoginen osaaminen ja tehtävään liittyvä substanssiosaaminen. Henkilöstö arvioi oman osaamisensa ja syntyviä osaamisprofiileja tarkastellaan kehityskeskustelussa. Kehityskeskustelut käydään vuosittain ja kehityskeskustelun teemana vuonna 2015 on ”Opiskelijoiden tutkintojen suorittaminen, itsensä kehittäminen teeman eteenpäinviemiseksi”. Teeman tavoitteena on vastata uusiin osaamisvaatimuksiin ja säilyttää osaamisen relevanssi. 10 Henkilöstökoulutukset suunnitellaan lukuvuodeksi kerrallaan. Tieto koulutustarpeista kerätään kehityskeskusteluista sekä esimiehille suunnatusta kyselystä, joka toteutetaan helmikuussa. Näiden tietojen perusteella laaditaan henkilöstön koulutussuunnitelma. Vuonna 2015 koulutusten painopisteinä ovat • • • • uusien opetussuunnitelmien vaikutus opiskelijoiden osaamisen arviointiin, tutkintojärjestelmän uudistumisen vaikutukset oppimiseen, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohtaaminen ja ohjaaminen ja esimiesten strateginen osaaminen. 5 Työkyvyn tukeminen 5.1 Työhyvinvointisuunnitelma Kuntayhtymässä vuonna 2012 laadittu kuntayhtymätasoinen työhyvinvointisuunnitelma 2012 - 2014 päivitetään vuonna 2015. Osaamisalueet tekevät omat työhyvinvointisuunnitelmansa ja seuraavat niiden toteutumista. Työhyvinvointisuunnitelman sisältöön vaikuttavat työolobarometrin (TOB) tulokset, riskien arvioinnit sekä työterveyshuollon toteuttama työpaikkaselvitys. Työolobarometri toteutetaan helmikuussa 2015. 5.2 Työterveyshuolto Kuntayhtymän työterveyshuoltopalveluihin kuuluvat lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ja lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ja yhteisesti sovitut menettelytavat ovat olennaisia työhyvinvoinnin kehittämisessä. Vuosittain toteutettavat työhyvinvointia edistävät toimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon kanssa tehdään myös yhteistyötä päihdeasioissa ja päihdeongelmaa epäiltäessä hoitoonohjaus tapahtuu päihdeohjelman mukaisesti. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa painottuvat työssä jaksaminen ja muutoksen tukitoimenpiteet sekä sisäilma-asioiden selvittely yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Varhaisen tuen mallina käytetty ”Työkyvyn aktiivinen kehittäminen ja seuranta Savon koulutuskuntayhtymässä” päivitetään vuonna 2015 yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena on varhainen tuki työkyvyn ollessa uhattuna, sairauksien ennaltaehkäisy sekä henkilöstön työkyvyn ja työssä jaksamisen edistäminen. 5.3 Työsuojelu ja työturvallisuus Työsuojelun tavoitteena on turvallisen ja häiriöttömän toiminnan, asioinnin ja työskentelyja oppimisympäristön takaaminen. Kuntayhtymässä on vuosittain päivitettävä työsuojelun toimintaohjelma. Vuonna 2015 työsuojelun toimintaohjelmassa painotetaan erityisesti ennalta ehkäisevää työsuojelua, vaarojen ja riskien arviointia, organisaation muutostilainteiden hallintaa sekä sisäilmaongelmien ratkaisuja. 11 Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan riittävän järjestelmällisesti selvittämään ja tunnistamaan työstä ja työympäristöstä työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Kuntayhtymässä tehdään sähköisesti vaarojen tunnistaminen ja arviointi vuonna 2015. Työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden sattuessa käytetään tapaturman tutkintamallia. Tämän mallin avulla selvitetään yhteistyössä esimiesten, henkilöstön ja työsuojeluhenkilöstön kanssa, miten vaaratilanne tai tapaturma voidaan jatkossa estää. Vuoden 2015 tavoitteena on vähentää työstä johtuvia tapaturmia ja hyödyntää tutkintamallin kautta saatuja tietoja tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Kuntayhtymässä on käytössä Häirinnän estämisen toimintamalli. Tämän mallin avulla puututaan työssä ilmenevään epäasialliseen kohteluun ja häirintään. Työpaikalla ja siellä tehtävässä työssä ei hyväksytä häirintää tai epäasiallista kohtelua. Työtovereiden odotetaan häirintää tai epäasiallista kohtelua havaitessaan ottavan sen puheeksi ja ilmoittavan asiasta esimiehille. Kuntayhtymään on perustettu sisäilmastotyöryhmä, jonka tavoitteena on koordinoida ja käsitellä rakennusten sisäilmaongelmatilanteita. Työryhmä kehittää myös yhteisiä toimintaja menettelyohjeita sisäilmastoasioiden käsittelyyn ja korjaamiseen. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää ajantasaiseen sisäilmastoasioista tiedottamiseen esimiehille ja henkilöstölle. Vuonna 2015 tavoitteena on vähentää sisäilmaongelmista aiheutuvia poissaoloja. 5.4 Työkyvyn tukemisen keinoja Henkilöstön työkykyä tuetaan mm. Kelan järjestämillä kuntoutuksilla. Vuodelle 2015 Kela on myöntänyt kolme ASLAK-kurssia, joista kaksi on suunnattu opettajille ja ohjaajille ja yksi toimistohenkilöstölle. Henkilöstön liikunnan ja kulttuurin harrastamista tuetaan ePassin kautta. Jokaisella päätoimisella työntekijällä on ePassin kautta käytössään 50 euroa kalenterivuoden aikana. 6 Henkilöstön vaikutuskanavat ja yhteistoiminta Työyhteisön asioita hoidetaan yhteistoiminnassa, jonka perustana on keskinäinen luottamus ja avoin vuorovaikutteinen ilmapiiri. Yhteistoimintaa kuntayhtymässä säätelee laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kuntayhtymä työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. 6.1 Välitön yhteistoiminta Välittömässä yhteistoiminnassa on kysymys yksittäisen viranhaltijan/työntekijän vaikuttamismahdollisuuksista omaan työhönsä ja työyhteisöönsä ja näitä asioita käsitellään ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän ja esimiehen välillä. Välitöntä yhteistoimintaa on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittely esimerkiksi työpaikkakokouksessa. Työntekijän/työntekijöiden pyynnöstä asioiden 12 käsittelyyn voi osallistua työsuojeluvaltuutettu. myös henkilöstön edustajana luottamusmies ja/tai Kuntayhtymän johtoryhmä järjestää säännöllisesti keskustelutilaisuuksia ja kuntayhtymän johtaja Lync-keskusteluita henkilöstön kanssa. Johtoryhmän jäsenenä on myös henkilöstön valitsema edustaja. Keskustelutilaisuuksia järjestetään eri toimipisteissä, ja Lync-keskusteluun voivat osallistua kaikki työntekijät. 6.2 Edustuksellinen yhteistoiminta Kuntayhtymän edustuksellinen yhteistoiminta toteutetaan yhteistoimintaryhmässä, johon kuuluvat työnantajien ja työntekijöiden edustajat. Ryhmä toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana. Yhteistoiminnassa käsitellään sellaiset asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä. Kun henkilöstö ja sen edustajat otetaan mukaan oikea-aikaisesti muutosten valmisteluun ja toteutukseen, parantaa se muutosten onnistunutta läpivientiä. 6.3 Aloitetoiminta Henkilöstöllä on jatkuvasti mahdollisuus tehdä aloitteita toiminnan kehittämiseksi. Aloitteet käsitellään johtoryhmän päättämässä työryhmässä, joka arvioi aloitteet. Parhaat aloitteet palkitaan vuosittain. 7 Henkilöstösuunnitelman toteutumisen seuranta Henkilöstösuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti sekä esimiestyössä että kuntayhtymän johtoryhmässä. Lisäksi vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa suunnitelman toteutumista seurataan, vertailutietoina aiempien vuosien toteutumatiedot sekä muiden koulutuksen järjestäjien vastaavia tietoja. SAVON KULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymän hallinnoimat hankkeet Nimi (rahoituslähde) Konepaja-automaation koulutuksen ja työmenetelmien kehittäminen AUKOPA (ESR) Teknologiateollisuuden osaamisen kehittäminen (ESR) PS AIKOO - Pohjois-Savon aikuiskoulutusstrategian koordinointihanke (P-S liitto) NYT - Tuotekehitystä ja hankintaosaamista (Mavi) Luomutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen ammattikeittiöissä (Mavi) KV-kehittämishanke (Sakky) RAKENNERAHASTO- JA OHJELMAHANKKEET Omarahoitus, Sakky koko hankeajalle Sakkyn budjetti 72 500 470 000 200 000 1 200 000 Hankkeen kokonaisbudjetti Hankkeen tavoite Pohjois-savolaisen kone- ja metalliteollisuuden tuotantoautomaatioteknologian osaamisen syventäminen 470 000 oppimisympäristöissä sekä opetus- ja yritysten henkilöstön osaamisen laajentaminen ja syventäminen 2 000 000 Liite 2 Alkamispäivä Päättymispäivä 1.8.2012 30.4.2015 Teknologiateollisuuden osaamisen kehittäminen yhteistyössä Savonia-amk:n ja YSAO:n kanssa 1.1.2015 31.12.2017 1.12.2013 31.3.2015 0 129 980 Pohjois-Savon aikuiskoulutusstrategian mallintaminen ja toteuttaminen koordinoidusti käytännössä asiakkaiden, 129 980 aikuiskoulutustoimijoiden, viranomaisten ja työelämän kanssa 5 060 440 300 440 300 Ruokaketjun toimijoiden tuotekehityksen ja hankintaosaamisen kehittäminen 1.1.2015 31.12.2016 27 517 452 585 452 585 Luomutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen ammattikeittiöissä 1.1.2015 31.12.2017 Opiskelijoiden kulttuuri-identiteetin rakentumisen ja kansainvälisyysvalmiuksien kehittymisen tukeminen sekä 50 000 suvaitsevaisuuden ja kulttuurien välisen ymmärryksen edistäminen 1.1.2015 31.12.2015 50 000 50 000 Back to Basic (OPH) 6 931 31 056 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen 105 556 kehittäminen näyttöjen toteutustapoja eri koulutusalat ja ertyistä tukea tarvisevat opiskelijat huomioon ottaen 2.6.2014 31.12.2015 Yhteiselle osaavalle polulle (OPH) 6 180 30 056 1.8.2015 voimaan tulevien ammatillisten perustutkintojen 174 488 yhteisten tutkinnonosien edellyttämiin muutoksiin valmistautuminen 2.6.2014 31.12.2015 19 000 95 000 2.7.2014 30.6.2016 1.12.2014 31.12.2015 Kohti sähköistyvää ylioppilastutkintoa (OPH) TATU-Tartu tutkintoon 4 (OPH) 17 000 170 000 Henkilöstön osaamisen ja oppimisympäristön kehittäminen 95 000 astaamaan tulevaisuuden tarpeita sekä laitekannan parantaminen Varkauden lukiossa Yksilöllisempien toimintamallien, uudenlaisten pedagogisten ratkaisujen ja opintopolkujen kehittäminen 369 000 sekä asuntolatoiminnan ja opiskelijoiden vapaaajantoiminnan tukemisen kehittäminen opintoihin kiinnittymisen turvaamiseksi. SAVON KULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymän hallinnoimat hankkeet Nimi (rahoituslähde) Uusiutuvien energioiden valtakunnallisten näyttötutkintoaineistojen kehittäminen (OPH) Nuorten aikuisten osaamisohjelma vuonna 2014 (OKM) Osaavampi Pohjois-Savo 2 (Ely-keskus) Sotenet Skills 3 goes with Eurocom Smart (Erasmus+) Kuntayhtymän hallinnoimat hankkeet yhteensä RAKENNERAHASTO- JA OHJELMAHANKKEET Omarahoitus, Sakky koko hankeajalle Sakkyn budjetti Hankkeen kokonaisbudjetti Hankkeen tavoite Liite 2 Alkamispäivä Päättymispäivä 80 000 Valtakunnallisten näyttötutkintoaineistojen kehittäminen 80 000 uusiutuvien energioiden tuotantoa ja käyttöä käsitteleviin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin 1.12.2014 31.12.2015 0 76 174 Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttaminen kohderyhmän tavoittamiseksi, koulutukseen ohjaamiseksi 76 174 ja koulutuksen aikaisen lisätuen toteuttamiseksi (valtion erityisavustus) 17.1.2014 13.2.2015 23 000 92 000 Uusien toimialakohtaisten verkostojen ja tilaisuuksien 92 000 luominen, joiden avulla mahdollistetaan opiskelijoiden parempi siirtyminen työelämään. 30.6.2014 31.12.2015 0 20 000 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimismahdollisuuksien 150 736 kehittäminen kansallisessa verkostossa ja eurooppalaisessa Eurocom Smart –verkostossa 1.8.2014 31.5.2016 447 188 3 337 151 20 000 4 685 819 SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Partnerihankkeet Nimi (rahoituslähde) Laserhitsauksen investointihanke, (EAKR) Savonia-amk RAKENNERAHASTO- JA OHJELMAHANKKEET Omarah. Sakky koko hankeajalle Hankkeen kokonaisbudjetti Sakkyn budjetti 20 000 24 300 Hankkeen tavoite Laserhitsauksen tutkimus-, kehitys-, testaus- ja 1 320 560 koulutusympäristön hankkiminen. Hankinta tulee Savonia-amk:n omistukseen, mutta molempien osapuolten käyttöön Luontokohteisiin (virkistys- ja suojelualueet) tukeutuvien terveyden edistämisen toimintamallien ja tuotepakettien 335 000 kehittäminen hyvinvointipalvelujen tuottajien omassa toiminnassa hyödynnettäväksi Liite 2 Alkamispäivä Päättymispäivä 26.5.2014 30.4.2015 1.2.2013 31.1.2015 21.5.2014 31.12.2015 Luonto liikuttamaan (ESR) 7 440 34 148 Latuva – Laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatilliseen kielen oppimiseen (OPH) 4 666 18 665 TurvaPeda2 (OPH) 7 260 29 038 Työturvallisuuden edistäminen kaikissa työ- ja 212 000 oppimisympäristöissä osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa. 2.6.2014 31.12.2015 KokoPRO (OPH) 5 250 21 000 105 556 Työssäoppimisprosessin kehittäminen 2.6.2014 30.11.2015 Laaka - laadukkaat kansainväliset työssäoppimiskohteet (OPH) 1 500 6 000 29 333 Tekniikan ammattiopiskelijoiden ammatillisen kansainvälisen kilpailuvalmennuksen tukeminen 21.5.2014 31.12.2015 ARMAS - ARvioijan eMateriaalilla Asiantuntijaksi (OPH) 8 333 33 331 237 333 Oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä tukeva toimintamallin ja ympäristön luominen 21.5.2014 31.12.2015 Jousto 3 (OPH) 4 370 43 700 Pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja opetusjärjestelyjen 280 000 joustavoittaminen, erityisesti tutkinnoissa, joissa keskeytymiset ovat yleisiä 1.12.2014 31.12.2015 Loiste 2 (OPH) 7 500 30 000 138 571 Virtuaalisten välineiden käytön vahvistaminen ja laajentaminen laadunhallintaan ja kehittämiseen osallistumisessa 18.9.2014 31.12.2015 Taloudesta Töitä 2 (OPH) 9 048 36 191 1.8.2014 31.12.2015 Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso (OKM) 0 127 500 7.2.2014 31.12.2015 Työ tekijäänsä opettaa (OKM) 0 94 924 700 000 Tutkintotavoitteisen opintopolun kehittäminen oppisopimusopiskelijalle yhdessä työelämän edustajien kanssa 7.2.2014 31.12.2015 Mestari – laatua ja uusia malleja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen (OKM) 0 104 150 400 000 Oppisopimuksena toteutettavan työvaltaisen oppimisen ja oppilaitosmuotoisen opetuksen yhdistäminen 10.2.2014 31.12.2015 98 889 Joustavoittaa ja madaltaa maahanmuuttajien pääsyä ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Tilitoimistotyön vetovoimaisuutta ja siten tulevaisuudessa alan 253 333 työllistämistä ja työllistymistä nostavien menetelmien kehittäminen Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakson kehittäminen 1 235 000 yhteistyössä ammatillisen koulutuksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kanssa SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Partnerihankkeet Nimi (rahoituslähde) YTY 3 – Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen (OKM) RAKENNERAHASTO- JA OHJELMAHANKKEET Omarah. Sakky koko hankeajalle Hankkeen kokonaisbudjetti Sakkyn budjetti 0 15 000 6 700 27 500 Hankkeen tavoite Ammatillisten oppilaitosten henkilöstön erityisopetuksen osaamisen vahvistaminen kumppanuusperiaatteella Omistajanvaihdokseen liittyvää osaamisen kehittäminen 357 000 valtakunnallisessa yhteistyössä 0 Liite 2 Alkamispäivä Päättymispäivä 1.12.2013 30.6.2015 1.9.2014 31.12.2015 1.5.2014 31.12.2015 45 768 Our offer includes: Retail, Car Mechanics, Mechanization, Electronics-Electricity, Child Education and Geriatrics. All our VET students have to finish their studies with an in-company 333 208 training for a period of about three months (380 hours). We try to send abroad about a 5% of our students and we receive about 10 to 15 students from abroad 1.11.2013 31.12.2015 19 360 65 627 Bring closer the needs companies to schools and, to improve the pedagogial methodology-way of teaching to schools65 627 allowing teacher's individual attention to each singular student, and respecting their own learning rhythms 1.10.2013 30.9.2015 SUMO III, Sustainable Student Mobility (CIMO) 0 117 600 117 600 Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden edistäminen 1.6.2013 31.5.2015 SUMO IV (CIMO) 0 176 642 176 642 Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden edistäminen 1.8.2014 31.12.2015 Go Green & Care (Erasmus+) 0 32 535 166 420 Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden edistäminen 1.9.2014 31.8.2016 LOG-EF (CIMO) 0 15 750 1.6.2014 31.5.2016 5 000 33 950 0 15.11.2014 15.11.2016 700 5 000 71 180 1.8.2014 30.6.2015 122 612 1 158 532 6 753 789 Vaihtoaskel 2 (Ely-keskus) VALOSA - valmennusosaamisen johtaminen (Avi) AutoMovet (Lifelong Learning Programme) One to One (Erasmus+) Engineering Mobility in Europe, EMEU (Erasmus+) Competence Profiles (Nordplus) Partnerihankkeet yhteensä 4 043 11 442 20 213 Valmennus/coaching -tietouden sisällyttäminen ammatillisten opiskelijoiden koulutuksen toteuttamissuunnitelmiin. 61 250 Toimintamallien kehittäminen osaamispankin hyödyntämiseen sisäisen rekrytoinnin tukena sekä alakohtaisen ennakointitiedon hyödyntämiseen osaamisen kehittämisessä 59 287 Kuljetusalan opiskelijavaihto Pysyvien verkostojen luominen tekniikan alojen opiskelijaliikkuvuuteen Validoinnin parissa toimivien ammattilaisten kompetenssivaatimuksien määritteleminen Kuntayhtymän riskit Liite 3 Tavoitteen saavuttamista mahdollisesti uhkaavat riskit Näkökulmat Tavoitteet Talous Toimintatuotot Järjestämislupien täyttöaste alle 100 % Valtion lisäleikkaukset Valmistautumattomuus rahoitusuudistukseen Kokonaisvaltaisten koulutus- ja palvelu-ratkaisujen toteuttaminen Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäpalvelujen onnistuminen myynnissä Vuosikate toimintatuotoista Kykenemättömyys sopeuttaa kustannukset vähenevään tulorakenteeseen Miksi, mitä, missä, miten ja milloin -ratkaisut Investoinnit Ennakointi Virheellinen investointipäätös Liian vähäinen vaihtoehtoinen tarkastelu Rakennusten kunto Tutkintojen määrä Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Työelämäyhteydet Oppimisympäristöt Monipuolinen alueen työelämätarpeita palveleva tutkintorakenne Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Henkilökohtaistaminen Tutkintotilaisuudet Opiskelijapalaute Ei anneta eikä oteta Ei käsitellä Ei johda toimenpiteisiin Ei huomioida kaikkia opiskelijoita Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Oppimisympäristö Ilmapiiri ja hyvinvointi Työelämäpalaute Ei anneta eikä oteta Ei käsitellä Ei johda toimenpiteisiin Väärät johtopäätökset Kokonaisvaltaisten koulutus- ja palveluratkaisujen toteuttaminen Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Selkeä rakenne työelämäyhteyksissä Vetovoimaisuus Aloituspaikkojen kohdentaminen Monipuolinen alueen työelämätarpeita palveleva tutkintorakenne Koulutuksen järjestäjän ammattitaito Puskaradio Viestintä ja markkinointi Läpäisyaste Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelman noudattaminen Asiakas Prosessi Kuntayhtymän riskit Liite 3 Opetuksen järjestelyt ja laatu Työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen sekä tutkintotilaisuuksien järjestelyt ja laatu Opiskelijasta välittäminen Opiskelija-aineksen huomioiva pedagogiikka Henkilöstö Keskeyttäminen Osuva viestintä ja markkinointi Oikean alavalinnan varmistaminen Ammattialan arvostuksen tukeminen Ryhmäytymisen onnistuminen Osuva opiskelijahuolto Opetuksen järjestelyt ja laatu Ajanmukainen oppimisympäristö Opiskelu- ja oppimisilmapiiri Positiivinen tulevaisuuskuva omalle elämälle Työllistyminen valmistumisen jälkeen Osuva koulutustarjonta alueen työmarkkinoille Heikko työmarkkinatilanne Heikot työelämävalmiudet ja osaaminen Osuva työssäoppimispaikka Koulutuksen järjestäjän maine Koulutuksen järjestäjän työelämäyhteydet Yrittäjyysvalmiudet Työolobarometri Johtaminen ja esimiestyö Tiedottaminen ja vuorovaikutus Työnhallinta ja vaativuus Sisäilmaongelmat Me-henki YT-neuvottelut Opettajien muodollinen kelpoisuus Koulutuksen järjestäjän maine Osaajia ei saatavilla Ei koeta merkitykselliseksi Palkkakustannusten säästäminen etusijalla Ei tueta muodollisen kelpoisuuden saamista Opettajien työelämäjaksot Alakohtaisen toteuttamissuunnitelman puute Alakohtainen toteuttamissuunnitelma ei toteudu Tiukkeneva talous Työelämäyhteydet Pelko omasta osaamisesta Ei koeta merkitykselliseksi Henkilöstön kehittämismenot Tiukkeneva talous Ei osuvia oppimistilaisuuksia Eivät kohdennu henkilöstölle oikein ja oikealla tavalla Kehittämiskeskusteluissa ei esillä Ei tapahdu kehittymistä Osaamisen jakaminen Dokumentoidut kehityskeskustelut Dokumentointia ei tehdä Sovituissa asioissa ei pysytä Mitataan vain määriä ei laatua Kaikkien osalta kehityskeskustelua ei käydä Liite 4 Kuntayhtymän, koulutuspalvelujen tulosalueen ja työelämäpalvelujen tulosalueen tuloskorttien mittariseloste TALOUSNÄKÖKULMAN MITTARIT Toimintatuotot (M€) • • mittari kertoo toiminnan volyymista ja sen kehittymisestä mittariin lasketaan tuloslaskelman ulkoiset tulot Vuosikate toimintatuotoista (%) • • mittari kertoo toiminnan kannattavuudesta ja sen kehittymisestä mittariin lasketaan vuosikatteen osuus ulkoisista toimintatuotoista Investoinnit (M€) • • mittari kertoo kyvystämme investoida tulevaisuuteen mittariin lasketaan kuntayhtymän kaikki nettoinvestoinnit (ei käyttötalousmenoja) ASIAKASNÄKÖKULMAN MITTARIT Tutkintojen määrä • mittari kertoo kyvystämme tuottaa opiskelijoillemme ammatillista osaamista sekä yleissivistävää osaamista Koulutuspalvelut • mittariin lasketaan suoritetut opetussuunnitelmaperusteiset ammatilliset perustutkinnot • mittariin lasketaan suoritetut ylioppilastutkinnot Työelämäpalvelut • mittariin lasketaan suoritetut näyttötutkintoperusteiset ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot • mittariin lasketaan Savon oppisopimuskeskuksen kuntayhtymän ulkopuolella järjestämät tutkinnot Opiskelijapalaute • mittari kertoo opiskelijoiden tyytyväisyydestä järjestämäämme koulutukseen Koulutuspalvelut • mittari lasketaan opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen päättökyselyn tuloksista sekä lukiokoulutuksen päättökyselyn tuloksista • mittarin arvo muodostuu indekseihin kuuluvien väittämien keskiarvosta • opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen päättökyselyn indeksejä ovat arviointi (5), henkilökohtaistaminen (3), ilmapiiri (5), koulutuksen toteutus (9), ohjaaminen (3), oppimisympäristö (3), työelämäyhteydet (5), vaikuttavuus (5) ja yleisarvio (3) • lukiokoulutuksen päättökyselyn indeksejä ovat arviointi (3), henkilökohtaistaminen (4), ilmapiiri (5), koulutuksen toteutus (4), ohjaaminen (4), oppimisympäristö (3) ja yleisarvio (3) • suluissa on väittämien lukumäärä kussakin indeksissä • arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras) Liite 4 Työelämäpalvelut • mittari lasketaan työvoimakoulutuksen OPAL-palautejärjestelmän päättökyselyn tuloksista • mittarin arvo muodostuu indekseihin kuuluvien pakollisten väittämien keskiarvosta • indeksejä ovat oppimisympäristö (3), koulutuksen toteutus ja sisältö (5), ammattitaidon kehittyminen (2) ja yleisarvio koulutuksesta (1) • suluissa on väittämien lukumäärä kussakin indeksissä • arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras) Työelämäpalaute • • • • mittari kertoo työ- ja elinkeinoelämän tyytyväisyydestä toimintaamme mittari lasketaan työ- ja elinkeinoelämälle suunnatun palautekyselyn tuloksista mittarin arvo muodostuu kaikkien palautekyselyssä kysyttävien väittämien keskiarvosta arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras) Vetovoimaisuus Koulutuspalvelut • mittari kertoo opiskelijoiden halukkuudesta hakeutua alueen työelämän tarpeiden perusteella suunnattuihin opetussuunnitelmaperusteisten ammatillisten perustutkintojen aloituspaikkoihin • mittarin arvo muodostuu ensisijaisten hakijoiden määrästä suhteessa koulutuksen järjestäjän vahvistamaan aloituspaikkamäärään • hakijamäärät perustuvat yhteishaun ilmoittamiin tietoihin • mittarin arvoon vaikuttaa sekä tammikuun että elokuun haku- ja aloituspaikkatiedot Aloittaneiden aikuisopiskelijoiden määrä Työelämäpalvelut • mittari kertoo opiskelijoiden halukkuudesta hakeutua alueen työelämätarpeiden perusteella suunniteltuihin näyttötutkintoperusteisiin ammatillisiin perus- ja lisäkoulutuksiin, työvoimakoulutuksiin, henkilöstökoulutuksiin ja muihin täydennyskoulutuksiin • mittari sisältää oppisopimuskoulutuksen tietopuoliset opinnot aloittaneiden määrän • mittari ei sisällä hanketoiminnassa järjestettävää koulutusta • mittarin arvo muodostuu ammatillisen peruskoulutuksen näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa aloittaneiden, ammatillisessa lisäkoulutuksessa aloittaneiden, työvoimakoulutuksessa aloittaneiden, oppisopimuksen tietopuolisessa koulutuksessa aloittaneiden, henkilöstökoulutuksessa aloittaneiden ja muussa täydennyskoulutuksessa aloittaneiden yhteismäärästä Liite 4 PROSESSINÄKÖKULMAN MITTARIT Läpäisyaste (%) Koulutuspalvelut • mittari kertoo kyvystämme tuottaa tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito säännönmukaisessa ajassa (3v) • mittarin arvo muodostuu aloittamishetkestä kolmen vuoden aikana opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrän suhteesta aloittaneisiin opiskelijoihin Työelämäpalvelut • mittari kertoo kyvystämme tuottaa tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito työikäiselle aikuisväestölle huomioiden aikaisempi osaaminen ( 0-2v) • mittarin arvo muodostuu aloittamishetkestä viimeistään kahden vuoden aikana näyttötutkintoperusteisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrän suhteesta aloittaneisiin opiskelijoihin Keskeyttäminen (%) Koulutuspalvelut • mittari kertoo opetussuunnitelmaperusteista ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden koulutuksen keskeyttämisestä silloin kun opiskelija jää ”tuuliajolle” (=negatiivinen keskeyttäminen) • mittarin arvo muodostuu niiden oppilaitoksesta eronneiden opiskelijoiden osuudesta koko opiskelijamäärästä, joiden eron seuraus luokitellaan negatiiviseksi (negatiivisiin eroihin ei lasketa ennen ensimmäistä laskentapäivää eronneita) Työelämäpalvelut • mittari kertoo näyttötutkintoperusteisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisestä • mittarin arvo muodostuu oppilaitoksesta eronneiden opiskelijoiden osuudesta koko opiskelijamäärästä Työllistyminen valmistumisen jälkeen (%) • mittari kertoo kyvystämme tuottaa ammattitaitoa alueen työelämän tarpeisiin Koulutuspalvelut • mittari lasketaan opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen päättökyselyn väittämästä ”Todennäköinen tilanteeni valmistumisen jälkeen” • mittarin arvo muodostuu väittämän vaihtoehdoista ”koulutusta vastaavassa työssä”, ”muussa työssä” ja ”yrittäjänä” Työelämäpalvelut • mittari lasketaan työvoimakoulutusten OPAL-päättöpalautteen väittämästä ”Tilanteeni työmarkkinoilla koulutuksen päättyessä. Tiedossani on” • mittarin arvo muodostuu väittämän vaihtoehdoista ”pysyvä työpaikka”, ”määräaikainen työpaikka”, harjoittelupaikka” ja ”ryhdyn yrittäjäksi” Liite 4 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMAN MITTARIT Työolobarometri • • • • • mittari kertoo, minkälaiseksi työyhteisö kokee työhyvinvointinsa mitatulla hetkellä mittarin arvo muodostuu vuosittain toteutettavan työolobarometrin indekseihin kuuluvien väittämien keskiarvosta indeksejä ovat ergonomia (2), esimiestyö (5), optimaalinen kuormitus (3), tiedonkulku ja vuorovaikutus (10), työkyky (4) ja työn kehittävyys (5) suluissa on väittämien lukumäärä kussakin indeksissä arviointiasteikko 1 (heikoin) – 5 (paras) Opettajien muodollinen kelpoisuus (%) • • • mittari kertoo ammattitaitoisten opettajien määrästä mittarin arvo muodostuu muodollisesti kelpoisten opettajien määrästä suhteessa koko opetushenkilöstöön muodollisesti kelpoinen opettaja täyttää alakohtaisen tutkinto- ja työkokemusvaatimuksen sekä pedagogisen pätevyysvaatimuksen Opettajien työelämäjaksot • • mittari kertoo opettajien osallistumisesta oman alansa käytännön työhön ja oman osaamisensa kehittämiseen mittarin arvo muodostuu opettajien lukumäärästä, jotka ovat osallistuneet vähintään viiden päivän yhtämittaiselle rehtorin hyväksymälle työelämäjaksolle Henkilöstön kehittämismenot (%) • • • mittari kertoo henkilöstön ammattitaidon uudistamiseen, ylläpitämiseen ja hyvinvointiin käyttämistämme taloudellisista resursseista mittarin arvo muodostuu henkilöstön kehittämismenojen osuudesta kaikista henkilöstömenoista henkilöstön kehittämismenoihin otetaan mukaan liikunta-, virkistäytymis- ja työkyvyn ylläpitopäivät Dokumentoidut kehityskeskustelut (%) • • • mittari kertoo, kuinka aktiivisesti kuntayhtymässä on käyty kehityskeskusteluja mittarin arvo muodostuu käytyjen kehityskeskustelujen määrän suhteesta koko henkilöstön määrään kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä arvioivat vuorovaikutteisesti työssä onnistumista, asettavat tavoitteita tulevaan ja kirjaavat sovitut asiat HRM/Osaaminen-järjestelmään Liite 5 Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit, toteuma 2011 - 2013, tavoite 2014 - 2015 Talous Liite 5 Asiakas Liite 5 Liite 5 Prosessi Liite 5 Henkilöstö Liite 5 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 - 2017 Talousarvio 2015 IISALMI • Asevelikatu 24, 74100 Iisalmi KUOPIO • Presidentinkatu 1, 70100 Kuopio • Presidentinkatu 3, 70100 Kuopio • Sammakkolammentie 2, 70200 Kuopio • Kolmisopentie 7, 70780 Kuopio • Pohjolankatu 1, 70500 Kuopio Osmajoentie 30, 78210 Varkaus Kauppakatu 28 B 3. krs, Kauppakeskus Aapeli, 70110 Kuopio JUANKOSKI • Hietapohjantie 926, 73460 Muuruvesi SIILINJÄRVI • Siltasalmentie 450, 70900 Toivala TOIVALA • Haapamäentie 1, 70900 Toivala VARKAUS • Osmajoentie 75 A, 78210 Varkaus • Osmajoentie 28, 78210 Varkaus Savon koulutuskuntayhtymä PL 87, 70101 Kuopio • Puh. 017 214 3000 etunimi.sukunimi@sakky.fi www.sakky.fi
© Copyright 2024