(7kpedu Keski-Pohjan maan am mattiopisto Opetussu unnitelma 201 5 Prosessiteollisuuden perustutkinto, Kemiantekn iikan osaamisala Prosessinhoitaja faadittu: 24.06.2015 Eeva-Maija Kiiskilä hyväksytty:6.8.2015 ¿-Þ^ S If 0 --1 \ Sirkku Purontaus rehtori t SISÄLLYS I PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO 180 1.1 1.2 .3 1.4 osp Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet kuvaus Perustutkinnon rakenne................. Tutkinnon muodostuminen........... AMMATTLLTSET TUTKTNNON OSAT 2.1 Pakolliset tutkinnon osa, 75 osp............ 2.1.1 Käynnissäpito, 30 osp............ 2.1 .2 Tuotantoprosessit ja prosessin ohjaus, 45 osp....... Elinikäisen oppimisen avaintaitojen 1 2 ........L t ....... 5 ........................ 8 ....................... L0 ...................... 11 ............. 11 ...................... 1L ....................... L4 2.4 Kemiantekniikan osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp L8 2.4. 1 Yksikköprosessien hallinta, 30 osp................ L8 2.7 Valinnaiset tutkinnon osat, 30 osp ..................... 21 2.7 .21 Vesien käsittely, 15 osp......... ..................... 2L 2.7.25 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp 2.7.29 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 2.7.30 Yrityksessä toimiminen, 15 24 osp osp..... ..............26 .................29 2.7.32 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, 5-15 osp.........32 4 valmistusprosessit... YHTEISET TUTKINNON OSAT.... VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILöKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA.. 42 6 TYössÄoPPtMtNEN 7 KANSAINVALISYYS 44 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN... ¿.L - Paikalliset 3 LÄHTEET .............32 ..........40 ......4t ............43 ..................... 47 2 I PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Prosessiteollisuuden perustutkinto sisältää biotekniikan, paperiteollisuuden ja kemiantekniikan sekä saha- ja levyteollisuuden osaamisalueet. Näillä aloilla luon- nonvaroja, esim. puuta, raakaöljyä ja mineraaleja jalostetaan ensin hyödynnettä- viksi raaka-aineiksi ja edelleen eriasteisiksi jatkojalosteiksi ja lopputuotteiksi korkean teknologian avulla. Alojen tuotanto on monipuolista ja pitkälle automatisoitua. Tuotteiden käyttömahdollisuudet ovat laajat, ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämi- nen tärkeää. Tuotteita valmistetaan sekä suoraan kuluttajille että raaka-aineeksi muulle teollisuudelle. Bioteknisen teollisuuden tuotteita ovat panimo- ja díagnostiikkatuotteet, entsyymit, terveysvaikutteiset ja peruselintarvikkeet, biomateriaalit sekä biolääkkeet. Paperi- teollisuuden päätuotteita ovat erilaiset paperit, kartongit, sellut sekä niiden jalos- teet kuten pakkaukset ja pehmopaperit. Kemianteollisuudessa suurimpia tuoteryhmiä ovat öljyjalosteet, teollisuuskemikaalit, lannoitteet, maalit, lakat, väripigmentit, lääkkeet, muoviraaka-aineet, pesu- ja puhdistusaineet sekä tekokuidut. Saha- ja levyteollisuuden tuotteita ovat erilaiset sahatut ja höylätyt tuotteet, vaneri- ja lastulevyt sekä rakennusteollisuuden komponentit ja pitkälle jalostetut sisustustuotteet. Näiden prosessiteollisuuden eri alojen tuotteiden lisäksi toimintaa on laa- jaalaisesti myös metallin jalostuksen tuotannossa sekä vesi- ja voimalaitoksissa. Kasvavana alana on bioenergian tuotanto eri muodoissaan. Suomalaiset yritykset kansainvälistyvät ja toimivat entistä vahvemmin myös Suo- men ulkopuolella. Osaamisen ja koulutuksen merkitys yritysten ja yhteiskunnan strategisena menestystekijänä kasvaa edelleen. Tulevaisuus syntyy osaamisen ja raaka-aineiden hyödyntämisen tuloksekkaasta ja innovatiivisesta yhdistämisestä. Korkeatasoinen ammattiosaaminen on perusedellytys myös sille, että Suomessa voidaan kilpailukykyisesti valmistaa ja kehittää uusia tuotteita sekä teknologioita. 1. Prosessiteollisuus tarvitsee tuotantotehtäviin monitaitoisia ja osaavia ihmisiä. Työ- tehtävät sisältävät prosessien ja niihin liittyvien laitteiden ohjausta, valvontaa ja hoitoa. Tehtäviin kuuluu lisäksi prosessin käytönpa ja laadunvalvontaa, häiriöta- usten selvittäm istä sekä käyn nissäpitotö itä. Työn tekemisen lähtökohtana prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittaneelta edellytetään hyvää perusosaamista, jonka pohjana ovat hyvät luonnontieteiden ja tekn iikan perustiedot. Prosessiteollisuuden tuotantotehtävissä kokeneelta ammattiosaajalta edellytetään: . kokonaisvaltaista toiminnan ja prosessien ymmärtämistä . asiakkaiden tarpeiden ja prosessien tuntemusta . kykyä toimia ryhmässä ja tehdä yhteistyötä . valmiuksia oman työn kehittämiseen . riittävää kielitaitoa ja liiketaloudellista ymmärrystä . turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintaa . työelämän tuntemusta. Osaaminen varmistaa laadukkaan ja tarpeita vastaavan tuotteen valmistamisen asiakkaalle ja kuluttajalle. Alan arvoperusta Prosessiteollisuuden tarjoamat tuotteet ja palvelut ovat välttämätön osa nykyistä hyvinvointiamme. Alalla toimitaan yhteiskunnallisesti ja luonnontieteellisesti kestä- vän kehityksen mukaisesti. Tavoitteena on parantaa toiminnan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden hoitoa jatkuvasti sekä kehittää tuotteita ja 215 prosesseja siten, että ne lisäävät yhteiskunnan hyvinvointia. Kestävä kehitys, eet- tisyys, elinikäinen oppiminen, vastuullisuus, sidosryhmäyhteistyö sekä avoimuus ovat periaatteina kaikessa toiminnassa. Menestyksellinen toiminta niin kansallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla perus- tuu elämän ja ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen ja luotettavuuteen. 2 Perustutki nnon tavoitteet Prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittaneella on perusvalmiudet toimia prosessiteollisuuden eri alojen tuotannossa käyttö- ja käynnissäpitotehtävissä. Hän osaa toimia valmistusprosessissa. Hyvin alan perustiedoin tutkinnon suorittanut henkilö pystyy kehittämään ammatil- lisia taitojaan ja työsuorituksiaan. Hän osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja muuttuvissa työtilanteissa ja osaa toimia monipuolisesti alan erilaisissa työtehtävissä. Prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittaneella on ammatilliset perusvalmiudet suorittaa prosessissa tavanomaisÍa, päivittäisiä huolto- ja kunnossapitotöitä, val- voa laitteistojen kuntoa ja toimia yhteistyössä kunnossapito- ja huoltohenkilöstön kanssa. Hän osaa tehdä tarvittavia prosessien säätötoimia ja käyttää prosessinohjauksen automaatiojärjestelmiä. Hän osaa hakea informaatiota prosesseihin liittyvistä kunnonvalvonta-, automaatio- ja tehdastietojärjestelmistä ja tulkita ja hyödyn- tää tätä informaatiota työssään. Hän osaa hyödyntää tietojärjestelmiä ja tietotekniikkaa erilaisten raporttien laadinnassa ja tiedonhaussa noudattaen tietoturvallisuutta. Prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittanut työskentelee turvallisuusohjeiden mukaisesti. Hän tiedostaa työhönsä liittyvät ympäristöriskit, huomioi työhyvinvoin- nin kannalta terveys- ja tapaturmavaarat sekä ylläpitää työkykyään. Hän osaa tarvittaessa antaa ensiapua. Hän noudattaa työelämän toimintasääntöjä. Prosessite- ollisuuden aloilla prosessinhoitajalta vaaditaan yhteistyötaitoja ja omaaloitteisuutta. Hän selviää vieraalla kielellä käytännön puhetilanteissa. Hän osaa toimia yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti ja valvoa tuotteen laa- tua rutiininomaisilla määrityksillä. Hän ymmärtää oman työnsä merkityksen osana kokonaisuutta ja tuotteen laatua. Kemiantekniikan osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia prosessin- hoitajana kemiantekniikkaa hyödyntävissä tuotantolaitoksissa, jotka valmistavat esimerkiksi peruskemikaaleja, öljynjalostuksen tai petrokemian tuotteita, biopoltto- aineita, lääkkeitä, kosmetiikkaa, maaleja, pesu- ja puhdistusaineita tai hygie3 niatuotteita. Osaamisalan suorittanut voi työskennellä myös räjähdys-, liima-, hart- si-, painoväri-, elintarvike- tai metallurgisen teollisuuden tuotantoprosesseissa sekä vesi- ja voimalaitoksissa. Biotekniikan osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia prosessinhoita- jana biotekniikkaa hyödyntävän teollisuuden tuotannossa, kuten diagnostiikkatuot- teita, panimotuotteiden, entsyymejä, perus ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita, biomateriaaleja ja biolääkkeitä valmistavassa teollisuudessa. Hän osaa käyttää kasvi- ja eläinsoluja, mikrobeja sekä geenimuokattuja organismeja asianmukaises- ti työssään ja työskennellä puhdastilaluokitusten asettamien vaatimusten mukai- sesti. Paperiteollísuuden osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia erilaisissa tehtävissä paperiteollisuuden eri sektoreilla, kuten massanvalmistuksen, paperin- ja kartongin valmistuksen sekä paperin ja kartongin jalostuksen tuotantolaitoksissa. Hän hallitsee käsitteellisellä tasolla paperiteollisuuden erilaisia valmistus- ja jalostusprosesseja. Hän osaa toimia paperiteollisuuden toimlalojen työtehtävissä. Sahateollisuuden osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia erilaisissa työtehtävissä puutuoteteollisuuden tuotantolaitoksessa. Työpaikkana voi olla saha tai sahatavaran jatkojalostusyksikkö, kuten höyläämö, sormijatkos-, liimapuu-, pintakäsittely tai komponenttilinja. Hän osaa työskennellä tuotantolinjan käyttö- ja val- vontatehtävissä. Hän tarvitsee työssään hyvän kokonaisnäkemyksen puunjalostusprosessista ja tuntee puun rakenteen ja käyttäytymisen prosessin eri vaiheissa. Levyteollisuuden osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia puulevyte- ollisuuden erilaisissa työtehtävissä. Työpaikkana voi olla vanerin- tai lastulevyn valmistusprosessin eri työvaiheet. Hän osaa työskennellä tuotantolinjan käyttö- ja valvontatehtävissä. Hän tarvitsee työssään hyvän kokonaisnäkemyksen puunjalostusprosessista ja tuotteiden laadusta sekä tuntee puun rakenteen ja käyttäytymisen prosessin eri vaiheissa. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuk- sia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksija yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoil4 le jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoo- nallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (1630/1 998, 5 $ (muutos 787 12014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimíntaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioija soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaises- ti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisu us ja toimi ntakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveys5 liikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaitto- ja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä jaltai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimií taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologis- ten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa es- teettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee se- kä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa med ia-aineistoja. Matemati i kka ja I uonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän sovel- taa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. 6 Teknolog ia ja tietotekn ii kka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkoh- tien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.. Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuk- sessa perustuvat Opetushallituksen määräykseen 91101112014 (Opetushallitus 2014). Prosessiteollisuuden perustutkinnossa ei ole määritelty erityisiä terveydenti- lavaatimuksia. Mikäli opiskelun aikana ilmenee sellaisia terveydellisiä opiskelun esteitä, joita ei voida poistaa, selvitetään mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opetushallituksen määräyksen taulukossa 1 on lueteltu tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisissa perustutkinnoissa koulutusaloittain ja tutkinnoittain (Opetushallitus 2014). 7 1.3 Perustutkinnon rakenne PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO, PROSESSINHOITAJA Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, I 80 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 75 osp 2.1.1 Käynnissäpito, 30 osp (PR2.1.1.p)1 2.l.2Tuolantoprosessit ja prosessin ohjaus, 45 osp (PR2.1.2.p) 2.2Levyteollisuuden osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp 2.2.1 Levfieollisuuden prosessin hallinta, 30 osp Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista 2.7.1 - 2.7 .33 tai kohdista 2.3.1. 2.4.1. 2.5.1 tai 2.6.1. 2.3 Sahateollisuuden osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp 2.3.1 Sahateollisuuden prosessin hallinta, 30 osp Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista 2.7 .1 - 2.7 .33 tai kohdista 2.2.1. 2.4.1. 2.5.1 tai 2.6.1. 2.4Kemiantekniikan osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp 2.4.1 Yksikköprosessien hallinta, 30 osp (PR2.4.1 .v) Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista 2.7.1 2.2.1, 2.3.1, 2.5.1 tai 2.6.1 . - 2.7.33 tai kohdista 2.5 Biotekniikan osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp 2.5.1 Bioteknisten prosessien hallinta, 30 osp Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista 2.7 .1 - 2.7 .33 tai kohdista 2.2.1, 2.3.1, 2.4.1 tai 2.6.1. 2.6 Paperiteollisuuden osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp 2.6.1 Paperiteollisuuden prosessien hallinta ja käynnissäpito, 30 osp Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista 2.7 .1 2.2.1, 2.3.1, 2.4.1 tai 2.5.1. - 2.7 .33 tai kohdista 2.7 Yalinnaiset tutkinnon osat, 30 osp 2.7 .1 Bioenergian tuotanto, 15 osp 2.7 .2 Energian tuotanto, 15 osp 2.7.3 Hyvien tuotantotapojen mukainen toiminta, 15 osp 2.7.4 Prosessinhoitajana kehitys- ja koeajotoiminnassa, 15 osp 2.7 .5 Tehdaskohtaisen tuotantoprosessin hallinta, 1 5 osp 2.7.6 Tuoteosaaminen ja pakkausautomaation hallinta, 15 osp 2.7.7 Alyteknologian soveltaminen, 15 osp 2.7 .8 Ympäristöteknologian soveltaminen, 1 5 osp 2.7.9 Puun käsittely, 15 osp 2.7 .10 Puutuotteiden myynti, 15 osp 1 Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla. 8 2.7 .11 Puutuotteiden valmistusprosessin hallinta, 15 osp 2.7 .12 Puuteollisuuden terähuolto, 15 osp 2.7 .13 Puun työstö, 15 osp valmistusprosessin hallinta, 15 osp jalostusprosessin 2.7 .15 Lastulevyn hallinta, 15 osp 2.7.16 Sahatavaran kuivaus ja jälkikäsittely, 15 osp 2.7 .17 Vanerin valmistusprosessin hallinta, 15 osp 2.7 .18 Vanerin jalostusprosessin hallinta, 15 osp 2.7 .19 Viilun valmistusprosessin hallinta, 15 osp 2.7 .20 Metallin jalostusprosessin hallinta, 15 osp 2.7 .21 Vesien käsittely, 15 osp (PR2.7.21.v) 2.7 .22 Paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotantoprosessien hallinta, 15 osp 2.7 .23 Paperi- ja kartongin jalostusprosessien hallinta, 15 osp 2.7.24 Selluteollisuuden prosessien hallinta, 15 osp 2.7.25 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA2.1 5.1 00.v) 2.7.26 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10-15 osp (PR2.15.101.v) 2.7 .27 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* (PR2.1 5.102.v) 2.7 .28 Tutkinnon osa am mattikorkeakouluopinnoista" ( PR2. 1 5. 1 03. v) 2.7 .29 Työpaikkaohjaajaksi valmentautum inen, 5 osp (V A.2.15. 1 04. v) 2.7.30 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA2.15.105.v) 2.7.31 Huippuosaajana toimiminen, I 5 osp (PR2.1 5.1 06.v) 2.7 .32 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5-15 osp (PR2.15.107.v) - Paikalliset valmistusprosessit (PR2.1 5.1 07.1.v) 2.7 .33 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp (PR2.15.108.v) 2.7 .14 Lastulevyn * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. 9 1.4 Tutkinnon muodostuminen Kuviossa 1 on havainnollistettu perustutkinnon muodostumista moduuleittain (KU- VIO 1). Väreillä havainnollistetaan opintojen eteneminen tutkinnon osittain. Symbolit kertovat, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö. Prosessiþollisu uden pe rusfu tfi into H(X)UUT 2015 L0 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 Pakolliset tutkinnon osa, 75 osp 2.1.1 Käynnissäpito, 30 osp Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 1. Kuvaus osaa- misen tunnus- tamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: ¡ o toiminta käynnissäpitoon ja huoltoon liittyvissä työtehtävissä prosêsSilaitteiden huoltoon liittyvän hydrauliikan ja pneumatiikan hallinta teknisten dokumenttien lukeminen ja tulkinta aiemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa oleva n osaa m isen selvittä m iseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaam isen tunn usta m ispäätöksen ja kirjaa a rvioi ntipäätöksen Wilmaan. . o 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppim isen seu rantakohteiden a rviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun ar- viointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppi m isen tavoitteeUseura ntakohteet käydään yhdessä lä pi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppim ista ohjaava opettaja va rm istaa opiskelijan oppi m isen työpaikkaohjaajalta. Arvioi nti päätös on opettaja n ja työpa kkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. i 1.t Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä. Työtehtäviin kuuluu prosessin häiriöttömän toiminnan varmistaminen, työalueen siistiminen ja kunnonvalvonta sekä raportointi. Opiskelija tunnistaa työalueeseen kuuluvat laitteet sekä arvioi niiden kuntoa. Hän lukee ja tulkitsee prosessiteollisuudessa käytettäviä teknisiä dokumentteja ja toi m i tu rval isesti kestävän keh ityksen periaatteiden mukaan. i I Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida näyttöpaika n työtehtävissä osoittaa, sitä täydennetään haastattelu lla jaltai kirja isi la tehtävil lä a rviointi keskustel u n yhteydessä. I I Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan I Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varm istuu. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsea rvioi nn in osaam isestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osa llistuvien osapuolten a rvioinnit Wilmaan Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. 6. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 12 Oppimisen etenemisen seuranta: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppimisympäristö: Oppilaitoksessa ja prosessiteollisuuden alan yrityksessä tai mahdollisimman hyvin prosessiteollisuuden oloja ja laitteita vastaavissa paikoissa Menetelmät Opinnot sisältävät työssäoppimista väh. 12 osp, oppimistehtäviä, työpaja työskentelyä ja teoria opintoja. Am mattita itovaati m u k- Opiskeltava sisältö set Työt u ru a I I i suus 7'a slrs- teys Opiskelija: . noudattaa työturvallisuusohjeita ja turvallisia työtapoja . huolehtii työalueen siisteydestä ja prosessilaitteiden puhtaudesta . työskentelee aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja ympäristölle . lajitelee ja hävittää työssään syntyvää jätettä Kunnonvalvonta ja huolto . varmistaa prosessin häiriötöntä toimintaa . suorittaa kunnonvalvontaa erilaisin menetelmin . hoitaa voiteluhuoltoon liittyviä tehtäviä . huoltaa prosessi- ja a utomaatio kenttä la itte ita . erottaa laitteita prosessista häiriön tai huollon ajaksi . käyttää nostimia ja nostoapuvälineitä . noudattaa työssään toimintajärjestelmän ohjeita ja määräyksiä . toimii käynnissäpitoon . . o . . . o . o . . . . . o käynnissäpidon työtehtävät työkokonaisuudet ja vastuullinen työskentely oman työskentelyn arviointi työalueen siisteys ja prosessilaitteiden puhtaus kunnonvalvonta laitteiden erotus prosessista prosessilaitteiden huolto (esim. pumput, venttiilit, kuljettimet, voimansiirron laitteet) automaation kenttälaitteiden huolto (anturit, tiivistevaihto, puhdistukset ja tarkistukset) taakan nosto ja siirto toimintajärjestelmät tekniset dokumentit kemikaalienkäsittely ja jätteiden hävittäminen kestävän kehityksen mukainen toiminta tietojärjestelmät ja raportit pt'os€ssilaitteiden Oppimisen seurantakohteet 1. Työturvallisuus ja siisteys 2. Kunnonvalvonta 3. Huoltotyöt 4. Tekniset dokumentit 5. Tulityöt 6. Ensiapu 7. Hydrauliikka ja pneumatiikka 8. Työssäoppiminen 13 liittyvissä tehtävissä yhteistyössä toisten työntekijöiden kanssa Tekniset dokumentit . lukee ja tulkitsee prosessiteollisu udessa käytettäviä teknisiä dokumentteja . hyödyntää työssä tarvittavia raportteja ja tietojärjestelmiä Tulityöt . osaa tehdä tulitöitä turvallisesti Ensiapu . antaa ensiapua Hydrauliikka ja pneumatiikka . huoltaa prosessi- ja a utomaatioke nttä la itteita . käyttää nostimia ja nostoapuvälineitä a o a o a a huoltoon liittyvä hydrauliikka ja pneumatiikka luonnontieteiden soveltaminen (esim. fysiikan suureet, kemialliset vaikutukset, materiaalit, vipusuhteet, kuormat jne.) sähkölaitteiden toiminnan varmistus prosessiautomaatio ja automaation kenttälaitteet oppiminen ja ongelmaratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka 2.1.2 Tuotantoprosessit ja prosessin ohjaus,45 osp Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: . o o o . o o prosessin valvonta, ohjaus ja säätö prosessin automaatiojärjestelmän käyttö prosêssi- ja Pl-kaavioiden tulkinta säätöpiirien käyttö automaatti- ja käsiajolla tuotantoprosessienhallinta prosêssisuureiden mittaustekniikka aiemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaam isen tun nusta m ispäätöksen ja kirjaa arvioi ntipäätöksen Wilmaan. L4 Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja ki rjaa oppim isen seurantakohteiden arvioi nti päätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun ar- viointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteeUseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppim isen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arvioi nti päätös on opettajan ja työpa kkaohjaajan yhdessä tekemä. i Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötod istu kseen tu lee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä, joissa opiskelija esittelee alueensa ohjauksia ja arvoja, tunnistaa yleisimmät piirrosmerkit ja esittelee prosessin kulun prosessikaaviosta sekä tekee säätötoimenpiteitä. Hän osaa suunnitella oman työnsä ja selvittää ajotilanteen sekä ohjatusti pitää käynnissä ja pysäyttää tehtäväalueensa prosesseja. Hän tunnistaa alueensa prosessilaitteet ja seuraan niiden toimintaa sekä ymmärtää laitteiden merkityksen prosessille. Hän käyttää säätöpiiriä automaatti- ja käsiajolla sekä ottaa huomioon peruslukitusten vaikutukset. Hän hakee ja käsittelee näytteet ohjeiden mukaisesti sekä työskentelee turvallisestija ergonomisesti. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla. Ammattíosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. 15 Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustel la. Opettaja kirjaa a rviointi in osall istuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida näyttöpa kan työtehtävissä osoittaa, sitä täyden netään haastattel ulla jaltai ki rjallisil la tehtävil lä a rviointikeskustel un yhteydessä. i Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosanan. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioin n in perustelut kirjataan am mattiosaam isen näytön arvioin nin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppimisympäristö: Oppilaitoksessa ja prosessiteollisuuden alan yrityksessä tai mahdollisimman hyvin prosessiteollisuuden oloja ja laitteita vastaavissa pa¡koissa MenetelmäÍ Opinnot sisältävät työssäoppimista väh. 12 osp, oppimistehtäviä, labo rato riotyöskentely ä ja teoria opi ntoja Am mattitaitovaati m u k- Opiskeltava sisältö set a Työturuallisuus prosessin ohjaus ja säätö Oppimisen seurantakohteet 1. Työturvallisuus 76 Opiskelija: . noudattaa työturvallisuusohjeita . työskentelee aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja ympäristölle . lajittelee ja hävittää työssään syntyvää jätettä Mittaustekniikka . lukee ja tulkitsee prosessi- ja instrumenttikaavioita . hyödyntää työssä tarvittavia raportteja ja tietojärjestelmiä Automaatiotekniikka . erittelee prosessin ohjauksia ja arvoja . käyttää prosessinohjauksen automaatiojärjestelmää kun ohjaa ja valvoo prosessia . valvoo, ohjaa ja säätää työalueen prosesseja . säätää ja käyttää eri energiamuotoja ja käyttöhyödykkeitä . noudattaa työssään toimintajärjestelmän ohjeita ja määräyksiä . seuraa kenttälaitteiden toimintaa . käyttää prosessiteollisuuden sähkölaitteita Tuotantoprosessrï . selvittää tärkeimpiä prosessiteollisuuden tuotteita ja niiden tuotantoprosessien päävaiheita . selvittää prosessiteollisuuden merkityksen kansantaloudelle . työskentelee ja toimii prosessiteollisuudessa työyhteisön jäsenenä . seuraa prosessilaitteiden toimintaa . o . o o o . . o o o o . . o . o o oman työn suoritus työkokonaisuus ja vastuullinen työ automaatiojärjestelmä prosêSsin valvonta ja ohjaus toimintajärjestelmä prosêSsi- ja Pl-kaaviot kestävä kehitys työssä tietojärjestelmät ja raportit prosessilaitteidentoiminta toiminta työpaikalla automaatio-ohjaukset käyttöhyödykkeet(esim. vesi, höyry, paineilma, sähkö) sähkölaitteidenkäyttö (esim. moottorin ohjaukset) fysikaaliset riippuvuudet (esim. virtaus, paine, lämpötila, tiheys jne.) oPpiminen ja ongelmaratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys turvallisuus ja toimintakyky 2. Mittaustekniikka 3. Automaatiotekniikka 4. Tuotantoprosessit 5. Työssäoppiminen 17 2.4 Kemiantekniikan osaamisalan, prosessi non osa, 30 osp n hoitaja, pakollinen tutki n- 2.4.1 Yksikköprosessien hallinta, 30 osp Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 1 Kuvaus osaa- misen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: e . yksikköprosessien laitteiden hallinta ja ohjaus kemikaalien käsittely, jätteiden hävittäminen ja taloudellinen työskentely yksikköprosessien kemiallisten ja fysikaalisten lainalaisuuksien osaaminen aiemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. o . 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja ki rjaa oppim isen seurantakohteiden arvioi ntipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpai kkaohjaajan, opiskelija n ja opettajan kanssa työssäoppi m isesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppim isen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppim isesta. Työssäoppi m ista ohjaava opettaja varm istaa opiskelija n oppim isen työpa kkaohjaajalta. Arviointi päätös on opettajan ja työpai kkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. i 18 Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötod istukseen tu lee yksilöl nen kuvaus näytöstä. I i Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä, joissa opiskel ija noudattaa työtu rvallisuusohjeita ja huom ioi työturvall isu usriskit. Hän seuraa ja ohjaa käyttämiensä yksikköprosessien toimintaa sekä tunnistaa linjat ja rakenteet. Hän työskentelee kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskel ija tekee itsearvioin ni n osaam isestaan kriteereiden perustel la. Opettaja ki rjaa a rviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida näyttöpaika n työtehtävissä osoittaa, sitä täydennetään haastattel u lla jaltai ki rjallisilla tehtävi lä a rviointikeskustel un yhteydessä. I Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän opintokokonaisuuteen ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosanan. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioi nn in perustel ut ki rjataa n am mattiosaam isen näytön a rvioi n ni n yhteydessä. T9 Oppimisen etenemisen seuranta : Ei edellytä aiempia suorituksia Oppimisymäristö: Oppilaitoksessa ja prosessiteollisuuden alan yrityksessä tai mahdollisimman hyvin prosessiteollisuuden oloja ja laitteita vastaavissa paikoissa Menetelmät Opinnot sisältävät työssäoppimista väh. 6 osp, oppimistehtäviä, la Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö . Työturvallisuus . noudattaa työturvallisuusohjeita . työskentelee aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja ympäristölle . lajitelee ja hävittää työssään syntyvää jätettä Me ka a n i set y ksi kkö prosessif . käyttää mekaanisia yksikköprosesseja (esim. jauhatus, seulonta, selkeytys, suodatus, jne.) Termiset yksikköprosessff . käyttää termisiä yksikköprosesseja (esim. läm mönsiirto, haihdutus, kiteytys, kuivaus, jne. ) A i n e e n s i i rt oprosessif . käyttää aineensiirron yksikköprosesseja (esim. tislaus, uutto, ioninvaihto, jne.) Kemialliset- ja ympäristötekn iset yksikköprosesslï . käyttää kemiallisia yksikköprosesseja (esim. hapetus, pelkistys, neutralointi, jne.) . käyttää ympäristötekn isiä yksikköprosesseja . työskennellä ja toimia prosessiteollisuudessa työyhteisön jäsenenä borato riotyöskentely ä ja teo ria opi ntoja o . . o o . o o . . . o työkokonaisuuden hallinta ja vastuullinen työskentely oman työn arviointi työalueen siisteys ja prosessilaitteiden puhtaus toimintajärjestelmät yksikköprosessien ohjaus yksikköprosessien laitteet kemikaalien käsittely, jätteiden hävitys ja taloudellinen työskentely yksikköprosessien kemialliset ja fysikaaliset lainalaisuudet yksikköprosessien ympäristövaikutukset oppiminen ja ongelmaratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys,turvallisuus ja toimintakyky Oppimisen seurantakohteet 1. Työaikojen, sopimusten ja ohjeiden (esim. työturvallisuus) noudattaminen 2. Mekaaniset yksikköprosessit 3. Termiset yksikköprosessit 4. Aineensiirtoprosessit 5. Kemialliset - ja ympäristötekniset prosessit 6. Työssäoppiminen 20 2.7 Valinnaiset tutkinnon osat, 30 osp 2.7.21 Vesien käsittely, 15 osp Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 1 Kuvaus osaamisen tunnus- 2. Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: o o tamisen toteuttamisesta vesien käsittelyn hallinta aiemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaam isen tu n n usta m ispäätöksen ja ki rjaa arvioi ntipäätöksen Wilmaan. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppim isen seu rantakohteiden a rviointi päätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun ar- viointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seu antakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppim isen tavoitteeUseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpa kkaohjaajan, opiskelijan ja opettaja n ka nssa työssäoppi m isesta i sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopim uksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointi päätös on opettaja n ja työpai kkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötod istukseen tu lee yksi löl I i nen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä. Työtehtäviin kuuluu prosessin häiriöttömän toiminnan varmistaminen, työalueen siistiminen ja kunnonvalvonta sekä raportointi. Opiskelija tunnistaa työalueeseen kuuluvat laitteet sekä arvioi niiden kuntoa. 21. Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Hän lukee ja tulkitsee prosessiteollisuudessa käytettäviä teknisiä dokumentteja, osaa selvittää prosessin kulun Pl-kavion avulla ja tekee säätöjä automaatiojärjestelmällä. Opiskelja toi m ii tu rval isesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. I Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia. Arviointikeskuste- Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arvioi ntiin osallistuvien osapuolten a rvioinnit Wilmaan lu Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida näyttöpaikan työtehtävissä osoittaa, sitä täyden netään haastattelu lla jaltai kirja isi la tehtävi lä arvioi nti keskustel un yhteydessä. I I Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi I I Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallinta osoitetaan tentillä tai oppimistehtävillä. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana yhdessä pidettyjen tenttien tai oppimistehtävien kanssa muodostavat tutkinnon osan osaamisen arvosanan. Arvioinnista päättävät ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja yhdessä tentin arvioineen opettajan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioin n in perustelut kirjataan am mattiosaam isen näytön a rvioin n n yhteydessä. i 22 Oppimisen etenemisen seuranta: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppimisympäristö: Oppilaitoksessa ja prosessiteollisuuden alan yrityksessä tai mahdollisimman hyvin prosessiteollisuuden oloja ja laitteita vastaavissa paikoissa Menetelmät: Opinnot sisältävät oppimistehtäviä, laboratoriotyöskentelyä ja teoria opintoja. Am mattitaitovaati m u kset Opiskelija: noudattaa työturvallisuusohjeita noudattaa työssään toimintajärjestelmän ohjeita ja määräyksiä valvoo ja käyttää veden käsittelyn tuotantoprosessia valvoo veden laatuvaatimuksia laatii työhön liittyviä raportteja toimiija työskentelee työyhteisön jäsenenä työskentelee aiheuttamatta vaaraa ihmiselle ja ympäristölle lajittelee ja hävittää työssään syntyvää jätettä o . o o . . o o Opiskeltava sisältö o o o o o . . o o . . . . o o vesien käsittelyn hallinta ja vastuullinen työskentely yhteistyösidosryhmien kanssa oman työsuorituksen arviointi prosêssinohjaajana toimiminen vesien käsittelyssä raportointi toimintajärjestelmät kestävän kehityksen mukainen toiminta vesien käsittelyprosessit käyttöhyödykkeet ja kemikaalit vesien käsittelyn tunnusluvut ja ajoarvot sekä laadunvalvonnan periaatteet vesien käsittelyn luonnontieteelliset lainalaisuudet oppiminen ja ongelmaratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppimisen seurantakohteet L. Työturvallisuus 2. Vesien käsittelyprosessit 3. Veden laatu 23 2.7.25 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustami- sen Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: toteuttam¡a sesta a Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelija lle a nnetaa n mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arvi- Oppim isen a rvioinnin suunnitelmat (seura nta kohteet) on laad ointi na. ittu erillisi- o Ei erillisiä osa-alueita: Opettaja/t kirjaavat oppimisen seurantakohteiden a rviointipäätöksen tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen Työssäoppim iseen toteutuksen seurantakohteet määritetää n opiskelija- /työpaikalla ta- kohta isesti tutkinnon osa n oppim isen seurantakohteista (HOPS), mikäli pahtuvan opiskelun arviointi niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seura nta kohteet käydää n yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä ta rkemmin vielä työpaika lla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen a llekirjoitustila nteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelija n ka nssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppim ista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppim isen työ- paikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen a rviointipäätöksen Wilmaa 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammatt¡osaamisen n Näyttötod istukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnitte24 Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT näytön kuvaus ja toteutus lemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaam isen näyttönä työpaikalla Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Näytön voi suorittaa myös am mattita itokilpailussa. Tämän tutkinnon osa n a mmattiosaamisen näyttö arvioidaan a rviointikes- Arviointikeskustelu Arvosanasta päättäminen ja dokumen- kustelussa johon osa llistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsea rvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa a rviointiin osa llistuvien osa puolten a rvioinnit Wilmaa n. tointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti 5. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosa na. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataa n am mattiosaamisen näytön a rvioin nin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppimisym päristö : Oppilaitosympäristö ja työssäoppimispaikka 4 osp Menetelmät: Opetus oppilaitoksessa 11 osp, opintoihin liittyvät myös yritysvierailut ja mahdolliset projektit. Työssäoppiminen 4 osp Am mattita itovaati m u k- Opiskeltava sisältö/ set o arvioida oman osaa- o Oppimisen seurantakohteeu Tutustuu innovatiivisiin suo25 misensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa o liiketoimintamahdollisuutta selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta a o esittää liikeidean ja yritysmuodon o laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman o laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat 2.7 .29 Työpa i malaisiin yrityksiin ja oman alueensa yritystoimintaan Kartoittaa markkinatilannetta Suomessa ja lähialueella. Tutustuu oman alansa menestyviin tuotteisiin/palveluihin Omien vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden kartoittaminen Yrityksen perustamista koskevat toimet liiketoim intasuunnitelman tekemisessä : liikeidea luvanvaraisettoimialat sidosryhmät yritysmuodot hinnoittelu ja kannattavuus rahoitus ja taloushallinto mainonta ja markkinointi vakuutukset riskien hallinta rekisteröintiasiat yhteiskuntavastuu 1. Minä yritys SWOT 2. Erotu massasta markkinaselvitys ja kilpailutilanneanalyysi 3. Liiketoimintasuunnitelma o o o o o o o o o o o kkaohjaaja ks i val mentautu m i nen, 5 osp Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustami- sen toteuttami- Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista ¡ Työkokemustyöpaikkaohjaajana toimiminen sesta Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaam isen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaa n mahdolli- suus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaa n. 26 Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 2. Oppimisen arvi- Oppimisen a rvioinnin suunnitel mat (seurantakohteet) on laad ittu erillisi- ointi na. Opettaja kirjaa oppim isen seura nta kohteiden a rviointipäätöksen Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteuttaminen määritetää n opiskelija kohta isesti ( HOPS) Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaika la opiskelija n työssäoppimisen sopim uksen a llekirjoitustila nteessa. I Opiskelijaa ohjaava työpa ikkaohjaaja käy opiskelijan ka työssäoppimisen aika na oppimisen seura ntakohteiden nssa keskustelua m uka isesta oppi- misesta. va rmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Työssäoppim ista ohjaava opettaja Opettaja merkitsee oppimisen a rviointipäätöksen Wilmaa n 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemä llä suunnitelma n ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toim intaa n, työtehtäviin, työkulttuu riin ja sää ntöih in sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä ta i ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan Arvosanasanasta päättäminen ja do- kumentointi Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja a mmattiosaamisen näyttönsä a rvioinnit. Opettaja kirjaa a rviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän ed ustajat pääsääntöisesti yhdessä toim ikunna n päätöksen mu kaisesti. Opettaja kirjaa a mmattiosaa misen näytön arvioin nin perustelut a rviointi- keskustelun yhteydessä. 27 Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 5. 6. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattitaitovaati- Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä Opiskeltava sisältö/ kohteet/ mukset o o o o o tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta valmistella yhteistyössä opettajan ja työpa ikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmía perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin esitellä alansa työja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille Oppimisen seuranta- Perehtyminen oman perustutkinnon tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin Ammattiosaamisen näytön suunnittelu valittuun tutkinnon osaan - työtehtävät - kesto/toteutus - arvioijat 1. Valitsee työpaikalle soveltuvan tutkinnon osan/ammattiosaa misen näytön 2. Ammattiosaami sen näytönrurnnttelman laatiminen yhdessä työpaikkaohjaajaan tai Opiskelijan perehdyttämiseen kuuluvat asiat; opettajan Oman alan - työtehtävät ja mahdollisuudet 3. - koulutusmahdollisuuksia kanssa Perehdyttää opiskeli- jaalopiskelijoita Palaute ja kehittäminen työssäoppim ispa ikalla taí oppilaitoksessa htto://www.educainstituutooiskeliian-oh iaaiana.pdf 4. Palautekeskustelu työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen aikana 5. ltsearviointi toteutuu ammattiosaamisen näytössä Tutkinnon osan arviointi-suunnitelma Näytön kuvauksessa mainitut asia oman alan työturvallisuus 28 o käydä ohjauskeskus- teluja, keh¡ttää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyserojatoimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa a a vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan arvioida työhönsä liittyvät työtu rvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. 2.7.30 Yrityksessä toimiminen, 15 osp Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT t. Kuvaus osaamisen tunnustami- sen sesta toteuttami- Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: o Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa ¡ Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle a nnetaa n ma hdolli29 Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT suus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa 2. a rviointipäätöksen Wilmaa n. Oppimisen arvi- Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisi- ointi na. a Ei erillisiä osa-alueita Opettaja/t kirjaavat oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen Työssäoppimiseen toteutuksen seuranta kohteet määritetää n opiskelija- /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi kohtaisesti tutkinnon osa n oppimisen seurantakohteista ( HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. ra ntakohteet käydään yhdessä lä pi työpaikkaohjaajan, opiskelija n ja opettaja n ka nssa työssäoppim isesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaika lla opiskelijan työssäoppim isen sopim uksen a llekirjoitustila nteessa. Oppim isen tavoitteet/seu Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelija n kanssa keskustelua työssäoppim isen aikana oppimisen seura nta kohteiden m ukaisesta oppi- misesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja va rmistaa opiskelijan oppim isen työpa ikkaohjaaja lta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaa n Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuva us näytöstä. 4. Ammattiosaamisen näyttö Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimima lla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. näyttö toteutetaa n työpaikalla joko työssäoppimisen mattiosaamisen näyttönä työpaika lla Am mattiosaam isen yhteydessä ta i am Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaa m isen voi suorittaa myös ammattitaitokilpail ussa. Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavan tutkinnon osan yhteydessä: 30 Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp a Arviointikeskustelu Arvosanasta päättäminen ja dokumen- tutkinnon osa n a mmattiosaamisen näyttö a rvioidaan a rviointikeskustelussa johon osa llistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaam isestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osa puolten arvioinnit Wilmaan. Tä mä n tointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän ed ustajat pääsää ntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen m ukaisesti 5. Tähän tutkinnon osaan eiole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosa na. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataa n am mattiosaamisen näytön a rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Ei edellytä aiempia suorituksia Oppim isym päristö : Oppilaitosympäristö ja oma yritys tai harjoitusyritys Menetelmät: Opetus oppilaitoksessa 15 osp, opintoihin liittyvät myös yritysvierailut ja mahdolliset projektit ja oman yrityksen pyörittäminen. Ammattitaitovaatimukset o o arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toimintaajatuksen suunnitella yrityksen toimintaa ta- Opiskeltava sisältö/ o Oman työn suunnittelu ja tekeminen yrittäjämäinen ajattelu ja toiminta oman alan yritystoimintaan tutustuminen asiakassegmentit tuotteistaminen Suunnittelee yrityksen toimin- o taa - liikeidean ja toimintaajatuksen kehittäminen Oppimisen seurantakohteeU 1. Laatii toimintasuunnitelman 2. Testaa yritysidean 3. Harjoittaa yritystoimintaa 4. Laatä vuosikertomuksen 5. Työssäoppiminen suoritettu 31 a a a a voitteellisesti ja asiakaslähtöisesti tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa käyttää toiminnassaan apuna tieto- ja viestintätekniikkaa toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon arvioida yrityksen kehittämistarpeita. 2.7 .32 Paikall isi - innovatiivisuus - kannattavuus Toimii yrityksessä - yrittäjän eri työtehtävien o käytännön harjoittelua : asiakaspalvelu, myyntityö, markkinointi ja talousosaaminen sähköinenkaupankäyntí Yritysvierailut ja asiantuntijatapaamiset - a in ammattitaitovaatim uksi in perustuva tutki nnon osa, 5-15 osp - Paikal liset va lmistusprosessit Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: . Paikallisen prosessiteollisuuden tuotteet ja tuotantotavat Energiantuotannonprosessit Aiemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen . o 32 Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun ar- viointi Työssäoppi m isen toteutuksen seurantakohteet määritetää n opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteeUseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpai kkaohjaajan, opiskel ijan ja opettajan kanssa työssäoppim isesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppi m ista ohjaava opettaja va rm istaa opiskel ijan oppim isen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötod istukseen tu lee yksilöl inen kuva us näytöstä I Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä. Työtehtäviin kuuluu jonkin paikallisen prosessin häiriöttömän toiminnan varmistaminen, työalueen siistiminen ja kunnonvalvonta sekä raportointi. Opiskelija tunnistaa työalueeseen kuuluvat laitteet sekä arvioi niiden kuntoa. Hän lukee ja tulkitsee prosessiteollisuudessa käytettäviä teknisiä dokumentteja, osaa selvittää prosessin kulun Plkavion avulla ja tekee säätöjä automaatiojärjestelmällä. Opiskelja toimii turvallisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. 33 Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKE¡SET ASI. AT Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskel ija tekee itsearvioinnin osaam isestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointi n osal listuvien osapuolten a rvioinnit Wilmaan i Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida näyttöpai kan työtehtävissä osoittaa, sitä täydennetään haastattelu lla jaltai kirjallisilla tehtävil lä arviointi keskustelu n yhteydessä. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. 6. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arvioin- Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosanan. tia. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioi n n n perustelut ki rjataan am mattiosaam isen näytön arvioi n n n yhteydessä. i i 34 Am mattitaitovaatim ukset Opiskelija osaa: . noudattaa työturvallisuusohjeita . käyttää prosessinohjauksen automaatiojärjestelmää, kun ohjaa ja valvoo paikallista prosessia . valvoa, ohjata ja säätää työalueen prosesseja . noudattaa työssään toimintajärjestelmän ohjeita ja määräyksiä . seurata prosessilaitteiden toimintaa . seurata kenttälaitteiden toimintaa . hyödyntää työssä tarvittavia raportteja ja tietojärjestelmiä . käyttää prosessiteollisuuden sähkölaitteita . selvittää tärkeimpiä paikallisia prosessiteollisuuden tuotteita ja niiden tuotantoprosessien päävaiheita . selvittää paikallisen prosessiteollisuuden merkityksen kansantaloudelle . työskennellä ja toimia prosessiteollisuudessa työyhteisön jäsenenä . työskennellä aiheuttamatta vaataa ihmisille ja ympäristölle . lajitella ja hävittää työssään syntyvää jätettä ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT Työptosessin hallinta Tyydyttävä T1 1. flyväfI2 Kiitettävä I(3 Opiskelija Oman työsuorituksen afvlot ofjlz tyot^ n arv101nu osaamistaan ohjatusu )a ^fvlol oma työskentelyään ja ^rvlo| omâ työskentelyään ja osaamistaan sekä löytää osaamistaan sekä omasta to1mtnnastaan löytää omasta mahdollisia kehittämiskohteita mahdollisia to1mlnnastaan kehittämiskohteita sekä osaa esittää korjausehdotuksia Työkokonaisuus ja työn vashrullinen tekeminen noudattaa noudattaa noudattaa työturvallisuus ohj eita työturvallisuus ohj eita työturvallisuus oh j eita tarvitsee työvaiheissa suunnittelee etenemisessä ajoittaista suunnittelee työn ohjeiden av;Jlaja ohjausta etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen itsenäisesti ryön ja etenee sujuvasti työvaiheissa, ottaen huomioon vaiheiden jätjestyksen, 35 ajot:Ianteen ja faportolntun noudattaa työaikoja, noudattaa ryöalkoja, sopimuksia ja múta noudattaa työatkoja, sopimuksia ja muita työelämän työelämän työelämän toimintatapoja sekä toimintatapoja sekä toimintatapoja sekä sopü poikkeamista sopl poikkeamista ja sopä poikkeamtsta ja sopimuksia ja r:luita tekee annetut tehtävät tekee omalla omatolmlsestl vas tuualueellaan muitakin kuin annettuja työtehtäviä omatomtsestl INNIN OINTIKRITEERIT Työmenetelmien, ia matetiaalin Ptosessien valvonta ja H2 T1 þitää pto."trit I(3 käynnissä pitää prosessit käynnissä pitää prosessit käynnissä ja tarRailee tärkeimpiä kohteita ja reagoi (oman työalueen prosessit) hälytyksün ohjaus sekä käynnistää ja py s ayttäà ne, tarkkailee sekä käynnistää ja py s ày ttää ne, tarkkailee monipuolisesti kohteita ja monipuolisesti kohteita tekee säätötoimenpiteitä ja tekee t^rviltavat ohjatusti iäätötoimenpiteet itsenäisesti oimintajärjestelmän ttamnen haittaa tölle ryöskentelee työskentelee aiheuttamattahaittaa alheuttal;rratta haittaa ympäristölle sekä osaa ympätistölle sekä osaa tarkkailla tarkkailla päästökuormituksia päästökuormituksia ja selvittää prosessin ympädstöpäästöt ja - riskit sekä tärkeimmät menetelmät nüden vähentämiseksi göskentelee työskentelee föskentelee laatujätjestelmien laatujärjestelmän laatujärjestelmän mukaisesti mukaisesti ja selvittää mukaisesti ja selvittää oman työn laadullisen chjeiden metkityksen merkityksen hrotteen sekä toiminnan iaadulle 36 näytteenotto- näytteenotto- eeî, otta ohjatusti eenj^ ott2; edustavat naytteenotto- ja ottaa edustavat ytteet ja käsittelee ne naytteet eiden mukaisesti sekä tulkitsee prosessln Ja laadun kannalta tekee tarvittavat Prosessi- ja Pl-kaavioiden hrnnistaa yleisimmät lukeminen ja tulkinta pürrosmerkit tunnistâa yleisimmät pürtosmerkit ja selvittää h-rnnistaa yleisimmät ptosesslfl tomlnnan Pfosessfi toÍilnnan prosessikaavioista Þrosessikaavioista sekä calka¡taa kohteita pürtosmetkit ja selvittää kentältä l{estävä kehityksen työskentelee tuhlausta työskentelee tuhlausta työskentelee tuhlausta mukainen toiminta välttäen, käsittelee, lajittelee jahàvrttàà välttäen, käsittelee, lajittelee jahàvittää välttäen, käsittelee, työssään syntyviä työssään synty'viä työssään syntyviä jàtteità ohjatusti jàtteità ohjeiden jätteitä ohjeiden mukaisesti mukaisesti ja osaa lajittelee jahàvtttàà arvioida jätteiden aiheuttamia riskejä ARVIOINNIN ARVIOINTIKRITEERIT KOHDE 3. Työn perustana Tyydyttävä T1 fIyväÍI2 Kiitettävä I(3 olevan tiedon hallinta Opiskelija Tietojärjestelmien ja hakee tietoa työalueen kàyttää ja hyödyntäà kàyttàà jahyödyntää rapotttien käyttäminen tapotteista ja työalueen npottteia ja tietoj ärj es telmi à ja laalll. työalueen raportteja ja tietojärjestelmiä ja laatü työs sä t^r\rittava:t työssä tarvtttavat laatü työssä tawtttavat dokumentit ohjatusti dokumentit ohjeiden dokumentit itsenäisesti tietoteknükkaa hyödyntäen mukaan tietoteknükkaa hyödyntäen tietoteknükkaa hyödyntäen tunnistaa erilaisia prosessilaitteita ja tunnistaa edlaisia prosessilaitteita ja prosessilaitteita ja seuraa nüden toimintaa seuraa nüden toimintaa seuraâ nüden jaymmättàà nüden merkityksen toimintaa jaymmàrtàä nüden metkityksen prosesslssa ptosessissa sekä tietoj ärj es telmis tä Prosessilaitteiden toiminnan hallinta j a tunnistaa erdaisia tarkistaa laitteiden toimir.'uuden 37 Työpaikalla toimiminen selvittää selvittää selvittää prosessiteollisuuden prosessiteollisuuden prosessiteollisuuden täfkeimpiä tuotantolaitoksia ja tuotteita sekä tätkeimpiä tuotantolaitoksia ja tärkeimpiä tuotantolaitoksia, tuotteita sekä oman tuotteita, nüden prosessiteollisuuden alansa käyttökohteitaia oman merkitystä tuotantoptosessela la prosessiteollisuuden alansa tuotantopfosesse,a merkitystä sekä kansantaloudelle prosessiteollisuuden kansantaloudelle merkitystä kansantaloudelle ja prosessiteollisuuden tulevaisuudennäkymiä selvittää opastetnrna työtään koskevat työyhteisön sàännötja selvittää työtäàn koskevat työyhteisön säännöt ja tavan toimia selvittää työyhteisöä koskevat työyhteisön säännöt 1a tavan tolm1a, tuntee tz.van tolm7^ työpaikan organisaation ja toiminnan nün laajasti, että osaa työskennellä työnjohdon ohjeiden mukaan työtehtävissään tuntee työsopimuksen sìinä määrin, ettà ttetää omat oikeutensa ja velvollisuutensa tuntee työsopimuksen sänä määrin, ettà ttetäà om¿t oikeutensa ja velvollisuutensa Fysikaalisten soveltaa ohjatusti rüppuvuuksien fi'sükan perusteita soveltaa $'sükan perllstelta prosessm soveltaminen (esim. virtaukset, paineet, ptosessin ohjauksessa ohjauksessa tuntee työsopimuksen sänä määrin, että ttet:àä omat oikeutensa ja velvollisuutensa soveltaa $'sükan perLlstelta pfosessln ohjauksessa sekä tunnistaa yleisempiä lämpötilat, tiheydet, jne) häiriöiden syitä ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 4. Elinikäisen Tyydyttävä T1 oppimisen avaintaidot Opiskelija Oppiminen ja selviyqy tutuista ongeLmanratkaisu tilanteista, mutta muuttuvrssa Ja valintatilanteissa tarvitsee ohiauste ie flyväfI2 Kiitettävä I(3 selviytyy tutuissa ja toimü erilaisissa muuttuvlssa tilanteissa valintatilanteista omaaloitteisesti tarkoituksenmukaises ti ja Iöytàà toiminnalleen r¡a ih tneh tnisia 38 Vuorovaikutus ja tekee työyhteisössä tekee omatoimisesti toimü vastuullisesti, yhteistyö vastuullaan olevat työyhteisössä yhteistyökykyises ti ja tehtävät, mutta vastuullaan olevat tasavettalsestl tarvitsee ajoittain tehtävät Ammattietükka noudattaa annettuia eettisiä ohjeita erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ohjausta noadattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säâdöksiä toimü työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja cäärlÄcfen mrrLoì"o"f i Terveys, turvallisuus ja noudattaa noudattaa noudattaa toimintakyky työturvallisuusohj eita j a tiedostaa työskentelyn työturvallisuus oh j eita sekä havaitsee ja työturvallisuus oh j eita vaatat, osaâ tofruâ toimintamallin mukaisesti tapatuman ilmoittaa turvallisuuden v^afolsta, osaa tolmla pityksen toimintamallin awioida työhön lättyvät v^ t^tizilmoittaa nüstä, osaa sâttuessa mukaisesti tapattrfmân toimintamallin ydtyksen sekä havaitsee ia osaa toimia ydtyksen osâa tarvlttaessa osaa tarvlttaessa osaa tarvlttaessa hàlyttäà apua hàlyttää apua ja antaa há'Iyttàà apua ja toimü hätäensiapua oikein tavallisimmissa sairaus- ja tapaturmatilanteissa kàyttàà ohjeiden käyttää ohjeiden kàyttàà turvallisesti mukaisia suojaimia, työvälineitä ja mukaisia suojaimia, ohjeiden mukaisia työvälineitä ja työmenetelmiä oikealla tavalla sekä vatmistaa työvälineiden suoj aimia, työvälineitä ja työmenetelmiä vaffûstaa työskentelee työskentelee kàyftàà turvallisia, pääsääntöisesti ergonomisesti oikein sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ergonomisesú oikein oikealla tavalla sekä työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomia 39 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa,35 osp Pakolliset Valinnaiset Viestintä- ia vuorovaikutusosaaminen, 8 osp 3 osp 3.1.1. .,{idinkieli 5 3.L Mediaviestinnân perusteet 3.1,.1.2 Lukunurkka 3.1..2. T otnen kotimainen kieli, ruotsi 3.2.2.1Svenska PRO 3.1.3.Yterzat kielet 3.1.3.1English PRO 3.1.2.2Italiano per tutti, ttahaa kaikille 3.1.2.3 Eins-zwei-dtei! Saksan perusteet 3.1.2.4 Privet! Venäjän perusteet 3.1, .1, 2 .1, 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen,9 osp 3.2.7. Matematükka 3.2.1, .1, Talous- ja tilastomatematükka 3.2.1. .2 Lausekkeet ja yhtàIöt 3.2.1.3 Matemaattiset menetelmät 3.2.2. Fysükkajakemia 3.2.2.1, Energia ja ympäristö 3.2.2.2 I(estävä kehitys 3.2.3.Tteto- ja viestintäteknükka sekä sen hyö- dyntäminen 3.2.3.1 Suunnitteluohj elmat 3.2.3.2 Sovellusohj elmat 3.2.3.3 Viestintälaitteet 1. 1 2 2 2 1, 1 1. 6 osp 3 osp -) 2 1, 2 2 2 2 1 3.3 Yhteiskunnassa ia työelämässä taryit- 5 osp tava osaaminenr S osp 3.3.1. Yhteiskuntataidot 1 3.3.1.1, Oma talous 3.3.1.2 l(ansalaisen lakitieto 3.3.1.3 I(uluttajatieto 7 3.3.2. Työelämätaidot 3.3.2.1, Työelämän pelisâännöt 1 3.3.3. Y rirtàjW t j" yritystoiminta 3.3.3.1, Yritystoiminnan suunnittelu 3.3.4. Työkyr,yn ylläpitäminen, lìikunta ja ter- 2 veystteto 3.3.4.1 Ljikunta 2 3.3.4.2 Lükunta 3 3.3.4.3 Lükunta 4 3.3.4.4 Terveystieto 2 2 2 1 3 osp 2 2 1 2 2 2 2 1. 2 40 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 3.4. 1. I(ulttuurien tuntemus 3.4.2. T aide ja kulttuuri 3.4.3. Etükka 3.4.4. Psykologia 3.4.5. Ympäristöosaaminen 3.4.6. Osz-alueita kohdista 3.1.1 -3.3.4 7 osp 2 2 1, 2 2 19 osp L6 osp Tutkinnon perusteissa mààràttyjen osa-alueiden Q.1.1-3.4.6) valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai nüden sijaan koulutuksen jàrjestajàvoipäàttää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. I(oulutuksen jàrjestàjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille mààrttellaàn o s aamis en arviointi j a laajuus o s a amis pis teinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. Yhteisten tutkinnon osien ja osa-alueiden opetussuunnitelmat ovat Wilmassa ja KPEDUn www-sivulla. 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Prosessíteollisuuden tutkintoon sisältyy Vapaasti valittavia opintoja 10 osp. Ne voivat olla yksilöllisen valinnan mukaisesti ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöl- linen tutkinnon osa. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat KPEDUn Wilmassa, josta opiskelija voi tehdä valintansa. Opiskelijan valinnat dokumentoidaan HOPSiin. Varusmies- ja siviilipalveluksen, harrastustoiminnan, vapaaehtoistyön, tutor- toiminnan, opiskelijayhdistystoiminnan ja esim. autokoulun tuottama osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan tutkintokohtaisesti. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sen pohjalta, miten hankittu osaaminen vastaa ammattitaitovaatimuksia tai osaam¡stavoitteita tai vapaasti valittavia tutkinnon osia. Päätöksestä vastaa perustutkintovastaava. Osaamisen laajuudessa tulee arvioida hankitun osaamisen merkittävyys, vaikeus ja kattavuus suhteessa koko tutkinnon tuottamaan osaamiseen. 41 Edellä mainittujen tuottama osaaminen voidaan tunnistaa myös ammatillisiin tai yhteisiin tutkinnon osiin. 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILOKOHTAINEN OPISKELUSUUNNI. TELMA Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on pedagoginen asiakirja, joka tehdään jokaiselle opiskelijalle ja jonka avulla ohjataan opiskelijan tutkinnon suorit- tamista. HOPS pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja valintoihin sekä yksilölliseen opinnoissa etenemiseen. Opiskelijan ennen tutkinnon osan opintoja aikai- semmin hankittu osaaminen tunnistetaan hen kilökohtaista ja tunnustetaan ja otetaan huomioon opiskelusuunnitelmaa laad ittaessa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteena on tukea opiskelijan urasuun- ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Opintojen aikana HOPS ohjaa ja tukee osaltaan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua. Se perustuu nittelua opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Henkílökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään . o o . o S osaamisen tavoitteet oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015) iihen merkitään opiskelijakohtaisesti . o osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opiskelun etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen, o . opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä työssäoppiminen, työssäoppimispaikatja -ajat 42 (KPEDU 201 5; Opetushallitus 201 5). Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tulee huomioida myös opiskeluvalmiuksien erilaisuus. (KPE DU 2015; Opetushall itus 201 5.) Opintojen alussa opiskelija tekee oman opiskelusuunnitelmaansa ryhmänohjaajan/Hops-vastaavan tai opinto-ohjaajan kanssa. HOPS tehdään Wilmassa sähköisenä lomakkeille alkuhaastattelu ja toteuttamissuunnitelma. Ryhmänohjaaja seu- raa yhdessä opiskelijan kanssa säännöllisesti koulutuksen aikana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opintojen edetessä suunnitelmaa päivitetään. 6 TYöSSÄOPPIMINEN Tutkinnon osaamisalaan sisältyy vähintään 30 osp työssäoppimista. Opiskelijan työssäoppimisen määrä (osp) on yksilöllinen johtuen opiskelijan valitsemista ammatillisista valinnaista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista sekä mahdollisesta yksilöllisestä opinpolusta. Työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti tutkinnon osan osaaminen oppimisen loppuvaiheeseen, jolloin tutkinnon osan osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa työssäoppimispaikan. Työssäoppimisesta laaditaan aina ennen työssäoppimista opiskelijan sopimus. Sopimuksen allekirjoittavat työpaikalla työssäoppimisen ohjaaja, opiskelija ja mahdollisuuksien mukaan opettaja. Siinä yhteydessä käydään läpi työssäoppimisen tavoitteet ja op- pimisen seurantakohteet. Opettaja ohjaa opiskelijan oppimista myös työssäoppimisen aikana. Työpaikkakäynnin jälkeen työssäoppimisen ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti sähköisten välineiden avulla. Oppimisen ohjaamisella varmistetaan, että opiskelijalla on oppinut ammattitaitovaatimuksien ja arviointikriteereiden mukaiset asiat niin, että hän voi osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Työssäoppiminen on suoritettava hyväksytysti ennen ammattiosaamisen näyttöä. Työssäoppimista ohjaavan opettajan tehtävänä on varmistaa, että myös kaikki 43 tutkinnon osaan oppimiseen liittyvät suoritukset on hyväksytty ennen ammattiosaamisen näyttöä. Työnantaja vastaa työssäoppimisessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrátään, vaikka opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (KPEDU 7 2O1 5). KANSAINVÄLISYYS Opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua ammattiopiston hakuprosessin kautta opintojensa aikana kv-työssäoppimis- tai vaihtojaksolle. Prosessiteollisuuden perustut- kinnossa prosessinhoitajan osaamisalalla kv-työssäoppimista voidaan suorittaa useissa eri tutkinnon osissa. Kv-jakson tavoitteet ja toteutus kuvataan opiskelijan HOPSissa. 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN Opettajat suunnittelevat tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin opiskelijan arvíoinnin tutkinnon osittain. Tutkinnon osan arviointisuunnitelmassa kuvataan mahdollinen aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä opiskelijan osaamisen arviointi. Opiskelijan oppimisen arviointi kuvataan erillisellä lomakkeella. Oppimisen arviointi ohjaa opiskelijaa tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen osan ja itsearviointiin. Osaamisen arviointi määrittää osaamisen arvioinnin menetelmät ja arvosanan muodostumisen periaatteet. Nämä suunnitelmat voivat tarkentua opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten osaamistavoitteiden ja saavuttaminen. Opiskelijan oppimista osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. (L 630/1998/630, ja 78712014.) 44 Opettaja ja työpaikkaohjaaja / muu henkilöstö keskustelee opiskelijan kanssa ja antaa palautetta tämän oppimisesta ja osaamisen tasosta. Opiskelijaa kannustetaan kehittämään toimintaansa itsearviointinsa ja saamansa palautteen jälkeen. Arvioinnin oppaassa (Opetushallitus 201 5) ohjeistetaan, että kaikki perustutkinnon perusteiden mukaan perustutkinnon suorittaneet tulee arvíoida samojen periaatteiden mukaan huolimatta siitä, missä he ovat opiskelleet taí perustutkintonsa suorittaneet. Perustutkintojen perusteisiin on määritelty ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteet oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai pätevyys). Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määritelty tasoille tyydyttävä (1 ), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Opettajan tehtävä on tiedottaa opiskelijaa ennen osaamisen arvioimista, mitkä ovat tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet sekä mitkä ovat arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Opiskelíjalle tulee selvittää oppimisen ja osaamisen arviointien tarkoitus sekä se, miten todistukseen tuleva aryosana ja selkeästi kaikkia niitä henkilöitä (opiskelijat, huoltajat, työpaikkaohjaajat), joita arviointi koskee. muotoutuu. Arvioinnista tulee tiedottaa oikea-aikaisesti (Opetushallitus 201 5. ) Osaamisen tunnustaminen mahdollistaa opintojen joustavuuden ja yksilöllisyyden. Osaamisen tunnistamisella pyritään siihen, että opiskelijan aiemmin hankkima epävirallinen oppiminen, arkioppiminen tai virallinen oppiminen ja tätä kautta osaaminen saadaan näkyväksi ja tunnustetuksi. Jokaisen tutkinnon osan arviointisuunnitelmassa on kerrottu, millaista osaamista voidaan ko. tutkinnon osassa tunnistaa ja tunnustaa. Tutkinnon osien osaamisen arviointisuunnitelmasta päättää koulutusyhtymän Ammattiosaamisen toimikunta. Tutkinnon osakohtaisessa osaamisen arviointisuunnitelmassa kuvataan ammattiosaamisen näyttö, mahdollinen muu osaamisen arviointi ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen sekä siitä päättäminen. 45 Mikäli tutkinnon osa arvioidaan vain ammattiosaamisen näytöllä, ko. arvosana on myös koko tutkinnon osan arvosana. Kun ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla, arvosanasta päättää opettaja ja työelämänedustaja yhdessä. Tutkinnon osan arvosana päätetään, kun kaikki osaaminen on arvioitu ja arvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja(t). Tutkintotodistukseen tulevat arvosanat annetaan aina osaamisen arvioinnin pohjalta asteikolla tyydyttävä (1), ja hyvä (2) kiitettävä (3). Arvosana annetaan tutkinnon osittain tutkinnon perusteissa olevien arviointikriteerien perusteella. Arvioinnin perusteet on aina kirjattava. (Opetushallitus 2015.) Arvioinnista vastaava opettaja kirjaa arvosanan Wilmaan viipymättä, mutta vähintään kahden (2) viikon kuluessa suoritetusta arvioinnista. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta tiedotetaan suullisesti arvioinnín yhteydessä, jolloin opiskelija saa myös tietoonsa perusteet arvioinnista ja hänelle voidaan antaa myös kopio ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeesta. Opiskelijalla on mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos osaamisen arviointi on hylätty, tai hyväksytyn arvosanan korottamiseen. Tästä mahdollisuudesta tulee tiedottaa opiskelijoita etukäteen. Opiskelijalta voidaan edellyttää parempaa oppimisen edistymístä uusimis- ja korottamistilaisuutta. ja osaamisen vahvistamista ennen Määrällistä rajaa uusimisille tai korottamisille ei ole. Opiskelijalla on koko opiskelunsa ajan oikeus osaamisen osoittamisen tai osaamisen aryosanan korottamiseen. Osaamisen arvioinnin uusimisen ja korottamisen osalta opiskelija neuvottelee ko. tutkinnon osan uusintaan arvioinnista vastanneelta opettajalta. Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen opiskelija voi korottaa arvosanojaan yksityisopiskelijana. (Opetushallitus 2015.) Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen osaamisen arviointiin, hänellä on oikeus tehdä arvioinnista oikaisupyyntö. Ensisijaisesti arvosanoista tulee keskustella arvioinnin suorittaneen opettajan/opettajien kanssa. Keskustelun jälkeen opiskelija voi tehdä suullisen tai kirjallisen oikaisupyynnön opettajalle tai rehtorille 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointipe- rusteiden soveltamisen perusteet tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön oikaisupyynnöstä tehtyyn päätökseen, hän voi tehdä oikaisupyynnön KPEDUn ammattiosaamisen toimikunnalle kirjallisena 14 päivän kuluessa síitä, kun hän on saanut tiedon ensimmäisen oikaisupyynnön päätöksestä. 46 LÄHTEET KPEDU. 2015. Opetussuunnitelma. Yhteinen osa ammatilliseen peruskoulutukseen. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21 .8.1998/630. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamis esta 7 87 1201 4. Opetushallitus. 201 4. Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa. Pdf{iedosto. Saatavissa: htto://www.ooh.fildown loadl162472 91 011 2014 muu 01082015.pdf Luettu: 13.4.2015 Opetushallitus. 201 5. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Pdf-tiedosto. Saatavissa: htto :/iwww. o o h.fildown 65456 arvioinnin ooas.odf. Luettu: 13.4.2015 47
© Copyright 2025