ABI-fakta 14-15 alkusivut.indd
ABI- FAKTA 2015-2016 ä k k i s a j ir Hyvä opiskelija Abi-fakta-käsikirja on tehty yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa Sinulle abiturientti. Abi-fakta antaa tukea ja käytännön vinkkejä abivuoteen, eväitä itsenäistymiseen sekä näkymiä tuleviin opintoihin ja työelämään. Samojen kansien välistä löytyy myös opiskelukalenteri lukuvuodelle 2015–2016. Toivomme, että käsikirjasta on sinulle hyötyä abivuotena sekä tulevina opiskeluvuosina. Kaikkien yhteistyökumppaniemme puolesta toivotamme menestyksekästä abivuotta 2015–2016. Kustannus Oy Maamerkki PS. Mielipiteesi on meille tärkeä. Voit antaa palautetta käsikirjasta internet-sivuilla www.kustannusmaamerkki.fi tai sähköpostitse osoitteella info@kustannusmaamerkki.fi. Artikkelin kirjoittaja vastaa tuottamansa tekstin sisällöstä ja virheettömyydestä. Julkaisija: Kustannus Oy Maamerkki info@kustannusmaamerkki.fi www.kustannusmaamerkki.fi Graafinen suunnittelu ja taitto: Kirjapaino Jaarli Oy Kuvat: Shutterstock Paino: Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki AbiFakta 2015-2016 käsikirja Nimi.............................................................................................. Osoite........................................................................................... .................................................................................................... Puhelin.......................................................................................... Sähköposti.................................................................................... Oppilaitoksen nimi.......................................................................... Osoite........................................................................................... Ryhmä.......................................................................................... Ryhmänohjaaja.............................................................................. Muuta tärkeää............................................................................... .................................................................................................... .................................................................................................... .................................................................................................... .................................................................................................... Hyvä abiturientti! Viimeinen opiskeluvuotesi lukiossa on edessäsi. 12 vuoden yleissivistävät opinnot perusopetuksessa ja lukiossa ovat päättymässä abivuoden jälkeen. Näiden vuosien aikana olet oppinut tietoja, taitoja ja valmiuksia, joita tarvitset tulevaisuudessa jatko-opinnoissa ja työelämässä. Lukion päättävä opiskeluvuotesi tulee vaatimaan sinulta työtä, ajankäytön hallintaa sekä suunnittelua, mutta avaa sinulle myös mahdollisuuden saavuttaa tavoitteesi. Edessäsi ovat opinto-ohjelmasi mukaiset viimeiset lukiokurssit sekä mahdollisesti aikaisemmin suorittamatta jääneet kurssit. Suunnittele abivuotesi työ siten, että saat nämä kaikki kurssit suoritettua hyvissä ajoin ennen ylioppilastutkintoon osallistumista ja viimeistään lukiosi ilmoittamana ajankohtana. Viimeisen vuoden keväälle ei yleensä enää kannata jättää viimeisiä kurssisuorituksia. Lukiokurssisi ovat pohja ylioppilastutkinnon eri kokeisiin. Jos opinnoissasi on ongelmia, älä jää pohtimaan niitä yksin vaan keskustele niistä lukiosi opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa. Ylioppilastutkinnon suorittaminen ja valmiiksi saaminen on lukio-opintojesi viimeinen haaste. Muista, että tutkinnon suorittaminen on tarkkaan määriteltyä ja annettuja ohjeita on noudatettava tarkoin. Kannattaa myös huolella miettiä, mitä tutkinnon kokeita sinun kannattaa tehdä ja mistä on hyötyä sinulle jatko-opintoihin pyrittäessä. Tavoitteeksi kannattaa ottaa kunnianhimoisesti hyvät tulokset omista lähtökohdistasi realistisesti ajatellen. Viimeisen vuoden aikana on jo selviteltävä myös jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyviä asioita, kuten hakuaikoja sekä mahdollisia pääsykoeohjeistuksia. Tavoitteena olisi hyvä olla, että pyrit jatkamaan opintoja heti lukion jälkeen ja kannattaa hakea erilaisiin jatko-opintopaikkoihin, jotta jokin paikka varmasti sinullekin löytyy. Intoa abivuoden opiskeluun ja muista pitää hyvää huolta riittävästä liikunnasta ja levosta. Johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus ABI-fakta 2015–2016 Sisällys Alueelliset yhteistyökumppanit Lukuvuosikalenteri Opiskelu ja ammatinvalinta Opon vinkit abivuoteen Nyyti ry Opintotuki ja muut opintoetuudet ammattiin opiskelevalle ja lukiolaiselle Minne hakea Abi-vuoden jälkeen – yliopistoon vai ammattikorkeakouluun Mitä abivuoden jälkeen Opiskelu yliopistossa Hae koulutukseen opintopolussa Välivuosi on täynnä mahdollisuuksia Elämä ja valinnat edessä Opiskelu Lahden Kansanopistossa rohkaisi omalle alalle Yrittäjyyskurssilla omat ideat lentoon 76 89 90 93 96 99 108 111 114 116 118 Kansainvälisyys Ulkomaille opiskelemaan – mikä ettei 122 Itsenäistyminen Oma talous, oma duuni, oma koti, oma vastuu Varusmiespalvelu kutsuu 128 142 Jaksa ja voi hyvin Kunnon eväät Vauhti virkistää – liikkuminen osaksi arkea Treenaa mielenterveyttäsi 156 158 164 ABI-fakta 2015–2016 Pohjanmaa / Etelä-Pohjanmaa LÖYDÄ TULEVAISUUTESI OPISTOSSA! Toteuta itseäsi, löydä oma alasi tai hae valmiuksia jatko-opintoihin! Vauhtia yliopisto-opintoihin opistovuodesta! Lääketiede • Luonnontieteet • Liikuntatieteet Oikeustiede • Englanti • Psykologia Kasvatustiede • Terveyskasvatus • HAE Ilmaisun iloa Kulttuuriopistossa! 31.7. menne ssä! Kirjoittaminen • Maskeeraus Rytmimusiikki • Tanssitaide • Teatteritaide Muista myös abikurssit, valmennuskurssit sekä avoimen yliopiston opinnot.Tutustu koko opintotarjontaamme netissä! www.epopisto.fi Etelä-Pohjanmaan Opisto Opistontie 111, 60800 Ilmajoki, (06) 4256 000 Oikeusaputoimisto auttaa kaikissa oikeudellisissa ongelmissa. ETELÄ-POHJANMAAN OIKEUSAPUTOIMISTO Juhonkatu 4, 4. krs, 60320 SEINÄJOKI puh. 029 56 61160, 050 405 8105, faksi 029 56 61170 etela-pohjanmaa.oikapu@oikeus.fi www.oikeus.fi/oikapu/etela-pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan oikeusaputoimistolla on toimipaikat Seinäjoella, Alavudella, Kauhajoella ja Lapualla sekä vastaanotot Alajärvellä, Jalasjärvellä, Kauhavalla, Kurikassa, Lappajärvellä, Teuvalla, Virroilla ja Ähtärissä. Lakimiehemme antavat oikeudellista puhelinneuvontaa siihen soveltuvissa asioissa aikavarauksen perusteella. Jurvan, Kurikan, Teuvan ja Ähtärin yhteispalvelupisteistä on mahdollisuus etäyhteyden saamiseen Etelä-Pohjanmaan oikeusaputoimistoon. Tiedustelut ystävällisesti puh. 029 56 61160, 050 405 8105. Abi-fakta 2015–2016 Pohjanmaa / Etelä-Pohjanmaa Abi-fakta 2015–2016 Pohjanmaa / Etelä-Pohjanmaa AVAA OVI UUTEEN! ÖPPNA DÖRREN TILL NÅGOT NYTT! AVOIN YLIOPISTO-OPETUS / ÖPPEN UNIVERSITETSUNDERVISNING AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS / ÖPPEN YRKESHÖGSKOLEUNDERVISNING TYÖELÄMÄN KOULUTUKSET / FORTBILDNING KIELIKURSSIT / SPRÅKKURSER VALMENTAVAT KURSSIT / FÖRBEREDANDE KURSER Vaasan kesäyliopisto on mutkaton vaihtoehto suorittaa avoimia korkeakouluopintoja ja kielikursseja. Meidän kynnyksemme yli on helppo astua akateemisten opintojen maailmaan tai syventää osaamista, jota tarvitaan työelämässä juuri nyt! Tutustu koko koulutustarjontaamme ja ilmoittaudu: www.vaasankesayliopisto.fi Vaasan kesäyliopisto ry | Vasa sommaruniversitet rf Wolffintie 35 Wolffskavägen, Vaasa 65200 Vasa 044 754 5783| info@vaasankesayliopisto.fi www.vaasankesayliopisto.fi Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Ungdomarnas informationsoch rådgivningsservice www.reimari.info reimari@vaasa.fi 06 - 325 3724 Abi-fakta 2015–2016 Pohjanmaa / Etelä-Pohjanmaa Seuraa opintojasi oppiaine Abi-fakta 2015–2016 arvosanat kokeista/tehtävistä tuntiosaaminen arvosana Pohjanmaa / Etelä-Pohjanmaa Seuraa opintojasi oppiaine arvosanat kokeista/tehtävistä tuntiosaaminen arvosana Abi-fakta 2015–2016 Pohjanmaa / Etelä-Pohjanmaa Lukujärjestys ajalle____.____. - ____.____ klo ma ti ke to pe Lukujärjestys ajalle____.____. - ____.____ klo ma Abi-fakta 2015–2016 ti ke to pe Tarvitsetko kirjoja? Klikkaa meille – adlibris.com Vertaa hintoja ja huomaa miten paljon säästät Toimitamme tilauksesi ilman postimaksua Sinustako ekonomi? Abi, sijoita tulevaisuuteesi ja hae opiskelemaan kauppatieteitä. Suomessa voi opiskella kauppatieteitä kymmenessä eri yliopistossa sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi. Lue lisää ja tutustu eri oppilaitoksiin ekonomit.fi/ kauppatieteidenopiskelu Katso videolta, minkälaista opiskelu on ja minkälaisiin töihin sillä pääsee! ekonomit.fi/kylterikertomuksia Heta, Tampereen yliopisto Kaisa, Aalto, Mikkeli campus Johannes, Hanken heinäkuu 2015 viikko 31 27 Maanantai 28 Tiistai 29 Keskiviikko 30 Torstai 31 Perjantai 1 2 Lauantai Sunnuntai ELOKUU 2015 viikko 32 3 Maanantai 4 Tiistai 5 Keskiviikko 6 Torstai 7 Perjantai 8 9 Lauantai Sunnuntai ELOKUU 2015 viikko 33 10 Maanantai 11 Tiistai 12 Keskiviikko 13 Torstai 14 Perjantai 15 16 Lauantai Sunnuntai ELOKUU 2015 viikko 34 17 Maanantai 18 Tiistai 19 Keskiviikko 20 Torstai 21 Perjantai 22 23 Lauantai Sunnuntai ELOKUU 2015 viikko 35 24 Maanantai 25 Tiistai 26 Keskiviikko 27 Torstai 28 Perjantai 29 30 Lauantai Sunnuntai SYYSKUU 2015 viikko 36 31 Maanantai 1 Tiistai 2 Keskiviikko 3 Torstai 4 Perjantai Yrittäjän päivä 5 6 Lauantai Sunnuntai n u u k s y Sy MUISTILISTA Syksyn 2015 KOEPÄIVÄT syyskuu 2015 37 38 39 40 T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET Ma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso Ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja Ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/italia KIRJALLISET KOKEET Pe 11.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä Pe 18.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä Ma 21.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisene kielenä -koe Ke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä Pe 25.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskunta oppi, kemia, maantiede, terveystieto Ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Ke 30.9. äidinkieli, saame, esseekoe teishaku Korkeakoulujen yh a 8.-22.9.2015 alka a! sen yhteishaku alka uk ut ul ko en is ill at Amm www.opintopolku.fi Tarkista aikataulu SYYSKUU 2015 7 viikko 37 Kuullunymmärtämiskokeet: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä: ruotsi A- ja B-taso, suomi A- ja B-taso Maanantai 8 Kuullunymmärtämiskokeet: vieras kieli, pitkä oppimäärä: englanti, saksa ranska, venäjä/espanja Tiistai Korkeakoulujen yhteishaku 8.9.-22.9.2015 alkaa 9 Kuullunymmärtämiskokeet: vieras kieli, lyhyt oppimäärä: saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/italia Keskiviikko 10 Torstai 11 Kirjalliset kokeet: äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Perjantai 12 Lauantai 13 Sunnuntai SYYSKUU 2015 14 viikko 38 Kirjalliset kokeet: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Maanantai 15 Tiistai 16 Kirjalliset kokeet: vieras kieli, pitkä oppimäärä Keskiviikko 17 Torstai 18 Kirjalliset kokeet: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä Perjantai 19 20 Lauantai Sunnuntai SYYSKUU 2015 21 viikko 39 Kirjalliset kokeet: äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe Maanantai 22 Korkeakoulujen yhteishaku 8.9.-22.9.2015 päättyy klo 15 Tiistai 23 Kirjalliset kokeet: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä Keskiviikko Syyspäiväntasaus 24 Torstai 25 Kirjalliset kokeet: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto Perjantai 26 27 Lauantai Sunnuntai Lokakuun MUISTILISTA lokakuu 2015 41 42 43 44 T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 LOKAKUU 2015 28 viikko 40 Kirjalliset kokeet: vieras kieli, lyhyt oppimäärä Maanantai 29 Tiistai 30 Kirjalliset kokeet: äidinkieli, saame, esseekoe Keskiviikko 1 Torstai 2 Perjantai 3 4 Lauantai Sunnuntai Mikkelinpäivä LOKAKUU 2015 viikko 41 5 Maanantai 6 Tiistai 7 Keskiviikko 8 Torstai 9 Perjantai 10 11 Lauantai Sunnuntai Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä LOKAKUU 2015 viikko 42 12 Maanantai 13 Tiistai 14 Keskiviikko 15 Torstai 16 Perjantai 17 18 Lauantai Sunnuntai LOKAKUU 2015 viikko 43 19 Maanantai 20 Tiistai 21 Keskiviikko 22 Torstai 23 Perjantai 24 25 Lauantai Sunnuntai YK:n päivä Kesäaika päättyy MARRASKUU 2015 viikko 44 26 Maanantai 27 Tiistai 28 Keskiviikko 29 Torstai 30 Perjantai 31 1 Lauantai Sunnuntai Pyhäinpäivä n u u k s a r r MUISTILISTA Ma marraskuu 2015 S 45 M T K T P L S 46 M T K T P L S 47 M T K T P L S 48 M T K T P L S 49 M 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 4.11.2015 Koulu lähettää viimeistään tiedon syksyn päättötodistuksen saajista YTL:lle Oulun yliopiston abipäivä 11.-12.11.2015. 23.11. Yo-kirjoituksensa aloittavat ilmoittautuvat viimeistään Kevään 2016 kirjoituksiin. (huom. tarkista oman koulusi aikataulu). Valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 26.11.2015 Isänpäivä 8.11. julkaistaan Valintojen tulokset 2015 viimeistään 26.11. MARRASKUU 2015 viikko 45 2 Maanantai 3 Tiistai 4 Keskiviikko 5 Torstai 6 Perjantai Svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä 7 8 Lauantai Sunnuntai Isänpäivä MARRASKUU 2015 viikko 46 9 Maanantai 10 Tiistai 11 Keskiviikko 12 Torstai 13 Perjantai 14 15 Lauantai Sunnuntai MARRASKUU 2015 viikko 47 16 Maanantai 17 Tiistai 18 Keskiviikko 19 Torstai 20 Perjantai Lapsen oikeuksien päivä 21 22 Lauantai Sunnuntai MARRASKUU 2015 23 viikko 48 Yo-kirjoituksensa aloittavat ilmoittautuvat viimeistään Kevään 2016 kirjoituksiin. (huom. tarkista oman koulusi aikataulu). Maanantai 24 Tiistai 25 Keskiviikko 26 Korkeakoulujen valintojen tulokset julkaistaan Torstai 27 Perjantai 28 29 Lauantai Sunnuntai 1. adventtisunnuntai JOULUKUU 2015 viikko 49 30 Maanantai 1 Syksyn 2015 tutkintoon osallistuneet ilmoittautuvat viimeistään kevään 2016 tutkintoon Tiistai 2 Keskiviikko 3 Torstai 4 Syksyn ylioppilasjuhla Perjantai 5 6 Lauantai Sunnuntai 2. adventtisunnuntai Itsenäisyyspäivä n u u k u l u MUISTILISTA Jo Syksyn yo-juhla 4.12.2015 joulukuu 2015 50 51 52 53 T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Opiskelupaikka otettava viimeistään vastaan 9.12.2015 klo 15 Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen abipäivä 11.12.2015 Syksyn ylioppilasjuhla JOULUKUU 2015 viikko 50 7 Maanantai 8 Tiistai Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 9 Korkeakoulujen opiskelupaikka otettava viimeistään vastaan klo 15 Keskiviikko 10 Torstai Ihmisoikeuksien päivä 11 Perjantai 12 13 Lauantai Sunnuntai Lucian päivä 3. adventtisunnuntai JOULUKUU 2015 viikko 51 14 Maanantai 15 Tiistai 16 Keskiviikko 17 Korkeakoulujen varasijoilta hyväksyminen päättyy klo 15.00 Torstai 18 Perjantai 19 20 Lauantai Sunnuntai 4. adventtisunnuntai JOULUKUU 2015 viikko 52 21 Maanantai 22 Tiistai Talvipäivänseisaus 23 Keskiviikko 24 Torstai Jouluaatto 25 Perjantai Joulupäivä 26 27 Lauantai Sunnuntai Tapaninpäivä n u u k i m MUISTILISTA Tam tammikuu 2016 1 2 3 4 P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 ukset ja taide Vieraskieliset koulutrityö) 8.-27.1. (TaiY ja TaY:n teatte TAMMIKUU 2016viikko 53 28 Maanantai Viattomien lasten päivä 29 Tiistai 30 Keskiviikko 31 Torstai 1 Perjantai Uudenvuodenpäivä 2 3 Lauantai Sunnuntai TAMMIKUU 2016viikko 1 4 Maanantai 5 Tiistai 6 Keskiviikko Loppiainen 7 Torstai 8 Perjantai Korkeakoulujen 1. hakuaika Vieraskieliset koulutukset ja taide (TaiY ja TaY:n teatterityö) Hakuaika 8.-27.1. 9 10 Lauantai Sunnuntai TAMMIKUU 2016viikko 2 11 Maanantai 12 Tiistai 13 Keskiviikko 14 Torstai 15 Perjantai 16 17 Lauantai Sunnuntai TAMMIKUU 2016viikko 3 18 Maanantai 19 Tiistai 20 Keskiviikko 21 Torstai 22 Perjantai 23 24 Lauantai Sunnuntai TAMMIKUU 2016viikko 4 25 Maanantai 26 Tiistai 27 Keskiviikko Vainojen uhrien muistopäivä 28 Torstai 29 Perjantai 30 31 Lauantai Sunnuntai Kynttilänpäivä n u u k i m l e MUISTILISTA H Kevään 2016 KOEPÄIVÄT helmikuu 2016 5 M T K T P L S 6 M T K T P L S 7 M T K T P L S 8 M T K T P L S 9 M 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 KIRJALLISET KOKEET Pe 12.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET Ma 15.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja Ti 16.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso Ke 17.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/italia Ystävänpäivä 14.2. Ammatillisen koulutuksen yhteishaku alkaa! Tarkista aikataulu www.opintopolku.fi HELMIKUU 2016viikko 5 1 Maanantai 2 Tiistai 3 Keskiviikko 4 Torstai 5 Perjantai J.L. Runebergin päivä 6 7 Lauantai Sunnuntai Saamelaisten kansallispäivä Laskiaissunnuntai HELMIKUU 2016viikko 6 8 Maanantai 9 Tiistai Laskiaistiistai 10 Keskiviikko 11 Torstai 12 Kirjalliset kokeet: äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Perjantai 13 14 Lauantai Sunnuntai Ystävänpäivä HELMIKUU 2016viikko 7 15 Kuullunymmärtämiskokeet: vieras kieli, pitkä oppimäärä, englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja Maanantai 16 Kuullunymmärtämiskokeet: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi A- ja B-taso, suomi A- ja B-taso Tiistai 17 Kuullunymmärtämiskokeet: vieras kieli, lyhyt oppimäärä, saksa, ranska, espanja, englanti, venäjä/italia Keskiviikko 18 Penkkarit Torstai 19 Perjantai 20 21 Lauantai Sunnuntai HELMIKUU 2016viikko 8 22 Maanantai 23 Tiistai 24 Keskiviikko 25 Torstai 26 Perjantai 27 28 Lauantai Sunnuntai Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä MAALISKUU 2016viikko 9 29 Maanantai Karkauspäivä 1 Tiistai 2 Keskiviikko 3 Torstai 4 Perjantai 5 6 Lauantai Sunnuntai n u u k s i l a MUISTILISTA Ma Kevään 2016 KOEPÄIVÄT maaliskuu 2016 10 11 12 13 T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 KIRJALLISET KOKEET Ma 14.3. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe Ke 16.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskunta oppi, kemia, maantiede, terveystieto Pe 18.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä Ma 21.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä Ke 23.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä Pe 30.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Pe 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Ma 4.4. äidinkieli, saame Toinen hakuaika 16.3.-6.4. MAALISKUU 2016 viikko 10 7 Maanantai 8 Tiistai Kansainvälinen naistenpäivä 9 Keskiviikko 10 Torstai 11 Perjantai 12 13 Lauantai Sunnuntai MAALISKUU 2016 14 viikko 11 Kirjalliset kokeet: äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe Maanantai 15 Tiistai 16 Kirjalliset kokeet: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto Keskiviikko Korkeakoulujen 2. hakuaika 16.3.-6.4. 17 Torstai 18 Kirjalliset kokeet: vieras kieli, pitkä oppimäärä Perjantai 19 20 Lauantai Sunnuntai Palmusunnuntai Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä Kevätpäiväntasaus MAALISKUU 2016 21 viikko 12 Kirjalliset kokeet: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä Maanantai 22 Tiistai 23 Kirjalliset kokeet: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä Keskiviikko 24 Torstai Kiirastorstai 25 Perjantai Pitkäperjantai 26 27 Lauantai Sunnuntai Pääsiäispäivä Kesäaika alkaa n u u k i t h u MUISTILISTA H Kevään 2016 KOEPÄIVÄT huhtikuu 2016 14 15 16 17 P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 KIRJALLISET KOKEET Pe 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Ma 4.4. äidinkieli, saame Toinen hakuaika päättyy ma 6.4. kello 15.00 Kansallinen veteraanipävä 27.4. HUHTIKUU 2016 viikko 13 28 Maanantai 2. pääsiäispäivä 29 Tiistai 30 Kirjalliset kokeet: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Keskiviikko 31 Torstai 1 Kirjalliset kokeet: vieras kieli, lyhyt oppimäärä Perjantai Aprillipäivä 2 3 Lauantai Sunnuntai HUHTIKUU 2016 4 viikko 14 Kirjalliset kokeet: äidinkieli, saame Maanantai 5 Tiistai 6 Korkeakoulujen 2. hakuaika päättyy klo 15.00 Keskiviikko 7 Torstai 8 Perjantai Romanien kansallispäivä 9 10 Lauantai Sunnuntai Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä HUHTIKUU 2016 viikko 15 11 Maanantai 12 Tiistai 13 Keskiviikko 14 Torstai 15 Perjantai 16 17 Lauantai Sunnuntai HUHTIKUU 2016 viikko 16 18 Maanantai 19 Tiistai 20 Keskiviikko 21 Torstai 22 Perjantai 23 24 Lauantai Sunnuntai TOUKOKUU 2016 viikko 17 25 Maanantai 26 Tiistai 27 Keskiviikko Kansallinen veteraanipäivä 28 Torstai 29 Perjantai 30 1 Lauantai Sunnuntai Vappu, suomalaisen työn päivä n u u k o k u MUISTILISTA To toukokuu 2016 18 19 20 21 22 S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Äitienpäivä 8.5. 5.5.2016 Koulu lähettää viimeistään tiedon kevään päättötodistuksen saajista YTL:lle Syksyn tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään 5.6.2016. (tarkista oman koulun aikataulu, joka on todennäköisesti toukokuussa) Ilmoita 15.5. mennessä, jos et halua kompensaatiota. TOUKOKUU 2016 viikko 18 2 Maanantai 3 Tiistai 4 Keskiviikko 5 Torstai Helatorstai 6 Perjantai 7 8 Lauantai Sunnuntai Äitienpäivä TOUKOKUU 2016viikko 19 9 Maanantai Eurooppa-päivä 10 Tiistai 11 Keskiviikko 12 Torstai J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 13 Perjantai 14 15 Lauantai Sunnuntai Helluntai Kaatuneitten muistopäivä TOUKOKUU 2016 viikko 20 16 Maanantai 17 Tiistai 18 Keskiviikko 19 Torstai 20 Perjantai 21 22 Lauantai Sunnuntai TOUKOKUU 2016 viikko 21 23 Maanantai 24 Tiistai 25 Keskiviikko 26 Torstai 27 Perjantai 28 29 Lauantai Sunnuntai KESÄKUU 2016viikko 22 30 Maanantai 31 Tiistai 1 Keskiviikko 2 Torstai 3 Perjantai 4 Kevään ylioppilasjuhla Lauantai Puolustusvoimien lippujuhla 5 Sunnuntai Syksyn tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään 5.6.2016. (tarkista oman koulun aikataulu) KESÄKUU 2016 viikko 23 6 Maanantai 7 Tiistai 8 Keskiviikko 9 Torstai 10 Perjantai 11 12 Lauantai Sunnuntai Suomalaisen saunan päivä KESÄKUU 2016 viikko 24 13 Maanantai 14 Tiistai 15 Keskiviikko 16 Torstai 17 Perjantai 18 19 Lauantai Sunnuntai KESÄKUU 2016 viikko 25 20 Maanantai 21 Tiistai Kesäpäivänseisaus 22 Keskiviikko 23 Torstai 24 Perjantai Juhannusaatto 25 26 Lauantai Sunnuntai Juhannuspäivä, Suomen lipun päivä HEINÄKUU 2016 viikko 26 27 Maanantai 28 Tiistai 29 Keskiviikko 30 Torstai 1 Valintojen tulokset ilmoitetaan Perjantai 2 3 Lauantai Sunnuntai HEINÄKUU 2016 viikko 27 Mahdolliset lisähaut 4.7.-31.8. 4 Maanantai 5 Tiistai 6 Keskiviikko Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 7 Torstai 8 Perjantai 9 10 Lauantai Sunnuntai HEINÄKUU 2016 viikko 28 11 Maanantai 12 Tiistai 13 Keskiviikko 14 Torstai 15 Perjantai 16 17 Lauantai Sunnuntai HEINÄKUU 2016viikko 29 18 Maanantai 19 Tiistai 20 Keskiviikko 21 Torstai 22 Perjantai 23 24 Lauantai Sunnuntai HEINÄKUU 2016 viikko 30 25 Maanantai 26 Tiistai 27 Keskiviikko Unikeonpäivä 28 Torstai 29 Perjantai 30 31 Lauantai Sunnuntai ELOKUU 2016 viikko 31 1 Maanantai 2 Tiistai 3 Keskiviikko 4 Torstai 5 Perjantai 6 7 Lauantai Sunnuntai ELOKUU 2016 viikko 32 8 Maanantai 9 Tiistai 10 Keskiviikko 11 Torstai 12 Perjantai 13 14 Lauantai Sunnuntai Opon vinkit abivuoteen opinto-ohjaaja Anu Turunen | Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi Olet aloittamassa nyt abivuoden. Tämän vuoden aikana sinua on odottamassa monta kivaa ja mielenkiintoista asiaa – mm. penkkarit ja muut koulun lopettamiseen liittyvät teemapäivät ja tapahtumat. Kaiken mukavan ohella sinun täytyy tänä lukuvuonna pitää huoli myös tietyistä tärkeistä asioista, jotta abivuotesi onnistuisi mahdollisimman hyvin. Vaikka olisitkin 3,5 tai 4 vuoden opiskelija, näitä asioita on hyvä miettiä jo nyt. Eri koulujen toimintatavat voivat erota hieman toisistaan. Koulusi opinto-opas/-oppaat on hyvä lukea viimeistään tässä vaiheessa läpi. Muista kysyä asioista myös ryhmänohjaajaltasi, eri aineiden opettajilta, rehtorilta ja opinto-ohjaajalta. Lukuvuoden alussa sinun pitäisi ensimmäiseksi tarkistaa tuleva kurssimääräsi. Saadaksesi ylioppilastutkintotodistuksen sinun tulee tietysti läpäistä yo-kirjoitusten pakolliset kokeet, mutta sinulla pitää olla myös suoritettuna lukion oppimäärä tiettyjen sääntöjen mukaisesti. Lukiokursseja sinulla tulee olla suoritettuna yhteensä 75 kurssia, joista pakollisia kursseja 47–51 kurssia riippuen siitä, oletko opiskellut lyhyen tai pitkän matematiikan. Valtakunnallisia syventäviä kursseja tulee olla suoritettuna yhteensä kymmenen. Jos olet jossain erityislukiossa, pakollisten ja syventävien kurssien suoritusmäärä voi poiketa tästä laskentakaavasta. Tarkista asia koulultasi. 76 ABI-fakta 2015–2016 Päättötodistus Lukiossa opiskellun aineen oppimäärän loppuarvostelussa otetaan huomioon kaikki suoritetut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja tulee olla enintään hylättyjä kursseja 1–2 kurssia 0 3–5 kurssia 1 6–8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Kunta- ja koulukohtaisista kursseista lasketaan kokonaiskurssimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Näitä kursseja pidetään opetussuunnitelman mukaisesti arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Ko. kurssit voivat ainoastaan korottaa oppimäärän arvosanaa. Koko oppimäärän arvosanaa voi yrittää korottaa myös erillisissä kuulusteluissa eli tenteissä ennen ja jälkeen kirjoitusten. Kysy asiaa tarkemmin koulusi opettajilta. Päättötodistukseen arvioidaan numerolla pakolliset oppiaineet ja valinnaiset kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Opiskelija voi pyytää suoritusmerkintää päättötodistukseen liikunnasta ja niistä oppiaineista, joita hän on käynyt vain yhden kurssin (valinnaisissa vieraissa kielissä 2 kurssia). Yo-kirjoitukset Tämän vuoden päätavoite on tulla ylioppilaaksi. Joillakin tavoitteena on kuusi laudaturia. Joku opiskelija voi iloita kuudesta approbaturista. Mieti, mitkä ovat sinun tavoitteesi ja miten saavutat tavoitteesi. Muista asettaa oma riABI-fakta 2015–2016 masi oikealle korkeudelle ja tehdä itsellesi välitavoitteita. Näin tavoiteltavat asiat onnistuvat helpommin. Ylioppilastutkinnon kokeet Ylioppilastutkintoon sisältyy neljä pakollista koetta, joista kaikille pakollinen koe on 1. äidinkielen koe (tai suomi toisena kielenä -koe). Seuraavista neljästä kokeesta opiskelija valitsee itselleen kolme muuta pakollista koetta 2. toisen kotimaisen kielen koe (tasot A ja B) 3. vieraan kielen koe (tasot A ja C) 4. matematiikan koe (M ja N) 5. reaaliaineen koe. A-taso = A1 ja A2 oppimäärä B-taso = B1 oppimäärä C-taso = B2 ja B3 oppimäärä M = pitkä matematiikka N = lyhyt matematiikka Lisäksi kokelas voi kirjoittaa ylimääräisiä kokeita. Muista kuitenkin, että neljässä pakollisessa kokeessa pitää olla yksi A-tason koe. Sen voit valita vapaasti riippumatta opiskelemistasi oppimääristä. Jatko-opintojen kannalta kannattaa usein kirjoittaa useampia A-tason kokeita. Yhdellä tutkintokerralla voit kirjoittaa ainoastaan yhden vieraan kielen A-tason kokeen. Toiselle kotimaiselle kielelle on oma koepäivä. Voit siis kirjoittaa A-ruotsin ja yhden muun A-kielen samalla tutkintokerralla. Osallistuaksesi ylioppilaskirjoituksiin, sinulla tulee olla suoritettuina kirjoitettavasta aineesta kyseisen aineen pakolliset kurssit. Koetehtävät laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Päästäksesi mahdollisimman hyvään suoritukseen sinun olisi hyvä valita myös kirjoitettavien aineiden valtakunnallisia syventäviä sekä mahdollisia oman koulun syventäviä ja soveltavia kursseja. 77 Yo-kokeet aineittain Enemmän tietoa eri aineiden kokeista löydät Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta www. ylioppilastutkinto.fi. Reaaliaineen koe Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Koepäivien järjestys voi vaihdella. Yhtenä päivänä voi osallistua yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla voi halutessaan osallistua jopa kuuden reaaliaineen kokeeseen. Reaalikoetta varten sinun on kiinnitettävä huomiota hyvään reaalivastaukseen. Ylioppilaslautakunta on antanut ohjeissaan hyvän kypsyyttä osoittavan reaalivastauksen tuntomerkkejä. •Esitetyt väitteet perustellaan selkeästi. •Asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen. •Tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti. •Esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin. •Erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet. Matemaattista käsittelyä edellyttävissä tehtävissä suureyhtälöt ja kaavat on perusteltava tavalla, joka osoittaa kokelaan hahmottaneen tilanteen oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia. esimerkki täsmällisestä vastauksesta: Tehtävä 1: …funktion f(x) arvo kun x ≥ 0, kun….? Vast: 2 ≤ f(x) ≤ 5 Heikon vastauksen tunnusmerkit: Kypsyyttä osoittavan vastauksen tuntomerkit: •Kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen. •Tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi; vastauksen pituus ja detaljitietojen määrä eivät sinänsä ole ansioita. •Syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista. •Suorituksessa on selviä asiavirheitä. •Ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti. •Esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on käsittänyt tehtävän väärin, tai ovat muuten selvästi epäolennaisia. •Vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden varaan. Reaaliaineen tehtävien määrä/vastaukset enintään samana koepäivänä 78 samana koepäivänä psykologia 10 6 ev.lut. uskonto 10 6 filosofia 10 6 ortodoksinen uskonto 10 6 historia 10 6 elämänkatsomustieto 10 6 fysiikka 13 8 yhteiskuntaoppi 10 6 biologia 12 8 kemia 12 8 maantiede 10 6 terveystieto 10 6 ABI-fakta 2015–2016 Yleisten arvosteluperusteiden lisäksi painotetaan kunkin reaaliaineen luonteen mukaista esitystapaa ja kielenkäytön täsmällisyyttä. esimerkki epätäydellisestä vastauksesta: Tehtävä 1: …funktion f(x) arvo kun x ≥ 0, kun….? Vast: positiivinen Muista •kiinnittää huomiota tekstin ulkoasuun ja johdonmukaisuuteen •käyttää hyvää kieltä •tehdä mitä pyydetään tekemään •miettiä ajankäyttöä •lähteä liikkeelle helposta vaikeaan •pitää erillisiä ”suttupapereita”, joihin kirjaat ylös mieleen tulevia asioita! Seuraavalta sivulta löydät hyviä harjoituksia ja ohjeita ylioppilaskirjoituksia varten: www.yle.fi/ abitreenit Seuraavilta sivuilta löydät vanhoja yo-tehtäviä http://oppiminen.yle.fi/abitreenit/oppiaineetyo-kokeet myös vastausohjeita Kysy luku- ja . He ovat ta jil eiden opetta koulusi eri ain iantuntijoita! as oman aineensa Hyvän vastauksen piirteet Kevään 2013 tutkinnosta alkaen ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut luonnehdinnan kunkin kokeen tehtävien hyvän vastauksen piirteistä. Kevään 2014 tutkinnosta alkaen ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut matematiikan kokeen osalta alustavat pisteitysohjeet osana hyvän vastauksen piirteitä. Luonnehdinnat julkaistaan lautakunnan verkkosivuilla koepäivänä aikaisintaan klo 17:15. http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/hyvaen-vastauksen-piirteet Samoilta sivuilta löydät myös aikaisempien tutkintokertojen hyvän vastauksen piirteet eri kokeiden osalta. ABI-fakta 2015–2016 Huom! Luonnehdinnat eivät sido lautakunnan arvostelua. Lopullisesta arvostelusta päättää tutkintoaineen sensorikunta. Ylioppilastutkintolautakunta vastaa arvostelua koskeviin tiedusteluihin vasta sen jälkeen, kun sensoreiden arvostelutyö on päättynyt ja tulokset on lähetetty lukioihin. Viranomaistoiminnan julkisuutta koskevan lain (621/1999) mukaan sensorin henkilötiedot ovat salaisia arvostelutyön aikana. Näin turvataan sensoreiden oikeus häiriöttömään ja puolueettomaan työskentelyyn. Tulosten saavuttua lukioihin aineen opettaja tai rehtori voi tiedustella ylioppilastutkintolautakunnan sensorilta arvostelun perusteita ja välittää tiedon kokelaalle. Kokelas itse voi tiedustella perusteita sensorilta kevään tutkinnon osalta 20.6. alkaen ja syksyn tutkinnon osalta 20.12. alkaen. Kokeiden uusiminen Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena perättäisenä tutkintokertana. Näiden kolmen kerran aikana sinun tulee siis ehtiä kirjoittaa neljä pakollista koetta. Kokeiden uusiminen on asia erikseen. Hylättyä pakollista koetta saat yrittää uusia kaksi kertaa välittömästi hylättyä koetta seuraavina kolmena kirjoituskertana. Toisin sanoen on fiksu idea jättää heikoin aine viimeiselle kirjoituskerralle ja antaa itselle aikaa rauhassa opiskella tätä ainetta. (Mahdollisten reppujen tullessa tutkinto voi kestää tällöin jopa kuusi perättäistä kertaa.) sia kerran kokeen saat uu a 2020). n Hyväksytyn on vu (vaikka ilman aikarajaa 79 Paljon kysyttyä Maksavatko ylioppilaskirjoitukset? Yo-kirjoitukset maksavat. Jokaisella osallistumiskerralla veloitetaan perusmaksu 14 € ja koekohtainen maksu 28 €. Maksut tarkistettu 28.5.2015 Muut mahdolliset maksut löydät https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/yleiset-maaraykset-ja-ohjeet Jos haluat Ylioppilastutkintolautakunnan tekevän tarkastusarvostelun ja se tehdään turhaan, niin maksu tarkastusarvostelusta on 50 €. Miten yo-todistuksesta lasketaan yleisarvosana? Ylioppilastutkintotodistukseen ei enää merkitä yleisarvosanaa. Voiko ylioppilastutkinnon arvosanasta valittaa? Lautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kokeiden arvostelua koskevaan lautakunnan päätökseen saa lautakunnalta hakea tarkistusarvostelun toimittamista. Jos olet sitä mieltä, että sinua on ”kohdeltu väärin”, ota yhteyttä mahdollisimman pian viralliset tulokset saatuasi koulusi rehtoriin. Voit tehdä tarkistusarvostelun hänen kauttaan. Miten ylioppilaskokeet arvostellaan? Koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee lopullisesti Ylioppilastutkintolautakunta. Lautakunnan sensorit arvostelevat kaikki suoritukset ja antavat niistä pistemäärän kussakin ainejaoksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, kullakin tutkintokerralla erikseen. Eri arvosanojen suhteelliset osuudet lautakunta pyrkii pitämään perättäisinä vuosina jokseenkin samoina. Kokeista annetaan arvosanoja jotakuinkin seuraavasti: L 5%, E 15%, M 20%, C 24%, C 24%, B 20%, A 11%, I 5%. Arvosanojen suhteelliset osuudet vaihtelevat jonkin verran eri kokeissa ja eri tutkintokerroilla. Kevään 2014 ylioppilastutkinnossa otettiin käyttöön uudenlainen menettelytapa arvosanojen pisterajojen määrittelyssä eräiden tutkintoaineiden osalta. Pisterajojen määrittelyssä käytetään standardoitujen yhteispisteiden keskiarvoa kts. http://www.ylioppilastutkinto. fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/ arvosanojen_vertailtavuus_fi.pdf Edellisten vuosien pisterajoja löydät sivulta http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/pisterajat 80 Mitä jos minulla on lukihäiriö? Jos sinulla on lukihäiriö tai jokin muu sellainen asia, joka voi heikentää sinun suoritustasi yokokeessa ylioppilastutkinto-lautakunta voi ottaa tämän huomioon arvostelussa tai voit saada lautakunnalta päätöksen erityisjärjestelyistä. Kysy asiasta lisää koulultasi. Mitä tarkoittaa kompensaatio? Voit päästä ylioppilaaksi vaikka olisitkin reputtanut yhdessä yo-kokeen pakollisessa kokeessa (jos et ole kirjallisesti kieltäytynyt kompensaatiosta). Ylimääräisen kokeen reputtaminen ei aiheuta ongelmia. Ylimääräisen kokeen arvosanaa ei tällöin edes laiteta yo-todistukseen. Hylätyt suoritukset on eri oppiaineissa jaettu neljään luokkaan. Näistä luokista käytetään seuraavia merkintöjä: i+, i, i- ja i=. Kokelaan kustakin hyväksytystä kokeesta saamasta arvosanasta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: laudatur 7, eximia cum laude approbatur 6, magna cum laude approbatur 5, cum laude approbatur 4, lubenter approbatur 3 ja approbatur 2. ABI-fakta 2015–2016 Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan, jos se on i+, 14 i:n, 16 i-:n ja 18 i=:n. joitukset ovat Muista YO-kir sähköisiksi. uudistumassa itukset sähköiset kirjo Ensimmäiset isää tietoa ksyllä 2016. L sy än tä te es rj jä ivustolta. stutkinto.fi -s la pi op li y t dä y lö Muista, että menestyminen on itsestä kiinni. Kuinka motivoitunut olet? Kuinka paljon olet valmis tekemään töitä oppimisen hyväksi? Varsinaista oikotietä oppimiseen ei ole olemassa. Tärkeitä asioita, jotka tukevat oppimista ovat motivaatio, opiskeluasenne, opiskelutaidot, itseluottamus sekä erilaiset muisti- ja oppimisstrategiat. Oppimista kannattaa harjoitella! Tenttikirjan lukeminen Tentit Ennen kevään yo-kirjoituksia abiturienteilla on noin kolmen viikon lukuloma. Sanana lukuloma on hieman harhaanjohtava, sillä lomasta tuskin on kysymys. Tämä aika on nimittäin tarkoitettu asioiden kertaamiseen ja omaksumiseen. Jos hajautat yo-tutkintosi, sinulla voi olla yhtä aikaa myös koulua. Lukuloman aikana yo-tutkintoon osallistuville järjestetään erillisiä kuulusteluja. Niiden tarkoituksena on ennen kaikkea valmentautua yo-tutkintoon, mutta niissä voi korottaa myös päättöarvosanoja. Muista valmistautua tentteihin mahdollisimman hyvin, niin saat niistä parhaan mahdollisen hyödyn itsellesi. Erillisiin kuulusteluihin eli tentteihin voi sisältyä sekä suullisia että kirjallisia osioita. Hyviä vinkkejä oppimiseen Oppimiseen ei vaikuta lukemasi määrä vaan laatu. Kuten varmaan itsekin tiedät, niin ne asiat, jotka kiinnostavat sinua paljon, jäävät mieleen paljon helpommin kuin asiat, jotka eivät niin kiinnosta. Mieti miten voisit vietellä itsesi kiinnostumaan myös niistä asioista, jotka eivät ole ennen olleet sinun mielestäsi niin kiinnostavia. Mieti millaisia oppimissuunnitelmia (strategioita) käytät asioissa, jotka opit helposti. Voisitko käyttää näitä keinoja myös muissa opiskeltavissa asioissa? ABI-fakta 2015–2016 Nämä ohjeet pätevät koelukemiseen, tentteihin, yo-kokeisiin ja pääsykokeisiin valmistautumisessa: 1. Aktivoi entinen osaamisesi. 2. Silmäile kirja läpi. 3. Tee jäsennys takakannen tiivistelmästä, sisällysluettelosta, johdannosta ja loppusanoista. 4. Muista, että otsikot ilmaisevat usein luvun olennaisen sisällön. 5. Työstä tekstiä. Pyri ymmärtämään lukemasi, liitä oppimasi asia entisiin tietoihisi, tee merkintöjä ja muistiinpanoja kirjan laitaan. Auttaisiko käsitekartta tai mind map vai puhutko ääneen oppimasi asian? Muista kerrata pääasiat. “Oppiminen koo kahdesta osastastuu aina . Ensinnäkin on oltava avoin uudelle tied uusille kokemuk olle ja sille. Toiseksi on löydettävä as oma ja yksilöllinioille en merkitys.“ A. W. Combs 81 Hyvä opas hyviin opiskelutaitoihin on mm. Aiotko opiskelijaksi? (Sari Lindblom, Kirsti Lonka, Virpi Slotte). Lisää hyviä opiskelulinkkejä löydät tästä kalenterista ja mm. seuraavista nettisivustoilta www.uta.fi/tyt/verkkotutor http://oppiminen.yle.fi/abitreenit/abi-infoa Mm. seuraavilla keinoilla voit helpottaa oppimista: •Aseta itsellesi tavoite, jota kohdin olet pyrkimässä. •Aseta välitavoitteita, jotka vievät sinua kohti päätavoitteita (opiskeltavat kokonaisuudet, sivumäärä/tuntimäärä jne.). •Tee itsellesi lukujärjestys. •Muista huolehtia oppimisen ulkoisista seikoista (happea tarpeeksi, valo, hyvä lukupaikka jne.). •Muista syödä hyvin ja terveellisesti. •Muista liikkua. •Viritä molemmat aivopuoliskot käyttöön; ole luova. •Luota itseesi. •Seuraa ajankohtaisia asioita tiedotusvälineistä. •Osallistu erillisiin kuulusteluihin eli tentteihin. •Auttaisiko yhdessä opiskelu asioiden kertaamisessa? Mikä minusta tulee isona? Toisaalta yo-kirjoitukset ja koulussa menestyminen ovat vain välitavoitteita matkalla tulevaisuuteen. Viimeistään nyt on aika alkaa pohtia miksi isona aikoo ryhtyä. Oman alan valinta on monen eri päätöksen tulos. Esimerkiksi sinun arvosi ja arvostuksesi suuntaavat tätä päätöstä; jollekin on tärkeää suuri palkka, toiselle toisten auttaminen, toiselle taas etenemismahdollisuudet ja itsensä kehittäminen. Ehkäpä sinä haluat työn, jossa voit kouluttautua mahdollisimman monipuolisesti. Mitkä asiat ovat 82 sinulle tärkeitä? Mitä asioita haluat työssäsi toteuttaa? Joillekin abiturienteista tuleva ala on ollut selvillä jo pienestä tytöstä tai pojasta saakka. Joillekin abiturienteille tämä ei ole ihan niin yksinkertaista. Osa abiturienteista miettii ehkä muutamaa kiinnostavaa vaihtoehtoa, ja osalle abeista asia ainakin tuntuu olevan täysin epäselvä. Tästä ei pidä kuitenkaan olla kovin huolissaan. Suurimmalle osalle asiat vain jotenkin loksahtavat abivuoden aikana kohdalleen. Pitää muistaa, että tulevaisuus ei ole kaikille mikään suora putki, jota kohti mennään luotijunalla. Jotkut matkaavat reittiä välillä kävellen, välillä lentäen ja muutamia sivupolkuja tehden ja katsellen. Tärkeintä on se, että päätös on sinun omasi, eikä kenenkään muun. Koska opiskelu kannattaa aina, minkäänlaisia virhevalintoja ei voi oikeastaan tehdä. Itse asiassa nykyinen työelämä vaatii tekijöiltään jatkuvaa kouluttautumista ja sopeutumista uusiin olosuhteisiin. Monipuolisuudesta ei ole mitään haittaa. Omaa tulevaisuutta miettiessä voit lähteä liikkeelle vaikkapa omista vahvuuksistasi. Missä minä olen hyvä? Mikä minua kiinnostaa? Millaisessa työssä viihtyisin? Omia kykyjään, taitojaan ja kiinnostuksen kohteitaan voi arvioida esim. työvoimahallinnon avo-ohjelman avulla www.mol.fi/avo tai saada tukea uravalinnalleen sivustolta www. aarresaari.net >opiskelijalle>urasuunnittelu.. Erilaisia työkaluja uravalinnan tueksi löydät myös Lauri Järvilehdon sivustolta upeaa työtä http://upeaatyota.fi/ sekä Taloudellisen tiedotustoimiston sivustolta www.kunkoululoppuu.fi Yksi tapa lähteä liikkeelle on, että tutustuu mahdollisimman moneen eri ammattiin. TiesitABI-fakta 2015–2016 kö, että sivustolta www.ammattinetti.fi löydät satoja erilaisia ammatteja? Sivustoon liittyy läheisesti Ammattikatalogi 2014 -kirja. Tähän kirjaan voit tutustua koulullasi. Muista, että koulusi opinto-ohjaaja tietää tuhat ja sata ammattia ja on koulutettu ohjaamaan sinua mm. tässä asiassa. Jos sinusta vielä tuntuu siltä, että mikään näistä keinoista ei auta, voit aina tilata ajan ammatinvalinnanpsykologilta työ- ja elinkeinotoimistosta. Palvelu on maksutonta, luottamuksellista ja vapaaehtoista. Koulusi opinto-ohjaaja auttaa sinua varmaan mielellään ajanvarauksessa. Keskustelu ulkopuolisen ammatti-ihmisen kanssa voi hieman selkeyttää asioita. Muista kuitenkin, että psykologi ei ole mikään automaatti, joka antaa sinulle valmiit vastaukset tulevaisuuttasi varten. Ratkaisujen pitää tällöinkin olla omia. Suomen koulutusjärjestelmä Tulevaa uraa/ammattia lähestytään myös tutustumalla tarkkaan erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin. Opintopolusta voit hakea ajankohtaiset tiedot koko maan koulutustarjonnasta www.opintopolku.fi. Voit aloittaa vaikkapa miettimällä ensimmäiseksi koulutustason. Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus on tapa päästä nopeasti käytännönläheiseen ammattiin. Ammatillinen peruskoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle, mutta myös ylioppilaat voivat hakeutua ylioppilaspohjaiseen koulutukseen. Lukion suorittaneiden opiskeluaika on noin vuoden lyhyempi kuin peruskoulusta tulleiden. Lisää ABI-fakta 2015–2016 Ylemmät korkeakoulututkinnot Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot 5 4 3 2 1 Ylemmät amktutkinnot 1 työkokemus 4 3 Ammattikorkea2 koulututkinnot Ammattikorkeakoulut 1 työkokemus Keskustelu ja terve uteliaisuus kannattaa aina. Juttele eri alojen edustajien kanssa. Oletko muuten koskaan keskustellut vanhempiesi kanssa siitä, miten he päätyivät omille aloilleen? Tohtori Lisensiaatti 3 2 1 Ylioppilastutkinto Lukiot Ammatilliset peruskoulututkinnot Ammatilliset oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus 3 2 1 Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot työkokemus 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 PERUSOPETUS ESIOPETUS tietoa ammatillisesta koulutuksesta löydät seuraavilta sivuilta: www.opintopolku.fi www.ammattiosaaja.fi Korkeakoulutus Suomen korkeakoulutusjärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Karkeasti erotellen yliopistoille on tyypillistä tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Ammattikorkeakoulut puolestaan suuntautuvat työelämään ja perustavat toimintansa sen asettamiin ammattitaidon vaatimuksiin. Jako ei tietysti käytännössä ole näin yksiselitteinen. Parhaimman käsityksen saat tutustumalla opintopolku.fi -sivustoon sekä tutustumalla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kotisivuihin, opinto-oppaisiin ja sivustoilla oleviin erilaisiin opiskelijoiden koulutusala- / tiedekuntaesittelyihin. Seuraavilta sivustoilta löydät: ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kotisivut: www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikorkeakoulut 83 www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/yliopistot Koulullasi käy mahdollisesti vieraita eri koulutuspaikoista. Heitä kannattaa käydä kuuntelemassa mahdollisimman paljon – silloinkin kun ala tuntuu ihan ”oudolta”. Se saattaa olla juuri sun juttusi! Vierailut eri jatkokoulutuspaikkoihin ovat tosi hyödyllisiä. Pääset tutustumaan oppilaitosten ilmapiiriin ja saat varmasti tuoreinta tietoa koulutuksesta ja millaisiin työtehtäviin ko. koulutusesta on mahdollista päästä. Ammattikorkeakouluista yleensä valmistutaan tiettyyn ammattiin. Yliopistojen kohdalla asia ei ole läheskään aina näin yksinkertainen. Itse asiassa monella eri tutkinnolla voi päätyä tekemään samaa työtä. Jos haluat tietää mihin ammatteihin voi milläkin tutkinnolla päästä, kannattaa tutustua toissa.fi –sivustoon. Tutustu päivälehtien työpaikkailmoituksiin, niin pysyt ajan tasalla millaisilla aineyhdistelmillä on kysyntää. Erilaisia urapolkuja löydät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kotisivuilta, yleensä työelämä ja rekrytointipalveluista. Hakeminen kouluihin Kouluihin hakeutumisessa on syytä pitää huoli, että on hakeutumassa koulutukseen oikeaan aikaan. Kaikki koulutukseen ja hakemiseen liittyvät tiedot ja asiat löydät palveluportaalista opintopolku.fi. Opintopolku on kaikille kansalaisille tarkoitettu palveluportaali, johon kerätään kaikki tieto suomalaisesta koulutuksesta ja jonka kautta pääsee hakeutumaan niin perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen kuin aikuis- ja korkeakoulutukseenkin. Koulutus – ja valintatietoa löydät toki myös eri oppilaitosten kotisivuilta. Lue tarkkaan hakuohjeet. 84 Sinulla on mahdollisuus lähteä opiskelemaan myös ULKOMAILLE. Seuraavilta sivuilta löydät paljon tietoa tästä mahdollisuudesta: www.maailmalle.net www.maatieto.net www.cimo.fi http://ec.europa.eu/ploteus Milloin ammatilliseen koulutukseen haetaan? Keväällä 2016 alkavaan koulutukseen haetaan syys-lokakuussa. Syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen haetaan helmi-maaliskuussa. Toisen asteen hakuaikatauluja ei oltu vahvistettu vielä kalenterin painoon mennessä. Muista tarkistaa hakuajat www.opintopolku.fi. Koulutuksiin haetaan sähköisesti www.opintopolku.fi. Lisätietoa hakemisesta seuraavista osoitteista: www.opintopolku.fi. ABI-fakta 2015–2016 HAKU KORKEAKOULUIHIN UUDISTUU Syksystä 2014 lähtien korkeakoulujen haetaan yhteisen sähköisen hakujärjestelmän kautta. Yhteishaussa haet kaikkiin haluamiisi ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksiin samalla hakulomakkeella. Jokaisella hakukerralla voit hakea enintään kuuteen korkeakoulujen yhteishaussa olevaan koulutukseen. Sinun on asetettava valitsemasi hakukohteet hakulomakkeeseen mieluisuusjärjestykseen ja sinulle tarjotaan opiskelupaikka siitä koulutuksesta, jonka olet priorisoinut korkeimmalle, ja johon pisteesi riittävät. Yhteishaussa ovat mukana ammattikorkeakouluista • suomen- ja ruotsinkieliset amk-tutkintoon johtavat koulutukset • vieraskieliset amk-/Bachelor-tutkintoon johtavat koulutukset KORKEAKOULUJEN YHTEISHAUN AIKATAULU – SYKSYN 2015 YHTEISHAKU • suomen- ja ruotsinkieliset ylempään amktutkintoon johtavat koulutukset. Ammattikorkeakouluissa yhteishaku järjestetään keväisin ja syksyisin. Osaan ammattikorkea-koulukoulutuksia voit hakea vain kevään yhteishaussa, sillä syksyn haussa koulutuksia on tarjolla vähemmän. Yhteishaun ulkopuolella olevien koulutusten suorahauista saat tietoa korkeakoulujen kotisivuilta. Yliopistoon haetaan tavallisesti korkeakoulujen yhteishaussa. Valtaosaan yliopistokoulutuksista voit hakea vain kevään yhteishaussa. Syksyn haussa koulutuksia on tarjolla huomattavasti vähemmän. Yliopistojen erillishaut on yleensä suunnattu tietyille kohderyhmille. Näitä ovat mm. • maisteriohjelmat, jotka on tarkoitettu alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille • vieraskieliset koulutukset • korkeakoulusta toiseen siirtyvät • avoimen yliopiston opintoja suorittaneet KEVÄÄN 2016 YHTEISHAUN AIKATAULU > Hakuaika 8.–22.9.2015 klo 15 > vieraskieliset koulutukset ja Taideyliopiston ja Tampereen yliopiston teatterityön koulutukset 8.1.-27.1.2016 > Valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 26.11.2015 >toinen hakuaika 16.3.-6.4.2016 > hakuajat päättyvät kello 15.00 > Hakijan on otettava opiskelupaikka viimeistään 9.12.2015 klo 15,00 > Varasijoilta hyväksyminen päättyy 17.12.2015 klo 15.00 > Mahdolliset lisähaut saa järjestää aikavälillä 26.11.-14.12.2015 ABI-fakta 2015–2016 > valintojen tulokset 1.7.2016 > kevään yhteishaussa tarjottu korkeakoulupaikka tulee ottaa vastaan viimeistään 15.8.2016 klo 15.00 > varasijoilta valinta päättyy 15.8. 2016 > mahdolliset lisähaut 4.7.–31.8.2016 85 a Muista tarkista et! valintaperuste paljon kysyttyä Mitä tarkoitetaan ensikertalaiskiintiöllä? Keväällä 2016 järjestettävistä valinnoista alkaen korkeakoulujen on varattava paikkoja ensikertalaisille yhteishaun hakukohteissa. Ensikertalaisia ovat opiskelijat, joilla ei ole vielä korkeakoulupaikkaa tai joilla ei ole vielä suomalaista korkeakoulututkintoa. Korkeakoulun päätöksen mukaan vieraskielisen koulutuksen ja pienen sisäänoton hakukohteissa paikkoja ei tarvitse varata. 86 kulttuuriministeriö valmistelee yhdessä korkeakoulujen kanssa suosituksia ja linjauksia yhteishaun ulkopuolisten hakumahdollisuuksien kehittämiseksi. Miten opiskelijat valitaan ammattikorkeakouluun? Miten alan vaihto onnistuu jatkossa? Ammattikorkeakouluissa valintaan voivat vaikuttaa todistusarvosanat, valintakoe, työkokemus ja muut ammattikorkeakoulujen päättämät asiat, esimerkiksi aiemmat opinnot. Jokaisella koulutuksella on omat ammattikorkeakoulun määrittelemät valintaperusteet, joiden pohjalta opiskelijat valitaan. Alaa vaihtavat voivat edelleen hakea yhteishaussa koulutukseen. Yhteishaun lisäksi korkeakoulut järjestävät erillisiä valintoja esim. maisterivaiheen koulutuksiin. Lisäksi Opetus- ja Ammattikorkeakoulujen valintaperusteista päätetään vuosittain valtakunnallisten valintaperustesuositusten pohjalta. Pääsääntöisesti ABI-fakta 2015–2016 ammattikorkeakoulut noudattavat valintaperustesuosituksia, mutta joissakin koulutuksissa suosituksista voidaan niistä hieman poiketa. Se miten pisteitä saa eri osa-alueista, vaihtelee koulutusaloittain. Koulumenestyspisteitä annetaan lukion päättötodistuksen painottomasta keskiarvosta ja ylioppilastutkinnon arvosanoista. Esim. matkailu-, ravitsemus- ja talousalalle annetaan ylioppilastutkinnosta pisteitä äidinkielen, parhaan kielen ja matematiikan tai reaalin arvosanoista. Ammattikorkeakoulut kutsuvat hakijat aina valintakokeisiin. Yleensä ammattikorkeakouluihin pyrittäessä ei tarvitse lukea erillisiä pääsykoekirjoja vaan pääsykokeet perustuvat esim. haastatteluihin ja ”testeihin”, joissa tutkitaan alalle sopivuutta. Tarkista asia kuitenkin aina ammattikorkeakoulujen valintaoppaista, koska joihinkin koulutusohjelmiin pitää lukea ennakkoaineisto. Tämä voi vaihdella myös eri ammattikorkeakoulujen välillä. Kun tiedät mihin ammattikorkeakouluihin olet hakeutumassa, käy aina tarkistamassa valintaperusteet myös ko. ammattikorkeakoulujen kotisivuilta. Muista, että kulttuurialoille pitää yleensä tehdä ennakkotehtävät. Huom! •Myös ylioppilasaineista saatavat pisteet vaihtelevat koulutusaloittain. •Tarkista kulttuurialan valintaperusteet, ne poikkeavat aika lailla muiden alojen valintaperusteista. •Ammattilukiolaiset voivat valita, millä todistuksella he hakevat. •EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkintojen suorittaneille on oma muuntokaava. •Ilman valintakoetta ei voi tulla valituksi ammattikorkeakouluun. ABI-fakta 2015–2016 Miten opiskelijat valitaan yliopistoihin? Yliopisto päättää valintaperusteista, ja ne saattavat vaihdella paljonkin yliopistoittain ja koulutuksittain. Niiden on kuitenkin oltava yhdenmukaiset kaikille hakijoille.Eri yliopistoissa ja tiedekunnissa voi olla hyvinkin erilaiset valintaperusteet vaikka nykyään eri yliopistojen välillä tehdään jo aika lailla valintayhteistyötä. Periaatteessa yliopistoihin haettaessa on kolme eri kiintiötä (ei koske välttämättä kaikkia yliopistoja ja tiedekuntia): 1 2 3 Sisäänpääsy yo-tutkinnon ja valintakokeen yhteispisteiden perusteella. Sisäänpääsy pelkän valintakokeen perusteella. Suoravalinta pelkän yo-tutkinnon ja todistusten perusteella. Joihinkin tiedekuntiin otetaan muutama opiskelija nk. avoimen yliopiston reittiä pitkin. Yleensä nämä suoravalinnat koskevat tekniikkaa ja luonnontieteitä. Suunnitelmissa on, että yo-tutkintoa ja reaaliaineiden yo-kokeita alettaisiin painottamaan yhä enemmän yliopistojen valintaperusteissa. Yliopistoihin pyrittäessä on yleensä luettava erilliset pääsykoekirjat. Mahdolliset pääsykokeet ovat yleensä touko-kesäkuussa, mutta käytännöt vaihtelevat eri yliopistoissa ja eri koulutusaloilla. Yleensä yliopistojen pääsykokeisiin ei tule erillistä kutsua, vaan jokainen hakija pitää itse huolen siitä, että on oikeana päivänä oikeassa paikassa. Poikkeuksen tekevät alat, joissa on kaksivaiheinen pääsykoe. Taidealat kutsuvat yleensä hakijat pääsykokeisiin ennakkotehtävien perusteella. Tarkista asia valintaoppaista. 87 Opintotuki ja asuminen Töihin Opintotuesta saat lisätietoja: www.kela.fi > opintotuki Tarvitsetko apua töihin hakeutumisessa? Apua voit hakea Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta http://www.te-palvelut.fi/te/fi/ >työnhakijalle Opiskeluasunnot ympäri maan löydät osoitteesta: www.soa.fi >nuoret. Sivustolta löydät tietoa myös nuoritakuusta. Suurimmissa työvoimatoimistoissa on nuorten neuvojia, jotka auttavat sinua erilaisissa asioissa, vaikkapa työmarkkinatuen avulla menosta harjoitteluun. Seuraavilta sivuilta löydät ohjeita mm. miten voit saada työmarkkinatukea tai miten voit päästä työkokeiluun. www.aarresaari.net > opiskelijapalvelut > työhakuopas Varusmiespalvelus / Siviilipalvelus Pojille kuuluu asevelvollisuuden suorittaminen. Jos jokin syy estää varusmiespalveluksen, voit hakeutua siviilipalvelukseen. Tytöt voivat hakea naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Enemmän tietoa varusmies- ja siviilipalveluksesta löydät seuraavilta sivuilta: www.puolustusvoimat.fi ja www.sivarikeskus.fi Vaikka sinulla olisikin edessä asevelvollisuuden suorittaminen, kannattaa kuitenkin hakeutua heti jatko-opintoihin. Erityisesti tämä koskee jatko-opintoja, joiden pääsykokeissa kysytään juuri lukiossa opiskeltuja ja opittuja asioita. Palveluksen aikana on myös erittäin vaikea valmistautua pääsykokeisiin. Suoritatpa asevelvollisuuden kummalla tavalla tahansa, voit siirtää opiskelujen aloittamista. Muista kysyä menettelytapaa jatko-opintopaikastasi. Voit siirtää myös palveluksen suorittamista myöhemmäksi opintojen takia. Ota tällöin yhteyttä kutsuntaviranomaisiin. "Välivuosi" Mitä sitten voi tehdä, jos suunnitelmasi jatkoopinnoista ei heti onnistunut tai jos et alun perinkään halunnut heti opiskelemaan? Kotiin ei kannata jäädä makaamaan vaan kannattaa miettiä tarkkaan, miten mahdollisen välivuoden voisi hyödyntää parhaiten. Avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opinnot voit hyödyntää myöhemmin tulevissa jatko-opinnoissa. Ulkomaan kokemuksesta saat mahtavan kielitaidon. Kansanopistossa voit vaikkapa näytellä, kirjoittaa tai valmistautua tuleviin pääsykokeisiin. Työelämässä ja työharjoittelussa voit kerätä työkokemuspisteitä tai saada tuntumaa tulevasta urastasi. Vapaaehtoistyön kautta saat puolestaan uskomattomia kokemuksia vähän toisenlaisesta maailmasta. Avoin yliopisto: www.avoinyliopisto.fi Avoin ammattikorkeakoulu: www.avoinamk.fi Ulkomaille töihin: www.nuorisovaihto.fi, www.maailmalle.net/ Virtuaaliyliopisto: www.virtuaaliyliopisto.fi Virtuaaliammattikorkeakoulu: www.amk.fi Työmarkkinatuki: www.kela.fi > työttömät > työmarkkinatuki Töihin: www.te-palvelut.fi/te/fi/ Oppisopimus: www.oppisopimus.net Kansanopistot: www.kansanopistot.fi Kesäyliopistot: www.kesayliopistot.fi www.te-palvelut.fi > Työnhakijalle > Ammatinvalinta ja koulutus (http://te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/ammatinvalinta_koulutus/index.html) 88 ABI-fakta 2015–2016 Nyyti ry Yhdistyksemme edistää ja tukee opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Apua, tietoa, tukea. Verkkosivuiltamme löydät laajan kokoelman artikkeleita elämänhallinnasta ja hyvinvoinnista. Niiden avulla selviät paremmin päivittäisestä arjesta läpi opiskelujesi. Sivuiltamme löydät tietoa myös auttajatahoista, jotka antavat tukea, apua ja neuvoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Vertaistukea Nettiryhmistä. Sinulla on mahdollisuus keskustella mm. sinkkuna olemiseen ja yksinäisyyteen liittyvistä kysymyksistä toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Lukukausittain toimivien ohjattujen ryhmien keskusteluja voi seurata kuka tahansa. Kirjoittajiksi voivat rekisteröityä kaikki korkeakouluopiskelijat. Hengaillaan yhdessä. Hengailuilloissa voit viettää aikaa toisten opiskelijoiden kanssa rennossa ja ystävällisessä ilmapiirissä. Illat tarjoavat ajanviettomahdollisuuden ilman päihteitä ja ne ovat maksuttomia ja avoimia kaikille opiskelijoille. Opiskelijajärjestöt järjestävät HenABI-fakta 2015–2016 gailuiltoja eri puolilla Suomea. Nyyti järjestää Hengailuiltoja pääkaupunkiseudulla syys- ja kevätlukukausien aikana yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Ole oman elämäsi tähti! Nyytin Elämäntaitokurssi® -ryhmässä vaalit ja lisäät elämänhallintaa, hyvinvointia, itsetuntemusta ja itsestäsi välittämistä. Kurssi antaa valmiuksia selvitä stressistä, kiireestä ja vastoinkäymisistä. Elämäntaitokurssilta saat tietoa hyvän arjen perustasta, ajankäytöstä ja ongelmien ratkaisemisesta. Opit tunnistamaan tunteitasi ja ajatuksiasi sekä työskentelemään niiden kanssa. Kurssilla käsitellään omia tavoitteita ja arvoja sekä sosiaalisia taitoja. Olemme 30-vuotias järjestö, joka on kaikkia Suomen korkeakouluopiskelijoita, myös sinua varten! Tutustu meihin nettisivuillamme – www.nyyti.fi tai facebookissa – www.facebook.com/nyytiry 89 Opintotuki ja muut opintoetuudet ammattiin opiskelevalle ja lukiolaiselle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintorahaa ja asumislisää maksetaan opiskelukuukausilta. Kelalta voi saada opintolainaan valtiontakauksen, mutta laina haetaan pankista. Opintotuen tarkoituksena on turvata opiskeluaikaisen toimeentulosi rahoitus siltä osin, kun opintojen rahoitus ei ole vanhempiesi velvollisuus tai et ole turvannut toimeentuloasi muulla tavoin. Myöntämisperusteita ovat päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Ammatilliset opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä tai 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti (tai 25 viikkotuntia). Lukioopinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on vähintään 75 kurssia. Aikuislukio-opintoja voidaan tukea, jos ne suoritetaan yhdistelmätutkintona eli ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Jos olet lukiolainen, sinun on osallistuttava lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai 2 ylioppilastutkinnon kokeeseen saadaksesi tukea. Opintoraha Voit saada opintorahaa, kun lapsilisäoikeutesi päättyy. Kun olet täyttänyt 17 vuotta, opintoraha voidaan myöntää sinulle seuraavan kuukauden alusta lukien. Vanhempiesi tulot vaikuttavat opintorahaasi, kun olet alle 20-vuotias toisen asteen opiskelija. Opintorahan suuruus määräytyy ikäsi, asumismuotosi, siviilisäätysi ja oppilaitosryhmäsi mukaan. Opintoraha on veronalaista tuloa. 90 Opintorahan perusmäärät toisella asteella (€/kk, brutto): Avioliitossa oleva tai elatusvelvollinen 250,28 € Itsenäisesti asuva 20 vuotta täyttänyt 250,28 € Itsenäisesti asuva 18–19-vuotias 250,28 € a Itsenäisesti asuva alle 18-vuotias 101,74 € k/a Vanhempansa luona asuva 20 vuotta täyttänyt 81,39 € k Vanhempansa luona asuva alle 20-vuotias 38,66 € k/a Vanhempien tulojen perusteella opintorahaa voidaan: k = korottaa k/a = korottaa tai alentaa a = alentaa Asumislisä Voit saada asumislisää, jos asut vuokralla tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisän saamisessa ei ole ikärajaa. Asumislisä on 80 % vuokrasta ja sen enimmäismäärä on 201,60 €/kk. Vanhempiesi tulot vaikuttavat asumislisääsi, kun olet alle 18-vuotias ja perheetön. Asumislisää ei myönnetä, jos asut vanhempasi kanssa, oman tai puolisosi lapsen kanssa (eräin poikkeuksin) taikka omistamassasi tai puolisosi omistamassa asunnossa. Jos et ole oikeutettu asumislisään edellä mainituin perustein, voit hakea yleistä asumistukea. Lainatakaus Opintolainan valtiontakaus myönnetään opintorahaa saavalle eräin poikkeuksin. Voit saada lainatakauksen ilman opintorahaa, jos olet 18– ABI-fakta 2015–2016 Opintotuki Facebookissa Tykkäämällä Opintotuesta, pysyt ajan tasalla ajankohtaisista asioista, kuten opintotuen maksupäivistä, hakuajoista ja poikkeusaukioloajoista. 19 –vuotias tai jos asut muualla kuin vanhempasi luona ja olet 17-vuotias (vanhempiesi tulot vaikuttavat). Opintolainaa haetaan pankista. Opintolainan valtiontakauksen kuukausimäärä on Suomessa opiskelevilla 400 € (alle 18-vuotiailla 260 €). Opintotukiaika Jos opiskelet ammatillisessa koulutuksessa, voit saada opintotukea opintojen laajuutta vastaavaksi ajaksi. Lukiossa opintotuki myönnetään kolmeksi ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi (opintojen alkamisesta lukien). Tämän tukiajan jälkeen voit hakea opintotukea samoihin opintoihin enintään lukuvuodeksi kerrallaan, jos opintosi ovat päätoimisia. Säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä opintotukea voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle. Omat tulot vaikuttavat tukeen Omat tulosi otetaan huomioon opintotuessa koko kalenterivuodelta. Tuloraja perustuu käyttämiesi tukikuukausien määrään. Voimassa olevat tulorajat voit tarkistaa www.kela.fi/ opintotuki. Sinun on itse huolehdittava siitä, ettei vuositulorajasi ylity. Voit korottaa tulorajaasi perumalla etukäteen tukea tai palauttamalla maksettua tukea tukivuotta seuraavan vuoden ABI-fakta 2015–2016 toukokuun loppuun mennessä. Tuen perumisen tai palauttamisen voit tehdä kätevästi verkossa (www.kela.fi/asiointi). Koulumatkatuki Jos olet lukiolainen tai opiskelet ammatillista perustutkintoa tai muuta ammatillista peruskoulutusta, Kela korvaa koulumatkatukena päivittäisten koulumatkojesi kustannukset. Voit saada koulumatkatukea, jos yhdensuuntainen koulumatkasi asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 km ja koulumatkan kustannukset yli 54 €/kk (eräin poikkeuksin). Maksat matkastasi vähintään 43 €/kk. Hakeminen ja muutoksista ilmoittaminen Voit hakea opintotuen verkossa www.kela.fi/ asiointi. Vaihtoehtoisesti voit käyttää hakulomaketta OT 1. Toimita opintotukihakemus liitteineen joko oppilaitoksellesi tai Kelalle. Ilmoita tukeen vaikuttavista muutoksista verkossa tai lomakkeella OT 15 tai OT 16. Koulumatkatukea haetaan hakulomakkeella KM 1. Lisätietoa saat oppilaitoksestasi, Kelasta, Opiskelijan tuet -palvelunumerosta 020 692 209 (ma–pe klo 8–18) ja osoitteesta www.kela.fi/opintotuki. 91 Ammattinetti on verkkosivusto, jossa esitellään ammattialoja, ammatteja, työtehtäviä ja työelämän kehitystä. Sivusto on tarkoitettu sinulle, joka valitset koulutus- tai ammattialaasi. Tervetuloa tulevaisuuteesi! Ammattinetti-verkkopalvelun on tuottanut työ- ja elinkeinoministeriö. 92 ABI-fakta 2015–2016 Minne hakea abi-vuoden jälkeen - YLIOPISTOON VAI AMMATTIKORKEAKOULUUN? Katariina Fleming Abi-vuoden jälkeen tuntuu, että maailma on auki ja mahdollisuuksia on monia. Ammattikorkeakouluopinnot kestävät noin 3,5 – 4,5 vuotta opintojen laajuudesta riippuen. Monen tie vie yliopistoon, mutta myös ammattikorkeakoulu on hyvä ja suosittu vaihtoehto. Kouluihin voi hakea, jos on suorittanut lukion oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon. Myös 120 opintoviikon pituisella ammatillisella perustutkinnolla, ammatillisen perustutkinnon näyttötutkinnolla, ammattitutkinnolla ja vastaavalla tutkinnolla voi hakea. Ulkomailla suoritetuilla tutkinnoilla voi myös pyrkiä. Jos ei ole vielä varma tulevasta ammatista, voi tehdä netissä ammatinvalintatestin ja saada siitä osviittaa. Lukion päättäneet hakevat yleensä yhteishaussa. Ammattikorkeakouluopinnot sisältävät perusopintoja, ammattiopintoja, harjoittelua ja opinnäytetyön. Perusopinnot luovat pohjaa alan opinnoille ja erikoistumiselle. Ammattiopinnoissa opiskelijan tulee valita alue, johon hän haluaa saada asiantuntijuuden. Opintoja voi suorittaa joko omassa ammattikorkeakoulussa tai muussa kotimaisessa oppilaitoksessa. Opiskella voi myös ulkomailla, mutta opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia. Ohjattua työharjoittelua vaikka ulkomailla Työharjoitteluosuudessa perehdytään omaan alaan todellisessa työympäristössä. Koulutusta ohjataan työharjoitteluna, joka voi olla useammassa jaksossa. Harjoittelu voi tapahtua myös ulkomailla. Opintojen lopuksi opiskelija tekee opinnäytetyön syventäen osaamistaan ja osoittaa näin olevansa kypsä hankkimaan tietoja ja taitoja käytännön elämässä. ABI-fakta 2015–2016 Työn ohellakin voi opiskella Myöhemmin voi hakea ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, jos on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulutuksen tai muun korkeakoulututkinnon. Lisäksi vaaditaan vähintään kolmen vuoden työssä olo alalla tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulussa voi opiskella monimuoto-opiskeluna myös työn ohella. Näin voi täydentää aiempaa koulutusta ja työkokemusta. Amk-tutkinnon jälkeen voi hakea virkoihin, joissa vaaditaan korkeakoulututkinto. Ammat tiko rkeakoulu ihin haetaan yhteishauss a ja niissä voi opiske yhdeksällä lla eri alalla: • Human istinen ja ka svatusala • Kulttuuria la • Luonno ntieteet • Luonno nvara-ala • Matkailu - ravitsemis - ja talousal • Sosiaal a i- terveys- ja liikunta-ala • Tekniikan ja liikenteen ala • Turvallis uusa • Yhteiskun la tatieteiden, liiketalouden hallinnon al ja a 93 Yhteishaussa ovat mukana amk-tutkintoon johtavat koulutukset päätoimisina tai työn ohella ja ylempään amk-tutkintoon johtava koulutus. Yliopistoissa monia mahdollisuuksia Yliopistoihin voi hakea suomalaisen tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittanut tai muita vastaavia tutkintoja omaava. Myös vähintään kolmevuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat opinnot suorittanut voi hakea. Näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut voi myös hakea. Ulkomailla hankittu koulutus riittää, jos se antaa asianomaisessa maassa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopistoihin haetaan yleensä todistuksilla ja myöhemmillä valintakokeilla. Korkeakoulujen yhteishaussa voi tulla hyväksytyksi vain yhteen koulutukseen hakijan ilmoittaman halutuin-järjestyksen mukaan. Suomessa toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 14 yliopistoa eri puolilla maata. Yliopistoissa voi opiskella lukuisia aloja, kuten: • Farmasia, lääketiede, hammaslääketiede • Eläinlääketiede • Humanistinen • Kasvatustiede • Kauppatieteet • Luonnontieteet • Liikuntatiede • Oikeustiede • Psykologia • Taiteiden ala • Tekniset tieteet • Teologia • Terveystieteet • Yhteiskuntatieteet • Sotilasala Lähteet: Opintopolku,Opetus- ja kulttuuriministeriö Ylöjärven lukiossa opiskelijat viihtyvät Katariina Fleming Minna Sirén toimii opinto-ohjaajana Ylöjärven lukiossa Koulutuskeskus Valossa. Vielä uutuuttaan hohtava opinahjo on valmistunut vuonna 2012 ja se on maamme nykyaikaisimpia koulurakennuksia. Koulutuskeskus valon suojissa opiskelee ja viihtyy noin 700 opiskelijaa. Saman katon alla toimivat Ylöjärven lukio, Tampereen seudun ammattiopiston nuoriso- ja aikuiskoulutus sekä yrittäjyysopintoja tarjoava Ylötehdas. Valos- 94 sa toimii myös perusopetuksen lisäopetus eli kymppiluokka, Tampereen seudun työväenopiston Ylöjärven toimipiste ja osa sen opetusta. Minna Sirén toimii lukion opinto-ohjaajana 15. vuotta. Hän kertoo ylioppilaaksi kirjoittavia kiinnostavan monet vanhat tutut alat, kuten kauppatieteet, oikeustiede, lääketiede, psykologia ja teatteriala. Ylöjärven lukiossa kuitenkin jokaisen opiskelijan kanssa mietitään oma henkilökohtainen jatkokoulutussuunnitelma, joka ABI-fakta 2015–2016 sisältää niin pääsuunnitelman kuin varasuunnitelmankin. Opinto-ohjaajan yhtenä tärkeänä tehtävänä onkin kannustaa nuorta löytämään juuri se itseä kiinnostava ala ja tavoittelemaan unelmiaan. Sirén antaa opiskelijoille henkilökohtaista ohjausta tulevan ammatin valinnassa. Hän ohjaa myös netin piiriin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen Opintopolku.fi tarjoaa monipuolista tietoa niin lukiosta, ammatillisesta koulutuksesta, ammattikorkeakoulusta, yliopistoista, oppisopimuksista, aikuiskoulutuksesta ja koulutuksen valinnasta. Myös yhteishaku tehdään Opintopolku.fi kautta. Hyvänä vaihtoehtona Minna Sirén pitää myös kansanopistoa, avointa ammattikorkeakoulua tai avointa yliopistoa. - Jos ei saa haluamaansa opiskelupaikkaa, voi pitää välivuoden ja mennä opiskelemaan esimerkiksi kansanopistoon. Välivuoden aikana kannattaa ilman muuta pyrkiä parantamaan sisäänpääsymahdollisuuksiaan haluamalleen alalle. Myös oppisopimuskoulutus tai toisen asteen ammatillinen koulutus voi joillekin olla hyvä vaihtoehto, neuvoo Sirén. Opinto-ohjaaja Minna Sirén on jo 15 vuotta kannustanut nuoria löytämään unelma-ammattinsa. ABI-fakta 2015–2016 95 Mitä abivuoden jälkeen? Omalle uralle Joko tiedät, mitä haluat tehdä työksesi? Jos et, mieti mistä olet kiinnostunut, mitä asioita arvostat ja missä asioissa olet hyvä. Älä jätä valintoja yhden kortin varaan – unelma-ammatille voi olla monia hyviä vaihtoehtoja. Apua ammatinvalintaan saat seuraavista palveluista: Ammattinetistä (www.ammattinetti.fi) löydät muun muassa ammatti- ja alakuvauksia, videoita, sekä haastatteluja ja uratarinoita. Ammattibarometrista (www.ammattibarometri.fi) näet, onko tietyn ammatin osalta työvoimapulaa tai ylitarjontaa ja miten tilanne vaihtelee eri alueilla. ForeAmmatti-palvelusta (www.foreammatti. fi) saat tietoa ammattien työllisyysnäkymistä, työtehtävistä, keskipalkoista, kuinka paljon työpaikkoja on tarjolla eri puolella Suomea sekä millaista osaamista työantajat toivovat hakijoilta. Jos et tiedä, mikä koulutus tai ammatti sinua kiinnostaa, tee AVO-ammatinvalintatesti (www.te-palvelut.fi/avo). Sen avulla voit selvittää, mitkä ammatit vastaavat toiveitasi ja millä perusteella. TE-palvelut auttaa ammatinvalinnassa Voit jutella TE-toimiston asiantuntijoiden kanssa ja etsiä heidän tuellaan sinulle sopivaa ratkaisua. Keskustelut lähtevät sinun toiveistasi ja ne ovat luottamuksellisia. Työlinjan koulutusneuvonta auttaa koulutukseen liittyvissä kysymyksissä joko puhelimitse 0295 020 702 tai sähköpostilla koulutusneuvonta@te-toimisto.fi. Facebookista löydät koulutusneuvonnan osoitteesta www.facebook. com/Koulutusneuvonta. Lisätietoa TE-palveluista saat osoitteesta www.te-palvelut.fi. Työlinjan uraohjaus palvelee mm. ammatinvalintaan liittyvissä asioissa ilman varausta puh. 0295 020 720 maanantaisin ja torstaisin klo 12 – 16, muina aikoina ajanvarauksella (sähköpostitse tyolinja.uraohjaus@te-toimisto.fi) tai soittamalla koulutusneuvontaan. Paikallisten TE-palveluiden sivuilla ovat yhteystiedot mm. lähimmän toimistosi psykologien ajanvaraukseen ja muihin palveluihin. Hae koulutukseen - turvaat myös työttömyysetuutesi Työttömyysetuutta saadaksesi sinun on haettava jo abikeväänä vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden edellytykset täytät. Jos jätät ilman pätevää syytä hakematta koulutukseen, menetät oikeuden työmarkkinatukeen. Jos jäät ilman opiskelupaikkaa, kannattaa etsiä täydennyshausta vaihtoehtoa ykkösvaihtoehdolle. Usein ensimmäisenä vuonna koulussa opetellaan perusvalmiuksia, joista on hyötyä myöhemmissä opinnoissa. 96 ABI-fakta 2015–2016 Apua työnhakuun TE-toimiston verkkopalvelut (www.te-palvelut. fi) ovat käytössäsi ympäri vuorokauden. Apua sähköisten palvelujen käyttöön saat TE-palvelujen Työlinjalta. • Avoimet työpaikat -palvelusta löydät koko maan avoimet työpaikat. • Työpaikkavahdin avulla voit tilata tiedot sopivista työpaikoista suoraan sähköpostiisi. • CV-netissä voit esitellä itsesi – ehkä tuleva työnantajasi löytää sinut juuri sieltä? • joBitti on palvelu nuorille, jotka haluavat parantaa työnhakutaitojaan, www.jobitti.fi, www.facebook.com/jobitti. Voit myös asioida TE-toimistossa, jos et esimerkiksi pysty käynnistämään työnhakuasi verkossa. Jos jäät työttömäksi, ilmoittaudu työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi sähköisellä työnhakijalomakkeella osoitteessa www.te-palvelut.fi/omaasiointi. Alle 25-vuotias tai 25–29-vuotias vuoden sisällä valmistunut ABI-fakta 2015–2016 työtön työnhakija kuuluu Nuorisotakuun piiriin. Nuorisotakuu tarkoittaa, että sinulle tarjotaan omaan tilanteeseesi sopiva aktiivinen vaihtoehto viimeistään silloin, kun työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti kolme kuukautta. Kaiken tarjottavan työn tai palvelun tavoitteena on tukea kestäviä uraratkaisuja eikä ainoastaan katkaista työttömyyttä. TE-toimistosta voit saada myös Sanssi-kortin, jolla parannat mahdollisuuksiasi saada työtä. Lisätietoja: www.nuorisotakuu.fi, www.te-palvelut.fi/sanssi Vaihtoehtona yrittäjyys Oletko koskaan ajatellut, että voisit ryhtyä yrittäjäksi? Yritys-Suomi-puhelinpalvelu auttaa ja neuvoo sinua yrittämiseen ja yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa puh. 0295 020 500. Lisätietoa yrityksen perustamisesta löydät Yritys-Suomi-verkkopalvelun osiosta Yrityksen perustaminen osoitteesta www.yrityssuomi.fi ja www.facebook.com/yrityssuomi. Mahdollisuuksia on paljon – ne on vain ensin löydettävä ja niihin on uskallettava tarttua! 97 98 ABI-fakta 2015–2016 Opiskelu yliopistossa Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Y liopisto-opinnoissa korostuvat akateemiset valmiudet, kuten kyky käsitellä laajaa määrää tietoa ja tehdä sen pohjalta analyysejä, sekä kriittisyys ja kyky itsenäiseen työskentelyyn. Näitä taitoja tarvitaan ja arvostetaan työelämässä. Yliopisto ei ole koulu, vaan tieteellistä opetusta antava ja tieteellistä tutkimusta tekevä laitos. Yliopistolla opettajat ovat samalla tutkijoita, jolloin opetus pohjautuu aina tuoreimpiin tutkimuksiin. Opettajat, tutkijat, opiskelijat ja professorit muodostavat yhdessä yliopistoyhteisön. Yliopistoja on kahdenlaisia: tiede- ja taideyliopistoja. Tiedeyliopistot voivat olla joko yksialaisia, kuten esimerkiksi teknilliset yliopistot, tai perinteisemmin monialaisia, useiden alojen yhteenliittymiä. Useimmat yliopistot jakautuvat tiedekuntiin tai osastoihin. Tiedekuntien alaisuudessa voi toimia eri laitoksia tai alayksiköitä. Yliopistossa opiskellaan pitkälti omatoimisesti ja opintojen etenemisestä huolehditaan itsenäisesti. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, ja siitä kannattaa pitää hyvää huolta. Ensimmäisinä vuosina ohjattua opetusta, kuten luentoja ja pienryhmiä, on usein enemmän kuin opintojen lopussa. Opiskelutavat voivat vaihdella tieteenaloittain. Yliopistossa suoritetaan ensin kandidaatin tutkinto ja sitten maisterin tutkinto, joka huipentuu lopputyöhön. Lopputyö voi olla kirjallinen pro gradu, diplomityö tai taidealoilla opinnäytetyö. Tutkinnon jälkeen voi myös tehdä jatko-opintoja – moni opiskelee jopa tohtoriksi asti. Opiskeluaika ei ole vain opiskelua vaan muutoinkin täysipainoista elämää. Opiskelijaelämä on tärkeä osa opintoja, sillä verkostoituminen ja erilaisten ihmisten kanssa toimiminen on paitsi hyödyllistä myös hauskaa. Jokaisessa yliopistossa toimii ylioppilaskunta, joka ABI-fakta 2015–2016 tarjoaa opiskelijoille palveluja ja valvoo etuja. Ylioppilaskuntien yhteydessä toimii erilaisia alayhdistyksiä, kiltoja, ainejärjestöjä ja osakuntia, joiden toimintaan jokaisella on mahdollisuus mennä mukaan. Kirjoittautuessasi läsnä olevaksi yliopiston opiskelijaksi ja maksamalla ylioppilaskunnan jäsenmaksun, sinusta tulee automaattisesti ylioppilaskunnan jäsen. Ylioppilaskunnan ylimmän päättävän elimen – edustajiston – valitsevat opiskelijat keskuudestaan vaaleilla. Valtakunnallisesti yliopisto-opiskelijoita ja ylioppilaskuntia edustaa kattojärjestö Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL). Yliopisto-opiskelijan terveydenhoidosta vastaa opiskelijoiden itsensä perustama Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS (www. yths.fi), jolla on toimipiste kaikilla yliopistopaikkakunnilla. Useimmilla paikkakunnilla toimii myös opiskelija-asuntosäätiö tai muu taho, joka tarjoaa kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja. Yliopisto-opiskelija voi hakea valtiolta opintotukea. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja mahdollisuudesta nostaa valtion takaamaa opintolainaa. Ylioppilaskunnan jäsenenä olet oikeutettu opiskelijoiden oman etupalvelun, Frankin, etuihin. Etupalvelun lisäksi Frank tuottaa valtakunnallista opiskelijakorttia yhteistyössä Elisan kanssa. Opiskelijakortti on samalla jäsenkorttisi, sillä saat kaiken opiskelijalounaista alennushintaisiin bussi- ja junamatkoihin. Suomen parhaisiin opiskelijoille kohdistettuihin alennuksiin ja etuihin pääset käsiksi osoitteessa frank.fi. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry facebook.com/SYL_FIN twitter.com/SYL.FIN instagram.com/syl_fin www.syl.fi frank.fi 99 ÄLÄ SANO EI TULE SYLIIN Opiskelijan paremman huomisen puolesta. SYL_FIN SYL_FIN SYL.FIN www.syl.fi SUOMEN RYHDIKKÄIN YLIOPISTO Tie johZtajaksi alkaa osoittee st a 100 ABI-fakta 2015–2016 HELSINGIN YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO n i o v A o t s i p o i l y Löydä oma alasi ja käytä välivuosi hyödyksesi! Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa voit opiskella kymmeniä oppiaineita. Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon. Myös paljon verkko-opintoja! www.helsinki.fi/avoin ALOITA AMK-OPINTOSI AVOIMESSA! Meillä voit suorittaa polkuopintoja seuraavissa koulutuksissa: • matkailu : SÄÄ • liiketalous U LI .fi T S U k • konetekniikka TUT w.kam a.fi ww .aikop / • tieto- ja viestintätekniikka com w ww ebook. c • tietojenkäsittely (pelit ja datacenter) w.fa kopa ww ai • hoitotyö (sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja) • liikunta ja vapaa-aika ABI-fakta 2015–2016 101 Lue lisää: www.turkuamk.fi/haku ”Haluan ammatin ja innostavan työpaikan.” SUOSITTELEMME: Valitse yhteishaussa Turun AMK turkuamk.fi 102 ABI-fakta 2015–2016 ABI-fakta 2015–2016 103 lamo.fi Degree Programme in Tourism TourismManagementandExperienceDesign Matkailu- ja palveluliiketoiminta Tapahtumaosaaminen,palvelukonseptien johtaminentaisuuntautumisvaihtoehdoksivoi valitaenglanninkielisiäTourismManagement andExperienceDesign–opintoja. Restonomiopinnot (AMK): MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN kautta opiskelijoille on tarjolla mielenkiintoisia yhteistoteutuksia, projekteja ja ristiinvalittavia opintoja! MATKAILU.. ala vETÄÄ! Matkailuala • matkailupalvelujentuottaja • matkailuvirkailija Hotelli-, ravintola- ja catering-ala • kokki • tarjoilija • vastaanottovirkailija WWW.LUC.FI/MATKAILU hae.ulapland.fi Tiede- ja taideyliopisto Rovaniemellä Opinnoissapainottuvatmatkailunvastuulli suudenekonomiset,ekologiset,sosiaaliset, kulttuurisetjapoliittisetulottuvuudet. Yhteiskuntatieteidentiedekunnanmatkailu tutkimuksenopinnotopettavattarkastele maanjasuunnittelemaanmatkailuataloudel lisena,kulttuurisenajayhteiskunnallisena ilmiönä. Matkailututkimuksen opinnot pääaineenavainLapinyliopistossa Opiskele matkailun ammattilaiseksi Lapissa! tie ko hti tuopintotu tkint ki kaveriota Aloita YLIOPISTO- tai AMK-OPINTOSI ilman pääsykokeita! Opintolinjat • • • • • • • • • • Biologia ja luonnontieteet Englannin kieli ja kansainvälisyys Historia Kasvatustieteet Kauppatieteet Lääketieteeseen suuntaavat opinnot Psykologia Sosiaali- ja hoivatyö Terveysliikunta Valtio- ja yhteiskuntatieteet Suoritettuja tutkinnon osia voi sisällyttää myöhemmin korkeakoulututkintoon. Pääsykoevalmennusta Väylä jatko-opintoihin Jyväskylän Korpilahdella | Puh. 050 409 3004 | www.alkio.fi Opiskele tai harrasta Wellamo-opiston kursseilla! * Kieliä, kuvataidetta, kädentaitoja, liikuntaa, tanssia, musiikkia ... * Yleisen kielitutkinnon perus- ja keskitason kokeita useissa kielissä * Tietotekniikan A- ja @-ajokorttikoulutusta * Taiteen perusopetusta Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16, 15140 Lahti Puh. 03 814 4734 Email toimisto@wellamo-opisto.fi wellamo-opisto.fi 104 ABI-fakta 2015–2016 www.jamsanopisto.fi www.lyhytkurssille.fi YhdessŠ oppien Sinustako ravintokokki? Datanomi? Leipuri-kondiittori? Maalari? Puuseppä? Eläintenhoitaja? Merkonomi? Puutarhuri? Talonrakentaja? Lähde liikkeelle ja hyödynnä mahdollisuutesi hankkia ammatti! esi! n osaamise Aloita opiskelu nyt! aa Investoi om Aikuisten ammattilliset perustutkinnot y käytännönläheistä monimuotokoulutusta y myös oppisopimuksella www.pkky.fi/aiko > Koulutuskalenteri Nopea tapa hankkia osaamista – lyhytkoulutus! y mm. hygieniapassi, anniskelupassi, työturvallisuuskortti www.pkky.fi/aiko > Työelämän koulutussalkku Vauhtia jatko-opintoihin LASTENOHJAAJAKSI kahdessa vuodessa ALA-KÖNNI-KANSANMUSIIKKILINJA HIEROJAKSI vuodessa TAVOITTEENA KORKEAKOULU ABI-fakta 2015–2016 VIONOJAN KUVATAIDELINJA 105 Tietoa opiskelusta, ammateista, työllisyydestä! opiskelu työ 106 .fi ABI-fakta 2015–2016 7 LUKUVUODEN PITUISET LINJAT: Hae nyt! Lasitaidelinja kirjoittajalinja Teatteripainotteinen erityislinja Tanssiteatterilinja suomen kielen opetusta maahanmuuttajille JAMIlAHdeN kANsANopIsTo opintoihin on mahdollista hakea opintotukea. Tikkupolku 1, 49460 HAMINA Tiedustelut: kurssisihteeri@jamilahti.fi p. 044 399 4530/05 755 6600 www.jamilahti.fi Paljon monipuolisia lyhytkursseja ympäri vuoden! Tule mukaan tekemään turvallisempaa yhteiskuntaa! Rikosseuraamuslaitos toimii oikeusministeriön alaisuudessa ja huolehtii vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Tavoitteenamme on lisätä yhteiskunnan turvallisuutta myötävaikuttamalla uusintarikollisuuden vähentämiseen ja rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. Tutustu rikosseuraamusalan tehtäviin! www.rskk.fi | www.rikosseuraamus.fi ABI-fakta 2015–2016 Abifakta 2013.indd 1 23.4.2013 12:37:54 107 Hae koulutukseen Opintopolussa Teksti Sampo Utriainen, Tuottaja Opetushallitus Jatko-opintopaikan miettiminen kannattaa aloittaa ajoissa. Koulutuspaikan valinta voi olla vaikeaa, onhan se yksi suurimpia ratkaisuja elämässäsi. Kun olet löytänyt omat suosikkisi hyvissä ajoissa, hakeminen sujuu helposti. Voit hakea kaikkiin koulutuksiin Opintopolku-verkkopalvelussa. Opetushallituksen uudesta verkkopalvelusta Opintopolusta (www.opintopolku.fi) löydät kaiken tiedon, jota tarvitset koulutukseen hakiessa. Palveluun on koottu ajantasaista tietoa Suomessa järjestettävästä koulutuksesta. Uuden verkkopalvelun tavoitteena on, että yhdestä verkko-osoitteesta saat tietoa tutkinnoista, opiskeluvaihtoehdoista, muuta koulutukseen haettaessa tarvittavaa tietoa sekä ohjausta ja neuvontaa. Opintopolusta voit hakea myös koulutukseen. Sivustolta on helppo siirtyä hakulomakkeen täyttämiseen. Oman koulutusvalinnan apuna ovat kattavat tiedot yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten koulutuksista sekä valintaperusteista. Sivuilla julkaistaan myös haastatteluja, videoita ja kuvakertomuksia, joissa jo alalla työskentelevät kertovat omista koulutuspoluistaan. Yhteishaut Lukion jälkeen koulutukseen haetaan yleensä yhteishaussa. Haet sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon samassa yhteishaussa. Yhdellä hakulomakkeella haet kaikkiin korkeakouluihin. Voit hakea enintään kuuteen koulutukseen. Näihin kuuteen hakukohteeseen kuuluvat sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen koulutukset. 108 Korkeakoulujen yhteishaussa voit saada vain yhden opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Hakulomakkeella sinun on asetettava valitsemasi hakukohteet ensisijaisuusjärjestykseen. Sinulle tarjotaan opiskelupaikka siitä koulutuksesta, jonka olet valinnut ensimmäiseksi ja johon valintamenestyksesi riittää. Yhteishaku korkeakouluihin on kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Valtaosaan korkeakoulujen koulutuksista haetaan kevään yhteishaussa. Katso hakuajat Opintopolusta: www.opintopolku.fi. Tutustu eri aloihin ja mieti vaihtoehtoja. Keväällä haetaan seuraavana syksynä alkaviin koulutuksiin ja syksyllä seuraavan vuoden alussa alkaviin koulutuksiin. Hakulomake ohjaa käyttäjää Hakulomakkeen voit täyttää netissä lähes vuorokauden ympäri. Ennen hakuaikoja voit etsiä Opintopolusta koulutuksia sekä tutkia ja vertailla valintaperusteita. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivuilta löydät lisää tietoa koulutuksista ja pääsyvaatimuksista. Nettihakemuksen tekeminen on helppoa, sillä vuorovaikutteinen palvelu opastaa sinua askel askeleelta eteenpäin. Se räätälöityy hakulomakkeelle valitsemiesi koulutusten mukaan. Saat vahvistuksen hakemuksesi tallentumisesta sähköpostiisi, kunhan muistat kirjoittaa toimivan sähköpostiosoitteen hakulomakkeelle. Muutoksia yhteishaussa: ensikertalaiskiintiö Uudistuneessa yhteishaussa korkeakouluilla on mahdollisuus varata osa aloituspaikoisABI-fakta 2015–2016 ABI-fakta 2015–2016 109 ta opiskelijoille, joilla ei ole aikaisemmin ollut opiskelupaikkaa korkeakoulussa. Tästä käytetään nimitystä ensikertalaiskiintiö. Ensikertalaiskiintiöön kuuluvat ne hakijat, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai jotka eivät ole ottaneet opiskelupaikkaa vastaan korkeakoulusta. Molempien mainittujen kriteerien pitää täyttyä, jotta sinut voitaisiin katsoa ns. ensikertalaiseksi. Jos otat opiskelupaikan vastaan yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta, se vaikuttaa siihen, mihin hakijaryhmään kuulut, jos aiot tulevaisuudessa hakea uudestaan sellaiseen korkeakoulun koulutukseen, jossa ensikertalaiskiintiö on käytössä. 110 Haku ammatilliseen koulutukseen Abi voi hakea yhteishaussa vain sellaisiin ammatillisiin koulutuksiin, jotka koulutuksen järjestäjä on varannut ylioppilaille. Koulutukseen haetaan lukion päättötodistuksella. Jos olet suorittanut ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon, et voi hakea nuorten yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen. Hakijoiden neuvonta Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Jos haluat kysyä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon hakemisesta, tutustu ensin ohjeisiin Opintopolun sivuilla. Kysy lisätietoja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen hakijapalveluista ja lue lisää korkeakoulujen omilta sivuilta. Voinko siirtää opintojen aloittamista? Ammatillinen koulutus Ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi lukuvuodelle vain, 1. jos suoritat asevelvollisuutta, siviilipalvelua tai naisten vapaaehtoista asepalvelua 2. olet äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai 3. et voi sairauden tai vamman vuoksi aloittaa opintoja, jolloin olet poissa lukukauden tai lukuvuoden. Jos haluat kysyä ammatilliseen koulutukseen hakemisesta tai hakulomakkeen täyttämisestä, ota yhteyttä Opintopolun ohjaus- ja neuvontapalveluun. Opintopolun hakuneuvonta neuvoo, kun olet hakemassa lukioon, ammatilliseen oppilaitokseen tai muuhun peruskoulun jälkeiseen koulutukseen Opintopolun kautta. ABI-fakta 2015–2016 VÄLIVUOSI ON TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA Helena Mielikäinen, Opinto-ohjaaja, Lappeenrannan Lyseon lukio Välivuoden voi hyödyntää monella tavalla, jotka edistävät tulevaisuuden työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Korkeakouluhaku-uudistuksen myötä välivuosi voi tuoda tarpeellisen lisäajan oikean korkeakoulupaikan valitsemiseen. Kannattaa olla itse aktiivinen ja hakea avoimin mielin uusia kokemuksia. Monelle välivuosi saattaa olla ihan omakin valinta. Nuorena kannattaa tutkailla maailmaa ja kokeilla erilaisia asioita. Elämä koostuu vaiheista – nyt on sinun vuorosi Kun on ollut lukio-opinnoissa tunnollinen ja ahkera, se voi vaatia palautumista. Lukion oppimäärä on hurja ja kirjoitukset vaativat. Niiden päälle moni tarvitsee lepoa. Kannattaa ladata akut täyteen ja nauttia. - Jos minulta joku nuori jotain kysyisi, antaisin takuulla holtittomuuteen kannustavia neuvoja. Kehottaisin tekemään mitä mieli tekee turhia tulevaisuutta murehtimatta. Rohkaisisin tavoittelemaan kuuta taivaalta, jos nuori sattuu haaveilemaan suuria. Ponnistelu ei tarkoita suoraviivaista etenemistä. Kehotan tekemään reippaasti asioita, jotka eivät päällepäin näytä järkeviltä. (Roosa Meriläinen, Helsingin Sanomat 5.7.2012) Vietä välivuosi viisaasti Kannattaa harkita, miten välivuoden viettää parhaiten. Parastahan olisi, että välivuoden ai- iva llesi sop Etsi itse i osoitteesta i-blog välivuos .blogilista.fi www ABI-fakta 2015–2016 • Yli 60 % uusista ylioppilaista pitää välivuoden • Yli puolet välivuotta pitävistä on töissä • Yli 95 % valmistuneista ylioppilaista saa 6 vuoden kuluessa opiskelupaikan (Lähde: Tilastokeskus) kaiset kokemukset olisivat hyödyksi tulevissa opinnoissa tai auttaisivat uravalinnoissa. Älä siis jää sohvalle makaamaan, vaan käytä välivuosi viisaasti. Armeija tai siviilipalvelus Armeijan tai siviilipalveluksen suorittaneet keräävät usein välivuoden aikana hyödyllistä kokemusta. Björn ”Nalle” Wahlroosin mukaan RUK:n suorittaminen ennakoi menestyksellistä siviiliuraa ja hän pitää Reserviupseerikoulua oivana väylänä yritysjohtajuuteen. Töihin - arvokasta työkokemusta Harvalla suoraan lukiosta opiskelemaan päässeellä on näyttöä työelämästä. Työkokemus on aina merkki aktiivisesta ihmisestä, jollaiset taatusti menestyvät tulevissakin työnhakutilanteissa. Työssä voi myös kerätä rahaa opiskeluaikaa varten. Välivuoden aikana voi kokeilla millaista työskentely omalla unelma-alalla käytännössä on. Surkea työ taas motivoi lukemaan pääsykokeisiin. - Työnantajana innostun ihmisistä, joilla on monenlaista työkokemusta. Välivuoden viettänyt ei ole minulle luuseri, vaan kiinnostava ihminen. Siksi suosittelen tuoreille ylioppilaille elämän opettelua ja ihmettelyä. Mars maailmalle, Siwan kassalle tai vaikka vapaaehtoistöihin maailmaa pelastamaan! (Raija Kivinen, Kuntoplus) Ulkomaille - Kielitaidolla erotut joukosta Välivuoden voi myös viettää ulkomailla. Näin 111 tei Varo, et lle! pää loma jää voi saavuttaa vahvat kielelliset taidot. Nuorille on paljon mahdollisuuksia työntekoon ja opiskeluun ulkomailla. Monille esim. reppumatkailu antaa sellaisia voimavaroja, ystäviä, kokemuksia ja suhteita, joista on helppo ammentaa myöhempien opiskelu- ja työvuosien aikana. Maailmalle voi lähteä kielikurssille tai työskentelemään esimerkiksi au-pairiksi tai vapaaehtoistyöprojekteihin. Eka EURES -työpaikka on avoin 18–30-vuotiaille EU:n kansalaisille, jotka asuvat laillisesti jossakin jäsenvaltiossa ja haluavat löytää työ-, harjoittelu- tai oppisopimuspaikan jostakin muusta EU-maasta kuin asuinmaastaan. Katso lisää tietoa http://ec.europa.eu/social/main. jsp?catId=993&langId=fi Opiskelemaan – säilytä tuntuma Välivuoden aikana voi opiskella tutkintoon kuuluvia opintoja jo etukäteen. Monelle alan opintojen tekeminen antaa realistisemman kuvan unelmien opiskelupaikasta. Muista kansanopistojen, avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun tarjoamat opinnot. Kun opiskelupaikka tulevaisuudessa toteutuu, opintosuoritukset ovat voimassa automaattisesti. Työharjoittelu – työnantajalle ilmaista Hakeutumalla mieluiseen paikkaan töihin, työ112 www.te-palvelut.fi www.avoinyliopisto.fi www.kansanopisto.fi www.maailmalle.net www.alli.fi www.koulutustakuu.fi www.eures.europa.eu harjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön voi tutustua työskentelyyn alalla, jonne aikoo hakea opiskelemaan. Työharjoitteluun voi hyvin yhdistää esim. avoimen yliopiston opintoja. Muista Nuorten palvelut TE-toimistolla Työ- ja elinkeinotoimisto auttaa välivuoden aikana ammatinvalinnassa. Sieltä saat tietoa siitä, mitä työpaikkoja on tarjolla ja miten niitä kannattaa hakea. Saat myös takuun siitä, että et jää tyhjän päälle. Elämä on ihmisen parasta aikaa Välivuosi on monille haave ja mahdollisuus. Joku jää lähikaupan kassalle elämää ja opiskeluintoa kalastelemaan, joku lähtee maailmalle ja kieltä oppimaan. Välivuosi tekee hyvää ja katkaisee kahdentoista vuoden lukemisputken. Vuoden päästä ylioppilaskirjoituksista tulee olemaan ihan toinen ääni kellossa. Lukeminen maistuu ja preppauskurssillekin voi tarvittaessa lähteä. ABI-fakta 2015–2016 ABI-fakta 2015–2016 113 Elämä ja valinnat edessä Eeva Kallio, dosentti, PsT, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Tulevaisuuden ennakoiminen ja jatkoopintoihin pyrkiminen on osa arkipäivää abeille. Ylioppilastutkinnon suorittaminen antaa arvion siitä, kuinka olet sisäistänyt nyky-yhteiskunnassa vaadittavia tietoja ja taitoja: se antaa perusteet, pohjan, josta ponnistaa liikkeelle. Se ei kuitenkaan ole ainoa tekijä, jota pitää tuijottaa, kun arvioi omaa tulevaisuuttaan. Yksilölliset voimavarat ovat tekijä, jota ei voida mitata tai määritellä ulkoisen arvioinnin perusteella. Kyse on jokaisen henkilökohtaisesta, sisäisestä kyvystä, joka on kehitettävissä, opittavissa ja joka saattaa olla joillakin luontaisesti valmiina. Yksilöllisten voimavarojen näkökulma on aina otettava huomioon eräänlaisena väliin tulevana osatekijänä, jonka vaikutusta on vaikea ennustaa. Ehkä saatat pohtia sitä, millä alueella tai alalla olet vahvin ja millä olet suoriutunut hyvin koulussa. Olisiko se ala jolle suuntautua? Vai etenetkö siihen suuntaan, mikä tuntuu sinusta omimmalle ja mihin koet omaavasi lahjakkuutta? Etenetkö tielle, joka on vaativa vai tielle, jolla odotat eteneväsi helposti? lista työstää uudella tavalla, tai etsiä jopa kokonaan uusi tie. Lukion jälkeen tehdyt valinnat eivät ole lopullisia: ne muokkautuvat ja elävät, ottavat uudestaan suuntaa ja ne avaavat aina uusia reittejä. Omien voimavarojen tunnistaminen on tässä elämänvaiheessa oleellista. Tällaiseen tunnistamistyöhön voi käyttää erilaisia välineitä: reflektointia, tiedostavaa kirjoittamista, piirtämistä, maalaamista, liikuntaa tai keskusteluja. Tai voi olla, että mitään työstämistä ei tarvita; voit olla suhteellisen varma millä alueilla tai alueella sinulla on vahvuuksia. Saatat kuitenkin kysyä: miksi tällaista työskentelyä? Tavoitteiden asettelu ja suunnitelmallisuus tulevaisuuden suhteen voivat olla hyvinkin hankalalle tuntuvaa ja enemmän uuvuttavaa kuin mielekästä. Miksi pitäisi luoda suunnitelmaa tulevaisuudesta? Eikö kaikki voisi tapahtua spontaanisti ja itsestään? Miksi huolestua liian aikaisin? Tietoisesti voimme olla välinpitämättömiä ja päättämättömiä suhteessa omaan tulevaisuuteemme. Kuitenkin alitajuisesti voimme työskennellä asian suhteen koko ajan, vaikka emme olisikaan siitä tietoisia. Valintojaan voi aina muuttaa Ihmisen yksilölliset valinnat ovat aina omintakeisia; voi myös olla, ettei valintojaan tee yksilöllisesti vaan antautuu virran vietäväksi. Vaikka jättäytyisikin virtaan, luo samalla omaa elämäänsä, omaa polkuaan. On kuitenkin aina muistettava, että tehdyt valinnat eivät ole lopullisia. Elämä voi ottaa suuntia, jolloin aiempia tavoitteita ja päämääriä on mahdol- 114 Muutos on mahdollista Psykologian, erityisesti aivotutkimuksen aluella tiedetään jo varsin paljon ihmisen kehitysmahdollisuuksista. Tällä hetkellä tiedetään, että aivot ovat eräässä mielessä muokkautuva elin: niiden muuttuminen ja muuttumiskykyisyys ei pääty nuoruuteen tai aikuisuuteen, vaan jatkuu läpi elämän. Voimme siis itse ABI-fakta 2015–2016 muovata itseämme valitsemalla omat ajattelutapamme ja uskomuksemme. Siksi on tärkeää, millaisia uskomuksia luo omasta itsestään, mahdollisuuksistaan ja kyvyistään. Positiiviset uskomukset ylläpitävät mielen tasapainoa. Stressaaviin tilanteisiin, kuten ylioppilaskirjoituksiin, valmistautuessa on mahdollista jo pidemmän aikaa alkaa rakentaa ajatustapaa, johon sisällyttää positiivisia sisältöjä omien voimavarojensa suhteen. Tutkimusperäisesti tällaisen sisäisen puheen tietoinen muuttaminen voi vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti omaan toimintaan. Tulevien ahdistavien ABI-fakta 2015–2016 tilanteiden uudelleen mallintaminen luomalla niistä järjestelmällisesti miellyttävä, vaihtoehtoinen malli, voi vaikuttaa mieleen muuntamalla toimintaa. Tällaista työskentelyä on kuitenkin jatkettava jonkin aikaa ennen kuin muutoksen vaikutukset ulottuvat ei-tietoiseen mieleen. Ihminen ei ole passiivinen olosuhteidensa uhri, vaan kykenevä jo ennakoiden muuttamaan omia asenteitaan ja ajattelutapojaan sekä käytöstään. On siis paljon kiinni siitä, kuinka itse hahmottaa, käsittää ja uskoo omien mahdollisuuksiensa olevan – myös ennen vaativia tenttitilanteita ja kamppailua jatko-opintopaikoista. 115 Karlo Haapiainen vaihtoi kauppatieteet teatteriin Opiskelu Lahden kansanopistossa rohkaisi omalle alalle Katariina Fleming Karlo Haapiainen on paitsi näyttelijä myös laulaja, tangon taitajanakin tunnettu. 116 ABI-fakta 2015–2016 Karlo Haapiainen ehti opiskella neljä vuotta kauppatieteitä, kun hän huomasi, ettei se ollut hänen alansa. Hän päätti palata lapsuutensa ja nuoruutensa rakkaan harrastuksen, teatterin ja näyttelemisen pariin. Lahden kansanopiston teatterilinjalta urkeni uusia mahdollisuuksia. - Ystäväni suosittelivat minulle Lahden kansanopistoa korkeatasoisena ja vaativana teatterialan koulutuksena. Vietin siellä lukuvuoden 2013-2014 teatterilinja II: n oppilaana. Minkälaista opiskelu Lahdessa oli? - Intensiivistä, kunnianhimoista ja laaja-alaista. Teimme paljon produktioita, joista isoin syksyllä ja kaksi pienempää keväällä. Akrobatia, laulu, kuoro, esitysanalyysi, keskustelut sekä henkilökohtaiset demot rohkaisivat oman taiteellisen ajattelun ilmaisemiseen ja kehittämiseen. Mitä pidit asuntolassa asumisesta? -Kommuunihenkisenä ihmisenä nautin suuresti. Omaa tilaa sai tarvittaessa ja rauhan takasivat yhteiset pelisäännöt. Mikä oli parasta koulussa? - Tuki, jonka sain itsenäiseksi taiteilijaksi kasvamisessa. Opin vuoden aikana valtavasti näyttelijäntyöstä, teatterista ja elämästä. Sain myös monia erittäin hyviä ystäviä, joiden kanssa olemme yhä tekemisissä. Minkälaisia teatteriesityksiä teitte? -Misa Palanderin ohjaus Peer oli vuoden isoin juttu. Lisäksi teimme Juha Hurmeen ohjaamana Lahti-esityksen keväällä ja esitimme sitä myös kiertueella. Runodemo FackThePainA- ABI-fakta 2015–2016 wayn kanssa olimme Kajaanin Runoviikolla. Keväällä teimme myös lauludemon Outoon valoon. - Jokainen teatterilinja II:n opiskelija teki oman lopputyönsä. Esitykset olivat taiteellisesti kunnianhimoisia ja ammattimaisesti toteutettuja. - Päällimmäisinä muistoina niistä jäivät usko tulevaisuuteen, usko parempaan, usko maailman muuttamiseen. Mitä koulu sinulle antoi? -Itseluottamusta, ystäviä, rakkautta ja huikean tekijäverkoston. Mitä olet tehnyt koulun jälkeen? Oletko saanut alan töitä? - Olen Helsingin Ylioppilasteatterin jäsen ja näytellyt siellä kahdessa produktiossa. Työskentelen näyttelijänä myös improvisaatioryhmä Kolinassa. Kesällä olen Jeppe Niilonpoika -näytelmässä teatteri Pulsan asemalla Lappeenrannassa. -Töitä ja tekemistä teatterin saralla on riittänyt. 117 Yrittäjyyskurssilla omat ideat lentoon Teksti: Heidi Jalonen Oletko täynnä nerokkaita ideoita, jotka olet tahtonut aina toteuttaa? Oletko ajatellut, että voisit ansaita ideoillasi rahaa? Voit kehittää yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja sekä saada hyvän perustan yrittäjyyteen jo opintojesi aikana. Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa lukio-opiskelijoille esimerkiksi NY Vuosi yrittäjänä -yritysohjelmaa, jossa yrittäjyyttä pääsee kokeilemaan omakohtaisesti perustamalla oikealla rahalla toimivan yrityksen. NY Vuosi yrittäjänä -kurssi on osa koulun opetusta ja se on avoin kaikille lukiolaisille ja ammatillisen toisen asteen opiskelijoille. Lukuvuonna 2014–2015 ohjelmaan osallistui ympäri Suomea yli 4 000 nuorta, jotka perustivat yhteensä 1 500 NY-yritystä. NY Vuosi yrittäjänä on 9.-luokkalaisille, lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville suunnattu opinto-ohjelma, jossa • perustetaan lukuvuoden ajaksi oikealla rahalla toimiva yritys • tutustutaan yrittäjämäiseen toimintatapaan • opitaan tekemällä • perehdytään liike-elämän perusasioihin kuten budjetointiin, markkinointiin ja kirjanpitoon • käydään läpi kaikki yrityksen vaiheet perustamisesta yrityksen lopettamiseen. Lisätietoa: www.nyvuosiyrittajana.fi ja www.nuoriyrittajyys.fi Kuva Topias Saari Jos olet kiinnostunut NY-toiminnasta, keskustele asiasta esimerkiksi opinto-ohjaajasi kanssa ja olkaa yhteydessä Nuori Yrittäjyys -järjestöön (www.nuoriyrittajyys.fi). Voisiko yrittäjyys olla osa tulevaisuuttasi? NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma sopii sinulle, jos haluat: • oppia yrittäjyyttä • tehdä ideoillasi rahaa • perustaa yrityksen • oppia käytännön tekemisen kautta • tutustua muihin yrittäjähenkisiin nuoriin • vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi. Tämä kaikki on mahdollista NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa! Uskallatko ottaa haasteen vastaan ja toteuttaa unelmasi? 118 ABI-fakta 2015–2016 Tutustu NY-yritykseen: Yhteisistä vahvuuksista syntyi toimiva yritys Mitä jos voisit tehdä jotain, mistä tykkäät ja missä olet hyvä ja ansaita sillä rahaa? NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa se on mahdollista. Sofia Järvinen, Anniina Rytkönen, Iina Korhonen ja An Cong Etelä-Tapiolan lukiosta Espoosta valitsivat koulunsa kurssitarjottimelta valinnaisen Vuosi yrittäjänä -kurssin, sillä he halusivat tehdä jotakin konkreettista osana lukio-opintojaan. Kurssin alussa tytöt heittivät ilmoille monta eri yritysideaa, mutta lopulta yhteiset vahvuudet ja aiempi kokemus ratkaisivat liikeidean perustettavalle yritykselle. Vuosi yrittäjänä -kurssin aikana paremmin toisiinsa tutustuneet Sofia, Anniina, Iina ja An totesivat englannin olevan heille kaikille vahva kieli. Kaikilla oli myös ennalta kokemusta lapsista, joten vahvuudet päätettiin yhdistää yritykseksi, joka tarjoaisi englannin kielen ope- ABI-fakta 2015–2016 tusta 1.–2.-luokkalaisille. Yrityksen nimeksi tuli Anglomania NY. Yrityksen perustaminen yhteisten taitojen ja vahvuuksien varaan osoittautui menestyksekkääksi strategiaksi, sillä tyttöjen kielikerhosta tuli menestys ja se myös palkittiin sekä Uudenmaan aluemessuilla että koko Vuosi yrittäjänä -ohjelman kansallisessa Uskalla Yrittää -finaalissa parhaana palveluna. Paljon työtä ja palkitsevaa palautetta Sofian, Anniinan, Iinan ja Anin yritystoiminta kehittyi sitä mukaa, kun Vuosi yrittäjänä -ohjelma eteni. – Vuosi yrittäjänä -ohjelman tehtävät ja erilaiset kilpailut auttoivat meitä kehittämään toimintaamme. Tehtävät, kilpailuvalmistelut ja ohjelmaan kuuluvat messut vaativat aika paljon aikaa ja työtä, mutta ne olivat myös hauskoja ja 119 palkitsevia ja kirkastivat omaa liikeideaamme, Anglomania NY:n tytöt kertovat. Palkitsevaa nuorille yrittäjille on ollut myös nähdä oman työn tulos kielikerhoissa käyneiden lasten kielitaidon kehittymisenä. Tytöt ehtivät vetää lukuvuoden aikana neljä kerhoa, jotka kokoontuivat yhteensä viisi tai kuusi kertaa 1,5 tunniksi kerrallaan. Lapsia yhteen kerhoon otettiin enintään kymmenen, jotta opetus pysyisi henkilökohtaisena. – Ensimmäisen kielikerhon jälkeen kerholaisten vanhemmilta tuli heti tilausta jatkokerholle. Toinen kerhomme olikin jatkoryhmä ensimmäiselle kerholle. Olemme opettaneet englantia Anniinan tekemän vihkosen pohjalta ja lisänneet mukaan erilaisia toiminnallisia ja osallistavia oppimismuotoja kuten pelejä, leikkejä ja lauluja. Lapset ovat olleet innoissaan, nuoret yrittäjät kertovat. NY-vuosi opettanut oma-aloitteisuutta ja itsevarmuutta NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa opettajat eivät määrää, mitä oppilaiden täytyy tehdä. Nuoret saavat itse päättää, millaisen yrityksen he haluavat perustaa. Anglomania NY:n tyttöjen mukaan kurssi onkin opettanut erityisesti omatoimista työskentelyä, oma-aloitteisuutta ja itsevarmuutta. – Meidän on itse pitänyt ottaa yhteyttä alakoulujen rehtoreihin ja markkinoida kielikerhoamme heille. NY-vuoden aikana olemme tajunneet markkinoinnin tärkeyden – hyväkään yritysidea ei myy itse itseään! Sofia, Anniina, Iina ja An ovat oppineet NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa myös esiintymistaitoja, sillä he ovat esitelleet yritystään paitsi ohjelmaan kuuluvilla messuilla, myös omalla koulullaan niin japanilaisille vieraille kuin Ale- 120 xander Stubbillekin. Pääministerin lisäksi tytöt ovat päässeet tapaamaan ohjelman kautta monia muita NY-yrittäjiä ja laajentaneet näin omia henkilökohtaisia verkostojaan. Lisäksi tytöt sanovat tajunneensa NY-vuoden aikana, että he voivat itse vaikuttaa asioihin. – Minulle on tullut varmempi fiilis siitä, että maailmaa voi muuttaa, Sofia sanoo. Muita NY Vuosi yrittäjänä -kurssia harkitsevia lukiolaisia Anglomania NY:n tytöt rohkaisevat ottamaan kurssin. Kurssilla saa kokeilla yrittäjyyttä riskittömässä ympäristössä ja tyttöjen mukaan se on murtanut heidän ennakkovaikutelmansa yrittäjyydestä. Yrittäjyyttä myös NY-vuoden jälkeen Vaikka NY-yritykset lakkautetaankin lukuvuoden päättyessä, Sofia, Anniina, Iina ja An sanovat harkitsevansa kielikerhon jatkamista vielä kesän jälkeen. Kokemuksistaan viisastuneina he aikovat aloittaa kerhon markkinoinnin heti koulujen alkaessa, kun lasten harrastuksia ei ole vielä lyöty lukkoon koko lukuvuodelle. Ainakin Anniina aikoo jatkaa yrittäjänä myös kielikerhon ulkopuolella. – Minulla on pää täynnä uusia yritysideoita ja aionkin osallistua kurssille taas ensi vuonna ja perustaa uuden yrityksen, Anniina sanoo. Myös työnantajat ovat olleet kiinnostuneita nuorten yrittäjyydestä. Iina haki Linnanmäen huvipuistoon kesätöihin ja mainitsi hakemuksessaan NY-yrityksensä. – Haastattelijat olivat tosi kiinnostuneita NYyrityksestäni ja Vuosi yrittäjänä -kurssista ja kyselivät niistä paljon. NY-kokemukseni saattoi auttoi työpaikan saamisessa, Lintsiltä koko kesäksi töitä saanut Iina sanoo. ABI-fakta 2015–2016 This is not forestry. It is your opportunity to grow your career. Find out more at storaenso.com/careers ABI-fakta 2015–2016 121 Ulkomaille opiskelemaan – mikä ettei! Marianne Autero/Metropolia Ammattikorkeakoulu Maailma muuttuu aina vain kansainvälisemmäksi, ja eri kulttuurit ja tavat kohtaavat ja sulautuvat toisiinsa. Myös yhteydenpito eri puolille maailmaa on nykyään helppoa, melkein missä ikinä oletkin. Tämän vuoksi ulkomaille opiskelemaan lähteminen voi vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta. Lähteminen voikin olla erityisen helppoa, jos olet esimerkiksi matkustellut paljon, viettänyt jo vaihto-oppilasvuoden ulkomailla tai muuten tutustunut ja ystävystynyt eri kulttuureista ja maista tulevien nuorten kanssa. Kun opintopolku johtaakin ulkomaille Ulkomaille opiskelemaan lähtemistä ei koskaan pidä tehdä hetken mielijohteesta, tai siksi, että kaverikin lähtee. Muutto pois lapsuudenkodista on iso muutos jokaiselle nuorelle, vaikka uusi koti olisi samassa kaupungissa, saatikka, jos koti sijaitseekin 2000 kilometrin päässä. Vaikka olisitkin matkustanut paljon, niin matkustaminen ja eläminen vieraassa maassa ovat kaksi eri asiaa. Arki voi näyttäytyä hyvinkin erilaisena suomalaiseen elämään verrattuna riippuen opiskelumaastasi, sen kulttuurista sekä opiskelukäytänteistä. Valmistaudu ja suunnittele tuleva elämäsi siis huolella etukäteen; mieti kiinnostaako sinua ennemmän tietty maa tai maanosa vai onko kiinnostuksen kohteesi nimenomaan joku tietty oppilaitos taikka tutkinto. Pohdi myös, kumpi on tärkeämpää: tietyssä lempimaassasi asuminen vai siellä suorittamasi tutkinto. Aina lämmin ja lempeä ilmasto ja sopiva oppilaitos eivät kuitenkaan kohtaa eli mieti opiskelumaatasi ja -vaihtoehtoja monelta eri kannalta. 122 Ulkomaille suuntautuvien opintojen suunnitteluvaiheessa kannattaa käydä tutustumassa Helsingissä toimivan CIMOn (Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus) palveluihin joko paikan päällä taikka internetin kautta. CIMO tarjoaa kattavasti tietoa niin ulkomailla opiskelusta kuin työskentelystäkin (www. cimo.fi). Opiskeluvaihtoehdoista ja eri maista on helppo etsiä tietoa myös internetin eri palveluiden kautta, ja monilla oppilaitoksilla on omat Facebook -sivustonsa, joiden kautta voi hakea tietoa ja vaikka keskustella muiden hakijoiden taikka jo oppilaitoksessa opiskelevien opiskelijoiden kanssa. Keskustele myös perheesi, ystäviesi sekä tuttaviesi kanssa ja etsi esimerkkejä ulkomailla opiskelusta ihan lähipiirisikin kautta. Muista kuitenkin, että jokaisella on oma kokemustaustansa ja tapansa käsitellä asioita eli yritä lähinnä etsiä käytännön vinkkejä kohdemaassa elämiseen ja opiskelemiseen. On kiinnostuksen kohteesi ja motivaatiosi kohde mikä tahansa, niin mieti silti tarkkaan, minkä vuoksi haluat lähteä juuri tiettyyn maahan taikka oppilaitokseen, ja mitä vaikutuksia sillä voi olla sinulle vaikkapa viiden vuoden tähtäimellä. Tärkeä seikka on myös tulevien opintojesi opetuskieli eli onko sinulla varmasti tarvittava kielitaito, jotta pystyt seuraamaan vieraskielistä opetusta sinulle ehkä aiemmin täysin tuntemattomalta alalta. Kielitaito kehittyy luonnollisesti vauhdilla, kun sitä käyttää niin arkielämässä kuin opinnoissakin, mutta puutteellinen kielitaito voi sekä vaikeuttaa taikka hidastaa opintoja sekä aiheuttaa sinulle stressiä ja ahdistusta. Jos haluat opiskella tietyssä maassa, mutta sinulla ei ole vielä tarvittavaa kielitaitoa, niin tutustu ensin maahan muuta reittiä kuin opintojen kautta. Tällöin voi ABI-fakta 2015–2016 opiskella uutta kieltä käytännön ympäristössä sekä kartoittaa, olisiko sinulla mahdollisuus myös opiskella kyseisellä kielellä tulevaisuudessa. Ulkomaille opiskelemaan lähteminen on joka tapauksessa iso ja tärkeä päätös. Se on epäilemättä yksi merkittävimmistä päätöksistä, jonka olet tähän mennessä elämässäsi tehnyt. Siksi onkin tärkeää olla lähtemättä täysin hetken huumassa maailmalle, vaikka se niin houkuttelevaa olisikin. Tietysti voit aina palata takaisin kotiin sillä kuuluisalla ”maitojunalla”, mutta silti on parempi valmistautua, suunnitella valmiiksi ja lähteä sen jälkeen kohti uusia seikkailuja. . Tutkinnolla on väliä Suomessa on kattava ja muuallakin maailmassa arvostettu korkeakoulujärjestelmä. Lisäksi lukion jälkeen voi opiskella ammatillisissa oppilaitoksissa, jonka jälkeen ovet korkeakoulutuksen ovat myös avoinna. Suomalaisen koulu- ABI-fakta 2015–2016 tusjärjestelmän kulmakivi on myös elinikäisen oppimisen mahdollisuus eli opiskelemaan voi palata missä tahansa iässä ja elämänvaiheessa. Tämä ei välttämättä ole ain mahdollista muualla. Maailmalla on paljon erilaisia ja eritasoisia oppilaitoksia, joissa voi suorittaa monentasoisia tutkintoja. Ota siis ihan ensimmäiseksi selvää, minkä tasoinen mahdollinen tuleva oppilaitoksesi on verrattuna muihin kyseisen maan oppilaitoksiin. Mikäli haluat suorittaa korkeakoulututkinnon, niin tarkista, että kyseinen oppilaitos todellakin on korkeakoulu, ja sen myöntämä todistus on vertailukelpoinen korkeakoulun myöntämä todistus myös Suomessa sekä muualla maailmassa. Ulkomaisten oppilaitosten myöntämien tutkintojen tunnustamista sekä niiden vertailtavuutta Suomessa voi tiedustella Opetushallituksesta (www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen). Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta virkakelpoisuudesta Suomessa sekä toimii lisäksi tutkintojen kansainvälisen 123 vertailun tiedotuskeskuksena. Tutkinnolla on väliä silloin, jos tulevaisuuden haaveenasi on esimerkiksi virkamiesura Suomessa. Varmista siis, että tutkintosi täyttää hakukelpoisuusvaatimukset myös Suomessa. Tämä voi olla merkityksellinen seikka esimerkiksi kielitaitovaatimusten kannalta Suomessa. Tutkinnolla on merkitystä myös jatko-opintojen kannalta. Jos aikomuksenasi on jatkaa opintoja Suomessa, niin varmista, että ulkomailla suorittamasi tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden myös täällä. Mieti myös, minkälaisia työmahdollisuuksia opiskelemasi tutkinto antaa sinulle sekä kohdemaassa, Suomessa tai muuallakin maailmassa. Osa ammateistahan on sellaisia, joita voi harjoittaa vain ja ainoastaan, jos on suorittanut tietyn tutkinnon kyseisen maan lakien ja säädösten mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että voit joutua Suomeen palattuasi täydentämään opintojasi tai suorittamaan jonkun lisäkurssin, jotta voit harjoittaa ammattia ja käyttää tiettyä ammattinimikettä. Tutkinnon suorittaminen toisessa maassa ei välttämättä ole ilmaista opiskelijalle kuten Suomessa. Lukukausimaksut voivat olla korkeita, ja myös eläminen sekä asuminen maksavat. Ota tämä huomioon opiskelumaata ja -paikkaa valitessasi. Korkeat lukukausimaksut eivät aina välttämättä tarkoita korkealaatuista opetusta eli ota myös selvää, minkälainen maine oppilaitoksella on. Selvitä lisäksi vaikka oppilaitoksen alumnitoiminnan kautta, minkälaisiin työpaikkoihin tai jatko-opintoihin oppilaitoksesta päädytään. Hyppy tuntemattomaan Uuteen maahan muuttaminen ja erilaiseen kulttuuriin sopeutuminen voi olla erittäin vaiherikasta aikaa. Aluksi saatat olla aivan ihastuksissasi uudesta maasta ja sen tavoista, ja elämä hymyilee. Tämä on todennäköistä etenkin silloin, jos kaikki käytännön asiat sujuvat hyvin 124 eivätkä aiheuta sinulle pettymyksiä. Toisaalta ensikosketus uuteen asuin- ja opiskelumaahan voi olla täysin toisenlainenkin; mikään ei toimi, ja erilaiset tavat ja käytänteet aiheuttavat sinulle vaikeuksia ja päänvaivaa. Molemmat vaihtoehdot ovat täysin mahdollisia, ja voi käydä myös niin, että alkuaikojen ihanuus muuttuukin hammastenkiristykseksi taikka päinvastoin. Tästä ei kuitenkaan kannata häkeltyä, sillä uuteen kulttuuriin sopeutuminen on pitkäkestoinen prosessi, ja silloin oma asenteesi ja itsetuntemuksesi auttavat karikoissa. Tieto siitä, mitä kulttuuri on, ja mitä kaikkea se pitää sisällään, auttaa jo paljon. Kulttuuri ei suinkaan ole peritty ominaisuus, vaan se on tietyn yhteisön tapa jäsentää asioita sekä miten näitä asioita viestitään. Paras tapa lähestyä kulttuuria on oikeastaan miettiä seuraavia asioita: Kuka minä olen? Miksi ajattelen tietyllä tavalla? Mikä on minulle tärkeää? Miksi reagoin asioihin tietyllä tavalla? Kulttuurihan on oikeastaan sekä näkyvää että näkymätöntä, ja usein kulttuuriin liittyviä asioita ei edes ajattele, ennen kuin joutuu tekemisiin erilaisten tapojen ja arvojen kanssa. Silloin myös oma kulttuuri ja sen tavat muuttuvat myös itselle näkyvämmiksi. Koulutus on hyvin vahvasti kulttuurisidonnaista, mikä heijastuu esimerkiksi opettajien ja opiskelijoiden väliseen hierarkiaan, opetuskäytänteisiin sekä opetus- ja oppimistapoihin. Suomessa hierarkia opettajien ja opiskelijoiden välillä on matala, mutta monessa maassa ei ole todellakaan sopivaa esimerkiksi puhutella opettajaa taikka professoria etunimellä. Ole siis opintojesi alussa ensin tarkkailijan roolissa, jotta opit havaitsemaan opiskelumaasi oppilaitoksessa vallitsevia tapoja ja käytänteitä. Mitä kulttuuri sitten on? Mietipä esimerkiksi ABI-fakta 2015–2016 ihan tavallista sipulia. Sinun on helppo nähdä sen pintakerros, mutta kun alat kuoria sipulia, löydät aina uuden kerroksen. Voisikin ajatella, että uloin kerros on kulttuurissa nimenomaan sitä, mikä on näkyvää: vaatteet, taideteokset, rakennukset ja vaikkapa ruokailuun liittyvät asiat. Sisemmät kerrokset, joita ei voi nähdä, pitävät sisällään kaikki ne tavat, uskomukset ja arvot, jotka ovat ominaisia tietylle kulttuurille. Jos sipulin sisäkerroksia ei ole helppo nähdä, niin sama pätee myös kulttuurisiin arvoihin ja käsityksiin. Sinun pitää vain nähdä vaivaa ja olla tarkkavaistoinen sille, minkä vuoksi asioita tehdään toisessa paikassa eri tavalla kuin Suomessa. Anna myös itsellesi lupa olla väsynyt, kiukkuinen ja turhautunut. Se kuuluu asiaan, ja on osa sopeutumisprosessia. Kulttuuriin sopeutuminen käy työstä Kulttuurinen sopeutuminen taikka ”kulttuurishokki” on ihan virallisestikin tunnustettu asia. Kulttuurinen sopeutuminen on aina henkilökohtainen prosessi, ja sen kesto ja vaikutukset ABI-fakta 2015–2016 riippuvat monesta eri tekijästä kuten aiemmista kokemuksistasi, perusluonteestasi sekä elämäntilanteestasi. Kulttuurishokkiin on määritelty neljä eri vaihetta: 1. Kuherruskuukausi: Olet äärimmäisen innostunut kaikkeen uuteen kulttuuriin liittyvästä ja näet sen vielä ns. ulkopuolisen vierailijan silmin. Et näe tai halua nähdä kulttuurisia erovaisuuksia tai ne eivät ainakaan haittaa sinua. Saatat myös ajatella, että oma kulttuurisi ja sen tavat eivät ole läheskään niin hienoja kuin uudessa kulttuurissa. Katsot siis maailmaa vaalenapunaisten lasien lävitse. 2. Shokin kynnysvaihe: Voisi sanoa, että kuherruskuukausi on ohi, ja alat huomata kaikenlaisia eroja sekä uusi kulttuuri ja sen tavat eivät ehkä enää olekaan niin ihania. Saatat olla väsynyt ja masentunutkin, ja myös koti-ikävä voi alkaa vaivata. Tämä vaihe voi olla pitkäkestoinenkin, joten suhtaudu siihen kärsivällisesti 125 ja tee kaikkea sellaista, mikä saa sinut hyvälle tuulelle. Mikäli tunnet myös muita suomalaisia opiskelumaassasi, niin nyt on ihan hyvä aika pitää heihin yhteyttä. Samanlaisesta taustasta tulevien ihmisten kanssa on helpompi vaihtaa tuntemuksia sekä analysoida omaa sopeutumisprosessia. Pidä myös yhteyttä perheeseesi ja ystäviisi Suomessa. Yksinkertaisesti: anna itsellesi aikaa ja ole lempeä itseäsi kohtaan. 3. Sopeutumisvaihe: Alat pikkuhiljaa sopeutua uuteen kulttuuriin sen hyvine ja huonoine puolineen. Tunnet olosi kotoisaksi ja pystyt kommunikoimaan ihmisten kanssa lähes ongelmitta. Et ole enää niin stressaantunut, ja aiemmin sinua ärsyttäneet pikkuasiat eivät häiritse sinua. Et myöskään enää vertaile omaa kulttuuriasi ja uutta kulttuuria, vaan alat hyväksyä molemmat osaksi omaa elämääsi. 4. Paluushokki: Palaaminen takaisin kotimaahan voi olla kovempikin shokki kuin vieraassa kulttuurissa eläminen. Sinä et ole enää täysin samanlainen ihminen kuin alun perin lähtiessäsi, vaan olet muuttunut ihmisenä erilaisten kokemusten myötä. Palaamiseen voi liittyä myös suuria odotuksia niin perheen kuin ystävienkin suhteen, jolloin koet, että olet vieraantunut sekä Suomesta että lähipiiristäsi. Tämäkin vaihe on helpompi käsitellä, kun olet siitä tietoinen, ja annat jälleen itsellesi sekä läheisillesi aikaa sopeutua. Muista myös, että lähes kaikkea muuta voit maailmassa paeta, paitsi itseäsi. Tämä tarkoittaa sitä, että kotimaahan jätetyt ikävät asiat taikka ihmiset eivät välttämättä tule muuttumaan, vaikka niihin ottaisikin etäisyyttä. Ainut ihminen tai asia, johon voit oikeasti vaikuttaa, on sinä itse sekä oma suhtautumistapasi asioihin. Sopeutumisprosessin edetessä tulet huomaamaan, että asiat eivät ole mustavalkoisia, vaan niissä on usein monia harmaan eri sävyjä. Sinun tulee vain olla avoin uusille asioille, 126 mutta myös samalla pitää myös kiinni omista arvoistasi. Erilaisessa kulttuurissa eläminen onkin oikeastaan paras tapa tutustua omaan itseensä, koska vasta silloin voi joutua ensi kertaa pohtimaan omia arvojansa, tapojansa ja uskomuksiansa. Ota sopeutumisprosessi siis itsetuntemuksen ja oppimisen kannalta, vaikka välistä kaikki ympärilläsi olevat asiat ja ihmiset olisivatkin sinusta täysin eri planeetalta kuin sinä. Kokemuksen verran viisaampi - ja kansainvälisempi Opiskelu on aina ainutkertainen kokemus sekä merkittävä ajanjakso elämässä. Opiskelun myötä kasvat viimeistään aikuiseksi sekä itsenäistyt lapsuudenkodistasi. Opiskelujesi aikana tapaat uusia ihmisiä, osasta saatat saada elinikäisiä ystäviä, opit uusia asioita sekä hankit samalla ammatin tai ainakin saat eväät työelämään. Tämän kaiken saat opiskelemalla niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ulkomailla opiskeluun liittyy kuitenkin erilaisia asioita kuin Suomessa opiskeluun. Vieraassa maassa sekä erilaisessa kulttuurissa asuminen ja eläminen voi olla avartava kokemus, joka muokkaa valintojasi sekä työ- ja urasuunnitelmiasi pitkäkestoisestikin. Voihan vaikka käydä niin, että et enää palakaan Suomeen, vaan rakennat elämäsi esimerkiksi opiskelumaahasi. Suomeen palaaminen opiskelun ja valmistumisen jälkeen on myös uudenlainen prosessi. Suomessa arvostetaan kansainvälistä kokemusta, mutta sinun tulee myös olla valmis esittämään tietojasi ja taitojasi työnantajille aktiivisesti, koska tutkintosi ja sen myötä osaamisesi, voivat olla työnantajille vieraita. Kielitaito on ehdottomasti myös tärkeä valttikorttisi Suomeen palatessasi, sillä monen vuoden korkeakouluopinnot taikka muun kouluasteen opinnot suoritettuasi voit varmasti vannoa osaavasi kohdemaan kielen erinomaisesti. KansainväABI-fakta 2015–2016 linen kokemus on osittain myös hyvin määrittelemätöntä, sillä se pitää sisällään monta eri ulottuvuutta. Osaamisesi ja taitosi tulevat sekä opiskelun kautta että omasta henkilökohtaisesta oppimisprosessistasi vieraassa kulttuurissa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi uusina taitoina: • kykynä ymmärtää asioita eri näkökulmista • itsetuntemuksena • kieli- ja vuorovaikutustaitoina • avoimuutena uusille asioille • muuttuneena maailmankuvana Ulkomaille opiskelevaan aikovan muistilista Ennen kuin ampaiset matkaan kohti uutta asuinmaata ja opiskelupaikkaa, sinun kannattaa listata kaikki tärkeät asiat, joista sinun tulee ottaa selvää. Oikeastaan listoja voisi olla kaksi: ensimmäisessä listassa ovat ne asiat, joista sinun täytyy ottaa selvää ennen opiskelupaikan hakemista: HAKIJAN MUISTILISTA •Mitä tutkintoa haen suorittamaan ja mihin oppilaitokseen? •Milloin on hakuaika ja miten hakemus tehdään? •Mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan (koulutodistukset, kielitodistukset, muita mahdollisia todistuksia taikka suosituksia)? •Onko pääsykoetta ja/tai ennakkotehtäviä, haastattelua? Jos kyllä, missä ja miten ne tulee suorittaa? •Milloin saan tietää, olenko saanut opiskelupaikan? •Mihin mennessä paikka pitää vastaanottaa? •Voiko opintoihin anoa esimerkiksi lykkäystä vuodella tarpeen vaatiessa? Toinen lista puolestaan kartoittaa, mitä sinun ABI-fakta 2015–2016 tulee muistaa tehdä ennen lähtöäsi: LÄHTIJÄN MUISTILISTA •Hanki kaikki tarvittavat kohdemaahan tarvittavat maahantuloasiakirjat (passi, mahdollinen oleskelulupa) •Hanki kattava vakuutussuoja sinulle ja matkatavaroillesi. Tarkista, millainen vakuutus kelpaa kohdemaassa ja huolehdi, että se kelpaa myös pitkän oleskelun aikana sekä suojaa myös Suomeen jäävän omaisuutesi •Kelan opintotukiasiat ovat kunnossa (opintotuki, asumistuki, mahdollinen opintolaina) •Olet muuttanut osoitetietosi tarvittaviin paikkoihin •Asuntoasiat kohdemaassa eli varmista, että sinua odottaa edes jonkinlainen asunto perillä •Selvitä jo etukäteen, miten saat avattua kohdemaassa pankkitilin ja mitä asiakirjoja tarvitset sitä varten (esim. todistus opiskelupaikasta, passi/muu henkilöllisyystodistus) •Pitääkö sinun ilmoittautua esimerkiksi paikalliselle poliisille/muulle viranomaiselle maahan saavuttuasi Onnea matkaan Se on sitten siinä; laukut on pakattu, ja matka uutta opiskelumaata kohti voi alkaa. Opiskeluaikasi tulee varmasti olemaan mieleenpainuvaa niin opintojen kuin asuinympäristönkin puolesta. Välillä sinusta voi tuntua, että elämän olisi voinut tehdä helpommaksi pysymällä Suomessa, mutta toisaalta et olisi koskaan saanut tietää, millaista elämä juuri tässä elämäntilanteessa ulkomailla olisi ollut – taikka päinvastoin. Elämä on valintoja täynnä, ja tämä on sinun valintasi, joten ole siitä ylpeä. Mikään ei kuitenkaan ole peruuttamatonta eli aina on mahdollisuus vaihtaa alaa tai maatakin, mutta älä luovuta liian helpolla. 127 Oma talous, oma duuni, oma koti, oma vastuu Teksti on koottu Kuluttajaliitto ry:n Valtti-tietosuora nuoren talouteen -sivustolta (www.kuluttajaliitto.fi/valtti) Oma talous Talouden suunnittelun ei tarvitse olla tylsää. Olet itse oman elämäsi finanssipomo, ota taloudenhallinta haasteena! Aseta tavoite ja säästä vaikkapa tulevaa lomamatkaa tai muuta tarpeellista hankintaa varten. * Pienet ostokset kasvattavat suuresti menoja! Heräteostokset ovat usein esim. karkkia, suklaata tai sipsejä. Välttele pieniä heräteostoksia, niin saat rahaa säästöön. Pienistä ostoksista kertyy vuoden mittaan suuri summa! Säästäminen Harvalla on rahaa niin paljon, että saisi kaiken minkä haluaa. Säästäväisyys on keino, jolla 128 rahat saadaan riittämään paremmin ja säästämisen palkintona on asia, jota varten rahaa on, pikkuhiljaa säästetty. Useilla pienillä säästöillä voit toteuttaa jonkin isomman unelmasi. Säästäminen on kannustavaa ja kannattavaa kun sillä on jokin tavoite, kuten uusi takki, pyörä, asunto tai lomamatka. Kaikilla on oma tapansa säästää ja käyttää rahaa. Vaikka rahasta ei suoranaisesti olisikaan tiukkaa, voit silti miettiä, mihin kaikkeen rahaa tuleekin laitettua. Isoäidin neuvo: ”pitää aina jonkin verran rahaa sukanvarressa pahan päivän varalle”, ei ole lainkaan huono neuvo. Sukan sijaan kannattaa kuitenkin laittaa rahat vaikkapa pankkitilille, jossa ne saattavat jopa kasvaa hieman korkoa. Tärkeää kuitenkin on, että saat rahat tarpeen tullen nopeasti käyttöön. Yllättäviä menoja elämässä tulee eteen joka tapauksessa, kyse on vain siitä, milloin. ABI-fakta 2015–2016 Talouden suunnittelu Kirjanpito on keino, joka auttaa sinua ymmärtämään paremmin talouttasi, parantamaan sen hallintaa ja näin ollen jopa saamaan tulosi suunniteltua niin, että voit tehdä hyvällä omallatunnolla uusiakin hankintoja. * Menojen vähentäminen on helpompaa kuin tulojenkasvattaminen. Osta kaunis vihko, muistikirja tai käytä tietokoneesi taulukko-ohjelmaa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toteuttaa kirjanpitoa, vaan voit tehdä sen niin kuin sinulle itsellesi parhaiten sopii. Tärkeää on, että kirjaat ylös oman taloutesi tulot ja menot. Tämän tiedon avulla sinun on helpompi suunnitella elämää eteenpäin ja pohtia uusia vaihtoehtoja. Yksi kirjanpidon menetelmistä on budjetin teko. Tässä tapauksessa teet itsellesi henkilökohtaisen laskelman tuloista ja menoista. Budjetin avulla saat käsityksen oman taloutesi tuloista ja menoista ja siitä, kuinka paljon rahaa käytät ja mihin. Saattaa olla, että tietämättäsi kulutat suuria summia johonkin. Budjetin avulla voit karsia turhia menoja ja käyttää ennen niihin kuluneet rahat johonkin, jota haluat ja tarvitset enemmän. * Budjetin laatiminen on hyvä apuväline, kun haluat oman taloutesi hallintaan. Tulot Tulot koostuvat palkasta, mahdollisista sivutuloista, palkkioista ja tulonsiirroista. Tulonsiirtoja ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuki, toimeentulotuki ja opintotuki. Opiskelijalla päätulona on opintotuki. ABI-fakta 2015–2016 * Katso lisätietoa www.kela.fi Menot Menoista kannattaa ensin kirjata ylös pakolliset ja toistuvat menot (eli kiinteät menot). Näitä ovat esimerkiksi vuokra, lainanlyhennykset, korot, vakuutusmaksut, matkakulut työpaikalle tai kouluun, puhelinlasku, sähkölasku, lehtitilaukset jne. Joitakin menoja on vaikeaa arvioida etukäteen, varsinkin jos budjetin tekee ensimmäistä kertaa. Tällaisia menoja ovat ruoka-, juoma-, vaate-, opinto-, harrastus- ja terveydenhoitomenot. Näistä menoista kerätään talteen kassakuitit, joiden summat myöhemmin kirjataan ylös. Muulla kuin käteisellä maksetut menot näkyvät myös pankin tiliotteessa. * Muista, että laina ei lisää tuloja, vaan on menojen siirtämistä! Kortti vai käteinen Käteistä automaatista, pankkikortti lompakossa vai Visa-lasku odottamassa kuun lopussa? On monia maksutapoja ja jokainen meistä on erilainen. Voit valita tavan, joka sopii omaan elämäntilanteeseesi. Muista kuitenkin, että luotolla ostamisesta koituu sinulle aina lisää kuluja. Ilmaista lainaa ei ole! Tuotteen lopullinen hinta voi vaihdella riippuen siitä, minkälaisen maksutavan tuotteelle valitset. Kaupat voi tehdä esim. käteisellä, pankkikortilla, luottokortilla, lainalla tai osamaksulla. Voit itse valita omaan tilanteeseesi sopivan maksutavan, mutta muistathan, että velka on aina maksettava takaisin ja pidempi maksuaika tarkoittaa enemmän todellisia kuluja! Lisätietoa eri maksutavoista löydät esimerkiksi osoitteesta www.kuluttajaliitto.fi/valtti tai pankkien Internet-sivuilta. * Kallis ei muutu halvaksi vain pidentämällä maksuaikaa! Pulassa? 129 Laskut on tarkoitus maksaa eräpäivään mennessä, eikö totta? Jos eräpäivä kuitenkin oli ja meni, eikä rahaa vieläkään ole tiedossa, tilanne on vielä pelastettavissa! Tärkeintä on toimia nopeasti, kun huomaa, ettei pystykään maksamaan laskua. Antamalla asian vain olla joutuu pian huomaamaan, että alkuperäinen lasku onkin kasvanut nopeasti todella suureksi. Muista aina ottaa yhteyttä velkojaan, jos huomaat, ettet pystykään maksamaan laskua! Tartu rohkeasti puhelimeen, soita maksun saajalle ja kerro tilanteestasi. Usein yhteistyöhalukkuutta arvostetaan, ja voit sopia uudesta maksuaikataulusta. Muista pyytää uusi maksusuunnitelma kirjallisena. Mainitse myös, jos maksuvaikeutesi johtuvat vaikkapa sairaudesta tai työttömyydestä. * Neuvottelemalla uudesta maksusuunnitelmasta voit välttyä huomattavilta kuluilta, joita alkaa kertyä heti eräpäivän mentyä, jos et tee asialle mitään. Laskun loppusumma kasvaa koko ajan, kunnes sen maksaa. Kuluja kertyy tässä järjestyksessä: •viivästyskorko •viivästys- tai muistutusmaksut velkojalle •perintätoimiston perintäkulut •tuomioistuimen käsittelymaksut •velkojan oikeudenkäyntikulut •ulosottomaksut Perintä Jos et ole maksanut laskua merkittyyn eräpäivään mennessä, saat vähintään yhden maksumuistutuksen eli ”karhukirjeen”. Tähän men- 130 ABI-fakta 2015–2016 nessä laskun summa kasvaa viivästyskoron ja muistutuskulujen verran. Jos et vieläkään maksa laskua tai ota yhteyttä maksun saajaan, voi velkoja siirtää asian perintätoimiston hoitoon. Ennen perintään siirtoa tulee viimeisestä maksumuistutuksesta tulla kuluneeksi vähintään 14 vrk. Perintä voi siis käynnistyä n. kuukauden sisällä siitä kun lasku on erääntynyt. Nyt laskun summaan lisätään korkojen lisäksi myös perintätoimiston kulut. samoin työpaikka, jossa kävit työhaastattelussa. Myös kännykkäliittymän avaaminen on hankalaa. Velan summa ei ratkaise rekisteriin joutumista. Laskun maksukaan merkinnän saamisen jälkeen ei poista merkintää rekisteristä, vaikka laskun maksaisi pois heti. Rekisteriin voidaan kuitenkin kirjata, että olet maksanut laskun. Uusi merkintä lykkää pääsyäsi pois listalta. Mistä apua? Perintätoimistokin lähettää sinulle vähintään yhden maksuvaatimuksen. Muista, että myös perintätoimiston kanssa voi neuvotella! Sopiminen on aina viisaampaa kuin se, että asia etenee käräjäoikeuteen. Ulosotto Jos laskua ei ole perintätoimistonkaan muistutusten jälkeen maksettu, asia etenee käräjäoikeuteen. Velkoja hakee oikeuden tuomiota, jotta saisi rahansa pois. Jos laskun maksuun ei vieläkään löydy rahaa, oikeus tuomitsee velan ulosottoon. Ulosotto tarkoittaa sitä, että sinulta ulosmitataan omaisuutta tai tuloja, niin kauan että olet maksanut laskusi. Oikeudenkäyntikulut lisätään saataviin kun velka on siirtynyt käräjäoikeuteen. Laskuusi kilahtaa taas lisää maksettavaa, tällä kertaa oikeudenkäynnin kulut ja myöhemmin ulosottomaksut. Aluksi pienikin lasku voi näin paisua valtavaksi! Jos et pysty selviytymään veloistasi, ota mahdollisimman nopeasti yhteyttä maksuttomaan talous- ja velkaneuvontaan. Velkaneuvonnassa avustetaan asiakkaita taloudellisen tilanteen selvittämisessä ja sopimusneuvotteluissa velkojien kanssa. Velkajärjestelyssä on tarkoitus järjestellä velkojen maksaminen velallisen maksukyvyn mukaiseksi. Neuvontaa järjestävät ensisijaisesti kunnat. Oman kuntasi talousja velkaneuvojan löydät Kilpailu- ja Kuluttajaviraston sivuilta www.kkv.fi haulla ”Talous- ja velkaneuvojat”. Velkaongelmiin liittyvistä asioista voit kysyä myös esim. Takuu-Säätiön velkalinjalta. Voit soittaa maksutta Takuu-Säätiön neuvontanumeroon 0800 98009 kaikkialta Suomesta. Neuvontanumero palvelee ma–pe klo 10–14. Lisätietoja Takuu-Säätiön kotisivuilta www. takuu-saatio.fi. Jotkut laskut, kuten sakot, verot ja osa vakuutusmaksuista voivat mennä suoraan ulosottoon ilman, että tarvitaan oikeuden tuomiota. Töihin * Maksuhäiriö-merkintä estää usein lainan tai luottokortin saamisen, sekä ostamisen osamaksulla. Vuokraisäntä voi tarkistaa luottotietosi, Työsopimuksella sovitaan työntekijän ja työnantajan välisestä työsuhteesta. Sopimuksessa työntekijä sitoutuu työskentelemään työnantajan palveluksessa palkkaa vastaan. Kun aloitat uudessa työpaikassa, muista pyytää työnantajaa tekemään sinulle työsopimus. Kaikki sopi- Työsopimus ABI-fakta 2015–2016 131 mukset kannattaa aina tehdä kirjallisina, jotta voi myöhemmin katsoa mitä on tullut sovittua, jos eteen ilmestyisi jotain hankaluuksia. Työehtosopimukset asettavat palkalle minimirajat, joista ei tarvitse joustaa. Kesätyöntekijää koskevat samat säädökset kuin muitakin työntekijöitä. Kesätyöntekijän kannattaa muistaa, * Verokortti että kesätyössä kertyneet lomat maksetaan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. * Kun aloitat uudessa työssä, toimita pomollesi verokortti. Katso lisää www.vero.fi. Työsopimuksessa tulee näkyä seuraavat tiedot: •työpaikan ja työntekijän tiedot •työnteon alkamispäivä •määräaikaisen työsopimuksen kesto •työntekopaikka •irtisanomisaika •pääasialliset työtehtävät • säännöllinen työaika •vuosiloman määräytyminen •palkan suuruus ja sen maksupäivä • sovelletteva työehtosopimus Työsuhde voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva. Tämäkin näkyy työsopimuksesta. Jos olet koeajalla, tulee ajanjakson näkyä työsopimuksessa. Tänä aikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa sopimuksen. Palkka Palkkasi määräytyy usein työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan. Sopimuksessa mainittua minimipalkkaa ei saa alittaa. Voit myös neuvotella itsellesi sopimuskohtaisen palkan, jos pääsette yhteisymmärrykseen työnantajasi kanssa. Palkan tulee näkyä tililläsi sovittuna päivänä. Yleensä palkka maksetaan kerran tai kaksi kertaa kuussa. Sinun tulisi saada myös palkkalaskelma, josta näet paljonko olet saanut palkkaa ja paljonko maksoit siitä veroja ja muita maksuja. Laskelmat on hyvä säilyttää vaikka mapissa, koska voit tarvita niitä myöhemmin esim. kun haet Kelalta tukia. 132 * Bruttopalkka on palkka, jonka työnantajasi maksaa sinulle. Tästä vähennetään verot ja muita maksuja (työttömyysja sairasvakuutusmaksut, työeläkemaksut). * Tilillesi ilmestyy nettopalkka, eli paljonko palkasta jää käteen ja käyttöön. * Nuorena tehty työ ja ansaitut palkkarahat vaikuttavat työeläketurvaan. Työtodistus Kun lopetat työpaikassa, sinulla on oikeus saada työtodistus. Siihen merkitään missä olet ollut töissä, kuinka kauan ja mitä olet tehnyt. Jos haluat, voit pyytää pomoltasi myös arvostelun siitä, miten työsi on sujunut. (Huom! Jos pyydät kirjallisen arvion, sen tulisi aina olla positiivinen. Jos työnantajalla on jotain huonoa sanottavaa työstäsi, hänen tulee jättää kohta tyhjäksi. Ketään ei saa haukkua työtodistuksessa!) Jos itse päätät irtisanoutua, kannattaa todistukseen pyytää maininta, että työsuhde loppui omasta pyynnöstäsi. Tulevat työnantajat tietävät silloin, ettet ole saanut potkuja, vaan olet itse halunnut lopettaa. Työtodistukset kannattaa laittaa talteen ja säilyttää siististi. Tarvitset niitä myöhemmin hakiessasi uutta työpaikkaa, kirjoittaessasi omaa ansioluetteloasi tai joskus myös hakiessasi opiskelemaan. ABI-fakta 2015–2016 * Ammatinvalinnassa ja työnhaussa sinua auttaa mm. työvoimatoimistot, katso lisää www.te-palvelut.fi. Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus, jos sitä pyydetään kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Todistusta työntekijän työtaidoista ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Uudessa työpaikassa Kun olet töissä, sinulla on velvollisuuksien ja vastuun lisäksi myös oikeuksia. Nämä oikeudet on merkitty myös lakiin. Työlainsäädäntö määrittelee työehdot, jos alalla ei ole käytössä omaa työehtosopimusta. Voit kysyä pomoltasi miten asia on omassa työpaikassasi. ABI-fakta 2015–2016 Jos sinusta tuntuu, että työnantaja on menetellyt väärin (esim. palkka ei tule tilille silloin kun pitäisi, tai se ei olekaan sama kuin on sovittu, työpäivät venyvät todella pitkiksi tai sopimuksista ei pidetä kiinni), kannattaa ensin jutella oman työpaikkasi työsuojeluvaltuutetun kanssa. Voit myös ottaa yhteyttä työsuojelupiiriin. Työsuojelupiiri opastaa ja valvoo mm. työpaikkojen turvallisuutta ja työsuhteen ehtoihin liittyviä asioita. Oman työsuojelupiirisi yhteystiedot saat kuntasi puhelinvaihteesta tai internetistä. Jos kuulut oman alasi ammattiliittoon, voit soittaa liittoon ja kysyä neuvoa. Vaikka et kuuluisikaan ammattiliittoon, liiton työttömyyskassaan liittyminen kuitenkin kannattaa mahdollisen työttömyyden varalta. Ammattiliittoon ja liiton työttömyyskassaan kuulumisesta täytyy maksaa. Vastineeksi saat neuvoja ja tukea 133 esim. hankalissa tilanteissa työnantajan kanssa sekä turvaa mahdollisen työttömyyden tai sairauden varalle. Lisää tietoa saat Työmarkkina-avain -oppaasta. Oppaassa on selvitetty keskeiset työelämän säännökset, työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet sekä sosiaaliturvan pääkohdat. Työmarkkinaavain löytyy sivulta www.tyomarkkina-avain.fi. Mistä uusi duuni? Töitä voit hakea esimerkiksi käväisemällä työvoimatoimistossa juttusilla. Työvoimatoimiston kautta tulevat avoimet työpaikat voit tarkistaa myös netissä www.te-palvelut.fi. Lisäksi voit selata lehtien palstat, joilla tarjotaan töitä, lähettää avoimia hakemuksia kiinnostaviin yrityksiin tai vaikka käydä henkilökohtaisesti paikanpäällä kysymässä työtä. Jos näit kivalta vaikuttavan paikan lehdessä, ilmoituksessa yleensä pyydetään lähettämään kirjallinen hakemus tiettyyn päivään mennessä. Kirjallinen hakemus koostuu yleensä vapaamuotoisesta hakemuksesta, jossa kerrot, miksi olet kiinnostunut paikasta ja perustelet, miksi juuri sinut pitäisi palkata. Muista lähettää hakemuksesi ajoissa. Liitteeksi hakemukseen laitat ansioluettelosi eli CV:n (latinaksi curriculum vitae). CV:ssä listaat aikaisemmat työpaikkasi, koulutuksesi ja muut toimintasi, esim. järjestötyöt, kielitaidon, it-taidot tai vaikka lyhyesti harrastuksesi. CV:n on tarkoitus korostaa parhaita puoliasi ja erottaa sinut muista hakijoista. Omaperäisyys ja persoonallinen ote hakemuksessa kannattaa usein, jos et ole hakemassa varsin perinteiseen tilitoimistoon. Älä kuitenkaan liioittele. Netistä löydät useita ohjeita sekä työhakemuksen että CV:n tekoon ja asetteluun. Hakemuksesi perusteella sinut voidaan palkata tai kutsua työhaastatteluun. Haastattelu on tilaisuus vakuuttaa työnantaja siitä, että he 134 haluavat palkata juuri sinut töihin. Ole ajoissa, pukeudu siististi ja tuo kopiot aikaisemmista työtodistuksista, koulutodistuksista ja muista papereista, jotka haastattelijasi kenties haluaisi nähdä. Ole oma itsesi ja onnea matkaan! Älä masennu, vaikka saisit hakemuksiisi kielteisiä vastauksia tai haastattelu ei mennyt putkeen. Niin voi käydä ja käy kaikille joskus. Ei muuta kuin uusi yritys, ehkä silloin jo tärppää. Työsuhteen päättyminen Työnantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen joko työntekijästä johtuvista syistä, tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Irtisanomissyyn pitää aina olla asiallinen ja painava. Työntekijälle on annettava varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä, jos työnantaja harkitsee irtisanomista työntekijästä johtuvista syistä. Laissa on tarkoin määrätty, että irtisanomisen syy ei saa olla esim. sukupuoli, poliittiset mielipiteet, uskonto tai lailliseen lakkoon osallistuminen. Työntekijä voi irtisanoa työsopimuksen syytä ilmoittamatta. Irtisanomistilanteissa on noudatettava irtisanomisaikoja. Työsopimuksen purku ja työsopimuksen päättyminen irtisanomisella ovat eri asioita. Työsuhde voidaan purkaa välittömästi vain erittäin painavasta syystä (esim. lain rikkominen tai jatkuva poissaolo työpaikalta ilmoittamatta). Työntekijä voi purkaa työsopimuksen, jos työnantaja rikkoo ja laiminlyö asioita, jotka on mainittu laissa tai työsopimuksessa. Kun työsuhde puretaan, irtisanomisaikoja ei noudateta. Uuteen kotiin Kun muutat pois kotoa, menosi kasvavat. Yksinasuvan menot ovat suhteessa kalliimmat kuin silloin, kun samassa asunnossa ABI-fakta 2015–2016 asuu useampi henkilö. Silloin kiinteät menot, kuten sähkö, vakuutukset ja tv-lupa voidaan jakaa asukkaiden kesken. * Postille ilmoitus kannattaa jättää jo noin viikkoa ennen muuttoa, jotta saat postit ilman häiriöitä uuteen osoitteeseen. Muistettavaa muutossa Kun teet muuttoilmoituksen internetissä, uudet osoitetietosi päivittyvät samalla ilmoituksella Postiin ja valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään. Väestötietojärjestelmästä ne välitetään automaattisesti viranomaisille ja useille muille tahoille. Posti ilmoittaa uudet osoitetietosi myös useiden yritysten asiakasrekistereihin, jos olet näiden yritysten asiakas. Maistraatille on lain mukaan ilmoitettava muutosta ja maastamuutosta aina kun kotikunta tai siellä oleva asuinpaikka muuttuu. Ilmoitus on tehtävä viimeistään viikon kuluttua muutosta. Vakinaisen osoitteen perusteella määräytyy mm. verotuskunta, äänestyspaikka ja joidenABI-fakta 2015–2016 kin sosiaaliturvaan liittyvien palveluiden saanti. Posti ohjaa vanhaan osoitteeseen tulevat postilähetykset haluamasi ajan uuteen osoitteeseen. Kotimaan muuttoilmoituksen voi tehdä internetissä, puhelimitse tai lähimmässä postissa. Vuokrasopimus Kun muutat, pitää vuokrasopimus tehdä aina kirjallisesti. Silloin sekä vuokralaisen että vuokranantajan on helppo tarkistaa, mitä on sovittu. Muista: kun molemmat ovat allekirjoittaneet vuokrasopimuksen, on sopimus sitova! Vuokrasopimuksessa tulisi olla seuraavat tiedot: •vuokran määrä •vuokran maksupäivä (esim. kerran kuussa) •vuokran korottamistapa (esim. elinkustannusindeksiin sidottu indeksikorotus) •vuokratakuu ja muut ehdot •vuokranantajan ja vuokralaisen allekirjoitus Ennen kuin muutat uuteen vuokra-asuntoon, on aina hyvä tehdä asunnossa kuntotarkastus. Tämä tarkoittaa sitä, että asunnon omistaja 135 ja uusi vuokralainen toteavat samaan aikaan asunnon kunnon ja allekirjoittavat kuntotarkastuksesta tehdyn pöytäkirjan. Tällä menettelyllä estetään esimerkiksi se, että uutta vuokralaista voitaisiin syyttä jostain asunnon viasta, joka on aiheutunut jo edellisen vuokralaisen toimesta. Kuntotarkastus kannattaa tehdä myös, kun asunnosta muutetaan pois. Muuta ilmoitettavaa muuton jälkeen: •Ilmoita muutostasi isännöitsijälle kolmen päivän kuluessa. •Tee sähkösopimus uuteen osoitteeseen. Soitto uuteen sähköyhtiöön riittää. •Toimita tarvittavat lomakkeet (esim. olosuhdemuutosilmoitus tai uusi asumistukihakemus) Kelaan, jos saat tukia. •Tarkista kotivakuutusehdot uuteen asuntoon. Muista, että kotivakuutus on voimassa myös muuton aikana. •Mieti kenellä on avain uuteen kotiisi. Joskus voi tuntua siltä, että asunnon lukot olisi syytä vaihtaa uusiin. Keskustele tästä asunnon omistajan kanssa. •Postista ilmaiseksi saatavilla osoitteenmuutoskorteilla voit ilmoittaa uuden osoitteesi kavereille, sukulaisille ja tuttaville. 136 räaikainen sopimus voidaan purkaa vain laissa määriteltyjen seikkojen perusteella. Velvollisuutesi vuokralaisena •Maksa vuokra säännöllisesti. •Hoida asuntoa huolellisesti. •Kysy aina vuokranantajalta lupa, jos haluat remontoida asuntoa tai vaikkapa piristää kämppää maalaamalla ovenkarmit. Tauluja varten voit porata kohtuullisen määrän reikiä. •Jos huomaat asunnossa ongelmia, ilmoita niistä heti vuokranantajalle. Esim. kosteusvaurioista tai rikkinäisestä jääkaapista on hyvä ilmoittaa heti. Jos itse olet aiheuttanut asunnolle vahinkoa, vastaat korvauskuluista. •Vuokrasopimuksessa voidaan sopia, että asunnossa ei saa tupakoida tai pitää lemmikkieläimiä. Mitä voit odottaa vuokranantajaltasi? •Asunto on pidettävä kunnossa. •Jääkaapin ja muiden koneiden on toimittava, jos ne vuokraushetkellä esiteltiin asuntoon kuuluvina. •Vuokrasopimuksen päättyessä vuokranantajan on palautettava maksamasi vuokravakuus viipymättä. Vuokrasopimuksen irtisanominen Milloin vuokrasopimus voidaan purkaa? Jos vuokrasopimus on kestänyt alle vuoden, vuokranantajan puolelta irtisanomisaika on kolme kuukautta. Jos vuokrasopimus on kestänyt yli vuoden, vuokranantajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Vuokralainen voi aina irtisanoa sopimuksen kuukauden varoitusajalla, irtisanomisaika lasketaan irtisanomiskuukauden lopusta. •Vuokraa ei makseta tai maksut viivästyvät jatkuvasti. •Asuntoa hoidetaan huonosti. •Vuokraoikeus siirretään toiselle ilman sopimusta. •Asunnossa vietetään häiritsevää elämää. •Asuntoa käytetään muuhun tarkoitukseen kuin on sovittu. Jos vuokrasopimus on määräaikainen, on sopimuksessa mainittu alkamis- ja päättymispäivä. Jos olet tehnyt määräaikaisen vuokrasopimuksen, olet velvollinen asumaan asunnossa sopimuksessa merkityn ajan tai joka tapauksessa maksamaan vuokran tältä ajalta. Mää- Vuokranantajan pitää ilmoittaa sopimuksen purkamisesta kirjallisena. Muissa tapauksissa kuin vuokranmaksun laiminlyönnissä tai vuokraoikeuden luvattomassa siirrossa vuokralaiselle on annettava kirjallinen varoitus ennen kuin vuokranantaja voi purkaa sopimuksen. ABI-fakta 2015–2016 Vakuutukset Vakuutuksia ottamalla halutaan suojautua odottamattomien tapahtumien ja onnettomuuksien aiheuttamilta taloudellisilta menetyksiltä. Vakuutus voi olla myös sosiaaliturvaa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen muodossa. Työtapaturmien varalle on oma lakisääteinen vakuutus. Kun muutat pois kotoa, sinulla on ehkä vakuutuksia, joita vanhempasi ovat hankkineet turvaksesi. Näiden lisäksi tarvitset ehkä uusiakin vakuutuksia. Jokaisen on hyvä tarkistaa vuosittain omien vakuutuksiensa ajankohtaisuus ja tarve. Näin välttyy maksamasta turhia vakuutusmaksuja tai voi hankkia lisäturvaa muuttuneiden tilanteiden takia. Kun mietit vakuutuksen ottamista tai muutat pois kotoa: •Tarkista tai kysy vanhemmiltasi mitä vakuutuksia sinulla on. •Mieti, mitä vakuutuksia tarvitset. Useimmilla olevia perusvakuutuksia ovat esim. henkilövakuutus, kotivakuutus ja matkavakuutus. •Varaa hieman aikaa ja käy läpi usean vakuutustoimiston tarjoukset. Voit vierailla vakuutusyhtiön toimistossa tai käyttää hyväksesi netistä löytyviä laskureita. •Muista, että sinä olet asiakas ja päätät mitä haluat. Kysele rohkeasti saadaksesi selville sinulle edullisimman ja sopivimman vaihtoehdon. Sinun ei tarvitse suostua kalliilta tai turhilta kuulostaviin sopimuksiin. Käy useassa paikassa ja pyydä itsellesi mukaan tarjous pyyntö. Pyytämällä tarjouksen et vielä sitoudu mihinkään, vaan voit vielä vertailla eri vaihtoehtoja kotona! Vertailu kannattaa usein, vaikka viekin hieman aikaa. •Kun mietit vakuutusta yhdessä virkailijan kanssa, hän antaa usein mukaasi valmiit vakuutusehdot (tarjouksen). Kun olet löytänyt sopivalta kuulostavan tarjouksen, lisäät papereihin allekirjoituksesi ja toimitat paperit vakuutustoimistoon. •Kun hankit kaikki vakuutukset samasta paiABI-fakta 2015–2016 kasta, voit saada edullisemman tarjouksen. •Nuorena voit saada yhtiöiltä edullisia tarjouksia. Esim. kotivakuutuksen omavastuuosuus tai kuukausimaksu voi olla pienempi. •Vakuutuksen hintaan vaikuttavat omavastuun osuus ja vakuutusturvan laajuus. Omavastuuosuus on summa, jonka joudut maksamaan ennen kuin saat vahingon ylimenevältäosalta korvausta vakuutusyhtiöltä. Vakuutusturva taas tarkoittaa tasoja, joita vakuutus kattaa. Kattavampi vakuutus on kalliimpi. Mieti, tarvitsetko laajempaa turvaa vai riittääkö sinulle edullisempi vaihtoehto. Lisätietoa vakuutusasioista saat esim. Finanssialan Keskusliitosta www.fkl.fi tai www.fine.fi. * Itsenäisen elämän aloittaminen tuo vapautta, mutta myös paljon vastuuta. Törmätessäsi uusiin tilanteisiin kysele ja ota selvää asioista, on olemassa paljon asiantuntevia tahoja, joiden tehtävänä on auttaa. Lisää tietoa vuokra-asumisesta: •Ympäristöministeriö, www.ymparisto.fi •Kuluttajaliitto, www.kuluttajaliitto.fi •Vuokralaiset VKL ry, www.vuokralaiset.fi •Asukasliitto, www.asukasliitto.fi •Nuorisotiedotuskeskus Kompassi, www.kompassi.info •Nuorisoasuntoliitto ry, www.nal.fi •Suomen opiskelija-asunnot SOA ry, www.opiskelija-asunnot.fi Sivuilta www.kuluttajaliitto.fi/valtti löydät paljon hyödyllistä tietoa mm. lain pykälistä ja kuluttajansuojasta, säästövinkkejä sekä linkkilistan muihin asiantuntijatahoihin. 137 Haluaisitko perustaa kimppakämpän? Tarvitsetko nopeasti asuntoa? Kaipaatko niukkaa yksiötä enemmän tilaa? Parvikoti ™ on kimppakämppä sinulle ja valitsemillesi kavereille. Säästät puolet asumismenoista. Voit muuttaa heti. Lue lisää www.asokodit.fi 138 ABI-fakta 2015–2016 Opiskele Tampereella, asu TOASilla. TOASIN VUOKRALLA ASUKAS SAA KÄYTTÖÖNSÄ: - Oman opiskelija-asunnon - Sähkön - Veden - Lämmityksen - Nopean internetyhteyden - Kaapeli-TV:n - Pesulan käytön - Saunan käytön Lue lisää osoitteessa: www.toas.fi ABI-fakta 2015–2016 139 Kiinnostaako oma opiskelijakoti? Koko talo täynnä opiskelijoita – miltä kuulostaa? Kun haluat asua hyvässä porukassa lähellä opiskelupaikkaasi tai hyvien kulkuyhteyksien varrella, on opiskelija-asunto oikea valinta. Opiskelija-asunnot on suunniteltu opiskelijoiden kodeiksi ja asuminen on vaivatonta. Useimmiten vuokra sisältää myös nettiyhteyden, sähkön ja vesimaksun. Taloissa on myös tarjolla yhteisiä palveluita, kuten sauna ja pesutupa. Asunnon saannin edellytyksenä on opiskeluoikeus jossakin peruskoulun jälkeisessä oppilaitoksessa. Opiskelija-asuntoja tarjolla seuraavilla paikkakunnilla Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Hämeenlinna, Forssa, Riihimäki Joensuu Jyväskylä Kajaani Kotka Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Savonlinna Seinäjoki Tampere Turku, Rauma Vaasa HOAS, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö, www.hoas.fi HOPS, Hämeenlinnan seudun Opiskelija-asuntosäätiö, www.hops.fi ELLI, Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli, www.joensuunelli.fi KOAS, Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, www.koas.fi Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, www.kajaaninpietari.fi KOTOPAS, Kotkan Opiskelija-asunnot Oy, www.kotopas.fi KUOPAS, Kuopion opiskelija-asunnot Oy, www.kuopas.fi Oppilastalo Oy, www.oppilastalo.fi LOAS, Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö, www.loas.fi MOAS, Mikkelin opiskelija-asunnot Oy, www.moas.fi PSOAS, Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, www.psoas.fi Porin YH-Asunnot Oy, www.porinyhasunnot.fi DAS, Domus Arctica -säätiö, www.das.fi SAO, Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy, www.sao.fi Kiinteistö Oy Marttilan kortteeri, www.marttilankortteeri.fi TOAS, Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö, www.toas.fi Kiinteistö Oy Opintanner, Pirkan Opiskelija-asunnot Oy, www.opintanner.net TYS, Turun Ylioppilaskyläsäätiö, www.tys.fi VOAS, Vaasan opiskelija-asuntosäätiö, www.voas.fi www.opiskelija-asunnot.fi 140 ABI-fakta 2015–2016 ASU NIIN KUIN ELÄT. Koteja elämän eri tilanteisiin www.avara. Asuntojen vuokraus: Ovenia Puh. 020 177 4500 asuntovuokraus@ovenia. ABI-fakta 2015–2016 141 VARUSMIESPALVELUS KUTSUU Suomi tarvitsee sinunkin panostasi, sillä olet paras henkilö puolustamaan maatamme. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva sotilaallinen maanpuolustus sekä oma toimintasi takaavat, ettei sinun eikä muiden maassamme asuvien oikeuksia loukata, eikä elämäämme Suomessa päästä uhkaamaan. Ensin kutsuntoihin Kutsunnat pidetään vuosittain elo-joulukuussa. Ne koskevat miespuolisia Suomen kansalaisia, jotka kyseisenä vuonna täyttävät 18 vuotta. Lisäksi kutsunnat koskevat niitä, jotka on määrätty kyseisen vuoden kutsuntaan uudelleen tarkastettavaksi sekä niitä alle 30-vuotiaita, jotka eivät ole aiemmin kutsuntavelvoitettaan hoitaneet. Aluetoimisto lähettää kutsunnoista infopaketin keväällä. Lisätietoja löydät mm. puolustusvoimien verkkosivuilta ja aluetoimistojen asiakaspalvelupisteistä. Palveluksen aloittaminen Kutsuntatilaisuuden yhteydessä annetusta palveluksen aloittamismääräyksestä selviää tuleva palveluspaikkasi ja palveluksen alkamisajankohta kutsuntoja seuraavien kolmen vuoden aikana, joko tammikuussa tai heinäkuussa. Hyvissä ajoin ennen palveluksen alkua joukko-osasto toimittaa jokaiselle palveluksen aloittavalle alokaskyselyn ja oppaan. Oppaasta löytyy niin listat mukaan otettavista tavaroista kuin tietoa tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Ennen palveluksen alkua kannattaakin tutkia tulevia koulutusmahdollisuuksia, selvittää mahdollisten sotilasavustusten tarve ja järjestää siviilielämä palvelusta tukevaksi. Palveluksen aloittamismääräys on samalla matkalippu. Muista ottaa se mukaasi joukkoosastoon. Palveluksen alkua ei kannata suot142 ta jännittää, vaan matkaan voi lähteä reippain mielin, sillä edessä on runsaasti uusia kokemuksia ja uusia kavereita. Kunnostaudu kuntoilussa Varusmiespalvelus tarjoaa fyysisiä haasteita. Mikäli viime aikoina ei ole tullut liikuttua, kannattaa ennen varusmiespalvelusta aloittaa säännöllinen liikunta. Mikään supermies tai -nainen ei varusmiespalveluksessa tarvitse olla, mutta hyvä peruskunto helpottaa jokapäiväistä palvelusta. Kuntoilla voit vaikka puolustusvoimien ”Inttikuntoon kolmessa kuukaudessa” -sivustolla marsmars.fi Mikael Granlundin opastuksella. Palveluksen aloittamisajankohdan tai palveluspaikan muutos Jos sinulle syntyy pakottava tarve muuttaa saapumiserääsi tai joukko-osastoasi esimerkiksi ammattiin valmistumisen, opintojen tärkeän vaiheen, vaikean taloudellisen tilanteen tai muun erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi, niin ota ajoissa yhteys omaan aluetoimistoosi palveluksen aloittamisajankohdan tai palveluspaikan muutosta varten. Palveluskelpoisuuteen vaikuttavista terveydentilan muutoksista on toimitettava lääkärintodistus aluetoimistoon. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Naiset voivat hakea vapaaehtoiseen asepalvelukseen varusmieskoulutusta antaviin joukko-osastoihin. Edellytyksenä on palveluksen alkaessa 18—29 vuoden ikä, Suomen kansalaisuus sekä terveydentilan ja muiden ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen. Hakemus on toimitettava oman alueen aluetoimistoon vuosittain 1.3. mennessä. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen tulossa olevan naisen on kirjallisesti ilmoitettava aluetoimistolle, mikäli hän ei aio aloittaa palvelusta. ABI-fakta 2015–2016 Varusmieskoulutus ja palveluksen pituus Varusmieskoulutuksen jaksottelu on oheisessa kuvassa. Monipuolinen ja mielekäs varusmieskoulutus on nousujohteista tiivistyen vaativiin loppuharjoituksiin. Kehittyviä oppimisympäristöjä hyödyntävä koulutus antaa sinulle osaamisia (mm. ensiaputaidot, kuljettajan ammattipätevyys, johtamistaidot) hyödynnettäväksi tulevissa opiskeluissasi ja työelämässäsi. Varusmiespalvelus kestää joko 165, 255 tai 347 päivää. Johtajiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien palvelusaika on 347 päivää. Miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 255 päivää. Muissa miehistötehtävissä palvelusaika on 165 päivää. Aseettomaan palvelukseen hakeutuneen palvelusaika on koulutusvalinnoista riippuen 255 tai 347 päivää. Joukko-osastossa suoritettavien valintojen perusteella ratkeaa palveluksen pituus ja tehtävä, johon varusmies koulutetaan. Varusmies voi esittää toiveita koulutussuunnastaan, mutta valinnat tehdään puolustusvoimien tarpeita varten. Palveluspäiviltä maksetaan päivärahaa, joka on porrastettu palvelusajan mukaan. Erikoisjoukot ja erityistehtävät Erikoisjoukkoihin on hakeuduttava erikseen kunkin erikoisjoukon hakuaikojen mukaan ennen tai jälkeen kutsuntojen. Hakeutuminen eriABI-fakta 2015–2016 koisjoukkoihin ei muuta kutsunnoissa saatuun palveluksen aloittamismääräykseen merkittyä palveluspaikkaa tai -aikaa ennen hyväksymistä erikoisjoukkoihin. Erikoisjoukkoja ovat mm. laskuvarjojääkärit, sukeltajat, erikoisrajajääkärit, Suomen kansainvälinen valmiusjoukko, elektronisen sodankäynnin joukot, sotilassoittajat, ilmavoimien kurssit ja urheilukoulussa palvelevat urheilijat. Erityistehtäviin haetaan palveluksen jo alettua valtakunnallisilla erityishauilla. Erityistehtävissä tavoitteena on kouluttaa korkeakoulututkinnon suorittaneita tai opinnoissaan riittävän pitkälle edenneitä, jolloin pyritään hyödyntämään varusmiehen erityisosaaminen. Erityistehtäviä on esimerkiksi viestintäalalla, johtamisjärjestelmäalalla, logistiikka-alalla sekä erilaisissa tutkimustehtävissä. Ennen varusmiespalvelusta erityistehtävistä voi tiedustella aluetoimistosta tai suoraan koulutusta antavasta yksiköstä. Lisätietoja mm. www.puolustusvoimat.fi www.varusmieheksi.fi www.youtube.com/puolustusvoimat www.facebook.com/puolustus www.facebook.com/aluetoimisto 143 Varusmieheksi I L M ASOTA KO U L UUN Lentoreserviupseerikurssille Lentotekniselle aliupseerikurssille Johtokeskuslinjalle Sotilaskuljettajaksi Puolustusvoimat ilmavoimat.fi 66 144 ABI-fakta ABI-fakta 2015–2016 2015–2016 ABI-fakta ABI-fakta 2015–2016 2015–2016 67 145 VARUSMIEHEKSI KANSAINVÄLISEEN VALMIUSJOUKKOON 146 ABI-fakta 2015–2016 ABI-fakta 2015–2016 147 TULE VARUSMIESPALVELUKSEEN ERIKOISRAJAJÄÄKÄRIKSI Rajavartiolaitoksen hakuaika ERIKOISJOUKKOON päättyy 6.12.2015 facebook.com/MahdollisuuksienRaja raja.fi ajokortti MiELESSÄ? Tarjoamme kattavan paketin opetusluvalla ajokorttia hankkivalle: ajokoULU-NEttiPaLVELU: Jäsenille maksuttomat teoriaopetussisällöt videoina, tehtäviä sekä mahdollisuus kysyä Autoliiton asiantuntijalta. kirja: Startti-oppikirja US! UUtU opetuslupaopetukseen. katSaStUS: Ajoneuvon muutoskatsastus opetuskäyttöön K1-katsastusasemilla (alennus jäsenille -25 %) Katso hinnat ja jäsenalennukset: autoliitto.fi 148 ABI-fakta 2015–2016 Kymmenen faktaa verenluovutuksesta Verenluovutus on helppo tapa auttaa. Pieni vaiva luovuttajalle on iso apu potilaalle. 1 Seuraa oman veriryhmäsi tilannetta Suomessa tarvitaan joka arkipäivä lähes 1 000 verenluovutusta, jotta verivalmisteita riittää jatkuvasti potilaiden hoitoon. Koska verihiutaleet säilyvät käyttökelpoisena vain viisi päivää, verenluovutus on aina yhtä ajankohtaista. Seuraa oman veriryhmäsi tilannetta esimerkiksi Veripalvelun nettisivuilta tai mobiilisovelluksen kautta, ja tule verenluovutukseen ainakin silloin, kun saat kutsun. Se takaa veren riittävyyden joka päivä. 2 Ainutlaatuinen apu kolmelle potilaalle Luovutettu veri jaetaan osiin punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Potilas saa vain tarvitsemaansa veren osaa, joten yhdellä luovutuksella voit auttaa jopa kolmea potilasta. Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkausja syöpäpotilaille, onnettomuuksien uhreille ja keskosvauvoille. Vuosittain yli 50 000 potilasta saa hoitoa verivalmisteilla. Verta ei voi korvata muilla valmisteilla. 3 Suurin osa aikuisista voi luovuttaa verta Verenluovuttajan tulee olla terve, 18–70-vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Suurin osa aikuisikäisistä voi siis luovuttaa verta. Miehet voivat luovuttaa verta 91:n ja naiset 61 vuorokauden välein. Voit tarkistaa sopivuutesi verenluovuttajaksi etukäteen netissä (www.sovinkoluovuttajaksi.fi) tai soittamalla ilmaiseen luovuttajainfoon 0800 0 5801 (arkisin klo 8–17). Ota henkilötodistus mukaasi verenluovutukseen. 4 Luovutetun veren pitää olla turvallista potilaalle Luovuttajien valinta on tärkeää verivalmisteiden turvallisuuden kannalta. Noin joka kymmenennellä verenluovuttajaksi tarjoutuvalla on jokin este. Verenluovutuksen voi väliaikaisesti ABI-fakta 2015–2016 estää esimerkiksi flunssa, lääkekuuri, tatuointi tai matkailu. Katso tarkemmin netistä tai soita ilmaiseen luovuttajainfoon 0800 0 5801 (arkisin klo 8–17). 5 Verenluovutuksen pitää olla turvallista luovuttajalle Verenluovutuksen kriteereillä huolehditaan myös siitä, että luovutus on turvallista luovuttajalle. Usein lääkitystä merkittävämpi verenluovutukseen vaikuttava asia on sairaus, johon lääkettä käytetään. Pysyviä esteitä verenluovutukselle ovat muun muassa lääkärin toteamat sydän- ja verisuonisairaudet ja sairastettu syöpä. Tarkista tilanteesi soittamalla ilmaiseen luovuttajainfoon 0800 0 5801 (arkisin klo 8–17). 6 Verenluovutus on helppo ja nopea tapa auttaa Veripussi (noin puoli litraa) täyttyy noin kymmenessä minuutissa, ja kaikkineen luovutukseen kannattaa varata aikaa puolesta tunnista tuntiin. Useimpiin veripalvelutoimistoihin voi varata ajan, mutta verenluovutukseen voi tulla myös ilman ajanvarausta. Ennen luovutusta on luettava tietopaketti ja täytettävä terveydentilakysely, jonka avulla sairaanhoitaja arvioi sopivuuden verenluovuttajaksi. Hoitajan haastattelun yhteydessä mitataan veren hemoglobiini. Luovutuksen jälkeen kannattaa levähtää hetki tarjoilujen äärellä. 7 Kaikki luovutettu veri testataan Verenluovuttajilta tutkitaan luovutuksen yhteydessä otettavista verinäytteistä aina tärkeimmät veren välityksellä tarttuvat taudit, kuten HI-virus, maksatulehdusvirukset A, B ja C sekä syfilisbakteeri, eli kuppa. Tuore tartunta ei välttämättä näy testeissä. Siksi on tärkeää, ettei luovuta verta, jos epäilee olleensa tartuntariskissä. 149 8 Kaikkia veriryhmiä tarvitaan Kaikilta verenluovuttajilta määritetään keskeiset veriryhmätekijät ABO-, Rh- ja Kell-järjestelmän mukaan. Potilaat saavat yleensä oman veriryhmänsä mukaisia verivalmisteita. Siksi kaikki veriryhmät ovat tärkeitä. Kaikkien veriryhmien luovuttajia tarvitaan suhteessa suomalaisten veriryhmäjakaumaan. O negatiivista verta käytetään potilaille hätätilanteessa ennen kuin potilaan oma veriryhmä on ehditty selvittää. Siksi O negatiivista verta tarvitaan enemmän kuin vain sen veriryhmän potilaille. 9 Kannusta muitakin ja tule porukalla verenluovutukseen Verenluovutukseen voi tulla porukalla. Porukalta saa kannustusta ja tukea, ja samalla arvokas lahja moninkertaistuu. VeriRyhmän, eli verenluovutusryhmän, voi perustaa kuka tahansa esimerkiksi työkavereiden, harrastusryhmän tai ystävien kesken. Yrityksille VeriRyhmä on ainutlaatuinen tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta yhdessä henkilöstön kanssa. Rekisteröitynyt VeriRyhmä saa muun muassa kuljetuksen (vähintään 4 henkilön ryhmille), kattavan materiaalipaketin ja oikeuden käyttää VeriRyhmä-tunnusta. Lisätietoa VeriRyhmä-toiminnasta löytyy osoitteesta www.veripalvelu.fi/ryhmat. Jos yrityksessä työskentelee yli 500 henkilöä, voidaan harkita myös työpaikalla järjestettävää verenluovutustilaisuutta. 10 Verta voi luovuttaa monella paikkakunnalla Verta voi luovuttaa joko 10 veripalvelutoimistossa tai vuosittain jopa 1500 verenluovutustilaisuudessa. Veripalvelutoimistoissa verta voi luovuttaa joka arkipäivä. Toimistot sijaitsevat Espoossa, Helsingissä (Sanomatalo ja Kivihaka), Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Osoitteet ja aukioloajat sekä verenluovutustilaisuuksien kalenteri löytyvät osoitteesta www.veripalvelu.fi. Kuka voi luovuttaa? Suurin osa suomalaisista voi luovuttaa verta. Yleisimmin käytetyt lääkkeet kuten verenpaine-, kolesteroli- ja lievät masennuslääkkeet eivät lääkkeinä estä verenluovutusta. Verenluovuttajan tulee olla terve, 18–70-vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. 66 vuotta täyttänyt henkilö voi luovuttaa verta, jos edellisestä verenluovutuksesta on alle kaksi vuotta. Miehet voivat luovuttaa verta 61 ja naiset 91 vuorokauden välein. Hemoglobiiniarvo mitataan aina ennen luovutusta ja sen tulee olla miehillä vähintään 135 g/l ja naisilla 125 g/l. Verenluovuttajan tulee todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella. Soveltuvuuden verenluovuttajaksi voi tarkistaa etukäteen osoitteessa www.sovinkoluovuttajaksi. fi tai soittamalla ilmaiseen luovuttajainfoon 0800 0 5801 (arkisin klo 8–17). Soveltuvuus arvioidaan ennen jokaista luovutuskertaa. Vuosittain arviolta 50 000 potilasta saa Suomessa hoitoa verivalmisteilla. Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkaus- ja syöpäpotilaiden hoidossa, onnettomuuksien uhreille sekä keskosvauvoille. Veripalvelu kerää verta sairaaloiden veriryhmäkohtaisen tarpeen mukaan. Suomessa tarvitaan joka arkipäivä lähes 1000 verenluovuttajaa. Verenluovuttajan kannattaa seurata oman veriryhmänsä tilannetta Veripalvelun verkkosivuilta tai mobiilisovelluksesta ja tulla ainakin silloin, kun kutsutaan. 150 ABI-fakta 2015–2016 aBI! HEI SINÄ TÄYSI-IKÄINEN HALUAISITKO TEHDÄ JOTAIN TODELLA ARVOkASTA? TULE LUOVUTTAMAAN VERTA! • Lue lisää ja katso päivän veritilanne: www.veripalvelu.fi • Testaa etukäteen: www.sovinkoluovuttajaksi.fi • Ota virallinen henkilötodistus mukaasi • Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801 • Yhdellä verenluovutuksella autat jopa kolmea potilasta OJENNA KÄTESI. • Espoo kauppakeskus Iso Omena • Helsinki Kivihaantie 7 ja Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 • Jyväskylä Kalevankatu 8 • Kuopio Sektori • Lahti Kauppakatu 10 • Oulu Isokatu 32 C • Seinäjoki Kauppakatu 26 • Tampere Rautatienkatu 21 B • Turku Yliopistonkatu 16 C ABI-fakta 2015–2016 151 Hinta alkaen 10€ / kk Helppo vakuutuspaketti nuorille aikuisille VALINNAINEN + & Matka Tapaturma Koti Koko Setti 173€ / vuosi ( Ilman kotivakuutusta 125€ /vuosi). Ainoastaan 18 — 28 vuotiaille. LUE LISÄÄ JA OSTA SUORAAN NETISTÄ! popvakuutus.fi/setti Saat vakuutuksen heti voimaan. Tunnistautumiseen tarvitset verkkopankkitunnuksesi Onnistuu myös mobiililla! Etukoodilla leffaan Hyödynnä etukoodisi settikmm oston yhteydessä ja saat kaupan päälle Finnkinon leffalipun. Tarjous voimassa 30.5.2016 asti. Lippukoodi toimitetaan sähköpostitse 30 päivän kuluessa . Vakuutus Suomen Vahinkovakuutus Oy 152 Jo yli 60 000 asiakasta 9/10 asiakkaasta suosittelee popvakuutus.fi puh. 010 3910 391 ABI-fakta 2015–2016 TUTUSTU S-PANKKIIN OSOITTEESSA S-PANKKI.FI TAI TULE KÄYMÄÄN. JOS ET VIELÄ TIEDÄ S-PANKISTA, LUNTTAA TÄSTÄ. S-Pankki on hyvä vaihtoehto opiskelijalle. Keskittämällä raha-asiat S-Pankkiin pääset hyötymään S-Etukortin käyttäjille kuukausi- ja vuosimaksuttomista peruspalveluista, kuten käyttötilistä, S-Etukortti Visasta sekä verkkopankista, ja säästät vuositasolla merkittävän summan. Kun omat rahat tai opintoraha eivät riitä, hae S-Pankista S-Opintolainaa. Sillä rahoitat opiskeluelämän menot, eikä takaisinmaksusta tarvitse kantaa huolta ennen kuin olet jo työelämässä. Laina on valtion takaamaa, eli vanhempia ei tällä asialla tarvitse vaivata. S-PANKKI.FI ABI-fakta 2015–2016 153 EVÄSTYSTÄ VEROASIOIHIN Kutsuuko työ kirjoitusten jälkeen? Työskentelitpä sitten kotimaassa tai maailmalla, ansaitsemastasi palkasta menee veroa. Valmistaudu työpäivään tilaamalla ajantasainen verokortti tai tarkistamalla olemassa olevan korttisi tiedot. Voit tilata verokortin tai muokata sitä verkossa osoitteessa www.vero.fi /verokortti. Palveluun kirjautumista varten tarvitset verkkopankkitunnukset tai sirullisen henkilökortin. Jatkuvatko opinnot ensi syksynä? Opintotuen, mahdollisten palkkatulojen ja verojen yhdistelmä kannattaa kuitenkin selvittää hyvin, ettei tule jälkikäteen ikäviä yllätyksiä. Askarruttavatko veroasiat? Veroasioissa löydät apua ja neuvoja muun muassa verkkosivuiltamme www.veronmaksajat.fi/nuoret. Lisätietoa www.veronmaksajat.fi www.vero.fi 154 ABI-fakta 2015–2016 ABI-fakta 2015–2016 155 KUNNON EVÄÄT Aamu alkaa aamiaisella! Miten pysyä iskussa koko päivä? Kun mikään ei tunnu maistuvan, kannattaa aloittaa nestemäisellä ruoalla. Muutama voileipä teen kanssa tai lautasellinen puuroa/mysliä maidon kera takaavat hyvän vireen puoleen päivään asti. Marjoista tai hedelmistä ja jogurtista tehdyllä smoothiellakin pääsee jo hyvin liikkeelle. Testaa onko kuitu kaverisi: www.leipatiedotus. fi/testit/kuitutesti Pitkä opiskelupäivä on takana. Väsyttää ja nälättää. Maha kurnii niin, ettei omia ajatuksiaan kuule. Pika-apua saa toki paljon sokeria sisältävistä karkeista, limusta, tuoremehusta ja mausteLisää herkullisia reseptejä www.leipätiedotus.fi/reseptit tuista jogurteista, jotka nostavat verensokerin hetkellisesti pilviin. Alle puolessa tunnissa väsymys iskee vielä pahemmin ja ollaan taas lähtöruudussa. Fiksumpi apu löytyy eväistä, jotka sisältävät kuitua ja pitävät verensokerin tasaisena sekä nälän poissa pitkään. Näitä ovat esimerkiksi täysjyväleipä, hedelmät ja kasvikset. Kokonaisuutta täydentävät rasvattomat maitotuotteet. * Varoitus! Tuoremehun, limun, sokeripitoisten mehujen ja energiajuomien sisältämä runsas sokerimäärä heittelee verensokeria, mikä voi häiritä keskittymistä ja vireänä pysymistä. Vinkki illanistujaisiin Ruisleipä-nachos Salsakastike: 400 g jauhelihaa 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna 1 sipuli silputtuna 1 punainen paprika kuutioituna 500 g tomaattimurskaa 1 jalapeno hienonnettuna mustapippuria myllystä merisuolaa myllystä ripaus cayennepippuria 1 tl timjamia 1 tl oreganoa juustoraastetta pinnalle Avokadotahna: 1avokado 1 rkl sitruunamehua sormisuolaa Ruskista jauheliha ja kuullota sipuli, valkosipulinkynnet sekä paprika. Lisää tomaattimurska ja mausteet. Asettele uunivuoan reunoille varrasleivän paloja. Voit käyttää myös muuta leipää, joka on paahdettu tai hiukan kuivahtanut. Kaada keskelle salsakastike. Ripottele pinnalle juustoraaste. Laita vuoka uuniin 250 asteeseen kunnes juusto sulaa. Tee avokadosta tahna ja mausta. Syö sormin. Tarjoa lisänä kurkkua, tomaattia ja jäävuorisalaattia. 156 ABI-fakta 2015–2016 Jotta ajatukset säilyisivät kirkkaina läpi kirjoitusten / päivän / tentin, kannattaa mukaan pakata järkevät eväät: voileipiä, hedelmiä ja kasvispaloja. Viljatuotteiden ja kasvisten sisältämä kuitu pitää verensokerin tasaisena, jolloin jaksaminen ja keskittyminen paranevat. Jälkiruoaksi voi varata vaikka välipalapatukan. Paras juoma on tavallinen vesi. Eväiden laatuun ja makuun panostaminen todella kannattaa! Testaa tietosi – ovatko seuraavat väittämät totta vai tarua? 1. Suositeltu kuitumäärä päivässä on vähintään 25–35 grammaa. Riittävän kuitumäärän saa 6–9 täysjyväleipäviipaleesta. Totta vai tarua? 2. Yhdessä reilunkokoisessa täysjyväleipäviipaleessa on enemmän kuitua kuin kahdessa kilossa salaattia (kiinankaali – tomaatti – kurkku). Totta vai tarua? 3. Välipalalla on väliä. Päivittäin välipalaksi syöty 50 gramman suklaapatukka tai 50 grammaa perunalastuja voileivän tilalla (leivän päällä margariini, juustoviipale ja kasviksia) tarkoittaa vuodessa energiamäärältään seitsemän kilon lisäpainoa. Totta vai tarua? Vastaukset: 1. totta, 2. totta, 3. totta Edessä kirjoitukset / tenttipäivä. Herätyskello soi, perhosia vatsassa. Uskallanko syödä mitään? Ei ole oikein nälkäkään, mutta syömättä ei päivästä selviä. Lautasmalli auttaa koostamaan monipuolisen aterian. Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta * Testaa oletko sokerista: www.leipatiedotus.fi/ testit/sokeritesti Valitse ruokakolmion alaosasta ruoka-aineita päivittäin ja ylemmistä lohkoista harvemmin. ABI-fakta 2015–2016 157 Vauhti virkistää – liikkuminen osaksi arkea! Anne-Mari Jussila, LitM, palvelu- ja kehityspäällikkö, UKK-instituutti Anna Ojala, ETM, ravintoasiantuntija, UKK-instituutti Meitä liikkujia on monenlaisia. Yksilölliset tavoitteet vaihtelevat kunnon kohottamisesta ja painonhallinnasta kilpaurheilun haasteisiin. Erilaisista tavoitteista riippumatta liikkumisen parasta antia on sen tuottama ilo. Terveyden kannalta olisi hyödyllistä, että viikon varrella kertyisi mahdollisimman monipuolisesti erilaista fyysistä aktiivisuutta. Myös epämiellyttäviltä tuntuviin arkiaskareisiin voi saada puhtia, kun motivoi itsensä liikkeelle terveyshyötyjä ajatellen. Nuorten liikuntasuositus rannat kestävyyttä, kehität voimaa, lisäät notkeutta ja pysyt pirteänä. Päivittäinen liikkuminen voi koostua yhdestä tai useammasta, vähintään 10 minuutin pituisesta liikuntajaksosta. Tärkeintä on paikallaan olon vähentäminen − rajoita se kahteen tuntiin kerrallaan ja pidä lyhyitä taukoja istumisessa. Lisäksi ruudun ääressä istuminen kannattaa yrittää rajoittaa pariin tuntiin päivässä. Hyvä istuma-asento ja asennon vaihtelu ehkäisevät istumisesta ja ruudun ääressä olosta aiheutuvia selkä- ja hartiavaivoja. Istumisen tauottamisella voit myös vähentää istumisen terveyshaittoja. Liikkumisen voi yhdistää muihin harrastuksiin: kuntoile televisiota katsellessa ja kuuntele musiikkia kuulokkeilla vaikkapa kävelylenkillä. Vauhti virkistää! Liiku ainakin 1 1/2 tuntia päivässä ja puolet siitä reippaasti. Liikkumalla monipuolisesti pa- liiku ainakin 1½ tuntia päivässä – puolet siitä reippaasti Paranna kestävyyttä Kehitä voimaa ja notkeutta • reipas kävely • hölkkä • pyöräily • uinti • hiihto • tanssi • kuntosali • pallopelit • venyttely • lumilautailu • skeittailu Nosta sykettä ja hengästy joka päivä Kuormita lihaksia 3 krt/vk Pysy pirteänä • pelaile pallopelejä välitunnilla • kulje kävellen tai pyörällä • käytä portaita, unohda hissit • vältä pitkäaikaista istumista 158 Liiku aina kun voit ABI-fakta 2015–2016 Ravinto Lepo Virtaa riittää, kun hyvinvoinnin kolmio pysyy tasapainossa. Liikunta Näin voit lisätä liikkumista: Viisas verryttelee •Kokeile uusia kiinnostavilta tuntuvia lajeja. •Ota selvää lähiseudun liikuntatarjonnasta ja -paikoista. •Ota kaveri mukaan liikkumaan tai kokoa oma peliporukka. •Kokeile valitsemaasi lajia vähintään 2 viikkoa. Liikunta on terveellistä, mutta liikkuessa sattuu myös yllättävän paljon tapaturmia. Useimmat tapaturmat ja vammat on kuitenkin ehkäistävissä. Riittävän monipuoliset liikuntataidot on varmin tae vammoja vastaan. Tehokas ja helppo tapa ehkäistä monia vammoja on huolellisesti toteutettu alkulämmittely. Alkulämmittely ja loppujäähdyttely ovatkin olennainen osa kaikkea liikuntaa. Alkulämmittelyn aikana valmistelet kehoa tulevaa liikuntasuoritusta varten ja loppujäähdyttely puolestaan takaa, että palautuminen käynnistyy tehokkaasti. Jos et koe liikunnan harrastamista omaksesi, lisää arjen aktiivisuutta: •Kulje mahdollisimman paljon ainakin lyhyitä matkoja kävellen tai pyörällä. •Käytä portaita aina kun mahdollista, unohda liukuportaat ja hissit. Säännöllinen päivittäinen liikunta on terveyden ja hyvän olon kannalta oleellista, mutta aivan yhtä tärkeää on syödä sopivasti sekä levätä ja nukkua riittävästi. Kunto kasvaa ja virtaa riittää sekä opiskeluun että vapaa-ajan puuhiin, kun hyvinvoinnin kolmio pysyy tasapainossa. ABI-fakta 2015–2016 Lämmittele ennen jokaista harjoitusta vähintään vartti. •Syke nousuun ja pieni hiki pintaan yleislämmittelyllä. •Lisää liikettä, vaihtele vauhtia, liiku eri suuntiin. •Varmista lajissa tarvittavat liikelaajuudet. 159 Tapaturman sattuessa Tekevälle sattuu. Jos nilkka nyrjähtää tai reisi revähtää, on hyvä muistaa liikuntavammojen ensiavun kolmen K:n ohje. •Kompressio eli puristus: Pidä vamma-alue paikallaan ja purista vammakohtaa heti itse tai pyydä puristamiseen apua. •Kohoasento: Nosta vammautunut kohta sydämen yläpuolelle tai pyydä apua. •Kylmähoito: Laita kylmää (esim. lunta pussissa, kylmäpakkaus) vamma-alueelle. Sido kylmä vammakohtaan puristuksen säilyttämiseksi. Laita kylmän ja ihon väliin pyyhe, sukka tai muu kangas. Anna kylmähoitoa 15−20 minuuttia kerrallaan. Toista useita kertoja päivässä. tai vamma mietityttää muuten, mene terveydenhoitajan vastaanotolle tai lääkäriin. Lisää tietoa fiksusta liikkumisesta, verryttelyistä ja liikuntavammojen ehkäisystä ja hoidosta on luettavissa Terve Liikkuja -verkkosivuilta: www.terveliikkuja.fi Jokaiselle löytyy mieluinen laji Fyysinen kunto kohenee vain liikkumalla. Kunnon eri osa-alueet kehittyvät harrastamalla liikuntaa monipuolisesti. Liikunta on myös oiva tapa purkaa stressiä. Tärkeintä on löytää itselleen mieluisia tapoja liikkua. Voisiko joku näistä olla sinun lajisi? Jumpat Kaikki ensiaputoimet vähentävät vamma-alueen verenvuotoa – muista kuitenkin kolmen K:n oikea järjestys hoidon tehokkuuden takia. Mitä pienempi vuoto, sitä pikaisempi paraneminen! Jos kipu ja turvotus ovat voimakkaita 160 Oppilaitokset, liikuntakeskukset, urheiluseurat, kansalaisopistot ja monet muut toimijat järjestävät ohjattuja jumppia, joissa tavoitetta riittää laidasta laitaan. Valitse oma jumppasi tavoitteesi mukaan. Ammattitaitoisen ohjaajan ABI-fakta 2015–2016 vetämät jumpat ovat turvallisia ja hyvässä ryhmässä on mukava liikkua. venytellä rauhallisesti ainakin reidet, pohkeet, kyljet ja niska-hartiaseudun lihakset. Pilates, jooga, stretching ja muut vastaavat liikuntamuodot kehittävät kehon hallintaa ja liikkuvuutta. Rauhallisen luonteensa ansiosta tunneilla on myös mieltä rauhoittava vaikutus. Body pump, tankojumppa ja muokkaus harjoittavat lihaskuntoa. Aerobic, zumba, step ja circuit-training puskevat hengitys- ja verenkiertoelimistöä ponnistelemaan. Tärkeää: Valitse lajiin sopivat jalkineet. Juoksemiseen saat hyviä harjoitusvinkkejä mm. juoksukouluista ja liikuntalehdistä. Tärkeää: Laadukkaisiin lenkkareihin kannattaa satsata. Kuntosaliharjoittelu Erinomainen harjoitusmuoto, kun haluat juuri sinulle sopivaa lihaskunnon kehittämistä. Keskeisintä on suorittaa liikkeet teknisesti oikein. Jos olet aloittelija, on aluksi fiksua pyytää ammattilaisen tekemä ohjaus. Yleislämmittelyksi sopii ulkolenkki, sisäpyöräily tai -soutu tai vaikkapa cross-training. Tee aina ensimmäinen liikesarja kevyesti ja hyvää tekniikkaa painottaen. Tärkeää: Teetä itsellesi henkilökohtainen kuntosaliohjelma. Laskettelu, lumilautailu Laskettelu ja lumilautailu kehittävät mitä parhaimmin kehon hallintaa. Tiukat käännökset ja hypyt taas vahvistavat mm. reisiä, luita ja lihaksia. Laskettelussa polvet ovat kovilla, mutta ikäviltä yllätyksiltä voi välttyä hyvällä lämmittelyllä ja hallitulla laskuvauhdilla. Tärkeää: Kypärä on luonnollinen osa lasketteluvälinepakettia. Salibandy, koripallo, jalkapallo Juoksupallopelit ovat todellisia kuntopankkeja. Juoksu kehittää kestävyyttä ja nopeat suunnanmuutokset ja pyrähdykset vaativat sekä nopeutta että voimaa. Pallon käsittely edellyttää sen sijaan taitoa ja tekniikkaa. Tärkeää: Muistathan huolellisen lämmittelyn ja lajiin liittyvät suojaimet. Kävely, hölkkä, juoksu, hiihto Kävely on loistavaa perusliikuntaa kestävyyskunnon kohottamiseen. Liiku yksin, kaksin tai ryhmässä – fiiliksen mukaan. Valitse kuntosi mukaan kävely, hölkkä tai juoksu tai vaihtele kaikkia etenemismuotoja vuorotellen. Lähde aina rauhallisesti liikkeelle. Alkulämmittelyyn sopivat pienet hypähtelyt, jalkojen ja käsien heiluttelut ja ravistelut. Monipuolisuutta lenkkiin saat vauhtia vaihtelemalla ja pyrähtämällä välillä ylä- ja alamäkiä tai poikkeamalla metsäpoluilla. Talvella kannattaa lenkkarit vaihtaa hiihtomonoihin ja suunnata ladulle. Jos lenkki on hyvin reipas, rauhoittele vauhtia viimeisen 5−10 minuutin aikana. Lopuksi voit ABI-fakta 2015–2016 Liikkujan ravitsemus Terveyden ylläpito edellyttää ravinnon ja liikunnan yhteispeliä. Hyvin syövä jaksaa liikkua, suorituskyky paranee ja liikunnasta voi nauttia. Tärkeintä ravitsemuksessa on laadukas ja monipuolinen perusruokavalio. Kun syöt lautasmallin mukaan terveellisiä ruoka-aineita, saat riittävästi energiaravintoaineita, vitamiineja ja kivennäisaineita. Hiilihydraatit ovat pääasiallinen energianlähde arkiaskareissa ja liikunnassa. Niitä saat viljatuotteista, perunasta, kasviksista, marjoista ja hedelmistä. 161 Proteiini on elimistön rakennusaine, jota tarvitaan kasvuun ja kehitykseen sekä liikunnassa kehittymiseen ja siitä palautumiseen. Proteiinin päälähteitä ovat liha, kana, kala, kananmuna, maitotuotteet ja erilaiset pavut. Rasva on olennainen osa terveellistä ruokavaliota. Liikkuja tarvitsee kasvi- ja kalaöljyistä saatavaa hyvää, pehmeää rasvaa, jotta elimistö palautuu liikunnasta ja lihakset pysyvät joustavina. Sopivasti energiaa Sovita energiansaantisi liikuntatavoitteeseen: •Kunnon kohottamisessa energiansaanti vastaa kulutusta. •Lihasmassan kasvattamisessa energiansaanti on hieman suurempi kuin kulutus. •Laihduttamisessa energiansaanti on kulutusta pienempi. 162 Kun kohotat kuntoa, riittävä syöminen on tärkeää, jotta liikunta olisi tehokasta, nautinnollista ja kehittävää. Todellinen kunnon kohottaja ei pyri syömään liian niukasti tai laihduta, koska lihasten energiavarastot jäävät muuten liian vähäisiksi. Sopivan energiansaannin mittareita ovat painon pysymien samalla tasolla ja liikunnassa jaksaminen. Juo riittävästi nestettä Nestehukka on yleinen ja varma tapa väsyttää itsensä ennen aikojaan. Nesteen kulutus kasvaa liikunnan tehon ja ilman lämpötilan noustessa. Jos juo päivän mittaan riittävästi, tunnin mittaisen harjoituksen aikana ei ole välttämätöntä juoda. Pidempään kestävässä kovatehoisessa harjoittelussa nestehukka voi olla haitallisen suuri. Tällöin juominen on tärkeää, koska nestevaje heikentää jaksamista ja keskittymistä vaativia suorituksia sekä altistaa liikuntavammoille. ABI-fakta 2015–2016 Nyrkkisääntö nesteen määrään: •2 litraa päivässä + 0,5−1 litraa / liikuttu tunti •”kulaus” (1−2 dl) vartin välein liikunnan aikana Kun liikut pitkään, tehokkaasti ja kuumassa ilmassa, käytä veden lisäksi urheilujuomia, jotka sisältävät sopivasti hiilihydraattia ja suoloja. Ne myös imeytyvät helposti. Energiajuomat eivät ole urheilujuomia. Ne eivät sovellu liikunnan yhteyteen, sillä niiden piristävät ainesosat poistavat kehosta nestettä ja hiilihappo aiheuttaa tukalaa oloa liikunnan aikana. Aterioiden ja välipalojen ajoitus Tasainen ateriarytmi tukee parhaiten perusarkea ja myös liikunnassa kehittymistä ja palautumista. Älä tingi kunnon aamupalasta, päivän lämpimistä aterioista ja terveellisestä iltapalasta. Kun syöt sopivasti liikuntaa ennen ja sen jälkeen, ehkäiset flunssaa ja liikuntavammoja. ABI-fakta 2015–2016 Ihannetilanteessa ennen fyysistä rasitusta syödään pieni välipala. Siitä elimistö saa proteiinia, jota tarvitaan turvaamaan lihasten kehitystä. Kun pidät välipalan kohtuullisen kokoisena, sinun ei myöskään tarvitse kärsiä vatsavaivoista tai huolestua verensokerin heilahteluista. Huolehdi riittävästä juomisesta liikunnan jälkeen. Viimeistään tunnin sisällä liikkumisen loppumisesta tulisi syödä palauttava välipala tai kunnon ateria. Tätä ravintoa tarvitaan energiavarastojen palauttamiseen ja hyödyn saamiseen liikuntasuorituksesta. Lue lisää liikkujan ravinnosta verkosta: tervekoululainen.fi ja terveurheilija.fi. 163 treenaa mielenterveyttäsi! Nauti elämästä, ystävistä, iloisista hetkistä, uuden opettelusta! Uskalla unelmoida ja suunnitella tulevaisuutta. Opettele myös huomaamaan omia onnistumisiasi! Saat luottamusta ja rohkeutta ja itsetuntosikin vahvistuu. Kirjoita onnistumisiasi vaikka muistivihkoon, niin saat niistä voimaa, kun elämä murjoo. Mieti, mitkä ovat omia selviytymiskeinojasi. Niiden avulla selviät murheista ja pettymyksistä. Ole rohkea ja uskalla tarpeen tullen hakea apua mieltäsi painaviin asioihin. NUOREN MIELENTERVEYS Arjen selviytymistaidot Itsetuntemus ja -luottamus Oma turvaverkkoni Sosiaaliset taidot Stressinhallinta ja rentoutuminen Seksuaaliterveys Erilaisuuden kunnioittaminen Tunnetaidot Osallistuminen ja aktiivisuus 164 ABI-fakta 2015–2016 NUOREN MIELENTERVEYS Arjen selviytymistaidot Sosiaaliset taidot Itsetuntemus ja -luottamus Seksuaaliterveys Osallistuminen ja aktiivisuus Stressinhallinta ja rentoutuminen Tunnetaidot Erilaisuuden kunnioittaminen Oma turvaverkkoni Miten huolehdin mielenterveydestä? Miten rentoudun? Millaisista asioista saan iloa? Kenelle soitan, kun on huolia? Suutunko usein? Lepynkö helposti? Missä tilanteessa olin rohkea? Mistä saan kiksejä? Missä olen hyvä? Miten autan ystävää, jos hänellä on huolia? Mikä on mielestäni romanttista? Mitä pidän niin tärkeänä, että siitä en luovu? ABI-fakta 2015–2016 165 HYVINVOINNIN MUISTILISTA Anna itsellesi aikaa virkistyä ja rentoutua vapaa-ajalla. Ystävistä, harrastuksista, levosta ja liikunnasta saat vastapainoa opiskelulle ja jaksat paremmin. Osaatko olla tekemättä mitään? Etsi itsellesi sopiva tapa opiskella. Toiset oppivat kirjoittamalla, toiset kuuntelemalla, jotkut lukemalla. Käytä tarvittaessa tukipalveluita, kuten erityisopettajaa, opiskelusi edistymisen tukena. Suunnittele ajankäyttöäsi. Kirjaa ylös, mitä sinun on tehtävä tiettyyn päivään mennessä ja suunnittele, milloin työskentelet näiden tavoitteiden eteen. Käytä muu aika siihen, mitä arvostat ja mistä sinulle tulee hyvä olo. Tunnista omia rajojasi ja aseta inhimillisiä tavoitteita. Mikä on mahdollista ikäsi, taitotasosi ja käytettävissä olevan aikasi huomioiden? Aseta selkeät rajat tavoitteillesi ja uskalla olla tyytyväinen, kun tavoite on saavutettu. Jos olet päättänyt kirjoittaa esseetä neljä sivua, älä venytä sitä pidempään vaan lopeta ja ole itseesi tyytyväinen. Älä jää jumiin ongelman kanssa. Pyydä apua tai kokeile toista tapaa. Mistä tukea ja apua? Linkkivinkkejä: •Vanhemmat, huoltaja •Suomen Mielenterveysseura Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202, ma–pe klo 9–07, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00-07.00 www.mielenterveysseura.fi •Opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja muut opettajat •Terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi •Nuoriso-ohjaaja, verkkonuoriso-ohjaaja •Terveyskeskus/ perheneuvola •Paikalliset oman kunnan mielenterveyspalvelut •Nuorisopsykiatrian poliklinikka, oman alueen kriisikeskus •Seurakunnan nuorisotyöntekijä ja pappi. ”Älä lyö päätä seinään. Avaa ovi.” •Erilaisten oppijoiden liitto www.erilaistenoppijoidenliitto.fi •Nuorten kriisipiste www.helsinkimissio.fi •Nyyti ry, www.nyyti.fi •Tietoa auttavista verkkopalveluista www.apua.info •Tieto- ja tukipalvelu Helppimesta www.helppimesta.fi •Verkkokriisikeskus Tukinet, www.tukinet.net •Väestöliitto, www.vaestoliitto.fi/nuoret ”Eilisen vaikeus on huomisen viisaus.” Lukuvinkki: Mielenterveys voimaksi. Käsikirja nuorisotyön ammattilaisille. Erkko A., Hannukkala M. 2013 Helsinki: Suomen Mielenterveysseura. Lisätietoa: www.mielenterveysseura.fi http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehittämistoiminta/lapset-ja-nuoret 166 ABI-fakta 2015–2016 Tietoa ja tukea pelaamisen haittoihin maksutta ja nimettömänä Onko oma tai läheisesi pelaaminen alkanut haitata elämää? Taskut tyhjenevät, keskit tymiskyky herpaantuu eikä aikaa riitä opiskelulle, kavereille ja harrastuksille entiseen malliin? Mitä tehdä? Hyödynnä Peluurin tietoa, tukea, ohjausta ja neuvontaa kaikessa peliongelmiin liittyvässä. Tutustu monipuolisiin palveluihin internetissä tai soita. www.peluuri.fi Auttava puhelin 0800 100 101 arkisin klo 12–18 ABI-fakta 2015–2016 167 AVAT TOILUSSA SAATT U A T A N N LI VA OIKEAT HENGEN. N TAI LÄHEISESI U N SI A A ST LA PE oja. Turvalosaamista ja järkeviä valint Ajaminen vaatii harkintaa, liikenajoneuvon käsittelytaidot, aa: asi nta mo a tta ku vai en lisuute t matkalle tavoitteet, joita olet asettanu netilanteiden hallinta sekä ja tulevaisuudelle. AR VI OI ITS EÄ SI masta viea, mikään ei estä sinua ole Vaikka olisit hyvä kuljettaj ajamisen pohdit säännöllisesti, millä ä ett ä, keä tär On pi. em lä par huomiota annettavaa. Kiinnittämällä osa-alueilla sinulla olisi par ”läheltä kuljettajana. Myös kaikki äsi itse t itä keh in oih asi n näihi Niistä voi alysoida huolellisesti läpi. piti” -tilanteet kannattaa an nteeseen in joutumasta vastaavaan tila nä ä ttä väl ja een iks op aa ott on tärkeä tsutaan itsearvioinniksi. Se uudelleen. Tätä kaikkea ku . osa kuljettajaksi kasvamista AIRBAG? MADALLUSSARJA VAI simmäisenä ään erilaisia valintoja. En Kuljettajana joudut tekem ssarja vai tko auton, jossa on madallu lua ha i, iet M . on aut n itse val akautusjärrut? DVD-soitin vai ajonv airbag? Subbari vai ABS-jar vai vähän teet halvoilla kitkarenkailla van ini mi alu t Iso ? mä tel jes ailla nastarenkailla? pienemmät vanteet laadukk TELLEN? FIILIKSELLÄ VAI SUUNNI ketä otat llisesti. Harkitse tarkasti, ole hu i ses mi aja e tel nit un Su Tee aikamyös eri reittivaihtoehtoja. matkalle mukaan. Vertaile nata lähteä onolla kelillä ei matkaan kan Hu jä. väl än täv riit ta lus tau ko. ollenkaan, jollei ole aivan pak 168 ABI-fakta 2015–2016 OLUTTA VAI VETTÄ? Huolehdi, että auton kuljettaja on selvin päin – olet se sitten sinä tai joku muu. Jo yksikin olut saattaa lamauttaa kuljettajan toimintakykyä kohtalokkaasti. Myös oluthuuruissa olevien matkustajien kuljettamiseen liittyy omat riskinsä, vaikka kuljettaja itse olisikin selvin päin. Älä anna matkustajien viedä huomiotasi pois olennaisesta – liikenteestä. Kannattaa siis harkita, ketä otat kyytiin ja millaisessa kunnossa. KYKYJEN VAI RAJOITUSTEN MUKAAN? Nopeusrajoituksella on oma tarkoituksensa – juuri siinä paikassa jossa se on. Perusteena rajoitukselle saattaa esimerkiksi olla risteys, asuntoalue, koulu, ydinkeskusta tai tiukka mutka. Osaava kuljettaja on tarvittaessa valmis ajamaan myös rajoitusta alhaisemmalla nopeudella. Ajonopeuden nostamiseen ei tule antaa matkustajien vaikuttaa. MAINE VAI HENKI? Kaverien läsnäolo autossa tai sen ulkopuolella aiheuttaa nuorelle kuljettajalle helposti sosiaalista painetta. Jos kuljettajan paineensietokyky ei ole riittävä, hän saattaa ajautua kilpailutilanteeseen ikätovereiden kanssa. Näyttämisen halu johtaa helposti vakavaan onnettomuuteen. VILLE VAI PETTERI? Viikonloppuiltaisin saattaa paikallisen huoltoaseman parkkiksella tulla vastaan houkuttelevia ajelu- tai kyyditystarjouksia. Älä kuitenkaan nouse sellaisen kuljettajan kyytiin, jonka ajokunnosta, -tyylistä ja -käytöksestä et ole täysin varma. ABI-fakta 2015–2016 169 KIRJAPAINO Pukkilantie 2, 14200 TURENKI w w w. j a a r l i . f i Tämän kalenterin toimitti sinulle DB Schenkerin Express-pakettipalvelut. www.dbschenker.com/fi 170 ABI-fakta 2015–2016 muistiinpanoja 178 muistiinpanoja 178 muistiinpanoja 178 muistiinpanoja 178 muistiinpanoja 178 muistiinpanoja 178 2 0 1 5 2 0 1 6 tammi T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 helmi 1 S M T K 2 T P L S M T K 3 T P L S M T K 4 T P L S M T K 5 T P L tammi P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S 1 53 2 3 4 1 5 6 7 8 9 10 11 2 12 13 14 15 16 17 18 3 19 20 21 22 23 24 25 4 26 27 28 29 30 31 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 helmi M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 maalis 6 7 8 9 S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 10 11 12 13 14 maalis 5 T K T P L S M 6 T K T P L S M 7 T K T P L S M 8 T K T P L S M 9 T K T 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 10 11 12 13 huhti K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T 1 2 3 4 5 6 15 7 8 9 10 11 12 13 16 14 15 16 17 18 19 20 17 21 22 23 24 25 26 27 18 28 29 30 huhti P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 14 15 16 17 touko P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 19 20 21 22 touko S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 18 19 20 21 22 kesä M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 kesä K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 heinä 23 K T P L S M T 24 K T P L S M T 25 K T P L S M T 26 K T P L S M T 27 K T P 23 24 25 26 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 28 29 30 31 elo L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M heinä P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 27 28 29 30 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 elo M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 syys 32 33 34 35 36 T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 loka 37 38 39 40 syys 31 T P L S M T K 32 T P L S M T K 33 T P L S M T K 34 T P L S M T K 35 T P 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 marras 41 42 43 44 loka 36 37 38 39 L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 45 46 47 48 49 marras 40 41 42 43 44 T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 45 46 47 48 joulu T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 50 51 52 53 joulu T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L S M T K T P L 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 49 50 51 52 ABIFAKTA 2015-2016 käsikirja
© Copyright 2024