Loppuraportti - Sivistystoimen työryhmä
Vaasan seudun kuntajakoselvitys 2014 Sivistystoimen asiantuntijaryhmä Väliraportti 1. Johdanto 2. Sivistystoimen palvelurakenne 3. Sivistystoimen hallinto 4. Sivistystoimessa meneillään olevat uudistukset 5. Sivistystoimen palveluyksiköt 5.1 Varhaiskasvatus 5.2 Perusopetus 5.3 Toisen asteen koulutus 5.4 Taiteen perusopetus 5.5 Vapaa sivistystyö 5.6 Vapaa-aikatoimi 6. Kuntarakenteen merkitys sivistystoimessa 7. Yhteenveto 2 1. JOHDANTO Vaasan seudun kymmenessä kunnassa ja kaupungissa on käynnissä kuntajakoselvitys. Työryhmiä on asetettu tuottamaan taustamateriaalia valtion selvitysmiehille. Näistä työryhmistä yksi vastaa sivistystointa koskevan materiaalin kokoamisesta. Sivistystoimen työryhmä on selvittänyt sivistystoimen palveluja. Erityisesti nykytila, laatu ja määrä sekä alueellinen sijainti ja yhteistyö opetuspalvelujen osalta ovat tarkastelun kohteena. Työryhmä on suorittanut arvion mahdollisesta tulevasta palvelurakenteesta ja sen mitoituksesta käyttämällä taustana palvelutarpeen muutoksia koskevia ennusteita. Erityiskysymyksenä on otettu huomioon nuorten tarpeet palvelutuotannossa. Työryhmän toimialaan kuuluvat lasten päivähoito, perusopetus, toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi sekä nuorisoasiat. Tarkastelukausi ulottuu vuoteen 2030. Sivistystoimen työryhmä on itse tuottanut aineistoa selvitystä varten, mutta se on myös hyödyntänyt FCGn materiaalia, joka ulottuu vuoteen 2029, sekä muita käytettävissä olevia tilastoja tarpeen mukaan. Raportissa kokonaisuudessaan on otettava huomioon, että kuntien raportointijärjestelmä ja budjettikohdat eroavat toisistaan, minkä vuoksi tähän raporttiin sisältyvät luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Työryhmään on kuulunut lasten päivähoidon johtaja Birgitta Blomqvist, Korsnäs; sivistystoimen päällikkö Helena Emaus, Vöyri; osastopäällikkö Erkki Kela, Kaskinen; sivistystoimen johtaja Christina Knookala, Vaasa; rehtori Antero Kulonpää, Kristiinankaupunki; sivistystoimen johtaja Raija Leikola, Isokyrö; sivistystoimen johtaja Agneta Martin, Maalahti; sivistys- ja vapaa-aikatoimen johtaja Jaakko Perttu, Laihia; sivistystoimen johtaja Åsa Snickars, Närpiö ja sivistystoimen johtaja Maj-Len Swanljung, Mustasaari. Työntekijöitä ovat edustaneet Hans Backman, Mustasaari, ja Jarmo Juupaluoma, Vaasa. Työryhmän sihteerinä on toiminut talouspäällikkö Eivor Becker, Närpiö. Työryhmän puheenjohtajan on toiminut Åsa Snickars. 3 2. SIVISTYSTOIMEN PALVELURAKENNE Sivistystoimessa voidaan erotella toisistaan sellaiset kunnalliset palvelut, joiden saatavuus on tiukasti laissa säädetty ja sellaiset joiden saatavuus kuntalaisille ei sinänsä ole laissa säädetty, mutta jotka, jos niitä tarjotaan kunnassa, perustuvat lainsäädäntöön. Selvitysalueella tarjotaan seuraavia kunnallisia palveluja, joiden saataavuus on laissa säädetty: Lasten päivähoito Perusopetus Kunnan velvollisuutena on järjestää kuntalaisille lasten päivähoitoa ja perusopetusta. Kunta joko tuottaa palvelut itse tai järjestää palvelut ostopalveluna toiselta kunnalta tai muulta yksityiseltä palvelun tuottajalta. Selvitysalueella sekä tuotetaan lakisääteisiä palveluja että ostetaan palveluja muilta kunnilta tai palveluntuottajilta palvelumuodoissa lasten päivähoito ja perusopetus. Selvitysalueella tarjotaan seuraavia kunnallisia palveluja, joiden saataavuus ei ole laissa säädetty: Kulttuuri Liikunta Nuorisoasiat Vapaa sivistystyö Toisen asteen koulutus Taiteen perusopetus 4 Selvitysalueella on tehty vertailu sivistystoimen lakisääteisten palvelujen ja eilakisääteisten palvelujen välillä perustuen vuoden 2013 tilinpäätökseen. Vertailun perusteella voidaan todeta, että kuudessa kunnassa käytetään 20-25 % sivistystoimen budjettivaroista ei-lakisääteiseen toimintaan. Koko selvitysalueella 78 % sivistystoimen budjeteista on sidottu lakisääteisiin peruspalveluihin. KUNNITTAINEN VERTAILU PROSENTTEINA PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN NETTOKULUISTA SUHTEESSA KAIKKIIN NETTOKULUIHIN TILIVUONNA 2013 10 KUNTAA Kunta 1€ Tuotot yhteensä Isokyrö Kaskinen Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Närpiö Vaasa Vöyri Yhteensä Kuntamallissa 693382 99385 2954494 296955 939908 1069037 1078365 896956 7697733 1222654 16948869 7+3 kuntien lakisääteiseen talousarviosta on 78 % ja 76 %. 5 Kulut yhteensä Netto -6824600 -1524169 -34269859 -3915396 -9220129 -12698154 -10261075 -13657123 -92377667 -12557224 -197305396 toimintaan käyttämä -6131218 -1424784 -31315365 -3618441 -8280221 -11629117 -9182710 -12760167 -84679934 -11334570 -180356527 kokonaisosuus % 78 % 73 % 87 % 89 % 76 % 83 % 83 % 77 % 73 % 79 % 78 % KUNNITTAINEN VERTAILU PROSENTTEINA PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN NETTOKULUISTA SUHTEESSA KAIKKIIN NETTOKULUIHIN TILIVUONNA 2013 7 KUNTAA Kunta 1€ Tuotot yhteensä Isokyrö Mustasaari Korsnäs Laihia Maalahti Vaasa Vöyri Yhteensä 693382 2954494 296955 1069037 1078365 7697733 1222654 15012620 Kulut yhteensä Netto -6824600 -34269859 -3915396 -12698154 -10261075 -92377667 -12557224 -172903975 -6131218 -31315365 -3618441 -11629117 -9182710 -84679934 -11334570 -157891355 % 78 % 87 % 89 % 83 % 83 % 73 % 79 % 78 % KUNNITTAINEN VERTAILU PROSENTTEINA PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN NETTOKULUISTA SUHTEESSA KAIKKIIN NETTOKULUIHIN TILIVUONNA 2013 3 KUNTAA Kunta 1€ Tuotot yhteensä Kaskinen Kristiinankaupunki Närpiö Yhteensä 99385 939908 896956 1936249 Kulut yhteensä -1524169 -9220129 -13657123 -24401421 Netto -1424784 -8280221 -12760167 -22465172 Selvennyksenä voidaan todeta, että Vaasan kaupungin päivähoidon ja perusopetuksen kaikkiin nettokuluihin suhteutettuihin nettokuluihin vaikuttavat Vasa övningsskola (573 oppilasta), Vaasan kristillinen koulu ja Vaasan Steinerkoulu (yhteensä 178 oppilasta). Nämä kulut eivät sisälly Vaasan kaupungin tilinpäätökseen. 6 % 73 % 76 % 77 % 76 % 3. SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Kymmenessä selvityskunnassa on yhteensä 28 lautakuntaa, jotka käsittelevät asioita sivistystoimen palvelutuotannon eri aloilta. Lisäksi useissa selvityskunnissa on johtokuntia ja jaostoja muun muassa kielellisin perustein. Kuntien lautakunnat ja johtokunnat/jaostot ovat kooltaan vaihtelevia ja tehtävät eroavat toisistaan osittain. Muun muassa Vaasassa toimivat työväenopistot ovat johtokuntien alaisia, kun puolestaan useissa muissa kunnissa työväenopistot toimivat lautakuntien alaisuudessa. Selvityskuntien hallinto jakautuu seuraavasti lautakuntatasolla: 7 Isokyrö Sivistyslautakunta Vapaaaikalautakunta Kaskinen Sivistyslautakunta Mustasaari Sivistyslautakunta Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Korsnäs Sivistyslautakunta Kristiinankaupunki Ruotsinkielinen Laihia Suomenkielinen Sivistys- ja vapaa- koulutuslautakunta koulutuslautakunta aikalautakunta Sivistys- ja Vapaa- varhaiskasvatuslautakunta aikalautakunta Maalahti Sivistyslautakunta Vapaa- Kansalaisopistolautakunta Suomenkielinen aikalautakunta Närpiö Vaasa Sivistyslautakunta koululautakunta Vapaa- Vapaan sivistyksen Musiikkiopiston aikalautakunta lautakunta lautakunta Varhaiskasvatus- ja Toisen asteen Vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja perusopetuslautakunta koulutuslautakunta Teatteri- ja Museolautakunta kirjastolautakunta orkesterilautakunta Vöyri Ruotsinkielinen Suomenkielinen Kulttuuri- ja vapaa- sivistyslautakunta sivistyslautakunta aikalautakunta 8 4. SIVISTYSTOIMESSA MENEILLÄÄN OLEVAT UUDISTUKSET Uusi lasten päivähoitolaki on valmisteilla. Perusopetuksen tuntijako sekä opetussuunnitelma uudistetaan 1.8.2015 lukien. Uusi perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1.8.2014 lukien. Lukio- ja ammattikoulutuksen sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjälupia on haettava uudelleen syksyllä 2015. Samanaikaisesti näiden koulutusmuotojen rahoitusjärjestelmää uudistetaan. Ylioppilaskirjoitukset muutetaan sähköisiksi syksyllä 2016. Lukion tuntijako ja opetussuunnitelma uudistetaan 1.8.2016 lukien. Ammatilliseen peruskoulutuslakiin sekä ammatilliseen aikuiskoulutuslakiin tulee muutoksia. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta uudistetaan. Ammatillinen aikuiskoulutus muutetaan osakeyhtiömuotoiseksi. Liikuntalaki § 2. Nuorisolaki § 3. 9 5. SIVISTYSTOIMEN PALVELUYKSIKÖT 5.1. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatusta tarjotaan 0-6-vuotiaille lapsille. Perheillä on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Alla on taulukko 0-6-vuotiaiden lasten prosentuaalisesta osuudesta selvitysalueella perustuen vuoden 2012 tilastoihin. Varhaiskasvatusta tarjotaan eri muodoissa ja 30.4.2014 selvityskunnissa tarjonta oli seuraava: Päivähoitoyksiköt Kunnalliset päiväkodit Yksityiset päiväkodit Perhepäivähoitajat omassa kodissa Yksiköiden Osastojen Lasten Kunnat määrä määrä määrä 95 261 4345 Kaikki kunnat 11 434 Närpiö, Vaasa 211 857 Kaikki kunnat Isokyrö, Kunnalliset ryhmäperhepäiväkodit Kristiinankaupunki, 55 571 Korsnäs, Mustasaari, Laihia, Maalahti, Närpiö, Vaasa, Vöyri Yksityiset ryhmäperhepäiväkodit 3 26 Laihia, Vaasa Isokyrö, Korsnäs, Vuorohoito 9 242 Kristiinankaupunki, Mustasaari, Laihia, Vaasa 10 Avoimet 18 päiväkodit/Kerhot 207 Närpiö, Vaasa Kunnat maksavat lisäksi kotihoidon tukea Kelan kautta kaikille perheille, jotka hoitavat alle 3-vuotiaita lapsiaan kotona. Tämän lisäksi Vaasan lapsiperheille, jotka eivät käytä kunnallista päivähoitoa, maksetaan Vaasa-lisää vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. 2012 0-6-vuotiaiden osuus % Lähde: Tilastokeskus Kunta % 8,0 4,7 9,6 6,7 5,3 9,8 6,5 7,5 7,9 8,0 7,8 Isokyrö Kaskinen Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Närpiö Maalahti Vaasa Vöyri Manner-Suomi 11 Alla olevassa taulukossa on vuoden 2012 lasten päivähoidon nettokulut 0-6vuotiasta lasta kohti (tuottavuus/lapsi). Tilastot osoittavat, että kuntien lasten päivähoitokuluissa on eroja. Lasten päivähoidon nettokulut 2012, €/0-6-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus Nettokulut, € Kunta Isokyrö Kaskinen Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Närpiö Maalahti Vaasa Vöyri Manner-Suomi 12 4118 5277 5876 7040 4939 4270 5995 5556 7165 5798 6056 Myös verrattaessa lasten päivähoidon nettokuluja asukasta kohti esiintyy eroja. Mustasaari ja Vaasa panostavat vuoden 2012 tilastotietojen mukaan muuta maata keskimäärin enemmän lasten päivähoitoon. Lasten päivähoidon nettokulut 2012, €/asukas Lähde: Tilastokeskus Nettokulut, € Kunta Isokyrö Kaskinen Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Närpiö Maalahti Vaasa Vöyri Manner-Suomi 13 328 248 567 470 263 419 389 417 565 464 474 Päivähoidossa olevien lasten määrä ja henkilötyövuodet 30.4.2014 Kunta Isokyrö Kaskinen Mustasaa ri Korsnäs Kristiinankaupun ki Laihia Maalahti Närpiö Vaasa Vöyri Yhteensä Päivähoidossa olevien lasten määrä Henkilötyö vuodet Suhdeluku Lasten määrä/henkilötyövu osi 4,21 4,78 4,77 198 43 1154 47 9 242 107 226 28 59 3,82 3,83 448 241 398 3605 318 6738 91 61 86 729 70 1422 4,92 3,95 4,63 4,95 4,54 4,74 Kuntien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia! Kuntien toiminnan osia, jotka saattavat aiheuttaa suhdelukujen vaihteluja lasten määrän ja henkilötyövuosien osalta, voivat olla päivähoidon avustajien saatavuus, 14 maahanmuuttajataustaiset lapset tai pakolaislapset, jotka joissakin kunnissa tarvitsevat enemmän kuin 1 paikan lasta kohti kotouttamisen ja kielivalmennuksen helpottamiseksi. 1–6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos 2012-2029: 1-6 -vuotiaat +6% Vaasan selvitysalue Pohjanmaa yhteensä Koko Maa 110 2012=100 . 105 100 95 90 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Vaasan selvitysalue Pohjanmaa yhteensä 1-6 -vuotiaat 2012=100 1-6 -vuotiaat 2012=100 1-6 -vuotiaat Koko Maa 2012=100 Vaasan selvitysalue Päivähoidossa* 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 8 862 100 12 894 9 219 104 13 326 9 438 106 13 669 9 482 107 13 727 9 389 106 13 609 100 103 106 106 106 365 144 369 459 373 819 373 733 369 253 100 101 102 102 101 6 206 6 456 6 609 6 640 6 575 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Tilastoista käy ilmi, että Vaasan seudun selvitysalueella kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä nousee 6 %:lla vuoteen 2029 mennessä. Selvitysalue on pariteetissa koko Pohjanmaan kanssa. Sitä vastoin tilastot osoittavat, että sekä Pohjanmaalla kokonaisuudessaan että Vaasan seudun selvitysalueella kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä tulevaisuudessa 15 tulee olemaan korkeampi kuin keskimääräisesti koko maassa. Vuonna 2017 selvityskuntien ja koko maan ero on 3 %, kun taas vuonna 2029 mainittujen alueiden välinen ero on kasvanut 5 %:iin. Verrattaessa kymmentä selvityskuntaa toisiinsa tilastollisesti, tulevaisuudessa tulee olemaan eroja kunnallisen päivähoidon tarpeessa. Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa kunnallisen päivähoidon tarve pienenee, Isossakyrössä ja Maalahdessa tarve vaihtelee vertailukauden aikana, mutta jos verrataan vuosia 2012 ja 2029, tarve on jatkuvaa, kun taas Korsnäs, Laihia, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri osoittavat kunnallisen päivähoidon kasvavaa tarvetta koko kauden ajan. (Tilastotiedot on otettu selvitysryhmille toimitetusta FCG-aineistosta.) Tilastojen perusteella voimme ennustaa lisähenkilötyövuosien tarvetta kunnissa, joissa kunnallisen päivähoidon tarve kasvaa, tai henkilötyövuosien vähenemistä kunnissa, joissa kunnallisen päivähoidon tarve pienenee. Vaikeampaa on ennustaa mahdollista lisätilojen tarvetta esimerkiksi uusien päiväkotien muodossa. Vanhempien päivähoitomuotoja koskevat toivomukset vaikuttavat osittain hoidon muotoutumiseen. Tämä pätee myös siihen, missä yksittäisen kunnan osassa päivähoidon tarve kasvaa. 16 5.2. Perusopetus Perusopetusta järjestetään perusopetuslain (1998/628) mukaisesti. velvollinen järjestämään sen alueella asuville Kunta on oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää perusopetuslaissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne perusopetuksen järjestäjältä. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti. Selvitysalueella toimi 20.9.2013 seuraavat perusopetuksen yksiköt (molemmat kieliryhmät): Opetusyksikkö Yksikköjen määrä Oppilaiden määrä Kunnat, joissa palvelua annetaan Esikoulu päivähoidossa 73 1241 Isokyrö, Kaskinen, Mustasaari, Laihia, Maalahti, Vaasa, Vöyri Esikoulu koulussa 15 190 Isokyrö, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Närpiö, Vöyri Luokat 1-6 72 6799 Kaikki kunnat Luokat 7-9 12 3471 Isokyrö, Mustasaari, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Närpiö, Vaasa, Vöyri Luokat 1-9 3 1001 Mustasaari, Vaasa Erityiskoulut 2 67 Vaasa Yksityiset ylläpitäjät 2 178 Vaasa 179 12947 Yhteensä 17 Vaasan kaupungissa toimii Vasa övningsskola, jonka omistaa Åbo Akademi, eikä se ole mukana yllä olevissa tilastoissa. 20.9.2013 Vasa övningsskolan F-9:ssä oli yhteensä 573 oppilasta, mikä on merkittävä oppilasmäärä. Vaasa on ainoa kunta selvitysalueella, joka ylläpitää erityiskouluja (yksi ruotsinkielinen ja kaksi suomenkielistä). Nämä erityiskoulut myyvät myös palveluja usealle selvityskunnalle. Useissa selvityskunnissa annetaan vieraan äidinkielen omaaville oppilaille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Tämä opetusmuoto toimii joko pysyvinä luokkina kunnissa tai se käynnistetään tarpeen mukaan ja toimii siten joustavasti oppilaiden tarpeiden mukaan. Lisäopetusta annetaan muutamassa kunnassa ja tämä koskee myös Jopo-luokkia. Sairaalaopetusta annetaan Vaasan keskussairaalassa lyhyissä tai pidemmissä jaksoissa oppilaille, jotka ovat sairaalahoidon tarpeessa tai tutkimusjaksolla sairaalassa. 18 31.12.2012 7-14-vuotiaiden osuus % Lähde: Tilastokeskus Kunta Isokyrö Kaskinen Mustasaari Korsnäs Kristiinankaup unki Laihia Närpiö Maalahti Vaasa Vöyri Manner-Suomi % 9,3 6,6 10,0 7,5 6,4 9,7 7,2 7,6 8,2 8,4 8,6 19 Oman perusopetuksen nettokulut 2012, €/oppilas Lähde: Tilastokeskus Kunta Isokyrö Kaskinen Mustasaari Korsnäs Kristiinankaup unki Laihia Närpiö Maalahti Vaasa Vöyri Manner-Suomi Nettokulut, € 7255 11978 9151 14284 11287 7137 10577 10995 8793 11832 8520 Oppilashintaan vaikuttavat maantieteellisesti laajoissa kunnissa oppilaskuljetukset sekä se, onko kunnalla yläkouluopetusta vai ei. 20 Oman perusopetuksen nettokulut 2012, €/asukas Lähde: Tilastokeskus Kunta Isokyrö Kaskinen Mustasaari Korsnäs Kristiinankaup unki Laihia Närpiö Maalahti Vaasa Vöyri Manner-Suomi Nettokulut, € 780 863 1018 1136 847 771 883 955 801 1208 830 Oppilashintaan vaikuttavat maantieteellisesti laajoissa kunnissa oppilaskuljetukset sekä se, onko kunnalla yläkouluopetusta vai ei. 21 Lasten määrä perusopetuksessa sekä henkilötyövuodet 20.9.2013 Kunta Isokyrö Kaskinen Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunk i Laihia Maalahti Närpiö Vaasa Vöyri Yhteensä Oppilaiden määrä Henkilöty övuodet 554 78 2403 130 595 49 11 264 26 99 965 612 862 5120 732 12051 86 92 109 515 107 1358 22 Suhdeluku Oppilasmäärä/henkilötyövuosi 11,31 7,09 9,10 5,00 6,01 11,22 6,65 7,91 9,94 6,84 8,87 7–15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos 2011-2029: +20% 7-15 -vuotiaat Vaasan selvitysalue Pohjanmaa yhteensä 125 Koko maa 120 2012=100 . 115 110 105 100 95 90 2 012 Vaasan selvitysalue Pohjanmaa yhteensä 2 017 7-15 -vuotiaat 2012=100 7-15 -vuotiaat 2012=100 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 12 290 100 18 073 13 491 110 19 550 14 157 115 20 422 14 555 118 20 912 14 746 120 21 228 100 108 113 116 117 Koko maa 7-15 -vuotiaat 2012=100 527 458 100 546 078 104 561 772 107 569 032 108 572 904 109 Vaasan selvitysalue Oppilaat* 11 760 12 909 13 546 13 927 14 110 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen Mitä tulee perusopetuksen palvelutarpeeseen vuoteen 2029 saakka katsomme, että tarve lisääntyy merkittävästi selvitysalueella, koska oppilaiden määrä kasvaa. Myös Pohjanmaalla kokonaisuudessaan ja koko maassa on havaittavissa palvelutarpeen lisääntymistä, mutta kasvu on suurempaa selvitysalueella. Verrattaessa selvityskuntien oppilasmäärien kehitystä, voidaan todeta, että Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa 7-15-vuotiaiden oppilaiden määrä pienenee. Isossakyrössä määrä on lähes muuttumaton, pientä kasvua on nähtävissä vuonna 2029. Kaikissa muissa kunnissa näemme reilua kasvua tämän ikäluokan oppilasmäärässä. Vaasa on pariteetissa selvitysalueen kehityksen kanssa. On 23 myös kuntia, jotka ylittävät selvitysalueen kokonaiskasvun oppilasmäärissä ( Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö ja Vöyri). Vuonna 2029 selvitysalueen peruskouluissa opetusta saavien määrä on 2350 oppilasta suurempi kuin vuonna 2012. Yleisten tilastojen perusteella voidaan nähdä, ett lähinnä Vaasan kehyskuntien oppilasmäärä tulee kasvamaan, mikä on otettava huomioon yleisessä yhdyskuntasuunnittelussa kehittämisessä. 24 ja koulutoimen 5.3. Toisen asteen koulutus (lukiokoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus) Selvitysalueella kahdeksan kuntaa ylläpitää omaa nuorisolukiotoimintaa. Oppilaiden määrä 20.1.2014. Kunta Lukioiden määrä Oppilaiden määrä Henkilötyövuodet Isokyrö 1 102 11 Mustasaari 1 238 15 Kristiinankaupunki 2 135 20 Laihia 1 130 11 Maalahti 1 124 14 Närpiö 1 131 15 Vaasa 3 932 72 Vöyri 1 171 23 Yhteensä 10 1833 181 Useat lukioiden henkilötyövuosista ovat yläkoulun ja lukion yhteisiä. Pienelle lukiolle on erittäin tärkeää, että voidaan käyttää samoja opettajia yläkoulun kanssa. Joillekin ylläpitäjille tämä on suorastaan välttämätöntä. Jotkut henkilötyövuodet ovat määräaikaisia, mutta suurin osa on toistaiseksityösuhteita. Vaasan kaupunki ylläpitää Vasa svenska aftonläroverkin kautta ruotsinkielistä aikuislukiokoulutusta, opiskelijoiden määrä on 68, sekä Vaasan lyseon lukion kautta suomenkielistä aikuislukiokoulutusta, opiskelijamäärä on 50. Aftonläroverket tarjoaa etäopetusta, minkä johdosta lukion palvelut ovat käytettävissä koko ruotsinkielisen Suomen alueella. Vöyrillä on erityisliikuntalukio, jonka palvelut kattavat koko maan ruotsinkielisen alueen. Vi7 selvittää parhaillaan seutulukion toimivuutta sekä 25 taloudellisesti että toiminnallisesti. Syynä selvitykseen ovat valtion ilmoittamat muutokset valtionosuusjärjestelmään sekä ylläpitäjälupien uudistaminen. Nuorisolukiokoulutuksen nettokulut oppilasta kohti vuonna 2012 ovat alla. Oman lukiokoulutuksen nettokulut 2012, €/oppilas Lähde: Tilastokeskus Nettokulut, € Kunta Isokyrö Kaskinen Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Närpiö Maalahti Vaasa Vöyri Manner-Suomi 26 10078 0 6435 0 9986 8041 8603 8219 6692 10543 7069 Oppilasmäärä kunnallisessa lukiokoulutuksessa ja henkilötyövuodet 20.1.2014 Kunta Isokyrö Kaskinen Mustasaa ri Korsnäs Kristiinankaupun ki Laihia Maalahti Närpiö Vaasa Vöyri Yhteensä Oppilaiden määrä Henkilöty övuodet Suhdeluku Oppilasmäärä/henkilötyövuosi 9,27 0,00 15,87 102 0 238 11 0 15 0 135 0 21 0,00 6,43 130 124 131 1031 171 2062 11 14 15 72 23 182 11,82 8,86 8,73 14,32 7,43 11,33 27 16-18-vuotiaat ja oma lukiokoulutus Muutos 2012-2029: +9% Vaasan selvitysalue 130 Pohjanmaa yhteensä Koko maa 16-18 -vuotiaat 2012=100 . 120 110 100 90 80 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Vaasan selvitysalue Pohjanmaa yhteensä 16-18 -vuotiaat 2012=100 16-18 -vuotiaat 2012=100 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 4 498 100 6 712 4 237 94 6 164 4 473 99 6 419 4 820 107 6 954 4 918 109 7 009 100 92 96 104 104 Koko maa 16-18 -vuotiaat 2012=100 193 545 100 177 343 92 181 100 94 189 059 98 190 972 99 Vaasan selvitysalue Lukion oppilaat* 2 100 1 978 2 088 2 250 2 296 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen Tilastot osoittavat, että nuorten 16-18-vuotiaiden määrä koko selvitysalueella tulee vähenemään vuoteen 2017 mennessä, kun taas 16-18-vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2021 jälkeen. Selvitysalueen lukiokoulutuksen opiskelijamäärä tulee tilastojen mukaan olemaan suurempi vuonna 2029 kuin vuonna 2012. Kuitenkin tämän päivän tasosta vuoteen 2021 tapahtuu vähenemistä, jonka jälkeen oppilasmäärä taas kasvaa. Verrattaessa 16-18-vuotiaiden nuorten määriä selvityskunnissa voidaan todeta, että kaikissa kunnissa paitsi kahdessa määrä vaihtelee ajanjaksolla 2012-2029. Vain Laihialla ja Vöyrillä koko tänä tilastokautena tämän ikäisten nuorten määrä kasvaa. 28 Kaskisissa, Kristiinankaupungissa ja Närpiössä on tilastotietojen mukaan vähemmän 16-18-vuotiaita vuonna 2029 kuin vuonna 2012. Muissa selvitysalueen kunnissa on enemmän 16-18-vuotiaita vuonna 2029 kuin vuonna 2012. Selvityskuntien omien lukioiden opiskelijamäärät osoittavat suuria vaihteluja kuntien välillä, mutta myös oman kunnan sisällä ajanjaksolla 2012-2029 (kuntakohtainen FCG-tilasto). Toisen asteen ruotsinkielistä ammattikoulutusta sekä nuorille että aikuisille tuottaa Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur Söfuk, jossa kaikki selvityskunnat ovat jäseniä paitsi Isokyrö ja Laihia. Toisen asteen suomenkielistä ja ruotsinkielistä ammattiopetusta nuorille ja aikuisille tuottaa Vaasan kaupunki sekä suomenkielistä koulutusta Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Vaasan kaupungin ylläpitämä Vaasan aikuiskoulutuskeskus tarjoaa ammatillista aikuiskoulutusta suomeksi ja ruotsiksi. Tämän lisäksi seudulla toimii muita aikuiskoulutustoimijoita, mutta ne eivät ole selvityskuntien ylläpitämiä. Selvityskuntien oppisopimuskoulutusta ylläpitää Vaasan kaupunki. Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammattitutkintoihin kuin ammattiopistoissa järjestettävä koulutus. Oppisopimuskoulutus tarjoaa myös mahdollisuudet lisäkoulutukseen. 5.4. Taiteen perusopetus Musiikin, tanssin ja kuvataiteen perusopetusta annetaan Kuula-opistossa, Mustasaaren musiikkiopistossa, Musiikkiopisto Legatossa, Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus r.y.:n toimesta, Vasa arbetarinstitutissa, Vaasan työväenopistossa, Vöyrin-Oravaisten-Maksamaan kansalaisopistossa, Närpiön aikuisopistossa, Maalahden-Korsnäsin kansalaisopistossa ja Kristiinankaupungin kansalaisopistossa. 29 5.5. Vapaa sivistystyö Vapaaseen sivistystyöhön kuuluvat kirjastot ja kansalaisopistot/aikuisopistot/työväenopistot. Vaasan kaupunginkirjasto toimii maakuntakirjastona. Kunta Kirjasto Henkilöstö Aikuisopisto Henkilöstö Isokyrö Kyllä 4 Kaskinen Kyllä 1,32 Kyllä 2,6 Korsnäs Kyllä 1,7 Kyllä* - Kristiinankaupunki Kyllä 6 Kyllä 3 Mustasaari Kyllä 13 Kyllä 13 Laihia Kyllä 6,5 Kyllä** - Maalahti Kyllä 3,28 Kyllä 3,4 Närpiö Kyllä 7 Kyllä 11 Vaasa Kyllä 62 Kyllä 25 Vöyri Kyllä 5,8 Kyllä 4,7 *Yhteistyössä Maalahden kunnan kanssa Kyllä** - **Vaasa-opisto tuottaa palvelut Kirjastojen nettokulut 2012, €/asukas Lähde: Tilastokeskus Nettokulut, € Kunta Isokyrö Kaskinen Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Närpiö Maalahti Vaasa Vöyri Manner-Suomi 30 57 106 52 67 53 51 55 56 66 61 58 5.6. Vapaa-aikatoimi (kulttuuri, liikunta ja nuoriso) Kunnan vapaa-aikatoimi kattaa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimet Näiden palvelujen järjestämistapa vaihtelee kuntien välillä. Joko palvelut järjestetään omana kunnallisena toimintana tai hoidetaan kuntayhtymien kautta. Alla olevassa taulukossa selvitetään selvitysalueen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimien vakinaisen henkilöstön määrää. Kunta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimien työntekijöiden määrä Isokyrö 2 Kaskinen 1,4 Mustasaari 10,85 Korsnäs 0,2 Kristiinankaupunki 6 Laihia 8 Maalahti 1 Närpiö 6,25 Vaasa 196 Vöyri 1,3 Yhteensä 233 31 Kulttuuritoiminnan nettokulut 2012, €/asukas Lähde: Tilastokeskus Nettokulut, € Kunta Isokyrö Kaskinen Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Närpiö Maalahti 331 287 199 178 121 177 168 133 Vaasa Vöyri 372 180 Manner-Suomi 268 Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur, johon kaikki selvityskunnat paitsi Laihia ja Isokyrö kuuluvat, ylläpitää Wasa Teateria. Kunnat maksavat kuntaosuuksia kuntayhtymälle muun muassa teatteritoiminnasta. Vaasan kaupunki rahoittaa kokonaan Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan 32 kaupunginorkesterin, joilla on seudullinen tehtävä, samalla tavoin kuin Wasa Teaterilla. Liikunnan ja ulkoilun nettokulut 2012, €/asukas Lähde: Tilastokeskus Nettokulut, € Kunta Isokyrö Kaskinen Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Närpiö Maalahti 188 64 75 42 16 87 50 13 Vaasa Vöyri 110 47 Manner-Suomi 94 33 Botniahallin ja Vaasan jäähallin käyttö- ja henkilöstökulut sisältyvät Vaasan kaupungin liikunnan ja ulkoilun lukuihin. Laitoksia hoitaa Kuntayhtymä Vaasan seudun Areenat, jota ylläpitävät Mustasaari ja Vaasa. 34 6. KUNTARAKENTEEN MERKITYS SIVISTYSTOIMESSA Sivistystoimen palvelujen tuleva tarve on ratkaiseva mahdollisia kuntarakenteen muutoksia koskevia päätöksiä tehtäessä. Sivistystoimen väliraportin pohjana olevat tilastot osoittavat selvästi kuinka suuri palvelujen tarve tulee olemaan tulevien 15 vuoden aikana selvitysalueen kunnissa sekä sivistystoimen lakisääteisten palvelujen piirissä olevien ikäluokkien osalta, mutta myös vapaan sivistystyön, kulttuurin ja vapaa-aikatoiminnan osalta. Lähipalvelut Sivistystoimen työryhmä toteaa, että lähipalvelujen saanti on erittäin tärkeää kymmenen selvityskunnan yksittäisille asukkaille. Lähipalvelut voidaan määritellä palvelumuotona, jota kuntalaiset tarvitsevat päivittäin ja joka riippuen kuntalaisen iästä voi vaihdella saatavuusasteeltaan. On huomioitava, että väliraportin eri toimintamuodot perustuvat tasapuolisiin palvelumuotoihin kummallakin kotimaisella kielellä. Tärkeää yksittäiselle kuntalaiselle on, että tarjolla on riittävästi palveluja kohtuullisella etäisyydellä, esim. päivähoitopaikkoja (sekä päivä- että yöhoitoa), että kouluverkko mahdollistaa koulunkäynnin ilman liian pitkiä koulumatkoja (säännellään mm. perusopetuslain kautta), että resurssit psykologin, kuraattorin ja puheterapeutin palveluihin ovat riittävät, että erityisopetusta on saatavilla ja että henkilökohtaista hyvinvointia edistävään vapaa-ajantoimintaan on mahdollista osallistua. Sivistystoimen lähipalveluja, joiden on sijaittava lähellä kuntalaista, ovat: Päivähoito Perusopetus, alakoulu (vl 1-6) Perusopetus, yläkoulu (vl 7-9) Sivistystoimen lähipalveluja, joiden on sijaittava kuntalaisen kannalta kohtuullisella etäisyydellä, ovat: 35 Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus Kirjastopalvelut Vapaan sivistystyön palvelujen tarjonta Kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimen palvelujen tarjonta Mahdollisen kuntaliitoksen on turvattava demokraattinen myötämäärääminen, lähipalvelujen tuotanto ja palvelujen kehittäminen paikkakunnalla sekä mahdollistettava erikoistuminen jollakin erityisalueella uuden kunnan eri osissa. Kuntalaisilla tulee olla yhdenvertainen oikeus ja kohtuuetäisyys palveluihin (esim. toisen asteen koulutusmuotojen saatavuus). Yksittäiselle asukkaalle isompi kunta mahdollistaa sen, että hän voi esimerkiksi jättää lapsensa päiväkotiin lähempänä työpaikkaa tai työmatkan varrella lapsen päivien lyhentämiseksi (koskee esim. kotikunnasta työpaikalle pendelöiviä). Selvityskunnilla on tänä päivänä erilaiset oppilasrajat alakoulun (vl 1-6) lakkauttamiseksi. Koulun toiminnan jatkamiseksi vaadittava oppilasmäärä vaihtelee 20 ja 36 oppilaan välillä. Kuntaliitoksessa tämä on yhdenmukaistettava, minkä johdosta yksiköitä saatetaan sulkea. Uuden lainsäädännön seuraukset Toisen asteen koulutusmuodoille tulee uusi lainsäädäntö sekä valtionosuusjärjestelmän, tuntijaon, opetussuunnitelmien, tutkintomuotojen ym. osalta. Ennen kaikkea ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden ylläpitäjälupien saamisen mahdollisuus tulee johtamaan keskusteluihin ylläpitäjien määrästä ja koosta koko Pohjanmaalla. Selvitysalueella yksi mahdollisuus saattaisi olla, että nykyiset kuntayhtymät/ylläpitäjät laajentavat toimintaansa siten, että sekä ammatillinen koulutus että lukiokoulutus toimivat samassa organisaatiossa (näin Vaasan kaupungissa jo tänä päivänä). Toinen mahdollisuus on, että ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus edelleen pidetään erillään erilaisten kuntayhtymien, seutulukioiden ym. kautta. Mahdollisessa kuntaliitoksessa kuntayhtymien/seutulukioiden tarve pienenisi ja uusi kunta hoitaisi sekä ammatillisen 36 koulutuksen että lukiokoulutuksen. Toisen asteen koulutusten yhteensovittamisessa on erittäin todennäköistä, että kaikki toimipisteet eivät voi säilyä, mikä luonnollisesti vaikuttaa palvelujen saatavuuteen eri kunnanosissa ja saattaa vaikuttaa kielteisellä tavalla yksittäisiin opiskelijoihin. Sitä vastoin kuntaliitos voi laajentaa kurssitarjontaa ja mahdollistaa erikoistumista, mikä opiskelijan kannalta on myönteistä. Vi7-verkostoon kuuluvat lukiot selvittävät parhaillaan mahdollisen seutulukion muotoa sekä toiminnallisesti, organisatorisesti että taloudellisesti. Useissa selvityskunnissa on yhteiset opettajat yläkoulussa (vl 7-9) ja lukiossa. Jos lukiot alueellistetaan, virkarakenteet on otettava huomioon kunnissa, ettei yläkoulujen (vl 7-9) lähtökohta olisi huonompi rekrytoinnillisesti. Uuden lainsäädännön mukaan ammatillinen aikuiskoulutus tulee osittain tai kokonaan siirtää osakeyhtiölle. Yksittäisen opiskelijan kannalta tästä ei aiheudu muutoksia opintoihin tai aikuisopiskelun mahdollisuuksiin. Suurempi osakeyhtiö ammatillisessa aikuiskoulutuksessa voi kuitenkin olla kilpailukykyisempi tulevaisuudessa. Kuntaliitos mahdollistaisi suuremman osakeyhtiön, mutta tämä voidaan toteuttaa myös kuntien/kuntayhtymien välisillä erillisillä sopimuksilla. Muut lainsäädännön kautta säänneltävät sivistystoimen alueet ovat liikunta- ja nuorisopalvelut. Näitä palveluja kunta on velvollinen järjestämään ja kuntalainen on oikeutettu saamaan ne. Mahdollisessa kuntaliitoksessa pienemmät kunnanosat voisivat hyötyä suuremmasta kokonaisuudesta mitä tulee laitoksiin ja yhteisiin virkoihin esim. nuorisotoimessa, jota useissa pienissä kunnissa hoidetaan osa-aikaisilla toimilla. Koordinointi voisi mahdollisesti myös toteutua paremmin suuremmassa kokonaisuudessa. Kirjastopalvelut ovat tärkeitä kaikille asukkaille ja niitä on jo tarjolla eri muodoissa: pääkirjasto, sivukirjastot ja kirjastoautot. Henkilöstökysymykset Mahdollisessa kuntaliitoksessa henkilöstön virkarakennetta on yhdenmukaistettava muun muassa seuraavilla alueilla: 37 esikouluopettajat kuuluvat tänä päivänä eri virka- ja työehtosopimuksiin eri kunnissa riippuen siitä, hoidetaanko esikoulu päivähoidon vai perusopetuksen puitteissa kalleusluokat ovat erilaisia kuntien palkkahinnoittelussa nykytilanteessa (vain OAJ-henkilökunta) Yhteistyökysymykset Aloja, joilla selvitysalueen kunnat voisivat tehdä yhteistyötä myös ellei kuntaliitosta tehdä, ovat: erilaiset erityisalueiden ammattipätevyydet, kuten sosiaalityöntekijät, kuraattorit ja psykologit kuntien kaavoituksen on otettava huomioon kuntarajat siten, ettei suunnitella päiväkoteja, kouluja, ruokahuoltopisteitä ja liikuntalaitoksia kuntarajojen lähelle, mikä aiheuttaisi palvelumuotojen päällekkäisyyksiä lyhyillä etäisyyksillä osia vapaasta sivistystyöstä, kulttuuri- ja liikuntatoimesta, kirjastopalveluista ja museotoimesta voivat tehdä yhteistyötä laitosten ja palvelutarjonnan tiimoilta 38 7. YHTEENVETO Yleiset huomiot Sivistystoimen työryhmä on selvittänyt sivistystoimen palvelujen nykytilannetta kymmenessä kunnassa. Koska kunnat ovat kooltaan ja kielirakenteeltaan erilaisia, voidaan todeta, että jokaisella kunnalla on ominaisluonteensa, tämä on tärkeä asia ottaa huomioon, jotta vertailumateriaalia ei yleistetä. Työn aikana sivistystoimien edustajat ovat asteittain oppineet ymmärtämään toistensa työkenttiä, mutta ennen kaikkea myös pohtimaan omaa asemaansa muiden joukossa, sekä vahvuuksia että heikkouksia. Hämmästyttävän monia yhtäläisyyksiä ajattelutavoissa ja organisaatioissa kuntien sivistystoimissa on tullut esille. Päivähoidon ja perusopetuksen nettokulut suhteessa kaikkiin nettokuluihin 2013 ovat jopa 78 % kymmenessä selvityskunnassa. Painopiste on siis ollut näissä kahdessa pääsektorissa, joissa myös lähipalvelujen vaatimus seudulla on erittäin keskeisessä asemassa alueen asukkaiden arjen kannalta, mikä puoltaa sitä seikkaa, että kunnat käyttävät 78 % sivistystoimen talousarviosta juuri näihin kahteen lakisääteiseen alueeseen. Tällä on erittäin keskeinen merkitys kuntaselvityksen jatkotyössä. Havainnot tulevaisuutta silmälläpitäen Päivähoidon ja perusopetuksen edustaessa 78 % sivistystoimen yhteisestä kakusta voidaan vastaavasti todeta, että näiden kahden lakisääteisen palvelumuodon nykytila ja tulevaisuuden analyysi esitellään yksityiskohtaisesti väliraportin sivuilla 11-25. Muun muassa tilastoista käy ilmi, että Vaasan selvitysalueella kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä nousee 6 %:lla vuoteen 2029 mennessä. Sama nousujohteinen trendi on nähtävissä perusopetuksen palvelutarpeessa vuoteen 2029 mennessä. Tämä tosiasia on jo nyt koettu erittäin pragmaattiseksi näiden kahden sivistystoimen pääsektorin tulevaisuuden suunnittelussa. Pohdintaa Työn aikana on noussut tunne, että eri työryhmien välinen koordinointi olisi strategisesti helpottanut työtä. Erityisesti demokratia- ja tulevaisuustyöryhmä olisi ollut merkitykseltään erittäin keskeinen neuvoa-antavana työryhmänä. Itse asiassa se 39 muodostuu kaikkien kuntien johtavista luottamushenkilöistä, jotka ominaisuudessa tai toisessa tulevat tekemään päätöksen tulevasta kuntarakenteesta selvityskunnissa. Muissa työryhmissä viranhaltijat ovat toimineet asiantuntijoina ja epäilemättä on syntynyt aukko politiikan ja asiantuntijaosaamisen välille. 40
© Copyright 2024