1. No category

Yhteisen kriisinratkaisurahaston
täydentävät rahoitusjärjestelyt
16.9.2015 Jussi Lindgren/RMO
Talousvaliokunta 16.9.2015
Rahoitusmarkkinaosasto
Pankkiunioni, yhteinen kriisinratkaisumekanismi
ja yhteinen kriisinratkaisurahasto
‒
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi (SRM) on osa pankkiunionin
arkkitehtuuria yhteisen pankkivalvontamekanismin (SSM) ja yhteisen
sääntökirjan ohella (vakavaraisuusdirektiivi ja -asetus, talletussuojadirektiivi
ja elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi).
‒
Yhteisen kriisinratkaisumekanismin oikeusperusta on Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä 30.7.2014.
‒
Yhteisen kriisinratkaisumekanismin keskeiset elementit ovat asetuksessa
säädetyt
‒
‒
Kriisinratkaisuneuvosto (SRB), täysin toimivaltainen alkaen 1.1.2016
‒
Kriisinratkaisurahasto (SRF), aloittaa toiminnan 1.1.2016
Asetusta täydentää jäsenvaltioiden välinen kansainvälinen sopimus
yhteisestä kriisinratkaisurahastosta, joka sisältää määräyksiä
jäsenvaltioiden keräämien maksujen siirtämisestä yhteiseen
kriisinratkaisurahastoon sekä rahastoon sisältyvien kansallisten rahastoosuuksien asteittaisesta yhdistämisestä kahdeksan vuoden siirtymäajan
puitteissa.
2
Yhteinen kriisinratkaisurahasto aloittaa
toimintansa 1.1.2016
‒ Kriisinratkaisuneuvosto voi käyttää rahastoa
kriisinratkaisuvälineiden tehokkaan soveltamisen
varmistamiseksi.
‒ Kriisinratkaisurahastoa kartutetaan pankeilta kerättävillä
vakausmaksuilla. Rahaston tavoitetaso vuoteen 2024
mennessä on noin 55 miljardia euroa/väh. 1 prosenttia
suojattujen talletusten määrästä.
‒ Kriisinratkaisuneuvoston johdon istunto/täysistunto päättää
kriisinratkaisurahaston käytöstä yksinkertaisella
enemmistöllä.
‒ Kriisinratkaisurahastoa voidaan käyttää kriisinratkaisussa
mm. varojen tai velkojen takaamiseen, lainojen myöntöön,
omaisuuserien ostoon. Myös suora pääomittaminen on
erityistapauksissa mahdollista.
3
Rahaston käyttörajoitteet siirtymäaikana
‒ Siirtymäaikana (2016-2024) voi syntyä tilanteita, jolloin
rahaston varat eivät riitä kriisinratkaisutoimenpiteen
rahoittamiseksi.
‒
Jäsenmaat ovat sopineet joulukuussa 2013, että rahaston
toimintakyky varmistetaan siten, että jäsenmaat sitoutuvat
järjestämään rahastolle puuttuvan rahoituksen (täydentävä
rahoitusjärjestely). Täydentävästä rahoitusjärjestelystä tulisi
olla sopimus vuoden loppuun mennessä.
‒ Rahastolla on myös valtuus ottaa lainaa ja sopia rahastoosuuksien välisestä lainaamisesta.
‒ Tehokas sijoittajanvastuun toteutuminen minimoi rahaston
käyttötarpeen.
4
Kriisinratkaisuneuvoston ehdotus
täydentäväksi rahoitusjärjestelyksi
‒ EU:n talous- ja rahoituskomitea on neuvotellut alustavasti
täydentävästä rahoitusjärjestelystä.
‒ Esillä on ollut malli, jossa pankkiunioniin osallistuvat
jäsenmaat myöntäisivät lainalimiitin erikseen
kriisinratkaisuneuvostolle. Lainalimiitin enimmäismäärä
jaettaisiin vakausmaksujen määräytymisen perusteella,
kuitenkin niin, että rahastolla olisi käytössään heti varoja
noin 55 miljardin euron arvosta vuoden 2016 alusta lukien.
‒ Lainalimiitin enimmäismäärä Suomen osalta olisi nykytiedon
perusteella noin 1,1 miljardia euroa.
‒ Lainalimiitin enimmäismäärä määräytyy sekä
vakausmaksujen, että kriisinratkaisurahaston tavoitetason
perusteella.
5
Keskeisiä huomioita
‒ Hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvoston toimintalinja
korostaa sijoittajavastuun merkitystä pankkien
kriisinratkaisussa.
‒ Pankkien kriisinratkaisu ei tule perustua julkisten varojen
käyttöön.
‒ Valtioneuvoston suhtautuminen lainalimiittien
yhteisvastuullistamiseen on kielteinen.
‒ Esillä on ollut myös Euroopan vakausmekanismin suora
lainalimiitti kriisinratkaisuneuvostolle. Suomi on suhtautunut
tähän kielteisesti.
‒ Pankkisektori vastaa viime kädessä myös mahdollisten
julkisten lainojen/varojen takaisinmaksusta.
‒ Pysyvästä yhteisestä rahoitusjärjestelystä
kriisinratkaisurahastolle tullaan päättämään erikseen.
6
Jussi Lindgren
vanhempi finanssisihteeri
Puh. 0295 16001 (vaihde)
Lisätieto: jussi.lindgren@vm.fi
www.vm.fi
Valtiovarainministeriön viestintä
vm-viestinta@vm.fi
Mediapalvelunumero (arkisin 8–16) 02955 30500