1. No category

JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
28/2015
1
Kaupunginhallitus
Aika
14.09.2015 klo 16:00 - 18:45
Paikka
Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo
Käsitellyt asiat
§
334
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Sivu
3
335
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
4
336
Kaupunginvaltuuston kokouksen 31.8.2015 päätösten
täytäntöönpano
5
337
Vastaus kuntalaisaloitteeseen karjalan kielen esiin tuomisesta
Joensuun kaupunkiympäristössä
7
338
Sosiaali- ja terveysjohtajan viran haettavaksi julistaminen
10
339
Joensuun Kodit Oy:n valtion lainojen konvertointilainan
takaushakemus
12
340
Lausunto Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen
kuntayhtymän perustamisen valmisteluasiakirjoihin
14
341
Sopimus Joensuun valtakunnallisen sankarihauta-alueen
hoitamisesta ja kustannusten jakamisesta
18
342
Maankäytön toteutusohjelman 2015 ja väestöennusteen
hyväksyminen
20
343
Ukonniityn asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen
23
344
Rakennuskiellon jatkaminen Sirkkalan kaupunginosassa
28
345
Hallintosäännön muuttaminen 2015
30
346
Edustajien nimeäminen vuoden 2015 kutsuntojen avaustilaisuuksiin
33
347
Maakuntavaltuuston kokous 21.9.2015
34
348
Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista
35
349
Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset
36
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
28/2015
Kaupunginhallitus
Läsnä
Kauppinen Markku
Bogdanoff Eero
Heikura Aino
Heinonen Eila
Huovinen Tuija
Ikonen Päivi
Järvinen Anni
Keskisalo Pentti
Tahvanainen Ville
Törmälä Anssi
Wihonen Jussi
Mäkisalo-Ropponen Merja
Pippuri Arto
Karjalainen Kari
Horttanainen Jari
Kärkkäinen Mikko
Poissa
Mustonen Juha
puheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja
kaupunginvaltuuston 1.
varapuheenjohtaja
kaupunginjohtaja
kaupunginsihteeri,
pöytäkirjanpitäjä
kaupunginlakimies
poistui klo 17.35
läsnä klo 16.03-16.40
kaupunginvaltuuston 2.
varapuheenjohtaja
Allekirjoitukset
Markku Kauppinen
puheenjohtaja
Jari Hortanainen
pöytäkirjanpitäjä
Pöytäkirjan tarkastus
Pöytäkirja on tarkastettu 14.9.2015
Aino Heikura
pöytäkirjan tarkastaja
Eila Heinonen
pöytäkirjan tarkastaja
Pöytäkirja yleisesti nähtävillä
Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä
(Rantakatu 20, Joensuu) 15.9.2015 kello 9.00 alkaen.
Pöytäkirjanpitäjä
Jari Horttanainen
2
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 334
28/2015
14.09.2015
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
KH § 334
Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja
päätösvaltaiseksi.
Päätös:
Totesi.
Kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen oli kokouksen alussa kuultavana
hallintosääntömuutokseen liittyen.
3
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 335
28/2015
14.09.2015
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
KH § 335
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Aino Heikuran ja Eila
Heinosen.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
4
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 336
28/2015
5
14.09.2015
Kaupunginvaltuuston kokouksen 31.8.2015 päätösten täytäntöönpano
38/00.02.01/2013
KH § 336
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
todeta, että kaupunginvaltuuston päätökset ovat syntyneet lainmukaisessa järjestyksessä, ja että ne ovat täytäntöönpanokelpoisia.
Samalla kaupunginhallitus päättää panna ne täytäntöön ja tehdä sitä varten seuraavat toimenpiteet ja ilmoitukset:
81 §
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
82 §
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
81 ja 82 §:t eivät aiheuta toimenpiteitä.
83 §
Tarja Hallikaisen eronpyyntö alueellisesta jätelautakunnasta
Ilmoitetaan asianosaisille ja alueelliselle jätelautakunnalle sekä tehdään
merkintä luottamushenkilörekisteriin.
84 §
Juha Tuupasen eronpyyntö luottamustoimista
Ilmoitetaan asianosaisille, hallintoyksikköön, liiketoiminnan johtokunnalle ja tuottajan neuvottelukunnalle sekä tehdään merkintä luottamushenkilörekisteriin.
85 §
Satu Kristerssonin eronpyyntö luottamustoimista
Ilmoitetaan asianosaisille, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymälle ja rakennus- ja ympäristölautakunnalle sekä
tehdään merkintä luottamushenkilörekisteriin.
86 §
Penttilänranta II asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen
87 §
Mäntyläntie 4-6 asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen
88 §
Sepänkatu 15 ja 17 asemakaavan muutoksen hyväksyminen
86 – 88 §
Päätöksestä ilmoitetaan kaupunkirakennelautakunnalle ja rakennus- ja
ympäristölautakunnalle sekä lähetetään kaavan hyväksymistä koskeva
päätös ja kaavakartta sekä -selostus mahdollisine lausuntoineen ja muistutuksineen viivytyksettä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lisäksi kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä
ilmoitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoituksen toimesta viivytyksettä niille viranomaisille, kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka
ovat sitä pyytäneet kaavan ollessa nähtävillä.
Sen jälkeen, kun kaavan hyväksymispäätös on saavuttanut lainvoiman,
päätöksestä kuulutetaan siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan ja
voimaan tullut kaava lähetetään Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lähetetään ilmoitus kaavan voi-
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 336
28/2015
6
14.09.2015
maantulosta.
89 §
Joensuun kaupungin tarkastussäännön muuttaminen
Ilmoitetaan tarkastuslautakunnalle ja merkitään sääntökokoelmaan.
90 §
Osavuosikatsaus 1.1.-31.7.2015
Ilmoitetaan talous- ja strategiayksikölle.
91 §
Vastaus valtuutettu Sampsa Jääskeläisen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen senioreiden liikuntaohjelmasta
92 §
Vastaus valtuutettu Marko Haakanan ynnä muiden valtuustoaloitteeseen pilottituen hakemisesta joukkoliikenteen hintojen alentamiseksi
93 §
Vastaus valtuutettu Veijo Oinosen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen
bussiliikenteen maksuvyöhykerajojen muuttamisesta
94 §
Vastaus valtuutettu Seppo Eskelisen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen
joensuulaisen jääurheilun harrastusmahdollisuuksien parantamisesta
95 §
Vastaus valtuutettu Heli Hjälmin ynnä muiden valtuustoaloite maksuttomien liikunta- ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä lapsille ja nuorille
syys- ja talvilomien aikana
96 §
Vastaus valtuutettu Ville Tahvanaisen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen järjestöjen palkkatuen tiedottamisen tehostamisesta
91 – 96 §:t
Eivät aiheuta toimenpiteitä.
97 §
Valtuutettu Marjatta Rädyn ynnä muiden valtuustoaloite kaupungin
vuoden 2015 joulumuistamisvarojen käyttämisestä vanhusten arkiruokailun selvittämiseen
Lähetetään hallintoyksikön ja sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteltavaksi.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Jakelu
Hallintoyksikkö
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 147
§ 337
28/2015
7
16.06.2015
14.09.2015
Vastaus kuntalaisaloitteeseen karjalan kielen esiin tuomisesta Joensuun kaupunkiympäristössä
3906/10.03.01/2014
KRAKLK 16.06.2015 § 147
Karjalaisten Kotiseutualue -hanke on tehnyt Joensuun kaupungille aloitteen, jossa esitetään karjalan kielen esiin tuomista Joensuun kaupunkiympäristössä.
Konkreettisina asioina aloitteessa esitetään karjalankielisiä nimikylttejä osalle
keskustan katuja, karjalankielisiä tervetulotoivotuksia asemille ja karjalan kielen
käyttämistä joidenkin uudisalueiden katunimissä.
Joensuun katunimitoimikunta on keskustellut asiasta sähköpostikokouksessa.
Toimikunta ei ole nähnyt karjalan kielen käyttämiselle Joensuussa hyviä perusteita, koska Joensuu ei ole eikä ole ollut karjalan kielen aluetta. Täällä puhuttu
kieli kuuluu suomen kielen itäisiin savolaismurteisiin.
Joensuun seudulla tunnetaan mielellään sympatiaa Karjalaa kohtaan ja korostetaan omaa karjalaisuutta. Karjalan kieli ei kuitenkaan ole luontainen osa tämän
alueen identiteettiä. Kuvitteellisella Karjalan kartalla Joensuu olisi sen läntisiä
ääreisosia.
Vaikka Joensuu hahmottuu Suomen kartalla itäiseksi ja karjalaiseksi kaupungiksi, on Joensuun historia suomenkielinen. Kaupungin lähes 170-vuotisen olemassa
olon alkuaikoina käytettyjä kieliä ovat olleet myös venäjä ja ruotsi, varmasti
myös karjala. Itsenäistyminen ja sotien jälkeinen rautaesiripun aika leikkasivat
varsin tehokkaasti yhteyden itäisempään karjalankieliseen Karjalaan. Joensuu
muuttui leimallisemmin suomenkieliseksi. Nykyinen monikulttuuristuminen voi
ehkä muuttaa tilannetta yllättäviinkin suuntiin.
Karjalan kielen ottaminen näkyvään julkiseen käyttöön ei kuvaisi tämän alueen
kulttuuriperinnön olennaista sisältöä. Se koettaisiin hyvin todennäköisesti vieraana, päälle liimattuna elementtinä. Varsinkaan nyky-Joensuussa karjalan kielelle käännetyt kadunnimet ja tervetulotoivotukset eivät olisi kotonaan.
Karjalan kieltä ei tulisi ottaa Joensuussa käyttöön yleisessä nimistössä, lukuun
ottamatta mahdollisesti erikseen harkittavia uudisalueiden paikannimiä. Näissäkin olisi hyvä käyttää sellaisia nimiä, jotka avautuvat ilman suurta vaivaa myös
pohjoiskarjalaiselle valtaväestölle. Tällaisia karjalan kieleen vivahtavia, paikallismurteissa käytettyjä ilmaisuja lienee löydettävissä ilman erityistä vaivannäköä.
Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen
Teknisen johtajan päätösehdotus:
Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antaisi edellä kirjoitetun vastaukseen aloitteeseen, joka koskee karjalan kielen esiin
tuomista Joensuun kaupunkiympäristössä.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
KH § 337
§ 147
§ 337
28/2015
8
16.06.2015
14.09.2015
Kesänaikana on käyty vilkasta julkista keskustelua karjalan kielestä, sen historiasta ja asemasta Joensuussa. Sekä asiantuntijoiden kirjoitukset että mielipiteiden moninaisuus on osoittanut, että aihe koetaan sekä kiinnostavaksi että tärkeäksi.
Katunimitoimikunta kävi 22.6. pitämässään kokouksessa läpi siihen mennessä
tullutta palautetta ja on edelleen aiemmin lausumansa näkemyksen takana. Toimikunnan vastine kirjoituksiin on liitetty aloitteen käsittelyaineistoon ja kaupunginhallitukselle tiedoksi.
Aloitteessa on esitetty, että kaupunki asettaisi suomenkielisten katunimien vierelle karjalankieliset katunimet Siltakadulta risteävien katujen kulmaan. Lisäksi
on esitetty karjalankielisten infotaulujen ja tervetuloa toivotusten asettamista
sekä rautatieasemalle että lentoasemalle.
Maankäyttö ja rakennuslain mukaan asemakaavassa määrätään kadun tai muun
yleisen alueen nimi. Ne voidaan myös muuttaa kunnan erillisellä päätöksellä.
Virallisilla opastekylteillä, kuten katunimikylteillä, ohjataan kulkijoita mahdollisimman selkeästi ja havainnollisesti oikeaan osoitteeseen. Nimikylttien selkeys
ja yksiselitteisyys on erityisen tärkeää pelastustoimen näkökulmasta. Nimikylttien perusteella ei saa syntyä tilannetta, jossa hätätilanteessa tarvittava apu ohjautuisi väärään paikkaan. Avun hälyttäminen pitää pystyä tekemään aina oikeaan viralliseen osoitteeseen, vaikka hälytyksen tekijä ei olisi paikkakuntalainen.
Virallisista katunimistä poikkeavat kyltit voivat aiheuttaa turhia riskejä avun saamisessa. Tämän vu0ksi kadut tulee merkitä vain niille annetulla virallisilla nimillä.
Matkailija voi katukylttien perusteella päätellä myös kunnassa käytettävät viralliset kielet. Kielilain mukaan Joensuu on yksikielinen kunta. Vaikka karjalan kieli
on saanut vähemmistökielen statuksen se ei kuitenkaan ole Joensuun virallinen
kieli. Alueen karjalaisuus onkin syytä nostaa esille jollakin muulla tavoin kuin katukylteillä.
Mikäli karjalankieltä halutaan tuoda näkyville, tulisi kohde/ kohteet valita harkiten. Matkailijoille hyvin näkyviä elementtejä Joensuussa ovat sillat. Joensuun
ruutukaava-alueen silloille voidaan etsiä epäviralliset karjalankieliset nimet, joita
olisi mahdollista hyödyntää myös matkailumarkkinoinnissa. Erityisesti Ylisoutajan silta ja vanhat sillat muodostavat elämyksellisen ja kiinnostavan kulkureitin.
Virallisten käytössä olevien nimien lisäksi kaupunki voisi harkita karjalankielisten
nimien antamista näille silloille.
Rautatieaseman ympäristö on tällä hetkellä varsin jäsentymätön ja koko alueen
suunnittelu on käynnissä. Tässä vaiheessa ei ole järkevää sijoittaa alueelle uutta
infotaulua. Lentoaseman infotaulut eivät kuulu Joensuun kaupungin vastuulle.
Maakuntaliitto on parhaillaan selvittämässä tervetulokylttien asettamista lentoasemantien varteen. Tavoitteena on korostaa erityisesti metsäpääkaupunki
imagoa.
Jatkossa erilaisten kaupungin omien infotaulujen uusimisen yhteydessä
kaupunki on valmis tapauskohtaisesti ottamaan mukaan myös karjalankielen
käytön. Erityisesti raja-alueilla karjalankielen käyttöä pyritään edistämään.
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 147
§ 337
28/2015
9
16.06.2015
14.09.2015
Kaupungin lisäksi karjalankielen näkyvyyttä voivat edistää useat muut toimijat ja
erilaisten hankkeiden ja tapahtumien yhteydessä on mahdollista nostaa asia
esille.
Valmistelija: Tekninen johtaja
Karjalan kielen esille tuominen jatkossa kaupungin infotauluissa on
mahdollisuus, jonka toteuttaminen tapaus- ja paikkakohtaisesti harkiten on
hyvin perusteltua. Karjalan kielen näkyvyyttä voivat kaupungin lisäksi edistää
myös muut toimijat edellä mainitulla tavalla tapahtumien ja hankkeiden
yhteydessä, mutta myös tuomalla karjalan kieli esille omien rakennustensa ja
kohteidensa infotauluissa tai vastaavissa. Kaupunki voi osaltaan olla
myötävaikuttamassa asian nykyistä parempaan esille tuloon myös tällä tavalla.
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
antaa edellä kirjoitetun vastauksen aloitteeseen, joka koskee karjalan kielen
esiin tuomista Joensuun kaupunkiympäristössä.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Liitteet
Liite 1
Liite 2
Jakelu
Joensuun kaupungin katunimitoimikunnan lausunto
karjalankielisistä kadunnimikylteistä
Kuntalaisaloite Karjalankielisten nimikylttien laittamiseksi
Siltakadulta risteäville kaduille ja tervetuloa kylttien laittamiseksi
Rautatieasemalle ja lentoasemalle
Aloitteen tekijä
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Henkilöstö- ja työllisyysjaosto
Kaupunginhallitus
§ 55
§ 338
28/2015
10
27.08.2015
14.09.2015
Sosiaali- ja terveysjohtajan viran haettavaksi julistaminen
10/01.01.00/2013
HETYJ 27.08.2015 § 55
Kaupunginvaltuusto päätti siirtää aiemmin vakinaisesti sosiaali- j a terveysjohtajan virkaa hoitaneen Pekka Kuosmasen tuotannonjohtajaksi 1.12.2013 alkaen.
Kaupunginhallitus puolestaan päätti 7.10.2013 § 474, ettei sosiaali- ja terveysjohtajan virkaa täytetä vakinaisesti merkittävistä toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista johtuen ja antoi konsernihallinnolle tuolloin tehtäväksi valmistella sosiaali- ja terveysjohtajan viran määräaikainen hoito sisäisin tehtäväjärjestelyin.
Hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Eija Rieppo on hoitanut sosiaali- ja terveysjohtajan avointa virkaa 5.11.2013 alkaen. Kaupunginvaltuuston päätöksissä avoimen
viran hoito on määritelty päättymään 31.12.2015.
Koska sosiaali- ja terveysjohtajan virka on jo kaksi kertaa täytetty väliaikaisesti ja
koska viran hoito on edelleen välttämätöntä järjestää, on virka syytä täyttää vakituisesti. Myös keskeneräinen sotetuotannon valmistelu edellyttää kaupungilta
vahvaa asiaosaamista, minkä vuoksi viran täyttäminen on perusteltua.
Hallintosäännön 56 §:n mukaan kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan,
keskusten johtajat sekä konsernihallinnon yksiköiden johtajat.
Hallintosäännön henkilöstöohjeiden 53 §:n mukaan valinnasta päättävä viranomainen päättää alaistensa virkojen ja toiminen osalta viran tai työtehtävien julistamisesta. Kaupunginvaltuuston valitseman viranhaltijan osalta asiasta päättää kuitenkin kaupunginhallitus.
Hallintosäännön 55 §:n mukaan keskuksen johtajien, tässä sosiaali- ja terveysjohtajan, kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja
alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito.
Henkilöstöjohtajan päätösehdotus:
Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää
esittää kaupunginhallitukselle, että sosiaali- ja terveysjohtajan virka julistetaan
haettavaksi siten, että se täytetään vakituisesti 1.1.2016 alkaen.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
KH § 338
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
julistaa sosiaali- ja terveysjohtajan viran haettavaksi siten, että se täytetään vakituisesti 1.1.2016 alkaen.
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Henkilöstö- ja työllisyysjaosto
Kaupunginhallitus
§ 55
§ 338
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Jakelu
Henkilöstöyksikkö
Sosiaali- ja terveysvirasto
27.08.2015
14.09.2015
28/2015
11
JOENSUUN KAUPUNKI
Kaupunginhallitus
PÖYTÄKIRJA
§ 339
28/2015
12
14.09.2015
Joensuun Kodit Oy:n valtion lainojen konvertointilainan takaushakemus
6318/02.05.06/2015
KH § 339
Joensuun Kodit Oy hakee kaupungin omavelkaista takausta rahalaitoksesta
otettavalle uudelle rahalaitoslainalle. Joensuun Kodit Oy:n hallitus on käsitellyt
yhtiön valtion lainojen konvertointia ja yhtiö on kilpailuttanut rahalaitoslainan,
jolla konvertoidaan perusparantamiseen ja rakentamiseen myönnettyjä valtion
lainoja rahalaitoslainaksi.
Konvertoinnin kohteena on vuosituhannen vaihteen molemmin puolin
rakentamiseen ja perusparantamiseen useisiin eri kohteisiin myönnettyjä valtion
lainoja 15.700.000,00 euron arvosta. Lainoista maksetaan lyhennyksiä vain noin
80.000 euroa vuodessa. Korkotaso lainoilla on n. 4,3 – 5,3% ja korkokustannus
lainoista on noin 690.800 euroa vuodessa. Maksettava korkosumma ei juuri
pienene, koska lainapääomakaan ei juuri pienene. Tilanne johtaa pahimmillaan
siihen, että lainoitettujen kohteiden tullessa peruskorjausikään, on yhtiöllä, ja
sitä kautta kohteissa asuvilla vuokralaisilla, maksettavanaan korot ja lyhennykset
sekä alkuperäisestä rakennuslainasta että peruskorjauslainasta.
Joensuun Kodit Oy on kilpailuttanut 15.700.000 euron lainan, jolla on tarkoitus
korvata em. valtionlainat. Lainatarjoukset yhtiö sai viideltä rahoituslaitokselta.
Lainatarjouksia pyydettiin 10, 20 sekä 25 vuoden laina-ajoille sekä muuttuva että
kiinteäkorkoisina eri pituisille korkojaksoille. Lainatarjoukset on pyydetty ja
käsitelty yhteistyössä kaupunginkamreerin kanssa konserniohjeiden mukaisesti.
Suoritetussa lainatarjousvertailussa kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi
arvioitiin Pohjois-karjalan Osuuspankin tarjous 20 vuoden lainasta sidottuna 10
vuoden kiinteään korkojaksoon 1,33% korolla tarjoushetkellä. Lainan korko
muuttuu muuttuvakorkoiseksi 10 vuoden kiinteäkorkoisen jakson jälkeen, jolloin
laina sidotaan muuttuvakorkoisena 3 kk euribor korkoon. Tässä vaiheessa
lainapääomaa on jäljellä 7,85 milj. euroa.
Korkomenot em. 1,33% korolla nykyisellä lainan alkupääomalla olisivat
ensimmäisenä vuonna noin 208.000 euroa, josta se vuosittain alenee
lainapääoman pienentyessä vuosittain 785.000 euroa. Käytännössä nykyisestä
korkoihin kuluvasta 690.800 eurosta voidaan valtaosa siirtää lainalyhennyksiin,
josta taas kertautuvat edelleen pienenevät korkomenot.
Joensuun Kodit Oy:n tehtävänä on omistaa ja tarjota hinta- ja laatusuhteeltaan
kilpailukykyisiä vuokra-asuntoja. Joensuun kaupunki omistaa 100,00 % yhtiön
osakkeista. Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli 28,2 milj. euroa ja tulos
tilinpäätössiirtojen jälkeen 0,0 euroa. Taseen loppusumma 31.12.2014 oli 173,0
milj. euroa ja lainakanta 148,2 milj euroa. Yhtiön korkokulut vuonna 2014 olivat
3,5 milj. euroa ja lainojen lyhennykset 10,8 milj. euroa. Kaupungin omavelkaiset
takaukset per 31.12.2014 olivat 33,6 milj. euroa. Kaupungin takauksien
yhteissumma per 31.12.2014 olivat 88,3 milj. euroa.
Joensuun Kodit Oy:n 26.08.2015 päivätty takaushakemus ja ote hallituksen
pöytäkirjasta liitteenä.
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 339
28/2015
13
14.09.2015
Talous- ja strategiayksikkö esittää, että
kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Joensuun
kaupungin omavelkaisen takauksen Joensuun Kodit Oy:n 15.700.000,00 euron
määräisen, Pohjois-Karjalan Osuuspankilta otettavan lainan vakuudeksi.
Lainan korko on sidottu kymmenen vuoden kiinteään korkoon kymmenen
vuoden ajaksi, jonka jälkeen lainan korko muuttuu muuttuvakorkoiseksi
sidottuna 3 kk euribor korkoon. Laina-aika on 20 vuotta.
Lainan lopullinen korko määräytyy lopullisesti kaksi pankkipäivää ennen lainan
nostamista ja edellä mainittu 1,33% korko on tarjoushetken korko.
Valmistelija kaupunginkamreeri Ilpo Huurinainen
Kaupunginjohtaja päätösehdotus:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää
myöntää Joensuun kaupungin omavelkaisen takauksen Joensuun Kodit Oy:n
15.700.000,00 euron määräisen, Pohjois-Karjalan Osuuspankilta otettavan lainan
vakuudeksi.
Lainan korko on sidottu kymmenen vuoden kiinteään korkoon kymmenen
vuoden ajaksi, jonka jälkeen lainan korko muuttuu muuttuvakorkoiseksi
sidottuna 3 kk euribor korkoon. Laina-aika on 20 vuotta.
Lainan lopullinen korko määräytyy lopullisesti kaksi pankkipäivää ennen lainan
nostamista ja edellä mainittu 1,33% korko on tarjoushetken korko.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Liitteet
Liite 3
Hakemus omavelkaisesta takauksesta Joensuun Kodit Oy:n lainalle
Jakelu
Kaupunginvaltuusto
JOENSUUN KAUPUNKI
Kaupunginhallitus
PÖYTÄKIRJA
§ 340
28/2015
14
14.09.2015
Lausunto Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamisen
valmisteluasiakirjoihin
3695/00.01.01/2014
KH § 340
Keväällä 2014 Pohjois-Karjalan alueen kuntien ( mukaan lukien Heinävesi) ja
PKSSK järjestivät kaksi neuvottelutilaisuutta (Kimmel 3.4.2014 ja Huhmari
11.4.2014), joissa kuntien luottamushenkilöiden edustajat sekä kuntajohtajat sopivat yhteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisen tuotantomalliselvityksen käynnistämisestä ja hankkeen teknisen hallinnoinnin sijoittamisesta Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymään. Hankkeen ohjausryhmä muodostettiin jäsenkuntien nimeämistä luottamushenkilöistä. Jokaisesta jäsenkunnasta ohjausryhmään tuli yksi luottamushenkilö, Joensuusta kaksi.
Pohjois-Karjalan sote – hankkeessa on laadittu suunnitelma palvelutuotantorakenteesta ja toimintaorganisaatiosta, millä vastataan osaltaan kansalliseen tarpeeseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistamisesta, missä keskeisinä periaatteina ovat peruspalveluiden vahvistaminen, väestön hyvinvoinnin ja
terveyden edistäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän ja yhdenvertaisen
saatavuuden luominen toimivalla, eheällä, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla
palvelurakenteella sekä palvelukokonaisuuksien rakentaminen kansalaisen tarpeiden mukaisesti nykyisen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä tavoitellaan saumattomia palvelukokonaisuusketjuja, jolloin sekä palveluiden toimivuus että kustannustehokkuus paranevat.
Käytännön selvitystyön toteutus on tapahtunut alueen kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien viran- ja toimenhaltijoiden oman työn ohessa tehtynä työnä. Henkilöstöjärjestöjen edustus on ollut valmistelutyöryhmissä. Nykytilanteen kartoittamisessa ja asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämistyössä yhteistyökumppaneina ovat toimineet Pohjois-Karjalan
sosiaaliturvayhdistys sekä yritysten osalta alueen elinkeinoyhtiöt.
Kuntien kirjaamoihin 24.4.2015 toimitetussa Pohjois-Karjalan sote- hankkeen
loppuraportissa esitetään, että Heinäveden, Ilomantsin, Juuan, Liperin, Kontiolahden, Polvijärven, Rääkkylän, Tohmajärven ja Valtimon kunnat sekä Joensuun,
Kiteen, Lieksan ja Nurmeksen ja Outokummun kaupungit perustavat uuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän. Loppuraportti toimii uuden kuntayhtymän toiminnallisen suunnittelun perustana. Loppuraportti liitteineen on
luettavissa http://www.pkssk.fi/materiaalit .
Kuntayhtymälle siirtyy vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Se
on entisen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien osalta myös erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukainen erityishuoltopiiri. Kuntien ja kuntayhtymien sotehenkilöstö siirtyy uuden kuntayhtymän palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteella. Sote - tuotantokuntayhtymän valmistelu kohdistuu henkilöstövaltaiseen
sote -palvelutuotantoon 14 kunnassa sekä kuntayhtymissä. Alueella työskentelee kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen palveluksessa noin 7300
henkilöä, joista noin 1500 on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Valmistelu ja
sen pohjalta tehtävät toimenpiteet tulevat vaikuttamaan myös sosiaali- ja ter-
JOENSUUN KAUPUNKI
Kaupunginhallitus
PÖYTÄKIRJA
§ 340
28/2015
15
14.09.2015
veyspalveluihin tukipalveluja tuottaviin organisaatioihin ja niiden henkilöstöön
sekä kuntien yleishallintoon.
Koska kyse on uuden palvelutuotantoalueen hallinnon ja toiminnan valmistelusta, suunnitellulla sote -organisaatiolla ei ole vielä päätösvaltaisia toimielimiä.
Suunnitellut muutokset on käsiteltävä ennen päätösten tekemistä kuntien yhteistoimintaelimissä.
Valmistelu vaikuttaa laaja-alaisesti ja olennaisesti henkilöstöön. Valmistelussa
tulee noudattaa hyvää yhteistoimintaa henkilöstön ja työnantajien välillä. Laki
työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (13.4.2007/449)
säätelee kunnan ja kuntayhtymien yhteistoimintaa. Yhteistoimintalaki on luettavissa mm. www.finlex.fi -sivuilta.
Pk sote hankkeen ohjausryhmä on 24.8.2015 pitämässään kokouksessa ehdottanut, että kunnat käsittelevät perussopimuksen ja sitä täydentävän rahoitusmalliehdotuksen kaksivaiheisesti niin, että 22.9.2015 mennessä kunnilla on mahdollisuus kommentoida ehdotusta. Kuntien toivotaan erityisesti arvioivan seuraavia
perussopimuksen osioita:
omistajaohjaus (§17)
rahoitusmalli (§20)
uuden kuntayhtymän peruspääoman muodostaminen (§ 6)
Pk sote hankkeen koordinaatioryhmä ja ohjausryhmä kokoontuvat 30.9.2015
mennessä tekemään mahdollisia täsmennyksiä lopulliseen uuden kuntayhtymän perustamista koskevaan ehdotukseen. Ohjausryhmä on kokouksessaan
24.8.2015 ehdottanut, että kaikkien kuntien valtuustot kokoontuisivat tahoillaan
yhtä aikaa 26.10.2015 klo 18.00 päättämään uuden kuntayhtymän perustamisesta.
Perussopimus ja rahoitusmalliehdotus sekä johtamisen hallinnolliset rakenteet
on esitelty alueen kuntapäättäjille järjestetyissä Kuntafoorumissa 31.8.2015. Liitteenä perussopimus.
Kunnanvaltuuston päätöksestä ei voi valittaa tarkoituksenmukaisuusperusteilla
vaan ainoastaan laillisuusperusteilla (KuntaL 90 §). Valtuuston päätös voidaan
panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei
kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi
taikka jos valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon (KuntaL 98 §).
Perussopimusta koskeva päätös on siten lähtökohtaisesti täytäntöönpantavissa
mahdollisesta valituksesta huolimatta. Siltä varalta että valitus menestyisi, on
mahdollista sopia, että kunta (jonka päätöksestä valitus on tehty) voi tällöin
irrottautua perussopimuksesta. On myös mahdollista, että kunta tekee
hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen uuden, perussopimuksen hyväksyvän
päätöksen, jolla alkuperäisessä hyväksymispäätöksessä oleva virhe korjataan.
Mahdollinen valitus ei siis automaattisesti estä kuntayhtymän toiminnan
käynnistämisen valmistelua.
Valmistelija: konsernihallinto
Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus:
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 340
28/2015
16
14.09.2015
Kaupunginhallitus päättää
antaa asiassa seuraavan lausunnon:
- yhtymähallituksen puhe- ja läsnäolo-oikeudella olevien henkilöiden
kuntakohtaista määrää ja edustajien asemaa tulee tarkentaa mm.
valintaprosessin osalta
- kahden kuntayhtymän mallia on tarkoituksenmukaista tarkastella erikseen sen
jälkeen, kun valtakunnallinen ratkaisu sotesta saa lopullisen muotonsa
- investointien rahoitusvaihtoehtoihin tulisi lisätä myös leasing-rahoitus tai
vastaavat rahoitusinstrumentit
- omistaohjaukseen liittyvä § 17 on tärkeä ja perusteltu
- paikallisten neuvottelukuntien tehtävää ja roolia voinee tarkentaa
hallintosäännössä
Kaupunginhallitus toteaa, että lopullinen päätös asiassa tehdään kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.10.2015, johon annettava kaupunginhallituksen ehdotus käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 12.10.2015.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Keskustelun aikana Pentti Keskisalo esitti kaupunginjohtajan
päätösehdotuksesta poiketen seuraavaa:
Siun sote hankkeesta tulee luopua. Maan hallituksen hallitusohjelman
linjaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta vuoden 2019 alusta
valtion budjettirauhoitteisena tai erillisenä maakuntaverona, vievät pois pohjan
Siun sote toimintamallin toteuttamiselta vuoden 2017 alusta.
Uuden kuntayhtymän perustamiskulut ovat noin yhden veroprosentin luokkaa
Joensuun kaupungille. Jotka muodostuvat uuden kuntayhtymän
peruspääomasta 10 milj.€, henkilöstön palkkojen harmonisointi- ja
rekrytointikuluista, tietotekniikan tietokantojen päivityksistä uuden
kuntayhtymän nimiin ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tietokantojen
arkistoinnista uudelle kuntayhtymälle.
Siun sotelle on suunniteltu nykyisten toimintakulujen tasolle ja vuosittaiselle
toimintakulujen kasvulle. Suomen valtion ja kuntien taloustilanne vaatii
kuitenkin tulevina vuosina merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista.
Hallitusohjelman tavoite on saada sote uudistuksella 3 miljardin säästöt vuoteen
2020 mennessä. Jos Siun sotella haluttaisiin edistää valtioneuvoston tavoitteita,
olisi valmistelu pitänyt olla huomattavasti tavoitteellisempi talouden osalta.
Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.
Merja Mäkisalo Ropponen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.
Liitteet
Liite 4
Liite 5
Pohjois-Karjalan sote-hankkeen perussopimusluonnos
Selvitys Pohjois-Karjalan sote-hankkeen
perussopimusesityksestä ja yhteenveto rahoitusmallista
Jakelu
Sote-hankkeen koordinaatioryhmä ja ohjausryhmä
JOENSUUN KAUPUNKI
Kaupunginhallitus
PÖYTÄKIRJA
§ 340
14.09.2015
28/2015
17
JOENSUUN KAUPUNKI
Kaupunginhallitus
PÖYTÄKIRJA
§ 341
28/2015
18
14.09.2015
Sopimus Joensuun valtakunnallisen sankarihauta-alueen hoitamisesta ja kustannusten jakamisesta
6383/00.04.02/2015
KH § 341
Joensuun sankarihauta-alueelle on haudattu 804 vainajaa. Niistä siirtoväkeen
kuuluvia vainajia on noin 600 ja joensuulaisia noin 200. Hoitomeno-osuudet on
aikanaan sovittu jaettavaksi niin, että Suomen valtio maksaa 6/8, Joensuun kaupunki 1/8 ja Joensuun ev.lut. seurakunnat 1/8.
Hoitotoimiin liittyvistä asioista huolehtii Kaatuneitten Muistotoimikunta. Muistotoimikunnalla on ollut koko toiminnan ajan oma budjetti ja kirjanpito. Kun tulot eivät enää vuosiin ole riittäneet kattamaan välttämätöntä kunnossapitoa on
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä rahoittanut toimintaa myös alijäämän osalta. Velkasumma on kasvanut vuotta 2014 lukuun ottamatta vuosittain. Kaatuneitten Muistotoimikunnan kattamaton alijäämä (velka seurakuntayhtymälle)
on 31.12.2014 13.403,72 euroa. Alijäämä on syntynyt pääosin siitä, etteivät Suomen valtion myöntämät avustukset ole olleet tavoitellun suuruisia. Vuonna 2015
Itä-Suomen Aluehallintoviraston myöntämä valtionavustus Kaatuneitten Muistotoimikunnalle on 9.350 euroa. Joensuun kaupungin avustus Kaatuneitten
Muistotoimikunnalle oli vuonna 2014 2.850 euroa.
Kaatuneitten Muistotoimikunnan mukaan hoidon tasosta ei voida enää tinkiä.
Joensuun sankarihautausmaalla on viimeksi tehty perusparannustöitä 1970-luvulla. Alueelle tulee laatia kehittämis- ja kunnostamissuunnitelma, jonka pohjalta on päätettävä mahdollisista kunnostustoimista perushoidon lisäksi.
Kaatuneitten Muistotoimikunnassa on seurakuntien ja Kaatuneitten omaiset
ry:n edustajien lisäksi varattu paikka Joensuun kaupungin nimeämälle edustajalle. Tällä hetkellä toimikunnassa ei ole nimettyä kaupungin edustajaa.
Asiasta käytiin neuvottelu Kaatuneitten Muistotoimikunnan ja kaupungin edustajien kesken 12.12.2014. Neuvottelussa sovittiin, että seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki ja kaupunginsihteeri jatkavat asian valmistelua ja selvittävät ratkaisumallia. Tehtäväksi annettiin mm. selvittää toimintatapa Lappeenrannan sankarihautausmaan osalta.
Lappeenrannassa on vuodesta 2010 lähtien ollut voimassa sopimus, jonka mukaan Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan seurakuntayhtymä hoitavat ja
pitävät kunnossa sankarihautausmaata. Tehtävää varten on asetettu yhteinen
hoitokunta. Kustannukset jaetaan kaupungin ja seurakuntayhtymän kesken
puoliksi kun kokonaiskustannuksista on vähennetty opetusministeriön osuus.
Tässä sankarihautojen hoidon kannalta epäselvässä ja pitkällä tähtäyksellä kestämättömässä tilanteessa on valmisteltu uusi sopimus, joka selkiinnyttäisi työnja kustannustenjaon seurakuntayhtymän ja kaupungin välillä. On todennäköistä,
ettei valtionosuus tule tulevaisuudessakaan merkittävästi nousemaan nykyisestä tasosta.
Sopimusluonnoksen ydinsisältö on seuraava:
- Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä ja Joensuun kaupunki hoitavat ja pitävät
asianmukaisesti kunnossa sankarihauta-aluetta
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 341
28/2015
19
14.09.2015
- hautojen ja hauta-alueen ja muistomerkkien varsinaisesta hoidosta vastaa
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
- hoitokustannuksiin osallistuvat Suomen valtio, Joensuun ev. lut. seurakuntayhtymä ja Joensuun kaupunki
- valtionavustuksen ylittävät vuosittaiset hoitokustannukset jaetaan tasan Joensuun kaupungin ja Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän kesken
- rahaliikenteestä vastaa Kaatuneitten Muistotoimikunta
- Joensuun kaupunki nimeää edustajan Kaatuneitten Muistotoimikuntaan
- aiemmilta vuosilta kattamaton alijäämä jaetaan tasan seurakuntayhtymän ja
kaupungin kesken ja maksetaan 31.12.2015 mennessä Kaatuneitten Muistotoimikunnalle
- perushoidon ylittävät toimenpiteet valmistellaan yhteistyössä ja kustannukset
sisällytetään sen vuoden talousarvioon, jolloin toimenpiteet esitetään toteutettavaksi
Valmistelija: kaupunginsihteeri
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
hyväksyä liitteen mukaisen sopimuksen Joensuun valtakunnallisen sankarihauta-alueen hoitamisesta ja kustannusten jakamisesta ja
nimetä Joensuun kaupungin edustajan Kaatuneitten Muistotoimikuntaan vuosiksi 2015-2016.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus nimesi Joensuun kaupungin edustajaksi Kaatuneitten
Muistotoimikuntaan vuosiksi 2015-2016 Jari Horttanaisen.
Liitteet
Liite 6
Sopimusluonnos Joensuun valtakunnallisen sankarihauta-alueen
kunnossapidosta
Jakelu
Sopimus
Ev.lut. seurakuntayhtymä
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 209
§ 342
28/2015
20
08.09.2015
14.09.2015
Maankäytön toteutusohjelman 2015 ja väestöennusteen hyväksyminen
6349/10.00/2015
KRAKLK 08.09.2015 § 209
Kaupunkirakenneyksikön tehtävänä on laatia toimialaansa liittyvät kaupunkikehityksen ennusteet, koordinoida maankäytön ja palveluiden yhteensovittamista
ja vastata tähän liittyvän tiedon tuottamisesta ja hankinnasta. Tätä tehtävää
palvelee maankäytön toteutusohjelma (MATO-20) ja sen yhteydessä laadittavat väestöennusteet.
Maankäytön toteutusohjelmasta vastaa kaupunkirakenneyksikössä yhdyskuntasuunnittelu, mutta valmisteluun ovat osallistuneet myös konsernihallinto,
maaomaisuus, yhdyskuntatekniikka, VARKO ja tilakeskus.
Ohjelmaa ylläpidetään vuosittain siten että se on saatettavissa päätöksentekoon, kun talousarvion suuntaviivat alkavat selviämään. Tällä varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta.
Vuoden 2015 maankäytön toteutusohjelmassa on aiempien vuosien tapaan

tarkasteltu Joensuun asuntorakentamista, tontinluovutusta ja väestönkehitystä,

päivitetty tiedot kaavoihin sisältyvästä tonttivarannosta,

esitetty maankäytön toteutuksen ajoitus ja tontinluovutusmäärät,

koottu uudis- ja täydennysrakentamisalueiden suunnittelu- ja investointitarpeet,

kartoitettu maanhankintatarpeet ja ajoitettu maanhankintaa,

laadittu koko kunnan ja osa-alueittainen rakentamistarve-, rakentamis- ja
väestöennuste ja

päivitetty ennuste osa-alueittaisesta palvelutarpeesta suhteessa olemassa
olevaan palvelukapasiteettiin palveluverkkosuunnitelmien tarkistamista
varten.
Maankäytön toteutusohjelmassa 2015 esitetään näkymä vuosille 2015 - 2034.
Maankäytön toteutuksessa pyritään kokonaisvaltaisesti edulliseen ratkaisuun.
Tämä tarkoittaa maapolitiikan, kaavoituksen, kunnallistekniikan rakentamisen
ja lähipalveluverkon sovittamista yhteen. Tavoitteena on, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta
edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin.
Maankäytön toteutuksen vaikutuksia lähipalveluihin on tarkasteltu väestöennusteiden avulla. Lähipalveluina on tarkasteltu päivähoitoa ja perusopetuksen
kouluverkkoa. Maankäytön suunnitelmallinen toteuttaminen mahdollistaa sen,
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 209
§ 342
28/2015
21
08.09.2015
14.09.2015
että pystytään ohjelmoimaan asema- ja yleiskaavoitusta, maanhankintaa, kunnallistekniikan rakentamista ja investointeja.
Vuoden 2015 maankäytön toteutusohjelmassa on huomioitu aiemman ohjelman laadinnan jälkeen tapahtuneet muutokset asuntorakentamisessa, palveluverkossa ja yhdyskuntatekniikan rakentamiseen käytettävissä investointimäärärahoissa.
Omakotitonttien luovutusmäärien tavoitteita on laskettu noin 20 % aiempien
vuosien tavoitteista, mikä perustuu nykyiseen kysyntään ja arvioon kysynnän
kehittymisestä.
Toteutusohjelman yhteydessä on laadittu myös aiempaa tarkempi näkemys yhdyskuntatekniikan investoinneista seuraavalle 10 vuodelle.
Valmistelija: maankäyttöinsinööri Kalle Sivén / JPV
Teknisen johtajan päätösehdotus:
Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se
-
hyväksyy maankäytön toteutusohjelman 2015,
hyväksyy kaupungin kokonaisväestöennusteen vuosille 2015 - 2034,
hyväksyy maankäytön toteutusohjelmassa asetetut tavoitteet asuintonttien kaavoitus- ja luovutusmäärille,
merkitsee tiedoksi maankäytön toteutuksen edellyttämät yhdyskuntatekniset investoinnit,
merkitsee tiedoksi maankäytön toteutuksen edellyttämät maanhankintatarpeet,
hyväksyy osa-alueittaisen väestöennusteen palveluverkkosuunnitelmien
laadinnan pohjaksi,
merkitsee tiedoksi maankäytön toteutuksesta aiheutuvat ennustetut palvelutarpeet ja
lähettää kaikki edellä mainitut tiedoksi lautakunnille, liikelaitosten johtokunnille ja kaupunginvaltuustolle.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Merkittiin, että maankäyttöinsinööri Kalle Sivén esitteli maankäytön toteutusohjelmaa ja väestöennustetta lautakunnalle.
KH § 342
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
- hyväksyä maankäytön toteutusohjelman 2015,
- hyväksyä kaupungin kokonaisväestöennusteen vuosille 2015 - 2034,
- hyväksyä maankäytön toteutusohjelmassa asetetut tavoitteet asuintonttien
kaavoitus- ja luovutusmäärille,
- merkitä tiedoksi maankäytön toteutuksen edellyttämät yhdyskuntatekniset
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 209
§ 342
28/2015
22
08.09.2015
14.09.2015
investoinnit,
- merkitä tiedoksi maankäytön toteutuksen edellyttämät maanhankintatarpeet,
- hyväksyä osa-alueittaisen väestöennusteen palveluverkkosuunnitelmien
laadinnan pohjaksi,
- merkitä tiedoksi maankäytön toteutuksesta aiheutuvat ennustetut
palvelutarpeet ja
- lähettää kaikki edellä mainitut tiedoksi lautakunnille, liikelaitosten
johtokunnille ja kaupunginvaltuustolle.
Päätös:
Kaupunginjohtaja veti asian esityslistalta.
Liitteet
Liite 7
Liite 8
Liite 9
Liite 10
Liite 11
Liite 12
Liite 13
Liite 14
Jakelu
Maankäytön toteutusohjelma 2015 ja väestöennuste
Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 1: Valmistuneet
asuinrakennukset 2014 ja alkuvuosi 2015
Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 2: Rakenteilla olevat
asuinrakennukset 2015
Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 3: Tontinluovutus
2015-2034
Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 4: Teemakartta
väestötilastot ja -ennuste
Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 5a: Teemakartta
päivähoitoikäisten tilasto ja ennuste
Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 5b: Teemakartta
alakouluikäisten tilasto ja ennuste
Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 5c: Teemakartta
yläkouluikäisten tilasto ja ennuste
Kaavoitus
Kaupunginvaltuusto
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 132
§ 210
§ 343
28/2015
23
02.06.2015
08.09.2015
14.09.2015
Ukonniityn asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen
3321/10.02.03/2014
KRAKLK 02.06.2015 § 132
Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan kortteleita
1687–1691 sekä virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueita.
Asemakaavan muutoksella muodostuvat Penttilän (16) kaupunginosan korttelit
107 - 109, 1687, 1690 sekä virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueita.
Tonttijaolla muodostuvat Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 107 tontit 1-9,
korttelin 108 tontit 1-5 ja korttelin 109 tontit 2-5.
Kyseessä on kaavoitusohjelman työ numero 1667.
Asemakaavamuutos on käynnistynyt maanomistajan Lemminkäinen Talo Oy:n
hakemuksesta. Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 12.1.2009 hyväksymä
Ukonniityn asemakaava, joka perustui rakennusliikkeen käynnistämään kehittämis- ja suunnitteluhankkeeseen yhteistyössä Moderni puukaupunki -hankkeen
ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Rakennusliike on markkinoinut aluetta ennakkoon aktiivisesti useaan otteeseen. Markkinoinnista huolimatta riittävää kiinnostusta rakentamisen aloittamiseksi ei ole ollut ja alue on jäänyt
asuinrakentamisen osalta toteutumatta. Kaava-alueelle on rakennettu vain
S-ketjun päivittäistavarakauppa Kuhasalontien ja Mintunkadun risteysalueelle ja
kevyen liikenteen väylä kaavan itäosaan.
Ensisijaisena tavoitteena on tehdä alueesta toteuttamiskelpoinen ja kysytty.
Asemakaavan tavoitteena on muuttaa korttelit 1688 ja 1689 kerrostaloalueiksi
Mintunkadun ja Kuhasalontien välissä. Kerrosluku on IV ja toteutustapa noppamainen. Korttelista 1691 suurin osa muutetaan rivi- ja kerrostalo- sekä palveluasuntojen korttelialueiksi, kerrosluku on II-III. Korttelin 1691 osa Kissanmintunkujan länsipuolella säilyy erillispientalojen alueena. Palvelutalojen korttelialue
(P) Mintunkadun ja Kuhasalontien risteysalueelle muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Rakentamisen yksityiskohtainen ohjaus muutetaan tavanomaiseksi. Voimassa olevassa asemakaavassa tonttikadut oli tarkoitus rakentaa pihakatuina.
Kaavamuutoksessa ne poistuvat ja tilalle tulevat normaalit tonttikadut.
Kaavan itäosassa suojaviheralueen (EV) ja urheilu- ja virkistysalueen (VU) rajauksia muutetaan meluvallin rakentamiseksi. Suojaviheraluetta muutetaan rautatiealueeksi (LR) ratapihan yleissuunnitelman mukaisesti.
Kevyen liikenteen väylät lisätään Penttilän päiväkotitontin länsipuolelle Kissanmintunkujan päästä Vehkakujalle, Korpi-Jaakonkadun päästä nykyiselle kevyen
liikenteen väylälle ja Mintunkadulta lähivirkistysalueen kautta S-marketin tontille.
Joensuun sataman, sen ympäristön ja Ukonniityn asemakaavamuutokseen liittyvä liikenneselvitys valmistui vuonna 2014. Selvityksessä on tutkittu Kuhasalon-
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 132
§ 210
§ 343
28/2015
24
02.06.2015
08.09.2015
14.09.2015
tien melun leviämistä kaavan asuinalueille. Suoritettujen melulaskentojen perusteella Ukonniityn kaava-alueen ja sen ympäristön asuinrakennusten leikki- ja
oleskelualueilla päästään käytetyillä ennusteliikennemäärillä laskettuna ohjearvot alittaviin päivä- ja yöajan keskiäänitasoihin. Laskentojen perusteella ei ole
nähty tarpeelliseksi esittää Kuhasalontielle tai ratasillalle melusuojausta. Kun
kaavan EV-alueelle merkitty meluvalli rakennetaan, estää se tehokkaasti ratamelun leviämisen asemakaavan asuinalueille.
Kuhasalontiestä on tehty kaksi tärinäselvitystä, vuosina 2007 ja 2011. Toinen
koski Ukonniityn asemakaavaa ja toinen Kuhasontien eteläpuolista asuinaluetta.
Tärinäselvityksen mukaan Kuhasalontien liikenteestä ei aiheudu Ukonniityn
asuinrakennuksille tärinähaittaa. Rautatiestä ei aiheudu tärinähaittaa asuinkerrostaloille, kun kerrostalot perustetaan paaluille ja kerrosluku on vähintään III
(lähde: Helimäki Akustikot Oy, 30.7.2013).
Asemakaavamuutos ei lisää autoliikennettä merkittävästi kaavaan liittyvällä katuverkolla kun vertailukohtana on voimassa oleva asemakaava.
Asemakaavamuutos lisää rakennusoikeutta 3310 k-m2. Kerrosalan lisäys huomioidaan kaupungin ja rakennusliikkeen kesken tehdyn maankäyttösopimuksen
tarkistuksessa. Sopimus laaditaan ja allekirjoitetaan ennen asemakaavan viemistä valtuuston hyväksyttäväksi. Kaavan toteutus alkaa vuonna 2016.
Valmistelija: maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen / JPV
Teknisen johtajan päätösehdotus:
Kaupunkirakennelautakunta päättää
asettaa edellä selostetun Ukonniityn asemakaavamuutoksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville,
pyytää lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja liikennevirastolta
sekä, jos asemakaavamuutosta vastaan ei tehdä muistutuksia ja jos lausunnoissa
ei ole huomautettavaa, esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että
kaupunginvaltuusto päättää
hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Ukonniityn
asemakaavamuutoksen ja tonttijaon.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Merkittiin, että kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen selosti Ukonniityn asemakaavaa lautakunnalle.
KRAKLK 08.09.2015 § 210
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 132
§ 210
§ 343
28/2015
25
02.06.2015
08.09.2015
14.09.2015
Jatkokäsittely:
Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 4.6. - 6.7.2015. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja liikennevirastolta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että luonnosvaiheen
lausunnon ja lähialueen asukkaiden vastustuksen vuoksi kerroslukua on kaavaehdotuksessa pudotettu 4-kerrokseen. ELY-keskus huomauttaa, että asemakaavamuutos ei edelleenkään noudata Penttilän osayleiskaavan periaatetta pienkerros- ja rivitalorakentamisessa. Kaava-asiakirjoissa ei myöskään ole esitetty
yhtään havainnekuvaa siitä, miten kerrostalorakentaminen muuttaa kaupunkikuvaa ja maisemaa erityisesti etelän pientaloalueelta katsottuna.
ELY-keskus esittää edelleen, että kaavamuutostyössä tukeuduttaisiin osayleiskaavan mukaisesti pienkerrostaloihin perustuvaan ratkaisuun. Lisäksi todetaan,
että radan vieressä olevalle EV-alueelle on osoitettu maanläjitysalue, jolle saa rakentaa enintään 8 metriä korkea meluvalli. Toteutuessaan korkea meluvalli ulottuisi hyvin lähelle pientalokorttelin 616 eteläisintä tonttia ja muuttaisi olennaisesti tontin näkymiä. ELY-keskus muistuttaa, että meluvallin läheisyydessä olevia naapureita tulee erityisesti kuulla po. asian osalta.
Pohjois-Savon ELY-keskus on lausunut seuraavaa:
Kaavamuutoshankkeita varten tehty Kuhasalontien ja siihen kytkeytyvän katuverkon liikenneselvitys on kattava ja hyvin laadittu, se huomioi kaikki liikenne
muodot. Tärkeää on, että sataman liikenteen kehittyminen kehittyminen pitkällä aikavälillä on tarkastelussa mukana, tämä korostuu etenkin raskaan liikenteen
liikennemäärien kehityksessä. Melutarkastelun osalta on sikäli ristiriitaa, että
Yleisissä määräyksissä on todettu AK-korttelialueen 109 osalta tarve suunnata
parvekkeet liikennemelun takia muualle kuin Kuhasalontien suuntaan. Liikenneselvityksessä on taas todettu, ettei melunsuojausta tarvita ennustetulla liikenteen kasvulla, mutta jätetään sen varaan, jos liikenne kasvaa ennustettua enemmän. Melusuojaus tulee näkyä asutuksen tuomana tarpeena ja kaavamääräyksenä sekä asianmukaisena merkintänä, sitä ei voi jättää arvioitavaksi liikenteen
kasvun varaan.
Kaavamuutosten myötä alueen uusi asutus ja sataman ympäristön työpaikkarakentaminen lisäävät yhdystien 5013 / Kuhasalontien liikennettä. Tämä korostaa
entisestään kyseisen väylän luonnetta paikallista liikennettä palvelevana yhteytenä päätieverkolla, eikä näin täytä MRL 83.4 §:n edellytyksiä maantien alueeksi
(LT).
Liikennevastuualue toistaa luonnosvaiheessa esille tuodun asemakaavan päivitystarpeen Kuhasalontien / yhdystien 5013 osuuden välillä Ukonniementie - valtatie 6 muuttamiseksi kaduksi. Kaupungin tulee kytkeä kyseinen yhdystieosuus
käynnissä oleviin kaavaprosesseihin. Kuhasalontiestä on läntinen osuus Satamantiehen asti jo aiemmin muutettu kaduksi, vireillä olevassa sataman ja ympäristön kaavamuutoksessa katuosuutta on esitetty jatkettavaksi Ukonniementien
liittymään asti.
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 132
§ 210
§ 343
28/2015
26
02.06.2015
08.09.2015
14.09.2015
Liikennevirastolla ei ole ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta.
Vastine Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausuntoon:
Asuinkerrostalokorttelien kerrosluvut muutettiin 4 kerrokseen kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja ELY-keskuksen lausunnon vuoksi. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia, joten voidaan todeta, että Kuhasalontien eteläpuolen
ja muiden alueiden asukkaat ovat hyväksyneet kaavaratkaisun. Tähän nähden
myöskään havainnekuvien esittämiselle ei ole tarvetta. Kerroslukuun ei tehdä
muutoksia. 4-kerrosratkaisun perusteena on mm. perustamistavan kalleus (paaluperustus) ja siitä seuraava tarve tehokkaampaa rakentamiseen sekä haitallisen
tärinän kulkeutumisen ehkäisy perustamalla rakennukset kantavaan perusmaahan tukeutuen. Lisäksi on huomioitava, että voimassa olevan kaavan mukainen
ratkaisu ei ole herättänyt riittävää kysyntää, joten kaavaratkaisun muutostarve
on todellinen.
Penttilän osayleiskaava on ollut ohjeena asemakaavamuutosta laadittaessa.
Asemakaavaehdotus noudattaa kyseisen osayleiskaavan tavoitteita ja mitoitusta. Osayleiskaavan maksimimitoitus antaisi mahdollisuuden tehokkaampaankin
rakentamiseen. Yleiskaava on yleispiirteinen, ei yksityiskohtainen ohje asemakaavan laatimiselle.
Koska muistutuksia ei jätetty, meluvalli voidaan sijoittaa kaavan mukaiselle
EV-alueelle. Meluvallista tehdään tarkemmat suunnitelmat ja naapureille varataan tilaisuus esittää mielipide suunnitelmasta.
Vastine Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoon:
Parvekkeiden suuntaamista koskeva määräys liittyy asumisviihtyvyyden varmistamiseen. Vaikka melutasot eivät selvitysten mukaan ylitäkään ohjearvoja, on
viihtyisyyttä alentava meluhaitta kuitenkin olemassa. Tätä vähennetään parvekkeiden suuntaamisella. Melutasot eivät estä alueen asuinkäyttöä ja asutuksen lisäämistä.
Lausunnossa esitetään vaatimus Kuhasalontien muuttamisesta maantiestä kaduksi. Alueella voimassa olevaa asemakaavaa laadittaessa vuonna 2009 ei silloinen Savo-Karjalan tiepiiri vaatinut Kuhasalontien muuttamista kaduksi miltään
osin. Tiepiiri otti kantaa Kuhasalontien liikennemelun ja -tärinän vaikutuksiin ja
kaavoitettavan alueen liittymiseen ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja liikenneverkkoon. Kaavassa tuli arvioida, onko alueen muulla tulevalla maankäytöllä
vaikutusta Kuhasalontien liikennemääriin. Tilanne ei ole olennaisesti muuttunut
tai muuttumassa tällä kaavaratkaisulla.
Joensuun satama on Saimaan vesistön pohjoisin satama ja vastaa koko Itä-Suomen alueen vesirahtiliikenteestä. Saimaan satamaan päättyvä sisävesireitti on
osa TEN-T ydinverkkoa. Kuhasalontie toimii valtatien 6 ja Joensuun sataman välisenä maantieyhteytenä. Se kytkee yhteen eri liikennemuodot erityisesti raskaan liikenteen osalta ja TEN-T ydinverkon muuhun liikenneverkkoon. Kuhasalontie on pitkämatkaista liikennettä välittävä tieosuus, joka on tarkoituksenmu-
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 132
§ 210
§ 343
28/2015
27
02.06.2015
08.09.2015
14.09.2015
kaista säilyttää osana yleistä maantieverkkoa.
Saimaan Satamat Oy on satamaliikenteen kehitysnäkymistä todennut, että yhtiöllä on selvät tavoitteet kasvattaa liikennettä. Tämä tarkoittaa toteutuessaan,
että Kuhasalontien raskas liikenne lisääntyy entisestään ja tien merkitys maantienä korostuu entisestään.
Edellä mainitun perusteella kaavaehdotukseen ei ole tarpeen tehdä Pohjois-Savon ELY-keskuksen esittämiä muutoksia eikä muuttaa Kuhasalontietä maantiestä kaduksi.
Valmistelija: maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen / JPV
Teknisen johtajan päätösehdotus:
Kaupunkirakennelautakunta päättää
hyväksyä yllä olevat vastineet lausuntoihin, lähettää ne lausunnon antajille tiedoksi ja
esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto
päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen
Ukonniityn asemakaavamuutoksen ja tonttijaon.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
KH § 343
Kaupunginjohtaja päätösehdotus:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää
hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Ukonniityn
asemakaavamuutoksen ja tonttijaon.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Ville Tahvanainen ei esteellisenä (PKO hallintoneuvoston jäsenyys) osallistunut
asian käsittelyyn.
Liitteet
Liite 15
Liite 16
Kaavaselostus Ukonniityn asemakaavan muutos ja tonttijako
Asemakaavakartta Ukonniityn asemakaavamuutos ja tonttijako
Jakelu
Kaupunginvaltuusto
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 213
§ 344
28/2015
28
08.09.2015
14.09.2015
Rakennuskiellon jatkaminen Sirkkalan kaupunginosassa
28/10.02.03/2013
KRAKLK 08.09.2015 § 213
Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.5.2013 (§ 92) ns. oikeus- ja poliisitalon
asemakaavan ja tonttijaon muutoksen Sirkkalan kaupunginosaan. Hyväksyttyyn
asemakaavan muutokseen sisältyy kortteli 1314, joka on varattu julkisille palveluille merkinnällä Y ja johon voidaan toteuttaa myös erityisryhmien palveluasuntoja. Kaava on lainvoimainen.
Kaupunginhallitus määräsi korttelin 1314 rakennuskieltoon 16.9.2013 (§ 439)
maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) 53 § mukaisesti, koska kortteli ei
ole toteutettavissa asuinkäyttöön. Meijerin alueella käsiteltävät ja varastoitavat
kemikaalit, erityisesti ammoniakki, aiheuttavat lähialueelle turvallisuusriskin.
Asemakaavaa ei voida siten tämän korttelin osalta toteuttaa ja kaavaa on muutettava. Rakennuskieltoon määrääminen liittyi kaavan hyväksymisestä tehtyyn
valitukseen, ja sitoutumalla tämän korttelin asemakaavan muuttamiseen saatiin
valitusasia nopeasti ratkaistuksi.
Asemakaavamuutosta ei ole vielä käynnistetty. Tarkoitus on, että työ voitaisiin
käynnistää vuoden 2016 alussa.
Toimivalta rakennuskiellon määräämiseen ja jatkamiseen on kaupunginhallituksella (Joensuun kaupungin hallintosääntö, KV16.12.2013 § 199). Rakennuskielto
määrätään asemakaavan muuttamista varten ja sen tarkoitus on turvata asemakaavoitettavan alueen pysyminen muuttumattomana siihen saakka, että alueelle on laadittu uusi asemakaava. Rakennuskieltoa koskeva päätös voidaan määrätä tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman (MRL 202 §).
Kartta alueesta, joka esitetään määrättäväksi rakennuskieltoon, on liitteenä.
Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen
Teknisen johtajan päätösehdotus:
Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se
edelle kirjoitetun perusteella päättää jatkaa kahdella vuodella Sirkkalan kaupunginosan korttelin 1314 rakennuskieltoa asemakaavan muuttamiseksi (MRL 53 §)
ja määrää rakennuskiellon tulemaan voimaan välittömästi (MRL 202 §).
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
KH § 344
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
jatkaa edelle kirjoitetun perusteella rakennuskieltoa kahdella vuodella Sirkkalan
kaupunginosan korttelin 1314 asemakaavan muuttamiseksi (MRL 53 §) ja
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunkirakennelautakunta
Kaupunginhallitus
§ 213
§ 344
28/2015
08.09.2015
14.09.2015
määrätä rakennuskiellon tulemaan voimaan välittömästi (MRL 202 §).
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Liitteet
Liite 17
Jakelu
Kaavoitus
Kuulutus
Kartta rakennuskieltoalueesta 2.9.2015
29
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 345
28/2015
30
14.09.2015
Hallintosäännön muuttaminen 2015
1714/00.01.01/2013
KH § 345
Kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa 26.- 27.3.2015 todettiin tarpeelliseksi toteuttaa joitakin hallinnon muutoksia jo kuluvan vuoden aikana. Keskusteluissa ja ryhmätöissä nousivat esille mm. omistajaohjauksen selkiyttäminen ja
vahvistaminen, toimitilojen hallinta, asiakaslähtöisyyden ja palveluohjauksen kehittäminen sekä tilaaja-tuottaja -toimintatavan edelleen parantaminen toimintatapa muutoksilla.
Tavoitteena on selkeä ja kevyt organisaatio- ja johtamisrakenne sekä poliittisen
ohjauksen edellytysten parantaminen. Asukkaiden osallistumiseen ja yhteisöllisyyden edistämiseen etsitään uusia tapoja.
Muutosten valmistelua varten kaupunginhallitus nimesi 20.4.2015 ohjausryhmän, johon kuuluvat Juha Mustonen (pj), Eero Hirvonen (vpj), Anssi Törmälä,
Jussi Wihonen ja Päivi Ikonen. Ohjusryhmän esittelijänä on kaupunginjohtaja ja
sihteerinä kaupunginsihteeri.
Ohjausryhmä on kokoontunut keväällä 2015 kahdesti ja sen ohjauksen pohjalta
on valmisteltu hallintosääntöön konserniohjausta koskevat muutokset.
Omistajaohjausta vahvistetaan perustamalla kaupunginhallituksen omistajaohjausjaosto ja ottamalla sitä koskevat määräykset hallintosääntöön. Jaostossa on
viisi jäsentä (kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja kaksi muuta jäsentä).
Jaoston esittelijänä toimii kaupunginjohtaja.
Omistajaohjausjaoston perusrooli on omistajaohjausasioiden valmistelu ja konserniyhteisöjen seuranta. Omistajaohjaukseen liittyviä tehtäviä siirretään kaupunginhallituksen tehtävistä omistajaohjausjaoston tehtäviin. Samalla taloustoimikunnan tehtävät on liitetty omistajaohjausjaoston tehtäviin.
Hallintosääntöön on tehty edellä mainittuja linjauksia koskevat muutokset. Hallintosäännön 5 §:ään on lisätty omistajaohjausjaoston kokoonpanoa koskeva
momentti ja 11 §:ssä on määritelty jaoston tehtävät. Suuri osa näistä tehtävistä
on sellaisia, jotka on siirretty kaupunginhallituksen tehtäviä koskevasta 9 §:stä
omistajaohjausjaoston tehtäviksi. Esitetyn 11 pykälän 2 kohta koskee nykyisin
taloustoimikunnalla olevia tehtäviä.
Koska omistajaohjausta koskevia määräyksiä on myös konserniohjeessa, on selvyyden vuoksi tässä yhteydessä syytä tehdä myös konserniohjeeseen ne tekniset muutokset, jotka johtuvat omistajaohjausjaoston perustamisesta. Tällä perusteella konserniohjeeseen on tehty tarvittavat tarkistukset kaupunginhallituk
sen ja uuden omistajaohjausjaoston välisestä työnjaosta.
Kuntaliitto valmistelee parhaillaan mallikonserniohjetta, joka valmistuu vuoden
2016 keväällä. Kuntaliiton mallikonserniohjeessa on huomioitu uuden kuntalain
konserniohjausta koskevat muutokset. Tässä vaiheessa ei ole syytä ryhtyä tekemään em. teknisiä tarkistuksia lukuun ottamatta muita muutoksia konserniohjeeseen, vaan odottaa mallikonserniohjeen valmistumista ja sen valmistuttua
JOENSUUN KAUPUNKI
Kaupunginhallitus
PÖYTÄKIRJA
§ 345
28/2015
31
14.09.2015
päivittää konserniohje kokonaisuudessaan samalla, kun hallintosääntö muutetaan kaikilta osin vastaamaan uutta kuntalakia.
Toinen hallintosäännön muutoskokonaisuus johtuu maankäyttö- ja rakennuslain
hulevesiä koskevasta uudesta 13a luvusta. Luvussa säädetään hulevesien käsittelystä. Luvussa on määritelty tehtäviä, joista kunnan on hallintosäännössä tarkemmin määrättävä, mikä kunnan toimielin niistä vastaa.
Hallintosääntöesityksen mukaan kaupunginhallitus määrittelee alueen, jolla vesihuoltolaitos huolehtii hulevesien viemäröinnistä. Kaupunkirakennelautakunnan tehtäviin on vastaavasti lisätty velvollisuus vastata kunnalle kuuluvasta hulevesien hallinnan järjestämisestä ja järjestelmän toteuttamisesta. Lautakunta
myös osoittaa kiinteistöjen ja kunnan hulevesijärjestelmien rajakohdat ja hyväksyy hulevesisuunnitelman. Hulevesiin liittyvät valvonta- ja määräystenantotehtävät sekä vapautusten myöntäminen soveltuvat puolestaan parhaiten rakennus- ja ympäristölautakunnan tehtäviin. Näitä tehtäviä koskevat määräykset on
lisätty hallintosääntöön rakennus- ja ympäristölautakunnan tehtäviksi.
Tässä samassa yhteydessä kaupungin järjestämien kuljetusten koordinointitehtävää koskeva mainita on syytä poistaa kaupunkirakennelautakunnan tehtävistä
ja lisätä teknisen keskuksen tehtäväksi. Niitä hoitava ja niistä vastaava henkilöstö on jo aiemmin tosiasiallisesti siirretty tekniseen keskukseen.
Kolmas muutoskokonaisuus hallintosäännössä koskee henkilöstöasioita hallintosäännön 10. luvussa. Tältä osin on määräyksiä täsmennetty jokapäiväisessä
toiminnassa havaittujen tarpeiden mukaisesti. Keskeinen muutos voimassa olevaan hallintosääntöön on virkojen hakumenettelyä koskevaan 55 §:ään otetut
määräykset siitä, milloin viranhaltijalain 4 §:n 3 momentissa mainittuihin syihin
verrattavissa tilanteissa virkojen täyttäminen ilman hakumenettelyä olisi mahdollista. Muilta osin henkilöstöasioita koskevat muutokset ovat pääasiassa tarkennuksia ja täydennyksiä nykyiseen sääntelyyn. Myös pykälien loogisuutta on
pyritty lisäämään.
Henkilöstöasioita koskevan luvun lopusta on siirretty kaksi pykälää (tuomioistuin
edustus ja päätösvalta eräissä asioissa) sellaisiin kohtiin hallintosääntöä, jonne
ne luontevammin kuuluvat.Lisäksi yhteistoimintamenettelyä ja työsuojelua koskeva kohta on poistettu, koska säätely tältä osin on itsestäänselvyys.
Edellä mainittujen kolmen asiakokonaisuuden lisäksi hallintosääntöön on tehty
vähäisiä tarkistuksia niiltä osin, kun käytännössä on havaittu muutos- tai täydennystarpeita. Tällainen on esim. hallintosäännön viimeiseksi pykäläksi lisätty
määräys hankintaoikaisun käsittelystä siinä tilanteessa, että hankinta-asiassa on
tehty myös kuntalain mukainen oikaisuvaatimus. Lisäksi on k0rjattu joitakin havaittuja kirjoitusvirheitä.
Liitteenä on muutettu hallintosääntö ja konserniohje sekä vertailu, jossa näkyvät
muutokset (lisäykset alleviivattuina ja poistot yliviivattuina) voimassaolevaan
hallintosääntöön ja konserniohjeeseen.
Hallintosääntömuutosten valmistelun viimevaiheissa on esillä tullut myös eräitä
yksittäisiä muutosesityksiä, jotka eivät ole ehtineet ohjausryhmän käsittelyyn.
Tältä osin kaupunginhallituksen on syytä keskustella, tehdäänkö näitä tarken-
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 345
28/2015
14.09.2015
nuksia tässä yhteydessä hallintosääntöön.
Valmistelija: hallintoyksikkö, talous- ja strategiayksikkö, henkilöstöyksikkö
Kaupunginjohtajan päätösesitys:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää
hyväksyä uuden hallintosäännön ja konserniohjeen sekä
määrätä muutetun hallintosäännön ja konserniohjeen tulemaan voimaan
1.1.2016.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Keskustelun aikana Pentti Keskisalo esitti,että konsernijaoston jäsenmääräksi
määrättäisiin 7. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
Edelleen Anni Järvinen esittti, että päätökseen lisätään maininta siitä, että
konsernohjeet päivitetään sen jälkeen kun Kuntaliiton konserniohjemalli on
valmistunut. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.
Tämä asia käsiteltiin esityslistan järjestyksestä poiketen §:n 335 käsittelyn
jälkeen.
Liitteet
Liite 18
Liite 19
Liite 20
Liite 21
Liite 22
Hallintosääntö 01012016 alkaen - puhdas
Hallintosääntö 01012016 alkaen - vertailu voimassaolevaan
Konserniohje 01012016 alkaen - puhdas
Konserniohje 01012016 alkaen - vertailu voimassaolevaan
Konserniohjeen liite
Jakelu
Kaupunginvaltuusto
32
JOENSUUN KAUPUNKI
Kaupunginhallitus
PÖYTÄKIRJA
§ 346
28/2015
33
14.09.2015
Edustajien nimeäminen vuoden 2015 kutsuntojen avaustilaisuuksiin
5309/09.01/2015
KH § 346
Pohjois-Karjalan aluetoimiston kutsunnat vuonna 2015 pidetään Joensuussa
seuraavasti:
Tiistaina 27.10.
Keskiviikkona 28.10.
Torstaina 29.10.
Maanantaina 2.11.
Tiistaina 3.11.
Keskiviikkona 4.11.
Kaikki tilaisuudet pidetään Valtion virastotalossa, osoitteessa Torikatu 36 B.
Pohjois-Karjalan aluetoimisto kutsuu kaupungin edustajat kutsuntojen avaustilaisuuksiin, jotka pidetään em. päivinä klo 9.00 - 9.30. Kaupungin edustajalta
pyydetään lyhyt tervehdys kutsunnanalaisille. Avaustilaisuuden jälkeen kutsuvieraille järjestetään kahvitilaisuus.
Tilaisuuksissa on perinteisesti ollut kaupungin kustantama kahvitarjoilu ja kutsuntaviranomaisille on tarjottu lounas kutsuntojen päätteeksi.
Valmistelija: Kansliasihteeri
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
nimetä kaupungin edustajat kutsuntapäivien avaustilaisuuksiin sekä
kustantaa tilaisuuksien kahvitarjoilun ja järjestää kutsuntatilaisuuden päätöslounaan.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus nimesi edustajat kutsuntojen avaustilaisuuksiin seuraavasti
(henkilöt sopivat päivät keskenään):
Hannes Rossi
Ville Tahvanainen
Eila Heinonen
Eero Bogdanoff
Jakelu
Nimetyt edustajat
P-K:n aluetoimisto
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 347
28/2015
34
14.09.2015
Maakuntavaltuuston kokous 21.9.2015
6391/00.00.01/2015
KH § 347
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntavaltuuston kokous pidetään maanantaina 21.9.2015 klo 9.30 alkaen Pohjois-Karjalan Aikuisopiston auditoriossa, Kaislakatu 3, Joensuu.
Kokouksessa käsitellään maakuntajohtaja Pentti Hyttisen erottamista.
Valmistelija: kaupunginsihteeri
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
merkitä maakuntavaltuuston kokouksen 21.9.2015 tiedoksi.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 348
28/2015
35
14.09.2015
Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista
KH § 348
Tapahtumat ja tilaisuudet
1
Joensuun kirjallisuustapahtuma - RAHA Kirjallisuudessa ja toisissa taiteissa
18. - 20.9.2015.
2
Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi järjestetään Petroskoissa 24. 28.9.2015. Perinteisesti kulttuurifoorumit ovat kulttuurialan toimijoiden yhteistyön ja hankeneuvottelujen foorumeita. Koska Joensuun ja Petroskoin
välinen yhteistyö on kuitenkin monella tavalla vahvaa ja tärkeää, on tullut
tarve vierailla tapahtumassa myös korkeammalla tasolla. Alustavasti on valmisteltu kaupunginhallituksen puheenjohtajan Markku Kauppisen osallistumista.
3
VM:n Rääkkylän kuntaa koskevan arviointiryhmän vierailu Joensuussa perjantaina 2.10.2015 n. klo 14.00 kaupunginhallituksen kokoushuoneessa.
Keskustelutilaisuuteen toivotaan osallistuvan joitakin johtavia luottamushenkilöitä kaupunginjohtajan lisäksi.
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
merkitä edellä mainitut tapahtumat ja tilaisuudet tiedokseen ja päättää edustajista.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus nimesi edustajaksi Suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin
Petroskoissa 24. - 28.9.2015 Markku Kauppisen.
Kaupunginhallitus nimesi edustajiksi kohdan 3 tilaisuuteen Markku Kauppisen,
Eila Heinosen ja Eero Bogdanoffin.
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
Kaupunginhallitus
§ 349
28/2015
36
14.09.2015
Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset
KH § 349
Pöytäkirjat:
Henkilöstö- ja työllisyysjaosto
Kaupunkirakennelautakunta
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto
Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta
27.08.2015
08.09.2015
26.08.2015
27.08.2015
Sisäilmatyöryhmä
Vanhusneuvosto
26.08.2015
20.08.2015
Viranhaltijapäätökset:
Henkilöstöjohtaja
Kaupunginsihteeri
Tilakeskuksen johtaja
01.09.2015 § 1058
08.09.2015 § 1059,
1060
02.09.2015 § 32
27.08.2015 § 94
02.09.2015 § 95
07.09.2015 § 96
Kaupunginjohtajan päätösehdotus:
Kaupunginhallitus päättää
merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 51 §:n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Päätös:
Hyväksyttiin yksimielisesti.
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
28/2015
Kaupunginhallitus
Kokouspäivämäärä
Pykälät
14.09.2015
334-349
37
OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS
MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET
Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 §:n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös
koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Pykälät
334-340, 343, 345, 347, 349
Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 §:n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea
muutosta valittamalla.
Pykälät
341, 342, 346, 348
Hallintolainkäyttölain 5 §:n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta
valittamalla.
Pykälät ja valituskieltojen perusteet
OIKAISUVAATIMUSOHJEET
Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika
Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti:
Joensuun kaupunginhallitus
Käyntiosoite:
Rantakatu 20, 80100 JOENSUU
Postiosoite:
PL 59, 80101 JOENSUU
Telefaksi:
(013) 267 5000
Sähköposti:
kirjaamo@jns.fi
Pykälät
341, 342, 346, 348
Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa
laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja
on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7)
päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu
saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon
saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Oikaisuvaatimuksen sisältö
Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta

postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa

päätös, johon haetaan oikaisua

miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

perusteet, joilla oikaisua vaaditaan
JOENSUUN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
28/2015
38
Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava.
Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos
oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja
kotikunta.
Oikaisuvaatimuksen toimittaminen
Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla
vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on
jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen
oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös
telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan
viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu
telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle.
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen ja valitusaika
Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun
päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on
oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä
kunnan jäsen.
Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite:
Itä-Suomen hallinto-oikeus
Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2 krs, Kuopio
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Puhelin: 029 56 42500 (vaihde)
Faksi: 029 56 42501
ita-suomi.hao@oikeus.fi
Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene.
Kunnallisvalitus, pykälät:
Hallintovalitus, pykälät:
344
Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite:
Pykälät:
Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan
jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan
saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva
pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla
asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen
tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Valituskirjelmä
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

valittajan nimi ja kotikunta

postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
JOENSUUN KAUPUNKI



PÖYTÄKIRJA
28/2015
39
päätös, johon haetaan muutosta
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan
puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö,
valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä
päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa
vaatimuksensa tueksi.
Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi
valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät
perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat
voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään
valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Valitusasiakirjat voi toimittaa myös:
nimi, osoite ja postiosoite
Valitusasiakirjat on toimitettava
(jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle):
Pykälät
Pykälät
Lisätietoja
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93)
nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa.
Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.