1. No category

Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
Aika
16.03.2015, klo 15:20 - 18:35
Paikka
Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone
1 (54)
Käsitellyt asiat
§ 100
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
§ 101
Pöytäkirjan tarkastus
§ 102
Kaupunginvaltuuston kokouksen 19.1.2015 täytäntöönpanot
§ 103
Mali Soinisen valitseminen valtuutetuksi
§ 104
Kaupunginjohtajan virkavaali
§ 105
Kaupunginjohtajan virkavaalin valmisteluryhmän
varajäsenten nimeäminen
§ 106
Lisäys vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien valintaan
§ 107
Strategiset hyvinvointiohjelmat
§ 108
Taloussuunnittelijan tehtävä/ Talouspalvelut
§ 109
Tontin 491-3-31-1 uudelleenvuokraus
§ 110
Määräalan vuokraaminen keskusta-alueen päiväkotia varten
§ 111
Suur-Savon Sähkön ilmoitukset osakkeiden siirtymisestä ja
lunastusmenettelystä
§ 112
Yhtenäisten periaatteiden luominen kaupungin
järjestöavustuksiin
§ 113
Mikkelin kaupungin ja Mikkelin keskustan
kehittämisyhdistys Mikke ry:n välinen palvelusopimus v. 2015
-2016
§ 114
Ylitys- ja alitusoikeudet vuodelta 2014
§ 115
Luottamushenkilöille kokouspäätelaitteiden hankinta
§ 116
Kysymys valtuuston kyselytunnille
toimeentulotukihakemusten käsittelyajoista
§ 117
Kysymys valtuuston kyselytunnille päätösten julkisuudesta.
Lisäpykälät
§ 118
Tontin 491-35-1-1 ja sillä sijaitsevien rakennusten myyminen /
etuosto-oikeuden käyttäminen
Mikkeli
Kaupunginhallitus
§ 119
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
Henkilöstöpalveluiden vastaus kaupunginhallituksen
16.2.2015 § 75 esittämiin toimenpide-ehdotuksiin.
2 (54)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
Saapuvilla olleet jäsenet Seija Kuikka, puheenjohtaja
Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja
Hannu Kilkki
Jaakko Väänänen
Jaana Vartiainen
Juha Vuori
Kati Kähkönen, poistui 17:41
Outi Kauria
Petri Pekonen
Sari Teittinen
Vesa Himanen
Kalle Nieminen, varajäsen
Elina Hölttä, varajäsen
Minna Pöntinen, varajäsen
Markku Turkia, varajäsen
Muut saapuvilla olleet
Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja, sihteeri
Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö
Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1 varapuheenjohtaja
Mauri Miettinen, Kaupunginvaltuuston 2 varapuheenjohtaja
Kimmo Töttölä, henkilöstöjohtaja
Arja-Leena Saastamoinen, talousjohtaja
Juha Ropponen, ohjelmajohtaja
Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja
Jouni Riihelä, tekninen johtaja
Poissa
Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja
Armi Salo-Oksa
Raine Lehkonen
Veli Liikanen
Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Allekirjoitukset
Seija Kuikka
Puheenjohtaja
Pöytäkirjan tarkastus
Ari Liikanen
Sihteeri
Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty
Vesa Himanen
Petri Pekonen
3 (54)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
Pöytäkirjan nähtävänäolo
Kaupunginkansliassa 19.3.2015
Ari Liikanen, hallintojohtaja
7/2015
4 (54)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
§ 100
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Päätös
Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
5 (54)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
6 (54)
§ 101
Pöytäkirjan tarkastus
Ehdotus
Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi nimetään
Vesa Himanen ja Veli Liikanen. Pöytäkirja tarkastetaan
kaupunginkansliassa keskiviikkona 18.3. ja se on nähtävänä
torstaina 19.3.2015.
Päätös
Pöytäkirjantarkastajiksi nimettiin Vesa Himanen ja Petri Pekonen.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
7 (54)
§ 102
Kaupunginvaltuuston kokouksen 19.1.2015 täytäntöönpanot
MliDno-2015-348
Kaupunginhallitukselle esitellään kaupunginvaltuuston kokouksen
19.1.2015 päätösten täytäntöönpanot.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Todettuaan, että päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä
eivätkä mene kaupunginvaltuuston toimivallan ulkopuolelle
eivätkä ne ole lainvastaisia, kaupunginhallitus päättää niiden
täytäntöönpanosta seuraavaa:
§ 3 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 26.1.2015: Satu Taavitsainen, Kirsi
Olkkonen, Mauri Miettinen, luottamushenkilörekisterinhoitaja,
kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta
§ 4 Kaupunginhallituksen vaali
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 26.1.2015: valitut jäsenet ja
varajäsenet, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut,
Kunnan Taitoa/palkanlaskenta
§ 5 Eron myöntäminen kaupunginjohtaja Kimmo Mikanderille
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 26.1.2015: Kimmo Mikander, Kunnan
Taitoa/palkanlaskenta
§ 6 Eropyyntö Mikkelin kaupungin valtuustosta, Pirkko Valtola
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 26.1.2015: Pirkko Valtola, Olli
Miettinen, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut,
Kunnan Taitoa/palkanlaskenta
§ 7 Uuden kehitysyhtiön perustaminen
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 26.1.2015: Miset Oy, Miktech Oy
§ 8 Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman päivitys 2015 - 2016
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 26.1.2015: talouspalvelut
§ 9 Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 26.1.2015: sosiaali- ja terveystoimi/
perhepalvelut
§ 10 Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
8 (54)
Päämajakoulun 2. vaiheen muutos- ja korjaustyö,
luonnossuunnitelmien ja kustannusarvion hyväksyminen
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 26.1.2015: tilakeskus/Riitta Väänänen,
tekninen toimi/Jouni Riihelä, sivistystoimi/Virpi Siekkinen,
sivistystoimi/Seija Manninen
§ 11 Kirkonvarkauden asemakaava
Ilmoitukset: pöytäkirjanote 26.1.2015: Etelä-Savon ELY-keskus,
Pohjois-Savon ELY-keskus, Museovirasto, Asianajotoimisto SLPK
Oy/Saloranta Risto (Eiha Oy:n toimeksiannosta), Annukka ja Heikki
Kirjalainen, J. Vedenkannas
§ 12 Valtuustoaloite kylien toimintaedellytysten säilyttämiseksi
Merkitään tiedoksi.
§ 13 Valtuustoaloite yöllisestä meluhaitasta
Merkitään tiedoksi.
§ 14 Valtuustoaloite kaupunkikonsernin yhtiöitten omistajastrategian
määrittelemisestä
Merkitään tiedoksi.
§ 15 Valtuustoryhmien kirjallinen kysymys kaupunginhallitukselle
8.12.2014
Merkitään tiedoksi.
Päätös
Hyväksyttiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
9 (54)
§ 103
Mali Soinisen valitseminen valtuutetuksi
MliDno-2015-339
Kaupunginvaltuutettu yrittäjä Pertti Oksa on kuollut.
Kansallisen Kokoomuksen Mikkelin valtuustoryhmän 1. varajäsen
on Mali Soininen, joka nyt kutsutaan varsinaiseksi valtuutetuksi.
Valtuustoryhmän 1. varajäseneksi siirtyy Juha Kontinen.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuustoon
kutsutaan Kansallisen Kokoomuksen Mikkelin valtuustoryhmän 1.
varajäsen Mali Soininen.
Päätös
Hyväksyttiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
10 (54)
§ 104
Kaupunginjohtajan virkavaali
MliDno-2015-347
Valmistelija / lisätiedot:
Ari Liikanen
ari.liikanen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus 12.1.2015 § 18
Hallintosäännön 51 §:n mukaan viran ja toimen haettavaksi
julistamisesta päättää se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija
tai työntekijä avoinna olevaan virkaan tai toimeen, mikäli
kaupunginhallitus ei toisin päätä. Viran, johon valtuusto valitsee
viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus.
Ehdotus: Hallintojohtaja:
Kaupunginhallitus päättää julistaa viran auki 20.1.2015.
Lisäksi kaupunginhallitus nimeää kaupunginjohtajan hakua
varten valmisteluryhmän, jonka se oikeuttaa laatimaan
viranhakuilmoituksen sekä valmistelemaan haastattelut.
Päätös: Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Kaupunginhallitus nimesi valmisteluryhmään valtuuston
puheenjohtajiston, hallituksen puheenjohtajiston,
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Erkki
Rantalaisen, Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Rauni
Berndtin, Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja
Raimo Heinäsen ja hallintojohtaja Ari Liikasen.
Lisäksi kaupunginhallitus nimesi puheenjohtajaksi hallituksen
puheenjohtajan.
Tiedoksi: Valmisteluryhmään nimetyt
___________________
Kaupunginhallitus 16.3.2015
Kaupunginjohtajan virka julistettiin haettavaksi
kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Hakuaika päättyi
27.2.2015 klo 15.00. Kaupungin kirjaamoon saapui määräaikaan
mennessä 13 hakemusta. Lisäksi kaupunginjohtajan virkaan
annettiin kuusi suostumusta.
Hakuilmoituksessa kaupunginjohtajan viran
kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto
ja sen lisäksi hallinnollista kokemusta tai hyvä perehtyneisyys
kunnallishallintoon ja -talouteen. Tehtävän menestyksellinen
hoitaminen edellyttää elinkeinoelämän tuntemusta ja
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
11 (54)
talouden osaamista, vuorovaikutustaitoja ja kokemusta
henkilöstöjohtamisesta sekä riittävää kielitaitoa.
Hakuilmoituksessa mainitun määräajan kuluessa virkaa hakivat
Chemical-Process Engineer Marko Hartikainen, tekniikan
tohtori Anssi Jääskeläinen, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Jari
Kampman-Määttä, yhteiskuntatieteiden maisteri Aki Keskinen,
kauppatieteiden maisteri Timo Kiviaho, nuoriso- ja vapaa-ajan
ohjaaja Jari Koskinen, kauppatieteiden maisteri Raimo Laaksonen,
kauppatieteiden maisteri Olli Naukkarinen, tekniikan tohtori
Teemu Paavola, koneistaja Niko Pulkkinen, hallintotieteiden
maisteri Esko Rautiainen, diplomi-insinööri Jouni Riihelä ja
kauppatieteiden lisensiaatti Arja-Leena Saastamoinen.
Lisäksi suostumuksensa virkavalintaan antoivat valtiotieteen
maisteri Timo Halonen, Veikko Kauppinen, diplomi-insinööri
Annukka Lehtonen, kauppatieteiden maisteri Ilkka Matinpalo,
hallintotieteiden tohtori Matti Muukkonen ja kokemusasiantuntija
Matti Mäkelä.
Kaupunginhallitus nimesi kaupunginjohtajan viran täyttämiseksi
haastatteluryhmän. Haastatteluryhmä on käsitellyt saapuneet
hakemukset ja toimitetut selvitykset ja muodostanut
näkemyksensä haastatteluun kutsuttavista henkilöistä.
Haastatteluryhmän puheenjohtaja Seija Kuikka esittelee
haastatteluryhmän näkemyksen kokouksessa.
Kaupunginhallituksen nimeämä valmistelutyöryhmä on
aikatauluttanut työnsä niin, että valtuusto kokoontuu 28.4.2015
klo 18.00 suorittamaan virkavaalin.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus päättää haastatteluun kutsuttavista henkilöistä,
jotka täyttävät viran kelpoisuusvaatimuksen ja parhaiten viran
hakuilmoituksessa mainitut muut edellytykset.
Päätös
Kaupunginhallitus totesi, että virankelpoisuusvaatimuksia eivät
täytä seuraavat hakijat: Marko Hartikainen, Jari Kampman-Määttä,
Veikko Kauppinen, Jari Koskinen, Matti Mäkelä ja Niko Pulkkinen.
Kaupunginhallitus päätti kutsua haastatteluun Timo Halosen, Aki
Keskisen, Annukka Lehtosen, Ilkka Matinpalon, Matti Muukkosen,
Olli Naukkarisen, Teemu Paavolan, Esko Rautiaisen, Jouni Riihelän
ja Arja-Leena Saastamoisen.
Merkitään, että Arja-Leena Saastamoinen ja Jouni Riihelä
ilmoittivat oma-aloitteisesti olevansa esteellisiä ja poistuivat
kokouksesta. Ilmoitukset hyväksyttiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
12 (54)
§ 105
Kaupunginjohtajan virkavaalin valmisteluryhmän varajäsenten nimeäminen
MliDno-2015-347
Valmistelija / lisätiedot:
Ari Liikanen
ari.liikanen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus 12.1.2015 § 18
Hallintosäännön 51 §:n mukaan viran ja toimen haettavaksi
julistamisesta päättää se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija
tai työntekijä avoinna olevaan virkaan tai toimeen, mikäli
kaupunginhallitus ei toisin päätä. Viran, johon valtuusto valitsee
viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus.
Ehdotus: Hallintojohtaja:
Kaupunginhallitus päättää julistaa viran auki 20.1.2015.
Lisäksi kaupunginhallitus nimeää kaupunginjohtajan hakua
varten valmisteluryhmän, jonka se oikeuttaa laatimaan
viranhakuilmoituksen sekä valmistelemaan haastattelut.
Päätös: Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Kaupunginhallitus nimesi valmisteluryhmään valtuuston
puheenjohtajiston, hallituksen puheenjohtajiston,
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Erkki
Rantalaisen, Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Rauni
Berndtin, Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja
Raimo Heinäsen ja hallintojohtaja Ari Liikasen.
Lisäksi kaupunginhallitus nimesi puheenjohtajaksi hallituksen
puheenjohtajan.
Tiedoksi: Valmisteluryhmään nimetyt
___________________
Kaupunginhallitus 16.3.2015
Kaupunginhallituksen nimeämän valmisteluryhmän jäsenille on
tullut esteitä osallistua kaikkiin valmisteluryhmän kokouksiin,
jonka vuoksi kaupunginhallituksen tulisi nimetä kaikille
valmisteluryhmän jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
13 (54)
Kaupunginhallitus nimeää valmisteluryhmän jäsenille
henkilökohtaiset varajäsenet.
Päätös
Hallitus nimesi SeijaKuikan varajäseneksi Petri Pekosen,
Kirsi Olkkosen varajäseneksi Outi Kaurian, Satu Taavitseisen
varjäseneksi Raine Lehkosen, Arto Seppälän varajäseneksi
Markku Turkian, Olli Nepposen varajäseneksi Juha Vuoren, Mauri
Miettisen varajäseneksi Armi Salo-Oksan, Erkki Rantalaisen
varajäseneksi Liisa Ahosen, Rauni Berndtin varajäseneksi Veli
Liikanen, RaimoHeinäsen varjäseneksi Markku Siitari, Ari Liikasen
varajäseneksi Annaliisa Lehtisen.
Merkitään, että Arja-Leena Saastamoinen ja Jouni Riihelä
ilmoittivat oma-aloitteisesti olevansa esteellisiä ja poistuivat
kokouksesta. Ilmoitukset hyväksyttiin.
Tiedoksi
Nimetyt henkilöt
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
14 (54)
Kaupunginhallitus, § 96, 09.03.2015
Kaupunginhallitus, § 106, 16.03.2015
§ 106
Lisäys vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien valintaan
MliDno-2015-230
Kaupunginhallitus, 09.03.2015, § 96
Valmistelija / lisätiedot:
Ari Liikanen
ari.liikanen@mikkeli.fi
Liitteet
1 Liite Osoitteeton-vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat
Kaupunginhallitus 12.1.2015 § 16
Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, p. 044 794 2031
Vaalilain 15 § on seuraava:
"Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava:
1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä
tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään
kolme; sekä
2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä ja kotiäänestystä
varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä
tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään
kolme.
Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten että
niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa
asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa
ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita.
Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet
laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava
siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaaleissa
ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä
eikä varajäsenenä.
Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja
varapuheenjohtajien nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan
keskusvaalilautakunnalle."
Vaalilautakuntien jäsenten ja varajäsenten valinnassa tulee
soveltaa myös tasa-arvolakia. Sekä varsinaisissa jäsenissä että
varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään
40 %.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
15 (54)
Kaupunginhallituksen on siis vaalilain 15 §:n mukaan hyvissä
ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten
vaalilautakunta ja laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä
ja kotiäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta.
Eduskuntavaaleissa vaalilautakunnan ja vaalitoimikuntien
jäsenten ja heidän varajäsenten tulee mahdollisuuksien
mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä ja edellisissä
eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin
merkittyjä puolueita.
Edellisissä eduskuntavaaleissa Etelä-Savon vaalipiirissä on
ollut edustettuina ehdokaslistojen yhdistelmien mukaan
seuraavat puolueet: Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan
ja Sosialismin puolesta, Suomen Työväenpuolue STP, Suomen
Kommunistinen Puolue, Itsenäisyyspuolue, Vasemmistoliitto,
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Vihreä liitto, Suomen
Kristillisdemokraatit, Kansallinen Kokoomus, Perussuomalaiset,
Suomen Keskusta, Muutos 2011, Vapauspuolue ja Piraattipuolue.
Edellä tarkoitettujen puolueiden edustuksen järjestäminen
ja tasa-arvovaatimuksen turvaaminen on syytä pyrkiä
suorittamaan etukäteen, sillä yleensä tällaisten näkökohtien
yhteen sovittaminen ilman ennakkovalmistelua on toimielimiä
kaupunginhallituksessa valittaessa hankalaa.
Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenet ja varajäsenet
europarlamenttivaaleissa 2014 Liite 4
Ehdotus: Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus päättää saattaa edellä olevan puolueiden
paikallisten kunnallisjärjestöjen/puolueosastojen tietoon ja
pyytää, että ne tekisivät ehdotuksensa valittavista henkilöistä
vaalilautakuntiin (21 kpl) ja vaalitoimikuntiin (5 kpl) ja toimittaisivat
ne Mikkelin kaupunginkansliaan viimeistään perjantaina
13.2.2015.
Päätös: Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
Tiedoksi: Ao. kunnallisjärjestöt, keskusvaalilautakunta,
kaupunginkanslia
__________________
Kaupunginhallitus 9.3.2015
Puolueiden paikalliset kunnallisjärjestöt / puolueosastot ovat
tehneet esityksensä vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntiin
valittavista jäsenistä ja varajäsenistä sekä niiden puheenjohtajista
ja varapuheenjohtajista.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
16 (54)
Oikeusministeriön kirjeessä OM 17/51/2013, x.x.2015 todetaan
seuraavaa:
Oikeusministeriön kirjeessä OM 27/51/2014, 1.10.2014 todetaan
seuraavaa:
”Äänioikeustietojärjestelmää ("sähköinen vaali luettelo") on
käytetty vaalipäivän äänestyksessä jo neljissä vaaleissa: vuoden
2011 eduskuntavaaleissa se oli käytössä 31 kunnassa vain yhdellä
äänestysalueella, vuoden 2012 presidentinvaalissa 58 kunnassa
117 äänestysalueella, vuoden 2012 kunnallisvaaleissa 78 kunnassa
252 äänestysalueella ja vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa
102 kunnassa 300 äänestysalueella. Kuntien käyttökokemukset
järjestelmästä ovat olleet positiiviset.
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänioikeustietojärjestelmän
käyttöä vaalipäivän äänestyksessä jatketaan maltillisesti, alustavan
suunnitelman mukaan seuraavasti:
- Vuosien 2011-2014 vaaleissa järjestelmää käyttäneet kunnat:
Järjestelmää voidaan käyttää millä tahansa kunnan päättämillä
äänestysalueilla. Kunnan on kuitenkin hyvissä ajoin ennen
vaaleja ilmoitettava nämä äänestysalueet vaalituelle.- Muut
kunnat: Kunta voi ilmoittaa vaalituelle kiinnostuksensa käyttää
järjestelmää yhdellä äänestysalueella. Sen jälkeen vaalituki arvioi,
onko kunnan mukaantulo asianmukaista vaalitietojärjestelmän
kokonaisuuden käyttö huomioiden.”
Lisäksi kirjeessä todetaan:
"Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa neljässä kaupungissa
(Jyväskylä, Oulu, Pori ja Tampere) alustavan laskennan tuloksia
tallennettiin laskentajärjestelmään suoraan äänestysalueilla.
Kaupunkien kokemukset tästä olivat myönteisiä.
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa myös muut kunnat voivat
ilmiottaa vaalituelle kiinnostuksensa menettelyyn. Tarkoitus
on kuitenkin edetä tässä asiassa maltillisesti, joten muut
kuin edellä mainitut neljä kuntaa voivat tulla mukaan näissä
eduskuntavaaleissa enintään yhdellä äänestysalueella. Ministeriö
ja vaalituki varaavat tältäkin osin itselleen mahdollisuuden
rajoittaa mukaan tulevien kuntien ja äänestysalueiden lukumääää
ja kunnalla on myös ilmoittautumisensa peruutusmahdollisuus.
Menettelyä käyttävillä äänestysalueilla tulee kuitenkin olla
varajärjestelmänä perinteinen menettely laskentatietojen
ilmoittamisesta kunnan ilmoituskeskukselle."
Yhteenveto vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntiin esitetyistä
henkilöistä on liitteenä 1.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
17 (54)
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus päättää valita vuoden 2015 eduskuntavaaleja
varten vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntiin jäsenet ja varajäsenet
liitteenä olevassa yhteenvedossa mainitut henkilöt. Lisäksi
kaupunginhallitus päättää määrätä liitteestä ilmenevät henkilöt
vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajiksi ja
varapuheenjohtajiksi. Edelleen kaupunginhallitus päättää,
että varajäsenet tulevat varsinaisten sijaan liitteen mukaisessa
järjestyksessä.
Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että Mikkelin kaupunki käyttää
paperisen vaaliluettelon rinnalla äänioikeustietojärjestelmää
1. äänestysalueen (virastotalo), 2. äänestysalueen (Kaukola) ja
13. äänestysalueen (Rantakylä) vaalilautakunnissa ja Mikkelin
kaupunki ilmoittautuu käyttämään sähköistä laskentajärjestelmää
1. äänestysalueella (virastotalo).
Päätös
Hyväksyttiin.
Kaupunginhallitus, 16.03.2015, § 106
Valmistelija / lisätiedot:
Ari Liikanen
ari.liikanen@mikkeli.fi
Kaupunginhallituksen kokouksessa 9.3.2015 § 96 jäi nimeämättä
yksi jäsen 2. Kaukolan äänestysalueen vaalilautakuntaan
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus valitsee jäsenen 2. Kaukolan äänestysalueen
vaalilautakuntaan.
Päätös
Kaupunginhallitus valitsi 2. äänestysalueen jäseneksi Jassin
Rezain. Lisäksi kaupunginhallitus muutti 21. äänestysalueen
puheenjohtajaksi Raimo Ruotsalaisenja varapuheenjohtajaksi
Antti Särkän
Tiedoksi
Valittu henkilö, Kaukolan äänestysalueen vaalilautakunta,
keskusvaalilautakunta, luottamushenkilörekisterin hoitaja,
kansliapalvelut
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
18 (54)
§ 107
Strategiset hyvinvointiohjelmat
MliDno-2015-284
Valmistelija / lisätiedot:
Arja-Leena Saastamoinen, Virpi Siekkinen, Jouni Riihelä, Arja
Väänänen
arja-leena.saastamoinen@mikkeli.fi
Liitteet
1 Liite Strategiset hyvinointiohjelmat
Kaupunginvaltuuston (kvalt 2.9.2013 §108) hyväksymän
Mikkelin kaupungin strategian pohjalta on laadittu strategiset
hyvinvointiohjelmat:
Asukkaiden hyvinvointi
Elinkeinojen hyvinvointi
Ympäristön hyvinvointi
Kullakin hyvinvointiohjelmalla on monialaiset ohjausryhmät,
joissa on laajasti mukana yhteistyöverkostojen jäseniä sekä
viranhaltijoita ja kaupunginhallituksen nimeämä edustaja.
Valtuusto on seminaareissaan 1.9.2014 ja 8.12.2014
käsitellyt hyvinvointiohjelmia ja antanut evästystä ohjelmien
päivittämiseksi.
Alkuvuodesta 2015 ohjausryhmät ovat päivittäneet
hyvinvointiohjelmat ja ne on viety Kuntaliiton
ylläpitämään valtakunnalliseen sähköiseen
hyvinvointikertomukseen, jonka jatkokehittämisessä Mikkelin
kaupunki on aktiivisena jäsenenä mukana.
Liitteenä hyvinvointiohjelmat (1 kpl).
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy
hyvinvointiohjelmat sisältäen vuoden 2014 arvioinnin sekä
toimenpiteet vuodelle 2015.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen esitteli
asiaa kaupunginhallitukselle.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
19 (54)
§ 108
Taloussuunnittelijan tehtävä/ Talouspalvelut
MliDno-2015-345
Valmistelija / lisätiedot:
Arja-Leena Saastamoinen, Kimmo Töttölä
arja-leena.saastamoinen@mikkeli.fi, Kimmo.Tottola@mikkeli.fi
Talouspalvelut on tehnyt sisäisen tiedustelun laskentaasiantuntijasta, jonka keskeinen tehtävä on irtaimistohallinnan
luonti, ylläpito ja kehittäminen kaupungin, taseyksiköiden ja
liikelaitosten osalta yhdessä toimialojen kanssa. Mm. sote tuotantoalaueen irtautuminen kaupunkiorganisaatiosta edellyttää
irtaimiston hallinnan luontia. Tehtävä sisältää lisäksi muita
taloushallinnon avustavia tehtäviä. Henkilö sijaistaa myös
kaupungin controllerin.
Tiedusteluun vastasi määräaikaan mennessä kolme henkilöä,
joista kaikki haastateltiin. Tehtävään valittiin Johanna
Hurmalainen ympäristöpalveluista. Siirto tehdään osana
hallintopalvelukeskuksen muodostumista. Talousjohtaja on käynyt
neuvottelun henkilöstöpalveluiden kanssa vertaillut Mikkelin
kaupungin talousasiantuntijoiden nimikkeitä ja palkkaa. Johanna
Hurmalaisen tehtävänkuva muuttuu olennaisesti ja sen nojalla on
syytä tarkistaa hänen nimikkeensä ja tehtäväkuvansa.
Johanna Hurmalaisen tilalle ympäristöpalveluihin
ei palkata ulkoa ketään ja osa tehtävistä siirtyy
konsernipalveluiden hoidettaviksi. Talousasioissa hän tekee
aluksi ympäristöpalveluiden tehtäviä ja lista-asioiden tekninen
tuki siirtyy kansliapalveluiden hoidettavaksi. Toimistosihteeri
Johanna Hurmalaisen tehtäväkohtainen palkka on 2047,37 (+
henkilökohtaiset lisät).
Esitän, että Johanna Hurmalaisen toimistosihteerin toimi (2966)
muutetaan taloussuunnittelijan toimeksi 16.3.2015 alkaen.
Taloussuunnittelijan toimen tehtäväkohtaiseksi palkaksi esitetään
2400,00 euroa (+ henkilökohtaiset lisät). Hinnoittelukohtana säilyy
edelleen 01TOI010. Taloussuunnittelijan toimen kelpoisuudeksi
(kh 19.12.2000 § 157) soveltuva vähintään opistoasteinen tutkinto.
Työaika säilyy edelleen 36,25 h/viikossa.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus päättää, että Johanna Hurmalaisen
toimistosihteerin (2966) toimi muutetaan taloussuunnittelijan
toimeksi 16.3.2015 alkaen.
Taloussuunnittelijan tehtäväkohtainen palkka on 2400,00 euroa
(+ henkilökohtaiset lisät). Hinnoittelu 01TOI010. Kelpoisuus on
soveltuva vähintään opistoasteinen tutkinto. Työaika on 36,25 h/
viikossa
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Johanna Hurmalainen, Arja Leena Saastamoinen,
ympäristöpalvelut/Arja Holopainen, henkilöstöpalvelut/Anne
Ahonen, Anne Nurminen
20 (54)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
21 (54)
§ 109
Tontin 491-3-31-1 uudelleenvuokraus
MliDno-2015-351
Valmistelija / lisätiedot:
Hannu Peltomaa
Hannu.Peltomaa@mikkeli.fi
Osoitteessa Raviradantie 1 sijaitsee pinta-alaltaan 421
2
m suuruinen Mikkelin kaupungin omistama kioskitontti
491-3-31-1 (asemakaavassa KL-2 eli liikerakennusten tontti,
jolle saa rakentaa kioskin). Tontin rakennusoikeus on 100
2
k-m . Tontin maanvuokrasopimus on päättynyt 30.9.2014,
mutta tontin vuokraoikeuden ja rakennuksen omistaja TJRuoka&Ohjelmat&Pelit Ky on ilmaissut halukkuutensa jatkaa
kioskitoimintaa kyseisellä paikalla.
Tontti 491-3-31-1 voidaan vuokrata uudelleen tavanomaisin
kioskitonttien vuokrauksessa sovelletuin ehdoin. Vuokrakausi
olisi tällöin osittain takautuvasti 1.10.2014-30.9.2029 .
Liiketonttien hinnoittelu on aina tapauskohtainen. Tontin
uudeksi perusvuokraksi esitetään 1.500 €/vuosi päätöshetkellä
voimassa olevaan elinkustannusindeksin pistelukuun 1/2015
=1897 sitoen. Perusvuokra on asetettu ottaen huomioon sekä
vastaavat viime vuosina tehdyt vuokrauspäätökset että Mikkelin
kaupunginvaltuuston päättämät yleiset tonttien luovutushintojen
hinnankorotukset.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus päättää vuokrata kioskitontin 491-3-31-1 TJRuoka&Ohjelmat&Pelit Ky:lle. Vuosivuokra on 1.500 € sidottuna
elinkustannusindeksin pistelukuun 1897. Vuokra-aika on
1.10.2014-30.9.2029. Vuokrasopimuksen muut ehdot ovat
tavanomaiset. Kaupunginhallitus oikeuttaa kaupungingeodeetin
valmistelemaan lopullinen allekirjoitettava vuokrasopimus.
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
TJ-Ruoka&Ohjelmat&Pelit Ky
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
22 (54)
§ 110
Määräalan vuokraaminen keskusta-alueen päiväkotia varten
MliDno-2015-349
Valmistelija / lisätiedot:
Hannu Peltomaa
Hannu.Peltomaa@mikkeli.fi
Liitteet
1 Mikalolle vuokrattava määräala.pdf
Mikalo Oy rakentaa uuden kaupungin käyttöön tulevan
päiväkotirakennuksen Päämajankadulle, lähelle Likolammen
rantaa, kaupungin omistamalle yleisten rakennusten tontille
491-3-6-1.
Koska Mikalo Oy:n rakennushankkeen tulee olla
kiinnityskelpoinen, on Mikkelin kaupungin vuokrattava
Mikalo Oy:lle maanvuokralain mukaisella kiinnityskelpoisella
maanvuokrasopimuksella määräala tontista 491-3-6-1.
Rakennushankkeen urakka-alueen rajoista on johdettu
tarpeellinen ulottuvuus Mikalo Oy:lle vuokrattavalle määräalalle.
2
Määräalan pinta-ala on 5.669 m .
Vuokrattava määräala sijaitsee keskusta-alueella, jolla
on voimassa tapauskohtainen hinnoittelu. Vuokrahinnan
oikeellisuuden varmistamiseksi on pyydetty kiinteistöarvio tontin
491-3-6-1 rakennusoikeuden arvosta. Newsec Valuation Oy:n
tekemän arvion mukaan tontin rakennusoikeuden arvo on noin
2
160 € / k-m . Koska Mikalo Oy:n rakennushankkeen laajuus on
noin 1.200 k-m2, hinnoitellaan määräala tämän mukaisesti:
2
2
1.200 k-m * 160 € / k-m = 192.000 €. Tästä hinnasta määräalan
vuosivuokraksi päätöshetkellä tulee 5 % mukaan laskien 9.600 €.
Vuokrasopimuksen perusvuokraksi esitetään täten 9.600 €/
vuosi päätöshetkellä voimassa olevaan elinkustannusindeksin
pistelukuun 1/2015 =1897 sitoen. Vuokra-aika on
1.4.2015-31.3.2045. Vuokrasopimuksen muut ehdot ovat
tavanomaiset.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus päättää vuokrata maanvuokralain mukaisella
2
maanvuokrasopimuksella Mikalo Oy:lle pinta-alaltaan 5.669 m
suuruisen määräalan tontista 491-3-6-1. Vuosivuokra on 9.600
€ sidottuna elinkustannusindeksin pistelukuun 1897. Vuokraaika on 1.4.2015-31.3.2045. Vuokrasopimuksen muut ehdot ovat
tavanomaiset. Kaupunginhallitus oikeuttaa kaupungingeodeetin
valmistelemaan lopullinen allekirjoitettava vuokrasopimus.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että Kalle Nieminen ilmoitti olevansa esteelllinen ja
poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin.
23 (54)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
24 (54)
§ 111
Suur-Savon Sähkön ilmoitukset osakkeiden siirtymisestä ja lunastusmenettelystä
MliDno-2015-140
Valmistelija / lisätiedot:
Ari Liikanen
ari.liikanen@mikkeli.fi
Suur-Savon Sähkö Oy on lähettänyt seuraavan 19.2.2015 päivätyn
kirjeen:
"Suur-Savon Sähkö Oy:n hallitus on saanut 18.2.2015 ilmoituksen,
jonka mukaan Martti Wilhelms on myynyt osakekirjalla D1738
olevan yhden (1) Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeen Sillatervana
Oy:lIe. Osakkeen kauppahinta on 4.500,00 euroa.
Suur-Savon Sähkö Oy:n yhtiöjärjestyksen 13 §:n mukaan SuurSavon Sähkö Oy:n osakkaina olevilla kunnilla on ensisijainen
oikeus lunastaa uudelle osakkeenomistajalle siirtynyt osake. Mikäli
mikään kunnista ei käytä lunastusoikeuttaan, lunastusoikeus on
toissijaisesti Suur-Savon Sähkö Oy:llä. Osakkeen lunastushinta
on osakkeen käypä hinta. Vastikkeellisessa saannossa käyväksi
hinnaksi katsotaan osakkeen luovuttajan ja siirronsaajan sopima
hinta, jollei näytetä, ettei tämä hinta ole käypä hinta. Luovuttajan
ja siirronsaajan sopima hinta on 4.500,00 euroa.
Sillatervana Oy ei omista ennestään Suur-Savon Sähkö Oy:n
osakkeita ja on siten yhtiöjärjestyksen tarkoittama uusi
osakkeenomistaja.
Suur-Savon Sähkö Oy:n yhtiöjärjestyksen perusteella lunastusta
haluavan osakkeenomistajan on esitettävä Suur-Savon Sähkö Oy:n
hallitukselle kirjallinen lunastusvaatimus viimeistään 1.4.2015.
Mikäli useampi kunta vaatii lunastusta, määrää yhtiön hallitus
arvalla sen kunnan, joka saa osakkeen.
Mikäli osakkeenomistaja haluaa käyttää lunastusoikeuttaan,
pyydämme, että edellä mainittu kirjallinen ilmoitus toimitetaan
osoitteeseen: Suur-Savon Sähkö Oy, Hallitus, PL 3, S0101 Mikkeli.
Ilmoituksen tulee olla perillä viimeistään l.4.2015. Asiasta
lisätietoja antaa Suur-Savon Sähkö Oy:n puolesta talousjohtaja
Anna-Leena Kuitunen, puh. 010210 4231.
Suur-Savon Sähkö Oy tiedottaa myöhemmin lunastusvaatimuksen
tehneille osakkeenomistajille lunastusmenettelyn kulusta sekä
maksumenettelystä.
SUUR-SAVON SÄHKÖ OY
Hallitus"
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
25 (54)
Suur-Savon Sähkö Oy on lähettenyt myös muuten
samansisältöisen 9.3.205 päivätyn kirjeen, jonka mukaan
Martti Wilhelms on myynyt osakekirjalla D1739 olevan yhden
(1) Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeen Scripophily.ee OÜ:lIe.
Osakkeen kauppahinta on 4.500,00 euroa. Scripophily.ee OÜ ei
omista ennestään Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeita ja on siten
yhtiöjärjestyksen tarkoittama uusi osakkeenomistaja. Lunastusta
haluavan osakkeenomistajan on esitettävä Suur-Savon Sähkö Oy:n
hallitukselle kirjallinen lunastusvaatimus viimeistään 1.4.2015.
Mikkelin kaupungilla on Suur-Savon Sähkö Oy:n kuntaosakkaana
mahdollisuus käyttää lunastusoikeuttaan nyt luovutuksen
kohteena oleviin osakkeisiin. Kaupungilla on tällä hetkellä
yhteensä 10.836 osaketta.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus päättää, ettei se käytä lunastusoikeuttaan
edellä mainittujen Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeiden osalta.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että Jaana Vartiainen ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa
esteellinen ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin.
Tiedoksi
Suur-Savon Sähkö Oy
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
26 (54)
§ 112
Yhtenäisten periaatteiden luominen kaupungin järjestöavustuksiin
MliDno-2015-353
Valmistelija / lisätiedot:
Merja Airas
merja.airas@mikkeli.fi
Liitteet
1 Liite avustukset, yleisohje
2 Liite kumppanuussopimusluonnos
Kaupunginhallitus 7.4.2014 § 160
Valmistelijat kehitysjohtaja Soile Kuitunen, puh. 044 794 2010 ja
kehityspäällikkö Merja Airas, puh. 044 794 2071
Mikkelin kaupungin strategia perustuu vahvaan yhteistyöhön ja
kumppanuuteen toimialojen mutta myös kaupunkiorganisaation
ulkopuolisten tahojen, kuten järjestöjen kanssa. Järjestöt ovat
tärkeässä roolissa hyvinvoinnin tuottamisessa, ja kaupungin
tulee osaltaan varmistaa, että järjestöillä on paikkakunnalla hyvät
toimintaedellytykset.
Mikkelin kaupunki tukee vuosittain lähes 8,0 miljoonalla
eurolla Mikkelissä toimivia järjestöjä. Ongelmana on, ettei
kaupungilla tällä hetkellä ole yhtenäisiä avustusperiaatteita,
järjestöt voivat hakea rahoitusta monelta eri lautakunnalta ja
raportointivelvoitteissa on kirjavuutta. Avustusten myöntämisessä
kytkentää strategiaan ei välttämättä edellytetä.
Mikkelin kaupunki käynnistää vuoden 2014 aikana työn, jolla
rakennetaan yhtenäiset avustusperiaatteet huomioiden seuraavat
näkökohdat:
-kaikilta avustuksia hakevilta ja saavilta järjestöiltä edellytetään
kuvausta siitä miten järjestön toiminta toteuttaa Mikkelin
kaupunginvaltuuston strategiaa, ja sen hyvinvointitavoitteita.
Kuvaus tavoitteiden edistämisestä tulee tehdä mahdollisimman
konkreettisella tavalla.
-kaikilta avustuksia saaneilta järjestöiltä edellytetään vuosittain
kuvausta siitä miten he ovat onnistuneet edistämään Mikkelin
kaupunginvaltuuston strategian tavoitteita
-järjestöavustusten hakuilmoitus julkaistaan yhteisenä kaikkien
toimialojen ja lautakuntien avustuksille
-järjestöavustusten hakemiseen kehitetään sähköinen järjestelmä
joka otetaan käyttöön 2015/2016. Sähköisen järjestelmän
avulla voidaan seurata myös, miten monelta eri toimialalta
avustusta haetaan ja mitä avustuksia järjestöille myönnetään.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
27 (54)
Näin varmistetaan ettei tarpeettomia päällekkäisyyksiä toiminnan
avustamisessa ole
Kaupunginhallitukselle kaupungin yhtenäiset avustusperiaatteet
tuodaan hyväksyttäväksi joulukuussa 2014. Periaatteiden
rakentamiseksi perustetaan työryhmä, jonka puheenjohtajana
toimii kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen ja työryhmän
sihteerinä kehityspäällikkö Merja Airas. Ryhmään nimetään lisäksi
seuraavat toimialojen edustajat:
Konsernipalvelut
Jari Laitinen (varapuheenjohtaja)
Tiina Viskari
Tuomas Fjällström
Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi
Pirkko Kivinen
Timo Talo
Sivistystoimi
Paula Sihvonen
Aija Kuuppo
Antti Mattila
Tekninen toimi
Marja-Liisa Hämäläinen
Maaseutu- ja tietoimi
Kari Mikkonen Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hyväksyy edellä esitetyn työryhmän
perustamisen ja sen kokoonpanon. Lisäksi kaupunginhallitus
edellyttää yhtenäisten avustusperiaatteiden luomisen siten,
että ne ovat käytettävissä vuoden 2015 talousarvion avustusten
hakumenettelyssä.
Päätös Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
________
Kaupunginhallitus 15.12.2014
Valmistelija: kehityspäällikkö Merja Airas (044 794 2071)
Avustusten kehittämisprosessi on tehty yhteisen terminologian
ja poikkihallinnollisen toiminnan sekä sähköisen hakumenettelyn
toteuttamisen pohjalta. Ydinajatus kehittämiselle on ollut
resurssi- ja kustannussäästö. Avustusten myöntämiseen ja niiden
päätösfoorumiin ei tässä esityksessä oteta kantaa. Toimielimet ja
viranhaltijat tekevät avustuksiin liittyvät päätösprosessinsa kuten
tähänkin asti.
Taustaa esitykselle
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
28 (54)
Työryhmän kokoonpanoa on täydennetty seuraavasti:
Marita Kajander, jäsen, sivistystoimi, kulttuuri
Kristiina Leppänen, jäsen, hallintopalvelut, Lupaus-ohjelma
Olli Lahti, jäsen, henkilöstöpalvelut, aluejohtokunnat
Työryhmä on kokoontunut 6 kertaa.
Kokouksissa on ollut läsnä tarpeen mukaan asiantuntijoita.
Avustustyöryhmän muistiot, avustusten myöntämisen
prosessikuvaukset nykytilanteesta ja yhteenvedot myönnetyistä
avustuksista 2013 ja 2014 ovat katsottavissa W:/talous/avustukset.
Viimeinen työryhmän kokous on pidetty 17.11.2014.
Nykytilanteen prosessikuvauksissa on nähtävissä, että kaupungilla tehdään paljon yksittäistä ja tapauskohtaista
harkintaa päätöksissä, mikä ei työekonomian ja resurssien
kohdentamisen vuoksi ole tarkoituksenmukaista. Eri toimialueiden
omat toimintaperiaatteet ja – ohjeet ovat tuoneet haasteita
uudistamistyölle. Poikkihallinnollista yhteistyötä ei ole
juurikaan ollut mahdollista toteuttaa, johtuen pitkälti yhteisen
tietojärjestelmän puuttumisesta. Yhteinen tietokanta, josta
olisi saatavissa koko kaupungin avustusten myöntäminen
rahoineen ja perusteluineen, olisi mahdollistanut paremman
ja kokonaisvaltaisemman tarkastelun eri toimialueilla, lautakunnissa, kaupunginhallituksessa sekä talousarvion
valmistelussa.
Avustushakemuksia ei tähän mennessä myöskään ole
systemaattisesti kirjattu. Kirjaaminen on välttämätöntä sekä
hakijan että myöntäjän oikeusturvan näkökulmasta ja on osa
hyvän hallinnon toteuttamista.
Kaupungin avustuksissa on kohteina ollut myös osakeyhtiöitä
sekä muita vastaavia toimintoja, jotka pitäisi käsitellä erikseen. Osaa toiminnoista tulisi arvioida ostopalveluina. Osan avustusten
saajista kanssa tulisi tehdä kumppanuussopimus. Sopimus
tulisi tehdä enintään valtuustokaudeksi edellytyksenä, että
kaupunginvaltuusto myöntää vuosittain toimintaan määrärahat.
Osaa avustuksista voidaan pitää toimialueen normaali menoerinä,
kuten vuokrat.
Kumppanuussopimukset ja ostopalvelut
Toimialueet valmistelevat nämä kumppanuussopimukset
vuoden 2015 aikana. Avustuksissa on myönnetty sellaisia
avustuksia, jotka täyttänevät osittain ostopalvelun kriteerit.
Eli vastikkeelliset avustukset. Nämä tulee selvittää vuoden
2015 aikana. Perusvalmistelun reunaehdoista ja kilpailutuksen
kriteereistä vuodelle 2015 valmistelee kaupunginlakimies.
Muut avustusluontoiset toiminnot
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
29 (54)
Kaupungilla on erilaisia palkintoluontoisia ”avustuksia” esim.
liikuntateko, kulttuuriteko, sosiaaliteko, erilaiset apurahat,
Pro-Mikkeli jne. Nämä eivät ole kuuluneet työryhmän
tehtävänantoon. Toimialueet hoitavat nämä asiat kuten tähänkin
asti.
Aluejohtokunnat, kylätoimikunnat ja kaupunginosaseurat
Aluejohtokuntia on Anttolassa, Haukivuorella ja Ristiinassa.
Muiden taajamien avustusprosessia hoidetaan kylätoimikuntien
ja kaupunginosaseurojen osalta erillisenä konsernipalvelujen
hallintopalveluissa.
Aluejohtokunta ei ole järjestö. Aluejohtokunnan edustaja on
osallistunut työryhmän toimintaan. Aluejohtokunnalle suunnatut
avustukset on tarkoituksenmukaista hakea koko kaupungin
avustusprosessissa kaupungin strategian edellyttämällä tavalla.
Kylätoimikuntien ja kaupunginosaseurojen avustusprosessi tulee
toteutetaan samalla periaatteella.
Talous
Erilaisille avustustoiminnoille on syytä luoda omat
kustannuspaikat kaupungin tulevassa Kuntaerpissä
talousseurannan vuoksi. Avustustyöryhmä antoi työryhmän
talousasiantuntijoille tehtävän valmistella vuoden 2015 aikana
toimintapa avustusten talousseurantaan siten, että avustuksen
luonne on eriteltävissä toimialueittain.
Yhtenäisellä toimintatavalla saadaan resurssisäästöjä koko
kaupungin tasolla. Kumppanuussopimukset usealle vuodelle
tuovat suunnitelmallisuutta järjestöjen ja kaupungin toimintaan.
Sopimusten kautta tuleva pitkäjänteinen toiminta ja suunnittelu
vaikuttanevat säästävästi myös kaupungin talouteen.
Infotilaisuus järjestöille
Järjestöille on pidetty tilaisuus kaupungin avustusmenettelyn
uudistamisesta kesäkuussa 2014. Tilaisuuteen osallistui useita
kymmeniä henkilöitä eri järjestöistä. Tilaisuudessa tuli esille, että
järjestöt kannattavat hyvin laajasti sähköistä hakemusta. Myös
avustusten käsitellylle toivottiin yksinkertaistamista ja selkeyttä.
Myös kumppanussopimus kiinnosti.
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut ja avustustyöryhmä esittävät
seuraavaa:
Terminologia
Kaupungilla on tulevaisuudessa järjestöjen avustusten
myöntämisessä yhteinen terminologia
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
30 (54)
·toiminta-avustukset
·kohdeavustukset
·kumppanuussopimukset (useampaa vuotta koskevat sopimukset,
edellyttäen, että kaupunginvaltuusto myöntää määrärahat)
Toiminta-avustus- ja kohdeavustushakemuksille sekä
kumppanussopimuksille on valmisteltu sähköiset lomakkeet ja
yleisohjeet kaupungin avustusten myöntämiselle.
Hakuaika
Kaupungin järjestöjen toiminta-avustukset haetaan vuosittain
30.9. mennessä. Kumppanuussopimukseen liittyvät muutokset
päivitetään myös vuosittain 30.9.2014 mennessä.
Kohdeavustuksia voidaan hakea koko talousarviovuoden aikana.
Kumppanuussopimusten tavoitteiden ja seurannan vuoksi
haettava avustus tulevalle talousarviovuodelle voidaan alustavasti
käsitellä ja kuluvan vuoden toukokuussa ennen kaupungin raamin
hyväksymistä toimialueiden niin katsoessa.
Yhteinen tietojärjestelmä
Kaupungin järjestöjen avustusten sähköisestä toimintatavan
valmistelusta todetaan seuraavaa:
·kaupungilla käytössä olevaa tilavarausohjelmistoa Timmiwep, on
esitelty syyskuussa 2014
·ko. järjestelmään kuuluu myös avustusten
hakuprosessijärjestelmä, mikä on käytössä mm. Jyväskylän
kaupungissa
·tulevan järjestelmän tulisi toteuttaa poikkihallinnollinen toiminta
koko avustusprosessissa
·tulevan järjestelmä tulisi toteuttaa kirjaamisen perussääntö
·tulevan järjestelmän kautta tulisi saada erilaisia yhteenvetoja
päätöksiä tekeville toimielimille ja esittelijöiden käyttöön
·tulevan järjestelmän tulisi muodostaa järjestörekisteri, joka
päivittyy avustushakemusten perusteella eli hakeva järjestö
päivittää tietonsa – sitä ei tehdä eikä tarkisteta enää kaupungin
toimesta
·sähköisiä avustushakemuksia on valmisteltu kolme (toiminta,
kohde ja kumppanuus), tulevan järjestelmän tulisi mahdollistaa
myös muita sähköisiä lomakkeita.
Tietotekninen ratkaisu
Työryhmä on antanut Lupaus 2016 –ohjelmalle ja kaupungin
tietohallinnolle tehtäväksi hankkia toimintatapaan soveltuva
tietojärjestelmä, joka mahdollistaa sähköisen avustusprosessin
ja järjestörekisterin. Järjestelmän tulee olla käytettävissä
poikkihallinnollisesti.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
31 (54)
Aikataulu, koulutus ja tiedottaminen
Ohjeet ja toimintatavat tiedotetaan vuoden 2015 aikana
siten, että järjestelmä on käytettävissä vuoden 2016
talousarviovalmistelussa. Tarvittava henkilökunta koulutetaan
järjestelmään. Tarvittava tiedottaminen toteutetaan kaupungin
viestintäyksikön kanssa yhteistyössä. Järjestöille asiasta
tiedotetaan vuoden 2016 avustushakemusmenettelyssä. Asiasta
tehdään myös paikallislehtiin uutinen.
Yhteenveto
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut ja avustustyöryhmä esittää,
että kaupunginhallitus hyväksyy edellä esitetyn lisäksi järjestöjen
avustusten kehittämiseksi seuraavaa:
·talousseurannan kehittäminen toteutetaan uuden
taloushallintajärjestelmän yhteydessä
·tietotekninen ratkaisu tulee toteuttaa helmikuuhun 2015
mennessä
·eri toimialueiden avustusohjeet päivitetään kaupunginhallituksen
päätöksen mukaisesti vuoden 2015 aikana
·aluejohtokunnat, kylätoimikunnat ja kaupunginosaseurat otetaan
mukaan avustusprosessiin ja hakumenettelyyn vuoden 2015
aikana
Toimeksiantoa ei ole pystytty toteuttamaan vuoden 2015
avustusten hakumenettelyyn eikä talousarvioon em. mainituista
syistä.
Lisäksi esitetään, että avustustyöryhmän toimeksianto on
päättynyt.
Sähköisten lomakkeiden sisältö Liite 1
Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hyväksyy elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen ja
avustustyöryhmän esityksen ja toteaa työryhmän toimeksiannon
päättyneen edellä mainittuihin toimenpiteisiin.
Kaupunginhallitus edellyttää, että tietotekninen ratkaisu
tulee tehdä helmikuun 2015 loppuun mennessä ja että
kaupunginlakimies valmistelee kumppanuussopimusten ja
ostopalvelusopimusten edellyttämät reunaehdot ja toimintatavan.
Lisäksi kaupunginhallitus päättää oikeuttaa elinvoima- ja
kilpailukykypalvelut tekemään tarvittaessa avustusprosessiin
teknisluontoisia korjauksia. Korjauksista informoidaan
valmistelussa mukana olleita tahoja.
Päätös
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
32 (54)
Kaupunginhallitus:
Asia palautettiin uuteen valmisteluun siten, että periaatteet tulee
olla hallituksessa viimeistään maaliskuussa 2015.
_______
Kaupunginhallitus 16.3.2015
Valmistelijat: kehityspäällikkö Merja Airas (p. 044 7942071) sp.
etunimi.sukunimi at@mikkeli.fi ja ohjelmajohtaja Juha Ropponen
(p. ), sp. etunimi.sukunimi@mikkeli.fi
Kaupungin avustusten periaatteiden kehittäminen palautettiin
uudelleen valmisteltavaksi. Palautuksen perusteena oli
yksinkertaistaa ja selkeyttää valmisteltua avustusprosessia.
Uudelleen valmistelu on tehty seuraavasti:
•
•
•
•
yleisohje
toiminta-avustukset, määrittely
kohdeavustukset, määrittely
tietotekninen ratkaisu
Yleisohje on liitteenä.
Avustushakemusten tietotekninen ratkaisu
Toiminta – ja kohdeavustuksia haetaan sähköisesti. Tekninen
toteutus liittyy kaupungin asiahallintajärjestelmään. Avustusten
käsittely eri toimialueilla tehdään sähköisesti. Kaupungin eri
palvelupisteet tukevat yhdistyksiä sähköisten hakemusten
laatimisessa. Kesätyöntekijöiden resurssia voidaan käyttää mm.
kesäaikana opastuksessa. Tämä tarkoittaa avustusten hakuajan
tarkastelua ja ehkä määrittämistä uudesta näkökulmasta.
Kulttuuripalvelut (joiltain osin myös nuoriso- ja
liikuntalautapalvelut) ja konsernipalvelut testaavat järjestelmää
kevään 2015 aikana.
Yhteenveto avustusprosessista
Hakemusprosessi on valmisteltu yhdistyksille mahdollisimman
yksinkertaiseksi. Järjestelmä mahdollistaa tulevaisuudessa erilaisia
yhteenvetoja kaupungin päättäjien käyttöön. Järjestelmällä
toteutetaan kirjaamisen edellytys ja ns. päällekkäisten avustusten
hallinta. Avustusten toimialuekohtaisiin myöntämisperusteisiin ei
tule muutoksia.
Asiaa on valmisteltu työryhmän esityksen jälkeen
Lupausohjelmassa. Valmisteluun ovat osallistuneet myös
kehityspäällikkö Merja Airas, tietopalvelusihteeri Marjo Koponen ja
asiakaspalvelupäällikkö Heli Hänninen.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
33 (54)
Asiaa selostaa tarkemmin kaupunginhallituksen kokouksessa
ohjelmajohtaja Juha Ropponen.
Kumppanussopimukset
Kaupungin kumppanuussopimukset on syytä yhdenmukaistaa
sekä sisällöllisesti että tavoitteiltaan. Niiden hyväksymisprosessi
on myös syytä tarkistaa esim. kaupungin talousraamin yhteydessä
vuosittain.
Kumppanuussopimusten tekeminen ja määrä sekä tavoitteet.
•
•
•
•
•
•
kumppanuussopimus tehdään niiden yhdistysten ja
toimijoiden kanssa, joiden vaikuttavuus on suuri ja
kaupungin nykyinen avustus on merkittävä (esim.
Mikkelin Teatteri, Mikkelin Toimintakeskus, Mikkelin
Musiikkiopisto jne.)
kunkin kumppanuussopimuksen hyväksyy
kaupunginhallitus talousarvion raamin hyväksymisen
yhteydessä
toimialueet valmistelevat kumppanuussopimukset
niiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa vuodelle
2016 siten, että ne voidaan huomioida jo kaupungin
talousarvion raamissa kesäkuussa 2015, jos sen
ajallisesti on mahdollista
jos kumppanuussopimuksia ei tehdä, yhdistys hakee
avustusta kaupungin normaalissa avustusprossissa
valtuustokaudeksi tehtävien kumppanuussopimusten
avustuksen ehtona on, että kaupunginvaltuusto
myöntää toimintaan määrärahan vuosittain
koko kaupungin tasolla kumppanuussopimusten
määräksi on arvioitu alle 10 sopimusta kymmenkunta
Kumppanuussopimuksilla toteutetaan kaupungin ja yhdistysten
pitkäjänteisempää toimintaa suunnittelulla ja tavoitteilla.
Pitempiaikaisten tavoitteiden ja suunnittelun oletetaan
vähentävän molempien osapuolien menoja. Valmisteltavista
sopimuksista antaa, ennen niiden viemistä kaupunginhallituksen
hyväksyttäväksi, lausunnon kaupunginlakimies.
Kumppanuussopimuksen luonnos on liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus hyväksyy edellä esitetyn kaupungin avustuksiin
liittyvän uudistuksen edellä esitetyllä tavalla. Uudistus toteutetaan
vuoden 2016 talousarviosta myönnettäviin avustuksiin.
Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan
kumppanuussopimusluonnoksen sopimusvalmistelujen pohjaksi
edellä esitetyllä tavalla.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
34 (54)
Samalla kaupunginhallitus oikeuttaa elinvoima- ja
kilpailukykypalvelut ja hallintopalvelut tekemään
avustusprosessiin ja kumppanuussopimukseen teknisluontoisia
korjauksia.
Päätös
Esittelijä muutti esitystään siten, että kaupunginhallitus oikeuttaa
elinvoima- ja kilpailukykypalvelut ja hallintopalvelut tekemään
avustusprosessiin ja kumppanuussopimukseen korjauksia
kaupunginhallituksen evästyksen mukaisesti.
Esittelijän muutettu esitys hyväksyttiin.
Tiedoksi
elinvoima- ja kilpailukykypalvelut, joka hoitaa päätöksen
tiedottamisen
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
35 (54)
§ 113
Mikkelin kaupungin ja Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys Mikke ry:n välinen
palvelusopimus v. 2015 -2016
MliDno-2015-357
Valmistelija / lisätiedot:
Merja Airas
merja.airas@mikkeli.fi
Liitteet
1 Liite kumppanuussopimus Mikke ry
Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry:n hallitus
on 11.3.2015 hyväksynyt omasta puolestaan yhdistyksen ja
Mikkelin kaupungin välillä tehtyyn kumppanuussopimukseen
liitteet. Liitteet ovat vuoden 2015 tapahtumat ja tehdyt
päätoimenpiteet.
Kumppanuussopimus ja sen liitteet.
Kumppanuussopimuksen mukaisesti kaupungin
avustus yhdistykselle vuonna 2015 on 95 000 euroa (0 alv).
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää, että kaupunginhallitus
hyväksyy liitteenä olevan kumppanuussopimuksen
päivityksen liitteineen.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus hyväksyy kumppanuussopimuksen vuosille
2014-2017 päivityksen vuoden 2015 osalta.
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Mikke ry, talouspalvelut
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
36 (54)
§ 114
Ylitys- ja alitusoikeudet vuodelta 2014
MliDno-2015-325
Valmistelija / lisätiedot:
Jari Laitinen, Tiina Viskari
jari.laitinen@mikkeli.fi
Valmistelijat taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p. 040 129
4672 ja controller Tiina Viskari, p.044 794 2052
Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota
(KuntaL 65.5§) ja siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.
Talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamisesta.
Talousarvioon tehtävät muutokset varainhoitovuoden aikana
käsitellään määrärahamuutoksina. Varainhoitovuoden päätyttyä
talousarvion määrärahan ylitys menojen ja alitus tuloarvioiden
kohdalla on hyväksytettävä ennen tilinpäätöksen hyväksymistä.
Muutokset (menojen ylitysoikeudet ja tulojen alitusoikeudet)
vuoden 2014 talousarvioon:
Käyttötalous
Keskusvaalilautakunnan menot ylittyivät 0,027 milj. euroa.
Menojen ylitys johtui kokous- ja muiden palkkioiden ylittymisestä
ja vaalien järjestämiseen liittyvistä mainostelineiden (vast.)
korjaus- ja rakentamispalveluista.
Konsernipalveluiden tulot alittuivat 0,115 milj. euroa
myyntituottojen ja tukien ja avustusten ylittyessä ja
maksutuottojen ja muiden toimintatuottojen alittuessa.
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan tulot alittuivat
0,046 milj. euroa kunnilta saatujen yhteistoimintakorvausten
jäätyä alle talousarvion.
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan menot
ylittyivät 3,046 milj. euroa aikaisemmin myönnettyjen
lisämäärärahojen lisäksi. Ylityksestä merkittävä osa muodostui
Etelä- Savon sairaanhoitopiirin laskuttamasta 1,5 milj.
euron potilasvahinkovakuutusmaksusta, joka perustui
laskentaperusteiden muutokseen. Oman toiminnan osalta
sosiaalipalveluiden menot ylittyivät 1,2 milj. euroa ja
terveyspalveluiden menot 0,6 milj. euroa.
Teknisen lautakunnan menot ylittyivät yhteensä 0,320
milj. euroa ympäristövarauksien (0,210 milj. euroa) sekä
kaupunkisuunnittelun, ympäristövastuiden ja energiapuun
hankinnan osalta. Tulot alittuivat yhteensä 0,118 milj. euroa,
josta 0,049 milj. euroa myytyjen leimikoiden hakkuusopimusten
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
37 (54)
siirryttyä vuodelle 2015 8.400m2 osalta ja 0,069 milj. euroa
omavalmistuksen osalta.
Maaseutu- ja tielautakunnan tulot alittuivat 0,585 milj. euroa.
Valtio maksaa kokonaisuudessaan lomituspalveluiden menot
(pl. lomituspalveluiden hallinto), tulot toteutuvat siis aina
menojen suhteessa. Lomituspalveluita ei tuotettu suunnittelussa
laajuudessa rekrytointihaasteista johtuen, jolloin sekä menot että
tulot alittuivat.
Tuloslaskelma
Valtionosuudet alittuivat 0,549 milj. euroa. Opetus- ja
kulttuuriministeriö tarkisti joulukuussa 2014 opetus- ja
kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävän
valtionosuuden.
Investoinnit
Maa- ja vesialueiden hankintaan osoitetut investointimäärärahat
(menot) ylittyivät 0,108 milj. euroa Kalevankankaan asemakaavaan
liittyvän, Metsähallituksen ja Senaatti- kiinteistöjen kanssa tehdyn
maanvaihdon vuoksi.
Maanmyyntitulot alittuivat 1,226 milj. euroa. Yleinen talouden
alavire ja epävarmuus heijastuu voimakkaasti rakentamisen
investointien määrään.
Lentoaseman tulojen alitus oli 0,083 milj. euroa. Lentoaseman
valtionavustuksesta saatiin vuonna 2014 käyttömenoihin 0,165
milj. euroa ja investointeihin 0,135 milj. euroa. Investointiavustus, jota voidaan käyttää kolmena vuonna, tulee käyttää
turvallisuusinvestointeihin. Vuodelle 2015 siirtyi avustuksesta
käytettäväksi noin 83 000 euroa.
Asiointipisteen kalustukseen osoitettiin 10/2014 seurannan
yhteydessä 14.000 euron investointimääräraha (menot), joka ylittyi
2.000 euroa.
Osakkeiden ja osuuksien hankintaan osoitettu, Kiinteistö Oy
Kaituenhakaa koskevan SVOP- sijoituksen investointimääräraha (menot) ylittyi 0,117 milj. euroa taseeseen kirjatuista
rahoitusvastikkeista johtuen.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen pysyvien vastaavien myynneistä
saadut investointitulot alittuivat 0,307 milj. euroa.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se
hyväksyy talousarvion 2014 menoihin ylitysoikeuden ja tuloihin
alitusoikeuden:
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
38 (54)
- Keskusvaalilautakunnan menojen ylitys 0,027 milj. euroa
- Konsernipalveluiden tulojen alitus 0,115 milj. euroa
- Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan tulojen alitus
0,046 milj. euroa
- Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan menojen ylitys
3,046 milj. euroa
- Teknisen lautakunnan menojen ylitys 0,320 milj. euroa ja tulojen
alitus 0,118 milj. euroa
- Maaseutu- ja tielautakunnan tulojen alitus 0,585 milj. euroa
- Valtionosuudet alitus 0,549 milj. euroa
- Investoinnit Maa- ja vesialueiden hankinta menojen ylitys 0,108
milj. euroa
- Investoinnit Maa- ja vesialueiden myynti tulojen alitus 1,226 milj.
euroa
- Investoinnit Lentoasema tulojen alitus 0,083 milj. euroa
- Investoinnit Asiointipisteen kalusto menojen ylitys 2.000 euroa
- Investoinnit Osakkeiden hankinta menojen ylitys 0,117 milj.
euroa
- Etelä- Savon pelastuslaitoksen investointitulojen alitus 0,307 milj.
euroa
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Hyväksyttiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
39 (54)
§ 115
Luottamushenkilöille kokouspäätelaitteiden hankinta
MliDno-2015-324
Valmistelija / lisätiedot:
Juha Ropponen
Juha.ropponen@mikkeli.fi
Mikkelin kaupunki on käyttöönottanut uuden CaseM
asianhallintajärjestelmän. Järjestelmän valmistaja, ylläpitäjä ja
jatkokehittäjä on Fujitsu Finland Oy ja järjestelmä on hankittu
Kuntien Tiera Oy:ltä. CaseM järjestelmä mahdollistaa kokonaan
sähköiset kokouskäytännöt ja asiakkaiden sähköisen asioinnin.
Mikkelin kaupunki selvitti helmikuussa 2015 nykyisen kokouksiin
liittyvän paperisen prosessin kustannukset (tulosteet, postitus,
oman henkilöstöntyökustannus) ja selvityksessä päädyttiin, että
vuositasolla nykykustannukset ovat n. 71.500 €. Vastaavasti
uuden kokonaan sähköisen toimintamallin vuosittaisen
käyttökustannukset ovat 11.700 €.
Lisäksi suoritettiin sähköinen kysely, jossa luottamushenkilöiltä
kysyttiin, että onko henkilöllä mahdollisuus omalla päätelaitteella
avata ja lukea sähköiset kokousaineistot. Selvityksen mukaan vain
kahdellatoista (12) henkilöllä ei ole tätä mahdollisuutta.
Mikkelin kaupunki ottaa sähköiset kokoukset käyttöön huhti
-toukokuun aikana valtuustossa, hallituksessa (sis. jaoston),
lautakunnissa (sis. jaostot). Tässä vaiheessa sähköisiä kokouksia
ei oteta käyttöön aluejohtokunnissa, liikelaitosten johtokunnissa
ja Etelä-Savon Pelastuslautakunnassa, vaan näiden toimielinten
käyttöönotosta tehdään ratkaisut myöhemmin. Ensimmäinen
kokonaan sähköinen hallituksen kokous pidetään 27.4.2015
ja vastaavasti ensimmäinen sähköinen valtuuston kokous
25.5.2015. Lautakuntien toukokuun kokoukset pidetään uuden
toimintamallin mukaisesti.
Luottamushenkilöt ja henkilökunta koulutetaan käyttämään
uutta kokousjärjestelmää ennen järjestelmän käyttöönottoa.
Koulutusohjelma toimitetaan luottamushenkilöille 23.3.2015
mennessä.
Hankinta:
•
•
•
64 kpl Anroid käyttöjärjestelmällä varustettuja tablet
selainlaitteita (Samsung tai vastaava). Laitteissa on
wlan yhteydet, mutta ei ole mobiilitietoliikennekortteja.
12 kpl Anroid käyttöjärjestelmällä varustettuja tablet
selainlaitteita (Samsung tai vastaava). Laitteissa on
mobiilitietoliikennekortit ja wlan yhteydet.
2 kpl säilytys/latausvaunuja, joihin mahtuu 32
selainlaitetta/vaunu.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
40 (54)
Selainlaitteet 64 kpl, joissa on langaton yhteys, mutta
ei mobiilikorttia, sijoitetaan latausvaunuihin ja vaunut
valtuustosaliin. Vaunuja laiteineen voidaan vahtimestareiden
toimesta siirtää hallituksen- tai lautakuntien huoneeseen ja
tarvittaessa myös virastotaloon. Tarkoitus on, että jatkossa kaikki
kokoukset keskitetään kaupungintaloon.
Selainlaitteet 12 kpl lainataan sellaisille hallituksen-, valtuuston- ja
lautakuntien varsinaisille jäsenille, joilla ei kotona tai työpaikalla
ole tietokonetta ja internet -yhteyttä, jolla voi lukea kokousten
esityslistoja liitteineen.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Hankitaan luottamushenkilöiden kokouskäyttöä varten 64
kpl tablet –selainlaitteita, joissa on wlan yhteydet, mutta ei
mobiilitietoliikennkortteja, 12 kpl tablet-selainlaitteita, joissa
on wlan yhteydet ja mobiilitietoliikennekortit sekä 2 kpl
selainlaitteiden säilytys/latausvaunuja. Hankinnan kokonaishinta
on alle 30.000 € (alv 0 %). Hankintapäätös tuodaan erikseen
hallituksen päätettäväksi.
Päätös
Hyväksyttiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
41 (54)
§ 116
Kysymys valtuuston kyselytunnille toimeentulotukihakemusten käsittelyajoista
MliDno-2015-319
Valtuutetut Markku Aholainen ja Hannu Tullinen ovat jättäneet
9.3.2015 kaupunginhallitukselle valtuuston kyselytunnilla
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
"Saamiemme selvitysten mukaan, toimeentulotukihakemusten
käsittelyajat ylittyvät lain enimmäispituuden, seitsemän
arkipäivää, yhtäjaksoisesti jopa yli kuukauden mittaisia
jaksoja ja yksittäisten hakemusten käsittelyyn on kulunut jopa
huomattavasti seitsemää arkipäivää enemmän.
Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto.
Siten toimeentulotuen varassa elävän henkilön elämäntilanne ei
juurikaan mahdollista joustavuutta tämän tuen viipymisessä yli
määräaikojen.
Kyseessä ei voi olla myöskään kaupungin sellainen toiminta, johon
kohdistetaan henkilöstöleikkauksia. Onhan toiminta lakisääteistä,
joka ei ole määrärahasidonnaista.
Laissa todetaan, että toimeentulotukiasia on käsiteltävä siten,
että oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon
ei vaarannu. KiireeIlisessä tilanteessa toimeentulotukihakemus
on käsiteltävä heti, käytännössä jo saapumispäivänä tai
viimeistään seuraavana arkipäivänä. Muussa kuin kiireeIlisessä
tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään
seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.
Kysymys:
Mitkä seikat ovat syynä toimeentulotukihakemusten lain
määrittelemien toimeentulotukilain 14 a §:n mukaisten sallittujen
enimmäiskäsittelyaikojen ylittymiseen?
Jatkokysymys:
Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että emo
lain enimmäiskäsittelyajoissa tulevaisuudessa voitaisiin pysyä?
Mikkelissä 9.3.2015
Markku Aholainen
kaupunginvaltuutettu
Hannu Tullinen
kaupunginvaltuutettu"
Valtuuston työjärjestyksen 7 § määrittelee kyselytunnin
seuraavasti:
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
42 (54)
"Valtuutetulla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle
kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään viiden minuutin
pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kunnan
hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Valtuutettu saa
samalla kyselytunnilla esittää enintään yhden kysymyksen.
Kyselytunti järjestetään tarvittaessa ennen valtuuston kokousta,
jollei valtuusto toisin päätä. Se saa kestää enintään 45 minuuttia.
Kysymys on kirjallisena toimitettava kaupunginkansliaan
viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta. Myöhemmin
toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla
ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset
otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä.
Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta
noudattaen muukin vastaamisjärjestys.
Saatuaan kaupunginhallitukselta vastauksen kysymyksen
esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä
lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua.
Kyselytunnista ilmoitetaan valtuutetuille kokouskutsun yhteydessä
ja samalla heille lähetetään jäljennös kyselytunnilla esitettävästä
kysymyksestä.
Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja.
Kyselytunti on julkinen."
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen
taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja
hänen perheensä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.
Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on tuen tarpeessa
eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan,
toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista
tuloista tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen ihmisen
huolenpidolla tai muulla tavalla. Ennen tuen myöntämistä
selvitetään hakijan tai hänen perheensä mahdollisuudet
saada toimeentulonsa muista tulonlähteistä, ensisijaisesti
työ- ja yrittäjätuloista. Ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia
toimeentulotukeen nähden ovat muiden muassa eläkkeet,
työttömyysturva, sairauspäiväraha, lapsilisä, asumistuki ja
opintoetuudet. Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan
asiaa koskevia säädöksiä: Laki toimeentulotuesta, Asetus
toimeentulotuesta (66/98) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön
opasta toimeentulotukilain soveltajille (STM:n julkaisuja 2013:4).
Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettävissä
olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana
arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä
tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään
seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
43 (54)
Kiireellisiksi arvioidut hakemukset otetaan Mikkelissä käsittelyyn
heti, näitä on kuukausittain noin 50-60. Tammikuussa
perustoimeentulotuen enimmäiskäsittelyynottoajat vaihtelivat
välillä 8-10 arkipäivää. Hakemuksia yhteensä 1548. Vastaavasti
helmikuussa vaihteluväli oli 6 – 9 arkipäivän välillä, hakemuksia
toimeentulotuesta helmikuulle tullut yhteensä 1539 kpl 10.3.
mennessä. Ajalla 1.-11.3. enimmäiskäsittelyynottoaika on
ollut joka päivä 7 arkipäivää. Tammikuun toimeentulotuen
hakemuksista käsiteltiin lainmukaisessa käsittelyajassa noin
60 %. Helmikuun hakemuksista on 11.3. mennessä käsitelty
lainmukaisessa ajassa noin 75 %, helmikuun hakemuksista on osa
vielä laillisesti käsittelemättä (viimeisimmät tulleet 9.3., tilanne
10.3.).
Kun hakemus käsitellään saapumispäivänään, on käsittelyaika
0 arkipäivää, jos seuraavana, on käsittelyaika 1 arkipäivä jne.
Arkipäiviä ovat ma – pe.
Todettakoon vielä, että hyvin harva toimeentulotuen hakija
on pitkäaikaisesti tuloton, vaan hyvin pääsääntöisesti
perustoimeentulotuki täydentää muita tuloja. Esimerkkejä
perustoimeentulotuen määrästä todellisissa tilanteissa
kolmenkokoisessa taloudessa sellaisena kuukautena, kun ainoa
erääntyvä asumismeno on vuokra:
- yksin asuva pitkäaikaistyötön, tulona työmarkkinatuki ja
asumistuki, yhteensä 868 e, menoina toimeentulotuen perusosa
485,50 e ja vuokra 500: perustoimeentulotuki 117,50 e.
- lapseton pariskunta, molemmat pitkäaikaistyöttömiä, tuloina
molemmilla työmarkkinatuki ja yhteinen asumistuki, yhteensä
1388 e, menoina toimeentulotuen perusosat 825,36 e ja vuokra
600 e: perustoimeentulotuki 37,36 e.
- pitkäaikaistyötön yksinhuoltaja, kaksi alle 10-v. lasta, tuloina
työmarkkinatuki, asumistuki, lapsilisät, elatustuet, yhteensä 1886
e, menoina toimeentulotuen perusosat 1121,51 e ja vuokra 840 e:
perustoimeentulotuki 75,51 e.
Mitkä seikat ovat syynä toimeentulotukihakemusten lain
määrittelemien toimeentulotukilain 14 a §:n mukaisten
sallittujen käsittelyaikojen ylittymiseen. Ja mihin
toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että em. lain
enimmäiskäsittelyajoissa tulevaisuudessa voitaisiin pysyä?
Etuuskäsittelystä on lähtenyt pois pitkäaikaisia ja kokeneita
työntekijöitä. Tämä on vaikuttanut osaltaan hakemusten
käsittelyaikoihin. Yksi irtisanoutui 1.5.2014 alkaen, toinen
1.12.2014 eläköitymisen johdosta, kolmas etuuskäsittelijä
siirtyi 7.1.2015 kaupungin muihin vakituisiin tehtäviin ja
neljäs määräaikainen etuuskäsittelijä 2.3.2015 alkaen muihin
määräaikaisiin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin. Lisäksi
viides työntekijä on irtisanoutunut 1.4.2015 alkaen. Näiden
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
44 (54)
työntekijöiden myötä on poistunut ja poistuu yhteensä noin
36 vuoden kokemus etuuskäsittelytyöstä. Jokaisella lähtijällä
on tietenkin omat syynsä, mutta osittain on varmasti ollut
vaikuttamassa perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle
vuoden 2017 alusta alkaen ja tästä johtuva epävarmuus työn
jatkumisesta sen jälkeen. Vaikutuksensa on varmasti myös sillä,
että etuuskäsittelijän työ on hyvin kuormittavaa ja hektistä, heillä
on alituinen paine seitsemän arkipäivän käsittelyajasta.
Etuuskäsittelijöiden yllättävät lyhyetkin poissaolot vaikuttavat heti
käsittelyaikoihin.
Yllä mainittuihin vakansseihin on palkattu henkilöt ja 1.4.2015
vapautuva vakanssi on juuri haussa. Lisäksi haussa on vuoden
2016 loppuun saakka määräaikainen etuuskäsittelijän vakanssi,
joka ”paikkaa” etuuskäsittelijöiden vuosilomia, sairauslomia ja
muita poissaoloja koko ajan. Tällä hetkellä yksi työntekijä on
palkattuna määräaikaisesti 31.8.2015 saakka. Määräaikaista
tehtävää tullaan edelleen jatkamaan niin, että haetaan täyttölupa
jo kesäkuulta kesälomasijaisin ja edelleen vuoden 2016 loppuun
saakka. Lisäksi kesäksi palkataan vielä 2 vuosilomasijaista.
Tällä hetkellä etuuskäsittelyssä työskentelee seitsemän vakituista
työntekijää (, joista yksi siis lopettaa 31.3.), kolme määräaikaista
työntekijää (, joista yksi Hirvensalmen etuuskäsittelijän vakanssilla
Mikkelissä) vuoden 2016 loppuun saakka ja yksi 31.8.2015
saakka. Em. järjestelyillä palkataan siis vielä yksi määräaikainen
etuuskäsittelijä lisää vuoden 2016 loppuun saakka.
Kokemattoman palkkaaminen etuuskäsittelijäksi tarkoittaa noin
kuukauden tiivistä perehdytystä hänelle, joka vie pitkälti kokeneen
etuuskäsittelijän työpanoksen perehdytykseen pois varsinaisesta
etuuskäsittelytyöstä.
Nyt rekrytoitavan ns. ylimääräisen etuuskäsittelijän uskotaan
riittävän siihen, että lainmukainen käsittelyaika pystytään hyvin
pääsääntöisesti turvaamaan, kunhan kaikki uudet kykenevät
perehdytyksen jälkeen itsenäiseen työskentelyyn. Itsenäinen
työskentely alkaa yleensä noin kuukauden jälkeen, täysipainoiseen
itsenäiseen työskentelyyn kykeneminen vie vähintään kuukausia.
Aivan aukottomaksi ei järjestelmää pystytä saamaan, koska
etuuskäsittelijöiden yllättävien poissaolojen varalle ei ole
olemassa ”reserviä”, josta joku olisi valmis tulemaan lyhyidenkin
poissaolojen sijaisiksi. Yllättäviä poissaoloja voi olla yhtaikaa useita
(mm. viikolla 10 oli kolme).
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan selvityksen
vastauksena valtuuston kyselytunnilla 23.3.2015.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
Päätös
Keskustelun aikana esittelijä täydensi esitystään siten, että
etuuskäsittelijöiden poolia on laajennettava käsittelyaikojen
lyhentämiseksi lainmukaiseksi. Esittelijän täydennetty
esitys hyväksyttiin yksimielisesti.
45 (54)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
46 (54)
§ 117
Kysymys valtuuston kyselytunnille päätösten julkisuudesta.
MliDno-2015-320
Valmistelija / lisätiedot:
Ari Liikanen
ari.liikanen@mikkeli.fi
Valtuutettu Raine Lehkonen on jättänyt 9.3.2015
kaupunginhallitukselle valtuuston kyselytunnilla vastattavaksi
seuraavan kysymyksen:
”Kaupungin eri toimielinten päätökset ovat julkisia ellei
niitä erityisistä syistä ole päätetty julistaa salaisiksi.
Kaupunginvaltuuston perustaessa teknillisen lautakunnan
jaostoa, valtuustossa tuli tuolloin vahvasti esille kysymys niin
kaupunginhallituksen jaoston kuin teknillisen lautakunnan
jaostonkin päätösten julkisuudesta. Valtuustolle vakuutettiin, että
jaostojen päätökset ovat julkisia kuten muidenkin toimielinten.
Näin ei kuitenkaan ole. Jaostojen esityslistoja ei ole ennakkoon
nähtävillä eikä myöskään jaostojen pöytäkirjoja ole esillä muiden
toimielinten tapaan.
Samaan sarjaan kuuluu myös kaupunginhallituksessa
kaupunginjohtajan ja muiden kaupunginhallituksen alaisten
viranhaltijoiden päätösten julkisuus. Kun lautakuntien päätökset
ovat tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa mahdollista
otto-oikeuden käyttöä varten, kaupunginjohtajan ja muiden
viranhaltijoiden päätöksistä ei ole mitään mainintoja.
Nyt vallitseva käytäntö aiheuttaa kaupungin päätöksenteon
luotettavuudelle turhaa haittaa. Kaikkien päätösten on kestettävä
tarkastelu julkisuudessa.
Kysymys:
Millä tavoin kaupunginhallitus aikoo varmistaa kaupungin kaikkien
toimielinten ja viranhaltijoiden päätösten avoimuuden?
Mikkelissä 9.3.2015
Raine Lehkonen
kaupunginvaltuutettu”
Valtuuston työjärjestyksen 7 § määrittelee kyselytunnin
seuraavasti:
"Valtuutetulla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle
kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään viiden minuutin
pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kunnan
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
47 (54)
hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Valtuutettu saa
samalla kyselytunnilla esittää enintään yhden kysymyksen.
Kyselytunti järjestetään tarvittaessa ennen valtuuston kokousta,
jollei valtuusto toisin päätä. Se saa kestää enintään 45 minuuttia.
Kysymys on kirjallisena toimitettava kaupunginkansliaan
viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta. Myöhemmin
toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla
ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset
otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä.
Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta
noudattaen muukin vastaamisjärjestys.
Saatuaan kaupunginhallitukselta vastauksen kysymyksen
esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä
lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua.
Kyselytunnista ilmoitetaan valtuutetuille kokouskutsun yhteydessä
ja samalla heille lähetetään jäljennös kyselytunnilla esitettävästä
kysymyksestä.
Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja.
Kyselytunti on julkinen."
Perustuslain 12.2 §:n mukaan viranomaisen asiakirjat ja muut
tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien
syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Viranomaisen asiakirjojen
julkisuudesta säädetään tavallisen lain tasolla julkisuuslaissa.
Julkisuuslailla pyritään edistämään viranomaisten toiminnan
avoimuutta. Lain tavoitteena on myös parantaa mahdollisuuksia
saada tietoja viranomaisten käsittelyssä olevista asiakirjoista.
Lisäksi julkisuuslaki mm. velvoittaa viranomaiset toteuttamaan
hyvää tiedonhallintatapaa.
Viranomaisen laatiman asiakirjan julkiseksi tulosta säädetään
julkisuuslain 6 §:ssä. Viranomaisen esitys, ehdotus ja aloite on
julkinen, kun se on allekirjoitettu. Toimielimen pöytäkirja on
julkinen, kun se on allekirjoitettu ja tarkastettu.
Kunnalle on laissa asetettu velvollisuus tiedottaa toiminnastaan
aktiivisesti. Kunta voi harkintansa mukaan tiedottaa myös
sellaisista asioista, joita koskevat asiakirjat eivät ole vielä julkisia
(kuten esityslista ja pöytäkirjat liitteineen ennen pöytäkirjan
allekirjoittamista ja tarkastamista). Tiedottamisintressi liittyy
nimenomaan kuntalaisten ”yhteisiin”, laajaa henkilöjoukkoa
koskettaviin asioihin. Sen sijaan tietyn henkilön yksityiselämän
piiriin kuuluvat asiat eivät ole tiedottamisintressin kannalta
yleensä merkittäviä – ja henkilötietojen käsittelyyn on joka
tapauksessa oltava aina lakiin perustuva syy.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
48 (54)
Kunnan verkkoviestintä on osa tiedottamista. Sitä on tarkasteltava
paitsi tiedottamisvelvollisuuden ja julkisuusperiaatteen,
myös yksityisyyden ja henkilötietojen suojan näkökulmasta.
Lähtökohtana verkkoviestinnässä on, että henkilön yksityisyyden
suoja on painavampi peruste kuin julkisuusperiaate tai kunnan
tiedottamisvelvollisuus. Salassa pidettäviä tietoja tai sellaisia
henkilötietoja, joiden verkkojulkaisemiseen ei ole lain mukaista
perustetta, ei saa laittaa avoimeen verkkoon.
Mikkelin kaupungin kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen
ja lautakuntien sekä niiden alaisten jaostojen pöytäkirjat ovat
julkisia. Poikkeuksena on sosiaali- ja terveystoimen jaosto,
jossa käsitellään julkisuuslain ja henkilötietolain nojalla salassa
pidettäviä yksittäisten henkilöiden asioita.
Mikkelissä julkaistaan kaupungin kotisivuilla (http://www.mikkeli.fi/
sisalto/esityslistat-ja-poytakirjat) esityslistat ja pöytäkirjat
liitteineen ennen pöytäkirjan allekirjoittamista ja tarkastamista.
Tästä on poikkeuksena kaupunginhallituksen jaoston esityslistat
ja pöytäkirjat, koska kokouksissa käsitellään aika paljon mm.
yksittäisten työntekijöiden henkilötietoja. Teknisen jaoston
pöytäkirjat ovat olleet luettavissa kaupungin internet-sivuilta
osoitteessa keväästä 2013 alkaen. Samasta ajankohdasta alkaen
on jaoston esityslistat julkaistu esityslistan lähettämisen jälkeen
internet-sivuilla.
Kaupunginhallitus on päättänyt 21.12.2009 § 559, ettei
kaupunginhallituksen alaisten viranomaisten tarvitse
ilmoittaa seuraavista päätöksistä kaupunginhallitukselle ja
kaupunginjohtajalle:
- virka- tai työehtosopimuksen mukaiset kokemus-, palvelu-,
määrävuosi- ja työkokemuslisät
- vuosilomapäätökset
- muiden virka- tai työehtosopimuksen mukaisten eiharkinnanvaraisten etuuksien myöntäminen
- palkattomat virkavapaudet ja työlomat, joiden kesto on
enintään yksi vuosi
- sijaisen ottaminen yhdellä tai useammalla päätöksellä
yhtäjaksoisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi
- koulutusta ja virkamatkoja koskevat päätökset, joiden
kustannusvaikutus on alle 3.000 euroa
- sopimukset, joiden kustannusvaikutus on alle 3.000 euroa
- kalustohankinnat, joiden kustannusvaikutus on alle 3.000
euroa
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
49 (54)
- kulutustavarahankinnat, jos on tehty vuosihankintapäätös
- vuokrasaatavien vapautuspäätökset, joiden kustannusvaikutus
on alle 3.000 euroa
- edustustilaisuuksien järjestäminen, joiden kustannusvaikutus
on alle 1.500 euroa
- verohuojennuspäätökset
- otto-oikeuspäätökset.
Muut kaupunginjohtajan viranhaltijapäätökset on ilmoitettu
kaupunginhallitukselle samalla tavalla kuin lautakuntien ottooikeuteen liittyvät päätökset. Mikkelin kaupunki on ottanut
käyttöön uuden asianhallintaohjelman maaliskuussa 2015. Tämän
uudistuksen yhteydessä on tarkoitus aloittaa myös osan
viranhaltijapäätöksien julkaisu kaupungin kotisivuilla, ottaen
kuitenkin huomioiden yllä mainittu tiedottamisintressi.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan vastauksen
valtuuston kyselytunnilla 23.3.2015.
Päätös
Esittelijä muutti esityksensä siten, että koska Raine Lehkonen
on peruuttanut kysymyksen 16.3.2015, kaupunginhallituksen
vastauksen antaminen raukeaa. Esittelijän muutettu esitys
hyväksyttiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
50 (54)
§ 118
Tontin 491-35-1-1 ja sillä sijaitsevien rakennusten myyminen / etuosto-oikeuden
käyttäminen
MliDno-2015-387
Valmistelija / lisätiedot:
Jouni Riihelä
Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Liitteet
1 Liite Kiinteistön kauppakirja - Osuuskunta Karjaportti
selvitystilassa - HKScan Oyj LUONNOS.
Salassapidettävä asiakirja
HKScan Oyj on julkisesti noteerattu pörssiyhtiö. Olennaisista
muutoksista tulee yhtiön antaa ensikäden tieto
pörssitiedotteen muodossa. Tämä ajankohta on varsinaisen
kauppasopimuksen teko hetkellä. Tästä johtuen asia
kuuluu liiketoimintasalaisuuksien piiriin pörssitiedotteen
julkaisemiseen asti.
Osuuskunta Karjaportti sekä HKScan Oyj ovat valmistelleet
kiinteistökauppaa, jolla Karjaportin omistama kiinteistö 491-35-1-1
siirtyisi HKScanin omistukseen. Kauppakirjaluonnos on liitteenä.
2
Tontin 491-35-1-1 pinta-ala on 152.366 m . Koska kaupungilla on
etuostolain 1 §:n ja 5 §:n nojalla aina etuosto-oikeus asemakaava2
alueella sijaitsevan yli 5.000 m käsittävän kiinteistön kaupassa,
on ostaja pyytänyt päätöstä siitä, käyttääkö Mikkelin kaupunki
etuosto-oikeuttaan kyseisen kiinteistön kaupassa.
Kysymyksessä on toimiva tehdaskiinteistö, jonka ostajana
on yritys, joka jo usean vuoden ajan on hallinnut kaupan
kohdetta huoneenvuokrasopimuksen nojalla. Tämän tyyppisen
kohteen etuosto ei ole kaupungin strategian mukaista
toimintaa. Siten Mikkelin kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan
kiinteistön 491-35-1-1 luovutusta tarkoittavassa, liitteenä olevan
kauppakirjaluonnoksen mukaisessa kiinteistökaupassa.
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus päättää, että se ei käytä etuosto-oikeuttaan
kiinteistön 491-35-1-1 luovutusta tarkoittavassa, liitteenä olevan
kauppakirjaluonnoksen mukaisessa kiinteistökaupassa.
Päätös
Hyväksyttiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
51 (54)
§ 119
Henkilöstöpalveluiden vastaus kaupunginhallituksen 16.2.2015 § 75 esittämiin
toimenpide-ehdotuksiin.
MliDno-2015-166
Kaupunginhallitus 16.2.2015 § 75
Asian valmistelijat kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, 044 794
2030 ja hallintojohtaja Ari Liikanen 044 794 2031
Kaupunginhallitus on pyytänyt marraskuussa 2014 EteläSavon Työterveys liikelaitosta tekemään kartoitusta, jossa
selvitetään vallitsevat toimintatavat sekä mahdolliset epäasialliset
häirintätapaukset. Taustalla on ollut mediassa esillä olleet
epäilyt kaupungin luottamusjohdon epäasiallisesta käytöksestä
kaupungin työtekijöitä kohtaan.
Etelä.Savon Työterveys Oy luovutti kaupunginhallitukselle raportin
tammikuussa 2015.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto on tilannut Interniemi
Oy:lta jatkoselvityksen Etelä-Savon Työterveyden loppuvuonna
2014 toteuttamalle selvitykselle.
Puheenjohtajiston toimeksiannossa on pyydetty
selvittämään, onko Mikkelin kaupungin virkamies- ja
luottamushenkilöorganisaatiossa työilmapiiriin liittyviä ongelmia,
mikäli ongelmia esiintyy, miten ne ilmenevät ja keitä henkilöitä
koskevat sekä miten asiaan tulisi puuttua tai/ja mitä käytäntöjä
tulisi muuttaa.
Selvityksen on toteuttanut Kirsi Hoffrén, VTM,
työyhteisövalmentaja, työnohjaaja ja työ-yhteisösovittelija
Interniemi Oy:stä.
Asian selvittämistä varten on haastateltu luottamushenkilöitä sekä
nykyisiä että entisiä viranhaltijoita, yhteensä 27 henkilöä, joista
23 henkilö tapaamalla ja 4 henkilöä puhelimitse. Haastattelut
toteutettiin 26.1.-7.2.2015 välisenä aikana. Haastatteluiden
keskimääräinen kesto on ollut yksi tunti. Haastatteluista laadittu
yhteenveto esitellään kaupunginhallitukselle kokouksessa.
Haastatteluista laadittu yhteenvetomuistio on tarkoitettu
kaupungin sisäiseen käyttöön jatkotoimenpiteitä varten.
Yhteenvetona haastattelujen perusteella voidaan todeta, että
ei ole ilmennyt sellaista, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että
haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt olisivat tulleet
kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään työturvallisuuslaissa
määritellyillä perusteilla.
VTM Kirsi Hoffrén tulee selvittämään asiaa kaupunginhallitukselle.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
52 (54)
Ehdotus: Puheenjohtaja:
Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi.
Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että
- haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet
kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja
- kaupunginvaltuuston puheenjohtajan roolia suhteessa
operatiiviseen toimintaan tulisi tarkentaa erillisellä valmennuksella
- asia on loppuunkäsitelty
Päätös: Kaupunginhallitus:
Esittelijä muutti esitystään seuraavaan muotoon:
"Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi.
Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että
- haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet
kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja
- selvityksen sisältö otetaan heti huomioon kaupungin
henkilöstön ja luottamushenkilöiden toiminnassa ja koulutuksessa
seuraavasti
1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti
luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä
hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa.
2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja
vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt.
3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään
antamaan johtavien viranhaltijoiden kautta.
4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty
mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä
ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi.
Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään
tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida
luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa
että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran
vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa
pelisäännöt.
5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun
malliin ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa
mahdollisia ristiriita- ja kiusaamistilanteita.
Lisäksi kaupungin työilmapiiriä seurataan säännöllisesti
työilmapiirikyselyllä.
Merkitään, että VTM Kirsi Hoffrén selosti asiaa
kaupunginhallitukselle.
___________________
Kaupunginhallitus 16.3.2015 § 119
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
7/2015
53 (54)
Valmistelija/lisätiedot:
henkilöstöjohtaja Kimmo kimmo.tottola@mikkeli.fi
Henkilöstöpalvelut on selvittänyt kaupunginhallituksen
toimenpide-ehdotusten pohjalta jatkotoimenpiteitä ja päätynyt
seuraavanlaiseen esitykseen
1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti
luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä
hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa.
•
•
Kuntaliitolta on tilattu puolen päivän koulutus
kunnallisesta päätöksenteosta keväälle 2015.
Kuntaliiton johtavan lakimiehen Heikki Harjulan kanssa
sovitaan koulutuksen ajankohdasta huhtikuulle ja
sisällöstä.
Johtoryhmässä on sovittu, että tietopyynnöt käsitellään
toimialojen johtoryhmissä ja vastaukset käsitellään
viikoittain.
•
Tällä toimenpiteellä pyritään takaamaan
työntekijöiden työrauha ja oikeus tehdä työtä
yhden työnjohdon alaisena (työhyvinvointi)
2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja
vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt.
•
Varataan luottamushenkilöille mahdollisuus osallistua
koulutukseen vuoden 2015 aikana. Tehdään
koulutuskalenteri ja koulutuksen sisältö sovitaan
FCG ja Kuntaliiton kanssa järjestetään yhteistyö- ja
vuorovaikutusvalmennus.
3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan
johtavien viranhaltijoiden kautta.
•
Luottamushenkilöiden palaute käsitellään toimialojen
johtoryhmissä
4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty
mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä
ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi.
Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään
tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida
luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa
että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran
vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa
pelisäännöt.
•
•
Mikkelin kaupungilla on voimassa oleva opas
työpaikkakiusaamisen, syrjinnän ja sukupuolisen
häirinnän käsittelyyn.
Yt-neuvottelukunta on käsitellyt asian 8.10.2003
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
16.03.2015
•
•
•
•
7/2015
54 (54)
Kaupunginhallitus on hyväksynyt esityksen 20.10 2003
§ 515
Oppaan nimi: Mitä tahansa ei tarvitse suvaita, mutta
liian herkkänahkainenkaan ei kannata olla. Opas
liitteenä.
Opas on pääsisällöltään edelleen täysin ajankohtainen
ja ohjeet sopivat tähän päivään
Opas päivitetään tekstimuotojen osalta vuoden 2015
aikana.
5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin
ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia
ristiriita- ja kiusaamistilanteita.
•
•
•
•
•
Mikkelin kaupungissa otetaan käyttöön työyhteisön
sovittelumenettely
Laaditaan erillinen ohje esimiehelle ja työntekijälle
Ohjeet sovittelusta tuodaan työsuojelutoimikunnan
arvioitavaksi 4/2015
Ohjeet sovittelusta tuodaan yt-neuvottelukunnan
hyväksyttäväksi 4/2015
Ohje sovittelusta tuodaan kaupunginhallituksen
kokoukseen hyväksyttäväksi 5/2015
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus hyväksyy henkilöstöpalvelujen toimenpideehdotukset ja esittää ne tiedoksi kaupunginvaltuustolle.
Kaupunki on antanut toimeksiannon asianajajalle oikeudellisen
arvioinnin tekemistä varten mahdollisista oikeudenloukkauksista
ja tästä tehdään erillinen viranhaltijapäätös. Arvio annetaan
kaupunginhallitukselle.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä esitteli asiaa
kaupunginhallitukselle.
Tiedoksi
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginhallitus 16.3.2015 Liite 1 § 107
Kaupunginhallitus 16.3.2015 Liite 1 § 110
Kaupunginhallitus 16.3.2015 Liite 1 § 112
Avustusten ohje, joka tulee kaupungin nettisivuille
Yleisohje
Kaupunki myöntää talousarviovuosittain harkinnanvaraisia avustuksia:
 rekisteröidyille yhdistyksille niiden toimintaan
 kohdeavustuksia erillisiin tapahtumiin
Kaupunki ei käsittele avustushakemuksia:
 liiketoimintaan
 yhtiöille
 yksityisille henkilöille
 myöhässä tulleita hakemuksia
Kaupungin avustuksia saavat yhdistykset mainitsevat omassa viestinnässään (markkinointi ja
mainostaminen), että kaupunki on tukenut niiden toimintaa.
Kaupunki suhtautuu myönteisesti, jos kaupungin tukemissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa ei ole
alkoholitarjontaa. Kaupunki edellyttää, että avustushakemus tukee kaupungin strategiaa. (linkki
strategiakorttiin)
Kaupunki voi periä myönnetyn avustuksen takaisin, jos avustusta on käytetty avustushakemuksessa
ilmoitetun vastaisesti.
Avustushakemukset tehdään sähköisesti.
Toiminta-avustukset
Toiminta-avustus on yhdistysten vuosittaiseen toimintaan liittyvää avustusta. Tämä voi pitää
sisällään yhdistyksen toiminnan perustehtäviä, vuokraa, ohjaajakuluja ja niitä kuluja, jotka
edesauttavat yhdistyksen toimintaa toteuttamaan kaupungin strategisia tavoitteita.
Avustushakemuksessa tulee esittää edellisen vuoden tilinpäätösasiakirjat sekä avustusvuodelle
toimintasuunnitelma- ja talousarvio ja ottaa kantaa avustusten yleisohjeissa mainittuihin
myöntämisperiaatteisiin. Maksatus tehdään, kuten eri toimialueiden ohjeissa on mainittu.
Kohdeavustukset
Kohdeavustukset ovat haettavissa talousarviovuoden aikana yksittäisiin tapahtumiin eri toimialueilla.
Avustushakemuksessa tulee esittää kohteen toimintasuunnitelma- ja talousarvio ja ottaa kantaa
kaupungin strategisiin tavoitteisiin. Maksatus tehdään hakemuksen perusteena olevien kulujen
toteutumisen perusteella.
Avustushakemusten sähköiset lomakkeet
Toiminta-avustus (linkki)
Kohdeavustus (linkki)
Linkki kaupungin strategiakorttiin
Kaupunginhallitus 16.3.2015 Liite 2 § 112
MIKKELIN KAUPUNKI
toimiala
pvm
KUMPPANUUSSOPIMUS MIKKELIN KAUPUNGIN JA ……………………:N VÄLILLÄ
ajalle esim. valtuustokausi tai kalenterivuosi
1.
Osapuolet
Nimet, osoitteet ja kumpi on tilaaja ja kumpi tuottaja.
Sopimus perustuu johonkin ja siitä tarkka maininta (esim. tuotetut palvelut ja kaupunginvaltuuston
hyväksymä talousarvio vuosittain).
Kumppanuussopimus on vastikkeeton, joten se ei ole ostopalvelusopimus.
2.
Kumppanuussopimuksen strategia ja tavoitteet sekä toiminnot
Kuvaus mitä tehdään. Maininta molemminpuolisesta sitoutumisesta. Miten kumppanuussopimus vaikuttaa
kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja kaupungin talouteen. Miten kumppanuussopimus vaikuttaa tuottajan
talouteen.
3.
Sopimuksen tarkoittamat palvelut ja toimintatavat
Eksakti kuvaus mitä tilaaja ostaa ja mitä tuottaja tuottaa (toiminnot, tilat jne.)
4.
Toiminnallisen vastuun jakautuminen tilaajan ja tuottajan välillä
Kuvaus henkilökunnasta ja sen vastuista sekä asiakkaista. Laadulliset tavoitteet ja miten esim. talous- ja
asiakasprosessit dokumentoidaan tai miksi niitä ei dokumentoida jne.
5.
Kumppanuuden palvelun hinta, maksukäytäntö, hinnantarkistus ja seuranta
Mitä tilaaja maksaa, missä aikataulussa ja mihin saakka palvelun hinta on voimassa.
Hintaa tarkistetaan vuosittain toiminnan ja tavoitteiden sekä kustannuskehityksen mukaisesti. Onko
rahoitus ilman arvonlisäveroja. Tuleva vuosittainen rahoitus käsitellään kaupungin talousarvion raamissa
kesäkuussa ja edellyttää kaupunginvaltuuston hyväksyntää marraskuussa.
Kumppanuussopimus käsitellään sopimusosapuolien kanssa vuosittain toukokuussa hinnan,
maksukäytännön hinnantarkistuksen ja seurannan osalta.
6.
Sopimuksen muut ehdot
Toimiala, osoite
Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi
Sivu 1
MIKKELIN KAUPUNKI
toimiala
pvm
Laitetaan esim. Tämä sopimus korvaa kaupungin ja yhdistysten kesken voimassa olevat aikaisemmat
avustuskäytännöt tms.
Tuottajalle ei aseta muita sanktioita kun palvelutuotannon toteuttamiseen liittyvät ehdot (kohta 3).
7.
Kumppanuussopimuksen voimassaoloaika ja irtisanomisaika
Sopimus on voimassa toistaiseksi tai valtuustokauden tai jonkun muun ajan. Määriteltävä ja neuvoteltava.
Kumpikin osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen päättymään ? kuukauden irtisanomisajalla:
 jos sopimuksessa mainitut palvelut ja toimintatavat eivät toteudu tai niissä tapahtuu muutoksia,
eikä niistä päästä yksimielisyyteen tilaajan ja tuottajan kanssa käytävissä neuvotteluissa
 jos sopimuksessa mainittujen palvelujen ja toimintatapojen olosuhteissa tapahtuu sellaisia
muutoksia, joista tilaajan ja tuottajan kanssa ei päästä yksimielisyyteen
Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään ? kuukauden irtisanomisajalla, jos
 toinen osapuoli on asetettu konkurssiin tai muuhun maksukyvyttömyysmenettelyyn
 toinen osapuoli on rikkonut muutoin olennaisesti tämän sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan
eikä ole korjannut virhettään – jonkin ajan kuluessa – esim. 30 päivän kuluessa
 toinen osapuoli on jättänyt noudattamatta salassapitovelvollisuutta tai tietosuojaa törkeästi
Kummankin osapuolen tulee tehdä irtisanominen perusteluineen kirjallisesti.
8.
Sopimuserimielisyydet
Kumppanuuteen ja sen toimeenpanoon liittyvät erimielisyydet käsitellään neuvotellen ja yhteisesti
sovittujen muutosesitysten kautta.
Mahdolliset riita-asiat käsitellään Etelä-Savon käräjäoikeudessa.
9.
Ylittämätön este, force majeure
Mikäli ilmaantuu ylittämätön este sopimusta tehdessä tai sen voimassaoloaikana, jota kumpikaan osapuoli
ei ole voinut ottaa huomioon ja este on heistä riippumaton, osapuolet vapautetaan sopimuksesta siltä osin
kun force majeure vaikuttaa tilanteeseen.
10.
Sopimuksen liitteet
Esim. tilinpäätösasiakirjat, toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ? jne.
Mikkelissä pvm
Viralliset allekirjoittajat
Toimiala, osoite
Puhelin 015 1941, sähköposti etunimi.sukunimi at mikkeli.fi
Sivu 2
Kaupunginhallitus 16.3.2015 Liite 1 § 113
KUMPPANUUSSOPIMUS 2014 – 2017
Sopimuksen osapuolet:
Mikkelin kaupunki (Y 0165116-3), jäljempänä kaupunki.
Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli
Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry (Y 1543122-5), jäljempänä yhdistys.
Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli
Sopimuksen tarkoitus:
Kaupunki ja yhdistys toteuttavat tiivistä kumppanuusyhteistyötä vuodesta 2014 alkaen.
Yhteistyön tavoitteena on tukea kaupungin strategian toteutumista eri osa-alueilla ja edistää
kaupunkikeskustan jatkuvaa uudistumista asukkaiden moniarvoisena kohtauspaikkana.
Tämä kumppanuussopimus sisältää kahdeksan (8) kohtaa sekä kaksi liitettä:
1. Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry:n tarkoitus
2. Kaupungin strategian toteutuminen Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry:ssä
3. Kumppanuussopimuksen tavoite
4. Kumppanuusstrategia
5. Kaupunkikeskustan mainonta ja muu viestintä
6. Kaupunkikeskustan tapahtumat
7. Sopimuksen taloudellinen arvo ja
8. Sopimuksen tarkistaminen
Liite 1: vuoden 2015 tapahtumakokonaisuudet
Liite 2: vuoden 2015 yhdistyksen tekemät toimenpiteet
1. Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry:n tarkoitus
Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry on keskustan yritysten, kiinteistönomistajien ja Mikkelin
kaupungin muodostama yhdistys, jossa jäsenet harjoittavat keskinäistä yhteistyötä. Yhdistyksen
päätavoitteena on tuottaa kilpailukykyä ja elinvoimaa keskustassa toimiville jäsenyrityksilleen.
Lähiaikojen erityisenä kohderyhmänä ovat keskustan perinteiset kivijalkamyymälät, kahvilat ja
ravintolat. Yhdistyksen tarkoituksena on myös tuottaa keskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa
parantavia suunnitelmia yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa, sekä tukea suunnitelmien
toteuttamista yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa. Vuosien 2014 – 2017 aikana yhdistyksen
yhtenä päätavoitteena on City2020 –projektissa esille tulleiden keskustaa parantavien
toimenpiteiden käytäntöön vieminen kaupunkiorganisaation hyväksymien päätösten mukaisesti.
Yhdistys järjestää myös keskustan elävyyttä edistäviä tapahtumia ympärivuotisesti ja julkaisee
keskustan tarjontaa markkinoivaa viestintää.
1
2. Kaupungin strategian toteuttaminen Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry:ssä
2.1 Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry ja sen toiminnan vaikutukset asukkaiden
hyvinvointiin
2.1.1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen
Yhdistys järjestää paljon tapahtumia lapsille ja lapsiperheille ympäri vuotisesti.
Esimerkkeinä: Jäätori tapahtumat houkuttelevat luistelemaan keskelle Mikkelin toria, Mikke
junan pääasiakaskunta koostuu lapsiperheistä, Kaupunkijuhannus on koko perheen juhla
Mikkelin satamassa, Tivoli Kirkkopuistossa, Joulun Avaus sekä Joulutori
oheistapahtumineen. Yhdistyksen järjestämät tapahtumat houkuttelevat tuhansia
lapsiperheitä keskustaan vuosittain. Tapahtumien laatua ja monipuolisuutta on tarkoitus
kehittää entisestään jo vuoden 2014 aikana. Vuodelle 2015 suunnitellaan uusia isoja koko
perheen tapahtumia mm. Talvikarnevaalit.
2.1.2. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen
Yhdistys tarjoaa tapahtumissaan erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia, joilla kuntalainen voi
lisätä omaa hyvinvointia. Yhteistyö yleisten kulttuuripalveluiden tuottavien toimijoiden
(mm. museot, kirjastot ja uimahallit) kanssa lisääntyy jo vuoden 2014 aikana ja ne otetaan
entistä enemmän mukaan yhdistyksen järjestämiin tapahtumakokonaisuuksiin.
Yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä VALO projektin kanssa, jonka tavoitteena on profiloida
Mikkelin kaupunki liikunnan mallikaupunkina vuoden 2014 aikana.
Yhdistys edistää kaupunkisuunnittelussa kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavia elementtejä,
mm. edistämällä turvallisten kaupunkikeskustan pyöräilyreittien suunnittelua ja lisäämistä.
Tavoitteena on kannustaa kuntalaisia liikkumaan mahdollisimman aktiivisesti keskustassa
myös ilman autoa.
2.2. Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry ja sen toiminnan vaikutukset elinkeinojen hyvinvointiin
2.2.1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittyminen
Yhdistyksessä on yli 100 jäsenyritystä ja –toimijaa ja niiden määrää tullaan nostamaan 20142017. Yhdistyksen aktiivisella toiminnalla yhteistyössä kivijalkakauppiaiden kanssa pyritään
pitämään huolta kivijalkakauppojen kehittymisen pitkäjänteisyydestä. Lisäksi yhdistyksen
aktiivinen toiminta pyrkii lisäämään keskusta-alueen vetovoimaisuutta yrittäjille luoden
uusia työpaikkoja keskustaan. Toiminta myös ylläpitää keskustassa jo olemassa olevia
työpaikkoja. Aktiivisella keskustan kehittämisyhdistyksellä Mikkelin kaupunki viestii hyvästä
yhteistyötä ja menestyksestä. Kaupungin mainekuvan ja yleisen yritysilmaston kannalta on
tärkeää, että yhdistystoiminta on aktiivinen, kehittyvä ja elinvoimainen.
2.2.2. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu
Yhdistyksen kasvavien tapahtumien kautta pyritään lisäämään matkailun yöpymisten
määrää kaupungissa. Yhdistys pyrkii myös opastamaan kivijalkakauppojen verkkosivujen ja
mahdollisten verkkokauppojen kehittämisessä.
2.3. Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry ja sen toiminnan vaikutukset ympäristön hyvinvointiin
2.3.1. Rakennetun ympäristön laatu
Yhdistyksen tärkeänä toimena on suunnitella toimenpiteitä Mikkelin keskustan rakennetun
ympäristön laadun parantamiseksi. City2020 –projektiin toukokuun 2014 loppuun mennessä
valmistuvien suunnitelmien eteenpäin vieminen yhteistyössä kaupungin kanssa on vuosien
2
2014-2017 tärkeä tehtävä. Yhdistys pyrkii toimissaan edesauttamaan keskusta-alueiden
puistojen, valaistuksen ja kevyen liikenteen liikenneväylien parantamista.
City 2020 –projektin tuloksena syntyy nopeasti toteuttamiskelpoisia idea- ja
yleissuunnitelmia kaupunkikeskustan kehittämiseksi liiketoimintaympäristönä erityisesti
keskustan perinteisen erikoistavarakaupan, kahviloiden ja ravintoloiden kannalta.
Yhdistys on halukas osallistumaan Satamalahden alueen kehittämiseen etsien alueen
viihtyisyyden ja houkuttelevuuden lisäämistä olevia elementtejä ja ratkaisuja.
3. Kumppanuussopimuksen tavoite
Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry ja Mikkelin kaupunki ovat tehneet kumppaneina
yhteistyötä yhdistyksen perustamisesta vuodesta 2002 lähtien. Kumppanuussopimuksen
muotoon yhteistyö on puettu vuodesta 2012 alkaen. Kumppanuussopimuksen yhtenä
päätavoitteena on kehittää keskustaa monipuolisena kaupallisena ympäristönä sekä
elävöittää kaupunkikeskustaa erikokoisten ja erilaisten jäsenyritystensä kaupallisten
tavoitteiden palvelemiseksi Mikkelin keskustan ominaispiirteitä vahvistaen. Sopimuksen
tavoitteena on vahvistaa kaupungin osallisuutta yhdistyksen toimintaan. Se on perusteltua
elinkeinopoliittisesti, koska yhdistyksen toiminta lisää ostosmatkailun suuntautumista
Mikkeliin ja vähentää mikkeliläisten ostosmatkailua muualle. Keskustan kaupallisen vireyden
edistäminen tukee myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti elävän keskustan toteuttamista.
Kaupunki on sopimuksen mukaan mukana yhdistyksen toiminnassa osoittamalla
palveluksessaan olevia asiantuntijoita valittavaksi yhdistyksen hallitukseen, osallistumalla
yhdistyksen toiminnan vuosisuunnitteluun ja osoittamalla varoja yhdistyksen käyttöön.
Kumppanuussopimuksen tavoitteena on myös varmistaa tiivis yhteistyö Mikkelin kaupungin,
keskustan yritysten sekä kiinteistönomistajien välillä.
Tavoitteena on myös luoda elävä ja elinvoimainen kaupunkikeskusta ja kaupunki-imago
tukemalla yhdistyksen tapahtumatuotantoa. Sopimuksen kautta taataan jatkumo monille jo
perinteeksi muodostuneille tapahtumille sekä mahdollistetaan uusien tapahtumien
syntyminen.
4. Kumppanuusstrategia
4.1 Kaupunki on kaupunkikeskustan ensisijainen kehittäjä
Kaupunki kehittää keskustaa viranomaisena, kiinteistönomistajana, julkisten palvelujen
tuottajana (mm. kulttuuri- ja liikuntapalvelut), kaupungin markkinoijana ja elinkeinojen
edistäjänä ja tapahtumien järjestäjänä. Yhdistyksen toiminta tukee kaupungin strategiaa
kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkelin luomisessa.
4.2 Kaupunki harjoittaa yhdistyksessä yhteistyötä yritysten kanssa
Kaupunki harjoittaa kaupunkikeskustan jatkuvaan uudistamiseen tähtäävää yhteistyötä
keskustan yritysten ja kiinteistönomistajien kanssa erityisesti kaupunkikeskustan
kehittämisyhdistyksessä.
Kaupunki osallistuu yhdistyksen toiminnan suunnitteluun erityisesti siten, että kaupungin
3
johtoryhmän edustajat neuvottelevat yhdistyksen hallituksen edustajien kanssa yhdistyksen
toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja kaupungin palvelusopimuksen mukaisesta
taloudellisesta korvauksesta vuosittain.
5. Kaupunkikeskustan mainonta ja muu viestintä
5.1. Yhdistys tehostaa vuosien 2014-2017 aikana kaupunkikeskustan yritysten mainontamahdollisuuksia sekä viestintää eri mediakanavissa. Yhteistyö internet-viestinnässä
vahvistuu kaupungin ja yhdistyksen välillä linkittämällä sivustot keskenään
pääyhteistyötasolla. Internet yhteistyö Miset Oy/Matkailun kanssa vahvistuu. Lisäksi
kaupungin viestintäosasto pidetään ajantasalla kaikista yhdistyksen toiminnasta. Lisäksi
kaupunki saa logonäkyvyyden kaikissa yhdistyksen painetuissa markkinointivälineissä,
julisteissa ja ajankohtaistiedotteissa. Yhdistys sitoutuu myös markkinoimaan Mikkeliä
omissa markkinointi- ja sidosryhmätilaisuuksissa.
6. Kaupunkikeskustan tapahtumat (liite 1)
Vuosittain sovitaan erillisellä liitteellä seuraavan vuoden yhdistyksen kautta järjestettävät
tapahtumat (liite 1), jonka kaupunki hyväksyy. Vuosittain sovittavat tapahtumat ovat
yhdistyksen järjestämiä tapahtumia. Monet muutkin toimijat järjestävät tapahtumia
kaupunkikeskustassa. Yhdistyksen tapahtumatuotanto kasvaa vuosien 2014-2017 aikana
kattamaan isoja tapahtumakokonaisuuksia. Yhdistyksen järjestämien tapahtumien yhtenä
päätavoitteena on toteuttaa tapahtumat vuosittain, jotta niille syntyy luonnollinen jatkumo
ja uskottavuus. Yhdistys organisoi tapahtumien tuotannon paikallisten yritysten, yhteisöjen
ja oppilaitosten avulla. Yhdistys kehittää järjestämiensä tapahtumien kaupallista
vaikuttavuutta jäsenyritystensä kannalta ja pyrkii järjestämään myös uusia tapahtumia.
Yhdistys kantaa vastuun järjestämiensä tapahtumien mainonnasta. Yhdistys ylläpitää ja
kehittää kaupunkitaajaman alueella olevaa ulkomainosjärjestelmää, jonka oikeudet
kaupunki on luovuttanut yhdistykselle erillisellä sopimuksella (sopimus voimassa v. 20142017).
4
7. Sopimuksen taloudellinen arvo
Kaupunki ostaa tässä sopimuksessa tarkoitetut palvelut vuosina 2014-2017 hintaan
95.000 euroa (alv 0)/vuosi. Kaupunginhallitus päättää vuosittain omien määrärahojen
puitteissa yhdistykselle myönnettävästä rahoituksesta kumppanuussopimuksen
toteuttamiseksi.
Kaupunki varautuu rahoittamaan yhdistystä sopimuskaudella seuraavasti:
95.000 euroa (alv 0) vuonna 2014
95.000 euroa (alv 0) vuonna 2015
95.000 euroa (alv 0) vuonna 2016
95.000 euroa (alv 0) vuonna 2017
Monivuotinen sopimus takaa yhdistykselle mahdollisuuden kehittää toimintaa eteenpäin ja
takaa toiminnan jatkuvuuden ja pitkäkantoisuuden.
8. Sopimuksen tarkistaminen kesken sopimuskauden
Kumppanuussopimuksen tavoitteita muutetaan ja täsmennetään kaupungin tai yhdistyksen
strategisten tavoitteiden muuttuessa.
ALLEKIRJOITUKSET
Mikkelissä _____. päivänä maaliskuuta 2015
MIKKELIN KAUPUNKI
MIKKELIN KAUPUNKI
Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry
Kimmo Mikander
kaupunginjohtaja
Ari Liikanen
hallintojohtaja
Heikki Toivakka
hallituksen puheenjohtaja
5
Liite 1 / Kumppanuussopimus Mikkelin kaupunki ja Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry:n kanssa
Vuonna 2015 yhdistyksen järjestämät tapahtumat:
1. Kansainväliset jäänveistofestivaalit Mikkelin torilla 14. – 17.2.2015, Jääkonsertti torilla 17.2.
2. Let’s Move tapahtumaviikonloppu 6.-7.3.2015 (Mikkelin kaupungin 177-vuotisjuhlat)
3. Jättikirppistapahtumat Hallitustorilla kesällä (Kirppikset tuottaa Event Production Finland): 17.5,
31.5, 14.6, 28.6, 5.7, 12.7, 19.7, 26.7, 9.8 ja 23.8
4. Huippukaupat tapahtumakokonaisuus kivijalkakaupoille 13.-18.4.
5. 11.4 tapahtuma viljasiilolla
6. Kaupunkijuhannus Mikkelin satamassa / Kansainväliset Suurmarkkinat 18. – 21.6.2015
7. Mikke-katujuna kesällä
8. Tivoli Seiterä Kirkkopuistossa 8. – 19.7
9. Siilon valaisu lokakuusta huhtikuulle
10. Huippukaupat tapahtumakokonaisuus syys-lokakuulle
11. Valopuutarha lokakuulta helmikuulle
12. Joulun avaus marraskuun lopulla
13. Jouluvalaistus joulu- ja tammikuussa
14. Joulutori 2015
Lisäksi yhdistys on vahvasti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa seuraavia tapahtumia
vuoden 2015 aikana:
14. Täydellinen liikuntavuosi Mikkelissä
15. Digitaalinen kaupunkiseikkailu (syyskuussa)
16. Mikkeli Art & Design tapahtumaviikko (syyskuussa)
6
Liite 2 / Kumppanuussopimus Mikkelin kaupunki ja Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry:n kanssa
Vuonna 2015 yhdistyksen tekemät päätoimenpiteet:
Yhdistyksen jäsenyritysten edustaja ja edun valvoja
Yhdistys tuottaa kilpailukykyä ja elinvoimaa keskustassa toimiville jäsenyrityksilleen. Yhdistys toimii
jäsenyritysten edustajana kaupungin, maakuntaliiton ja matkailun kanssa tehtävissä yhteisissä
projekteissa. Yhdistys edesauttaa jäsenyritysten menestymistä konkreettisilla toimenpiteillä ja
kampanjoilla.
City 2020 – projekti
City2020 – projekti päättyi vuoden 2014 lopussa. Yhdistys tuottaa kaikki tarvittavat materiaalit
maakuntaliittoon maksatushakemusta varten huhtikuun 2015 loppuun mennessä sekä selvittää
yhteistyössä City2020 – projektissa esille tulleiden keskustaa parantavien toimenpiteitä käytäntöön
kaupunkiorganisaation hyväksymien päätösten mukaisesti.
Viestintä ja mainonta
Mikke ry järjestää joka kuukauden ensimmäisenä torstaiaamuna klo 8-9 aamukahvikeskustelun
ajankohtaisista keskustan kehittämisaiheista jäsenyritysten ja kaupungin edustajille. Mikke ry:n netti- ja
facebook sivuja pidetään aktiivisina. Mikke ry ja alueen radiokanavat harjoittavat järjestelmällistä
tiedotusyhteistyötä keskustan tapahtumista ja elämästä.
Mikke ry on perustanut uuden viestintä- ja markkinointitiimin vuoden 2014 lopussa, jonka toiminta
jatkuu 2015. Tiimissä toimivat matkailujohtaja Maisa Häkkinen (Miset Oy), kulttuurijohtaja Marita
Kajander (Mikkelin kaupunki), tavaratalojohtaja Taru Kuosma (Carlson Oy), torikauppias Kaija Ahonen
(Torikauppa J. Ahonen), viestintäpäällikkö Satu-Mari Tolonen (Mikkelin kaupunki), yrittäjä Anne Väre
(Nykynainen) ja Markus Tikkanen (INFO Mikkelin kirjakauppa). Mikke ry lähettää säännöllisesti
ajankohtaistiedotteita mediatoimituksiin. Lisäksi medialle tiedotetaan tapahtumista ja muista
toimenpiteistä aktiivisesti. Yhdistys mainostaa keskustan yritysten palveluita eri mediaformaateilla sekä
etsii aktiivisesti eri mediamainontakeinoja esimerkiksi Venäjälle. Mikke ry tehostaa valtakunnallista
mediatiedottamista EPressin kanssa solmitulla sopimuksella.
Valaistus Mikkelin kaupungissa
Siilon valaisua jatketaan. Kaupungin keskustassa loppuun kuluneita valoketjuja korvataan uusilla.
Valoketjun valot tulevat palamaan koko talvikauden ajan marraskuun alusta helmikuun loppuun.
Mikke ry vastaa Mikkelin keskustaan vuonna 2014 saapuneiden uusien jouluvalojen ylläpidosta sekä
koordinoi valojen kiinnittämiset, poistot sekä säilytyksen.
Mikke juna
Mikke katujunan toimintaan ja kehittymiseen panostetaan tulevana kesänä.
Kaupunkikeskustan ulkomainosjärjestelmä
Mikke ry ylläpitää yhteistyökumppaneiden kanssa keskusta-alueen mainospaikkoja. Torin valotolpissa
sekä kauppakeskus Akselin ja Stellan välissä olevien banderolli paikkojen ylläpito kuuluu Mikke ry:n
toimenkuvaan.
Kaupunkikeskustan tapahtumat
Yhdistys toteuttaa lukuisan määrän tapahtumia Mikkelin keskustassa ja on mukana suunnittelemassa ja
toteuttamassa muita isoja tapahtumia (liite 1). Tapahtumien tavoitteena on luoda keskustasta
elinvoimainen mielikuva, parantaa asukkaiden viihtyvyyttä, palvella keskustan yrityksiä sekä houkutella
matkailijoita.
7
Kaupunginhallitus 16.3.2015 Liite 1 § 118
LUONNOS 11.3.2015
LUOTTAMUKSELLINEN
KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA
OSUUSKUNTA KARJAPORTTI, SELVITYSTILASSA
JA
[HKSCAN OYJ]
välillä
[●]. maaliskuuta 2015
LUONNOS 10.3.2015
LUOTTAMUKSELLINEN
SISÄLLYSLUETTELO
LIITTEET ......................................................................................................................................................... 3
OSAPUOLET ................................................................................................................................................... 4
1 KAUPAN KOHDE ................................................................................................................................... 4
2 KAUPPAHINTA ...................................................................................................................................... 4
3 KAUPPAHINNAN MAKSAMINEN; PANTTIKIRJOJEN VAPAUTTAMINEN ............................. 4
4 OMISTUS- JA HALLINTAOIKEUDEN SEKÄ VAARANVASTUUN SIIRTYMINEN ................... 4
5 VEROT, MAKSUT JA MUUT KULUT ................................................................................................. 5
6 VAKUUTUKSET ..................................................................................................................................... 5
7 OSTAJAN TUTUSTUMINEN KIINTEISTÖÖN ................................................................................. 5
8 MYYJÄN VAKUUTUKSET .................................................................................................................... 6
9 MYYJÄN KORVAUSVELVOLLISUUS................................................................................................. 6
10 KIINTEISTÖÖN LIITTYVÄT SOPIMUKSET; VUOKRASOPIMUS ................................................ 7
11 ARVONLISÄVERO ................................................................................................................................. 7
12 ETUOSTO-OIKEUS ................................................................................................................................ 8
14 ERIMIELISYYDET ................................................................................................................................. 8
15 MUUTA .................................................................................................................................................... 8
16 ALLEKIRJOITUKSET ............................................................................................................................ 9
LUONNOS 11.3.2015
LUOTTAMUKSELLINEN
LIITTEET
Liite 1.2
Ostotarjous
Liite 1.3
Vuokrasopimus
Liite 7.1(a)
Kiinteistörekisteriote
Liite 7.1(b)
Lainhuutotodistus
Liite 7.1(c)
Rasitustodistus
Liite 7.6
Pöyry Finland Oy:n tutkimusraportti, 1.7.2010
Liite 12.2
Ilmoitus etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä
3 (9)
LUONNOS 11.3.2015
LUOTTAMUKSELLINEN
TÄMÄ KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA (Kauppakirja) on tehty [●]. maaliskuuta 2015.
OSAPUOLET
(1)
Osuuskunta Karjaportti, selvitystilassa (Y-tunnus 0165105-9)
Graanintie 5, 50190 Mikkeli (Myyjä)
(2)
HKScan Oyj (Y-tunnus 0111425-3)
Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku (Ostaja)
(1) – (2) yhdessä Osapuolet ja erikseen Osapuoli.
1
KAUPAN KOHDE
1.1
Kaupan kohteena on Mikkelin kaupungin 35 kaupunginosan 1. korttelissa sijaitseva tontti n:ro 1 (kiinteistörekisteritunnus 491-35-1-1) sillä sijaitsevine rakennuksineen ja rakennelmineen (Kiinteistö).
1.2
Kauppa perustuu Ostajan kaupan kohteena olevasta Kiinteistöstä tekemään
6.2.2015 päivättyyn ostotarjoukseen (liite 1.2).
1.3
[Ostaja/ Ostajan kokonaan omistama tytäryhtiö HKScan Finland Oy (Y-tunnus
1951458-9)] on hallinnut kaupan kohteena olevaa Kiinteistöä usean vuoden
ajan Myyjän kanssa solmimansa liikehuoneiston vuokrasopimuksen (Liite 1.3,
Vuokrasopimus) nojalla ja Ostaja tuntee siten hyvin kaupan kohteena olevan
Kiinteistön, sen kunnon ja tekniset ominaisuudet.
1.4
Kiinteistörekisteriotteen mukaan Kiinteistön maapohjan pinta-ala on 152,366
m². Kiinteistön pinta-ala on tarkistusmittaamaton eivätkä myöhemmät mahdolliset tarkistusmittaukset vaikuta kauppaan.
1.5
Myyjän tai kolmansien osapuolten omistama irtain omaisuus ei kuulu Kiinteistöön eikä ole tämän Kauppakirjan mukaisen kaupan kohteena.
2
2.1
3
KAUPPAHINTA
Kiinteistöstä maksettava kauppahinta on 4.200.000,00 euroa (Kauppahinta). Kauppahinta ei perustu Kiinteistön tai sillä sijaitsevien rakennusten pintaalaan. Kauppahinta jakautuu Kiinteistön maapohjan ja Kiinteistöllä sijaitsevien
rakennusten välillä [HK täydentää].
KAUPPAHINNAN MAKSAMINEN; PANTTIKIRJOJEN VAPAUTTAMINEN
3.1
Ostaja maksaa Kauppahinnan kokonaisuudessaan kaupantekopäivänä ja se
kuitataan vastaanotetuksi tämän Kauppakirjan allekirjoituksin.
3.2
Myyjä luovuttaa Ostajalle Kiinteistöön kohdistuvat liitteenä 7.1(c) olevassa rasitustodistuksessa luetellut alkuperäiset panttikirjat vapaana kaikista rasitteista,
kun Myyjä on vastaanottanut Kauppahinnan kokonaisuudessaan. Ostaja kuittaa vastaanottaneensa kaikki liitteen 7.1(c) mukaiset panttikirjat tämän Kauppakirjan allekirjoituksin.
4
4.1
OMISTUS- JA HALLINTAOIKEUDEN SEKÄ VAARANVASTUUN SIIRTYMINEN
Omistus- ja hallintaoikeus Kiinteistöön siirtyvät Myyjältä Ostajalle, kun Myyjä
on vastaanottanut Kauppahinnan kokonaisuudessaan.
4 (9)
LUONNOS 11.3.2015
LUOTTAMUKSELLINEN
4.2
5
Vaaranvastuu Kiinteistöstä siirtyy Myyjältä Ostajalle tämän Kauppakirjan allekirjoituksin.
VEROT, MAKSUT JA MUUT KULUT
5.1
Kiinteistöä koskevista veroista ja muista maksuista ja muista kustannuksista
vastaa Myyjä siltä osin, kuin ne kohdistuvat Kiinteistön omistusoikeuden siirtymistä edeltävään aikaan ja Ostaja siltä osin kuin ne kohdistuvat omistusoikeuden siirtymisen jälkeiseen aikaan.
5.2
Selvyyden vuoksi todetaan, että Kiinteistöön liittyvien kustannusvastuiden
jakautumisesta Myyjän ja [Ostajan/HKScan Finland Oy:n] välillä on sovittu
erikseen Vuokrasopimuksessa eikä tällä Kauppakirjalla ole vaikutusta Vuokrasopimuksessa sovittuun kustannusten jakoon.
5.3
Tästä Kiinteistön kaupasta menevästä varainsiirtoverosta vastaa Ostaja.
5.4
Tästä Kiinteistön kaupasta suoritettavan julkisen kaupanvahvistajan palkkion
maksaa Ostaja.
6
6.1
7
7.1
VAKUUTUKSET
Myyjä sitoutuu pitämään voimassa Kiinteistöä koskevat nykyiset vakuutukset
omistusoikeuden siirtymispäivään saakka, jonka jälkeen Myyjän velvollisuus
vakuuttaa Kiinteistö päättyy.
OSTAJAN TUTUSTUMINEN KIINTEISTÖÖN
Ostaja on ennen Kauppakirjan allekirjoittamista tutustunut Kiinteistöä koskevaan:
(a)
(b)
(c)
kiinteistörekisteriotteeseen
lainhuutotodistukseen
rasitustodistukseen
liite 7.1(a);
liite 7.1(b); ja
liite 7.1(c);
7.2
[Ostaja/HKScan Finland] on hallinnut Kiinteistöä usean vuoden ajan Vuokrasopimuksen nojalla ja tuntee Kiinteistön kunnon ja ominaisuudet.
7.3
Ostajalla on ollut mahdollisuus tarkastaa Kiinteistö rakennuksineen paikan
päällä haluamassaan laajuudessa.
7.4
Ostaja on tutustunut Kiinteistöä koskevaan kaavatilanteeseen.
7.5
Kiinteistöä on käytetty useita vuosia lihavalmisteiden tuotantotoiminnassa ja
Kiinteistö soveltuu ainoastaan vastaavaan teollisuuskäyttöön. Ostaja hyväksyy
Kiinteistön rakennuksineen siinä kunnossa, kuin se on omistusoikeuden siirtymispäivänä.
7.6
Osapuolet toteavat, että Kiinteistöllä on Vuokrasopimuksen mukaisen vuokrakauden alussa tehty Pöyry Finland Oy:n toimesta maaperätutkimus, jossa on
tutkittu Kiinteistön maaperän kunto. Maaperätutkimuksesta on laadittu
1.7.2010 päivätty tutkimusraportti (Tutkimusraportti), joka on tämän Kauppakirjan liitteenä 7.6. Tutkimusraportissa on todettu, että Kiinteistön maaperässä on havaittu hieman kohonneita raskasmetallipitoisuuksia, mikä ei kuitenkaan aiheuta maaperän kunnostustarvetta Kiinteistön pysyessä nykyisessä
teollisuuskäytössä. Ostaja hankkii Kiinteistön jatkaakseen Kiinteistöllä lihavalmisteiden tuotantotoimintaa ja Osapuolten yhteinen näkemys on, että Kiinteistöä tai sen maaperää ei ole tarpeen tutkia tämän Kauppakirjan mukaisen
kaupan tekemisen yhteydessä ja Ostaja hyväksyy Kiinteistön nimenomaisesti
5 (9)
LUONNOS 11.3.2015
LUOTTAMUKSELLINEN
myös Kiinteistön maaperän osalta sellaisena kuin se on tämän Kauppakirjan allekirjoituspäivänä.
8
8.1
MYYJÄN VAKUUTUKSET
Myyjä vakuuttaa Kiinteistön suhteen tämän Kauppakirjan allekirjoituspäivänä,
että
(a)
Myyjä omistaa Kiinteistön ja on oikeutettu luovuttamaan Kiinteistön
Ostajalle tämän Kauppakirjan mukaisesti;
(b)
Myyjän tiedossa ei ole, että Kiinteistöön kohdistuisi muita rasituksia tai
rasitteita kuin ne, jotka ilmenevät tämän kauppakirjan liitteistä 7.1(a) ja
7.1(c);
(c)
Myyjällä ei Tutkimusraportissa esitettyjen seikkojen lisäksi ole tiedossaan, että Kiinteistöllä tai sen lähialueella olisi harjoitettu muuta sellaista toimintaa tai käsitelty sellaisia jätteitä tai aineita, josta on saattanut
aiheutua tai josta tulevaisuudessa saattaa aiheutua ympäristön, kuten
maaperän ja pohjaveden pilaantumista ympäristönsuojelulain
(527/2014) 139 §:ssä tarkoitetulla tavalla;
(d)
Myyjälle ei ole esitetty ympäristöviranomaisen tai muu viranomaisen
toimesta mitään selvittämättä olevaa kirjallista ilmoitusta tai kirjallista
vaatimusta, jonka mukaan Kiinteistö tai sen käyttö olisi Myyjästä johtuvasta syystä rikkonut jotakin olennaista sovellettavaa ympäristölakia; ja
että
(e)
Myyjää vastaan ei ole vireillä tai uhkaamassa oikeudenkäyntejä, välimiesmenettelyjä, vaatimuksia tai erimielisyyksiä, jotka koskevat Kiinteistöä.
Pois lukien tässä kohdassa 8 luetellut myyjän vakuutukset, Myyjä ei anna Kiinteistöstä mitään muita vakuutuksia. Myyjän vastuu kaupan kohteesta määräytyy yksinomaan tämän kohdan 8 mukaisten myyjän vakuutusten ja kohdan 9
mukaisten vastuunrajoitusten perusteella. Kaikilta muilta osin Kiinteistö myydään sellaisena kuin se on tämän Kauppakirjan allekirjoituspäivänä.
9
9.1
MYYJÄN KORVAUSVELVOLLISUUS
Mikäli Ostajalle aiheutuu vahinkoa sen vuoksi, että
(a)
Myyjän edellä 8.1 kohdassa antamat vakuutukset (kokonaan tai osittain) ovat paikkansapitämättömiä; tai että
(b)
Kiinteistöön kohdistuu maakaaren 2 luvun 19 §:n mukainen oikeudellinen virhe,
Myyjä on velvollinen korvaamaan Ostajalle kohdan 9.1(a) tai 9.1(b) mukaisesta
virheestä tai virheistä kärsimän välittömän vahingon tämän 9 kohdan mukaisesti Kauppahinnan alennuksena. Kauppahinnan alennus edellä alakohdissa (a)
tai (b) määriteltyjen virheiden perusteella on Ostajan ainoa oikeuskeino tämän
Kauppakirjan mukaiseen kauppaan liittyen, ja Ostaja luopuu kaikista muista
oikeuskeinoista, joita sillä saattaisi sovellettavien lakien nojalla olla tämän
Kauppakirjan mukaiseen kauppaan liittyen.
9.2
Myyjä ei vastaa maakaaren (540/1995, muutoksin) 2 luvun 17 §:n 1 momentin
5) kohdan mukaisesta salaisesta virheestä.
9.3
Myyjä ei korvaa tämän Kauppakirjan nojalla välillisiä tai epäsuoria vahinkoja.
6 (9)
LUONNOS 11.3.2015
LUOTTAMUKSELLINEN
9.4
Myyjä ei ole korvausvelvollinen, milloin Ostajan kärsimä vahinko perustuu
seikkaan, jonka Ostaja edellä 7 kohdan perusteella tai muutoin tiesi tai Ostajan
olisi pitänyt tietää.
9.5
Epäselvyyksien välttämiseksi Osapuolet toteavat, että Myyjän vastuu ympäristön pilaantumisesta rajoittuu vastuuseen, joka aiheutuu siitä, että Myyjän kohdissa 8.1(c) ja 8.1(d) antamat vakuutukset eivät olisi paikkansapitäviä. Myyjä ei
vastaa muusta ympäristön pilaantumisesta Kiinteistöllä tai pilaantumisesta, joka aiheutuu kiinteistöllä harjoitetusta toiminnasta. Ostaja on Myyjän puolesta
ja lukuun korvausvastuussa kaikista kolmansien osapuolien Myyjälle tämän
Kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen esittämistä vaatimuksista, jotka liittyvät ympäristövastuisiin tai muihin vastuisiin, jotka johtuvat Kiinteistön laadusta tai kunnosta minä tahansa ajankohtana.
9.6
Ostajalla ei virheen perusteella ole oikeutta purkaa kauppaa.
9.7
Myyjän enimmäisvastuu Ostajaa kohtaan tähän kauppaan liittyen nojalla on
kaikissa olosuhteissa rajoitettu [●] prosenttiin Kauppahinnan määrästä.
9.8
Ostajan on esitettävä mahdollisesta virheestä johtuvat vaatimuksensa kirjallisesti (riippumatta siitä, perustuvatko ne tähän Kauppakirjaan tai mihin tahansa
sovellettavaan lakiin) viimeistään 30 päivän kuluessa virheen havaitsemisesta
tai siitä kun virhe olisi pitänyt havaita ja joka tapauksessa 6 kuukauden kuluessa Kauppakirjan allekirjoittamisesta, uhalla, että Ostajan vaatimus muutoin on
vanhentunut eikä Myyjä enää ole siitä vastuussa.
10
KIINTEISTÖÖN LIITTYVÄT SOPIMUKSET; VUOKRASOPIMUS
10.1
Myyjä siirtää tämän Kauppakirjan allekirjoituksin Kiinteistön omistusoikeuden
siirtymisestä lukien Kiinteistöä koskevat sähkö-, lämmitys-, vesi-, ja jätevesiliittymäsopimuksensa Ostajalle ilman eri korvausta.
10.2
Myyjän ja [Ostajan/HKScan Finland Oy:n] välinen Vuokrasopimus päättyy
ilman eri toimenpiteitä Kiinteistön omistus- ja hallintaoikeuden siirtyessä Ostajalle.
11
ARVONLISÄVERO
11.1
Myyjän oikeus ja velvollisuus tarkistaa Kiinteistön kiinteistöinvestointia koskevaan hankintaan sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeus siirtyy Ostajalle arvonlisäverolain (1501/1993, muutoksin) 121 e §:n mukaisesti kaupantekopäivänä.
11.2
Myyjä luovuttaa kaupantekopäivänä Ostajalle arvonlisäverolain 209 k §:n mukaisen selvityksen.
11.3
Ostaja vakuuttaa arvonlisäverolain 209 m §:n mukaisen selvityksenä, että hänet
on kaupantekopäivänä merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kiinteistön
luovutuksesta ja että Kiinteistö hankitaan Ostajan liiketoimintaa varten.
11.4
Mikäli Myyjä joutuu palauttamaan Kiinteistön kiinteistöinvestointeihin kohdistuvat arvonlisäverovähennykset sen vuoksi, että Ostajan edellä 11.3 kohdassa
antama vakuutus on paikkansapitämätön, sitoutuu Ostaja korvaamaan tästä
Myyjälle aiheutuvan vahingon täysimääräisesti.
7 (9)
LUONNOS 11.3.2015
LUOTTAMUKSELLINEN
12
ETUOSTO-OIKEUS
12.1
Myyjä ja ostaja vakuuttavat, ettei heidän välillään ole kahden viimeisen vuoden
aikana tehty muita kiinteistön kauppoja tai etuostolain (608/1977, muutoksin)
5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luovutuksia.
12.2
[Mikkelin kaupunki on antanut liitteenä 12.2 olevan ilmoituksen, jonka mukaisesti se ei tule käyttämään etuostolain mukaista etuosto-oikeuttaan tämän
Kauppakirjan mukaisessa kaupassa.]
13
SOVELLETTAVA LAKI
13.1
14
Kauppakirjaan sovelletaan Suomen lakia.
ERIMIELISYYDET
14.1
15
Tästä Kauppakirjasta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välimiesmenettelyä koskevien välityslautakunnan
sääntöjen mukaisesti. Välimiesmenettely pidetään Helsingissä suomen kielellä.
Osapuolet voivat myös tapauskohtaisesti sopia nopeutetun välimiesmenettelyn
käyttämisestä.
MUUTA
15.1
Ei muita sopimuksia
15.2
Tämä Kauppakirja muodostaa Osapuolten koko sopimuksen tässä käsiteltyjen
asioiden osalta ja kumoaa Osapuolten aikaisemmat suulliset ja kirjalliset sopimukset.
15.3
Muutokset ja oikeuksien käyttäminen
15.4
Tätä Kauppakirjaa voidaan muuttaa tai täydentää vain kirjallisesti, eikä Osapuoli voi vedota suullisesti tai hiljaisesti väitetyksi tapahtuneeseen Kauppakirjan muutokseen tai täydennykseen.
15.5
Osapuoli ei menetä oikeuttaan vedota toisen Osapuolen sopimusrikkomukseen,
Kauppakirjan oikeaan tulkintaan tai Kauppakirjasta seuraavaan oikeusvaikutukseen, ellei Osapuoli kirjallisesti ilmoita luopuvansa tällaisesta oikeudesta.
Osapuolen mahdollinen oikeudesta luopuminen koskee vain kyseisessä ilmoituksessa yksilöityä sopimusrikkomusta tai muuta seikkaa, eikä se estä Osapuolta vaatimasta muilta osin Kauppakirjannoudattamista.
15.6
Siirtäminen
15.7
Kumpikaan Osapuoli ei saa siirtää tätä Kauppakirjaa tai sen mukaisia oikeuksia
tai velvollisuuksia kolmannelle osapuolelle siirtää ilman toisen Osapuolen kirjallista suostumusta.
15.8
Kulut
15.9
Kumpikin Osapuoli vastaa omista tämän Kauppakirjan valmisteluun liittyvistä
kuluistaan.
[allekirjoitussivu seuraa]
8 (9)
LUONNOS 11.3.2015
LUOTTAMUKSELLINEN
16
ALLEKIRJOITUKSET
Tätä Kauppakirjaa on tehty kolme (3) samansisältöistä kappaletta, yksi (1) kullekin Osapuolelle ja yksi (1) julkiselle kaupanvahvistajalle.
OSUUKUNTA
KARJAPORTTI,
SELVITYSTILASSA
[HKSCAN OYJ]
____________________________
Pekka Jaatinen
Selvitysmies
_____________________________
nimi
asema
KAUPANVAHVISTAJAN TODISTUS
Julkisena kaupanvahvistajana todistan, että tämän Kauppakirjan allekirjoittajat Pekka Jaatinen Myyjän edustajana ja [●] Ostajan edustajana, ovat allekirjoittaneet tämän Kauppakirjan ja että he ovat olleet yhtä aikaa läsnä kauppaa
vahvistettaessa. Olen tarkistanut allekirjoittajien henkilöllisyyden sekä todennut, että Kauppakirja on tehty maakaaren 2 luvun 1 §:ssä säädetyllä tavalla.
Paikka ja aika edellä mainitut
__________________________
julkinen kaupanvahvistaja
9 (9)