1. No category

Kunnanhallitus 30.03.2015
§ 77 liite n:o 1
Kunnanhallitus 30.03.2015
§ 77 liite n:o 2
VESILAHDEN KUNTA, Kirkonkylä
RANTA-HOVIN
ASEMAKAAVAN MUUTOS
Asemakaavan muutos Vesilahden Kirkonkylän korttelia 71, lähivirkistysaluetta ja maatalousaluetta.
Asemakaavan muutoksella muodostuvat Vesilahden kunnan Kirkonkylän korttelit 71 ja osa korttelista
101 sekä lähivirkistysaluetta, maatalousaluetta ja katualuetta.
KAAVASELOSTUS, 6.2.2015
Suunnittelualueen sijainti ja rajaus.
Kaavoituksen vireilletulo: Kunnanhallitus 09.12.2013 §245
Kunnanhallitus:
Kunnanvaltuusto:
Kaavan voimaan tulo:
Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen
Jokipolventie 15,37130 Nokia, gsm 040 5576086
1
2
3
1.
TIIVISTELMÄ
Kaavaselostuksen liitteet
Liite 1
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 04.02.2015
Liite 2
Ranta-Hovin asemakaavan muutoksen luontoselvitys 2013
Liite 3
Vesilahti, Ranta-Hovin asemakaavamuutosalueen tarkkuusinventointi 2014
Liite 4
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti
Liite 5
Luonnosvaiheen palauteraportti
Liite 6
Ehdotusvaiheen palauteraportti
Liite 7
Kaavakartta määräyksineen 1:2000
Liite 8
Asemakaavan seurantalomake
Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista:
x
x
Vesilahti, kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys. Jari Heiskanen, 2004.
Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Luonnos
12.1.2015. Pirkanmaan liitto 2015.
Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Hanke on tullut vireille
kunnanhallituksen päätöksellä 9.12.2013 §245. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut
nähtävänä 1.6.2014 alkaen koko kaavaprosessin ajan.
Asemakaavan muutoksen tavoitteet
Tavoitteena on osoittaa alueelle pientalotontteja Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti.
Suunnittelualueen laajuus
Suunnittelualueen laajuus on 2,4 ha.
Kaava-alue sijaitsee Vesilahden Kirkonkylässä kirkon pohjoispuolella Kirkkolahden rannalla.
Rakennusoikeus
Rakennusoikeutta on kaavassa osoitettu 1000 kem². Asemakaavassa osoitetaan yhteensä 4
uutta erillispientalon tonttia.
Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun se on saanut lainvoiman.
2
4
1.
LÄHTÖKOHDAT
1.1.
Selvitys suunnittelualueen oloista
Yleistä
Kaava-alue sijaitsee Vesilahden Kirkonkylässä kirkon pohjoispuolella Kirkkolahden rannalla
kiinteistöjen 922-413-1-103 Järvi-Hovi, 922-413-1-102 Ranta-Hovi, 922-413-1-132 Patakivi,
922-413-1-188 Lumme ja 922-878-2-0 (Yhteiset maa-alueet) alueilla.
Suunnittelualueella sijaitsee yksi loma-asunto, joka on rakennettu noin vuonna 1970. Rakennuksen pinta-ala 39m².
Loma-asunto kaava-alueella.
Suunnittelualue muodostuu pellosta ja rannan metsävyöhykkeestä.
Rannasta on näkymä Kirkkolahdelle ja Sakaselän suuntaan.
Näkymä rannasta laiturilta pohjoiseen.
Ranta on maastonmuodoltaan melko jyrkkärinteinen.
Etelässä aluetta rajaa hautausmaan kiviaita ja sen vieressä oleva metsävyöhyke.
3
5
Luonto
Alueelle on laadittu luontoselvitys (Ranta-Hovin asemakaavan muutoksen luontoselvitys
2013, T:mi Kari Laamanen). Luontoselvityksen mukaan alueella on:
x luonnonsuojelulain 29§:n mukaiseksi jalopuumetsiköksi soveltuva vaahteralehto
x keltamataraa, joka on valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi (VU)
luokiteltu kasvi.
Lisäksi luontoselvityksessä mainitaan:
x kallioalueet, jotka voivat soveltua metsälain 10§:n mukaisiksi kallioiksi
x katajaketo, joka voi hoidettuna soveltua luonnonsuojelulain 29§:n mukaiseksi katajakedoksi
x nisäkuusi, joka soveltuu luonnonsuojelulain 29§:n mukaiseksi yksittäiseksi maisemapuuksi
x lähdetähtimö ja vanhat pihlajat, joista on annettu säästösuositus
x lehtonotkelma, jonka todetaan olevan muu arvokas luontokohde.
Luontoselvitystä tullaan täydentämään huhti-toukokuussa 2015 liito-oravaselvityksellä (liitoorava on valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi (VU) luokiteltu laji sekä
käenpiian ja rantasipin pesintälaskennalla (molemmat ovat valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviä (NT) lajeja). Luontoselvitys on kaavaselostuksen liitteenä.
Kulttuuriympäristö ja maisema
Vesilahden Kirkonkylä kuuluu kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen. Maisemarakennetta hallitsee vesi. Näkymät vesistöön ovat merkittävä osa maisema-alueen arvoa.
Kirkon, sakastin, hautausmaan ja tapulin muodostama kokonaisuus sekä kirkonkylän raitin
varren miljöö ovat kulttuurihistoriallisesti ja maiseman kannalta erityisen merkittävät. RantaHovin asemakaavan muutosalue sijaitsee välittömästi niiden pohjoispuolella. Järven suunnasta nähtynä kirkko hallitsee maisemaa.
Kirkonkylässä oli 1560 -luvulla yhdeksän taloa. Maakirjoissa mainitaan mm. Hovi, Tapola,
Kässä, Tallinen, Kilpala, Pyörny ja Mikko Hattarin tila. Kirkonkylän kantatalojen kylätontit
olivat kirkon itäpuolella olevassa rinteessä. Kantatalot siirtyivät pois kirkon kupeesta 1800 luvun lopulla ja 1900 -luvun alkupuolella.
Näkymä Matinkujalta itään suunnittelualueelle.
4
6
Rantavyöhyke hautausmaan pohjoispuolella on todennäköisesti säilynyt lähes rakentamattomana 1900-luvun lopulle saakka, jolloin heräsi yleisesti kiinnostus ranta-alueisiin lomaasumiseen ja pysyvään asumiseen soveltuvina rakennuspaikkoina. Rannassa oleva lomaasunto on rakennettu noin vuonna 1970. Ranta-Hovin asemakaavan muutosalueen voimassa olevat loma-asuntojen rakennuspaikat kaavoitettiin vuonna 1994. Korttelit 70 A ja 70 B
kaavoitettiin omakoti- ja lomarakennustonteiksi vuonna 2001.
Vesilahden kirkonkylään on laadittu rakennusinventointi vuonna 2004. Ympäristössä ja alueen kulttuurihistoriallisissa arvoissa ei ole tapahtunut sen jälkeen muutoksia eikä alueella ole
tiedossa sellaisia kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka edellyttäisivät laadittua selvitystä tarkempaa selvitystä asemakaavan muuttamista varten.
Suunnittelualueen itäpuolella olevaa rakennuskantaa nähtynä pellon suunnasta.
Pirkanmaan maakuntamuseon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antaman palautteen
perusteella alueelle on laadittu arkeologinen tarkkuusinventointi (Vesilahti, Ranta-Hovin
asemakaavamuutosalueen tarkkuusinventointi 2014, Mikroliitti Oy). Tarkkuusinventoinnin perusteella alueella ei ole kiinteää muinaisjäännöstä.
Vesijohto- eikä viemäriverkko on viereisissä kortteleissa ja kaava-alueen rakennukset on
myös tarkoitus liittää niihin.
Alueen länsiosan lähivirkistysalue on Vesilahden kunnan omistuksessa. Kiinteistöt 922-4131-102 Ranta-Hovi, 922-413-1-132 Patakivi ja 922-413-1-188 Lumme ovat yksityisessä omistuksessa. Kiinteistö 922-878-2-0 on yhteinen maa-alue, jonka osakaskunta on järjestäytymätön ja osakaskunta vahvistamaton.
Asemakaava-alueen rantaviivan ei-muunnettu rantaviivan pituus on 293 metriä.
5
7
1.2.
Suunnittelutilanne
Asemakaava
Korttelissa 71 on voimassa asemakaava vuodelta 1994. Kaavassa rantaan on osoitettu kaksi omarantaista
loma-asuntotonttia (RA). Peltoalue
on osoitettu maatalousalueeksi (MT).
Kulku rannan tonteille on osoitettu
Kirkkokujan kautta.
Korttelin 71 länsipuolella on voimassa asemakaava vuodelta 2001. Kaavassa alueelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL) ja Matinkuja.
Yleiskaava
Alueella on voimassa Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus vuodelta
2006.
Yleiskaavassa alue on osoitettu
pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi
(AP-1). Luku merkinnän alapuolella
osoittaa nykyisten rakennuspaikkojen määrän alueella. Rakennuspaikkojen määrä ratkaistaan tarkemmin
asemakaavalla.
Peltoalue hautausmaan muuriin
saakka on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL).
Rantaan on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen
tärkeä alue. Määräyksenä on, että
alueen yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset.
6
8
Maakuntakaava
Suunnittelualueella on voimassa
Pirkanmaan 1.maakuntakaava.
Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A).
Aluetta koskee lisäksi rasterimerkintä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (sininen vaakaraidoitus).
Suunnittelumääräyksenä on, että alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja
käytössä tulee vaalia maisema-alueen
tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen.
Alue rajautuu maakuntakaavassa
maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (akm279, vihreä viiva).
Suunnittelumääräyksenä on, että alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä
kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon
kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa
kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. Suunnittelusuosituksena on, että valtakunnallisesti
arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristökeskukselta.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on valmisteilla. Maakuntakaavaa varten on laadittu päivitysinventoinnit Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Inventointiraportin mukaan Vesilahden kirkonkylän maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajausta on tarkistettu siten, että osa hautausmaan pohjoispuolella olevasta peltoalueesta on otettu mukaan alueeseen.
Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt.
Luonnos 12.1.2015.
Vesilahden kirkonkylän
ympäristö.
Uusi rajaus 2014 sinisellä.
7
9
Pohjakartta
Pohjakartta on hyväksytty maamittaushallituksessa 1.7.1977.
Rakennusjärjestys
Vesilahden kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 27.9.2004.
2.
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
2.1.
Aloite ja suunnittelun tarve
Asemakaavan muutoshanke on käynnistetty maanomistajan aloitteesta.
Osayleiskaavan mukaisten pientalojen rakennuspaikkojen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muutoksen laatimista. Yleiskaavan määräyksen mukaan rakennuspaikkojen määrä
tulee ratkaista asemakaavalla.
Kaava-alueeseen on nähty tarpeelliseksi ottaa mukaan myös osa Matinkujaa ja sitä ympäröivä lähivirkistysalue sekä alueen itäpuolella oleva lähivirkistysalue ajoyhteyden järjestämiseksi kortteliin 72.
2.2.
Osallistuminen ja yhteistyö
Osalliset
Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia:
x Suunnittelualueen maanomistajat
x Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat
x Pirkanmaan ELY-keskus
x Pirkanmaan maakuntamuseo
x Vesilahden kunnan tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta
x Vesilahden ympäristönsuojelu
x Vesilahden seurakunta
x Tampereen aluepelastuslaitos
Vireilletulo
Kaava on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä 9.12.2013 §245.
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 1.6.2014 alkaen koko kaavahankkeen ajaksi. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta teki kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitettiin Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan nettisivuilla.
Kaava-alueeseen rajautuville maanomistajille lähetettiin tieto kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin palautetta Pirkanmaan maakuntamuseolta, Vesilahden kunnan
rakennus- ja ympäristölautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta, kahdelta yksityiseltä henkilöltä ja Vesilahden Kirkonkylän-Onkemäen yhteisten vesialueiden osakaskunnalta. Palauteraportti osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadusta palautteesta on kaavaselostuksen
liitteenä.
Kaavaluonnos valmistui helmikuussa 2015. Kaavakarttaluonnos ja muu valmisteluaineisto
asetetaan nähtäville ja aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa palautetta, jonka perusteella sitä tarkistetaan tarvittaessa.
8
10
Kaavaluonnokseen tehtävien tarkistusten pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Kaavaehdotuksen käsittelee kunnanhallitus ja se pidetään ns. julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi
asettamisesta tekee kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden
Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan nettisivuilla.
Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänäolon päättymistä. Muistutuksen tehneille lähetetään kunnan
perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Osallisten ja kunnan jäsenten, jotka haluavat
itselleen ilmoitettavan kaavan hyväksymispäätöksestä, tulee pyytää sitä nähtävänä olon aikana.
Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta.
Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, ja mikäli ne
antavat aihetta, kaavaehdotusta tarkistetaan. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu, tehdään tarkistuksia kaavaehdotukseen ja asetetaan se uudelleen nähtäville.
Kunnanhallitus esittää valtuustolle asemakaavan hyväksymistä ja valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika
on 30 päivää.
Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen.
Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä
ollessa pyytäneille.
Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla.
2.3.
Asemakaavan muutoksen tavoitteet
Tavoitteena on osoittaa alueelle pientalotontteja Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti.
Kaava-alueeseen on otettu mukaan myös osa Matinkujaa ja sitä ympäröivä lähivivirkistysalue liikenneyhteyden järjestämiseksi ja ranta-alueen yhtenäisen tarkastelun mahdollistamiseksi.
Olemassa oleva lomarakennus on tavoitteena osoittaa kaavaan toteutuneen tilanteen mukaisesti ja osoittaa sille mitoituksen ja ympäristön sallima lisärakennusoikeus.
9
11
3.
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT
Alueelle on osoitettu neljä uutta erillispientalojen rakennuspaikkaa (AO) sekä maatalousaluetta (MT), lähivirkistysaluetta (VL) ja katualuetta.
Korttelialueet
Kortteliin 71 on osoitettu kolme uutta omarantaista erillispientalojen tonttia. Tontin 1 pinta-ala
on 1954 m², tontin 2 pinta-ala on 1963 m² ja tontin 3 pinta-ala on 3139 m². Rakennusoikeutta
on kullekin tontille osoitettu 250 kem². Tonttitehokkuus on 0,08 - 0,12. Rakennusoikeudesta
on kullakin tontilla osoitettu 25 kem² saunaa varten. Saunalle on osoitettu rakennusala kullekin tontille 15-25 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Tontilla 3 on olemassa oleva rakennus
huomioitu määräämällä sille rakennusoikeutta toteutuneen tilanteen mukaisesti huomioiden
laajentamisvaraa 10 kem². Rantaviivan pituus on tontilla 1 44m, tontilla 2 43m ja tontilla 3
95m.
Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on korttelissa 71 määrätty yksi kerros. Lisäksi on sallittu
rakentaa kellarikerroksessa puolet pinta-alasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi, koska rakennuspaikat sijaitsevat rinteessä. Kokonaisuudessaan korkeuseroa rakennuspaikoilla on noin 7
metriä. Asuinrakennusten harjansuunnat on määrätty kaavassa rinteen suuntaisiksi. Asemakaavassa on osoitettu asuinrakennuksen ja talousrakennuksen ohjeelliset rakennusalat.
10
12
Korttelissa 71 on ranta-alue osoitettu rakennuspaikan osaksi, jonka hoidossa tulee kiinnittää
erityistä huomiota maiseman hoitoon ja riittävän puustoisuuden säilymiseen. Tontille 3 on
osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla esiintyy valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi luokiteltu (VU) keltamataraa (luo).
Kortteliin 101 on osoitettu yksi uusi asuinrakennustontti (AO). Tontin pinta-ala on 1574 m².
Rakennusoikeutta on 250 kem². Rakennusala on osoitettu 8,5 metrin etäisyydelle tontin etelärajasta ja 25 metrin etäisyydelle tontin länsirajasta. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on
määrätty yksi kerros. Lisäksi on sallittu rakentaa kellarikerroksessa puolet ja ullakon tasolla
2/3 pinta-alasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Harjansuunta on määrätty kohtisuoraan rinnettä kohti. Asemakaavassa on osoitettu asuinrakennuksen ja talousrakennuksen ohjeelliset
rakennusalat. Rakennuspaikka sijaitsee rinteessä, jossa korkeuseroa on noin 8 metriä pellon
reunasta hautausmaan kiviaidan reunaan. Ohjeellinen rakennusala sijaitsee 3-8 metriä hautausmaan kiviaidan reunaa alempana.
Olemassa oleva peltoalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Pellon eteläreunaan on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 29§:n mukainen jalopuumetsikkö (luo). Olemassa olevan peltotien kohdalle on osoitettu ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie (pp).
Kaava-alueelle on osoitettu uusi tiealue, Ranta-Hovinkuja. Tie jatkaa Matinkujan linjaa suoraan lännestä pellon reunaa pitkin. Tiealueen jatkeeksi on osoitettu ajoyhteys peltoalueen
reunaa pitkin kortteliin 72. Kirkkokujan olemassa oleva tiealue on osoitettu kaavatieksi.
Yleismääräyksissä on kerrottu, että alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta
(Vesilahden kulttuurimaisemat) ja määrätty, että autopaikkoja on varattava 2 ap/ tontti, omarantaisilla tonteilla rantaan on sallittua sijoittaa yksi enintään 5m pitkä venelaituri ja että kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita.
3.1.
Kaavan vaikutukset
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1§:n mukaan kaavoitettaessa tulee arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:
1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;
2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;
4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.
Asemakaavan muutos mahdollistaa neljän uuden omakotitalon rakentamisen alueelle. Uusi
rakentaminen sijoittuu rantavyöhykkeelle ja hautausmaan viereen olemassa olevan asuinrakennuksen rinnalle rinteeseen jättäen peltomaiseman avoimeksi.
Rantamaisemaan on kiinnitetty erityistä huomiota antamalla määräys sen hoitamisesta ja
puustoisuuden säilyttämisestä. Asuinrakennukset on määrätty rakennettaviksi yksikerroksisina ja rinteen suuntaisina, mikä parantaa mahdollisuuksia niiden sopeutumiseksi maisemaan.
Korttelissa 101 on rakennusalan rajauksella huolehdittu siitä, että uusi rakentaminen tulee
riittävän kauaksi hautausmaan kiviaidasta ja huomattavasti sitä alemmaksi. Uusi asuinrakennus hautausmaan pohjoispuolella ei heikennä kirkon, sakastin, hautausmaan ja tapulin
muodostama kokonaisuuden eikä kirkonkylän raitin varren miljöön kulttuurihistoriallisia arvoja. Järveltä päin nähtynä rakennus jää hautausmaan muuria alemmaksi eikä uhkaa sen tai
kirkon asemaa maisemassa.
11
13
Korttelin 101 rakennuspaikka on Vesilahden kirkonkylän osayleiskaavan vastainen, mutta
täydentää luontevasti korttelin 73 ja 71 yhdyskuntarakennetta.
Kaavassa on määrätty, että kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. Rakentamistapaohjeilla voidaan vaikuttaa kaavamääräyksiä tarkemmin
rakentamisen sopeutumiseen maisemaan ja ympäristöön.
Peltoalueen osoittaminen maatalousalueeksi tukee alueen säilymistä viljeltynä ja säilyttää
avoimet näkymät länsi-itäsuunnassa.
Ranta-Hovinkujan jatkeeksi osoitettu ajoyhteys mahdollistaa nykyistä helpomman kulkuyhteyden järjestämisen kortteliin 72. Ajoyhteys kaventaa hieman yhteisalueen kohdalla voimassa olevaan kaavaan osoitettua lähivirkistysaluetta, mutta ajoyhteyden järjestämisellä ei ole
käytännössä vaikutusta yhteisalueen käyttöön. Korttelin 72 tontin 1 maanomistaja on käynyt
neuvotteluja yhteisalueen hankkimisesta omistukseensa, mikä toteutuessaan selkeyttäisi
maankäyttöä alueella.
Asemakaavan muutos ei toteutuessaan lisää merkittävästi liikennettä Matinkujalla, jota pitkin
alueelle on kulku. Kirkkokuja, ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie sekä Ranta-Hovinkuja muodostavat uuden ulkoilureitin alueen asukkaille.
Katajakedon ja jalopuumetsikön jättäminen kaavassa rakentamisalojen ulkopuolelle ja osoittaminen kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi turvaa valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi lajiksi (VU) luokitetun keltamataran
säilymisen ja luonnonsuojelulain 29§:n mukaisen vaahterametsikön säilymisen.
Kaava määrää ja mahdollistaa kallioalueiden ja katajakedon säilymisen osittain. Kaava mahdollistaa vanhojen pihlajien, lähdetähtimön ja lehtonotkelman säilymisen, mutta ei määrää
niiden suojelusta, mikä heikentää säilymismahdollisuuksia. Nisäkuusen säilyminen keskellä
rakennuspaikkoja vaarantuu.
Vesijohdon ja viemärin rakentaminen alueelle on hyvin toteutettavissa.
3.2.
Kaavamerkinnät ja -määräykset
12
14
Yleismääräykset:
Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat).
Autopaikkoja on varattava 2 ap/ tontti.
Omarantaisilla tonteilla rantaan on sallittua sijoittaa yksi enintään 5m pitkä venelaituri.
Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita.
13
15
4.
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita.
Asemakaavan muutos voidaan alkaa toteuttaa välittömästi, kun se on saanut lainvoiman.
Nokialla 06.02.2015
Helena Väisänen
Arkkitehti SAFA
Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen
14
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16
Kunnanhallitus 30.03.2015
§ 77 liite n:o 2/1
VESILAHDEN KUNTA
RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS
KORTTELI 71, MAATALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 4.2.2015
OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN
TARKOITUS
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on
kaavahankkeen yleisesite, jossa kerrotaan, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen
voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman
(OAS) tarkoitus on määritelty
maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:ssä
mm. seuraavasti:
”Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa
vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan
vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on
mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä.”
Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Rajausta voidaan
tarkistaa hankkeen aikana.
YHTEYSTIEDOT
Hankkeen nettisivut:
www.vesilahti.fi  PALVELUT  Tekniset palvelut
 Kaavoitus  Vireillä olevat asemakaavat
 Ranta-Hovin asemakaavan muutos
Vesilahden kunta
Osoite: Lindinkuja 1, 37470 Vesilahti
Kaavan laatija:
Arkkitehtitoimisto
Helena Väisänen
Aluearkkitehti Leena Lahtinen
Puh. 040 3354 223
Sähköposti: leena.lahtinen@urjala.fi
Puh. 040 5576 086
helena.vaisanen@kolumbus.fi
1
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17
KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA MAANOMISTUS
Kaava-alue sijaitsee Vesilahden Kirkonkylässä kirkon pohjoispuolella Kirkkolahden rannalla. Alue rajautuu lännessä
Matinkujan asuintontteihin ja idässä yhteisalueeseen ja kortteleihin 72 ja 73.
Alueet ovat yksityisessä omistuksessa.
Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,4 ha.
SUUNNITTELUN TAVOITE
Tavoitteena on osoittaa alueelle pientalotontteja Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti.
Kaava-alueeseen on otettu mukaan myös osa Matinkujaa ja sitä ympäröivä lähivivirkistysalue liikenneyhteyden
järjestämiseksi ja ranta-alueen yhtenäisen tarkastelun
mahdollistamiseksi.
SUUNNITTELUN ALOITE JA VIREILLETULOPÄÄTÖS
Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.
Hanke on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä
9.12.2013 §245.
Kirkkolahti kesällä.
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
Ympäristö
Suunnittelualue muodostuu pellosta ja rannan metsävyöhykkeestä. Rannassa on yksi olemassa oleva lomaasunto.
Rannasta on näkymä Kirkkolahdelle ja Sakaselän suuntaan.
Ranta on maastonmuodoltaan melko jyrkkärinteinen.
Etelässä aluetta rajaa hautausmaan kiviaita ja sen vieressä oleva metsävyöhyke.
Kirkkolahti talvella.
2
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18
Maakuntakaava
Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1.maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on osoitettu
taajamatoimintojen alueeksi (A).
Aluetta koskee lisäksi rasterimerkintä
valtakunnallisesti arvokas maisema-alue
(sininen vaakaraidoitus).
Suunnittelumääräyksenä on, että alueiden
suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee
vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden
kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja
kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on
sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen.
Alue rajautuu maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (akm279, vihreä viiva).
Suunnittelumääräyksenä on, että alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä
kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava
huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus
ja ominaislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen
tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön
ja ominaislaatuun. Suunnittelusuosituksena on,
että valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa
on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja
alueelliselta ympäristökeskukselta.
Yleiskaava
Alueella on voimassa Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus vuodelta 2006.
Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-1). Luku
merkinnän alapuolella osoittaa nykyisten
rakennuspaikkojen määrän alueella.
Rakennuspaikkojen määrä ratkaistaan
tarkemmin asemakaavalla.
Peltoalue hautausmaan muuriin saakka
on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL).
Rantaan on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä
alue. Määräyksenä on, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja
käytössä on otettava huomioon luonnon
monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien
säilyttämisedellytykset.
3
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19
Asemakaava
Korttelissa 71 on voimassa asemakaava
vuodelta 1994. Kaavassa rantaan on
osoitettu kaksi omarantaista loma-asuntotonttia (RA). Peltoalue on osoitettu
maatalousalueeksi (MT). Kulku rannan
tonteille on osoitettu Kirkkokujan kautta.
Korttelin 71 länsipuolella on voimassa
asemakaava vuodelta 2001. Kaavassa
alueelle on osoitettu lähivirkistysalue
(VL) ja Matinkuja.
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SELVITYKSET
Ranta-Hovin asemakaavan muutosta laadittaessa on
käytettävissä Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavoituksen yhteydessä käytetty aineisto.
Asemakaavoitusta varten alueelle on laadittu luontoselvitys (Ranta-Hovin asemakaavan muutoksen luontoselvitys 2013)
ja arkeologinen tarkkuusinventointi (Vesilahti, Ranta-Hovin
asemakaavamuutosalueen tarkkuusinventointi 2014). Luontoselvitystä tullaan keväällä 2015 täydentämään liito-oravien
ja linnuston osalta.
Ranta-Hovin asemakaavan muutoksen laadinnassa voidaan käyttää lisäksi seuraavia laadittuja selvityksiä:
•
•
•
•
Vesilahti, Kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja
maisemahistorian selvitys. Jari Heiskanen, 2004
Vesilahden Kirkonkylän luontoselvitys, Mira Ranta, 2004
Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaava-alueen arkeologinen
osainventointi ja täydennysinventoinnit, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Tampereen museot, 2006
Kirkonkylän liikenneselvitys, A-insinöörit, 2006
Ranta-Hovin asemakaavan muutosta laadittaessa
keskeisiä asioita vaikutuksia arvioitaessa ovat:
•
•
•
•
Vaikutukset maisemaan
Vaikutukset kulttuuriympäristöön
Vaikutukset vesistöön
Vaikutukset luontoon
Asemakaavan muutosta laadittaessa arvioidaan
sen toteuttamisen merkittävät välittömät
ja välilliset vaikutukset:
• ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
• maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja
ilmastoon
• kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
• alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntaja energiatalouteen sekä liikenteeseen
• kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.
Asemakaavoitus perustuu alueelle tehtäviin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvityksiä tarvitaan myös arvioitaessa kaavan vaikutuksia.
VAIKUTUSALUE
Asemakaavalla on vaikutusta eniten
alueen maanomistajiin sekä alueeseen
rajautuvien alueiden maanomistajiin ja
asukkaisiin.
Maisemallisesti alue on merkittävä
Kirkkolahden, Matinkujan ja hautausmaan suunnasta nähtynä. Myös alueen sisäiset näkymät ja näkymät järvelle ovat merkittäviä.
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20
OSALLISET
Ranta-Hovin asemakaavan muutoksen yhteydessä osallisia ovat:
• Suunnittelualueen maanomistajat
• Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen
maanomistajat ja asukkaat
• Pirkanmaan ELY-keskus
• Pirkanmaan maakuntamuseo
• Vesilahden kunnan tekninen lautakunta, rakennusja ympäristölautakunta
• Vesilahden ympäristönsuojelu
• Vesilahden seurakunta
• Tampereen aluepelastuslaitos
Kaavoituksessa osallisia ovat suunnittelualueen
maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt,
joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
Lisäksi edellä olevan määrittelyn mukaan osallisiksi
voivat itsensä katsoa kaikki, jotka uskovat hankkeella
olevan vaikutusta oloihinsa.
OSALLISTUMINEN
Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on
mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista
aineistoista.
Alue nähtynä järven suunnasta.
Palautetta on mahdollista antaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan valmisteluaineistosta ja asemakaavaehdotuksesta.
TIEDOTTAMINEN
Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla
Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla.
Hankkeen nettisivut:
www.vesilahti.fi  PALVELUT  Tekniset palvelut
 Kaavoitus  Vireillä olevat asemakaavat
 Ranta-Hovin asemakaavan muutos
Rannassa kasvava kuusi.
VIRANOMAISYHTEISTYÖ
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille ja järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu, jossa on mahdollista tarkemmin määrittää suunnittelun reunaehtoja.
Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisilta kommentteja ja kaavaehdotuksesta lausuntoja. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa
toinen viranomaisneuvottelu. Tarvittaessa viranomaisten kanssa järjestetään hankkeen edetessä työneuvotteluja ja tehdään muuta yhteistyötä.
5
Näkymä pellon yli hautausmaan suuntaan.
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21
KAAVAHANKKEEN KULKU
Vaihe 1: Lähtötiedot ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Tehtävät
Tavoitteellinen aikataulu
Osallistuminen ja vuorovaikutus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman
laatiminen.
Huhti-kesäkuu 2014
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kunnan
nettisivuilla, teknisessä toimistossa ja siitä voi antaa palautetta.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman
nähtäville asettaminen.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään kommentteja viranomaisilta ja lautakunnilta.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää
hankkeen aikana.
Vaihe 2: Valmisteluvaihe, kaavaluonnos
Tehtävät
Tavoitteellinen aikataulu
Osallistuminen ja vuorovaikutus
Arkeologisen täydennysinventoinnin
hankkiminen
Syksy 2014
Kaavaluonnoksen laatiminen.
Kaavaselostus liitteineen.
Talvi-kevät 2015
Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen, 30 pv.
Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä
toimistossa.
Aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta.
Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää kaavaluonnosaineistosta mielipiteensä ennen nähtävilläolon päättymistä.
Vaihe 3: Ehdotusvaihe, kaavaehdotus
Tehtävät
Tavoitteellinen aikataulu
Osallistuminen ja vuorovaikutus
Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta.
Kesä 2015
Kaavaselostuksen täydentäminen
Ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta.
Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen 30 pv.
Yhteenveto saaduista mielipiteistä ja
lausunnoista sekä vastineet niihin.
(Kaavaehdotuksen tarkistaminen
uudelleen nähtäville asetettavaksi)
Kaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen ja lopullisten hyväksyttävien
asiakirjojen laatiminen.
Kaavan hyväksyminen.
Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan.
Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä
toimistossa.
Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta
muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä.
Syksy 2015
Kaavasta on mahdollista valittaa 30 pv:n sisällä päätöksestä.
6
22
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
Kunnanhallitus 30.03.2015
§ 77 liite n:o 2/2
RANTA‐HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 2013 T:mi Kari Laamanen Hirvik.28.F.20 33240 Tampere p.0500‐633087 kari.e.laamanenethotmail.com 23
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
1 1.YLEISTÄ Kaavamuutosalue sijaitsee Vesilahden keskustassa, kirkkomaan koillispuolella, Kirkkolahden rannassa. Alue rajoittuu etelässä kirkkomaan muuriin, lännessä Matinkujan omakotitaloihin ja puistoalueeseen, pohjoisessa Kirkkolahden rantaan sekä idässä viljapellon päähän ja loma‐asutukseen. Voimassa olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa (2005) kartoitusalue on osin lähivirkistysaluetta (VL) ja osin pientaloasutusta (AP‐1). Molempien kaavamerkintöjen sisään on merkitty luo‐2b alue. Kaavan liitteenä olevassa kasvillisuuskartassa osa alueesta on lehtoa, mikä kartan tekstiosassa on täsmennetty rantalehdoksi, missä kasvillisuus eroaa merkittävästi ympäristöstään ja joissa erityisesti lahopuun osuus on suuri (Air‐Ix Ympäristö Oy, 2005). Kaavan tekstiosassa luo‐merkintä tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta. ”Merkinnällä on osoitettu luonnonympäristön kannalta arvokkaat alueet, joissa on metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai muuten luonnonympäristön maiseman kannalta arvoja”. Tekstiosa sisältää määräyksen: alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Tämä työn tarkoitus on osaltaan täsmentää tätä tavoitetta. Työn tarkoitus on myös selvittää mahdolliset luonnonsuojelulain luontotyypit, metsälain 10 §:n tärkeät elinympäristöt, vesilain luontokohteet ja muut arvokkaat luontokohteet ( avainbiotoopit) sekä EU:n lintu‐ ja luontodirektiivin lajit (liito‐orava) ja uhanalaiset tai muuten huomionarvoiset lajit. Johtopäätökset ‐osiossa esitetään. mitkä arvokkaat luontokohteet olisi syytä säästää, miten arvokkaimmat lajit säilytetään ja miten luonnonmukaisuus ylipäätään säilyisi mahdollisessa rakentamisessa. Kasvikartoituksen on tehnyt ja kasviluettelot laatinut Tapio Lahtonen, Pirkanmaan kasvitieteellisestä yhdistyksestä. 24
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
2 2.KARTOITUS Alueelle tehtiin neljä maastokäyntiä 17.9, 2.10, 8.10 ja 10.10. Rantalehtojen kasvillisuuden monimuotoisuus kysymystä selvitettiin biotooppi‐ ja kasvikartoituksella. Samalla kartoitettiin myös pelto‐ ja ketokasveja (ks. liite 1). Linnusto‐osuudessa esitellään lyhyesti uusia ja vanhoja havaintoja sekä kartoituksen vuoden ajasta johtuen myös arvioidaan, mitä uhanalais‐ tai direktiivilajeja siellä voisi esiintyä. Liito‐oravan mahdollista esiintymistä arvioidaan vuoden ajasta johtuen lähinnä elinympäristön soveltuvuuden osalta. 3. KASVILLISUUSKARTOITUS JA KASVUPAIKKATYYPIT (ks. myös erillinen kasviliite) 3.1 METSIEN IKÄRAKENNE JA PÄÄPUULAJIT Alueen länsiosa (VL‐alue) on tiheää, osin nuorta vesakkoa (O2), osin vanhaa lehtipuustoa (O3‐O4)ja jokunen isompi kuusi. Pääpuulajeina ovat tuomi, raita ja pihlaja. Tontin 1:102 keskellä on pellolta vinosti rantaan ulottuva aukko (AO). Muuten alueen metsät ovat vanhoja tai varttuneita (O3‐O4) lehtipuumetsiä. Pääpuulajeina ovat rannassa koivu ja rantatörmällä pihlaja. Pellon eteläpuolella rinteessä pääpuulajeina ovat muurin vieressä koivu ja kulmalehdossa vaahtera. Vanhojen lehtimetsien puusto on osin lahoa ja maapuitakin esiintyy siellä täällä. Kolopuita löytyi alueelta neljä: kolme pihlajaa ja yksi koivu. 3.2 KASVUPAIKKATYYPIT JA KASVI‐INDIKAATTORIT 3.2.1 Kostea lehtopainanne ja tuore saniaistyypin lehto Alueen länsipuolella, tiheän lehtipuuston keskellä, on kosteampi painanne, missä keväällä saattaa virrata vesi. Painanteen pääpuulajina on tuomi ja kenttäkerroksen tyyppikasveina tavattiin soreahiirenporras, metsäalvejuuri ja kivikkoalvejuuri sekä tulokaslajina rikkapalsami. Kohdetta voisi kutsua tuoreen saniaistyypin lehdoksi tai tuomilehdoksi. Osa siitä on avainbiotooppia (ks. avainbiotoopit, kohde 4). 25
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
3 3.2.2 Tuoreet lehtimetsät Sijaitsevat alueen yläosassa pellon reunassa, alemmalla rantatörmällä tai rannassa. Rantatörmällä, tontilla 1:132, on yli kymmenen vanhan arvokkaan pihlajan ryhmä (ks. uhanalaiset, harvinaiset ja erikoiskasvilajit, kohde 5) Ylempänä, samalla tontilla sijaitseva vaahterametsä on tuoretta lehtoa (ks. avainbiotoopit, kohde 2), muut tuoreet lehtimetsät lähinnä lehtomaista kangasta (OMT). Tuoreen lehtimetsän indikaattoreita tavattiin vaahtera, tervaleppä, mustakonnanmarja, soreahiirenporras, metsäimarre, nokkonen ja leskenlehti Ojaan, lähellä muuria, on muodostunut harvinaisen lähdetähtimön runsas kasvusto (ks. uhanalaiset, harvinaiset ja erikoiskasvilajit, kohde 8) 3.2.3 Kuivat lehtimetsät Kuivemmat lehtimetsät sijaitsevat ylhäällä kirkkomaan muurin vieressä sekä alempana rannan ylätörmällä. Metsät ovat koivuvaltaisia sekametsiä. Ylätörmällä kasvaa muutaman kuusen ryhmä. Niistä yksi on kuusen erikoismuoto: nisäkuusi (ks. uhanalaiset, harvinaiset ja erikoiskasvilajit, kohde 5). Kasvillisuustyypiltään nämä kohteet ovat mustikkatyypin tuoreita kankaita (MT) tai metsäisiä kallioita. Indikaattoreina tavattiin vadelma, kivikkoalvejuuri, sananjalka, metsäorvokki, metsäapila, kielo ja kalliokielo. 3.2.4 Avoimet kalliokedot Tontin 1:102 yläosaan on syntynyt aukon myötä avoin keto. Lähellä nykyistä huvilaa on kaksi luontaisempaa avointa kallioketoa. Toinen niistä on avoin kallioketo ja toinen katajakallioketo. Molemmissa kasvaa uhanalainen (VU) keltamatara (ks. uhanalaiset, harvinaiset ja erikoiskasvilajit, kohde 6‐7), jota puhtaana tapaa yhä harvemmin. Laji risteytyy helposti paimenmataran kanssa piennarmataraksi, joita myös kohteissa tavattiin. Muita kuivan kedon indikaattoreita tavattiin katajakedolla kataja, mäkitervakko, ahomatara, huopakeltano, ahopukinjuuri, hopeahanhikki ja keltamaksaruoho. Ks. avainbiotoopit, kohteet 2 ja 3. Kuiva keto jatkuu osin umpeutuneena tien mutkaan asti. 26
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
4 3.2.5 Metsäiset kalliokedot Ovat osin umpeutuneet puiden ja pensaiden (vadelma ja taikinanmarja) vuoksi. 3.2.6 Pihanurmikko Nykyisen huvilan pihapiiri vajalle ja rantaan asti on leikattua nurmea. 3.2.7 Viljapelto Maisemallisesti näyttävä pelto halkoo itä‐länsisuunnassa aluetta. Pellolla viljeltiin tutkimusvuonna kauraa. Siellä tavattiin lisäksi ruiskaunokkia ja pellon laidalla rohtoraunioyrttiä. 4. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET ( KS. KOHTEET KARTASSA 2 JA SUOJELUKRITEERIT LIITTEESSÄ 2 ) 4.1 AVAINBIOTOOPIT 4.1.1 Vaahteralehto, ryhmä jalopuita, yksi kolopuu SOVELTUU LUONNONSUOJELULAIN LUONTOTYYPIN JALOPUUMETSÄKSI 4.1.2 Kuiva kallioketo, uhanalaisen keltamataran (VU)kasvupaikka SOVELTUU MYÖS METSÄLAIN 10§:n MUKAISEKSI KALLIOKSI 4.1.3 Kalliokatajaketo, uhanalaisen keltamataran kasvupaikka MUU ARVOKAS LUONTOKOHDE, VOI HOIDETTUNA SOVELTUA LUONNONSUOJELULAIN LUONTOTYYPIN MUKAISEKSI KATAJAKEDOKSI. 27
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
5 4.1.4 Lehtonotkelma, kuiva saniaislehto, tuomilehto MUU ARVOKAS LUONTOKOHDE 4.2 UHANALAISET, HARVINAISET JA ERIKOISKASVIT ( KS. KOHTEET KARTASSA 2) 4.2.5 Nisäkuusi (6805054‐3319232), kuusen erikoismuoto, koko, rym. 265 cm SOVELTUU LUONNONSUOJELULAIN LUONTOTYYPIN MUKAISEKSI YKSITTÄISEKSI MAISEMAPUUKSI. 4.2.6‐7 Keltamatarat (6805024‐3319310 ja 6805025‐3319294) valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi (VU) luokiteltu kasvi SUOJELTUVAT AVAINBIOTOOPPIEN SUOJELUN YHTEYDESSÄ 4.2.8 Lähdetähtimö (6805018‐3319193), harvinainen lähteiden indikaattori SÄÄSTÖSUOSITUS 4.2.9 Vanhat pihlajat SÄÄSTÖSUOSITUS Kynäjalavaa ei tutkimusalueen rannalla kasvanut. Lähin kynäjalava (n:o 10) sijaitsee alueen pohjoispuolella, tontin 1:103 rannassa, sekin raivauksen jäljiltä katkottuna. 28
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
6 5.2 LIITO‐ORAVA EU:n luontodirektiivin IV‐ liitteen laji. Kartoituksessa ei havaittu lajia eikä merkkejä sen olosta alueella. Alueella on lajille sopivia elinympäristöjä ja ravintokohteita. Mahdollisia pesäkolopuita löytyi kolme: vanha pihlaja mökkitien varressa, vaahteralehdossa (6804964‐3319246), vanha pihlaja rantatörmällä (6805063‐
3319276) sekä vanha koivupökkelö aukon länsireunassa (6805070‐3319232). Lajin liikkuminen rantapuustoa pitkin on mahdollista kaakkoon. Liikkuminen on mahdollista myös alueen eteläosissa kirkkomaan kautta etelään. 5.3 LINNUSTO 5.3.1 Havaittuja lajeja Alueella oleva lahoava puusto tarjoaa hyvän pesä‐ ja ravintopaikan vähälukuisalle, mutta yleistyvälle pikkutikalle, jonka jälkiä alueelta löytyikin. Myös käpytikka viihtyy alueen lehdoissa. Muita havaittuja lajeja olivat mm. mustapääkerttu, lehtokerttu, lehtokurppa, punarinta, puukiipijä ja mustarastas. Alueen rannoilla on havaittu saalistavan myös lintudirektiivin I liitteen lajin kalatiiran. 5.3.2 Mahdolliset uhanalaiset ja lintudirektiivilajit Alue on soveliasta pesimäympäristöä valtakunnallisessa uhanalaisluettelossa silmälläpidettäviksi luokitelluille rantasipille ja käenpiialle. Rantasipi pesii maassa rantatörmillä ja ‐metsissä. Käenpiika taas on puunkolo‐ ja pönttöpesijä. 29
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
7 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE‐EHDOTUKSET 6.1 AVAINBIOTOOPIT 6.1.1 LUONNONSUOJELULAIN LUONTOTYYPIT Vaahteralehto (kohde 1) tulee luonnonsuojelulain luontotyypin jalopuumetsiköksi soveltuvana kohteena jättää kaiken rakentamisen ja täyttöjen ulkopuolelle. Senkään kosteusolosuhteet eivät saa muuttua. Vieressä olevaa tietä ei saa leventää. 6.1.2 METSÄLAIN 10§ MUKAISET TÄRKEÄT ELINYMPÄRISTÖT Kalliot (kohde 2 ja 3) tulee säästää sekä suojata asunto‐ että tierakentamiselta. Kedoille laaditaan hoitosuunnitelma, missä niiden tulevaisuus turvataan säännöllisillä, kerran vuodessa tapahtuvilla niitolla. 6.1.3 VESILAIN SÄILYTETTÄVIÄ KOHTEITA EI OLLUT 6.1.4 MUUT ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Katajaketo (kohde 3) voidaan hoidettuna kelpuuttaa myös luonnonsuojelulain luontotyypiksi. Se tulisi säästää sekä suojata asunto‐ että tierakentamiselta. Kohdalla tuleva mahdollinen tien levennys tulee tehdä pellon puolelle. Kedoille tulisi laatia hoitosuunnitelma, missä niiden tulevaisuus turvattaisiin säännöllisillä, kerran vuodessa tapahtuvilla niitoilla. Katajaketoa voisi laajentaa tien rannan puoleiseen reunaan poistamalla lehtipuita, pensaita ja huonokuntoisia katajia. 30
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
8 Tuore saniaislehto eli tuomilehto (kohde 4) tulisi jättää rakentamisen ja maatäyttöjen ulkopuolelle. Lähirakentamisessakaan sen kosteusolosuhteet eivät saisi muuttua. Sen yläpuolelle voi rakentaa tien, jos siihen tehdään rumpu. 6.2 UHANALAISET, HARVINAISET JA ERIKOISKASVILAJIT Nisäkuusi (kohde 5) on pyrittävä säilyttämään ns. erikoisuutena ja mahdollisena luonnonsuojelulain mukaisena maisemapuuna ja tulevana pihapuuna, jos se kuntotutkimuksen perusteella osoittautuu terveeksi. Suositellaan puulle tehtäväksi kuntotutkimus. Jos tämän perusteella puun säilyttämiseen päädytään, puu on suojattava koko juuristoalueeltaan rakentamiselta, leikkauksilta ja täytöiltä. Keltamatarat (kohteet 6‐7): ks. kallioketojen suojelu. Lähdetähtimö (kohde 8): kasvupaikka tulisi pyrkiä säilyttämään. Sitä ei saa täyttää läheisellä multa‐ ja lehtikasoilla. Vanhat pihlajat (kohde 9): ainakin osa pitäisi säilyttää mahdollisina tulevina pihapuina. Säästettävien puiden juuristoalueita ei saisi leikata eikä täyttää. Tontille tulisi laatia pihasuunnitelma, missä nykyinen profiili rantaan säilyisi kolmessa tasossa ja mahdollisimman paljon luonnonkasvillisuutta säästettäisiin. 6.3 LIITO‐ORAVA Lajin mahdollinen esiintyminen tai puuttuminen alueelta tulisi varmistaa lisäselvityksellä viimeistään huhtikuun alussa 2014. 31
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
9 6.4 LINNUSTO Lintudirektiivin kalatiiran ravintosaalistusta ei tuleva mahdollinen rakentaminen haittaa. Rantasipin ja käenpiian pesintäkartoitus tulisi tehdä toukokuussa vuonna 2014. 6.5 YLEISTÄ Alue sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Rakentamispaikoille suositellaan laadittavaksi erityinen pihasuunnitelma. Nykyinen luonnonpengerrys säilytettäisiin, jolloin ylimmän rakentamistason alapuolelle jäisi kaksi luontaista tasoa. Rakentamistasolla säästettäisiin kaksi kallioketoa (ks. avainbiotoopit) ja mahdollisesti iso nisäkuusi. Kakkostasolla säästettäisiin ikipihlajia mahdollisimman monta. Alemmalla rantatasolla luontaista maaperä ja kivikkoa säilytettäisiin mahdollisimman paljon luonnontilaisena, lukuun ottamatta laituripaikkaa ja kulkureittiä sinne. Jos järvinäköalaa halutaan lisätä, sitä luotaisiin ns. ryhmittelyhakkuulla (ryhmä‐aukko‐
ryhmä). 32
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
LIITE 2 1 1.3 Suojelusäädökset ja niiden sisältö
1.3.1 Lajien suojelu
Lajeja koskevat suojelusäädökset: lintudirektiivin liite I luontodirektiivin liite II, joissa lajien suojeluun osoitettava erityisiä suojelutoiminnan alueita (Natura 2000) - luontodirektiivin liite IV, joka edellyttää siinä olevien lajien osalta tiukkaa suojelua ja lajien lisääntymis‐ ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. - valtakunnallisesti erittäin uhanalaisten, vaarantuneiden tai silmälläpidettävien lajien luettelot - alueellisesti uhanalaisten lajien luettelo Uusi uhanalaisuusarviointi valmistui 1.12.2010 ja uhanalaisten lajien uudet luettelot ovat luettavissa internetistä. -
1.3.2 Elinympäristöjen suojelu
Elinympäristöjä voi suojella mm. luonnonsuojelulain luontotyyppeinä, yksityisinä luonnonsuojelualueina tai luonnonmuistomerkkeinä, metsälain arvokkaina elinympäristöinä, kaavasuojelukohteina (esim. luo‐alueet) ja muina arvokkaina luontokohteina. Luonnonsuojelulain (1096/1996: 4 luku, 29 §) mukaiset suojeltavat luontotyypit ja niiden kriteerit: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt -
Jaloja lehtipuita ovat tammi, metsälehmus, vaahtera, saarni, kynäjalava ja vuorijalava Jalopuumetsikkö on luontaisesti syntynyt, ei istutettu Alueella kasvaa jaloja lehtipuita runkomaisina puina vähintään 20 kpl hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä Metsikkö muodostaa rajattavissa olevan yhtenäisen alueen Runkomaisen tammen läpimitta on 1,3 metrin korkeudella vähintään 20 cm Muiden runkomaisten jalopuiden läpimitta on 1,3 metrin korkeudelta yli seitsemän senttimetriä 33
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
2 Pähkinäpensaslehdot Alueella on vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita vähintään 20 kpl hehtaarilla. Pähkinäpensaat kasvavat yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä. Lehto muodostaa rajattavissa olevan yhtenäisen alueen. Tervaleppäkorvet Lähteinen tai tulvavaikutteinen, jatkuvasti kostea alue Valtapuu tervaleppä ‐ Mättäillä kasvaa hiirenporrasta, nevaimarretta tai muita suuria saniaisia. ‐ Välikköpinnoilla kasvaa luhtakasveja, kuten vehkaa ja joskus kurjenmiekkaa. -
Katajakedot -
Perinteisen maankäytön muovaamia, yleensä kuivia, joskus tuoreita niittyjä. Kedot ovat muokkaamattomia ja lannoittamattomia. Puustoltaan ja pensastoltaan puoliavoimia. Alueella esiintyy katajaa maisemallisesti merkittävissä määrin. Katajien välissä on kallio‐ tai niittykasvillisuutta. Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät -
Yksittäinen puu tai enintään viiden puun puuryhmä Puut ovat järeärunkoisia, iäkkäitä, usein monihaaraisia ja laajalatvuksisia. ‐ Männyn, kuusen, koivun ja tammen rungon läpimitta on 1,3 metrin korkeudella vähintään 60 cm. ‐ Muiden puiden läpimitta on vähintään 40 cm. Kohteet ovat aina ensin kartoittajan epävirallisia ehdotuksia. Suomen ely‐keskus tarkistaa ehdotetut kohteet ja tekee päätökset niiden statuksesta. Metsälain (1093/1996: 3 luku, 10 §) erityisen tärkeät kohteet kriteereineen ovat: -
lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu‐uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt ruoho‐ ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat 34
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
3 Jos em. elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai niiden kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Kohteet ovat aina ensin kartoittajan epävirallisia ehdotuksia. Paikallinen metsäkeskus tarkistaa ehdotetut kohteet ja tekee päätökset niiden statuksesta. Metsälakikohteet eivät ole julkisia. Vesilain (1105/1996: 1 luku, 15a § ja 17a §) mukaisia luonnontilaisina säilytettäviä kohteita ovat: -
luonnontilaiset alle yhden hehtaarin suuruiset lammet ja järvet luonnontilaiset uomat ja lähteet. Näitä ei vesilain mukaan saa muuttaa tai toimenpiteillä vaarantaa siten, että niiden säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Uhanalaisuussymbolit EU 1 = lintudirektiivin liitteen I lajit (* EU II = luontodirektiivin liitteen II lajit (* *) Lajien suojeluun osoitettava erityisiä suojelutoiminnan alueita (Natura 2000). EU IV = luontodirektiivin liitteen IV lajit Lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisääntymis‐ ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen kielletty. CR= valtakunnallisesti äärimmäisen uhanalainen laji EN = valtakunnallisesti erittäin uhanalainen laji V = valtakunnallisesti uhanalainen laji: VU= vaarantunut, NT= silmälläpidettävä RT= laji on alueella uhanalainen 35
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
36
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 2: Luontoselvitys 2013
37
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
1
Kunnanhallitus 30.03.2015
§ 77 liite n:o 2/3
Vesilahti
Ranta-Hovin
asemakaavamuutosalueen
tarkkuusinventointi
2014
Hannu Poutiainen
Tilaaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen
38
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
2
Sisältö
Perustiedot ................................................................................................ 2
Yleiskartat ................................................................................................. 3
Inventointi ................................................................................................. 4
Menetelmät........................................................................................ 5
Havainnot .......................................................................................... 7
Koekuopat ................................................................................ 8
Metallinetsintä ........................................................................ 15
Kellari ..................................................................................... 15
Maakuopat ............................................................................. 17
Tulos ........................................................................................................ 17
Lähteet..................................................................................................... 17
Kansikuva:
Peltoa kaava-alueella. Vasemmalla kirkkomaan aitaa, oikealla kasattua maata.
Länteen.
Perustiedot
Alue:
Vesilahti Ranta-Hovin asemakaavamuutosalue Vesilahden kirkon ja Toutosen
järven välisellä ranta-alueella.
Tarkoitus:
Selvittää tarkkuusinventoinnin menetelmin onko Ranta-Hovin asemakaavamuutosalueella kiinteää muinaisjäännöstä.
Työaika:
Lokakuun lopussa 2014.
Kustantaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen
Tekijät:
Mikroliitti Oy, Hannu Poutiainen, Toni Paukku ja Teemu Tiainen.
Tulokset:
Tarkkuusinventoinnin havaintojen perusteella Ranta-Hovin asemakaavamuutosalueella ei ole kiinteää muinaisjäännöstä. Alueen laidalla on yksi historiallisen ajan
kellarin jäännös. Sijaintinsa perusteella se saattaa liittyä vuoden 1782 isojakokartalle merkittyyn kylätonttiin, mutta varmuutta sen iästä ei ole.
Selityksiä:
Koordinaatit, kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartta ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta syksyllä 2014, ellei toisin mainittu. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon, eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia ja ne ovat tallessa Mikroliitti
Oy:n serverillä.
39
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
3
Yleiskartat
Kartoilla: Tutkimusalueen rajaus on vihreällä.
40
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
4
Inventointi
Vesilahden kunnassa on vireillä Ranta-Hovin asemakaavamuutos. Pirkanmaan maakuntamuseon 30.6.2014 (197/2014) hankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa todetaan, että kaava-aluetta voidaan pitää potentiaalisena sekä esihistoriallisten että
historiallisen ajan muinaisjäännösten löytymisen kannalta. Lausunnossa edellytetään arkeologisen tarkkuusinventoinnin tekemistä kaava-alueella.
Hankeen kaavakonsulttina toimiva Arkkitehtuuritoimisto Helena Väisänen tilasi asiakkaansa
Matti Hovin valtuuttamana Ranta-Hovin asemakaavamuutosalueen tarkkuusinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Maastotutkimus tehtiin Hannu Poutiaisen johdolla lokakuun 2014 lopussa tutkimuksen kannalta hyvissä olosuhteissa. Maastotutkimuksissa Teemu Tiainen ja Toni Paukku vastasivat dokumentoinnista.
Tutkimusalue sijaitsee Vesilahden kirkolla, Pyhäjärveen kuuluvan Toutosen etelärannalla. Pyhäjärven vedenkorkeutta on mitattu vuosina 1878–1995, jolloin keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 1,02 m. Äärivaihtelu on ollut huomattavasti suurempi eli 3,6 m: ylin
vuonna 1899 (N60+ 79,52 m) ja alin 1981 (N60+ 75,92 m). Vuoden 1899 tulvassa Pyhäjärvi
nousi 2,64 cm, joten järvialtaan luontaiset vedenpinnan korkeusvaihtelut ovat olleet huomattavat.
Vuonna 1913 Nokian Emäkoskeen rakennettiin voimalaitos, joka sittemmin korvattu eri kohtaan
rakennetulla Melon voimalaitoksella. Vuonna 1924 Kokemäenjokea perattiin Pyhäjärven ja
Emäkosken niskalla olevien valssipatojen välillä. Vuodesta 1962 alkaen Pyhäjärveä on säännöstelty, ja suurin säännöstelyväli on 1,55 m. Nykyinen keskivedenpinta on 77,2 m.
Kaava-alue on, joka on Vesilahden kirkon ja sen hautausmaan pohjoispuolella, rajautuu etelässä kirkkomaahan. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Toutosen rantaan. Siinä on näkyvissä selvästi korkeammalla tasolla olleen vedenpinnan ja rantavoimien vaikutus. Korkeahkon ja varsin
jyrkän törmän tyvi on selvästi nykyistä vedenpintaa korkeammalla tasolla. Osa kaava-alueesta
on peitteistä metsämaastoa, jossa maalaji on lähinnä moreenia. Osa alueesta on peltoa, jossa
maa-aines on tiivistä, vettä pidättävää savea ja hiesua.
Yleiskaava-aluetta pellolla, asemakaava-aluetta metsässä.
Taustalla Toutonen.
41
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
5
Tieura ja moreenirinnettä kirkkoaidan vieressä. Luoteeseen.
Kivikkoinen törmän tyvi Toutosen rannan tuntumassa.
Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevaa kirkkomaata on laajennettu useaan otteeseen. Vuosina
1838–1839 hautausmaata laajennettiin paljon ja sen ympärille rakennettiin harmaakivinen aita.
Vuonna 1888 seurakunta osti Kirkonkylän Ylipyörnyn ja Kesolan taloista uuden hautausmaan
alueen (noin 1 ha), jonka ympärille seuraavana vuonna tehtiin kiviaita. Kirkkomaata laajennettiin
seuraavan kerran 1960-luvun alussa, ja viimeisin laajennus toteutettiin vuonna 1995. Silloin
hautausmaahan liitettiin siihen nykyisin kuuluva, kapeahkona kiilana luoteeseen työntyvä osa.
Vanhan hautausmaan laajennusosasta on löytynyt D-tyypin pyöreä kupurasolki. Helena HonkaHallila on kuitenkin arvellut sen saattavan olla peräisin paikalle ajetusta täytemaasta. Kirkonkylästä etelään johtavan tien kohdalla, Kirmukarmu-nimisellä mäellä on sijainnut rautakautinen
(merovingi-viikinkiaikainen) kalmisto. Paikka on Kirkkolahden rannasta noin 300 m itään, nykyisen Seurantalon pihamaalla.
Menetelmät
Kenttätyömenetelminä käytettiin koekuopitusta, maanäytekairauksia (kevyellä käsikäyttöisellä
maanäytekairalla) ja silmänvaraista havainnointia (suppeilla peitteettömillä kohdilla myös pintapoimintaa) sekä lisäksi metallinilmaisinetsintää.
42
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
6
Silmävaraisella havainnoinnilla etsittiin merkkejä vanhasta ihmistoiminnasta, kuten rapautuneiden kivien keskittymiä, jotka voivat viitata mm. tulisijoihin. Pintapoiminnalla etsittiin artefakteja
kuten saviastianpaloja yms. Pienin välimatkoin tehdyllä maanäytekairauksella sekä lapioin tehdyllä koekuopituksella etsittiin mahdollisia merkkejä mahdollisista maan alaisista kulttuurikerroksista ja rakenteista. Tarvittaessa koekuoppia laajennettiin mahdollisesti kattavampien havaintojen saamiseksi.
Koekuopat kaivettiin ns. puhtaaseen maahan saakka, kun se oli käytännössä mahdollista tai
tarpeellista. Maa-aines seulottiin. Kuoppien sijainti mitattiin GPS -laitteella. Koekuoppia kaivettiin yhteensä 26 kpl kohtiin, jotka valittiin maaston topografian, rantakorkeuden, silmänvaraisten
havaintojen ja kairaushavaintojen perusteella. Peltoalueelle koekuoppia kaivettiin metallinilmaisinetsinnän yhteydessä. Niistä tehtiin valikoidusti paikannusmittaukset metallilöytöjen yhteydessä.
Koekuoppaa dokumentoidaan.
Kellarin jäännöstä dokumentoidaan.
Alueen maankäytön historian selvittämisessä käytettiin vanhaa kartta-aineistoa, kuten ns. Kuninkaan kartastoa vuosilta 1755–1806, isojakokarttaa vuodelta 1782, Kalmbergin karttaa vuo-
43
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
7
delta 1855 (yleiskartta), Senaatin karttaa vuodelta 1909 (Vesilahti XVII-XVIII 22–23), Vesilahden
pitäjänkarttaa v.1848 ja vanhoja peruskarttoja vuodelta 1954.
Kalmbergin kartalla vuodelta 1855 näkyy, että tutkimusalueen edustalta on kulkenut jäitä pitkin
talvitie. Vuoden 1782 isojakokartta ei ollut luotettavan tarkasti asemoitavissa nykykartoille, mutta mittaamalla ja silmävaraisesti arvioimalla oli kuitenkin mahdollista tehdä tiettyjä päätelmiä.
Pelto on isojakokartalla samalla paikalla kuin nykyisin, joskin hieman laajempana. Ranta-alue
(asemakaava-alue) on peitteistä maastoa kuten nykyisinkin; vuoden 1954 kartalla se on niittyä
tai laidunta. Lähin isojakokartalla oleva talotontti, eli luoteisin tontti, näyttää osuvan osittain
yleiskaava-alueen kaakkoiskulmaan.
Ote isojakokartasta vuodelta 1782. (H85:5/3-8)
Havainnot
Alueelle kaivetuista koekuopista tuli jonkin verran 1800-1900-lukuun viittaavia löytöjä. Niistä
enin osa on tiilenkappaleita, ja seuraavaksi eniten on palanutta savea/tai tiiltä. Lisäksi löytyi fajanssia, vihreää astialasia, sinistä tasolasia, pala punasavikeramiikkaa, repäisykorkin kappale.
Mistään kiveyksistä tai muista rakenteista ei löytynyt merkkejä, ei myöskään kulttuurikerroksista.
Muutamissa koekuopissa oli havaittavissa hiiltä ja nokea sekä sekoittunutta maa-ainesta. Sekoittunut maa-aines voi osittain olla tulosta eläinten laiduntamisesta alueella, viljelystä tms. ihmistoiminnasta. Kyseisen alueen vieressä on purettu ulkorakennus.
44
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
8
Koekuopat
Tutkimusalueen rajaus on vihreällä. Koekuopat punaisella, muut havainnot sinisellä.
Koekuopat punaisin pistein ja numeroin.
45
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
9
Kuoppien koko on 40 x 40 cm, ellei toisin mainita. KK = koekuoppa, järjestysnumero ja koordinaatit.
KK 1
N 6802226,1 319138,2
0-5 cm
turve/humus
5-25 cm
ruskomaannos = humuksen
sekainen harmaa hiekka
(fajanssi, valkea 1 kpl, palanut
savi 5 kpl, palanut savi/tiili 5
kpl, tiiltä? 1 kpl, tiiltä 8 kpl)
25–45 cm
ruskea hiekka
45 cm >
lohkare/kallio
Koekuoppa 1. Lounaiskulma.
KK 2
N 6802230,1 E 319137,2
0-5 cm
turve/humus
5-40 cm
harmaa hiekkainen multa (palanut savi/tiili 4 kpl, tiiltä 3 kpl)
40–50 cm
ruskea hiekka
50–54 cm > ruskea savinen hiekka
KK 3
Koekuoppa 2. Lounaiskulma.
N 6802212,1 E 319134,2
0-10 cm
turve/humus
10–25 cm
ruskea hiekka, sekainen edellisen kanssa
25–35 cm
> punertava, rikastunut, pikkukivinen hiekka
KK 4
N 6802228,1 319143,2
0-6 cm
turve/humus
6-36 cm
ruskomaannos (punasavikeramiikkaa. Pohjapala, aavistus
punaruskeaa lasitetta ulkopinnassa, tiiltä 7 kpl).
36-51cm
vaaleanruskea hiekka (kuopan
kaakkoiskulmassa, noin 36
cm:n syvyydessä 2 cm paksu
ja 10 cm leveä hiilisoiro)
51 cm >
punertava hiekka, jossa nyrkin
kokoisia kiviä
Koekuoppa 4, lounaiskulma.
46
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
10
KK 5
N 6802225,1 E 319148,2
0-8 cm
pintaturve
8-43 cm
tummanharmaa mullan sekainen hiekka (tiiltä/palanutta savea 12 kpl)
43–50 cm > punertava hiekka, seassa pikkukiviä (noin 44 cm syvyydessä pieni hiililaikku, halkaisija 4
KK 6
cm)
6802223,1
0-8 cm
8-38 cm
38-41cm >
319151,2
pintaturve
tummanharmaa mullan sekainen hiekka (vihreä astialasin
pala, jossa ilmakuplia 1 kpl, fajanssia 3 kpl, tiiltä 6 kpl)
kellertävän punainen hiekka,
seassa pienehköjä kiviä
KK 7
319157,2
turve/humus
tummanharmaa multainen
hiekka (tasolasi sininen 2 kpl,
tiiltä 15 kpl)
28–34 cm > punertava hiekka, paljon kiviä
6802223,1
0-8 cm
8-28 cm
Koekuoppa 7, länsiprofiili.
KK 8
6802199,1
0-6 cm
ta
6 cm >
319149,2
savinen pintamulkallio
Koekuoppa 8, pohjoiseen.
47
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
11
KK 9
6802196,1
319156,2
6802196,1
0-5 cm
5-30 cm
319156,2
savi/humus
harmaa hiesun sekainen savi
(ei löytöjä, profiilissa tiilihippu)
vaaleampi hiesu, seassa pik-
30–34 >
KK 10 (30 x 30 cm)
6802205,1 319156,2
turve/humus
0-8 cm
8-26 cm
mullan sekainen tummanharmaa hiekka
26–30 cm > ruskea hiekka, seassa pikkukiviä
iso kivi peittää kuopan Nlaitaa
Koekuoppa 10, länteen.
KK 11 (1 x 0,8 m)
6802214,1 319157,2
Lastalla puhdistettu kallion vierustaa. Pinnassa yksi paikalleen hajonnut tiili, noin
tiilen kokoisten luontaisten kivien joukossa/päällä. Maannos kivikossa tummaa humuspitoista hiekkaa. Pohjalla, kallion juurelle noin 40 cm:n syvyydellä, maannos oli
punertavaa pikkukivien täyttämää hiekkaa
Koekuoppa 11, etelään.
KK 12 (30 x 30)
6802216,1
0-6 cm
6-22 cm
319166,2
humus/turve
sekoittunut tummanruskea
mullan sekainen laikukas
hiekka
22–37 cm > punertava hiekka, seassa pieniä kiviä ja hippu hiiltä
Koekuoppa 12, mitta lounaiskulmassa.
48
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
12
KK 13
319166,2
humus/turve
tummanharmaa mullan
sekainen hiekka (pohjoislaidalla iso kivi)
35–41 cm > vaaleanruskea kellertävä
hiekka, seassa pieniä kiviä
6802207,1
0-5 cm
5-35 cm
Koekuoppa 13, mitta kaakkoiskulmassa.
KK 14
6802211,1
319176,2
6802211,1
0-8 cm
8-28 cm
319176,2
turve/humus
vaaleanruskea mullan sekainen hiekka
28–34 cm > tiivis, kellertävä hiekka
Koekuoppa 14, pohjoiseen.
KK 15
6802215,1
0-5 cm
5-35 cm
35-40 cm >
319116,2
turve/sammal
rusehtavan kellertävä savi
harmaan sinervä savi
Koekuoppa 15, mitta lounaiskulmassa.
KK 16
6802222,1
0-8 cm
8-32 cm
32–34 cm >
319116,2
turve/sammal
rusehtavan kellertävä savi
harmaan sinervä savi
49
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
13
KK 17
319123,2
sammal/turve
tummanharmaa hiesunsekainen savi (löytöinä fajanssia 2 kpl, tiiltä 2 kpl)
21–29 cm > harmaa savi
6802225,1
0-5 cm
5-21 cm
Koekuoppa 17, mitta luoteiskulmassa.
KK 18
6802197,1
319177,2
6802197,1
0-7 cm
7-32 cm
319177,2
humus/turve
humuksen sekainen ruskea hiekka, seassa muutama hiilihippu
kellertävä hiekka, seassa
lapsen nyrkin kokoisia ki-
32–40 cm
KK 19
6802192,1
0-10 cm
10–35 cm
hiekka
35–42 cm
319169,2
turve/humus
humuksen sekainen ruskea
kellertävä hiekka, seassa
lapsen nyrkin kokoisia kiviä
KK 20
6802192,1
0-6 cm
6-18 cm
18 cm
319181,2
turve/humus
humuksen sekainen ruskea hiekka
kallio
Koekuoppa 20, mitta koilliskulmassa.
KK 21
6802186,1
0-5 cm
5-30 cm
hiekka
30–36 cm >
319186,2
humus/turve
humuksen sekainen ruskea
vaaleanruskea kivinen hiekka
50
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
14
KK 22
319116,2
humus/turve
tummanharmaa mullansekainen hiesu (kentällä kuvattu ja
poistettu tiiltä 2 kpl)
28–31 cm > vaaleanharmaa tiivis savi
6802222,1
0-8 cm
8-28 cm
Koekuoppa 22, mitta lounaiskulmassa.
KK 23
6802196,1
319193,2
6802196,1
0-3 cm
3-28
28–40 cm
319193,2
turve/humus
cm harmaa sekainen savimaa
> harmaa savi, seassa hiukan
mineraalimaata
KK 24
N 6802206,1 E 319183,2
0-3 cm
turve/humus
3-18 cm
ruskea hiesu, seassa multaa ja hiekkaa
18–28 cm > harmaa savi
KK 25
N 6802211,1 E 319178,2
0-30 cm
tumma turve, paljon hiiltä. Sekoittunut, seassa muovia yms.
modernia roskaa,
näiden kerrosten välissä modernia pressua (löytöjä kuvattu
ja poistettu kentällä, eli tiiltä 3
kpl ja repäisypullonkorkki)
30–55 cm
vaaleanruskea löyhä hiekka
55–57 cm > tiivis kellertävä hiekka
Koekuoppa 25, mitta koilliskulmassa.
51
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
15
KK 26
N 6802215,1 E 319180,2
0-8 cm
humus/turve
8-28 cm
tummanruskea humuksen
sekainen hiekka
28–34 cm> vaalean kellertävä hiekka
Kuopan lounaiskulmassa
noin 20-senttinen kivi
Koekuoppa 26, mitta luoteiskulmassa.
Metallinetsintä
Metallinilmaisinetsinnässä löytyi muutamia historiallisen ajan metalliesineitä: kahdella piikillä
varustettu rautarengas, veitsen osa (ruoto ja osa terää, ruokaveitsi), yksi metallikolikko (Skilling
1790-luvulta), kupariseoksesta valmistettu hihnansolki, sulanut kappale kupariseosta. Löydöt
ovat hajanaisia ja yksittäisiä eri kohdista aluetta.
Rengas
Skilling 1700-luvulta
Veitsen osa.
Solki.
Kellari
Inventointialueen kaakkoislaidalta, aukkohakkuun jäljiltä ryteikköisestä rinteestä, löytyi todennäköisen historiallisen ajan kellarin jäännökset (N 6802047,15 E 319293,2). Kellarista on säilynyt
52
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
16
kaksi seinää, eteläinen ja läntinen. Kellarin rikkoo sen koillispuolella kulkeva mökkitie. Sen toisella puolella ei havaittu jäännöksiä rakenteista. Kellarin länsiseinä on 2,4 m pitkä, pohjoispäädystä 30 cm korkea. Eteläseinä on 1,7 m pitkä, itäpäädystä noin 50 cm korkea. Seinien yhtymäkohdan sisäkulma on noin 55 cm korkea. Kulman kohdalla seinää on näkyvissä neljän kivirivin
verran, kun länsiseinän päässä kiviä ei ole kuin yksi. Seinät on kylmämuurattu löyhästi ja muutamia suurempia rakoja on tilkitty pienillä kivillä. Seinät ovat noin 40 cm paksut, ja seinissä käytettyjen kivien halkaisija vaihtelee 25 ja 40 cm:n välillä. Sijaintinsa perusteella kellari saattaa
liittyä vuoden 1782 isojakokartalle merkittyyn kylätonttiin.
Kellarin jäännös Länteen.
Kellarin jäännöksen kylmämuurattua seinää. Länteen.
53
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 3: arkeologinen tarkkuusinventointi 2014
17
Maakuopat
Kirkkokujan itäpuolisessa metsikössä havaittiin kolme nykyaikaista maakuoppaa. Suurin kuopista on noin 1,2 metriä syvä ja sen halkaisija reunavalleineen on noin 4,5 metriä. Kuopissa todettiin olevan modernia roskaa, kuten metalliromua, pakkausmuovia jne. Suurimman kuopan sisäreunaa avattaessa maanpinnan alta paljastui vihreä muovipressu. Kuopat tulkittiin maanottoja/tai roskakuopiksi. (Kartta sivulla: 8)
Tulos
Tarkkuusinventoinnin havaintojen perusteella Ranta-Hovin asemakaava-alueella ei ole kiinteää
muinaisjäännöstä. Alueen kaakkoisrajan tuntumassa, hieman sen ulkopuolella on historiallisen
ajan kellarin jäännös. Sijaintinsa perusteella se saattaa liittyä vuoden 1782 isojakokartalle merkittyyn kylätonttiin, mutta mitään varmuutta sen iästä ei ole.
11.12.2014
Hannu Poutiainen
FM, arkeologi
Lähteet
Alanen, Timo & Kepsu, Saulo 1989: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776–1805. Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 505.
Arajärvi, Kirsti 1985: Vesilahden historia. Tampere.
Bergius, P 1782. Kirkonkylä; Isojaonkartta ja pyykkiselitys. (H85:5/3-8). Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Maanmittaushallitus. Kansallisarkisto.
Honka-Hallila Helena (toim.) 1996: Vesilahti 1346–1996. Jyväskylä.
Kokemäenjoki. Hämeen ELY-keskus & Varsinais-Suomen ELY-keskus. Pyhäjärvi.
Kalmbergin kartasto (R III : List 8) 1855.
Senaatin kartta 1909. Karttalehti Vesilahti XVII-XVIII 22–23. Senaatin kartasto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. Kansallisarkisto.
Pitäjänkartta 2114 09 Ia Vesilahti. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. Kansallisarkisto.
Vesilahden seurakunta (toim.) 1946: Vesilahti 1346–1946, 600- vuotisjuhlajulkaisu. Tampere.
Peruskartta 1:20 000 2123 04 1954. Maanmittaushallitus.
Peruskartta 1:20 000 2123 071954. Maanmittaushallitus.
54
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 4: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti
Kunnanhallitus 30.03.2015
Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen
§ 77 liite n:o 2/4
VESILAHDEN KUNTA
RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA SAATU PALAUTE
Saapuneet palautteet
Palautteen antaja
Pirkanmaan maakuntamuseo
Vesilahden kunta, rakennus- ja ympäristölautakunta
Vesilahden kunta, tekninen lautakunta
Marja Bendel
Pekka Ahtiainen ja Hannele Ahtiainen
Vesilahden Kirkonkylän-Onkemäen yhteisten vesialueiden osakaskunta
Pvm
30.6.2014
3.6.2014
5.6.2014
27.6.2014
26.6.2014
26.6.2014
Palautetyyppi
Kirjallinen lausunto
Kirjallinen lausunto
Kirjallinen lausunto
Kirjallinen lausunto
Kirjallinen lausunto
Kirjallinen lausunto
Pirkanmaan maakuntamuseo:
Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan kirkon ympäristössä on erityisen paljon kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja ja
varsinaisella kaava-alueella vuoden 2004 rakennusinventoinnin mukaan itsellisten ja mäkitupalaisten asumuksia 1900luvun alkupuolelta. Kyseisen rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin ajantasaisuus ja riittävyys tulee tarkistaa vastamaan tekeillä olevan asemakaavan tarkkuutta. Myös kulttuuriympäristön kokonaiskuvaus ja maiseman ominaispiirteiden määrittely tulee liittää osaksi kaava-aineistoa. Näiden aineistojen pohjalta voidaan määritellä tarkemmin mahdolliset
suojelutavoitteet.
Suunnittelualuetta voidaan pitää potentiaalisena sekä esihistoriallisten että historiallisen ajan muinaisjäännösten löytymisen näkökulmasta eikä sitä ole tutkittu aikaisemmissa inventoinneissa. Tämän vuoksi kaavahankkeeseen liittyen tulee
suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi MML 13 § ja MRL 9 § mukaisesti. Inventoinnissa on noudatettava Museoviraston inventointi- ja kenttätöiden laatuohjeita.
Kaavan laatijan vastine:
Inventoinnin ajantasaisuus ja riittävyys tarkistetaan asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä.
Kaavaselostukseen sisällytetään kuvaus kulttuuriympäristöstä ja maiseman ominaispiirteistä.
Alueelta laaditaan arkeologinen tarkkuusinventointi.
Vesilahden kunta, rakennus- ja ympäristölautakunta
Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että asemakaavan muutosta laadittaessa tulee kiinnittää aivan erityistä huomiota vaikutuksista maisemaan, kulttuuriympäristöön, vesistöön ja luontoon asemakaavan merkinnöillä ja laatia rakennuspaikkakohtaiset rakennustapaohjeet.
Kaavan laatijan vastine:
Kaavaselostukseen sisällytetään kuvaus kulttuuriympäristöstä ja maiseman ominaispiirteistä.
Alueelta on kaavoitusta varten laadittu luontoselvitys. Kaavassa tullaan määräämään, että kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita.
Vesilahden kunta, tekninen lautakunta:
Vesilahden kunnan teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
Kaavan laatijan vastine: Marja Bendel:
Marja Bendel toivoo, että aluetta suunniteltaessa otettaisiin käyttöön rakennustapaohjeistus. Talojen ja maiseman ynnä
tiestön yms. pitäisi harmonisesti sopeutua kirkon ja hautausmaan ympäristöön korkeudeltaan, mittasuhteiltaan, värityk1
55
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 4: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti
seltään jne. Myös rakennusten materiaalit on tarkoin mietittävä, samoin kattoratkaisut, joiden (Bendel) toivoo olevan yhtenäiset ja maastoon sekä järvimaisemaan sopivat. Järveltä näkyvä maisemakuva viestittää maiseman sisältöä ja rakennustapaa toivottavasti positiivisesti ja Vesilahden vanhaa kulttuuria arvostaen ja kunnioittaen.
Kaavan laatijan vastine:
Kaavassa tullaan määräämään, että kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita.
Pekka Ahtiainen ja Hannele Ahtiainen:
Ahtiaiset pyytävät huomioimaan kaavan laadinnassa heidän omistukseensa siirtyneen alueen.
Ahtiaiset esittävät, että asemakaavoituksen yhteydessä osoitettaisiin kulkuyhteys heidän omistamalleen tontille RantaHovin alueen kautta.
Kaavan laatijan vastine:
Voimassa olevat kiinteistörajat tullaan huomioimaan kaavaa laadittaessa.
Kaavan laatimisen yhteydessä selvitetään mahdollisuutta osoittaa kulkuyhteys kaavamuutosalueen
kautta kortteliin 72.
Vesilahden Kirkonkylän-Onkemäen yhteisten vesialueiden osakaskunta:
Osakaskunnalla ei ole mitään lausuttavaa ko. kaavamuutokseen tässä vaiheessa.
Kaavan laatijan vastine: -
2
Kunnanhallitus 30.03.201556
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 7: kaavakartta määräyksineen 1:2000
§ 77 liite n:o 2/5
57
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 7: kaavakartta määräyksineen 1:2000
58
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 7: kaavakartta määräyksineen 1:2000
59
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 8: Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan seurantalomake
Kunnanhallitus 30.03.2015
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
§ 77 liite n:o 2/6
Kunta
922 Vesilahti Täyttämispvm
06.02.2015
Kaavan nimi
Ranta-Hovin asemakaavan muutos
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
09.12.2013
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
2,3855
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,3855
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
2,3855
0,8629
0,7209
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
1000
0,04
36,2
1000
0,12
Kerrosalan muut. [km² +/-]
760
1000
-240
0,2595
10,9
0,5422
22,7
-0,4087
Rakennussuojelu
Pinta-ala
[ha]
30,2
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,8629
-0,0413
-0,6082
0,1953
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Yhteensä
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
60
Ranta-Hovin asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 8: Asemakaavan seurantalomake
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AO
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
VL
R yhteensä
RA
L yhteensä
Kadut
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
MT
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
2,3855
0,8629
0,8629
0,7209
0,7209
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
1000
0,04
36,2
1000
0,12
100,0
1000
0,12
30,2
100,0
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,8629
0,8629
Kerrosalan muut. [km² +/-]
760
1000
1000
-240
-240
0,2595
0,2595
10,9
100,0
-0,0413
-0,0413
-0,6082
-0,6082
0,1953
0,1953
0,5422
0,5422
22,7
100,0
-0,4087
-0,4087