Osayleiskaava - kaavaselostus - ehdotusvaihe 2 31.8.2015
EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavaselostus 31.8.2015 Hyväksymispäivämäärät ja –pykälät KV 21.9.2015, § KH 8.9.2015, § Päivämäärä Laatija Kuvaus 31.8.2015 Kaavaselostus Jarmo Lukka ja Minna Lehtonen Kaavaselostus Osayleiskaavan laadinnasta on vastannut Pöyry Finland Oy 31.5.2014 asti. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi 1.6.2014 tehdyssä yrityskaupassa Ramboll Finland Oy:lle, joka jatkaa Eurajoen kunnan Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan laatijana. EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 SISÄLTÖ 1. 2. 2.1 2.2 3. 3.1 3.2 3.3 3.3.1 3.3.2 3.3.3 3.3.4 3.3.5 3.3.6 3.3.7 3.4 3.5 3.6 3.7 3.8 3.9 3.10 3.11 3.12 3.13 3.14 3.15 3.16 3.17 3.18 3.19 4. 4.1 4.2 4.3 5. 5.1 6. 6.1 7. 7.1 8. 8.1 8.2 8.3 8.4 8.5 8.6 9. 9.1 9.2 9.3 9.4 9.5 9.6 10. 2 TIIVISTELMÄ 5 JOHDANTO 6 Osayleiskaavan tausta, tarkoitus ja ohjausvaikutus 7 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7 LÄHTÖTIEDOT 8 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 8 Lemlahden tuulipuiston kuvaus 8 Maankäytön suunnittelutilanne 9 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 9 Maakuntakaava 10 Yleiskaavat ja asemakaavat 11 Rakennusjärjestys 12 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 12 Voimasiirtolinjaa koskevat selvitykset 13 Lähialueen muut tuulivoimahankkeet 13 Maisema ja luonnonympäristö 14 Kallioperä ja maaperä 14 Pinta- ja pohjavedet 15 Ilmasto ja ilmanlaatu 15 Kasvillisuus 15 Merkittävät luontokohteet 16 Eläimet ja linnusto 17 Muinaisjäännökset 20 Rakennettu ympäristö 20 Väestö ja työpaikat 23 Palvelut 23 Yhdyskuntatekninen huolto 23 Liikenne ja tiestö 23 Maanomistus 23 Pohjakartta 23 Osalliset ja vuorovaikutus 23 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 24 Suunnittelun yleistavoitteet 24 Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö 24 Kaavan tavoitteet 24 OSAYLEISKAAVALUONNOS 25 Luonnosvaiheen kuuleminen 25 OSAYLEISKAAVAEHDOTUS 1 25 Ehdotusvaiheen kuuleminen 26 OSAYLEISKAAVAEHDOTUS 2 26 Ehdotusvaiheen 2 kuuleminen 26 OSAYLEISKAAVA 27 Kaavan rakenne 27 Aluevaraukset 27 Muut merkinnät 27 Suojelu 28 Kaavaehdotuksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 28 Kaavaehdotuksen suhde maakuntakaavaan 29 KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 29 Yleistä 29 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön 30 Vaikutukset kallio- ja maaperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 35 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen 36 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 37 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 38 YHTEISVAIKUTUKSET 40 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 10.1 10.2 11. 11.1 11.2 11.3 11.4 11.5 11.6 11.7 11.8 11.9 12. 12.1 12.2 13. Maisemalliset yhteisvaikutukset Yhteisvaikutukset linnustoon SEURANTAOHJELMA Muuttolinnusto Pesimälinnusto Alueen muu eläimistö Melu Varjon vilkunta Maisema Asumisviihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö Mahdolliset signaalihäiriöt Seurannan toteuttaminen TOTEUTTAMINEN Osayleiskaava-aluetta koskevat luvat Jatkosuunnittelu SUUNNITTELUVAIHEET 41 41 42 43 43 43 44 44 44 45 45 45 46 46 46 46 Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma10.4.2013, päivitetty 8.1.2014 Luonnonolojen esiarviointi / Enviro Oy 21.5.2012 Luvian Lemlahden tuulipuistoalueen liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys / Enviro Oy, 21.5.2012 Luvian Lemlahden tuulipuistoalue – Lintujen syysmuuton tarkkailu 2011 / Enviro Oy, 21.5.2012 Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2011 / Bathouse, 4.5.2012 Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 / Ahlman Group Oy, raportteja 19/2013 Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava – Luontoselvitys / Pöyry Finland Oy 17.10.2013 Luvia – Lemlahti, Tuulipuistoalueen ja voimajohtoreitin arkeologinen inventointi 7.8.5.2013 / Museovirasto Lemlahden tuulipuisto, Luvia – Asukaskysely, Raportti 5.6.2013 / wpd Finland Oy Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava – kaavaluonnoksen maisemaselvitys / Pöyry Finland Oy 8.1.2014 Luvia – Eurajoki Lemlahden tuulipuiston kaavaluonnosvaiheen melumallinnus / wpd Finland Oy Luvia – Eurajoki Lemlahden tuulipuiston kaavaehdotusvaiheen melumallinnus / wpd Finland Oy, 8.10.2014 Luvia – Eurajoki Lemlahden tuulipuiston kaavaehdotusvaiheen välkemallinnuksen raportti / wpd Finland Oy, 8.10.2014 Luvia – Eurajoki Lemlahden tuulipuiston kaavaehdotusvaiheen valokuvasovitteet / wpd Finland Oy, 15.10.2014 Lemlahden tuulipuisto – kaavaehdotuksen maisemaselvitys / Ramboll, 20.10.2014 Yhteenvetoraportti luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja niihin laaditut vastineet 20.10.2014 Luvia – Eurajoki Lemlahden tuulipuiston kaavaehdotusvaiheen välkemallinnuksen raportti / wpd Finland Oy, 31.3.2015 Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava – osayleiskaavan maisemaselvitys (kaavaehdotus 2) / Ramboll Finland 16.4.2015 Luvia – Eurajoki Lemlahden Tuulipuiston kaavaehdotusvaiheen valokuvasovitteet / wpd Finland Oy 16.4.2015 Yhteenvetoraportti ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista ja niihin laaditut vastineet 29.4.2015 Yhteenvetoraportti ehdotusvaiheen 2 lausunnoista ja muistutuksista ja niihin laaditut vastineet 31.8.2015 Muu osayleiskaavan laadintaan liittyvä tausta-aineisto: - YVA-menettelyn soveltaminen Lemlahden tuulipuistohankkeessa / wpd Finland Oy, 27.6.2012 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 3 - 4 Päätös – Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen / ELY-keskus, Varsinais-Suomi, 15.10.2012 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 1. TIIVISTELMÄ Osayleiskaava-alue Lemlahden tuulipuiston suunniteltu sijoituspaikka on Eurajoen ja Luvian kuntien rajalla noin 11 kilometriä Eurajoen keskustaajamasta luoteeseen ja noin 6 km Luvian keskustaajamasta etelään. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 4,8 neliökilometriä, josta Eurajoen puolella sijaitsee noin 1,1 km2 ja Luvian puolella noin 3,7 km2. Suunnittelualuetta on laajennettu hiukan osayleiskaavan ehdotusvaiheen jälkeen Luvian puoleiselta alueelta. Lähtökohdat wpd Finland Oy suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Eurajoen ja Luvian rajamaastossa sijaitsevalle Lemlahden alueelle. Tuulivoimalaitokset sijoittuisivat alueelle noin 400 - 500 metrin etäisyydelle toisistaan kuitenkin siten, että tuulipuiston kaikki rakenteet sijoittuvat Luvian puolelle ja Eurajoen puolelle sijoittuu voimaloiden suojavyöhykealuetta. Tuulivoimapuistoa varten laadittavan osayleiskaava-alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Kuva 1. Lemlahden tuulipuiston sijainti ja osayleiskaava-alueen rajaus. Tavoitteet Kaavoitusprosessi käsittää sekä Eurajoen että Luvian kuntien alueelle kohdentuvan osayleiskaavan laadinnan kuitenkin siten, että kumpikin kunnista hoitaa kaavoituksen edellyttämät lakisääteiset toimenpiteet ja päätökset itsenäisesti oman kuntansa käsittävältä osayleiskaava-alueelta. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa kahdeksan tuulivoimalan laajuisen tuulipuiston sijoittaminen suunnittelun kohteena olevalle alueelle. EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 5 Osayleiskaavan sisältö Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoima-rakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a §). Laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Kaavaratkaisu on kuvattu tämän selostuksen kohdassa 8. 2. JOHDANTO ”Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna 2020. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös teknistaloudelliset tekijät sekä muu alueidenkäyttö. Tuulisuudeltaan parhaita alueita Suomessa ovat rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit. Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti perustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiseen kaavoitukseen, jossa määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat olennaisena osan sähkönsiirtoon tarvittavat voimajohdot sekä tuulivoimaloiden osien kuljettamiseen tarvittavat liikenneväylät kullekin sijoituspaikalle. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (134/2011) tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen myötä yleiskaavaa on mahdollista käyttää aikaisempaa useammin tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella. Tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon ympäristön ominaisuudet sekä muu alueiden käyttö kuten asutus ja esimerkiksi lentoliikenteen ja puolustusvoimien alueet.” (lähde: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu / Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Ympäristöministeriö, Helsinki 2012). Yleiskaavan tehtävänä on ensisijaisesti kuvastaa taajaman tai suunnittelun kohteena olevan alueen kehittämisen yleisiä suuntaviivoja sekä kytkeä toiminnallistaloudellinen suunnittelu maankäytön suunnitteluun. Yleiskaava on mahdollisuuksien mukaan sopeutettava myös lähialueiden ja naapurikuntien maankäyttöön. Huomioon otettavia tekijöitä kaavan laadinnassa ovat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava sekä valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kysymykset ja kestävän kehityksen periaatteen toteutuminen. Lemlahden tuulivoimapuiston hankevastaava on wpd Finland Oy. Osayleiskaava on laadittu maankäytön suunnittelua ohjaavien Eurajoen kunnan keskeisten viranhaltijoiden, hankevastaavan ja kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Työn keskeiset vaiheet on käsitelty Eurajoen kunnanhallituksessa ja –valtuustossa. Eurajoen kunnasta kaavan valmistelua on ohjannut kunnanjohtaja Harri Hiitiö. Hankevastaavan edustajana työhön on osallistunut wpd Finland Oy:stä projektipäällikkö Tero Elo. Osayleiskaavan laadinnasta vastasi Pöyry Finland Oy 31.5.2014 asti. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi 1.6.2014 tehdyssä yrityskaupassa Ramboll Finland Oy:lle, joka jatkoi Eurajoen kunnan Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan laatijana. Kaavasuunnittelun osalta työryhmä yrityskaupassa säilyi ennallaan. Suunnittelutyöstä on vastannut arkkitehti SAFA, 6 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA johtava asiantuntija Jarmo Lukka. Kaavan laadinnassa ovat olleet mukana FM, suunnittelija Minna Lehtonen, maisema-arkkitehti MARK Kaisa Rantee ja arkk. yo Mikko Peltonen. Pöyry Finland Oy:stä projektiin ovat osallistuneet myös FM, Ismo Yli-Tuomi, FM biologi William Velmala ja FM FM biologi Soile Turkulainen. Linnuston kevätmuuttoselvityksen laadinnasta on alikonsulttina vastannut Ahlman Group Oy. Osayleiskaavatyöstä on raportoitu vaiheittain työn edetessä sekä hankevastaavalle että Eurajoen kunnalle. Tuulipuiston osayleiskaavojen laadinnassa on hyödynnetty wpd Finland Oy:n laatimia hankekuvausta ja sen tueksi laadittuja alustavia asiantuntija-selvityksiä alueen luonnosta ja maisemasta. Kaavoituksen yhteydessä selvityksiä on täydennetty tarvittavilta osin. Kaikki selvitykset ovat mukana kaavan liiteaineistoina. Kaavan valmistelussa on huomioitu myös tuulivoimatuotantoa koskeva vaihemaakuntakaavaaineisto. 2.1 Osayleiskaavan tausta, tarkoitus ja ohjausvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n mukaan: ”Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.” Lemlahden tuulivoimapuiston osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vuorovaikutuksesta kaavaa laadittaessa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä seuraavaa: ”Kaavoitusmenettely tulee järjestää suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.” Kaavoitusprosessi käynnistyi loppuvuodesta 2012 wpd Finland Oy:n aloitteesta. Eurajoen kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan huhtikuussa 2013 tuulivoimapuistoa koskevan osallistumisja arviointisuunnitelman ja kuulutti kaavahankkeen vireille. Luvialla kunnanhallitus teki vastaavan päätöksen toukokuussa 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoille ja kuntien www-sivuille. OAS oli nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla ja kuntalaisilla oli mahdollisuus antaa kirjallista tai suullista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja vaikuttaa kaavan valmisteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä. Osayleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä molemmissa kunnissa 29.1-28.2.2014 välisen ajan, jolloin osallisilla oli mahdollisuus jättää palautetta kaavan valmistelusta. Viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kaavan luonnosvaiheessa järjestettiin myös avoin yleisötilaisuus, jossa hankkeesta kiinnostuneilla oli mahdollisuus keskustella tuulipuiston suunnittelusta ja kaavoituksesta sekä tutustua laadittuihin taustaselvityksiin. Tilaisuus järjestettiin Luvian kunnantalolla 11.2.2014. EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 7 Kaavaehdotuksen valmistelu käynnistettiin luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella ja ehdotus oli julkisesti nähtävillä molemmissa kunnissa 10.11 – 10.12.2014. Kaavaehdotusta koskevasta maankäyttöratkaisusta järjestettiin nähtävillä olon aikana 18.11.2014 avoin yleisötilaisuus Luvian kunnantalolla. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen sekä 4.2.2015 käydyn ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun pohjalta kaavaan päätettiin tehdä vielä muutoksia ja asettaa ehdotus uudelleen nähtäville keväällä 2015. Tehdyistä muutoksista merkittävin oli suunnittelualueen laajennus Luvian kunnan puolelta kohti Lemlahden kylää. Laajennuksen tarkoituksena oli saada muodostettua puustoinen suojavyöhyke tuulivoimaloiden ja Lemlahden kylän väliin jäävälle alueelle. Kaavaehdotus 2 oli julkisesti nähtävillä Eurajoella ja Luvialla 18.5 – 16.6.2015 välisenä aikana. Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan kaava-asiakirjat on viimeistelty Eurajoen kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn päiväyksellä 31.8.2015. 3. 3.1 LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Lemlahden tuulipuiston suunnittelualue sijoittuu Eurajoen ja Luvian kuntien rajamaastoon Lemlahden kylän kaakkoispuolelle. Eurajoen puolelta Kuivalahti sijoittuu tuulipuistoon nähden etelälounaaseen. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 4,8 neliökilometriä, josta Eurajoen puolella sijaitsee noin 1,1 km2 ja Luvian puolella noin 3,7 km2. Osayleiskaava-alueen rajausperusteena on voimaloiden 1,5 –kertainen kaatumavaraetäisyys mutta useamman voimalan kohdalla etäisyys kaava-alueen rajaan on huomattavasti suurempi eli noin 400 – 700 metriä. Tuulipuisto sijoittuu lännestä tarkasteltuna Kuivalahdentien itäpuolelle ja pohjoisreunalta alue rajautuu Kuivalahdentiestä itään suuntautuvan Alinentien eteläpuolelle. Tuulipuiston läpi kulkee Alinentiestä erkaantuva kapea metsätie. Idässä alueen rajana on Meiskantie ja eteläraja puolestaan kulkee noin 400-500 kuntarajasta etelään Eurajoen puolella. 3.2 Lemlahden tuulipuiston kuvaus wpd Finland Oy suunnittelee enintään kahdeksasta tuulivoimalasta muodostuvaa tuulipuistoa Lemlahdelle Eurajoen ja Luvian kuntien välisen rajan välittömään läheisyyteen kuitenkin siten, että tuulipuiston kaikki rakenteet sijoittuvat Luvian puolelle. Eurajoen puolelle sijoittuu voimaloiden suojavyöhykealuetta. Suunnittelualue sijoittuu yksityisille ja kunnan omistamille maaalueille, joihin wpd Finland Oy:llä on hallintaoikeudet pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Vuokrasopimukset kattavat tuulipuiston varsinaiset rakentamisalueet täysimääräisesti. Lisäksi wpd Finland Oy on neuvotellut ns. suojavyöhykesopimuksia lähimpien rajanaapureiden kanssa. Hankealueelle olisi pelkästään teknisistä lähtökohdista mahdollista sijoitta 10 – 12 voimalaa, mikä on ollut lähtötietona hanketta koskeneissa esiselvityksissä vuonna 2011. Tarkemman layoutsuunnittelun sekä melu- ja varjostusmallinnusten perusteella on kuitenkin päädytty enintään 8 voimalan suunnitelmaan, jolloin etäisyydet lähimpiin asuin- ja loma-asuinrakennuksiin on ollut mahdollista pitää jokaisessa suunnassa riittävänä ohje- ja suositusarvojen alittamiseksi. Yksi tuulivoimalaitos muodostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Torni olisi korkeudeltaan noin 140-145 metriä ja lavan pituus olisi noin 60-65 metriä. Kokonaiskorkeus (torni + lapa) olisi yhteensä enintään 210 metriä. Tuulivoimalaitokset varusteltaisiin ns. lentoestevaloin, joita koskevat tarkemmat vaatimukset määritellään ilmailuhallinnolta haettavassa lentoesteluvassa. 8 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Kuva 2. Havainnekuva tuulivoimalasta (malli Nordex). Tuulipuisto on tarkoitus liittää alueelliseen sähköverkkoon lähimmässä mahdollisessa liittymispisteessä, joka on Caruna Oy:n omistama Luvian sähköasema. Luvian sähköasema sijaitsee noin 6 km tuulipuistoalueesta pohjoiseen. Liittymisvaihtoehdoista on keskusteltu Caruna Oy:n kanssa ja mahdollisia liittymisjännitteitä on kaksi: 20 kV ja 110 kV. Mikäli liittymisjännite olisi 20 kV, toteutetaan liittymisjohto maakaapelina. 110 kV liittymisjännitteen vaihtoehto on puolestaan toteutukseltaan ilmajohto. Suunnittelun lähtökohtana on nykytilanteessa 20 kV:n vaihtoehto. Alustavan suunnitelman mukaan kaapeli sijoitettaisiin teiden yhteyteen. Pääosa kaapelireitistä seuraisi tällöin valtatietä 8 Luvian sähköasemalle asti. Kaapelireitin kokonaispituus olisi 7 – 8 km, josta noin 6 km valtatien 8 yhteydessä. 3.3 3.3.1 Maankäytön suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta a yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 9 3. 4. 5. 6. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan laadinnassa huomioidaan yllämainituista alueidenkäyttötavoitekokonaisuuksista erityisesti kohdat 2, 3 ja 4. 3.3.2 Maakuntakaava Eurajoella ja Luvialla on voimassa ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu aluevarauksia Lemlahden tuulipuistoalueelle - alue on ns. valkoista aluetta, jonka maankäytöstä päättäminen tapahtuu kuntatasolla. Osalle tuulipuistoaluetta sijoittuu Satakunnan maakuntakaavassa osa EO2-merkinnällä osoitetusta kallionottoalueesta. Kallionottotoiminnan käynnistämisestä ei ole tiedossa suunnitelmia. Lisäksi maakuntakaavassa kulkee tuulipuistoalueen halki mv3 –merkinnällä viiva, jolla rajataan Satakunnan koko rannikkoseutua osoittaen matkailun kehittämisvyöhyke. Numero 3 viittaa luontomatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeisiin. Lemlahden kylä, joka on maakuntakaavassa osoitettu kh-1 –merkinnällä, sijoittuu tuulipuiston luoteispuolelle. Kuva 3. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Lemlahden tuulipuistoalueen osayleiskaavan rajaus on lisätty kuvaan sinisellä katkoviivalla. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoima-alueita, mutta tuulivoimantuotantoalueet sisältyvät Satakunnan vaihemaakuntakaavaan 1. Vaihemaakuntakaava 1:n lähtökohtana toimii vuonna 2011 julkaistu ”Mannertuulialueet Satakunnassa” – raportti. Vaihemaakuntakaava 1:n ehdotus oli julkisesti nähtävillä 1. – 30.10.2012 välisenä aikana. Palautteesta johtuvien muutosten määrän jälkeen maakuntaliitto valmisteli ehdotuksen 2 ja siihen liittyvät lisäselvitykset ja aineisto asetettiin maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja -asetuksen 12 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville 3.6. – 2.7.2013 väliseksi ajaksi. Lemlahden tuulipuisto on mukana Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:ssä kohteena 19, Eurajoki – Luvia, Meiska. 10 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Kuva 4. Ote Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:stä. Lemlahden tuulipuistoalueen osayleiskaava-alueen rajaus on lisätty kuvaan punaisella viivarajauksella. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2013 ja tämän jälkeen se saatettiin vahvistettavaksi ympäristöministeriöön alkuvuodesta 2014. Hyväksymispäätöksestä 13.12.2013/30§ jätettiin ympäristöministeriölle määräaikaan mennessä viisi valitusta. Ympäristöministeriö pyysi valituksiin Satakuntaliiton vastineet, jotka maakuntahallitus oli hyväksynyt 31.3.2014 pidetyssä kokouksessa. Ympäristöministeriö vahvisti 3.12.2014 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Vahvistamispäätöksen yhteydessä ympäristöministeriö hylkäsi kaavasta tehdyt viisi valitusta. 3.3.3 Yleiskaavat ja asemakaavat Lemlahden tuulipuistoalueella ei Eurajoen ja Luvian kunnan puolella ole voimassa olevia yleis- eikä asemakaavoja. Lähimmät kaavoitetut alueet ovat sekä Eurajoella että Luvialla rantayleiskaavojen alueet (Luvialla rantaosayleiskaava). Tuulipuistosta koilliseen sijaitsevien kylien alueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 1985 hyväksymä Peränkylän – Mikolan oikeusvaikutukseton osayleiskaava. EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 11 Kuva 5. Eurajoen ja Luvian rantayleiskaavakaavatilanne Lemlahden tuulipuiston lähialueilla. 3.3.4 Rakennusjärjestys Eurajoen kunnan alueella on voimassa kunnanvaltuuston 7.1.2002 hyväksymä rakennusjärjestys. 3.3.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset wpd Finland Oy on laatinut Lemlahden tuulipuistohankkeesta hankekuvauksen ja alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin. Aineisto on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskukselle tiedusteluna ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta Lemlahden hankkeessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on 15.10.2012 antamassaan päätöksessä todennut, että Lemlahden hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Suunniteltu hanke kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. wpd Finland Oy on laatinut hankkeesta omaa käyttöään palvelevan hanke-esiarvion, johon yhtiön omien asiantuntijoiden laatimien selvitysten ja teknisen suunnittelun ohella sisältyy ulkopuolisilla asiantuntijoilla (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja BatHouse) teetettyjä luontoselvityksiä seuraavasti: · Lemlahden tuulipuistoalue – luonnonolojen esiarviointi; Ympäristösuunnittelu Enviro Oy · Lemlahden tuulipuistoalueen liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys; Ympäristösuunnittelu Enviro Oy · Lemlahden tuulipuistoalue, Lintujen syysmuuton tarkkailu 2011; Ympäristösuunnittelu Enviro Oy · Lemlahden tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2011, BatHouse wpd Finland Oy:n itse laatimia selvityksiä ovat: · maisematarkastelu, mukaan lukien havainnekuvat ja näkemäalueanalyysi · melumallinnus · välkemallinnus 12 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA · Ympäristöhallinnon Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalvelusta selvitettiin kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet sekä luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet tuulipuistoalueen läheisyydessä (Valtion ympäristöhallinto 2011). Tuulipuiston osayleiskaavojen laadinnassa on hyödynnetty wpd Finland Oy:n laatimia selvityksiä ja hankekuvausta. Kesän 2013 aikana Pöyry Finland Oy laati osayleiskaavoituksen ja vaikutusten arvioinnin kannalta oleelliset, luontoa, maisemaa ja kulttuuriympäristöä koskevat täydentävät selvitykset. Näitä selvityksiä ovat linnuston kevätmuuton tarkkailu, kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys sekä liito-oravakartoitus. wpd Finland Oy täydensi selvityksiä asukaskyselyllä ja luonnosvaiheen kaavaratkaisua vastaavalla melumallinnuksella. Museovirasto teki arkeologisen selvityksen osayleiskaavan ja suunnitellun johtokäytävän alueilta. Kaavan ehdotusvaiheeseen tehtyjä selvitysten tarkistuksia on tehty mm. havainnekuviin ja maisemaselvitykseen. Melumallinnus on päivitetty vastaamaan Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ” Tuulivoimaloiden melun mallintaminen”. Kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamisen yhteydessä talvella 2015 on välkemallinnukseen tehty uusi päivitysraportti. Myös havainnekuvia on täydennetty hämäränajan valokuvasovitteella Pinkjärven alueelle ja kuvasovitteiden indeksikartan numerointia on tarkistettu. Kaikki selvitykset ovat kaavaselostuksen liiteaineistoina. 3.3.6 Voimasiirtolinjaa koskevat selvitykset Tuulipuisto on tarkoitus liittää alueelliseen sähköverkkoon lähimmässä mahdollisessa liittymispisteessä, joka on Caruna Oy:n omistama Luvian sähköasema. Luvian sähköasema sijaitsee noin 6 km tuulipuistoalueesta pohjoiseen. Mahdollisia liittymisjännitteitä on kaksi: 20 kV ja 110 kV. Mikäli liittymisjännite olisi 20 kV, toteutetaan liittymisjohto maakaapelina. 110 kV liittymisjännitteen vaihtoehto on puolestaan toteutukseltaan ilmajohto. Suunnittelun lähtökohtana on nykytilanteessa 20 kV:n vaihtoehto. Alustavan suunnitelman mukaan kaapeli sijoitettaisiin teiden yhteyteen. Pääosa kaapelireitistä seuraisi tällöin valtatietä 8 Luvian sähköasemalle asti. Kaapelireitin kokonaispituus olisi 7 – 8 km, josta noin 6 km valtatien 8:n yhteydessä. 3.3.7 Lähialueen muut tuulivoimahankkeet Luvian kunnan alueella on wpd Finland Oy:n Lemlahden tuulipuistohankkeen lisäksi suunnitteilla TuuliWatti Oy:n ja Porin Energia Oy:n Oosinselän 31 voimalan tuulipuisto, joka sijaitsee Luvian kuntakeskuksen pohjoispuolella. Oosinselälle suunnitellut voimalat sijaitsevat 10–13 kilometrin etäisyydellä lähimmästä Lemlahdelle suunnitellusta voimalasta. Oosinselän ja Lemlahden tuulipuistohankkeet saatetaan mahdollisesti liittää samaan Luvian sähköasemaan. Muita liittymäkohtia hankkeilla ei toisiinsa nähden ole. Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi Oosinselän osayleiskaavan Porin kaupungin aluetta koskevalta osalta 26.5.2014 ja kaava on siltä osin lainvoimainen 15.7.2014. Luvian kunta hyväksyi osayleiskaavan Luvian kunnan aluetta koskevalta osalta 18.6.2014. Luvian puoleisesta osayleiskaavasta on valitettu Turun hallinto-oikeuteen. Porin kaupungin keskusta-alueen eteläpuolelle on suunnitteilla Jakkuvärkin tuulivoimapuisto, jonne sijoittuu yhdeksän tuulivoimalaa. Kaavan ehdotusvaiheen aineisto on ollut julkisesti nähtävillä loppuvuodesta 2014. Porin kaupungin keskustan luoteis- ja pohjoispuolelle on suunnitteilla kahden tuulivoimapuiston toteuttaminen. Ahlaisten Lammin tuulivoimapuisto käsittää eninitään 18 tuulivoimalaa ja kaava on edennyt luonnosvaiheeseen keväällä 2015. Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi Tahkoluodon merituulipuiston osayleiskaavan helmikuussa 2015. Merialueelle on tarkoitus rakentaa 10 uutta tuulivoimalaa. EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 13 Kuva 6. Lemlahden tuulipuiston sijainti suhteessa Oosinselän tuulipuistohankkeeseen. Eurajoen kunnan puolelle ei kunnasta saatujen tietojen mukaan ole suunnitteilla tuulipuistohankkeita 15 kilometrin vyöhykkeellä Lemlahden hankkeesta. 3.4 Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualue vaikutusalueineen sijoittuu Satakunnan rannikkoseudun ja Ala-Satakunnan viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeelle. Lemlahden tuulipuiston alue on maastoltaan tasaista ja korkeuserot pieniä. Tuulipuistoalueen korkeus merenpinnasta vaihtelee pääsääntöisesti välillä 10-30 metriä merenpinnan yläpuolella ja sen etäisyys rantaviivasta (Kurkkarinsalmesta) on välillä 1,5-4 km. Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan tavanomaista varsin tasaista metsätalouskäytössä olevaa metsämaata. Kivennäismaiden väleihin sijoittuu suopainanteita, joista muutamat ovat säilyneet melko hyvin luonnontilaisena, kun taas osa on luonnontilansa menettäneitä painanteita. Talousmetsien lisäksi alueella sijaitsee Kolinummen pienipiirteinen kallioalue, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Kallioalue sisältyy maakuntakaavassa osoitettuun kallionoton alueeseen (EO2). 3.5 Kallioperä ja maaperä Suunnittelualueen kallioperän pääkivilajeja ovat oliviinidiabaasi, kiilleliuske sekä granodioriitti. Pinnanmuodoiltaan alue on varsin tasaista ja avokallioita alueella on varsin vähän. Alueen päämaalaji on moreeni. Paikoitellen alueella esiintyy pienialaisia ojitettuja turvemaita. 14 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 3.6 Pinta- ja pohjavedet Lemlahden tuulipuiston suunnittelualueella ei ole järviä eikä lampia, paikoitellen maastossa on ainoastaan pieniä pintaojia. Alueen itäpuolella noin kolmen kilometrin päässä sijaitsee kaksi järveä, Pinkijärvi ja Rekojärvi. Eurajoen rannikkoalueelle on suunnittelualueelta matkaa vajaa kaksi kilometriä. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita (OIVA 2011). Lähin arvokas pohjavesialue on tuulipuistosta noin 6 km koilliseen sijaitseva Juvamäen pohjavesialue. Se sijaitsee noin 400 metriä valtatiestä 8 kohdassa, jossa tuulipuiston liityntäkaapelin on alustavasti suunniteltu sijoittuvan valtatien kupeeseen. Kaapelin asentaminen suunnitellaan siten, että sen sijoittaminen ei vaaranna eikä heikennä pohjavesialueen arvoa. 3.7 Ilmasto ja ilmanlaatu Satakunnan maakunta kuuluu suurelta osin eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Suunnittelualueen paikallisilmastoon antaa vahvasti leimansa meren läheisyys, koska Eurajoki sijoittuu rannikkovyöhykkeelle. Vallitseva tuulensuunta alueella on etelästä ja lounaasta. Tuulennopeus suunnittelualueella 100 metrin korkeudella on noin 6,5–7,5 m/s. Tuulen nopeudet kasvavat liikuttaessa rannikon suuntaan. (Suomen tuuliatlas 2011). Alueella käynnistettiin 6/2013 tuulimittaus kaikuluotaavalla sodar –mittalaitteella. Lisäksi alueelle on pystytetty 11/2013 tuulimittaustorni. Noin kahden vuoden verran jatkunut yhtäjaksoinen tuulimittaus ja siitä saadut mittaustulokset ovat osoittaneet, että Lemlahden alue soveltuu hyvin tuulienergian tuotantoalueeksi. Normaalimittainen ajanjakso mittausten suorittamiselle on 1,5 – 2 vuotta. 3.8 Kasvillisuus Suunnittelualue on suurelta osin maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen kasvillisuutta on kartoitettu tuulipuiston esiselvitysvaiheessa vuonna 2011 sekä osayleiskaavan laadintaa varten keväällä ja kesällä 2013. Suunnittelualue on eteläboreaalista kasvillisuusvyöhykettä (alajako Vuokkovyöhyke eli lounaismaa 2a) ja kuuluu Satakunnan eliömaakuntaan. Suovyöhyke on kilpi- eli konsentriset kermikeitaat (alajako Etelä-Suomen kilpikeitaat 1b). Maisemamaakunta on Satakunnan rannikkoseutu, joka kuuluu maisemamaakuntien pääjaossa Lounaismaahan (Valtion ympäristöhallinto 2013). Metsämaastossa vuorottelevat tuoreet, lehtomaiset ja kuivahkot kangasmaat sekä niiden välisissä painanteissa sijaitsevat suojuotit. Suurin osa puustosta on nuorta tai varttunutta kasvatusmetsää, mutta erityisesti selvitysalueen reunaosissa on myös hakkuuaukkoa ja taimikkoa. Varttunutta puustoa on suhteellisen vähän. Laajimmat varttuneen puuston alueet sijoittuvat selvitysalueen keskiosaan, missä on myös varttunutta kuusikkoa ja sen joukossa paikoitellen suhteellisen runsaasti koivua ja haapaa sekapuuna. Lähes kaikki suoalueet ovat luonnontilansa menettäneitä korpijuotteja tai pienialaisia rämepainanteita. Alueella ei myöskään ole luonnontilaisia puroja, lampia tai lähteitä. Metsäalueilla esiintyy runsaasti mm. mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa, metsälauhaa, metsätähteä, käenkaalia ja kevätpiippoa. Luonnontilansa menettäneissä puronvarsikorvissa kasvaa mm. käenkaalia, metsäimarretta, isoalvejuurta, hiirenporrasta, korpi-imarretta, suo-orvokkia ja sudenmarjaa. EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 15 Mahdollisia metsälain (10 §) mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat Kolinummen alueella sijaitseva kallioalue sekä suunnittelualueen lounaiskulmassa Luvian ja Eurajoen rajalla olevat rämesuot (vähäpuustoiset suot). Muiksi paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi arvioitiin pienialaiset luonnontilaiset korpisuot sekä kaksi ojitetun puron varteen sijoittuvaa luonnontilaansa menettänyttä rehevää korpea. Kohteet eivät täytä metsälain erityisen arvokkaan elinympäristön kriteerejä, mutta paikallisesti arvokkaina ja lajistollisesti ympäristöstään erottuvina luontokohteina ne olisi suositeltavaa huomioida maankäytön suunnittelussa. Suunnittelualueelta ei todettu kohteita, jotka voisivat täyttää luonnonsuojelulain (29 §) suojeltujen luontotyyppien kriteerit. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa (Rauni ym. 2008) alueella todetuista luontotyypeistä Etelä-Suomen alueella uhanalaisia ovat vaarantuneet (VU) korpiräme ja mustikkakorpi. Tupasvillaräme, isovarpuräme ja luhtaneva ovat Etelä-Suomen alueella silmälläpidettäviä (NT). Kuvat 7 ja 8.Vasemman puoleisessa kuvassa korpipainanne ja oikean puoleisessa kuivahkoa mäntykangasta Kolinummen alueelta (kuvat: Pöyry Finland Oy, 2013). 3.9 Merkittävät luontokohteet Valtion ympäristöhallinnon OIVA-tietokannan (2012) mukaan osayleiskaava-alueella ei ole Natura 2000-alueverkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai kansallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Kaavoitettavan tuulipuiston lähialueella sijaitsee kaksi Natura 2000 –verkostoon kuuluvaa aluetta. Lähin näistä on Pinkjärven Natura 2000 –alue, joka sijaitsee lähimmillään noin 3,5 kilometrin päässä tuulipuistoalueesta. Kohde on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Osa Natura 2000 -alueesta kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja suuri osa siitä on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Toinen, Vuonajärven Natura 2000 -alue sijaitsee noin 4,5 kilometrin päässä suunnitellusta tuulipuistoalueesta. Se on pieni metsäkohde, joka on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. Suojeluperusteina ovat puustoiset suot ja luonnonmetsät luontotyypit. Luvian ulkosaaristo kuuluu lähes kokonaan Luvian saaristo -nimiseen Natura 2000 -alueeseen. Alue on suojeltu sekä lintudirektiivin (aluetyyppi SPA) ja luontodirektiivin perusteella. Alueella suojellaan saaristoluontoa. Natura-alue sijaitsee lähimmillään yli viiden kilometrin päässä tuulipuiston suunnittelualueelta. Tuulipuiston suunnittelualueella tai sen lähellä ei ole kansainvälisesti tärkeitä lintualueita. Lähialueella sijaitsevia kansallisesti tärkeitä lintualueita (FINIBA) ovat Eurajoen Kuivalahti, Luvianlahti ja Eurajoen suisto. Suunnitellun tuulipuiston alueelta tai sen läheltä (etäisyys enintään yksi kilometri) ei ole tiedossa uhanalaisten tai muiden huomionarvoisten eliölajien esiintymiä (Eliölajit-tietojärjestelmä). 16 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Kuva 9. Lemlahden tuulipuiston lähialueella sijaitsevat Natura 2000 –verkoston alueet ja muut suojelualueet. Muut kuin Natura 2000 –verkostoon kuuluvat suojelualueet ovat Luvian saariston rantojensuojelualue noin 2,5 km tuulipuistoalueesta länteen ja Leppäkarin yksityinen luonnonsuojelualue noin 3,5 km tuulipuistoalueesta länteen. 3.10 Eläimet ja linnusto Lemlahden tuulipuiston suunnittelualueen eläimistö edustaa talousmetsille ja peltoalueille tyypillistä lajistoa. Tuulipuiston suunnittelussa huomioon otettavin lajien osalta alueelta on laadittu keväällä 2012 liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys (Ympäristönsuunnittelu Enviro Oy). Lepakkoselvitys on laadittu vuonna 2012 (Bathouse). Alueelta on laadittu linnuston osalta sekä syysmuuton seuranta (Ympäristönsuunnittelu Enviro Oy, 2011) että kevätmuuton seuranta (Ahlman Group Oy, 2013). Täydennysselvitykset alueen kasvillisuudesta ja liito-oravista on tehty vuonna 2013 (Pöyry Finland Oy). Liito-orava Selvityksien tulosten mukaan suunnittelualueelta ei löydetty merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Liito-oravalle erityisen hyvin sopivaa metsää (varttunutta kuusivaltaista sekametsää, jossa on kookkaita haapoja) alueella on varsin vähän. Huomattava osa alueesta on nuorta, liito-oravalle huonosti sopivaa metsää. Liito-oravalle hyvin sopivaa metsää on laajalti ainoastaan alueen keskiosassa, jossa varttuneen kuusikon joukossa on paikoitellen suhteellisen runsaasti haapaa sekapuuna. Liito-oravat voivat liikkua suunnittelualueella ja saattavat käyttää keskiosan metsiä ruokailupaikkoinaan, mutta maastokäynneillä ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Lepakot Lepakoita havainnoitiin öisin ultraäänidetektorin avulla, kävellen selvitysalueella mahdollisimman kattavasti ja lähiympäristössä ajamalla autolla hitaasti metsäteitä pitkin samalla kuunnellen detektorilla. Selvityksessä käytettiin lisäksi automaattisia AnaBat SD2 –passiiviseurantadetektoreja, jotka nauhoittavat lepakoiden ultraääniä muistikortille, ja on mahdollista jättää maastoon pitkikEURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 17 sikin ajoiksi. Kolme detektoria sijoitettiin suunnittelualueelle ja yksi sen ulkopuolelle neljän kuukauden ajaksi toukokuun puolesta välistä syyskuun puoleen väliin. Näillä pyrittiin saamaan tietoa lepakoiden muuttoreiteistä alueella sekä vertailukohtia selvitysalueen lähiympäristöstä. Kartoituksen yhteydessä suunnittelualueella tavattiin kuusi lepakkolajia (mukaan laskettu viiksija isoviiksisiippa erikseen). Havaintoja saatiin käsidetektorilla yhteensä 21, joista 10 suunnittelualueelta. Havaituista siipoista suurin osa oli viiksi-/ isoviiksisiippoja. Elokuun kartoituksen yhteydessä auton tuulilasiin törmännyt lepakko määritettiin isoviiksisiipaksi, ja osaa ääninäytteistä epäiltiin vahvasti viiksisiipoiksi. Kesä- ja syyskuun kartoituksissa lepakkohavaintoja ei saatu lainkaan. Heinä- ja elokuussa, jolloin lepakot yleensä aktiivisimmin liikkuvat, saatiin odotetusti jonkin verran havaintoja. Havaintojen vähäinen määrä ja melko tasainen jakautuminen ajallisesti (myös passiiviseurantadatassa) viittaa siihen, ettei lähialueella ole ainakaan merkittävää lepakoiden lisääntymisyhdyskuntaa, josta poikaset lähtisivät loppukesällä levittäytymään ympäristöön. Kiinteät passiiviseurantadetektorit tuottivat havaintoja melko runsaasti, tosin yli 60 % havainnoista tuli rannassa olleesta vertailulaitteesta. Yleisin muuttava lajimme, pikkulepakko, oli runsas rannassa (vertailulaite; 42 havaintoa), mutta lajista saatiin vain 2 havaintoa varsinaiselta suunnittelualueelta. Lajin esiintymisen huippuaika oli elo-syyskuun vaihteessa, mikä sopii yhteen sen tunnetun muuttoajan kanssa. Lisäksi havaittiin 5 isolepakkoa (12.5. laite 2 suunnittelualueella; 4.8., 11.8., 20.8. ja 17.9. laite 4 merenrannassa) sekä yksi vaivaislepakko merenrannassa 20.8. Nämä lajit ovat Suomessa harvalukuisia, ja niiden esiintyminen on satunnaista. Paikallisia lajeja esiintyy selvitysalueella jonkin verran, mutta luultavasti vähemmän kuin sen ympäristössä. Kolmen muuttavan lajin (pikku-, iso- ja vaivaislepakko) esiintyminen kertoo, että Luvian rannikolla on merkitystä muuttoreittinä. Havaintojen suuri määrä rannassa verrattuna selvitysalueeseen kertoo että muuttoreitit luultavasti kulkevat tällä alueella rantoja pitkin. Selvityksen tärkein johtopäätös on, että muuttavia lepakoita esiintyy lähes pelkästään rannikon läheisyydessä, ja huomattavasti vähemmän itse selvitysalueella. (Luvian Lemlahden tuulipuiston lepakkoselvitys 2011, BatHouse 4.5.2012). Pesimälinnusto Lemlahden suunnittelualueen pesimälinnusto selvitettiin lintujen reviirikäyttäytymiseen perustuvaa kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies & Väisänen 1988) soveltaen. Pesimälinnustoselvitys kohdistettiin huomionarvoisiin lintulajeihin, joita ovat luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltaviksi ja uhanalaisiksi säädetyt lajit, muut uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2010) vaarantuneeksi (VU) tai silmälläpidettäväksi (NT) arvioidut lajit sekä alueellisesti uhanalaiset lajit. Lisäksi kiinnitettiin huomiota EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin, Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin, petolintuihin sekä tiettyjä arvokkaita elinympäristöjä (esim. lehdot, vanhat metsät) ilmentäviin tai suosiviin lajeihin. Yleisten metsälintulajien reviirejä ei kartoitettu, mutta jokaisella laskentakerralla kirjattiin muistiin kaikki mahdollisilla pesimäreviireillään havaitut lintulajit. Lintulaskennoissa tavattiin 38 lintulajia pesintään viittaavissa oloissa. Pääosa alueen linnuista on Suomessa yleisiä ja runsaita metsälintuja, jotka tulevat toimeen monenlaisissa metsissä. Alueella tavattiin seitsemän huomionarvoisen lajin reviiri (metso, palokärki, idänuunilintu, peukaloinen, pikkusieppo, pyy, sirittäjä ja tiltaltti) Lisäksi tavattiin kolme huomionarvoista lintulajia, jotka tulkittiin selvitysalueen ulkopuolella pesiviksi. Useimmat alueelta tavatut huomionarvoiset lintulajit ovat seudun havumetsille tyypillisiä ja melko yleisiä lintuja. Näiden lajien esiintyminen kuvastaa lähinnä alueen pinta-alasta johtuvaa metsien monipuolisuutta, ei niinkään erityisen edustavien metsäkuvioiden esiintymistä. (Luvian Lemlahden tuulipuistoalueen liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys, Enviro 21.5.2012). Lintujen syys- ja kevätmuuttoselvitykset Sekä syys- että kevätmuuton tarkkailua suoritettiin molempia kahdeksana päivänä Lemlahden suunnittelualueella. Koska suunnittelualue ja lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, pystytettiin paikalle korkea rakennusteline havainnointitorniksi sekä syys- että kevätmuuton tarkkailua varten. Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä ja toiseksi havaintopisteeksi – kontrollipisteeksi – valikoitui Luvian Laitakari, jossa havaintopaikkana oli aallonmurtaja aivan meren rannalla. 18 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Lemlahden ja Laitakarin havaintopaikkojen välinen etäisyys on noin 5,4 kilometriä. Laitakari sijaitsee tuulipuistoon nähden luoteessa. Syysmuutto: Syysmuuton seurannassa lintuja havainnoitiin kiikarilla ja kaukoputkella. Havaitut lajit määritettiin ja niistä kirjattiin ylös yksilömäärät, ohituspuoli ja arvioitu etäisyys tarkkailupaikkaan nähden sekä muuttosuunta ja arvioitu lentokorkeus. Seurannan pääpaino oli petolinnuissa, muissa isokokoisissa linnuissa sekä muuttolintuparvissa. Petolinnuista, joutsenista, hanhista, kurjista, lokeista ja muista kookkaista linnuista kirjattiin muistiin lentokorkeus seuraavien luokkien mukaisesti: <50 m, 50–100 m, 101–150 m, 151–200 m ja >200 m. Lokakuun loppupuolen ja marraskuun neljän muutonseurantakerran jälkeen tarkistettiin joutsenten esiintyminen lähipelloilla. Syksyllä 2011 tehdyn muutontarkkailun perusteella Lemlahden tuulipuisto ei todennäköisesti sijoitu erityisen tärkeälle lintujen syysmuuton aikaiselle muuttoreitille. Kertyneiden havaintojen perusteella näyttää siltä, että runsaimmat lintutarkkailussa havaitut lintulajit (peippo, järripeippo, urpiainen) sekä päiväpetolinnut muuttavat alueen yli leveänä rintamana rannikon suuntaisesti, eivätkä keskity suunnitellulle tuulipuistoalueelle. Lintujen lentokorkeudet vaihtelivat sääolojen mukaan: pilvisellä säällä ja vastatuulessa linnut lensivät matalammalla kuin kirkkaalla säällä ja myötätuulessa. Useimpina aamuina varpuslinnut muuttivat niin matalalla, ettei niillä olisi ollut suurta riskiä törmätä tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin. Muista runsaista lajeista sepelkyyhky, naakka ja muuttavat varikset seurasivat merenrantaa ja niiden muutto keskittyi tuulipuistoalueen länsipuolelle, osittain meren ylle. Lentokorkeus oli myös melko suuri. Lokakuun loppupuolella ja marraskuussa Luvianlahdella oleskeli parisensataa joutsenta. Liikehtiviä joutsenia nähtiin kuitenkin erittäin vähän: joutsenmuuton aikaan ajoittuneiden neljän havainnointikerran aikana Lemlahdessa nähtiin ainoastaan 1 + 2 + 2 tuulipuistoalueen yli lentänyttä laulujoutsenta. Havainnot viittaavat siihen, että tuulipuistoalue ei sijoitu ainakaan paikallisten ruokailu- tai lepäilypaikkaa vaihtavien joutsenten lentoreitille. Hanhia nähtiin muutontarkkailussa joutsenia enemmän. Kaikki tuulipuistoalueen yli tai sen läheltä lentäneet hanhet olivat merihanhia, jotka liikehtivät rannikon ja sisämaan pelloilla sijaitsevien ruokailualueiden välillä. Lentosuunnista päätelleen merihanhet ehkä yöpyivät Kuivalahdelta. Merihanhien määrä oli pieni (parisenkymmentä aamun aikana), eikä hanhilla ollut säännöllisiä lentoreittejä. Myös lentokorkeus vaihteli. Muut kuin merihanhiksi tunnistetut hanhet muuttivat tuulipuistoalueen länsipuolella rannikkoa noudattaen. Syksyn aikana toteutetut kahdeksan tarkkailukertaa eivät anna mahdollisuuksia pitävien johtopäätösten tekemiseen varsikin, kun otetaan huomioon se, että lintujen muuttokorkeudet ja muuttoreitit vaihtelevat sääolojen mukaan ja voivat vaihdella myös syksystä toiseen. Poikkeuksellisen lauha ja pitkään jatkunut loppusyksy vaikeuttaa myös tulosten tulkintaa, sillä havainnointipäiviin ei sattunut hyviä joutsenten muuttopäiviä. Kertyneen aineiston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että Lemlahden suunnittelualue ei sijoitu erityisen tärkeälle lintujen syysmuuttoreitille, eivätkä ympäristön tärkeillä lintualueilla ruokailevat ja levähtävät linnut liiku säännöllisesti alueen yli. Vesilintujen ja useimpien merenrannikkoa seuraavien lintulajien muutto ohjautuu merelle tai rannikolle suunnittelualeen länsipuolelle. (Luvian Lemlahden tuulipuistoalue – Lintujen syysmuuton tarkkailu 2011, Enviro 21.5.2012). Kevätmuutto: Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin suunnittelualueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista – eli lennoista – kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7–8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan siten, että ensimmäinen aste oli 0–80 metriä, toinen 80–150 metriä, kolmas 150–210 ja neljäs yli 210 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin niukasti lentoja, jotka olivat yli 210 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Lemlahden lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan suunnittelualueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 19 Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. Seurannan perusteella Lemlahden tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaista paremman muuttoreitin varrella, mutta isojen lintujen osuus on varsin pieni. Kookkaita lintuja – kuten hanhia, kurkia ja petolintuja – havaittiin kahdeksan päivän aikana varsin vähän suhteessa havainnointiaikaan. Laulujoutsenia kirjattiin runsaasti, 467 yksilöä, mutta niistä vain kolme yksilöä lensi Lemlahdella riskikorkeudella. Metsähanhien muutto oli hyvin haastava poikkeuksellisen myöhäisen kevään aikana; käytännössä iso osa ohimuuttavasta populaatiosta matkasi koilliseen sellaisena päivänä, jolloin Lemlahdella ja Laitakarissa ei ollut havainnointia. Metsähanhia kirjattiin yhteensä vain 168 yksilöä, mikä ei todennäköisesti vastaa havaintopisteiden keskimääräistä kevätmuuttajamäärää. Joinakin vuosina metsähanhien muuttajamäärät ovat todennäköisesti varsin suuria. Kurkien muutto painottui puolestaan useiden sade- ja sumuaamujen jälkeen myöhäiseen iltapäivään tai jopa iltaan, jolloin havainnointia ei ollut. Siitä huolimatta kokonaissummaksi kertyi 764 lentoa. Toisaalta kurjet lentävät usein hyvin korkealla, joten törmäysriski on pieni. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 96 havaintotunnin aikana noin 20 800 yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 217, mikä on kohtalainen lukema keväällä. Pelkästään Lemlahden tuloksia tarkastellessa lentomäärä oli kuitenkin vain 158 yksilöä tunnissa, mikä on tavanomainen lukema. (Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy). 3.11 Muinaisjäännökset Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut suorittivat toukokuussa 2013 maastoinventoinnin Lemlahden tuulivoimapuiston suunnittelualueella sekä suunnitellun voimajohtoreitin alueella. Tuulipuiston alueelta ei löydetty muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Noin 8 kilometrin pituisen yhdyskaapelin reitin läheisyydeltä löydettiin kolme viljelyröykkiötä Raumantien (vt 8) ja Hormintontien (mt 2177) risteysalueen eteläpuolelta. Arkeologinen inventointiraportti on kaavaselostuksen liitteenä. 3.12 Rakennettu ympäristö Asutus suunnittelualueen ympäristössä on kylämäistä ja se on sijoittunut hieman hajanaisesti lähiseudun peltoalueiden reunoille Lemlahden, Kuivalahden ja Peränkylän alueilla. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1 100 metrin päässä suunnittelualueen luoteispuolella Tuomossa. Kahden kilometrin vyöhykkeen sisäpuolelle sijoittuvat pienet Lemlahden ja Pohirannankulman kylät. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Viikissä ja nauhamaisesti sijoittuneena meren rantavyöhykkeelle. Tuulivoimaloita lähimmän merenrannan (Santalahdensalmi) loma-asutuksen etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta on noin 1 700 metriä. Loma-asutusta on myös suunnittelualueen itäpuolella Pinkjärven Luvian kunnan puoleisilla rannoilla. Pinkjärven ranta on lähimmillään 2,3 kilometrin etäisyydellä voimalasta. Luvian keskustaan Lemlahden tuulipuiston alueelta on matkaa noin 6 kilometriä ja Eurajoen keskustaan noin 11 kilometriä. 20 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Kuva 10.Lähimpien asuttujen alueiden sijoittuminen Lemlahden tuulipuistoon nähden yhden ja kahden kilometrin etäisyysvyöhykkeiden avulla kuvattuna. Enimmillään noin viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsevia valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ovat Peränkylä ja Luvian kirkonkylä. Lähialueen maakunnallisesti arvokkaita kohteita ovat Lemlahden kylä ja kulttuurimaisema (442019), Luvianlahden kulttuurimaisema, Mikonkylän kulttuurimaisema, Kuivalahden kylä, Härmälä, Lemlahden ja Mikolan välinen historiallinen tie ja Löytyn ja Väipäreen kylät. Lisäksi rannikkovyöhykkeellä noin 3-5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee kaksi maakunnallisesti merkittävää kalastajatilojen ryhmää, Pihlauksen ja Uskalinmaan kalastajatilat (5kpl) sekä Jaakolankulman ja Kuivalahdensalmen kalastajatilat (3kpl). Kohdekuvaukset ja maisemavaikutusten arvioinnit sisältyvät kaavaehdotusvaiheen maisemaselvitykseen. EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 21 Kuva 11. Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteet. Kartalle yhdistetty etäisyysvyöhykkeet 1, 3, 5 ja 12 kilometriä hankealueesta (lähde: Maisemaselvitys – Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava / Pöyry Finland Oy). 22 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 3.13 Väestö ja työpaikat Lemlahden tuulipuiston suunnittelualueella ei ole asutusta eikä työpaikkatoimintoja. Lähimmät asutusalueet sijaitsevat luoteeseen Tuomon alueella, jonne etäisyyttä tuulipuiston alueelta on reilun kilometrin verran. Suunnittelualueen ja se lähiympäristön metsä- ja peltoalueet ovat pääasiallisesti maa- ja metsätalouskäytössä. 3.14 Palvelut Suunnittelualueella ei sijaitse mitään palvelutoimintoja. 3.15 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella ei ole olemassa olevia sähkölinjoja eikä vesi- tai viemäröintiverkostoja. 3.16 Liikenne ja tiestö Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Luviantie/Kuivalahdentie –yhdystien itäpuolelle (tie nro 12853, Liikennevirasto). Osayleiskaava-alueella sijaitsee muutamia metsäautoteitä. 3.17 Maanomistus Suunnittelualue sijoittuu yksityisille ja kunnan omistamille maa-alueille, joihin wpd Finland Oy:llä on hallintaoikeudet pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Vuokrasopimukset kattavat tuulipuiston varsinaiset rakentamisalueet täysimääräisesti. Lisäksi wpd Finland Oy on neuvotellut ns. suojavyöhykesopimuksia lähimpien rajanaapureiden kanssa. 3.18 Pohjakartta Osayleiskaavan laadintaa varten on hankittu pohjakartta-aineisto ja tiedot kiinteistörajoista Maanmittauslaitokselta. Kaavakartta on tehty ETRS89-TM35 koordinaatistoon. 3.19 Osalliset ja vuorovaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Tämän yleiskaavan osallisiksi on alustavasti katsottu seuraavat tahot: 1. Kaavoitettavan alueen maanomistajat 2. Julkishallinnon ja yrityselämän osalliset: § Eurajoen ja Luvian kunnat § Varsinais-Suomen ELY-keskus · (Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue ja Ympäristö ja luonnonvarat -vastuu-alue) § Satakuntaliitto § Satakunnan museo § Satakunnan pelastuslaitos EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 23 § § § § § § § Puolustusvoimat · Pääesikunta · Ilmavoimien esikunta · Merivoimien esikunta · LSSLE – Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Finavia Caruna Oy (aiemmin Fortum) Viestintävirasto MTK - Satakunta Metsähallitus 3. Muut osalliset § lähialueiden maanomistajat ja asukkaat § kylätoimikunnat ja asukasyhdistykset § aluetta käyttävät tahot § Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistys § Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry § Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 §:n osallisen määritelmän. Sen mukaan osallisiksi katsotaan alueen maanomistajat ja ne ”…joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.” 4. 4.1 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Suunnittelun yleistavoitteet Osayleiskaavasuunnittelun tavoitteena on ollut laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Lemlahden tuulipuiston alueelle. Osayleiskaava ohjaa hankkeen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja mahdollistaa sen toteuttamisen. Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a §). Eurajoen kunta, Luvian kunta ja hankevastaava wpd Finland Oy ovat käyneet tarvittavat neuvottelut enintään kahdeksan tuulivoimalan sijoittamisesta Lemlahden alueelle. Kunnat ovat käynnistäneet kaavanlaadinnan vireille tulon yhteydessä. wpd Finland Oy on neuvotellut myös alueen maanomistajien kanssa ja tehnyt tuulipuistolle tarvittavista maa-alueista vuokrasopimukset. 4.2 Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa maaliskuussa 2013 on järjestetty lakisääteinen viranomaisneuvottelu niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa asia koskee. Neuvottelun tarkoituksena oli arvioida osayleiskaavalle asetettavia sisältövaatimuksia ja selvittää mitä vaikutuksia osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida. Lokakuussa 2013 pidettiin työneuvottelu ennen kaavaluonnoksen viimeistelyä. Toinen työneuvottelu järjestettiin ennen kaavaehdotuksen valmistumista ja nähtäville asettamista syyskuussa 2014. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin helmikuussa 2015. Neuvottelussa käytiin läpi ehdotusvaiheen palautetta sekä neuvoteltiin muista lopullisessa kaavaratkaisussa huomioon otettavista tekijöistä. Sekä luonnos- että ehdotusvaiheissa kaavasta on pyydetty lausunnot viranomaisilta. 4.3 Kaavan tavoitteet Kuntien ja wpd Finland Oy:n asettamien tavoitteiden mukaisesti Lemlahden aluelle on tarkoitus sijoittaa enintään kahdeksan tuulivoimalaa. Selvitysten maastotyöosuuksissa suunnittelualue on käyty kattavasti läpi ja alueelta on koottu riittävät tiedot tuulipuiston sijoittamista varten. 24 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavaratkaisulla osoitetaan myös sähkönsiirtoa varten ohjeellinen sähkölinjan alue sekä tarvittavat tieyhteydet voimaloiden rakentamista ja huoltotoimenpiteitä varten. Tuulivoimalat pyritään kaavaratkaisulla sijoittamaan alueelle siten, että mahdolliset häiriötekijät tuulipuiston lähialueisiin nähden voidaan ennakoida tai minimoida mahdollisimman hyvin jo suunnitteluvaiheessa. 5. OSAYLEISKAAVALUONNOS Tuulipuistolle varatun osayleiskaava-alueen pinta-ala oli luonnosvaiheessa 4,7 neliökilometriä, mistä noin 1,1 km2 sijoittui Eurajoen puoleiselle osa-alueelle. Alue on kaavaratkaisussa osoitettu suurelta osin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Aluevaraus sallii maa- ja metsätalouden harjoittamisen alueella sekä mahdollisten virkistyskäyttöä palvelevien rakenteiden rakentamisen alueelle. Kaava-alueen itäosassa on myös maankäyttövaraus maa-ainesten ottoaluetta varten (EO). 5.1 Luonnosvaiheen kuuleminen Lemlahden 8.1.2014. tuulipuiston osayleiskaavan luonnosvaiheen aineisto on laadittu päiväyksellä Eurajoen kunnanhallitus käsitteli osayleiskaavaluonnoksen kokouksessaan 21.1.2014 (§ 16). Kaavaluonnos asetettiin nähtäville samanaikaisesti sekä Eurajoella että Luvialla 29.1 – 28.2.2014 väliseksi ajaksi. Eurajoella kaavaluonnos oli nähtävillä sekä kunnanviraston neuvonnassa että kunnan internet-sivuilla. Luonnoksen nähtävillä oloaikana järjestettiin avoin yleisötilaisuus Luvian kunnanvirastolla, missä oli mahdollista tutustua Lemlahden tuulipuiston kaavaluonnoksen aineistoihin ja laadittuihin selvityksiin. Paikalla oli Luvian ja Eurajoen kuntien kaavoituksesta vastaavia viranhaltijoita, kaavan laadinnasta vastaavat konsultin edustajat sekä hankevastaava wpd Finland Oy:n edustaja esittelemässä aineistoja ja vastaamassa kysymyksiin. Paikalla esittelyä oli kuuntelemassa noin 50 henkilö. Kaavaluonnoksesta saatiin kaksi lausuntoa. Lausuntonsa kaavasta antoivat Satakuntaliitto ja Digita. Mielipiteitä Eurajoen kunnalle jätettiin myös kaksi, joista toiseen oli liitetty mukaan useamman henkilön allekirjoittama nimilista. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastineet. Luonnosvaiheen palautteen yhteenveto vastineineen on tämän kaavaselostuksen liitteenä. 6. OSAYLEISKAAVAEHDOTUS 1 Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto on laadittu päiväyksellä 20.10.2014. Osayleiskaavaehdotuksen maankäyttöratkaisu ja tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma oli ehdotusvaiheessa sama kuin kaavan luonnosvaiheessa. Luonnosvaiheesta saadun palautteen perusteella osayleiskaavan selvitysaineistoja täydennettiin mm. tarkentamalla melu- ja välkemallinnuksia sekä täydentämällä maisemaselvitystä ja valokuvasovitteita tuulivoimaloiden aiheuttamista maisemavaikutuksista. Koko tuulipuistoalueen pinta-ala ehdotusvaiheessa oli noin 4,7 neliökilometriä. Eurajoen puoleinen osayleiskaava-alue on kooltaan noin 1,1 km2. Alue on kaavaratkaisussa osoitettu suurelta osin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Aluevaraus sallii maa- ja metsätalouden harjoittamisen alueella. Kaava-alueen itäosassa on myös maankäyttövaraus maa-ainesten ottoaluetta varten (EO). EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 25 6.1 Ehdotusvaiheen kuuleminen Osayleiskaavaehdotus 1 oli Eurajoen kunnanhallituksen käsittelyssä 28.10.2014 (§ 254). Kaavaehdotukseen liittyvä aineisto oli julkisesti nähtävillä sekä Eurajoella että Luvialla 10.11. – 10.12.2014 välisen ajan. Kaava-aineistoon oli mahdollista tutustua sekä Eurajoen kunnanviraston neuvonnassa että kunnan internet-sivuilla. Luvian kunta pyysi lausunnot ehdotuksesta molempien kuntien nimissä. Myös ehdotusvaiheessa Lemlahden tuulipuiston kaavoituksesta järjestettiin avoin yleisötilaisuus, missä hankkeesta kiinnostuneilla oli mahdollisuus saada tietoa kaavan etenemisestä Luvian ja Eurajoen kuntien viranhaltijoilta sekä kaavan laadinnasta vastaavilta konsulteilta. Myös hankevastaava wpd Finland Oy:n edustaja oli läsnä yleisötilaisuudessa. Kaavaehdotuksesta saatiin kahdeksan lausuntoa. Lausunnon antoivat Varsinais-Suomen ELYkeskus, Satakuntaliitto, Satakunnan museo, Puolustusvoimat / Pääesikunta (Logistiikkaosasto), Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Satakunnan pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi sekä Digita Muistutuksia Eurajoen kunta vastaanotti viisi kappaletta, joista kolmeen kuului useamman henkilön allekirjoittama nimilista. Lausuntoihin ja muistutuksiin on laadittu kaavanlaatijan vastineet. Ehdotusvaiheesta saatu palaute vastineineen on liitetty mukaan kaavan asiakirjoihin. 7. OSAYLEISKAAVAEHDOTUS 2 Osayleiskaavaehdotuksesta 1 (päiväys 20.10.2014) saadun palautteen ja ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen pidetyn viranomaisneuvottelun pohjalta kaavan maankäyttöratkaisuun päätettiin tehdä muutamia muutoksia. Muutokset kohdistuvat vain Luvian kunnan puoleiselle suunnittelualueelle. Merkittävin muutos koski osayleiskaava-alueen laajentamista kohti Lemlahden kylää Luvian puoleisella suunnittelualueella. Laajennuksen tarkoituksena oli turvata puuston suojavaikutuksen säilyminen nykytasolla tuulivoimaloiden ja maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä edustavan Lemlahden kylän väliin jäävällä alueella. Kaavamerkintöihin ja –määräyksiin otettiin uutena mukaan MY –aluevaraus, joka osoittaa mukaan liitetyn laajennusalueen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Merkinnän määräyksiin sisällytettiin millaisia metsänhoidollisia toimenpiteitä alueella sallitaan. MY-aluevarauksen eteläpuolelle muodostettiin suojapuustovaikutukseen liittyen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue – luo-3 – jolla myös tulee huomioida määräykseen sisällytetyt metsänhoitotoimenpiteitä koskevat rajoitukset. Osayleiskaava-alueella sijaitsee Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu maa-ainesten ottoalue (EO). Osayleiskaavaehdotuksessa 1 alueen halki oli merkitty tieyhteys ja tien molemmin puolin suoja-alue. Osayleiskaavaehdotukseen 2 maa-ainesten ottoalue yhdistettiin kalliolouhinnassa hyödynnettävän alueen kahtia jakautumisen välttämiseksi. Lisäksi kaavaan merkittiin uusi ohjeellinen tieyhteys maa-aineksen ottoalueen pohjoispuolitse. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden (luo-, luo-1- ja luo-2) merkitsemistapaa ja laajuutta tarkistettiin päällekkäisten merkintöjen välttämiseksi. Tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma säilytettiin ennallaan. 7.1 Ehdotusvaiheen 2 kuuleminen Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavaehdotus 2 päiväyksellä 29.4.2015 käsiteltiin Eurajoen kunnanhallituksessa 5.5.2015 (§ 118) ja tämän jälkeen kaava- aineisto oli julkisesti nähtävillä sekä Eurajoella että Luvialla 18.5 – 16.6.2015 välisen ajan. Kaava-aineistoon oli mahdollista tutustua 26 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA sekä Eurajoen kunnanviraston neuvonnassa että kunnan internet-sivuilla. Luvian kunta pyysi lausunnot molempien kuntien nimissä myös ehdotusvaiheen 2 osalta. Kaavaehdotuksesta 2 saatiin kolme lausuntoa ja siitä jätettiin kaksi muistutusta. Lausunnon ehdotuksesta 2 antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto sekä Suomen metsäkeskus (julkiset palvelut, Läntinen palvelualue). Muistutuksista toinen jätettiin useampien tuulipuistohanketta vastustavien ryhmittymien yhteismuistutuksena. Ehdotusvaiheen 2 lausuntoihin ja muistutuksiin on laadittu kaavanlaatijan vastineet. Saatu palaute vastineineen on liitetty mukaan kaavan asiakirjoihin. 8. OSAYLEISKAAVA 8.1 Kaavan rakenne Lemlahden tuulipuiston kokonaispinta-ala on noin 4,8 neliökilometriä. Eurajoen puoleinen osayleiskaava-alue on kooltaan noin 1,1 km2. Alue on kaavaratkaisussa osoitettu suurelta osin maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Aluevaraus sallii maa- ja metsätalouden harjoittamisen alueella. Kaava-alueen itäosassa on myös maankäyttövaraus maa-ainesten ottoaluetta varten (EO). 8.2 Aluevaraukset Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) – 104,4 ha Osayleiskaava-alue on suurelta osin osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittaminen ja sitä palveleva rakentaminen. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueelle. Alueella on voimassa 43.2 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Maa-ainesten ottoalue (EO) – 10,4 ha Merkinnällä on osoitettu voimassa olevan maakuntakaavan mukainen kallionottoalue. Kiviaineksen louhimisessa tulee huomioida, ettei louhintatyö vaaranna tuulivoimaloiden toimintaa. Louhintatyötä harjoittavan tahon on seurattava toiminnastaan mahdollisesti aiheutuvaa tärinävaikutusta lähimpien tuulivoimaloiden toimintaan. 8.3 Muut merkinnät Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo ja luo-2) Kaavaan on luo – merkinnällä osoitettu paikallisesti arvokkaat luontokohteet. Luo-2 –alueet ovat myös metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, merkinnällä on osoitettu vähäpuustoiset suot. Nykyinen / parannettava tieyhteys Olemassa olevat tiet ja linjat on merkitty osayleiskaava-alueelle yhtenäisillä viivamerkinnöillä. Yleiset määräykset Tätä yleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a §). EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 27 Rakennelma tai laite ei saa häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaaraa lentoturvallisuudelle. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on oltava ilmailulain (1194/2009) 165 §:n mukainen lentoestelupa. Hankkeella on oltava puolustusvoimien hyväksyntä ennen voimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista. Tuulivoimaloiden, sekä niiden huolto- ja rakentamisteiden ja maakaapeleiden sijoittamisessa sekä alueelle kohdistuvissa metsänhoitotoimenpiteissä on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Rakennusluvassa tulee määrätä suojelukohde merkittäväksi maastoon, mikäli rakentamistoimenpiteet voivat vaarantaa kohteen säilymisen. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Melu- ja välkemallinnukset on tarkistettava rakennuslupavaiheessa toteutettavan sijoitussuunnitelman ja valitun voimalatyypin mukaisiksi. 8.4 Suojelu Valtion ympäristöhallinnon OIVA-tietokannan (2012) mukaan osayleiskaava-alueella ei ole Natura 2000-alueverkkoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai kansallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. 8.5 Kaavaehdotuksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan suunnitteluvaiheessa huomioitu erityisesti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet § Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. § Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava-alue ei sijaitse Luvian eikä Eurajoen kylä- ja taajama-alueiden välittömässä läheisyydessä. Sijainti ei siten hajauta yhdyskuntarakennetta. Hankkeen YVAtarveharkintamenettelyn yhteydessä on selvitetty tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvia mahdollisia haittavaikutuksia (melu, välke) ja kaavoituksella näitä on pyritty minimoimaan kaavamääräyksin. Hiilidioksidipäästöttömänä energiantuotantomuotona tuulivoima hidastaa ilmastonmuutosta. Erityistavoitteet § Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. § Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. § Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon tarvittavat turvaetäisyydet vakituiseen asutukseen, lomaasutukseen ja tiealueisiin. Mahdollisia melu- ja välkehaittoja, joista on jo laadittu alustavat mal- 28 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA linnukset, voidaan tarvittaessa lieventää hankkeen rakennuslupamenettelyjen yhteydessä. Tuulivoimapuiston rakentaminen edistää energiantuotannolle ja tuulivoimarakentamiselle asetettuja valtakunnallisia että maakunnallisia tavoitteita. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet § Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Erityistavoitteet § Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytönsuunnittelun lähtökohtina. Lemlahden tuulipuisto sijoittuu Luvian ja Eurajoen alueilla sijaitsevien valtakunnallisesti arvotettujen kulttuuriympäristökohteiden suhteen syrjään eikä alueella myöskään sijaitse luonnonympäristön kannalta merkittäviä huomioon otettavia kohteita. Osayleiskaava-alue on pääasiassa metsätalousaluetta, jolla edelleen voidaan harjoittaa talousmetsien kasvatusta ja hoitoa. Rakennettavat tuulivoimalat ja niiden tarvitsemat huoltoalueet eivät pienennä metsätalousaluetta merkittävästi. Alueen itäosaan sijoittuu maakuntakaavan mukainen maa-ainesten ottoalue, jonka hyödyntäminen tuulivoimaloiden läheisyydessä voidaan sovittaa yhteen tuulipuiston teknisessä jatkosuunnittelussa. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Yleistavoitteet § Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tuulivoimapuiston rakentaminen edistää tuulivoimarakentamiselle asetettuja sekä valtakunnallisia että maakunnallisia tavoitteita. 8.6 Kaavaehdotuksen suhde maakuntakaavaan Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan aluevaraukset eivät ole ristiriidassa alueella voimassa olevan Satakunnan maakuntakaavan kanssa. Ns. valkoisina alueina osoitetut alueet maakuntakaavassa ovat enimmäkseen maa- ja metsätalouskäytössä ja näiden alueiden maankäytöstä päätetään kuntatasolla. Osalle tuulipuiston aluetta sijoittuu EO2 –merkinnällä osoitettu kallionottoalue. Maakuntakaavan ja tuulipuistokaavan toiminnot ovat mahdollisia sovittaa yhteen – kalliolouhintaa voidaan toteuttaa melko lähelläkin tuulivoimaloita edellyttäen, että voimaloiden perustukset kestävät louhinnan lähialueella. Toimintojen mahdollinen yhteensovittaminen on hyvä huomioida tarkemmin tuulipuiston teknisessä jatkosuunnittelussa. Maakuntakaavassa kh-1 merkinnällä osoitettu Lemlahden kylä on huomioitu myös Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavassa maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä osayleiskaava-alueen lähialueella. Lemlahden tuulipuisto on mukana Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:ssä kohteena 19, Eurajoki – Luvia, Meiska. 9. KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 9.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arviointi on kytkeytynyt osayleiskaavan valmistelun eri työvaiheisiin. Yhteen sovittavasta suunnittelumenetelmästä johtuen kaavan laatiminen on tapahtunut kaiken aiEURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 29 kaa ympäristönäkökohdat huomioiden. Arvioinnin periaatteet on määritelty alustavasti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Arviointityö pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetusten vaikutusarviointia koskevaan ohjeistoon. Vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty myös ympäristöministeriön julkaisua ”Tuulivoimarakentamisen suunnittelu” (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012). Vaikutusten selvittäminen perustuu suunnittelualueelta käytössä oleviin perustietoihin, maastokäynteihin, osallisilta saatuihin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristövaikutusten arviointiin. Osayleiskaavan vaikutusarvioinnissa on hyödynnetty myös tuulivoimahankkeelle laadittua hankekuvausta ja alustavaa ympäristövaikutusten arviointia (wpd Finland Oy, 27.6.2012). Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunniteltujen tuulivoimaloiden aiheuttamia välittömiä ja välillisiä sekä tilapäisiä ja pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Tuulivoimapuiston toteutumisen myötä alue muuttuu luonnonvaraisesta metsäalueesta osittain rakennetuksi alueeksi. Vaikutusten voidaan kuitenkin olettaa jäävän melko vähäisiksi, koska kyseessä oleva tuulivoimapuisto on kooltaan kahdeksan tuulivoimalaa käsittävä hanke. Yleisesti tuulivoimahankkeissa merkittäviksi tunnistettuja vaikutuksia ovat erityisesti melu- ja varjon vilkkumisvaikutukset, linnustovaikutukset sekä maisemavaikutukset. Kaavamääräyksillä on pyritty estämään ja rajoittamaan haitallisia tai häiriöitä aiheuttavia ympäristövaikutuksia. 9.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Lemlahden tuulipuiston hankearvioinnin yhteydessä on alustavasti arvioitu tuulipuiston toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia lähialueiden ihmisten elinoloihin ja ympäristöön. Tuulipuisto sijoittuu Luvian ja Eurajoen kyläalueiden välimaastoon metsäiselle alueelle, mistä lähimpiin asuinrakennuksiin on matkaa noin 1100 metriä. Lähimmät vapaa-ajan käytössä olevat rakennukset sijaitsevat alueesta luoteeseen Viikissä noin 1 350 metrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Merenrantavyöhykkeellä sijaitsee enemmän loma-asuntoja sekä myös alueesta itään Pinkjärven Luvian kunnan puoleisilla rannoilla. Tuulipuistoksi osoitettua aluetta voidaan edelleen hyödyntää myös maa- ja metsätalouskäytössä. Melu Tuulipuiston rakentamisen aikaiset meluvaikutukset syntyvät voimaloiden perustusten rakentamistöistä sekä komponentti-, betoni- ja muista alueelle tehtävistä kuljetuksista. Tuulivoimalaitosten perustustekniikkana on maavarainen tai kallioankkuroitu betoniperustus. Maavaraisessa perustustekniikassa betonilaatta (halkaisija n. 20 m, korkeus 1-2 m) kaivetaan maahan 2 – 4 metrin syvyyteen ja peitetään maa-aineksella. Niillä rakennuspaikoilla, joilla peruskallio on ehjä ja lähellä maanpintaa, pienempikokoinen (halkaisija n. 12 - 15 m) betonilaatta kiinnitetään betoni-injektoiduilla terästangoilla kallioon. Tuulivoimalaitokset kytketään toisiinsa maakaapeleilla, jotka kaivetaan maahan noin metrin syvyyteen ja pääsääntöisesti yhdysteiden yhteyteen. Kuljetuksista aiheutuu rakentamisen alkuvaiheessa erityisesti raskaan ajoneuvoliikenteen lisäystä, jotta voimaloiden osat saadaan kuljetettua alueelle kokoamista varten. Asentamisvaiheessa syntyy ääntä tuulivoimaloiden kokoamistoimenpiteistä. Rakentamisvaiheen aikaiset meluvaikutukset ovat luokiteltavissa kuitenkin paikallisiksi ja lyhytkestoisiksi. Tuulipuistojen rakentaminen kestäisi tuulivoimalaitosten lukumäärästä riippuen noin 10 kuukautta. Rakentaminen voi tapahtua kahden peräkkäisen vuoden aikana esimerkiksi siten, että maarakentaminen aloitetaan ensimmäisen vuoden kesällä/syksyllä ja voimaloiden pystytys ja käyttöönotto tapahtuisi seuraavan vuoden kevät-/kesäkaudella. 30 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 melutason ohjearvot ulkona ovat seuraavat ja niitä on verrattu Lemlahden tuulipuiston mallinnettuihin melutasoihin: Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 dB 50 dB Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 dB 40 dB Ulkona 1) 2) 3) 4) 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Osayleiskaavan luonnosvaihetta varten wpd Finland Oy:ssä laadittiin WindPro –laskelmat hankkeen melun ja varjon vilkkumisen vaikutuksista. Voimalatyyppinä mallinnuksissa käytettiin Vestas V126 3,3 MW –voimalatyyppiä. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot mallinnettiin ISO 9613-2 standardin mukaisesti ja laskenta tehtiin 1,4 m maanpinnan tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4 (puoli kova, asteikolla 0-1, kova –pehmeä), mikä perustuu alueen topografiaan ja kasvillisuuteen. Luonnosvaiheen mallinnuksen mukaan melutaso oli keskimäärin 30-35 dB(A) tuulipuistoa lähimmissä asuin- ja loma-asuinrakennuksissa. Laskelmien tulosten perusteella Lemlahden tuulipuistosta ei aiheutunut valtioneuvoston ohjeen mukaisia meluohjearvoja ylittäviä meluvaikutuksia lähimmille asuin- tai loma-asuinalueille. Kun Lemlahden tuulipuiston luonnosvaiheen melumallinnuksen tulosta verrattiin ympäristöministeriön antamiin tuulivoimarakentamisen ohjearvoihin, laskennallinen melutaso ylittyy kahden loma-asunnon kohdalla. Alla olevassa taulukossa on esitetty ympäristöministeriön antamat tuulivoimasuunnittelun melutason ohjearvot (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012). Tuulivoimarakentamisen alempien suunnitteluohjearvojen tarkoituksena on varmistaa, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Klo 7-22 Klo 22-7 Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla 45 dB 40 dB Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla 40 dB 35 dB Muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Osayleiskaavan ehdotusvaiheeseen wpd Finland Oy on tehnyt melumallinnuksen Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Meluvyöhykkeiden mallinnuksessa on käytetty ympäristölupavaihemenettelyn mukaista tarkempaa Nord2000–laskentamallia, vaikka selvitys on laadittu kaavoitusta varten. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Laitosmallina laskennassa on käytetty Vestas V126-3300 -laitosta, jonka roottorin halkaisija on 126,0 metriä ja napakorkeus 147 metriä. EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 31 Kuva 12. Tuulipuiston käynnin aikainen ISO 9613-2 mukaan laskettu melunleviämiskartta esitettynä Vestas 126/3300 vaihtoehdon mukaan (lähde: wdp Finland Oy, 2014, ehdotusvaiheen melumallinnus). Saatujen tuloksien perusteella voimaloiden aiheuttamat melut alittuvat kaikissa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Häiriintyvinä kohteina on niin vakituisia kuin kesäasuntojakin. Luvian kunnalta on tarkistettu 35-40 dB(A) alueella sijaitsevien kiinteistöjen käyttötarkoituksia ja saatujen tietojen perusteella kyseiset loma-asunnot ovat kunnan rekisteritietojen mukaan vakituisia asuntoja. Toinen näistä sijaitsee alueella, missä myös muut kiinteistöt ovat vakituisessa asuinkäytössä. Tästä johtuen kyseinen kiinteistö tulkitaan valtioneuvoston ohjeen mukaisesti vakituiseksi asunnoksi. Melutasoja on verrattu niin Valtioneuvoston melun ohjearvoihin (1992) kuin Ympäristöministeriön oppaan tuulivoimarakentamisen ohjearvoihin (2012). Ehdotusvaiheeseen laadittu melumallinnusraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Välke (varjon vilkunta) Kun auringon valo osuu käynnissä olevan tuulivoimalan pyöriviin lapoihin, voi ympäristöön aiheutua välkettä (varjon vilkuntaa). Välkkeen määrä ja kantama riippuu siitä, missä kulmassa aurinko osuu lapoihin, lapojen pituudesta, tornin korkeudesta, maaston muodoista ja peitteisyydestä sekä sään kirkkaudesta. Kesällä kasvillisuuden tuoma katve vähentää todellista välkkeen havaitsemista. Sen sijaan kirkkaina ja lumisina talvipäivinä välkkeen häiritsevyys voi olla voimakkaampaa johtuen isosta muutoksesta valoisuuden kontrastissa valon ja varjon vilkkuessa. Tuulivoimalan aiheuttamalla valon ja varjon vilkunnalla voi voimaloiden läheisyydessä olla ihmisiä häiritsevä vaikutus. Lemlahden tuulipuiston aiheuttamaa välkettä on analysoitu laskennallisin menetelmin. Tuulivoimaloiden aiheuttamat välkevaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW- modulilla ja mallinnettu voimalatyyppi on sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa ollut Vestas V126-3,3 MW. Välkemallinnuksesta on laadittu ns. todellinen tilanne (real case) ottamalla huomioon paikalliset 32 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA sääolosuhteet sekä tuulivoimaloiden käyntiaika. Vuorokauden keskimääräisinä aurinkotunteina on käytetty sääaseman ’Turku, Turun lentoasema’ keskimääräisiä auringonpaistetuntien kuukausikeskiarvoja (1981 – 2010). Mittauspisteitä mallinnuksessa on yhteensä 78 kappaletta. Näistä 19 edustaa loma-asuntojen sijaintipaikkoja ja loput 59 vakituiseen asumiseen käytettäviä sijaintipaikkoja. Ilman metsämaskia, eli kasvillisuuden peittovaikutusta Lemlahden tuulivoimaloiden välkettä havaittiin yhteensä 28 mittauspisteestä. Näissä mittauspisteissä välkkeen vuosittainen määrä vaihtelee keskimäärin 1 – 7 tunnin välillä. Mittauspisteisiin mallinnetusta kokonaisvälkkeestä suurin osa aiheutuu voimaloista 1 ja 2, jotka sijaitsevat tuulipuiston länsiosassa. Kuva 13. Mallinnus Lemlahden tuulipuistosta aiheutuvasta varjon vilkkumisesta sääolosuhteet (real case) otettuna huomioon. Mallinnukseen ei ole sisällytetty kasvillisuuden (metsämaski) vaikutusta (lähde: wpd Finland Oy, 2015). Toinen mallinnus on tehty ottamalla huomioon kasvillisuuden vaikutus (metsämaski). Kasvillisuuden tuoma katve vähentää todellista välkkeen havaitsemista. Tällä mallinnustavalla välkettä havaittiin vain 8 mittauspisteestä. Näissä mittauspisteissä välkkeen vuosittainen määrä vaihtelee keskimäärin 2 – 4 tunnin välillä. EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 33 Kuva 14. Mallinnus Lemlahden tuulipuistosta aiheutuvasta varjon vilkkumisesta sääolosuhteet (real case) ja kasvillisuus (metsämaski ) otettuna huomioon (lähde: wpd Finland Oy, 2015). Molemmista mallinnustavoista saatujen tulosten mukaan välkkeen määrä pysyy tuulipuiston lähialueilla melko vähäisenä. Pisimmillään varjot voivat ulottua noin 2 km etäisyydelle voimaloista. Vastaava kahdeksan varjotunnin (tuntia vuodessa) raja kulkee 1 400 – 1 500 metrin etäisyydellä voimaloista. Suomessa ei ole määritelty välkkeen vaikutuksille raja-arvoja tai suosituksia. Ruotsissa ja Saksassa sovellettavissa suosituksissa kahdeksaa tuntia vuodessa pidetään maksimi hyväksyttävänä välkkeen määränä realistisen mallinnuksen tuloksissa. Kaavan ehdotusvaiheeseen mallinnusta on tarkistettu ja tuulipuistoa lähimpänä sijaitseville kiinteistölle on laskettu tarkat välkemäärät vuotta kohden. Korkeimmillaan todellista tilannetta vastaavat välketuntimäärät näiden kiinteistöjen kohdalla jäivät alle seitsemään tuntiin vuositasolla tarkasteltuina. Tuulivoimapuiston välittömässä läheisyydessä ei sijaitse runsasta asutusta ja alue on suurelta osin kasvullista metsämaastoa, minkä voidaan olettaa vähentävän välkkeestä aiheutuvia vaikutuksia. Välkevaikutusten mahdollisesti aiheuttamia haittoja voidaan tarvittaessa lieventää esimerkiksi pysäyttämällä tuulivoimala epäedullisissa olosuhteissa. Lemlahden tuulipuiston kaavaehdotusvaiheen välkemallinnusraportti ja ehdotusvaiheeseen 2 tehty päivitys on kaava-aineiston liitteenä. Osayleiskaavan ehdotusvaiheeseen 2 välkemallinnusta on päivitetty, koska edellisessä laskennassa havaittiin laskentaohjelman lapamittojen asetuksissa virhe. Tämä aiheutti laskentoihin hieman optimistisemmat tulokset. Päivityksestä saadut tulokset kuitenkin osoittavat edelleen, että tuulipuistoa lähimmillä kiinteistöillä Lemlahden kylän alueella välketuntimäärät jäivät alle kahdeksaan tuntiin vuositason tarkastelussa. Tarkastelu Lemlahden kylän lähimmistä kiinteistöistä on esitetty päivitetyssä välkemallinnusraportissa 31.3.2015. 34 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet ja turvallisuus Tuulipuiston turvallisuuteen liittyvät vaikutukset liittyvät lähinnä talviaikaiseen liikkumiseen voimaloiden lähialueella, koska voimaloiden rakenteista voi irrota jäätä. Irtoava jää saattaa aiheuttaa loukkaantumisriskin voimaloiden lähellä liikkuville ihmisille. Mikäli tuulivoimaloiden lapoihin syntyy jäätä, tuulivoimala pysähtyy automaattisesti. Tuulivoimaloiden lavat voidaan varustaa lapojen lämmitysjärjestelmällä talviaikaisten tuotantotappioiden välttämiseksi. Alueen vähäisen käytön takia turvallisuusvaikutukset eivät ole kuitenkaan merkittäviä. Jos voimalan läheisyydessä kuitenkin liikutaan talviaikaan, on syytä noudattaa suojaetäisyyttä. Riittävä suojaetäisyys tarkennetaan hankkeen jatkosuunnittelussa. Tuulivoimaloista irtoilevien ja putoavien osien aiheuttamaan vaaraan on myös kiinnitetty huomiota, mutta koska tämänkaltainen rikkoutumistapaus on erittäin epätodennäköinen, on siitä aiheutuva riski hyvin pieni. Tästä johtuvia varotoimenpiteitä tai suojaetäisyyksiä ei näin ollen tarvita. Jos epätodennäköisenä pidettävä rikkoontuminen kuitenkin tapahtuisi, tapahtuu se todennäköisimmin myrskytuulilla, jolloin tuulipuistoalueella ei todennäköisesti ole liikkujia. Tuulivoimapuisto ei rajoita jokamiehenoikeuksia liikkua alueella ja sen lähistössä. Myös metsästys ja riistanhoito ympäröivillä alueilla voivat jatkua. Metsästysseurojen on kuitenkin varmistettava että voimaloille ei aiheudu vaurioita ja kimmokkeiden vaara saadaan eliminoitua. Tiedottaminen hankkeesta alueen asukkaille wpd Finland Oy on kartoittanut keväällä 2013 Lemlahden lähialueen asukkaiden suhtautumista tuulivoimaan ja alueella käynnissä oleviin hankkeisiin. Kyselyitä lähetettiin 450 kappaletta, joista palautui 109 muodostaen kyselyn vastausprosentiksi 24,4 %. Saatujen vastausten perusteella lähialueen asukkaat pitävät hanketta suhteellisen tasapuolisena ja hyvänä mutta toisaalta myös kielteisenä hankkeena. Eniten huolestuneisuutta herättivät tuulipuiston maisema- ja meluvaikutukset. Hyötyinä puolestaan nähtiin imagohyöty, puhtaan energian tuottaminen sekä kuntien saamat verotulot. Kyselyn vastauksista kävi ilmi tarve aktiiviselle tiedottamiselle. Erityisesti tuulipuiston lähialueen asukkaat toivoivat avointa keskustelua, mielipiteiden huomioonottamista ja aktiivista tiedottamista hankkeesta kokonaisuudessaan sen eri vaiheissa. Kohtalaisen alhaisesta vastausprosentista johtuen tuloksia voidaan pitää tilastolliselta edustavuudeltaan suuntaa antavana. Lemlahden tuulipuistohankkeesta on järjestetty myös yleisötilaisuus loppukesästä 2013. Syksyllä 2013 halukkailla oli mahdollisuus tutustua hankevastaavan toimesta Honkajoella jo toiminnassa olevaan tuulipuistoon. Hankevastaava on toteuttanut tiedottamiseen liittyvän toiveen siten, että tuulipuiston suunnittelun etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti yhteystietonsa yhteiseen sähköpostilistaan antaneille henkilöille. Osayleiskaavan luonnosvaiheen nähtävillä oloaikana järjestettiin avoin yleisötilaisuus Luvian kunnanvirastolla liittyen Lemlahden tuulipuiston kaavoitusprosessiin. Asiasta kiinnostuneilla oli mahdollisuus tutustua laadittuihin selvitysaineistoihin sekä kaavaluonnokseen ja keskustella hankkeesta wpd Finland Oy:n ja kaavan laadinnasta vastaavien konsulttien kanssa. Tilaisuudessa oli läsnä myös Luvian ja Eurajoen kuntien viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Myös osayleiskaavan ehdotusvaiheen nähtävillä oloaikana pidettiin vastaava avoin yleisötilaisuus. 9.3 Vaikutukset kallio- ja maaperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kunkin tuulivoimalaitoksen ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puusto ja muu korkeampi kasvillisuus enintään noin 1 hehtaarin alueelta. Lisäksi rakentaminen edellyttää sekä olemassa olevien metsäteiden leventämistä ja vahvistamista että kokonaan uutta tiestöä alueiden sisällä (tuulivoimalaitosten väliset yhdystiet). Lemlahden tuulipuistohankkeessa paranneltavien ja uusien yhteysteiden kokonaispituus on arviolta 5,5 km, josta noin 3,5 km on kokonaan uutta tiepohjaa (tien leveys noin 6 metriä ja lisäksi pengeralueet). Voimaloiden perustuksien alueelta saatetaan joutua louhimaan kalliota. Tuulivoimaloiden alueet ovat kuitenkin suhteelli- EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 35 sen pienialaisia verrattuna koko suunnittelualueen kokoon, joten suurelta osin alueen luonto säilyy nykytilaa vastaavalla tasolla. Alueella liikkumista ei tarvitse erikseen rajoittaa. Satakunnan maakuntakaavan mukainen kallionottoalue on merkitty aluevarauksena mukaan myös tuulipuiston osayleiskaavaan. Maa-aineksen louhinta ei ole suoraan ristiriidassa tuulivoimatuotannon kanssa, koska kallioainesta pystytään hyödyntämään tuulipuiston rakentamisvaiheessa. Myös tuulipuiston toiminnan aikaisessa tilanteessa kallioaineksen louhinta on mahdollista tuulivoimaloiden toimintamahdollisuudet huomioon ottavalla tavalla. Tuulipuiston alueelle ei sijoitu vesistöjä eikä merkittäviä pohjavesialueita, joten hankkeen toteutumisella ei ole vaikutuksia alueen vesitalouteen. Maastokäyntien yhteydessä alueelta paikannettiin kaksi luonnontilansa menettänyttä rehevää puronvarsikorpea. Kummankin alueen purot on ruopattu ja ympäröivien korpialueiden vesitaloudessa on tapahtunut huomattavia muutoksia. Luonnontilansa menettäneet purot eivät täytä vesilain suojelukohteen kriteerejä mutta ovat paikallisesti arvokkaita kohteita. Tuulipuiston toteutuksella ei ole vaikutuksia alueen ilmaan, ilmanlaatuun eikä ilmasto-olosuhteisiin. Tuulivoimalla tuotettu sähkö on uusiutuvaa energiaa, mikä osaltaan hillitsee ilmastonmuutosta. 9.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava-alueelta on laadittu kattavat luonto- ja linnustoselvitykset vuosien 2011-2013 aikana. Tuulipuiston eläimistö edustaa talousmetsille ja peltoalueille tyypillistä lajistoa. Eläinten ja linnuston elinpiiriin kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaimmillaan tuulipuiston rakennusvaiheessa, jolloin alueelle kohdistuu häiriötä teiden ja voimaloiden alustojen rakentamisesta sekä laitetoimituksista ja raskaasta ajoneuvoliikenteestä. Ääntä ja melua syntyy myös tuulivoimaloiden asentamisesta, mikä saattaa häiritä alueen eläimiä ja lintuja. Aluetta ympäröivät metsät tarjoavat kuitenkin rakentamisaikana rauhallisen oleskelupaikan rakennustöistä häiriintyville linnuille. Koska suuri osa alueesta säilyy kuitenkin metsä- ja peltoalueina, jäävät varsinaiset elinympäristömuutokset melko vähäisiksi. Vaikutukset alueen kasvillisuuteen Kasvillisuuden osalta osayleiskaava-alueelta on laadittu luontoarvojen esiarviointi tuulipuiston hankearviointia varten sekä luontoselvityksen täydennys osayleiskaavoituksen taustaselvityksenä. Osayleiskaavan on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä alueina kallioalueet (luo-1) ja vähäpuustoiset suot (luo-2), jotka molemmat ovat mahdollisia metsälain (10 §) mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Nämä kohteet tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa ja ne säilyvät melko todennäköisesti ennallaan, sillä ne sijoittuvat riittävän välimatkan päähän suunnitelluista tuulivoimaloista. Vaikutukset alueen eläimiin ja linnustoon Liito-oraville ja lepakoille tuulipuistosta ei aiheudu merkittävää haittaa. Tuulipuistoalueella ei selvitysten perusteella sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä tärkeitä ruokailualueita tai siirtymäreittejä. useiden maastokäyntien yhteydessä alueelta ei havaittu liito-oravareviirejä tai merkkejä liito-oravan esiintymisestä alueella. Huomattava osa alueesta on nuorta ja/tai mäntyvaltaista huonosti liito-oravalle sopivaa metsää. Voimaloiden toteutumisella ei näin ollen ole vaikutuksia näihin lajeihin alueella. Pesimälinnustoselvityksen mukaan tuulipuistoalueella pesivien huomionarvoisten lintulajien joukossa ei ollut sellaisia lajeja, joille tuulivoimaloiden käytön tiedettäisiin tai arvioitaisiin olevan huomattava riski (mm. eräät petolinnut). Lemlahden alueelta tai sen lähialueilta ei tuulipuistohankkeen esiselvityksen ja linnustoselvityksien yhteydessä paljastunut uhanalaisen merikotkan reviiriä, joskin alueen läheisyydessä merikotkista tehtiin havaintoja. 36 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Lemlahden tuulipuistoalueen merkittävimpänä lintulajina voidaan pitää metsoa, jonka kanta on vahva. Tähän on luultavimpana syynä suunnitellun tuulipuistoalueen sijainti laajahkon metsämantereen keskellä syrjässä asutuksesta ja maanteistä. Linnustoselvityksen mukaan metson reviiri sijoittuu tuulipuiston eteläosaan. Hankkeen toteuttaminen ei ennalta arvioiden aiheuta sellaista metsien pirstoutumista, jonka seurauksena alue muuttuisi siellä nykyisin esiintyville lintulajeille sopimattomaksi. Alue säilynee metsolle kelvollisena, jos metson soidinpaikat ja niiden lähiympäristö jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Tuulipuiston rakentamisvaihe aiheuttaa metsolle ja muullekin pesimälinnustolle häiriötä, jonka merkittävyyttä on vaikea arvioida mutta toisaalta lähiympäristössä säilyy vastaavankaltaista metsäaluetta, joka tarjoaa riittävästi suojaa. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Tuulipuiston lähialueella tai liityntäkaapelin alustavalla reitillä ei ole Natura 2000 –verkoston kohteita eikä muita luonnonsuojelualueita tai suojeltuja luontotyyppejä. Lähialueella ei myöskään ole kansainvälisesti tärkeitä lintualueita mutta rannikkovyöhykkeelle sijoittuu kolme kansallisesti tärkeää (FINIBA) lintualuetta, jotka ovat Eurajoen Kuivalahti, pelloksi kuivattu Luvianlahti ja Eurajoen suistoalue. Suunniteltu tuulipuisto sijoittuu kohteista riittävän etäälle, joten hankkeella ei ole vaikutusta edellä mainittuihin lintualueisiin. Lemlahden tuulipuiston suunnittelualueelta laadittujen luontoselvitysten perusteella huomionarvoisten lajien joukossa ei ole luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja. Alueelta ei metsälakikohteita lukuun ottamatta maastokäyntien yhteydessä ole myöskään havaittu muita luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavia luontotyyppejä, kasvillisuustyyppejä tai kasvilajiesiintymiä. Tuulipuiston vaikutukset luonnonympäristöön, alueen linnustoon ja eläimistöön jäänevät osayleiskaavaan ja sen selvityksiin perustuvan arvion mukaan melko vähäisiksi. Selvityksien lopputulosten perusteella voidaan todeta, että kaavaluonnoksen mukainen tuulipuiston toteuttamisvaihtoehto on mahdollinen ja ratkaisussa on otettu huomioon alueen luontoarvot. 9.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Tuulipuiston alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset jäävät melko vähäisiksi Lemlahden alueen syrjäisen sijainnin ja tuulivoimapuiston pienen koon vuoksi. Tuulipuiston alueelle joudutaan rakentamaan jonkin verran lisää tieyhteyksiä, mutta lähtökohtaisesti voidaan osittain hyödyntää olemassa olevia metsäteitä. Tuulivoimalan pystytykseen tarvittavan kaluston kuljettamiseen tarvittavan tien leveydeksi on arvioitu noin 6 metriä. Vaikutukset liikenteeseen eivät ole merkittäviä, sillä kyseessä on kooltaan pieni hanke. Rakentamisen aikainen liikenteen lisääntyminen jää hyvin lyhytaikaiseksi. Risteys/liittymäyhteys Kuivalahdentieltä tulee suunnitella siten, että liikenneturvallisuus ei kärsi tuulipuiston alueelle suuntautuvasta liikenteestä. Yhdyskuntatalouden kannalta tarkasteltuna tuulipuisto tuottaa kunnille tuloja kiinteistöveroina. Lisäksi hankkeella on työllistävä vaikutus sekä rakentamis- että käyttövaiheessa. Tuulipuiston valmistuttua alueella käydään tarvittaessa suorittamassa huoltotoimenpiteitä. Tuulivoimalat huolletaan yleensä yhdestä kahteen kertaan vuodessa, minkä lisäksi voidaan joutua tekemään satunnaisia huoltoja, mikäli voimaloissa havaitaan äkillisiä vikoja. Tuulipuistolla voi myös olla myönteisiä vaikutuksia alueen työllisyys- ja elinkeinotoimintaan. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus Lemlahden tuulipuistossa tulee olemaan noin 210 metriä. Lentoliikenteen turvallisuuden takaamiseksi tuulivoimapuiston toiminnalle on jo alustavasti haettu lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. Lupa tulee uusia rakennuslupavaiheessa, kun voimaloiden tarkat sijaintipaikat on päätetty. Lentoesteluvan saaneet tuulivoimalat varustetaan erityisillä lentoestemerkinnöillä (valot ja maalaukset) päivä- ja yötoimintaa varten. Ilmailulain edellyttämän tavan mukaan tuulivoimalat merkitään huomiovaloilla. Puolustusvoimista Pääesikunnan operatiivinen osasto käsittelee wpd Finland Oy:n hankkeen hyväksyttävyyden omien lähtökohtiensa ja toimintaedellytyksiensä pohjalta. EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 37 9.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan yhteydessä laadittuihin selvityksiin kuuluu maisemaselvitys, jossa hankkeen sijoittuminen suhteessa ympäristöön ja arvokohteisiin on osoitettu noin 12 kilometrin säteelle ulottuvan karttatarkastelun avulla. Tarkastelun pääpaino on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaissa kohteissa. Valtakunnalliset kohteet on merkitty 12 kilometrin säteellä kaava-alueesta kartalle ja yksilöity vaikutuksia käsittelevässä tekstiosuudessa. Maakunnalliset aluemaiset kohteet on merkitty kartalle 12 kilometrin säteellä kaava-alueesta, mutta yksilöity tekstissä vain välittömän vaikutusalueen osalta. Paikalliset maisemalliset ominaisuudet ja tyypilliset piirteet on kuvattu maisemallisia osa-alueita käsittelevässä osuudessa. Selvityksessä arvioidaan tuulipuiston aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia edellä kuvattuihin kohteisiin ja osaalueisiin. Vaikutusten arvioimisen tueksi on laadittu paikkatietopohjainen näkemäalueanalyysi, (wpd Finland Oy, 2013) joka antaa yleiskuvan siitä, mille alueille ja sektoreille tuulivoimalat tulisivat näkymään ja havainnekuvia eri etäisyyksiltä (wpd Finland Oy 2013 ja 2014). Maisemaselvitykseen ehdotusvaiheessa tehdyt täydennykset Kaavaehdotusvaiheen maisemaselvitys pohjautui osayleiskaavoituksen luonnosvaiheessa tehtyyn maisemaselvitykseen, jota täydennettiin kaavaluonnoksesta saadun viranomais- ja osallispalautteen perusteella. Yksilöityyn tarkasteluun ja vaikutusarviointiin otettiin mukaan myös noin 3-6 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat maakunnalliset kalastajatilojen ryhmät. Paikallisten kohteiden ja alueiden osalta selvitystä ja vaikutusarviointia täydennettiin Pinkjärveä kuvaavalla osuudella. Lisäksi viranomaislausunnon mukaisesti lähistöllä sijaitsevien paikallista arvoa sisältävien rakennuskohteiden huomioimiseksi tutustuttiin Eurajoen rantayleiskaavan rakennusinventointiin ja arvioitiin vaikutukset alle viiden kilometrin etäisyydellä sijaitseviin kohteisiin. Lisäksi maisemaselvityksen tekstin joukkoon lisättiin yhteenvetolaatikot arvokohteisiin kohdistuvista vaikutuksista. Luonnosvaiheessa esitetyt havainnekuvat tarkistettiin teknisiltä yksityiskohdiltaan ja Pinkjärveltä laadittiin kesällä 2014 uusia kuvasovitteita Wpd Finland Oy:n toimesta. Havainnekuvat koottiin erilliseksi maisemaselvitystä täydentäväksi kuvaliitteeksi. Maisemaselvitykseen kaavaehdotus 2 vaiheessa tehdyt täydennykset Lemlahden tuulipuiston maisemaselvitys on päivitetty kaavan mennessä uudelleen nähtäville keväällä 2015. Havainnekuvaliitteeseen on lisätty pimeänajan valokuvasovite ja kuvauspisteiden indeksikarttaa on päivitetty poistamalla ylimääräiset kuvapisteet. Selvitystä on täydennytty yhteisvaikutuksia käsittelevällä luvulla, jossa on hyödynnetty Satakuntaliiton vaihemaakuntakaava 1 ehdotus 2 valmisteluaineistoa. Lisäksi selvitykseen on liitetty Satakunnan päivitysinventointien alue-ehdotukset uusiksi Satakunnan maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Pinkjärven maisemavaikutuksia käsittelevässä kappaleessa ollut ilmansuuntia koskenut virhe on korjattu. Osayleiskaava-alueen laajentamisen tavoitteena on turvata puuston suojavaikutuksen säilyminen nykytasolla tuulivoimaloiden ja maakunnallisesti merkittävän Lemlahden kulttuuriympäristön väliin jäävällä metsäalueella, eli muutoksen tarkoitus on turvata maisemavaikutusten pysyminen tehdyn vaikutusarvioinnin mukaisena. Muilla kaavaehdotukseen 2 tehdyillä muutoksilla ei ole maisemavaikutuksia muuttavia vaikutuksia. Yleistä vaikutuksista Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat maisemavaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Vaikutusten luonne liittyy erityisesti voimaloiden suureen kokoon (kokonaiskorkeus noin 210 metriä), johon kaikki ympärillä olevat maisemaelementit vertautuvat. Siten voimalat saattavat visuaalisesti kutistaa ympärillään olevaa maisemaa. Keskeisiä arvioitavia elementtejä ovat maiseman mittasuhteet, olemassa olevat maamerkit ja muut maisemaelementit. Vaikutusvyöhykkeet on suuntaa-antavasti määritelty siten, että 5-12 kilometrin etäisyydellä voimaloiden hallitsevuus vähenee. Voimaloita ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutuksien laatuun. Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan maiseman herkkyyttä muutokselle. Sietokyvyn ylittyessä maisema saa visuaalisesti teollisen tai teknisen luonteen ja muuttuu identiteetiltään ”tuulivoimamaisemaksi”. Erityisesti arvioitavia te- 38 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA kijöitä ovat maiseman pieni- tai suuripiirteisyys, maiseman mittakaava, maiseman ajallinen luonne tai maiseman käyttöön liittyvät tekijät. Arvioitavia seikkoja ovat myös maiseman eheys ja yhtenäisyys. Vaikutukset valtakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin ja rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Satakunnan rannikkoseudulla ja Ala–Satakunnan viljelyseudulla on myös lukuisia valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita. Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön kohteista (RKY 2009) lähimmäksi sijoittuvat Luvian Peränkylä 3–5 km etäisyydelle ja Luvian kirkonkylä noin viiden kilometrin etäisyydelle. Hankkeen kokonaisvaikutus Peränkylään jää vähäiseksi. Tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta Peränkylän eteläisiltä asutusvyöhykkeiltä kohti Luvianlahden avoimia viljelymaisemia ja Luvian kirkonkylää avautuviin näkymiin. Vastakkaisissa näkymäsuunnissa esimerkiksi Vanha-Eskon, MäkiEskon ja Uusi-Sepän taloilta sekä valtatieltä 8 voimalat sen sijaan näyttäytyvät leveänä muodostelmana maisematilaa rajaavalla metsäselänteellä. Voimalat sijoittuvat viljelymaisemia rajaavalle selänteelle kuitenkin kokonaisuutena siten, että yksittäisten voimaloiden asema tai sijainti ei korostu. Lisäksi voimaloiden hallitseva vaikutus maisemassa lievenee kun voimaloiden ja tarkastelupisteen väliin jää riittävästi avointa tilaa, jolloin voimalat ovat miellettävissä osaksi maisematilan taustaa. Luvian kirkonkylä sijaitsee Luvianlahden avoimen maisematilan koillisreunalla tuulivoimaloihin nähden laakson vastaselänteellä. Tuulivoimalat näkyvät paikoin Luvian Kirkkotielle, mutta näkemäalueet ovat rakennetussa ympäristössä varsin kapeita. Tuulivoimalat sijaitsevat yli viiden kilometrin etäisyydellä kirkonkylän kulttuurimaisemasta, eikä tuulivoimaloilla arvioida olevan merkittävää tai haitallista vaikutusta kylän arvoihin. Vaikutukset Lemlahden maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Lemlahden maakunnallisesti arvokas kylä sijoittuu noin 1-2 kilomerin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista ja se on tuulipuistoa lähimpänä sijaitseva maisemallisia ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja sisältävä kohde. Vähäisen etäisyyden perusteella kaavaprosessin alussa arvioitiin, että tuulivoimaloilla saattaa olla hallitseva vaikutus Lemlahden kylään. Lemlahden kylän havainnollistamismateriaalin tekniset yksityiskohdat on kaavaehdotusvaiheessa tarkistettu voimalapaikkojen ja niiden fyysisten mittojen osalta. Lisäksi on laadittu havainnekuvaversio, jossa puuston estevaikutus on poistettu. Materiaalin perusteella on tehty seuraavat arviot: Tuulivoimaloilla ei ole suoraa vaikutusta kylän rakennuskantaan tai kylässä sijaitsevien rakennuskohteiden arvoihin ja lisäksi tuulivoimalat jäävät näkymäalueanalyysin, havainnekuvan ja maastokäynnin perusteella arvioituna monin paikoin katvealueelle. Osa tuulivoimaloista tulee näkymään Luviantielle, jolloin ne sijoittuvat näkymässä peltoaluetta rajaavan metsänreunan taakse. Luviantieltä tarkasteltuna kylän rakennettu kulttuuriympäristö ei kuitenkaan sijoitu tuulivoimaloiden kanssa samalle näkymälinjalle. Valokuvasovitteen perusteella tuulipuiston kahdeksasta voimalasta neljän näkyvyys jää etäisyyden ja maaston tasaisuuden vuoksi vähäiseksi ja metsäpuuston katveen vuoksi vain osa lavasta tulee näkyviin. Loput neljä tuulivoimalaa näyttäytyvät maisemassa hieman eri tavoin: 2-3 lähimmän tuulivoimalan konehuone noussee puuston latvuston yläpuolelle, mutta ei kuitenkaan niin korkealle, että lavat nousisivat kokonaisuudessaan latvuston yläpuolelle. Katvealueiden runsauden, näkymälinjojen suuntautumisen ja tuulivoimalarakenteiden osittaisen näkyvyyden vuoksi visuaalisen vaikutuksen ei arvioida muodostuvan hallitsevaksi Lemlahden kylällä. Vaikutukset muihin seudun maisemallisesti merkittäviin alueisiin ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin Muita lähialueen maakunnallisesti arvokkaita kohteita ovat Luvianlahden kulttuurimaisema, Mikolankylän kulttuurimaisema, Kuivalahden kylä, Härmälä, Lemlahden ja Mikolan välinen historiallinen tie ja Löytyn ja Väipäreen kylät. Lisäksi kaava-aluetta edustavalla rannikkovyöhykkeellä, noin 3-5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee kaksi maakunnallisesti merkittävää EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 39 kalastajatilojen ryhmää, Pihlauksen ja Uskalinmaan kalastajatilat (5kpl) sekä Jaakolankulman ja Kuivalahdensalmen kalastajatilat (3kpl). Luvianlahden kulttuurimaisema-alueella asutus noudattaa vanhan rantaviivan linjoja ja niistä avautuvat maisemallisesti merkittävät näkymäsuunnat suuntautuvat pääasiallisesti Luvianlahdelle eli hankealueesta poispäin. Vastakkaisissa näkymäsuunnissa voimalat sijoittuvat maisematilan taustaa rajaavalle metsävyöhykkeelle. Sijoitussuunnitelman muodostama kokonaisuus noudattaa maisemarakenteen suuntautuneisuutta. Voimalat eivät hallitse Luvianlahden laajaa avointa maisematilaa, jonka mittakaava on suuripiirteinen, mutta tuulivoimalat muodostuvat maisemassa uusiksi maamerkeiksi ja tuovat metsävyöhykkeelle uuden toiminnallisen elementin. Mikolankylässä talot, niiden pihapiirit ja tielinjaus sijoittuvat näkemäalueanalyysin mukaan pirstaleiselle katve- ja näkymäalueelle, jossa voimaloiden näkyvyys vaihtelee pienipiirteisesti lähipuuston vaikutuksesta. Maisemallisesti merkittävimmät näkymäsuunnat avautuvat kuitenkin Mikolankylästä Luvianlahden suuntaan, minkä vuoksi tuulivoimaloiden visuaalinen kokonaisvaikutus jää vähäiseksi. Kuivalahden kylä, Härmälä ja historiallinen tie jäävät puuston muodostamalle katvealueelle, minkä vuoksi visuaalisia vaikutuksia ei muodostu tai ne jäävät vähäisiksi. Löytyn ja Väipäreen kyliin ei etäisyyden vuoksi kohdistu hallitsevaa vaikutusta. Tuulipuiston vaikutusalueelle sijoittuvia maakunnallisesti arvokkaita kalastajatilaryhmiä ovat Pihlauksen ja Uskalinmaan kalastajatilat (5kpl) ja Jaakolankulman ja Kuivalahdensalmen kalastajatilat (3kpl). Näistä suurimmalle osalle tuulivoimalat eivät maisemaselvityksen mukaan aiheuta hallitsevaa tai muutoin merkittävää vaikutusta, vaikka osittaisia näkymiä voimaloiden suuntaan syntyisi. Eurajoen rantayleiskaavan rakennusinventoinnin liitekartan 5, rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet perusteella hanketta lähin kohde (Kurkkarintien kalastajatila 1800-luvun loppupuolelta) sijoittuu runsaan kilometrin päähän tuulivoimaloista. Karttatarkastelun perusteella kohteen näkymäsuunnat avautuvat merelle, voimaloista poispäin. Kohteeseen ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Muut lähistöllä, alle viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat rantayleiskaavan inventointikartalla esitetyt kohteet keskittyvät Jaakolankulmassa Särkäntien varrelle johon ei myöskään arvioida kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia. Vaikutukset Pinkjärveen Tuulivoimalat sijoittuvat Pinkjärven läntisen pään taustalle suhteellisen tiiviinä ja yhtenäisenä ryhmänä. Katseen kohdistuessa juuri tuulivoimaloiden suuntaan ne muodostavat intensiivisen ryhmän, joka vähentää maisemakuvan luontovaltaisuutta ja erämaisuuden kokemusta. Myös kokemus maisematilasta ja näkymässä havaittavien kohteiden etäisyydestä avartuu, sillä lähtötilanteessa kaukaisin havaittava kohde ja maisematilan tausta on ollut järven rantapuusto. Tuulivoimalat tulevat laajentamaan näkymässä havaittavien kohteiden etäisyyttä katselupisteestä neljällä kilometrillä. Avoimen vesipinnan tarjoamista laajoista näkymäsektoreista ja järven selkeästä muodosta johtuen katselupisteistä avautuu kuitenkin aina myös niitä näkymäsuuntia, joihin voimalat eivät näy. Tiiveimmät vapaa-ajanasutuksen keskittymät sijoittuvat järven itä-, pohjois- ja lounaisrannoille, joista avautuvat päänäkymäsuunnat eivät suuntaudu tuulivoimaloiden suuntaan. Tämä lieventää osalle vapaa-ajan asunnoista kohdistuvia vaikutuksia. Lentoestevalojen vaikutus on suurimmillaan pimeällä sulan veden aikaan, jolloin valot heijastuvat vesipeilistä. 10. YHTEISVAIKUTUKSET Lemlahtea lähimmät rakennetut tuulivoimalat ovat Eurajoen Olkiluodossa noin 10 kilometrin päässä lounaassa ja Porin Reposaaressa, Tahkoluodossa ja Peittoossa noin 30 kilometrin päässä pohjoisessa. Lähimmät tiedossa olevat tuulivoimahankkeet sijaitsevat Luvian/Porin Oosinselällä noin 9 km Lemlahdesta pohjoiseen ja Porin Jakkuvärkissä noin 16 km pohjoiseen. 40 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 10.1 Maisemalliset yhteisvaikutukset Lemlahden maisemallisten yhteisvaikutusten arviointi perustuu Satakuntaliiton vaihemaakuntakaava 1 ehdotus 2 valmisteluaineistoon sisältyviin etäisyysvyöhyketarkasteluihin ja näkyvyysanalyyseihin. Vaihemaakuntakaavassa Lemlahden tuulivoima-alueen rajaus on vireillä olevaa osayleiskaavaa laajempi, minkä vuoksi analyysit antavat eteläsuunnassa kaavaehdotuksen sijoitussuunnitelmaa laajemmalle ulottuvat tulokset. Yhteisvaikutuksissa on oleellista tuulivoimapuistojen muodostaman vaikutusvyöhykkeistön laajuus ja se minkälaisia maisemallisia osa-alueita tai arvokohteita vaikutus- ja näkyvyysvyöhykkeille sijoittuu. Karttatarkastelu osoittaa, että rannikon suuntaisesti muodostuu noin 70 kilomeriä pitkä vyöhyke, jossa lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat aina enintään kymmenen kilometrin etäisyydelle tarkastelupisteestä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että hankkeiden välisellä rannikkovyöhykkeellä jokin voimaloista on aina kymmenen kilometrin etäisyydellä tai lähempänä. Kaava-alueen lähiseuduilla Luvialla ja Eurajoella Lemlahti, Oosinselkä ja Jakkuvärkki muodostavat kolmen tuulivoima-alueen ketjun, joissa hankkeiden välisillä maasto-osuuksilla lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat aina enintään kuuden kilometrin etäisyydelle tai tätä lähemmäksi. Yhteisvaikutusta Kokemäenjokilaakson maisema-alueille Linnunmaan tuulivoima-alueen suuntaan ei muodostu. Lemlahden tuulivoimapuisto on tarkastelussa mukana olevista hankkeista eteläisin. Mikäli Lemlahden tuulivoimapuisto jätetään tarkastelusta pois, rannikon suuntaisen kymmenen kilometrin etäisyysvyöhykkeiden muodostama vyöhyke supistuu etelästä noin 15 kilometrin verran. Vaikutuksen luonne ja voimakkuus ei merialueilla kuitenkaan muutu merkittävästi, sillä Lemlahden tuulipuisto sijoittuu jotakuinkin vastaavalle etäisyydelle merialueista kuin muutkin tarkastellut hankkeet. Lemlahden tuulipuiston jättäminen tarkastelusta pois muuttaa tilannetta etelässä sijaitsevien Eurajoen kulttuurimaisema-alueiden lisäksi erityisesti Pinkjärven ja Lemlahden kylän osalta, joissa etäisyysvyöhyke suhteessa lähimpiin tuulivoimaloihin muuttuu noin kolmen kilometrin etäisyysvyöhykkeestä kymmenen kilometrin etäisyysvyöhykkeeksi. Maisemavaikutuksen kannalta lieveneminen on näissä lähiympäristön kohteissa huomattava. Luvianlahden kulttuurimaisemaalueelle kohdistuu yhteisvaikutustarkastelussa visuaalista vaikutusta kahdelta vastakkaiselta suunnalta eli sekä Oosinselän että Lemlahden tuulivoima-alueilta. Lemlahden hankkeen osuus yhteisvaikutusten näkyvyysanalyysissä on samankaltainen kuin etäisyysvyöhykkeistössäkin. Lemlahden tuulipuistoalueen näkyvyysalueet ovat tarkasteluun mukaan otetuista hankkeista eteläisimmät, joten Lemlahden tuulivoima-alueen näkyvyysvaikutukset kohdistuvat etäisyysvyöhykkeiden tavoin Eurajoen saaristoon, Eurajoen puolen kulttuurimaisema-alueisiin, Pinkjärvelle ja Lemlahden kylään. 10.2 Yhteisvaikutukset linnustoon Kaikki edellä mainitut toiminnassa olevat tuulivoimala-alueet sekä suunnitteilla olevat hankkeet sijaitsevat samalla lintujen muuttoreitillä, joka kulkee Satakunnan rannikkoseudulla. Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusta muuttavaan ja pesivään linnustoon ei ole juurikaan tutkittu. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1, Vaikutusten arviointi -raportti kiteyttää seuraavasti: ”Selkämeren etelä-pohjoissuuntainen rannikkovyöhyke on merkittävä lintujen päämuuttoreitti Suomessa. Satakunnan Selkämeren puoleiselle rannikkovyöhykkeelle osoitetaan vaihemaakuntakaavassa valtatien 8 meren puoleiselle vyöhykkeelle yhteensä kuusi eri tuulivoimaloiden aluetta. Valtatien 8 itäpuolelle, tien välittömään läheisyyteen sijoittuvat tuulivoimaloiden alueet mukaan lukien vaihemaakuntakaavassa osoitetaan yhteensä seitsemän tuulivoimaloiden aluetta rannikkovyöhykkeelle.”. Tuulivoimalahankkeiden lukumäärä on tästä kasvanut, mutta yhteisvaikutuksista ei ole edelleenkään juuri tutkittua tietoa. Lemlahden tuulivoimapuiston pesimälinnusto on melko tavallista metsien yleislajistoa, eikä suojelullisesti huomionarvoisia lajeja havaittu merkittävässä määrin (Enviro 2012a). Suojelullisesti huomionarvoiset pesimälajit olivat sellaisia, joille tuulivoimaloiden ei tiedetä tai voida arvioida olevan huomattava riski. Lintujen syysmuuttoselvitysten perusteella Lemlahden tuulivoimapuisto EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 41 ei todennäköisesti sijoitu erityisen tärkeälle lintujen muuttoreitille, eivätkä ympäristön tärkeillä lintualueilla ruokailevat ja levähtävät linnut liiku säännöllisesti alueen yli (Enviro 2012b). Kevätmuuttoselvityksen osalta Lemlahden tuulivoimapuiston katsottiin olevan tavanomaista paremman kevätmuuttoreitin varrella (Ahlman & Luoma 2013a). Toisaalta kookkaiden lintujen – kuten hanhien, kurkien ja petolintujen – määrät olivat melko pieniä ja hankealue jää myös selvästi Satakunnan läpi muuttavien isojen lintujen päämuuttoreittien ulkopuolelle (Ahlman & Luoma 2013b). Noin 3–4 kilometriä hankealueen pohjois–koillispuolella sijaitsevat Luvian eteläpuoleiset peltoalueet on mainittu tärkeänä muutonaikaisena levähtämispaikkana, etenkin keväällä (Vilén ym. 2012). Vilén ym. (2012) kertovat, että: ”Luvian pelloilla havaitaan Porin eteläosiin sijoittuvien peltoalueiden tapaan säännöllisesti hyvinkin suuria joutsen- ja metsähanhiparvia sekä myös muuta maatalousympäristöihin ruokailemaan pysähtyvää lintulajistoa. Suurimpia lintumäärät ovat 2000-luvun aikana olleet erityisesti Luvianlahden ja Korvenkylän pelloilla, joilla metsähanhien yksilömäärät ovat vaihdelleet viime vuosina 600–1400, merihanhen 325–875 ja laulujoutsenen 400–630 yksilöön.”. On todennäköistä, että osa Luvian peltoaukeiden levähtävästä linnustosta lentää hankealueen yli suunnatessaan peltoaukeille. Oosinselän ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (FCG 2011) mukaan hankkeen vaikutukset alueen pesimälinnustolle arvioidaan pääosin vähäisiksi. Muuttolinnuston törmäysmallinnuksen perusteella törmäykset ovat harvinaisia, ja niillä ei arvioida olevan merkittäviä populaatiovaikutuksia. Hankkeen vaikutukset runsaana esiintyvälle merikotkalle arvioidaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti vähintään kohtalaisiksi. Samoin tuulivoimapuiston vaikutukset Hangassuon jätekeskuksella liikkuvalle linnustolle arvioidaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti vähintään kohtalaisiksi. Jakkuvärkin pesimälinnusto koostuu pääasiassa metsän yleislajistosta ja pesivien lintujen parimäärät olivat melko alhaisia (Saba Wind 2012). Ainoaksi tuulivoimatuotannon kannalta merkittäväksi lajiksi nousee kehrääjä, jonka reviireitä alueelta löytyi neljä. Lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitysten aineistosta tehdyn törmäysmallinnuksen (Ahlman 2014) perusteella alueen läpi muuttavaan linnustoon kohdistuu vain vähäinen törmäysriski. Lemlahden ja sen lähistöllä sijaitsevien suunniteltujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutukset on siis arvioitu vähäisiksi tai joiltakin osin kohtalaisiksi, kun tarkastellaan yksittäisiä tuulivoimapuistoja. Satakunnan jo rakennettujen ja suunniteltujen tuulivoimapuistojen keskinäiset etäisyydet ovat melko pieniä, joten kaikkien suunniteltujen hankkeiden toteutuessa niillä voidaan arvioida todennäköisesti olevan yhteisvaikutuksia linnustoon. Linnut joutuvat lentämään usean puiston vaikutuspiirissä muuttomatkansa aikana. Näin ollen niiden törmäysriski saattaa kasvaa tai ne voivat joutua kiertämään tuulivoimapuistoja mikä kasvattaa niiden muuttomatkan pituutta. Myös tiettyihin pesimälajeihin, kuten merikotkaan tai kehrääjään, saattaa kohdistua merkittäviä yhteisvaikutuksia. Linnustovaikutusten voimakkuutta on vaikea arvioida ilman seurantaa tai tutkimustietoa. 11. SEURANTAOHJELMA Varsinais-Suomen ELY-keskus on Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavan luonnosvaiheen lausunnossa edellyttänyt seurantaohjelman laatimista, jonka avulla voidaan systemaattisesti seurata hankkeesta aiheutuvia vaikutuksia pidemmällä aikajaksolla kaavoitusprosessin jälkeen. Seurantaohjelman avulla tulisi selvittää tuulipuistohankkeen keskeiset rakentamisvaiheen ja toiminnanaikaiset vaikutukset, jotka kohdistuvat alueen luontoon, maisemaan sekä asuin- ja elinympäristön viihtyisyystekijöihin. Seurantaohjelma on järkevää kytkeä tuulipuiston jatkosuunnitteluun ja sen toteuttamisvaiheeseen liittyviin lupamenettelyihin, jotta seurantajaksosta saadaan kattava. Seurantaohjelman toteutus ja eri osa-alueiden seurannan ajoitus tulisi tarkentaa esimerkiksi tuulipuiston rakennuslupaprosessin yhteydessä, jolloin hankkeen tekniset yksityiskohdat ja rakentamisen ajankohta ovat tiedossa. Luontoon kohdistuvien vaikutusten osalta seurannassa tulee tehdä arvioinnit, miten hanke vaikuttaa alueen pesimä- ja muuttolinnustoon sekä muuhun eläimistöön. Lähiympäristöön kohdistuvista vaikutuksista seurannalla tulee selvittää melu-, välke-/varjon vilkuntavaikutukset sekä mahdolliset muutokset maisemaan, asumisviihtyisyyteen sekä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksiin. 42 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 11.1 Muuttolinnusto Lähtötilanne: Alueelta on tehty linnuston syysmuuton seuranta syksyllä 2011 ja vastaavasti kevätmuuton seuranta keväällä 2013. Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Rakentamisvaiheessa toiminta alueella kohdistuu uusiin tiealueisiin ja voimalapaikoille. Muuttolinnustolle ei tästä vaiheesta katsota aiheutuvan haittaa, koska toiminta kohdistuu maanpinnan läheisyyteen. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Seuranta voidaan toteuttaa siinä vaiheessa, kun kaikki voimalat ovat toiminnassa. Seuranta tulisi ajoittaa 1-2 vuoden ajalle lintujen päämuuttoaikaan keväällä ja syksyllä. Syysmuutontarkkailun perusteella Lemlahden tuulipuisto ei todennäköisesti sijoitu erityisen tärkeälle lintujen syysmuuttoreitille. Lemlahden ympäristössä on kuitenkin kolme valtakunnallisesti tärkeää lintualuetta (FINIBA-kohdetta), joihin kerääntyy muuttoaikoina mm. joutsenia, hanhia ja kahlaajia. Lisäksi syysmuuton seurannan aikana alueella tehtiin havaintoja merikotkista, jotka lentosuuntien perusteella vierailivat tuulipuistoalueen itäpuolella sijaitsevalla Pinkjärvellä. Seurantaa tuulivoimaloiden toiminnan aikana olisi hyvä kohdistaa näihin lajeihin. Muutonseurannassa tulee kirjata ylös muuttosuunnat, lintumäärät lajeittain sekä muuttokorkeudet. Muutonseurantaa olisi hyvä peilata rannikon suuntaisiin päämuuttoreitteihin nähden. Kevätmuuton seurannan perusteella on arvioitu, että Lemlahden tuulipuisto sijoittuu tavanomaista paremman muuttoreitin varrelle. Muutonseurannassa kookkaita lintuja kuitenkin havaittiin varsin vähän. Muutonseurannassa havaittuja kookkaita lajeja kuten laulujoutsenia, metsähanhia ja kurkia tulisi seurata tuulivoimaloiden käytönaikaisessa vaiheessa aktiivisimpien muuttopäivien aikana. Voimaloiden lähimaastoista tulisi käydä etsimässä mahdollisia törmänneitä lintuyksilöitä aktiivisten syys- ja kevätmuuttopäivien jälkeen. 11.2 Pesimälinnusto Lähtötilanne: Lemlahden alueelta on tehty pesimälinnustoselvitys keväällä 2011. Suunnitellun tuulipuistoalueen lintulaskennoissa tavattiin 38 pesivää lintulajia. Pääosa alueen linnuista on Suomessa yleisiä ja runsaita metsälintuja, jotka tulevat toimeen monenlaisissa metsissä. Alueella tavattiin myös muutaman huomionarvoisen lajin reviiri mutta niissä ei ole sellaisia lintulajeja, joille tuulivoimaloiden käytön tiedettäisiin tai arvioitaisiin olevan huomattava riski. Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Tuulivoimapuiston tiestön ja itse voimaloiden rakentaminen olisi hyvä ajoittaa linnuston pesimäkauden ulkopuolelle, jolloin pesintä ei kärsisi rakentamisen aiheuttamasta melusta ja liikenteestä. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Pesimälinnustoa koskeva seuranta tulee tehdä vähintään kerran sen jälkeen, kun kaikki tuulivoimalat on otettu käyttöön. Koska huomionarvoisten lajien joukkoon kuuluu myös metso, alueelta olisi hyvä tehdä myös soidinreviirien kartoitus. 11.3 Alueen muu eläimistö Lähtötilanne: Tuulivoimapuiston eläimistö edustaa talousmetsille ja peltoalueille tyypillistä lajistoa. Alueen lepakot on kartoitettu kesällä 2011 ja lepakkohavaintojen vähäinen määrä ja melko tasainen jakautuminen ajallisesti (myös passiiviseurantadatassa) viittaa siihen, ettei lähialueella ole merkittävää lepakoiden lisääntymisyhdyskuntaa. Paikallisia lajeja esiintyy selvitysalueella jonkin verran, mutta luultavasti vähemmän kuin sen ympäristössä. EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 43 Luontoselvitysten laadinnan yhteydessä maastokäynneillä ei löydetty merkkejä liito-oravaesiintymistä. Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Rakentamisen aikaiset vaikutukset alueen eläimistöön eivät aiheuta seuranta-tarvetta, koska vaikutukset kohdistuvat ainoastaan rakennettavaan tiestöön ja voimalapaikoille ja ovat tyypiltään lyhytkestoisia. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Lepakkojen osalta tulee harkita seurantaa tuulivoimaloiden käyttövaiheessa 1-2 kesän aikana. Tuulipuiston alueen vähäisestä lepakkohavainnoinnista huolimatta Lemlahden tuulipuisto sijoittuu lähelle rannikkoaluetta, mikä on muuttavien lepakoille tärkeää aluetta. 11.4 Melu Osayleiskaavan maankäyttöratkaisusta ja voimaloiden sijoittelusta on laadittu melumallinnus noudattaen ympäristöhallinnon ohjetta 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen”. Lähtötilanne: Tuulivoimaloiden melumallinnus päivitetään tarvittaessa rakennuslupavaiheessa vastaamaan voimaloiden tarkkoja sijaintipaikkatietoja tuulivoimapuistoon valituksi tulleen voimalatyypin mukaisesti. Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Ei seurantatarvetta. Rakentamisvaiheen aikainen melu on tyypillistä maanrakentamiseen ja voimaloiden perustus– ja asentamisvaiheeseen liittyvää ääntä, joka on luonteeltaan tilapäistä. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Tarvittaessa tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen voidaan suorittaa melumittaukset noudattaen ympäristöhallinnon antamia ohjeita 3 /2014 ”Tuulivoimaloiden melupäästön todentaminen mittaamalla” ja 4/2014 ” Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa”. 11.5 Varjon vilkunta Kaavoitusprosessin yhteydessä on tehty varjon vilkuntaa koskeva mallinnus, jonka avulla on havainnollistettu alueet, joille kohdistuu varjon vilkunnasta aiheutuvaa välkeilmiötä. Mallinnuksessa varjon vilkunnan kesto on esitetty laskennallisena vuosiarviona ottamalla huomioon todelliset sääolosuhteet. Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Tuulivoimaloiden rakentaminen ei aiheita varjon vilkuntaa. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Kaavoitusprosessin yhteydessä tehty mallinnus kuvaa ilmiötä luotettavasti. Vuositasolla varjostusajan kesto vaihtelee sääolosuhteista johtuen. Seurannalle ei ole tarvetta. 11.6 Maisema Tuulivoimalat muuttavat alueen maisemakuvaa huomattavassa määrin. Kaavoitusprosessin yhteydessä laadittuja havainnekuvia on tarkistettu ja kuvia on päivitetty osayleiskaavan ehdotusvaiheessa. Kuvat vastaavat voimaloiden sijaintipaikkoja ja enimmäiskorkeutta 210 metriä. Lähtötilanne: Ei seurantatarvetta. 44 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Rakentamisvaiheessa ei aiheudu suoranaisia muutoksia maisemakuvaan laajemmalla alueella. Tuulipuiston sisällä aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat tiestön ja voimalapaikkojen välittömään läheisyyteen, kun puustoa ja kasvillisuutta poistetaan jonkin verran. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Kaavoitusprosessin aikana laaditut havainnekuvat vastaavat voimaloiden näkyvyyttä ja vaikutusta maisemakuvaan luotettavalla tarkkuudella mutta tarvittaessa joidenkin maisemallisesti merkittävien arvokohteiden todellisen näkymätilanteen tuulivoimaloihin nähden voi tarkistaa. Muutoin ei seurantatarvetta. 11.7 Asumisviihtyvyys ja alueen virkistyskäyttö Tuulivoimaloiden sijoitteluratkaisu on pyritty laatimaan siten, että tuulivoimaloista aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa (melu, varjon vilkunta) tuulivoimapuiston lähialueen asutukselle. Periaatteessa tuulivoimapuisto ei rajoita alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tarvittavat suojaetäisyydet tulee määritellä rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnittelu ja voimalatyyppi ovat tarkentuneet. Lähtötilanne: Ei seurantatarvetta. Mahdolliset alueen käyttörajoitukset ja turvaetäisyydet tulee huomioida rakennuslupaprosessin yhteydessä. Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Ei seurantatarvetta. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Seuranta voidaan toteuttaa siinä vaiheessa, kun kaikki tuulivoimalat ovat toiminnassa. Mahdollisia muutoksia alueen asumisviihtyisyyteen voidaan kartoittaa järjestämällä uudelleen asukaskysely tai –tilaisuus, jonka avulla selvitetään asukkaiden ja aluetta käyttävien kokemuksia ja niiden merkittävyyttä tuulivoimapuiston vaikutusalueella ja sen läheisyydessä. 11.8 Mahdolliset signaalihäiriöt Tuulivoimalat saattavat aiheuttaa haittaa antenni –tv vastaanottoon ja osayleiskaavan valmistelun yhteydessä on kartoitettu mahdolliset häiriöalueet. Lähtötilanne: Ennen rakennusluvan myöntämistä hankevastaavalla on oltava suunnitelma ja toteuttamisvalmius tv-signaalin vastaanoton turvaamiseksi katvealueilla. Rakentamisvaiheen aikainen seuranta: Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä sovitut seurantatoimenpiteet. Tuulivoimaloiden käytön aikainen seuranta: Tarvittaessa suoritetaan signaalimittaukset häiriövaikutuksen ja vaikutusalueen kartoittamiseksi. Signaalivastaanoton vahvistamistoimenpiteistä vastaa hankevastaava. 11.9 Seurannan toteuttaminen Mahdollisuuksien mukaan seurantaohjelma tulee kytkeä tuulivoimapuistoa koskeviin lupamenettelyihin. Erityisesti rakennuslupavaiheessa tulee tarkistaa kaikki seurantaohjelmaa koskevat osa-alueet ja tarkentaa niitä koskevia seurantaohjeistuksia sen hetkisen suunnittelutilanteen perusteella. Seurantaohjelman käytännön toteutuksesta vastaa tuulivoimapuiston hankevastaava. Seurantaohjelmasta ja sen eri osa-alueista tulee raportoida säännöllisesti Eurajoen ja Luvian kunnille sekä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 45 12. TOTEUTTAMINEN 12.1 Osayleiskaava-aluetta koskevat luvat Lemlahden tuulivoimapuiston osayleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisenperusteena (MRL 77 a §). Rakennelma tai laite ei saa häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaaraa lentoturvallisuudelle. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (1194/2009) 165 §:n mukainen lentoestelupa. Hankkeelle on oltava myös Puolustusvoimien hyväksyntä ennen voimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista rakennuslupaa, jota hakee hankkeen toteuttaja Luvia kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeelle on saatu lentoestelupa Ilmailuhallinnolta ja Puolustusvoimien hyväksyntä. Mahdollinen ympäristöluvan tarve selvitetään tapauskohtaisesti Eurajoen kunnan ympäristöviranomaisten kanssa. Ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa tarvitaan, mikäli tuulivoimaloiden toiminnasta koetaan aiheutuvan lähiasutukselle naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvan tarvetta harkitessa otetaan huomioon muun muassa voimalasta aiheutuvat melu- ja välkevaikutukset. 12.2 Jatkosuunnittelu Osayleiskaava ohjaa Eurajoen puoleiselle Lemlahden alueelle suunnitellun tuulipuiston toteuttamista. Tuulipuiston toteutuksesta vastaa wpd Finland Oy. Kaavan toteutumista seuraa ja ohjaa Eurajoen rakennustarkastaja. 13. SUUNNITTELUVAIHEET 46 ü wpd Finland Oy:n kaavoitusaloite Eurajoen kunnalle Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavoituksesta 18.12.2012 ü Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa Porissa 18.3.2013 ü Tuulipuiston osayleiskaavan vireille tulokuulutus Eurajoen kunnan www-sivuilla ja ilmoitustaululla 23.4.2013 ü wpd Finland Oy:n järjestämä avoin yleisötilaisuus Luvialla 16.8.2013 ü Tutustumiskäynti kuntalaisille Honkajoen tuulipuistoon 2.10.2013 ü Työneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa Porissa 8.10.2013 ü Kaavaluonnos päivätty 8.1.2014 ü Osayleiskaavaluonnos Eurajoen kunnanhallituksessa 21.1.2014, § 16 ü Osayleiskaavaluonnos julkisesti nähtävillä 29.1 – 28.2.2014 välisenä aikana ü Avoin yleisötilaisuus Lemlahden tuulipuiston kaavoituksesta Luvian kunnantalolla 11.2.2014 ü Viranomaistyöneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa 17.9.2014 ü Kaavaehdotus päivätty 20.10.2014 ü Osayleiskaava Eurajoen kunnanhallituksessa 28.10.2014, § 254 ü Osayleiskaavaehdotus julkisesti nähtävillä 10.11 – 10.12.2014 välisenä aikana ü Osayleiskaavan ehdotusvaiheen yleisötilaisuus 18.11.2014 Luvian kunnantalolla EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA ü Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa Porissa 4.2.2015 ü Osayleiskaavaehdotus 2 päivätty 29.4.2015 ü Osayleiskaavaehdotus 2 julkisesti nähtävillä 18.5 – 16.6.2015 välisenä aikana ü Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava valmisteltu päiväyksellä 31.8.2015 ü Osayleiskaavan käsittely Eurajoen kunnanhallituksessa 8.9.2015, § xxx ü Osayleiskaavan hyväksymiskäsittely Eurajoen kunnanvaltuustossa 21.9.2015, § xxx 31.8.2015 Ramboll Finland Oy Jarmo Lukka Johtava asiantuntija EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Minna Lehtonen Suunnittelija 47 48 EURAJOEN KUNTA LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA
© Copyright 2024