Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 80
Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 80 Kokoustiedot Aika Paikka Lisätietoja 08.06.2015 maanantai klo 17:30 Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia 1 2 3 4 5 Liitteet 6 7 8 3-4 5 6 9 7-8 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 1-2 Otsikko Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Poistosuunnitelman täydentäminen Terveydenhuoltolain 12 §:n mukainen hyvinvointiraportti Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013 16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta Steniuksenkumpu, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 213600 asia 12.kaupunginosa Tapiola Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 220506, 10. kaupunginosa Otaniemi Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valtuustoaloite Espoon kaupungin ostotietojen julkaisemisesta (Pöydälle 18.5.2015) Valtuustoaloite maksuttomien pysäköintipaikkojen lisäämiseksi ja edullisesti toteutettavan pysäköintitilan varmistamiseksi (Pöydälle 18.5.2015) Valtuustoaloite sähköautojen käytön edistämisestä Espoossa Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valtuustoaloite veneiden talvisäilyttämisestä rannikolla Valtuustoaloite kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi Nupurintien varteen Brobackan tien risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka Espoo 28.5.2015 Jyrki Kasvi puheenjohtaja Sivu 2 3 4 6 7 11 13 15 21 26 38 55 57 61 64 68 71 75 78 Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 1 Sivu 2 / 80 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 28.5.2015 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 84 §. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / SFP. Asia 2 Sivu 3 / 80 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 3 08.06.2015 Sivu 4 / 80 5389/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 184 § 25.5.2015 3 Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Saara Matteron (Kok) tilalle Tapio Vallin (Kok.) ja Tapio Vallin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Raija Meriläisen (Kok.). Selostus Tarkastuslautakunnan jäsen Saara Mattero (Kok.) pyytää 2.5.2015 päivätyllä kirjeellään eroa tarkastuslautakunnan jäsenyydestä perusteena muutto Espoosta. Kuntalain 33 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole: - kunnanhallituksen jäsen; - henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen tai kunnanjohtajan hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; - kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä - henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tapio Valli on toiminut tarkastuslautakunnassa Saara Matteron varajäsenenä, joten hänelle tulee valita henkilökohtainen varajäsen. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 184 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 3 Sivu 5 / 80 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Saara Matteron (Kok) tilalle Tapio Vallin (Kok.) ja Tapio Vallin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Raija Meriläisen (Kok.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valittu Lautakunnan sihteeri Saara Mattero Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 4 08.06.2015 Sivu 6 / 80 2238/00.00.01/2015 Kaupunginhallitus 171 § 11.5.2015 4 Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Jura Jukolan tilalle_______________________________. Selostus Valtuusto on kokouksessaan 25.2.2013 valinnut Espoon käräjäoikeuden lautamiehet toimikaudeksi 2013-2016. Espoon käräjäoikeuden laamanni Olli Saunanoja ilmoittaa 15.4.2015 päivätyllä kirjeellään, että Jura Jukola on pyytänyt eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä, koska hän on muuttanut pois Espoosta ja kehottaa Espoon kaupunkia valitsemaan uuden lautamiehen valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoja harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 §). Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.5.2015 § 171 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Jura Jukolan tilalle_______________________________. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valittu Espoon käräjäoikeus Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 5 08.06.2015 Sivu 7 / 80 249/02.02.02/2015 Kaupunginhallitus 185 § 25.5.2015 5 Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Samuli Skyttä, puh. 046 877 3967 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 merkitsee vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 lisää talousarviokohdan 92 Maa- ja vesialueet vuoden 2015 investointimäärärahoja 2 800 000 euroa. Liite 1 2 Selostus Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti Tulostavoitteiden seuranta huhtikuu 2015 Toimintaympäristö Vuoden 2015 alussa Espoossa oli 265 543 asukasta. Vuoden 2014 aikana väestömäärä oli lisääntynyt 4 790 hengellä, mikä merkitsi 1,9 % suhteellista kasvua. Määrällisesti vuoden 2014 kasvu oli suurin sitten vuoden 2002. Ennakkotietojen mukaan maaliskuuhun mennessä väestön kasvu olisi vähäisempää kuin edellisenä vuotena vastaavaan aikaan. Maaliskuun loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut noin 700 hengellä 266 252 asukkaaseen. Maaliskuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 13 359 ja työttömyysaste oli 9,8 %. Koko maan työttömyysaste oli 13,2 %. Työttömien määrä kasvoi Espoossa selvästi muuta maata voimakkaammin. Maaliskuun lopulla Espoossa oli työttömiä 18,3 % (2 062 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 10 % vuodentakaisesta ja työttömyysaste oli 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 5 Sivu 8 / 80 Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli lähes 16 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 4 637 eli 38,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuus kaikista työttömistä oli 34,7 %. Ulkomaan kansalaisia oli työttömänä maaliskuun lopussa 2 787, kun vuotta aiemmin määrä oli 2 223. Vuodessa määrä kasvoi 25,4 %. Ammattiryhmistä johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita oli helmikuun lopulla työttömänä yhteensä 4 774 (36 % työttömistä). Ensimmäisellä neljänneksellä asuntoja valmistui 522, joista 45 (9 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 22 (4 %) asumisoikeusasuntoja. Uudisasuntotuotantona käynnistyi 560 asuntoa, joista 89 (16 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 85 (15 %) asumisoikeusasuntoja. Kuukausiraportti Vuosi 2014 toteutui parempana kuin vuoden 2015 talousarvion valmistelun yhteydessä arvioitiin: toimintakate toteutui lähes 21 milj. euroa parempana. Tämä tarkoittaa, että kuluvan vuoden käyttösuunnitelmissa oli toimintamenoihin varattu 4,1 prosentin kasvu. Ulkoiset toimintatulot kehittyvät ennusteiden mukaan heikommin kuin talousarviossa on varauduttu. Merkittävin syy ovat maanmyyntivoitot, joista n. 13 milj. euron arvioidaan siirtyvän vuodelle 2016. Tukia ja avustuksia kaupunki saa ennakoitua enemmän, mutta ne kasvattavat myös toimintamenoja vastaavalla summalla. Toimialat ovat päivittäneet henkilöstökuluennusteitaan ja koko kaupungin tuloslaskelmatasolla on henkilöstökulujen ennusteessa varauduttu 1,5 prosentin kasvuun, joka sisältää yleisten korotusten vaikutukset sekä toimintojen henkilöstökustannukset, jotka kaupunki on päättänyt siirtää omaksi toiminnokseen. Käyttösuunnitelmiin varatuista henkilöstökuluista on siten säästymässä n. 9,5 milj. euroa. Palvelujen ostojen ennusteessa on 6 prosentin kasvu edelliseen vuoteen, mutta osa kasvusta liittyy valmistus omaan käyttöön -erän kasvuun ja nettobudjetoitujen yksiköiden toimintaan, jolloin lisäys on myös tulopuolella. Toimintamenojen ennusteissa on myös toimialakohtaisia eroja, jotka tasoittavat toisiaan. Kirjanpidon tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia palvelujen ostojen osalta, sillä vuonna 2014 HUS:n toukokuun 19 milj. euron lasku kirjautui huhtikuulle, jonka takia kuluvan vuoden palvelujen ostot näyttävät kehittyvän alle viime vuoden kehityksen. Todellinen palvelujen ostojen kasvu viime vuodesta on 4,6 prosenttia ja toimintamenojen kasvu 3,9 prosenttia. Varsinainen toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) on ennusteiden Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 5 Sivu 9 / 80 mukaan toteutumassa n. 2 milj. euroa heikompana kuin talousarvio. Huomioitavaa kuitenkin on, että erikoissairaanhoidon ennuste on tällä hetkellä talousarvion mukainen, mutta toukokuussa saatujen tietojen mukaan erikoissairaanhoidon käyttö on lisääntynyt ja talousarvio tulisi siltä osin ylittymään. Verotulojen kertymiseen liittyvän riskin arvioidaan toteutuvan ja verotulot ovat jäämässä reilut 14 milj. euroa talousarviosta. Verotulojen kasvuennuste on siten 3,7 % eli 39 milj. euroa edellisvuoteen nähden. Valtionosuuksia saadaan 24 milj. euroa budjetoitua enemmän johtuen kiinteistöveron alarajojen korotuksesta ja niihin suunnitellusta takaisinperinnän muutoksesta. Muita rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuodesta ennakoitua paremmin ja ennusteen mukaan ne tulevat toteutumaan 8 milj. euroa parempana kuin talousarvio. Talousarvion menokasvu on suurempaa kuin mihin talousarviovalmistelussa on varauduttu ja mihin toimintatulojen sekä verotulojen kehitys antavat mahdollisuuksia. Valtionosuuksien ja rahoitustuottojen erät tulevat kuitenkin nostamaan kaupungin vuosikate- ja tulosennustetta. Ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan 112 milj. euroa ja tilikauden tulos lähes 8 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate toteutuisi 16 milj. euroa talousarviota parempana, mutta jäisi silti n. 68 milj. euroa 180 milj. euron vuosikatetavoitteesta. Talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainan-ottovaltuudesta on huhtikuun loppuun mennessä nostettu 150 milj. euroa. Loppuosa lainvaltuudesta sekä 40 milj. euron rahaston purku tullaan toteuttamaan syksyn aikana. Kaupungin investointimenojen toteuma huhtikuun lopussa on 49 milj. euroa. Toimialojen ennusteen mukaan investointeihin tullaan käyttämään 359 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida kuitenkin korkeintaan 340 milj. euroa. Kaupungin tulostavoitteet ovat ennusteiden mukaan toteutumassa varsin hyvin. Tulostavoitteiden tarkempi erittely on liitteessä. Talousarviomuutokset Kaupunginhallitus päätti 27.4.2015 ostaa kaupungin kokonaan omistamalta tytäryhtiö Weegee Oy:ltä noin 5 900 m2:n suuruisen tilan (kiinteistötunnus 49-418-1-1429) 2 800 000 euron kauppahinnalla. Lisäksi kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto lisää talousarviokohdan 92 Maaja vesialueet vuoden 2015 investointimäärärahoja 2 800 000 euroa. Ostopäätös on voimassa 30.9.2015 saakka. Ostettava kiinteistö sijaitsee Tapiolassa näyttelykeskus WeeGeen vieressä. Se on voimassaolevan asemakaavan mukaan Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 5 Sivu 10 / 80 toimistorakennusten ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten tontti, KT2. Tontin pinta-ala on 5 901 m2 ja rakennusoikeus 12 000 k-m2. Tontti on rakentamaton ja sitä on nykyisin käytetty pysäköintialueena. Ostettava tontti on tarpeeton Weegee Oy:lle museotoiminnan järjestämisen kannalta. Ahertajankulman aluetta on suunniteltu yhdessä muiden maanomistajien kanssa muutettavaksi asuntotuotantoon. Tonttituotanto ja tontinluovutus on luontevampaa hoitaa peruskaupungin asiantuntijaorganisaation toimesta kaupungin normaalikäytäntöjen mukaisesti. Siksi kyseinen kiinteistö on hyvä siirtää peruskaupungin omistukseen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 185 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 lisää talousarviokohdan 92 Maa- ja vesialueet vuoden 2015 investointimäärärahoja 2 800 000 euroa. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 6 08.06.2015 Sivu 11 / 80 2308/00.01.01/2015 Kaupunginhallitus 188 § 25.5.2015 6 Poistosuunnitelman täydentäminen Valmistelijat / lisätiedot: Vesa Kananen, puh. 046 877 3966 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto täydentää poistosuunnitelmaa metron osalta liitteen mukaisesti. Liite 3 4 Pysyvien vastaavien kirjanpito-ohje Metron poistoajat - Voimassa oleva Espoon kaupungin pysyvien vastaavien kirjanpitoohje Oheismateriaali Selostus Nykyinen pysyvien vastaavien kirjanpito-ohje on tullut voimaan 1.1.2005. Pysyvien vastaavien laskentaohjeiden tarkoituksena on antaa tarkemmat ohjeet kirjanpitolainsäädännön sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden soveltamisesta Espoon kaupungin kirjanpitoon siltä osin kuin ne koskevat pysyvien vastaavien käsittelyä ja suunnitelman mukaisia poistoja. Kirjanpito-ohjeeseen on tarkistettu pysyvien vastaavien termistö ja selkeytetty pysyvien vastaavien käsitteitä ja kirjanpidollista käsittelyä. Tarkennetussa ohjeessa ei ole muutettu voimassa olevan kirjanpito-ohjeen poistoaikoja. Poistosuunnitelmassa ei ole ollut aiemmin metroon liittyvien omaisuuslajien poistoaikoja. Tarkastetut poistoajat vastaavat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän käyttämiä poistoaikoja. Tarkastettuun ohjeeseen on lisätty ohje kaupungin määräämisvallassa olevien yhteisöjen poistolaskennasta. Tällaisen yhteisön on laskettava suunnitelman mukaiset poistot kaupunkikonsernin tilinpäätöstä varten. Sisäistä laskentaa sekä tuotteiden ja palvelujen hinnoittelua varten voidaan kirjanpitoon kirjata pysyvien vastaavien laskennallista korkoa. Koko kaupungin tasolla yhdenmukaisesta laskennallisesta korosta päätetään talousarvion perusteluissa. Tarkastetussa kirjanpito-ohjeessa laskennallinen korko on 5 prosenttia vuodessa. Aiemmassa ohjeessa laskennallinen korko oli 6 prosenttia. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 6 Sivu 12 / 80 Tarkastettua kirjanpito-ohjetta noudatetaan tilivuodesta 2015 alkaen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 188 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 tarkistaa pysyvien vastaavien kirjanpito-ohjeen liitteen mukaisesti 2 ehdottaa, että valtuusto täydentää poistosuunnitelmaa metron osalta liitteen mukaisesti. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 7 08.06.2015 Sivu 13 / 80 1108/06.00.00/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus 32 § 175 § 25.3.2015 11.5.2015 7 Terveydenhuoltolain 12 §:n mukainen hyvinvointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Terhi Pippuri, puh. 043 824 5721 Teuvo Savikko, puh. 050 380 7608 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan hyvinvointiraportin. Liite 5 Selostus Sähköinen hyvinvointikertomus 2014 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvointiraportointi on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Terveydenhuoltolain (1326/2010, 12 §) mukaisesti Espoossa tehdään kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus ja välivuosina suppeampi hyvinvointiraportti. Sosiaalija terveyslautakunnassa 16.10.2013 hyväksytty Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 -raportti oli lain edellyttämä laajempi hyvinvointikertomus. Raportista pidettiin info kaupunginhallituksen kokouksessa 14.10.2013 ja se jaettiin valtuustolle 9.12.2013 kokouksen yhteydessä. Näiden käsittelyiden yhteydessä päätettiin, että jatkossa hyvinvointikertomukset Espoossa tehdään sähköisenä hyvinvointikertomuksena. Sähköinen hyvinvointikertomus 2014 esittelee hyvinvointitietoa vuosilta 2013-2014 sekä suunnitelmia vuodelle 2015. Raportissa on kaksi osaa: I) Päättyneen ja kuluvan vuoden arviointi ja raportointi sekä II) Tulevan vuoden suunnittelu. Raporttiin on valittu kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita ikäryhmittäin. Raportissa nostetaan esille kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ilon aiheita sekä haasteita kunnan hyvinvointityölle. Hyvinvointia edistävien toimenpiteiden osalta painopiste on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas ikärakenne, koulutettu väestö ja hyvä taloudellinen huoltosuhde. Espoolaiset ovat myös terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Vaikka Espoon ikärakenne on vielä nuori, kasvaa ikääntyneen väestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2024 mennessä. Samanaikaisesti lapsiperheiden, erityisesti vieraskielisten, palvelutarve kasvaa. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 7 Sivu 14 / 80 Ajankohtaisena haasteena on kasvussa oleva työttömyys. Työttömyys, erityisesti pitkittyneenä, vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin. Hyvinvointiraportti auttaa huomioimaan hyvinvointieroja eri väestöryhmien ja alueiden välillä. Se auttaa suuntaamaan oikein hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Hyvinvointiraportointia ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sivistystoimen johtaja Sampo Suihko. Hyvinvointiraportin koonnista vastaa toimialojen asiantuntijoista koostuva hyvinvointiraportoinnin työryhmä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäksi raportti tuodaan tiedoksi myös sivistystoimen lautakunnille (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, svenska rum -lautakunta, kulttuurilautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta). Lautakuntien käsittelyn jälkeen raportti tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.3.2015 § 32 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee liitteenä olevan hyvinvointiraportin tiedoksi ja esittää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 11.5.2015 § 175 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus merkitsee liitteenä olevan hyvinvointiraportin tiedoksi ja ehdottaa sen edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 8 08.06.2015 Sivu 15 / 80 1118/00.01.00/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus 30 § 177 § 25.3.2015 11.5.2015 8 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy Espoon apuvälinepalvelujen vaiheittaisen keskittämisen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi ja Espoon avokuntoutuspalvelujen apuvälineyksikössä työskentelevien vakinaisten työntekijöiden siirron HUS:n Apuvälinekeskukselle selostusosassa esitetyllä tavalla, 2 oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään yksityiskohtaisemman sopimuksen HUS:n Apuvälinekeskuksen kanssa. Liite 6 Palvelukuvaus - IVA Ennakkoarviointi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös 15.4.2015 Beslut Nämnden Svenska rum 23.4.2015 Oheismateriaali Selostus Espoon kaupungin apuvälinepalvelut esitetään organisoitavaksi niin, että palveluiden toteuttajana on HUS:n Apuvälinekeskus. Palvelut keskitetään vaiheittain. Apuvälinepalvelut pitävät sisällään 1) apuvälinetarpeen arvioinnin, apuvälineen sovituksen ja käytön opastuksen sekä 2) apuvälineen elinkaaren hallinnan. Apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus ja käytön opastus esitetään keskitettäväksi HUS:n Apuvälinekeskukselle avoterveydenhuollon apuvälineyksikön toimintojen osalta. Apuvälineen elinkaaren hallinta esitetään keskitettäväksi vaiheittain siten, että se tulee kattamaan kaikki Espoon kaupungin apuvälineet. Apuvälinepalvelut on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa palvelukuvauksessa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 8 Sivu 16 / 80 HUS:n Apuvälinekeskus tuottaa alueen erikoissairaanhoidolle sekä kunnille erikoissairaanhoitotasoista apuvälinepalvelua: HUS:n Apuvälinekeskuksen vastuulla on vaativan erityistason apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus sekä käytön opetus. Tämän lisäksi HUS:n Apuvälinekeskus vastaa HUS:n apuvälineiden elinkaaren hallinnasta. Vastuualueeseen kuuluu myös Länsi-Uudenmaan apuvälineyksikkö, joka pitää sisällään myös ko. alueen perusterveydenhuollon apuvälineitä. Sosiaali- ja terveyslautakunta on 24.4.2013 § 39 kehottanut toimialaa selvittämään apuvälinepalvelujen keskittämistä HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi. Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi luo tilanteen, jossa yhdellä toimijalla on yhdenmukainen ja tasalaatuinen toiminta koko Espoon alueella. Tämä muutos mahdollistaa sujuvan ja asiakaslähtöisen toimintamallin muun muassa potilaiden siirtyessä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon Espoon sairaalaan ja kotiin ja edistää näin hoidon jatkuvuutta. Palvelun toteuttaminen HUS:n Apuvälinekeskuksen toimesta arvioidaan olevan kustannuksiltaan edullisempaa kuin kaupungin omana toimintana. Keskittäminen tapahtuu pääosin Espoon uuden sairaalan valmistumisvaiheessa. Sen valmistuttua kuntalaiset saavat perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut sieltä HUS:n Apuvälinekeskuksen tuottamana. Henkilöstön asema turvataan kaupungin yleisten henkilöstöperiaatteiden mukaisesti. Apuvälinepalvelujen palvelukonsepti on laaja kokonaisuus, joka sisältää kierrätettävien ja maksusitoumuksilla hankittavien apuvälineiden hankinnan, huollon, korjauksen, varastoinnin ja kuljetuksen sekä apuvälineyksikössä ja kuntoutussuunnittelussa apuvälineasioissa tehtävän asiakastyön. Apuvälinepalveluilla tuetaan henkilön itsenäistä toimintakykyä sekä kuntoutumista. Erilaisilla yksilöllisillä apuvälineratkaisuilla luodaan osallistumisen ja toimimisen mahdollisuuksia niin kotona, koulussa, työssä kuin vapaa-ajallakin. Asiakkaan näkökulmasta apuvälinepalvelujen keskittäminen lisää yhdenvertaisuutta ja helpottaa tiedonsaantia apuvälineisiin liittyen. Keskittäminen lisää apuvälinevalikoiman laajuutta ja yhdenmukaisuutta sekä parantaa käytön seurantaa ja läpinäkyvyyttä. Yhteinen apuvälinepalvelujen tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä tieto on saatavilla yhdessä järjestelmässä. Apuvälinepalvelujen henkilöstölle vapautuu aikaa asiakaspalveluun, kun tukitoimintoihin liittyviä tehtäviä (mm. huollon ja kuljetusten järjestäminen, tilaukset) siirtyy HUS:n Apuvälinekeskuksen tukipalvelun tehtäväksi. Logistisesti etuja ovat muun muassa mahdollisuus yhdistää kuljetus-, huolto- ja kiinnityspalvelut, isojen apuvälineiden keskitetty varastointi ja kuljetus sekä apuvälineiden ammattimainen puhdistus. Talouden kannalta keskittäminen mahdollistaa kustannusten tehokkaamman hallinnan, alihankkijoiden ja apuvälinetoimittajien vaatimusten yhdistämisen sekä kilpailutuksen. Lisäksi yksilöllisten apuvälineiden kierrätettävyys paranee. Keskittäminen on suunniteltu tapahtuvan vaiheittain. Espoon uuden sairaalan valmistuttua siirtyy HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 8 Sivu 17 / 80 Espoon sairaalan ja HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunnitellun Espoon sairaalan päivystysosaston apuvälineiden elinkaaren hallinnan lisäksi terveyspalvelujen avoterveydenhuollon apuvälineyksikön tuottamat apuvälinepalvelut sekä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen tuottama kunnossapitopalvelu ja sisäisenä sekä ostopalveluna hankittu apuvälineiden puhdistus- ja kuljetuspalvelu. Tässä vaiheessa siirtyy viisi henkilöä Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta ja kolme henkilöä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksesta HUS:n Apuvälinekeskukseen. Myöhemmässä vaiheessa siirtyy pitkäaikaishoidon, vammaispalvelulain ja perusopetuslain mukaisten apuvälineiden järjestäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi. Volyymiltaan ja kustannuksiltaan se vastaa 2-3 prosentin osuutta verrattuna ensimmäiseen vaiheeseen. Tässä tilanteessa ei siirry henkilöstöä HUS:n Apuvälinekeskukseen. Espoon apuvälinepalvelut tuotetaan tällä hetkellä usean eri toimijan toimesta: terveyspalvelut tuottaa avoterveydenhuollon (kotona ja kotiin verrattavassa oleva asuminen), vanhusten palvelut Espoon sairaalan ja pitkäaikaishoidon yksiköiden, perhe- ja sosiaalipalvelut vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut ja sivistystoimi perusopetuslain mukaiset apuvälinepalvelut. Lisäksi erikoissairaanhoidosta hankitaan työnjaon mukaisesti kommunikoinnin, näön ja kuulon apuvälineet sekä hankintahinnaltaan korkeat kuten sähköpyörätuolit ja -mopot ja ympäristönhallintalaitteet. Apuvälineiden kunnossapito-, kuljetus- ja puhdistuspalveluja ostetaan sekä Espoon kaupungin liikelaitokselta että yksityisiltä palvelun tuottajilta. Espoon apuvälinepalvelujen keskittämistä on valmisteltu ohjausryhmässä, jossa on ollut sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen, Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen sekä HUS:n Apuvälinekeskuksen edustajat ja henkilöstön edustaja. Ohjausryhmällä on ollut neljä alatyöryhmää, jotka ovat selvittäneet henkilöstön asemaan, apuvälinelogistiikkaan (hankinta, huolto- ja korjaus, kuljetus, puhdistus, varastointi), tietotekniikkaan ja talouteen liittyviä asioita. Lisäksi ohjausryhmän toimeksiannosta on käyty läpi Espoon eri toimijoiden nykyiset apuvälinepalveluprosessit. Espoon uuteen sairaalaan suunnitellut apuvälinekeskuksen tilat sekä HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunniteltu Espoon sairaalan päivystysosasto on huomioitu selvityksissä. Ohjausryhmässä on tuotettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi kolmeen vaihtoehtoisen toimintamalliin: Nykyinen malli: Espoon sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimi ja erikoissairaanhoito tuottavat apuvälinepalvelut nykyisten toimintatapojen mukaisesti. Muutosesitys 1: Espoon apuvälinepalvelut yhdistetään vaiheittaisesti Muutosesitys 2: HUS - Apuvälinekeskus tuottaa palvelut Uudelleenjärjestelyssä siirtyvään henkilöstöön sovelletaan liikkeen luovutuksen periaatteita, vaikka kyseessä ei ole liikkeen luovutus. Tästä Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 8 Sivu 18 / 80 laaditaan siirtosopimus. Espoon apuvälineyksikön vakinaiset työntekijät, 5 henkilöä, siirtyvät palvelussuhteen katkeamatta HUS:n Apuvälinekeskuksen palvelukseen sovitussa aikataulussa. Menettelystä vallitsee yhteinen näkemys henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken. Yhteistoimintalain mukainen työpaikkakokous on pidetty 23.2.2015 ja yhteistoimintaneuvottelu 12.3.2015. Myös yksittäisillä viranhaltijoille on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Asiaa on käsitelty sosiaali- ja terveystoimen henkilöstötoimikunnassa 12.3.2015. Menettelyyn liittyvät pöytäkirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Palveluliikelaitoksesta siirtyy 3 apuvälinekorjaajaa. Siirrosta ja sen periaatteista on keskusteltu henkilöstön kanssa osana selvitysprosessia. Ohjausryhmä on arvioinut, että muutosesitys 2 mukaisella apuvälinepalvelujen ja siihen liittyvien tukitoimien (huolto- ja korjaus, kuljetus, puhdistus, varastointi, hankinnat yms) keskittämisellä HUS:n Apuvälinekeskukseen mahdollistetaan yhdenmukainen ja tasalaatuinen toiminta koko Espoon alueella. Yhteinen työnjohto, perehdytys ja osaamisen kehittäminen, toimiva sijaisjärjestelmä, yhtenäinen ohjeistus ja toimintamalli edistävät potilasturvallisuutta ja mahdollistaa asiakkaille ”yhden luukun” - palveluperiaatteen. Pidemmällä aikavälillä arvioidaan, että lisäsäästöjä tullaan saamaan apuvälinehankinnoissa HUS-ERVA tasoisen keskitetyn kilpailutuksen sekä suurien hankintavolyymien kautta. Palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta seurataan ja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä. Kustannuslaskenta ja vertailu on tehty vaiheittaisen keskittämisen ensimmäisen vaiheen mukaisesti. Vertailun pohjaksi on laskettu nykytila (0-versio) sekä tilanne (muutosesitys 1), jossa avoterveydenhuollon apuvälinepalvelut tuottaa myös uuden sairaalan ja HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunnitellun Espoon sairaalan päivystysosaston apuvälineiden elinkaaren hallinnan. Muu apuvälinetoiminta on laskennassa nykytilan kaltainen. Espoon kaupungin avoterveydenhuollon apuvälinepalveluiden kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä 2 696 563 euroa (alv 0 %) sisältäen Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen apuvälinekorjauskulut. Espoon uuden sairaalan valmistuttua (muutosesitys 1) apuvälinepalveluiden vuotuisiksi kokonaiskustannuksiksi on arvioitu samoilla laskentaperiaatteilla Espoon tuottamana 3 200 626 euroa (alv 0 %) ja HUS:n Apuvälinekeskuksen tuottamana 3 011 968 euroa (alv 0%). HUS:n Apuvälinekeskus tuottaisi palvelun noin 189 000 euroa eli noin 6 % edullisemmin kuin Espoo. HUS laskuttaa kokonaispalvelusta ja tämän lisäksi apuvälineiden hankinnat, apuvälineiden varaosahankinnat sekä mahdolliset ulkopuoliset muutostyöt ja apuvälinearvioinnit ja tarvittavat tulkkipalvelut laskutetaan toteuman mukaisesti. Myöhemmässä vaiheessa hinnoittelua voidaan muuttaa ns. vuokrakohtaiseksi hinnoitteluksi kuitenkin niin, että läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus kustannuksissa säilytetään. Laskutusperiaate ja -hinnat ovat samat kuin HUS:n omia yksiköitä laskutettaessa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 8 Sivu 19 / 80 Espoon omistamat apuvälineet siirtyvät vaiheistuksen mukaisesti HUS Apuvälinekeskuksen omaisuudeksi ilman erillistä korvausta. Näistä välineistä HUS:n Apuvälinekeskus ei peri välinekohtaista vuokraa. Apuvälinepalvelujen keskittämisen kilpailuttamisella vapailla markkinoilla ei ole edellytyksiä. Suomessa on yksi yksityinen toimija (Respecta), jolla on riittävän laaja toiminta, mutta apuvälinemerkeiltään ja malleiltaan liian suppea apuvälinevalikoima espoolaisten tarpeisiin eikä se vastaa HUS:n Apuvälinekeskukselta saatavaa palvelua. Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaista kilpailuttamisvelvollisuutta ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan, ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Näistä ns. sidosyksikköhankinnoista tai in-house -hankinnoista säädetään hankintalain 10 §:ssä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on perussopimuksessa lueteltujen jäsenkuntiensa sidosyksikkö. Apuvälinekeskus toimii osana HUS:a. Espoon kaupunki on yksi HUS:n jäsenkunnista, joten apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi voidaan toteuttaa kilpailuttamatta. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.3.2015 § 30 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy Espoon apuvälinepalvelujen vaiheittaisen keskittämisen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi ja Espoon avokuntoutuspalvelujen apuvälineyksikössä työskentelevien vakinaisten työntekijöiden siirron HUS:n Apuvälinekeskukselle selostusosassa esitetyllä tavalla, 2 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään yksityiskohtaisemman sopimuksen HUS:n Apuvälinekeskuksen kanssa, Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 8 Sivu 20 / 80 3 päättää, että lautakunnalle tuodaan ensimmäisen kalenterivuoden jälkeen selvitys apuvälinepalvelujen laadusta, henkilöstön sijoittumisesta ja kustannuksista. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Yhteistoimintamenettelyyn liittyvät asiakirjat olivat nähtävänä kokouksessa. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 11.5.2015 § 177 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon apuvälinepalvelujen vaiheittaisen keskittämisen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi ja Espoon avokuntoutuspalvelujen apuvälineyksikössä työskentelevien vakinaisten työntekijöiden siirron HUS:n Apuvälinekeskukselle selostusosassa esitetyllä tavalla, 2 oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään yksityiskohtaisemman sopimuksen HUS:n Apuvälinekeskuksen kanssa. Käsittely Valtuuston I varapuheenjohtaja Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (HallL 28 § 5-kohta) Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 9 08.06.2015 Sivu 21 / 80 1682/00.01.02/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus 33 § 176 § 25.3.2015 11.5.2015 9 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013 - 16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta Valmistelijat / lisätiedot: Elina Palojärvi, puh. 043 824 5721 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan väliraportin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta, 2 hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille 2015 - 2016 liitteenä olevassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa koskevassa väliraportissa esitetyn mukaisesti, 3 hyväksyy toisen liitteen mukaisesti oppilashuoltoa koskevat lisäykset lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelman luvuksi 4.5. Liite 7 8 Selostus Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitetty versio Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2013 - 2016 hyväksyttiin valtuustossa 21.10.2013 § 129. Suunnitelman liitteinä ovat: 1) Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma sekä 2) Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Kaikki mainitut asiakirjat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007, asetus 338/2011) ja ne tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 9 Sivu 22 / 80 Esityslistan liitteenä on väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja sen liitteenä olevien asiakirjojen toimeenpanosta Espoossa vuosina 2013 - 2014. Raportointi keskittyy siihen, mitä Espoossa on tehty lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Raportti ei ole kaiken kattava, vaan sisältää nostoja lähinnä sosiaali- ja terveystoimesta ja sivistystoimesta. Lasten ja nuorten hyvinvointityötä seurataan myös osana talouden ja toiminnan seurantaa, sillä keskeisimmät kehittämiskohteet on nostettu strategisiksi tavoitteiksi. Espoolaisten hyvinvoinnin tilasta raportoidaan erikseen sähköisessä hyvinvointi-kertomuksessa, joka valmistuu samanaikaisesti tämän raportoinnin kanssa. Johtopäätökset Kaupungin tulee tukea toimintaa, joka vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden omaa osallistumista ja aktiivisuutta hyvinvoinnin edistämisessä. Sähköisen asioinnin kehittäminen turvaa työntekijäresurssin riittävyyden eniten palveluja tarvitseville. Sähköiset palvelut on otettu hyvin vastaan kuntalaisten taholta. Maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa Espoossa voimakkaasti. Maahanmuuttajaperheiden hyvinvointi on jäänyt liian vähäiselle huomiolle ja se nostetaan keskeiseksi painopistealueeksi tulevina vuosina. Myös nuorten perustason päihde- ja mielenterveyspalvelut vaativat kehittämistä jatkovuosina. Lastensuojelusijoitusten määrä on kääntynyt laskuun vuonna 2014 ensimmäistä kertaa. Samanaikaisesti on lisätty lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä sekä erityispalveluiden konsultaatioita peruspalveluille. Painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen tulee jatkaa. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki korostavat asiakkaan kanssa tekemistä, eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja painopisteen siirtämistä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään. Yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitetty ja lisätty sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen välillä. Hyvinvointityölle on luotu rakenteet perustamalla kaupunkitasoinen monialainen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä ja neljä alueellista hyvinvointiryhmää. Pois-lähettämisen kulttuurista ja ”siiloissa” työskentelystä tulee päästä sujuviin, yhteisiin asiakasprosesseihin. Lasta ja nuorta on autettava arjen ympäristöissä ja tämän toteutumiseksi erityispalvelujen konsultaatioita peruspalveluille tulee edelleen lisätä. Erityiseksi painopisteeksi tulee nostaa nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy. Systemaattista seurantaa lapsiperheiden ja nuorten osallistumisesta, tilanteesta ja palvelujen käytöstä on kehitettävä (mittarit, tilastot). Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 9 Sivu 23 / 80 Painopistealueet 2015 - 2016 - - Lasten ja nuorten osallisuutta ja omaa toimijuutta lisätään Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä vahvistetaan o Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin Kulttuurilautakunta lisäsi 24.3.2015 kokouksessaan seuraavan painopistealueen: Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa toimintaa. Espoossa tätä toimintaa edustavat esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! sekä kulttuurikaveritoiminta perheille. Oppilashuollon lisäykset Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee päivittää oppilas- ja opiskelijahuollon osalta seuraavat asiat: 1) Opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; 2) Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; 3) Toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; 4) Tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista Nämä asiat on lisätty suunnitelmaan luvuksi 4.5. Alkuvaiheen painopistealueina ovat opiskeluhuollon strategisen johtamisen vahvistaminen, tuen ja palvelujen saatavuuden parantaminen sekä yhteisöllisen oppilashuollon vahvistaminen. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmänä ja seuraa säännöllisesti työskentelyn etenemistä. Oppilashuollollisia asioita on myös viety tulosyksiköiden/palvelualueiden tuloskortteihin. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitys ja väliraportti käsiteltiin myös sivistystoimen lautakunnissa (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, svenska rum -lautakunta, kulttuurilautakunta sekä liikunta- ja Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 9 Sivu 24 / 80 nuorisolautakunta). Lautakuntien käsittelyn jälkeen asia käsitellään kaupunginhallituksessa ja edelleen valtuustossa. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.3.2015 § 33 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 merkitsee liitteenä olevan väliraportin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta tiedoksi ja esittää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. 2 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille 2015 2016 liitteenä olevassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa koskevassa väliraportissa esitetyn mukaisesti 3 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy toisen liitteen mukaisesti oppilashuoltoa koskevat lisäykset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman luvuksi 4.5. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 11.5.2015 § 176 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 merkitsee liitteenä olevan väliraportin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta tiedoksi ja esittää sen edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille 2015 - 2016 liitteenä olevassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa koskevassa väliraportissa esitetyn mukaisesti, 3 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy toisen liitteen mukaisesti oppilashuoltoa koskevat lisäykset lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelman luvuksi 4.5. Espoon kaupunki Valtuusto Päätös Tiedoksi Kokouskutsu 08.06.2015 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asia 9 Sivu 25 / 80 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 10 08.06.2015 Sivu 26 / 80 65/10.02.03/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 25 § 38 § 192 § 25.2.2015 11.3.2015 25.5.2015 10 Steniuksenkumpu, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 213600 asia 12.kaupunginosa Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh. 043 825 5218 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 18.2.2008 päivätyn ja 11.3.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin 12131 ja katualueet 12.kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600. Oheismateriaali Selostus Steniuksenkumpu, tapahtumaluettelo Steniuksenkumpu, kaavamääräykset Steniuksenkumpu, kaavakartta Steniuksenkumpu, ajantasa-asemakaava Steniuksenkumpu, havainnekuva ja leikkaus Steniuksenkumpu, hulevesisuunnitelman kartta Steniuksenkumpu, pihajärjestelyt Steniuksenkumpu, alueleikkaus Steniuksenkumpu, sisäpiha etelästä Steniuksenkumpu, sisäpihalta Steniuksenkumpu, Suvikummuntieltä Steniuksenkumpu, Suvikummun polulta Steniuksenkumpu, Suvukummuntien ja -rinteen risteyksestä Päätöshistoria Asemakaavan tavoitteena on maankäytön tehostaminen Urheilupuiston metroaseman lähellä. Asemakaavassa muutetaan yleisten rakennusten kortteli 12131 sekä puistoaluetta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Alueen kokonaiskerrosalaksi esitetään 12 000 k-m². Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 10 Sivu 27 / 80 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Steniuksenkumpu - Steniuskullen, asemakaavaehdotus, piirustus nro 6352, käsittää osan korttelia 12130 ja katualueen 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä siihen liittyvän Suvikumpu - Solhöjden, asemakaavan muutosehdotuksen, käsittää korttelin 12131 ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), Jousenpuisto - Bågparken, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää katu- ja puistoalueet 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600. Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille 24.10.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.10.2007 ja tarkistettu 9.2.2015. Aikaisempi käsittely Espoon valtuusto palautti asian 24.5.2010 uudelleen valmisteltavaksi. Valtuuston palautuspäätöksen perusteluissa todetaan: ”Kaavan rakennusoikeutta pienennetään nykyisestä 17 300 k-m2 noin 12 000 k-m2, jolloin suunnitelmassa voidaan nykyistä paremmin huomioida alueen ominaispiirteet. Rakennukset sijoitetaan siten, että Merituulentietä molemmin puolin reunustava Tapiolalle ominainen vihervyöhyke säilyy yhtenäisenä” Tehdyt muutokset olivat niin oleellisia, että kaava- ja kaavamuutosehdotus oli asetettava uudelleen nähtäville (MRA 32 §). Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 10 Sivu 28 / 80 Alueen nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee noin 350 - 400 metrin etäisyydellä tulevasta Urheilupuiston metroasemasta. Merituulentielle on jo rakennettu alikulku kevyelle liikenteelle, joten alueelta tulee olemaan hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet tulevalle Urheilupuiston metroasemalle, alueelta on noin kilometri Tapiolan aluekeskukseen. Alueeseen sisältyy rakentamaton lastentarhalle varattu korttelialue (Ysl), puistoaluetta ja asemakaavoittamatonta aluetta. Kaavoittamattomalla alueella on kasvihuoneita, myymätätiloja, ns. Sepän tupa sekä navetta- ja varastorakennus ja osa Merituulentietä. Suvikummunrinteen ja Suvikummuntien välisessä puistossa on ensimmäisen maailmansodan maalinnoitukseen kuuluvan tukikohdan XXXIII asema 7. Muinaismuistolain mukaan kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja ilman eri päätöstä tai toimenpidettä. Puistoalueen koillisosassa on muuntamo. Tältä puistoalueelta on löydetty kolopuita ja liito-oravan jätöksiä yli 20 ison haavan ja kuusen tyveltä. Alue on jätöslöytöjen ja kolopuiden perusteella liito-oravien elinpiirin ydinalue, joka on luonnonsuojelulain tarkoittamia liitooravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY Museovirasto 2009), ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. Inventointi tulee ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelun yhtenä lähtökohtana. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009. Yleiskaava Alue on voimassa Espoon eteläosien yleiskaavan mukaan itäosaltaan asunto aluetta (A, nykyisellään säilytettävät alueet) ja länsiosasta virkistysaluetta (V). Aluetta halkoo yleiskaavassa maanalainen raideliikennevaraus, jossa sijainti on ohjeellinen ja yhteys sitova. Suunnittelualue on kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 10 Sivu 29 / 80 Merituulentie on yleiskaavassa alueellinen kokoojakatu. Asemakaava Pääosalla aluetta on voimassa sisäasiainministeriön 22.6.1966 vahvistama Suvikummun asemakaava. Kortteli 12131 on asemakaavan mukaan sosiaalisten rakennusten korttelialue lastentarhaa varten (Ysl). Rakennusoikeus on 1 700 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Alueelle saa kaavan mukaan rakentaa kaksi asuntoa. Muut Suvikummun kaavan mukaiset alueet ovat puistoalueita. Puistoalueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittamia I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. Alueen länsiosassa on voimassa ympäristöministeriön 14.6.2000 vahvistama Jousenpuiston asemakaava. Alue on puistoaluetta ja lisäksi kaavan mukaan alue on varattu maanalaiselle joukkoliikenteelle. Merituulentie on pääosiltaan kaavoittamatonta aluetta. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu 21.11.2007. MRA 32 §:n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Steniuksenkummun asemakaavan sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset nähtäville MRA 32 §:n mukaisesti 10.5.2011. Asemakaavaehdotus ja siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset olivat nähtävillä MRA 32 §:n mukaisesti 30.5.–30.6.2011. Suunnitelmasta saatiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Museovirastolta ja Helsingin seudun liikenne kuntayhtymältä ja kannanotot tekniseltä keskukselta sekä tonttiyksiköltä ja kaupunkimittausyksiköltä. Suunnitelmasta jätettiin nähtävilläoloaikana kuusi muistutusta, joista yksi on lähialueen taloyhtiöiden (5 kpl) yhteismuistutus. Muistuttajat pitävät suunnitelmaa liian tehokkaana ja sopimattomana RKY-alueelle, rakennuksia liian korkeina ja massoittelua muurimaisena. Rakennusten väliin sijoittuvia lasituksia/lasiparvekkeita pidettiin muurimaisuutta lisäävänä. Muistuttajien mielestä autopaikat tulisi kokonaisuudessaan sijoittaa maan alle ja maisemoida. Lausunnoissaan Uudenmaan ELY-keskus ja museovirasto pitävät alueen rakennusoikeutta ja kerroskorkeutta liian suurina ja sopimattomina Tapiolan kulttuuriympäristöön. Suunnitelma Merituulentieltä katsottuna Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 10 Sivu 30 / 80 vaikuttaa muurimaiselta ja massiiviselta sekä alueen historiallisesta luonteesta poikkeavalta. Valtakunnallisesti merkittävän RKY-alueen ominaispiirteiden vaaliminen ja ympäristökuvan huomioon ottaminen edellyttää, että uudisrakentamisen korkein sallittu kerrosluku rajoitetaan kuuteen. Merituulentien ja Suvikummuntien kulmaus tulisi säilyttää metsäisenä. Uudenmaan ELY-keskus ehdottaa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämistä ja museovirasto pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 §:n mukaisesti toimittamaan viipymättä käyttöönsä kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen virallisine valitusosoituksineen sekä päätökseen liittyvän kaavakartan ja kaavaselostuksen. Helsingin seudun liikenne pitää tärkeänä, että kaavassa on varauduttu Merituulentiellä 2+2 -kaistaisen kadun tilantarpeeseen. Merituulentien pysäkit tulee säilyttää alueen välittömässä läheisyydessä. Kaupunkirakenteen tiivistämisen, joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta tiiviimpi kaavoitus olisi perusteltua. Tekninen keskus toteaa, että pysäkit tarvitaan alueella. LPA-1 alue sijaitsee vaikeasti rakennettavan syvän pehmeikön kohdalla, jolloin maanalaisen pysäköinnin osalta tulee tehdä pohjavedenhallintaselvitys. Autopaikkamääräyksen tulisi olla 1 ap / asunto, kuitenkin vähintään 1 ap / 75 k-m2. Tonttiyksikkö ja kaupunkimittaus toteavat, että alue tulee olla jaettavissa useammaksi tontiksi, ainakin koillisin rakennus tulee olla erotettavissa omaksi tontikseen. Muistutusten, lausuntojen, kannanottojen ja tehtyjen selvitysten johdosta kaava karttaa tarkistettiin seuraavasti: - - Merituulentie eteläreunan bussipysäkki säilytetään nykyisellä paikallaan. Rakennusalan rajoja tarkistettiin. I-maailmansodan linnoituslaitteiden suojelumääräys tarkistettiin. Hulevesisuunnitelman johdosta kaavakarttaan merkittiin alueellisen hulevesijärjestelmän osat (w-hu). Maanpinnan ikimääräiset enimmäiskorkeusasemat poistettiin. Autopaikkojen korttelialueella (LPA-1) autopaikat tulee toteuttaa osittain kahteen tasoon. Autopaikat tulee sijoittaa katoksiin ja niissä tulee olla viherkatto. Kaavamääräyksiin lisättiin pykälät 12 ja 13. Suvikummunrinne -niminen lähivirkistysalue (VL) merkittiin liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikaksi (s-1). Alueelle lisättiin kolme merkittävää puuta, jotka tulee säilyttää. Istutus määräystä tarkennettiin. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 10 Sivu 31 / 80 Maanomistajan kirjallinen kuuleminen ja pidetyt neuvottelut Tehtyjen tarkistusten johdosta alueen maanomistajaa kuultiin kirjeellä ja tarkistuksista neuvoteltiin maanomistajan suunnittelijan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Pidetyt neuvottelut - - Alueen hulevesistä pidettiin työpalaveri koskien Steniuksenkummun kaava-alueen läpi kulkevaa hulevesireittiä ja Merituulentien hulevesisuunnittelua. ELY kokous Suur-Tapiolan liito-oravat: Steniuksenkummun ja Merituulentien alueella, Niittykummussa ja Otaniemessä. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 2 1900 m2, josta asuinkerrostalojen korttelialuetta noin 10 100 m2, autopaikkojen korttelialuetta noin 3 500 m2, lähivirkistysaluetta noin 5 000 m2, katualuetta noin 3 300. Kokonaiskerrosala ilman lisärakennusoikeuksia on 12 000 k-m2. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Esitetty uusi rakennusoikeus sijoittuu korttelin 12130 laajennukseen. Korttelinosan pinta-ala on noin 10 100 m2 ja rakennusoikeus on 12 000 k-m2, mikä vastaa tehokkuuslukua e = 1,19. Rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäksi korttelialueelle saa rakentaa alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotila, tarvittavat askartelu-, sauna-, pesula-, varasto-, kiinteistönhuolto-, teknisiä- ja jätehuoltotiloja ja näihin verrattavia tiloja, enintään 15 % tontin kerrosalasta (yhteensä noin 1 800 k-m2). Kerroskohtaisesti porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Edellä mainittuja tiloja saadaan kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös saman korttelin toiselle tontille. Alueen piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisesti, rakennusten on oltava väreitään ja materiaaleiltaan yhtenäisesti suunniteltu ja noudatettava kattomuodoltaan yhtenäistä rakennustapaa. Korttelialueen kerrosluku vaihtelee neljästä kahdeksaan kerrokseen (IV-VIII), siten että korkein massa on alueen koillisosassa. Rakennusten ylimmät kerrokset tulisi toteuttaa massoittelua elävöittävinä ullakko asuntoina. Korttelialueen Merituulentiehen ja Suvikummuntiehen rajoittuvilla osilla tulee olemassa oleva puusto säilyttää ja täydennys istuttaa alue luontaisella metsäpuustolla. Istutettavien puiden taimikoon on oltava mahdollisimman suuri. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 10 Sivu 32 / 80 Istutettavilla alueenosilla olevat alueellisen hulevesijärjestelmän osat (w-hu), tulee säilyttää avoimena. Suvikummuntien tonttiliittymän kohdalla oja putkitetaan. Oja johtaa hulevedet pohjoisesta Merituulentien tierumpujen kautta hulevesien viivyttämiseen varattuihin painanteisiin (hu). Hulevesipainanteet sijoittuvat nykyisiin maaston painanteisiin. Hulevesien käsittelyyn varatut alueet tulee toteuttaa alueella kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena, puistomaisena ratkaisuna. Korttelialueen asuntojen lattiapintojen on oltava vähintään yksi metri korkeammalla kuin alueen läpi kulkevan hulevesipainanteen pohja. Maanalaiset tilat on vesieristettävä vähintään + 5,0 (N2000) tasoon asti, jotta alueen rakentaminen ei aiheuta pohjaveden laskemista ympäristössä. Maanalainen rakentaminen edellyttää pohjaveden hallintaselvitystä, joka tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Korttelialueella sijaitseva Sepän tupa on merkitty säilytettäväksi rakennukseksi. Rakennuksen siirtämisestä muualle Espoon alueelle on keskusteltu Espoon kaupunginmuseon kanssa, joka ei näe estettä rakennuksen siirtämiselle. Korttelialueelle on merkitty kolme yksittäistä puuta, jotka tulee säilyttää. LPA-korttelialue Kortteliosan pinta-ala on noin 3 500 m2. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / asunto ja pyörien säilytyspaikkoja 1 pp / 30 k-m2 kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Pyöräilypaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukitussa tilassa. Autopaikat on rakennettava LPA-1 alueelle lukuun ottamatta liikuntaesteisille varattuja paikkoja jotka saa sijoittaa AK-korttelialueelle. Autopaikat tulee toteuttaa osittain kahteen tasoon. Kaksitasoinen paikoitus tulee sijoittaa Suvikummuntie puolelle. Autopaikat tulee sijoittaa katoksiin ja niissä tulee olla viherkatto. Lähivirkistysalue (VL) Suvikummuntien ja Suvikummunrinteen välissä olevalle puistoalueelle on annettu nimi, Suvikummunrinne. Alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Alueen pinta-ala on noin 5 000 m2. Alueella olevat linnoituslaitteet on smmerkinnällä osoitettu alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alue on myös liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikka, joka on suojeltu luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella. Muut alueet Kaava-alueeseen sisältyy alikulkuvaraus Merituulentien pohjoispuolelle sekä nykyisen tontin pohjoispuolista osaa, joka rajautuu nykyiseen kadun reunaan ja Suvikummuntien katualuetta noin 3 300 m². Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 10 Sivu 33 / 80 Selvitykset ja suunnitelmat Hulevesisuunnitelma Suunnittelualue kuuluun Gräsanojan valuma-alueeseen, valuma-alueella rakentaminen lisääntyy voimakkaasti mm. Suurpellon rakentamisen myötä ja tulvariskit kasvavat. Tulvariskien torjumiseksi alueelle laadittiin erillinen hulevesisuunnitelma ja kaava asiakirjoja tarkistettiin suunnitelman mukaisesti. Hulevesisuunnitelman suositukset Tontilla oleva nykyinen oja tulee osittain säilymään. Paikoitusalueen lähettyvillä oja on todennäköisesti johdettava rummussa. Oja pitää kunnostaa, sekä ojan viereen rakentaa tulvapainanne. Jos autopaikoituksen pohjakerroksen korko on tasolla +4.5, joudutaan vedet paikoitusalueelta pumppaamaan, sillä tontilla kulkevan ojan pohja on tasolla ~+ 4,7 ja kadun sadeviemäri tasolla +4,9. Paikoitusalueen suunnittelussa on lisäksi pyrittävä estämään hulevesien valuminen paikoitusalueelle. Mikäli paikoitusalueen tasoa nostetaan, alueen vesiä ei tarvitse pumpata. Muut alueelle laaditut selvitykset - Ympäristöselvitys Meluselvitys Steniuksenkummun liito-oravat Merituulentien yleissuunnitelma Suur-Tapiolan liito-oravat Perittävät maksut Kaavamuutoksen hakija on maksanut 25.3.2008 asemakaavan muutoksen laatimiskustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2015 § 25 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 213600, Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 10 Sivu 34 / 80 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 16.2.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin 12131 sekä puisto- katu- ja erityisaluetta 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 366,67 euroa, eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 11.3. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti jättää yksimielisesti asian pöydälle seuraavaan 11.3. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2015 § 38 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 213600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 16.2.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin 12131 sekä puisto- katu- ja erityisaluetta 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 366,67 euroa, Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 10 Sivu 35 / 80 eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: ”Muutetaan asemakaavan rajausta siten, että katualue rajataan pois lukuun ottamatta alikulkuvarausta Merituulentien poikki sekä nykyisen tontin pohjoispuolista osaa, joka rajautuu nykyiseen kadun reunaan.” Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Partasen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava kohta: ”Tämän rajauspäätöksen perusteluna ja samalla jatkotoimenpiteenä kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että Merituulentien kaupunkikuvallinen ja kaupunkirakenteellinen kokonaisuus, siis toteutuksen raami, voidaan käsitellä yhtenä asiana kaikkine perusteluineen ja ratkaisuvaihtoehtoineen välillä Niittykumpu - Tapiolan keskusta. Merituulentien merkitys kaupunkirakenteessa on erityisen suuri mukaan lukien jalankulku, pyörätiet ja meluntorjunta. Osa ratkaisuista tehdään teknisen lautakunnan ja myös rakennuslautakunnan toimesta. Kokonaisuudesta on laadittava lautakunnan hyväksyttäväksi selkeä kokonaistarkastelu ja sen perusteella päätösehdotus kaupunginhallitukselle.” Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja hänen tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Steniuksenkummun asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 213600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 11.3.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin 12131 sekä puisto- katu- ja erityisaluetta 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 366,67 euroa, eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 10 Sivu 36 / 80 4 Muutetaan asemakaavan rajausta siten, että katualue rajataan pois lukuun ottamatta alikulkuvarausta Merituulentien poikki sekä nykyisen tontin pohjoispuolista osaa, joka rajautuu nykyiseen kadun reunaan. Tämän rajauspäätöksen perusteluna ja samalla jatkotoimenpiteenä kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että Merituulentien kaupunkikuvallinen ja kaupunkirakenteellinen kokonaisuus, siis toteutuksen raami, voidaan käsitellä yhtenä asiana kaikkine perusteluineen ja ratkaisuvaihtoehtoineen välillä Niittykumpu - Tapiolan keskusta. Merituulentien merkitys kaupunkirakenteessa on erityisen suuri mukaan lukien jalankulku, pyörätiet ja meluntorjunta. Osa ratkaisuista tehdään teknisen lautakunnan ja myös rakennuslautakunnan toimesta. Kokonaisuudesta on laadittava lautakunnan hyväksyttäväksi selkeä kokonaistarkastelu ja sen perusteella päätösehdotus kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 192 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan maanomistajan ja Espoon kaupungin välillä 19.5.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueiden luovutusta koskevan esisopimuksen, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 18.2.2008 päivätyn ja 11.3.2015 muutetun Steniuksenkumpu - Steniuskullen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6352, joka käsittää korttelin 12131 ja katualueet 12.kaupunginosassa (Tapiola), alue 213600. Käsittely Byman ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusoikeuksia pienennetään 12 000 k-m2:stä puoleen eli 6 000 k-m2:iin ottaen huomioon rakennettujen kaupunkiympäristöjen vaatimukset Tapiolan puutarhakaupungin osana. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 10 Sivu 37 / 80 Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija(t) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet Uudenmaan liitto, ote valtuuston päätöksestä sekä kaavakartta Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat Museovirasto pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 §:n mukaisesti toimittamaan viipymättä käyttöönsä kaavan hyväksymistä koskevan Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 11 08.06.2015 Sivu 38 / 80 3224/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 42 § 166 § 27 § 82 § 203 § 23.4.2014 10.12.2014 25.2.2015 20.5.2015 1.6.2015 11 Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 220506, 10. kaupunginosa Otaniemi Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh. 043 825 2869 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 20.5.2015 ja 1.6.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centrum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, osan korttelista 10017, korttelin 10018 tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi). Oheismateriaali Selostus Otaniemen keskus, tapahtumaluettelo Otaniemen keskus, kaavamääräykset 1 Otaniemen keskus, kaavamääräykset 2 Otaniemen keskus, kaavakartta Otaniemen keskus, ajantasa-asemakaava Otaniemen keskus, havainnekuva Tavoitteena on mahdollistaa Aalto-yliopiston keskeisten toimitilojen sijoittuminen Otaniemen keskukseen ja kehittää Korkeakouluaukion ympäristöä monipuolisten palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenteen ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohta. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015arkkitehtikilpailun 27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön Väre. Rakennusoikeuden määrä alueella kasvaa noin 19 500 k-m2 rakennusoikeuden kokonaismäärän ollessa n. 115 100 k-m2. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 11 Sivu 39 / 80 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: (Sijaintikartassa ja selostuksen liitteissä ei huomioitu KH:n 1.6.2015 päätöstä kaavamuutosalueen pienentämisestä) Otaniemen keskus - Otnäs centum, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6872, käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, osan korttelista 10017, korttelin 10018 tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220506. Vireilletulo Muutoksen hakijoina ovat alueen maanomistajat, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ja Senaatti-kiinteistöt. Asemakaavan muutoshakemukset ovat saapuneet 16.12.2013 ja 8.1.2014. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 7.5.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 7.5.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan alueella Otaniemessä, keskeisessä osassa kampusaluetta käsittäen Korkeakouluaukion ympäristön. Alueen keskeistä sijaintia kuvaa rakenteilla oleva Aaltoyliopiston metroasema, jonka molemmat sisäänkäynnit sijoittuvat suunnittelualueelle. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 11 Sivu 40 / 80 Otaniemen kampusalue ja erilaiset tutkimuslaitokset on rakennettu eri vuosikymmenten aikana alkaen 1950-luvulta. Alueen rakennusten julkisivut ovat pääosin punatiilisiä. Suuntaviivat alueen toteutukselle ovat lähtöisin Alvar Aallon suunnitelmista ja kilpailuvoitosta vuonna 1949. Otaniemen alue edustaa maailmanlaajuisesti merkittävää yliopistokampusrakentamista. Korkeakouluaukion itälaidalla entinen Teknillisen korkeakoulun päärakennus on tärkeä kaupunkikuvallinen tunnusmerkki. Rakennus kuuluu Alvar Aallon merkittävimpiin töihin. Suunnittelualueella on muitakin Aallon suunnittelemia rakennuksia, kuten TKK:n entisen päärakennuksen eteläpuolella sijaitseva kirjasto. Suunnittelualue on osa Valtioneuvoston vahvistamaa RKY 2009 -aluetta (rakennettu kulttuuriympäristö). Vuoden 2010 alusta RKY 2009 on toiminut Valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamana rakennetun kulttuuriympäristön inventointina, joka ohjaa maankäyttötavoitteita kohdealueilla. Tavoitteena on "Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksella". Asemakaava-alue koostuu pääasiassa korttelialueista, joilla on eri vuosikymmeninä rakentuneita opetus-, tutkimus- ja toimistorakennuksia sekä katualueesta. Pieni osa kaava-alueesta on Hagalundinpuistoa. Muutosalue rajautuu pohjoisessa Maarinrannan virkistysalueeseen, idässä Otakaareen ja korttelin 10001 opetus- ja tutkimustoimintaan sekä liikerakentamiseen osoitettuihin tontteihin, etelässä opetus- ja tutkimustoimintana osoitettuun kortteliin sekä Tekniikantien katualueeseen ja lännessä Hagalundinpuistoon sekä korttelin 10019 länsiosiin. Alueen maat ovat pääosin Senaatti-kiinteistöjen ja Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n omistuksessa. Espoon kaupunki omistaa katualueita. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi (C) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), joka sisältää sekä nykyisellään säilyviä että kehitettäviä alueita. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueelle on merkitty maanalainen raide asemineen (sijainti ohjeellinen, yhteys sitova). Alue on kokonaisuudessaan osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaiseman rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 11 Sivu 41 / 80 kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityis-arvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaispiirteiden vaalimiseen. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa seuraavat maanpäälliset asemakaavat ja asemakaavan muutokset: Korttelissa 10001 Otakaari ja Otaranta, alue 220502 vahvistettu ympäristöministeriössä 23.10.1984 Alueelle on osoitettu opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia. Korttelissa 10017 ja osassa korttelia 10018 Otakaari, alue 220504 hyväksytty valtuustossa 24.5.2010 Alueelle on osoitettu opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia. Osassa korttelia 10018 Maarinranta, alue 220900 vahvistettu sisäasiainministeriössä 5.8.1981 Alueelle on osoitettu opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia. Korttelissa 10019 Maari III, alue 221000 vahvistettu ympäristöministeriössä 29.3.2000 Alueelle on osoitettu opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia. Osalla katualueista Otakaari, alue 220500 vahvistettu sisäasiainministeriössä 25.8.1980 Osalla katualueista Maari, alue 220300 vahvistettu sisäasianministeriössä 2.12.1981 Lisäksi suunnittelualueella on voimassa maanalainen asemakaava: Otaniemen - Tapiolan metrotunneli, alue 920200 hyväksytty valtuustossa 19.1.2009 Maanalaisessa asemakaavassa on mahdollistettu metron rakentamisen lisäksi mm. metroaseman sisäänkäynnit ja niihin liittyvät tilat. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu 17.12.2013. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 11 Sivu 42 / 80 MRA 27 §:n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 25.2.2015 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä 16.3. - 16.4.2015. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta ja kymmenen lausuntoa. Muistutusten allekirjoittajat olivat yksityishenkilöitä, alueen yhdistysten, asunto-osakeyhtiöiden ja yritysten edustajia. Muistutusten sisältö keskittyi Otaniemen kehitykseen kokonaisuutena, josta muistuttajat kantoivat huolta rantojen mm. rantojen rakentumisen osalta. Otaniemen keskusta koskevia muutostarpeita ei muistutuksista ilmennyt. Lausunnot saatiin Caruna Espoo Oy:ltä, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSL), Fortum Power and Heat Oy:ltä, Espoon kaupunginmuseolta, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Espoon ympäristökeskukselta, Uudenmaan liitolta, Museovirastolta sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY). Lausuntojen perusteella on mm. tarkistettu asemakaavan suojelumerkintöjä ja -määräyksiä. Muutokset nähtävilläoloajan jälkeen Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty tarkistuksia nähtävilläoloajan 16.3. - 16.4.2015 jälkeen. Merkittävimmät muutokset: - Yliopistorakennukseen sijoittuvien liiketilojen määrää ja laatua koskevia määräyksiä on muutettu hankkeen palvelu- ja liiketilatarpeiden täsmennyttyä. - Maanalainen pysäköintilaitos (ma-1) ajoluiskineen on poistettu Korkeakouluaukion alueelta. - Lehmuskujan läpiajon salliva merkintä (ajo-h) on poistettu. - Pysäköintimääräystä on tarkistettu siten, että maanalaiseen pysäköintilaitokseen viittaava 80 autopaikan vaatimus on poistettu korttelin 10017 liiketiloihin liittyen. - Maanalaisia johtoja koskevia merkintöjä ja määräyksiä on tarkistettu lausuntojen perusteella. - Suojelumerkintöjä (sr-1, sr-2, s-3) ja niiden määräystekstejä on tarkistettu lausuntojen perusteella. Lisäksi kaavaratkaisua on muutettu monilta vähäisiltä osin täsmentämällä aluerajauksia sekä asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 11 Sivu 43 / 80 Kaupunginhallitus päätti 1.6.2015 muuttaa 1.12.2014 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centrum, piirustusnumero 6872, ehdotusta siten, että ehdotuksesta rajataan pois osa korttelista 10017 ja kortteli 10019 sekä niiden välinen Tietotien katualue. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopiston järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun 27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön Väre, jonka toteuttamisedellytysten luominen on asemakaavan muutoksen ensisijainen tavoite. Suunnittelualueen rajaus Asemakaavan muutoksen lähtökohtana on Aalto-yliopiston uuden opetusrakennuksen toteuttaminen metroaseman yhteyteen. Samalla alueen liikennejärjestelyt muuttuvat voimakkaasti Otaniementien ja Otakaaren liittymän muuttuessa aukioksi. Uutta rakentamista yliopiston tarpeisiin osoitetaan myös aukion pohjoispuolelle. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen muutokset aiheuttavat toimenpiteitä katualueilla ja osin myös ympäröivissä kortteleissa. Otaniemen kampusalueen suunnitteluhistoriasta ja keskittyneestä maanomistuksesta johtuen alueen tontit ovat huomattavan suuria, monet useiden hehtaarien kokoisia. Kaava- ja kiinteistöteknisistä syistä kaavaalueessa ovat mukana myös välttämättömiltä osilta ympäröivien kortteleiden osat, joiden rajoihin kohdistuu muutoksia. Maankäyttö Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 18,1 ha. Kokonaiskerrosala on 115 100 k-m2. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 9 500 k-m2.. Aluetehokkuus on noin e = 0,64. Suunnittelualue jakautuu korttelialueisiin YO-1 ja YO-2 sekä yleisiin alueisiin, joita ovat puisto-, tori- ja katualueet. YO-1-korttelialueet ovat opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueita, jotka ovat jo pääosin rakentuneita osia Otaniemen keskuksesta. Näille osoitetut muutokset ovat vähäisiä ja tavoittelevat pääasiassa nykytilanteen toteamista ja jatkosuunnittelun Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 11 Sivu 44 / 80 helpottamista. Kortteliin 10077 mahdollistetaan uusien rakennusten ja maanalaisten pysäköintitilojen toteuttaminen. Merkittävät rakennukset YO-1-alueilla suojellaan merkinnöillä sr-1 ja sr-2. Aalto-yliopiston uutta koulurakennusta varten osoitettu YO-2-korttelialue sijoittuu metroaseman itäisen sisäänkäynnin yhteyteen. Alueella mahdollistetaan opetus- ja tutkimustoiminnan lisäksi liike- ja palvelutilojen rakentaminen sekä metroon liittyvät tilat. Osa Hagalundinpuistosta kuuluu kaava-alueeseen. Puisto on osoitettu käyttötarkoitusmerkinnällä VP ja sillä sijaitseva lehmuskuja suojellaan merkinnällä s-1. Aalto-yliopiston suunnitteilla olevan rakennuksen (voittajatyö Väre) ja vanhan TKK:n päärakennuksen väliin jäävä tila osoitetaan torialueeksi. Kaavallisena ratkaisuna katuaukio säilyttää alueen julkisena ja kaupungin omistuksessa. Kaavaratkaisu on laadittu siitä näkökulmasta, että kaupungin ja Aalto-yliopistokiinteistöjen kesken tehdään aukion suunnittelusta, toteutuksesta ja hallinnoinnista sopimukset, joissa sovitaan alueen käytöstä siten, että kaupungin intressit erityisesti joukkoliikenteen suhteen turvataan, mutta yliopisto saa alueen muutoin käyttöönsä erilaisia ulkotilan toimintoja ja tapahtumia varten. Lisäksi kaavassa on annettu määräyksiä liittyen liiketilojen kokoon ja sijoittumiseen, rakennusten korkeuteen, rakennussuojeluun, säilytettäviin puihin, puukujiin ja avoimiin tiloihin, liito-oravien olosuhteiden säilyttämiseen, pysäköintiin, hulevesiin ym. Liikenne ja pysäköinti Otaniemen keskuksen kaavaratkaisu muuttaa alueen liikenne- ja pysäköintiratkaisuja merkittävästi. Otaniementien ja Otakaaren katkaisu sekä laajojen maantasopysäköintikenttien poistuminen uudisrakennuksen tieltä edellyttävät muutoksia laajalla alueella. Myös metron liikennöinnin aloitus vuoden 2016 lopulla sekä alueen läpi kulkevaan hankesuunnitteluvaiheessa olevaan Raide-Jokeriin varautuminen ovat suunnittelun keskeisiä reunaehtoja. Kortteliin 10019 on alustavasti suunniteltu pysäköintitaloa Merilaboratorion yhteyteen. Pysäköintitaloon voidaan sijoittaa merkittävä osa kaava-alueen autopaikoista. Pitkän tähtäimen tavoitteena Otaniemessä on siirtyä maantasopaikoituksesta rakenteelliseen pysäköintiin ja mahdollisuuksien mukaan pysäköintiluoliin. Kaava-alueen ulkopuolista suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevaa nykyistä pysäköintiluolaa on alustavasti suunniteltu laajennettavaksi ja yhdistettäväksi metroasemalle johtavaan työtunneliin. Ratkaisu mahdollistaisi laajan maanalaisen pysäköintiluolaston ulottamisen Otaniemen keskeisimpien osien äärelle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 11 Sivu 45 / 80 Asemakaavamuutoksen rajaus Maanomistajat, korttelin 10019 osalta Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ja osan korttelin 10017 osalta Senaatti-kiinteistöt esittävät, että kyseiset korttelit rajataan tässä vaiheessa pois asemakaavanmuutosalueesta. Korttelien kehitystyö on vielä siinä määrin kesken, ettei perusteita kaavamerkinnän muutokselle YO-1:stä KTY-1:ksi tässä vaiheessa ole. Otaniemen keskuksen asemakaavanmuutoksen ensisijainen tavoite on luoda edellytykset Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uuden päärakennuksen sekä keskeisten uusien aukioiden toteuttamiselle. Samassa yhteydessä kaava-alueesta on perusteltua rajata pois korttelien 10017 ja 10019 välinen Tietotien katualue. Selvitykset ja suunnitelmat Kulttuuriympäristöselvitys Otaniemen keskeinen kampusalue. Kulttuuriympäristöselvitys. Livady & Maisema-arkkitehtuuri MM 2014. Selvityksen tavoitteena on ollut kulttuurihistoriallisiin arvoihin liittyvän tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi ja tietolähteeksi. Kaupallinen selvitys Otaniemen palvelurakenneanalyysi. Realprojekti 2015. Selvitystyössä on arvioitu, minkälaisia palveluita Otaniemeen on mahdollista ja tarpeellista sijoittaa tulevaisuudessa. Luontoselvitys Espoon Otaniemen alueen luontoselvitys 2014. Ympäristötutkimus Yrjölä 2014. Luontoselvityksen tavoitteena oli löytää alueelle tyypilliset ja luonnon monimuotoisuuden kannalta olennaiset piirteet sekä mahdolliset suojeltavat luontotyypit tai eliölajit. Lepakkoselvitys Otaniemi. Lepakkoselvitys 2014. Luontotieto Keiron Oy 2014. Tämän selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Otaniemen lepakkolajistoa ja määrittää selvitysalueelta mahdolliset lepakoille tärkeät alueet. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet 6.6.2014 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 11 Sivu 46 / 80 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2014 § 42 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Otaniemen keskuksen, alue 220506, Otaniemi, asemakaavan muutosten pohjaksi: 1.1. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Aalto-yliopistolle uutta toimitilaa Otaniemen ydinkeskustaan. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun 27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön "Väre". Arkkitehtikilpailussa esitettiin myös muita erillisiä rakennuksia Korkeakouluaukion laidalle, yksi pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle kirjastoa vastapäätä. Suunnittelussa tutkitaan näidenkin rakennuksien kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen rooli alueen keskeisen paikan luomisessa. Suunnittelussa on ollut mukana myös nykyisin VTT:n käytössä oleva kortteli 10017. Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä ja mahdollistetaan lisärakentamista. 1.2. Keskusta-aluetta kehitetään alueen toimintojen ja kaupallisten ja muiden palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohtana. Metron ja pikaraitiotien asemat vahvistavat joukkoliikenteen roolia. Henkilöautoliikenne ja sen tarve vähenee koko alueella. 1.3. Keskusta-alueen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää jalankulkuympäristöä ja tutkitaan ajoneuvoliikenteen vähentämistä erilaisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteena on, että joukkoliikenne kulkee aukion kautta ja henkilöautoliikenne osoitetaan muualle. 1.4. Suunnittelussa pyritään tehokkaisiin keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin ja huomioidaan Otaniemen pysäköintiohjeistus. 1.5. Keskeinen aukio "Väreen" ja entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä ilmentäväksi eläväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset avautuvat. Keskusta-alueen muutkin kaupunkitilat, kuten kadut, aukiot, puistot ja maantasoon sijoitettavat asiointia varten tarvittavat Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 11 Sivu 47 / 80 pysäköintialueet suunnitellaan materiaaleiltaan ja käsittelyiltään ympäristöön sopivina. 1.6. Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot, alueen asema maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena. Uusi rakentaminen sovitetaan ympäröivään rakennettuun ympäristöön. 1.7. Keskustan asemakaavasuunnittelu kytketään laajempaan Otaniemikokonaisuuteen. Otaniemi-kokonaisuuden tavoitteet käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa 23.4.2014. Keskustan asemakaavoitusta jatketaan päätettävät kokonaistavoitteet huomioiden. 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi ____________. Käsittely Asia käsiteltiin yhdessä asian § 3 kanssa. Käsittelyn aikana puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan päätöskohdista ilmenevin teksti- ja numerointimuutoksin. Jäsen Ahlman ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen valitaan lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko tehdyt korjaukset ja ehdotettu henkilövalinta tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Otaniemen keskuksen, alue 220506, Otaniemi, asemakaavan muutosten pohjaksi: 1.1 Keskustan asemakaavasuunnittelu on osa laajempaa Otaniemikokonaisuutta, jonka tavoitteet on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 23.4.2014 (ns. Otaniemen Kokokuva). Keskustan asemakaavoitusta jatketaan ottaen huomioon myös lautakunnan päättämät koko Otaniemeä koskevat tavoitteet. 1.2 Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Aalto-yliopistolle uutta toimitilaa Otaniemen ydinkeskustaan. Asemakaavasuunnittelu perustuu Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 11 Sivu 48 / 80 Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun 27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön "Väre". Arkkitehtikilpailussa esitettiin myös muita erillisiä rakennuksia Korkeakouluaukion laidalle, yksi pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle kirjastoa vastapäätä. Suunnittelussa tutkitaan asemakaavaehdotusta varten myös näiden rakennuspaikkojen ja niiden lähialueiden kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen rooli ja toteutuksen ajoitus koko Otaniemen alueen keskeisen ytimen luomisessa (metron käyttöönoton ajankohta ja lähivuodet sen jälkeen). Suunnittelussa on ollut mukana myös nykyisin VTT:n käytössä oleva kortteli 10017. Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä ja mahdollistetaan lisärakentamista. 1.3 Keskusta-aluetta kehitetään alueen toimintojen ja kaupallisten ja muiden palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohtana. Metron ja pikaraitiotien asemat vahvistavat joukkoliikenteen roolia. Henkilöautoliikenne ja sen tarve vähenee koko alueella. 1.4 Keskusta-alueen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää jalankulkuympäristöä ja tutkitaan ajoneuvoliikenteen vähentämistä erilaisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteena on, että joukkoliikenne kulkee aukion kautta ja henkilöautoliikenne osoitetaan muualle. 1.5 Suunnittelussa pyritään tehokkaisiin keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin ja huomioidaan Otaniemen pysäköintiohjeistus. Lautakunnan 22.1.2014 tekemässä päätöksessä "Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma" edellytetyt toimenpiteet on pikaisesti toteutettava. 1.6 Keskeinen aukio "Väreen" ja entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä ilmentäväksi eläväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset avautuvat. Keskusta-alueen muutkin kaupunkitilat, kuten kadut, aukiot, puistot ja maantasoon sijoitettavat asiointia varten tarvittavat pysäköintialueet suunnitellaan materiaaleiltaan ja käsittelyiltään ympäristöön sopivina. 1.7 Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot, alueen asema valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena. Uusi rakentaminen sovitetaan ympäröivään rakennettuun ympäristöön. 1.8 Asemakaava-alueen tarkka rajaus määritellään asemakaavan ehdotusvaiheessa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 11 Sivu 49 / 80 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee tilaisuuteen lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkulan ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2014 § 166 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Otaniemen keskuksen valmisteluaineistosta, alue 220506, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 1.12.2014 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus–Otnäs centum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, korttelin 10016 tontin 3, korttelin 10017, korttelin 10018 tontit 3, 7 ja osan tontista 4 ja korttelin 10019 tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Ahlmannin kannattamana seuraavan palautusehdotuksen: "Jotta arkkitehtikilpailun perusteella suunniteltu ARTS-rakennus voidaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti, ehdotus tuodaan seuraavasti korjattuna lautakunnan kokoukseen 21.1.2015 hyväksyttäväksi nähtäville asettamista varten: 1. Asemakaava-alueesta rajataan pois kirjaston eteläpuolella oleva kortteli. 2. Liikekeskuksen vaatima pysäköinti toteutetaan keskuksen välittömään läheisyyteen siten, että tavoite on maanalainen yhtenäinen pysäköintikokonaisuus, johon voidaan edetä vaiheittain. Autopaikkojen määrässä pitää varautua esitettyä minimiä suurempaan määrään tarpeen mukaisesti. Tavoitteena on, että pysyvä ratkaisu ei vaadi Lehmuskujan läpi ajamista. 3. Koko alueen pysäköinnistä laaditaan asemakaavaehdotuksen liitteeksi vaiheittaisen toteuttamisen suunnitelma siten, että rakennettavan maanpäällisen pysäköintilaitoksen sijoituspaikka on kaavamääräyksissä riittävän väljä ottaen huomioon esillä olevat asuntorakentamisvaihtoehdot metroaseman lähialueilla ja että Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 11 Sivu 50 / 80 kalliopysäköinnin ja muun maanalaisen pysäköinnin tavoitemäärä tulee selkeästi kirjatuksi. Pysäköintiä selkeytetään myös siten, että tälle metroasemalle ei tule autojen liityntäpysäköintiä.” Julistettuaan keskustelun palautusehdotuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemä palautusehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltaksi siten, että jotta arkkitehtikilpailun perusteella suunniteltu ARTS-rakennus voidaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti, ehdotus tuodaan seuraavasti korjattuna lautakunnan kokoukseen 21.1.2015 hyväksyttäväksi nähtäville asettamista varten: 1. Asemakaava-alueesta rajataan pois kirjaston eteläpuolella oleva kortteli. 2. Liikekeskuksen vaatima pysäköinti toteutetaan keskuksen välittömään läheisyyteen siten, että tavoite on maanalainen yhtenäinen pysäköintikokonaisuus, johon voidaan edetä vaiheittain. Autopaikkojen määrässä pitää varautua esitettyä minimiä suurempaan määrään tarpeen mukaisesti. Tavoitteena on, että pysyvä ratkaisu ei vaadi Lehmuskujan läpi ajamista. 3. Koko alueen pysäköinnistä laaditaan asemakaavaehdotuksen liitteeksi vaiheittaisen toteuttamisen suunnitelma siten, että rakennettavan maanpäällisen pysäköintilaitoksen sijoituspaikka on kaavamääräyksissä riittävän väljä ottaen huomioon esillä olevat asuntorakentamisvaihtoehdot metroaseman lähialueilla ja että kalliopysäköinnin ja muun maanalaisen pysäköinnin tavoitemäärä tulee selkeästi kirjatuksi. Pysäköintiä selkeytetään myös siten, että tälle metroasemalle ei tule autojen liityntäpysäköintiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2015 § 27 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Otaniemen keskuksen valmisteluaineistosta, alue 220506, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 1.12.2014 päivätyn ja 16.2.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, korttelin 10017, korttelin 10018 osan tontin 7 ja osan Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 11 Sivu 51 / 80 tonteista 3 ja 4, korttelin 10019 tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Jäsen Ahlman varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana ehdotti, että asemakaavaan ja sitä koskeviin määräyksiin tehdään virkatyönä seuraavat tarkistukset: - Metroaseman yhteyteen tuleva liiketila ja sen autopaikoitus määritellään sitovaksi, - Lehmuskujan läpi menevä ajoyhteys määritellään vain kiinteistön huoltoajoa varten, - TKK:n vanhan päärakennuksen ja pääkirjaston väliin merkitään pakolliseksi Metroaseman ja teekkarikylän välinen kävely-yhteys. Jäsen Palomäki varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana ehdotti, että ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaa käsittelyä valmistellaan jatkotoimet: - laaditaan HSL:n suunnitelmia parempi selvitys siitä, miten Otaniemen alueen metroa täydentävä joukkoliikenne voidaan hoitaa esim. sukkulabussin avulla. Jäsen Oila varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana ehdotti, että asiakirjoihin laaditaan selvitys siitä, miten Aalto-yliopiston tavoitteeksi asettaman 24/7 kampuskeskuksen toteutumista edistetään. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Ahlmannin, jäsen Palomäen ja jäsen Oilan tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Otaniemen keskuksen valmisteluaineistosta, alue 220506, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 1.12.2014 päivätyn ja 25.2.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, korttelin 10017, korttelin 10018 osan tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4, korttelin 10019 tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi), Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 11 Sivu 52 / 80 3 asemakaavaan ja sitä koskeviin määräyksiin tehdään virkatyönä seuraavat tarkistukset: - Metroaseman yhteyteen tuleva liiketila ja sen autopaikoitus määritellään sitovaksi, - Lehmuskujan läpi menevä ajoyhteys määritellään vain kiinteistön huoltoajoa varten, - TKK:n vanhan päärakennuksen ja pääkirjaston väliin merkitään pakolliseksi Metroaseman ja teekkarikylän välinen kävely-yhteys. 4 ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaa käsittelyä valmistellaan jatkotoimet: - laaditaan HSL:n suunnitelmia parempi selvitys siitä, miten Otaniemen alueen metroa täydentävä joukkoliikenne voidaan hoitaa esim. sukkulabussin avulla. - laaditaan selvitys siitä, miten Aalto-yliopiston tavoitteeksi asettaman 24/7 kampuskeskuksen toteutumista edistetään, 5 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.5.2015 § 82 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Otaniemen keskuksen muutosehdotuksesta, alue 220506, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 1.12.2014 päivätyn ja 11.5.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, korttelin 10017, korttelin 10018 osan tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4, korttelin 10019 tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 11 Sivu 53 / 80 loppuosan, 13 200 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 1 100 euroa, eli yhteensä 14 300 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ja tarkasti pöytäkirjan tämän kyseisen pykälän § 82 osalta kokouksessa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Otaniemen keskuksen muutosehdotuksesta, alue 220506, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 1.12.2014 päivätyn ja 11.5.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, korttelin 10017, korttelin 10018 osan tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4, korttelin 10019 tontin 3 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 13 200 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 1 100 euroa, eli yhteensä 14 300 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Kaupunginhallitus 1.6.2015 § 203 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus: 1 hyväksyy liitteenä olevan Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n ja Espoon kaupungin välillä 28.5.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 muuttaa 1.12.2014 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centrum, piirustusnumero 6872, ehdotusta siten, että ehdotuksesta rajataan pois osa korttelista 10017 ja kortteli 10019 sekä niiden välinen Tietotien katualue, 3 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 20.5.2015 ja 1.6.2015 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Otaniemen keskus - Otnäs centrum, piirustusnumero 6872, joka käsittää korttelin 10001 tontit 10 ja 11, osan korttelista 10017, korttelin 10018 tontin 7 ja osan tonteista 3 ja 4 sekä katu- ja virkistysalueet 10. kaupunginosassa (Otaniemi). Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätös 08.06.2015 Asia 11 Sivu 54 / 80 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakijat Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö Vastineet mielipiteiden jättäjille Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 12 08.06.2015 Sivu 55 / 80 1910/03.00.00/2015 Kaupunginhallitus 186 § 25.5.2015 12 Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Räsänen, puh. 043 825 3493 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden voida asetetussa määräajassa antaa. Oheismateriaali Selostus Valtuustokysymys 13.4.2015 Arja Juvonen ja 25 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 13.4.2015 valtuustokysymyksen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden. Valtuustokysymyksen laajuuden ja valmistelun keskeneräisyyden vuoksi vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa valtuuston työjärjestyksen 6 §:ssä säädetyssä määräajassa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 186 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden voida asetetussa määräajassa antaa. Espoon kaupunki Valtuusto Päätös Tiedoksi Kokouskutsu 08.06.2015 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asia 12 Sivu 56 / 80 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 13 08.06.2015 Sivu 57 / 80 1909/07.01.00/2015 Kaupunginhallitus 189 § 25.5.2015 13 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander, puh. 046 877 3155 Jani Savolainen, puh. 040 500 3125 Jukka Pitkänen, puh. 09 816 84808 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostuksen vastauksena Kurt Bymanin ja 18 muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään valtuustokysymyksen kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta ja toteaa kysymyksen loppuunkäsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustokysymys 13.4.2015 Valtuustokysymys Valtuutettu Kurt Byman ja 18 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 13.4.2015 seuraavan kysymyksen: ”Internet ja digitalisoitumisen vallankumous leviää kaikille elämän alueille ja yhä useampi järjestelmä ja laite on yhteydessä verkkoon. Kaupungin hallinnon, arkiston, teknisen-, sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen järjestelmät ja laitteet ovat kiinteässä yhteydessä internettiin vuorokauden ympäri. Internet-rikollisuus on yhteiskunnan nopeimmin kasvavista ongelmista. Kyseessä voi olla vakava haitanteko, vaaraan aiheuttaminen, terveysuhka, tietojen urkinta tai petos. Valtuuston työjärjestyksen mukaan kysymyksenä tiedustelemme, onko kaupunginhallitus tietoinen kaikista riskeistä, mitä ylläkerrottuun liittyy? Miten kaupungin kyberturvallisuus on järjestetty ja miten uhkiin on varauduttu?” Taustaa Sanastokeskuksen Kokonaisturvallisuuden sanaston (2014) mukaan kyberturvallisuus on tila, jossa kybertoimintaympäristössä yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille ja muille kyberympäristöstä riippuvaisille toiminnoille koituvat uhkat ja riskit ovat hallinnassa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 13 Sivu 58 / 80 Kybertoimintaympäristö on toimintaympäristö, joka muodostuu yhdestä tai useammasta sähköisessä muodossa olevan datan tai informaation käsittelyyn tarkoitetusta tietojärjestelmästä. Espoon kaupunkikonsernissa riskeillä tarkoitetaan epävarmuustekijöitä, tapahtumia tai tapahtumaketjuja joiden toteutuessa Espoo-konserni tai sen yksikkö ei saavuta sille asetettuja tavoitteita ja/tai kokee huomattavia menetyksiä. Kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa (valtioneuvoston periaatepäätös 24.1.2013) todetaan, että kyberturvallisuus perustuu koko yhteiskunnan tietoturvallisuuden järjestelyihin. Espoon kaupungissa tietoturvallisuuden järjestelyt kuvataan kaupunkikonsernin tietoturvapolitiikassa, jossa korostetaan johtamista ja riskienhallintaa. Vastauksessa kyberturvallisuus rajataan Espoon kaupungin tietoturvan hallintaan ja toteuttamiseen. Vastaus valtuustokysymykseen Espoon kaupunki on tietoinen tietotekniikan käyttöön ja sen käyttöympäristöön (kyberympäristöön) kohdistuvista uhkista ja riskeistä. Koska kaikkia riskejä ei voi ennakolta tietää, niin kaupungissa on seuraavia periaatteita riskeihin varautumisessa ja palvelujen toimintakyvyn takaamiseksi: Kyberturvallisuuden järjestäminen ja varautuminen uhkiin on johtamista ja riskienhallintaa. Keskeiset osa-alueet ovat: hyvä riskienhallinta, hyvä kokonaisarkkitehtuuri, hyvä toimittajien hallinta ja hyvä henkilöstön osaaminen. Valtuusto on päättänyt Espoon kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista, jotka astuivat voimaan 1.1.2014. Näiden perusteiden toimeenpanoa ohjaa riskienhallintapolitiikka (kaupunginhallitus 29.9.2014), joka kuvaa riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja käytännön toteuttamisen. Tietoturvariskien hallinta on osa riskienhallintaa ja tietoturvapolitiikassa kuvataan vastuut ja tietoturvariskien hallintaprosessi. Kaupungin valmiussuunnitteluohjeessa (10.10.2014) edellytetään toimialoja ottamaan huomioon palveluiden riippuvuus tietotekniikasta ja sen toimivuudesta. Yllämainittujen toteuttaminen on osa johtamista. Kokonaisarkkitehtuuri tarkoittaa toiminnan, tiedon, järjestelmien ja teknologian muodostaman kokonaisuuden hallintaa. Kokonaisarkkitehtuuri on keskeinen johtamisen työkalut kun toimintaa ja palveluja tai (ja tietojärjestelmiä) kehitetään. Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan mm. välttää toimittajaloukkujen syntymistä ja varmistaa kyberturvallisuutta. Kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet sisältävät vaatimuksen tietoturvan toteuttamisesta, jota vaatimusta ratkaisukehityksessä toteutetaan. Tietoturvateknologiaan liittyvissä valinnoissa huomioidaan teknologian kypsyys, elinkaari, käytön laajuus sekä tuen ja asiantuntemuksen löytyminen. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 13 Sivu 59 / 80 Toimittajien ja sopimusten asianmukainen hallinta on tieto- ja kyberturvallisuuden ehdoton edellytys, koska tietojärjestelmät ovat toimittajien laitetiloissa ja operoinnissa. Kilpailutuksissa ja sopimuksissa Espoo vaatii kaikilta toimittajilta kaupungin tietoturvapolitiikan hyväksymistä ja noudattamista. Sopimuksiin sisällytetään myös toimittajan velvollisuudet tietoturvan varmistamiseksi ja tietoturvauhkiin reagoimiseksi. Kaupungin IT-infrastruktuuri perustuu omaan verkkoon, josta on suorat yhteydet toimittajien konesaleihin. Kaikki tietoliikenne valvotaan ja kontrolloidaan nykyaikaisin palomuurein. Infrastruktuurin ja palvelujen tuotannossa ja kehittämisessä Espoo käyttää suuria, globaaleja palveluntarjoajia, joiden palvelut ovat käytössä laajalti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Näillä on hyvin vakiintuneet ja tehokkaat tavat kyberturvallisuudesta huolehtimiseen. Keskeisimpiä Espoon palvelutarjoajia ovat: - Fujitsu Finland Oy, joka toimittaa palvelin-, konesali- ja pilvipalvelut, CGI Suomi Oy, joka toimittaa loppukäyttäjäpalvelut, joita ovat HelpDesk- ja laitteiden elinkaaripalvelut, DNA Oy, joka vastaa Espoon tietoliikenneverkon ylläpidosta, Tieto Oy, joka toimittaa keskeiset terveydenhuollon järjestelmät. Kaikki uudet järjestelmät käyvät läpi tietoturva-auditoinnin ennen tuotantoon siirtoa. Auditointi tehdään kolmannen, tietoturvaan erikoistuneen osapuolen toimesta. Järjestelmille tehdään myös säännöllisiä tietoturvatarkistuksia, joiden tiheys riippuu järjestelmän kriittisyydestä. Henkilöstö on keskeisessä asemassa kyberturvallisuuden toteuttamisessa ja uhkiin varautumisessa. Digitalisoitumisen myötä toimintaympäristö muuttuu merkittävästi. Enää ei ole selkeää rajaa organisaation verkon ja internetin välillä, töitä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta ja työvälineet ovat omia tai työnantajan. Tämä edellyttää organisaatiolta merkittävää koulutukseen panostamista käyttäjien tietoturvaosaamisen ja -ymmärryksen lisäämiseksi. Espoon kaupungissa on tässä paljon kehitettävää. Johtamista tuetaan yhteistyöverkostoilla. Keskeisiä verkostoja kyber- ja tietoturvallisuuden hallinnassa ovat: riskienhallinnan ohjausryhmä, tietoturvaryhmä, kokonaisarkkitehtuuriryhmä, IT-kehittämisjohtoryhmä ja valmiussuunnittelun ohjausryhmä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 189 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 13 Sivu 60 / 80 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostuksen vastauksena Kurt Bymanin ja 18 muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään valtuustokysymyksen kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta ja toteaa kysymyksen loppuunkäsitellyksi. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 14 08.06.2015 Sivu 61 / 80 5207/07.00.00/2014 Kaupunginhallitus Valtuusto 152 § 81 § 27.4.2015 18.5.2015 14 Valtuustoaloite Espoon kaupungin ostotietojen julkaisemisesta (Pöydälle 18.5.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Räsänen, puh. 043 825 3493 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Saara Hyrkön ym. 3.12.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin ostotietojen julkaisemisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 3.12.2014 Saara Hyrkkö ja 35 allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen 3.12.2014 koskien Espoon kaupungin ostotietojen julkaisemista. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Espoo tutustuu Helsinki Region Infoshare- palvelussa Helsingin kaupungin ostot -tietoaineiston julkaisemisesta saatuihin kokemuksiin ja niitä hyödyntäen julkaisee omat ostotietonsa taannehtivasti vähintään vuodesta 2012 alkaen. Helsingin kaupunki on julkaissut ostotiedot Helsinki Region Infosharepalvelussa joulukuussa 2014 ja Vantaan kaupunki tammikuussa 2015. Julkaistut tiedot (exel) mahdollistavat ostojen tarkastelun toimittaja- ja tilitasoilla. Espoon kaupunki on julkaissut kaupungin vuosien 2012 ja 2013 ostolaskutiedot 16.3.2015 seudullisessa Helsinki Region Infoshare -palvelussa. Avattu data kattaa yli puolet kaupungin vuotuisista menoista. Loppu on pääosin henkilöstömenoja. Aineisto sisältää Espoon kaupungin palvelujen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot sekä maksetut vuokrat ja muut kulut vuosilta 2012 ja 2013. Aineistossa on mukana Espoon kaupungin tulosyksiköiden, kustannuspaikkojen, liikelaitosten ja rahastojen ostolaskutiedot. Tiedot on poimittu kaupungin kirjanpitojärjestelmästä laskurivitasolla ja aineistoa on täydennetty mm. organisaation ja tiliryhmien nimitiedoilla. Luokittelut mahdollistavat aineiston tarkastelun esimerkiksi toimittajittain ja tileittäin. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 14 Sivu 62 / 80 Aineisto sisältää seuraavat saraketiedot: Kaupunki (vakiotieto), tulosyksikkö ja kustannuspaikka nimettyinä, kirjauspäivä, laskunumero, tiliryhmä, tilinumero, tilin nimi, toimittajan nimi, toimittajan Y-tunnus, laskun loppusumma euroina ja mahdollinen tilausnumero. Summat esitetään yleensä ilman arvonlisäveroa. Aineisto ei sisällä ostoja yksityishenkilöiltä tai toiminimiltä eikä yksityishenkilöille maksettuja avustuksia tms. henkilötietosuojan piiriin kuuluvaa dataa. Tietoja on luokiteltu aineiston käytön helpottamiseksi. Tilit on luokiteltu tiliryhmän mukaan seuraavasti: palveluiden ostot; aineet, tarvikkeet ja tavarat; vuokrat; muut kulut; aktivoidut menot ja käyttöomaisuuden ostot. Luokittelujen avulla aineistosta voi tarkastella ostoja esimerkiksi toimittajittain ja tilitasolla. Aineisto päivitetään vuosittain aina tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Esittelijän kannanotto Espoo-tarinan mukaan Espoon keskeisenä arvona ja toimintaperiaatteena on avoimuus: ”Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti.” Ostotietojen avaaminen on osa Espoo-tarinan toteuttamista. Tiedon läpinäkyvyys parantaa päätöksenteon tietopohjaa, tehostaa kaupungin toimintaa ja lisää luottamusta. Espoo haluaa avoimen datan avulla synnyttää uutta liiketoimintaa ja antaa kehittäjille mahdollisuuksia luoda espoolaisten arkea sujuvoittavia palveluja. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 27.4.2015 § 152 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Saara Hyrkön ym. 3.12.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin ostotietojen julkaisemisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 18.5.2015 § 81 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Saara Hyrkön ym. 3.12.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin ostotietojen julkaisemisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Hopsun kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 14 Sivu 63 / 80 Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 15 08.06.2015 Sivu 64 / 80 533/10.03.01/2015 Kaupunginhallitus Valtuusto 142 § 80 § 20.4.2015 18.5.2015 15 Valtuustoaloite maksuttomien pysäköintipaikkojen lisäämiseksi ja edullisesti toteutettavan pysäköintitilan varmistamiseksi (Pöydälle 18.5.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Torsti Hokkanen, puh. 050 413 2163 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostuksen tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 16 muun valtuutetun 26.1.2015 tekemään valtuustoaloitteeseen maksuttomien pysäköintipaikkojen säilyttämisestä ja lisäämisestä sekä asemakaavoituksella ja pysäköintinormeilla edullisesti toteutettavan pysäköintitilan varmistamisesta ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 26.1.2015 Valtuustoaloite Valtuutettu Kurt Byman ja 16 muuta allekirjoittajaa ovat tehneet seuraavan aloitteen: ”Espoo on pitkälti rakennettu autoliikenteen varaan, eikä lähivuosikymmeninä ole näkyvissä oleellista muutosta auton käytön tarpeellisuudelle ja välttämättömyydelle. Autot tarvitsevat autopaikkoja ja pysäköimistilaa sekä toimivia liikenneväyliä. Pysäköimisen rajoittaminen ja pysäköinnin muuttaminen maksulliseksi kaikkialla aiheuttaa valvontatarvetta ja byrokratiaa sekä on itseään ruokkiva prosessi. Esimerkiksi 1980-luvulla Tapiolan liike-elämä puhkesi kukkaan, kun helsinkiläiset lähtivät ostoksille ilmaisen pysäköinnin houkuttelemana, kun Helsinki kiihtyvällä tahdilla ryhtyi rahastamaan pysäköimistä. Nyt Tapiolasta viedään viimeiset maksuttomat pysäköintipaikat ja tilanne on menetetty. Tapiola on metron takia myllätty. Ennen Sokos ja Stockmann kilpailivat keskenään asiakkaista. Ainoa tuli Sokoksen tilalle ja siellä on kaikki kansainväliset merkkiliikkeet kuin muissakin liikekeskuksissa, mutta pysäköinti maksaa ja liikkeet kärsivät asiakaspulasta. Toivottavasti tämä virhe jää ainoaksi. Asemakaavoituksessa pakotetaan tarpeettomasti sekä kaupunki, yritykset että asukkaat yhä kalliimpiin kallioluola- pysäköintiin tai muihin maan- Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 15 Sivu 65 / 80 alaisiin ja maanpäällisiin kerrosratkaisuihin, joissa autopaikat voivat maksaa jopa 60 000 euroa kappaleelta. Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena esitämme, että kaupunki säilyttäisi ja lisäisi maksuttomia pysäköintipaikkoja siten, että niitä olisi aina vähintään 20 % tarjonnasta, sekä varmistaisi asemakaavoituksella ja pysäköintinormeilla riittävän määrän edullisesti toteutettavaa pysäköintitilaa.” Vastaus valtuustoaloitteeseen Pysäköintipaikkatarjonta koostuu julkisista kaupungin tarjoamista pysäköintipaikoista ja yksityisistä pysäköintipaikoista. Julkista pysäköintiä ovat pääasiassa kadunvarsipaikat sekä erilliset, yleiseen pysäköintiin tarkoitetut, ns. LP-alueet. Tällä hetkellä kaikki yleinen pysäköinti Espoossa on maksutonta, mutta pääosin aikarajoitettua, jotta paikkojen kierto on tehokasta ja pysäköinnin käyttöaste saadaan suureksi. Yksityistä pysäköintiä ovat asunto- ja kiinteistöyhtiöiden rakentamisen yhteydessä toteutettavat velvoitepaikat sekä erilaisten yksityisten toimijoiden, kuten kauppojen, tarjoama pysäköinti. Yhtiöiden velvoitepaikkojen vähimmäismäärästä säädetään asemakaavassa ja rakennusluvan yhteydessä ja ne on toteutettava lähes poikkeuksetta omalla tontilla tai osoitettava läheisestä pysäköintilaitoksesta. Yhtiöiden tulee toteuttaa kiinteistöillään tarpeensa mukainen asiointi-, työpaikka- ja vieraspysäköintipaikoitus. Lisäksi vieraat voivat mahdollisuuksien mukaan käyttää yleisiä kadunvarsipaikkoja. Asemakaavalla pyritään määrittämään riittävä pysäköintipaikkojen vähimmäismäärä ja se on sitä suurempi, mitä huonompi on alueen joukkoliikenteen ja muu palvelutaso. Yksityiset toimijat saavat halutessaan toteuttaa vähimmäismäärää enemmän pysäköintipaikkoja, jos kokevat sen esimerkiksi liiketoimintansa kannalta tarpeelliseksi. Liiketilojen pysäköinti on pääosin maksutonta, mutta maksullisuudesta päättää yksityinen kiinteistön omistaja. Kaupungin pysäköintiyhtiöt rakentavat erityisesti keskusta-alueilla pysäköintilaitoksia, koska rakenteellinen pysäköinti on tiiviillä keskustaalueilla lähes poikkeuksetta ainut mahdollisuus toteuttaa tarpeen vaatima määrä pysäköintipaikkoja, esimerkiksi Tapiolan keskuspysäköinti. Tällöin kaupunki pyrkii pitkällä ajanjaksolla saamaan investointikustannukset sekä laitosten ylläpitokustannukset takaisin. Laitoksista myydään tai vuokrataan pysäköintipaikkoja alueen tarpeisiin mm. velvoitepaikoiksi tai osoitetaan liityntäpysäköintiin. Lisäksi lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin tarjotaan paikkoja, jotka ovat maksullisia, jotta laitokset eivät täyty ilmaispysäköijistä. Joukkoliikenneasemien yhteydessä kaupunki toteuttaa liityntäpysäköintipaikkoja ennalta laadittujen liityntäpysäköintisuunnitelmien mukaisesti. Toistaiseksi näiden kustannukset ovat olleet kaupunkien kannettavana, mutta tulevaisuudessa kustannuksiin osallistuu myös valtio ja liityntäpysäköijien kotikunta. Liityntäpysäköintipaikkoja on sekä ilmaisia, Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 15 Sivu 66 / 80 että maksullisia riippuen siitä, miten ne on toteutettu. Laitospaikat ovat yleensä maksullisia ja kenttäpaikat ilmaisia. Maksullista julkista pysäköintiä saatetaan tulevaisuudessa kokeilla Espoon viiden kaupunkikeskuksen ydinalueilla, missä on pulaa tilasta, mutta jatkossakin valtaosa Espoon julkisesta pysäköinnistä on maksutonta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 25.2.2015 asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeen sekä ehdotti kaupunginhallitukselle pysäköinnin kehittämisohjelman mukaisten toimien (mm. maksullisuuden laajentaminen) edistämistä. Toistaiseksi pysäköinnin maksullisuuden lisäämisestä ei ole muita päätöksiä. Asemakaavoituksessa varataan asunnoille pysäköintipaikkoja kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.2.2015 hyväksymän asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukaisesti. Sen perusteella pysäköintipaikkoja varataan riittävästi ottaen huomioon alueen keskustamaisuus ja joukkoliikenteen palvelutaso. Pysäköinnin opastus- ja maksujärjestelmiä kehittämällä on tulevaisuudessa entistä helpompi löytää tarpeen mukainen pysäköintipaikka. Kaupungin pysäköinnin kehittämisohjelman mukaisesti pysäköinnin tarjonnassa pyritään turvaamaan riittävä ja kuhunkin pysäköintitarpeeseen sekä alueen luonteeseen parhaiten soveltuva kustannusvastaava ratkaisu. Kaupungin rahoittaman pysäköintilaitoksen tai -luolan rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulee kattaa laitoksen pysäköinnistä keräämillä tuloilla. Ellei näin toimita, kaupungin järjestämän laitospysäköinnin maksuttomuus johtaisi siihen, että pysäköinnin järjestämisen kustannuksia joutuisivat kantamaan myös muut kuin pysäköintipalveluiden käyttäjät. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 20.4.2015 § 142 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostuksen tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 16 muun valtuutetun 26.1.2015 tekemään valtuustoaloitteeseen maksuttomien pysäköintipaikkojen säilyttämisestä ja lisäämisestä sekä asemakaavoituksella ja pysäköintinormeilla edullisesti toteutettavan pysäköintitilan varmistamisesta ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 15 Sivu 67 / 80 Valtuusto 18.5.2015 § 80 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostuksen tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 16 muun valtuutetun 26.1.2015 tekemään valtuustoaloitteeseen maksuttomien pysäköintipaikkojen säilyttämisestä ja lisäämisestä sekä asemakaavoituksella ja pysäköintinormeilla edullisesti toteutettavan pysäköintitilan varmistamisesta ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Hopsun kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 16 08.06.2015 Sivu 68 / 80 532/02.08.00/2015 Kaupunginhallitus 179 § 11.5.2015 16 Valtuustoaloite sähköautojen käytön edistämisestä Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Jokela, puh. 050 540 6524 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Kurt Bymanin ym. 26.1.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee sähköautojen käytön edistämisestä Espoossa ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 26.1.2015 Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen sähköautoilun edistämiseksi Espoossa. Aloitteessa ehdotetaan, että Espoon kaupunki ryhtyisi edistämään ja suosimaan sähköautojen käyttöä puhtaamman ilman, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja alhaisemman liikennemelun puolesta. Aloitteessa todetaan, että Helsingissä vähäpäästöisten autojen pysäköintiin saa alennusta ja muualla maailmassa on esimerkkejä siitä, että sähköautot voivat käyttää joukkoliikennekaistoja ja myös pysäköinti on halvempaa. Aloitteessa ehdotetaan, että kaupunki tutkisi mahdollisuuksia sallia hybrideille sekä täyssähkö- ja polttokennoautoille ilmainen pysäköinti sekä mahdollisuus ajaa bussikaistoilla. Valtuustoaloite ”Espoon kaupunki on monessa ollut edelläkävijän maineessa. Kaupunginjohtaja on Suomen tunnetuin sähköautoilija. Espoo on sijaintinsa ja imagonsa ansiosta otollinen maaperä sähköautoliikenteen suosijaksi ja tukijaks . Useimpien sähköautojen toimintasäde riittää pääkaupunkiseudun työpaikka- ja asiointiliikenteeseen. Sähköauto on hieman tavanomaista autoa kalliimpi, mutta sen käyttökustannukset ovat edulliset. Sähköautot ovat hiljaisia kulkuvälineitä, joista ei synny paikallisia päästöjä. Julkisia latauspaikkoja on jo monessa paikassa, mutta ne puuttuvat mm. Espoon keskustasta ja LounaisEspoosta. Kaupungeissa sähköauton etuja ovat päästöttömyys ja hiljaisuus, korkea energiatehokkuus ja halpa käyttövoima. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 16 Sivu 69 / 80 Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena esitämme, että Espoon kaupunki ryhtyisi edistämään ja suosimaan sähköautojen käyttöä puhtaamman ilman, ilmastonmuutoksen ja alhaisemman liikennemelun puolesta. Helsingissä vähäpäästöisten autojen pysäköintiin saa alennusta puoleen hintaan. Muualla maailmassa sähköautot voivat käyttää joukkoliikennekaista ja, niille pysäköinti on ilmaista tai halvempaa. Kaupungin tulisi tutkia mahdollisuuksia sallia hybrideille sekä täyssähkö- ja polttokennoautoille ilmaisen pysäköinnin ja mahdollisuuden ajaa bussikaistoilla, samaan tapaan kuin Norjassa. Myös Saksa on päättänyt vauhdittaa vähäpäästäisten ajoneuvojen yleistymistä erilaisin myönnytyksin.” Vastaus aloitteeseen Tavoitteita sähköisen liikenteen kehittämiseksi ja edistämiseksi on määritelty Espoossa laaditussa kestävän kehityksen ohjelmasuunnitelmassa. Ohjelmasuunnitelmassa painotetaan kuitenkin enemmän joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistämistä kuin vähäpäästöistä autoilua, koska vähäpäästöisetkin autot vievät tilaa (mm. pysäköinti) ja aiheuttavat liikenneonnettomuuksia joukkoliikennettä enemmän. Joukkoliikennekaistoille asetetut tavoitteet vaarantuvat, jos vähäpäästöisille ajoneuvoille sallitaan oikeus käyttää kaistoja silloin, kun se on takseille sallittua. Joukkoliikennekaistojen tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen laatua ja toiminnallisuutta liikenneverkon ruuhkautuvilla osuuksilla sekä lisätä julkisen liikenteen käyttöä. Espoon katuverkolla on tällä hetkellä vain muutamia erillisiä joukkoliikennekaistoja ja maanteiden joukkoliikennekaistojen käytöstä päättää Uudenmaan ELY-keskus. Joukkoliikennekaistojen väärinkäytön valvominen olisi myös haastavaa nykyteknologialla. Espoossa ensisijaisena lähtökohtana on edistää sähköautojen julkisten latauspisteiden markkinaehtoista toteutumista. Tämän lisäksi sähköautojen latauspisteiden vaatimukset otetaan huomioon uusien pysäköintialueiden toteutuksessa. Nykyisissä joukkoliikenteen solmupisteissä liityntäpysäköintipaikkoja on jo tällä hetkellä kysyntää nähden selvästi liian vähän, eikä muutenkin vähäisiä paikkoja ole kannattavaa varata vain pienelle käyttäjäryhmälle. Pysäköinti Espoon kaupungin hallinnoimilla pysäköintipaikoilla on nykyisin maksutonta kaikille ajoneuvoille päästöjen määrästä riippumatta. Pysäköinnin maksullisuutta on tarkoitus selvittää ja pilotoida lähivuosina. Selvityksen yhteydessä tehdään esitys maksupolitiikasta ja mahdollisista pysäköintimaksujen alennuksista. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 16 Sivu 70 / 80 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.5.2015 § 179 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Kurt Bymanin ym. 26.1.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee sähköautojen käytön edistämisestä Espoossa ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 17 08.06.2015 Sivu 71 / 80 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 § 11.5.2015 17 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Jokela, puh. 050 540 6524 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Pia Kauman ja 12 muun valtuutetun 17.11.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamiseksi pääkaupunkiseudulla sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 17.11.2014 Valtuustoaloite Pia Kauma ja 12 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet seuraavan valtuustoaloitteen: ”Pääkaupunkiseudulle vähäpäästöisten autojen edistämisohjelma Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat esittävät, että Espoossa ja pääkaupunkiseudulla toteutetaan vähäpäästöisten autojen (alle 50 g / km) käytön edistämisohjelma. Teknologisen kehityksen edistyessä vähäpäästöisiin ajoneuvoihin siirtymistä tulee tukea valtakunnan tason veropolitiikalla paitsi kuluttajien, myös työnantajien hankkimien autojen osalta. Tämän ohella tulee muutosta tukea pääkaupunkiseudun yhtenäisellä liikennepolitiikalla. Vähäpäästöisiin autoihin siirtymisen kannustaminen tähtää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja uusien teknologioiden syntymisen ja käytön edistämiseen. Norjassa sähköautoihin siirtymiseen on verotuksen ohella kannustettu antamalla sähköautojen käyttäjille muihin autoilijoihin nähden merkittäviä etuja, kuten oikeus käyttää joukkoliikennekaistoja sähköautolla liikuttaessa. Norjassa sähköautokanta onkin huomattavan suuri ja käytössä on tällä hetkellä n. 40 000 sähköautoa. Norjassa raja oikeudelle käyttää joukkoliikennekaistoja sähköautolla ajettaessa on asetettu 50 000 rekisterissä olevaan autoon. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 17 Sivu 72 / 80 Ruotsissa sähköauton hankintaa on tuettu mm. 40 000 kr. hankintatuella. Lisäksi omistaja saa 40 % alennusta autoedun verotusarvosta, mikäli auton päästät ovat alle 50 g / km. Myös monet Ruotsin kunnan ovat tukeneet vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymistä muun muassa ilmaisella asukaspysäköinnillä. Helsingissä vähäpäästöisten autojen käyttöön on tähän mennessä kannustettu myöntämällä niille pysäköintietuus. Tämä etuus ei yksinään kuitenkaan ole riittävä kannuste vähäpäästöisen auton hankintaan. Tällä hetkellä erittäin vähäpäästöisiä (alle 50 g / km, EU:n raja erittäin vähäpäästöisille autoille) autoja on rekisteröity pääkaupunkiseudulle vain noin 190. Uusien autojen keskimääräinen CO2-päästö vuonna 2013 oli n. 132 g / km. On tärkeää, että Espoo sitoutuu edistämään ilmastonmuutoksen torjuntaa ja vähäpäästöisten autojen määrän lisääntymistä. Tämän aloitteen allekirjoittajat esittävät, että Espoossa toteutetaan vähäpäästöisten autojen edistämisohjelma, joka sisältää seuraavat toimet: - tarjotaan vähäpäästöisille autoille ilmainen pysäköinti kaupungin hallinnassa olevilla pysäköintipaikoilla - varataan vähäpäästöisille autoille erikseen liityntäpysäköintipaikkoja joukkoliikenteen solmukohtiin - annetaan vähäpäästöisille autoille oikeus käyttää joukkoliikennekaistoja silloin kun se on myös takseille sallittua - laaditaan konkreettinen ja tavoitteellinen suunnitelma sähköverkosta ladattavien autojen julkiselle latauspisteverkolle. Latauspisteiden määrää lisätään sitä mukaan kun sähkökäyttöiset ajoneuvot yleistyvät - alle 50 g / km (CO2-päästöjä) tuottaville autoille suunnatut ohjelman edut olisivat määräaikaisia siten, että ne lakkaavat vuoden kuluttua siitä, kun pääkaupunkiseudulle rekisteröityjen erittäin vähäpäästöisten autojen määrä vuoden lopussa ylittää 15 000 kpl - etuuksien saamiseksi vähäpäästöisen auton omistaja voi hakea kotikaupunkinsa ao. virastosta rekisteriotetta vastaan erillisen kilven, jolla viranomaisten työtä helpotetaan vähäpäästöisten auton tunnistamiseksi. Kilpi asetetaan auton takalasiin näkyvälle paikalle - saman sisältöinen valtuustoaloite jätetään kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja Espoo toteuttaa vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden seudun kuntien kanssa.” Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 17 Sivu 73 / 80 Vastaus aloitteeseen Espoossa on laadittu kestävän kehityksen ohjelmasuunnitelma, joka sisältää tavoitteita sähköisen liikkumisen kehittämiseksi ja edistämiseksi. Ohjelmasuunnitelmassa painotetaan kuitenkin enemmän joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistämistä kuin vähäpäästöistä autoilua, koska vähäpäästöisetkin autot vievät tilaa (mm. pysäköinti) ja aiheuttavat liikenneonnettomuuksia joukkoliikennettä enemmän. Joukkoliikennekaistoille asetetut tavoitteet vaarantuvat, jos vähäpäästöisille ajoneuvoille sallitaan oikeus käyttää niitä silloin, kun se on takseille sallittua. Joukkoliikennekaistat parantavat joukkoliikenteen sujuvuutta, täsmällisyyttä ja nopeutta sekä vähentävät päästöjä. Niiden tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen laatua ja toiminnallisuutta liikenneverkon ruuhkautuvilla osuuksilla sekä lisätä julkisen liikenteen käyttöä. Espoon katuverkolla on tällä hetkellä vain muutamia erillisiä bussikaistoja ja maanteiden bussikaistojen käytöstä päättää Uudenmaan ELY -keskus. Joukkoliikennekaistojen väärinkäytön valvominen olisi haastavaa nykyteknologialla. Huhtikuussa 2014 hyväksytty jakeluinfradirektiivi suosittelee, että Suomessa olisi noin 4 000 julkista tai puolijulkista sähköautojen latauspistettä vuoteen 2020 mennessä. Latausinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin kallista, ja tällä hetkellä valtio ei edellytä, että kunnat toteuttavat latauspisteitä omalla kustannuksellaan. Liikennevirasto on laatinut valtakunnallisen ohjeen sähköautojen julkisten latauspisteiden lupien myöntämiseen. Ohjeen tarkoituksena on helpottaa uusien julkisten latauspisteiden suunnittelua ja toteuttamista, toimia kuntien omien sähköautojen latauspisteinfrastruktuurin yleissuunnitelmien ja lupaohjeistuksen pohjana ja edistää julkisten latauspisteiden markkinaehtoista toteuttamista. Sähköautojen julkisten latauspisteiden toteuttamisen lupaprosessin ja -ohjeistuksen selkeyttäminen on Espoossa ensisijainen tehtävä latauspisteiden markkinaehtoisen toteutumisen edistämiseksi. Tämän lisäksi sähköautojen latauspisteiden vaatimukset otetaan huomioon uusien pysäköintialueiden toteutuksessa. Pysäköinti Espoon kaupungin hallinnoimilla pysäköintipaikoilla on nykyisin maksutonta kaikille ajoneuvojen päästöjen määrästä riippumatta. Pysäköinnin maksullisuutta on tarkoitus selvittää ja pilotoida lähivuosina. Selvityksen yhteydessä tehdään esitys maksupolitiikasta ja mahdollisista pysäköintimaksujen alennuksista. Länsimetron liityntäpysäköintipaikoille ollaan toteuttamassa useita sähköautojen latauspisteitä. Nykyisissä joukkoliikenteen solmupisteissä liityntäpysäköintipaikkoja on jo tällä hetkellä kysyntää nähden selvästi liian vähän eikä muutenkin vähäisiä paikkoja ole kannattavaa varata vain pienelle käyttäjäryhmälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 17 Sivu 74 / 80 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.5.2015 § 178 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Pia Kauman ja 12 muun valtuutetun 17.11.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamiseksi pääkaupunkiseudulla sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 18 08.06.2015 Sivu 75 / 80 531/10.03.01/2015 Kaupunginhallitus 187 § 25.5.2015 18 Valtuustoaloite veneiden talvisäilyttämisestä rannikolla Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Leivo, puh. 050 340 9723 Martti Merra, puh. 043 824 9586 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 25 muun valtuutetun 26.1.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen veneiden talvisäilytyksestä rannikolla sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 26.1.2015 Valtuustoaloite Kurt Byman ja 25 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 26.1.2015 seuraavan veneiden talvisäilytykseen liittyvän valtuustoaloitteen: ”Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena esitämme, että veneiden talvisäilytystä järjestettäisiin luonnollisesti ja kustannustehokkaasti edelleen rannikolla veden ääressä kaikki mahdollisuudet huomioon ottaen, sekä että satama-alueet palautetaan ns. suljetuiksi alueiksi, joita ne ovat ongelmitta olleet iät ja ajat. Näillä toimenpiteillä vältetään Espoossa suositun veneilyharrastuksen hankaloitumista ja kustannusten merkittävää kasvua.” Vastaus aloitteeseen Talvisäilytyksen nykytilanne Espoossa veneilyharrastuksen mahdollistaa yhteensä noin 5 500 kesälaituripaikkaa 26 pääsatamassa. Kaupungin hallinnassa olevissa 10 venesatamassa on noin 4 400 laituripaikkaa. Espoon satamien yhteydessä on noin 2 500 talvitelakointikenttäpaikkaa, joista kaupungin hallitsemissa satamissa noin 2 200. Suurimmat talvisäilytysalueet kaupungin hallitsemissa satamissa ovat Suomenoja (1 400), Kivenlahti (250) ja Nuottaniemi (150). Noin 3 000 venettä on talvitelakoituna tällä hetkellä muualla kuin satamien yhteydessä olevilla talvisäilytysalueilla kuten muiden kaupunkien ja yksityisten toimijoiden säilytysalueilla/hallitiloissa, omilla pihoilla ja pahimmillaan yleisillä pysäköintialueilla. Espoossa merellä Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 08.06.2015 Asia 18 Sivu 76 / 80 käytettävistä veneistä yli puolet on talvisäilytyksessä muualla kuin rannalla veden äärellä. Talvisäilytysalueiden kehittäminen Espoon mahdollisuudet veneiden talvisäilyttämiseksi on esitetty Espoon kaupungin teettämässä tutkimuksessa (Veneiden talvisäilytysalueet, esiselvitys 19.9.2014). Selvityksessä on todettu, että kaupunkikuvallisesti ja kustannustehokkaasti huomioiden merenrannan arvonmuodostus Espoon kaupungille asuntotuotannossa metrovyöhykkeellä, voidaan venesäilytystä rantojen läheisyydessä mahdollistaa korkeavarastoissa, niille soveltuvilla alueilla. Espoossa pyritään järjestämään veneiden talvitelakointipaikkoja monilla eri vaihtoehdoilla, joita kaikkia selvitetään yhtäaikaisesti, osana Espoon tulevaisuuden maankäytön suunnittelua. Yhtenä merkittävänä vaihtoehtona, varsinkin pienemmille veneille, kehitetään Ämmäsmäen alueelle kenttäsäilytysaluetta. Toinen vaihtoehtoinen telakointialue on Suomenojan voimalaitoksen suoja-alueen tietyt asuntotuotantoon soveltumattomat osat. Kolmantena vaihtoehtona ovat Espoon muut satamat, satamiin ja muualle rakentuvat kaupalliset korkeavarastot ja varastot sekä mahdolliset muut veneiden talvisäilytykseen soveltuvat paikat ja alueet. Neljänneksi veneen omistajan on mahdollista valita muiden kuntien alueella toimivista joko merenrannalla tai sisämaassa olevista varastointimahdollisuuksista soveltuvin tai järjestää itse muulla tavoin veneen säilytys. Satama-alueiden käyttö Kaikkien Espoon kuntalaisten mahdollisuus päästä nauttimaan merestä on varmistettu pitämällä kaupungin merenrannalla omistamat maa-alueet mukaan lukien kaikki satamien maa-alueet avoimina. Suomenojan venesatamaa lukuun ottamatta kaikki kaupungin satama-alueet ovat aitaamattomia ja avoimia. Satama-alueiden sulkeminen estäisi kuntalaisten yhdenvertaisen mahdollisuuden nauttia meriluonnosta ja aiheuttaisi aitaamistoimenpiteiden ja vartioinnin myötä merkittäviä lisäkustannuksia ja poistaisi tiettyjen nykyään kaikille avoimissa satamissa toimivien yritysten toimintaedellytykset. Kaupungilla ei ole suunnitelmia Espoon hallitsemien satama-alueiden muuttamiseksi suljetuksi alueiksi, Kaikkien satamien avoimuus mahdollistaa yrittäjien yhdenvertaiset toimintaedellytykset satamissa. Kymmenessä Espoon satamassa on voimassa tieliikennelaki. Satamat ovat yleisiä ja niissä veneet siirretään lakien ja asetusten mukaan veneilijöiden ja veneyrittäjien vastuulla. Espoon satamista vain Suomenojan venesatama on yksityisalue, eikä se viranomaistulkinnan mukaan ole tieliikennelakien ja turvallisuutta lisäävien asetusten piirissä. Suomenojalla tämä mahdollistaa sen, että veneyrittäjät ja veneilijät eivät välttämättä kiinnitä turvallisuusasioihin riittävästi huomiota. Mahdollisessa vahinkotilanteessa vastuu voikin langeta vahinkoon syyllistyneiden lisäksi satamaviranomaiselle (Liikuntapalvelut) turvamääräyksien Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 18 Sivu 77 / 80 laiminlyönneistä, koska se on ollut asioista tietoinen ja palauttanut alueen luonteeltaan yksityiseksi. Kaupunginhallitus kiirehtii liikennesuunnitelman valmistumista ja toivoo, että Suomenojan satama pysyy suljettuna yleiseltä liikenteeltä siihen asti, kun pysyvä ratkaisu on toteutettu. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 187 Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 25 muun valtuutetun 26.1.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen veneiden talvisäilytyksestä rannikolla sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 19 08.06.2015 Sivu 78 / 80 523/10.03.01/2015 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus 50 § 193 § 13.5.2015 25.5.2015 19 Valtuustoaloite kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi Nupurintien varteen Brobackan tien risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Veera Ruohon ym. 26.1.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Nupurintien varteen Brobackantien risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 26.1.2015 Veera Ruoho ja 42 muuta valtuutettua ovat tehneet 26.1.2015 valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että kaupunki rakentaa kevyen liikenteen väylän Nupurintien varteen Brobackantien risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka. Veera Ruohon ym. valtuustoaloite: ”Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena me allekirjoittaneet vaadimme kevyenliikenteenväylän Nupurintien varteen Brobackan tien risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka. Perustelut: Nupurintien liikennemäärä on noin 6 300 autoa / vrk. Nupurintietä pitkin ajaa runsaasti raskaita ajoneuvoja Kulmakorven ja Ämmässuon toimintoihin liittyen. Kulmakorpi-Ämmäsuon alueelle suunniteltujen tulevienkin ympäristölupahakemuksien mukaan raskaan liikennemäärän lasketaan entisestään kasvavan. Tien kapea reuna ei ole turvallinen liikkua jalan, pyörällä tai invamopolla. Nupurin, Kolmperän ja Kolmirannan asukkaat kokevatkin Nupurintien kevyelle liikenteelle erittäin vaaralliseksi. Iäkkäämmät ihmiset kokevat talvisin olevan jopa täysin "motissa" ilman kevyenliikenteenväylää. Alueella Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 19 Sivu 79 / 80 on myös lukuisia lapsiperheitä, jotka kokevat lastenvaunuilla liikkumisen Nupurintiellä täysin mahdottomaksi. Kevyenliikenteenväylä edistäisi ihmisten kuntoilua ja mahdollistaisi asukkaiden turvallisen pyöräilyn myös työmatkoillaan ja päiväkotiin. Asiasta on tehty jo aiemmin valtuustoaloite 9.10.2000. Myös viranomaistahoilta kevyenliikenteenväylän puuttuminen on huomioitu esimerkiksi Kulmakorpi 1 kaavasuunnitelman yhteydessä. Suosituksia pidemmälle asiat eivät ole koskaan edenneet, vaikka alueelle on luvattu kevyenliikenteenväylä asukkaiden turvaksi jo kaatopaikkaa suunniteltaessa 35 vuotta sitten. "Pyöräilevä Espoo" ei ole toteutunut Nupurin, Kolmperän ja Kolmirannan asukkaiden kohdalla. Vuoden 2015 talousarvioissa sekä toimintasuunnitelmassa luvataan pyöräilyn mahdollisuuksia parannettavan.” Tausta sekä tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Nupurintie (mt 110) on valtion hallinnoima maantie, jonka suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Uudenmaan ELY -keskus. Vuonna 2013 Uudenmaan ELY -keskus ja Espoon kaupunki laativat Nupurintien liikenneturvallisuusselvityksen. Työssä nousi esille kevyen liikenteen väylän puuttuminen Nupurintien varrelta ja sen merkitys alueen liikenneturvallisuuteen. Vuoden 2014 lopussa Espoon kaupunki, Uudenmaan ELY -keskus ja Kirkkonummen kunta käynnistivät tarveselvityksen, jonka yksi keskeinen tavoite on määritellä kevyen liikenteen väylän sijainti Nupurintiellä Brobackantien liittymän ja Kirkkonummen rajan välillä. Jotta kevyen liikenteen väylästä tulisi HSL:n tavoiteverkon mukainen seutureitti, tekevät Espoo ja Kirkkonummi yhteistyötä sijainnin määrittelemisessä maankäytön kanssa yhteensopivaksi. Tarveselvitys valmistuu vuoden 2015 aikana. Mikäli Espoon kaupunki ja Uudenmaan ELY -keskus löytävät hankkeelle rahoituksen, voidaan vuoden lopussa käynnistää tie- ja rakennussuunnittelu kevyen liikenteen väylän toteuttamiseksi. Päätöshistoria Tekninen lautakunta 13.5.2015 § 50 Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Veera Ruohon ym. 26.1.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee kevyen liikenteen väylän rakentamista Nupurintien varteen Brobackantien risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 08.06.2015 Asia 19 Sivu 80 / 80 Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 25.5.2015 § 193 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Veera Ruohon ym. 26.1.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Nupurintien varteen Brobackantien risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman ehdotti, että aloite hyväksytään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, ettei ota Bymanin ehdotusta käsittelyyn. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä puheenjohtajan menettelyyn. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.
© Copyright 2024