Linkki esityslistaan ja pöytäkirjaan
Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Aika 08.06.2015, klo 15:00 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat § 202 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus § 203 Pöytäkirjan tarkastus § 204 Ilmoitusasiat § 205 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset § 206 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014 § 207 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös § 208 Talousarvio 2016 § 209 Kehittämishankkeiden rahoitus 2015 § 210 Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma 2015 - 2016 § 211 Vuonna 2014 valmistuneiden talonrakennusinvestointikohteiden kustannusselvitykset § 212 Mikkelin kaupungin työilmapiiri § 213 Mikkelin kaupungin osallistuminen kansalaistoimijalähtöiseen kehittämishankkeeseen § 214 Areena Oy:n aiesopimuksen hyväksyminen § 215 Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen § 216 Kansaneläkelaitoksen lausuntopyyntö Kelan vakuutuspiirien yhdistämissuunnitelmia. 1 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Osallistujat Kokouskutsu 04.06.2015 Seija Kuikka, puheenjohtaja Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja Satu-Mari Tolonen, sihteeri Armi Salo-Oksa Hannu Kilkki Jaakko Väänänen Jaana Vartiainen Juha Vuori Kati Kähkönen Outi Kauria Petri Pekonen Raine Lehkonen Sari Teittinen Veli Liikanen Vesa Himanen Markku Siitari Petri Tikkanen Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Juha Ropponen, ohjelmajohtaja Arja-Leena Saastamoinen, talousjohtaja Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Ari Liikanen 2 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus § 202 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu 04.06.2015 3 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 § 203 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Olli Nepponen ja Arto Seppälä. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona 10.6. ja se on nähtävänä torstaina 11.6.2015. 4 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 § 204 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Pöytäkirjajäljennöksiä: - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto 29.5.2015 2. Virolahden kunnanvaltuuston päätös 18.5.2015 § 14, Virolahden kunnan eroaminen Itä-Suomen päivhdehuollon kuntayhtymästä Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi. 5 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 § 205 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: - tekninen lautakunta 12.5.2015 - rakennuslautakunta 28.5.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Koska vt. kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle vt. kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. 6 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 § 206 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014 MliDno-2015-1181 Liitteet 1 Liite Arviointikertomus 2014 Tarkastuslautakunta 27.5.2015 § 35 Kuntalain 71 §:n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Mikkelin kaupungin hallintosäännön 45 §:n mukaan lautakunta antaa valtuustolle vähintään kaksi viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Kuntalain 71 §:n selostusosan mukaan tätä vuosittain valtuustolle esitettävää selvitystä voidaan kutsua arviointikertomukseksi. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen (Kuntalaki 71 § /selostusosa). Tarkastuslautakunnan käytännön arviointityö muodostuu mm. arviointisuunnitelman laatimisesta, arviointimenetelmän valitsemisesta, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kuulemisista kokouksissa sekä esityslistojen ja pöytäkirjojen lukemisesta. Ensisijaisesti arviointi suoritetaan arvioitavan vuoden tilinpäätöksen ja siihen sisältyvän toimintakertomuksen perusteella. Tarkastuslautakunta on vuoden 2014 arviointia varten kuullut kokouksissaan mm. kaupungin viranhaltijoita sekä pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Arviointikertomuksen 2014 laatiminen aloitettiin heti huhtikuun 2015 alkupuolella, kun tarkastuslautakunta sai käyttöönsä vuoden 2014 tilinpäätöksen. Arviointikertomusta on valmisteltu ja laadittu 8.4. ja 15.4. ja 22.4. ja 20.5. pidetyissä työkokouksissa sekä 29.4.2015 pidetyssä varsinaisessa kokouksessa. Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksensa laatimista ja allekirjoittaa sen tässä kokouksessa. Ehdotus: Tarkastuslautakunta tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan esityksen: kaupunginvaltuusto • käy keskustelun vuoden 2014 arviointikertomuksesta sisällöstä ja merkitsee sen tiedoksi; kaupunginvaltuusto • velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä kysymyksistä ja havainnoista sekä kuvaukset toimenpiteistä, joihin aiotaan ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä 7 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 toimittamaan ne valtuustolle viimeistään kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä; ja kaupunginvaltuusto • antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida tulevassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esiin tuodut havainnot. Arviointikertomus on pöytäkirjaliitteenä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. _______________________________ Kaupunginhallitus 8.6.2015 Arviointikertomus on esityslistan liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee arviointikertomuksen tiedoksi. 8 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Kaupunginhallitus, § 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, § 207, 08.06.2015 § 207 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös MliDno-2015-529 Kaupunginhallitus, 30.03.2015, § 125 Valmistelija / lisätiedot: Arja-Leena Saastamoinen, Jari Laitinen Liitteet 1 Liite Toimintakertomus 2014 Valmistelijat talousjohtaja Arja- Leena Saastamoinen, p. 044 794 2050, taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p. 040 129 4672 Kuntalain 68 §:n mukaan tilinpäätös käsittää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, mitä koskien tarpeelliset tiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen se on luovutettava tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen tilinpäätös saatetaan valtuuston käsiteltäväksi. Mikkelin kaupungin tilinpäätös on muodostettu yhdistämällä liikelaitosten erillistilinpäätökset kaupungin tilinpäätökseen. Kaupungin tase on laadittu yhdistämällä budjettitalouden tase ja liikelaitosten tase siten, että sisäiset velat ja saamiset on eliminoitu. Kaupungin kirjanpitolain mukainen ulkoinen tuloslaskelma on laadittu siten, että kokonaismenoista ja -tuloista on vähennetty kaupungin sisäiset erät. Kun toimintatuloista ja -menoista eliminoidaan budjettitalouden ja liikelaitosten väliset sisäiset erät, päädytään ulkoisen tuloslaskelman mukaisiin toimintamenoihin ja toimintatuloihin. Yksiköiden määrärahojen käyttöön sisältyy sisäiset erät. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Mikkelin kaupungin tase on tilinpäätöksen 2014 jälkeen 12,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joten Mikkelillä ei ole velvoitetta tehdä toimintakertomuksessa selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kaupunki on kuitenkin omaehtoisesti hyväksynyt ja ylläpitänyt Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa, jossa on yksilöity kaupungin tasapainoiseen kasvuun tarvittavia toimenpiteitä. 9 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 10 (39) Tilinpäätös on vertailukelpoinen vuoden 2013 tilinpäätökseen. Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymisestä johtuen Toimintakertomuksen 2013 laskelmissa ei ollut vertailutietona vuoden 2012 tilinpäätöslukuja muutoin kuin yhdistyneiden kuntien avaavan taseen osalta. Tilikauden tuloksen muodostuminen Kaupungin tilikauden tulos ennen varaus- ja rahastosiirtoja oli 3,715 milj. euroa. Tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttivat toimintakulujen kasvu noin 4,7 milj. euroa, verotulojen kasvu noin 8,9 milj. euroa ja muiden rahoitustuottojen kasvu noin 4,6 milj. euroa edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Tilikauden 2014 tulos muodostui seuraavasti: 1 000 euroina 01.01.-31.12.2014 01.01.-31.12.2013 Toimintatuotot yhteensä 100 681 99 868 Toimintakulut yhteensä -382 320 -377 595 Toimintakate -281 112 -277 191 Verotulot 196 289 187 364 Valtionosuudet 100 416 100 524 Rahoitustuotot ja - 7 908 kulut 3 654 Vuosikate 23 501 14 351 Poistot ja arvonalentumiset -19 786 -19 311 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos 3 715 -4 960 Tulokseen sisältyi Etelä- Savon Kampuskiinteistöjen ylijäämän palautusta noin 5 miljoonaa euroa sekä myyntivoittoja yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Myyntivoittoja kertyy vuosittain, mutta niiden keskimääräinen taso on noin 2-3 miljoonan euron luokkaa Mikkelin kokoisessa ja rakenteisessa kaupungissa. Tuloksen käsittely Kuntalain 69 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kaupunginhallitus esittää tilikaudelle 2014 muodostuneen 3 783 935,66 euron ylijäämän käsittelyksi: • • • • • • tilikauden tuloslaskelman tulos ennen varaus- ja rahastosiirtoja 3 715 416,70 euroa. kirjataan tulona suunnitelman mukaan vesilaitoksen poistoeron vähennys 44 898,67 euroa. kirjataan tulona E-S Työterveyshuollon tulospalkkavaraus v. 2013 50 000,00 euroa. kirjataan menona suunnitelman mukaan Etelä-Savon pelastuslaitokselle poistoeron lisäys 579 939,16 euroa. kirjataan tulona suunnitelman mukaan Etelä-Savon pelastuslaitokselle poistoeron vähennys 553 393,77 euroa. kirjataan tulona Mikkelin kaupungin poisto ero 165,68 euroa. Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 • kirjataan tilikauden ylijäämä 3 783 935,66 euroa tilikauden yli/ alijäämän tilille taseeseen. Ylijäämää on taseessa vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen 12 447 938,14 euroa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus ja vt. kaupunginjohtaja allekirjoittavat Mikkelin kaupungin tilinpäätöksen vuodelta 2014 ja jättävät sen jälkeen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Kaupunginhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus antaa valmistelijoille oikeuden tehdä toimintakertomukseen tarvittavia teknisiä korjauksia, muutoksia ja täydennyksiä. Erityisesti konsernitilinpäätöksen osalta tehdään tarkistuksia ja mikäli tilinpäätöksessä ilmenee olennaisia muutoksia tuodaan ne erikseen kaupunginhallituksen käsittelyyn ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä. Tekniset korjaukset, muutokset ja täydennykset tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että asiantuntijat Jari Laitinen ja Juha Vuorela saapuivat paikalle tämän pykälän käsittelyn aikana. Merkitään lisäksi, että Arja-Leena Saastamoinen ja toimialajohtajat esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle. Veli Liikanen poistui 15.53 paikalta ja hänen tilalleen kokoukseen saapui varajäsen Minna Pöntinen. Kaupunginhallitus, 08.06.2015, § 207 Valmistelija / lisätiedot: Jari Laitinen jari.laitinen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Tilinpäätös 2014 tekniset korjaukset 2 Liite Tilintarkastuskertomus 2014 Tarkastuslautakunta 27.5.2015 § 34 Mikkelin kaupungin tilintarkastuskertomus 2014 11 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Tilintarkastaja jättää 27.5.2015 tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 1.1.– 31.12.2014 tarkastuslautakunnalle tässä kokouksessa. Tarkastuslautakunta valmistelee tilintarkastuskertomuksen kaupunginvaltuuston käsittelyä varten. Ehdotus: Tarkastuslautakunta saattaa Mikkelin kaupungin tilintarkastuskertomuksen kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. ------------§ 36 Mikkelin kaupungin tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilikaudelta 1.1.–31.12.2014 Tarkastuslautakunnan on kannanottojensa pohjalta tehtävä valtuustolle ehdotuksensa siitä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Kaupunginhallitus allekirjoitti tilinpäätöksen 30.3.2015, jätti sen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Tilintarkastuskertomus on luovutettu tarkastuslautakunnalle tässä kokouksessa. Ehdotus: Puheenjohtaja antaa päätösehdotuksen kokouksessa. Käsittely: Tilintarkastaja on 27.5.2015 päiväämässään tilintarkastuskertomuksessa lausunut, että Mikkelin kaupungin tilinpäätös ja liikelaitosten erillistilinpäätökset voidaan hyväksyä ja tilivelvollisille voidaan myöntää vastuuvapaus tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Ehdotus: Tarkastuslautakunta tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan esityksen: Kaupunginvaltuusto hyväksyy Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen ja liikelaitosten erillistilinpäätökset ja myöntää tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. __________________ Kaupunginhallitus 8.6.2015 Kaupunginhallitus antoi 30.3.2015 §125 vuoden 2014 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä valmistelijoille oikeuden tehdä toimintakertomukseen tarvittavia teknisiä korjauksia, muutoksia ja täydennyksiä. Tekniset korjaukset, muutokset ja täydennykset tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä. Lista teknisístä korjauksista, muutoksista ja täydennykset on liitteenä. 12 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi liitteen mukaiset Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen tehdyt tekniset muutokset. Edelleen kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi tarkastuslautakunnan päätökset: tilintarkastuskertomus ja tilinpäätöksen hyväksyminen. 13 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 § 208 Talousarvio 2016 MliDno-2015-1177 Valmistelija / lisätiedot: Arja-Leena Saastamoinen,Jari Laitinen arja-leena.saastamoinen@mikkeli.fi, jari.laitinen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Talousarvioraami 2016 Uusi kuntalaki Osana valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä valmistellaan kuntatalousohjelma (12 §). Kuntatalousohjelman valmistelu on osa julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelua. Kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä kuntien tehtävien hoitamiseen (rahoitusperiaate). Kuntien toimintaympäristön, palveluiden kysynnän ja kuntien tehtävien muutokset arvioidaan ja tehdään arvio kuntatalouden kehityksestä. Kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta ja kuntaryhmittäin. Arvioinnissa eritellään kuntien lakisääteiset ja muut tehtävät ja arvioidaan kuntien toiminnan tuottavuutta. Kuntatalousohjelman valmistelee valtiovarainministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä tarvittaessa muiden ministeriöiden kanssa. Kuntatalousohjelman perusteena olevat taloudelliset ennusteet ja kuntatalouden kehitysarvion laatii valtiovarainministeriö. Suomen Kuntaliitto ry osallistuu kuntatalousohjelman valmisteluun. Kunnassa on oltava kuntastrategia (37 §), jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon nykytila-arvioon sekä arvioon toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtäviin. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. 14 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Uusi kuntalaki tiivistää koko kuntakonsernin ohjausta kokonaisuutena. Kuntalain 47 §:n mukaan Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. Konserniohjeessa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta; 2) konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä; 3) tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta; 4) velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa; 5) konsernin sisäisistä palveluista; 6) kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimittämisestä; 7) kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. Tytäryhteisön tilintarkastajana on oltava emon tilintarkastusyhteisö. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio (110 §) ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toimintaa on kaikki se, missä se kunta on mukana organisointitavasta riippumatta. Hallitusohjelma Julkisen talouden tulot ja menot on oltava tasapainossa. Veropolitiikka tukee kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamista ja työn verotuksen 15 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 kevennys tukee työllisyyttä, talouskasvua ja palkkamalttia ostovoiman kehitystä turvaamalla. Kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen panostetaan kertaluonteisesti 1,6 miljardia euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Kärkihankkeita ovat mm. peruskoulutuksen uudistaminen digitaalisten oppimisympäristöjen avulla, lapsi- ja perhepalveluiden asiakaslähtöinen muutosohjelma ja ikäihmisten kotihoidon kehittäminen. Hallitus on sopinut julkista taloutta vahvistavasta sopeuttamisohjelmasta. Samalla kohdennetaan resursseja uudelleen omaishoidon vahvistamiseen, takuueläkkeen korottamiseen ja lastensuojeluun, sekä ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseen. Nettomääräisesti näiden vaikutus on 4 miljardin euron tasapainotus vuoden 2019 tasolla. Julkista taloutta vahvistetaan 6 miljardilla eurolla vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi hallitus toteuttaa pitkällä tähtäimellä vaikuttavia toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta vuositasolla 4 miljardilla eurolla. Keskeiset toimet tässä ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen. Kuntien toimintavapauksia tullaan edistämään. Elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritystoiminnan edellytyksiä tulisi vahvistaa kaikessa päätöksenteossa. Opintopolkuja joustavoitetaan, työuria pidennetään, taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lisätään ja vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamista. Julkisia palveluita tullaan digitalisoimaan kasvavaa vauhtia. Lisäksi vahvistetaan kokeilukulttuuria, jolla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Toiminnan painopisteet Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Mikkelin kaupungin strategian syyskuussa 2013. Kestävä kasvu ja talous perustuu asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointiin, joita ohjataan toimialarajat ylittäen valtuuston 23.3.2015 (§35) hyvinvointiohjelmien avulla. Talousjohtaja ja taloussuunnittelupäällikkö ovat käyneet toukokuussa 2015 raamineuvottelut kaikkien toimialojen sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden kanssa. Talousarvion 2016 valmistelun lähtökohdat Kaupungin käyttötalouden toteutumisennuste on huolestuttava. Kaupungin tilinpäätös tulee toimialojen, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, tekemien ennusteiden mukaan olemaan selvästi alijäämäinen myös vuonna 2015, mikäli välittömiin toimenpiteisiin talouden tervehdyttämiseksi ei ryhdytä. Johdon ennuste 3/ 2015 osoittaa, että talousarvion mukaisesti edetään. Tämä edellyttää kuitenkin tiukkaa talouskuria ja ehdottomasti talousarviossa pysymistä. Mikäli sosiaali- ja terveystoimi ylittää ennusteensa mukaisesti talousarvion, on vastaava määrä kyettävä säästämään kaupungin muista toiminnoista. Ennusteessa ei siis ole huomioitu täysimääräisesti toimialojen ylitysennusteita eli on olemassa riski, että toimialojen ennusteiden toteutuessa syntyvä alijäämä on suurempi. 16 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Tasapainoisen kasvun ja talouden ryhmä kokoontuu 15.6. ja arvioi koko kaupungin tasolla valtuuston 19.1.2015 §8 hyväksymän Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toimien riittävyyttä ottaen huomioon kuluvan vuoden toteutumaennusteen. Toimialojen, taseyksiköiden ja liikelaitosten on seurattava talouttaan erityisen tarkasti ja pyrittävä välttämään kaikkia talousarvion ylityksiä sekä haettava omasta toiminnastaan säästöjä. Alustava toimintakatteen ja tuloksen muodostuminen Tilinpäätöksessä 2014 toimintakate oli -281,1 milj. euroa, mikä oli 3,6 milj. euroa heikompi kuin talousarvio 2014. Vuodesta 2013 toimintakate heikkeni 3,9 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvion valtuuston hyväksymä toimintakate on -282,6 milj. euroa. Talousarvion 2016 ja suunnitelman 2016 -2018 valmistelussa tulee huomioida taloudellinen kestävyys siten, että toimintakatteen heikkeneminen tulee saada pysähtymään ja toimintakuluja on kyettävä hillitsemään tuottavuutta lisäämällä ja palveluja kriittisesti arvioimalla ottaen huomioon uuden kuntalain ja hallitusohjelman linjaukset. Talousarviorakenne muuttuu siten, että tilakeskus muuttuu teknisen toimialan tulosalueeksi, joka se asemansa puolesta nyt jo onkin. Tilakeskus ei ole itsenäinen liikelaitos, eikä jatkossa siten enää tee omaa talousarviota ja tilinpäätöstä, vaan se käsitellään osana teknistä toimialaa. Tämä vaikuttaa luottamusmiesoaikkoihin ja edellytttää sääntömuutoksia, jotka tuodaan päätöksentekoon erikseen. Asuntomessuihin on osoitettu lisäresurssi vuodelle 2016. Muutoin toimialojen kanssa käydyissä keskusteluissa ei noussut esiin sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat palveluiden lisäämiseen. Mikkelin kaupungin verotulot vuodelle 2016 ovat ennusteiden mukaan reilut 200 miljoonaa euroa, mikä on yli 3,6 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan tilikauden toteutumaennuste. Myös valtionosuuksien arvioidaan kasvavan kuluvan tilikauden toteutumaennusteesta (101,7 milj. euroa) noin 1,3 milj. euroa ollen 103 milj. euroa. Talousarvioraami vuodelle 2016 on tehty ulkoisten tuottojen ja kulujen pojalta. Sisäiset erät lisätään raamiin elokuun 2016 loppuun mennessä ja ne eivät muuta toimintakatetta mitenkään. Lähtökohtana on ollut vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätökset sekä vuoden 2016 arvioidut tuotot ja niiden pohjalta määritelty koko kaupungin tason kulutaso, johon on varaa toimintakatetta huomattavasti heikentämättä. Raami osoittaa -284.711.000 euron toimintakatetta, jossa on heikennystä vuoden 2015 talousarvioon 1.253 milj. euroa. Tilikauden 2016 tulos muodostuu alustavan raamin mukaisesti seuraavalla tavalla: • • • • • • • toimintakate -284.711.000 € verot +200.000.000 € valtionosuudet +103.000.000 € rahoitustulot, netto + 1.000 € Vuosikate + 19.329.000 € Poistot - 19.200.000 € Tilikauden tulos + 129.000 € Talousarvioraamiin sisältyy seuraavat riskit: • lähtökohtana on hyvin pitkälle vuoden 2014 toteutuneet kustannukset, jolloin ilman toimintamallien tehostamista 17 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 • • • palveluiden ostopalveluiden laskennallinen ylityspaine on jo raamia laadittaessa 6,6 miljoonan euron luokkaa, vaikka raamia kasvatettiin vuoden 2014 toteutumasta liki 3,9 miljoonaa euroa. konsernipalveluiden muihin toimintatuottoihin sisältyy myyntivoittoja saman verran kuin oli vuoden 2014 toteutumassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio etenee oletettua hitaammin ja asetettu tuottavuustavoite jää toteutumatta työllistämistoimet eivät pure ja työmarkkinatuen kuntaosuus toteutuu 2 – 3 miljoonaa euroa arvioitua suurempana Hallintopalvelukeskus edellyttämät muutokset talousarviorakenteeseen tehdään siinä vaiheessa, kun on selvää, mitkä toiminnot ja missä laajuudessa siirretään keskitetysti konsernipalveluihin. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioraamin ja oikeuttaa konsernipalvelut valmistelemaan lautakunnille talousarvion valmisteluohjeet Tiedoksi Talouspalvelut, Tekninen toimi 18 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 § 209 Kehittämishankkeiden rahoitus 2015 MliDno-2015-1182 Valmistelija / lisätiedot: Aki Kauranen,Arja-Leena Saastamoinen aki.kauranen@mikkeli.fi, arja-leena.saastamoinen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Tiivistelmät kehittämishankkeista 2015 Kuntien osoittama kehittämisrahoitus on osa julkisen sektorin lukuisiin alueen kehittämishankkeisiin kanavoimaa kehittämispanostusta. Hankkeilla edistetään Mikklein kaupungin strategian mukaisesti uusien työpaikkojen syntymistä, työvoiman osaamisen kehittämistä ja kärkialueiden kasvua, asukkaiden hyvinvointia sekä tätä kautta kaupungin veto- ja elinvoimaa. Merkittävin osuus hankerahoituksesta tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta. Kuntien rahoitusosuus EU-hankkeissa vaihtelee 5 %:n ja 50 %:n välillä hankkeiden kokonaiskustannuksista. Mikkelissä mm. merkittävä osa korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusrakenteista ylläpidetään hankevaroin. Lisäksi kuntien kehittämisrahoituksilla tuetaan mm. kuntien omaa palvelutuotantoa tukevaa ja kehittävää toimintaa ja hankkeita. Mikkelin kaupunkiseudulla kuntien hankerahoitus tulee pääosin Mikkelin kaupungin varaamasta kehittämismäärärahasta, joka vuonna 2015 on 786.000 euroa sekä Mikkelin seudun kuntien yhdessä kartuttamasta seudun kehityshankerahastosta, johon vuosittain kerätään noin 750.000 euroa. Mikkelin kaupungin ja Mikkelin seudun kehittämispanostusten suuntausta tarkastellaan kokonaisuutena. Kehittämishankkeiden rahoitusta on pyritty jakamaan kaupungin ja seudun kesken alueellisen vaikuttavuuden ja erikoistumisalojen mukaan. Näin esimerkiksi aluekehitystoiminnan sekä maaseudun kehittämiseen ja talousalueen yritystoiminnan kehittämiseen laajasti vaikuttavien hankkeiden kuntarahoitusta on painotettu seudun vastuulle. Lisäksi seudun kehittämisrahoitusta on suunnattu myös kuntien palvelurakenteen kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Osassa hankkeita on rahoitusvastuuta jaettu molemmille. Seudun kehityshankerahaston käytöstä päättää seudun kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti seutuvaliokunta ja rahoituspäätökset tehdään koskemaan koko hankekautta. Kaupungin osalta kehittämishankkeisiin osallistumisesta ja osoitettavan rahoituksen suuruudesta päättää vuosittain hankekohtaisesti kaupunginhallitus. Mikkelin kaupungin käyttösuunnitelman 2015 mukaan Kehittämishankkeet määräraha on tarkoitettu merkittäviin elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin kehittämishankkeisiin. Rahoitettavia hankkeita koskevan päätöksenteon tulee käyttösuunnitelman lausuman mukaan perustua kaupungin strategiaan ja erityisesti elinkeinojen hyvinvointiohjelman linjauksiin. Tämä strategiakytkös varmistetaan hankerahoitusta hakevien yhteisöjen kanssa käydyissä neuvotteluissa osana elinkeinojen hyvinvointiohjelman toteuttamista. Keskeisten toimijoiden kanssa kaupunki on solminut kumppanuussopimukset, joissa määritellään yhteistyön lähtökohdat ja tavoitteet sekä sovitaan vuosittain toteutettavissa yhteistyöneuvotteluissa kunkin vuoden toiminnan painopisteistä sekä toteutettavista kehittämishankkeista. 19 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Liitteeseen on koottu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Kansalliskirjaston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Kuntaliiton, Mikkelin kaupungin, Mikkelin kehitysyhtiön Miksei Oy:n sekä Pro Agria Etelä-Savon vuonna 2015 toteuttamat kehittämishankkeet, joiden rahoittamiseen käytetään kaupungin kehittämismäärärahaa tai seudun kehityshankerahaston varoja. Hankkeet toteuttavat kaupungin elinkeinojen hyvinvointiohjelmaa sekä seudun kehittämisen linjauksia. Kaupunginhallituksessa päätettävien kuntarahoitusten yhteissumma on 420.490 € ja yhdessä jo tehtyjen vuotta 2015 koskettavien rahoituspäätösten kanssa kaupunginhallituksen alaisesta kehittämismäärärahasta on vuodelle 2015 sidottu yhteensä 536.772 €. Mikkelin seudun seutuvaliokunta tekee seudun kehitysrahastoa koskettavat hankepäätökset 9.6.2015 kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää myöntää vastuuyksiköltä 140214154, tili 447100 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hankkeet - Luomuinstituutin jalkauttaminen, enintään 10.000 € Kansalliskirjaston / Digitointi- ja konservointikeskuksen hankkeet - Aviisi - sanomalehtien kultainen vuosisata uuteen käyttöön, enintään 20.000 € Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankeet 2015 - Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen, enintään 98.883 € Kuntaliiton hankkeet - Arttu 2, enintään 9 000 € Mikkelin kaupungin hankkeet - Kouluverkkoselvitys 2015, enintään 15.000 € - Innovaatiokoulu –hanke, enintään 12.500 € Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hankkeet - Memorypark Business Plan, enintään 27.130 € - EcoSairila kehittämisohjelma 2015-2016, enintään 19.213 € - Etelä-Savon Uudistuva Teollisuus , enintään 22.438 € - WITERA: Käynnistys Etelä-Savossa, enintään 13.791 € - Bridgehead, enintään 11.417 € - ULLD – Uutta liiketoimintaa linkitetystä datasta, enintään 31.118 € - Professuurihanke, enintään 72.462 € - Kansallinen EEN –hanke, enintään 13.000 € - Itä-Suomen Invest In –hanke, enintään 25.000 € - Tulevien hankkeiden varaus, enintään 19.538 € 20 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Rahoituksen ehtona on hankkeiden muun rahoituksen toteututuminen suunnitellusti. Tiedoksi Helsingin yliopisto / Ruralia-instituutti, Kansalliskirjasto / Digitointi- ja konservointikeskus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Eveliina Repo ja Heikki Särkkä, Mikkelin kaupunki / Mirja Kauppinen, Miksei Oy / Maarit Randelin 21 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Kaupunginhallitus, § 198, 01.06.2015 Kaupunginhallitus, § 210, 08.06.2015 § 210 Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma 2015 - 2016 MliDno-2015-1132 Kaupunginhallitus, 01.06.2015, § 198 Valmistelija / lisätiedot: Juha Vuorela juha.vuorela@mikkeli.fi Mikkelin kaupungin hallintosäännön 37 §:n mukaan kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa hallintosäännön 37 §:n mukaan kaupungin hallitus. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus sekä konsultointitoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea kuntayhtymälle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Suunnitelmaan voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia ja tarkennuksia. Sisäinen tarkastus voi suorittaa myös erillisiä toimeksiantoja, jotka eivät sisälly suunnitelmaan. Sisäisen tarkastuksen suunnitelman tavoitteena on varmistaa, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteet, seuranta ja raportointi toteutetaan jatkossa osana prosesseja, toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden asettamista ja että se huomioidaan päätöksenteossa. Tarkastussuunnitelma kattaa jäljellä olevan valtuustokauden vuodet 2015 2017. Tarkastussuunnitelma lähetetään oheisena kaupunginhallitukselle. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Hallitus päättää merkitä tiedoksi sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman vuosille 2015 - 2017. Päätös Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin. Merkitään, että konsernitarkastaja Juha Vuorela esitteli asiaa kaupunginhallitukselle. 22 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Kaupunginhallitus, 08.06.2015, § 210 Valmistelija / lisätiedot: Juha Vuorela juha.vuorela@mikkeli.fi Mikkelin kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta -ohjeen (kaupunginhallitus 24.11.2014 § 431) mukaan valvontatarkastusten tulee perustua vuosittaiseen tarkastussuunnitelmaan, jonka kaupunginhallitus hyväksyy. Tarkastussuunnitelma kattaa vuodet 2015 - 2016. Tarkastussuunnitelma lähetetään oheisena kaupunginhallitukselle. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi tarkastussuunnitelman vuosille 2015-2016. 23 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 24 (39) Teknisen lautakunnan jaosto, § 15, 21.05.2015 Kaupunginhallitus, § 211, 08.06.2015 § 211 Vuonna 2014 valmistuneiden talonrakennusinvestointikohteiden kustannusselvitykset MliDno-2015-690 Teknisen lautakunnan jaosto, 21.05.2015, § 15 Valmistelija / lisätiedot: Riitta Väänänen, Aija Kuuppo Liitteet 1 Vaarinsaari.pdf 2 Ristiina_tk.pdf 3 Kalevankangas_pk.pdf 4 Päämajatalo.pdf Toimitilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeiden mukaan kustannuksiltaan yli 0,5 M€:n (alv 0 %) hankkeista tulee esittää jälkiseuranta kaupunginhallitukselle. Vuonna 2014 valmistuneita yli 0,5 M€:n hankkeita olivat Kalevankankaan (Taitolan) uusi päiväkoti, Ristiinan terveyskeskus, Ristiinan Vaarinsaari, Päämajatalo ja Haukivuoren yhtenäiskoulu. Kalevankankaan (Taitolan) uusi päiväkoti Kalevankankaan uuden päiväkodin kokonaiskustannukset 2013 – 2014 olivat 1 052 957 euroa (alv 0 %). Hankkeen työt päästiin aloittamaan 1.4.2014, kun kiinteistöä väliaikaisesti väistötiloina palovahingosta johtuen käyttänyt Peitsarin koulu pääsi palaamaan omalle koululle.Kohde valmistui 19.9.2014. Hankkeen toteutuneet kustannukset ylittivät urakkatarjousvaiheen kustannukset n. 50 000 eurolla korkeammista suunnittelukustannuksista ja lisä- ja muutostöistä johtuen. Ristiinan terveyskeskus ja Vaarinsaari Ristiinan terveyskeskuksen muutos- ja korjaustöiden kokonaiskustannukset 2013 – 2014 olivat yhteensä 2 360 646 euroa ja Vaarinsaaren 782 067 euroa (alv 0 %). Terveyskeskuksen kustannussäästö urakkatarjousvaiheen kustannusarvioon verrattuna oli n. 170 000 euroa ja Vaarinsaaren n. 138 000 euroa lähinnä pienemmistä rakennuttajan kustannuksista ja vähäisimmistä muutostöistä johtuen. Terveyskeskuksen kustannuksiin sisältyy myös puolilämpimän ambulanssitallin ja kaksipaikkaisen autokatoksen rakentaminen. Terveyskeskuksen toteutusaika oli 2.5.2014 - 9.5.2014 ja Vaarinsaaren 12.5.2014 - 8.12.2015. Päämajatalo Päämajatalon sisäilmaongelmista johtuneet korjaustyöt 2012 - 2014 maksoivat yhteensä 1 074 230 euroa (alv 0 %). Pääkorjaustyöt; pohjakerroksen teknisen Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 käsityötilojen lattioiden uusinta ja seinien alaosien injektointi, 1-3 kerroksissa ala- ja välipohjien perusteellinen purkaminen/korjaus/uusinta, juhlasalin lattian uusinta, yläpohjan vanhojen muottilautojen purku ja eristeiden uusinta, luokissa olevien pystyhormien tiivistys, IV:n tulokammion rakenteiden uusinta, ilmanvaihdon mittaus ja säätö, ikkunoiden ulkomaalaus. Ala-, väli- ja yläpohjan korjaus/uusinta tehtiin myös päämajamuseossa. Työt teetettiin laskutyönä, päätoteuttaja YIT Kuntatekniikka Oy, koska korjaustöiden laajuus selvisi vasta vaiheittain rakenteita purkamalla, minkä jälkeen pystyttiin vasta laatimaan lopulliset korjaussuunnitelmat. Päämajamuseon korjauksissa jouduttiin lisäksi huomioimaan kulttuurihistorialliset arvot. Haukivuoren yhtenäiskoulu Haukivuoren yhtenäiskoulu valmistui ja luovutettiin käyttöön 19.12.2014. Hankkeen kustannusselvitys tehdään syyskuussa, kun viimeisimmät kohteen kesäajan viimeistelytyöt on tehty. Ehdotus Esittelijä: Riitta Väänänen, kiinteistöjohtaja Teknisen lautakunnan jaosto merkitsee tiedoksi Kalevankankaan (Taitolan) uuden päiväkodin, Ristiinan terveysaseman, Ristiinan Vaarinsaaren ja Päämajatalon kustannusselvitykset ja esittää ne edelleen kaupunginhallitukselle tiedoksi. Päätös Merkittiin. Kaupunginhallitus, 08.06.2015, § 211 Valmistelija / lisätiedot: Riitta Väänänen riitta.vaananen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Kustannusselvitykset Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Kalevankankaan (Taitolan) uuden päiväkodin, Ristiinan terveysaseman, Ristiinan Vaarinsaaren ja Päämajatalon kustannusselvitykset. 25 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Kaupunginhallitus, § 119, 16.03.2015 Kaupunginhallitus, § 212, 08.06.2015 § 212 Mikkelin kaupungin työilmapiiri MliDno-2015-166 Kaupunginhallitus, 16.03.2015, § 119 Kaupunginhallitus 16.2.2015 § 75 Asian valmistelijat kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, 044 794 2030 ja hallintojohtaja Ari Liikanen 044 794 2031 Kaupunginhallitus on pyytänyt marraskuussa 2014 Etelä-Savon Työterveys liikelaitosta tekemään kartoitusta, jossa selvitetään vallitsevat toimintatavat sekä mahdolliset epäasialliset häirintätapaukset. Taustalla on ollut mediassa esillä olleet epäilyt kaupungin luottamusjohdon epäasiallisesta käytöksestä kaupungin työtekijöitä kohtaan. Etelä.Savon Työterveys Oy luovutti kaupunginhallitukselle raportin tammikuussa 2015. Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto on tilannut Interniemi Oy:lta jatkoselvityksen Etelä-Savon Työterveyden loppuvuonna 2014 toteuttamalle selvitykselle. Puheenjohtajiston toimeksiannossa on pyydetty selvittämään, onko Mikkelin kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöorganisaatiossa työilmapiiriin liittyviä ongelmia, mikäli ongelmia esiintyy, miten ne ilmenevät ja keitä henkilöitä koskevat sekä miten asiaan tulisi puuttua tai/ja mitä käytäntöjä tulisi muuttaa. Selvityksen on toteuttanut Kirsi Hoffrén, VTM, työyhteisövalmentaja, työnohjaaja ja työ-yhteisösovittelija Interniemi Oy:stä. Asian selvittämistä varten on haastateltu luottamushenkilöitä sekä nykyisiä että entisiä viranhaltijoita, yhteensä 27 henkilöä, joista 23 henkilö tapaamalla ja 4 henkilöä puhelimitse. Haastattelut toteutettiin 26.1.-7.2.2015 välisenä aikana. Haastatteluiden keskimääräinen kesto on ollut yksi tunti. Haastatteluista laadittu yhteenveto esitellään kaupunginhallitukselle kokouksessa. Haastatteluista laadittu yhteenvetomuistio on tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön jatkotoimenpiteitä varten. Yhteenvetona haastattelujen perusteella voidaan todeta, että ei ole ilmennyt sellaista, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt olisivat tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään työturvallisuuslaissa määritellyillä perusteilla. VTM Kirsi Hoffrén tulee selvittämään asiaa kaupunginhallitukselle. Ehdotus: Puheenjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että 26 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 - haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja - kaupunginvaltuuston puheenjohtajan roolia suhteessa operatiiviseen toimintaan tulisi tarkentaa erillisellä valmennuksella - asia on loppuunkäsitelty Päätös: Kaupunginhallitus: Esittelijä muutti esitystään seuraavaan muotoon: "Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että - haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja - selvityksen sisältö otetaan heti huomioon kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden toiminnassa ja koulutuksessa seuraavasti 1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa. 2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt. 3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan johtavien viranhaltijoiden kautta. 4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi. Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa pelisäännöt. 5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia ristiriita- ja kiusaamistilanteita. Lisäksi kaupungin työilmapiiriä seurataan säännöllisesti työilmapiirikyselyllä. Merkitään, että VTM Kirsi Hoffrén selosti asiaa kaupunginhallitukselle. ___________________ Kaupunginhallitus 16.3.2015 § 119 Valmistelija/lisätiedot: henkilöstöjohtaja Kimmo kimmo.tottola@mikkeli.fi Henkilöstöpalvelut on selvittänyt kaupunginhallituksen toimenpide-ehdotusten pohjalta jatkotoimenpiteitä ja päätynyt seuraavanlaiseen esitykseen 1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa. 27 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 • • Kuntaliitolta on tilattu puolen päivän koulutus kunnallisesta päätöksenteosta keväälle 2015. Kuntaliiton johtavan lakimiehen Heikki Harjulan kanssa sovitaan koulutuksen ajankohdasta huhtikuulle ja sisällöstä. Johtoryhmässä on sovittu, että tietopyynnöt käsitellään toimialojen johtoryhmissä ja vastaukset käsitellään viikoittain. • Tällä toimenpiteellä pyritään takaamaan työntekijöiden työrauha ja oikeus tehdä työtä yhden työnjohdon alaisena (työhyvinvointi) 2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt. • Varataan luottamushenkilöille mahdollisuus osallistua koulutukseen vuoden 2015 aikana. Tehdään koulutuskalenteri ja koulutuksen sisältö sovitaan FCG ja Kuntaliiton kanssa järjestetään yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennus. 3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan johtavien viranhaltijoiden kautta. • Luottamushenkilöiden palaute käsitellään toimialojen johtoryhmissä 4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi. Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa pelisäännöt. • • • • • • Mikkelin kaupungilla on voimassa oleva opas työpaikkakiusaamisen, syrjinnän ja sukupuolisen häirinnän käsittelyyn. Yt-neuvottelukunta on käsitellyt asian 8.10.2003 Kaupunginhallitus on hyväksynyt esityksen 20.10 2003 § 515 Oppaan nimi: Mitä tahansa ei tarvitse suvaita, mutta liian herkkänahkainenkaan ei kannata olla. Opas liitteenä. Opas on pääsisällöltään edelleen täysin ajankohtainen ja ohjeet sopivat tähän päivään Opas päivitetään tekstimuotojen osalta vuoden 2015 aikana. 5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia ristiriita- ja kiusaamistilanteita. • • • • • Mikkelin kaupungissa otetaan käyttöön työyhteisön sovittelumenettely Laaditaan erillinen ohje esimiehelle ja työntekijälle Ohjeet sovittelusta tuodaan työsuojelutoimikunnan arvioitavaksi 4/2015 Ohjeet sovittelusta tuodaan yt-neuvottelukunnan hyväksyttäväksi 4/2015 Ohje sovittelusta tuodaan kaupunginhallituksen kokoukseen hyväksyttäväksi 5/2015 28 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Ehdotus Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy henkilöstöpalvelujen toimenpide-ehdotukset ja esittää ne tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunki on antanut toimeksiannon asianajajalle oikeudellisen arvioinnin tekemistä varten mahdollisista oikeudenloukkauksista ja tästä tehdään erillinen viranhaltijapäätös. Arvio annetaan kaupunginhallitukselle. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä esitteli asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus, 08.06.2015, § 212 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Vainion muistio (Salassa pidettävä) Asianajaja Antti Vainio on luovuttanut muistion oikeudellisesta arvioinnista kaupunginhallituksen puheenjohtajille 1.6.2015. Liitteenä oleva Vainion muistio on julkinen kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi. 29 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 30 (39) § 213 Mikkelin kaupungin osallistuminen kansalaistoimijalähtöiseen kehittämishankkeeseen MliDno-2015-1221 Valmistelija / lisätiedot: Virpi Siekkinen Virpi.siekkinen@mikkeli.fi Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Ohjelman toimenpiteillä rahoitetaan mm. kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kaupunkialueilla. Mikkeli on yksi ensimmäisistä kaupungeista, jossa rahoitusmuotoa ollaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osalta ottamassa käyttöön. Erityisenä tavoitteena on vahvistaa kansalaistoimijoiden osallistumista rakennerahasto-ohjelman toteutukseen sekä edistää erityisesti nuorten ja syrjäytymisvaarassa olevien yhteiskunnallista osallisuutta ja edistää asuinalueiden yhteisöllisyyttä. Kehittämistoiminnan on tarkoitus olla avointa, laaja-alaista ja osallistavaa. Toiminta perustuu paikallisten toimijoiden yhdessä laatimaan kehittämissuunnitelmaan. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä, MYR, pyytää Mikkelin kaupungilta ehdotusta kansalaistoimijalähtöisen toiminnan sisällöksi, rahoitusmalliksi ja hallinnolliseksi toimintamalliksi, jolla kehittäminen toteutetaan. Toiminnan on mahdollista käynnistyä elokuun alusta 2015. ELY-keskus varautuu rahoittamaan toimintaa ESR-rahoituksella. Kaupungin puolelta yhdyshenkilönä toimii Hannu Korhonen. Hanketta on valmisteltu kevään 2015 aikana osana Liikkumisen unelmavuoden suunnittelua. Kansalaisten kuulemistilaisuus järjestetään kesäkuussa2015 ja siihen liittyvä webropol –kysely elokuun 2015 alkuun mennessä. Näiden pohjalta järjestöjen kanssa laaditaan yhdessä toimintasuunnitelma. Kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke mahdollistaa (aidosti kansalaisia lähellä olevia kehittämishankkeiden toteutumisen) kansalaisia lähellä olevaa toimintaa. Kehittämissuunnitelman laatiminen toteutetaan hyödyntämällä valmiita kaupungin kanavia ja kutsumalla asukkaita ja järjestöjä ideointipalavereihin ja verkostotapaamisiin. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa: 1.Liikkumisen unelmavuosi 2.Muut asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja työkykyisyyttä edistävät teemat. Hankeen ensimmäisessä vaiheessa on tavoitteena toteuttaa Mikkelissä Liikkumisen unelmavuosi 1.10. 2015 – 30.9.2016 välisenä aikana. Sen tavoitteena on lisätä mikkeliläisten päivittäistä liikkumista ja urheilua, löytää kokeilujen avulla uusia pysyviä toimintamalleja sekä lisätä yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa. Toiminnan keskeinen ajatus on verkostomaisesti kokeillen löytää ratkaisuja liikkumattomuuteen ja siitä aiheutuviin haasteisiin ja kustannuksiin. Kansalaistoimijalähtöisen kehittämishankkeen ohjelma 5 tavoitteet, osallisuus ja köyhyyden torjunta ovat keskeisiä teemoja Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 liikkumattomuuden haasteessa. Vähinten liikkuvista ihmisistä suurin osa kuluu taloudellisesti heikommissa asemissa oleviin. Liikkumisen unelmavuoden tavoitteena on lisätä: 1. Liikettä ja sen avulla iloa ja hyvinvointia. 2. Yhteistyötä ja sen avulla yhteisöllisyyttä. 3. Kokeilukulttuuria ja sen avulla lisätä osallisuutta sekä löytää uusia ratkaisuja. Liikkumisen unelmavuosi -kokeilun keskiössä ovat kaikenikäiset mikkeliläiset, heidän toiveensa ja ideansa Liikkumisen unelmavuoden toteuttamisessa. Lähtökohtana on toteuttaa eri toimijatahojen kanssa yhdessä ja osin erikseen (erilaisia) kokeiluja, joiden kautta toimintaa voidaan systemaattisesti kehittää. Kokeilut perustuvat yhteiseen ideointiin ja nopeaan ketterään toteutukseen innostavalla ja osallistavalla tavalla. Vuoden mittaisen systemaattisen kokeilutoiminnan tuloksena syntyy Liikkumisen unelmavuoden konsepti, jota hyödynnetään Suomi 100 vuotta –juhlavuonna. Juhlavuoden teemana on YHDESSÄ. Kokeilutoimintaa johtaa projektipäällikkö sekä keskeisistä toimijatahoista koostuva ydinryhmä. Ydinryhmän jäsenillä on kullakin omat vastuualueensa ja he kutsuvat omat alaryhmät. Etelä- Savon liikunnan rooli on prosessin ideointi ja toteuttaminen sekä muiden mukaan lähtevien tahojen (tuensiirron kohteet) tukeminen. Valtakunnallisen liikuntaorganisaatio Valon ja olympiakomitean rooli on tuoda esiin valtakunnallisesti keskeisiä haasteita ja ideoita, tukea prosessin ohjauksessa ja konseptoida kokeilun tulokset valtakunnalliseen levitykseen. Ideointiprosessin lähtökohtana on nostaa esiin liikkumattomuuden haasteet eri ikäryhmissä. Verkostotyöpajoissa etsitään ratkaisuja ideoilla, joita voidaan kokeilla vuoden aikana. Tavoitteena on verkostomaisesti koota yhteen valtakunnan ja paikallistason toimijoita (mm. valtakunnalliset lajiliitot ja kansanterveysjärjestöt) yhteisten haasteiden ääreen ja kokeilla ideoita ruohonjuuritasolla paikallisten toimijoiden kanssa. Verkostotyöpajat järjestetään Mikkelissä Paukkulan nuoriso-opistolla syksyllä 2015. Tapaamisten järjestelyiden rahoituksesta vastaa Valo. Hankkeen toinen vaihe käynnistyy rinnan ensimmäisen vaiheen kanssa (1.1.2016-30.6.2018), jolloin toimintamallia laajennetaan muihin asukkaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja työkykyisyyden kannalta keskeisiin teemoihin. Tavoitteena on saada liikkeelle kansalaistoimijoilta syntyneitä uusia yhteisiä kehittämishankkeita mm. osallistavaan budjetointiin, kulttuuripalveluihin, nuorten syrjäytymiseen, maahanmuuttajien kotouttamiseen, yhdistystoimintaan sekä ja järjestö- ja seuratyöhön liittyen. Hankkeen kokonaiskustannukset 1.10.2015-30.6.2018 ovat 1 080 000 €. Kustannukset jakautuvat kolmelle vuodelle. Hankkeen kustannuksiin haetaan ESR-rahoitusta (Flat rate 17 % -mallilla), jossa kuntaosuus (Mikkelin kaupunki) on 15 % ja hanketoimijoilla 5 %. Lisätietoja kehittämishankkeesta antavat rahoitusasiantuntija Pia Pirskanen, ELY-keskus, pia.pirskanen@ely-keskus.fi, p. 0295 024160; Hannu Korhonen, Mikkelin kaupunki, hannu.korhonen@edu.mikkeli.fi, p. 044 0367977; 31 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 rahoituspäällikkö Timo Ollila, ELY-keskus, timo.ollila@ely-keskus.fi, p. 0295 026 695 ja aluejohtaja Heino Lipsanen, Etelä-Savon liikunta, heino.lipsanen@esliikunta.fi, p. 044 0651615. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Mikkelin kaupunki valmistelee toimintasuunnitelman kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen ja valmistautuu tämän suunnitelman pohjalta hakemaan ESR-rahoitusta kansalaistoimijalähtöiseen kehittämishankkeeseen (työnimeltään) ”Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä” ja sitoutuu hankkeen kuntarahoitusosuuteen 1.10.2015 - 30.6.2018. Lisäksi kaupunginhallitus osoittaa kehittämismäärärahoistaan palkkakulut hankkeen valmisteluun hankkeen yhteyshenkilölle ajalle 1.8. - 30.9.2015. Tiedoksi Hannu Korhonen, sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen 32 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 § 214 Areena Oy:n aiesopimuksen hyväksyminen MliDno-2015-1217 Valmistelija / lisätiedot: Jouni Riihelä,Virpi Siekkinen Jouni.Riihela@mikkeli.fi, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Aiesopimus Mamk Mikkelin Ammattikorkeakoulu on selvittänyt Mikkeliin sijoittuvan monitoimihallin rakentamista, sen edellytyksiä ja vaikutuksia. MAMK on tehnyt raportin ja konkreettisen esityksen, jonka mukaisesti halli voisi olla käyttövalmiina vuoden 2017 aikana Kalevankankaalla. Kaupungin tulee muodostaa kanta siihen voidaanko hallihankkeeseen osallistumista ja hallin rakentamista selvittää yhdessä kaupungin kanssa ja sopia siitä aiesopimuksella. Aiemmat selvitykset Mikkeli selvitti monitoimihallin rakentamisen tarvetta jo vuonna 2012 erillisellä kehittämisprojektilla. Työn tuloksena laadittiin raportti. Projektissa selvitettiin laajemmin liikuntapaikkojen tarvetta, määrää ja kehittämistä. Raportissa todettiin, että erityisesti liikuntapaikkana monitoimihallille on selkeä tarve Mikkelissä. Lisäksi tuolloin arvioitiin hallissa järjestettävän joitakin massatapahtumia vuosittain. Massatapahtumien välillisiä taloudellisia tuloja kaupungin elinkeinoelämälle ja kaupungille itselleen ei selvityksessä arvioitu. Keväällä 2014 valmistui kaupungin Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluselvitys. Selvityksessä todetaan, että monitoimihallin rakentaminen parantaisi palloilulajien ja yleisurheilun harjoittelumahdollisuuksia oleellisesti, parantaisi kilpaurheilun edellytyksiä ja mahdollistaisi suurien urheilutapahtumien järjestämisen Mikkelissä, parantaisi koulujen liikuntatuntien järjestämismahdollisuuksia ja vapauttaisi liikuntasaleista vuoroja terveyttä ylläpitävään liikuntaan. Lisäksi monitoimihalli mahdollistaisi suurten kulttuuritapahtumien järjestämisen. Selvityksessä todetaan, että palveluverkkotyöryhmä puoltaa monitoimihallin rakentamista erikseen tehtävien selvitysten perusteella. Alueen katujen ja turvallisuuden kuntoon laittaminen Areena on suunniteltu rakennettavan Kalevankankaalle, jossa jo olemassa olevia urheilukiinteistöjä ja jota kiertävät ulkoilureitit ja lenkkipolut. Alueen olemassa oleva infra ei vastaa nykyistä alueen käyttöä kevyen liikenteen, liikenneturvallisuuden, pysäköinnin ja logistiikan tarpeiden osalta. Kaupunki on teettänyt alueen kehittämiseksi koko alueen järjestelyjä koskevan yleissuunnitelman, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Suunnitelmasta osa, esimerkiksi urheilukiinteistöjen välittömässä läheisyydessä oleva aluepysäköintiratkaisu tonttien uudelleen muodostuksineen tulee toteuttaa hallihankkeen yhteydessä. Kalevankankaan kadun loppuosa, kevyenliikenteen ratkaisut, ulkoilureitin alikulku ja Kalevankankaan kadun pysäköintiratkaisut tulee toteuttaa joka tapauksessa kevyen liikenteen turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Ladun rakentamisen yhteydessä tulee myös uudelleen linjata ja parantaa ulkoilun reitistöjä. 33 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Mikkelin ammattikorkeakoulun esitys Mikkelin kaupungille Kaupunginhallitukselle luovutettiin maanantaina 18.5.2015 MAMK AREENA Hyvinvointia ja vetovoimaa raportti, jonka yhteydessä tehtiin kaupungille esitys hallihankkeen rakentamisesta Mikkeliin. Rahoitusmalleja esitettiin kaksi. Vaihtoehto yksi on se, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen kolme miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki investoi hankkeeseen 6 miljoonaa euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla 400.000 euroa. Suomen Nuoriso-opisto on myös päättänyt osallistua hankkeeseen 500.000 euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta. Vaihtoehto kaksi on, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen 9 miljoonaan euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki solmisi Areenasta ammattikorkeakoulun kanssa 15 vuoden ajaksi käyttäjäsopimuksen, jonka arvo vuositasolla olisi 600.000 euroa. Tässäkin vaihtoehdossa Suomen Nuorisoopisto on mukana 500.000 euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla Mamk ottaisi vastuun Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta kokonaisuudessaan. Tarkemmassa neuvottelussa todettiin, että raportista poiketen voidaan kahden esityksen mallin väliin valmistella kolmas vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa kaupunki investoi hankkeeseen miljoona euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla 565.000 euroa. Myös tässä vaihtoehdossa Suomen Nuoriso-opisto on mukana 500.000 euron pääomasijoituksella. Muusta rahoituksesta vastaa Mamk. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta pääomasijoituksen suhteessa. Perusteluja areenalle Areenahankkeella on alueellisesti huomattava hyvinvointia edistävä vaikutus. Mikkelissä tai koko Etelä-Savon maakunnassa ei ole monitoimihallia, joka palvelee erilaisten käyttäjäryhmien liikuntatarpeita tasavertaisesti ja monipuolisesti. Asianmukaisista harjoitustiloista on pulaa, mikä on verottanut seurojen junioritoimintaa, mutta myös kilpatason toimintaa. Kaupungin liikuntapalvelujen arvion mukaan tällä hetkellä noin 2/3 haetuista sisäliikuntatilavuoroista pystytään myöntämään. Moni urheiluseura haluaisi kysynnän kasvaessa kasvattaa toimintaansa varsinkin nuorille, mutta tätä varten on ollut hyvin vähän salitiloja tarjolla. Kaupungin Liikuntapalvelut näkee monitoimihallin tarpeellisena erityisesti sisäpalloilulajien ja yleisurheilun kehittymiselle kaupungissa. Monitoimihallista rakentuu viikoittaista harjoittelua tukeva ja mikkeliläistä liikuntaa ja urheilua eteenpäin vievä tila. Harjoitteluolosuhteiden parantuessa seurojen on mahdollista kehittää edelleen junioritoimintaa, mutta myös edustusjoukkueiden toimintaa. Harjoitteluolosuhteiden oleellisen parantumisen lisäksi monitoimihallissa voidaan järjestää kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuja ja otteluja. SM-tason yleisurheilun hallikisat mahdollistuvat Areenan myötä, samoin kuin jopa lentopallon Maailmanliigan ottelut. Myös Mikkelissä harrastuslajina erittäin suositun salibandyn kehittyminen kohti Suomen kärkeä mahdollistuu. 34 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Liikuntatoimen mielestä on tärkeää huomata, että oheisharjoittelupaikkana (juoksu, hypyt, heitot, toisen lajin harjoitukset) monitoimihalli palvelee myös muita lajeja, kuten jalkapalloa ja jääkiekkoa. Monitoimihalli mahdollistaisi mikkeliläisten liikuntaseurojen harrastajamäärän kasvattamisen ja takaisi oleellisesti paremmat olosuhteet lajien viemiseksi kohti kansallista huippua. Uusien liikuntatilojen tarve ja seurojen kiinnostus on ilmeinen, mutta koska seurojen taloudelliset resurssit ovat rajalliset, vuorojen hinta muodostuu kriittiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Käyttöasteeseen vaikuttaa oleellisesti myös käyttömukavuus sekä tilojen muuntelun joustavuus. Hallin tulee sijoittua Kalevankankaalle yhtenäisen harjoittelu-, kilpailu- ja tapahtumakeskuksen luomiseksi jäähallien, raviradan, kuplahallin, läheisten ulkoilureittien ja yksityisen liikuntatarjonnan kanssa. Mikkelin koulujen liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä sekä päiväaikaan että iltaisin. Monipuolinen, erilaiset turnaukset ja tapahtumat mahdollistava monitoimihalli vahvistaisi liikunnan lisäämistä koululaisten päiviin ja kaupunkilaisten vapaa-ajalle. Koulujen liikuntatilana areenaa voi käyttää yksittäisissä tapahtumissa, kisapäivinä ja teemapäivinä. Hallin etäisyys kouluista aiheuttaa kuljetuskustannuksia ja voi rajoittaa areenan jatkuvaa käyttöä lukuun ottamatta Kalevankankaan koulua, jonka lähiliikuntapaikkatarjontaa areena täydentäisi merkittävästi. Lukion yokirjoitukset vaativat suuren tilan. Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat syksyllä 2016 ja kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti vuodesta 2019 alkaen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan paitsi iso, lukittava tila, myös mm. kiinteät verkkoliittymät ja sähköliittymät lähes 300 tietokoneelle. Kaupungin on varmistettava tällaisen tilan toimivuus. Myös tapahtumatilaa ja juhlatilaa, joka mahdollistaisi isojenkin koulujen yhteiset tapahtumat (vanhojen tanssit, valmistujaiset, teemapäivät ym.), tarvitaan. Liikuntapalveluiden ja koulujen liikunta- ja monitoimitilatarpeeseen vastaamisen lisäksi areena luo mahdollisuuksia Mikkelin alueen kehitykseen usein eri tavoin. Kalevankankaan kehittäminen urheilu- ja liikuntakokonaisuutena luo tunnettuutta ja vetovoimaisuutta, vahvistaa Mikkelin alueen liikunta- ja urheiluimagoa, opiskelupaikkakuntavetovoimaisuutta, mahdollistaa laajemman tapahtumajärjestämisen ja -tarjonnan sekä tuo asiakas- ja kassavirtaa myös muualta Suomesta ja kansainvälisesti. Laadullisia vaikutuksia ovat mm. uusien urheiluun ja hyvinvointiin kytkeytyvien liiketoimintojen ja kaupallisten toimintojen sekä tapahtumien houkutteleminen alueelle, lisääntyvät investoinnit sekä kuntalaisten liikunta- ja vapaaajanviettomahdollisuuksien määrällinen ja laadullinen parantuminen. Lisäksi areena mahdollistaa monipuoliset hyvinvointi – ja terveyspalvelut sekä tutkimus- ja testauspalvelut. Näiden taloudelliset vaikutukset kerrotaan ”MAMK Areena Hyvinvointi ja vetovoimaa”-hankesuunnitelmassa. Aiesopimus Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on valmisteltu aiesopimus areenahankeen jatkovalmisteluun. Aiesopimuksessa määritellään hankkeen jatkovalmistelun tavoite sekä toimenpiteet ja reunaehdot tavoitteen saavuttamiseksi. Aiesopimuksella kaupunki sitoutuu osallistumaan valmisteluun ja tekemään lopullisen päätöksen osallistumisesta hankkeeseen 35 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 viimeistään 30.11.2015 mennessä. Lisäksi aiesopimuksen mukaan osapuolet vastaavat niistä selvitysvaiheen kustannuksista, jotka aiheutuvat yksinomaan omaan käyttöön laadituista selvitystoimenpiteistä ja niihin liittyvästä omasta työstä. Aiesopimus on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana talousarvion 2016 ja –suunnitelman 2016-2019 päätöksenteon yhteydessä. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia. Esitys kaupunginvaltuustolle. 36 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 § 215 Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen MliDno-2015-1209 Valmistelija / lisätiedot: Jouni Riihelä,Timo Rissanen Jouni.Riihela@mikkeli.fi, Timo.Rissanen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite kauppakirja Moisio 2 Liite vuokrasopimus Moisio Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Y 0825508-3) on hyväksynyt Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen (osoite: Moisiontie 10, 50520 Moisio) myymisen perustettavan yhtiön lukuun. Kauppahinnaksi on sovittu 2.100.000 euroa. Perustettavan yhtiön omistajina tulee olemaan Kinos Property Investment Oy tai määräämänsä ja Mikkelin kaupunki. Mikkelin kaupungin tulee päättää yhtiöön mukaan lähtemisestä ja hyväksyä osakassopimus, jolla osakkaiden väliset periaatteet ja yhtiön perustamisesta sovitaan. Yhtiön perustaminen on kaupunkikonsernin laajentamista, jolloin päätöksen tekee valtuusto. ESPER-työnimellä kutsutun hankkeen tavoitteena on yhdistää Mikkelin kaupungin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. psykiatria) sekä soveltuvin osin sosiaalityö yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi samalle alueelle, nykyiselle keskustan sairaalakampukselle. Hankkeella tavoitellaan parempaa ja kustannusvaikuttavampaa palvelua kaikille alueen kunnille ja asukkaille. Hankekokonaisuudesta valmistui tarveselvitys 2013 ja myöhemmin hankesuunnitelma. Hankesuunnitelma on hyväksytty toteutettavaksi sairaanhoitopiirin valtuustossa toukokuussa 2015. Osana tätä kehitystä sairaanhoitopiiri luopuu myymällä Moision sairaalan ja sen maa-alueen perustettavan kehitysyhtiön lukuun, jossa yhtiössä kaupunki on vähemmistöosakkaana. Kaupan yhteydessä sairaanhoitopiiri sitoutuu seitsemän vuoden määräaikaisella vuokra-ajalla, ja tarvittaessa kolmen vuoden optiolla, vuokraamaan nykyisin sairaalakäytössä olevat tilat käyttöönsä. Loput tilat maa-alueineen kehitetään muuhun käyttöön. Sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymät kauppakirja ja vuokrasopimus ovat tämän pykälän liitteenä. Alueen kehittämisestä ja omistamisesta vastaavan yhtiön perustamisesta tulee osakkaiden sopia erillisellä osakassopimuksella (liite). Osakassopimuksessa sovitaan mm. yhtiön toiminnan tavoitteesta, omistuksesta ja jatkorahoituksesta, hallinnosta, osakkeiden luovutuksesta ja kaupungin lunastusoikeudesta. Perustettavan yhtiön tavoitteena on luoda Moision sairaala-alueelle hoiva-, vapaa-ajan-, matkailu- ja terveyspalveluiden keskittymä, johon yhdistyy sekä loma- että vakituista asumista. Tämä muodostuu samalla yhtiön toimialaksi. Alueeseen voidaan liittää myöhemmin lisäalueita ja/tai rakennuksia, mikäli ne soveltuvat yhtiön liiketoimintaan. Yhtiön perustamisvaiheessa omistajia on kaksi, joista Kinos Holding Oy:n (Kinos) omistusosuus on 90 prosenttia ja 37 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 Mikkelin kaupungin 10 prosenttia. Oma pääoma sijoitetaan yhtiöön osapuolten omistusosuuksien suhteessa, mikä tarkoittaa Mikkelin kaupungin osalta 23.400 euron pääomasijoitusta yhtiöön. Yhtiön hallituksen muodostaa kolme jäsentä, joista kaksi nimittää Kinos ja yhden Mikkelin kaupunki. Kaupungilla on lunastusoikeus Kinos omistusosuuteen seitsemän (7) vuoden kuluessa, jos kehitys ei ole edennyt suunnitellusti ja merkittävä osa alueesta on edelleen ilman selkeää toimintasuunnitelmaa ja käyttötarkoitusta. Perustettavan yhtiön ja Mikkelin kaupungin välille tullaan laatimaan erillinen kehitys- ja maankäyttösopimus, josta päätetään erikseen.Onnistuessaan kehityspolku mahdollistaa alueen kiinteistöjen uuden toiminnallisuuden ja jatkorakentumisen, kasvavan palvelu- ja työpaikkatarjonnan sekä sitä kautta kunnalle verotuloja. Hankkeen onnistumisen riskinä on, että sairaala-alue kiinteistöineen ei löydä omaa sisällöllisesti ja taloudellisesti kantavaa liiketoiminta-konseptia. Yleinen matkailuun ja palveluihin liittyvä suhdannekehitys sekä kaavoitukseen liittyvät seikat luovat ulkopuolisen haasteen. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy ja esittää valtuustolle hyväksyttäväksi: - kaupunkikonsernin laajentamisen hankkimalla perustettavan yhtiön omistuksesta 10 prosenttia - liitteenä olevan osakassopimuksen - 23.400 euron suuruisen investoinnin ja myöntää sille vastaavan lisämäärärahan osakkeiden ja osuuksien hankintaan. Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se oikeuttaa kaupunginhallituksen tekemään vähäisiä muutoksia osakassopimukseen sekä allekirjoittamaan osakassopimuksen, vuokrasopimuksen ja kauppakirjan odottamatta valtuuston päätöksen lainvoimaisuutta. 38 (39) Mikkeli Kaupunginhallitus Kokouskutsu 04.06.2015 § 216 Kansaneläkelaitoksen lausuntopyyntö Kelan vakuutuspiirien yhdistämissuunnitelmia. MliDno-2015-1105 Valmistelija / lisätiedot: Maria Närhinen Maria.Narhinen@mikkeli.fi Liitteet 1 Lausuntopyyntö Kansaneläkelaitos.pdf Kansaneläkelaitos pyytää Mikkelin kaupungin lausuntoa asiasta 20.5.2015 päivätyllä kirjeellä Dnro 1/004/2015. Kyseessä on muutos, joka ei koske Kelan toimistoverkkoa. Näin ollen uudelleenjärjestelyllä on lähinnä merkitystä tuleville laajojen sotealuiden hallinnolle. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Mikkelin kaupunki esittää lausuntonaan seuraavaa: Mikkelin kaupunki pitää tärkeänä, että Kelaan suunniteltujen viiden vakuutuspiirien kuntakohtaiset rajat olisivat yhteneväisiä tulevien sotealueiden tai niiden kerrannaisten kanssa. Nyt käytössä olevan tiedon mukaan tämä olisi toteutumassa. Itäisen vakuutuspiirin kunnat ovat samat kuin Kys-erva-alueeseen tällä hetkellä kuuluvat kunnat, mitä Mikkelin kaupunki pitää hyvänä asiana. Mikkelin kaupungilla ei ole huomautettavaa asiaan. Tiedoksi Kela/Terveysosasto, PL 78, 00381 Helsinki 39 (39) m 0) tri H — Kaupugninhallitus 8.6.2015 Liite 1 § 206 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 2 3 4 5 TARKASTUSL.AUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS TARKASTUSLAUTAKUNNAN TYÖSKENTELY 2.1 Kokoonpano ja työskentelytapa 1 2 2 2.2 Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tehdyt toimenpiteet 3 VALTUUSTON ASEHAMIEN TAVOFflEIDEN TOTEUTUMINEN 3 3.1 Kaupungin strategiset tavoitteet ja niiden toteutuminen 4 3.2 Keskushallinto 6 3.3 3.2.1 Konsernipalvelut 3.2.2 Ympäristälautakunta 3.2.3 Etelä-Savon pelastuslaitos 3.2.4 Liikelaitokset Sosiaali-ja terveystoimi 6 7 7 8 9 3.4 3.3.1 Sosiaali-ja terveyslautakunta 3.3.2 Sosiaali-ja terveystoimen tuotantolautakunta Sivistystoimi 9 10 13 3.5 3.4.1 Kasvatus-ja opetuslautakunta 3.4.2 Kulttuuri-, nuoriso-ja liikuntalautakunta Tekninen toimi 13 14 15 3.6 3.5.1 Tekninen lautakunta 3.5.2 Maaseutu-ja tielautakunta 3.5.3 Rakennuslautakunta 3.5.4 Tilakeskus Kaupunkikonserni 15 17 17 18 18 TALOUS JA INVESTOINNIT 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja talous 20 20 4.2 Investoinnit 24 4.3 Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma 25 MUUT HAVAINNOT 5.1 Ympäristötilinpäätös 26 5.2 Henkilöstöra portti 27 5.3 Sisäinen valvonta, konsernivalvonta ja riskienhallinta 28 26 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Toimintavuosi 2014 oli Mikkelin kaupungin uuden “kolmijalka” -strategian ensimmäinen toimintavuosi. Kau pungin toiminnassa oli havaittavissa kolme tärkeää puutetta, jotka liittyivät edelleen talousvaikeuksiin, sosi aali- ja terveydenhoidon menojen suureen kasvuun ja henkilökunnan sisäiseen ilmapiiriin. Mikkeli putosi kau punkien imagovertailussa sijalta 7 sijalle 27. Tultiin imago-kilpailussa kerralla pääsarjasta maakuntasarjaan. Kaupungin kehityshankkeet etenivät tavoiteltuun suuntaan, kun biopellettikoelaitos käynnistyi Pursialassa. Mikkelin alueelle elintärkeä toimiala matkailu alkoi kärsiä menetyksiä vuoden loppupuolella, kun EU:n pää töksellä voimaan tulleet talouspakotteet vähensivät tuntuvasti venäläisten turistien määrää. Mikkelin elinkeinotoiminnan kehittämiseksi aloitettiin kahden kehitysyhtiön yhdentymisen valmistelut. Jat kossa jää nähtäväksi, kuinka elinkeino- ja kehityshankkeiden eteenpäin vieminen tehostuu. Mikkelin kehitykselle tärkeä Lupaus-2016 projekti etenee aikataulun mukaisesti, vaikka uuden digi-osaamisen ja vanhan manuaalikäytännön välillä on esiintynyt kitkaa monessa paikassa. Pitkän aikaa henkilökunnan sisäistä ilmapiiriä jäytänyt yksi asia lähdettiin viemään maaliin, kun tehtiin kaksi kin selvitystä ki usaa miseen liittyvästä kysymyksestä. Toinen henkilökunnan käsittelyyn liittynyt kielteinen asia odottaa edelleen ratkaisuaan korkeimmassa hallin to-oikeudessa. Vuotta 2014 sävytti useiden johtavien virkamiesten joukkopako tai ainakin niiden valmistelu. Vuosi 2014 oli tässä mielessä alkavan uudistuksen ja muutoksen aikaa. Hyvien saavutusten joukkoon on kirjattava, että Mikkeli on esimerkillinen liikuntakaupunki. Mikkeli palkittiin Suomen Urheilugaalassa Paavo Nurmi-palkinnolla ja mikkeliläiset ovat menestyneet muissakin urheilulajeissa kuin vain palloilulajeissa ja jääkiekossa. Menestyjiä ovat olleet Mikkelin Soutajien kaikki kesän osakilpailut voittanut naisjoukkue, nuoret nyrkkeilijät, hiihtäjät ja yleisurheilijat sekä judon harrastajat. Mikkelissä on erinomaiset mahdollisuudet vapaa-ajan liikuntaan, suorituspaikoista ei ole puutetta, on enemmänkin puute liikkujista. Huolestuttavat väestön terveyshaitat olisi käännettävissä parempaan suuntaan, jos ihmisiltä löytyi si tarvittava tahtotila muuttaa epäterveellisiä elintottumuksiaan. Tarkastuslautakunta haluaa kiittää tilintarkastajaa ja lautakuntansa sihteeriä tarkastustoiminnan suunnitel mallisesta järjestämisestä ja hyvästä yhteistyöstä. Juhani Oksman puheenjohtaja 1 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TYÖSKENTELY Tarkastuslautakunta on kunnan pakollinen toimielin, jonka tehtävät on määritelty kuntalain 74 §:ssä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettäväksi tulevat hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Arvionsa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta tarkastusla uta kunta esittää tässä arvioi ntikertom uksessa. 2.1 Kokoonpano ja työskentelytapa Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 12.11.2012 § 8 tarkastuslautakuntaan toimikaudeksi 2013—2016 yksi toista (11) jäsentä ja heille varajäsenet sekä nimesi lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Tämä arviointikertomus vuodesta 2014 on nykyisen tarkastuslautakunnan toinen arviointikertomus. Tarkastuslautakunnan jäsenet Varajäsenet Elkharam Tiina Kurvinen Minna Kakriainen Markku Tullinen Hannu, varapuheenjohtaja Teittinen Leena Kln Tanja Oksman Juhani, puheenjohtaja Roos Tea-Tuulia Rantalainen Erkki Aaltonen Janne Piispa Leevi Suutari-Piispa Eija Puhakka Seija Alanen Juhani Ylönen Teijo Toijonen Merja Paasonen Arto Laukkanen Asko Mielonen Hannu Riikonen Marjukka Marttinen Jussi Rautio Tiia Tarkastuslautakunnan työskentely painottui tilikauden aikana kaupungin toiminnan ja talouden seurantaan sekä johtavien viranhaltijoiden ja muiden henkilöiden kuulemiseen. Tarkastuslautakunnan kuultavina kokouksissa ovat olleet konsernitarkastaja Juha Vuorela, talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, ympäristöpalveluiden johtaja Arja Holopainen, liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattila, Mikkelin Jäähalli Oy:n toimitusjohtaja Anssi Kaipainen, kaa voituspäällikkö Ilkka Tarkkanen, vs. yhdyskuntatekniikan päällikkö Pekka Kammonen, kiinteistöjohtaja Riitta Vää nänen, kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa, hallintojohtaja Ari Liikanen, työterveysliikelaitoksen johtaja Pirkko Valtola, Otavan opiston johtaja Matti Väänänen ja vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki. Lisäksi joulukuun 2014 koko uksessa lautakunta kuuli kaupungin pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Lautakunta on kokoontunut säännöllisesti ja kokouksia on pidetty noin kerran kuukaudessa. Varsinaisen arviointikertomuksen työstämisen tarkastuslautakunta on tehnyt omissa työkokouksissaan huhti- ja toukokuun 2015 ai kana. Lautakunnalla on ollut arviointityötä varten käytettävissä mm. eri toimielinten pöytäkirjat, talousarvio 2014, käyttösuunnitelmat 2014, tilinpäätös 2014, henkilöstöraportti 2014, sosiaali- ja potilasasiamiehen laatima selvitys toimintavuodelta 2014 sekä tilintarkastajan raportit. Tilintarkastuksen on suorittanut JHTT-yhteisö PwC Julkistarkastus Oy vastuunalaisena tilintarkastajanaan JHTT, KHT Elina Hämäläinen. Vastuunalainen tilintarkastaja on ollut sihteerinä läsnä tarkastuslautakunnan kokouksissa ja hän on raportoinut tekemistään tarkastushavainnoista tarkastuslautakunnalle sekä suullisesti että kirjallisesti. 2 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 2.2 Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tehdyt toimenpiteet Vuoden 2013 arviointikertomus käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 16.6.2014 § 77, jolloin kaupunginvaltuusto merkitsi sen tiedoksi ja päätti samalla pyytää kaupunginhallitusta hankkimaan selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja saattamaan ne valtuuston tietoon syyskuun loppuun mennessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen antamat selvitykset kokouksessaan 13.10.2014 § 106. Kyseiset selvitykset käytiin läpi ja merkittiin tiedoksi tarkastuslautakunnan kokouksessa 29.10.2014. Lautakunta ei ollut tyytyväinen kaupunginhallituksen antamiin selvityksiin koskien talousarvion laadinnan realistisuutta (mm. sosiaali- ja terveystoimen toistuvat alibudjetoinnit ja ensihoidon kulujen puutteellinen ennakoiminen) ja se päätti, että asiaan palataan vuodelta 2014 laadittavassa a rviointikertomuksessa. 3 VALTUUSTON ASE1TAMIEN TAVOIHEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupungin organisaatio on hallintosäännön mukaan jaettu keskushallintoon (konsernipalvelut), sosiaali- ja terve ystoimeen, sivistystoimeen ja teknisen toimen toimialaan. Edelleen kaupungin toiminnot on jaettu toimialoihin ja tulosalueisiin, jotka on sijoitettu toimielinten alaisuuteen. Kaupunginvaltuusto päättää toimialajaosta sekä mää rittelee tulosalueet hyvä ksyessään kaupungin talousarvion. Vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosassa on esitetty konsernipalveluiden, lautakuntien, liikelaitosten ja ta seyksiköiden kaupunginvaltuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat. Määrärahojen sito vuustasoksi talousarviossa on määritelty bruttositovuus eli määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia lukuun ottamatta ruoka- ja puhtauspalveluita, joita sitoo nettotulos. Käyttötalousosassa on esitetty lautakuntien palvelusuunnitel mat ja toimenpiteet, joilla toteutetaan kaupunkistrategiaa. Kuntamaisemasta saadut tunnuslukutaulukot on esi tetty seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan Mikkelin yksikön, kasvatus- ja opetuslautakun nan, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan, teknisen lautakunnan sekä rakennuslautakunnan osalta. Mikkelin Vesiliikelaitoksella ja taseyksiköistä Tilakeskuksella on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta ja kaikilla liikelaitoksilla liikelaitosten liikeylijäämä sekä vakituisen henkilökunnan määrä. Liikelai toksien tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poi kkeamista on tiedotettava valtuustolle. Etelä-Savon pelastuslaitokselle toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat korkotulojen ja me nojen netto. Investointiosassa Tilakeskus-taseyksikön investoinnit on määritelty sitovi ksi ha nketasolla lukuun otta matta muu tos- ja peruskorjaustöitä. Emokaupungin investointimäärärahat ovat sitovia bruttomäärältään. Kaupungin ja Tila keskuksen investointikohteide n käyttötarkoituksen muutoksesta päättää kaupunginvaltuusto. Talousarvion käyttötalousosan lautakuntia sitovat palvelusuunnitelmat ja toimenpiteet (=toiminnalliset tavoit teet) on johdettu kaupungin strategisista päämääristä: 1. 2. 3. Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima Luonnon ja ympäristön hyvinvointi 3 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Toiminnalliset tavoitteet on esitetty talousarviossa taulukkomuodossa: Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiassa Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Tarkastuslauta kunnan arvioi ntikertomuksessa esittämät arviointihavainnot perustuvat pitkälti “Toteutuma” sarakkeessa tilinpäätöksessä esitettyihin toteutumaselvityksiin ja poikkeamiin sekä Kuntamaisema-ohjelmasta saatujen tunnuslukutaulukoiden sanallisiin selvityksiin. Vuoden 2014 talousarviossa oli asetettu valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet myös kaupungin 13 merkittävimmälle tytäryhteisölle. Näiden toteutumista on selostettu tilinpäätöksessä yhteisöittäin vaihteleval la tavalla, mutta selvityksistä saa hyvän kokonaiskuvan konserniyhtiöiden toiminnasta vuoden 2014 aikana. Tarkastuslautakunnan arviointityötä on vaikeuttanut kaupungin toiminnallisten tavoitteiden täsmällisten mitta reiden puutteet sekä se, että toimenpiteiden ja toteutumaselvityksen välillä ei ole aina nähtävissä selkeää yhteyt tä. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita maaseutu- ja tielautakunnan toimenpide “Vesihuollon kehittämissuunni telman päivittäminen ja toimenpiteiden tekeminen” ja sen toteutuma “Osallistunut ohjausryhmän kokouksiin”. Tämän esitystavan perusteella on mahdotonta arvioida, missä määrin valtuuston asettama toiminnallinen tavoite on toteutunut. Mikkelin kaupungin tilinpäätöksen luettavuutta häiritsee ja vaikeuttaa erittäin pieni tekstikoko, mistä tarkastuslautakunta huomautti jo edellisvuonna. Lisäksi tilinpäätöksessä on selostettu eräitä asioita useampaan kertaan, mikä tekee tasekirjasta sivumäärältään entistä laajemman. Tilinpäätös on julkinen asiakirja, jonka tulisi olla luet tava ja selkeä kokonaisuus. 3.1 Kaupungin strategiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Mikkelin kaupungin strategia perustuu kestävään kasvuun sekä hyvinvointiin, jota tarkastellaan kolmesta eri hy vinvointinäkökulmasta: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön. Strategiaa on toteutettu kolmen hyvinvointioh jelman ja niille asetettujen päämäärien (a,b,c) kautta: 1. Asukkaiden hyvinvointiohjelma a. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen b. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla c. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen 2. Elinkeinojen hyvinvointiohjelma a. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen b. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen c. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu 3. Ympäristön hyvinvointiohjelma a. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen b. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen c. Rakennetun ympäristön laatu 4 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Hyvinvointinäkökulmia on talousarviossa konkretisoitu edellä esitetyiliä eri päämääräliä (yhteensä 9 kpl). Kunkin päämäärän toteutumista seurataan määrällisillä mittareilla, joille on asetettu lähtö- ja tavoitetasot. Päämäärien toteutumiset on koottu tilinpäätöksessä ta ui ukkomuotoon (i ndikaattorit, lähtötaso, toteutuma 2014, tavoite 2017). Taulukoista ilmenee, että eri tavoitteiden kohdalla on pääsääntöisesti edetty tavoitetason 2017 suuntaan, mutta poikkeuksiakin on. Lisäksi eräiden mittareiden osalta herää kysymys niiden todennettavuudesta ja luotettavuu desta (esim. alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohden, ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen määrä, ekologinen jalanjälki). Toteutumataulukot on esitetty tilinpäätöksessä toimialakohtaisesti. Koko kaupungin osalta eri hyvinvointiohjel mien toteuttamisesta ja toteutumisesta vuoden 2014 aikana voidaan todeta mm. seuraavaa: Asukkaat - - - - - Vuoden 2014 aikana vakiintui Olkkari-toimintamalli, joka on nuorille suunnattu matalan kynnyksen palveluiden tuottamismalli. Malli tarjoaa nuorille ohjausta, tukea ja osallisuutta omien palveluiden kehittämiseen. Vuonna 2014 kaupungissa toteutettiin laajamittainen “Täydellinen liikuntakuukausi’ joka huomioitiin Urheilugaalassa Paavo Nurmi-palkinnolla. Mikkelissä päihteet aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia maan keskiarvoa enemmän. Mikkeliläisetjuovat alkoholia n. litran enemmän kuin muut suomalaiset keskimäärin. Mikkeliläisten sairastavuus on pysynyt samalla tasolla. Naisten sairastavuus on koko maata pienempi, mutta miehillä huolestuttavaa on erityisesti nuorten miesten tapaturmat ja myrkytykset sekä suuri itsemurhien määrä. Kulttuurin harrastamisen kävijämäärissä oli havaittavissa positiivisia muutoksia (teatteri, uimahalli, orkesteri). Elin keinot - - - - - - - Mikkelin elinkeinorakenne on pk- ja mikroyritysvaltainen ja yli puolet näistä yrityksistä toimii palvelualoil la. Mikkelin seudulla perustetuista uusista yrityksistä yhteensä 243 kpl perustettiin 101 yritystä Uusyritys keskus Dynamon avulla. Vuonna 2014 aloitettiin selvitys ja tehtiin myös päätös Mikkelin Seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n fuusloi tumisesta Miktech Oy:öön. Mikkelin Entrepreneurship Societyn (yrittäjyysyhteiskunta) toimesta järjestettiin 48 tilaisuutta, joihin osal listui yhteensä 854 henkilöä. Hankintatoimea kehitettiin voimakkaasti vuoden 2014 aikana ja pyrkimyksenä oli mm. lisätä paikallisten yritysten elinvoimaa hanki ntojen läpinäkyvyydellä. Teollisuustontteja luovutettiin kymmenkunta kappaletta vuonna 2014. Satamalahden businessplan valmistui kesällä 2014 ja Satamalahden alueen kaavoitus on aloitettu ns. Ve turitallien alueella. 5 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Ymäristö - - - - Metsä-Sairilan kaatopaikalle ja ESE:n Pursialan voimalaitokselle on tehty investointeja ympäristö näkökulmat huomioiden, mm. jätteidenlajitteluhalli ja Pursialan 2. kattilan muuttaminen kokonaan puulle vuonna 2013 (avajaiset vuonna 2014). Hiilidioksidipäästöjen osalta viimeisin tieto on vuodelta 2012. Suurimpia päästöjen aiheuttajia olivat mm. liikenne (35 %), kaukolämmön tuotanto (21 %), kuluttajien sähkökulutus (13 %) jne. Luomutilojen määrä on pienentynyt vuonna 2015 voimaan tulleiden määräysten johdosta. Uusia kevyenliikenteen väyliä on rakennettu eri puolille Mikkeliä mm. Tuskuun; Ristiinan taajaman ja Pellosniemen välinen kevyen liikenteen väylä on valaistu. 3.2 Keskushallinto Keskushallinnon yleisenä tehtävänä on toimia kaupunginjohtajan apuna kaupungin johtamis-, kehittämis- ja edunvalvontatehtävissä sekä taloudenhoidossa. Keskushallinto tukee ja luo edellytyksiä toimialojen tulokselliselle toiminnalle ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Keskushallintoon kuuluvia toimielimiä ja liikelaitok sia oli vuonna 2014 kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, Etelä-Savon Työterveys Liikelaitos, Etelä-Savon pelas tuslautakunta, Mikkelin Vesiliikelaitos, Otavan Opiston Liikelaitos, keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta ja Mikkelin seudun ympäristölautakunta. 3.2.1 Konsernipalvelut Konsernipalvelut tukee kaupunginjohtajaajohtamis-, kehittämis-ja edunvalvontatehtävissä. Konsernipalveluille oli asetettu talousarviossa 2014 yhteensä 6 kaupungin strategiasta johdettua, valtuustotason sitovaa tavoitetta. Tavoitteet toteutuivat pääosin, mutta esim. yritysten nettolisäystavoitteesta 140 yritystä/vuosi jäätiin tuntuvasti toteutuman oltua 82 yritystä. Montako yritystä samaan aikaan lopetti toimintansa, kun työttömyysprosentti on ollut koko ajan kasvussa? Konsernipalveluihin sisältyvä hallintopalvelut toteuttaa lupausta ensimmäisestä digitaalisesta kaupungista Suomessa Lupaus2Ol6-ohjelman puitteissa. Ohjelman merkittävin kehittämiskohde vuoden 2014 aikana oli uuden toiminnanohjausjärjestelmän (KuntaERP) käyttöönoton valmistelu vuoden 2015 alusta. Selvityksen tekeminen aluejohtokuntien uudesta aluejaosta ja kylien neuvottelukuntien asemasta siirtyi vuodelle 2015. Mikkelin kaupunginhallitus hyväksyi marraskuussa 2014 konsernitarkastajan valmistelemana “Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan”-ohjeen. Ohjeen tarkoituksena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kaupunkikonsernin hyvää hal lintoa ja johtamista. Ohjeessa todetaan mm., että “Ohje koskee kaikkia kaupunkikonsernin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kaupunkikonsernin toimintaa, josta Mikkelin kaupunki vastaa omistuksen, ohjaus-ja valvontavas tuun sekä muiden veIvoitteiden myötä.” Onko ohje käyty läpi konserniyhtiöiden kanssa? Keskushallinnon toimintamenot ilman ruoka- ja puhtauspalveluita olivat alkuperäisessä talousarviossa 34,1 milj. euroa ja niitä lisättiin tilikauden aikana 0,1 milj. eurolla. Vuoden 2014 lopullinen toteutuma oli yhteensä 31,2 milj. euroa, joten alkuperäinen talousarvio olisi määrärahojen osalta riittänyt. Sen sijaan tulot alittuivat hieman eli 0,1 milj. euroa, minkä valtuusto hyväksyi maaliskuussa 2015. Nettobudjetoidun ruoka- ja puhtauspalvelut -yksikön toimintakate toteutui yli 0,5 milj. euroa budjetoitua pa remmin johtuen suureksi osaksi henkilöstökulujen alittumisesta. Toimintatulot yhteensä 12,9 milj. euroa ylittivät budjetin 0,1 milj. eurolla ja toimintamenot yhteensä 12,5 milj. euroa alittuivat budjettiin nähden 0,4 milj. eurolla. 6 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Talousarviossa tavoitteeksi oli asetettu asiakkaiden tietämyksen lisääminen tarjotun ruoan kokonaisravintoainesi sällöstä sekä ravintoaineen % -osuus viitteellisestä päiväsaannista. Tätä tavoitetta oli tarkoitus toteuttaa hankki maIla asiakaskäyttöön mobiililaitteet, joita ei vuoden 2014 aikana kuitenkaan hankittu. Tilinpäätöksessä peruste luna tälle on ilmoitettu, että ruoka-ja puhtauspalveluilla ei ollut euroja hankkia ko. laitteita. 3.2.2 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan alaisuudessa toimiva Ympäristöpalvelut -yksikkö vastaa kuntatason ympäristöterveyden huollon ja ympäristön suojelun tehtävistä Mikkelin seudulla. Ympäristölautakunnalle oli asetettu talousarviossa yhteensä 7 valtuustotason sitovaa tavoitetta, joiden toteutumaselvitykset tilinpäätöksessä eivät kaikilta osin ker ro tavoitteen toteutumista. Esimerkiksi tavoitteen “Todetuista sisäilmaongelmista kärsivien kaupungin omistami en kiinteistöjen osuus kaupungin koko kiinteistömassasta: määrä vähenee 20 %.“toteutumana todetaan, että “Sisäilmatyöryhmän kokoonpanoa on vahvistettu ja työryhmä on päivittänyt toimin taohjeet sisäilmaongelmien hoidossa.” Erilliset tunnuslukutavoitteet sen sijaan saavutettiin hyvin, mm. terveysvalvonnan tarkastukset ja ym päristölu pavelvol listen kohteiden tarkastukset. Määrärahoja käytettiin 1,8 milj. euroa eli vajaat 0,1 milj. euroa talousarviota vähemmän. Toimintakate ylittyi 0,2 milj. eurolla, kun tuottoja kertyi suunniteltua enemmän. Tilinpäätöksen mukaan menosäästöä tuli henkilös tömenoissa, kun terveystarkastajan virka oli täyttämättä puoli vuotta. Mistä viran täyttöviive johtui? 3.2.3 Etelä-Savon pelastuslaitos Etelä-Savon pelastuslautakunnan alaisuudessa taseyksikkönä toimiva Etelä-Savon pelastuslaitos toteutti vuoden 2014 toiminnassaan pelastustoimen vuosien 2014—2017 palvelutasopäätöstä mm. onnettomuuksien ennaltaeh käisyssä sekä turvallisuuskoulutuksessa ja -kasvatuksessa. Pelastuslaitos on ollut kiitettävän aktiivisesti mukana erilaisissa hankkeissa, joilla on vahvistettu häiriötilanteiden aikaista toimintaa ja johtamista. Mikkelin kaupungin vuoden 2014 talousarvion sivulla 2 todetaan, että “Etelä-Savon pelastuslaitokselle toiminnal liset tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden.” Talousarviossa 2014 Pelastuslaitokselle oli asetettu kaupunkistrategian mukaisesti seuraavat tavoitteet toimenpiteineen ja vastuutuksi neen: ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Ei yhtään läheistä ystävää %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 5 Palokuntanuorisotyön toimintaedellytysten turvaaminen. Pelastusjohtaja ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin mainekuvankehitys: tavoite: imagotutkimuksen 4.sija tavoite: yleinen yritysilmasto 3,5 Turvallisuuspalvelut toimivat valvontasuunnitelman mukaan. Pelastuspäällikkö/Savonlinna 7 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus: tavoite 90 Pelastustoiminnan toimintavalmius ja toimintakyky pidetään hyvänä vaarallis ten aineiden ja äljyntorjunnan osalta. Vastuutus toimialalla Pelastuspäällikkö/Pieksämäki Tilinpäätöksestä puuttui kokonaan tavoitteiden toteumaselvitykset. Velvoite valtuuston asettaminen toiminnallis ten ja taloudellisten tavoitteiden raportoinnista tilinpäätöksessä koskee kaikkia kaupungin toimielimiä, joten pe lastuslaitoksen tulee jatkossa hoitaa toiminnallisten tavoitteiden raportointi tilinpäätöksessä asianmukaisella ta valla. Pelastuslaitoksen talous toteutui nettomää räisesti talousa rviota paremmin, mutta liikevaihtotavoitteesta 18,7 milj. euroa (muutettu talousarvio) jäätiin 1,8 milj. euroa ja vastaavasti henkilöstäkulut alittuivat 2 milj, euro! la (muutettu talousarvio). Mistä näin suuret poikkeamat johtuivat? 3.2.4 Liikelaitokset Mikkelin kaupungilla on kolme kunnallista liikelaitosta, joille valtuusto asettaa sitovat toiminnalliset ja taloudelli set tavoitteet. Liikelaitosten kirjanpito on eriytetty kaupungin kirjanpidossa ja liikelaitosten johtokunnat laativat tilikaudelta omat erillistilinpäätökset. Etelä-Savon Työterveys Liikelaitos saavutti hyvin sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Liikevaih totavoite 5 milj. euroa ylittyi 0,8 milj. eurolla ja liikeylijäämä toteutui yli 0,2 milj. euroa suunniteltua paremmin. Tilikauden ylijäämä oli 0,6 milj. euroa. Liikelaitoksen taseessa oli tilinpäätöksen 2014 jälkeen ylijäämää 2,2 milj. euroa. Liikelaitos yhtiöitettiin vuoden 2015 alusta, kun sen toiminnot siirrettiin liiketoimintasiirtona Etelä-Savon Työterveys Oy:lle. Mikkelin Vesiliikelaitos saavutti kaupunginvaltuuston sille asettamat toiminnalliset tavoitteet. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä eikä vakavia jakeluhäiriöitä sattunut. Tilinpäätöksen mukaan liikelaitoksen “veden ja jäteveden yhteishinta oli 22. halvin maan 35 suurimman vesilaitoksen joukossa”. Tämä sijoitus parani edellisvuodesta, jolloin sijoitus oli 31. Veden hinta perustuu vesihuoltolain määräyksiin, joiden mukaan vesihuollon maksuilla tulee pitkällä aikavälillä kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Vesiliikelaitoksen vuoden 2014 liikevaihtotavoite 10,4 milj. euroa ylittyi 0,4 milj. eurolla. Liikeylijäämätavoite 2,3 milj. euroa ylittyi 1 milj. eurolla, kun poistot toteutuivat lähes 1 milj. euroa arvioitua pienempänä. Mistä poistojen näin iso budjettipoikkeama johtui? Kaupungille maksettiin korvausta peruspääomasta 0,5 milj. euroa ja tilikauden tulos oli 2,8 milj. euroa. Taseessa on tilinpäätöksen 2014 jälkeen ylijäämää 8,4 milj. euroa ja vapaaehtoisia varauksia 2,7 milj. euroa. Kassa oli tilinpäätöksessä nollilla, kun vesilaitoksen rahavarat vajaat 0,2 milj. euroa olivat lainasaamisena kaupungin konsernitilillä. Otavan Opiston Liikelaitos toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat edellisvuoden tavoin suunniteltua pa remmin. Opiskelijamäärään sidottu valtionosuusrahoitus toteutui 0,4 milj. euroa budjetoitua pienempänä. 8 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Liikelaitos onnistui kompensoimaan valtionosuusrahoituksen vajeen projekti- ja myyntituottojen kasvattamisella sekä ostojen vähentämisellä. Se teki 0,2 milj. euron ylijäämän eli talousarvion ylijäämätavoite hieman ylitettiin. Toisen asteen rahoitusuudistus tulee toteutuessaan muuttamaan merkittävästi verkkokoulutuksen valtionosuus perusteita. Samoin vapaan sivistystyön valtionosuudet tulevat laskelmaan. Nämä nyt nähtävissä olevat muutokset tuovat isoja haasteita opiston tulevaan toimintaan. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan liikelaitos on tie dostanut hyvin tulevat muutokset ja ryhtynyt jo nyt ennakoiviin toimenpiteisiin. 3.3 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali-ja terveystoimen toimialan tarkoituksena on toimialaa koskevan lainsäädännön ja muiden säännösten nojalla huolehtia siitä, että palvelut on järjestetty määrällisesti ja laadullisesti yhteistoiminta-alueen kuntien väes töntarpeita vastaavasti. Toimialan tulee myös huolehtia siitä, että sille osoitetaan riittävästi voimavaroja ja että sosiaaliset ja terveysnäkökohdat otetaan huomioon muussa kaupungin kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Toimiala vastaa kaupungin tehtäviin kuuluvista sosiaalihuollon, sairaanhoidon ja terveydenhuollon sekä raittius toimen tehtävistä. Sosiaali- ja terveystoimen alaisia toimielimiä ovat Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakun ta sekä sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. 3.3.1 Sosiaali-ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintaa ohjaa vuonna 2013 hyväksytty seudullisen sosiaali- ja terveystoimen järjestämis- ja kehittämissuunnitelma sekä terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma koko EteläSavon sairaanhoitopiirin alueella. Lautakunnalle asetetut valtuustotason tavoitteet vuoden 2014 osalta toteutui vat pääsääntöisesti hyvin tai hyvään suuntaan. Tavoitteiden toteutumisesta voidaan mainita mm. seuraavat: vanhuspalveluiden palvelurakennetta on kehitetty tavoitteiden suuntaan painopisteenä kotiin annettavat ja ennaltaehkäisevät palvelut vanhuspalvelulain mukaisia ikäihmisten terveystarkastuksia ei ole voitu tehdä kattavasti resurssipulan takia omaishoitoa on kehitetty ja kaikki kriteerit täyttävät ovat saaneet omaishoidontuen tai maksuttoman palvelun, mutta useissa tapauksissa nämä ovat toteutuneet asiakkaan näkökulmasta viiveellä kotihoidon toiminnan koordinoimiseksi on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä mielenterveys- ja päihdepalveluiden painopistettä on siirretty avopalveluiden ja kotiin annettavien palveluiden suuntaan terveyspalveluissa hoitajien vastaanottoaikoja on lisätty ja lääkäreiden ostopalvelua vähennetty seudullinen sosiaali-ja terveyspalveluiden tuotantoalue on vielä selvitysvaiheessa - - - - - - - Palvelutasoa eli hoito- ja hoivatakuun toteutumista on tilinpäätöksen mukaan seurattu säännöllisesti ja asiasta on tiedotettu väestölle seudun nettisivuston kautta. Palvelutasotavoitteen toteutumisesta olisi hyvä raportoida myös tilinpäätöksessä, koska hoitotakuussa on kyse kunnan vastuulla olevasta lakisääteisestä velvoitteesta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2014 talousarvio toteutui hieman suunniteltua paremmin. Säästöä syntyi henkilöstömenoissa ja palveluiden ostoissa, yhteensä menot alittuivat 81 tuhatta euroa. 9 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 3.3.2 Sosiaali-ja terveystoimen tuotantolautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan palveluiden tuottamisen lähtökohtana on seudullinen järjestä missuunnitelma sekä palvelusopimukset. Valtuustotason tavoitteita lautakunnalle oli asetettu yhteensä 3 kpl ja lisäksi talousarvioon oli sisällytetty Mikkelin kaupungin osalta suorite- ja/tai taloustavoitteita aikuissosiaalityölle, aikuisten psykososiaalisille palveluille, erikoissairaanhoidolle, hoito- ja hoivapalveluille, kuntoutukselle, perhepal veluille, suun terveydenhuollolle, vammaispalveluille ja vastaanottopalveluille. Va ltuustotason tavoitteiden toteutumisesta voidaan yhteenvetona todeta seuraavaa: mielenterveysasiakkaita siirrettiin tehostetusta palveluasumisesta kevyempiin asumismuotoihin (Miepä hanke), tästä ei saatu säästöjä vielä vuonna 2014 mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotikuntoutustoiminta käynnistettiin vuoden 2014 alussa päivystykseen luotiin alueellinen hoitoonohjauksen kriteeristö, jolla potilas ohjataan oikealle ammattilaiselle, oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan pilotoitiin systemaattinen puhelinkonsultaatio -toimintamalli, joka osoittautui kustannustehottomaksi tiimitoimintamalli alueellisesti ennakkoon sovittuihin potilasryhmiin perusterveydenhuollon kaksi akuuttiosastoa siirrettiin sairaalakampukselle osaksi päivystyshoidon prosessia; myös muita palvelupolkuja ja toimintojen keskittämistä sairaalakampukselle suunniteltiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksien vähentämiseksi ja toimintojen läheisyyden hyödyntämiseksi nuorten mahdollisimman varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukemiseen ja auttamiseen luotiin yhteinen tietokonesovellusalusta (liputushanke) Olkkarin matalan kynnyksen ohjaus- ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta vakinaistettiin helmikuussa 2015 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma päivitettiin ja hyväksyttiin valtuustossa Hyvis -sähköisten palveluiden käyttöönottoja suunniteltiin mahdollistamaan uudenmuotoisia matalan kynnyksen palveluita ja jalka utuvia palveluita - - - - - - - - - - Aikuissosiaalityössä sekä sosiaalityön että toimeentulotuen asiakasmäärät toteutuivat olennaisesti suunniteltua suurempana. Toimeentulotukipäätöksen saaminen lain edellyttämän 7 arkipäivän kuluessa toteutui vain 82 %:ssa hakemuksista. Toimeentulotukien käsittelyajat eivät edelleenkään ole kunnossa. Asian hoitamiseen tulee panos taa entistä enemmän, jotta se ei aiheuta kaupungille enempää negatiivista julkisuutta ja pahimmillaan sakkomak suja. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltamisoppaan mukainen tavoite on, että kunnat käyt täisivät ehkäisevään toimeentulotukeen vähintään 3,3 % kunnan toimeentulotuen menoista. Sosiaali- ja poti lasasiamiehen laatiman selvityksen mukaan tämä osuus on ollut Mikkelissä 2 % vuonna 2014. Painopisteen siir täminen ennaltaehkäisevän toimeentulotuen suuntaan säästäisi varmaankin toimeentulotuen kustannuksia myö hemmässä vaiheessa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta kaupunki joutui maksamaan 2,6 milj. euroa ja se ylitti alkuperäisen talousarvion yli 0,6 milj. eurolla (ns. “KELA-sakkomaksu”). Aikuissosiaalityön määrärahat ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden kokonaisuudessaan yli 1,1 milj. euroa ja myös muutettuun talousarvioon nähden yli 0,6 milj. euroa. Aikai sempien vuosien ja vuoden 2014 lukujen (=asiakasmäärät ja eurot) perusteella vaikuttaa siltä, että talousarviota 2014 ei ollut laadittu realistisesti. Mikkelin kaupungin aikuisten psykososiaalisissa palveluissa mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen asiakas määrän toteutuma oli 161, kun talousarviossa oli varauduttu 137 asiakkaaseen. Samoin päihdehuollon asumispal veluiden asiakasmäärä kasvoi merkittävästi (talousarvio 34/toteutuma 78). Alkuperäisessä talousarviossa aikuis psykososiaalisiin palveluihin oli varattu määrärahoja 6,6 milj. euroa ja lopullinen toteutuma oli tilinpäätöksessä lähes 9 milj. euroa eli vajetta oli peräti 2,4 milj. euroa. Tuotot yhteensä vajaat 1 milj. euroa toteutuivat lähes 10 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 talousarvion mukaisesti. Aikaisempien vuosien ja vuoden 2014 lukujen (=asiakasmäärät ja eurot) perusteella vai kuttaa siltä, että talousarviota 2014 ei ollut laadittu realistisesti. Erikoissairaanhoidon määrärahat ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden peräti 7,2 milj. euroa. Osittain ylitystä selittää kuntien maksettavaksi tullut ylimääräinen potilasvastuuvahinkokorvaus vammautuneiden osalta 1,5 milj. euroa. Tarkastuslautakunta odottaa selvitystä, mistä eri tekijöistä muu osa ylityksestä johtuu ja mitä mahdollisuuksia kaupungilla on vaikuttaa vuosi vuodelta kasvavien erikoissairaanhoidon kustannusten hallintaan. Hoito- ja hoivapalveluihin sisältyy omaishoito, kotihoito, päiväkeskus, tehostettu palveluasuminen, pitkäaikaislai toshoito sekä akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoito. Vuonna 2014 kaikki kriteerit täyttävät saivat myönteisen omaishoitotukipäätöksen. Määrärahoja näyttää kuiten kin jääneen käyttämättä ainakin omaishoidon nimenomaisesta tilikohdasta, joten osaavatko kaikki todelliset tar vitsijat hakea tukea ja tarjotaanko omaishoitajille riittävästi vapaapäiviä jaksamisen varmistamiseksi? Omaishoita jien määrä väheni edellisvuodesta 17:llä. Yhtälö vaikuttaa ristiriitaiselta, kun hoidettavien määrä kasvaa. Onko tiedottaminen ollut riittävää esimerkiksi palvelusetelien käytön osalta? Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä kasvoi edellisvuodesta 134:lla, mikä selittyy laitoshoidon purkamisel la. Toiminnan suunta on saatu oikeaksi ja kotihoidossa on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä. Vanhus tenhuollossa painopistealueena oleva ennakoiva toiminta, kuntoutus ja muut kotiin annettavat palvelut vaativat asianmukaiset resurssit. Miten resurssien riittävyydestä on varmistuttu, kun huomioidaan tämän palvelun kasva va tarve? Päiväkeskushoitopäivät alittuivat olennaisesti suunnitellusta (tavoite 59 293/toteutuma 34 281 eli 57,8 %), mutta kulut yhteensä 2 milj. euroa toteutuivat lähes budjetin mukaisesti. Hoitopäivien alittuminen selittyy kesä- ja jou lukuun pidennetyillä sulkuviikoilla, jotka toteutettiin “kaupungin ohjeen mukaan, jotta talouden sopeuttamista voitteet toteutuivat”. Miten talouden sopeuttamistavoitteet toteutuivat, kun asia kasmäärät vähenivät ja kulut kuitenkin kasvoivat? Tehostetun palveluasumisen hoitopäivät ylittyivät suunnitellusta 2,2 % (= +3 794 hoitopäivää). Hoitopäivän hinta 114 euroa saatiin pysymään edellisen vuoden tasolla minikilpailutuksen ansiosta. Pitkäaikaislaitoshoidon hoitopäivät ylittyivät suunnitellusta 26,9 % (=+2 434 hoitopäivää) paikkamäärän kasvettua 7:llä. Hoitopäivän hinta oli 189 euroa ja se kasvoi edellisvuodesta 27 eurolla. Määrärahojen ylitys oli lähes 0,7 milj. euroa. Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoidossa hoitopäivät yhteensä 48 199 nousivat edellisvuodesta 5 933:lla eli 14 %, vaikka osasto 2 suljettiin syksyllä 2014. Hoitopäivän hinta 242 euroa oli 20 euroa edellisvuotta pienempi. Missä määrin kuntoutuksen henkilästöresursseja riittää kotona asuville? Kokonaisuudessaan hoito- ja hoivapalveluiden määrärahojen käyttö toteutui 1,7 milj. euroa talousarviota pie nempänä ja se myös väheni edellisvuodesta 0,9 milj. euroa. Nämä luvut osoittavat, että tehdyt toiminnalliset muutokset ovat olleet oikeansuuntaisia. Vanhuspalveluiden asiakasmäärät kasvavat vuosittain, mikä asettaa haasteita niin toimintaan kuin talouteenkin. Henkilöstömäärä ei kasva asiakasmäärän suhteessa, joten toimintatapoja on edelleen kehitettävä palvelujen tur vaamiseksi. 11 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee, kuten seuraava Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema kaavio osoittaa. Väestö vanhenee, huoltosuhde heikkenee indeksi indeksi 80 80 100:aa työlkäistä kohti 70 100:aa työlkäistä kohti 50 60 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli ennätyksellisen edullinen huoltosuhde 50 40 0 1970 1980 1990 Lähde: Sosiaali-ja terveysministeriö 2000 2010 2020 2030 2040 VUOSI Kuntoutuksessa avofysioterapian käyntimäärät lisääntyivät, vaikka puolet vuodesta toimittiin yhden toimijan va jeella. Välitöntä asiakastyötä lisättiin toimintatapoja tehostamalla. Rintamaveteraanikuntoutusta myönnettiin valtion varoista kaikille Mikkelissä kuntoutusta hakeneille. Kuntoutuksen määrärahojen käyttö ylittyi hieman muutettuun talousarvioon nähden. Perhepalveluissa avohuollon kustannukset ylittyivät talousarvioon nähden 0,5 milj. euroa ja ne kasvoivat edellis vuodesta 0,25 milj. eurolla. Vuoden 2014 aikana oli useita ensi-ja turvakotisijoituksia. Kodin ulkopuolelle sijoitet tujen lasten kustannukset nousivat edellisvuodesta 0,3 milj. euroa, vaikka lukumäärä 147 väheni edellisvuodesta 12:lla. Ennaltaehkäisevään toimintaan ja nuorten ongelmien varhaiseen puuttumiseen on panostettava jatkuvasti mm. sähköisten palveluiden ja eri toimijoiden yhteistyön avulla, jotta vältytään vielä suuremmilta kustannuksilta korjaavassa työssä kuten lasten- ja nuorisopsykiatriassa ja lasten sijaishuollon laitossijoituksissa. Sosiaali- ja potilasasiamiehen laatiman selvityksen mukaan kullakin lapsen asioista vastaavalla lastensuojelun työntekijällä on vuonna 2014 ollut Mikkelissä vastattavanaan 78 lapsen asiat, mikä määrä on melkein kaksinker tainen Talentian suositukseen nähden (40 lasta/lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä). Suun terveydenhuollon palveluissa eli hammashoidossa lääkäritilanne on parantumassa. Palvelua saaneiden asi akkaiden määrä 17 381 jäi selvästi talousarviotavoitteesta 22 650, mutta käyntikertojen määrä 26 479 ylittyi ta voitteesta 3,3 %:lla. Palveluiden turvaamiseen kuntalaisille mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kustannukset yhteensä 4,9 milj. euroa toteutuivat 151 euron tarkkuudella edellisen vuoden suuruisina. 12 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Vammaispalveluiden palveluasumisessa oli vuoden 2014 lopussa 52 asiakasta (edellinen vuosi 49) ja hoitopäivien määrä kasvoi 2 675:lla. Kuljetuspalveluiden kustannuskehityksen hillitsemiseksi suunniteltu kuljetusten välittämi sen ja yhdistelyn Kyytineuvo-yksikkö ei toteutunut suunnitellusti vuonna 2014. Kuljetuskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 80 tuhannella eurolla ja asiakasmäärä 51:llä. Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä kasvoi 70:llä. Laitoshoidon purkaminen on lisännyt asiakkaita vammaispalveluiden avopalvelupuolelle (kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, päivätoiminta). Vammaispalvelukulut ylittivät alkuperäisen talousarvion peräti 2,2 milj. eurolla ja vielä muutetun talousarvionkin 0,7 milj. eurolla. Vastaanottopalveluissa avohoito- ja vastaanottoasiakkaiden määrät ylittyivät talousarvioon nähden ja vastaavasti terveysneuvonta-asiakkaiden määrät toteutuivat talousarviota pienempänä. Kouluterveydenhuollon käynnit ovat lisääntyneet ja mistä se kertoneekaan? Pankalammen asiakkaiden ja lääkärikäyntien lisääntyminen selittynee Haukivuoren, Hirvensalmen ja Anttolan vastaavien lukujen vähenemisellä. Ensineuvon toiminta on parantunut mm. takaisinsoittoajan ja aukioloaikojen pidentämisellä. Miten on varmistuttu, että odottava osapuoli osaa tie dostaa takaisinsoittoajan tosiasiallisen pituuden? Vastaanottopalveluiden määrärahat alittuivat talousarvioon nähden 1,4 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan toimintamenot olivat alkuperäisessä talousarviossa 212,5 milj. euroa ja vuoden 2014 lopullinen toteutuma oli yhteensä 223,3 milj. euroa, joten alkuperäinen talousarvio ylittyi määrärahojen osalta peräti 10,8 milj. eurolla. Valtuusto myönsi tilikauden aikana lisämäärärahoja 7,8 milj. euroa ja hyväksyi tilikauden päättymisen jälkeen loput määrärahaylitykset 3 milj. euroa. 3.4 Sivistystoimi Sivistystoimen tehtävänä on toimialaa koskevien lakien ja muiden säännösten nojalla tarjota laadukkaita varhais kasvatus-, esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoul utuspalveluja sekä vapaa-aika- ja kulttuuripalveluja. Sivistystoi men alaisia toimielimiä ovat kasvatus- ja opetuslautakunta sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta. 3.4.1 Kasvatus-ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunnalle oli talousarviossa 2014 asetettu 11 valtuustoon nähden sitovaa tavoitetta, joita on tilikauden aikana toteutettu pääsääntöisesti hyvin. Toimintakertomuksen yleisessä tekstiosassa on ilmauksia, jotka eivät avaudu lukijalle. Esimerkkeinä voidaan mai nita lauseet: “Aiemmin todettu hallinnollinen riskitekijä sijaistamisten osalta on pyritty ratkaisemaan aukottomas ti kaikilla tasoilla.” ja “Tätä tavoitetta kohti mennään toukokuussa valmistuneen lukiokoulutuksen kehittämis suunnitelmassa esitettylen toimenpiteiden (12 toimenpidettä) toteuttamisen merkeissä, kärkenä opetuksen kehit täminen.”Tilinpäätöksen kieliasun selkeyteen ja asioiden täsmälliseen ilmaisuun tulee kiinnittää parempaa huo miota. Hankerahoituksella on voitu paikata henkilöstökulujen ylitystä, jolloin on pysytty budjetissa ja saatu säästöjä. Opetushenkilöstön pätevyystilanne on hyvä. Ryhmäkokojen pienentäminen on onnistunut 0,7 milj. euron valtion rahoituksella. Opetustilojen järkevä käyttö tarkoittaa kooltaan sopivien tilojen vuokrausta ko. opetukselle. Niinpä esimerkiksi kansalaisopiston käyttöön osoi tetut liian suuret tilat Päämajatalolla rasittivat tarpeettomasti opiston taloutta. 13 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Jatkuvat sisäilmaongelmat koulutiloissa ovat häirinneet opetusta ja sairastuttaneet sekä oppilaita että henkilö kuntaa. Kouluterveydenhoito toimii pääosin asianmukaisesti, mutta puutteena ovat täyttämätön psykologin virka ja alituiseen vaihtuvat keikkalääkärit. Varhainen puuttuminen oppimisvaikeuksissa (esim. liputus) ja nollatolerans si kiusaamisessa ovat aiempaa paremmin hallinnassa. Etsivä nuorisotyö kärsii resurssien puutteesta. Valtuuston yhdeksi tavoitteeksi päättämä 3.5 luontopäivää vuodessa koululaista kohti vaikuttaa kovin vähäiseltä. Ekologisen jalanjäljen osalta voidaan todeta, että tulostamisessa voisi ilmeisesti säästää totuttuja tapoja muutta malla. Otavan opiston toiminnan monipuolinen jatkuminen näyttää olevan tulevaisuudessa taloudellisesti haasteellista, muttei mahdotonta. Valtionosuuksien säilyminen nykytasolla on epävarmaa, mikä vaikuttaa välittömästi koulu tuksen rahoitukseen. Varhaiskasvatuksen aamu- ja iltapäiväkerhot ovat toimineet kiitettävästi. Päiväkotien täyttöastetavoitetta ei saa vutettu (tavoite 95 % / toteutuma 86,1 %). Nuorisotyön henkilöstön määräaikaisuus ja suuri vaihtuvuus vaikeut tavat nuorisotakuuseen pyrkimistä. Sama tekijä haittaa etsivää nuorisotyötä. Kansalaisopisto on suoriutunut tehtävästään kiitettävästi. Kurssimaksut tulisi jatkossakin pystyä pitämään tasolla, joka sopii myös pienituloisille. Toivottavasti kansalaisopistopalvelut voidaan turvata tasapuolisesti koko Mikkelin alueella. Kasvatus- ja opetuslautakunnan määrärahat olivat alkuperäisessä talousarviossa 88,2 milj. euroa, lisämäärärahat talousarviomuutoksilla 0,1 milj. euroa ja lopullinen toteutuma 87,5 milj. euroa. Vastaavasti tulot ylittyivät alkupe räiseen talousarvioon nähden 0,7 milj. eurolla johtuen kasvaneista kotikuntakorvauksista sekä ennakoitua suu remmasta avustusrahoituksesta. Talousarviomuutokset huomioiden lautakunnan toimintakate toteutui 1,2 milj. euroa suunniteltua parempana. 3.4.2 Kulttuuri-, nuoriso-ja liikuntalautakunta Kulttuuri-, nuoriso-ja liikuntalautakunnalle oli talousarviossa 2014 asetettu 6 valtuustoon nähden sitovaa tavoi tetta, jotka pääosin toteutuivat. Kasvatus- ja opetusla uta kunnan ta lousarvioon oli sisällytetty lisä ksi suorite- ja/tai taloustavoitteita kulttuuripalve luille, museoille, kirjastoille, liikunta- ja nuorisopalveluille sekä kaupunginorkesterille. Avustusmäärärahat eri kulttuurijärjestöille jaettiin lähes kokonaan, mikä merkittävältä osalta mahdollisti näiden onnistuneen toiminnan. Mikkelin kulttuurielämä on jatkunut monipuolisena ja vireänä. Kulttuuripalveluissa ta voitteet niin kulttuuritilaisuuksien kävijöiden kuin tulojenkin osalta ylitettiin. Mikkelin teatterin uudeksi katsoja ennätykseksi tuli 58 464. Museotoimen kävijätavoitteesta jäätiin lähes 18 % (toteutuma 21 353/tavoite 25 900), mikä johtui mm. Pääma jamuseon jatkuneesta remontista. Museotoimi pysyi hyvin talousarviossa, kun säästöjä saavutettiin tilapäisen työvoiman paIkoissa ja Päämajamuseon tilavuokrissa. Kirjastojen toiminnassa lainamäärät ovat edelleen vähentyneet, mutta verkkopalveluiden käyttö on vastaavasti kasvanut. Kirjastotoimi pysyi hyvin talousarviossa mm. henkilöstökulusäästöjen vuoksi. 14 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta on ollut esimerkillistä. Kuntalaisille on pystytty järjestämään laadukkaita ja monipuolisia palveluita, mikä on näkynyt paitsi hyvinä saavutuksina eri urheilulajeissa niin myös valtakunnalli sena tunnustuksena. Vuonna 2014 Mikkelissä toteutettu laajamittainen “Täydellinen liikuntakuukausi” sai Urhei lugaalassa Paavo Nurmi -palkinnon. Aktiivisella liikunta- ja nuorisotoimella on myös arvokas ennaltaehkäisevä vai kutus terveydellisestä näkökulmasta. Orkesterin toiminta on ollut menestyksellistä. Se on pystynyt kasvattamaan esiintymiskertojen määrää ja erityi sesti Suomessa pidettyjen konserttien kuulijamäärä on kasvanut. Mikkeli voi olla ylpeä orkesteristaan. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan määrärahat olivat alkuperäisessä talousarviossa 16,6 milj. euroa, lisämäärärahat talousarviomuutoksilla 0,2 milj. euroa ja lopullinen toteutuma 16,2 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio alittui 0,4 milj. eurolla eikä haettua lisämäärärahaa siis tarvittu. 3.5 Tekninen toimi Teknisen toimialan tarkoituksena on kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen vastata yhdyskuntarakenteen ja muun kaupunkiympäristön kehittämisestä sekä alueiden käytön suunnittelusta edellytysten luomi seksi kaupungin asukkaiden terveelliselle ja viihtyisälle elämiselle sekä elinkeinoelämän kehittymiselle. Toimiala huolehtii kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta, maa nhankinnasta ja -luovutuksesta, kiinteistönmuodostuksesta, rakennusomaisuuden hallinnasta sekä kuntateknisistä palveluista ja rakennusvalvonnasta, pysäköintivalvonnasta, maaseutu-ja lomituspalveluista sekä yksityistieasioista. Teknisen toimen alaisia toimielimiä ovat tekninen lauta kunta, rakennuslautakunta sekä maaseutu- ja tielautakunta. Teknisen lautakunnan alaisuudessa taseyksikkönä toimii vuoden 2013 alusta perustettu Tilakeskus. 3.5.1 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta on lähtökohtaisesti tilaajaorganisaatio. Toimintakertomuksessa todetaan kuitenkin, että se on myös tuottajaorganisaatio. Miten tekninen lautakunta on paneutunut roolijakoon? Teknisen toimen voidaan katsoa suoriutuneen tehtävistään yleisesti katsoen hyvin ja vuodelle 2014 talous a rviossa asetetut valtuustotason toimi nnalliset tavoitteet pääosin saavutettiin. Ta ulukkomuotoisen esitystavan tavoitteiden ja toteutumaselvitysten kohdalla ei tosin aina käy yksiselitteisesti ilmi, miten kyseisen tavoitteen saavuttamisessa on onnistuttu. Myös asiakastyytyväisyys tulisi huomioida onnistumisen arvioinnissa nykyistä pa remmin. Jos mittarina käytetään ainoastaan tuottajapuolen omaa arviota, kuva onnistumisesta ei ole objektiivi nen. Kuntamaisema-taulukkoihin sisältyvät numeeriset tiedot aiheuttavat hämmennystä. Esimerkiksi tasekirjan sivulla 141 pysäköinninvalvonnan osalta esitetty taulukko on tiedoiltaan vaikeaselkoinen: “Yhteensä €“ -sarakkeessa on esitetty kulut plus-merkkisinä, “Tuotot”-sarakkeessa on pysäköintipalveluiden tuotot yhteensä esitetty miinus merkkisinä, mutta pysäkäintivirhema ksutulot on samassa ta ui ukossa esitetty p1 us-merkkisinä. Myös pysäköintivirhemaksutulojen ja niitä vastaavien pysäköintivirhemaksujen kappalemäärien tarkastelu vuosil ta 2013 (515 253 euroa/13 201 kpl) ja 2014 (351 617 euroa/ 10 700 kpl) johtaa toisistaan olennaisesti poikkeaviin virhemaksujen yksikköhintoihin eli 39 euroa ja 33 euroa. Millä nämä yksikköhintaerot kahden vuoden välillä selit tyvät? Tilinpäätöksen mukaan virhemaksujen määrää ja perinnän tehokkuutta on vähentänyt henkilöstövaje. Mis tä henkilöstövaje pysäköintipalveluissa johtui? Pysäköinninvalvonnassa käyttöönotettua rengaslukkoa voidaan pitää hyvänä asiana. 15 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Kaavoitustoimi on työskennellyt kovassa paineessa suurista tulevaisuusprojekteista johtuen. Tästä huolimatta erityisesti yritystoimintaa tukevat kaavaratkaisut pitäisi saada vietyä läpi kohtuullisessa ajassa. Toimintakertomuksen mukaan Mikkelissä on tällä hetkellä noin 138 luovutusvalmista pientalotonttia eli riittävästi usei lie vuosille. Työpaikkakehitystavoitteen vuoksi kaavoituksen pai nopisteal uetta on siirretty asuinra kentami sesta liike-, teollisuus- ja kaupan kohteiden kaavoittamiseen. Kaavoituspuolen pitäisi olla ajan tasalla kokonais valtaisella tavalla eli niin asuntopoliittisen ohjelman päivityksen kuin elinkeino-ohjelmankin osalta. Kaavoituksen tulee vastata kysyntään, joten tarjonta ja palvelut tulee mitoittaa loppukäyttäjien tarpeet huomioiden. Esimerkik si Tuskuun on tulossa lisää tontteja, mutta onko muu palvelutarjonta huomioitu riittävissä määrin (lapsiystävälli syys, koulut, ruokakaupat jne.)? Asuntomessut 2017 valmistelutyö käynnistyi vuoden 2014 aikana. Asuntomessujen toteutukseen ja markki nointiin tulee panostaa voimakkaasti, vaikka nykyinen taloustilanne luo asian toteuttamiseen todella haasteelliset lähtökohdat. Miten on varmistuttu, että rakennusaikataulu kaupungin osalta pitää ja että talojen rakentajat pääsevät ajoissa toimiin? Imagollisesti kaupungille on erittäin tärkeää, että alue valmistuu ajoissa. Myös rakentajien kannalta on tärkeää, että kohteet valmistuvat ajallaan, koska sanktiot ovat kovat. - Asuntomessuja varten laadittiin kaksi kaavaa, Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava ja Kirkonvarkauden asemakaava. Mistä johtui näiden kaavoitusten kustannusten nousu olennaisesti ennakkoarvioita korkeammiksi? Tarkastuslautakunta korostaa edelleen hankintamenettelyiden oikeellisuuden varmistamista kaikissa tilanteissa. Kun hankkeita kilpailutetaan ja arvioidaan, niin erityisesti laadun valvontaan ja jääviysasioihin niin kilpailutus-, tilaus- kuin toteutusvaiheessakin tulisi paneutua nykyistä huolellisemmin. Myös suunnitteilla olevien hankkeiden käytännön toimivuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Tilinpäätöksessä esitetyn mukaan teknisellä toi mella on mm. liikenneväylien ylläpitoon tulossa ja katkolla isoja hankintoja (katuvalojen elohopealamppujen vaih taminen, alueurakan kaikki alueet, Ristiinan alueet), joten hankintaosaamista tarvitaan. Toimintakertomuksessa todetaan, että “Kunnallistekniikan rakenteiden korjausvelka kasvoi”. Mistä syystä korja usvelka kasvoi ja mikä on sen määrä tällä hetkellä? Keskustan viheralueet ja puistot ovat edellisvuosien tapaan saaneet erityisesti kesäjakson ajalta kiitosta. Sisäilmaongelmat niin kouluissa kuin muissakin kaupungin rakennuksissa on nyt tunnustettu, mutta onko niihin varauduttu riittävästi? Sisäilmaongelmat tulee ottaa vakavasti ja asianmukaisiin toimenpiteisiin tulee ryhtyä viipymättä varmistamalla samalla riittävä osaaminen ja tietotaito. Tilinpäätöksessä todetaan, että kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat nousseet ennustamattomasti kunnostusohjelmasta esiin. Miten tämä “menneisyyden en nustamattomuus” on mahdollista, kun asia on ollut yleisessä tiedossa jo useita vuosia? Teknisen lautakunnan mukaan ympäristövastuisiin on varauduttu tekemällä varauksia muun muassa pilaantunei den maiden ja vanhojen kaatopaikkojen kunnostusta varten. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä tehtiin 210.000 euron varaus Tikkalan entiseen kaatopaikkaan ja Suomenniemelle. Tilinpäätöksen liitetiedoista ilmenee, että kaatopaik kojen jälkihoitoon on varauduttu 1,2 milj. euron ja muiden alueiden jälkihoitoon 1,9 milj. euron pakollisilla vara uksilla. Onko ympäristövastusiin varauduttu riittävästi kun huomioidaan mm. asuntomessualueella esille tulleet ongelmat? Teknisen lautakunnan määrärahat olivat alkuperäisessä talousarviossa 13,5 milj. euroa ja lisämäärärahat talous arviomuutoksilla 1 milj. euroa. Lopullinen toteutuma oli 14,8 milj. euroa, joten ylitystä tuli 0,3 milj. euroa. Tulot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 0,7 milj. eurolla, mutta jäivät muutetusta talousarviosta 49 tuhatta eu roa. 16 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 3.5.2 Maaseutu-ja tielautakunta Lautakunnan hallinnoima 3-vuotinen Yksityistie toimivaksi -hanke päättyi vuonna 2014. Hankkeen puitteissa jär jestettiin runsaasti koulutustilaisuuksia, joihin osallistui peräti 730 henkilöä. Hanke oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut ja se osoitti, että yksityisteihin ja niiden hallintoon liittyvä tiedontarve oli suuri. Kaupungin avustamat, hyvin hoidetut yksityistiet ovat osaltaan parantamassa syrjäseuduilla asuvien kuntalaisten elinoloja. Uusia maaseudun kehittämishankkeita ei talousarviosuunnitelmista poiketen aloitettu, minkä vuoksi niihin varat tuja määrärahoja jäi käyttämättä. Yksityisteiden perusparannushankkeita sen sijaan toteutui arvioitua enemmän (tavoite 60/ toteutuma 89), kun liitoskuntien yksityistiekunnat hakivat avustuksia runsaasti. Toimintakertomuksen mukaan kaupungilla on ollut edelleen ongelmia saada korvaavaa henkilöstöä eläköityvien lomittajien tilalle, joten asiakkaita ei ole pystytty palvelemaan tarpeen vaatimalla tavalla. Lisäpaineita palvelujen tarjoamiseen toi Suomenniemen viljelijöiden siirtyminen Mikkelin kaupungin lomituspalveluasiakkaiksi vuoden 2014 alusta. Lomittajapulan takia ostopalveluita jouduttiin lisäämään. Lomituspuolen rekrytointiin olisi löydettävä uusia tapoja, sillä lomituksen rooli on tärkeä. Valtio maksaa lomitustoiminnan kaikki kulut hallintokuluja lukuun ottamatta, joten palvelun tuottaminen on kunnalle todella edullista. Maaseutu- ja tielautakunnan toimintamenot olivat talousarviossa 8,5 milj. euroa ja tilikauden lopullinen toteutu ma oli 7,9 milj. euroa, joten talousarvio alittui määrärahojen osalta 0,6 milj. euroa. Vastaavasti myös tulot alittui vat talousarvioon nähden 0,6 milj. eurolla. Menojen ja tulojen alittumista selittää suurimmaksi osaksi edellä to dettu lomittajien rekrytointiongelma. 3.5.3 Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta suoriutui tehtävistään hyvin henkilöstön pitkäaikaisista poissaoloista huolimatta. Anttolan ja Haukivuoren osalta rakennusvalvonnan palvelut keskitettiin Mikkelin virastotaloon loppuvuodesta 2014, taustalla toiminnan tehostaminen ja henkilöstön eläköityminen. Viranomaistoiminta rakennusvalvonnassa on yksi kaupungin mainekuvan rakentaja. Rakennuslautakunnan viran omaisroolin on oltava kaikissa tilanteissa läpinäkyvää, koska se valvoo myös kaupunkiorganisaation omia kohtei ta. Mikkelin kaupungissa oli edelleen vuonna 2014 voimassa kolme eri rakennusjärjestystä: Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen. Miten tämä rakennusjärjestysten päällekkäisyys on vaikuttanut käytännön toimintaan ja milloin Mikkelin kaupungin rakennusjärjestys on tarkoitus saattaa ajan tasalle? Rakennusvalvonnassa on vuoden 2014 talousarvion mukaisesti otettu käyttöön sähköinen lupaprosessi. Myös muut talousarviossa asetetut tavoitteet ja toimenpiteet toteutuivat. Rakennuslupien määrä oli ennakoitua suu rempi, joten tulot ylittyivät. Rakennuslautakunta toimii Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomaisena laskuttaen viranomaispalvelut Metsä sairila Oy:ltä toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Mikkelin uudet jätehuoltomääräykset hyväksyttiin alusta vasti rakennuslautakunnassa 16.12.2014 § 54. Rakennuslautakunnan toimintamenot olivat talousarviossa vajaat 1 milj. euroa ja tilikauden toteutuma 0,8 milj. euroa. Tulot toteutuivat 64 tuhatta euroa talousarviota suurempana. 17 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 3.5.4 Tilakeskus Taseyksikkänä toimivan tilakeskuksen perustehtävä on huolehtia toimitilojen vuokraamisesta, hankkimisesta ja myymisestä sekä omistamiseen ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Lisäksi Tilakeskus vastaa kaupunginvaltuuston hyväksymän tilakeskuksen investointiohjelman mukaisista talonrakennusinvestoinneista. Tilakeskuksen toimintaa leimasi vuoden 2014 aikana kiinteistöjen sisäilmaongelmat ja niiden korjaaminen lisä määrärahatarpeineen. Sisäilmakorjauksia tehtiin 9 koulurakennuksessa ja 5 päiväkodissa. Kiinteistöjen korjausvelka oli tilinpäätöksen mukaan noin 1 % edellisvuotta suurempi ja suuruudeltaan 1 119 eu roa/asukas. Tilinpäätöksessä käytetyn asukasluvun 54 616 ja laskutoimituksen mukaan korjausvelan määräksi 31.12.2014 saadaan 61,1 milj. euroa, jota lukua ei ole tilinpäätöksessä erikseen ilmoitettu. Talousa rvioon sisältyneen toi menpiteen “Kulttuuri- ja liikuntatilojen investoinneista ja rahoituksesta huolehtimi nen; Hänninkentän huoltorakennuksen saneeraus ja laajennus, Naisvuoren uimahallin saneeraus, Urheilupuiston huoltotilojen saneeraus” toteutumaselvitys puuttui tilinpäätöksestä kokonaan. Muilta osin tilakeskus pääosin to teutti valtuuston sille talousa rviossa asettamat toiminna Iliset tavoitteet ja toimenpiteet. Kiinteistöjen vuokrausaste 94 % laski edellisvuodesta 3 prosenttiyksikköä. Liikevaihto 31,2 milj. euroa koostui pääosin vuokratuotoista, joista ulkoisten vuokrien osuus oli 7,1 milj. euroa ja sisäisten 24,1 milj. euroa. Tilakeskuksen talous toteutui talousarviota paremmin liikevaihdoltaan ja muilta tuotoiltaan (+0,87 milj. euroa), mutta liikeylijäämä jäi tavoitteesta 1,1 milj. euroa. Liikeylijäämän alittuminen selittyy kertaluontoisilla poistoilla 1 milj. euroa, jotka tehtiin purettavien ja käytöstä poistettavien kiinteistöjen osalta kirjanpitolain säännösten edellyttämällä tavalla. Korvausta peruspääomasta maksettiin kaupungille 4,9 milj. euroa (=3,7 % peruspääomasta) ja tilikauden tulos 1,5 milj. euroa alittui suunnitellusta 1 milj. eurolla. Tilakeskuksen nettoinvestoinnit olivat 10,4 milj. euroa. 3.6 Kaupunkikonserni Mikkelin kaupunkikonsernin muodostaa Mikkelin kaupunki ja sen määräysvallassa olevat tytäryhteisöt. Kau punkikonserniin kuului vuonna 2014 yhteensä 18 osakeyhtiötä, 10 kiinteistöosakeyhtiötä ja 6 asunto-osakeyhtiötä. Osakeyhtiöistä 13:lle oli asetettu valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuoden 2014 talousarviossa. Seuraa vassa taulukossa on lyhyesti kommentoitu näistä eräiden tavoitteiden toteutumista: Etelä-Savon Energia Oy (konserni) > > Etelä-Savon Koulutus Oy Kiinteistökehitys Naistinki Oy > > > > > > Mankala-hinnat eivät pysyneet pörssihintojen alapuolella eli tavoitetta ei saavutettu, sähkön myynnin tulos oli negatiivinen Kirjanpidollinen tulos oli edellisen vuoden tasolla, osingonjako kaupungille 2,86 milj. euroa Budjetoituun tulokseen ei päästy epäedullisten sääolosuhteiden vuoksi Toiminnan sopeuttaminen tila- ja henkilöstökulujen osalta onnistui Tulos toteutui 1,4 milj. euroa budjetoitua paremmin Tilojen vuokrausaste pysyi korkeana, Tuma-talo täynnä Uusia investointeja ei käynnistynyt, Satamalahden alueen hankkeen suunnittelu jatkui Yhtiö_teki_positiivisen_tuloksen,_tulos_edellisvuotta_parempi 18 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Metsäsairila Oy Mikalo Oy Mikkelin Asumisoikeus Oy Mikkelin Jäähalli Oy Mikkelin opiskelija-asunnot Oy Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy Mikkelin Ravirata Oy Miktech Oy Mikkelin Seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy YIT Kuntatekniikka Oy Jätteen hyötykäyttötavoitteet saavutettiin Jätehuollon perusmaksun käyttöönottoa valmistellaan > Taloudelliset tavoitteet toteutuivat, tilikauden tulos edellisvuotta parempi ) Käyttöastetavoite hieman ylitettiin (tot. 97,01 % /tavoite 96 %), mutta se oli yhtiön historia aihaisin. Korjausvelka saatiin pidettyä kurissa, mutta se kasvoi kuntaliitoksen myötä. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos oli hyvä. > Talous toteutui hyvin, asuintalovarausta kasvatettiin 2 milj. eurolla ja arvonalentumispoistoja kirjattiin 0,5 milj. euroa (Leppälaaksontien 2 taloa). Tavoitteena ollut lähes 100 %:n käyttöaste on edelleen laskenut, koska suurilla asunnoilla ei kysyntää. > Riikolankatu 1:n lämmitysjärjestelmä korjattiin. > Taloudelliset tavoitteet pääosin saavutettiin. Isot investoinnit jäähallin osalta on tehty. Vastikkeita jouduttiin korottamaan kesken tilikauden yhtiöjärjestyksen edellyttämällä tavalla. Käyttöastetavoite 94,05 % ylitettiin toteutuman oltua 95,4 %; paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Tilikauden rahoitustulos oli positiivinen. MOAS 5 peruskorjattiin 1,6 milj. eurolla ja MOAS 2 0,7 milj. eurolla, molemmat rahoitettiin vapaarahoitteisella lainalla. > Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat, joitain investointeja siirrettiin seuraaville vuosille vuokralaisen toivomuksesta (Etelä-Savon Koulutus Oy) Kiinteistöjen vuokrausaste tulee pienenemään vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksiaan laaditun tilastrategian mukaisesti, erityisesti Otavan koulutilan rakennuskannan vuokraaminen tulee olemaan haasteellista. > Päätapahtuma toteutettiin suunnitellusti (St Michel). Rataolosuhteiden vuoksi keskeytyneet T75-ravit maaliskuussa oli iso imagotappio yhtiölle. > Tavoiteltua tilinpäätöksen minimitasoa eli 0-tulosta ei saavutettu. > Yhtiö on toteuttanut omalta osaltaan laadukkaasti kaupungin kärki-hankkeita; vuosi 2014 oli hankekauden viimeinen vuosi ja koko hanke-kanta päättyi 31. 12.2014. Budjetoitua nollatulosta ei saavutettu, vaan tappiota tuli 21 tuhatta euroa > Taloudellista riskiä vuodelle 2015 lisää uuden hankekauden käynnistymis-viiveet ja Mikkelin Seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n fuusiosta aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset. > Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin ja yhtiö on toteuttanut omalta osaltaan laadukkaasti kaupungin kärkihankkeita. > Uusien yritysten määrätavoitetta ei aivan saavutettu. Taloudellisissa_tavoitteissa_ei_ollut_poikkeamia. Liikevaihtotavoite ylittyi 1 milj. eurolla ja muutkin taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Asiakastyytyväisyysmittau ksen ja työntekijöiden työilmapii ritutkim uksen tulokset olivat hyviä. Miten nämä tutkimukset toteutettiin? > Kiinteistöpalveluiden kilpailutus vuonna 2015 ratkaisee tähän toimintoon aikanaan_kaupungilta_liikkeenluovutuksella_siirtyneen_henkilöstön_työllistymisen. 19 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 4 TALOUS JA INVESTOINNIT Mikkelin kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 oli 3,8 milj. euroa ylijäämäinen, kun alkuperäinen talousarvio oli 9 000 euroa ylijäämäinen. Tilivuoden aikana tehtyjen määrärahamuutosten jälkeinen talousarvio oli 8,8 milj. eu roa alijäämäinen. Tilinpäätöksen 2014 jälkeen kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää 12,4 milj. euroa. Oleellisimmat erot alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen välillä ovat seuraavat: Toimintatuottojen ylitys Toimintakulujen ylitys +1,2 milj. euroa - 4,7 milj. euroa Verotulojen ylitys +3,7 milj. euroa Valtionosuuksien alitus -1,4 milj. euroa Rahoitustuottojen (netto) ylitys +5,6 milj. euroa Poistojen ylitys -0,7 milj. euroa YHTEENSÄ EROT +3,7 milj. euroa Toimintakuluissa erityisesti sosiaali- ja terveystoimen kulut ylittyivät merkittävästi alkuperäisestä talousarviosta eli 10,7 milj. euroa, josta Etelä-Savon sairaanhoitopiirin osuus oli 7,2 milj. euroa. Velkaa Mikkelin kaupungilla oli vuodenvaihteessa 171,6 milj. euroa eli 3 142 euroa asukasta kohden. Vuoden 2014 vuosikate oli 23,5 milj. euroa ja investoinnit (netto) olivat 17,9 milj. euroa. 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja talous Vuodelle 2014 asetettu tärkein taloudellinen tavoite oli velkamäärän kasvun estäminen. Tulosta arvioitaessa pitää huomioida tilivuoden aikana tapahtuneet poikkeukselliset asiat. Tällaisia ovat muun muassa myyntivoitot ja -tappiot (= myyntihinnan ja tasearvon erotus) ja muut kertaluonteiset menot ja tulot. Vuoden 2014 tilinpäätäk sessä kirjattiin kiinteän omaisuuden myyntivoittoja n. 5 milj. euroa. Satunnaisina erinä on pidettävä Ammattikor keakoulun kiinteistöjä hoitavan kuntayhtymän ylijäämän palautusta 5,1 milj. euroa sekä potilasvahinkovakuutuk sen lisälaskua 1,5 milj. euroa. Taseen 31.12.2014 vieraan pääoman muutokset edelliseen tilinpäätökseen verrattuna on koottu seuraavaan tau lukkoon: Vieras pääoma (1000€) Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muutvelat Siirtovelat Yhteensä pitkäaikainen 31.12.2014 31.12.2013 Muutos 83 345 3 269 560 280 3084 1 183 91 720 95 214 3 555 700 560 2946 0 102 975 -11 869 -286 -140 -280 +138 +1183 -11 255 20 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Lyhytaikainen Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä lyhytaikainen YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA 78 469 158 6 384 1298 23 031 3 278 21 639 134 255 225975 67 369 203 3 505 1418 21 522 4 329 22 772 121 118 224093 +11 100 -45 +2879 -120 +1509 -1051 -1133 +13 137 +1882 Taseen sanallisen analysoinnin yhteydessä olisi hyvä olla vertailu lyhytaikaisten saamisten ja lyhytaikaisen vieraan pääoman välillä, koska se vaikuttaa maksuvalmiuden arviointiin. Kaupungin lyhytaikaiset saamiset olivat tilinpää töksessä 25,6 milj. euroa ja lyhytaikaiset velat 134,3 milj. euroa. Vastaavasti pitkäaikaisia saamisia oli 1,8 milj. eu roa ja pitkäaikaisia velkoja 91,7 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset olivat 2,8 milj. euroa. Kaupungin taseen tunnusluvut ja niiden vertailu kriisikuntakriteereihin Tunnusluku Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € Kertynyt yli-/alijäämä, €/ asukas Lainakanta 31.12., 1000 € Lainakanta 31.12., €/asukas Lainasaamiset, 1000 € Asukasmäärä Kassan riittävyys, pv 31.12.2014 31,12.2013 49,64 56,4 12 448 228 171 624 3 142 25 564 54 616 2,37 49,51 57,3 8 664 159 169 845 3 110 27 157 54 614 0,08 Kriisikuntakriteeristön raja-arvo oltava yli 50 oltava alle 50 alijäämän oltava pienempi kuin 27 300 alijäämän oltava pienempi kuin 500 oltava alle 224 000 oltava alle 4100 Lisäksi kriisikuntakriteerien mukaan vuosikatteen on oltava positiivinen ja tuloveroprosentti saa olla korkeintaan 20,25. Uudet kriisikuntakriteerit Uuden kuntalain mukaisia kriisikuntakriteerejä tullaan soveltamaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 tilinpäätös tä arvioitaessa. On kuitenkin hyödyllistä tarkastella jo vuoden 2014 tilinpäätöstä uusien kriteerien valossa. Uusis sa kriteereissä pääpaino on siirretty koko kuntakonsernin tunnuslukuihin. Uudet kriisikunta kriteerit ovat: 1. Peruskunta ei pysty kattamaan taseeseensa kertynyttä alijäämää neljässä vuodessa. 2. Kuntakonsernilla on kertynyttä alijäämää yli 1 000 euroa asukasta kohden viimeisessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltävässä vähintään 500 euroa. 3. Tai kaikki neljä seuraavista kriteereistä täyttyy: 3.1. Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen. 3.2. Kunnan tuloveroprosentti on +1 prosenttiyksikköä yli kuntien keskiarvon. 21 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 3.3. Kuntakonsernin lainamäärä ylittää 50 prosentilla maan keskiarvon (5 538 euroa vuonna 2013). 3.4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia. Seuraavassa tarkastellaan Mikkelin kaupungin ja kaupunkikonsernin tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä uusien kriteerien valossa. 1. Peruskunnan taseeseen kertynyt yli/alijäämä Kertynyt ylijäämä on tällä hetkellä 12,4 milj. euroa. Kaupungin menot ovat olleet jo monena vuonna keskimäärin 7 milj. euroa suuremmat kuin tulot. Talousarviot ja taloussuunnitelmat on saatu tasapainoon arvioimalla menoja alakanttiin ja tuloja yläkanttiin. Tilinpäätökset on saatu positiiviseksi ja taseeseen on saatu kerrytettyä ylijäämää satunnaisilla erillä, kun on myyty omaisuutta ja tehty rahoitusjärjestelyjä kaupungin määräysvallassa olevien or ganisaatioiden kanssa. Myös verotulojen maksatuksen aikaistaminen vuonna 2013 paransi tulosta kertaluontoi sesti. Taloussuunnittelun avulla jouduttaneen siihen, että taseessa oleva kumuloitunut tulos muuttuu negatiiviseksi vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Silloin Mikkelillä pitää olla toteuttamiskelpoinen suunnitelma siitä, kuinka kertynyt alijäämä saadaan positiiviseksi viimeistään vuonna 2021. 2. Kuntakonsernin taseeseen kertynyt yli/alijäämää Mikkelin konsernin kertynyt ylijäämä on vuoden 2014 lopussa 21,7 milj. euroa. Kriteeristön mukaan alijäämän on tilikauden lopussa oltava alle 54,6 milj. euroa ja tilikautta edeltävässä tilinpäätöksessä 27,3 milj. euroa. Kuntakon serniin kuuluu positiivista tulosta tekeviä yksiköitä, joten tämä kriteeri on Mikkelille lievempi kuin kriteeri 1. 3.1. Kuntakonsernin vuosikate Vuoden 2014 vuosikate on 49,9 milj. euroa (43,9 milj. euroa vuonna 2013). Kuntakonsernin tuottavien yksiköiden ansioista konsernin vuosikate ei ole vaarassa mennä negatiiviseksi. 3.2. Kunnan tuloveroprosentti on +1 prosenttiyksikköä yli kuntien keskiarvon Mikkeli veroprosentti on 20,00. Vuoden 2015 tilastojen mukaan veroprosentti on sallituissa rajoissa, jos se on korkeintaan 20,75. 3.3. Kuntakonsernin lainamäärä ylittää 50 prosentilla maan keskiarvon (5 538 euroa vuonna 2013) Mikkelin konsernin velka on tällä hetkellä 434,4 milj. euroa (425,9 milj. euroa vuonna 2013.) Hyväksyttävän raja on Mikkelille 454 milj. euroa. Velkamäärä ylittyy mahdollisesti vuonna 2016. 3.4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus on 90,7 % (90,4 % vuonna 2013). Se saisi olla korkeintaan 50 %. Mikkelin kuntakonsernissa kohta 3.1. on turvallisen etäällä kriisirajasta. Sen kuuluessa neljän kriteerin ryhmään, joista kaikkien on täytyttävä, ei kohdilla 3.2, 3.3 ja 3.4 ole merkitystä kriisikuntaluokituksen kannalta. 22 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Mikkelin kannalta kriittisin on kriteeri 1. Se uhkaa painua hyväksyttävän rajan alle jo lähivuosina. Siksi on erittäin tärkeää, että tulojen ja menojen epätasapaino korjataan pikaisesti oikeilla toiminnallisilla muutoksilla eikä vain kirjanpidollisilla toimilla. Konsernin kassan riittävyys oli tilivuoden lopussa 12,7 päivää. Kassassa olevat varat vuoden lopussa ovat huoles tuttavan vähäiset. Jos maksuliikenteessä tapahtuu yllättäviä vastoinkäymisiä, kaupungin ja koko konsernin kyky suoriutua velvoitteistaan vaarantuu. Mikkelin yrityskanta on paljolti mikro- ja pienyrittäjävaltaista. Mikkeliin tulee suhteellisesti paljon metsätuloja, joista verot maksetaan valtiolle. Kuntien välinen tasausjärjestelmä ei kompensoi kuntien välisiä eroja täysimää räisesti. Eläkeläisten osuus Mikkelin väestöstä on suuri. Muun muassa näistä syistä johtuen Mikkelin veropohja on noin kymmenen prosenttia pienempi kuin Suomen kuntien keskiarvo. Etelä-Savon huoltosuhde on Suomen maa kunnista heikoin. Tämä tuo lisärasitusta sosiaali-ja terveysmenoihin. Mikkelin on tehtävä kaikki voitava elinkeinoelämän kehittämiseksi. On edistettävä sellaisten työpaikkojen synty mistä, jotka tuottavat hyödykkeitä ja palveluja, tuovat rahaa Etelä-Savoon ja edistävät alueen taloutta. Hankinto jen kohdistaminen mahdollisuuksien mukaan oman alueen yrityksille on myös tehokasta elinkeino-politiikkaa. Uusia työpaikkoja ei kaikista hyvistä ponnisteluista huolimatta synny nopeasti. Talouden korjaamiseksi tarvitaan myös muita keinoja. Säästöjä tulee tehdä kaikin tavoin kunhan peruspalvelujen määrää tai laatua ei heikennetä. Liian raju menojen supistaminen voi johtaa kurjistumiskierteeseen. Suuri osa palvelumaksuista on säädelty valtiovallan taholta. Va paasti hinnoiteltavien palvelujen taksojen korottaminen saattaa vähentää kyseisten palvelujen käyttöä eikä siten lisää kaupungin tuloja. Valtuusto on hyväksynyt periaatepäätöksen, jonka mukaan veroprosenttia ei koroteta tällä valtuustokaudella. Talousarviota laadittaessa määrärahoja ei saa tietoisesti alimitoittaa eikä tuloarvioita ylimitoittaa. Kun talous arviovuoden aikana joudutaan myöntämään lisämäärärahoja tai jälkeenpäin hyväksymään määrärahaylityksiä ja tuloarvioalituksia, talousarvion tasapainottamismahdollisuudet ovat hyvin vähäiset. Tällainen menettely on huo maamaton velanlisäysautomaatti, joka viivästyttää kaupungin talouden tasapainottamista eli valtuuston hyväk symän tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutumista. Lautakunta kiinnittää huomiota erityisesti erikoissairaanhoidon menojen vuodesta toiseen jatkuviin talousarvion ylityksiin. Talousarvioita laadittaessa oletetaan aina, että perus- ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen ja muukin toiminnan tehostaminen vähentää kustannuksia. Kuitenkaan laajaa yhdistämistä ei ole vielä tehty ja yhdistämisen jälkeenkin menee useita vuosia, ennen kuin yhdistämishyödyt tulevat näkyviin. Yhdistäminen voi päinvastoin aluksi jopa lisätä kustannuksia. Samanaikainen vanhusten osuuden kasvaminen lisää hoitotarvetta, joten yhdisty mishyöty tulee näkymään pikemminkin kustannusten nousun hidastumisena kuin kustannusten alenemisena. Konserniyhtiöille ei tulisi asettaa suurempia osingonjako-odotuksia kuin mitä yhtiö voi oman toimintansa kehittä mismahdollisuuksia riskeeraamatta jakaa. lnvestointibudjettiin tulisi laittaa myös sellaiset investoinnit, jotka tiedetään välttämättömiksi, mutta joille ei vielä ole tehty tarkkaa kustannusarviota. Arviosummakin on parempi kuin ei mitään summaa. Tulevan uuden jätevedenpuhdistamon investointi on pidetty erillään kaupungin muusta taloudesta. Tätä on pe rusteltu vesihuoltolain säännösten ja liikelaitoksen itsenäisen aseman perusteella. Vesilaitos korotti jo muutama 23 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 vuosi sitten taksojaan perustellen korotusta tulevaan puhdistamoinvestointiin varautumisella. On annettu ym märtää, että lähes puolet investoinnin arvosta eli lähes 20 milj. euroa kootaan jo etukäteen. Vuoden 2014 tilinpäätökseen on kirjoitettu “Vesiliikelaitoksen jätevesipuhdistamon investointi oli suunniteltu ka tettavaksi vedenmyyntituloilla, mutta riittävää puskuria ei ole onnistuttu kokoamaan.” Tämä antaa asiasta liian hyvän kuvan. Todellisuudessa minkäänlaista puskuria ei ole käytännössä olemassa. Vesiliikelaitoksen taseessa oleva kertynyt ylijäämä on jouduttu käyttämään muihin korjaus-ja uusinvestointeihin. Uusi jätevedenpuhdistamo joudutaan rahoittamaan kokonaisuudessaan vieraalla pääomalla. Pitävätkö aikaisemmin tehdyt laskelmat tulora hoituksen riittävyydestä edelleen paikkansa? Investointien jakamiselle tasaisesti taloussuunnittelukaudelle ei ole nykyisen korkotason vallitessa perustelua. Esimerkiksi koulukiinteistöjen saneerausta voitaisiin suorittaa reippaammin silloin, kun yksityinen rakentaminen on vähäisempää. Tarkastuslautakunta esitti vuoden 2013 arviointikertomuksessa toiveen, että kiinteistöjen arvioitu korjausvelka ja sen muutos tilikauden aikana ilmoitettaisiin tilinpäätöksessä erikseen, koska kyseessä on kaupungin kannalta merkittävästä taloudellisesta riskistä. Vuoden 2014 tilinpäätöksestä löytyy hyvin niukasti tietoa korjausvelasta. Tilakeskus on ilmoittanut kiinteistöjen korjausvelan olevan 1 119 euroa/asukas missä on nousua 1 % edelliseen vuoteen. Tässä on mukana ilmeisesti vain Tilakeskuksen hallinnoimat rakennukset. Kunnallistekniikan korjausve lan määrästä ei ole edes summittaista arviota. Korjausvelkaa ei ole käsitelty tasekirjan sivulla 23 olevassa osassa “Riskien arviointi ja niihin varautuminen”. Mis sään ei ole myöskään tehty korjausvelkoihin liittyviä varauksia. Varausten kokonaismäärä on vain noin 3 milj. eu roa, josta osa on tehty vanhojen kaatopaikkojen jälkitöitä varten. Homerakennuksiin liittyy merkittävä korjausvel ka, joka olisi syytä käsitellä erikseen. 4.2 Investoinnit Vuoden 2014 investoinnit (netto) olivat 17,9 milj. euroa. Tilikauden poistot olivat 19,8 milj. euroa ja vuosikate 23,5 milj. euroa, joten kaupungin tulorahoitus oli tältä osin “matemaattisesti” riittävä (+3,7 milj. euroa). Tulora hoituksen todellinen riittävyys kuitenkin hupenee, kun huomioidaan aiemmin kohdassa 4.1 sivulla 20 mainitut tilikauden aikaiset ns. poikkeukselliset erät yhteensä nettovaikutukseltaan 3,6 milj. euroa. Alkuperäisessä talous arviossa nettoinvestoinnit olivat 16 milj. euroa. Bruttoinvestointien määrä toteutui 25,9 milj. eurona ja tuloja niihin saatiin 8 milj. euroa (avustukset, myynnit). Kuntaliitosopimuksen mukaisia investointeja tehtiin entisten Ristiinan ja Suomenniemen kuntien alueella noin 2,6 milj. eurolla. Investoinnit (netto) yhteensä 17,9 milj. euroa jakautuivat seuraavasti: - - - - Mikkelin kaupunki 2,2 milj. Mikkelin Vesiliikelaitos 4,4 milj. Etelä-Savon pelastuslaitos 0,9 milj. Tilakeskus 10,4 milj. euroa euroa euroa euroa Kaupungin suurimpia investointeja olivat katuinvestoinnit 1,4 milj. euroa, osakelisäykset 1,4 milj. euroa, Valtatie 5:n rakentaminen 1 milj. euroa, talouden toimintaohjausjärjestelmä KuntaERP:n hankinta 0,9 milj. euroa sekä ko 24 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 ne- ja kalustohankinnat 0,8 milj. euroa. Myyntivoittojen osuus investointien tuloista oli 5 milj. euroa (mm. asuntoosakkeet 3,6 milj. euroa ja maaomaisuuden myyntivoitot 1,2 milj. euroa). Vesiliikelaitoksen investoinneista 2,3 milj. euroa kohdistui verkostorakentamiseen ja 2,1 milj. euroa laitosinves tointeihin. Laitosinvestoinneissa Hanhikankaan vesilaitoksen saneeraukseen ja laajennukseen käytettiin rahaa vuonna 2014 yhteensä 1,4 milj. euroa (3,6 milj. euroa vuonna 2013) ja kohteen rakentaminen jatkuu. Pelastuslaitoksen investoinnit yhteensä 1,4 milj. euroa olivat kalustohankintoja (palo- ja tarkastusautot, ambu lanssit, testilaite, hälytysjärjestelmä). Avustuksia investointeihin saatiin 0,1 milj. euroa ja luovutustuloja 0,4 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarvion investointiosaan oli tuloina sisällytetty virheellisesti myös pelastuslaitoksen käyttötalousosan tuloja (sama virhe oli myös vuoden 2013 talousarviossa). Tämä päällekkäisyys näkyy tilin päätöksessä investointiosan toteutumisvertailun isona 0,7 milj. euron tulojen alituksena, jonka valtuusto on hy väksynyt tilikauden päättymisen jälkeen. Sama virhe toistunee edelleen myös vuoden 2015 talousarviossa, joten asia tulee tarvittaessa korjata ja viedä valtuuston käsittelyyn talousarviomuutoksena tilikauden aikana. Tilakeskuksen vuoden 2014 nettoinvestoinneista (yhteensä 10,3 milj. euroa) kohdistui uudisrakentamiseen 1,8 milj. euroa ja peruskorjauksiin 8,5 milj. euroa. Valtionavustuksia näihin hankkeisiin saatiin vajaat 0,4 milj. eu roa ja käyttöomaisuutta myytiin 26 tuhannella eurolla. Suurimmat rakentamiskohteet olivat Haukivuoren yhte näiskoulu 4 milj. euroa, Anttolan yhtenäiskoulu 1,3 milj. euroa, Taitolan tilamuutokset 1 milj. euroa, Päämajakou lu 1 milj. euroa, Ristiinan Vaarinsaari 0,7 milj. euroa, Ristiinan terveyskeskus 0,5 milj. euroa ja Ristiinan koulukes kus 0,4 milj. euroa. Lisääntyneistä sisäilmaongelmista johtuen kunnossapitomäärärahoja ja myös investointimäärärahoja jouduttiin kohdentamaan poikkeavan paljon sisäilmaongelmakorjauksiin. Sisäilmakorjauksia tehtiin 9 koulurakennuksessa ja 5 päiväkodissa. Investointien kohdalla tarkastuslautakunta peräänkuuluttaa edelleen niiden parempaa suunnitelmallisuutta ja kaupungin kiinteistöihin liittyvän suuren korjausvelan huomioimista uusista hankkeista päätettäessä. Rakennus ten korjausvelkaa on kertynyt tähän mennessä jo noin 61 milj. euroa. Myös rakennusaikaiseen valvontaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta hyvän rakennustavan vaatimuksista voidaan kaikilta osin varmistua. 4.3 Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 21.1.2013 § 16. Oh jelmassa on kuvattu toimialoittain vuosien 2013—2016 toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi sekä arvi oitu näiden toimenpiteiden tuloja lisäävät ja menoja vähentävät taloudelliset vaikutukset. Kokonaisuutena ohjelmassa päästiin noin 2 milj. euron tulojen lisäämiseen ja noin 7 milj. euron menojen vähentämiseen eli siis yhteensä 9 milj. euron positiiviseen taloudelliseen vaikutukseen. Suunnittelukauden suurimmat taloudelliset odotukset on kohdistettu perusopetukseen ja varhaiskasvatuk seen 2,5 milj. euroa sekä sosiaali- ja terveystoimeen 1,8 milj. euroa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaan hoidon toiminnallisen ja rakenteellisen integraation arvioitu vaikutus 4,8 milj. euroa on kohdistettu vuosille 2017—2020. Ohjelman tavoitteena on myös velkamäärän hallitseminen ja sen absoluuttinen pienentäminen 4,5 milj. eurolla suunnittelukaudella. Vuoden 2014 aikana kaupunginvaltuustolle esitetyt lisämäärärahatarpeet ja maaliskuussa 2015 valtuustolla jälkikäteen hyväksytetyt vuoden 2014 huomattavat käyttötalous- ja investointiosan määrärahaylitykset ja 25 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 tuloarvioalitukset kertovat, että ohjelma ei ole toteutunut vuoden 2014 osalta. Tilinpäätöksessä on annettu toimialoittain selvityksiä tasapainottamistoimenpiteiden toteutumisesta. Erityisen huolestuttavaa on, että sosiaali- ja terveystoimi ei ole kyennyt hillitsemään kulukehitystään ja se myös ylitti vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion noin 10,7 milj. eurolla. Onko tasapainottamisohjelma tältä osin realistinen? Toimintakulujen kasvu edellisestä tilinpäätöksestä paljastaa, että palveluprosessien tuotta vuudessa ei ole kokonaisuutena onnistuttu tai palvelutarve on kasvanut yli ennusteen. Muiden toimialojen osalta toimenpiteitä on saatu aikaan, mutta ohjelman toteuttamisaikataulussa ei ole kaikilta osin pysytty. Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa päivitettiin loppuvuodesta 2014 vuosien 2015—2016 osalta ja valtuusto hyväksyi nämä päivitykset kokouksessaan 19.1.2015 § 8. Ohjelman keskeinen periaate “Kaupunki jatkaa kasvustrategiaa, mutta hillitsee ja priorisoi investointeja siten, että absoluuttinen velkamäärä ei kasva. Palvelutuotannosta haetaan säästöjä siten, että peruspalvelutasosta pidetään huolta” edel lyttää kaupungilta aitoja rakenteellisia muutoksia ja tulopohjan realistista kasvattamista. 5 MUUT HAVAINNOT 5.1 Ympäristötilinpäätös Mikkelin kaupungin tilinpäätökseen on sisällytetty ympäristötilinpäätös, joka on laadittu noudattaen Kirjanpi tolautakunnan kuntajaoston vuonna 2009 asiasta antamaa yleisohjetta. Ympäristön hyvinvointi on yksi Mikkelin kolmesta strategian tukijalasta. Se on Mikkelille tärkeä. Kunnan alueella on paljon peltoja, metsiä ja vesistöjä. Matkailu ja mökkeily ovat merkittäviä taloudellisia tekijöitä. Ympäristön ja luonnon vaaliminen on tärkeää nykyisten ja tulevien asukkaiden terveyden ja viihtyvyyden kannalta. Tarkastuslautakunta toteaa tyydytyksellä, että kaupunki on huomioinut ympäristöasiat kiitettävästi. Vuoden 2014 aikana laadittiin yksityiskohtainen ympäristön hyvinvointiohjelma. jossa kuvataan kaupunkistrategiaan valituille ympäris tön hyvinvoinnin vaikuttavuusindikaattoreille toimenpiteet, vastuutahot ja resurssit. Monet kaupungin tulevaisuuden kehittämishankkeista ovat kytköksissä ympäristöasioiden kanssa. Satamalahden alueen arkkitehtikilpailun tuloksena syntynyt kehitysvisio nojaa vesistön maisema-arvojen hyödyntämiseen. Vuo den 2017 asuntomessualue sijaitsee Saimaan rannalla ja sen läheisyydessä. Messualueella olevat ympäristöriskit on kartoitettu ja niitä eliminoidaan muun muassa maa-aineksen puhdistamisella. Mikkelin keskustaajama on rakennettu suurelta osin pohjavesialueen päälle. Pohjaveden pilaantuminen olisi suuri ympäristökatastrofi. Kaupunki suhtautuu kriittisesti maalämpöporakaivojen rakentamiseen pohjavesialueelle. Pursialan alueen pohjavettä suojellaan riskipitoisen veden poispumppaamisella. Tällä on estetty vaarallisten ai neiden joutuminen juomaveteen. Paikallisia likaantuneita alueita on mm. Suomenniemellä Kaurian alueella ja Tikkalan vanhalla kaatopaikalla. Kun nostustoimenpiteet ovat työn alla. Uusi jäteveden puhdistamo ja viemäriverkoston laajennukset tulevat olemaan Mikkeli lähivuosien suurhankkeita. Puhdistamon rahoittamisen vaihtoehtoja tutkitaan parhaillaan. Kaupunki on ollut mukana monissa ympäristönsuojelua tukevissa hankkeissa vuoden 2014 aikana. Kaupunki on osallistunut jätevesineuvojan palkkaukseen. Neuvojan pääasiallisena tehtävänä on ollut opastaa kuntalaisille oi keanlaista kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä haja-asutusalueilla. 26 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Kaupunki oli mukana Puulan länsiosan kuormitustekijöiden selvityshankkeessa, joka päättyi keväällä 2014. Mikkeli tuki vuonna 2014 Eväitä elämään lähiluonnosta hanketta, jonka tavoitteena oli edistää ympäristökasvatusta Mikkelissä ja lähiympäristössä. — Vuonna 2014 Mikkelissä valmistettiin ohje ympäristövaikutusten arvioimiseksi hankintojen yhteydessä. Kaupunki on järjestänyt ja osallistunut erilaisiin ympäristönsuojelua edistäviin tapahtumiin ja tempauksiin. Kaupunki oli mukana maailmanlaajuisessa Earth Hour —tapahtumassa 2014 ja järjesti kuntalaisilleja yhteisöille suunnatun Mikkeli siistiksi kampanjan, jonka aikana kerättiin joukolla roskia eri puolilta kaupunkia. Lisäksi kaupunki palkka si kesällä 2014 yhden kuukauden ajaksi joukon koululaisia (ns. iskuryhmä) ympäristön siistimistöihin. Kuukauden aikana koululaiset siivosivat mm. roskaantuneita alueita. Ympäristöpalveluiden ylläpitämä Urpolan luontokeskus oli avoinna yleisölle neljä kuukautta kesällä 2014. — Mikkelin kokonaan omistama energiayhtiä Etelä-Savon Energia Oy (ESE) ei lähtenyt mukaan suunniteltuun uuteen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Sen sijaan ESE muutti toisen Pursialan kattilalaitoksen sellaiseksi, että siinä voidaan käyttää polttoai neena puuta sataprosenttisesti. Ympäristömenot vuonna 2014 olivat 7,8 milj. euroa. Tulot olivat 5,8 milj. euroa koostuen lähes yksinomaan jäte vesima ksu ista. 5.2 Henkilöstöraportti Mikkelin kaupungin henkilöstöpalvelut on laatinut toisena perättäisenä vuonna Kuntatyönantajien (KT) Hen kilöstövoimavarojen arviointi-raporttipohjan kanssa yhtenevän henkilöstöraportin. Henkilöstöraportin 2014 lähteenä on käytetty pitkälti henkilöstöhallinta- ja talousjärjestelmistä saatavia tietoja. Henkilöstöraportista nousee esille muutamia seikkoja, jotka herättävät lisäpohdittavaa. Ensinnäkin raportissa todetaan henkilöstökulujen alittaneen vuoden 2014 talousarvion 5,1 milj. eurolla. Näin suuri talousarvio poikkeama herättää hieman ihmetystä, kun talousarvioita 2014 laadittaessa oli jo ennakoitavissa tulevia elä köitymisiä sekä ensihoitajien siirtyminen sairaanhoitopiirin palvelukseen vuoden 2014 alusta. Raportissa to detaan, että määräaikaisten työntekijöiden määrä on selkeästi laskussa ja sijaiskäytäntöjä on kiristetty. On selvää, että esimerkiksi sijaisten käyttökielto vaikeuttaa eri tavalla eri toimialojen toimintaa. Mitä käytännön ongelmia sijaisuuskiellon toteuttamisessa on tullut esille ja ovatko tulkinnat kiellon soveltamisen osalta yh teneväisetja tasapuoliset koko organisaatiossa? Henkilöstöraportissa viitataan kaupungin voimassa olevan henkilöstöstrategian mukaisesti toteutettuihin henkilöstön työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen ja työoloihin vaikuttaviin toimenpiteisiin. Raportissa todetaan, että tehdyillä toimenpiteillä voidaan osoittaa olleen myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. - Miten henkilöstön työhyvinvointia on vuoden 2014 aikana käytännössä mitattu ja miten laajalla foorumilla työhyvinvointiin liittyviä tuloksia organisaatiossa yleensäkin puretaan auki? Tarkastuslautakunta haluaisi myös selvityksen siitä, että miten ja missä on määritelty Mikkelin kaupungin henkilöstöpolitiikka, johon henki löstöstrategiassa viitataan. Vuoden 2014 aikana kaupungissa panostettiin esimiesten kouluttamiseen. Yhtenä keskeisenä tavoitteena tässä nähtiin mm. “verkostoissa toimiminen, älykäs organisaatio ja tiedolla johtaminen”. Miten esimieskoulu tus on käytännössä vastannut näiden tavoitteiden saavuttamiseen ja miten kouluttaminen on näkynyt arjen johtamisessa? Jatkuvat organisaatiomuutokset sekä muutokset käytännön työssä ja työmenetelmissä aiheut 27 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 tavat henkilöstössä jaksamisongelmia, työuupumusta ja myös epäselvyyttä työtehtävien sisällöistä. Tämän vuoksi tiedolla johtamisen ohessa pitäisi korostaa entistä enemmän myös tunneälyllä johtamista. Yleiset tut kimustulokset kertovat, että suorituskyvyn näkökulmasta tunteet ovat kovaakin kovempia asioita henkilös töpolitiikan toteuttamiseen. Henkilöstöraportin mukaan sairauspoissaolojen määrä vaikuttaa olevan laskusuunnassa, mikä on todella hyvä asia. Eläkepoistuma näyttää vakiintuneen edellisten vuosien tasolle ollen noin 130. Henkilöstöraportti on tiivis ja monipuolinen kooste henkilöstöasioista ja se antaa hyvän poikkileikkauskuvan henkilöstöstä kaupungin voimavarana. Tarkastuslautakunta toivoo, että raporttia hyödynnetään kaupungin johtamisessa kaikilla toimialoilla. Yhdeksi isoksi haasteeksi nousee henkilöstöresurssien riittävä ja tasavertai nen turvaaminen kasvavien säästöpaineiden alla. Yleinen suuntaus näyttää olevan, että esimerkiksi eläköity vien tilalle ei oteta uusia työntekijöitä, vaan tehtävät jaetaan organisaatiossa uudestaan. Tämä vaatii osaavaa ja ennakoivaa muutosjohtamista ja ns. hiljaisen tiedon siirtymisen varmistamista. 5.3 Sisäinen valvonta, konsernivalvonta ja riskienhallinta Mikkelin kaupungin tilinpäätöksessä sivulla 31 esitetty yhteenveto kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä on edellisvuoden tapaan sisällöltään varsin suppea. Samoin melko lyhyt on selonteko konsernivalvonnan järjes tämisestä tasekirjan sivulla 48. Tässä kohdassa todetaan hieman harhaanjohtavasti, että konserniohje olisi päivi tetty vuoden 2014 aikana. Tosiasiallisesti sen päivitys on edelleen kesken, koska uutta konserniohjetta ei ole vie läkään hyväksytty. Konsernivalvonnan järjestämisen kohdalla ei ole lainkaan mainintaa konsernitarkastajasta, vaikka hänen toimenkuvaan kuuluu mm. kaupunkikonserniin kuuluville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteu tumisen arviointi sekä niiden hallinnon ja talouden kehityksen seuraaminen ja analysointi. Selvitys riskienhallinnasta on esitetty tasekirjan sivulla 23. Riskienhallinnan kohdalla puutteena on todettu, että riskienhallinta-analyysiin ei ole yhtenäistä järjestelmää. Korjausveloista ei ole tässä yhteydessä mitään mainintaa. Edellä todettujen selvitysten lisäksi tilinpäätökseen on sisällytetty myös kaikkien toimialojen, liikelaitosten ja ta seyksiköiden omat selvitykset niiden sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selvitykset vaikuttavat hieman kategori silta ja esityksistä saa yleiskuvan, että kaikilla toimialoilla sisäinen valvonta toimisi eikä korjaavia toimenpiteitä tai erillisiä kehitystoimenpiteitä tarvittaisi. Mikkelin Vesilaitoksen kohdalla on yhtenä asiana todettu, että “...hankinnatja sopimushallinta on vastuutettu. Vesilaitoksen johdon tiedossa ei ole sopimuksista aihe utuvia ne gatiivia seuraamuksia.” Tästä herää kysymys, että onko Vesilaitoksen hankinnat ja niiden kilpailutukset hoidettu asianmukaisesti, kun hankintoja ei ole vastuuttamisen lisäksi mitenkään muuten kommentoitu. Kaupungin yhteenvedosta saa kuvan, että sisäiseen valvontaan yhtenä tärkeänä osana kuuluvaa sisäistä tarkas tusta ei olisi vuoden 2014 aikana tehty lainkaan. Selvityksessä kerrotaan, että 1.4.2014 aloittanut konsernitarkas taja on keskittynyt vuoden 2014 aikana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä sisäisen tarkastuksen käytänteiden luontiin. Tarkastuslautakunta odottaa selvitystä sisäisen tarkastuksen suunnitelmallisuudesta ja tarkastuk sen käytännön toteutuksesta. Kaupunginhallitus toteaa sisäisen valvonnan selonteossaan, että sisäisessä valvonnassa ja toiminnassa ei ole poik keamia tai huomauttamista. Tarkastuslautakunta kyseenalaistaa jo toistamiseen tämän toteamuksen ainakin talouden suunnittelun, realistisuuden ja seurannan sekä talousarvion sitovuuden noudattamisen osalta. Näin sen vuoksi, että tilikauden loppupuolella valtuustolle esitettiin hyväksyttäväksi isoja talousarviomuutoksia ja vielä tillkauden päättymisen jälkeen valtuustolla hyväksytettiin merkittäviä määrärahaylityksiä ja tuloarvioalituksia. 28 MU<[EUN KAUPUNGiN ARV T E 1 RTOMUS 2014 Kaupungin hallintosäännössä todetaan talousa rviomuutosten osalta seuraavaa: “Talousarvioon tehtävät muutok set on esiteltävä valtuustolle talousarviovuocien aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voi daan käsitellä vain poikkeustapauksissci. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnalli sun tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesit9ksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.” Lautakuntien ja muiden taloudesta vastaavien tulee seurata talouttaan tarkasti koko tilivuoden ajan ja esittää välttämättömät määrärahojen ylitykset ja tuloarvioiden alitukset valtuustolle hyvissä ajoin, pääsääntöisesti jo ennen niiden toteutumista. Talousarviomuutoksia tehtäessä tulee hallintosäännön määräysten mukaisesti huomioida myös niiden vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin. Kaupungin sisäisessä valvonnassa, konsernivalvonnassa ja riskienhallinnassa on tarkastuslautakunnan näkemyk sen mukaan edelleen paljon kehitettävää. Konserniohjeen päivitys on edelleen kesken, koska sitä ei alun perin valmisteluvaiheessa käyty läpi yhdessä konserniyhtiöiden kanssa. Tilikauden aikana päivitettiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje ja se koskee nykymuodossaan koko kaupunkikonsernia. Käytiinkö tätä ohjetta läpi kon serniyhtiöiden kanssa valmisteluvaiheessa lainkaan ja miten sen toimivuutta nyt käytännössä valvotaan? Tarkastuslautakunta toivoo, että uusi kaupunginjohtaja ottaa sisäiseen valvontaan, konsernivalvontaa n ja riskien hallintaan liittyvät asiat kaupungin nykyistä toimintatapaa olennaisesti napakammin haltuunsa. 29 MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Mikkelissä 27.5.2015 inen Varapuheenjohtaja /isma> Puheenjohtaja Alanen Tanja Kln Erkki Rantalainen Minna Kurvinen z 7 Tea-Tuulia Roo Tiina Elkharam Leevi Piispa Leena Teittinen Kaupunginhallitus 8.6.2015 Liite 1 § 207 TP2014 tekniset korjaukset: 1) Lisätty s. 9 organisaatiokaavion kohtaan Liikelaitosten johtokunnat ”Etelä- Savon työterveys liikelaitos”. 2) Muutettu s. 10 kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ”Olkkonen Kirsi, yritysmyyntipäällikkö, agrologi” -> ”Olkkonen Kirsi, toiminnanjohtaja, agrologi”. 3) Muutettu s. 19/ 1. kappale/ 4. rivi ”… johon siirtyi myös Kelan, Maistraatin ja poliisilaitoksen palveluita.” -> ”… johon siirtyi myös Kelan, Maistraatin, verohallinnon ja poliisin palveluita.” 4) Muutettu s. 20/ 11. kappale/ 5. rivi ”Asia on korkeimmassa hallinto-oikeudessa edelleen kesken.” -> ”Asia on Helsingin Hovioikeudessa edelleen kesken.” 5) Muutettu s. 54 kohtaan ”Konsernin tunnusluvut” vuoden 2013 vertailutieto ”Suhteellinen velkaantuneisuus 61,2% -> 90,4%. Vertailutietoa Tuotot on jouduttu korjaamaan vuoden 2013 osalta, summa on ollut tuolloin virheellinen. 6) Muutettu s. 55 ”kirjataan tulona Mikkelin kaupungin poisto ero 165,68 euroa.” -> ”kirjataan tulona Mikkelin kaupungin poistoero 165,68 euroa.” 7) Muutettu s. 64 sarakkeen ”Tavoite 2017” kohtaan ”6)Teatterin kävijämäärät” 55 000 -> 58 000 8) Muutettu s. 82/ 12. kappale/ 2. ja 3. rivi ”Vuonna 2013 konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli 61,2 %.” -> ”Vuonna 2013 konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli 90,4%.” Vertailutietoa Tuotot on jouduttu korjaamaan vuoden 2013 osalta, summa on ollut tuolloin virheellinen. 9) Muutettu s. 183/ Liitetieto 9 ”Verotulojen erittely”. Liitetieto 9 Verotulojen erittely Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä 2014 167 616 929,84 17 975 198,50 10 697 340,44 196 289 468,78 -> Liitetieto 9 Verotulojen erittely Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä 2014 167 616 929,84 10 697 340,44 17 975 198,50 196 289 468,78 10) Muutettu Etelä- Savon pelastuslaitoksen talousarvion toteumavertailu s. 242 ”Henkilöstösivukulut” sarakkeen ”Poikkeama osalta alkuperäinen: korjattu: Etelä-Savon pelastuslaitos Talousarvion toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 20 440 000 156 500 -2 807 800 -1 256 800 -1 551 000 -14 980 500 -12 005 000 -2 975 500 -2 388 400 -587 100 -885 500 -1 922 700 0 0 0 0 0 0 0 0 Talousarviomuutokset -1 894 800 131 300 30 100 101 200 1 555 300 1 281 300 274 000 223 900 50 100 136 500 -71 700 -71 700 -71 700 -71 700 Talousarvio muutosten jälkeen 18 545 200 156 500 -2 676 500 -1 226 700 -1 449 800 -13 425 200 -10 723 700 -2 701 500 -2 164 500 -537 000 -885 500 -1 786 200 -71 700 0 0 0 -71 700 -71 700 0 -71 700 Toteutuma 16 669 010 187 137 -2 696 381 -1 192 714 -1 503 667 -11 435 159 -9 117 362 -2 317 797 -1 902 578 -415 219 -797 064 -1 904 259 23 283 3 262 4 245 -983 26 545 -26 545 0 Poikkeama -1 876 190 30 637 -19 881 33 986 -53 867 1 990 041 1 606 338 383 703 261 922 121 781 88 436 -118 059 94 983 3 262 4 245 -983 98 245 71 700 -26 545 71 700 11) Muutettu Etelä- Savon pelastuslaitoksen tuloslaskelma s. 243 ”Liikevaihto” ja ”Liiketoiminnan muut tuotot” osalta. alkuperäinen: Etelä-Savon pelastuslaitoksen tuloslaskelma 2014 Ostot ja myynnit kaupungilta mukana 1.1.-31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1.1.-31.12.2013 16 597 112,09 259 034,56 -1 192 714,17 -1 503 666,93 -2 696 381,10 -9 117 362,47 -1 902 578,33 -415 218,65 19 568 769,98 200 291,25 -1 362 206,57 -1 475 297,42 -11 545 298,97 -11 435 159,45 -2 069 394,79 -493 976,16 -797 063,65 -1 904 259,41 23 283,04 3 266,94 997,41 -19,50 -982,50 -2 837 503,99 3 262,35 26 545,39 26 545,39 -26 545,39 0,00 -14 108 669,92 -874 703,16 -1 792 398,72 155 785,44 3 350,57 0,00 0,00 -679,08 2 671,49 158 456,93 158 456,93 -158 456,93 0,00 korjattu: Etelä-Savon pelastuslaitoksen tuloslaskelma 2014 Ostot ja myynnit kaupungilta mukana 1.1.-31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1.1.-31.12.2013 16 669 009,86 187 136,79 -1 192 714,17 -1 503 666,93 -2 696 381,10 -9 117 362,47 -1 902 578,33 -415 218,65 19 568 769,98 200 291,25 -1 362 206,57 -1 475 297,42 -11 545 298,97 -11 435 159,45 -2 069 394,79 -493 976,16 -797 063,65 -1 904 259,41 23 283,04 3 266,94 997,41 -19,50 -982,50 -2 837 503,99 3 262,35 26 545,39 26 545,39 -26 545,39 0,00 -14 108 669,92 -874 703,16 -1 792 398,72 155 785,44 3 350,57 0,00 0,00 -679,08 2 671,49 158 456,93 158 456,93 -158 456,93 0,00 —t Kaupunginhallitus 8.6.2015 Liite 2 § 207 pwc Tilintarkastuskertomus Mikkelin kaupunginvaltunstolle Olemme tarkastaneet Mikkelin kaupungin mukaan lukien kaupungin liikelaitosten, EteläSavon Työterveys Liikelaitos, Mikkelin Vesiliikelaitos ja Otavan Opiston Liikelaitos, hallin non, kirjanpidonja tilinpäätöksen sekä liikelaitosten erillistilinpäätökset tilikaudelta 1.1.— 31.12.2014. Mikkelin kaupungin tilinpäätös sisältää kaupungin taseen, tuloslaskelman, rahoi tuslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakerto muksen. Lisäksi tiinpäätökseen kuuluva konsernitilinpäätös sisältää konsernitaseen, kon sernituloslaskelman, konsernin rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot. Tilinpäätökseen on sisällytetty myös liikelaitosten erillistilinpäätökset täydellisinä. Liikelaitosten erillistilinpää tökset sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talous arvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Kaupunginhallitus ja muut tilivelvolliset ovat vastuussa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta tilikaudella. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat kuntakonsernin oh jauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus ja vt. kaupunginjohtaja vastaavat tiinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilinpäätöksen laatimista koske vien säännösten ja määräysten mukaisesti. Kaupunginhallitus ja vt. kaupunginjohtaja ovat toimintakertomuksessa tehneet selkoa kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan se kä konsernivalvonnan järjestämisestä. Liikelaitoksen johtokunta johtaa ja valvoo liikelaitok sen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvon nan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunta vastaa liikelaitoksen erillistiinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidonja tilinpäätöksen sekä liikelaitosten erillistilinpäätökset hyvän tilintarkastustavan mukaisesti olennaisten virheiden ja puutteiden havaitsemiseksija raportoimiseksi tarkastuksen tuloksina. Hallinnon tarkastuksessa olemme selvittäneet toimielinten jäsenten ja tehtäväalueiden johtavien viranhaltijoiden toiminnan lainmukaisuutta. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisen asianmukaisuutta olemme tarkastaneet ottaen huomioon toimintakertomuk sessa niistä esitetyt selonteot. Lisäksi olemme tarkastaneet valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuutta. Olemme tehneet tarkastuksen riittävän varmuu den saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Kirjan pitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olemme tarkastaneet riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös tai liikelaitosten erillistilinpäätökset sisällä olennaisia virheitä eikä puutteita. Tarkastuksen tulokset Kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Kaupungin talou den tasapainottamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta on pääsääntöisesti jär jestetty asianmukais esti. Riskienhallinnan kokonaisvaltaista kehittämistä tulee jatkaa koko kaupunkikonsernin osalta huomioimalla vuoden 2014 aikana päivitetty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus. Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeita. PwCJulkistarkastus Oy, JHEfl’-yhteisö, PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 HELSINKI Puh. 0922 8oo, Fuksi 09174 102, www.pwc.com/fl Knhnnikkn Ffrlsinki Y-hinnus 1064070-0 2(2) pwc Kaupungin tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös sekä liikelaitosten erillistilin päätökset on laadittu tilinpäätösten laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukai sesti. Tilinpäätökset antavat oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, ta loudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestäja vastuuvapauden myöntämisestä Mikkelin kaupungin tilinpäätös ja liikelaitosten erillistilinpäätökset voidaan hyväksyä. Tilivelvollisille voidaan myöntää vastuuvapaus tarkastamaltamme tilikaudelta. Mikkelissä 27. päivänä toukokuuta PwC Julkistarkastus Oy JHTT-yhteisö Elina Hämäläinen JHTF, KHT 2015 Sivistystoimi yhteensä Kasvatus- ja opetuslautakunta Kulttuuri,- liikunta- ja nuorisolautakunta Tekninen toimiala yhteensä Tekninen lautakunta Valmistus omaan käyttöön Maaseutu- ja tielautakunta Rakennuslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnat Tuotantolautakunta (Mikkeli) Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terv.palvelut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus Seudullinen sosiaali- ja terveysltk. Ympäristölautakunta Keskushallinto Konsernipalvelut Ruoka- ja puhtauspalvelut 1 000 euroina Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto TALOUSARVIO 2016 276 77 032 65 268 11 764 39 814 14 233 51 8 057 5 935 2 122 21 593 7 020 159 5 500 783 7 825 739 202 958 202 682 1 627 776 34 579 34 528 41 972 88 Kulut 107 83 165 10 029 Tulot Mikkeli TP 2014 -18 221 -7 213 159 -2 325 44 -68 975 -59 333 -9 642 -225 -168 379 -168 154 -851 -31 943 0 0 Tkate -19 -83 -165 88 20 663 5 690 288 5 959 1 468 7 523 5 245 2 278 98 33 428 33 330 636 8 640 Tulot 8 351 1 173 40 314 14 378 77 670 65 446 12 224 360 196 906 196 546 1 671 44 041 Kulut 95 102 176 Talousarvio 2015 -19 651 -8 688 288 -2 392 295 -70 147 -60 201 -9 946 -262 -163 478 -163 216 -1 035 -35 401 0 0 -7 -102 -176 Tkate 0 0 0 5 517 1 513 20 449 6 109 7 531 5 099 2 432 98 34 463 34 365 775 8 828 7 836 992 Tulot 7 753 1 224 41 191 16 118 76 621 64 651 11 970 383 203 140 202 757 1 630 41 258 29 596 11 662 10 82 207 Kulut -20 742 -10 009 0 -2 236 289 -69 090 -59 552 -9 538 0 -285 0 -168 677 -168 392 -855 -32 430 -21 760 -10 670 -10 -82 -207 Tkate Talousarvioraami 2016 Kaupunginhallitus 8.6.2015 Liite 1 § 208 Mikkelin kaupunki yhteensä -281 655 113 300 11 058 42 322 6 521 17 573 70 978 345 6 913 Tulot Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät 390 576 4 844 26 818 10 794 33 799 108 921 5 938 16 036 6 149 16 856 Otavan Opistoliikelaitos Etelä-Savon pelastuslautakunta Etelä-Savon työterveysliikelaitos Mikkelin Vesiliikelaitos Liikelaitokset ja pelastus yht. 211 820 0 5 950 6 981 -288 636 363 758 Valmistus omaan käyttöön 75 122 21 -9 251 Tkate Kaupunki yhteensä 17 017 Kulut 344 21 7 766 Tulot Mikkeli TP 2014 344 1 000 euroina Valmsitus omaan käyttöön Tilakeskus TALOUSARVIO 2016 388 707 4 720 27 732 6 311 16 701 360 975 16 412 Kulut Talousarvio 2015 -275 407 210 872 0 6 338 14 590 -289 997 345 -9 499 Tkate 200000 103000 1 100 -19 200 129 -284 771 420 821 0 6 081 7 322 -292 093 -8 786 Tkate Verot 390 845 5 038 26 706 5 632 16 036 364 139 16 096 Kulut Valtionosuudet Rahoitustuotot netto Poistot Tulos 106 074 11 119 34 028 6 052 16 857 72 046 0 7 310 Tulot Talousarvioraami 2016 Kaupugninhallitus 8.6.2015 Liite 1 § 209 Tiivistelmät kehittämishankkeista 2015 Ruralia-instituutin hankkeet 2015 Luomuinstituutin jalkauttaminen Hankkeen tavoitteena on: 1. Eteläsavolaisen luomun näkyvyyden parantaminen: tehdä Etelä-Savon luomuliiketoimintaa ja eteläsavolaisia luomuyrittäjiä sekä täällä kehitettyjä hyviä käytäntöjä näkyviksi ja tunnetuiksi ja auttaa eteläsavolaisen luomuklusterin vahvistumista 2. Luomualan yrittäjien yhteistyön vahvistaminen ja lisääminen: tavoitteena on Etelä-Savon luomuyrittäjien yhteistyön edelleen kehittäminen, vahvistaminen ja lisääminen sekä tiedon välittäminen hyvistä ja toimivista käytännöistä 3. Etelä-Savon julkisten ruokapalvelujen luomuistaminen: saada hyväksyntä ja päätös kansallisen luomu- ja lähiruokaohjelman volyymitavoitteiden toteuttamisesta Etelä-Savon kuntaruokapalveluissa sekä tarvittavat toimintatapamuutokset, saada syntymään merkittävää yhteistyötä alueen luomutuottajien ja kunnallisten ruokapalvelujen välille 4. Maakunnallisen luomutuotevalikoiman laajentaminen: lisätä ja laajentaa maakunnallista luomutuotevalikoimaa, erityisesti saada luomuleipomo-, luomuteurastamo- ja luomumaitotaloustuotteita omassa maakunnassa tuotettuina 5. Luomutilavierailujen kehittäminen matkailutuotteiksi: saada syntymään uusia ja eri kohderyhmille suunnattuja luomutilavierailukonsepteja Etelä-Savoon sekä konseptien testaus hankkeen aikana Hankkeen kokonaiskustannus 475.002 € Hankkeen kesto 1.1.2015-31.12.2016 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 20.000 € Kuntarahoitustarve vuodelle 2016 yht. 20.000 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 10 000 €. Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle 2015-2016 yhteensä enintään 20 000 € Kansalliskirjaston hankkeet 2015 Aviisi - sanomalehtien kultainen vuosisata uuteen käyttöön Aviisi-hankkeen tavoitteena on suunnitella ja pilotoida yhteistyössä Kansalliskirjaston, Kopioston ja sanomalehtikustantajien kanssa toimintamalli, jonka avulla voidaan avata 1900- ja 2000luvun tekijänoikeudenalaisia digitaalisia sanomalehtiä nykyistä laajempaan käyttöön. Uudenlaiseen digitaalisten aineistojen käyttöönsaattamismalliin sisältyvät tarvittavat sopimukset, tekniset menetelmät ja palvelut. Kansalliskirjaston digitointija konservointikeskuksen http://digi.kansalliskirjasto.fijärjestelmän kautta näiden sanomalehtiaineistojen käyttöä voidaan pilotoida Mikkelissä ensimmäisenä Suomessa: esimerkiksi peruskoulussa, lukiossa, kansalaisopistossa tai kirjastossa. Yhteistyöhankkeessa aineistojen käyttöön saattaminen voidaan toteuttaa vaiheittain sovitusti, hallitusti ja luotettavasti yhteiskunnallisia digitaalisten aineistojen saatavuuden tavoitteita tukien. On tärkeää saada tuoreempi suomalainen aineisto digitaalisena näkyviin ja käyttöön. Tällä hetkellä vapaassa verkkokäytössä on 1800-luvun ja 1900-alun aineistoa. Hanke liittyy digitaalistumisen murrokseen ja kannustaa omaehtoista aktiivista oppimista. Aviisi-hanke linkittyy Opetusja kulttuuriministeriön digitaalisten oppimateriaalien Pilviväylähankkeeseen ja tukee Mikkelin kaupungin strategista LUPAUS-ohjelmaa. Alueellisessa pilotissa testattavaa toimintamallia voidaan myöhemmin laajentaa koskemaan lehtiaineistojen käyttöön saattamista laajemmin yhteiskunnassa: eri kohderyhmille paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hankkeen kokonaiskustannus 516.667 € Hankkeen kesto 1.1.2015-31.12.2016 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 20.000 € Kuntarahoitustarve vuodelle 2016 yht. 20.000 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 20 000 €. Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankeet 2015 Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen Hankkeessa laboratorion toiminta fokusoidaan erityisesti siten, että se vastaa yritystoiminnan tarpeisiin, mahdollistaen uusien ilman- ja vedenpuhdistustekniikoiden kehittämisen ja käyttöönoton. Hankkeessa kehitettävät innovatiiviset vedenpuhdistustekniikat ja -tuotteet sekä ohutkalvopinnoitteet lisäävät laboratorion yhteistyöyritysten tuotevalikoimaa ja liikevaihtoa sekä luovat mahdollisuuden uusien spin off -yritysten perustamiseen. Hankkeen päätavoitteena on tutkimustulosten kaupallistaminen tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden ja yritysten välillä. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään uusia biomateriaaleja ja tekniikoita vedenpuhdistukseen sekä selvitetään laajemmin biomassapohjaisten tuotteiden jatkokäyttöä mm. raskasmetallien poistamiseen jätevesistä asiaan vihkiytyneen, kokeneen tutkijatohtorin johdolla. Tulosten mahdollisia hyödyntäjiä ovat esimerkiksi UPM, Ekokem- Palvelut, Teollisuuden Vesi ja vesilaitokset. Toisena tutkimuskohteena ovat mm. uudet, innovatiiviset ja laadukkaat UV LED –tuotteet ja -ratkaisut veden- ja ilmanpuhdistukseen. Hankkeessa valmistetaan myös uudenlaisia adsorbenttimateriaaleja (magneettiset nanopartikkelit ja mikro- ja nanoselluloosa) sekä tutkitaan niiden tehokkuutta orgaanisten haitta-aineiden ja raskasmetallien poistossa jätevesistä. Kolmannen työpaketin eli ALD-pinnoiteteknologian hyödyntäminen laboratoriossa painottuu jatkossa entistä painavammin Cleantech-sovelluksiin. Tavoitteena vuoden 2015 osalta on 12 tutkimusraporttia sekä vuoden 2016 osalta 15 utkimusraporttia ja yksi kirja. Raportit ja kirja käsittelevät hankkeen työpakettien mukaista toimintaa ja niiden odotetaan tuottavan merkittävää ja hyödynnettävää tietoa laboratorion yritysyhteistyökumppaneille. Hankkeen työpaketeissa syntyvät tulokset ovat hankkeen päätyttyä hyödynnettävissä myös EcoSairila-ympäristössä pilot-testaukseen. Mahdollisia pilotointiympäristöjä ovat mm. UV LED:ien käyttö tertiäärikäsittelymenetelmänä jäteveden puhdistuksessa sekä biomassapohjaiset ja nanorakenteiset adsorbentit. Pilotointimahdollisuudet toimivat siltana perustutkimuksen ja sitä seuraavan soveltavan tutkimuksen sekä uuden liiketoiminnan välillä. Hankkeen kokonaiskustannus 772.007 € Hankkeen kesto 1.1.2015-31.12.2016 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 98.883 € Kuntarahoitustarve vuodelle 2016 yht. 99.873 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 98.883 €. Kuntaliiton hankkeet 2015 Arttu 2 Kuntaliiton vetämä Arttu 2 –tutkimusohjelma on käynnistynyt. Tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa yhtäältä kunnisa toteutetuista ja tulevista uudistuksista ja toisaalta toteutettujen ja tekeillä olevien uudistusten ja kehittämistoiminnan vaikutuksista palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä elinvoimaan erityisesti tutkimukseen osallistuvissa kunnissa. Mikkelin kaupunginhallitus on kokouksessaan 14.10.2014 § 363 käsitellyt asiaa ja päättänyt osallistumisesta ko. tutkimusohjelmaan, mutta varsinainen rahoituksen myöntäminen hankkeelle on jäänyt tekemättä. Hankkeen kokonaiskustannus 1.890.000 Hankkeen kesto 2014-2018 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 9.000 € Kuntarahoitustarve vuosille 2016 – 2018 27.000 € (9000 € / vuosi) Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 9.000 € Mikkelin kaupungin hankkeet 2015 Kouluverkkoselvitys 2015 Työn tavoitteena on vertailla kouluverkko- ja koulupiirivaihtoehtojen vaikutuksia oppilaiden koulumatkoihin ja toisaalta koulujen oppilasmääriin ja esittää tältä pohjalta ehdotuksia kouluverkon ja koulupiirien muodostamiseksi. Selvitys koskee Mikkelin kaupungin alueen peruskouluja ja peruskoululaisia. Hankkeen kokonaiskustannus 15. 000 € Hankkeen kesto 2015 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 15.000 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 15.000 € Innovaatiokoulu –hanke Uuteen kuntalakiin on kirjoitettu vahvasti asukkaiden ja elinkeinoelämän osallistaminen oman alueensa ja omien palveluidensa kehittämiseen. Mikkelin kaupunki (esiopetus, peruskoulu, lukio, vanhuspalvelut) on yhteistyössä yliopistokeskuksen, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Pienyrityskeskuksen, Helsingin yliopiston osuustoiminnan kehittäjien sekä elinkeinoyhtiön ja Mind Industryn kanssa suunnitellut hankekokonaisuuden, jossa on tarkoitus 1. aloittaa alueellinen kokeilemalla kehittäminen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa 2. luoda alueellinen kokeilualusta, jossa 1 % Suomesta voi pienimuotoisesti kokeilla uusia palveluiden tuottamistapoja ja raportoida onnistumiset, joita voidaan levittää muihin kaupunkeihin 3. saada houkuteltua uusia resursseja erilaisten kokeilujen rahoittamiseksi Innovaatiokoulukokeilua tehdään tällä hetkellä mm. Helsingin opetus-toimessa ja kehitystyössä on vahvasti mukana Heureka sekä Helsingin yliopiston pedagogiikan laitos. Mikkelissä Innovaatiokoulu on ainutlaatuinen koko elämänkaaren kattava kokeilualusta, jossa alueen eri toimijoiden yhteistyöllä tehdään systemaattisia kokeiluja saada aikaan enemmän vaikuttavuutta ja tuotavuutta tekemällä palveluprosesseja ja niiden osia toisin. Mikkelin ensimmäinen iso yhteinen kokeilu on yrityskylän toteuttaminen Mikkelin mallilla lukuvuonna 2015 - 2016 alueen 6-luokkalaisille sen sijaan, että koululaiset kuskattaisiin Lappeenrantaan. Liitteenä on projektisuunnitelma. Kaupungin kokonaiskustannus hankkeessa on 25.000 euroa, joka rahoitetaan strategisen kehittämisen määrärahasta. Yrityskylä-kokeilussa käytetään kuljetukseen ja valtakunnalliselle toimijalle maksettava raha yrityskylän toteuttamiseen yhteistyössä alueen yritysten, elinkeinoyhtiön sekä oppilaitosten kanssa. Hankkeen kesto 2015-2016 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 12.500 € Kuntarahoitustarve vuodelle 2016 yht. 12.500 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 12.500 € Miktech Oy:n hakemat hankkeet (jatkossa hallinnoijana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy) Bioenergiatoimijoiden vientiprojektiosaaminen – CFB Hankkeessa kehitetään bioenergia-alan yritysten vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksia ja keskinäistä yhteistyötä. Tämän rinnalla kehitetään ja pilotoidaan uusi biomassa-arvoketjuun pohjautuva viennin toimintamalli yhteistyössä kehitysyhtiöiden, bioenergia-alan yritysten ja Team Finland -toimijoiden kesken. Hankkeessa testataan Export Finlandin uusien kansainvälistymispalvelujen sopivuutta yritysryhmälle ja välitetään pk-yrityksien tarpeita Finprolle palveluiden jatkokehittämisen tueksi. Hankkeen kokonaiskustannus 298.490 € Hankkeen kesto 2015-2017 Kuntarahoitustarve vuosille 2015 - 2017 yht. 61.080 Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle 2015-2017 yhteensä enintään 61.080 € Biomassan uusien jalostusmuotojen hyödyntäminen 2015 Savossa on runsaat metsävarat ja maakunnassa riittäisi metsäteollisuuden käytön yli jäävää puuta myös biopolttoainejalosteiden tuottamiseen. Miktech jatkaa Biomassan uusien jalostusmuotojen edistäminen -hankkeessaan aiemmin aloitettua työtä teollisen mittakaavan biohiilipellettien tuotantolaitoksen saamiseksi Mikkelin seudulle. Biohiilipellettituotannon valmistelun ohella hankkeessa tunnistetaan ja alustavasti arvioidaan uusia Etelä-Savoon mahdollisesti soveltuvia biomassan jalostusmuotoja sekä edesautetaan niiden kaupallista käyttöönottoa. Hankkeen kokonaiskustannus 109.468 € Hankkeen kesto 2015 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 30.000 € Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle vuodelle 2015yhteensä enintään 30.000 € Energiapuusta enemmän Kehittämishankkeen tavoitteena on energiapuun saatavuuden edistäminen ja metsäenergiaketjun kannattavuuden parantaminen, metsänomistajien energiapuutiedon lisääminen ja uusien metsäpolttoainetta hyödyntävien käyttökohteiden perustaminen ja energiapuuliiketoiminnan kehittäminen. Uusi laserkeilaukseen perustuva metsävaratieto hyödynnetään metsäenergian hankintakohteiden paikallistamiseen aluetasolla ja metsäomistajien energiapuutiedotukseen tilatasolla. Hankkeella edistetään energiapuun saatavuutta monipuolistuvan metsäbiomassan jalostuksen ja paikallisenergian tuotannon tarpeita varten. Hankkeen tuloksena metsäenergiaketjun kannattavuus metsästä käyttöpaikalle ja jatkojalostusta varten paranee. Metsäenergialle saadaan uusia käyttökohteita ja syntyy uutta liiketoimintaa, yhteistyöverkostoja ja teknologian osaamista paikallisenergiakohteisiin. Hanke toteutetaan Metsäkeskuksen Etelä-Savon alueyksikön ja Innovaatio ja teknologiakeskus Miktech Oy:n yhteishankkeena. Hankkeen kokonaiskustannus 117.782 € Hankkeen kesto 2015-2016 Kuntarahoitustarve vuosille 2015 - 2016 yht. 32.400 € Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle 2015-2016 yhteensä enintään 32.400 € Memory Park Business Plan Hankkeen keskeinen tavoite on löytää ja konseptoida Mikkelin Kalevankankaalle sijoittuvan Memory Park –alueen toimijoille uusia ja innovatiivisia toimintatapoja sekä synergiaetuja toimijoiden kesken. Hanke luo pohjaa Memory Park-alueelle kehittyä kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaiseksi tiedon prosessoinnin ja hyödyntämisen osaamis- ja palvelukeskittymäksi, hyödyntäen uusia teknologisia menetelmiä perinteisellä toimialalla (arkistointi, konservointi). Hankkeessa luodaan Memory Park –alueen toteutussuunnitelma, mikä sisältää alueen yleissuunnitelman, alueelle tulevien toimintojen, tuotantoprosessien ja palveluiden määrittelyn, tärkeimpien toimijoiden tunnistamisen ja roolituksen osana kokonaisuutta ja hankeaikataulun. Hankkeessa selvitetään uusien teknologioiden käyttöönottoa keskeisissä tuotantoprosesseissa sekä kehitetään organisaatio-riippumattomia, yhteisiä toimintamalleja. Hankkeessa pilotoidaan ALD-teknologian (Atomic Layer Deposition) hyödyntämistä paperin pitkäaikaissäilyvyyden lisäämisessä. Hankkeen kokonaiskustannus 100.910 € Hankkeen kesto 2015 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 27.130 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 yhteensä enintään 27.130 € EcoSairila kehittämisohjelma 2015-2016 Hankkeen tarkoituksena on luoda Mikkelin Metsä-Sairilan alueelle kansallisesti ainutlaatuinen ympäristöliiketoiminnan keskus ja kehitysympäristö. Tavoitteena on keskittää jätekeskuksen alueelle ja sinne siirtyvän jätevedenpuhdistamon yhteyteen synergisiä toimintoja: liiketoimintaa sekä tutkimusta ja koulutusta. Tällä hankkeella on kolme keskeistä tavoitetta: 1. Luoda EcoSairilan alueelle profiili uudenlaisena, ekotehokkuutta korostavana teollisuusalueena. Oman ja erottuvan profiilin tarkoituksena on tehdä alueesta houkutteleva ja kiinnostava sinne sijoittuville yrityksille ja muille toimijoille. 2. Löytää ja sitouttaa alueelle veturiyritys sekä muita uusia toimijoita. 3. Luoda EcoSairilan alueelle ympäristöalan tutkimusta, koulutusta ja yritysten innovaatiotoimintaa tukeva TKI-konsepti Hankkeen kokonaiskustannus 281.365 € Hankkeen kesto 2015 – 2016 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 38.425 € Kuntarahoitustarve vuodelle 2016 yht. 38.425 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 19.213 € Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle 2015-2016 yhteensä enintään 38.425 € Etelä-Savon uudistuva teollisuus Avainasioina hankkeessa ovat kasvu, teollinen internet, 3D-tulostus, digitaalisuuden mahdollistama liiketoiminnan kehittäminen, lean-johtaminen, uudet kansainväliset kasvumarkkinat sekä teollisuusyritysten verkostoituminen Itä- Suomi -tasolla. Projektin kohderyhmänä ovat Etelä-Savon kasvuun pyrkivät teknologia- ja muovituotealojen pkyritykset sekä teollisuuden palveluja tuottavat yritykset. Projektin toiminnassa keskitytään erityisesti digitaalisen kehityksen mahdollistaman dynaamisen TKI- ja muun kehitystoiminnan käynnistämiseen yrityksissä, joilla on omaa vahvaa tahtoa ja taloudellisia resursseja strategisen uusiutumisen avulla kasvaa niin kotimaan markkinoilla kuin kansainvälisestikin seuraavan 3-5 vuoden aikana. Projektin suunnittelussa ja toteutuksessa on tehty ja tehdään yhteistyötä Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n, Mamkin, Joensuun Tiedepuiston, Ylä-Savon Kehitys Oy:n, Navitas Oy:n, Teknologiateollisuus ry:n ja Etelä-Savon Ammattiopiston kanssa. Ekotehokkuuden osalta tehdään vahvasti yhteistyötä myös Miktechin Witera -projektin kanssa, ja edesautetaan Witeran hyvien käytäntöjen levittämistä maakunnan teollisuusyrityksiin. Hanketta toteutetaan luonnollisesti myös yhteistyössä paikallisten elinkeinotoimijoiden kanssa, joiden kanssa tehdään yhteistyösopimukset kumppanuuden varmistamiseksi. Hankkeen kokonaiskustannus 436.690 € Hankkeen kesto 2015 - 2016 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 44.876 € Kuntarahoitustarve vuodelle 2016 yht. 44.876 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 22.438 € Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle 2015-2016 yhteensä enintään 44.876 € WITERA : Käynnistys Etelä-Savossa Hankkeessa käynnistetään Mikkelin, Kajaanin ja Kokkolan seutujen yhteistyössä valmisteleman Vihreämmän teollisuuden ratkaisut -ohjelmaesityksen toimenpiteitä. Ohjelman ydin on kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen ekotehokkuutta, erityisesti materiaali- ja energiatehokkuutta parantamalla. Hankkeessa aktivoidaan Mikkelin seudun yrityksiä konkreettisten toimenpiteiden käynnistämiseen. Tämä tapahtuu arvioimalla valittujen kohdeyritysten toimintaa, tunnistamalla ekotehokkuutta parantavia ja hiilipäästöjä vähentäviä parannuskohteita sekä ehdottamalla niihin kehittämistoimenpiteitä. Arvioinnin yhteydessä kootaan tietoa yritysten ekotehokkuuden parantamisvalmiuksista ja tarpeista. Kohteena ovat erityisesti pk-yritykset. Teollisten symbioosien syntymistä edistetään pilotoimalla Motivan koordinoimaa kansallista teollisten symbioosien mallia (FISS) alueen teollisuusyrityksissä. Mallin keskeiset elementit ovat resurssitiedon keruu ja työpajat. Hukan, sivuvirtojen ja jätteiden tehokkaampi hyödyntäminen, kiertotalous vaikuttaa vähentävästi hiilipäästöihin. Hankkeessa sovelletaan innovatiivisen, vähähiilisyyttä edistävän julkisen hankinnan prosessia. Esimerkkitapauksen avulla pyritään vaikuttamaan hankintakäytäntöjen kehittymiseen. Tavoitteita: · Neljässä yrityksessä käynnistyy ekotehokkuutta edistävä hanke tai muu toimenpide. · Saadaan aikaan suositukset ekotehokkuuden arviointi- ja seurantatyökalujen kehittämiseksi pk-yrityksille. · Tunnistetaan kaksi teollisen symbioosin aihiota, joista toisessa käynnistyy konkreettinen yhteistyö: hukan tai sivuvirran uusi käyttötapa · Vähähiilisyyttä edistävää edelläkävijähankinnan prosessia sovelletaan yhdessä Mikkelin kaupungin tai alueen muun julkisen organisaation hankinnassa. Hankkeen kokonaiskustannus 102.365 € Hankkeen kesto 2015-2016 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 27.942 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 13.971 € Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle 2015-2016 yhteensä enintään 13.971 € Bridgehead Hanke luo uusia yritysverkostoja Etelä-Savon, Pietarin alueen, Karjalan tasavallan ja ValkoVenäjän kärkitoimialojen (teknologia, mekaaninen puunjalostus, matkailu- ja hyvinvointi) yrityksille ja tukee uusien venäläistaustaisten yritysten perustamista Etelä-Savoon, suomalaisten yritysten etabloitumista Venäjälle, sekä uusien asiakkaiden hankkimista pkyrityksille rajan molemmin puolin. Hankkeessa neuvotaan yrityksiä rajan ylittävän kaupankäyntiin liittyvissä asioissa järjestäen info-, sekä matchmaking tilaisuuksia. Tavoitteena on lisätä kanssakäymistä ja liikesuhteita Etelä-Savon ja Venäjän alueiden välillä ja luoda näin vakaa pohja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksille. Hankkeen kokonaiskustannus 162.364 € Hankkeen kesto 2015 - 2016 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 22.834 € Kuntarahoitustarve vuodelle 2016 yht. 1.903 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 11.417 € Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle 2015-2016 yhteensä enintään 12.369 € Kuluttajien energianeuvonta 2015 Kuluttajien energianeuvonta Etelä-Savossa on Biosaimaa-klusterin erillishanke, jonka puitteissa toteutetaan kuluttajien ja loma-asukkaiden energiatehokkuuteen tähtäävää neuvontaa maakunnan alueella. Neuvonta tapahtuu pääasiassa eri kohderyhmille järjestettyjen tapahtumien kautta, sekä eri tapahtumien yhteydessä pidettävillä neuvonapisteillä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Etelä-Savon Energian, Suur-Savon Sähkön, sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa. Tavoitteena on luoda Etelä-Savoon pysyvä energianeuvontatoiminta. Kuluttajien energianeuvonnan pääpainopisteet ovat : · Rakennusten lämmitys ja lämmitystapavalinnat · Asumisen energiankulutus · Kotitalouksien laitehankinnat · Uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuus · Sähkön pientuotanto ja hiilineutraalius · Loma-asukkaiden energianeuvonta Hankkeen kokonaiskustannus 46.450 € Hankkeen kesto 2015 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 8.450 € Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle 2015 yhteensä enintään 8.450 € Lean Start Up Lean Startup – Ketterä kehittämisohjelma tukee uusia innovatiivisia teknologia-alojen kasvuyrityksiä. Ohjelmaan otetaan vuosittain mukaan noin 15 startup yritystä. Lean Startup tarjoaa työkaluja liiketoiminnan kestävän kasvun saavuttamiseen startup yrityksissä. Tavoitteena on auttaa parhaat liikeideat ja yritystaimet kasvuun, menestykseen ja kansainvälisyyteen. Lean Startup ohjelman palvelut suunnataan erityisesti korkean teknologian ja korkean osaamistason yrityksille, joilla on vahva sisäinen halu kasvaa ja menestyä. Apua tarjotaan uusille yrityksille (yrityksen ikä alle kuusi vuotta, virallinen startup -yrityksen ikämääritelmä) oman liiketoiminnan suunnitteluun, käynnistämiseen ja kehittämiseen. Hankkeen toimenpiteinä järjestetään erilaisia työpajoja ja testataan uusia verkossa toimivia tulevaisuuden työkaluja. Hankkeen kokonaiskustannus 285.140 € Hankkeen kesto 2015 - 2016 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 30.604 € Kuntarahoitustarve vuodelle 2016 yht. 30.604 € Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle 2015-2016 yhteensä enintään 61.208 € WIN-hanke 2015-2017 Hankkeen päätehtävä on tukea puutuoteyritysten - uusiutumista (tuottavuus, vähähiilisyys, ”tyke”, ) - kehittämistä (markkinointi, myynti, palvelut) - kasvua - kansainvälistymistä - yhteistyötä tai muuta yritykselle tärkeää asiaa Lisäksi haetaan teollisia puurakennuskohteita. Hanketta hallinnoi Savonia ammattikorkeakoulu ja hankkeen toiminta-alue on Pohjois- ja Etelä-Savo sekä Pohjois-Karjala. Hankkeen osatoteuttajia ovat Aluekehityssäätiö, Karelia, Navitas Kehitys Oy, Miktech Oy, Savonlinnan kehityspalvelut Oy ja Savo Grow Oy. Hankkeen kokonaiskustannus 1.640.000 € Miksei Oy:n osuus kokonaiskustannuksesta osatoteuttajana 331.600 € Hankkeen kesto 2015 – 2017 Kuntarahoitustarve koko hankekaudelle 2015-2017 yht. 66.320 € Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle 2015-2017 yhteensä enintään 66.320 € ULLD – Uutta liiketoimintaa linkitetystä datasta Hankkeen keskeinen tavoite on datajalostus-arvoketjuarkkitehtuurin käytännön jalkauttaminen, prosessointi ja uusien liiketoimintojen käynnistäminen datajalostamon liiketoimintamallin kehittämisellä. Hankkeessa kehitettävällä systemaattisella lähestymistavalla luodaan uudentyyppisten digitaalisten palveluiden toteuttamisen geneerinen malli toteuttamaan Best Practise ratkaisuja eri toimialoille. Kehitettävä malli soveltuu sellaisenaan hyödynnettäväksi tai jalostettavaksi myös omana liiketoimintanaan digitaalisia palveluja tarjoavan toimijan toimesta. Palvelunkehittäjän ja dataoperaattorin roolien eriyttäminen edesauttaa kestävien ja korkealaatuisen palveluntarjonnan toteuttamista. Hanke perustuu ”datajalostus” teemaan ja mahdollistaa saatavilla olevien tietovarantojen entistä laajemman käytön. Hanke kiihdyttää yritysten ja yritysryhmien sekä muiden toimijoiden verkostoitumista ja omien t&k hankkeiden syntymistä. Hanke nopeuttaa liiketoimintojen ja julkisen sektorin palvelutuotannon digitaalisen rakennemuutoksen toteuttamista. Hanke parantaa mahdollisuuksia monimuotisen räjähdysmäisesti kasvavan tiedon arvon realisointiin. Hankkeen kokonaiskustannus 250.960 € Hankkeen kesto 2015 - 2016 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 31.118 € Kuntarahoitustarve vuodelle 2016 yht. 36.719 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 31.118 € Mikkelin kehitysyhtiön Miksei Oy:n välittämä yritysraha alueen innovaatioympäristön kehittämiseen Professuurihanke Raha kohdistuu Mikkelissä tapahtuvan professuuritoiminnan vahvistamiseen. Hankkeen kokonaiskustannus 72.462 € Hankkeen kesto 2015 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 72.462 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 72.462 € Kansallinen EEN –hanke Enterprise Europe Network (EEN) -verkosto auttaa pk-yrityksiä EU:n sisämarkkinoiden, kansainvälistymisen ja teknologiansiirron eri vaiheissa. Se tarjoaa yrityksille EU-asioihin liittyvää neuvontaa sekä palveluita kansainvälisten yhteistyökumppaneiden etsintään. Euroopan komission osarahoittama verkosto toimii noin 50 maassa ja jäseninä on 660 organisaatiota Euroopasta ja sen ulkopuolelta. Kahden ensimmäisen vuoden aikana EEN:llä on ollut yli kaksi miljoonaa asiakasta. Kansallisella tasolla hanketta koordinoi Finpro partnereina Helsingin Kappakamari ja Turku Science Park. Miktech ja Into Seinäjoki Oy ovat Turku Science Parkin alueellisia sopimuskumppaneita. Hankkeen kokonaiskustannus 13.000 € Hankkeen kesto 2015 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 13.000 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 13.000 € Itä-Suomen Invest In –hanke Itä-Suomen kolmen maakunnan toimijoiden yhteishanke ulkomaisten investointien houkuttelusta Itä-Suomeen. Mukana Mikkeli, Kuopio, Joensuuu, Varkaus, Savonlinna ja Iisalmi. Hankkeen hallinnoijana toimii Finpro. Hanke mahdollistaa vuositasolla noin 3 htkk Mikkelissä. Tavoitteena on aikaansaada seuraavan kolmen vuoden aikana yksi isompi teollinen tuotantoinvestointi Mikkelin seudulle. Hankkeen kokonaiskustannus 25.000 € Hankkeen kesto 2015 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 25.000 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 25.000 € Tulevien hankkeiden varaus Raha on varattu edelleen kohdistettavaksi muiden toimijoiden, lähinnä LUT-Savo ja MAMK hankkeiden osarahoittamiseen ja siemenrahaksi. Hankkeen kokonaiskustannus 19.538 € Hankkeen kesto 2015 Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 19.538 € Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 19.538 € Pro Agria Etelä-Savo hankkeet Startti Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa omistajanvaihdoksia Etelä-Savon maaseudulla. Projektissa on kolme toimenpidekokonaisuutta: 1. Omistajavaihdosten edistäminen maaseudulla 2. Maatilan yritystoiminnan aloittamisen tukeminen 3. Kriisissä olevien maaseudun yrittäjien tukeminen Hankkeen kuntarahoitukseen osallistuvat Mikkelin seudun lisäksi myös muut Etelä-Savon kunnat. Hankkeen kokonaiskustannus 200.000 € Hankkeen kesto 2015 – 2017 Kuntarahoitustarve vuosille 2015-2017 yht. 16.854 € Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle 2015-2017 yhteensä enintään 16.854 € Kaupunginhallitus 8.6.2015 Liite 1 § 2011 Ristiinan Vaarinsaari 14.4.2015 Kustannusarvio ja toteuma € (alv 0 %) B1 Kust. arvio urakkalaskentavaihe 25.2.2013 Kust. arvio 28.5.2012 Kust. arvio 29.10.2012 149 000 138 000 150 000 YHTEENSÄ (B 1) 149 000 138 000 150 000 Urakat yhteensä Rak LVI Sähkö 844 000 831 000 616 000 YHTEENSÄ (B 2-4) 844 000 RAKENNUTTAJAN KUSTANNUKSET Rakennuttajan kustannukset tot 2013 tot 2014 tot 2015 tot. yhteensä 34 193 48 277 579 83 049 34 193 48 277 579 83 049 B 2-4 URAKAT B5 ERILLISHANKINNAT Rakennuttajan hankinnat - koneet ja laitteet - palosammutusjärjestelmä - automaatiourakka Hoitajakutsujärjestelmä Muutostyövaraus* Hintatason muutos YHTEENSÄ (B 5) 104 000 KOHDE YHTEENSÄ (B1 ... B5) 831 000 5 000 52 000 656 142 501 845 97 958 56 339 5 760 656 142 502 327 97 958 62 099 616 000 656 142 6 242 662 384 10 000 25 000 15 000 25 731 1 880 5 762 27 611 5 762 104 000 3 261 28 992 7 642 36 634 733 411 14 463 782 067 104 000 57 000 154 000 1 097 000 1 026 000 920 000 34 193 482 3 261 *lisä- ja muutostyöt kirjattu kohtaan urakat Bruttoala, m2 Kustannukset €/brm2 Määrärahat: 735 694 722 722 1 493 1 478 1 274 1 083 Terveyskeskus ja Vaarinsaati yhteensä - ta 2013 - ta 2014 - ta 2015 Yhteensä tot. Vaarinsaari 1 333 000 2 536 000 0 3 869 000 34 193 733 411 14 463 782 067 Rakennusurakoitsija: LVI-urakoitsija: OW-Asennus Oy Star Expert Oy Sähköurakoitsija: Saimaan Sähkötyö Oy Automaatiourakoitsija: Sammutuslaitteistourakoitsija: Schneider Electric Oy Firecon Oy Urakka-aika: 12.5.2014 - 8.12.2014 tot. Terveyskeskus 1 862 332 498 314 2 360 646 tot. yhteensä 1 896 525 1 231 725 14 463 3 142 713 Ristiinan terveyskeskus 14.4.2015 Kustannusarvio ja toteuma € (alv 0 %) kust arvio 28.5.2012 B1 B 2-4 B5 RAKENNUTTAJAN KUSTANNUKSET Rakennuttajan kustannukset kust arvio urakkalaskentavaihe 25.2.2013 kust arvio 29.10.2012 tot 2013 tot 2014 tot. yhteensä 330 000 337 000 350 000 142 819 37 790 180 609 YHTEENSÄ (B 1) 330 000 337 000 350 000 142 819 37 790 180 609 Urakat yhteensä Rak LVI Sähkö 2 171 000 2 335 000 1 948 421 1 268 296 271 627 144 276 286 420 70 891 60 383 1 554 716 342 518 204 659 YHTEENSÄ (B 2-4) 2 171 000 2 335 000 1 684 199 417 694 2 101 893 20 000 18 000 20 814 14 500 38 080 4 750 58 894 19 250 35 314 42 830 78 144 1 862 332 498 314 2 360 646 URAKAT ERILLISHANKINNAT Rakennuttajan hankinnat - koneet ja laitteet - automaatiourakka Muutostyövaraus Hintatason muutos YHTEENSÄ (B 5) KOHDE YHTEENSÄ (B1 ... B5) Bruttoala m² 1 948 421 251 000 147 000 30 000 201 579 271 000 165 000 231 579 2 772 000 2 837 000 2 530 000 2 167 2291 2203 - sis. autokatoksen 88 m2 - sis. autokatoksen 44,5 m2 2236 - sis. autotalli + katos 78 m - sis. IV-kh.muutoksen 33 m2 - sis. IV-kh.muutoksen 36 m2 Kustannukset €/brm² Määrärahat: 1 279 Terveyskeskus ja Vaarinsaati yhteensä - ta 2013 - ta 2014 - ta 2015 Yhteensä 1 238 tot. Terveyskeskus 1 333 000,00 € 2 536 000,00 € - € 3 869 000 1 862 332,00 € 498 314,00 € 2 360 646 Rakennusurakoitsija: LVI-urakoitsija: Sähköurakoitsija: Automaatiourakoitsija: Karjalan Rakennus ja Maalaus Oy Star Expert Oy Sensio Oy Schneider Electric Oy Urakka-aika: 2.4.2013 - 9.5.2014 - sis. IV-kh.muutoksen 36 m2 1 149 1 056 tot. Vaarinsaari tot. yhteensä 34 193 733 411 14 463 782 067 1 896 525 1 231 725 14 463 3 142 713 Kalevankankaan (Taitolan) uusi päiväkoti 12.12.2013 7.3.2014 9.4.2015 Kustannukset (alv 0 %) L2-luonnossuunnittelu Indeksi B1 Haahtela 12.2013/76,0 Arvio 7/2014/ Toteutuneet kustannukset 7.2014 Rakennuttajan kustannukset Rakennuttajan kustannukset Yhteensä B1 124 000 124 000 B2 - 4 Urakat Rakennusurakka LVIA-urakka SÄ-urakka 104 000 104 000 127 968 127 968 624 324 136 300 106 499 624 324 136 300 106 499 867 123 867 123 28 000 32 000 26 877 26 877 57 866 57 866 998 000 998 000 842 000 Yhteensä B2 - 4 B5 Urakkalaskenta 842 000 Erillishankinnat Rakennuttajan hankinnat 4 000 Muutostyövaraus Yhteensä B5 Kohde yhteensä, € 2 Bruttoala, m Kustannukset €/brm 2 Käyttö -2013 -2014 - yhteensä Pääurakoitsija: LVIA-urakoitsija: Sähköurakoitsija : 1 238 1238 806 851 Määrärahat 11 214 € 1 041 744 € 11 214 1 050 000 1 052 958 € 1 061 214 Rakennus-Kontio Oy. Suomen Talotekniikka Oy. Sensio Oy Urakka-aika 1.4.2014 - 19.9.2014. 1 052 957 Paamajatalon sisäilma- ja rakenteellisten korjausten kustannusselvitys Kustannukset (alv 0 %) B1 Toteutuneet kustannukset yhteensä 2012 Sunnittelu Kopiot Rakennuttaminen 2013 1575,00 Sunnittelu 61,02 Kopiot 6000,00 Rakennuttaminen 2014 9738,00 Sunnittelu Kopiot 4531,00 Rakennuttaminen 1462,47 45,15 14648,00 Rakennuttajan kustannukset Rakennuttajan kustannukset Yhteensä B1 B2 - 4 Urakat Rakennusurakka LVIA-urakka SÄ-urakka Yhteensä B2 - 4 B5 21.4.2015 38 061 Rakennusurakka Lvi urakka 470751,83 Rakennusurakka 2822,83 Rakennuttajan erillisurakka Rakennuttajan erillisurakka 19661,33 Rakennuttajan erillisurakka 930 561 105 609 rakennesuunnitelu sähkösuunnittelu muusuunnittelu Yht Muutostyöt Yhteensä B5 Kohde yhteensä, € 105 609 1 074 230 Käyttö -2012 -2013 -2014 - yhteensä 123 398 507 505 443 327 1 074 230 € Pääurakoitsija: YIT-Kuntatekniikka Oy LVIA-urakoitsija: YIT-Kuntatekniikka Oy Sähköurakoitsija : YIT-Kuntatekniikka Oy Toteutusaika: 8/2012 - 7/2014 341223,58 925 738 4 823 Erillishankinnat Rakennuttajan hankinnat 113762,41 Rakennusurakka 2000,00 Lvi urakka Aliurakoitsijat Maalaus ja Pinnoitus Ahtiainen Ky Lattianpäällystysliike Ahti Lepistö Ay 3710 1276 4752 9738 85947,72 Kaupunginhallitus 8.6.2015 Liite 1 § 214 AIESOPIMUS 1. Sopijapuolet 1.1. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy (jälj. ”Mamk”) Yritys- ja yhteisötunnus: 2189312-7 Kotipaikka ja postiosoite: Mikkeli, PL 181, 50101 Mikkeli 1.2. Mikkelin kaupunki (”Kaupunki”) Yritys- ja yhteisötunnus: 0165116-3 Kotipaikka ja postiosoite: Mikkeli, PL 33, 50101 Mikkeli 1.3. Mamk Areena Oy (”Yhtiö”) Yritys- ja yhteisötunnus: 2671378-9 Kotipaikka ja postiosoite: Mikkeli, c/o Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, PL 181, 50101 Mikkeli 1.4. Mamkista, Kaupungista ja Yhtiöstä käytetään yhdessä nimitystä ”Sopijapuolet” ja yksin yksilöimättä nimitystä ”Sopijaosapuoli”. 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus 2.1 Mamk harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa Mikkelin ja Savonlinnan kaupungeissa. Mamk kuuluu tytäryhtiönä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu -konserniin. Mamkin on tarkoitus sulautua Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:hyn 1.1.2017. 2.2. Kaupunki omistaa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n osakekannasta 36,15 %:a. Mamk ja Yhtiö eivät kuulu Mikkelin kaupunkikonserniin. 2.3. Mamk ja Mikkelin kaupunki ovat neuvotelleet opetus-, tutkimus-, palvelu- ja liikuntatoimintaa palvelevan monitoimihallin (”Areena”) rakennuttamisesta Mikkelin kaupungin omistamalle kiinteistölle Kalevankankaalle (”Hanke”). Neuvottelujen yhteydessä on laadittu selvityksiä Areenan sijoittamisesta, tilaratkaisuista, lajitarpeista ja käyttökustannuksista, joiden perusteella on laadittu hankesuunnitelma (Mamk – Areena – toim. Kalevi Niemi – Hanna Kuninkaanniemi). 2.4. Yhtiön toimialana on voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukaan monitoimihallien ja liikuntatilojen omistaminen, hallinta ja vuokraus. Yhtiö on voittoa tavoittelematon. Mamk omistaa tämän sopimuksen allekirjoitusajankohtana Yhtiön osakekannan, joka jakautuu 2.025 osakkeeseen, kokonaisuudessaan. 2.5. Mamkin hallitus on 1.12.2014 päättänyt sijoittaa Hankkeeseen 5.000.000 €, johon sisältyy Yhtiön perustamisvaiheessa ja tämän jälkeen osakepääoman korotuksessa osakkeista maksetut merkintähinnat yhteensä 202.500 €. 2.6. Mikkelin kaupunginvaltuusto on tehnyt 6.000.000 € investointivarauksen Areenaa varten vuoden 2015 talousarviossa. Kaupunki ei ole tehnyt sitovaa päätöstä Hankkeeseen osallistumisesta. 2.7. Suomen Nuoriso-opiston (”SNO”) hallitus on 22.11.2014 päättänyt sijoittaa Hankkeeseen 500.000 €. Sitova rahoituspäätös edellyttää, että SNO:n kannatusyhdistyksen kokous hyväksyy päätöksen. 2.8. Tällä sopimuksella Sopijapuolet sopivat - toimenpiteistä Hankkeen edistämiseksi ja toteuttamiseksi; - Hankkeen rahoittamisesta, - Yhtiön nykyisen omistusrakenteen muuttamisesta; ja - Sopijapuolten sitoumisesta Hankkeeseen sekä näiden velvoitteista ja asemasta, 3. Areena 3.1. Yhtiö toimii Areenan rakennuttajana sekä omistaa Areenan kokonaisuudessaan. 3.2. Areenan rakennuttamista ja toimintaa koskevat päätökset tehdään Yhtiön hallituksessa tai yhtiökokouksessa siten kuin osakeyhtiölaki määrää. 3.3. Hankesuunnitelmassa Areenasta esitetyt tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset tiedot ovat tämän hetkisiä arvioita ja tarkentuvat Hankkeen toteuttamisvaiheessa. 3.4. Yhtiö vuokraa Areenan tiloja ja luovuttaa käyttöoikeuksia Mamkin, Kaupungin ja SNO:n lisäksi myös ulkopuolisille käyttäjille. 3.5. Areenan toiminta järjestetään siten, että se on (i) taloudellisesti tarkoituksenmukaista ja (ii) Yhtiö pystyy vastaamaan taloudellisista sitoumuksistaan. 4. Rahoitus ja omistus 4.1. Mamk sijoittaa Hankkeeseen 5.000.000 €, josta 2.500 € on maksettu Yhtiölle perustamisvaiheen osakemerkinnässä ja 2.2.2015 tehdyn osakepääoman korotuksen perusteella 200.000 €. Kaupunki sijoittaa Yhtiöön 1.000.000 € ja sitoutuu vuokraamaan Areenan tiloja ja ostamaan tilojen käyttöoikeuksia ja Yhtiön palveluita erikseen sovittavalla tavalla 565.000 € (alv 0%) per vuosi Areenan valmistumista seuraavan 15 vuoden aikana, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy Hankkeeseen osallistumisen. 4.2. SNO sijoittaa Hankkeeseen 500.000 €, mikäli kannatusyhdistyksen kokous hyväksyy hallituksen 22.11.2014 tekemän rahoituspäätöksen. 4.3. Yhtiön omistus jakautuu edellä mainittujen sijoitusten mukaan seuraavasti: omistaja sijoitus, € Mamk 5.000.000 Kaupunki 1.000.000 Suomen Nuoriso-opisto 500.000 6.500.000 4.4. omistusosuus/ ääniosuus, % 76,9231 15,3846 7,6923 100,0000 Mikäli edellä mainitut sijoitukset muuttuvat, Sopijapuolten omistusosuudet muuttuvat vastaamaan tehtyjä sijoitusosuuksia. Mamkilla on sijoitusten muuttuessa oikeus omistaa ja hallita yli 50,00 % Yhtiön osakekannasta ja niiden tuomasta äänimäärästä. 2 4.5. Sijoitukset maksetaan Yhtiölle suunnatussa osakeannissa/-anneissa. Sijoitukset kirjataan osakepääomaan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon siten kuin Yhtiön antipäätöksessä/-päätöksissä määrätään. 4.6. Omistajilla on oikeus lisätä omistusosuuttaan Yhtiössä ja ostaa tätä varten muiden osakkeenomistajien omistamia osakkeita, mikäli nämä tahtovat luovuttaa omistamiaan osakkeita. Yhtiön yhtiöjärjestykseen sisällytetään lunastuslauseke. 4.7. Sopijapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan siihen, että Hankkeen toteuttamiseksi haetaan avustuksia ja tukia. 4.8. Siltä osin kuin Hankeen rahoitusta ei kateta sijoituksilla sekä saadulla avustus- ja tukirahoituksella, se katetaan vieraalla pääomalla. 4.9. Mamk sitoutuu antamaan Yhtiön luotoille omavelkaisen takauksen 9.000.000 € saakka. Kaupunki ja SNO eivät ole velvollisia antamaan vakuuksia Yhtiön luotoille. 5. Toteutusvaihe 5.1. Toteutusvaihe aloitetaan edellyttäen, että Kaupunki hyväksyy sitovasti osallistumisen Hankkeeseen. 5.2. Toteutusvaiheessa suoritetaan mm. seuraavat toimenpiteet: (i) Yhtiö suuntaa osakeannit Mamkille (4.797.500 €) ja Kaupungille (1.000.000 €). Yhtiö suuntaa osakeannin SNO:lle sen jälkeen, kun SNO:n kannatusyhdistyksen kokous on päättänyt sijoittaa Yhtiöön 500.000 €. (ii) Sopijapuolet ja SNO laativat osakassopimuksen, johon sisällytetään mitä tässä sopimuksessa sovittu. SNO:n osalta sopimus tulee sitovasti voimaan vasta, kun SNO:n on tehnyt sitovan osakemerkinnän Yhtiön suuntaamassa osakeannissa. (iii) Yhtiön yhtiöjärjestys muutetaan vastaamaan osakassopimuksessa sovittua; (iv) Areenan rakennuspaikan maanvuokrasopimuksen tai muun luovutussopimuksen solmimisen Mikkelin kaupungin ja Yhtiön välille; (v) Hankkeen edellyttämän teknisen aineiston laatiminen; (vi) Hankkeen edellyttämien rahoitus- ja vakuusjärjestelyjä koskevien sopimusten ja sitoumusten laatiminen; (vii) Areenan ja tontin yksityiskohtaisten suunnitelmien laatiminen sekä rakennus- ja muiden viranomaislupien hakeminen; (viii) Urakkakilpailutus; (ix) Areenan rakentamiseen ja Hankkeen toteutukseen liittyvien sopimusten laatiminen; ja (x) Areenan rakennuttaminen. 3 6. Sopijapuolten velvollisuudet 6.1. Sopijapuolet vakuuttavat, että Hanke siihen kuuluvine osioineen tukee kaikilta osin Sopijaosapuolen oman organisaation toimintaa ja sen kehittämistavoitteita. 6.2 Sopijapuolet sitoutuvat 6.3. (i) täyttämään tämän sopimuksen mukaiset sitoumukset ja toimenpiteet; (ii) hyväksymään ja allekirjoittamaan Hankkeen toteutusvaiheen sopimukset ja sitoumukset, mikäli toteutusvaiheen edellytykset täyttyvät; (iii) olemaan neuvottelematta tämän sopimuksen voimassaoloaikana Hankkeen toteuttamisesta muiden osapuolten kanssa. Kaupunki sitoutuu (iv) tekemään päätöksen (kyllä/ei) osallistumisesta Hankkeeseen 30.9.2015 mennessä, ja mikäli päätöstä ei voida painavista syistä tehdä ao. määräaikaan mennessä viimeistään 30.11.2015 mennessä; ja päättäessään osallistua Hankkeeseen sitoutuu: (v) vuokraamaan tai muutoin luovuttamaan Areenan rakentamisessa tarvittavan maapohjan; ja (vi) myötävaikuttamaan Hankkeen mahdollisesti tarvitsemia kaavamuutoksia. 7. Yhtiön hallitus 7.1. Hallitukseen valitaan 5 - 9 varsinaista jäsentä. 7.2. Hallituksen varsinaisista jäsenistä Kaupunki nimeää vähintään yhden (1) varsinaisen jäsenen ja ja Suomen Nuoriso-opisto yhden (1) varsinaisen jäsenen. Mamk nimeää loput hallituksen varsinaisista jäsenistä ja hallituksen puheenjohtajan. 7.3. Sopijapuolet sopivat, että hallituksen varsinaisista jäsenistä enemmän kuin puolet on aina Mamkin nimeämiä 7.4. Hallituksen päätöksentekoon ja toimintaa sovelletaan osakeyhtiölakia. Sopijapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan siihen, että hallitus toimii tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti. 8. Kustannukset 8.1 Kumpikin Sopijapuoli vastaa niistä selvitysvaiheen kustannuksista, jotka aiheutuvat Sopijapuolelle yksinomaan omaan käyttöön laadituista selvitystoimenpiteistä ja niihin liittyvästä omasta työstä. 8.2 Yhtiö vastaa Hankkeen toteutumisen kannalta välttämättömistä selvityskuluista lukuun ottamatta kohdassa 8.1 mainittuja kuluja. 4 9. Sopimuksen voimassaolo 9.1 Tämä sopimus tulee voimaan, kun Sopijapuolet ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja Sopijapuolten toimivaltaiset päätöksentekoelimet ovat sen hyväksyneet. Tämä sopimus on voimassa 31.12.2015 asti. 9.2. Sopimuksen voimassaolo päättyy välittömästi ennen määräaikaa, mikäli i) ii) iii) 9.3. Sopijapuolet laativat osakassopimuksen tai korvaavat tämän sopimuksen muulla sopimuksella; Sopijapuolet toteavat kirjallisella sopimuksella, että Hankkeen toteuttamiselle ei ole edellytyksiä; taikka Mikkelin kaupunginvaltuusto päättää, että Kaupunki ei osallistu Hankkeeseen. Sopimuksen päättyessä Sopijapuolilla ei ole toisiaan kohtaan mitään vaateita. 10. Erimielisyyksien ratkaiseminen 10.1. Erimielisyydet, joita Sopijapuolet eivät pysty neuvotteluissa ratkaisemaan ratkaistaan ensiasteen Etelä-Savon käräjäoikeudessa. 11. Jakelu 11.1. Tätä sopimusta on laadittu kolme (3) samansisältöistä kappaletta, yksi (1) kullekin Sopijapuolelle. 12. Paikka ja aika 12.1. Mikkelissä xxxxxkuun xx päivänä 2015 Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin kaupunki Heikki Saastamoinen toimitusjohtaja Ari Liikanen vt kaupunginjohtaja 5 Kaupunginhallitus 8.6.2015 Liite 1 § 215 1 Kauppakirja 1. Myyjä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Mikkeli (Y 0825508-3) 2. Ostaja Perustettavan yhtiön lukuun, omistajinaan Kinos Property Investment Oy tai määräämänsä ja Mikkelin kaupunki 3. Kaupan kohde Tällä kauppakirjalla myydään Mikkelin kaupungin NN kaupunginosan korttelissa xx oleva tontti xx sekä tontilla olevat myyjän omistamat rakennukset liittymineen. Kaupan kohteen kiinteistörekisteritunnus on 491-406-3-39 Moisio 13.5.2014 päivätyn kiinteistörekisteriotteen mukaan kaupan kohteen pinta-ala on 23,85 hehtaaria, joka sisältää erottamattomat määräalat Royal House 7460 m2 (Pistetalo 2058 m2, Perhetalo 2729 m2, Autotalli 2034 m2, Pysäköintialue 289 m2, lämmönjakohuone 350 m2) ja Mikkelin kaupunki Crakennus noin 10.000 m2, kaikki yhteensä 1,746 ha. Kohteen osoite on Moisiontie 10, 50520 Mikkeli. Alueella, jolla myytävä kiinteistö sijaitsee on valmisteilla yleiskaava ja asemakaava. 4. Kauppahinta ja sen maksaminen Kauppahinta on 2.100.000 (kaksimiljoonaa satatuhatta) euroa, joka maksetaan 15.5.2015 mennessä, mikäli valtuuston kaupan hyväksymistä koskeva päätös on saanut siihen mennessä lainvoiman, muussa tapauksessa 30 vuorokauden kuluessa sen jälkeen kun päätös on saanut lainvoiman, ei kuitenkaan ennen 15.5.2015. 5. Omistusoikeuden siirtyminen Omistusoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle sen jälkeen kun kauppaa koskeva valtuuston päätös on lainvoimainen. 2 6. Hallintaoikeuden siirtyminen Osa kiinteistöllä sijaitsevista rakennuksista on vuokrattu myyjälle erillisellä vuokrasopimuksella. Ostaja saa vuokratulon siitä alkaen kun kauppahinta on maksettu ja kaupan hyväksymistä koskevat päätökset ovat saaneet lainvoiman. Ostaja ja myyjä sitoutuvat tämän kauppakirjan allekirjoituksin allekirjoittamaan Liitteenä 1 olevan vuokrasopimuksen, jonka kuntayhtymän hallitus hyväksyy sillä ehdolla, että valtuusto hyväksyy kaupan. Hallintaoikeus vuokrattuihin alueisiin ja rakennuksiin jää myyjälle vuokrasopimuksen voimassaoloajaksi. Muilta osin hallintaoikeus siirtyy ostajalle kun kauppahinta on maksettu. 7. Vaaranvastuu Vaaranvastuu kaupan kohteen vahingoittumisesta siirtyy ostajalle, kun omistusoikeus siirtyy. Myyjä sitoutuu pitämään kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten vakuutukset voimassa kaksi viikkoa vaaranvastuun siirtymisestä lukien, jonka jälkeen ostaja sitoutuu vakuuttamaan ne. 8. Vuokraoikeudesta ja rakennuksista aiheutuvat kustannukset Myyjä vastaa kaupan kohteen kaikista hoito- ja ylläpitokustannuksista omistusoikeuden siirtymiseen saakka. Kaupantekovuodelta maksettavasta kiinteistöverosta vastaa myyjä. Muilta osin vuokrattavien rakennusten ja alueiden kustannusvastuista on sovittu osapuolten välisessä vuokrasopimuksessa. 9. Kiinteistörasitteet Myyjä vakuuttaa ja vastaa siitä, että kaupan kohteeseen ei kohdistu muita rasitteita, kuin mitä 13.5.2014 päivätystä kiinteistörekisteriotteesta ilmenee. Lisäksi myyjä vakuuttaa ja vastaa siitä, ettei kaupan kohteeseen kohdistu myöskään mitään muita sopimukseen tai suostumukseen perustuvia käyttöoikeuksia. 10. Rasitukset Myyjä vakuuttaa ja vastaa siitä, ettei kaupan kohteeseen kohdistu muita rasitteita kuin mitä 13.5.2014 päivätystä rasitustodistuksesta ilmenee. Ostaja on tietoinen alueen vesi-, viemäri-, lämpö- ja sähköjohdoista, jotka ilmenevät ostajalle luovutetuista piirustuksista. 3 Ostaja hyväksyy, että myyjä hakee ostajaa enempää kuulematta kaupanteon jälkeen omalla kustannuksellaan erityisen vuokraoikeuden kirjauksen kaupan kohteeseen erillisessä vuokrasopimuksessa sovitun vuokraoikeutensa pysyvyyden varmistamiseksi. Vuokraoikeuden kirjauksella myyjä varmistaa, että se saa olla vuokralla vuokrasopimuksen kohteessa (liiteluettelon mukaisesti, yhteinen huoneistoala 13.948 m2) 7 vuoden ajan omistusoikeuden siirtymisestä lukien. Vuokrasopimus on tämän kauppakirjan liitteenä. 11. Kaupan kohteen kunto Ostaja on huolellisesti tutustunut kaupan kohteeseen ja ottaa sen vastaan siinä kunnossa, kuin se viimeksi ostajalle esiteltäessä oli. Myyjä on ilmoittanut kaupan kohteen kunnosta seuraavaa: Rakennukset vaativat huomattavia korjauksia ja ovat osittain alkuperäisessä kunnossaan. Osa rakennuksista on suojelukohteita. Rakennusten kuntoon ja tekniikkaan sisältyy merkittäviä riskejä, joista ostaja on tietoinen. Ostajalle on luovutettu rakennuksia koskeva historiallis-museaalinen selvitys ja sairaanhoitopiirin teknisen puolen aiemmat selvitykset kiinteistön korjaussuunnitelmista. Myyjä ei ole vastuussa sellaisista kaupan kohteen virheistä, vaurioista tai puutteellisuuksista, jotka on ostajalle ilmoitettu tai jotka ostaja on muutoin havainnut tai jotka tämän olisi pitänyt ammattikokemuksensa mukaan havaita. 12. Ostajalle annetut tiedot Ostajalle on luovutettu seuraavat asiakirjat, joihin tämä ilmoittaa tutustuneensa: - 13.5.2014 Lainhuutotodistus KTJ (2 sivua) 13.5.2014 Kiinteistörekisteriote KTJ kaupan kohteesta (2 sivua) 13.5.2014 Kiinteistörekisterin karttaote (3 sivua) 13.5.2014 Rasitustodistus (1) Moision sairaala-alueen vuokrattavat rakennukset 2015, 12.8.2014 Moision yksityistien osakasluettelo 1.7.2014 Sairaanhoitopiirin vuokrattava maa-aluekartta 2.7.2014 Moision sairaala-alueen tie- ja piha-alueiden kunnossapito 2.7.2014 Moision sairaala-alueen kaukolämpö ja sähköverkosto 2.7.2014, päivitys 26.8.2014 Moision sairaala-alueen vesi- ja viemäriverkosto 2.7.2014, päivitys 26.8.2014 Moision rakennusten kulutus- ja mittaritiedot Pohjapiirrokset kaikista rakennuksista toimitettu sähköisesti välittäjälle kevät 2014 4 Myyjä on kertonut tiedossa olevat myytävän alueen ja sitä lähellä olevan maa-alueen saastumista koskevat tiedot ja näiden korjaamista koskeneet aiemmat toimenpiteet. Myyjä vastaa siitä, että alueella ei tämän hetkisen tiedon mukaan ole saastunutta ja pilaantunutta maata. Myyjä vastaa hallinta-aikanaan syntyneistä maan saastumisesta aiheutuneista puhdistuskustannuksista omalta osaltaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 13. Myötävaikuttaminen alueen jatkokaavoitukseen Myyjä sitoutuu vuokralaisena edesauttamaan myydyn alueen mahdollista kaavoittamista niissä rajoissa kuin sen voidaan katsoa kuuluvan vuokralaisen myötävaikutusmahdollisuuksiin, ottaen kuitenkin huomioon, että kaavoitus ei voi rajoittaa vuokralaisen oikeutta käyttää vuokran kohdetta vuokrasopimuksessa tarkoitettuun käyttöön. 14. Rakennusten pinta-alatiedot Ostaja on tietoinen, että rakennusten pinta-aloista annetut tiedot perustuvat rakennusvalvonnan käytössä oleviin tietoihin, eikä niitä ole tarkistusmitattu, joten ne saattavat poiketa olennaisestikin nykymääräysten mukaan mitattavista pinta-aloista. Mikäli pinta-alatiedoissa kaupanteon jälkeen havaittaisiin poikkeamia ilmoitettuihin tietoihin, ei osapuolilla ole oikeutta esittää niiden perusteella vaatimuksia toista osapuolta kohtaan. 15. Veroseuraamukset Osapuolet ovat tietoisia tästä kaupasta aiheutuvista veroseuraamuksista. Tästä kaupasta menevästä varainsiirtoverosta ja kirjaamiskustannuksista vastaa ostaja. Mahdollisista välisaannoista menevästä varainsiirtoverosta vastaa myyjä. 16. Sähköliittymän siirto, kaukolämpöliittymäsopimukset sekä vesi- ja viemäriliittymäsopimukset Myyjä siirtää tällä kauppakirjalla Etelä-Savon Energian kanssa solmittuun liittymissopimukseen perustuvat kaikki oikeutensa ostajalle ilman eri korvausta. Sama koskee kaukolämpöliittymäsopimuksia ja vesi- ja viemäriliittymäsopimuksia. Myyjä vakuuttaa, että kaikki mainittuun liittymissopimukseen perustuvat, myyjän hallinta-aikaan kohdistuvat maksut on kaupantekopäivään asti maksettu. 5 17. Etuostolain mukainen vakuutus Myyjä ja ostaja vakuuttavat, etteivät he kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana ole tehneet sellaisia kiinteistökauppoja, jotka olisi otettava huomioon etuostolain 5 §:ssä mainitussa tarkoituksessa. 18. Erimielisyyksien ratkaiseminen Tästä kaupasta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan EteläSavon käräjäoikeudessa. Tätä kauppakirjaa on laadittu kolme samasanaista kappaletta, yksi myyjälle, yksi ostajalle ja yksi julkiselle kaupanvahvistajalle. Mikkeli x.x.201x Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Allekirj.) Ostaja (allekirj.) LIITTEET Liite 1 Vuokrasopimus Kaupanvahvistajan todistus Kaupunginhallitus 8.6.2015 Liite 2 § 215 1 Vuokrasopimus 1. Osapuolet Vuokranantaja: Perustettava yhtiö omistajina Kinos Property Investment Oy tai määräämänsä ja Mikkelin kaupunki Vuokralainen: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Mikkeli (Y 0825508-3) 2. Vuokrattava kohde Osoitteessa Moisiontie 10, 50520 Mikkeli, sijaitsevan Moision sairaalan rakennukset tämän sopimuksen liitteenä 1 olevan luettelon mukaisesti, yhteinen huoneistoala 13.948 m2) sekä välittömästi sairaalakäyttöä palvelevat ulkoalueet. (”Kohde”) Vuokran kohteena oleva maa-alue ja rakennukset on merkittyinä tämän vuokrasopimuksen liitteenä olevaan karttaan. Kohde on vuokrasopimuksen allekirjoittamisen hetkellä vuokralaisen käytössä ja kiinteistö on myyty vuokranantajalle erillisellä kauppakirjalla. Kohde vuokrataan sairaalakäyttöön sellaisena kuin se vuokrasopimuksen allekirjoittamisen hetkellä on. 3. Vuokra-aika Vuokrasopimus on määräaikainen ja se astuu voimaan omistusoikeuden siirtymistä seuraavana päivänä ja on voimassa 7 (seitsemän) vuoden ajan vuokrasuhteen ensimmäisestä päivästä lukien. Vuokrasopimus sitoo vuokranantajaa sen jälkeen kun valtuuston Moision kiinteistöä ja maa-aluetta koskevan päätös on saanut lainvoiman ja omistusoikeus on siirtynyt tässä sopimuksessa tarkoitetulle vuokranantajalle. Vuokralaisella on oikeus jatkaa määräaikaista vuokrasuhdetta kolmen vuoden määräajaksi voimassa olevin ehdoin ilmoittamalla vuokrasuhteen jatkamisesta vuokranantajalle viimeistään kaksi vuotta ennen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymistä. Vuokrasopimus päättyy määräajan kuluttua ilman irtisanomista. Osapuolet sitoutuvat olemaan vaatimatta toiselta osapuolelta minkäänlaista korvausta määräaikaisen vuokrasuhteen päätyttyä vuokrasuhteen päättymisen tai siitä välillisesti tai välittömästi aiheutuvien kustannusten seurauksena. Mikäli jommalla kummalla osapuolella tahansa on tarve päättää sopimussuhde ennen määräajan päättymistä, osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan sopimuksen päättämisestä hyvässä hengessä ennen sovittua määräaikaa. 2 4. Hallintaoikeus Vuokralainen on aikaisemmin omistanut vuokrattavan kohteen ja harjoittanut siinä sairaalatoimintaa. Vuokralainen jää vuokraamaansa kiinteistöön omistusoikeuden siirtymisen jälkeen ja jatkaa niissä toimintaansa. 5. Vuokra Vuokra on 32.000 €/kuukausi, noin 2,30 €/huoneistoneliömetri. Tilojen pintaalaa ei ole tarkistusmitattu eikä vuokran määrää voida muuttaa tarkistusmittauksen perusteella. (pääomavuokra, jolla katetaan pääomakustannukset, jotka muodostuvat kiinteistöön sijoitetun pääoman tuottovaatimusten mukaisesti sekä pääoman erilliskustannukset mm. vakuutuskustannukset) Edellä määritelty vuokran määrä on arvonlisäveroton vuokran määrä. Maksettavaan vuokraan lisätään kulloinkin voimassa olevan arvonlisäverokannan mukainen arvonlisävero. Mikäli tiloja käytetään vähennykseen oikeuttamattomalla tavalla, vuokralainen on velvollinen kuukausittain vuokranmaksun yhteydessä korvaamaan vuokranantajalle siitä aiheutuvan vahingon ja/tai kustannuksen, jonka suuruus määräytyy valtiolle palautettavaksi tulevan veron ja muiden maksujen mukaan. Viivästyneistä vuokraeristä peritään kulloinkin voimassa olevan korkolain mukainen viivästyskorko. Maksuhuomautuksista ja perinnästä aiheutuneet kulut lisätään vuokraan. Vuokranmaksu alkaa vuokra-ajan alkaessa. Vuokra maksetaan etukäteen laskutuskuukauden 3. päivänä. Vuokralaskutus tapahtuu sähköisesti, ellei toisin sovita. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin (1951:100). Perusindeksi on elokuun 2014 indeksiluku. Vuokra tarkistetaan vuosittain lokakuun indeksilukuun. Tarkistettua vuokraa maksetaan tammikuun alusta lukien. Ensimmäinen tarkistusajankohta on tammikuu 2016. Indeksin laskiessa peritty vuokra ei kuitenkaan laske. Mikäli lainsäädännön muutoksen johdosta indeksiä ei voitaisi soveltaa tai ko. indeksin laskeminen lopetettaisiin, sopivat osapuolet vuokran muusta tarkistamisesta, joka takaa vuokranantajalle indeksiehdon lakkaamisesta eteenpäin vastaavan vuokratuottotason korotuksineen jatkossa. 6. Käyttökustannukset ja kunnossapitovastuu Vuokra-aikana vuokralainen vastaa kaikesta hallitsemiensa ja alueiden käyttökustannuksista, kunnossapidosta, huollosta, korjauksista ja muista kustannuksista ja vastaa siitä, että tilat pysyvät sellaisessa kunnossa, että niissä voidaan 3 harjoittaa sairaalatoimintaa. Perusparannuksista vastaa vuokranantaja. (vastuunjakotaulukko) Vuokralainen vastaa erillisen mittauksen mukaan kuluttamastaan sähköstä (tällä hetkellä navettarakennuksessa on yhteinen sähkön mittaus apuvälinekeskuksen kanssa, navetan osuudelta sähkönkulutus sovitaan myöhemmin erikseen), lämmöstä, vedestä ja jätevedestä, jätehuollosta sekä ulkoalueiden tarpeellisesta kunnossapidosta sekä Moision tien hoitomaksusta. Vuokralainen vastaa myös ATK- ja puhelinverkon toimivuudesta sekä tilojen varustamisesta sairaalakäyttöön voimassaolevien viranomaismääräysten mukaiseksi. (ylläpitovuokra ja siihen sisältyvät velvoitteet). Vuokranantaja vakuuttaa kohteen täysarvovakuutuksella sekä maksaa kohteen kiinteistöveron vuosittain 2015 vuodesta alkaen. Vuokranantajalla on oikeus edelleen laskuttaa vuokralaiselta se osa kiinteistöverosta ja kiinteistön täysarvovakuutuksesta, joka kohdistuu vuokralaisen hallinnassa oleviin rakennuksiin ja maa-alueisiin. (ylläpitovuokra ja siihen sisältyvät velvoitteet). Kohde on ollut ennen vuokrakauden alkua vuokralaisen omistuksessa ja hallinnassa, joten vuokralainen vastaanottaa ja hyväksyy kohteen sellaisena kuin se vuokrasopimuksen alkamishetkellä on. Vuokralainen vastaa toimintansa vuokratiloille asettamien viranomaisvaatimusten täyttämisestä. Vuokranantaja ei ole velvollinen korvaamaan vuokralaisen omaisuudelle tai toiminnalle kohteessa aiheutuneista toiminnan keskeytyksistä, häiriöistä tai katkoista aiheutuneita vahinkoja. 7. Muut ehdot 7.1. Ellei tässä sopimuksessa tai sen liitteissä ole toisin sovittu, vuokrasuhteeseen sovelletaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (482/95). 7.2. Vuokralainen on todennut vuokrattavien rakennusten laitteineen olevan siinä kunnossa, kuin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, ja hyväksyy sen siinä kunnossa kuin se vuokrasopimusta allekirjoitettaessa on. 7.3. Vuokralainen on velvollinen hoitamaan kiinteistöä huolellisesti ja huolehtimaan siitä, että kiinteistön käyttäjät noudattavat riittävää huolellisuutta toimiessaan vuokratuissa tiloissa. 7.4. Vuokralainen ei saa suorittaa kiinteistössä muutos- tai parannustöitä ilman vuokranantajan kirjallista lupaa. 4 7.5. Vuokrasuhteen kestäessä vuokranantaja on oikeutettu tekemään kiinteistössä tavanmukaisia korjaus- ja muutostöitä ilmoitettuaan siitä etukäteen vuokralaiselle. 7.6. Vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolloin vuokran kohdetta ei ole voitu käyttää vuokrasopimuksessa tarkoitettuun käyttöön, jos se johtuu siitä, että vuokranantaja ei ole huolehtinut tämän sopimuksen mukaisista velvoitteistaan. 7.7. Vuokralainen ei saa ilman vuokranantajan kirjallista lupaa siirtää vuokraoikeuttaan tai luovuttaa vuokran kohdetta toiselle, ellei tämän johdu terveydenhuollon lainsäädännön muutoksista. 7.8. Vuokralaisella on oikeus vuokranantajaa enempää kuulematta hakea vuokraoikeutensa vakuudeksi maakaaren 14 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erityisen oikeuden kirjaaminen. 7.9. Vuokralainen vastaa oman irtaimistonsa ja toimintansa vaatimien vakuutusten (keskeytysvakuutus mukaan lukien) kustannuksista. 7.10. Vuokralaisella on tiedossa alueen ja sitä lähellä olevan maa-alueen saastumista koskevat tiedot ja näiden korjaamista koskeneet aiemmat toimenpiteet. Vuokralainen vastaa kiinteistöä ja maa-aluetta koskevan kaupan perusteella siitä, että alueella ei tämän hetkisen tiedon mukaan ole saastunutta ja pilaantunutta maata. Vuokralainen vastaa aiemmin hallinta-aikanaan syntyneistä maan saastumisista aiheutuneista puhdistuskustannuksista omalta osaltaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Vuokralainen vastaa vuokra-aikana alueelle tai kiinteistöille aiheuttamistaan vahingoista, mikäli ne voidaan osoittaa vuokralaisen toiminnoista aiheutuneiksi. 7.11. Vuokrasuhteen päättyessä vuokralainen luovuttaa kohteen toimintakuntoisena pois lukien vuokran kohteen tavanomaisesta käytöstä johtuva kuluminen ja luovuttaa samalla vuokranantajalle kiinteistöä koskevan dokumentaation. 5 Tämä vuokrasopimus on laadittu ja allekirjoitettu kolmena saman sanaisena kappaleena, yksi vuokralaiselle ja kaksi vuokranantajalle. Kinos Property Investment Oy tai Mikkelin kaupunki määräämänsä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Liitteet 1. 2. 3. 4. Vuokrattavat rakennukset 24.9.2014 Sairaanhoitopiirin vuokrattava maa-aluekartta 2.7.2014 Moision sairaala-alueen tie- ja piha-alueiden kunnossapito Vastuunjakotaulukko 12.8.2014
© Copyright 2024