1. No category

Naantalin kaupunki
sivu 1/13
Asemakaavan selostus Ak-343
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
16.3.2015
ASEMAKAAVAN SELOSTUS
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Tunnistetiedot
Naantalin kaupunki
Ak-343 MERIMASKUN KIRKONKYLÄN POSTIMÄEN TILAN ASEMAKAAVAMUUTOS
Asemakaavamuutos koskee:
Merimaskun kirkonkylän osaa korttelia 94, sekä maatalousaluetta (MT).
Asemakaavan muutoksella muodostuu:
Merimaskun kirkonkylän osa korttelia 94.
Kaavakäsittelyt:
Vireilletulo:
Käsittelyt:
OAS
kaavaluonnos:
kaavaehdotus:
Kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2015
Kaavoitus- ja ympäristölautakunta
Kaavoitus- ja ympäristölautakunta
Kaavoitus- ja ympäristölautakunta
KH – kaupunkisuunnittelujaosto
26.2.2015
23.4.2015
10.6.2015
15.6.2015
§ 11
§ 34
§ 62
§ 44
Naantalin kaupunki
Asemakaavan selostus Ak-343
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
sivu 2/13
16.3.2015
1.2 Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Merimaskun kirkonkylän taajamassa Kirkkosalmen länsirannan
tuntumassa. Aluetta rajaa pohjoisessa Postitalon mäki, idässä Niittyvahdintie, etelässä
Killaistentie ja lännessä Santalan sekä Santala II tilat.
Ote peruskartasta. Alueen
sijainti on osoitettu kartalla
punaisella ympyrällä (kartta
ei ole mittakaavassa).
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Asemakaavamuutoksen nimi on Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan
asemakaavamuutos.
Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos Merimaskun kirkonkylän taajamaan,
Postipellon kiinteistölle. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa varattu
maatalousalueeksi (MT). Asemakaavan muutos koskee osaa Merimaskun kirkonkylän
asemakaavaa ak-12.
Tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa siten, että se sallii täydentävää
asuinrakentamista alueelle. Asemakaavassa tutkitaan eri tehokkuuksien mukaisia
ratkaisuja sekä näiden sopivuutta Merimaskun kirkonkylän taajamaan.
Suunnittelualueen pinta-ala on 2920 m2.
Naantalin kaupunki
Asemakaavan selostus Ak-343
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
sivu 3/13
16.3.2015
1.4 Selostuksen sisällysluettelo
1.
2.
3.
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ........................................................................................................... 1
1.1
Tunnistetiedot ......................................................................................................................... 1
1.2
Kaava-alueen sijainti ............................................................................................................... 2
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus .......................................................................................................... 2
1.4
Selostuksen sisällysluettelo..................................................................................................... 3
1.5
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ..................................................................................... 5
1.6
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ... 5
TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................... 5
2.1
Kaavaprosessin vaiheet ........................................................................................................... 5
2.2
Asemakaava ............................................................................................................................ 5
LÄHTÖKOHDAT................................................................................................................................ 6
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista .......................................................................................... 6
3.1.1
Alueen yleiskuvaus .......................................................................................................... 6
3.1.2
Rakennettu ympäristö..................................................................................................... 7
3.1.3
Maanomistus .................................................................................................................. 7
3.2
Suunnittelutilanne .................................................................................................................. 8
3.2.1
4.
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................................... 11
4.1
Asemakaavan suunnittelun tarve ......................................................................................... 11
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .................................................... 11
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö ................................................................................................... 11
4.3.1
Osalliset ......................................................................................................................... 11
4.3.2
Vireilletulo ..................................................................................................................... 11
4.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ................................................................. 11
4.3.4
Viranomaisyhteistyö ..................................................................................................... 12
4.4
Asemakaavan tavoitteet ....................................................................................................... 12
4.4.1
5.
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ..................................... 8
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet..................................................................... 12
ASEMAKAAVAN KUVAUS .............................................................................................................. 12
5.1
Kaavan rakenne ..................................................................................................................... 12
5.1.1
Mitoitus ............................................................................................................................. 12
5.1.2
Palvelut.............................................................................................................................. 12
5.2
Aluevaraukset ....................................................................................................................... 12
Naantalin kaupunki
Asemakaavan selostus Ak-343
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
5.2.1
5.3
6.
sivu 4/13
16.3.2015
Korttelialueet ................................................................................................................ 12
Kaavan vaikutukset ............................................................................................................... 12
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS........................................................................................................... 13
6.1
Toteuttaminen ja ajoitus ....................................................................................................... 13
6.2
Toteutuksen seuranta ........................................................................................................... 13
Naantalin kaupunki
Asemakaavan selostus Ak-343
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
sivu 5/13
16.3.2015
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
1 Asemakaavan seurantalomake
2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
2.6.2015
17.2.2015
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista
- Merimaskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen
rakennuskulttuuri 4. Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto. Jyväskylä 1996.
- Merimaskun maisemahistoriallinen selvitys. 1995.
2. TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Käynnistäminen
Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireilletulosta on
kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2015.
OAS ja kaavaluonnos
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa
26.2.2015 sekä asemakaavaluonnos käsiteltiin kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa
23.4.2015. Kaavaluonnoksesta varattiin osallisille mahdollisuus mielipiteen esittämiseen
MRL 30 §:n mukaisesti, valmisteluaineisto oli nähtävillä 5.5. – 22.5.2015 Naantalin
ympäristöviraston maankäyttöosastolla sekä kaupungin internet-sivuilla.
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että se sallii
täydentävää asuinrakentamista alueelle. Asemakaavassa tutkitaan eri tehokkuuksien
mukaisia ratkaisuja sekä näiden sopivuutta Merimaskun kirkonkylän taajamaan.
Kaavaehdotus
Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen maakuntamuseo ovat ilmoittaneet, ettei
kaavaluonnos anna aihetta lausunnon antamiseen. Muita lausuntoja tai mielipiteitä
muutosluonnoksesta ei tullut. Kaavaluonnoksen sisältöön ei tullut toimenpidetarpeita
lausuntojen ja mielipiteiden johdosta.
Asemakaavatyötä on jatkettu ympäristöviraston maankäyttöosastolla
asemakaavaehdotukseksi.
2.2 Asemakaava
Ympäristöviraston maankäyttöosastolla on laadittu Merimaskun kirkonkylän Postimäen
asemakaavan muutosluonnos, jossa on esitetty maankäytön periaatteet
maankäyttöluonnosten sekä maanomistajien kanssa käytyjen neuvotteluiden
perusteella.
Naantalin kaupunki
Asemakaavan selostus Ak-343
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
sivu 6/13
16.3.2015
Maankäyttöosasto on tiedustellut Rintala 529-485-1-64 tilan maanomistajan halukkuutta
osallistua asemakaavamuutokseen. Maanomistaja ei halua osallistua
asemakaavamuutokseen, joten Rintalan tila on rajattu pois asemakaavaluonnoksesta.
Asemakaavamuutosalueen luoteisosan tilat 529-485-1-6 Mäkilä ja 529-485-1-50 Marjala
(sama maanomistaja) ovat asemakaavamuutosalueella. Asemakaavamuutos edellä
mainituilla tiloilla on tekninen muutos. Asemakaavan käyttötarkoitusalueet
muodostetaan kiinteistörajojen mukaisiksi. Tilojen rakennusoikeutta eikä olemassa
olevia asemakaavamääräyksiä muuteta.
Postipellon 529-485-1-84 maanomistajien kanssa käydyssä neuvottelussa Postipellon
tilan kokonaiskerrosalaksi määriteltiin enimmillään 500 k-m2. Asemakaavaluonnoksessa
tontteja muodostetaan Postipellon tilalle kaksi erillispientalotonttia. Tonttikohtainen
rakennusoikeus on 200 k-m2 (asuinrakennus) ja 50 k-m2 (talousrakennus). Tonttien
pinta-alat ovat noin 1400 – 1500 m2.
Tonteille on osoitettu rakennusalat asuinrakennukselle ja talousrakennukselle.
Asuinrakennusten rakennusalat on sijoitettu tonttien koillisosaan jolloin tonttien eteläja lounaisosat jäävät oleskelualueiksi. Talousrakennukset on sijoitettu Niittyvahdintie
reunaan. Talousrakennuksista ohjeellisen tontin 1 talousrakennus on sijoitettu aiemmin
puretun talousrakennuksen rakennuspaikalle.
Tontin 2 Killaistentien reunaan on osoitettu merkintä, jonka kohdalta ei saa järjestää
ajoneuvoliittymää. Merkinnällä ohjataan liittymä asuntokadulle Niittyvahdintielle
liikenteelle vähempi arvoiseen ilmansuuntaan.
Asemakaavalla ei muodosteta uusia katualueita. Alueella on olemassa oleva
vesihuoltojärjestelmä, johon asemakaavalla muodostuvat rakennuspaikat liitetään.
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Postimäen asemakaava-alue sijaitsee Merimaskun kirkosta luoteeseen. Aluetta
rajaavat kirkonkylän taajaman asuinrakennukset, peltoaukeat ja urheilukenttä.
Suunnittelualueella ei sijaitse rakennuksia. Suunnittelualue on avointa
maisematilaa, entistä hakamaata - peltoa, jota hoidetaan nykyään niittynä.
Maanpinnan nykyinen korkeus vaihtelee noin +4,0 ja +8,0 m välillä. Alue on
pienilmasto-olosuhteiltaan suotuisa rakennuspaikka. Merimaskun luontokohteet
on inventoitu yleiskaavaan liittyen 1996. Inventoinnissa suunnittelualueella ei
ollut harvinaisia luontokohteita.
Merimaskun vuonna 1726 valmistunut kirkko ympäristöineen kuuluu
valtakunnallisesti merkittäviin kohteisiin. Alueen ainutlaatuisuutta lisäävät
kirkkoa ympäröivä hirsiaita sekä kirkonkylän torppariasutus, josta on vielä
jäänteenä lukuisia asumuksia. Kirkonkylän vieressä sijaitseva Tammisaaren
tilakokonaisuus on niin ikään sisällytetty valtakunnallisiin suojelukohteisiin.
Tammisaaren rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta.
Rakennetun ympäristön kannalta merkittäviä ovat myös aluetta ympäröivät
avoimet peltomaisemat. Kulttuurimaisemaan kuuluvat myös ulkorakennukset;
navetat, aitat ja ladot.
Naantalin kaupunki
sivu 7/13
Asemakaavan selostus Ak-343
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
16.3.2015
Aluetta koskee Merimaskun maisemahistoriallinen selvitys 8/1995, jossa
todetaan Merimaskulaisesta maisemasta yleisesti:
”Merimaskun vanhalle kulttuurimaisemalle on tyypillistä sen mosaiikkimaisuus:
avoimen peltomaiseman lomittuminen metsien ja kallioiden väliin, asutus- ja
rakennusryhmien pienimuotoisuus ja meren sekä saarien luomat vaihtelevat
maisemat.” ”Maisemalle arvokkaita elementtejä ovat vanhat, maastoa
myötäilevät soratiet, asutus sekä siihen liittyen yksittäiset rakennustaiteellisesti
arvokkaat rakennukset, avoin viljelymaisema sekä mereen ja lähinnä kalastukseen
liittyvät rakennelmat (rantahuoneet). Monimuotoisuutta maisemakuvaan tuovat
maisemaa jäsentävät kivi- ja puuaidat, pientareet, metsäsaarekkeet ja
kiviröykkiöt peltojen reunoilla.”
3.1.2 Rakennettu ympäristö
Asuminen ja palvelut
Suunnittelualueella ei sijaitse asuntoja, mutta se liittyy kiinteästi Merimaskun
kirkonkylän taajamaan. Lähin kauppa sijaitsee noin 3,5 km:n päässä
Merimaskuntie 101:ssä. Naantalin keskusta sijaitsee noin 11 kilometrin päässä.
Merimaskun koulu sijaitsee noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueelta,
jossa on järjestetty perusopetus vuosiluokille 1- 6. Lisäksi koulun tiloissa toimii
esiopetusryhmä. Koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevat päiväkoti,
kuntorata ja tekonurmikenttä.
Merimaskun alueen vuosiluokkien 7 - 9 oppilaat käyvät koulua Maijamäen
koulussa. Koulumatka Maijamäen koululle on noin 12 km.
Liikenne
Julkinen liikenne on järjestetty alueelle. Osa linja-autovuoroista ajaa
suunnittelualueen vierestä Killaistentietä Killaisista.
Kevyenliikenteen reitti Naantalin keskustan suuntaan on lähes valmis. Yhteys
Porhonkalliolta Saksilan risteykseen valmistuu vuoden 2016 aikana.
Särkänsalmen siltarakenteissa on varaukset kevyenliikenteen sillalle.
Tekninen huolto
Alueella on toimiva vesihuoltoverkosto.
3.1.3 Maanomistus
Kiinteistöillä 529-485-1-84, 529-485-1-6 ja 529-485-1-50 on yksityiset
maanomistajat.
Naantalin kaupunki
sivu 8/13
Asemakaavan selostus Ak-343
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
16.3.2015
Ote maanomistuskartasta.
Alueen sijainti on osoitettu
kartalla punaisella
rajauksella. Kaupungin
maanomistus on väritetty
ruskealla (kartta ei ole
mittakaavassa).
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Maakuntakaava
Ote maakuntakaavasta.
Alueen sijainti on osoitettu
kartalla punaisella ympyrällä
(kartta ei ole mittakaavassa).
Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavassa 2013, vahvistettu
ympäristöministeriössä 20.3.2013, suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen
alueeseen (A). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät
Naantalin kaupunki
Asemakaavan selostus Ak-343
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
sivu 9/13
16.3.2015
asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi
paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä
aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä
liikenne-väyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita.
Maankäytön kehityskuva
Ote Naantalin maankäytön
kehityskuvasta. Alueen
sijainti on osoitettu kartalla
sinisellä ympyrällä (kartta ei
Maankäytön kehityskuvassa suunnittelualue on määritelty kauempana
sijaitsevaksi seudullisesti merkittäväksi keskukseksi, jonka omavaraisuutta
tuetaan.
Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt maankäytön kehityskuva 2035: n
13.2.2012.
Turun kaupunkiseudun rakenne-mallin (KV 7.5.2012 § 23) mukaan Merimasku Hellemaan väestökehitys on +223 henkilöä vuoteen 2035 mennessä.
Yleiskaava
Naantalin kaupunki
sivu 10/13
Asemakaavan selostus Ak-343
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
16.3.2015
Ote yleiskaavasta. Alueen
sijainti on osoitettu kartalla
sinisellä ympyrällä (kartta ei
ole mittakaavassa).
Suunnittelualue kuuluu Merimaskun yleiskaavassa taajamatoimintojen
alueeseen ja on osana yleiskaavassa määriteltyä kirkonkylän kulttuurimaisemaa.
Merimaskun yleiskaava tuli lainvoimaiseksi 27.2.2006.
Asemakaava
Ote asemakaavasta. Alueen
sijainti on osoitettu kartalla
sinisellä ympyrällä (kartta ei
ole mittakaavassa).
Naantalin kaupunki
Asemakaavan selostus Ak-343
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
sivu 11/13
16.3.2015
Suunnittelualue kuuluu Merimaskun kirkonkylän asemakaavassa
maatalousalueeseen (MT). Merimaskun kirkonkylän asemakaava tuli
lainvoimaiseksi 5.3.2001.
Rakennusjärjestys
Naantalin kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012.
Pohjakartta
Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset.
Rakennuskiellot
Alueella ei ole voimassaolevaa rakennuskieltoa.
Kaavoituspäätös
Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireilletulosta
on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2015.
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti suunnittelualue on osoitettu maatalouden
harjoittamiseen tarkoitetuksi alueeksi (MT), joka sijaitsee Merimaskun kirkonkylän
välittömässä läheisyydessä. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa
maatalousalue erillispientaloalueeksi (AO). Suunnittelualueen pinta-ala on 2920 m2.
Ympäröivä kirkonkylänalue on pääosin rakentunut ennen vuotta 1930. Suunnittelualue
sijoittuu maisemallisesti herkkään ja pienipiirteiseen alueeseen.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavan muutos on tullut vireille
maanomistajan aloitteesta. Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2015.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Osallisia asiassa ovat alueen maanomistajat ja naapurit sekä kaikki ne, joiden
asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa
sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään
(MRL 62§). Viranomaisina osallisia ovat Varsinais-Suomen liitto, VarsinaisSuomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, Naantalin Energia Oy,
DNA sekä Naantalin kaupungin eri toimialojen viranomaiset.
4.3.2 Vireilletulo
Hanke on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2015.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kirjattu osallistumis- ja
arviointisuunnitelmassa.
Naantalin kaupunki
Asemakaavan selostus Ak-343
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
sivu 12/13
16.3.2015
Vuorovaikutus yksityisten maanomistajien kanssa
Maanomistajalle on järjestetty keskustelutilaisuus kaavan lähtökohdista ja
tavoitteista 12.3.2015 ja 22.4.2015.
4.3.4 Viranomaisyhteistyö
Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu osallisille viranomaistahoille toimittamalla
osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavahankkeesta ei järjestetä varsinaista
viranomaisneuvottelua.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Suunnittelualue kuuluu Merimaskun yleiskaavassa taajamatoimintojen
alueeseen ja on osana yleiskaavassa määriteltyä kirkonkylän kulttuurimaisemaa. Alue on entistä peltoa ja sen pinta-ala on 2920 m2. Peltoalueen
maaperä on pääasiassa savea. Alueella on pienilmasto-olosuhteiltaan suotuisa
rakennuspaikka. Alueelle suunnitellaan asuinrakentamista, joka täydentää
kirkonkylän rakennettua taajamaa. Ympäröivä kirkonkylänalue on pääosin
rakentunut ennen vuotta 1930, joten suunnittelualue sijoittuu maisemallisesti
herkkään ja pienipiirteiseen alueeseen.
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
5.1.1 Mitoitus
Asemakaavan yksityiskohtainen mitoitus on esitetty seurantalomakkeessa (Liite
1).
5.1.2 Palvelut
Alueen palvelut eivät muutu asemakaavamuutoksen myötä.
5.2 Aluevaraukset
5.2.1 Korttelialueet
Alueelle on osoitettu
- osa erillispientalojen korttelialuetta (AO).
5.3 Kaavan vaikutukset
Kaavaehdotus lisää rakennuspaikkoja kahdella, joten lähiympäristön
aluetehokkuus ei kasva merkittävästi. Vaikutus maisemaan tai luontoon ei ole
merkittävä.
Naantalin kaupunki
Asemakaavan selostus Ak-343
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
sivu 13/13
16.3.2015
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1 Toteuttaminen ja ajoitus
Rakennukset tulee suunnitella kahteen tasoon. Ullakolle saa rakentaa 2/3 ensimmäisen
kerroksen kerrosalasta. Alueen rakennusten suunnittelussa tulee huomioida kirkonkylän
rakennuskannan omaleimaisuus.
6.2 Toteutuksen seuranta
Rakennusvalvontaviranomainen seuraa kaavamääräysten toteutumista.
LIITTEET
Asemakaavan seurantalomake
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Naantalissa 16.3.2015
Mika Sahlström
kaavoitusarkkitehti
Kirsti Junttila
kaupunginarkkitehti
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
529 Naantali Täyttämispvm
02.06.2015
Kaavan nimi
Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavamuutos
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
16.03.2015
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
26.01.2015
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
Ak-343
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
0,5977
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,5977
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
0,5977
0,5977
Rakennussuojelu
Yhteensä
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
750
0,13
100,0
750
0,13
0,0000
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Pinta-ala
[ha]
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
0
Pinta-ala
[%]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,3100
Kerrosalan muut. [km² +/-]
420
500
-0,3100
-80
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AO
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
MT
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
0,5977
0,5977
0,5977
0,0000
0,0000
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
750
0,13
100,0
750
0,13
100,0
750
0,13
0
0
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,3100
0,3100
Kerrosalan muut. [km² +/-]
420
500
500
-0,3100
-0,3100
-80
-80
Naantalin kaupunki
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
17.2.2015 sivu 1/8
O A S
Ak – 343
Merimaskun kirkonkylän
Postimäen tilan asemakaavamuutos
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisistä tiedoista, josta käy ilmi kaavoitushankkeen peruslähtökohdat ja tavoitteet sekä ne keinot, joilla
kaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Siinä luetellaan osalliset ja kerrotaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen
voi vaikuttaa (MRL § 63).
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään työn
edetessä tarpeen mukaan.
SISÄLLYSLUETTELO:
1.
2.
3.
4.
5.
Aloite ja suunnittelun tavoite
Suunnittelualue ja nykytilanne
Suunnittelutilanne ja tehdyt selvitykset
Osalliset
Suunnittelu, tiedottaminen, osallistuminen
ja päätöksenteko
6. Vaikutukset ja niiden arviointi
7. Yhteystiedot
2
2
3
6
7
8
8
Naantalin kaupunki
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
TEHTÄVÄ
Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos Merimaskun kirkonkylän taajamaan, Postipellon kiinteistölle. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa varattu maatalousalueeksi
(MT). Asemakaavan muutos koskee osaa Merimaskun kirkonkylän asemakaavaa ak-12.
17.2.2015 sivu 2/8
TAVOITE
Tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa siten, että se sallii täydentävää asuinrakentamista alueelle.
Asemakaavassa tutkitaan eri tehokkuuksien mukaisia ratkaisuja
1. ALOITE JA SUUNNITTELUN TAVOITE
Aloite asemakaavan muuttamisesta on tullut maanomistajien
esityksestä. Asemakaavalla tarkastellaan nykyisen maatalousalueen (MT) muuttamista asuinrakennuspaikoiksi. Asemakaavamuutos on mukana vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa.
sekä näiden sopivuutta Merimaskun kirkonkylän taajamaan.
2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYTILANNE
Suunnittelualue sijaitsee Merimaskun kirkonkylän taajamassa
Kirkkosalmen länsirannan tuntumassa. Aluetta rajaa pohjoisessa Postitalon mäki, idässä Merimaskun kirkko kirkkotarhoineen, etelässä Killaistentie sekä sen takana sijaitseva urheilukentän alue ja lännessä maisema rajautuu Hannuruonan tilan
puustoiseen kalliolakeen. Suunnittelualuetta ympäröi Kirkonmäen kylämäinen pientalo miljöö sekä kirkonkylän urheilukenttä.
Suunnittelualue kuvattuna Postitalolta lounaaseen.
Suunnittelualueen pinta-ala on
2920 m2 (n. 0.29 ha).
Naantalin kaupunki
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
17.2.2015 sivu 3/8
Ote peruskartasta. Alueen sijainti
on osoitettu kartalla punaisella
ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa).
3. SUUNNITTELUTILANNE JA TEHDYT SELVITYKSET
Postimäen asemakaava-alue sijaitsee Merimaskun kirkosta
luoteeseen. Aluetta rajaavat kirkonkylän taajaman asuinrakennukset, peltoaukeat ja urheilukenttä. Suunnittelualueella
ei sijaitse rakennuksia. Suunnittelualue on avointa maisematilaa, entistä peltoa, jota hoidetaan nykyään niittynä. Maanpinnan nykyinen korkeus vaihtelee noin +4,0 ja +8,0 m välillä.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia, joista neljä ensimmäistä koskee suunnittelualuetta.
1. Toimiva aluerakenne
2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
4. Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto
Merimaskun kirkko kirkkotarhoineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin
(RKY).
Naantalin kaupunki
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
Maakuntakaava
17.2.2015 sivu 4/8
Ote maakuntakaavasta. Alueen sijainti on osoitettu kartassa punaisella ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa).
TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE
Valtakunnallisesti,
maakunnalli-
sesti tai seudullisesti merkittävät
asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia,
työpaikka-alueita
ympäristöhäiriöitä
Ympäristöministeriö vahvisti Turun seudun kehyskuntien
maakuntakaavan 20.3.2013.
Suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A).
ja
aiheuttamat-
tomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä,
lähivirkistysalueita
sekä erityisalueita.
Maankäytön kehityskuva
Ote Naantalin maakäytön kehityskuvasta. Alueen sijainti on osoitettu kartassa sinisellä ympyrällä
(kartta ei ole mittakaavassa).
Maankäytön kehityskuvassa suunnittelualue on määritelty kauempana
sijaitsevaksi
seudullisesti
merkittäväksi keskukseksi, jonka
omavaraisuutta tuetaan.
Turun kaupunkiseudun rakennemallin (KV 7.5.2012 § 23) mukaan
Merimasku - Hellemaan väestökehitys on +223 henkilöä vuoteen
Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt maankäytön kehityskuva 2035: n 13.2.2012.
2035 mennessä.
Naantalin kaupunki
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
Yleiskaava
17.2.2015 sivu 5/8
Ote Merimaskun yleiskaavasta.
Alueen sijainti on osoitettu kartassa sinisellä ympyrällä (kartta ei
ole mittakaavassa).
Suunnittelualue
maskun
kuuluu
Meri-
yleiskaavassa
taajamatoimintojen alueeseen ja
on osana yleiskaavassa määriteltyä
kirkonkylän
kulttuuri-
maisemaa.
Merimaskun yleiskaava tuli lainvoimaiseksi 27.2.2006.
Ote Merimaskun kirkonkylän ase-
Asemakaava
makaavasta. Alueen sijainti on
osoitettu kartassa sinisellä ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa).
Suunnittelualue kuuluu Merimaskun kirkonkylän asemakaavassa
maatalousalueeseen (MT).
Merimaskun kirkonkylän asemakaava tuli lainvoimaiseksi
5.3.2001.
Naantalin kaupunki
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
Maanomistus
17.2.2015 sivu 6/8
Ote maanomistuskartasta. Alueen
sijainti on osoitettu kartassa punaisella ympyrällä (kartta ei ole
mittakaavassa).
Naantalin kaupungin maanomistus on osoitettu kartalla ruskealla värillä.
Taustaselvitykset
Aluetta koskevia taustaselvityksiä ovat seuraavat:
- Merimaskun luontokohteet / Yleiskaavan taustaselvityksiä, FM Johanna Lampinen 1996
- Merimaskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta,
Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 4, FM Sanna Kupila 1996
- Maakuntamuseon rakennuskannan inventointilomakkeet
4. Osalliset
Osallisia asiassa ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa
huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§).
OSALLISET
• Maanomistajat ja rajanaapurit
• Lähialueen asukkaat, paikalliset
yhdistykset ja yritykset
• Naantalin kaupungin ao. toimialat
• Varsinais-Suomen ELY-keskus
• Maakuntamuseo, Turun museokeskus
• Varsinais-Suomen liitto
• Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos
• Naantalin energia Oy
• DNA Oy
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
5. Suunnittelu, tiedottaminen, osallistuminen ja päätöksenteko
Vireille tulo
Postimäen asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireille tulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2015.
17.2.2015 sivu 7/8
PROSESSIN VAIHEET
/ AIKATAULU ARVIOITU
• vireille tulo
- kaavoitusaloite
- mukana
kaavoituskatsauksessa
- asemakaavamuutoksen käynnistämissopimus
1/ -15
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
Valmistelu- eli luonnosvaihe
Suunnittelualueelta tehdään tarvittavat selvitykset.
Kaavoittaja laatii kaavaluonnoksen ja -selostuksen, jotka asetetaan OAS:n kanssa yhdessä nähtäville vähintään 14 vuorokauden ajaksi, jolloin osallisilla on mahdollisuus suullisen tai
kirjallisen mielipiteen jättämiseen kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot ao. viranomaisilta, yhdistyksiltä ja muilta yhteisöiltä.
• valmistelu- eli luonnosvaihe
- OAS
- käsittely (ltk)
- selvitykset
- kaavaluonnos + selostus
- käsittely (ltk)
- kuulutus
- nähtävillä / mielipiteet
- lausunnot
5 / -15
Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman eli
OAS:n. OAS:aa täydennetään tarvittaessa kaavatyön aikana.
Lisäksi laaditaan tarvittaessa alustavat maankäyttöluonnokset.
Ehdotusvaihe
Maanomistajan kanssa tehdään tarvittaessa maankäyttösopimus.
Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus.
Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot ja lautakuntien lausunnot.
• ehdotusvaihe
- maankäyttösopimus
- kaavaehdotus + selostus
- vastineet luonnoksesta
- käsittely (ksj, kh)
- kuulutus
- nähtävillä / muistutukset
- lausunnot
Hyväksymisvaihe
Kaupunginhallitus käsittelee tarkistetun kaavaehdotuksen.
Kaupunginhallitus esittää kaavaehdotuksen kaupunginvaltuustolle, joka hyväksyy asemakaavan.
8/ -15
Kaupunkisuunnittelujaosto käsittelee kaavaehdotuksen jonka
kaupunginhallitus hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville.
Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivää, jonka aikana kunnan
jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus ehdotuksesta (MRL 65 §; MRA 27 §).
• hyväksymisvaihe
- tarkistettu kaavaehdotus + selostus
- vastineet ehdotuksesta
- käsittely (kh, kv)
- kuulutus
- valitusaika hallinto-oikeuteen
10 / -15
Naantalin kaupunki
Naantalin kaupunki
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
6. Vaikutukset ja niiden arviointi
Kaavaa laadittaessa työstetään rinnakkain sekä kaavakarttaa
että kaavaselostusta. Kaavan tulee perustua kaavoituksen
kannalta riittäviin selvityksiin ja asiantuntijoiden lausuntoihin,
joiden perusteella voidaan arvioida kaavan toteuttamisen vaikutuksia. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan
nykytilanteeseen verrattuna. Erityistä huomiota kiinnitetään
alueen miljööseen ja rakennettuun ympäristöön kohdistuviin
vaikutuksiin.
17.2.2015 sivu 8/8
KESKEISET ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET:
• vaikutus yhdyskuntarakenteen
eheytymiseen ja palveluihin
• vaikutus rakennettuun, sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön
• vaikutukset liikenneverkkoon ja
liikenneturvallisuuteen
• vaikutukset elinympäristöön
• vaikutukset rakennettuun ympäristöön
• vaikutukset
luonnonympäristöön ja virkistysalueisiin
7. Yhteystiedot
Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista saat
www.naantali.fi sekä:
Naantalin kaupunki
Ympäristövirasto | maankäyttöosasto | kaavoitus
Käsityöläiskatu | PL 43 | 21101 Naantali
p. (vaihde) +358 2 4345 111
kirjaamo@naantali.fi
|
etunimi.sukunimi@naantali.fi
Kaavoitusarkkitehti
Mika Sahlström
p. +358 44 4171 380
Suunnitteluavustaja
Eeva Rytkölä
p. +358 44 4171 248