Varhaiskasvatussuunnitelman
SATEENKAARI KOTO OY:n VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päiväkoti Peikonpesä 29.6.2015 Sisällysluettelo 1 Saatteeksi ...................................................................................................................................................... 3 1.1 Muu toiminta ....................................................................................................................................................... 3 1.2 Tukimuodot ......................................................................................................................................................... 4 2 Varhaiskasvatus Sateenkaari Koto Oy:ssä ......................................................................................... 4 2.1 Toimintaa ohjaavat asiakirjat ....................................................................................................................... 4 2.2 Arvot ....................................................................................................................................................................... 4 2.3 Visio ........................................................................................................................................................................ 5 2.4 Toiminta-‐ajatus .................................................................................................................................................. 6 2.5 Verkostoyhteistyö ............................................................................................................................................. 6 2.5.1 Yhteistyö Turussa ............................................................................................................................................................ 6 2.6 Lapsen ja perheen osallisuus, kasvatuskumppanuus ........................................................................... 7 2.7 Hyvinvoiva lapsi ................................................................................................................................................. 9 3 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen .................................................................................................... 9 3.1 Lapsen kasvu ja oppimisympäristö ............................................................................................................. 9 3.2 Lapsen tapa toimia ja oppia ......................................................................................................................... 10 3.2.1 Leikkiminen ..................................................................................................................................................................... 10 3.3 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa .................................................................................................... 11 3.4 Sisällölliset lähestymistavat eli orientaatiot .......................................................................................... 11 3.4.1 Matematiikka ja looginen ajattelu .......................................................................................................................... 11 3.4.2 Luonto ja ympäristö ..................................................................................................................................................... 11 3.4.3 Historia ja yhteiskunta ................................................................................................................................................ 12 3.4.4 Taide ja kulttuuri ........................................................................................................................................................... 12 3.4.5 Etiikka ................................................................................................................................................................................. 13 3.4.6 Uskonto ja elämänkatsomus ..................................................................................................................................... 14 3.4.7 Mediakasvatus ................................................................................................................................................................ 14 3.4.8 Globaalikasvatus ............................................................................................................................................................ 14 3.4.9 Ruokakasvatus ................................................................................................................................................................ 15 4 Varhaiskasvatussuunnitelman toteutuminen arjen tilanteissa .............................................. 15 4.1 Esiopetus ............................................................................................................................................................ 16 4.2 Kasvattajayhteisön toimintaperiaatteet ................................................................................................. 17 4.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ....................................................................................................... 17 4.4 Kestävä kehitys ................................................................................................................................................ 18 5 Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen ............................... 18 5.1 Perhetyö .............................................................................................................................................................. 19 5.1.1 Puheeksi ottaminen ja varhainen puuttuminen ............................................................................................... 19 6 Eri kieli-‐ ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen ...................... 20 6.1 Vieraskielisen lapsen oman äidinkielen/kulttuurin tukeminen .................................................... 20 6.2 Suomen kielen opetus päiväkodissa ......................................................................................................... 21 7 Varhaiskasvatuksen sisällöllinen arviointi, kehittäminen ja seuranta ................................ 23 7.1 Laatua valvotaan seuraavasti ...................................................................................................................... 23 7.2 Tiedonkulku ...................................................................................................................................................... 24 7.3 Miten toimitaan pulmatilanteissa .............................................................................................................. 24 2 1 Saatteeksi Sateenkaari Koto ry on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen yhdistys, jonka tehtävä on tuottaa perhelähtöistä päivähoitoa ja monipuolisia pienten lasten perheiden tarvitsemia palveluja, jotka tukevat vanhemmuutta. Ry omistaa 100%:sti Sateenkaari Koto Oy:n. Sateenkaari Kodolla on 6 päiväkotia. Ketunpesä, Halikolo, Lyckobo, Peikonpesä sekä Villasukka sijaitsevat Turussa ja Tiitiäinen Uudessakaupungissa. Ilta- ja vuorohoitoa päiväkodeissamme ei ole. Lyckobon päiväkoti on ruotsinkielinen. Perhelähtöisyys ja kasvatuskumppanuus ovat meidän vahvuuksiamme. Perhetyö on vakiintunut jokapäiväisiksi käytännöiksi arkeen. Päiväkodit ovat itsenäisiä, hallinnollisesti, taloudellisesti sekä toiminnallisesti ja toimivat kukin omalla tahollaan omien perheidensä kanssa toteuttaen yhdessä rakennettavaa päivähoitoa. 1.1 Muu toiminta Sateenkaari Koto Ry:n toimintaa ohjaa vanhemmista koostuva, vuosittain valittava hallitus, jossa on 8 jäsentä, 2 varajäsentä sekä puheenjohtaja. Tämä hallitus keskittyy arvokeskusteluiden kautta tukemaan päiväkotien toimintaa. Ry:n hallituksesta on valittu yhdyshenkilö Oy:n hallitukseen. Oy:n hallitus (4 jäsentä, 1 varajäsen) vastaavasti päättää kaikista päiväkotien henkilöstöön ja hallintoon liittyvistä asioista. Oy:n hallitus määrittää vuosittaiset painopisteet, vastaa toiminnasta ja taloudesta ja valvoo päiväkotien toimintaa. Yhdistyksen hallinnollisia asioita hoitaa toiminnanjohtaja Henna Junttila. Päiväkodeilla on kummivanhemmat, joilla on avain päiväkotiin ja joihin voi ottaa yhteyttä esim. miettiessään päivähoidon aloittamista Sateenkaari Kodon päiväkodeissa. Laadukkaan ja turvallisen päivähoidon lisäksi on tarjolla maahanmuuttajaperheiden opetuskotitoimintaa Halisten kaupunginosassa. Kaikilla perheillä on oikeus osallistua kaikkeen Sateenkaari Kodon toimintaan jäsenmaksun maksettuaan. Yhdistyksen hallituksen kokouksissa kaikilla vanhemmilla on puheoikeus. Yhdistyksen vuosikokous määrää jäsenmaksun. Vuonna 2015 se on 20 € / perhe tai yksittäinen kannatusjäsen, yhdistyksiltä tai yhteisöiltä peritään 250 € / vuosi. Jäsenmaksulla perhe saa käyttää yhdistyksen tiloja ilmaiseksi ja jäsentuotteita jäsenetuhintaan. Perheen päivän kustannuksista osa katetaan jäsenmaksulla. Perheen päivää vietetään vuosittain retkeillen yhdessä kaikkien sateenkaarikotolaisten kanssa. Se on myös työntekijöille aika olla yhdessä oman ja toisten perheiden kanssa. Perheen päivässä vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan, heidän kulkemisestaan, ruokailusta ym. 3 1.2 Tukimuodot Turun päiväkodit kuuluvat palvelusetelituottajiin eli perheet voivat hakea kaupungilta palveluseteliä, jolla katetaan osa hoitomaksusta. Käytössä on myös yksityisen hoidon tuki, jota vanhemmat hakevat Kelalta. Työntekijöiden on osattava kertoa vanhemmille molemmista vaihtoehdoista ja mahdollisista eroista, jonka jälkeen vanhemmat päättävät kumpaa paikkaa he haluavat hakea. Hoito ei kuitenkaan lapsille ole erilaista ovat he sitten yksityisellä tai palvelusetelipaikalla. Erot näkyvät lähinnä hoitomaksuissa sekä aikataulussa paikan myöntämisen suhteen. Yksityisen hoidon tuella voimme ottaa lapsen heti, jos ryhmässä on tilaa. Palveluseteliä haettaessa tarvitaan kaupungin päätös palvelusetelin myöntämisestä. 2 Varhaiskasvatus Sateenkaari Koto Oy:ssä 2.1 Toimintaa ohjaavat asiakirjat Sateenkaari Koto Oy:n varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu Stakesin laatimiin valtakunnallisiin Varhaiskasvatuksen perusteisiin ja Turun kaupungin sekä, päiväkoti Tiitiäisen osalta, Uudenkaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Jokainen Sateenkaari Kodon päiväkoti laatii omat yksikkökohtaiset suunnitelmansa. Lisäksi jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Päivitystä tehdään vuosittain vasutyöryhmän toimesta. Vasutyöryhmään on valittu joka vuosi 3-4 työntekijää, lisäksi päivitystä on tehty päiväkodeittain henkilökunnan kesken sekä yhdessä vanhempien kanssa eri kokoonpanoissa. Lasten ääni tulee kuuluviin toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Peikonpesän päiväkodin vanhemmat ovat osallistuneet mm. vanhempainilloissa, joissa on koottu vanhempien ajatuksia. Lapsilta on kysytty heidän toiveitaan toiminnan suhteen ja toteutuksen jälkeen he ovat hymynaamoin arvioineet onnistumista ja mielekkyyttä. Arjen toiminnan ja käytäntöjen tukena ovat varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi vuosittain tehtävät / tarkastettavat, yhdistyksen / osakeyhtiön sekä päiväkotien omat toimintasuunnitelmat ja turvallisuussuunnitelmat (liite 2). Suunnitelmissa otetaan huomioon kansalliset juhlapyhät. Teemat ja projektit määräytyvät osittain vuodenaikojen ja kalenterikauden mukaisesti. 2.2 Arvot Sateenkaari Kodon perheiden määrittelemät toimintaa ohjaavat arvot ovat PERHELÄHTÖISYYS: Meillä vanhemmat ovat oman lapsensa parhaat asiantuntijat ja heillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja –vastuu. Me, päiväkotien työntekijät, toimimme kasvatuskumppanuudessa yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa työntekijämme voivat erilaisten 4 elämäntilanteiden mukaan antaa tukea ja apua koko perheelle. Kaikissa päiväkodeissamme vanhemmilla on mahdollisuus osallistua päivähoitoon ja sen kehittämiseen lapsen parhaaksi. Vanhemmat ovat aina tervetulleita yhteisöön kysymyksineen ja ehdotuksineen aktiivisina osallistujina. Me otamme vastuun lapsen kasvun tukemisesta yhdessä perheen kanssa ja heidän viitoittamaa tietä kulkien. LÄHEISYYS: Lapset saavat hoitopäivän aikana aikuisen läheisyyttä ja syliä. Jokaisella lapsella on omahoitaja, joka huomioi lasta yksilöllisesti, tietää lapsen ja perheen asioista ja pystyy tukemaan lapsen kasvua. Läheisyys välittää lapselle hyväksytyksi tulemisen ja itsensä arvokkaaksi kokemisen tunteen. Se liittää lapsia toisiinsa ja henkilökuntaan. Oman kehon tuntemus on tärkeää ja omien rajojen löytyminen kehittää myös kykyä suojella itseään. Lasta kannustetaan kertomaan milloin häntä saa koskea ja mihin ja tätä myös kunnioitamme ehdottomasti. Hyvä kosketus auttaa lasta tuntemaan oman kehonsa ja arvostamaan sitä. KODINOMAISUUS: Päiväkodit ovat lasten taloja. Lapsella on mahdollisuus tehdä, kokeilla, leikkiä, puuhailla. Ympäristö on lapselle turvallinen, virikkeellinen, kodikas ja viihtyisä. Lapsiryhmämme ovat pieniä ja eri-ikäiset lapset toimivat yhdessä. Näiden lisäksi työntekijät ovat sitoutuneet tekemään työtään kasvatuskumppanuudessa, moniammatillisesti sekä yhteisöllisesti. Yhteisöllisyys on myös yksi oy:n taustalla olevan yhdistyksemme perusarvoista. Suureksi osaksi perhetyön kautta tämä yhteisöllisyys on tullut todeksi päiväkodissamme. Perheet ovat tulleet osaksi meidän päiväkotiperhettämme. Yhteisöllisyys näkyy päiväkodin arjessa mm. jatkuvana ”avoimien ovien-päivänä”. Perheet ovat aina tervetulleita päiväkotiin. Vanhemmat voivat osallistua lasten hoitopäiviin olemalla mukana aamupiireissä, retkillä ja muissa tapahtumissa. Perhetyötä tehdään päivittäin. Jokainen on ainutlaatuinen omana itsenään ja lapsetkin opetetaan kantamaan vastuussa omista ratkaisuistaan. Päiväkotitoiminnan yhtenä tehtävänä on edistää sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvolla tarkoitetaan pyrkimystä samoihin ehtoihin, sukupuolesta riippumatta. Lapsilla pitäisi olla yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, mutta myös yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä ihmisenä. Kaikki lapset kohdataan yksilöinä. 2.3 Visio Pyrimme kasvattamaan lapsia terveen itsetunnon omaaviksi ja toiset huomioonottaviksi. Hyvät käytöstavat ja omatoimisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia arjen eri tilanteissa lapsen ikätaso huomioiden. Tuemme lasta käyttämään mielikuvitustaan ja rakentamaan vapaata leikkiä yksin ja ryhmässä. 5 2.4 Toiminta-ajatus Hoito, kasvatus ja opetus linkitetään yhteen Peikonpesän arjessa. Perushoito on päivähoitotyön kivijalka, jonka päälle rakentuu kasvatus ja opetus arjen tilanteissa. Tärkeää on tuntea lapsi yksilönä ja se, että on kiinnostunut hänen mielenkiinnon kohteistaan ja lähipiiristään. Tähän tarvitaan aikaa ja yhteisiä tapaamisia lapsen perheen kanssa, esim. Tenavatuntien muodossa. 2.5 Verkostoyhteistyö Sateenkaari Kodon keskeisimpinä yhteistyökumppaneina ovat kunnat ja niiden eri toimijat, joiden alueella päiväkotimme toimivat. Kunnat ostavat meiltä päivähoitopalvelua ja me ostamme kunnalta kulttuuri-, liikunta-, terveys- ja koulutuspalveluja. Yhteistyötä tehdään myös kunnan päiväkotien, koulujen, lastensuojelun sekä neuvoloiden kanssa. 2.5.1 Yhteistyö Turussa Päiväkotien johtajat osallistuvat oman alueensa yksityisten ja palvelusetelipäiväkotien kokouksiin kerran kuukaudessa, joissa käydään läpi Turun kaupungin päivähoitoasioita sekä yksikköjen kuulumisia ja paikkatilanteita. Esiopettaja osallistuu alueen kunnallisiin esiopetuspalavereihin sekä koulujen oppilashuoltokokouksiin. Otamme mahdollisuuksien mukaan osaa myös muihin päivähoidon yhteisiin alueellisiin tapahtumiin. Päiväkodeissamme tehdään perhetyötä, joten toimiva yhteistyö lastensuojelun työntekijöiden kanssa on oleellista. Järjestämme tarvittaessa verkostotapaamisia esim. sosiaalityöntekijöiden, pienten lasten vastaanottokodin, A-klinikan ja perheneuvoloiden työntekijöiden kanssa, joissa yritetään yhdessä löytää ratkaisuja perheiden mahdollisiin ongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Yhteistyö työvoimatoimiston kanssa on tuonut päiväkodeille työharjoittelijoita, Ammatillisista kouluista (mm. Turun Ammattikorkeakoulu, Turun AKK, Kristillinen opisto ja Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos) tulee lisäksi säännöllisesti opiskelijoita tutustumaan työelämään. Opinnäytetöiden kautta teemme jatkuvaa arviointityötä päivähoidon laadun suhteen. Oppisopimustoimiston kanssa olemme kehittäneet työyhteisöllemme räätälöityjä koulutuksia. Muita yhteistyötahoja ovat muiden yksityisten päiväkotien ohella Turun seudun yksityisten päiväkotien yhdistys sekä varhaiserityisopettajat tekevät tarvittaessa esim. kielitestejä ja toimivat apuna erityistä tukea tarvitsevien lasten asioissa. 6 2.6 Lapsen ja perheen osallisuus, kasvatuskumppanuus Sateenkaari Kodon hoitopolku Kuvaa päivähoidon prosessin, joka alkaa siitä kun perhe tulee ensimmäistä kertaa päiväkotiin tutustumaan. PÄIVÄHOIDON)ALOITUS) PÄIVÄKOTI) • • • • VANHEMMAT) Valmistelee)lapsen)tulon:)kori>,) naulakko>,)kenkä>,)ruoka>)ja)lepopaikka) PerehdyEää)ryhmään)ja)toimintaan)) TutustuEaa)ryhmän)lapsiin,)auEaa) luomaan)ystävyyssuhteita)) Sopii)ensimmäisen)tenavatunnin) • • • • • NoudaEavat)hoitosopimusta) HuolehIvat)lapselle)riiEävät)ja)nimikoidut)varusteet) päiväkoIin) PalauEavat)alkukeskustelu>lomakkeen)omahoitajalle) IlmoiEavat)mahdollisista)ruoka>aineallergioista)tai) pitkäaikaislääkityksestä) Osallistuvat)vanhempainiltoihin,)tenavatunteihin)ja) muihin)päiväkodin)Ilaisuuksiin)mahdollisuuksiensa) mukaan) JOHTAJA) • • • Opastaa)hoitomaksukäytännöissä)ja) maksuepäselvyyksissä) ToimiEaa)päivähoitolaskut)perheille) ellei)perhe)valitse)e>laskua) Antaa)tarviEavat)lomakkeet:)esim.) Tuloselvitys,)jäsenmaksulomake) 7 8 2.7 Hyvinvoiva lapsi Erilaisuuden hyväksyminen, "kaikki leikkivät kaikkien kanssa" -periaate sekä yksilöllisyyttä korostava ja arvostava ajattelutapa luovat pohjan myönteisen identiteetin kehittymiselle. Kun lapsi kokee, että häntä arvostetaan sellaisena kun hän on, omien taitojensa ja mahdollisuuksiensa mukaisesti, on mahdollista aikaansaada vahva minäkuva. Kunnioitamme jokaisen fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta. Kiusaamista ennaltaehkäistään keskustelemalla lasten kanssa kiusaamisesta, tunteista ja itsehillinnästä. Lapsiryhmän tuntemus auttaa ryhmän aikuisia vahvistamaan lasten kaverisuhteita. Samoin aikuiset ovat apuna toimeen tulemisen harjoittelussa. Konfliktit käsitellään asianosaisten kanssa rakentavasti ja tehdään selväksi miksi jotain asiaa ei saa, eikä voi tehdä. Kiusaamiseen puututaan heti. Opettelemme pyytämään ja antamaan anteeksi. Kiusaamisen ehkäisy –suunnitelma liitteenä (liite 3) Tarpeen vaatiessa kutsumme lasten vanhemmat koolle ja puhumme asiasta yhteisöllisesti ja mietimme mitä asian eteen voisi tehdä kotona ja päiväkodissa. Lapsen sairastuessa Sairaan lapsen paikka ei ole päiväkodissa. Mikäli lapsi on pois päivähoidosta, tulee tästä ilmoittaa heti päivähoitoon. Jos lapsi on ollut poissa esimerkiksi kuumeen takia, hänellä tulee olla yksi terve päivä ennen hoitoon palaamista tai vatsataudin jälkeen 48h. Vanhempien on syytä ottaa yhteys henkilökuntaan, jos vanhemmat ovat epävarmoja siitä, voiko lapsi tulla päivähoitoon. Mikäli lapsella on pitkäaikaislääkitys ja lääkettä täytyy antaa päivähoidossa, on lääkkeet annosteltava etukäteen kotona ja luovutettava työntekijälle henkilökohtaisesti selkeiden ohjeiden kera. Muuta lääkitystä ei päiväkodissa anneta. 3 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Tänä vuonna päivähoitotyömme teemana on TERVE ELÄMÄ. Kaudella 2015-2016 VIHREÄ LIPPU -teemanamme on YHTEINEN MAAPALLO. Toteutamme Vihreän lipun periaatteita sen ohjeiston mukaisesti. Olemme jakaneet teeman neljään alateemaan: ryhmäytyminen/kaverit elokuussa, rauha ja hyvät tavat, turvallinen elämä syyskuussa kehitysmaiden elämää loka-joulukuussa, ympäristön kestävän kehityksen turvaaminen tammi-toukokuussa. Kaikkia teemoja käsitellään aina eri osa-alueiden kautta; loruillen, lauluilla, askartelemalla, liikunnan avulla jne. Teemoille tehdään tarkemmat ryhmäkohtaiset toimintasuunnitelmat (liite 4). Kuukauden jälkeen arvioidaan mennyttä teemaa ja suunnitellaan seuraavaa. 3.1 Lapsen kasvu ja oppimisympäristö Päiväkotimme ovat auki klo 7-17. Jouluaaton aattona suljemme klo 16. Päivystys on vuosittain heinäkuussa ja joulun jälkeen viikon ajan. Tänä vuonna päivystys järjestetään Peikonpesän päiväkodissa. 9 Peikonpesä sijaitsee Härkämäen alueella liikekeskuksessa, osoitteessa Säkäkuja 1. Päiväkodissamme toimii kolme pienryhmää: Menninkäiset (1-2 –vuotiaat), Maahiset (3 – vuotiaat) ja Röllit (4-6 –vuotiaat). Pienryhmät toimivat itsenäisesti aamupäivän ajan alkaen klo 9. Iltapäivisin lepohetken jälkeen kaikki ulkoilevat samaan aikaan. Tämä mahdollistaa sen, että sisarukset voivat osan päivää olla samassa ryhmässä. 3.2 Lapsen tapa toimia ja oppia 3.2.1 Leikkiminen Lapselle ominainen tapa toimia on leikki. Leikin avulla lapset oppivat uusia asioita. Oppimisesta voi tehdä mukavaa. Lapset saavat itse kokeilla, yrittää, erehtyä ja onnistua. Tavoitteena on kehittää leikkikulttuuria toimivammaksi siten, että lapset oppisivat leikkimään monipuolisemmin ja pitkäjänteisemmin. Tavoitteena on myös saada lapset leikkeissään huomioimaan paremmin toistensa. Tarkoituksena on saada aikuiset tietoisemmin tarkastelemaan lasten leikkiä sekä yksilöllisesti että ikätasojen mukaisesti. Aikuisten vastuulla on leikin saattaminen alkuun, sen tarkkailu sekä tarvittaessa sen jatkuvuuden turvaaminen auttamalla lapsia leikin eri vaiheissa ja ongelmatilanteissa. Päiväkodissa on roolivaatteita, kankaita lasten leikkeihin sekä käsinukkeja, joiden avulla lapset voivat suunnitella ja toteuttaa omia näytelmiä. Toteutamme myös aikuisten esittämiä sekä lasten omista saduista tehtyjä näytelmiä. Sadut ja näytelmät lisäävät lasten sanavarastoa, he oppivat ilmaisemaan itseään, keskustelemaan ja keskittymään kuunteluun. Vuorovaikutuskin kehittyy, kun tehdään yhdessä ja opetellaan ottamaan myös toiset huomioon. 3.2.1.1 Tutkiminen Lapset tutkivat kaiken aikaa. Tutkiminen ja ihmettely kuuluvat yhteen. Luontolaatikko ja luupit ovat tärkeitä välineitä luonnon tutkimiseen. Aikuinen tarjoaa tilan ja paikan ja lapset hoitavat tutkimisen. Retket ja kirjat rikastuttavat ja tarjoavat loputonta materiaalia. 3.2.1.2 Liikkuminen Perusliikuntamuotoja harjoitetaan joka päivä, kun lapset juoksevat, hyppäävät, kiipeävät ja pelaavat pihalla. Sisällä taas kieritään patjoilla tai tehdään kuperkeikkoja. Pihalla on mahdollisuus pelata jalkapalloa tai sählyä sekä leikkiä erilaisia pihaleikkejä. Järjestämme säännöllisesti lapsille toimintaradan sekä olympialaiset huomioiden eri-ikäisten lasten erilaiset karkeamotoriset kehitystarpeet. Palloiluhallilla pidämme Sherborne-liikuntaa. Kaikkein pienimmille jo kiipeäminen liukumäkeen ja alas laskeminen on lihaksia ja motoriikkaa kehittävää. Ulkoilemme kahdesti päivässä sään salliessa, yhteensä vähintään kaksi tuntia. Metsäretkelle menemme vähintään kerran viikossa. Otamme mukaan kaikkein 10 pienimmätkin lapset, jotta he tottuvat luonnossa olemiseen ja liikkumiseen pienestä pitäen. Metsäretkien lisäksi teemme kävelyretkiä lähiympäristöön. Vuodenaikojen vaihteluita käytämme muutenkin hyväksi ulkoilussa ja liikunnassa: esimerkiksi talvisin luistelemme ja pulkkailemme ja keväisin käymme Ruissalossa meren rannalla. Ympäri vuoden käytämme hyväksemme Seikkailupuiston ja sirkuskoulun palveluita. Päiväkodissa harjoittelemme liikunnan perustaitoja myös laululeikkien avulla. Toisinaan pidämme erillisen jumppatuokion jumppamaton tai leikkivarjon kera. Osallistumme Ilo kasvaa liikkuen sekä Varpaat vauhtiin -ohjelmiin. Liikuntakasvatusvastaavamme on Marina Toivonen. 3.3 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Kielen kehittymistä tuetaan kaikissa päivän vaiheissa ja toiminnoissa. Laululeikit, lorut ja runot luovat pohjaa puheelle ja rakentavat puheen kehitystä. Sadut, keskustelut, tarinoiden kertominen, näytelmien katsominen ja niiden esittäminen tukevat lapsen kieltä ja ilmaisua. Aikuiset kommunikoivat selkeästi hyvällä äidinkielellä. Puheen lisäksi käytämme paljon kuvia. Kuvat helpottavat lasta yhdistämään asioita toisiinsa. Perushoitotilanteet ovat hyviä oppimisen paikkoja. Kirjat ovat lasten ulottuvilla ja heille luetaan päivittäin. Leikkiessä kieli kehittyy ehkä kaikkein luonnollisimmin, kommunikoitaessa toisten kanssa ja tuotettaessa itse puhetta. Lapsia myös sadutetaan. Sadutus auttaa aikuista kuulemaan lasta ja rohkaisee lasta ilmaisemaan ajatuksiaan. 3.4 Sisällölliset lähestymistavat eli orientaatiot 3.4.1 Matematiikka ja looginen ajattelu Lapsilla on käytössään paljon erikokoisia palikoita, legoja sekä isoja että pieniä, palapelejä jne. Näiden avulla matemaattiset käsitteet tulevat luontevasti tutuksi. Linnoja rakenneltaessa käytetään erimuotoisia palikoita. Aamupiirissä tutkitaan aikaan liittyviä käsitteitä: tänään, eilen, huomenna sekä esimerkiksi päivien, viikonpäivien, kuukausien ja vuodenaikojen lukumäärää. Laululeikkien avulla harjoitellaan mm. hahmottamista & sijaintia: edessä, takana, nopeasti, hitaasti, yläpuolella, alla. Päivittäin tarkastelemme kuinka monta meitä on paikalla ja muutenkin laskemme erilaisia lukumääriä. 3.4.2 Luonto ja ympäristö Lähiympäristöön tutustutaan viikoittain. Metsässä syntyvät usein spontaanit opetustilanteet, kun lapset kyselevät ja ihmettelevät luonnossa näkemiään eläimiä ja kasveja. Niiden tutkiminen jatkuu usein päiväkodissa, kun selvitellään mikä sieni tai kukkanen siellä metsässä tulikaan nähtyä. Nämä luontoelämykset näkyvät myös lasten 11 piirustuksissa, maalauksissa ja omissa saduissa. Käytössämme on luontolaatikko, joka sisältää vuodenaikojen mukaiset tehtäväkansiot ja niissä tarvittavat materiaalit. Laatikosta on helppo ottaa mukaan erilaisia tehtäviä avuksi luonnon tutkimiseen ja huomioimiseen. Menninkäiset ja Röllit tutustuvat luontoon myös Metsämörri-ohjelman kautta. Luontoa kunnioitetaan harjoittelemalla rauhallista ja hiljaista kulkemista metsässä, ympäristöä vaalitaan jättämällä kukat ja oksat metsään. Keräämme vain maassa olevia oksia, emme taita puista ja pensaista. Toimimaan Vihreän lipun sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä kierrätämme mahdollisimman paljon. Vihreä lippuvastaavamme on Mari. 3.4.3 Historia ja yhteiskunta Vuosittain keskustellaan omasta historiasta: perheestä ja suvusta sekä tehdään sukupuut kasvun kansioon, johon lapset joko piirtävät perheensä kuvan tai tuovat kotoa valokuvia. Suomen historiaan perehdymme mm. vierailemalla Kuralan Kylämäessä ja itsenäisyyspäivänä askartelemalla suomen lippuja sekä keskustelemalla itsenäisyydestä. Maahanmuuttajataustaiset lapset askartelevat oman kotimaansa liput. Vietämme vuoden aikana seuraavia juhla- ja merkkipäiviä: lasten syntymäpäivät, ystävänpäivää, vappua, äitienpäivää, isänpäivää, itsenäisyyspäivää ja joulua. Vietämme myös isovanhempienpäivää, jolloin isovanhemmat ovat tervetulleita päiväkotiin viettämään aikaa lasten kanssa. Vappuna järjestämme vappujuhlat, jonka lapset suunnittelevat, he tuovat kotoa naamiaisasut ja he myös päättävät mitä lauluja lauletaan ja leikit, joita leikitään. Äitien- ja isänpäivänä askartelemme vanhemmille jotain henkilökohtaista ja tarjoamme juhlakahvit. Itsenäisyyspäivänä pidämme linnan juhlat, joissa Presidentti ja hänen puolisonsa ottavat vastaan juhlavieraat. Joulukuussa osallistumme myös Lyckobon Luciajuhlaan ja pidämme omat joulujuhlat. Opetamme lapsille hyviä käytöstapoja, kuten kättelyä arjen toimintojen yhteydessä. Tuloja lähtötilanteissa odotamme, että lapset tervehtivät kääntyen aikuiseen päin. Opetamme lapsia huolehtimaan yhteisistä ja omista tavaroista sekä vaatteista niin, että ne pysyvät ehjinä eivätkä häviä. Harjoittelemme myös kohteliasta puhetapaa ja puutumme esimerkiksi kiroilemiseen heti. 3.4.4 Taide ja kulttuuri Käden taidot antavat lapsille elämyksiä ja he voivat esimerkiksi ilmaista tunteita oman kuvallisen ilmaisunsa kautta. Pääsääntöisesti askartelemme toimintasuunnitelmassa vuosittain vaihtuvien teemojen mukaan huomioimalla myös vuodenajat. Eriytämme askartelut lasten iän ja taitotason mukaan. Käden taidoissa monipuolisuus on tärkeää. Annamme lapsille kokemuksia erilaisista välineistä, tekniikoista ja materiaaleista. Vesiväreillä maalaaminen sekä piirtäminen erilaisilla kynillä ovat apuna värien tunnistamiseen ja nimeämiseen sekä kynäotteen harjaantumiseen. Savi- ja sormiväritöiden 12 teko, muovaileminen ja nikkaroiminen antavat osaltaan mahdollisuuden käyttää mielikuvitusta ja luovuutta. Materiaaleista käytössämme ovat mm. erilaiset paperit, kankaat, kierrätysmateriaalit ja luonnon materiaalit. Monipuolisuus ylläpitää lasten kiinnostusta sekä mahdollistaa uusien taitojen oppimista. Oikeanlaiset välineet tukevat käden taitojen harjoittelua turvallisesti. Esimerkiksi lasten käytössä on pieniä saksia oikea- ja vasenkätisille sekä kolmiokyniä. Näin saksien oikeaoppinen käyttö on mahdollista ja kolmiokynien avulla luontevan kynäotteen löytyminen on helppoa. Osa käden taidon projekteista voivat syntyä lapsien omista ajatuksista ja mielenkiinnon kohteista. Parhaimmat teemat tulevat lapsilta itseltään, kun heitä vain aidosti kuuntelee. Kädentaitovastaava on Marina. Musiikki on osa jokaista päiväämme. Aamupiirissä lauletaan ja lepohetkien aikana kuunnellaan rentouttavaa musiikkia. Musiikkikasvatuksemme sisältää laulamisen, soittamisen, musiikin kuuntelun sekä yhdistää musiikin ja liikunnan. Valitsemme laulut toimintasuunnitelmassa mainittujen teemojen mukaan sekä lasten toivomuksien perusteella. Harjoittelemme lauluesityksiä, joita esitämme mm. omissa juhlissamme sekä vierailuilla eri yhteistyökumppaneiden luona. Mahdollisuuksien mukaan käymme erilaisissa musiikkitapahtumissa. Musiikkivastaavamme on Virpi ja kulttuurivastaavamme Mari. Kulttuuri näkyy arjessa satujen, tarinoiden, lorujen ja näytelmien muodossa. Lapsille luetaan, he tutkivat ja lukevat kirjoja itsekseen ja heitä sadutetaan. Käymme kirjastossa ja kuuntelemme satulevyjä. Aamupiireissä luetaan useasti loruja sekä keskustellaan perheitä ja lapsia askarruttavista ajankohtaisista uutisista. Toimintaympäristömme on värikäs ja inspiroiva. Seinillä on aina esillä lasten piirustuksia ja askarteluja. Kaikki saavat omia askartelujaan näytille ja tätä kautta arvostusta työlleen. Ympäristö pidetään siistinä ja ylimääräiset tavarat kaapeissa, jotta esteettisyys säilyy. Sisustuksessa järjestetään pieniä leikkinurkkauksia, esim. auto-, koti- ja kirjastoleikkinurkkaus. 3.4.5 Etiikka Kasvamista tapahtuu itsensä ja toisten kunnioittamisen kautta. Tämän vuoksi pyrimme vahvistamaan lasten minä-kuvaa ja antamaan positiivista palautetta. Tähän kuuluu myös erilaisuuden arvostus, jokainen meistä on oma ainutlaatuinen yksilönsä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma auttaa kartoittamaan jokaisen lapsen henkilökohtaiset tuen tarpeet. Opettelemme päivittäin käytöstapoja, mitä voi tehdä ja mitä ei, mikä on oikein ja mikä väärin. Ristiriidat pyritään ratkaisemaan rakentavasti. Opetellaan anteeksi antamista ja anteeksi pyytämistä. Keskustellaan tilanteiden pohjalta. 13 3.4.6 Uskonto ja elämänkatsomus Kunnioitamme jokaisen lapsen omaa kulttuuritaustaa. Tutustumme kristilliseen tapakulttuuriin ja juhlapyhien perinteeseen. Tarvittaessa lapsille järjestetään vaihtoehtoista toimintaa kristillisten toimintahetkien ajaksi. Käymme vuosittain joulu- sekä kevätkirkossa. Lasten kiinnostuksen mukaan keskustelemme näiden juhlapyhien merkityksestä. Pääsiäisenä askartelemme pääsiäisaskarteluja sekä jouluna tonttuja, enkeleitä ja kynttilöitä. Uskontokasvatusvastaavamme on Teija. 3.4.7 Mediakasvatus Mediakasvatuksen päätavoitteena on kehittää lapsen medialukutaitoa. Monimuotoinen medialukutaito on nykyisin osa kansalaistaitoja. Sen varhainen kriittinen omaksuminen on lapselle hyödyksi. Lapsella on oikeus tutustua mediaan turvallisessa ympäristössä. Sadutus, valokuvat, videot tai vaikkapa tietotekniikka mahdollistavat lapsille mielekkään yhdessä tekemisen, itseilmaisun ja toisen ilmaisusta nauttimisen. Näin he saavat tietoja, taitoja ja välineitä myönteiseen vuorovaikutukseen. Tavoitteena on innostaa lapsia yhteiseen tekemiseen ja tarjota omakohtaisia ja ryhmää yhdistäviä onnistumisen kokemuksia. Tärkeintä ei ole hieno lopputulos vaan ilo, joka syntyy yhdessä tekemisestä ja oivaltamisesta. Toimintakautena 2015-2016 perinteisten menetelmien rinnalla jatketaan iPadien käyttöä Röllit-ryhmässä. 3.4.8 Globaalikasvatus Globaalikasvatus on laaja käsite. Se pitää sisällään: ihmisoikeus- ja tasa-arvokasvatusta, kulttuurikasvatusta, rauhankasvatusta ja ympäristökasvatusta. Globaalikasvatus auttaa meitä kunnioittamaan erilaisuutta. Kohtaamisen tärkeyttä ei voi koskaan liiaksi korostaa. Jokainen ihminen, jonka kohtaamme on ainutlaatuinen ja ainutkertainen ja häneen on asennoiduttava sellaisena. Kun keskustelemme lapsen tai vanhempien kanssa, meillä on oltava aikaa kuunnella ja meidän on keskityttävä juuri sen lapsen/vanhemman olemassaoloon juuri sillä hetkellä. Toiminnassa viestitämme kunnioittavamme lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja huomioiduksi häiriöttä, kun keskitymme siihen mitä hän sanoo. Erilaisuuden hyväksyminen, "kaikki leikkivät kaikkien kanssa" -periaate sekä yksilöllisyyttä korostava ja arvostava ajattelutapa luovat pohjan myönteisen identiteetin kehittymiselle. Kun kasvaa ympäristössä, jossa painotetaan suvaitsevaisuutta ja lähimmäisen arvostamista, on mahdollista että ns. syrjinnän tarve vähenee. Ympäristökasvatuksessa käytämme Vihreä lippu –ohjelmaa (toimintasuunnitelma liite 5). 14 3.4.9 Ruokakasvatus Päiväkodissa noudatetaan etukäteen suunniteltua ruokalistaa. Päiväkodissa tarjotaan aamupala, lounas sekä välipala kokopäivähoidossa oleville lapsille. Osapäivähoidossa oleville tarjotaan lounas. Ruokailussa kiinnitämme huomiota hyviin pöytätapoihin, joihin kuuluu hiljainen keskustelu pöytäkunnittain, istuminen rauhallisesti jalat pöydän alla eikä puhuta ruoka suussa. Lapsille kerrotaan mitä ruokaa on tarjolla ja lapset saavat vaikuttaa siihen paljonko he ottavat. Opettelemme yhdessä maistamaan erilaisia ruokia. Harjoittelemme haarukan ja veitsen käyttöä jo pienestä pitäen. Estetiikka ruokailussa näkyy kauniisti esille laitetussa ruoassa. Ruokailuhetkessä meille tärkeitä asioita ovat: pöytätavat, estetiikka, puhtaat ruokailuvälineet sekä niiden oikeaoppinen käyttö, omien ruokailuvälineiden poisvieminen ja kiittäminen. Syömisen jälkeen jokainen vie omat ruokailuvälineensä niille varatuille paikoille ja kiittää oman ruokapöytänsä aikuiselle. Tämän jälkeen jokainen saa ksylitolipastillin. Ruokavaliossa huomioimme allergiat, vanhempien toivomukset sekä kulttuureista johtuvat rajoitukset. Vanhemmat velvoitetaan tuomaan lääkärintodistus, mikäli lapsella on erityisruokavalio. Samoin eettisistä ja uskonnollisista syistä johtuvasta erityisruokavaliosta ilmoitetaan kirjallisesti hoitosuhteen alussa. 4 Varhaiskasvatussuunnitelman toteutuminen arjen tilanteissa Päivähoitopäivä on kullekin lapselle omanlaisensa, mutta sisältää toistuvat rutiinit: aamupala, aamu-/päiväpiiri, ulkoilu, ruokailu, lepo, leikki, välipala ja taas ulkoilu. Päivän runko: Tullessa lapset pesevät kädet saippualla vanhempien avustuksella. Vanhemmat saattavat lapset ryhmätiloihin. Aamupalaa tarjotaan salissa 7.45 alkaen kunkin yksilöllisen tarpeen mukaan eri vaihtoehtoineen klo 8.30 asti. Aamupalan jälkeen on aikaa omavalintaisille leikeille. Aikuiset jakavat lapset eri huoneisiin, jotta kaikilla on tarpeeksi tilaa ja omaa rauhaa leikkiä. Jokaisessa huoneessa on vähintään yksi aikuinen valvomassa lasten leikkiä ja hän auttaa tarvittaessa ohjaamaan leikkiä eteenpäin ja selvittämään ristiriitatilanteita sekä huolehtii turvalliset olosuhteet leikkimiseen. Isommille lapsille voidaan yksilökohtaisesti antaa mahdollisuus leikkiä myös keskenään 2 – 4 lapsen ryhmässä, kuitenkin niin, että aikuinen on tietoinen lasten toiminnasta ja seuraa sitä sivusta. Klo 9 aletaan valmistautua pienryhmittäin joko ulos lähtöön tai pidetään ohjattu toimintatuokio. Ulkoilua ennen käydään wc:ssä, jolloin tarkistetaan pienten vaipat ja tarvittaessa vaihdetaan. Kaikki pesevät aina kädet wc:ssä käynnin jälkeen, jotta hygieenisyys säilyy. Aikuiset pukevat pienet alle 2-vuotiaat ja kaikki muut pukevat itse mahdollisuuksiensa mukaan. Aikuiset kannustavat omatoimisuuteen ja auttavat tarvittaessa. 15 Ulkoilu tapahtuu omalla aidatulla pihalla tai kävelyretken merkeissä lähiympäristössä tai metsässä. Joskus teemme retkiä myös pidemmälle. Näistä ilmoitetaan vanhemmille aina etukäteen ilmoitustaululla. Aamupiiri aloitetaan klo 9. Aamupiireissä käydään pääsääntöisesti läpi kalenteri eli mietitään mikä vuosi, vuodenaika, kuukausi, viikonpäivä ja päivämäärä on, lausutaan kuukausiloru ja katsotaan millainen on sää sekä onko liputuspäivä. Aamupiiri on lauluja, loruja, musiikkia ja leikkejä sisältävä hetki, joka kokoaa pienryhmän yhteen. Sisältö valitaan niin, että jokainen lapsi pääsee osallistumaan jollakin tapaa ikätasonsa mukaisesti. Mukana on siis esim. joko helppoja, yksinkertaisia laululeikkejä tai vähän pitempiä lauluja isommille lapsille pienryhmästä riippuen. Lapset saavat myös paljon itse vaikuttaa sisältöön omilla toivomuksillaan. Röllit saavat halutessaan vetää aamupiirin aikuisen avustuksella. Ruokailua ennen on käsienpesu, josta siirrytään omaan ruokapöytään. Ruokailuhetken aluksi luetaan ruokaloru, jotta lapset rauhoittuvat tulevaan ruokahetkeen. Lepohetki alkaa wc:ssä käynnillä. Menninkäiset nukkuvat omassa huoneessaan, muut nukkuvat salissa. Pienille on tarpeen vaatiessa käytettävissä vaunut. Alle 5-vuotiaat tarvitsevat vielä säännölliset päiväunet, jotta he jaksavat loppupäivän. Yli 5-vuotiaat lepäävät tarpeen mukaan. Lepohetken aluksi kuunnellaan aikuisen lukema satu tai kuunnellaan satulevyä. Taustalla soi rauhallinen musiikki. Lapsia silitellään, jotta he saavat kokemuksen turvallisesta ja hyväksyvästä kosketuksesta sekä rauhallisen hetken aikuisen kanssa. Heillä on myös mahdollisuus kieltäytyä koskettamisesta. Lapset saavat herätä ja nousta omaan tahtiinsa. Lepohetken jälkeen ennen välipalaa on aikaa hiljaisille toiminnoille: pelaamiselle, muovailemiselle, piirtelylle jne. Välipala tarjoillaan n. klo 14.00, jonka jälkeen sään mukaan ulkoilemme tai jäämme sisälle leikkimään. 4.1 Esiopetus Esiopetus tapahtuu pienissä ryhmissä osana muuta päivähoitoa. Sateenkaari Kodon oma esiopetussuunnitelma liitetään varhaiskasvatussuunnitelman jatkoksi niinä vuosina, kun esiopetusta toteutetaan (liite 1). Esiopetusvuoden päätteeksi jokainen kouluun lähtijä saa esiopetustodistuksen ja repun yhteisestä ajasta. Esikouluaika on päivittäin klo 9-13. Esikouluvuotena osallistutaan uimaopetukseen ja käydään tutustumassa tulevaan kouluun, jotta ajatus ” saattaen vaihdettava” toteutuu. Toimintakautena 2015-2016 Peikonpesässä ei ole esiopetusta. 16 4.2 Kasvattajayhteisön toimintaperiaatteet Yksi perusajatuksistamme on avoimuus; meillä on aina avoimet ovet, toimintaamme voi koska tahansa osallistua tai istua juomaan kupin kahvia tai teetä. Ympäristön, erityisesti aikuisten ja lasten sekä aikuisten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen, tulee olla positiivinen, iloinen, avoin, turvallinen, rohkaiseva ja palkitseva. Pienen yksikön etuna on joustavuus. Lapset voivat tarvittaessa jättää kesken jääneet leikit päivän lopussa paikoilleen ja jatkaa aamulla. Perheiden kanssa neuvotellaan joskus hyvinkin yksilöllisistä toimintatavoista ja periaatteista lasten kasvatuksen suhteen ja joustavuus näkyy myös työntekijöiden työajan suhteen. Näiden lisäksi toiminnassa kiinnitämme huomiota kiireettömyyteen ja positiivisuuteen, koska koemme ne hyvin tärkeiksi. Annamme aikaa lapsille ja sitä kautta arvostamme sekä heitä että omaa työtämme. Tärkeintä mitä voimme lapsille antaa, on läheisyys lasten ehdoilla; kuuntelevat korvat, lämpimän sylin, iloiset juttuhetket, lohduttavat silitykset ja positiiviset palautteet onnistumisista. Tähän tarvitsemme kiireetöntä yhdessäoloa. Kaikkien ei tarvitse olla kaikkialla yhtä aikaa, mutta jokainen tarvitsee aikaa omalle ainutlaatuisuudelleen. Vanhempien mielestä kiireettömyys on mm. sitä, että: v annetaan lapsille aikaa pukea v puhutaan rauhallisesti v kuunnellaan loppuun asti v vanhemmille kerrotaan kiireettömästi päiväkodin asioista v muistetaan kulttuurierot v annetaan aikaa syödä rauhassa ja nukkua tarpeeksi kauan v ei keskeytetä hyviä leikkejä v retkeillään rauhassa v turvallista kulkemista v annetaan lasten leikkiä, kokeilla ja tehdä Työntekijänä on tärkeää huolehtia, että esimerkiksi tutustumishetkellä tai tenavatuntiin on varattu tarpeeksi aikaa ja että ympäristön puitteet ovat rauhalliset sekä leppoisat. Perheiden kanssa työtä tehdessä etsitään suuntaa perheen omista voimavaroista ja korostetaan myönteistä asennetta. Toiminnassa viestitämme kunnioittavamme lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja huomioiduksi häiriöttä, kun keskitymme siihen mitä hän sanoo. 4.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Alkukeskustelulomake joko annetaan vanhemmille täytettäväksi kotona tai täytetään yhdessä perheen kanssa tutustumisjakson aikana. Lomakkeeseen kirjataan perheelle tärkeitä asioita arkipäivän hoidossa ja kasvatuksessa eli niitä asioita, miten vanhemmat toivovat toimittavan mm. ruokailutilanteissa, päivälevon, pukeutumisen ja ulkoilemisen 17 suhteen. Lomakkeessa on tilaa myös muille tärkeille asioille ja toiveille. Lomakkeessa kuvataan lapsen luonteenpiirteitä, taitoja ja osaamista, tuen ja kannustuksen tarpeita sekä hänen elämässään olevia tärkeitä ihmisiä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma käydään läpi, tarkistetaan ja päivitetään kerran vuodessa tenavatunnilla, joka järjestetään lapsen syntymäkuukauden aikana. Lapsi saa osallistua tenavatuntiin, jos yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa niin sovitaan. Perhe voi pyytää tenavatunteja myös tarvittaessa useammin. Perhe päättää itse haluavatko he toimittaa varhaiskasvatussuunnitelman lapsen siirtyessä toiseen päivähoitopaikkaan vai vievätkö he tiedon suullisesti. Esiopetuksen kos-lomakkeen esiopettaja toimittaa kouluun. 4.4 Kestävä kehitys Noudatamme kestävää kehitystä Vihreä lippu –ohjelman periaatteiden mukaan. Vihreä lippu -ohjelman periaatteet ovat: • • • • • Osallisuus: lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa Ympäristökuormituksen vähentäminen Kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea Jatkuva parantaminen: pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitys Yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa 5 Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen Erityistä tukea tarvitsevat lapset toimivat samassa ryhmässä yhdessä muiden lasten kanssa. Käytössämme on Turun kaupungin kolmiportaisen tuen malli, joka sisältää yleisen, tehostetun ja erityisen tuen. Yleinen tuki on osa lapsen arkea ja se sisältää kaiken päiväkodin normaalin toiminnan. Tehostetun ja erityisen tuen suunnitelma tehdään yhteistyössä varhaiserityisopettajan kanssa. Vanhemmilta pyydetään aina kirjallinen lupa, että lapsen asioista voidaan keskustella muiden tahojen kanssa Pystymme paremmin edistämään perheiden hyvinvointia, kun päivähoidon työntekijät ja muut perheiden kanssa toimivat ammattilaiset tekevät yhteistyötä. Näin tukemalla moniammatillisesti vanhempia, annamme myös heille voimia tukea lapsensa kasvua, kehitystä ja oppimista. Tarvittaessa koolle kutsuttava verkostopalaveri auttaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja hänen perheensä kanssa yhteistyötä tekeviä tahoja päättämään tuen tarpeesta ja toimenpiteistä kuntoutuksen suhteen. Tällä pyritään saamaan lapselle paras mahdollinen apu, jonka hän voi saada, jotta kehitys ei vaarantuisi. 18 Vanhemmat ovat aina mukana näissä tapaamisissa. Erityislapsi on hoitosuhteessa koko työyhteisöön omahoitajan lisäksi. Kaikessa työssämme lähdemme ajatuksesta, että lapsi on oikeassa paikassa. Tätä noudatamme siihen asti, kunnes löytyy parempi tapa auttaa perhettä ja avautuu mahdollisuus käyttää yhteiskunnan tarjoamia erityispalveluja. 5.1 Perhetyö Positiivinen, kannustava ja rakentava yhteistyö on perhetyötä, koska se antaa perheelle kokemuksen hyväksynnästä ja onnistumisen kokemuksia omassa kasvatustyössään. Työntekijöidemme kokemus ja koulutus perhetyöstä auttaa kaikkien, mutta erityisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Perhetyön tavoitteena on tukea perhettä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat pääsevät kehittymään vaikeammiksi. Tarkoituksena on antaa lapsiperheille matalan kynnyksen, ennaltaehkäisevää henkistä tukea sekä luottamuksellista keskusteluapua. Tarjoamme siis paikan ja aikuiset, jotka ovat perheille jo tuttuja lasten hoitopaikan myötä. Olemalla avoimesti sekä kiireettömästi vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa osoitamme olevamme aina käytettävissä, jos perheet haluavat keskustella jostakin. Lisäksi jokaisella päivähoidon työntekijällä on velvollisuus ottaa selvää asioista, joihin hän ei osaa vastata ja tarvittaessa myös osattava ohjata perhe eteenpäin. Peikonpesässä pystymme perhetyön avulla auttamaan perheitä, joilla on vanhemmuuteen, kasvatukseen, perhe-elämään tai parisuhteeseen liittyviä tuen tarpeita ja jotka ovat väsyneitä omassa elämäntilanteessaan. Avun tarve saattaa olla myös hyvin arkinen ja käytännön asioihin liittyvä, varsinkin maahanmuuttajaperheissä; joissa vanhemmat voivat tarvita apua erilaisten hakemusten ja lomakkeiden täyttämisessä tai asiapapereiden tekstin selventämisessä. 5.1.1 Puheeksi ottaminen ja varhainen puuttuminen Tenavatunneilla keskustellaan monenlaisista asioista; tavallisista päivittäiskuulumisista ja kasvattamisesta aina lastensuojeluasioihin. Huolen voi tarvittaessa ottaa puheeksi työntekijä tai vanhempi itse. Ottaessaan huolen puheeksi työntekijän on oltava hyvin hienovarainen, mutta kuitenkin suora. On hyvä käyttää minä – viestejä. Huolen puheeksi otto on joskus hyvin vaikeaa, mutta välttämätöntä lapsen edun kannalta. Tenavatunnilla on tärkeää ottaa aina esille myös lapsen elämän hyviä asioita ja pyrkiä näin vähentämään mahdollista ongelmakeskeisyyttä. Kun vanhempien kanssa on keskusteltu huolesta tenavatunnilla ja tilanne silti jatkuu ennallaan, niin otetaan yhteyttä sosiaalityöntekijään ja pidetään verkostopalaveri. Seuraavissa lastensuojeluasioissa soitetaan sosiaalipäivystykseen, ellei kumpaakaan / toista vanhempaa tai varahakijoita saada kiinni puhelimitse kahteen tuntiin ja tehdään lastensuojeluilmoitus sekä pienten lasten vastaanottokotiin ja sovitaan lapsen viemisestä sinne 19 v lasta ei ole tultu hakemaan päiväkodista sulkemisaikaan mennessä, jolloin soitetaan ensin toiselle / kummallekin vanhemmalle ja mahdolliselle varahakijalle, ellei ketään saada kiinni puhelimitse v vanhempi on tullessaan päihteiden vaikutuksen alaisena ja sellaisessa kunnossa ettei lasta voi antaa hänelle, jolloin soitetaan toiselle vanhemmalle tai varahakijalle Sosiaalipäivystys on paikka johon siis tehdään lastensuojeluilmoitukset: p:2626003 klo 8.30-16 tai tämän ajan ulkopuolella hätänumeroon 112 (josta ilmoitus toimitetaan sosiaalipäivystykseen) . Sinne voi soittaa aina; silloinkin kun itse ei oikein ole varma pitäisikö lastensuojeluilmoitus tehdä vai ei. Siellä sosiaalityöntekijät päättävät kuultuaan päiväkodin työntekijän lausunnon, onko ilmoituksen tekeminen tarpeellista. Pienten lasten vastaanottokoti (p: 2625 972, Vähäheikkiläntie 5, 20700 Turku) taas on paikka, johon otetaan lapset joita kumpikaan vanhemmista ei esimerkiksi päihtymyksen vuoksi ole kykeneväinen hakemaan ja luotettavaa varahakijaa ei ole. Päivähoidon perhetyö kokonaisuudessaan on tärkeä osa hyvää varhaiskasvatusta ja nopeaa puuttumista huoleen lapsen hyvinvoinnista. Se on perheistä huolehtimista lapsen edun vuoksi. 6 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen Maahanmuuttajaperheiden kanssa pidetään alkukeskustelu, jossa selvitetään perheen tarpeita hoidon suhteen. Tällöin selvitetään myös perheen taustaa ja kirjataan asiat kulttuuripassiin. Vanhemmille annetaan tutustumis- ja aloituskäynnin yhteydessä myös ”Mitä sinun tulee ottaa huomioon, kun lapsesi aloittaa päivähoidon”-ohjelehtinen, jossa kerrotaan päivähoidon käytäntöihin ja arkeen liittyvistä asioista. Ohjelehtinen on käännetty usealle eri kielelle. Tarvittaessa asiat käydään läpi tulkin välityksellä. Yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa pystymme tarjoamaan maahanmuuttaja-perheiden vanhemmille mahdollisuuden työharjoitteluun päiväkodissa tai Mustikkaprojektissa. Tämä on helpottanut myös lasten sopeutumista päivähoitoon. 6.1 Vieraskielisen lapsen oman äidinkielen/kulttuurin tukeminen Lapsen oman äidinkielen opetuksen päävastuu on perheellä. Päiväkodin henkilökunnan tehtävänä on korostaa vanhemmille oman äidinkielen merkitystä. Päiväkodilta annetaan perheille tiedote siitä, miksi oma äidinkieli on tärkeä esim. tunnekielenä tai uuden kielen oppimisen pohjana. Tiedotteesta löytyy käytännön ohjeita siitä, miten perhe voi tukea lapsensa oman äidinkielen kehittymistä. Lomake on käännetty usealle eri kielelle. Kehotamme vanhempia puhumaan lapsilleen aina omaa äidinkieltään. Osoittamalla kiinnostusta perheen kieleen ja kulttuuriin, annamme viestin, että kunnioitamme heidän 20 taustaansa. Päiväkodeissamme työskentelee erikielisiä ja erilaisista kulttuureista tulleita työntekijöitä. Tämä luo mahdollisuuden esim. lapsen oman kielisiin satuhetkiin. Pyrimme päiväkodeissa luomaan fyysisestä ympäristöstä monikulttuurisemman esim. tekstiileillä, eri kulttuureiden esineillä. Kuuntelemme eri kulttuureiden musiikkia, vietämme eri kulttuureiden kuukausia ja juhlimme monien kulttuureiden juhlia. Perheitä kannustetaan osallistumaan päiväkodin arkeen mahdollisimman paljon ja luodaan ilmapiiri, johon on helppo tulla. 6.2 Suomen kielen opetus päiväkodissa Suomi toisena kielenä (s2)-opetus päiväkodissa on suunniteltua, tavoitteellista ja dokumentoitua. Jokaiselle vieraskieliselle lapselle laaditaan yksilöllisesti s2-kielen oppimissuunnitelma- ja seurantalomake. Kielen oppimista seurataan aktiivisesti ja kirjataan puolivuosittain seurantalomakkeelle. Tarvittaessa VEO voi tehdä kielitestit ja lähettää lapsen puheterapia-arvioon. Koko henkilökunta on sitoutunut tukemaan lapsen suomen kielen oppimista. Päiväkodissa kieltä opitaan eri tavoin: • Arjessa tapahtuva oppiminen: Kaikki arjen tilanteet ja tapahtumat ovat loistavia opetuksen ja oppimisen mahdollisuuksia, johon ei tarvita ylimääräistä aikaa tai erityisosaamista. Aikuinen sanoittaa aktiivisesti lapselle tekemistä ja asioita esim. pukiessa kerrotaan koko ajan ääneen mitä tehdään ( laita jalka lahkeeseen, laitetaan vetoketju kiinni jne.) • Vertaistuki: Lapset oppivat leikeissä toisilta lapsilta. Mietitään lasten ryhmäjakoa ja leikkiporukoita suomen kielen käyttöä tukeviksi. Jos mahdollista pyritään pitämään päiväkodissa suomenkielisten lasten osuus riittävänä, jotta vertaistuella tapahtuva oppiminen toteutuu. • Suomi toisena kielenä(s2)-tuokiot: Kielipienryhmät, joissa aktiivisesti ja monipuolisin eri menetelmin opetellaan suomen kieltä. Muutaman lapsen pienryhmässä on helpompi huomioida lapsi yksilönä ja arvioida kielellisiä taitoja. Pidetään kielituokiot sopivan lyhyinä, jotta lapset jaksavat keskittyä. Käytetään riittävän yksinkertaista kieltä, toistetaan aktiivisesti sanoja ja huomioidaan eritasoiset oppijat. Pyritään kehittämään ja käyttämään innostavia ja hauskoja oppimisen välineitä. Tuokiot etukäteen suunniteltuja ja tavoitteellisia, joissa yhteisesti sovitut oppimistavoitteet. 21 Lapset ovat luovia, joten tuetaan paljon itse tekemistä. Annetaan lapselle aktiivisesti ansaittua positiivista palautetta. Muistetaan, että lapset ovat oppijoinakin yksilöitä. Annetaan oppimiselle aikaa! 22 7 Varhaiskasvatuksen sisällöllinen arviointi, kehittäminen ja seuranta Varhaiskasvatussuunnitelma tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain toimintakauden alussa tammikuussa sekä kesäkuussa. Päiväkodissamme työskentelee sosiaalikasvattaja, sosionomi, lähihoitajia, lastenhoitaja, päiväkotiapulainen sekä sekä välillä työharjoittelijoita, joilla kaikilla on omat vastuualueensa. Toimintaa siis seurataan monelta näkökulmasta ja näin varmistetaan, että kaikkia osa-alueita seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Viikoittaisten henkilökuntapalaverien lisäksi pidämme henkilökunnan kehittämisiltoja 2-4 kertaa vuodessa ja perhetyöpalavereja tarvittaessa. Epäkohdat ja toimimattomat käytännöt pyritään heti saamaan selvitettyä viikoittaisissa palavereissa samalla, kun suunnitellaan tulevan viikon toimintoja etukäteissuunnitelmien pohjalta. Kehittämisilloissa käymme läpi laajempia kokonaisuuksia, suunnittelemme uutta, arvioimme ja kehitämme vanhaa. Työntekijöiden lisäksi toimintaa seuraa, arvioi ja kehittää sekä lapset että vanhemmat. Lasten mielipiteet saadaan arjessa heti tuoreeltaan yhteisissä keskusteluissa. Samoin vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin toiminnasta. Vanhempia ja lapsia pyydetään vuosittain täyttämään laadunseuranta-lomake, jossa he voivat arvioida toimintaa ja antaa palautetta sekä toimimattomista että toimivista käytännöistä. Työntekijät sekä päiväkodin johtaja täyttävät omat vastaavat lomakkeensa myös vuosittain. Vastauksista tehdään yhteenveto, joka kertoo meille ne epäkohdat joihin pitää puuttua sekä antaa positiivista palautetta niistä asioista, jotka toimivat hyvin. Kaikki Sateenkaari Kodon työntekijät ovat sitoutuneet yhteisesti sovittujen asioiden toteuttamiseen. Vuosittain jokaisen päiväkodin johtaja käy kehityskeskustelun jokaisen työntekijän kanssa henkilökohtaisesti. Kaikki johtajat käyvät kehityskeskustelun kaksi kertaa vuodessa hallituksen puheenjohtaja kanssa. Päiväkodeittain on mahdollisuus työyhteisötyönohjaukseen ja johtajille erikseen järjestettävään henkilökohtaiseen johtamisen työnohjaukseen. Päiväkodit ovat kiinni 2-3 arkipäivää/vuosi, jolloin kaikki Sateenkaari Kodon työntekijät pääsevät yhdessä suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa. Virpi ja Mari ovat käyneet Sherborne-metodiin perustuvan liikuntakoulutuksen. Kati ja Mari ovat suorittaneet myös Metsämörri-koulutuksen, Teija osallistuu koulutukseen elokuussa 2015. Kaikkia koulutuksia käytetään hyödyksi toiminnassa. 7.1 Laatua valvotaan seuraavasti v Sateenkaari Kodon toiminnasta vastaa vuosittain valittava hallitus. v Päiväkotikohtaisesta työstä vastaa päiväkodin johtaja Kati, joka vastaa myös siitä, että päiväkodissa työskentelee päivähoitolain asetusten mukainen henkilöstö. v Tenavatunneilla käydään vanhempien kanssa laatukeskustelu. 23 v v v v v Kehityskeskusteluin seurataan yksittäisen työntekijän jaksamista ja hyvinvointia. Osana kehittämispäiviä arvioidaan yhteisesti Sateenkaari Kodon toimintaa. Perheiltä kerätään lukuvuosittain palautetta erillisellä kyselylomakkeella. Päivähoidon päättyessä perheiltä pyydetään kirjallinen palaute. Ulkopuolista arviointia saadaan opiskelijoilta ja työharjoittelijoilta sekä opinnäytetöin ja osallistumalla ulkopuoliseen kehittämistoimintaan. 7.2 Tiedonkulku v Infokirjeet kertovat ajankohtaisista asioista. v Tenavatunnilla keskitytään lapsen ja perheen omiin asioihin. v Vanhempainilloissa vaihdetaan ajatuksia ja toiveita isommalla porukalla päiväkotikohtaisesti. v Päiväkodissa järjestetään tarpeen mukaan myös lasten ja vanhempien yhteisiä harrastus- ja toimintaryhmiä, joihin osallistuminen on vapaaehtoista. v Päiväkodin oma ilmoitustaulu kertoo tulevan viikon tärkeistä asioista; sieltä löytyy mm. ruokalista, retket, viikko-ohjelma … v Perheen Päivä kokoaa kaikkien päiväkotien perheet ja työntekijät yhteen retkeilyn ja vapaa-ajan merkeissä. v Ry:n ja Oy:n hallitukset hyväksyvät vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen edellisestä vuodesta. v Yhdistyksen hallituksen esityslistat ovat päiväkotien ilmoitustauluilla viikkoa ennen hallituksen kokousta. v Kotisivut löytyvät osoitteesta www.sateenkaarikoto.fi ja sähköinen reissuvihko Muksunkirja www.muksunkirja.fi. v Joulun alla tehtävä lasten taidekalenteri kertoo vuoden tärkeistä tapahtumista ja muistuttaa yhteisesti sovituista asioista. 7.3 Miten toimitaan pulmatilanteissa 24 Yhteystiedot Peikonpesä Säkäkuja 1, 20210 Turku p: 040 6640866 peikonpesa@sateenkaarikoto.fi etunimi.sukunimi@sateenkaarikoto.fi Kati p: 040 6640866 kati.palonen@sateenkaarikoto.fi Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Satu Husso satu.husso@gmail.com Yhdistyksen toiminnanjohtaja Henna Junttila p: 040-7475106 Henna.junttila@sateenkaarikoto.fi Pk:n hallituksen jäsen Laura Back laura.back82@gmail.com Liitteinä 1. 2. 3. 4. 5. Esiopetussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Kiusaamisen ehkäisy-suunnitelma Kuluvan vuoden ryhmäkohtaiset toimintasuunnitelmat Vihreä lippu - toimintasuunnitelma 25
© Copyright 2024