Tampere 2017 – Yhteenveto ja johtopäätökset toimintamallin
Tampere 2017 – Yhteenveto ja johtopäätökset toimintamallin linjausnäkemyksistä Strategiajohtaja Reija Linnamaa Talous- ja strategiaseminaari 4.5.2015 Tampere 2017 -projekti • Projektin tavoite: Tampereen toimintamalli on uudistettu vastaamaan kunnan muuttuvaa roolia ja toimintaympäristön haasteita • Aikataulu: 1.3.2015 - 1.6.2017 • Projektin omistajat: Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja konsernijohtaja Juha YliRajala • Projektipäällikkö: Strategiajohtaja Reija Linnamaa • Projektin ohjausryhmä: KhSuko täydennettynä valtuustoryhmien puheenjohtajilla (puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupungin johtoryhmällä, henkilöstön edustaja nimetty) Projektin aikataulu ja vaiheistus Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 1.3. – 15.6.2015 16.6. – 31.12.2015 1.1.2016 – 1.6.2017 Tavoitevaihe • Mitkä ovat keskeisimmät haasteet joiden vuoksi toimintamallia pitää uudistaa? • Mitkä arvot ohjaavat uudistamista, millaista toimintamallia tavoittelemme uudistuksella? • Mitkä ovat keskeiset uudistuslinjaukset? Täsmennysvaihe • Miten linjauksia konkretisoidaan? • Miten varmistetaan, että tehdyt linjaukset ovat käytännössä toteutettavissa ja siirtyminen uuteen malliin olisi mahdollista 1.1.2017 ja uusien poliittisten toimielinten osalta viimeistään 1.6.2017? Toimeenpanovaihe • Miten varmistetaan muutoksen hallittu toteutus? Keskeisten uudistuslinjausten jatkotyöstö keväällä 2015: 13.5. ohjausryhmän työkokous 25.5. kaupunginhallitus 15.6. kaupunginvaltuusto Tampere 2017: 0sallistuminen ja viestintä, kevät 2015 • Toimintamallin uudistuksen materiaalit kaupungin nettisivuilla: hallinto ja talous / toimintamalli; blogissa yli 1200 lukijaa • Twitter: #Tampere2017 • Henkilöstölle toimintamallin uudistukseen liittyviä kysymyksiä Loorassa • Valma-valmistelufoorumilla ensimmäinen kysely kohdistettiin erityisesti kuntalaisten osallistamisessa onnistumiseen – vastauksissa korostui kuntalaisten näkemysten mukaan ottaminen jo suunnitteluvaiheessa, kuntalaisten viestien vaikuttavuus • Alvarien viime syksyn näkemyksiä osallistumisesta hyödynnetään toimintamallin kehittämisessä • Suunnitteilla mm. sidosryhmätyöskentelyä, keskustelutilaisuuksia, yhteistyötä johtamiskorkeakoulun kanssa Henkilöstön ja johtoryhmien osallistuminen, kevät 2015 • Workshop-työskentelyä mallin muutostarpeista • Loorassa kyselyjä henkilöstölle Ensimmäinen kysymys maalis-huhtikuussa: Miten tilaaja–tuottajamallia tulisi kehittää tai mitä sen tilalle? – Vastauksia 74 kpl – Vastaukset olivat pohdittuja ja perusteellisia – yhteenveto esillä kaupungin nettivisuilla (hallinto ja talous / toimintamalli) Toinen kysymys (toukokuun puoleen väliin): Miten sinä haluaisit olla tekemässä toimintamallin uudistusta, millaiset yhdessä tekemisen tavat sinua kiinnostavat? Henkilöstölle suunnattu kysely: miten tiltu-mallia tulisi kehittää tai mitä sen tilalle? – tiivistelmä vastauksista 1. Suurin osa tilaaja-tuottaja-mallin lopettamisen kannalta – Tilaajan koetaan vieraantuneen käytännöstä, tilaajan ja tuottajan välinen vuorovaikutus on heikkoa, työaikaa kuluu liikaa sisäisiin tarjouksiin, tilauksiin, laskutukseen ja seurantaan. 2. Muutama vastaajista (10/74) kannattaa tilaaja-tuottaja-mallin kehittämistä eteenpäin - Tavoitteita ja tehtäväjakoa tulee selkiyttää tilaajan ja tuottajan välillä, sisäistä sopimusohjausta tulee keventää. - Kustannustietoisuutta ja kilpailuttamisosaamista tulee lisätä, samoin vaikuttavuuden tilaamista. 3. Hallintoa ja byrokratiaa vähennettävä 4. Organisaatiota selkeytettävä 5. Kumppanuusajattelua ja me-henkeä vahvistettava 6. Henkilöstöjohtamiseen ja lähiesimiestyöhön panostettava 7. Henkilökunnan kanssa yhdessä tekemistä ja osaamisen hyödyntämistä lisättävä 8. Oman tuotannon ja ulkoisten tuottajien aitoa vertailtavuutta lisättävä. 23.3. valtuustoseminaarissa esitetyt kysymykset toimintamallin uudistamisesta • Valtuustoryhmiltä ja valtuustoseminaarin muilta osallistujilta toivottiin alustavia näkemyksiä toimintamallin uudistuksesta perusteluineen. • Kysymyspaperissa korostettiin, että koska keskustelua käydään toimintamallin keskeisistä linjauksista myös yhdessä, nyt koottavat vastaukset tulkitaan pohjamateriaaliksi, ei lopullisiksi kannanotoiksi. • Kysymykset koskivat toimintaympäristön muutoksia, toimintamallin uudistuksen lähtökohtia sekä pormestarimallin, tiltu-mallin ja asiakaslähtöisyyden uudistamistarpeita. • Kaikki valtuustoryhmät vastasivat. • Lisäksi muutama yksittäinen vastaus. Yhteenvetoa valtuustoryhmien vastauksista, 1/4 Toimintaympäristön muutokset, jotka edellyttävät toimintamallin uudistamista: Lisäysehdotuksia: • Kunnan roolin muuttuminen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa ja muutosten vaikutukset kuntatalouteen • ilmastonmuutos ja kestävä kehitys, ympäristö • Sote-uudistus ja ylikunnallisten palvelujen lisääntyminen • eriarvoistuminen (työttömyys/köyhyys/syrjäytyminen) • Digitalisaatio • ikärakenteen muutos lisäyksenä kohtaan palvelutarpeiden eriytyminen ja muuttuminen • Kansalaisyhteiskunnan muutos: osallisuus ja yhteisöllisyys • taloustilanne ja julkisen sektorin kestävyysvaje • yksilöllistyminen vs. yhteisöllisyys • demokratia • Palvelutarpeiden eriytyminen ja muuttuminen • kansalaisyhteiskunnan muutosta pitää täsmentää yhteiskuntarauhalla ja turvallisuudella. • Globalisaatio • robotisaatio digitalisaation rinnalle • lokalisaatio globalisaation rinnalle Yhteenvetoa valtuustoryhmien vastauksista 2/4 • Toimintamallin uudistuksen kannalta keskeisimpinä toimintaympäristön muutoksina pidettiin vastauksissa kuntien roolin muutosta, sote-uudistusta, digitalisaatiota ja kuntataloutta. • Kommenttien perusteella toimintamallin uudistuksen lähtökohtia / tavoitteita voisivat olla • yhdessä tekeminen (kumppanuus, rooli osana yhteisöä, yhteisöllisyyden vahvistaminen) • asiakas- ja asukaslähtöisyys (asukaslähtöisyys termi halutaan mukaan; korostaa osallistumista, demokratianäkökulmaa) • vaikuttavuus • taloudellisuus • hyvä johtaminen. Yhteenvetoa valtuustoryhmien vastauksista 3/4 • Pormestarimallin jatkuminen saa kannatusta. • Pormestarin roolia koskevissa vastauksissa korostuu rooli poliittisena johtajana, kasvojen antajana poliittiselle päätöksenteolle. Näkemykset vaihtelevat koskien pormestarin roolia kaupunkiorganisaation johtajana. • Pormestarin valintatapa jakaa mielipiteitä. • Myös apulaispormestarien määrä ja tehtävät jakavat mielipiteitä. Apulaispormestarien määrä ja tehtävät riippuvaisia tiltu-mallin jatkosta ja sote-uudistuksesta. • Nykyisellä tiltu-mallilla jatkaminen ei saa kannatusta. Uudessa ohjausmallissa tulisi hyödyntää nykyisen mallin hyvät puolet (esim. kustannustietoisuus, vertailtavuus). Uuden mallin tulisi selkeyttää johtamista. Yhteenvetoa valtuustoryhmien vastauksista 4/4 • Lautakuntien määrään ja tehtäviin halutaan ottaa tarkemmin kantaa vasta uudistuksen myöhemmässä vaiheessa • Johtokuntien roolin nähdään olevan sidoksissa muuhun toimintamallin uudistukseen. • Asiakaslähtöisyyttä ja kuntalaisten asemaa päätöksenteossa halutaan vahvistaa edelleen. Elämänkaariajattelua on tarvetta jatkaa. Muut vastaukset 23.3. esitettyihin toimintamallin uudistusta koskeviin kysymyksiin • Vastauksissa esillä mm. – pohdintaa sote-uudistuksen ylikunnallisten palveluiden lisääntymisen vaikutuksista – kustannustietoisuutta ja talousseurantaa kehitettävä edelleen – virkamiesten rooli valmistelussa ja toimeenpanossa tulisi olla selkeä – johtamisrakenteiden tulisi olla selkeitä – tuloksellisuudesta palkitsemista lisää – pormestarimalli jatkossakin, pormestarin ja apulaispormestarien roolissa selkeyttämistarvetta, apulaispormestarien rooli ja tarve riippuvainen tilaaja-tuottaja mallin tulvaisuudesta. Millaisia ajatuksia keskeisistä linjauksista tämän hetkisten näkemysten pohjalta? • Valtuustoryhmien vastaukset vielä melko erisuuntaisia – tarvetta yhteiselle keskustelulle • Maalis-huhtikuun aikana kertyneistä näkemyksistä alkaa kuitenkin hahmottua suuntaa sille, mitkä voisivat olla sellaisia keskeisiä linjauksia, joista valtuusto päättäisi kesäkuussa – Toimintamallin uudistuksessa nykyisen mallin hyvät puolet halutaan säilyttää – Toimintamallin keskiössä tulisi olla nykyistä selkeämmin asukas- ja asiakaslähtöisyys ja kunnan perustehtävät – Uudistetun mallin tulisi kyetä vastaamaan isoihin toimintaympäristön haasteisiin. Tämä edellyttää ketterää ja selkeään johtamiseen perustuvaa toimintamallia – Tampereella olisi pormestarimalli jatkossakin, poliittisen ja virkamiesjohdon roolitusta tulisi selkiyttää. – (Sisäisen) tiltu-mallin tilalle tulisi kehittää uusi ohjausmalli. Vai jotain muuta? Kiitokset! Strategiajohtaja Reija Linnamaa reija.linnamaa@tampere.fi @RLinnamaa 040 572 9610
© Copyright 2024