6 Keskiviikko 15.4.2015 Yleisissä saunoissa KAUNEUSMYYMÄLÄ JA Haapaniemenkatu 28, Kuopio Puh. 017 261 9550 KAUNEUSHOITOLA AVOINNA: • ultraääni ihonpuhdistukset ma-pe 10–18, la 10–15 • kestovärjäykset • kasvohoidot • jalkahoidot SAUNAT: Kuopion keskustan alueella toimi 1900-luvun puolivälissä yhtäaikaisesti 20 yleistä saunaa. Kuhmu Permanentti +leikkaus+kampaus Hiusten värjäys Naisten hiustenleikkaus Miesten hiustenleikkaus Lasten hiustenleikkaus 77€ LAURA TÖYRÄS alk. 37 € alk. 23 € alk. 20 € alk. 18 € alk. ampoot Kuninkaankatu 21, puh. 017 261 3887 sh ot www.parturikampaamohelli.com / hoid Ma–pe 9–17 TERVETULOA! w w w. bjornce de rbe rg . f i BJÖRN CEDERBERG Maksaja: Kuopion KD työterveyslääkäri, pastori to 16.4. klo 16-19 Päivärannan Citymarket pe 17.4. klo 9-14 Kuopion tori Tule tapaamaan ehdokasta! 69 ÄÄNESTÄ MARJAANA MIKKONEN EDUSKUNTAAN. Saunat olivat kivirakenteisia Varhaiskasvatus, hoito -ja opetus, lastensuojelu, eläkeasiat, sosiaaliturva, myös pienyrittäjänäkökulmaa! Ilmoituksen maksaa ehdokas. Pieneläkeläisille ja pienituloisille lisää ostovoimaa. Vanhuksille hyvää hoitoa. Verotus oikeudenmukaisemmaksi. Lapsiperheille ajoissa tukea. Pienyrittäjyys kannattavaksi. Tiet kuntoon! Suomessa yleisten saunojen kulta-aika oli 1800-luvun puolivälistä 1960-luvun alkuun. Kuopiossa yleisiä saunoja oli yhtä aikaa eniten toiminnassa juuri 1900-luvun puolivälin tienoilla. Tuolloin Kuopiossa toimi samanaikaisesti 20 yleistä saunaa. Yleisiä saunoja tutkinut ja yhteissaunomisesta gradunsakin tehnyt yli-intendentti Tapio Laaksonen on selvittänyt, että Kuopion keskustan alueella on eri aikoina toiminut yhteensä 25 saunaa. – Kuopion ehdottomasti suurin sauna oli Dahlströmin sauna, joka toimi osoitteessa Maaherrankatu 29, vuosina 1854–1974, Laaksonen kertoo. Nykyisin yksikään Kuopion entisistä yleisistä saunoista ei ole uimahallin saunaa lukuunottamatta enää käytössä. Myös useimmat rakennukset saunoineen on jo purettu, mutta muutama niistä on vielä tallella. Näitä ovat esimerkiksi osoitteessa Lapinlinnankuja 2 sijainnut Kolehmaisen saunarakennus, Walentinin saunat osoitteessa Linnanpellonkatu 19 ja Sauna Ilmarisen rakennus Sepänkatu 4:ssä. 12 KUOPIOSTA EDUSKUNTAAN. VIIME VAALEISSA n. 3000 ääntä - NYT LÄPI! Katso lisää:www.marjaanamikkonen.fi !! Laaksonen kertoo, että yleiset saunat eivät yleensä tarjonneet muita palveluita. Saunoissa oli omat pukuhuoneensa sekä miehille että naisille. – Ensimmäiseksi tultiin vastaanottotilaan, jossa saunamaksu maksettiin. Eräässä kuvassa näkyy, että saunamaksu on ollut 8 markkaa. Vastaanottotilasta oli yleensä myyntiluukut molempiin pukuhuoneisiin, joiden kautta saunojat pystyivät ostamaan saunajuomia ja vastoja. Pukuhuoneesta mentiin !! ❞ Kuopiolainen piirre oli, että perhe myös omisti saunarakennuksen ja tontin, jolla sauna oli. pesuhuoneeseen, joihin suihkut tulivat vasta yleisten saunojen lopputaipaleella. Pesuhuoneesta oli käynti saunaan. Laaksonen lisää, että vaikka yleisten saunojen kultakausi osuu puutaloaikaan, olivat saunatilat aina kivirakenteisia. Kaupunkilaisten vanhat puiset pihasaunat oli juuri kielletty paloturvallisuuden takia, joten ihmiset alkoivat käyttää yleisiä saunoja. – Myös saunojen lauteet olivat betonia. Niiden päällä oli puuritilä, jolla istuttiin. Puhdistautuminen oli toki tärkeä asia saunojen suosion takana, mutta saunat olivat Laaksosen mukaan jo tuolloin myös rentoutumista varten. Saunominen oli eräänlainen siirtymäriitti arjesta pyhän viettoon. – Nykyisinkin saunotaan usein työviikon tai työpäivän päätteeksi, jolloin voi jäädä puhdistautuneena ja rentoutuneena vapaan viettoon, Laaksonen selittää. Ihan tavalliselle väelle Laaksonen kertoo, että yleisiä saunoja käyttivät ihan tavalliset ihmiset. Myös varakkaammat saunoivat, mutta yleensä niin sanotuissa ”numerosaunoissa”. Numerosaunat olivat pienempiä saunoja, jotka pystyi vuokraamaan hetkeksi omaan käyttöön. Tällöin ei tarvinnut saunoa yleisesti kaikkien muiden seassa. Oikeastaan kaikki Kuopion ylei- !! Tunnetuin kuopiolaisista yleisistä saunoista oli Dahlströmin sauna, jota kutsuttiin Talstin saunaksi. Dahlsrömillä oli myös limonaditehdas, jonka tuotteita myytiin useissa Kuopion yleisissä saunoissa. Laura Töyräs Tapio Laaksonen on kerännyt paljon tietoa kuopiolaisista yleisistä saunoista. ”Vaikka saunominen on kuulunut suomalaisten kulttuuriin jo hyvin pitkään, on sitä loppupeleissä tutkittu vain vähän.” set saunat olivat perheyrityksiä, ja kansankielessä saunan nimeksi muotoutui aina omistavan perheen sukunimi. – Kuopiolainen piirre oli, että perhe myös omisti saunarakennuksen ja tontin, jolla sauna oli. Muualla saunat toimivat ainakin yleensä vuokratontilla. Yleiset saunat hävisivät melkein täysin vuosien 1960– 1980 aikana. Yksi syy suosion hiipumiseen olivat uudet kerrostalot, joihin rakennettiin omia saunatiloja. – Taloyhtiön saunassa perheet pääsivät saunomaan yhdessä, eikä naisten ja miesten enää tarvinnut mennä eri puolille, kuten yleisissä saunoissa. Saunottajat pesivät kylpijät Yleisiin saunoihin kuuluivat !"#$% #$% & '& '" !"
© Copyright 2024