§ -1, KH 23.3.2015 17:00
§ -1, KH 23.3.2015 17:00 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Elomaa Jari Posti Pekka Lommi Semi Haakana Mervi Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Pitko Eeva-Riitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen Muut osallistujat Lindelöf Henry Haapanen Jorma Koivisto Jarmo Brask Nina Kotiniemi Topias Tiusanen Pentti Eerola Juho Hassinen Raino Makkonen Kari kaupunginjohtaja palvelujohtaja kansliapäällikkö valt.puheenjohtaja valt. I varapuheenjohtaja valt. II varapuheenjohtaja valt. III varapuheenjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri tiedotuspäällikkö Poissa Olsson Birgitta jäsen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Todetaan Kotka Pykälät Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) § 68, KH 23.3.2015 17:00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 23.3.2015 Oikaisuvaatimusohje § 69, KH 23.3.2015 17:00 Pöytäkirjan tarkastajat Kh 23.3.2015 Ei oikaisuvaatimusohjetta § 70, KH 23.3.2015 17:00 Käsittelyjärjestys Kh 23.3.2015 Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 71, KH 23.3.2015 17:00 KH: 173/2015 Meripäivien kehittäminen Kh 23.3.2015 Valmistelija: Kehitysjohtaja Terhi Lindholm, puh. 234 4266 Toimitusjohtaja Outi Raatikainen Pink Eminence Oy:stä ja kehitysjohtaja Terhi Lindholm kertovat kokouksessa Meripäivien kehittämisestä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 72, KH 23.3.2015 17:00 KH: 554/2015 Yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen YTNK 18.3.2015 / 19 § ./. Kaupunginjohtajan kirje 13.3.2015 sekä listatekstiluonnos Kh 23.3.2015 ovat liitteinä. Viimeksi mainittu jaettiin pöydälle. Asian käsittely: Kaupunginjohtaja selvitti yhteistoimintamenettelyn käynnistämistä liitteinä olevan kirjeensä sekä kaupunginhallituksen listatekstiluonnoksen 23.3.2015 pohjalta. Keskustelun kuluessa listatekstiluonnokseen ehdotettiin tarkennuksia, jotka otetaan soveltuvin osin huomioon lopullisessa listatekstissä ja päätösehdotuksessa. Todettiin, että päätösehdotus pitää sisällään ohjausryhmän perustamisen ja että tarvittaessa on mahdollista perustaa muitakin toimielimiä. Keskusteltiin henkilöstöltä mahdollisesti tulevista säästöehdotuksista, ja todettiin, että tiedotuspäällikkö yhdessä kehitysjohtajan sekä hallinto- ja kehittämispäällikön kanssa laittaa intranettiin henkilöstölle osoitetun kyselyn mahdollisista säästökohteista. Päätös: Merkittiin tiedoksi. _________ Kh 23.3.2015 Valmistelija: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf, puh. 234 4200 Alustavien verotuloja koskevia tietojen perusteelle alkuvuoden 2015 verotulot eivät vastaa viime syksyllä tiedossa olleita ennusteita, vaan ovat ennusteita huomattavasti huonommat. Muutoinkin taloustilanne, työttömyys ja Venäjän tilanteesta johtuva kehitys on koko Kymenlaaksossa ennakoitua huomattavasti huonompi. Mikäli kaupungin taloutta koskeviin kokonaisvaltaisiin tervehdyttämistoimiin ei ryhdytä välittömästi, kaupungista on tulossa kriisikunta uuden maaliskuussa 2015 eduskunnassa hyväksytyn kuntalain astuessa voimaan vuonna 2017. Kriisikunnaksi joutumisen välttämiseksi valtuusto päätti 2.3.2015 hyväksyä kaupungin talouden kokonaisvaltaisen tervehdyttämiseen tähtäävän tasapainotusohjelman 2015-2016 siten, että tarkennetut linjausten sisällöt talousvaikutuksineen tuodaan erikseen valtuuston päätettäviksi. Tämän päätöksen mukaisesti tällä hetkellä tiedossa oleva noin 63 miljoonan euron alijäämä sulatetaan ulkopuolelta tulevan tulovirran avulla ensisijaisesti Kotkan Energian 15.5.2015 mennessä esittämien vaihtoehtojen perusteella, ja toissijaisesti lähinnä KPMG:n esittämän suuremman toimijakokonaisuuden avulla. Kaupungin käyttötalouden tasapainottaminen vastuualueittain merkitsee järeää puuttumista palvelurakenteeseen, ja samalla myös henkilöstön asemaan. Käyttötalouden tasapainotusesitys tavoittelee 10 miljoonan euron säästöjä nykyiseen talousarvioon. Toimenpiteillä varmistetaan talousarviossa pysyminen. Valtuuston asettamat talouden tasapainottamistavoitteet ja samanaikaisesti toteutuva kaupungin tulopohjan heikkeneminen vuosina 2015 ja 2016 edellyttää, että on välttämätöntä käynnistää yhteistoimintamenettely henkilöstökustannusten alentamiseksi. § 72, KH 23.3.2015 17:00 KH: 554/2015 Kaupungin johdon esitykseen kuuluu palveluverkon karsinta sekä joidenkin toimintojen uudelleenorganisointia, joissa henkilökuntaa siirretään käytön tehostamiseksi. Mitoituksia palvelujen osalta tarkastellaan kriittisesti. Tarjottavien palvelujen asemaa ja sijaintia sekä kokonaismäärää tullaan tarkistamaan. Omavastuuta vapaaehtoisissa, ei lakisääteisissä, palveluissa lisätään. Eräitä toimintoja lakkautetaan ja määrärahoja leikataan. Koska muutokset koskevat sekä henkilöstön asemaa että organisatorisia muutoksia, ei irtisanomisiltakaan voitane välttyä. Aikataulu: Yksityiskohtaiset säästöesitykset valmistuvat 20.4.2015, siten, että lopulliset esitykset ja yhteistoimintamenettely on tarkoitus saattaa päätökseen ennen valtuuston kesätaukoa 2015. Tämän jälkeen kaupunginhallitus ja valtuusto tulevat tekemään tarvittavat päätökset yhteistoimintamenettelyn tulosten pohjalta henkilöstökustannussäästöjen aikaansaamiseksi osana käyttötalouden tasapainottamista. ./. Kaupunginjohtajan kirje 13.3.2015, joka koskee talouden tasapainostusohjelmaa, on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää aloittaa edellä ja liitteessä mainituilla perusteilla yhteistoimintamenettelyn tavoitteena saada yhteensä 10 miljoonan euron suuruiset säästöt kaupungin käyttötaloudessa vuoden 2015 loppuun mennessä. Kaupunginhallitus on asettanut kokouksessaan 19.2.2015 / 51 § talouden tasapainotusohjelmaa 2015-2016 varten valtuuston puheenjohtajan johdolla toimivan ohjausryhmän, jonka kaupunginhallitus päättää nimetä toimimaan myös tätä yhteistoimintamenettelyä varten ohjausryhmänä. Ohjausryhmä koostuu valtuuston puheenjohtajasta ja kaupunginhallituksen puheenjohtajasta, valtuuston ryhmäpuheenjohtajista, kaupungin johdosta ja henkilöstön edustajista. Ohjausryhmä ja kaupunginjohtaja antavat YTneuvottelukunnalle ja vastuualuejohtajille tarvittaessa tarkentavia ohjeita ja tavoitteita sekä asettavat tarvittaessa talouden tasapainottamisen työstämiseen tähtäävät työryhmät. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje valtuuston puheenjohtaja kaupunginhallituksen puheenjohtaja valtuustoryhmien puheenjohtajat pääluottamusmiehet työsuojeluvaltuutetut ICT Kymi Kymijoen Työterveys Kymenlaakson pelastuslaitos vastuualuejohtajat henkilöstölakimies § 72, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Ohjausryhmatalouden_tasapainotusesitys160315 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kaupungin talouden tasapainotusesitys kaupungin talouden tasapainotus on kokonaisuus. Sen mukaisesti tämän hetkellä tiedossa oleva noin 63 miljoonan euron alijäämä sulatetaan ulkopuolelta tulevan tulovirran avulla. Kaupungin käyttötalous taas tasapainotetaan kaupungin vastuualueiden esittämien säästöjen toimesta. Alijäämien sulattaminen toteutetaan ensisijaisesti Kotkan Energian 15.5.2015 mennessä esittämien vaihtoehtojen perusteella, ja toissijaisesti lähinnä KPMG:n esittämän suuremman toimijakokonaisuuden avulla. Käyttötalouden tasapainottaminen vastuualueittain merkitsee järeää puuttumista palvelurakenteeseen, ja samalla myös henkilöstön asemaan. Käyttötalouden tasapainotusesitys tavoittelee 10 miljoonan euron säästöjä nykyiseen talousarvioon. Toimenpiteillä varmistamme talousarviossa pysymisen. Alustavien verotuloja koskevia tietojen perusteelle alkuvuoden verotulot eivät vastaa viime syksyllä tiedossa olleita ennusteita, vaan ovat ennusteita huomattavasti huonommat. Muutoinkin taloustilanne, työttömyys ja Venäjän tilanteesta johtuva kehitys on koko Kymenlaaksossa ennakoitua huomattavasti huonompi. Käyttötalouden tasapainottaminen talousarviossa nyt ja tulevaisuudessa ja siinä pysymisessä vaatii rakenteellisia muutoksia eikä niinkään kertaratkaisuja, vaikka sellaisiakin luonnollisesti tulee esiintymään. Ma 16.3.2015 klo 15.00 pidettävässä ohjausryhmässä käydään läpi alkuvuoden taloustilanne ja esitetään talouden tasapainottamisen tilanne. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että tavoiteltu 10 miljoonan euron säästötavoite täyttyy, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy esitettävät rakenteelliset muutokset. Verojen korotuksia ei esitykseen sisälly. Suppean johtoryhmän esitykseen kuuluu koulujen lakkautumisia ja yhdistämisiä, pieniä organisaatiomuutoksia, joissa henkilökuntaa siirretään paremman käytön tehostamiseksi. Mitoituksia palvelujen osalta tarkastellaan kriittisesti. Tarjottavien palvelujen asemaa ja sijaintia sekä kokonaismäärää tullaan tarkistamaan. Omavastuuta vapaaehtoisissa (ei lakisääteisten) palveluissa lisätään. Eräitä toimintoja lakkautetaan ja määrärahoja leikataan. Alustavat arviot saatavista säästöistä talousarviossa pysymiseksi ylittävät 10 miljoonaa euroa vuodessa. Yksityiskohtaiset esitykset valmistuvat 20.4.2015 klo 15.00 pidettävään seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen. Lopulliset säästöesitykset on tarkoitus käsitellä kaupunginvaltuustossa ennen tulevan kesän kokoustaukoa. Tehtävässä energiaselvityksessä noudatetaan yleispiirteiltään saamaa aikataulua. Koska muutokset koskevat henkilöstön asemaa ja organisatorisia muutoksia eikä irtisanomisistakaan voitane välttyä, tulevat YT-neuvottelut käynnistää. 13.3.2015 Henry Lindelöf Carean alijäämien kattaminen Kotkan kaupungin talouden tasapainottamista valmistelee ohjausryhmä. Se koostuu valtuuston ja hallituksen puheenjohtajasta, valtuuston ryhmäpuheenjohtajista ja suppeasta johtoryhmästä sekä henkilöstön edustajista. Ohjausryhmä on 16.3.2015 kello 15.00 pitämässään kokouksessa todennut, että Carean syntyneet alijäämät (yhteensä 27 milj. euroa) tulee kattaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. BDO-raportissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tämän kannan talouden tasapainotusryhmä saattaa Carean yhtymähallituksen tietoon. Periaate tullaan toteamaan seuraavassa 7.4.2015 kokoontuvassa kaupunginhallituksessa. 13.3.2015 Henry Lindelöf § 72, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Ohjausryhmatalouden_tasapainotusesitys160315 JAKELU Nina Brask Jari Elomaa Valtuustoryhmien puheenjohtajat Kaupunginjohtajan suppea johtoryhmä Pääluottamusmies Maritta Harju Pääluottamusmies Marja-Riitta Mänttäri § 73, KH 23.3.2015 17:00 KH: 555/2015 Talouden seuranta 28.2.2015 Kh 23.3.2015 Valmistelijat: Talouspäällikkö Controllerit Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Maarit Heikkilä, puh. 040 837 3386 Leena Rasi, puh. 040 556 4784 Maija Spännäri, puh. 234 5214 Outi Toivonen, puh. 040 593 8389 Kaupunginhallitukselle annettava lyhyt seurantaraportti käsittää keskeiset tiedot kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketusta talouden toteutumisesta 28.2.2015. Tammi-helmikuun luvut ovat suuntaa antavia, ja vasta maaliskuun lukujen perusteella voidaan laatia luotettavampaa ennustetta. ./. Esityslistan liitteenä oleva tuloslaskelma osoittaa, että toimintakatteen toteutuma 28.2.2015 on 15,54 % (14,74 % helmikuussa 2014) ja vuosikate 8,7 miljoonaa euroa (10,8 milj. eur helmikuussa 2014). Lautakuntien toiminta ja talous Kaupunginhallitus Myyntivoittototeutuman ennustetaan jäävän talousarviosta 2,0 milj. euroa Ankkuri-kiinteistöön liittyvän kauppakokonaisuuden toteutumatta jäämisen johdosta. Vastaavalla tavalla kiinteistössä tapahtuvan toiminnan tukemiseen varatun 0,12 milj. euron määrärahan ennustetaan jäävän toteutumatta. Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen ennustetaan jäävän talousarviosta yhteensä 1,88 milj. euroa. Myyntivoittojen seuranta (milj. euroa) KAUPUNGINHALLITUS SEURANTA Vastuualue Tavoite 2015 Tekninen palvelu Kaupunkisuunnittelu Kaupunginhallitus YHTEENSÄ 1,30 3,20 0,00 4,50 Tot 2/2015 Ennuste 2015 0,00 0,00 0,00 0,00 1,30 1,20 0,00 2,50 Ero 0,00 -2,00 0,00 -2,00 Sosiaali- ja terveyslautakunta Paineet budjetin ylittymisestä henkilökohtaisen avun järjestämisessä ovat suuret kahden ensimmäisen kuukauden perusteella. Samoin pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset kunnalle KELAn tammi-helmikuun laskutuksen perusteella ennustaa ylitystä varattuihin määrärahoihin. Onnistuminen yhteistyön, työnjaon ja toimintamallien kehittämisessä yhdessä kuntayhtymän ja perusterveydenhuollon kesken on erittäin tärkeää. Mikäli palvelujen kustannusrakenne sekä osasto- ja avohoidon että eri erikoisalojen suhteen toteutuu vuoden aikana tammi- ja helmikuun tavoin, on riski määrärahojen ylittymiseen suuri. Näin myös mikäli perusterveydenhuollon päiväaikaisen päivystyksen suoritemäärät vuoden mittaan toteutuvat tammi-helmikuun mukaisina. § 73, KH 23.3.2015 17:00 KH: 555/2015 Tekninen lautakunta ja kaupunkisuunnittelulautakunta Aikaisemmalle Tilapalvelun organisaation yksiköiden toiminnalle asetettiin merkittävät säästötavoitteet vuoden 2015 talousarvioon. Uudessa organisaatiossa säästötavoitteet jakautuvat Tekniselle palvelulle ja Kaupunkisuunnittelulle. Kiinteistötoiminnan säästöjen toteutumista uhkaa toimintaa koordinoimaan tarkoitetun kiinteistöpäällikön rekrytoimisen viivästyminen. Rahoitus Rahoituserien ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Kaupungin pitkäaikainen lainamäärä helmikuun lopussa oli 222,0 miljoonaa euroa, lisäksi lyhytaikaista velkaa oli 54,5 miljoonaa euroa, jolloin lainakanta yhteensä oli 276,5 milj. euroa. Lainojen keskikorko on 1,25 %. Verotulot ja valtionosuudet Kotkan verotilitykset olivat tammi-helmikuussa 2,9 prosentin laskussa vuoden takaiseen verrattuna. Kunnallisveron tilityksen muutos on +0,3 % koko maassa, Kotkassa -1,4 %. Yhteisöveron tilitykset ovat samalla ajanjaksolla tippuneet Kotkassa 29,0 % edellisvuodesta. Kuntaliiton helmikuussa tarkennettuihin laskelmiin tukeutuvan verotuloennusteen mukaan on odotettavissa painetta vuoden 2015 verotulojen talousarviossa pysymiseen. Verotulot ovat näin jäämässä yli 3 milj. euroa budjetoidusta. Valtiovarainministeriön lopullinen päätös vuoden 2015 valtionosuuksista oli Kotkan kaupungille vielä 3,2 milj. euroa ennakoitua parempi, vaikka valtionosuusuudistuksen vaikutuksista syksyllä käytettävissä olleet tiedot on sisällytetty talousarvioon. Valtionosuuksien ennakoidaan toteutuvan 96,7 milj. euron tasolla. Poistoeron kirjaus kaupungin yhteisissä erissä tulee toteutumaan 0,9 milj. euroa talousarvioon sisällytettyä pienempänä, kun Vellamo rakennuksena on siirretty Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle ja poistoero on Vellamon osalta kokonaisuudessaan tuloutettu vuoden 2014 puolella. ./. Esityslistan liitteenä on graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä. Grafiikka osoittaa, että toimintakatteen toteuma on 1,9 miljoonaa euroa talousarviosta jäljessä. Palkkamenojen seuranta kuvaa ko. menojen kirjanpitotilannetta ja osoittaa, että säästöä suhteessa talousarvioon on alkuvuodelta kertynyt 0,1 milj. euroa. § 73, KH 23.3.2015 17:00 KH: 555/2015 Tiedossa olevat epävarmat tekijät loppuvuodelle 2015 Seurannan talousarvioennusteeseen ei ole sisällytetty seuraavien olemassa olevien riskien ja mahdollisuuksien mahdollista vaikutusta: Vastuualue/vast. Riski/mahdollisuus Kaikki Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n vuokrankorotukset (kiinteistövero ja tontinvuokrat) Poisto-oikaisu Yhteiset YHTEENSÄ Taloudellinen vaikutus -0,9 milj. euroa -0,8 milj. euroa -1,7 milj. euroa Kaupungin ja Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n välisiä vuokrasopimuksia ei ole allekirjoitettu. Vuokraveloitukset ajalta 1-2/2015 perustuvat arvioihin. Kantasataman kehittämiseen liittyviä mahdollisia eriä ei tässä seurantaraportissa ole huomioitu. Kokonaisennuste vuodelle 2015 Tilikauden 2015 alijäämän ennustetaan toteutuvan -3,0 milj. euroa tasolla, joka on 3,4 milj. euroa talousarviota heikompi. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee seurantaraportin 28.2.2015 liitteineen tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta 213,6 93,5 Verotulot Valtionosuudet -0,9 1,2 0,3 Poistoeron ja varausten muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,0 -18,1 0,0 0,0 Sisäiset korot Suunnitelman muk. poistot Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS 17,3 VUOSIKATE 1,4 -291,2 TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut 103,2 -158,4 -165,9 -70,1 TA 2015 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut toimintakulut TULOSLASKELMA JA ENNUSTE 5,6 0,0 5,6 0,0 -3,1 0,0 0,0 8,7 -0,4 38,3 16,1 -45,3 7,5 0,0 7,5 0,0 -3,4 0,0 0,0 10,8 -0,1 39,4 15,2 -43,7 Kirjanpito Vertailutieto ed. 28.2. vuoden sama ajankohta 14,8 17,3 -25,4 -25,0 -24,1 -26,0 -10,6 -10,0 -1,9 0,0 -1,9 0,0 0,2 0,0 0,0 -2,1 -0,3 -1,1 0,9 -1,6 -2,6 -0,4 1,9 -0,6 Muutos ed. vuoteen -19 % 200 % -3 % 6% 4% -15 % 1% -7 % 6% 8,2 3,8 4,4 0,0 -20,1 -0,2 19,4 5,3 0,4 208,3 92,0 -295,5 101,8 -155,2 -174,9 -67,2 Muutos Edelliset % 12 kk KOTKAN KAUPUNKI, KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI -3,0 0,3 -3,3 0,0 -18,1 0,0 0,0 14,8 1,4 209,9 96,7 -293,1 101,2 -158,4 -165,8 -70,1 Ennuste 31.12.2015 M€ § 73, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: khraportti_2015_02 § 73, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: khraportti_2015_02 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN KVLA Keskusvaalilautakunta 3 Toimintatuotot 0,00 % 82 000 3,17 % -84 513 43 Palvelujen ostot -2 -34 500 0,01 % -34 500 Muut toimintakulut -176 -4 000 4,40 % -4 000 0 0 -303 -11 290 2,68 % -11 290 -3 162 -52 303 6,05 % -52 303 0 0 40 Henkilöstökulut -368 -13 500 2,72 % -13 500 43 Palvelujen ostot -167 -5 200 3,21 % -5 200 Muut toimintakulut 0 -300 0,00 % -300 S8 Sisäiset tuotot 0 0 S9 Sisäiset kulut 0 -370 0,00 % -370 3 Toimintatuotot 3 Toimintatuotot 0 -535 -19 370 2,76 % -19 370 175 714 6 844 850 2,57 % 4 844 850 -1 030 945 -7 227 378 14,26 % -7 227 378 -2 297 036 -13 735 126 16,72 % -13 615 126 Muut toimintakulut -6 610 769 -1 368 688 -6 610 769 20,70 % S8 Sisäiset tuotot 178 602 4 350 583 4,11 % 4 350 583 S9 Sisäiset kulut -95 433 -1 202 975 7,93 % -1 202 975 -4 437 786 -17 580 815 25,24 % -19 460 815 57 067 706 250 8,08 % 706 250 3 Toimintatuotot 40 Henkilöstökulut -231 556 -1 485 732 15,59 % -1 485 732 43 Palvelujen ostot -10 840 -134 900 8,04 % -134 900 Muut toimintakulut -34 597 -151 778 22,79 % -151 778 248 0 S9 Sisäiset kulut -11 429 -135 467 8,44 % -135 467 TOIMINTAKATE -231 107 -1 201 627 19,23 % -1 201 627 94 620 463 100 20,43 % 463 100 -2 923 973 3 Toimintatuotot 40 Henkilöstökulut -477 651 -2 923 973 16,34 % -69 355 -432 820 16,02 % -432 820 Muut toimintakulut -415 839 -2 302 035 18,06 % -2 302 035 -1 503 945 S9 Sisäiset kulut 0 0 -224 393 -1 503 945 14,92 % -1 880 000 0 0 TOIMINTAKATE -1 092 618 -6 699 673 16,31 % -6 699 673 3 Toimintatuotot 2 979 169 25 208 126 11,82 % 25 127 813 40 Henkilöstökulut -620 140 -4 071 129 15,23 % -4 056 255 43 Palvelujen ostot -676 885 -1 926 355 35,14 % -1 926 355 Muut toimintakulut -2 131 724 -14 009 185 15,22 % -14 009 185 S8 Sisäiset tuotot 4 600 237 29 276 237 15,71 % 29 276 237 S9 Sisäiset kulut -197 077 -2 166 451 9,10 % -2 166 451 TOIMINTAKATE 3 953 580 32 311 244 12,24 % 32 245 804 355 847 4 871 578 7,30 % 4 871 578 -14 468 013 3 Toimintatuotot 0 0 43 Palvelujen ostot S8 Sisäiset tuotot 0 0 40 Henkilöstökulut S8 Sisäiset tuotot TELA Tekninen lautakunta 0 43 Palvelujen ostot TOIMINTAKATE KALA Kaupunkisuunnittelulau takunta Ero TA/Ennuste 82 000 TOIMINTAKATE KULA Kulttuurilautakunta Ennuste 31.12.2015 -84 513 TOIMINTAKATE YMPLA Ympäristölautakunta Tot% 0 S9 Sisäiset kulut KH Kaupunginhallitus Budjetti TA -2 681 40 Henkilöstökulut S8 Sisäiset tuotot TARLA Tarkastuslautakunta Toteuma 28.2. 40 Henkilöstökulut -2 311 299 -14 468 013 15,98 % 43 Palvelujen ostot -1 648 914 -7 796 970 21,15 % -7 796 970 Muut toimintakulut -541 025 -4 495 428 12,04 % -4 495 428 S8 Sisäiset tuotot 1 927 348 8 877 149 21,71 % 8 877 149 S9 Sisäiset kulut -1 107 853 -3 542 480 31,27 % -3 542 480 TOIMINTAKATE -3 325 897 -16 554 164 20,09 % -16 554 164 0 -65 440 0 § 73, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: khraportti_2015_02 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta 3 Toimintatuotot ICT Kymi 25 269 080 13,62 % 25 269 080 15,98 % -57 732 712 43 Palvelujen ostot -16 514 806 -123 480 881 13,37 % -123 480 881 Muut toimintakulut -4 464 948 -31 722 802 14,07 % -31 722 802 0 1 678 060 0,00 % 1 678 060 S9 Sisäiset kulut -1 155 447 -10 331 850 11,18 % -10 331 850 TOIMINTAKATE -27 919 660 -196 321 105 14,22 % -196 321 105 224 978 1 242 800 18,10 % 1 242 800 3 Toimintatuotot 40 Henkilöstökulut -209 037 -1 415 955 14,76 % -1 415 955 43 Palvelujen ostot -45 377 -202 300 22,43 % -202 300 Muut toimintakulut -63 442 -384 698 16,49 % -384 698 216 0 -872 822 -5 350 236 16,31 % -5 350 236 TOIMINTAKATE -965 483 -6 110 389 15,80 % -6 110 389 3 Toimintatuotot 1 056 520 5 029 150 21,01 % 5 029 150 40 Henkilöstökulut -8 258 902 -49 378 355 16,73 % -49 378 355 -1 747 796 -11 408 489 15,32 % -11 408 489 Muut toimintakulut -640 715 -4 474 600 14,32 % -4 474 600 1 975 60 000 3,29 % 60 000 S9 Sisäiset kulut -3 043 869 -19 996 965 15,22 % -19 996 965 TOIMINTAKATE -12 632 787 -80 169 259 15,76 % -80 169 259 4 237 880 19 904 439 21,29 % 19 904 439 -12 535 864 3 Toimintatuotot 40 Henkilöstökulut -2 006 091 -12 535 864 16,00 % 43 Palvelujen ostot -568 355 -2 646 150 21,48 % -2 646 150 Muut toimintakulut -501 584 -3 718 386 13,49 % -3 718 386 TOIMINTAKATE 1 161 850 1 004 039 115,72 % 1 004 039 3 Toimintatuotot 1 297 602 9 344 745 13,89 % 9 344 745 40 Henkilöstökulut -820 677 -5 976 923 13,73 % -5 976 923 43 Palvelujen ostot -298 797 -2 417 378 12,36 % -2 417 378 Muut toimintakulut -793 328 -124 028 -793 328 15,63 % TOIMINTAKATE 54 100 157 116 34,43 % 157 116 3 Toimintatuotot 846 435 4 268 000 19,83 % 4 268 000 40 Henkilöstökulut -176 110 -1 107 000 15,91 % -1 107 000 43 Palvelujen ostot -213 276 -1 675 000 12,73 % -1 675 000 Muut toimintakulut -308 451 -1 444 500 21,35 % -1 444 500 148 598 41 500 358,07 % 41 500 14 766 291 103 234 118 14,30 % 101 153 805 40 Henkilöstökulut -25 370 376 -158 421 046 16,01 % -158 406 172 43 Palvelujen ostot -24 091 606 -165 896 068 14,52 % -165 776 069 Muut toimintakulut -10 595 217 -70 111 809 15,11 % -70 111 809 S8 Sisäiset tuotot 6 708 625 44 242 029 15,16 % 44 242 029 S9 Sisäiset kulut -6 708 625 -44 242 029 15,16 % -44 242 029 TOIMINTAKATE -45 290 908 -291 194 804 15,55 % -293 140 244 3 Toimintatuotot 0 0 43 Palvelujen ostot TOIMINTAKATE Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Ero TA/Ennuste -57 732 712 S8 Sisäiset tuotot Työterveys Ennuste 31.12.2015 3 440 460 S9 Sisäiset kulut Pelastuslaitos Tot% -9 224 919 S8 Sisäiset tuotot LANULA Lasten ja nuorten lautakunta Budjetti TA 40 Henkilöstökulut S8 Sisäiset tuotot LIIKUNTA Liikuntalautakunta Toteuma 28.2. 0 0 0 0 0 -1 945 440 -3 000 -2 000 -1 000 Suhteessa TA2015 Elo Suhteessa TOT2014 Heinä Syys Loka Marras Joulu -3 000 -2 000 -1 000 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 0 Kesä -2 615 -1 548 1 000 Touko Ero TOT2014 1 000 Tammi Helmi Maalis Huhti -2 806 -1 944 TA2015 Ero 2 000 Toimintakatteen seuranta 2015 %-ero 8,1 -1,0 15,5 -0,7 0,0 23,4 0,0 32,0 0,0 40,7 0,0 51,4 0,0 60,3 0,0 68,4 0,0 76,5 0,0 82,7 0,0 90,7 Toteutuma % 2014 7,1 14,9 23,4 32,0 40,7 51,4 60,3 68,4 76,5 82,7 90,7 100,0 2 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2015 -23 613 -45 210 3 000 2014 -20 997 -43 662 -68 879 -94 151 -119 645 -151 003 -177 094 -201 007 -224 662 -243 134 -266 394 -293 859 2014 9 533 18 536 27 635 36 853 46 221 60 633 69 830 79 146 88 259 97 544 106 610 115 713 115 713 119 154 Suhteessa TA2015 Touko Heinä Elo Suhteessa TOT2014 Kesä Syys 2015 %-ero 8,3 0,0 15,9 0,1 0,0 23,9 0,0 31,8 0,0 39,9 0,0 52,4 0,0 60,3 0,0 68,4 0,0 76,3 0,0 84,3 0,0 92,1 Toteutuma % 2014 8,2 16,0 23,9 31,8 39,9 52,4 60,3 68,4 76,3 84,3 92,1 100,0 Palkat ja palkkiot seuranta 2015 9 841 18 938 Tammi Helmi Maalis Huhti TP 2014 TA 2015 3 000 -293 859 -291 195 TP 2014 TA 2015 1000 euroa PALKAT JA PALKKIOT Kaupunki ja liikelaitokset, kirjanpidon tiedot, ilman sivukuluja TOIMINTAKATE Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen -308 -402 TOT2014 Ero Loka Marras Joulu -25 149 TA2015 Ero 1000 euroa § 73, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: grafiikka 2015 Loka Marras Joulu Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 -3 000 Syys -3 000 Elo -2 000 -2 000 Heinä -1 000 -1 000 Kesä 0 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 000 Touko -2 620 -2 560 TOT2014 Ero 1 000 Tammi Helmi Maalis Huhti -2 500 -2 368 TA2015 Ero 2 000 Toimintatulojen seuranta 2015 %-ero 7,9 -2,4 14,3 -2,3 0,0 -23,3 0,0 -31,7 0,0 -37,8 0,0 -47,1 0,0 -53,9 0,0 -60,2 0,0 -66,9 0,0 -81,4 0,0 -88,3 Toteutuma % 2014 10,3 16,6 23,3 31,7 37,8 47,1 53,9 60,2 66,9 81,4 88,3 100,0 2 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2015 8 178 14 766 2014 31 796 60 989 93 211 127 205 159 146 200 136 233 364 263 889 294 536 328 108 358 571 398 256 398 256 394 429 Suhteessa TA2015 Heinä Elo Suhteessa TOT2014 Kesä Syys 2015 %-ero 8,1 -0,1 15,2 0,1 0,0 23,4 0,0 31,9 0,0 40,0 0,0 50,3 0,0 58,6 0,0 66,3 0,0 74,0 0,0 82,4 0,0 90,0 Toteutuma % 2014 8,0 15,3 23,4 31,9 40,0 50,3 58,6 66,3 74,0 82,4 90,0 100,0 Toimintamenojen seuranta 2015 31 791 60 057 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko TP 2013 TA 2015 3 000 2014 10 799 17 327 24 332 33 054 39 501 49 133 56 270 62 881 69 873 84 973 92 177 104 396 TOIMINTAMENOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa 3 000 104 396 103 234 TP 2014 TA 2015 TOIMINTATULOT Ero Ero 5 931 TOT2014 Loka Marras Joulu -301 345 TA2015 § 73, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: grafiikka 2015 § 74, KH 23.3.2015 17:00 KH: 556/2015 Tilinpäätös 2014 Kh 23.3.2015 Valmistelija: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Talouden vastuualue lähettää Kotkan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kuntalain 68 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kuntalain 69 §:ssä edellytetään, että kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Lisäksi on tehtävä selkoa talouden tasapainotustoimenpiteistä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen, jonka mukaisilla kaavoilla tilinpäätöslaskelmat on laadittu. Talouden vastuualue esittää, että kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että tilikauden tulos 6 220 669,73 euroa käsitellään seuraavasti: 1. tuloutetaan Opintokeskus Karhun peruskorjauksen poistoeroa 113 264,40 euroa 2. tuloutetaan Karhulan sairaalan peruskorjauksen poistoeroa 157 474,30 euroa 3. tuloutetaan Merikeskus Vellamon uudisrakennuksen poistoeroa 3 577 656,66 euroa 4. siirretään tilikauden ylijäämä 10 069 065,09 euroa tilikauden yli/alijäämätilille Tuloksen käsittelyn jälkeen kaupungin taseeseen jää euroa alijäämää. 32 749 960,84 Valtuusto käynnisti päätöksellään 10.6.2013 talouden tasapainotusohjelman, jota tarkennettiin 2.3.2015 tehdyllä päätöksellä. Tasapainotusohjelman tavoitteet on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. Talouden vastuualue esittää edelleen, että kaupunginhallitus päättää allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi. ./. Vuoden 2014 tilinpäätösehdotus jaetaan kokoukseen osallistuville, kaupunginhallituksen varajäsenille ja valtuustoryhmien puheenjohtajille erillisenä liitteenä. Tilinpäätösehdotus julkaistaan 23.3.2015 klo 12. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää käsitellä tilikauden 2014 tuloksen 6 220 669,73 euroa seuraavasti: 1. tuloutetaan Opintokeskus Karhun peruskorjauksen poistoeroa 113 264,40 euroa 2. tuloutetaan Karhulan sairaalan peruskorjauksen poistoeroa 157 474,30 euroa § 74, KH 23.3.2015 17:00 KH: 556/2015 3. tuloutetaan Merikeskus Vellamon uudisrakennuksen poistoeroa 3 577 656,66 euroa 4. siirretään tilikauden ylijäämä 10 069 065,09 euroa tilikauden yli- / alijäämätilille. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vuoden 2014 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa talouden vastuualueen tekemään tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia. Toimeenpano: Ote sekä tilinpäätösasiakirjat: tilintarkastajat Ote sekä tilinpäätös: tarkastuslautakunta Ote: talous- ja rahoitusjohtaja talouspäällikkö Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus § 75, KH 23.3.2015 17:00 Henkilöstökertomus 2014 YTNK 18.3.2015 / 18 § Valmistelija: Henkilöstösuunnittelija Tanja Hellsten, puh. 040 543 8206 Henkilöstöä koskevat tavoitteet on kirjattu kaupungin henkilöstöstrategiaan. Lisäksi kaupunkistrategiassa ja talouden tasapainottamisohjelmassa on määritelty työpanosta ja henkilöstökustannuksia koskevia tavoitteita. Henkilöstön vähentämistavoite vuosina 2014 - 2016 on yhteensä 100 vakituista henkilötyövuotta ja 125 määräaikaista henkilötyövuotta sekä lisäksi sadan vakanssin vähentäminen. Vuonna 2014 vakituisen henkilöstön määrä kääntyi nousuun, kun sen sijaan määräaikaisen henkilöstön määrän vähentyminen eteni tavoitteen mukaisesti. Kotkan kaupungin maksetut palkat laskivat noin 216.000 euroa vuoteen 2013 verrattuna. Sairauspoissaolojen suotuisa kehitys jatkui sairauspoissaolojen laskiessa 16,3 päivään / työntekijä. Sijaiskustannukset huomioiden tämä merkitsi yli 1,3 miljoonan euron säästöä vuositason palkoissa. Säästösyistä annettavaa palkatonta virka-/työvapaata käytettiin lähes 2.500 päivää päästen asetettuun tavoitteeseen ja tämä vastaa noin 198.000 euron säästöä. Myös ylityökustannuksen laskivat yli 50.000 euroa. Henkilöstötavoitteiden osalta vuoden 2014 loppuun mennessä saavutettiin kuuden miljoonan euron kokonaissäästötavoitteesta 2,4 miljoonaa euroa. Henkilöstö osallistui osana ammatillisen osaamisen kehittämistä monipuolisesti erilaisiin koulutusmuotoihin oppisopimuskoulutuksesta avoimiin koulutuksiin sekä henkilöstöpalveluiden järjestämiin henkilöstökoulutuksiin, joiden piirissä oli yhteensä lähes 2.000 työntekijää. Myös mm. työhyvinvointijohtamiseen kuuluvasta varhaisen tuen mallin käyttämisestä järjestettiin esimiehille koulutusta. Esimiesinfoja järjestettiin säännöllisesti. Vuonna 2014 kaupungin kaikille esimiehille tehtiin 360 astetta -arviointi, jonka tuloksia on hyödynnetty mm. esimiesvalmennuksen toteutuksessa. ./. Henkilöstökertomus on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Vs. henkilöstöjohtaja Maija Kaltakari Ehdotus: Yhteistoimintaneuvottelukunta päättää merkitä vuoden 2014 henkilöstökertomuksen tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. _________ Kh 23.3.2015 Valmistelija: Henkilöstösuunnittelija Tanja Hellsten, puh. 040 543 8206 ./. Vuoden 2014 henkilöstökertomus on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf § 75, KH 23.3.2015 17:00 Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vuoden 2014 henkilöstökertomuksen ja päättää saattaa sen tiedoksi valtuustolle tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa henkilöstöpalvelut tekemään teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia henkilöstökertomukseen. Oikaisuvaatimusohje Kv: Ei valitusosoitusta § 76, KH 23.3.2015 17:00 KH: 271/2015 Lausunnon antaminen Carean alijäämien kattamisesta Kh 9.3.2015 / 55 § Valmistelija: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh. 234 5200 ./. Esityslistan liitteinä ovat - Carean hallituksen kokouksen pöytäkirjan ote 30.1.2015 / 6 § Kumulatiivinen alijäämä taseessa 31.12.2014 Loppuselvitys kuntalaskutuksen toteutumisesta 2006-2010 Selvitys Carea-kuntayhtymän alijäämien käsittelystä BDO Audiator Oy on laatinut selvityksen Carea-kuntayhtymän alijäämien käsittelystä. Selvityksen lopputulemana on, että kunnat kattavat alijäämät palvelujen käytön eli tuotelaskutuksen suhteessa (ns. aiheuttamisperiaate). Selvityksen mukaan Kotkan osalta kumulatiivista alijäämää on 8 220 981,61 euroa. Talousjohtajien vuonna 2011 eri perustein tekemään selvitykseen nähden Kotkan osuus on lisääntynyt 1 222 721,46 eurolla. Talousjohtajien selvitystä kunnat eivät ole hyväksyneet alijäämien kattamista koskevan ratkaisun pohjaksi. * * * Määräajaksi lausunnon antamiselle on annettu 27.2.2015 mennessä. Carealta on pyydetty ja saatu lisäaikaa, jotta kaupunginhallitus voi käsitellä asian kokouksessaan 9.3.2015. Kuntien valtuustojen ja kaupungin-/kunnanhallitusten puheenjohtajat neuvottelevat asiasta torstaina 5.3.2015. Jos asiassa tapahtuu edistystä suuntaan tai toiseen, kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville välitetään mahdolliset lisätiedot sähköpostitse perjantaina 6.3.2015. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa Carean hallitukselle lausuntonaan Carean alijäämien kattamista koskevasta asiasta, että alijäämät tulee ensisijaisesti kattaa ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja että kaupunki on valmis käymään jatkoneuvotteluja asiasta. Asian käsittely: Merkittiin, että varajäsen Emmi Voutilainen esteellisenä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Jäsen Pasi Hirvonen teki näin kuuluvan muutosehdotuksen: ”Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa Carean hallitukselle lausuntonaan Carean alijäämien kattamista koskevasta asiasta, että kaupunki on valmis käymään jatkoneuvotteluja asiasta.” Ehdotusta kannatettiin. Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielinen muutosehdotuksesta. Todettiin yksimielisyys. Päätös: Kaupunginhallitus päätti ilmoittaa Carean hallitukselle lausuntonaan Carean alijäämien kattamista koskevasta asiasta, että kaupunki on valmis käymään jatkoneuvotteluja asiasta. § 76, KH 23.3.2015 17:00 KH: 271/2015 _________ Kh 23.3.2015 Valmistelija: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh. 234 5200 ./. Esityslistan liitteinä ovat - Carean hallituksen kokouksen pöytäkirjan ote 30.1.2015 / 6 § Kumulatiivinen alijäämä taseessa 31.12.2014 Loppuselvitys kuntalaskutuksen toteutumisesta 2006-2010 Selvitys Carea-kuntayhtymän alijäämien käsittelystä Talouden tasapainotusohjelman ohjausryhmässä todettiin 16.3.2015, että Carean alijäämät tulee kattaa ensisijaisesti ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, ellei muuta asiaan vaikuttavaa ilmene. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa Carean hallitukselle lausuntonaan Carean alijäämien kattamista koskevasta asiasta, että alijäämät tulee ensisijaisesti kattaa ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, ellei muuta asiaan vaikuttavaa ilmene. Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Carea palvelujohtaja talous- ja rahoitusjohtaja § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea alijäämä kunnille ESITYSLISTA 1/2015 KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO – JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 30.1.2015 8 DNO: KYHALLINTO 43/2013 6§ ALIJÄÄMÄSELVITYS Kuntayhtymän alijäämät Vuoden 2014 tilinpäätöksessä on ennakkotietojen perusteella kattamattomia alijäämiä 24,8 miljoonaa euroa. Samassa taulukossa on esitetty myös alijäämän jakautuminen kunnittain, liite nro 2. Kuntayhtymällä ei ole velvoitetta kuntalain nojalla kattaa alijäämiä kuten kunnilla. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa kuntalain muutoksessa alijäämän kattaminen on tarkoitus ulottaa myös kuntayhtymään siten, että kattamisvelvollisuus alkaa vuoden 2015 taseen alijäämistä ja alijäämä on katettava neljässä vuodessa. Lain voimaanpanoa koskevissa pykäläehdotuksessa kuntayhtymän alijäämän kattamiselle on asetettu takarajaksi vuoden 2020 tilinpäätös. Ellei vuoden 2015 alijäämää ole katettu tuohon mennessä, seurauksena on arviointimenettely, jossa valtiovarainministeriö asettaa selvityshenkilön laatimaan sopimusehdotuksen ongelman ratkaisemiseksi. Sopimusehdotuksessa on mahdollista ehdottaa erilaisia toimenpiteitä joko kuntayhtymälle ja kunnille. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että sopimus on hyväksyttävä jäsenkuntien valtuustoissa ja kuntayhtymän yhtymäkokouksessa, jossa päätös edellyttää jäsenkuntien kahden kolmasosan enemmistöä, jotka edustavat vähintään puolta kuntayhtymän väestöä (sama määräenemmistövaatimus kuin tarvitaan perussopimuksen muuttamiseksi). Jäsenkuntien erimielisyys Kuntayhtymän alijäämien kattamiseen liittyy erimielisyys kattamisen jakoperusteista jäsenkuntien kesken ns. sopimuslaskutuksen aikana vuosina 2006–2010. Kuntayhtymässä laadittiin tämän vuoksi ns. talousjohtajien selvitys vuonna 2011, joka ei tuonut ratkaisua erimielisyyteen, liite nro 3. Jäsenkunnat päättivät vuonna 2014 tehdä uuden selvityksen, joka pyydettiin ulkopuoliselta asiantuntijalta BDO:lta, liite nro 4. § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea alijäämä kunnille ESITYSLISTA 1/2015 KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO – JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 30.1.2015 9 BDO:n selvityksessä vuosina 2006 -2010 kunnilta peritty sopimuslaskutuksen mukainen jäsenkuntalaskutus on jaettu kunnille palvelujen käytön eli tuotelaskutuksen suhteessa. Laskutapa muuttaisi jäsenkuntien osuuksia alijäämän kattamisesta siten, että Kouvolan vastuu vähenisi 6.026.090,46 euroa ja muiden kuntien osuus alijäämän kattamisesta vastaavasti lisääntyisi: Hamina 2.701.616,79 euroa, Kotka 1.222.721,46 euroa, Miehikkälä 210.242,05 euroa, Pyhtää 566.702,71 euroa ja Virolahti 1.745.291,55 euroa. Lausuntopyyntö Kuntayhtymä pyytää jäsenkuntien hallitusten lausunnot 27.2.2015 mennessä siitä, hyväksyykö kunta BDO:n selvityksessä kunnalle ehdotetun vastuun kuntayhtymän alijäämän kattamisesta ratkaisujen perusteeksi. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää pyytää jäsenkuntien hallituksilta lausunnon 27.2.2015 mennessä siitä, hyväksyykö kunta BDO:n selvityksessä kunnalle ehdotetun vastuun kuntayhtymän alijäämän kattamisesta ratkaisujen perusteeksi. § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 2 30_1_2015 Liite nro 2 Hallitus 30.1.2015 Kumulatiivinen alijäämä taseessa 31.12.2014 Kuntayhtymä ja liikelaitokset -ennakkotieto Kum. alijäämä 31.12.2014 Tilinpäätösten mukainen jakoperuste Osuudet kunnittain HAMINA KOTKA KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VIROLAHTI 2 686 362,81 8 220 981,61 12 423 984,40 309 056,37 722 665,54 464 483,12 24 827 533,85 226 757 373,13 705 056 184,96 932 663 571,42 24 623 294,14 64 287 624,20 38 191 400,83 1 991 579 448,67 Kunnan %-osuus Jäsenkunnan suht. käytöstä/ korvauksista 11,4 35,4 46,8 1,2 3,2 1,9 100,0 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Liite nro 1 hallitus 18.8.2011 LOPPUSELVITYS KUNTALASKUTUKSEN TOTEUTUMISESTA 2006-2010 Työryhmä: Marja Huovinen (Kouvola) Jaana Kuuva (Kotka) Kari Stenholm (Hamina) Helena Kinnunen (Carea) 5.8.2011 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 KUNTALASKUTUSSELVITYS - loppuraportti Kuntayhtymä siirtyi yhtymäkokouksen päätöksellä vuoden 2006 alusta jäsenkuntien laskutuksessa ns. sopimuslaskutukseen, jossa kunnan vuotuinen laskutettava osuus muodostui suhteellisena osuutena kaikkien kuntien kolmen edellisen tilinpäätöksen euromääräisestä kokonaislaskutuksesta (tuotelaskutus). Osassa jäsenkuntia laskutusmalli aiheutti heti ensimmäisten tilivuosien jälkeen kritiikkiä; malli tasaa liian hitaasti eroja tuote- ja sopimuslaskutuksen kesken, osa kunnista hyötyy jatkuvasti ja toiset ovat maksajia. Syksyn 2009 aikana kuntayhtymän johto laati raportin kuntalaskutuksen taustoista. Raportissa selvitettiin kuntalaskutuksen perusteita, sopimuslaskutukseen siirtymistä ja sen toteutumista kuntatasolla. Lisäksi raportissa arvioitiin sopimuslaskutuksen toteutumisen oikeudenmukaisuutta. Raportti käsiteltiin sairaanhoitopiirin hallituksessa 23.10.2009 ja toimitettiin jäsenkuntien hallituksille tiedoksi. 5.11.2009 Haminan, Kotkan, Kouvolan ja sairaanhoitopiirin välisessä neuvottelussa sovittiin, että sairaanhoitopiirin tuotelaskutuksen hintoja tarkistetaan vuosien 20062009 tilinpäätösten perusteella, jotta saadaan toteutumatietoihin perustuva vertailu sopimus- ja tuotelaskutuksen kesken. Kuntayhtymän ja suurimpien jäsenkuntien talousjohdosta asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli tuottaa kunnittaiset vertailulaskelmat jälkilaskentana toteutetun tuotehinnoittelun ja sopimuslaskutuksen eroista vuosilta 2006-2010. Työryhmä antoi raportin vv. 2006-2009 laskutuksen toteutumisesta 4.3.2010. Carean hallitus käsitteli raporttia 18.3.2010 ja antoi työryhmälle tehtäväksi seurata laskutuksen toteutumista vuoden 2010 osalta sekä valmistella kuntalaskutukseen uutta, vaihtoehtoista mallia otettavaksi käyttöön 1.1.2011. Työryhmään ovat kuuluneet taloussuunnittelupäällikkö Marja Huovinen ja talousanalyytikko Hannele Koivu (vuoden 2010) Kouvolasta, talousjohtaja Jaana Kuuva Kotkasta, talousjohtaja Kari Stenholm Haminasta ja laskentapäällikkö Helena Kinnunen kuntayhtymästä. Varsinainen laskentatekninen työ toteutettiin kuntayhtymän taloushallinnossa. 1 Selvityksen lähtökohdat ja työsuunnitelma/laskentaperiaatteet Sairaanhoitopiirin tuotehinnat kullekin tilivuodelle ovat perustuneet sairaala- ja erikoisalakohtaisiin talousarvion mukaisiin nettomenoihin sekö drg-, avo- ja vuodeosasto (psyk)hoidon hintaryhmäkohtaisiin tuotantosuunnitelmiin. Tilinpäätöksen mukaisissa toteutumissa on ollut sairaaloittain vaihtelua sekä kustannuksissa että tuotannossa suhteessa talousarvioon. Selvitys toteutettiin noudattaen seuraavia laskentaperiaatteita/-vaiheita ja käyttäen . lähdejärjestelminä kuntayhtymän SAP-taloushallinnon järjestelmää ja Cognosraportointijärjestelmää. Yksityiskohtainen selvitys laskennan kulusta laskentataulukkoineen on käsitelty kuntalaskutusselvityksessa II 4.3.2010. 2 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 1. Selvitettiin tilinpäätösten 2006-2009 mukaiset nettomenot erikoisaloittain -laskentajärjestelmän mukaiset erikoisalakohtaiset kokonaiskustannukset (toimintakulut, sisäiset kulut, rahoitus, poistot) -kuntayhtymän sisäisten palveluyksiköiden (mm. leikkaussali, ensiapu, osastot, sairaalalogistiikka) voitto/-tappio kohdistettiin erikoisaloille palvelujen käytön suhteessa -saaduista kokonaiskustannuksista vähennettiin maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut toimintatuotot Laskentataulukot raportin liitteenä 1. 2. Erikoisalakohtainen keskihinta laskettiin avo- ja vuodeosastohoitoon -erikoisalan nettomenot jaettiin avo- ja vuodeosastohoidon kesken samassa suhteessa tilinpäätösten mukaiset kustannukset jakautuivat erikoisalan avo- ja vuodeosastohoidon kustannuspaikoille -avo- ja vuodeosastohoidon kokonaiskustannukset jaettiin toteutuneilla suoritemäärillä (myyntilaskutus/avohoitokäynnit, drg-hoitojaksot) saatiin erikoisalakohtainen tilinpäätöksen mukainen keskihinta Laskentataulukot raportin liitteenä 2. 3. Kuntakohtaiset laskelmat erikoisaloittain/sairaaloittain -laskennan kolmannessa vaiheessa suoritettiin kunnittain laskenta toteutuneiden suoritteiden ja keskihintojen kertolaskuna. Suoritetiedot (avohoitokäynnit, drg-jaksot ja hoitopäivät) saatiin kuntien todellisesta käytöstä vv. 2006-2009. Tiedot poimittiin sairaaloittain ja erikoisaloittain. Laskentatyön aikana myös selvisi että keskihinnan käyttö kuntakohtaisen kokonaislaskennan pohjana oli ongelmallista keskussairaalan osalta, koska kuntien käyttö hoidon vaativuuden osalta poikkesi toisistaan. Keskihinnan käyttöä arvioitiin sairaalakohtaisesti seuraavasti: Aluesairaalan osalta erikoisalakohtainen keskihinta vastasi varsin hyvin kuntakohtaisia keskihintoja. Kouvolan osalta vaihteluväli oli -0,4%.sta +0,4%:in. Myöskään muiden jäsenkuntien aluesairaalan käytössä ei ollut merkittäviä tilastollisia poikkeamia. Psykiatriassa kuntien käytössä ei ollut merkittäviä poikkeamia tarkastelujaksolla 2006-2009. Vuotuisia kuntakohtaisia poikkeamia oli, jotka kuitenkin tasoittuivat koko aikajaksolla. Keskussairaalan osalta poikkeamia keskihinnasta oli varsinkin niiden jäsenkuntien osalta, joiden keskussairaalan käyttö oli merkittävää (Hamina, Kotka, Kouvola). Poikkeamat erikoisaloittain olivat huomattaviakin. Kuntakohtaiset poikkeamat keskussairaalan avohoitokäyntien ja drg-jaksojen erikoisalakohtaisesta keskihinnasta raportoitiin 4.3.2010 valmistuneen selvityksen liitteessä, ja valmistelutyöryhmä hyväksyi että keskihintoja oikaistaan poikkeamaprosenteilla. Kuntayhtymän ulkopuolelta hankitut ostopalvelut ja apuvälineet otettiin kuntakohtaisiin laskelmiin todellisina läpilaskutuslukuina. 3 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Laskentataulukot raportin liitteenä 3. 4. Ali-/ylijäämän 2006-2010 käsittely laskennassa Tilinpäätösten 2006-2010 mukainen vahvistettu alijäämä oli 17.948.523,68 euroa. Laskennan lähtökohtana oli ettei ali-/ylijäämiä viedä hintoihin, vaan ne vähennetään/lisätään laskennan lopputuloksesta. Jakosuhteena käytettiin peruspääoman mukaista osuutta poikkeavasti perussopimuksen mukaisesta jakosuhteesta (2006-2007 palvelujen käyttö, 2008-2010 tilikaudella peritty korvaus = sopimuslaskutus). Perusteena tälle perussopimuksesta poikkeavalle käsittelylle oli sopimuslaskutuksen oikeudenmukaisuuden asettaminen selvityksenalaiseksi. Laskentataulukot raportin liitteenä 4. 2 Laskennan aikana selvitettyjä erityiskysymyksiä Kalliin hoidon tasaus Kun laskennan periaatteena oli käyttää sairaala- ja erikoisalakohtaisia tarkastettuja keskihintoja, ei kalliin hoidon tasausta otettu huomioon kuntakohtaisia kokonaiskustannuksia selvitettäessä. Oletuksena oli, että keskihinta sellaisenaan jo tasaa kustannuksia eikä kalliin hoidon tasausta voida enää sisällyttää laskelmiin kahdenkertaisen tasauksen vuoksi. Työryhmä päätyi kuitenkin vertailulaskelmien avulla varmentamaan hyväksytyn periaatteen oikeellisuuden. tarkastelun kohteiksi otettiin vuodet 2007 ja 2009, joista selvitettiin keskihinnoin ja tilinpäätöksen mukaisin tuotehinnoin + kalliin hoidon tasauksen perusteella lasketut kuntakohtainen kulut. Laskelmat osoittivat että kokonaistasolla vaihtelu keskihintapohjaisen ja tuotepohjaisen+kalliin hoidon tasauksella perusteella tehtyjen laskelmien kesken oli vain 0,2%. Tämän perusteella oletettiin että keskihinnan pohjalta tehtyjä laskemia voidaan pitää luotettavina. Tarkistuslaskelmat 2007 ja 2009 ohessa. 4 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Tilinpäätöksen mukaisin keskihinnoin sekä jälkilaskenta tehdyn tuotelaskutuksen ja kalliin hoidon tasauksen mukaisena Tp 2007 Keskihinnat 2 Tp 2007 Muutos s Tp tuotelaskenta eur (sairaaloittain/elat) / kalliin hoidon tasaus jälkilaskentakeskihinta HAMINA KOTKA KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ RUOTSINPYHTÄÄ VIROLAHTI YHTEENSÄ 17 50 72 2 4 2 2 538 476 020 167 682 554 960 322 959 575 817 949 539 912 152 402 073 17 50 72 1 4 2 3 020 519 566 892 695 658 378 409 970 430 975 175 140 302 152 731 401 -517 43 545 -274 12 103 417 Muutos % jälkilaskentakeskihinta 913 011 855 842 226 601 390 -3,0 0,1 0,8 -12,7 0,3 4,1 14,1 329 328 0,2 Tilinpäätöksen mukaisin keskihinnoin sekä jälkilaskenta tehdyn tuotelaskutuksen ja kalliin hoidon tasauksen mukaisena Tp 2009 Keskihinnat (sairaaloittain/elat) Tp 2009 Muutos Tp tuotehinta+ eur kalliin hoidon tasaus jälkilaskentakeskihinta HAMINA KOTKA KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ RUOTSINPYHTÄÄ VIROLAHTI YHTEENSÄ 18 57 83 1 5 2 3 583 592 240 865 004 371 529 882 003 201 312 649 598 951 172 187 596 18 57 82 2 5 2 3 705 578 936 034 112 609 478 777 721 579 663 498 274 026 172 455 538 121 -13 -303 169 107 237 -51 Muutos % jälkilaskentakeskihinta 895 282 622 351 849 676 925 0,7 0,0 -0,4 9,1 2,2 10,0 -1,5 267 942 0,2 Kymenlaakson sairaalapalvelut liikelaitoksen tuloskehityksen huomioiminen selvityksessä Kokonaistilanteen selvittämiseksi työryhmä päätyi huomioimaan Sairaalapalvelutliikelaitoksen tuloskehityksen 2006-2009, mikä hyvin olennaisesti on vaikuttanut myös sairaaloiden hintakehitykseen (liikelaitoksen ali-/ylijäämiä ei ole viety tutkimushintoihin). Liikelaitoksella on laboratorio-, kuvantamis- ja välinehuoltotoimintaa sekä alue- että keskussairaalassa. Aluesairaalan yhteydessä toimivat tuotantoyksiköt olivat tappiollisia koko tarkastelujakson ajan. Tuotantoyksiköiden erilaiseen tuloskehitykseen on vaikuttanut pääasiakkaiden (keskussairaala, aluesairaala) toiminnan ominaispiirteet ja palvelujen ostojen volyymi suhteessa tuotantoyksiköiden resursseihin. Liikelaitoksen KAS-röntgen ja KASlaboratorion kustannustasoon on vaikuttanut mm. täysi päivystysvalmius joka yö (esim. röntgenin täyden varallaolon aikana yöpäivystyksessä otetaan tutkimuksia keskimäärin vain joka toinen yö). Samoin laboratorion näytteenottoverkosto on laaja suhteessa näytteenottojen määrään. 5 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Lisäksi liikelaitoksen tietojärjestelmien merkittävät kehittämiskulut maksettiin etelän isojen yksiköiden toimesta (kliininen laboratorio ja röntgen). Liikelaitoksen radiologian tutkimushinnoissa on merkittävä ero kahden tuotantoyksikön välillä; pohjoisen tuotantoyksikön hinnat olivat noin 20% kalliimmat kuin etelä radiologian, ja silti yksikkö tuotti 2006-2009 tappioita yhteensä 940.685 euroa. Etelän yksikkö tuotti 20% edullisemmilla hinnoilla 1,8 milj. euroa voittoa. Hintojen tasaaminen yksiköiden kesken ei ollut mahdollista suurten erojen vuoksi. Laboratoriopalveluissa oli käytössä samat hinnat molemmissa tuotantoyksiköissä. Sairaalapalvelut liikelaitoksen ali-/ylijäämät otettiin huomioon kokonaislaskennassa, ja kohdistaminen kunnille tehtiin pääsairaalan (alue-/keskussairaala) käytön suhteessa. Tuotantoyksiköiden taloudelliset tulokset oheisena. Layer: 1005 Kymenlaakson sairaalapalv Tilikauden tulos 3 2006 2007 2008 601 Kliinisen kemian laboratorio KOKS 602 Kliinisen mikrobiologian laboratorio 703 Välinehuolto KOKS 604Kliininen neurofysiologia 605 Patologian laboratorio 701 Röntgenosasto KOKS Yhteensä 421 040 -49 234 -178 015 6 446 -199 121 -253 136 -252 020 377 338 -12 394 -197 013 13 079 -138 270 374 573 417 313 603 Kliinisen kemian laboratorio PoKS 702 Röntgenosasto PoKS 606 Patologian laboratorio KAS 704 Välinehuolto PoKS Yhteensä -274 607 -362 270 -103 950 -23 464 -764 291 -264 989 -680 482 -290 112 -311 215 -63 049 -210 924 -36 586 -167 780 -654 736 -1 370 401 2009 380 568 424 454 103 703 109 545 -272 540 -137 044 -27 751 -7 827 -76 427 -84 091 854 618 844 850 962 171 1 149 887 -19 204 19 204 2 592 -104 935 -102 343 2010 Yhteensä 548 127 -84 188 -280 237 26 081 -102 478 603 749 711 054 2 151 527 67 432 -1 064 849 10 028 -600 387 2 424 654 2 988 405 8 446 -84 721 -35 805 -114 234 -226 314 -1 230 836 -1 029 114 -411 136 -446 999 -3 118 085 Sopimuslaskutuksen ja tuotelaskutuksen toteutuminen seurantakaudella 20062010 Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnittainen tilinpäätöstietoihin perustuva yhteenvetolaskelma sopimus- ja tuotelaskutuksen toteutumisesta vuosilta 2006-2010. Vuoden 2010 osalta laskutustiedot on laadittu ja lisätty taulukkoon vastaavalla tavalla kuin ss. 3-4 on selvitetty vuosien 2006-2009 laskennan osalta. 2006-2010 tilinpäätöstietojen ja talousarviotietoihin perustuvien hintojen kokonaisuuden vertailussa oli selkeästi nähtävissä, että vuonna 2006 kaikkien sairaaloiden hinnat olivat liian alhaiset suhteessa erikoisalojen toteutuneisiin nettomenoihin. Talousarviohintoja korjattiin 2007 niin, että 2006 syntynyt tuotealijäämä pääosin pystyttiin kattamaan. 2008-2010 talousarvion mukaisissa hinnoissa ja tilinpäätökseen perustuvat hinnoissa ei ole merkittäviä poikkeamia. 2010 merkittävin poikkeama sopimus- ja tilinpäätökseen perustuvan tuotelaskutuksen osalta oli Kouvolan somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö, joka lisääntyi sekä keskus- että aluesairaalassa palveluissa että myös apuvälineiden kuukausivuokrissa. 6 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 HAMINA 2006 2007 2008 Talousarvion muk. tuotelaskutus 13 745 764 16 551 393 18 144 881 19 313 445 19 452 936 87 208 419 Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus 13 971 166 35 415 14 290 000 16 519 592 -60 393 14 426 000 17 536 912 -141 539 16 925 000 18 590 069 -171 963 18 083 000 19 196 848 -107 353 18 651 996 85 814 587 -445 833 82 375 996 -283 419 98,0 2 033 199 114,1 470 373 102,8 335 106 101,9 437 499 102,3 2 992 758 103,6 Talousarvion muk. tuotelaskutus 45 952 285 48 397 581 56 861 704 58 012 200 59 529 287 268 753 057 Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus 46 224 007 127 370 45 818 000 46 591 020 -195 804 46 527 000 56 815 633 -463 289 54 725 400 57 615 597 -548 055 57 149 000 58 747 488 -334 554 58 140 456 265 993 745 -1 414 332 262 359 856 533 377 101,2 -131 784 99,7 1 626 944 103,0 -81 458 99,9 272 478 100,5 2 219 557 100,8 Talousarvion muk. tuotelaskutus 65 037 770 69 802 005 75 504 756 81 554 168 86 154 171 378 052 870 Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus 67 957 504 830 035 69 450 958 66 159 002 532 392 70 255 889 77 211 130 1 097 348 80 313 550 83 275 913 -229 342 82 397 000 86 136 952 22 209 80 825 316 380 740 501 2 252 642 383 242 713 % -663 419 99,0 -3 564 495 94,9 -2 005 072 97,5 649 571 100,8 5 333 845 106,6 -249 570 99,9 Talousarvion muk. tuotelaskutus 1 772 344 2 011 063 1 813 559 2 021 281 1 923 820 9 542 067 1 893 416 4 214 1 700 000 2 041 750 -6 954 1 621 000 1 825 915 -14 297 1 943 000 1 866 075 -16 137 2 218 000 1 887 685 -11 425 2 184 468 9 514 841 -44 599 9 666 468 197 630 111,6 413 796 125,5 -131 382 93,2 -368 062 83,4 -308 208 85,9 -196 226 98,0 Talousarvion muk. tuotelaskutus 3 862 110 4 409 908 5 030 071 5 154 704 5 722 294 24 179 087 Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus 4 120 167 11 232 4 166 000 4 336 962 -19 417 4 301 000 5 203 964 -45 680 4 923 000 5 006 685 -50 613 5 118 000 5 652 970 -31 099 5 041 080 24 320 748 -135 577 23 549 080 -34 601 99,2 16 545 100,4 235 284 104,8 -161 928 96,8 580 791 111,5 636 091 102,7 Talousarvion muk. tuotelaskutus 2 681 047 3 002 432 2 829 252 3 617 330 3 780 446 15 910 507 Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus 2 686 151 8 045 2 386 000 2 802 285 -12 401 2 310 000 2 891 784 -24 313 2 785 500 3 530 903 -31 434 3 071 000 3 731 523 -22 518 3 192 684 15 642 646 -82 621 13 745 184 308 196 112,9 479 884 120,8 81 971 102,9 428 469 114,0 516 321 116,2 1 814 841 113,2 133 051 320 144 174 382 160 184 223 169 673 128 176 562 954 783 646 007 136 852 411 1 016 311 137 810 958 138 450 611 237 423 139 440 889 161 485 338 408 230 161 615 450 169 885 242 -1 047 544 168 036 000 175 353 466 -484 740 168 036 000 782 027 068 129 680 774 939 297 57 764 100,0 -752 855 99,5 278 118 100,2 801 698 100,5 6 832 726 104,1 7 217 451 100,9 Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (tuote-sopimus) % KOTKA Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (TP tuotelask-sopimus) % KOUVOLA Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (TP tuotelask-sopimus) MIEHIKKÄLÄ Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (TP tuotelask-sopimus) % PYHTÄÄ Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (TP tuotelask-sopimus) % VIROLAHTI Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (TP tuotelask-sopimus) % Talousarvion muk. tuotelaskutus KUNNAT YHT Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio Sopimuslaskutus Erotus (TP tuotelask-sopimus) % 2009 2010 Yhteensä 2006-2010 7 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Kokonaistilanne kunnittain 31.12.2010 Vuoden 2010 lopussa oli sopimuslaskutuskauden pituus on ollut yhteensä 5-vuotta. Asiantuntijoiden mukaan 5-vuotta on vähimmäisjakso, jonka jälkeen laskutuksen kokonaistilannetta kannattaa arvioida kunnittain, ja mahdollisesti myös tehdä johtopäätöksiä laskutusmuodon oikeuden- tai epäoikeudenmukaisuudesta. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa tuotelaskutustiedot perustuvat tilinpäätöshintoihin ja siinä on huomioitu liikelaitoksen ali-/ylijäämä s. 5 selvitetyn kohdentamisperiaatteen mukaisena. KUNTALASKUTUSTILANNE 31.12.2010 - tuote- ja sopimuslaskutus Erikoissairaanhoito- tuotelaskutus tilinpäätöshinnoin TILANNE Kuntalaskutus 2010 (tilanne 31.12.2010) 31.12.2009 (kuntalaskutusselvitys II Sopimus- ja tuotel erot 2006-2009) HAMINA KOTKA KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VIROLAHTI 2 555 259 1 947 079 -5 583 415 111 983 55 299 1 298 519 Kokonaistilanne 31.12.2010 SOPIMUSLASKUTUS TUOTELASKUTUS Sopimus- ja tuotelasku- YHTEENSÄ YHTEENSÄ tuksen erot 18 651 996 58 140 456 80 825 316 2 184 468 5 041 080 3 192 684 19 089 495 58 412 934 86 159 161 1 876 260 5 621 871 3 709 005 168 036 000 174 868 726 2 992 758 2 219 557 -249 570 -196 225 636 090 1 814 840 -HYVITETÄÄN KUNTAA +VELOITETAAN KUNTAA 7 Johtopäätökset Kunnittain tuotelaskutuksen suhde sopimuslaskutukseen toteutui seurantajaksolla 2006-2010 seuraavasti: Tuotelaskutus %:ia sopimuslaskutuksesta 2006-2010 -Hamina -Kotka -Kouvola -Miehikkälä -Pyhtää -Virolahti 103,6 100,8 99,9 98,0 102,7 113,2 Kunnat yht. 100,9 8 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Kun tarkastellaan koko aikajaksoa 2006-2010 ja niin, että sairaalapalvelut liikelaitoksen alueellisesti tuotettujen palvelujen kokonaistilanne otetaan laskelmaan mukaan, ovat kuntakohtaiset poikkeamat laskutusmuotojen välillä kokonaislaskutukseen nähden varsin kohtuulliset Virolahtea lukuun ottamatta. Carean erikoissairaanhoidon kulut asukasta kohden Asukasta kohden tarkasteltuna koko laskutuskauden 2006-2010 erikoissairaanhoidon kulut jakautuivat kunnittain oheisen taulukon mukaisesti. Kun vertaillaan EteläKymenlaakson (väestö 31.12.2010 87.305) ja Kouvolan (väestö 31.12.2010 88.072) erikoissairaanhoidon kuluja, ovat Etelä-Kymenlaaksossa kulut asukasta kohden korkeammat sekä sopimus- että tuotelaskutuksessa kuin koko alueella keskimäärin. Vastaavasti Kouvolan laskutuskulut asukasta kohden ovat sekä tuote- että sopimuslaskutuksessa alhaisemmalla tasolla kuin etelässä. Kun sairastavuudessa ei Kymenlaakson sisällä ole merkittäviä eroja etelän ja pohjoisen kesken, voidaan laskutusta asukasta kohden myös tältä osin pitää luotettavalla tasolla. Kouvola asukaskohtaiset kustannukset ovat alhaisemmat kuin alueen kunnissa keskimäärin. Vastaavasti Haminan kustannukset ovat keskimääräistä alhaisemmat; tähän vaikuttaa osaltaan kunnan oma erikoissairaanhoidon tuotanto. Kotkan asukaskohtaisten lukujen merkittävämpi poikkeama keskitasosta johtuu arvion mukaan ainakin osittain keskussairaalan sijainnista kaupungin alueella. LASKUTUS ASUKASTA KOHDEN 2006-2010 SOPIMUSLASKUTUS TUOTELASKUTUS HAMINA KOTKA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VIROLAHTI E-Kymenlaakso 3 849 4 785 4 374 4 398 3 909 4 487 4 010 4 852 4 305 4 542 4 449 4 596 KOUVOLA 4 351 4 323 Kunnat yht 4 419 4 459 9 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Arvio laskutuksen kokonaistilanteesta mikäli sopimuslaskutusta olisi jatkettu vuonna 2011 Yhtenä merkittävänä perusteena sopimuslaskutuksesta luopumisessa oli epäily kuntakohtaisen oikeudenmukaisuuden ja aiheuttamisperiaatteen toteutumisesta. Sopimuslaskutukselle oli luonteenomaista että aiheuttamisperiaate toteutuu viipeellä. Laskutusmallissa merkittävämpää tasausta tapahtui jo vuoden 2010 aikana ja 2011 tasoittuminen on jatkunut varsinkin Kouvolan osalta. Kotkan 2011 tuotelaskutus on ollut korkeammalla tasolla kuin ennakkolaskutus; vuonna 2010 laskutusmuodot olivat lähes samalla tasolla. Haminan osalta vuonna 2011 laskutusmuotojen erot ovat suhteellisen maltillisia kuten vuonna 2010. KUNTALASKUTUSTILANNE 30.6.2011 - tuote- ja sopimuslaskutus Erikoissairaanhoito Kokonaistilanne 31.12.2010 Sopimus- ja tuotelasku- 01-06 / 2011 Ennakkolasku tuksen erot HAMINA KOTKA KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VIROLAHTI 2 992 758 2 219 557 -249 570 -196 226 636 091 1 814 841 9 528 200 28 757 840 26 194 957 1 032 510 2 626 318 1 656 174 01-06 / 2011 Tuotelaskutus Tuote/Ennakko Kokonaistilanne 30.6.2011 Erotus Sopimus- ja tuotelasku- Tasauksen jälkeen eur tuksen erot 9 673 806 30 741 978 27 202 661 1 118 875 3 015 093 1 912 685 145 606 1 984 138 1 007 704 86 365 388 775 256 511 3 138 364 4 203 695 758 134 -109 861 1 024 866 2 071 352 -HYVITETÄÄN KUNTAA +VELOITETAAN KUNTAA Työryhmän johtopäätökset Kokonaistilannearvion 31.12.2010 perusteella työryhmä toteaa että sopimuslaskutus on toiminut toimi sille alun perin annettujen tavoitteiden mukaisesti: kuntakohtainen erikoissairaanhoidon menojen ennakoitavuus on tiedossa laskutusmuotojen (sopimus-/tuotelaskutus) välinen tasausmekanismi ja aiheuttamisperiaate toimii vähintään 5-vuoden aikajaksolla kuntayhtymän vuotuinen rahoitus tasapainossa Myös koko tarkastelujakson prosentuaalinen vaihtelu on toteutunut samoissa rajoissa kuin muissakin sopimuslaskutusta toteuttavissa sairaanhoitopiireissä (+3,5% -3,5%). Ainoastaan Virolahti on tästä poikkeus johtuen kunnan poikkeavan korkeista ostopalvelukuluista tarkastelujakson aikana. Lisäksi työryhmä toteaa, että kuntayhtymä on noudattanut sopimuslaskutuksen käytännön toteuttamisessa yhtymäkokouksen hyväksymiä laskutusperiaatteita; 10 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 kunnan vuotuinen sopimuslaskutuksen taso määräytyy kolmen edellisen tilinpäätösvuoden suhteellisena osuutena kokonaislaskutuksesta (tuotelaskutus) sopimuslaskutusmalli ei sisällä vuotuista tasausmekanismia kuntien kesken vaan laskutus on lopullinen (perussopimus 16§ 3mom.) Selvitys ei anna aihetta kuntien välisen tasaukseen toteuttamiseen sopimus- ja tuotelaskutuksen kesken vv. 2006-2010. Kuntayhtymä on siirtynyt 1.1.2011 lukien uuteen kuntalaskutusmalliin, joka sisältää vuotuisen tasausperiaatteen toleranssirajoineen. 11 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 SELVITYS CAREA-KUNTAYHTYMÄN ALIJÄÄMIEN KÄSITTELYSTÄ BDO Audiator Oy BDO Audiator Oy on itsenäinen BDO International Limitedin (UK) jäsenyritys. BDO on yhteinen nimi sekä kansainväliselle jäsenyritysten verkostolle että kunkin maan jäsenyritykselle. § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 SELVITYKSEN TAVOITE JA RAJAUKSET Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (jatkossa Carea) siirtyi yhtymäkokouksen päätöksellä vuoden 2006 alusta jäsenkuntien laskutuksessa sopimuslaskutukseen, jossa kunnalta laskutettava määrä muodostui kunnan suhteellisena osuutena kaikkien kuntien kolmen edellisen tilinpäätöksen mukaisesta kokonaislaskutuksesta (tuotelaskutus). Osassa jäsenkuntia laskutusmalli aiheutti jo mallin soveltamisen alkuvaiheessa kritiikkiä, kun mallin katsottiin tasaavan liian hitaasti eroja tuote- ja sopimuslaskutuksen kesken. Koettiin, että osa kunnista hyötyy jatkuvasti ja osa häviää. Carean jäsenkunnat päättivät teettää ulkopuolisella asiantuntijalla selvityksen Carean kuntalaskutuksesta ja alijäämien kattamisesta. Ulkopuoliselta asiantuntijalta pyydettiin selvitys siitä, miten alijäämät tulisi kattaa tai tulisiko niitä ylipäätään kattaa lainkaan ottaen huomioon jäsenkuntien tekemät perussopimuksen ehdot, muut asiaan liittyvät jäsenkuntien ja Carean väliset sopimukset ja päätökset sekä ottamalla huomioon myös, mikä merkitys asiassa on jäsenkuntien jo päättyneiden alijäämävuosien hyväksytyillä ja vahvistetuilla tilinpäätöksillä. Selvityksessä tulee ottaa huomioon myös ns. aiheuttamisperiaate. Selvitys perustuu kuntien ja kuntayhtymän päätöksentekoon, kuntayhtymän perussopimukseen sekä kuntien laatimiin selvityksiin. Tässä selvityksessä ei ole tarkastettu kuntayhtymältä saatujen kuntalaskutusta koskevien tietojen oikeellisuutta, vaan kustannustiedot perustuvat aiemmin laadittuihin selvityksiin sekä kuntayhtymän kokonaistaloutta koskevaan aineistoon. KUNTALAIN SÄÄNNÖKSET KUNTAYHTYMÄN RAHOITUKSESTA Kuntalain 83 §:n mukaan kuntayhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, vastaavat jäsenkunnat siten kuin kuntien välisestä vastuunjaosta on perussopimuksessa sovittu. Maksuosuuksien määrittelyn periaatteiden tulee siten sisältyä kuntayhtymän perussopimukseen. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat rajoittamattomassa vastuussa kuntayhtymän veloista, minkä vuoksi vastuunjaosta on sovittava perussopimuksessa. Yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti talouden perusteiden on kohdeltava jäsenkuntia tasapuolisesti, eivätkä kuntayhtymä tai jotkin jäsenkunnat saa perusteettomasti hyötyä toisten jäsenkuntien kustannuksella. (Harjula – Prättälä: Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat, 2012) Ellei lainsäädännöstä muuta johdu, jäsenkuntien maksuosuuksien määrittelyssä voidaan käyttää harkintaa. Perusteiden tulee kuitenkin olla oikeudenmukaisia ja tasapuolisia sekä sopusoinnussa yleisten kunnallistaloudellisten periaatteiden kanssa. (Hannus – Hallberg – Niemi: Kuntalaki, 2009) Käyttökustannusten rahoitus voi perustua kuntien maksuosuuksiin tai suoritteiden hinnoitteluun. Maksuosuuksien perusteet on yleensä pyritty määrittelemään niin, että ne mahdollisimman hyvin vastaisivat palvelujen todellista käyttöä (Harjula – Prättälä). Kuntaliiton perussopimusmallisuosituksen mukaan kuntayhtymän kustannusten rahoitus perustuu kustannuslaskentaan perustuvaan suoritteiden hinnoitteluun. Perusteena on tavallisesti omakustannushinta, johon sisältyvät toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 1 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 KUNTAYHTYMÄN KIRJE JÄSENKUNTALASKUTUKSEN MUUTOKSESTA Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ilmoitti vuoden 2006 talousarvion hyväksymisestä jäsenkunnille kirjeellä 1.12.2005. Kirjeessä oli viitattu myös laskutuksen periaatteisiin, ja laskutuksen todettiin tapahtuvan pääsääntöisesti kolmena edellisenä vuotena maksettujen korvausten mukaisesti: … Jäsenkuntalaskutuksen osalta yhtymäkokous hyväksyi seuraavat laskutusperusteet vuodelle 2006. Kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntia talousarviossa hyväksytyllä summalla. Jäsenkuntalaskutus toteutetaan perussopimuksen 15a §:n mukaisen sopimusohjauksen periaatteiden mukaan. Jäsenkunnan suhteellinen osuus kokonaislaskutuksesta on vuosien 2002–2004 kunnan maksamien korvausten osuus kaikkien jäsenkuntien maksamista korvauksista. Korvauksista on vähennetty mielenterveystoimistojen osuus, jotta summat ovat vertailukelpoiset. Jäsenkunnat maksavat kuukausittain 1/12 jäsenkunnan kokonaislaskutuksesta. Perussopimuksen 15a §:n nojalla kuntayhtymä ja kunta tai tilaajarengas voi sopia palvelutuotannon laskutuksen suuruudesta. Jos kunta ei tee sopimusta, niin silloin kuntaa laskutetaan palveluhinnaston mukaisesti. Palvelujen hinnat 2006 pysyvät vuoden 2005 tasolla. … Kirjeessä oli jo lyhyesti todettu laskutuksen lähtökohtana, että ”kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntia talousarviossa hyväksytyllä summalla”. Tämä viittaa periaatteeseen siitä, että sairaanhoitopiirin tuli toimia talousarvionsa puitteissa. Myös erillinen toteamus siitä, että palvelujen hinnat pysyvät edellisen vuoden tasolla viittaavat tarkoitukseen hillitä kustannusten nousua. Toisaalta laskutuksen tason sitominen kolmen edellisen vuoden maksettujen korvausten määrään ja erillinen tarkennus mielenterveystoimistojen osuuden pois jättämiseen laskennasta viittaavat siihen, että kuntien välillä on haluttu noudattaa aiheuttamisperiaatetta ja määritellä korvaukset kuntien kesken oikeudenmukaisesti. Sairaanhoitopiiri lähetti jäsenkunnilleen 7.12.2005 uuden kirjeen, jossa tarkennettiin laskutuskäytäntöä. Kirjeen mukaan: … Sairaanhoitopiirin vuoden 2006 talousarvio on hyväksytty. Keskeisenä periaatteena talousarviossa on, että kuntalaskutus ei kokonaisuutena kasva vuodesta 2005. Tätä tavoitetta tukemaan hyväksyttiin uusi perussopimukseen perustuva kuntien laskutuskäytäntö. BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 2 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 Uusi laskutuskäytäntö Sairaanhoitopiiri sitoutuu laskuttamaan kuntia sovitulla kokonaissummalla ja sitoutuu samalla pitämään toimintakulut kurissa ja palvelun laadun hyvänä. Yksittäisen jäsenkunnan vuosilaskutuksen määrä päätetään etukäteen. Jäsenkunnan laskutus määräytyy jäsenkunnan suhteellisena osuutena kokonaislaskutuksesta. Suhteellinen osuus lasketaan kolmen edellisen tilinpäätöksen laskutuksen perusteella. Kuntalaskutus on lopullinen. Tarkoituksena on jatkaa kuntalaskutusmallia seuraavina vuosina. Tämän vuoksi sairaanhoitopiiri kerää myös todellista laskutustietoa, jolloin seuraavana vuonna voidaan jälleen sopia laskutuksen kokonaistaso ja laskea jäsenkuntien suhteelliset osuudet. Uudessa laskutuskäytännössä laskutus ei ole tilivuotena täysin kunnan käyttämien palveluiden mukainen, mutta useamman vuoden aikana laskutus on oikeudenmukainen ja palvelujen käytön mukainen. Laskutusjärjestelmä siirtää kustannusvastuuta nykyistä enemmän sairaanhoitopiirille. Kiinteä kuntalaskutus tukee sairaanhoitopiirin johtamista. Muu laskutustapa Kunta voi perussopimuksen mukaan myös sopia siitä, että kuntaa laskutetaan nykyiseen tapaan palveluiden käytöstä. Tällöin laskutuksen suuruutta ei voi tarkkaan ennakoida. Kirjeen mukaan laskutusjärjestelmän muuttamisen ensisijainen lähtökohta on ollut se, että ennakkoon kiinteäksi sovittu laskutus ohjaa sairaanhoitopiiriä omien kustannustensa hallintaan, jolloin kuntien on vastaavasti helpompi saada oma talousarvionsa toteutumaan sairaanhoitopiirin menojen osalta suunnitellusti. Tätä tarkoitusta tukevat kirjeen kohdat ”sairaanhoitopiiri sitoutuu laskuttamaan kiinteällä kokonaissummalla”, ”sitoutuu pitämään menot kurissa”, ”siirtää kustannusvastuuta sairaanhoitopiirille” ja ”tukee sairaanhoitopiirin johtamista”. Toisessa kirjeessä korostetaan toisaalta periaatteena kustannusten kohdentumista aiheuttamisperiaatteen mukaan kunnille. Vaikka erikseen mainitaan se, että yksittäisenä vuotena laskutus ei välttämättä vastaa kunnan käyttämiä palveluja, laskutus on useamman vuoden aikavälillä tarkasteltuna oikeudenmukainen ja vastaa palvelujen käyttöä. KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Vuodesta 2001 alkaen voimassa oleva kuntayhtymän perussopimus pohjautui palvelujen määrän arvion mukaiseen sopimuslaskutukseen, jota tarkistetaan sovittujen korvausperiaatteiden mukaisesti toteutuneen käytön mukaan. Vaihtoehtona oli annettu laskutus jatkuvasti palvelujen käytön mukaisesti. Perussopimuksen 1.1.2001 kohta Sopimusohjaus: Jäsenkunta ja kuntayhtymä sopivat vuosittain kuntayhtymän tuottamien palvelujen määrästä, laadusta ja kustannuksista seuraavan vuoden aikana. BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 3 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 Palvelusopimus seuraavan vuoden palveluista on tehtävä lokakuun loppuun mennessä. … Yhtymäkokous päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä korvausperiaatteista, joita noudatetaan, kun palvelujen käyttö tai kustannukset alittavat tai ylittävät palvelusopimuksessa tai sen tarkistuksessa sovitut määrät. Kunta tai tilaajarengas voivat tehdä palvelusopimuksen myös niin, että kuntayhtymä laskuttaa kuntaa tai tilaajarengasta palvelujen käytön mukaisesti. Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevassa 21 §:ssä on sovittu ylijäämän palauttamisesta ja alijäämän kattamisesta. … Jos yhtymäkokous päättää palauttaa ylijäämän tai osan siitä jäsenkunnille tai kattaa alijäämän tai osan siitä jäsenkunnilta, jakoperusteena on jäsenkuntien palvelujen käyttö. Perussopimuksessa 1.1.2008 alkaen on sopimusohjausta ja hinnoittelua koskevat kohdat korvattu kuntalaskutusta koskevalla uudella kohdalla. Perussopimuksen muuttuneet kohdat ovat tulleet siis voimaan vasta vuonna 2008, kun uusi laskutusjärjestelmä oli ollut jo kaksi vuotta käytössä. Kuntayhtymän menot katetaan jäsenkunnilta perittävillä korvauksilla ja muilta perittävillä palvelujen hinnoilla. Yhtymäkokous vahvistaa vuosittain talousarvion yhteydessä palvelujen hinnoitteluperusteet. Palvelujen hinnat hyväksyy hallitus. Yhtymäkokous vahvistaa kalenterivuosittain, peritäänkö jäsenkunnilta korvaus palvelujen käytöstä tuotehinnoittelun perusteella ja sitä täydentävällä kalliin hoidon tasausmaksulla vai laskutetaanko jäsenkuntia kokonaislaskutusjärjestelmän mukaisesti, jonka tulee perustua todelliseen tuotelaskutukseen. Samalla on muutettu tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevaa kohtaa … Jos yhtymäkokous päättää palauttaa ylijäämän tai osan siitä jäsenkunnille tai kattaa alijäämän tai osan siitä jäsenkunnilta, jakoperusteena on jäsenkuntien palveluista tilikaudella peritty korvaus. Yli- tai alijäämän jakoperusteeksi kuntien kesken muuttui palveluista peritty korvaus palvelujen käytön sijasta. Perussopimuksessa 1.1.2009 ei muutettu kuntalaskutusta tai tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevaa kohtaa. Perussopimusten muutosta koskeviin kuntayhtymän päätöksiin ei ole dokumentoitu laskutusjärjestelmän muutoksen taustoja tai erillisiä perusteluja. Päätösten teksteistä ei voida näin ollen saada lisätulkintaa siihen, miten perussopimuksen säännöksiä on ollut tarkoitus soveltaa. BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 4 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIOPÄÄTÖKSET Kuntayhtymän talousarviota koskeva päätösteksti on pysynyt tarkastelujaksolla sanamuodoiltaan yhdenmukaisena vuodesta 2005 alkaen, alla esimerkkinä vuoden 2009 talousarviota koskeva päätös: Jäsenkuntalaskutus toteutetaan perussopimuksen 16 §:n mukaisen sopimuslaskutuksen mukaan. Jäsenkunnan suhteellinen osuus jäsenkuntien kokonaislaskutuksesta on vuosien 2005–2007 kunnan maksamien korvausten osuus kaikkien jäsenkuntien maksamista korvauksista. … Kalliin hoidon tasausta ei peritä eikä myöskään sakko- tai muita maksuja, vaan kuntalaskutus on lopullinen. Taustalla kuntayhtymä pitää yllä todellista tuotteistukseen perustuvaa laskutustietoa eli kuntien hintojen mukaista palvelujen käyttöä. … Vuoden 2007 talousarviota koskevassa päätöksessä on todettu taustalla pidettävää laskutusta koskevassa kohdassa, että ”siten esimerkiksi sakkomaksut vaikuttavat seuraavien vuosien jäsenkuntien osuuksiin”. KUNTALASKUTUKSESTA LAADITTU SELVITYS Syksyllä 2009 Haminan, Kotkan, Kouvolan ja sairaanhoitopiirin välisessä neuvottelussa sovittiin, että sairaanhoitopiirin tuotelaskutuksen hintoja tarkistetaan vuosien 2006–2009 tilinpäätösten perusteella, jotta saadaan toteutumatietoihin perustuva vertailu sopimus- ja tuotelaskutuksen kesken. Kuntayhtymän ja suurimpien jäsenkuntien talousjohdosta asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli tuottaa kuntakohtaiset vertailulaskelmat jälkilaskentana toteutetun tuotehinnoittelun ja sopimuslaskutuksen eroista vuosilta 2006–2010. Työryhmä antoi raportin vuosien 2006–2009 laskutuksen toteutumisesta maaliskuussa 2010. Carean hallitus käsitteli raportin ja antoi työryhmälle tehtäväksi seurata laskutuksen toteutumista vuoden 2010 osalta sekä valmistella kuntalaskutukseen uutta, vaihtoehtoista mallia otettavaksi käyttöön vuoden 2011 alusta. Vuoden 2010 lopussa oli sopimuslaskutuskauden pituus ollut yhteensä viisi vuotta. Raportin mukaan viisi vuotta on vähimmäisjakso, jonka jälkeen laskutuksen kokonaistilannetta kannattaa arvioida kunnittain, ja mahdollisesti myös tehdä johtopäätöksiä laskutusmuodon oikeudenmukaisuudesta. Raportin yhteenvetotaulukossa (taulukko 1) tuotelaskutustiedot perustuvat tilinpäätöshintoihin ja siinä on huomioitu liikelaitoksen ali- tai ylijäämä sovitun kohdentamisperiaatteen mukaisena. BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 5 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 Taulukko 1. Kuntalaskutuksesta laaditun selvityksen yhteenvetotaulukko. KUNTALASKUTUSTILANNE 31.12.2010 - tuote- ja sopimuslaskutus Erikoissairaanhoito- tuotelaskutus tilinpäätöshinnoin TILANNE Kuntalaskutus 2010 (tilanne 31.12.2010) 31.12.2009 Kokonaistilanne 31.12.2010 (kuntalaskutusselvitys II - SOPIMUSLASKUTUS TUOTELASKUTUS Sopimus- ja tuotelasku- Sopimus- ja tuotel erot 2006-2009) YHTEENSÄ YHTEENSÄ tuksen erot HAMINA KOTKA KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VIROLAHTI 2 555 259 1 947 079 -5 583 415 111 983 55 299 1 298 519 18 651 996 58 140 456 80 825 316 2 184 468 5 041 080 3 192 684 19 089 495 58 412 934 86 159 161 1 876 260 5 621 871 3 709 005 168 036 000 174 868 726 2 992 758 2 219 557 -249 570 -196 225 636 090 1 814 840 -HYVITETÄÄN KUNTAA +VELOITETAAN KUNTAA Yhteenvetotaulukon mukaan vuoden 2010 aikana erityisesti Kouvolan kaupungin osalta ero sopimuslaskutuksen ja tuotelaskutuksen välillä on pienentynyt. Carealta saadun selvityksen mukaan muutos aiheutuu kaupungin voimakkaasti kasvaneesta palvelujen käytöstä (taulukko 2). Taulukko 2. Kouvolan kaupungin tuotelaskutus 2009-2010 Kuntalaskutuksesta laaditun selvityksen mukaan koko aikajaksolla 2006-2010 ovat kuntakohtaiset poikkeamat laskutusmuotojen välillä kokonaislaskutukseen nähden varsin kohtuulliset Virolahtea lukuun ottamatta. Selvityksen laatinut työryhmä toteaa että sopimuslaskutus on toiminut toimi sille alun perin annettujen tavoitteiden mukaisesti: BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 6 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 - kuntakohtainen erikoissairaanhoidon menojen ennakoitavuus on tiedossa laskutusmuotojen (sopimus-/tuotelaskutus) välinen tasausmekanismi ja aiheuttamisperiaate toimii vähintään 5-vuoden aikajaksolla kuntayhtymän vuotuinen rahoitus on tasapainossa. Edelleen työryhmän mukaan koko tarkastelujakson prosentuaalinen vaihtelu on toteutunut samoissa rajoissa kuin muissakin sopimuslaskutusta toteuttavissa sairaanhoitopiireissä (+3,5 % --3,5 %). Ainoastaan Virolahti on tästä poikkeus johtuen kunnan poikkeavan korkeista ostopalvelukuluista tarkastelujakson aikana. Lisäksi työryhmä toteaa, että kuntayhtymä on noudattanut sopimuslaskutuksen käytännön toteuttamisessa yhtymäkokouksen hyväksymiä laskutusperiaatteita: kunnan vuotuinen sopimuslaskutuksen taso määräytyy kolmen edellisen tilinpäätösvuoden suhteellisena osuutena kokonaislaskutuksesta (tuotelaskutus) sopimuslaskutusmalli ei sisällä vuotuista tasausmekanismia kuntien kesken vaan laskutus on lopullinen (perussopimus 16 § 3 mom.). Työryhmä päätyi lopputulemaan, että selvitys ei anna aihetta kuntien välisen tasaukseen toteuttamiseen sopimus- ja tuotelaskutuksen kesken vuosilta 2006– 2010. Työryhmän raportissa on tarkasteltu erityisesti sitä. miten noudatettu kuntakohtainen laskutus on toteutunut suhteessa taustalaskelmissa käytettyyn palvelukohtaiseen laskutukseen. Raportissa ei ole kuitenkaan erikseen otettu huomioon vuositasolla kertyneen ylijäämän tai alijäämään määrää, toisin sanoen otettu kantaa siihen, onko laskutus yleisesti ottaen vuosittain riittänyt kuntayhtymän menojen kattamiseen. Raportin mukaan tilinpäätösten 2006–2010 mukainen vahvistettu alijäämä oli 17.948.523,68 euroa. Laskennan lähtökohtana oli, ettei alitai ylijäämiä viedä hintoihin, vaan ne vähennetään tai lisätään laskennan lopputuloksesta. Jakosuhteena käytettiin peruspääoman mukaista osuutta poikkeavasti perussopimuksen mukaisesta jakosuhteesta (2006–2007 palvelujen käyttö, 2008–2010 tilikaudella peritty korvaus = sopimuslaskutus). Perusteena tälle perussopimuksesta poikkeavalle käsittelylle oli sopimuslaskutuksen oikeudenmukaisuuden asettaminen selvityksenalaiseksi. Koska kuntayhtymän alijäämät tarkastelujaksolla aiheutuivat pääasiassa vuosien 2006 ja 2007 aikana, olisi laskelmat ollut perusteltua laatia siten, että näiden vuosien alijäämät olisi kohdistettu näiden vuosien palvelujen käytön mukaan. Tämä vastaisi myös tuolloin voimassa olleen perussopimuksen sanamuotoa. KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS Vuoden 2006 toimintakertomuksen vuosikatsauksen mukaan kuntalaskutuksessa otettiin käyttöön uusi kokonaislaskutuskäytäntö, jonka tavoitteena oli vähentää kuntien laskutuksen vuosittaista vaihtelua ja parantaa ennakoitavuutta. Edelleen katsauksessa on todettu, että kuntalaskutukselle ei hyväksytty kasvua, vaan pyrittiin hoitamaan asiat edellisen vuoden tasolla. Tuottojen arvioitua pienempi määrä mainittiin keskeisenä syynä alijäämäiseen tulokseen. Vuoden 2007 vastaavassa katsauksessa todettiin, että tavoite pitää erikoissairaanhoidon palvelujen määrä ja siitä johtuvat kustannukset sekä kuntalaskutus BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 7 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 toisena vuotena peräkkäin toteutui huonosti. Kuntalaskutuksen pysyminen edellisen vuoden tasolla johti tilikauden merkittävään alijäämään. Vuonna 2008 jouduttiin hyväksymään keväällä talousarvion muutos, joka kasvatti jäsenkuntalaskutusta 11 miljoonalla eurolla. Vähäiselle toimintakulujen kasvulle laadittua vuoden 2008 talousarviota oli vuoden 2007 alijäämän perusteella tarkistettava. Taulukossa 3 on esitetty kuntayhtymän tilinpäätösten mukainen yli- tai alijäämä tilikausittain sekä kumulatiivisesti. Vuoden 2010 luvuissa on vähäinen ero tilinpäätökseen verrattuna. Ero aiheutuu sosiaalipalveluista, jotka tuolloin tulivat osaksi kuntayhtymän toimintaa. Taulukko 3. Kuntayhtymän yli- ja alijäämät (ns. virallinen tilinpäätös, jossa mukana kuntayhtymän liikelaitokset mutta ei konserniyhteisöjä) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tilik. ylij./alij. Kum. ylij./alij. -9 728 819,50 -3 593 887,76 -13 322 707,26 -11 538 415,00 -24 861 122,26 313 551,52 -24 547 570,74 1 914 966,81 -22 632 603,93 -4 113 165,75 -26 745 769,68 Taulukossa 4 on sama aikajakso esitetty talousarvion toteutumisvertailujen perusteella. Vuoden 2010 lukuihin sisältyvät sosiaalipalvelut. Taulukko 4. Kuntayhtymän talousarvion toteutuminen (kuntayhtymä ilman liikelaitoksia) 2006 2007 2008 2009 2010 TA (ilman LL) Toteuma 0,00 -2 862 896,04 -1 669 000,00 -11 587 021,33 0,00 364 207,88 0,00 70 351,56 12 850,00 -5 184 593,47 Ero -2 862 896,04 -9 918 021,33 364 207,88 70 351,56 -5 197 443,47 Taulukoiden perusteella voidaan todeta toimintakatsauksissakin kuvattu tilanne. Suurin osa tarkastelukauden alijäämästä on kertynyt vuosien 2006 ja 2007 aikana, jolloin kuntayhtymän kulut eivät toteutuneet talousarvion mukaisesti. Myös vuonna 2010 syntyi huomattava alijäämä. KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTON LAUSUNNOT Kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidossa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kirjanpitolain soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Useassa kuntajaoston lausunnossa on otettu kantaa kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien väliseen laskutukseen. BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 8 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 Lausunto 98/2011 Lausunnossa oli kysymys siitä, kirjaako hakijakunta palvelujen ostoista aiheutuvina menoina tilivuodelle talousarvion perusteella määritetyn kiinteän maksun vai palvelujen käytön perusteella aiheutuneet menot. Kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa oli sovittu, että jokaiselle jäsenkunnalle määritetään kiinteä vuosimaksu, joka on sitova, ellei kunnan kanssa muuta sovita. Toisaalta palvelusopimuksen mukaan tätä sitovaa maksua oikaistaan aina, jos aiheuttamisperiaatteen mukaisesti määritelty palvelujen käyttö on kunnalle määritettyä vuosimaksua suurempi tai pienempi ottamalla muutos huomioon korottavana tai laskevana tekijänä kunkin vuoden osalta kuntayhtymän tilinpäätöksen vahvistamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien. Edellä mainitun perusteella viimesijaisesti sopimuksen tarkoituksena näytti olevan oikaista jäsenkuntien palvelujen ostoja käytön mukaiseksi jälkikäteen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto otti lausunnossa kantaa siihen, että koska tarkoitus oli oikaista alun perin kunnille asukasluvun perusteella määräytynyttä maksua palvelujen käyttöä vastaavaksi, tämä oikaisu oli kirjanpidossa kulua jo palvelujen käyttötilikaudella. Carea-kuntayhtymän laskutusjärjestelmä poikkesi lausunnon tilanteesta siinä, että laskutuksen todettiin erikseen olevan vuositasolla lopullinen. Toisaalta yhdenmukaista oli se, että aikaisempien vuosien laskutus heijastui seuraaville vuosille. Lausunto 78/2006 Myös lausunnossa 78/2006 oli kyse kuntayhtymän laskutuksen kirjaamisesta jäsenkuntien ja kuntayhtymän kirjanpitoon. Lausunnossa oli kyse tilanteesta, jossa jäsenkunnan maksuosuus terveydenhuoltopiirille muodostuisi: a) kiinteästä vuosimaksusta, joka laskettaisiin kuntayhtymän talousarvion kuntalaskutusosuuden yhteismäärästä jäsenkunnan suhteellisena osuutena kuntayhtymän kolmen edellisen vuoden tilinpäätöksen mukaisen käytön keskiarvosta, ja b) tasausmaksusta, joka määräytyisi tilivuonna jäsenkunnan maksaman vuosimaksun ja sen tilivuoden todellista käyttöä vastaavien kustannusten erotuksesta ja jonka kunta maksaisi kolmen tilivuotta seuraavan vuoden kuluessa. Lausunnon perustelujen mukaan kuntalaskutuksessa ns. kapitaatiolaskutuksella tarkoitetaan yleensä kustannusten jakamista jäsenkuntien asukasmäärien suhteessa riippumatta siitä, miten jäsenkunnat ovat kuntayhtymän palveluja käyttäneet. Asukasmäärään perustuvaa jäsenkuntalaskutusta voidaan pitää suoriteperustetta vastaavana tapana. Jos asukasluvun mukainen laskutus perustuu maksuvelvoitteen aiheuttamaan sopimukseen ja tilikaudelle suoriteperusteisesti kohdistuviin kuntayhtymän menoihin, on jäsenkuntaosuuksien kirjaaminen kuntayhtymässä tuotoksi ja jäsenkunnassa kuluksi hyvän kirjanpitotavan mukaista. Lausunnon mukaan ei ole estettä sille, että kuntien ja kuntayhtymien välillä käytetään muuta kuin todellisen käytön mukaista perustetta, mutta jos tarkoitus on tasata laskutusta ja toteutunutta käyttöä maksamalla lisäsuoritus ja kirjaamalla hyvitys, tämä otetaan huomioon jo palvelujen käyttövuonna. Varsinainen lausunto toteaa, että kuntayhtymässä jäsenkuntalaskutukseen perustuvat tulot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti tuotoksi tilikaudelle, jolla BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 9 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 palvelusuorite on luovutettu laskutus- tai maksuajankohdasta riippumatta. Tuloutumatta oleva osuus tulosta merkitään myyntisaamiseksi. Ennakkomaksuna saadun tulon ja lopullisen tulon erotus kirjataan tulonoikaisuna. Jäsenkunnan tulee kirjata vastaanotettuja palvelusuoritteita vastaava meno suoriteperusteisesti tilikauden asiakaspalvelujen ostoksi ja maksamaton osa ostovelaksi. Ennakkomaksuna maksetun menon ja lopullisen menon erotus kirjataan menonoikaisuna. Lausunto 36/1998 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyysi kirjanpitolautakunnan kuntajaostolta lausuntoa vuoden 1997 ylijäämän jäsenkunnille palauttamisen jakoperusteista sekä mahdollisen alijäämän kantoperusteista sekä kannanottoa siihen, millä tavalla palautus kirjataan vuoden 1998 tilinpäätöksessä ja millä tavalla sairaanhoitopiirin perussopimusta tulisi ylijäämän/alijäämän käsittelyn osalta täsmentää. Kuntajaosto ei ottanut kantaa siihen, mitkä ylijäämän palauttamisen jakoperusteet ja alijäämän kattamisen kantoperusteet tulisi olla, eikä myöskään siihen, millä tavalla sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimusta tuli yli- ja alijäämän käsittelyn osalta täsmentää. Nämä asiat kuntayhtymän oli erikseen selvitettävä. Mikäli on sovittu ylijäämän palautuksesta tai alijäämän kattamisesta erikseen, jakoperusteesta riippuen kirjaukset ovat lausunnon mukaan: Jos ylijäämän palauttamisen ja alijäämän kattamisen jakoperusteeksi on sovittu peruspääomaosuuksien suhde, ylijäämän palautus jäsenkunnille kirjataan palautusvuonna kuntayhtymässä edellisten tilikausien ylijäämän vähennykseksi ja jäsenkunnassa tuloslaskelmaan muuksi rahoitustuotoksi ja alijäämän kattaminen kuntayhtymässä edellisten tilikausien yli- ja alijäämän tilille ja jäsenkunnassa avustuskuluksi. Alijäämän kattamisessa vaihtoehtona voi olla myös peruspääoman alentaminen, mikäli perussopimuksessa siitä on sovittu. Käytetystä menettelystä on annettava selvitys tilinpäätöksen liitetiedoissa. Jos ylijäämän palauttamisen ja alijäämän kattamisen jakoperusteeksi on sovittu palvelujen käytön suhde, ylijäämän palautus kirjataan palautusvuonna kuntayhtymässä myyntituottojen oikaisuksi ja jäsenkunnassa erikoissairaanhoidon toimintakulujen asiakaspalvelujen ostot oikaisuksi ja alijäämän periminen kuntayhtymässä myyntituotoksi ja jäsenkunnassa asiakaspalvelujen ostoksi. JÄSENKUNTIEN HYVÄKSYTTYJEN TILINPÄÄTÖSTEN MERKITYS Jäsenkuntien aikaisempien vuosien hyväksytyillä tilinpäätöksillä ei lähtökohtaisesti ole merkitystä sen kannalta, miten alijäämien kattamisesta nyt sovitaan. Alijäämän kattamisen periaate on kuntien kesken sovittavissa. Kuntien on kuitenkin nyt vuoden 2014 tilinpäätöstä laadittaessa harkittava, onko kuntayhtymän kertyneen alijäämän määrä sellainen, joka edellyttää pakollisen varauksen kirjaamista kuntien tilinpäätöksiin. Mikäli kunnat päätyvät ratkaisuun, jonka mukaan kertynyt alijäämä katetaan erillisin maksuosuuksin, tulee maksuosuus kirjata varovaisuuden periaatteen mukaan kuluksi vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon 36/1998 mukaan toisaalta erillinen alijäämän kattaminen kirjataan kattamisvuodelle. BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 10 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 Joka tapauksessa on tilinpäätöksen liitetiedoissa muita taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevassa kohdassa kuvattava kunnan arvioitu osuus kuntayhtymän kertyneestä alijäämästä. Liitetietoja koskevan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kuntayhtymän jäsenen muita taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevana liitetietona saattaa tulla kysymykseen myös jäsenen rahoitusvastuu kuntayhtymän taseeseen kertyneestä alijäämästä. Ohjeen mukaan kertyneeseen alijäämään liittyvä rahoitusvastuu voi olla merkittävä sellaisessa kuntayhtymässä, jonka tulee noudattaa etukäteishinnoittelua. Koska aikaisempien vuosien tilinpäätökset on laadittu tilanteessa, jossa ei ole ollut tarkkaa tietoa siitä, saadaanko kuntayhtymän kertyneet alijäämät katettua tulevien vuosien maksuilla vai tarvitaanko erillistä maksuosuutta, ei aikaisemmilta tilikausilta laadittuja tilinpäätöksiä voi pitää virheellisesti laadittuina. Mahdollinen erillinen maksuosuus alijäämän kattamiseksi ei ole näin ollen aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen korjaus, vaan niin sanottu kirjanpidollisen arvion tarkentuminen. Tämän vuoksi maksuosuus kirjataan vuoden 2014 tulokseen, eikä edellisten vuosien kertyneeseen yli- tai alijäämään. VUOSIEN 2006–2010 YLI- JA ALIJÄÄMIEN JAKO KUNNILLE Tässä kappaleessa on esitetty laskelmat kuntayhtymän alijäämän jakautumisesta kunnille palvelujen käytön suhteessa. Laskelmat perustuvat kuntayhtymän tilinpäätöksiin sekä kuntalaskutuksen toteutumisesta laadittuun loppuselvitykseen. Laskelmien tarkoituksena ei ole kuvata aiemmin laaditun kuntalaskutusselvityksen tavoin sitä, miten tuotelaskutus ja sopimuslaskutus erosivat tarkastelukaudella toisistaan, vaan ottaa huomioon lisäksi kunkin vuoden todelliset kustannukset kohdistamalla vuosittainen yli-/alijäämä kunnille (yli-/alijäämän määrä sekä tuotelaskutuksen ja sopimuslaskutuksen suhde vaihtelevat merkittävästi vuositasolla tarkasteltuna). Yli- tai alijäämien jako on tässä tehty koko kuntayhtymän tasolla, sitä ei ole jaettu yksiköihin tai tuotteisiin. Taulukoiden sarakkeiden selitykset: tuotelask. = kuntalaskutusselvityksen tilinpäätöksen mukainen tuotelaskutus hinn. korj. = tuotelaskutuksen ja sopimuslaskutuksen ero jaettuna kunnille tuotelaskutuksen mukaisessa suhteessa (otettu huomioon laskelmassa yli- tai alijäämän korjauksena – sama lopputulos olisi muodostunut, jos erolla olisi korjattu tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää ennen sen kohdistamista) osuus yli-/alij. = tuotelaskutuksen suhteessa jaettu kuntayhtymän yli/alijäämä, jossa on otettu huomioon myös liikelaitokset (ns. virallisen tuloslaskelman mukainen yli-/alijäämä) sopimuslask. = kuntalaskutusselvityksen mukainen sopimuslaskutus ero = tuotelaskutus + hinn. korj. + osuus yli-/alij. – sopimuslaskutus (yli-/alijäämä jaettuna kunnille tuotelaskutuksen suhteessa) Kunkin vuoden taulukko päätyy kuntayhtymän tilinpäätöksen mukaiseen yli- tai alijäämään. Hinnoittelun korjaus yhteensä laskettuna vastaa kuntalaskutuksen toteutumisesta laaditun loppuselvityksen mukaista tuotelaskutuksen ja sopimus- BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 11 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 laskutuksen eroa korjattuna liikelaitoksen voitolla tai tappiolla yhteensä noin 7,1 milj. euroa. Vuonna 2006 kuntayhtymällä oli huomattava alijäämä, minkä vuoksi kaikille kunnille kohdistuu osuutta alijäämästä. Kotkan kaupungin sopimuslaskutus alitti merkittävästi tuotelaskutuksen mukaisen kustannusten osuuden. Taulukko 5. Vuoden 2006 alijäämän jako 2006 Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Yhteensä tuotelask. hinn. korj. osuus yli-/alij. sopimuslask. ero 13 971 166 97 857 366 897,46 14 290 000 -145 920,85 46 224 007 323 764 1 213 890,88 45 818 000 -1 943 661,87 67 957 504 475 991 1 784 635,29 69 450 958 -767 171,89 1 893 416 13 262 49 723,09 1 700 000 -256 401,03 4 120 167 28 859 108 199,90 4 166 000 -91 225,54 2 686 151 18 814 70 541,14 2 386 000 -389 506,58 136 852 411 958 547 3 593 887,76 137 810 958 -3 593 887,76 Tarkasteluajanjakson aikana vuonna 2007 syntyi suurin alijäämä. Kouvolan kaupungin osuus käytöstä ja siten myös syntyneestä alijäämästä on suurin. Tuotelaskutusta suurempi sopimuslaskutuksen määrä pienentää kuitenkin kaupungille kohdistuvaa osuutta alijäämästä. Haminan kaupungin tuotelaskutus ja sopimuslaskutus poikkesivat merkittävästi toisistaan, minkä vuoksi kaupungille kohdistuu vuoden alijäämästä suhteellisesti suuri osa. Taulukko 6. Vuoden 2007 alijäämän jako 2007 Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Yhteensä tuotelask. hinn. korj. osuus yli-/alij. sopimuslask. ero 16 519 592 118 158 1 376 735,77 14 426 000 -3 588 485,34 46 591 020 333 246 3 882 875,78 46 527 000 -4 280 141,42 66 159 002 473 207 5 513 663,07 70 255 889 -1 889 983,11 2 041 750 14 604 170 158,58 1 621 000 -605 512,34 4 336 962 31 020 361 440,57 4 301 000 -428 423,00 2 802 285 20 044 233 541,24 2 310 000 -745 869,79 138 450 611 990 278 11 538 415,00 139 440 889 -11 538 415,00 Vuonna 2008 kuntayhtymän tilinpäätös oli ylijäämäinen. Koska sopimuslaskutus ja tuotelaskutus poikkesivat kuitenkin kuntakohtaisesti tarkasteltuna merkittävästi toisistaan, syntyy vuodelta 2008 sekä positiivisia että negatiivisia oikaisuja. BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 12 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 Taulukko 7. Vuoden 2008 ylijäämän jako 2008 Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Yhteensä tuotelask. hinn. korj. osuus yli-/alij. sopimuslask. ero 17 536 912 14 130 -34 050,93 16 925 000 -591 990,92 56 815 633 45 778 -110 317,31 54 725 400 -2 025 693,19 77 211 130 62 211 -149 918,67 80 313 550 3 190 128,10 1 825 915 1 471 -3 545,33 1 943 000 119 159,15 5 203 964 4 193 -10 104,39 4 923 000 -275 052,55 2 891 784 2 330 -5 614,90 2 785 500 -102 999,07 161 485 338 130 112 -313 551,52 161 615 450 313 551,52 Kuntayhtymän tilinpäätös vuodelta 2009 oli edellisen vuoden tavoin ylijäämäinen. Suurimpien jäsenkuntien Kouvolan ja Kotkan sopimuslaskutus ja tuotelaskutus olivat lähellä toisiaan. Haminan ja Virolahden sopimuslaskutus oli palvelujen käyttöön nähden pieni. Taulukko 8. Vuoden 2009 ylijäämän jako 2009 Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Yhteensä tuotelask. hinn. korj. osuus yli-/alij. sopimuslask. ero 18 590 069 -202 357 -209 549,49 18 083 000 -95 162,11 57 615 597 -627 160 -649 449,92 57 149 000 810 012,64 83 275 913 -906 478 -938 696,07 82 397 000 966 261,55 1 866 075 -20 313 -21 034,62 2 218 000 393 272,30 5 006 685 -54 499 -56 435,95 5 118 000 222 249,93 3 530 903 -38 435 -39 800,76 3 071 000 -381 667,50 169 885 242 -1 849 242 -1 914 966,81 168 036 000 1 914 966,81 Vuonna 2010 kuntayhtymän tilinpäätös osoitti jälleen alijäämää. Kouvolan sopimuslaskutus alitti tuotelaskutuksen merkittävästi, minkä vuoksi alijäämästä kohdistuu kaupungille suurin osa. Taulukko 9. Vuoden 2010 alijäämän jako 2010 Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Yhteensä tuotelask. hinn. korj. osuus yli-/alij. sopimuslask. ero 19 196 848 -801 081 450 289,46 18 651 996 -194 060,73 58 747 488 -2 451 521 1 378 006,16 58 140 456 466 483,08 86 136 952 -3 594 478 2 020 465,11 80 825 316 -3 737 622,88 1 887 685 -78 773 44 278,35 2 184 468 331 277,38 5 652 970 -235 897 132 598,48 5 041 080 -508 591,14 3 731 523 -155 716 87 528,20 3 192 684 -470 651,47 175 353 466 -7 317 466 4 113 165,75 168 036 000 -4 113 165,75 BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 13 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 Jos vuoden 2010 alijäämä jaetaan perussopimuksen sanamuodon mukaisesti palvelujen laskutuksen mukaisesti, jakautuu alijäämä kuntien kesken alla olevan taulukon mukaisesti. Tuotelaskutuksen mukaisen jaon ja sopimuslaskutuksen mukaisen jaon välille ei muodostu merkittäviä eroja. Suurin ero muodostuu Kotkan kaupungin kohdalle, jonka osuus muuttuu noin 45 000 euroa (positiivinen oikaisu tämän verran pienempi), Kouvolan osuus alijäämästä pienenee noin 42 000 euroa. Vaihtoehto olisi ollut jättää tässä mallissa hinnoittelun korjaus tekemättä, se pienentäisi laskutapojen eroa enemmän. Taulukko 10. Vuoden 2010 alijäämän jako, vaihtoehto 2010 (sopimuslaskutuksen mukaan) tuotelask. hinn. korj. osuus yli-/alij. sopimuslask. ero Hamina 19 196 848 -801 081 456 561,40 18 651 996 -200 332,67 Kotka 58 747 488 -2 451 521 1 423 155,35 58 140 456 421 333,89 Kouvola 86 136 952 -3 594 478 1 978 432,73 80 825 316 -3 695 590,49 Miehikkälä 1 887 685 -78 773 53 471,15 2 184 468 322 084,57 Pyhtää 5 652 970 -235 897 123 394,97 5 041 080 -499 387,63 Virolahti 3 731 523 -155 716 78 150,15 3 192 684 -461 273,42 Yhteensä 175 353 466 -7 317 466 4 113 165,75 168 036 000 -4 113 165,75 Vuosilta 2006–2010 yhteenlasketut määrät muodostuvat alla olevan taulukon mukaisiksi (vuosi 2010 otettu huomioon samalla tavalla kuin aikaisemmat vuodet). Kuntayhtymän vuosien 2006–2010 yhteenlaskettu alijäämä on 17,0 milj. euroa. Taulukko 11. Vuosien 2006–2010 yli- ja alijäämien jako 2006-2010 Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Yhteensä yhteensä -4 615 619,95 -6 973 000,76 -2 238 388,22 -18 204,53 -1 081 042,30 -2 090 694,42 -17 016 950,18 Kuntayhtymälle oli kertynyt alijäämiä jo ennen vuotta 2006. Jos nämä alijäämät otetaan huomioon, yhteenlasketut alijäämän kuntakohtaiset määrät muodostuvat seuraaviksi: (aikaisempi alijäämä ei sisällä Ruotsinpyhtään kunnan osuutta n. 164 000 euroa) BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 14 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 Taulukko 11. Yli- ja alijäämien jako, kun ennen vuotta 2006 kertynyt alijäämä otetaan huomioon Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Yhteensä 2006-2010 -4 615 619,95 -6 973 000,76 -2 238 388,22 -18 204,53 -1 081 042,30 -2 090 694,42 -17 016 950,18 ennen 2006 yhteensä -996 179,31 -5 611 799,26 -3 154 412,53 -10 127 413,29 -4 860 776,39 -7 099 164,61 -106 994,91 -125 199,44 -283 413,94 -1 364 456,24 -163 290,55 -2 253 984,97 -9 565 067,63 -26 582 017,81 Ennen vuotta 2006 kertynyt alijäämä on jaettu kunnille perussopimuksen mukaisesti palvelujen käytön suhteessa. JOHTOPÄÄTÖKSET Kunnat vastaavat kuntalain mukaisesti kuntayhtymän velvoitteista. Muun muassa kuntayhtymän maksuvalmiuden turvaamiseksi on perusteltua, että kunnat sopivat kertyneiden alijäämien kattamisesta. Ennakolta määräytyvään kuntalaskutukseen siirryttäessä on korostettu uudistuksen tavoitteena olevan kuntayhtymän kustannusten kasvun hillitseminen eikä vaikuttaminen siihen, miten kustannukset jakautuvat kuntien kesken. Kuntalaskutusjärjestelmä ei toisaalta ehtinyt olla voimassa niin pitkää aikaa, että kustannusten määrä olisi tasoittunut kuntien kesken aiheuttamisperiaatteen mukaiseksi. Näillä perusteilla kertyneen alijäämän kohdistaminen kunnille on perusteltua tehdä ao. vuosien toteutuneiden palvelujen käyttöjen suhteessa. Tämä noudattaa parhaiten aiheuttamisperiaatetta. Suuri osa tarkastelujakson 2006–2010 alijäämästä on kertynyt vuosien 2006 ja 2007 aikana. Alijäämän kohdistaminen kunnille palvelujen käytön suhteessa vastaa myös tuolloin voimassa olleen perussopimuksen säännöksiä. Myös vuonna 2010 kertyi huomattava alijäämä. Tuolloin voimassa olleen perussopimuksen mukaan alijäämä tulisi kattaa palvelujen käytöstä laskutetun määrän perusteella. Aiheuttamisperiaatteen mukaista olisi kohdistaa myös vuosien 2008–2010 ylija alijäämät palvelujen käytön suhteessa perussopimuksen säännöksistä huolimatta. Kuntien vuoden 2014 tilinpäätöksiin on perusteltua kirjata kuluksi mahdollinen sovittu erillinen korvaus aikaisempien tilikausien kustannusten kattamiseksi, vaikka se laskutettaisiin usean tilikauden aikana. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon 38/1998 mukaan toisaalta ylijäämän palauttaminen tai alijäämän kattaminen kirjataan palautusvuodelle. Kertyneestä alijäämästä, jonka kattamisesta ei ole sovittu, on mainittava tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kuntakohtaisen ennakkolaskutuksen ja todellisten kustannusten kohdistumisen tarkastaminen vuosilta 2006–2010 ei kuulunut selvityksen tavoitteisiin. Koska kuntakohtaiset erot ovat muuttuneet voimakkaasti vuoden 2010 aikana, ao. vuoden tiedot saattaa olla perusteltua varmistaa ennen lopullisista maksuosuuk- BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puhelin 020 743 2920 Y-tunnus 0904285-6 etunimi.sukunimi@bdo.fi www.bdo.fi 15 § 76, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 § 77, KH 23.3.2015 17:00 KH: 552/2015 Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymämallin selvityksen käynnistäminen Kh 23.3.2015 Valmistelijat: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, Kotka, puh. 234 5200 Apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen, Kouvola Perusturvajohtaja Päivi Mattila, Hamina Sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Hokkanen, Pyhtää Sosiaali- ja terveysjohtaja Marjo Seuri, Kaakon kaksikko Toimitusjohtaja Kari Hassinen, Carea Sote-lain lopullisesta sisällöstä ja käsittelyaikataulusta ei ole tällä hetkellä selvyyttä. Todennäköistä on, että Kymenlaakso tulee muodostamaan yhden toiminta-alueen palveluiden tuottamista ja järjestämistä varten. Tämä tarkoittaa kuuden organisaation (Kotka, Kouvola, Hamina, Pyhtää, Kaakon kaksikko, Carea) sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämistä yhdeksi sosiaali- ja terveyspalveluita hoitavaksi kuntayhtymäksi. Koska sote-lain etenemisestä ei tällä hetkellä ole selvyyttä, selvitystä uudesta toimintamallista halutaan lähteä tekemään vapaaehtoiselta pohjalta. Projektin aloittaminen perustuu kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajien sekä kaupunginjohtajien tapaamiseen 5.3.2015. Tapaamisessa linjattiin, että kunnat ja Carea lähtevät yhdessä selvittämään alueen tulevaa yhteistyötä ja mahdollista kuntayhtymämallia. Näin toimimalla alue on ajoissa valmistautunut tuleviin muutoksiin. Projektin käynnistämisen tavoitteena on valmistella Kymenlaaksoon yhteinen toimintamalli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Selvitystyö tehdään Kymenlaakson kuntien ja Carean yhteistyönä. Tavoitteet tulevaisuuden kuntayhtymälle - asiakas palveluiden keskiössä peruspalvelut ja avohoito keskeisessä roolissa puhtaalta pöydältä uuden luominen kustannustehokkuus, vaikuttavuus ja läpinäkyvyys ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen ja palveluiden integraatio innovaatioiden ja tehtyjen uudistusten hyödyntäminen selkeä työnjako toimivat rajapinnat kuntayhtymän ja kuntien välillä Projektin organisoituminen Projektiryhmä: Annikki Niiranen, apulaiskaupunginjohtaja, Kouvola, puheenjohtaja Jorma Haapanen, palvelujohtaja, Kotka Marjo Seuri, sosiaali- ja terveysjohtaja, Kaakon kaksikko Päivi Mattila, perusturvajohtaja, Hamina Timo Hokkanen, sosiaali- ja terveysjohtaja, Pyhtää Kari Hassinen, toimitusjohtaja, Carea Ohjausryhmä: Kaupunkien hallitusten puheenjohtajat Jari Elomaa, Kotka Jari Larikka, Kouvola Tapio Lepistö, Hamina Sari Tjeder, Pyhtää Tarja Alastalo, Miehikkälä § 77, KH 23.3.2015 17:00 KH: 552/2015 Jukka Lappi, Virolahti Valtuustojen puheenjohtajat Nina Brask, Kotka Harri Helminen, Kouvola Kalervo Tulokas, Hamina Osmo Kallio, Pyhtää Jari Heinonen, Miehikkälä Seppo Kiri, Virolahti Kaupunginjohtajat Henry Lindelöf, Kotka Lauri Lamminmäki, Kouvola Hannu Muhonen, Hamina Olli Nuuttila, Pyhtää Antti Jämsen, Miehikkälä Osmo Havuaho, Virolahti Valmistelutyöryhmien kokoonpanoista päätetään myöhemmin. Henkilöstön edustajat voivat osallistua kaikkien ryhmien kokouksiin puhe- ja läsnäolooikeudella. Projektin aikataulu - periaatepäätökset selvitystyön aloittamisesta kaupunginhallituksiin huhtikuussa 2015 kevään 2015 aikana valmistellaan projektisuunnitelma (tausta ja tarve, visio, tavoitteet, työryhmät, projektin toteutus ja aikataulu, tiedottaminen) Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Esitys: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymämallin selvityksen käynnistämisen yllä esitetyllä tavalla. Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Kouvolan kaupunki Haminan kaupunki Pyhtään kunta Miehikkälän kunta Virolahden kunta Carea § 78, KH 23.3.2015 17:00 Kotkansaaren sivupaloaseman päivitetyn hankesuunnitelman hyväksyminen Kypejo 7 § Valmistelija: Palopäällikkö Jukka Ruuskanen puh. 231 6281 Kotkan uuden sivupaloaseman tarveselvitys on hyväksytty Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunnassa 5.2.2014/7 § ja Kotkan kaupunginhallituksessa 24.3.2014/80 §. Hankesuunnitelma on hyväksytty Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunnassa 3.6.2014/20 § ja Kotkan kaupunginhallituksessa 16.6.2014/167 §. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen Ratapihankatu 5 tontista on tehty pohjatutkimus 4.7.2014 (Kymen Sipti Oy) sekä maaperän pilaantuneisuuden tutkimus 10.-11.6.2014 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Riskitarkastelun perusteella maaperässä todetut kohonneet metallien ja PAH yhdisteiden pitoisuudet eivät aiheuta kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä suunnitellussa käyttömuodossa paloasemana. Tutkimustulosten jälkeen kuitenkin katsottiin tarpeelliseksi selvittää sivupaloasemalle vaihtoehtoinen sijoituspaikka, jossa ei olisi maaperään liittyviä riskejä. Samassa yhteydessä tarkistetaan Ratapihankatu 5:n tavoitehinta-arvio. Paloaseman rakennuspaikasta on käyty keskusteluja hankkeen aikana Kaupunkisuunnittelun ja Tilapalvelun kanssa. Ratapihankadun rakennuspaikan maaperästä on tehty tutkimus, josta on 26.9.2014 pidetty tiedotustilaisuus Tallinnatuvassa. Esitettyjen asiantuntijalausuntojen perusteella on pelastuslaitoksen edustajat todenneet Ratapihankadulla sijaitsevan rakennuspaikan sopivan paloaseman rakennuspaikaksi. Pelastustoimen palvelutason kannalta, sekä vuosien 2013 ja 2014 toteutuneiden onnettomuuksien mukaan Ratapihankadun rakennuspaikka soveltuu paloaseman paikaksi erittäin hyvin, lyhentäen merkittävästi avunsaantiaikaa alueilla, joilla onnettomuusriski ja asiakasrajapinta on suuri. Myös ensihoidon palvelutaso paranee vastaavasti, kun uudelle Kotkansaaren paloasemalle tullaan sijoittamaan ambulanssi palvelemaan Kotkasaaren ja lähialueen asukkaita. Kotkansaarella oli viime vuonna 2267 ensihoidon (sairaankuljetus tehtävää), mikä on 31% kaikista Kotkan alueen tehtävistä. Kymenlaakson pelastuslaitos on esittänyt lausunnossaan paloaseman rakentamista Ratapihankadulle. Hankesuunnitteluryhmä esittää Kotkansaaren sivupaloaseman toteuttamista uudisrakennuksena Ratapihankatu 5:een. Suunnittelua ja rakentamista varten kaupungin investointiohjelmaan ei ole esitetty rahoitusta. Palosuojelurahastolta on haettu hankkeeseen 250.000 € avustusta sillä ajatuksella, että mikäli avustus hankkeeseen myönnetään, hankkeen kustannukset osoitetaan kaupungin budjetista. Mikäli avustusta ei myönnetä, hanke neuvotellaan toteutettavaksi joko leasing - rahoituksella tai esim. Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n rakentamana. Kummassakaan tapauksessa kaupunki ei investoi rakentamiseen, vaan vuokra maksetaan käyttötalouden osuudesta. Kaupunki vuokraa tilat toiminnan toteuttajalta. Arvonlisäverotuksen kannalta edullisinta on tehdä pitkä vähintään 10 vuoden vuokrasopimus. Hankesuunnittelutyöryhmä esittää myös, että sivupaloasema on otettavissa käyttöön keväällä 2017. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen hanke etenee Kotkan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. ./. Hankesuunnitelma liitteenä. Esittelijä: Pelastusjohtaja Vesa Parkko § 78, KH 23.3.2015 17:00 Ehdotus: Johtokunta hyväksyy Kotkansaaren sivupaloaseman päivitetyn hankesuunnitelman ja sen rakentamisen Ratapihankadulle sekä lähettää suunnitelman edelleen Kotkan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti ja lähetetään suunnitelma edelleen Kotkan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. _________ Kh 23.3.2015 Valmistelija: Palopäällikkö Jukka Ruuskanen, puh. 231 6281 ./. Hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Kotkansaaren sivupaloaseman päivitetyn hankesuunnitelman. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Kymenlaakson pelastuslaitos kaupunkisuunnittelu tekniset palvelut talous- ja rahoitusjohtaja § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 1 Kotkan kaupunki Tekniset palvelut KOTKANSAAREN SIVUPALOASEMA PÄIVITETTY HANKESUUNNITELMA 2015 § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TOIMINNAN ASETTAMAT TAVOITTEET 3 3 NYKYISET TILAT JA TOIMINNOT 4 4 TILAOHJELMA JA TILANHANKINTAVAIHTOEHDOT 4.1 Tilanhankintavaihtoehdot ja mitoitusperusteet 4.2 Irtaimisto 4 4 4 5 KIINTEISTÖNPIDON ASETTAMAT TAVOITTEET 5.1 Tavoitteet ylläpidolle 5.2 Elinkaarianalyysi 5.3 Toiminnan asettamat tekniset tavoitteet 4 4 5 5 6 PIHASUUNNITTELU 6.1 Ratapihankatu 5 6.2 Hirssaarentie 2 6 6 6 7 KAAVATILANNE 7.1 Ratapihankatu 5 7.2 Hirssaarentie 2 6 6 7 8 RAKENNUS 8.1 Ratapihankatu 5 8.2 Hirssaarentie 2 8.3 Esteettömyys ja turvallisuus 7 7 8 9 9 LUPAMENETTELYT JA VIRANOMAISTOIMET 9.1 Ratapihankatu 5 9.2 Hirssaarentie 2 9 10 10 10 AIKATAULU JA TOTEUTUSTAPA 10 11 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LAUSUNTO 11 12 INVESTOINTIKUSTANNUKSET JA ALUSTAVA LASKELMA KÄYTTÖTALOUDESTA 12.1 Ratapihankatu 5 12.2 Hirssaarentie 2 11 11 12 13 HANKKEEN RAHOITUS JA YHTEENVETO 12 14 HANKESUUNNITTELUTYÖRYHMÄ 12 15 LIITTEET 13 § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 3 1 JOHDANTO Kotkan uuden sivupaloaseman tarveselvitys on hyväksytty Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunnassa 5.2.2014 / 7 § ja kaupunginhallituksessa 24.3.2014 / 80 §. Hankesuunnitelma on hyväksytty Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunnassa 3.6.2014 / 20 § ja kaupunginhallituksessa 16.6.2014 / 167 §. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen Ratapihankatu 5 tontista on tehty pohjatutkimus 4.7.2014 (Kymen Sipti Oy) sekä maaperän pilaantuneisuuden tutkimus 10.-11.6.2014 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Riskitarkastelun perusteella maaperässä todetut kohonneet metallien ja PAH -yhdisteiden pitoisuudet eivät aiheuta kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä suunnitellussa käyttömuodossa paloasemana. Tutkimustulosten jälkeen kuitenkin katsottiin tarpeelliseksi selvittää sivupaloasemalle vaihtoehtoinen sijoituspaikka, jossa ei olisi maaperään liittyviä riskejä. Samassa yhteydessä tarkistetaan Ratapihankatu 5:n tavoitehinta-arvio. 2 TOIMINNAN ASETTAMAT TAVOITTEET Eteläisen- Kymenlaakson pelastustoimen palvelutason säilyminen ja sen kehittäminen edellyttää Haminan ja Kotkan pelastustoimen tarkastelua samana alueena. Pelastustoimen ja kansalaisten auttamisen kannalta tehokkaimmat yksiköt tulee sijoittaa riskikeskittymiin niin, että toimintavalmiusohjeen mukainen vaatimus täyttyy. Toimintaa palvelevat tukiyksiköt tulee sijoittaa niin, että ne jatkossa palvelevat tehokkaasti alueen muita yksiköitä ja toimipisteitä. Haminan ja Kotkan kaupunkien alueella tulee jatkossa tukeutua kahteen ”satelliitti”- paloasemaan ja yhteen ”tuki”paloasemaan. Satelliitti- paloasemasta käytetään myöhemmin nimitystä sivupaloasema. Tämä edellyttää kolmen (3) uuden paloaseman rakentamista ja nykyisten Kotkan ja Haminan paloasemien poistamista pelastustoimen käytöstä. Paloasemat sijoitetaan kolmeen pisteeseen siten, että ne palvelevat kaikkia kolmea kaupunkikeskusaluetta (Hamina, Karhula ja Kotka) ympäristöineen. Kotkan ja Haminan asemat ovat yhden pelastusyksikön, yhden ensihoitoyksikön miehittäviä asemia ja tavoitteena on, että ne sijaitsevat meren rannalla mahdollistaen vene/öljyntorjuntavarikon paloaseman yhteyteen. Näille asemille sijoitetaan lisäksi vesi/vaahtoyksiköt turvaamaan satamien nopeaa ensitoimintaa. Alueen keskelle sijoitetaan tukitoiminnoista vastaava paloasema, joka palvelee pelastustoimen ja ensihoidon ensiyksikköinä alueellaan sekä vastaa koko alueen huolto- ja korjaamotoiminnasta sekä tukiyksiköiden miehittämisestä. Keskeiselle asemalle sijoitetaan myös pelastustoiminnasta vastaava päällystöpäivystäjä. Alueen kokonaispalvelutaso ja saavutettavuus paranee. Hajasijoitus parantaa alueen toimintavalmiusaikoja tuntuvasti, sekä vahvistaa tukiyksiköiden muodossa koko Etelä-Kymenlaakson pelastustointa. Kymenlaakson eteläisen alueen pelastustoimella on tällä hetkellä Kotka – Haminan paloasemilla käytössä 8 900 m² sekä öljyntorjuntavarikot. Muutoksella pyritään supistamaan käytössä olevia paloasematiloja kolmanneksella eli n. 3 000 m². Supistuksella saatu vuosisäästö on n. 300 000 €. Eteläisen toimialueen paloasemia on vuosia vaivannut sisäilmaongelmat, joista osa henkilöstöstä kärsii. Uudistuksella kyseinen ongelma saadaan päätökseen. Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunta (29.10.2013) ja omistajakunnat ovat hyväksyneet pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2014- 2017. § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 4 Palvelutasopäätökseen liittyy eteläisen toimialueen paloasemaverkoston kehittäminen ja suunnitelman toteuttaminen. liite 1, pelastustehtävät v. 2014 liite 2, toimintavalmiusrajat ja riskialueet 3 NYKYISET TILAT JA TOIMINNOT Pelastustoimen yksiköt Kotkassa on tällä hetkellä sijoitettu yhteen toimipisteeseen Kotkan Jylpylle. Yhtenäinen keskitetty sijoitus on alueen kaupunkikeskusten ja pelastustoimen toimintavalmiuden kannalta huono. Lisäksi Kotkan paloasemaa vuosia vaivanneet sisäilmaongelmat vaikeuttavat toimintojen järjestämistä, aiheuttavat lisäkuluja ja vaarantavat henkilöstön terveyttä. Nykyinen, Jylpyn paloasemarakennus on valmistunut vuonna 1983 ja sitä on korjattu sisäilmaongelman vuoksi useasti. Korjausten yhteydessä on pyritty parantamaan paloaseman toimivuutta, mutta sen alkuperäiset rakenteet ja muoto vaikeuttavat sitä. Pelastustoimen nykyvaatimusten ja toimintojen kannalta nykyinen paloasema on kehityksen esteenä. Korjauksista huolimatta suuri osa henkilöstöstä oireilee ja heitä on jouduttu sijoittelemaan muille paloasemille ja piha-alueella oleviin parakkeihin. 4 TILAOHJELMA JA TILANHANKINTAVAIHTOEHDOT 4.1 Tilanhankintavaihtoehdot ja mitoitusperusteet Tarvittavat tilat toteutetaan uudisrakennuksena. Mitoituksessa hyödynnetään viimeaikaisten toteutettujen paloasemien mitoitusta ja huonetilaohjelmia. Suunnittelussa noudatetaan lisäksi Kymenlaakson pelastuslaitoksen puhdas paloasema -tavoitteita. Alustavasti rakennuksen kerrosala tulee olemaan noin 1100 kem2. Kerrosluku tulee olemaan 2-3, letkutornia ei rakenneta. Sivupaloasemaan suunnitellaan autohalli kolmelle paloautolle sekä yksi pesuhallipaikka. Lisäksi rakennukseen tulee miehistön tilat, hallintotilat sekä tarvittavat tekniset tilat. Väestönsuojaa ei tarvitse rakentaa, kun kerrosala on alle 1200 kem2. Edellisessä hankesuunnitelmassa esitetyn sijoituspaikan, Ratapihankatu 5:n, vaihtoehtoiseksi sivupaloaseman sijoituspaikaksi vertailtiin useita rakennuspaikkoja. Näistä tarkempaan tarkasteluun otettiin Hirssaaressa Sale-myymälän eteläpuolella sijaitseva tontti. Myös tästä vaihtoehoisesta sijoituspaikasta on suoritettu maaperätutkimus sekä arvio mahdollisesta pilaantuneesta maasta. liite 3, puhdas paloasema liite 4, huonetilaohjelma 4.2 Irtaimisto liite 5, irtaimistosuunnitelma 5 KIINTEISTÖNPIDON ASETTAMAT TAVOITTEET 5.1 Tavoitteet ylläpidolle LVISA- tekniikan osalta rakennus on saatettava mahdollisimman pitkälti kaukokäyttöön soveltuvaksi. Materiaalien valinnassa kestävyys, puhdistettavuus ja § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 5 huolto valintakriteerinä on nostettava kokonaistaloudellisuuden rinnalle. Kiinteistön siivottavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Rakenteiden tulee mahdollistaa lian ja pölyn poisto säännöllisesti (putket, sähkökourut, valaisimet). Siivouskoneita käytetään mahdollisuuksien mukaan. Ulkoalueissa on huomioitava jo suunnittelussa mm. talvitöiden koneellinen hoitaminen. Pesuhallin edustaan suunnitellaan sähkölämmitys. 5.2 Elinkaarianalyysi Rakenteita ja materiaaleja suunniteltaessa on otettava huomioon kestävän kehityksen vaatimukset. Käytettävien materiaalien kierrätettävyys on jo tässä suunnittelun vaiheessa selvitettävä. Tilojen suunnittelussa on myös huomioitava mahdollisuuksien mukaan myöhempi uusiokäyttö. Tulevan investoinnin suunnittelussa on pyrittävä materiaali- ja rakenneratkaisujen valinnalla mahdollisimman pitkään elinkaareen. 5.3 Toiminnan asettamat tekniset tavoitteet Teknisissä tavoitteissa tärkein lähtökohta on rakentaa tilat joita käyttäjien on turvallista ja terveellistä käyttää. Ilmanvaihdon osalta tämä tarkoittaa sitä että tiloihin rakennetaan toiminnan kannalta riittävä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto tehokkaalla lämmön talteenotolla. Vesi- ja viemärijärjestelmät kalusteineen rakennetaan energiaa säästäviksi. Lämmitysjärjestelmä (kaukolämpö) varustetaan säätölaitteistolla. Rakennus liitetään kunnalliseen vesijohto– ja viemäriverkostoon. Tavoitteena on puhtausluokka P1, sisäilmastoluokka S2 (suodatusluokka 8) ja päästöluokka M1. Energialuokka hallitiloissa on vähintään C, toimisto- ja muissa tiloissa B. Kiinteistö on poikkeus- ja häiriötilanteita varten varustettava riittävän tehokkaalla varavoimakoneella ja siihen liittyvällä sähköjärjestelmällä, jolla varmistetaan paloaseman toiminnan jatkuminen häiriötilanteissa. Koko rakennuksen alue on varmistettava matkapuhelin- ja virve -verkon toimivuuden takaamiseksi. Rakennukseen tulee asentaa keskusradiojärjestelmä kuulutusten ja yksiköiden hälyttämiseen, sekä gps -toistin. Vähintään yhden toimistohuoneista tulee täyttää Katakri turvaluokka tulevaa kenttäjohtamisjärjestelmään varten. Pelastusyksiköiden nopean ja turvallisen lähdön ja toimivuuden kannalta on kalustohallin ovet varustettava sähköisellä ohjauksella. Lähiristeysten liikennevalojen ohjaus tulee huomioida yhteyksien luonnin ja mahdollisten linjavetojen yhteydessä. Paloaseman kauko- ja kulunvalvonta sekä lukitus tulee huomioida sähköistyksiä suunniteltaessa. Paloaseman katolle asennetaan infotaulu, jossa on sääasematiedot ja ns. yleisönäyttö kansalaisille. Lisäksi nyt Rautatiekadun pienteollisuustalon katolla oleva väestöhälytin tulisi siirtää paloasemalle, mikäli sivupaloasema sijoittuu Ratapihankatu 5:een. § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 6 6 PIHASUUNNITTELU 6.1 Ratapihankatu 5 Rakennuksen ympäristö muotoillaan siten, että sadevedet ohjautuvat rakennuksesta poispäin. Pihan ajoneuvo-, huolto-, ym. liikenteelle ja pysäköinnille varatut alueet pinnoitetaan asfaltilla tai kiveyksillä. Pihan toiminnot sijoitetaan siten, että talvityöt voidaan tehdä koneellisesti. Piha valaistaan riittävästi. Kasvillisuutta istutetaan tontille mahdollisuuksien mukaan. Koska rakentaminen voidaan ulottaa naapuritonttiin asti, on naapuritontin kasvillisuuden suojauksesta huolehdittava rakentamisen aikana. 6.2 Hirssaarentie 2 Rakennuksen ympäristö muotoillaan siten, että sadevedet ohjautuvat rakennuksesta poispäin. Pihan ajoneuvo-, huolto-, ym. liikenteelle ja pysäköinnille varatut alueet pinnoitetaan asfaltilla tai kiveyksillä. Pihan toiminnot sijoitetaan siten, että talvityöt voidaan tehdä koneellisesti, samoin lumelle varataan tilaa. Piha valaistaan riittävästi. Tontin korkeuserojen takia pihaa ympäröivät alueet ovat paikoin huomattavasti korkeammalla kuin piha-alue, joten joudutaan rakentamaan joko tukimuureja tai louhimaan kalliota. Näiden molempien päälle tarvitaan suoja-aidat. Kasveja istutetaan tukimuurien lähelle ja muuallekin, jos sopivaa tilaa löytyy. Aita tarvitaan myös Hirssaarentien varteen estämään läpikulku tontin kautta. Pihalle on mahdollista sijoittaa muutama penkki oleskelua varten. 7 KAAVATILANNE 7.1 Ratapihankatu 5 Rakennuspaikan osoite on Ratapihankatu 5, 48100 Kotka. kaupunginosa kortteli tontti tontin pinta-ala rakentamistehokkuus rakentamisoikeus sallittu kerrosluku 2 Kotkansaari 33 6 1407 m2 1,0 1400 kem2 5 Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 13.9.1985. Asemakaavassa tontti on esitetty merkinnällä T ”teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue”. Asemakaavassa määritellään: ”T-tontille saa sijoittaa asuinhuoneistoja vain sellaista henkilökuntaa varten, jonka läsnäolo on välttämätöntä teollisuuden toiminnalle. Ttontille on varattava yksi autopaikka viittä (5) työntekijää kohti, minkä lisäksi tontilla on oltava riittävät tilat tavaran lastausta ja purkausta varten.” Tontille ei ole esitetty erillistä rakennusalaa. Kaava sallii rakentamisen naapuritontin rajaan kiinni. Rautatienkadun puolelta on liittymäkielto tontille. Tälle tontille on voimassa oleva poikkeamislupa, joka on myönnetty 12.6.2014. Poikkeamislupa on voimassa 2 vuotta myöntämisajankohdasta. liite 6 a-b, asemakaavaote Ratapihankatu 5 § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 7 7.2 Hirssaarentie 2 Rakennuspaikan osoite on Hirssaarentie 2, 48310 Kotka. kaupunginosa kortteli tontti tontin pinta-ala rakentamistehokkuus rakentamisoikeus sallittu kerrosluku 23 13 2 1395 m2 0,5 697,5 kem2 2 Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 29.3.2000. Kortteli on merkitty asemakaavamerkinnällä K ”liike- ja toimistorakennusten korttelialue”. Mikäli sivupaloasema tulee sijoittumaan tälle tontille, on asemakaavan muutoksella haettava lisää rakentamisoikeutta, laajennettava tonttia sekä muutettava käyttötarkoitusta. Tarvittava rakennusoikeus on noin 1100 kem2. liite 7 a-b, asemakaavaote Hirssaarentie 2 8 RAKENNUS Kumpikaan vaihtoehtoinen tontti ei sijaitse meren rannalla, eikä näin täytä pelastuslaitoksen alkuperäistä tavoitetta. Molempien vaihtoehtoisten rakennuspaikkojen läheisyyteen on kuitenkin mahdollisuus rakentaa laituri pelastuslaitoksen venekalustoa varten ja näin mahdollistaa nopea ja toimiva venelähtö, sekä luoda edellytyksiä kyseisen paloaseman koulutus- ja huoltotoimille. Uuden paloaseman yhteydessä rakennettava venepaikka on mahdollista toteuttaa Norssalmen vanhan pienvenesataman tilalle. Rakennettavan laiturin tulee mahdollistaa enimmillään noin 12 metriä pitkän ja 10000 kg painavan veneen kiinnityksen. Laiturin rakentamisessa olisi myös huomioitava hälytystehtävien luonne sekä lastaamisen turvallisuus ja mahdollisuus suuremman veneen lyhytaikaiseen kiinnittymiseen. Venelaiturin yhteydessä tulee olla suojattu (aidattu) paikka yhdelle pelastusajoneuvolle. Venepaikka ja maa-alue on valvottava sekä suojattava ulkopuolisten pääsyltä. Laiturille on järjestettävä sähkönsyöttö johon vene voidaan kytkeä sekä hoitaa alueen valaistus. 8.1 Ratapihankatu 5 rakennuspaikan ominaisuudet Käytettävissä oleva tonttivaihtoehto sijaitsee Kotkansaarella Rautatiekadun ja Ratapihankadun välissä ja se sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa mahdollistaen nopeat lähdöt kaikkiin ilmasuuntiin. Asemakaavassa on ajoneuvoliittymäkiellon osoittava kaavamerkintä Rautatienkadun puoleisella katualueen rajalla. Kevyen liikenteen liittymäyhteys on mahdollinen. Kaikki ajoneuvoliikenne tontille ohjataan Ratapihankadun puolelta. Rakennuspaikka on osin haasteellinen rakennettava Rautatienkadun korkeuseron ja naapurirakennuksen läheisyyden vuoksi. Maasto nousee voimakkaasti Ratapihankadulta kohti tontin itänurkkaa. Korkeusero tasoittuu Rautatienkadun suuntaan lounaaseen päin. Koillisen puolella tontti rajoittuu naapuritonttiin, jossa sijaitsee liikehuoneistoja ja autokorjaamo. Lounaan puoleisella tontilla on kylmä polttoainejakelupiste. § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 8 ajoneuvoliittymät Tontin sijainnista johtuen joudutaan ajoneuvoliittymä Ratapihankadulle tekemään huomattavan leveäksi (37 m). Lisäksi etupihan pienuuden takia joutuvat paloautot peruuttamaan talliin osittain katualueelta. Ratapihankadun liikenteen ollessa nykyisin vähäistä, ei peruuttamisesta ole merkittävää haittaa. Kadun liikenteen lisääntyessä peruuttamisesta alkaa olla merkittävää haittaa muulle liikenteelle. perustamisolosuhteet ja kunnallistekniikka Kairausten perusteella maakerrokset kalliopinnan päällä koostuvat suurelta osin tonttia vaihtelevista täytekerroksista, joita on pengerretty luonnontilaisten löyhien savi- ja silttikerrosten päälle. Kerroksissa esiintyi mm. soraa, hiekkaa, tiiltä ja puuta sekä savea ja humusta. Kalliopinta on lähellä maanpintaa tontin itäosassa. Tutkimusten yhteydessä otettiin ympäristönäytteitä. Pohjatutkimusraportin (Kymen Sipti 04.07.2014) mukaan rakennus suositellaan perustettavaksi osin irtilouhitulle kalliolle, osin maanvaraisesti massanvaihdon varaan ja osin paaluperustaisena. Maaperän pilaantuneisuuden perustutkimuksen (Kymen Sipti/FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 17.09.2014) yhteydessä tontilta otettiin näytteet 16 tutkimuspisteestä, joista maanäytteitä otettiin yhteensä 45 kpl. Tehdyn tutkimuksen perusteella kohdealueella todettiin metalleilla enimmillään lievästi ja PAH -yhdisteillä voimakkaasti pilaantunutta maa-ainesta. Tutkimuksissa todettu maan pilaantuneisuus rajoittuu tontin pintaosaan (0-3 metriä). Pitoisuudet sijoittuvat pääasiassa alueen keski- ja länsiosaan. Haitta-ainepitoisuudet johtunevat alueelle tuoduista täyttömaista. Tehdyn riskitarkastelun perusteella kohteen maaperässä todetut kohonneet metallien ja PAH -yhdisteiden pitoisuudet eivät aiheuta kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä alueen nykyisessä tai suunnitellussa käyttömuodossa paloasemana. Tavoitehinta-arviossa on otettu huomioon pilaantuneiden maiden poistaminen tontilta. Lisäksi varmistetaan alapohjan tuuletus esim. laajentamalla asennettavaa radonputkistoa ja varustamalla se imurilla tai valitsemalla muutoin tuulettuva rakenne. Vesihuoltolinjat ovat rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Rakennus on liitettävissä kaukolämpöön. tekninen rakennettavuus Rakennuspaikka on Kotkan kaupungin omistuksessa. Teknisesti on paloasema aiotulle rakennuspaikalle toteutettavissa. rakennussuunnittelun tavoitteet Rautatienkadun rakennusrivistö muodostaa melko yhtenäisen, muurimaisen julkisivun. Uusi rakennus sijoittuu täydentämään rakennusrivistöä ja sen sijoittuminen viereisen tontin no 3 rajaan kiinni on katujulkisivun ja tontin käytön kannalta perusteltua. Rakennuksen tulee massoittelultaan ja julkisivuiltaan ilmentää siinä tapahtuvaa toimintaa. Julkisivumateriaalit tulee valita niin, että sopivat ympäristön muuhun rakentamiseen. 8.2 Hirssaarentie 2 rakennuspaikan ominaisuudet Hirssaarentie 2 tonttivaihtoehto sijoittuu Hirssaarentien alkupäähän Sale -myymälän ja polttoaineen jakelupisteen kaakkoispuolelle. Hirssaarentien ja rakennuspaikan välissä on erillinen kevyen liikenteen väylä, jonka kanssa paloaseman liikenne § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 9 risteää. Kadun vastakkaisella puolella on pientaloasutusta, joista lähimmät rakennukset ovat alueen vanhinta rakennuskantaa. Tonttialue on peitteinen ja puusto pääosin sekapuustoa. Maan pinnalla on paikoin huomattavan isoja kiviä ja lohkareita, paljasta kalliopintaa ei tontin alueella ole näkyvissä. Tontti on haasteellinen suurien korkeuserojen vuoksi. ajoneuvoliittymät Rakennuspaikan ajoneuvoliittymä voidaan tehdä Hirssaarentielle, kunhan Hirssaarentien keskisaareketta lyhennetään. perustamisolosuhteet ja kunnallistekniikka Rakennuspaikalla vaaitut maanpinnan korkeudet vaihtelivat alimmillaan tontin länsilounaisreunalla tasolta +3,2 ylimmillään +9,0 yläpuolelle tontin koillisreunalla. Pohjatutkimuksen perusteella paloasemarakennus suositellaan perustettavaksi maanvaraisin perustuksin osin tiiviin perusmaan varaan, osin louhitulle kalliopohjalle tehtävän tiivistetyn murskepatjan varaan. Maaperän haitta-aineselvityksen (Kymen Sipti 20.2.2015) perusteella maaperässä ei havaittu pilaantuneisuutta. Tutkittuja haitta-aineita ei esiinny tai niiden pitoisuudet ovat VNa 214/2007 kynnysarvojen ja/tai luontaisten pitoisuuksien ylärajojen alapuolella. Vesihuoltoliittymät on jo rakennettu tontille vuonna 2001. Rakennus on liitettävissä kaukolämpöön. tekninen rakennettavuus Rakennuspaikka on Kotkan kaupungin omistuksessa. Teknisesti on paloasema aiotulle rakennuspaikalle toteutettavissa. rakennussuunnittelun tavoitteet Paloasema sijoittuu Hirssaaren asuntomessualueelle johtavan kadun varteen ja tulee toimimaan visuaalisena porttina alueelle. Rakennuksen tulee massoittelultaan ja julkisivuiltaan ilmentää siinä tapahtuvaa toimintaa. Julkisivumateriaalit tulee valita niin, että ne sopivat ympäristön muuhun rakentamiseen. 8.3 Esteettömyys ja turvallisuus Esteettömyyden toteuttaminen rakennuksissa tarkoittaa sitä, että tilojen täytyy soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Kyseisessä kohteessa ei ole tarvetta toteuttaa esteetöntä rakentamista. Suunnittelussa on huomioitava turvallisuus. Pohjaratkaisua suunniteltaessa minimoidaan vaaratilanteet. Tiloista tulee olla riittävän turvalliset poistumismahdollisuudet ja maantasokerroksesta tulee olla pääsy myös ikkunoiden kautta ulos. Turvallisuusjärjestelyihin kuuluvat edellisten lisäksi lukitus- ja muut tekniset turvajärjestelyt. Lukitusta on pystyttävä ohjaamaan keskitetysti. Sekä sisäettä ulkotilojen täytyy olla helposti valvottavia. 9 LUPAMENETTELYT JA VIRANOMAISTOIMET Voimassa olevan pelastuslain 379 / 2011 mukaan väestönsuoja on rakennettava, jos uudisrakennuksen kerrosala on yli 1 200 m2. Väestönsuoja rakennetaan S1-luokan § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 10 suojaksi, jonka koko on 2 % kerrosalasta. Kerrosala tulee olemaan noin 1100 kem2, joten väestönsuojaa ei tarvitse rakentaa. Rakennuksen paloluokka on P1. 9.1 Ratapihankatu 5 Rakennuspaikalla on voimassa oleva asemakaava ja poikkeamislupa käyttötarkoituksen muutosta varten. Lisäksi haetaan rakennuslupa normaaliin tapaan. Rakennusluvan hyväksyy ympäristölautakunta. Rakennuslupahakemukseen liitetään naapurien kuuleminen ja energiatodistus. Kunnallistekniikan osalta on liittymiskohtailmoitus oltava rakennuslupahakemuksen liitteenä. 9.2 Hirssaarentie 2 Rakennuspaikalla on voimassa oleva asemakaava. Asemakaavan muutoksella haetaan lisää rakentamisoikeutta, laajennetaan tonttia sekä muutetaan käyttötarkoitusta. Asemakaavan muutoksen hyväksyy Kotkan kaupunginvaltuusto. Lisäksi asemakaavan saatua lainvoiman haetaan rakennuslupa normaaliin tapaan. Rakennuslupahakemukseen liitetään naapurien kuuleminen ja energiatodistus. Kunnallistekniikan osalta on liittymiskohtailmoitus oltava rakennuslupahakemuksen liitteenä. alustava kaavoitusaikataulu sivupaloaseman sijoittuessa Hirssaarentie 2:een • sijoituspäätös (hankesuunnitelma): Kympe johtokunta 12.3.2015 ja KH 23.3.2015 • kaavan vireille tulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 13.3. 27.3.2015 • luonnosvaiheen kuuleminen 30.3. - 13.4.2015 • kaupunkisuunnittelulautakunta 12.5.2015 • KH 3.8.2015 • KV 17.8.2015 • asemakaava lainvoimainen noin 22.9.2015 10 AIKATAULU JA TOTEUTUSTAPA rakentamisen suhdannetilanne Ennuste Rakennuskustannusindeksin pisteluku tammikuussa 2015 oli 108,5. Rakennuskustannusten kasvua vuoden 2014 tammikuusta vuoden 2015 tammikuuhun oli +0,9 %. Rakennuskustannukset tulevat nykyisen taloustaantuman jatkuessa pysymään ennallaan, mahdollinen kustannusten nousu on sidoksissa yleisen taloustilanteen kohentumiseen. hankkeen toteutustapa Toteutustapa Suunnitteluvaiheen rakennuttamisesta vastaa kaupungin teknisten palvelujen rakennuttamisyksikkö. Kohteen erikoissuunnittelijat kilpailutetaan pisteytysmenettelyllä. Urakkamuoto Alustava urakkamuoto on jaettu urakka. Rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana. Pääurakan alistetut sivu-urakat: • putkiurakka • ilmanvaihtourakka • rakennusautomaatiourakka § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 11 • sähköurakka hankkeen aikataulu Hankesuunnitelma valmistuu keväällä 2015 ja suunnittelu vuoden 2015 loppuun mennessä. Rakentaminen alkaa keväällä 2016 ja valmistuu keväällä 2017. Ratapihankatu 5:ssä on rakentaminen mahdollista aloittaa aikaisemmin kuin Hirssaarenkatu 2:ssa, sillä poikkeamislupa on jo myönnetty. 11 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LAUSUNTO Paloaseman rakennuspaikasta on käyty keskusteluja hankkeen aikana Kaupunkisuunnittelun ja Tilapalvelun kanssa. Ratapihankadun rakennuspaikan maaperästä on tehty tutkimus, josta on 26.9.2014 pidetty tiedotustilaisuus Tallinnatuvassa. Esitettyjen asiantuntijalausuntojen perusteella on pelastuslaitoksen edustajat todenneet Ratapihankadulla sijaitsevan rakennuspaikan sopivan paloaseman rakennuspaikaksi. Pelastustoimen palvelutason kannalta, sekä vuosien 2013 ja 2014 toteutuneiden onnettomuuksien mukaan Ratapihankadun rakennuspaikka soveltuu paloaseman paikaksi erittäin hyvin, lyhentäen merkittävästi avunsaantiaikaa alueilla, joilla onnettomuusriski ja asiakasrajapinta on suuri. Myös ensihoidon palvelutaso paranee vastaavasti, kun uudelle Kotkansaaren paloasemalle tullaan sijoittamaan ambulanssi palvelemaan Kotkasaaren ja lähialueen asukkaita. Kotkansaarella oli viime vuonna 2267 ensihoidon (sairaankuljetus tehtävää), mikä on 31% kaikista tehtävistä. Paloaseman sijoittuminen Ratapihankadun tontille olisi myös liikenteellisesti ja toiminnallisesti Hirssaaren tonttia paremmin palveleva ajatellen yksikön hälyttämistä muille painopistealueille, kuten Karhulan, Metsolan, Hietasen ja Itä-Kotkan alueelle. Uuden paloaseman tarveselvityksen yhteydessä pohdittiin monia eri vaihtoehtoja paloaseman sijoitukselle. Osa vaihtoehdoista hylättiin maaperän epäpuhtauden ja osa toiminnallisuuden takia. Mm ”Tökkärin” alueella olevat tonttivaihtoehdot eivät tukeneet pelastustoimen palvelutasoa. Kympen yksikkö oli kaksi vuotta sijoitettuna Kotolahdentien varressa ja tällöin suureksi ongelmaksi koettiin Merituulentien raskaankaluston liikennemäärät. Nyt toisena vaihtoehtona olevalla Hirssaaren sijoituspaikalla on osittain sama ongelma ottaen huomioon onnettomuuksien esiintyminen, sekä pelastus- ja sairaankuljetusyksiköiden liikkuminen painopistealueille. Kymenlaakson pelastuslaitoksen toivomuksena on, että uuden paloaseman rakentamisessa otettaisiin huomioon pelastustoimen palvelutaso, sekä avunsaantiaika alueilla, joilla onnettomuusriski ja asiakasrajapinta on suuri. Kymenlaakson pelastuslaitos esittää, että uusi paloasema rakennettaisiin Kotkansaarelle, Ratapihakadun tontille. liite 8, kansalaistehtävien jakauma Kotkassa 12 INVESTOINTIKUSTANNUKSET JA ALUSTAVA LASKELMA KÄYTTÖTALOUDESTA 12.1 Ratapihankatu 5 Tavoitehinta-arvio perustuu L1 -tasoisiin luonnoksiin sekä maaperä- ja haittaainetutkimuksiin. Tavoitehinta-arvioon on laskettu tontin maa-ainesten vaihto kolmen metrin syvyyteen. Tavoitehinta-arvio on 2 690 000 €. Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa, irtaimistohankintoja, taidehankintaa eikä tonttikustannuksia. § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 12 Edellä mainitun tavoitehinta-arvion perusteella uudisrakennuksen sisäiseksi vuokraksi muodostuu 229 700 €/v (19 150 €/kk) 30 vuoden kuoletusajalla. liite 9, tavoitehinta-arvio Ratapihankatu 5 12.2 Hirssaarentie 2 Tavoitehinta-arvio perustuu tilaluetteloon. Tavoitehinta-arvio on 2 580 000 €. Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa, irtaimistohankintoja, taidehankintaa eikä tonttikustannuksia. Edellä mainitun tavoitehinta-arvion perusteella uudisrakennuksen sisäiseksi vuokraksi muodostuu 222 700 €/v (18 550 €/kk) 30 vuoden kuoletusajalla. liite 10, tavoitehinta-arvio Hirssaarenkatu 2 13 HANKKEEN RAHOITUS JA YHTEENVETO Hankesuunnitteluryhmä esittää Kotkansaaren sivupaloaseman toteuttamista uudisrakennuksena Ratapihankatu 5:een. Suunnittelua ja rakentamista varten kaupungin investointiohjelmaan ei ole esitetty rahoitusta. Palosuojelurahastolta on haettu hankkeeseen 250.000 € avustusta sillä ajatuksella, että mikäli avustus hankkeeseen myönnetään, hankkeen kustannukset osoitetaan kaupungin budjetista. Mikäli avustusta ei myönnetä, hanke neuvotellaan toteutettavaksi joko leasing rahoituksella tai esim. Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n rakentamana. Kummassakaan tapauksessa kaupunki ei investoi rakentamiseen, vaan vuokra maksetaan käyttötalouden osuudesta. Kaupunki vuokraa tilat toiminnan toteuttajalta. Arvonlisäverotuksen kannalta edullisinta on tehdä pitkä vähintään 10 vuoden vuokrasopimus. Hankesuunnittelutyöryhmä esittää myös, että sivupaloasema on otettavissa käyttöön keväällä 2017. 14 HANKESUUNNITTELUTYÖRYHMÄ Leila Hietala, kaupunginarkkitehti, Tekniset palvelut Anne Hupanen, toimistoarkkitehti, Tekniset palvelut Esko Kunnas, isännöitsijä, Tekniset palvelut Jori Sivula, isännöitsijä, Tekniset palvelut Ville Suni, rakennuttajapäällikkö, Tekniset palvelut Juha Kaunola, rakennuttajainsinööri, Tekniset palvelut Reijo Jokinen, toimistoinsinööri, Tekniset palvelut Jori Pihl, LVI-valvoja, Tekniset palvelut Kari-Matti Järvinen, sähkövalvoja, Tekniset palvelut Marja Kukkonen, asemakaava-arkkitehti, Kaupunkisuunnittelu Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, Kaupunkisuunnittelu Heikki Laaksonen, kaupunginpuutarhuri, Tekniset palvelut Airi Kattelus, toimistohortonomi, Tekniset palvelut Matti Paavola, suunnittelupäällikkö, Tekniset palvelut Jukka Ruuskanen, palopäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos Simo Norema, palomestari, Kymenlaakson pelastuslaitos Tapio Tihula, asemamestari, Kymenlaakson pelastuslaitos Tero Helanne, palomies, Kymenlaakson pelastuslaitos § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 13 15 LIITTEET liite 1, pelastustehtävät v. 2014 liite 2, toimintavalmiusrajat ja riskialueet liite 3, puhdas paloasema liite 4, huonetilaohjelma liite 5, irtaimistosuunnitelma liite 6 a-b, asemakaavaote Ratapihankatu 5 liite 7 a-b, asemakaavaote Hirssaarentie 2 liite 8, kansalaistehtävien jakauma Kotkassa liite 9, tavoitehinta-arvio Ratapihankatu 5 liite 10, tavoitehinta-arvio Hirssaarentie 2 § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 PELASTUSTEHTÄVÄT 2014 Paloasemavaihtoehdot liite1 § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 6 MIN TOIMINTAVALMIUSRAJAT JA RISKIALUEET Kotkan paloasemahanke Kotka, Kotkan saari liite 2 § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 Kymenlaakson pelastuslaitos PUHDAS PALOASEMA liite 3 Pelastustoimen palvelualue 23.2.2015 HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA UUDEN PALOASEMAN RAKENNERATKAISUIHIN, JOILLA VOIDAAN VÄHENTÄÄ HENKILÖSTÖN ALTISTUMISTA HAITALLISILLE AINEILLE Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö altistuu savusukellustehtävissä sekä niiden jälkeen useille erilaisille haitallisille aineille. Altistumista tapahtuu myös muissakin tehtävätyypeissä, esimerkiksi ajoneuvopaloissa. Haitallisia aineita voi päästä kehoon pääasiallisesti kolmea reittiä: ihon kautta, hengittämällä ja suun kautta nielemällä. Pelastushenkilökunta altistuu haitallisille aineille esimerkiksi likaantuneiden suojavarusteiden ja kaluston kautta. Pitkän ajan kuluessa nämä saattavat vaikuttaa terveydentilaan heikentävästi. Vaikkakin näiden terveysvaikutuksista eikä sairastumisista, ole saatu tieteellisiä yksiselitteisiä tuloksia, on syytä pyrkiä minimoimaan altistuminen haitallisille aineille työympäristössä. Altistuksia voidaan vähentää esimerkiksi kehittämällä työmenetelmiä onnettomuuspaikoilla, asenteellisilla muutoksilla sekä paloaseman rakenteellisilla ratkaisuilla. Rakenteelliset ratkaisut: Asemalla on selkeästi erilliset ”puhtaat” ja ”likaiset” tilat. Likaiset tilat käsittävät tilat, joissa käsitellään likaista kalustoa sekä likaisia suojavarusteita. Likaisia tiloja ovat ainakin paineilmalaitehuoltotila, suojavarusteiden pesutila, letkuhuoltotila sekä ajoneuvojen pesuhalli. Likaiset tilat tulee suunnitella rakenteellisesti niin, että niistä ei kulje ilman mukana haitallisia yhdisteitä ja hajuja puhtaisiin tiloihin. Kaluston ja varusteiden käytönjälkeinen huolto sekä puhdistus tulee suunnitella niin, että likaantunut kalusto ja varusteet pystytään puhdistamaan ennen niiden tuontia puhtaisiin tiloihin. Edellä mainitut asiat tulisi huomioida mahdollisimman hyvin paloaseman rakenne- ja tilasuunnittelussa. Pesuhallin varustuksen ja sijoituksen huomioiminen ns. likaisten tilojen yhteyteen helpottaa suunnittelua ja toimintaa. Suomessa rakennetuissa uusissa paloasemissa, ainakin Jyväskylässä on asiaan kiinnitetty huomiota. Samoin on suunnitteluvaiheessa olevassa Hollolan uudessa paloasemassa. Pelastuslaitoksen oman henkilöstön aktiivinen osallistuminen suunnitteluun korostuu entisestään tällaisessa erityisasiassa. Hallinto Postiosoite Takojantie 4 48220 KOTKA Käyntiosoite Takojantie 4 48220 Kotka Puhelin Telefax (05) 231 6281 (05) 231 6269 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kympe.fi § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 KOTKAN SIVUPALOASEMA liite 4 HUONETILAOHJELMA TARVESELVITYKSEEN HUONETILAT ALUSTAVA TILANTARVE A Hallinto Toimistohuone Koulutustila Kuntosali WC-M WS-N/INVA lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² 2 15 30 1 30 30 1 40 40 1 3 3 1 5 5 sijainti korkeus 2 tai 3 norm. 2 tai 3 norm. 2 tai 3 norm. 2 tai 3 norm. 2 tai 3 norm. B Miehistötilat Miehistöhuone WC-pesutilat Sauna Pesuhuone Pukuhuone Keittiö/ruokailu/oleskelu Siivous lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² 6 10 60 2 4 8 1 6 6 2 6 12 2 5+10 15 1 35 35 1 2 2 sijainti C Kalusto- huolto- ja lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² varastotilat Autopaikat 3 75 225 Pesuhalli 1 78 78 Laitehuoltotilat 2 30 60 Varasto 1 15 15 Varusvarasto 1 13 13 WC 2 2 4 Talopesula 1 10 10 Kuivaushuone 1 6 6 Sammutusasujen säilytys 1 16 16 Siivous 1 4 4 sijainti D Ensihoito Varasto/huolto lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² 1 12 12 sijainti E Tekniset tilat SPK Kompressori Varavoimakone Lämmönjakohuone IV-konehuone lukumäärä pinta-ala m² yhteensä m² 2 3 6 1 4 4 1 7 7 1 7 7 1 50 50 sijainti Yhteensä 763 2 2 2 tai 3 2 tai 3 2 tai 3 2 2 korkeus norm. norm. norm. norm. norm. norm. norm. korkeus 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 5m 5m norm. norm. norm. norm. norm. norm. norm. norm. korkeus norm. korkeus § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 KOTKAN SIVUPALOASEMA HUONETILAT A Hallinto Toimistohuone ALUSTAVA IRTAIMISTOLUETTELO 2 IRTAIMISTO Toimistokalusteet (V.Leinonen) Tuolit/Pöydät Koulutusvälineet AV Huonekalut Kuntosali WC-M WS-N/INVA 1 1 1 Kuntosalivälineet B Miehistötilat Miehistöhuone 6 IRTAIMISTO Huonekalut WC-pesutilat Sauna Pesuhuone Pukuhuone Keittiö/ruokailu/oleskelu 2 1 2 2 1 Huonekalut 1 Pienkalusto Astiat, Ruokailuvälineet Siivousvaunu 3 Pesuhalli 1 MÄÄRÄ 2 4 2 ( V.Leinonen) 1 C Kalusto- huolto- ja varastotilat Autopaikat ERITTELY Työpistepöytä Toimistotuoli Hylly / Kaappi ATK välineistö Koulutustila Siivous liite 5 20.2.2015 (Tihula / Norema) Pöytä Tuoli Sänky 6 6 6 Pöytä Tuolit Kahvinkeitin, Mikro, Leivänpaahdin 1 6 1 1 IRTAIMISTO Tarkastus- / huoltokal. Siivousvälineet Työkalu / huoltokärry (Öljyt, nesteet ym) Lastat, harjat, paperirullateline ym 1 § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 Laitehuoltotilat PI PI-Huoltopöytä Testilaitteet PI-Työkalut Paja Työpöytä Työkaluhylly/telineet Työkalut Varasto Varusvarasto WC Talopesula Kuivaushuone Sammutusasujen säilytys 1 1 2 1 1 1 Siivous 1 V.Salonen V.Salonen V.Salonen 1 Käsityökalut, Sähkötyökalut, Tulityökalut Hyllyt / Kaapit Irtohyllyt / lukittava kaappi Hylly / kaappi Pesuainesäilytys 1 Varustehylly Huoltopöytä Siivousvaunu Pintap. Suk. Kemik. Ja Metsuriasuille Pukujen huolto/pakkaus 1 1 1 Irtohyllyt / Huoltopöytä Työtuoli 1 1 Kompressorien ja muun kon. Asiakirjat 1 D Ensihoito Varasto/huolto lukumäärIRTAIMISTO 1 Hyllyt / Pöytä E Tekniset tilat SPK Kompressori Varavoimakone Lämmönjakohuone IV-konehuone Sakukirjaus ATK lukumäärIRTAIMISTO 2 1 1 1 1 Pöytä / laatikosto § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 T kt V 4 3 z T 58 5 T T T 86 T 57 285-2-33-3 4 T 23 33 T V III 9 T V 1 0 6 5 T 10 14 /2 1 I 285-2-33-6 27 48 1400 285-2-32-5 33 22 00 4 I bs Kt bs 21 bs 24 12 t nä u 0 0 17 V 23 23 t 1 1 VI 24 /2 1 V 00 4 3 7a u 32 I 12 0 30 4 285-2-35-6 25 nä LPA o aj /2 1 I 0 30r s /2 0 1 I 12 z LH 26 13 24 285-2-33-5 11 285-2-35-5 35 35 A I kt 7 30 285-2-35-4 /2 0 1 I 64srs y 5 I-II 6 Z Z 11 285-2-9903-2 6a kt o aj285-2-43-9 t 0 u 30 /3 1 V V 10 43 31 VP LPA o 0 j Z kt 13 285-2-43-8 12 0 v a v12 a kt 5 a /3 0 1 V 90 1 z 36 4 9 36 AP e=0.3 I I 285-2-36-3 1 285-2-36-4 285-2-43-10 t u 00 I I 4 y l 3 E_kotkansaari_aj_2000.dgn 16.2.2015 10:56:27 teittinh I:\StellaMap_kartat\Kaavat\Ajantasakaava\E_kotkansaari_aj_2000.dgn Mk=1:1000 /3 1 V V kt 3 ar 14 AK 12 § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 12 V I II 50 p 0 1 1800 23 285-23-12-9 43 285-23-12-2 3 1 ar AKR 174 kt 28 24 29 17 9 kt 10,0 192 25 285-23-12-1 18 12 II 1100 4 26 o aj 3 27 2 116 57 173 E TI N KA A L SA 15 4 1 8 E TI EN AR SA RS HI 56 3 13 EV 2 1 3 1 0 Kauppa K 1 1 kt 4 e=0.50 35 1 0 285-405-1-338 59 285-23-9908-23 9 13 4 285-23-13-1 117 5 285-405-1-339 65 70 I I 5 7 38 K 285-23-13-2 3 285-405-1-340 7 6 0 118 49 68 6 0 35 67 6 430 43 4 120 67 17 7 0 285-405-1-341 a 87 43 0 285-405-1-332 120 73 34 417 33 15 2 et 119 431 5 5 . 1 16 74 285-405-1-331 5 . 1 32 285-405-1-497 1rp 3,1 85 4 23 416 46 432 3 K 2 31 2 9 101 24 a 83 400 32 285-405-1-330 0 6 33 2rp 133 4,0 134 285-405-1-329 40 18 48 285-871-4-1 E_mussalo_aj_2000.dgn 16.2.2015 11:03:14 teittinh I:\StellaMap_kartat\Kaavat\Ajantasakaava\E_mussalo_aj_2000.dgn Mk=1:1000 79 110 § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 liite 8, Kansalaistehtävien jakauma Kotkassa (pl. laitossiirrot) Kotkansaari Muu Kotka 31 % 69 % Ensihoidon kansalaistehtävät Kotkan alueella 23.2.2015 Kotkansaari 2267 Muu Kotka 5095 KJ AKa 1 § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 KOTKAN KAUPUNKI Tekniset palvelut Reijo Jokinen TAVOITEHINTA-ARVIO Liite 9 16.02.2015 UUSI SIVUPALOASEMA RATAPIHANKADULLE Tavoitehinta-arvio perustuu L 1 tason piirustuksiin, maaperä- ja haittaainetutkimuksiin, tavoitehinta-arvioon on laskettu tontin maa-ainesten vaihto 3 metrin syvyyteen. Tavoitehinta-arvio täsmentyy suunnitelmien valmistuessa. Rakennuskustannusindeksi 2015:1 108,5 Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut Rakennustekniset työt LVIA – työt Sähkötyöt Liikennevalot Tavoitehinta-arvio 328 000 € 1 802 000 € 299 000 € 251 000 € 10 000 € 2 690 000 € Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa, taidehankintoja, irtaimistohankintoja eikä tonttikustannuksia. KOTKAN KAUPUNKI Tekniset palvelut Toimistoinsinööri Reijo Jokinen JAKELU Hannele Tolonen Ville Suni Leila Hietala Esko Kunnas Jukka Ruuskanen Simo Norema § 78, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Sivupaloasema hankesuunnitelma 2015 KOTKAN KAUPUNKI Tekniset palvelut Reijo Jokinen TAVOITEHINTA-ARVIO Liite 10 16.02.2015 UUSI SIVUPALOASEMA HIRSSAAREEN Tavoitehinta-arvio perustuu alustaviin arkkitehtiluonnoksiin. Tavoitehinta-arvio täsmentyy suunnitelmien valmistuessa. Rakennuskustannusindeksi 2015:1 108,5 Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut Rakennustekniset työt LVIA – työt Sähkötyöt Liikennevalot Liikenteen jakajan lyhentäminen Parkkipaikat Salelle Tavoitehinta-arvio 328 000 € 1 635 000 € 300 000 € 252 000 € 10 000 € 10 000 € 45 000 € 2 580 000 € Tavoitehinta-arvio ei sisällä arvonlisäveroa, taidehankintoja, irtaimistohankintoja eikä tonttikustannuksia. KOTKAN KAUPUNKI Tekniset palvelut Toimistoinsinööri Reijo Jokinen JAKELU Hannele Tolonen Ville Suni Leila Hietala Esko Kunnas Jukka Ruuskanen Simo Norema § 79, KH 23.3.2015 17:00 KH: 1390/2014 Ennakkoäänestys laitoksissa (eduskuntavaalit 2015) Kesla 10.3.2015 / 4 § Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Vaalilain 9 §:n mukaan kaupunginhallitus määrää kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat kunnan alueella. Yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lisäksi ennakkoäänestyspaikkoina toimivat myös sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kaupunginhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (ns. laitosäänestys) Laitosäänestyksessä voivat äänestää laitoksissa hoidettavana olevat, ei siis henkilökunta tai poliklinikka-asiakkaat. Niiden vanhusten ja vammaisten luona, jotka eivät asu laitoksissa ja jotka ovat vaalilain mukaan oikeutettuja kotiäänestykseen, käy pyydettäessä kotiäänestystoimitsija. Hoivapaikoissa on kuluneen vuoden aikana tapahtunut muutoksia, joten laitosäänestyspaikat pitää vahvistaa uudelleen kaupunginhallituksessa. Laitosäänestys esitetään järjestettäväksi seuraavissa paikoissa: Kymenlaakson keskussairaala Karhulan sairaala, Toivelinnankatu 2 Maria-Koti, Tommonpolku 5 Koskenrinteen koti ja vanhusten asunnot, Närhintie 2 Hovinsaaren hoivakoti 1, Paimenportti 6 Hovinsaaren hoivakoti 2, Paimenportti 2 Hovinsaaren hoivakoti 3, Paimenportti 8 Vetrean hoivakoti, Paimenportti 10 Kymen A-klinikka, Karhulan kuntoutumiskoti Karhula-koti, Sudenkatu 6 Karhuvuori-koti, Vuorenrinne 4 Pihkapolun hoivakoti, Pihkapolku 1 Kotkan palvelutalo, Isännänraitti 3 Karhulan tukitalo, Emännänraitti 3 Kotka-koti, Itäkatu 8 Veteraanitalo, Karhulantie 36 Lehmuskoti ja Pihlakoti, Museokatu 6 Saarnikoti, Kotkankatu 1 Mikeva Kotka, Metsäkulmankatu 21 Neso-Koti, Naakantie 36 Villa Karhula, Kihlinkatu 24 (Eskola) Villa Otsola, Kihlinkatu 24 (Eskola) Eskolan hoivakoti, Kihlinkatu 24 C Esittelijä: Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Raija Holopainen Ehdotus: Keskusvaalilautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se päättää määrätä yllä luetellut toimintayksiköt vuoden 2015 eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen laitosäänestyspaikoiksi. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. _________ Kh 23.3.2015 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 § 79, KH 23.3.2015 17:00 KH: 1390/2014 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää määrätä alla luetellut toimintayksiköt vuoden 2015 eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen laitosäänestyspaikoiksi: Kymenlaakson keskussairaala Karhulan sairaala, Toivelinnankatu 2 Maria-Koti, Tommonpolku 5 Koskenrinteen koti ja vanhusten asunnot, Närhintie 2 Hovinsaaren hoivakoti 1, Paimenportti 6 Hovinsaaren hoivakoti 2, Paimenportti 2 Hovinsaaren hoivakoti 3, Paimenportti 8 Vetrean hoivakoti, Paimenportti 10 Kymen A-klinikka, Karhulan kuntoutumiskoti Karhula-koti, Sudenkatu 6 Karhuvuori-koti, Vuorenrinne 4 Pihkapolun hoivakoti, Pihkapolku 1 Kotkan palvelutalo, Isännänraitti 3 Karhulan tukitalo, Emännänraitti 3 Kotka-koti, Itäkatu 8 Veteraanitalo, Karhulantie 36 Lehmuskoti ja Pihlakoti, Museokatu 6 Saarnikoti, Kotkankatu 1 Mikeva Kotka, Metsäkulmankatu 21 Neso-Koti, Naakantie 36 Villa Karhula, Kihlinkatu 24 (Eskola) Villa Otsola, Kihlinkatu 24 (Eskola) Eskolan hoivakoti, Kihlinkatu 24 C Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje keskusvaalilautakunta § 80, KH 23.3.2015 17:00 KH: 1390/2014 Eduskuntavaalit 2015; vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen Kh 23.3.2015 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Kunnanhallituksen on vaalilain 15 §:n mukaan hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava 1. kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme 2. laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Jäsenet ja varajäsenet on valittava vaalikelpoisista kunnan asukkaista siten, että Kymen vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneet puoluerekisteriin merkityt puolueet mahdollisuuksien mukaan tulevat edustetuiksi kussakin vaalilautakunnassa ja vaalitoimikunnassa. Harkittaessa edellisten eduskuntavaalien edustavuutta vaalilautakunnissa ja -toimikunnissa tarkastellaan jäseniä ja varajäseniä erikseen. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Ehdotusten tekijöiden on varmistettava, että ao. henkilöt ovat todella käytettävissä ko. tehtävään. Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015. Vaalien ennakkoäänestys järjestetään 8.-14.4.2015. Vaalilautakunnat, äänestysalueet ja -paikat selviävät liitteestä. Jäsenehdotuksia tekevien tulisi varmistua siitä, että ao. henkilöllä on mahdollisuus päästä ao. äänestyspaikalle myös ilman julkisen kulkuneuvon käyttöä. Edelleen asetetaan entiseen tapaan viisi vaalitoimikuntaa. ./. Valtuustoryhmien ehdotukset vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokoonpanoksi jaetaan erillisenä liitteenä kokoukseen osallistuville ja valtuustoryhmien puheenjohtajille. Äänestyspaikat ilmenevät lautakuntaluettelosta. ./. Äänestyspaikkaluettelo on liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten - asettaa vaalilautakunnat 25 äänestysalueelle ja valita kuhunkin vaalilautakuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellisen määrän varajäseniä (vähintään kolme) - asettaa laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten viisi vaalitoimikuntaa sekä valita kuhunkin vaalitoimikuntaan puheenjohtajan, va- § 80, KH 23.3.2015 17:00 KH: 1390/2014 rapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen sekä tarpeellisen määrän varajäseniä (vähintään kolme) - asettaa vaalilautakuntien varajäsenet sekä vaalitoimikuntien varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Toimeenpano: Ote ja luettelo jäsenistä: Ilmoitus: Oikaisuvaatimusohje keskusvaalilautakunta jäseniksi ja varajäseniksi nimetyt valtuustoryhmien puheenjohtajat § 80, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Äänestysaluejako 15.10.2011 alkaen_KORJATTU KOTKAN KAUPUNGIN ÄÄNESTYSALUEJAKO 15.10.2011 ALKAEN Äänestysalueen nimi Äänestyspaikan käyntiosoite 001 Kaupungintalon äänestysalue Kaupungintalo Kustaankatu 2, Kotkansaari 002 Toivo Pekkasen koulun äänestysalue Toivo Pekkasen koulu Ruotsinsalmenkatu 13, Kotkansaari 003 Kirjastotalon äänestysalue Kirjastotalo Kirkkokatu 24, Kotkansaari 004 Keskuskoulun äänestysalue Keskuskoulu Keskuskatu 28, Kotkansaari 005 Katariinan äänestysalue Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Kymenlaaksonkatu 29, Kotkansaari 006 Tiutisen äänestysalue Tiutisen koulu Alakoulukuja, Tiutisensaari 007 Hovinsaaren äänestysalue Hovinsaaren koulu Ruununmaankatu 2, Hovinsaari 008 Metsolan ja Korelan äänestysalue Langinkosken koulu Allintie 20, Metsola 009 Lankilan äänestysalue Aittakorven koulu Vesantie 3, Aittakorpi 010 Ruonalan äänestysalue Ruonalan koulu Karhuvuorentie 1, Ruonala 011 Mussalon äänestysalue Mussalon koulu Rajakalliontie 10, Mussalo 012 Karhuvuoren äänestysalue Kiinteistö Welho Ututie 2, Karhuvuori 013 Aittakorven äänestysalue Aittakorven seurakuntatalo Luhtipolku 3, Aittakorpi 014 Karhulan äänestysalue Karhulan koulu Vesivallintie 16, Karhula 015 Eskolan ja Helilän äänestysalue Helilän koulu Suntionkatu 27, Helilä 016 Sunilan ja Suulisniemen äänestysalue Hakalan koulu Poikkikatu 7, Sunila 017 Hovilan äänestysalue Kyminkartanon koulu Temppelikatu 18, Kalliokoski 018 Kalliokosken ja Kierikkalan äänestysalue Kyminkartanon koulu Temppelikatu 18, Kalliokoski 019 Koivulan äänestysalue Koivulan koulu Koivulantie 5, Koivula § 80, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Äänestysaluejako 15.10.2011 alkaen_KORJATTU 020 Korkeakosken ja Laajakosken äänestysalue Korkeakosken koulu Veikkolantie 9, Korkeakoski 021 Ristinkallion äänestysalue Otsolan koulu Hiidenkirnuntie 2, Otsola 022 Otsolan äänestysalue Otsolan koulu Hiidenkirnuntie 2, Otsola 023 Tavastilan äänestysalue Tavastilan koulu Tavastilantie 227, Tavastila 024 Länsi-Kymin äänestysalue Pihkoon koulu Aartapolku 41, Pihkoo 025 Hurukselan äänestysalue Seuratalo Soihtula Hurukselantie 1953, Huruksela § 81, KH 23.3.2015 17:00 KH: 553/2015 Seurantaraportti eräistä kaupungin osarahoittamista T&K-hankkeista vuodelta 2014 Kh 23.3.2015 Valmistelija: Yhteyspäällikkö Matti Erävala, puh. 234 4221 ./. Seurantaraportti on esityslistan liitteenä. Vuoden 2014 seurantaraporttiin on koottu niiden keskeisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tiedot, joissa Kotkan kaupunki on ollut osarahoittajana. Kaupungin omarahoitus näihin T&K -hankkeisiin oli seurantavuonna yhteensä 951 870 € (sis. kaupungin vetovoima ja kilpailukyky –hankkeet). Projektien, muiden aktivointitoimien ja yritysten omien investointien vaikutuksella on uusiin ja jo toimiviin yrityksiin synnytetty 175 uutta työpaikkaa (netto) vuoden aikana. Tiedot on koottu seurantaraportin hanketoimijoiden ilmoitusten mukaisina, tosin hieman lyhennettynä. Hanketoimijoina olivat Cursor Oy, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Seurantaraportti eräistä Kotkan kaupungin osarahoittamista hankkeista vuonna 2014 Maaliskuu 2015 1 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Sisällysluettelo sivu Alkusanat 3 Cursor Oy 4-12 Meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimuskeskus Merikotka 13-18 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu (Kyamk) 19-27 2 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Seurantaraportti eräistä Kotkan kaupungin osarahoittamista T&K -hankkeista vuodelta 2014 Vuoden 2014 seurantaraporttiin on koottu niiden keskeisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tiedot joissa Kotkan kaupunki on ollut osarahoittajana. Kaupungin omarahoitus T & K –hankkeisiin oli seurantavuonna yhteensä 951 870 € (sis. kaupungin vetovoima ja kilpailukyky –hankkeet). Projektien, muiden aktivointitoimien ja yritysten omien investointien vaikutuksella uusiin tai jo toimiviin yrityksiin on syntynyt 175 uutta työpaikkaa (netto) vuoden aikana. Tiedot on koottu seurantaraportin hanketoimijoiden ilmoitusten mukaisina, tosin hieman lyhennettynä. Hanketoimijoina olivat Cursor Oy, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy. Kotkassa maaliskuussa 2015 Kotkan kaupunki Kaupunkikehitys ja viestintä 3 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Cursor Oy Cursor Oy on Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö, jonka omistajia ovat seudun teollisuusyritykset ja rahoituslaitokset sekä alueen viisi kuntaa: Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä. Cursor toimii seudun hyvinvoinnin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn tukemiseksi ja vahvistamiseksi. Cursor ylläpitää rekisteriä seudun yrityksistä ja alueen vapaista toimitiloista. Cursor toimii oppaana ja apuna yrittäjyyteen ja yritystoimintaan Kotkan-Haminan seudulla liittyvissä asioissa. Yhtiö kehittää seudun elinvoimaisuutta ja yritysten kilpailukykyä painopisteohjelmien, kehittämishankkeiden ja yhteistyön myötä. Kehittämistä ohjaa vahvasti KotkanHaminan seudun elinkeinostrategia. Parhaillaan Cursor toteuttaa lukuisia kehittämishanketta. Hankkeita rahoitetaan Euroopan Unionin rahastojen ja ohjelmien sekä mm. seutubudjetin tai seudun kehittämisrahaston kautta. Cursorin visiona on saada toiminnallaan aikaan Kotkan-Haminan seutu, joka on osannut hyödyntää sijaintinsa sekä merellisen, teollisen ja kulttuurillisen perinteensä jatkuvana uusiutumisena. Tämä todentuu: Itämeren tavaravirtojen erikoistuneena logistisena palvelukeskuksena Uusina teknologiaklustereina, jotka liittyvät metsä-, energia- ja ympäristöosaamiseen Seudulle muodostuneena Venäjä-liiketoiminnan keskuksena, jonka kärkenä on Rubicon Matkailun, tapahtumien, meren ja vesistöjen hyödyntämisessä seudun uusina vetovoimatekijöinä Seudun uutta tulevaisuutta vahvistavina uusien hyvinvointipalvelujen, luovan talouden, ICT:n ja kestävän kehityksen sovelluksina Kotkan kaupungin panostus Cursor Oy:n T&K –hankkeisiin oli 115 000 € vuonna 2014. www.cursor.fi 4 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk CURSOR OY Yrityskehitys YES 4 yrittäjyyskasvatus Kotkan-Haminan seudulla Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Rahoitusohjelma: Kustannusarvio: Kotkan rah. osuus v. 2014: 1.1. – 31.12.2014 Cursor Oy 56 000 20 000 Projektin lyhyt kuvaus ja tulokset 2014 YES Kotka-Hamina on osa kansallista yrittäjyyskasvatusverkostoa (aluetoimijoita Suomessa yli 20). YES Kotka-Hamina tarjoaa eri kouluasteiden opetushenkilöstölle yrittäjyyskasvatusta tukevia palveluja ja työkaluja: yrittäjyyskasvatuskoulutusta, opinto- ja tutustumismatkoja yrittäjyyskasvatuksen ajankohtaisiin tapahtumiin ja seminaareihin, uusia toimintamalleja yrittäjyyden opetukseen, ideoita koulu-yritysyhteistyöhön ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen ja opetukseen. YES Kotka-Haminan toimii Nuori yrittäjyys aluetoimistona. YES aluetoimijaverkosto tuottaa ja levittää yrittäjyyskasvatuksen oppimateriaaleja ja toimii yrittäjyyskasvatuksen alueellisena ja kansallisena kehittäjänä ja verkottajana. YES palvelut on tarkoitettu kaikille opettajille ja toiminnan tavoitteena on lisätä opettajien yrittäjyyskasvatusosaamista ja sitä kautta vaikuttaa niin opettajien kuin oppilaidenkin yrittäjyyden ja yrittäjämäisten asenteiden kasvuun. Raportointikaudella toteutettiin Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategia ja toimintaohjelma 2020 – Väylä yrittäjyyteen - hankeen kanssa yhdessä toimien. Cursor Oy oli hankkeen päätoteuttaja ja muut osatoteuttajat olivat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kouvola Innovation Oy. Järjestettiin kaksi tilaisuutta strategian tiimoilta, joista jälkimmäisessä strategia julkaistiin. Viestintä ja tiedottaminen YES –verkostolla ja Nuori yrittäjyys aluetoimijoilla on verkkosivut, facebook, lisäksi julkaistaan uutiskirjettä. Alueellisista koulutuksista ja tapahtumista tiedotetaan kohderyhmää/sidosryhmiä em. lisäksi henkilökohtaisella kontaktoinnilla, sähköpostilla ja tiedotteilla. Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2014 Projektilla ei ole varsinaisia työllistämisvaikutuksia. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään vaikuttamaan yrittäjyysmyönteisemmän asenteen syntyyn niin opettajissa kuin oppilaissakin. Projektipäällikkö, yhteystiedot Maarit Koverola, 040 160 2545, maarit.koverola@cursor.fi Läpimenevä Venäjä E18-kasvukäytävän Kotkan-Haminan seudun osuuden profilointi Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Rahoitusohjelma: Kustannusarvio: Kotkan rah. osuus v. 2014: 1.6.2013-30.4.2014 Cursor Oy EAKR 210 000 EUR 0 000 EUR 5 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Projektin lyhyt kuvaus ja tulokset 2014 1-4/2014 - Haminan uimahallin uusiokäyttöä tutkivassa työssä rakennettiin vuoden alussa potentiaalisia palvelukokonaisuuksia tilojen täysimääräiselle hyödyntämiselle. - Alettiin suunnitella seudullista konseptia, jolla internetkaupat pääsisivät selkeästi rakennetun mallin tuella hyötymään Venäjän online - markkinasta. Koska Venäjän hallinto on päättänyt vähentää harmaata tavarantoimittamista maahan, pienenee se rahasumma, jolla internetin kautta voidaan tilata tavaraa ilman tullirasitteita (summa pienenee 1000 EUR 200:aan EUR). Tästä syystä kustannustehokkaiden kuljetuskanavien avaaminen on keskeinen kysymys. Samasta syystä logististen mahdollisuuksien sisällyttäminen konseptiin on tarpeellista. - Projekti toteutti yleisen selvityksen Venäjän internetkaupan mahdollisuuksista suomalaisyrityksille. Seudun profiloituminen Venäjän internetkaupan erityisosaajaksi vaatii tuekseen myös kustannustehokkaat logistiset kanavat ja helppokäyttöisen IT-ratkaisun. 5-8/2014 - Seudun innovatiiviset infotaulut E18-levähdyspaikoille: tarkoituksena on käyttää hyväksi sekä voimakkaampaa ja selkeämpää graafista toteutusta että siihen parhaiten sopivaa IT-ratkaisua. Jälkimmäisen kohdalla päädyttiin NFC-alustaan, joka on helppokäyttöinen ja helposti päivitettävä. - Projekti pani alulle yksityiskohtaisen katsauksen logistiikkasektoriin internetkaupan näkökulmasta: mitä ”myytävää” ja millaisia valmiita palveluja seudulla on kotimaisille ja ulkomaalaisille toimijoille juuri nyt – ja millaisia mahdollisia kiireellisiä kehityskohteita seudulta löytyy? - Yksityiskohtaista katsausta käytettiin hyväksi mm. seudun logistisen tarjonnan markkinoinnissa Chilen elintarviketeollisuudelle, josta Venäjän EU-vastatoimien vuoksi löytyy halua lisätä toimituksia Venäjälle. Kymenlaaksolla on tilaisuus keskustella logistisen hubin perustamisesta näiden tavaravirtojen välietappina. - Venäjä-pakoteselvitys: selvityksen tavoitteena oli ennakoida, millaisiin suuntiin kriisi voi olla kehittymässä ja miten se tulee vaikuttamaan Venäjän talouteen sekä rajan yli tapahtuvaan kauppaan. Monia yrityksiä kiinnosti, miten kriisistä voi selvitä parhaalla mahdollisella tavalla - ja millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia se synnyttää. Selvitystä varten kerättiin tietoa asiantuntijahaastatteluilla ja Pakote-työpajasta, johon osallistui Kymenlaakson julkisia sekä yksityisiä toimijoita.. 9-12/2014 - Projekti toteutti katsauksen Kotkan-Haminan seudun logistisiin palvelukohteisiin, joihin kytkeytyy suuri määrä Venäjä-potentiaalia ja mahdollisuuksia toteuttaa seudun ”älykästä erikoitumista”. Katsaus kuvasi niitä tavaranvientikanavia, joita on tällä hetkellä syytä kehittää venäläisasiakkaiden tavoittamiseksi. - Venäjä-pakotekierre on pakottanut suuntaamaan seudun Venäjä-tarjontaa sellaisiin valtioihin, jotka eivät kärsi pakotteiden rajoituksista. Projektin puitteissa työstettiin yleispätevä seudullinen markkinointimateriaali, joka kertoo seudun maantieteellisestä asemasta, logistisista vahvuuksista ja Venäjä-erityisosaamisesta kaikille näille ulkovalloille. Etunenässä yhteistyötä toivotaan Pacific Allience –valtioiden ja BRICS-yhteisön suunnista. - Projekti jatkoi seudullisten infotaulujen kehittämistä ja innovatiivisen NFC-koodin hyödyntämistä matkailijavirtojen ohjauksessa kuntien vetovoimaisimpiin palvelukeskittymiin. - Projekti osallistui aktiivisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen Kasvuyrittäjyys 2014 – tilaisuudessa ja sen työpajoissa. Yhtenä erityisteemana oli yrittäjien henkinen jaksaminen, yrittäjyystukipalvelujen kehittäminen, verkostojen tuki ja yrittäjien mahdollisuus uusiutua sekä löytää liiketoiminnalle uusia uria. - Yrittäjyysteemoihin tartuttiin Haminassa Yrittäjän päivän tilaisuudessa, jossa E18-mahdollisuuksia ja yhteistoiminnan hyötyjä esiteltiin Cursorin puheenvuorossa. - Seudun logistinen asema synnyttää mielenkiintoisia mahdollisuuksia elintarvikealan toimijoille. Näitä mahdollisuuksia tutkittiin yhdessä Agrimarketin ja ProAgrian edustajien kanssa. Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2014 Uudistetut/säilytetyt työpaikat 15, naiset 5 Projektipäällikkö, yhteystiedot Toomas Lybeck, 040 190 2571, toomas.lybeck@cursor.fi 6 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Uusiutuva teollisuus ja energia Varuskuntien lakkautusten vaikutusten minimointi Kotkan-Haminan seudulla, selvityshanke Toteutusaika: 1.11.2012-31.5.2015 Projektin hallinnoija: Cursor Oy Rahoitusohjelma: Maakunnan kehittämisrahasto Kustannusarvio: 142 860,Kotkan rah.osuus v. 2014: 18 600,Projektin lyhyt kuvaus ja tulokset 2014 Puolustusvoimat lopettaa toimintansa Kirkonmaassa, Rankissa ja Haapasaaressa. Kotkan alueelta vähenee noin 50 työpaikkaa ja tällä hankkeella ideoidaan, suunnitellaan ja tehdään tarvittavat selvitykset saaristoliikenteen varmistamiseksi ja linnakesaarten uusiokäytölle korvaamaan aiheutuneet työpaikkojen menetykset Kotkan alueella. Työ- ja elinkeinoministeriö on 5.9.2012 myöntänyt Kymenlaakson Liitolle / Kotkan-Haminan seutukunnalle 50.000 euron rahoituksen käytettäväksi puolustusvoimien lakkautettavista varuskuntaalueista aiheutuvien ongelmien koordinointiin. Tällä projektilla koordinoidaan ja edesautetaan toimenpidepakettien valmistelua ja toteuttamista. Tulokset 2014 Toteutettiin varuskuntasaarten ja Kyminlinnan kehittämispäivät; Rankki 29.8., Kirkonmaa 25.9. ja Kyminlinna 2.10.2014. Päivien tavoitteena oli ideoida alueiden uutta käyttöä ja löytää kustakin 3 visiota/vaihtoehtoa uudelle liiketoiminnalle. Kehittämispäiviin osallistui yhteensä noin 50 henkilöä. ”Uusiokäyttö” tullee ideointipäivien tuloksena painottumaan vahvasti luontoon, matkailuun ja elämyksiin sekä niihin liittyvien palvelujen kehittämiseen. Keskeiset toimenpiteet: Saariston vesi- ja muun huollon varmistaminen; Kun Senaatti-kiinteistöt on tehnyt kiinteistökaupat Kirkonmaan ja Rankin saarien osalta, neuvottelee kaupunki mahdollisesti rakennettavan uuden vesihuollon rakentamisesta ja kustannusjaosta uusien omistajien kanssa. Kaupunki ei takaa jatkossa veden toimitusta saariin. Kuusisen sataman käyttöön liittyvät selvitykset; Kotkan merivartioaseman ja Kotkan meripelastusyhdistyksen sijoittuminen Kuusiseen. Pelastuslaitoksen öljyntorjuntalaitteiston tilatarpeiden selvitykset. Yhteysalusliikenteen siirtyminen Kuusiseen; m/s Otava aloittanut 15.8.2014 Toimijoiden välisen keskusteluyhteyden koordinointi; Kuusisen sataman tilanteen ja tieasian selvitys, virkistyskohteiden ja ulkoilureittien selvitys, laiturikapasiteettien selvitys/yhteysaluksen liikennöinnin varmistaminen myös tuulisissa olosuhteissa Kirkonmaahan Eri mahdollisuuksien tutkiminen; Kuusisen, Rankin, Kirkonmaan ja Kyminlinnan kehittämisen ideointipäivät ja ideoiden jatkojalostus Kaavoitusasiat Yritystapaamiset ja neuvottelut sidosryhmien kanssa Haettu ja saatu lisärahoitus hankkeelle: Kaakkois-Suomen varuskunta-alueet liiketoimintakäyttöön o Projektissa suunnitellaan Kirkonmaan, Rankin ja Kyminlinnan alueille kullekin 3 vaihtoehtoista visiota, joiden avulla em. alueiden liiketoiminnallinen käyttöönotto on mahdollista. o Budjetti 40.000,- euroa, rahoittaja Kymenlaakson Liitto, ohjelmayhteys Etelä-Suomen EAKR -ohjelman toimintalinja 3;Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen. 7 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2014 Projektin työpaikkavaikutukset näkyvät vasta sitten, kun saadaan varmuus linnakesaarten käytettävyydestä mm. matkailu- ja virkistyskäyttöön. Eri liiketoimintamahdollisuuksien ideointien ja analysointien mukaan saarten työllistämismahdollisuus 2015 aikana voidaan arvioida olevan noin 5 henkilötyövuotta. Senaatti-kiinteistöt ilmoitti kesällä 2014, että varuskuntasaarten ja Kyminlinnan linnakkeen alueiden myynti toteutuu 2014 loppuun mennessä. Viimeisimmän tiedon mukaan myynti julkistetaan 21.1.2015. Projektipäällikkö, yhteystiedot Projektipäällikkö Jouko Luode, jouko.luode@cursor.fi tai +358 40 190 2551 Yrityskehitys Ankkuri - luovien alojen keskuksen toiminnan suunnittelu Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Rahoitusohjelma: Kustannusarvio: Kotkan rah. osuus v. 2014: 1.7.2013–30.4.2014 Cursor Oy EAKR 50 000 € 4 964,92 € Projektin lyhyt kuvaus ja tulokset 2014 Koko hankkeen tavoitteena oli Ankkuri-kiinteistöön (Ruukinkatu 16, Kotka) tai jonnekin muualla Kotkassa mahdollisesti sijoittuvan luovien alojen keskuksen konseptisuunnittelu, sisältäen mm. käyttäjien kartoituksen ja taloudellisten toimintaedellytysten selvittämisen. Päätarkoituksena oli saada tietoa Kotkan kaupungin päätöksenteon tueksi, mutta mahdollisesti aikanaan syntyvän luovien alojen keskuksen kautta tuloksista hyötyisivät koko Kotkan-Haminan seudun asukkaat keskuksen käyttäjinä ja luovien alojen yrittäjät mahdollisesti tilaan sijoittuvina toimijoina. Konseptisuunnitelman toteuttaja kilpailutettiin julkisesti (Hilma) hankkeen alussa v. 2013. Valituksi tuli Outi Raatikainen/Pink Eminence Oy. Työtä ohjasi ohjausryhmä, jossa oli rahoittajan edustajan lisäksi Kotkan kaupungin ja Cursor Oy:n edustajia. Kokouksiin osallistui myös Ankkuri-kiinteistön omistajan Steveco Oy:n edustaja. Vuonna 2014 yhteistyökumppaneille järjestettiin kolme ideointitilaisuutta: 19.2. Merikeskus Vellamo, 21.3. Cursor, 5.3. Cursor. Konseptisuunnitelman loppusuoralla pidettiin vielä keskustelu- ja ideointitilaisuus alan toimijoille 6.3. Ankkurissa. Toimitusjohtaja Outi Raatikaisen, Pink Eminence Oy, tekemä konseptisuunnitelma ”Ankkuri, Luovien alojen keskuksen toiminnan suunnittelu, loppuraportti 27.3.2014” on luovutettu Kotkan kaupungin käyttöön päätöksenteon pohjaksi. Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2014 Hankkeeseen oli budjetoitu henkilöstökustannuksia 3 000 €, joista n. 1 700 € käytettiin v. 2014. Projektipäällikkö, yhteystiedot Mervi Liimatainen, Cursor Oy, mervi.liimatainen@cursor.fi, p. 040 190 2574 8 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk ICT, pelit ja pelillistäminen GreenJobs - Rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin (ESR) Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Rahoitusohjelma: Kustannusarvio: Kotkan rah.osuus v. 2014: 01.06.2012 – 30.6.2015 (jatkoaika) Kouvola Innovation Oy ESR (Kaakkois-Suomen ELY-Keskus) Osatoteutus Cursor Oy 233 333 eur (hankekokonaisuus 700 000 eur) 15 000 eur 1. Projektin lyhyt kuvaus ja tavoitteet Projektilla vahvistetaan uusiutuvan energian arvoketjun eri toimijoiden osaamisen kehittymistä alueella. Sillä vastataan osaltaan myös Kaakkois-Suomen kasvusopimuksen valmistelutavoitteeseen, jossa Kymenlaakso profiloituu ja erikoistuu uusiutuvien energioiden kehittämisen maakuntana, joka hyödyntää tehokkaasti Venäjän rajanaapuruuden tarjoamat mahdollisuudet. Hankkeen tavoitteet vuonna 2014: Luoda `Eco/Bio – Port´ -konsepti seudun satamien ympärille. Selvittää aurinkoenergian soveltamisen ja energian varastoinnin avaintoimijat Kymenlaaksossa. Hankkeen kokonaistoimenpiteiden loppuun vieminen. 2. Projektin toiminta / tulokset vuonna 2014 Osallistuimme Energiatulevaisuus 2050 työpajoihin keväällä ja syksyllä 2014. Tuloksena skenaario Kaakkois-Suomen uusiutuvan energian statukselle 2050 ja polku siitä, kuinka siihen päästään sekä sitä kautta osaamisen kehittämisen tarve lähtien toteutuspolun haasteista. Hankkeessa on valmisteltu yhdessä KYAMK:n (Merikotka) kanssa Satamasidonnaisen teollisuuden nivomista yhteen vihreän, vastuullisen ja kustannustehokkaan sataman kanssa. Osallistuimme 3D-tuotantoteknologiat hankkeen (Kinno, Cursor) yrityksille ja oppilaitoksille järjestämään seminaariin. 3. Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2014 Hankkeessa työskenteli vuonna 2014 Kotkassa (Cursor) 3 osa-aikaista työntekijää. Projektin kohderyhmät: Uusiutuvien energioiden kehittämisen arvoketjun pk-yritykset ja alihankkijat, laitosinvestointien tilaajat, rakennuttajat ja investorit. Toimialan perus- ja täydennyskouluttajat, ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut, yrityksissä toimivat työntekijät, sekä toimialasta kiinnostuneet, muilla sektoreilla työskentelevät tai alaa vaihtavat henkilöt. Projektipäällikkö: Harri Eela (harri.eela@cursor.fi). Puh: 040 190 2508 ICT, pelit ja pelillistäminen Game Cluster Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Rahoitusohjelma: Kustannusarvio: Kotkan rah. osuus v. 2014 1.4.2012 – 30.6.2014 Cursor Oy Etelä-Suomen EAKR 2 455 324 € (Koko hanke) 25 000 € Projektin lyhyt kuvaus ja tulokset 2014 9 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Projektin lyhyt yleiskuvaus Game Cluster-hankkeen tarkoituksena oli pelitoimialan yritysvetoisen klusterin synnyttäminen ja laadukkaan koulutuksen takaaminen Etelä-Suomessa. Hanke koostui viidestä työpaketista, joiden toteuttamiseen osallistui yhteensä 7 osatoteuttajaa: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (KyAMK), Metropolia ammattikorkeakoulu, Saimaa ammattikorkeakoulu (Saimia), Turun ammattikorkeakoulu, Wirma Lappeenranta ja Cursor Oy. Koko hanketta koordinoi ja hallinnoi Cursor Oy. Game Cluster-hanke toteutti pelituotannon innovointi- ja kehitystoimintaa (WP1), rakensi pelialan kehitys- ja koulutusympäristöjä (WP2), kehitti kansainvälisiä liiketoimintaedellytyksiä (WP3), käynnisti kustannus/jakelutoimintaa (WP4) ja toteutti viestintää ja markkinointia sekä hallinnointia (WP5). Projektin toiminta ja tulokset v. 2014 WP1:n toteutuksessa keskityttiin vahvasti pelialan tutkimustulosten tuottamiseen, jonka lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto osallistui LevelUp-kehitysympäristön käyttöön ja hallinnointiin yhdessä muiden partnerien kanssa. Tärkeimmät tulokset työpaketissa tulivat erittäin laajan julkaisumäärän muodossa eri konferensseissa, raporteissa ja tutkimusjulkaisuissa. Lisäksi järjestettiin tapahtumia ja seminaareja, joissa keskityttiin sovellustuotannon kehittämiseen ja innovaatioiden saamiseen markkinoille. WP2:n toteutuksessa keskityttiin vuoden 2014 aikana koulutusmateriaalien luontiin kaikkien partnereiden käyttöön ja yhteiseen verkko-oppimisympäristöön. Lisäksi tehtiin työelämälähtöisiä pilottiprojekteja, joissa opiskelijat suunnittelivat, toteuttivat ja testasivat pelejä ja pelillisiä sovelluksia. Näiden tuloksena pelialan osaaminen kehittyi ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden osalta, minkä lisäksi yhteistyö yritysten kanssa parani ja samalla toiminta loi uusia yhteistyömahdollisuuksia niin yrityselämän kuin muidenkin organisaatioiden kanssa. WP3:ssa vuoden 2014 aikana toteutettiin suuri määrä toimenpiteitä, jotka kehittivät pelialan yritysten valmiuksia hyvin laajalla alueella. Tärkeimmät tulokset liittyivät pelialan yritysten johdon valmennukseen, joka tehtiin Game Executive -valmennusohjelman avulla, pelien laadunvarmistuksen ja testausprosessien kehittämiseen sekä IPR- ja lakiasioiden tietämyksen ja osaamisen kehittymiseen. Lisäksi toteutettiin pelisuunnitteluprosessien kehittämistä peliyrityksissä. WP4:ssa pelialan julkaisuliiketoimintaa kehitettiin ja käynnistettiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa sekä tutkittiin F2P-pelien ja hyötypelien julkaisuprosesseja. Näistä tuloksena saatiin ohjeistus pelijulkaisujen toteuttamiseen, jota testattiin pilottiprojektien avulla. WP5:llä oli erittäin merkittävä rooli etenkin kansainvälisten tapahtumien osalta, sillä niissä saatiin aikaan valtava määrä uusia kontakteja ja verkostoja. Näissä tapahtumissa myös käytiin niin hankkeen partnerien kuin osallistuvien yritysten toimesta suuri määrä neuvotteluja, joista osa johti jatkotoimenpiteisiin ja sitä kautta myös esimerkiksi uusiin peliprojekteihin ja rahoituksen saamiseen yrityksille. Tapahtumissa markkinoitiin paitsi Kotkan-Haminan seudun, mutta myös koko EteläSuomen pelialan toimijoita yhteisillä esittelyalueilla ja osallistuttiin pelialan asiantuntijaluennoille sekä työpajoihin merkittävissä pelialan tapahtumissa (Game Connection, GDC). Lisäksi tuotettiin suuri määrä markkinointimateriaaleja, kuten esitteitä ja videotrailereita, sekä tiedotettiin hankkeesta ja sen toimenpiteistä niin perinteisessä kuin sähköisessä mediassakin. Koko hankkeesta järjestettiin loppuseminaari kesäkuussa 2014 yhteistyössä yhden mobiilipelialan suurimman mediatoimijan, Steel Median kanssa heidän Pocket Gamer Connects-tapahtuman yhteydessä Helsingissä. Seminaari oli avoin kaikille halukkaille osallistujille ja koko kaksipäiväisessä tapahtumassa kävi yhteensä yli 800 pelialan ammattilaista. Koko projektin aikana ja sen myötävaikutuksesta on syntynyt yhteensä 6 uutta yritystä sekä 80 työpaikkaa ja projektiin on osallistunut 58 yritystä tai organisaatiota. Projektin tärkeimpinä laadullisina tuloksina voidaan pitää verkostojen kehittymistä, pelialan tietoisuuden ja osaamisen lisääntymistä kaikissa projektiin osallistuneissa organisaatioissa sekä 10 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk yhteisöllisyyden merkittävänä kasvuna. Näiden seurauksena yhteistyön tekeminen ja uusien projektin toteuttaminen on jatkossa paljon helpompaa niin hankkeessa mukana olleiden organisaatioiden kesken kuin muiden pelialan toimijoiden kanssa, joihin hankkeen aikana on saatu luotua yhteyksiä ympäri maailmaa. Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2014 Vuoden 2014 aikana projektin ansiosta pelialalle syntyi yhteensä 15 uutta työpaikkaa. Lisäksi projektin aikana työllistyi 3 henkilöä. Välillisesti projekti on myötävaikuttanut myös useiden muiden työpaikkojen säilymiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen, sillä peliyritykset tyypillisesti käyttävät alihankintaa tuotannoissaan. Projekti on myös edistänyt useiden investointien saamista niin seudun kuin koko Etelä-Suomen peliyrityksiin, joiden vaikutus uusien työpaikkojen syntymiseen ja nykyisten työpaikkojen säilymiseen näkyy vielä pidemmän ajan kuluessa. Projektipäällikkö, yhteystiedot Teemu Saarelainen, Head of Games Cursor Oy Tel. +358 40 190 2523 email: teemu.saarelainen@cursor.fi ICT, pelit ja pelillistäminen CR-Play Toteutusaika: Projektin hallinnoija: Rahoitusohjelma: Kustannusarvio: Kotkan rah. osuus v. 2014 1.10.2013 – 31.10.2016 Testaluna s.l. (Italia) FP7 Puiteohjelma 190 898 € (Cursorin osahanke) 5 000 € Projektin lyhyt kuvaus ja tulokset 2014 Projektin lyhyt yleiskuvaus FP7 Puiteohjelman rahoitusohjelmassa mukana olevan hankkeen tavoitteena on kehittää peliteknologiaa jonka avulla valokuvasta tai videosta voidaan puoliautomaattisesti mallintaa peliin elementiksi esimerkiksi pelitasojen kehittämisen helpottamiseksi. Hankkeessa on mukana 7 partneria eri puolilta Eurooppaa. Cursorin tehtävä on kommunikoida peliyhteisöille ja kehittäjille Playa Game Industry Hubin verkoston avulla uuden teknologian tuomat mahdollisuudet pelien kehittämisessä sekä verkostoitua eurooppalaisten pelitoimialan edustajien kanssa. Käytännössä tuomme hankkeen seudulle ja verkostoimme paikalliset yliopistot (KyAMK) ja yritykset pelien huipputason tutkimukseen EU:n alueella. Pyrimme pääsemään mukaan huipputason pelitutkimuspiireihin ja tuomaan se osaaminen Kymenlaakson seudulle. Cursor on keskeisessä roolissa teknologian evaluoinnissa ja sen viemisessä pelien kehittäjien käyttöön. Toimimme läheisessä yhteistyössä Miniclip,UK ja University of Patras, Greece kanssa teknologian evaluointiin ja levittämiseen liittyvissä työpaketeissa. Projektin toiminta ja tulokset v. 2014 Hanke on vuoden 2014 aikana edennyt suunnitelman mukaisesti. Cursorin rooliin on kuulunut kauden aikana erityisesti teknologian evaluointiin, soveltamiseen, markkinointiin ja kaupallistamiseen liittyvät aktiviteetit. 11 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Ensimmäisen vuoden aikana kehitettiin alustava prototyyppi jota esiteltiin Kymenlaakson yrityksille. Projektikauden olemme verkottaneet Kymenlaakson pelitoimialan yrityksiä eurooppalaisiin pelitoimialan toimijoihin. Hankkeen ja sen toimenpiteiden ansiosta Cursor on pystynyt lisäämään vaikuttavuutta ja tunnettavuutta uskottavana, kansainvälisenä pelitoimialan liiketoiminnan kehittäjänä EU hankepartnerina. Tämän lisäksi markkinoimme Kymenlaakson peliyrityksiä ja heidän osaamistaan seudun ulkopuolelle. Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2014 Vuoden 2014 aikana hanke on työllistänyt projektin aikana 4 osa-aikaista henkilöä sekä mukana on 3 seudun peliyhtiötä. Projektipäällikkö, yhteystiedot Jan Storgårds, Ohjelmapäällikkö, ICT&Pelit Cursor Oy Tel. +358 40 190 2534 email: jan.storgards@cursor.fi 12 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimuskeskus, Merikotka Merikotka tuottaa korkeatasoista Suomenlahden olosuhteisiin sovellettua tutkimusta yhteistyöyliopistojen, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Merikotkan erityispiirre ja merkittävä vahvuus on poikkitieteellisen tutkimuksen synnyttäminen kaikkien mukana olevien toimijoiden kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa meriliikenteen turvallisuutta, onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja meriympäristön suojelun edellytyksiä Suomenlahden ja koko Itämeren alueella. Suomenlahden luonnon ainutlaatuisten luontoarvojen suojelu edellyttää korkeatasoista tutkimusta. Merenkulkuun ja logistiikkaan liittyvällä tutkimuksella vahvistetaan yritysten asiantuntemusta ja erityisesti Kaakkois-Suomen asemaa logistiikan huippuosaajana. Merikotka muodostaa nykyisellään noin 35 hengen tutkijayhteisön. Tutkimuskeskuksen ytimenä toimii Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys, Merikotka ry, joka tuottaa tutkimuksen tukipalveluita, edesauttaa tutkimuskeskuksen toimintaa ja yhteistyötä eri osapuolten välillä. Merikotka ry:n jäseniä ovat Aalto-yliopisto, Cursor Oy, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Helsingin yliopisto, Kotkan Maretarium Oy, Kotkan kaupunki, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Turun yliopisto, Liikenteen turvallisuusvirasto ja Suomen ympäristökeskus. Tutkimuskeskus muodostuu seuraavista tutkimusryhmistä ja tutkimuksen tukipalveluista: - merikuljetukset ja satamatoiminnot - merenkulun turvallisuus ja teknologinen kehitys - meriliikenteen ympäristövaikutukset ja meriympäristö - tutkimuskeskuksen tukipalvelut Kotkan kaupungin panostus Merikotkan t&k –hankkeisiin oli 526 000 € vuonna 2014. www.merikotka.fi 13 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk MERIKOTKA WINOIL – Winter navigation risks and oil contingency plan Toteutusaika: 1.12.2012–30.11.2014 Projektin hallinnoija: Merikotka-tutkimuskeskus (Merikotka ry) Partnerit: Rahoitusohjelma: Kustannusarvio: Kotkan rahoitusosuus: vuonna 2014: Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Central Marine Research & Design Institute CNIIMF, Agency of ecological consulting and nature protection design Ecoproject, SaintPetesburg state marine technical university SMTU Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI CBC – ohjelma 693 353 € 13 100 € 1. Kuvaus projektin etenemisestä vuonna 2014 Suomalais-venäläisen WINOIL – hankkeen tavoitteena on pyrkiä vähentämään mahdollisten öljyonnettomuuksien haittavaikutuksia, parantamalla merenkulun turvallisuutta erityisesti jääoloissa sekä kehittämällä Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä öljyntorjunnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana tehdään Suomenlahden alueelle suunnattu talvimerenkulun riskiarviointi, mallinnetaan yksityiskohtaisesti alusten käyttäytymistä jääoloissa ja esitetään suosituksia talvimerenkulun riskien pienentämiseksi. Hankkeessa annetaan suosituksia Suomen ja Venäjän öljyntorjuntasopimuksen päivittämistä varten ja kootaan tietoa öljylle herkkien luontoarvojen sijainnista erityisesti talviaikaan. 2. Projektin tulokset vuonna 2014 Vuoden 2014 aikana WINOIL-hankkeessa on saatettu loppuun tutkimustyöt sekä osallistuttu erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Meriturvallisuuden ja – liikenteen tutkimuskeskus Merikotka järjesti maaliskuussa 2014 yhdessä Suomen ympäristökeskus SYKEen kanssa kansainvälisen seminaarin ”WINOIL – Winter navigation risks and oil contingency plan” Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Seminaarin aiheet liittyivät talvimerenkulkuun ja öljyntorjuntaan jääolosuhteissa. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin samaan aiheeseen liittyvä ”Oil-in-Ice” – öljyntorjuntaharjoitus Kotkan Kantasataman alueella. Kyseinen tapahtuma toimi kenraaliharjoituksena Kemin ”Kemi Arctic 2015” öljyntorjuntaharjoitukselle ja konferenssille, joka järjestetään maaliskuussa 2015. WINOIL loppuseminaari pidettiin Pietarissa lokakuussa 2014. Loppuseminaarin jälkeen tuloksia on esitelty useissa tapahtumissa loppuvuodesta 2014. Arctic Marine Research seminar, keräsi arktisen alan toimijoita ja tutkijoita yhteen Espooseen lokakuussa 2014. NaviGate – meriteollisuuden ja – logistiikan messut Turussa keräsivät alan toimijoita yhteen. WINOIL - hanke osallistui messuille yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa yhteisellä osastolla ja tietoiskuilla. WINOIL – hanke oli myös edustettuna marraskuun lopulla järjestetyllä The Baltic Sea Research Week Helsingissä. Vuoden 2014 aikana on julkaistu useita julkaisuja ja tieteellisiä artikkeleita, jotka löytyvät hankkeen sivuilta http://www.merikotka.fi/projects/current-projects/winoil/publications/. Hankkeessa on tehty vuoden aikana venäjänkielinen esite ja erillinen flyer hankkeen tuloksista. Muita artikkeleja tai media julkisuutta on saatu: Kymen Sanomat, Ekofokus, Yle, MTV, Yle Turku. 3. Projektin työllisyysvaikutukset/muut vaikutukset 14 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Merikotka-tutkimuskeskuksen osuus koko hankkeen budjetista on n. 15 %. Hanke työllistää Merikotkassa taloussuunnittelijan. 4. Lisätiedot: Taloussuunnittelija Tarja Javanainen, tarja.javanainen@merikotka.fi, gsm 044 764 0853 Meriturvallisuus ja ympäristö 2014 - seminaari Toteutusaika: 1.1.2014 - 31.10.2014 Rahoitusohjelma: EAKR Kokonaiskustannusarvio (2014): 49 500 €, Kotkan rahoituksen osuus 14 700 €. Projektin lyhyt kuvaus ja tulokset v. 2014: Hankkeessa toteutettiin merenkulun toimijoille, tutkijoille, viranomaisille, varustamoille, satamille ja muille alalla toimiville henkilöille foorumi verkostoitumiseen ja ajankohtaisen tiedon levittämiseen. Seminaari järjestettiin kaksipäiväisenä 23-24.7.2014 Kotkassa, Merikeskus Vellamossa. Seminaari toteutettiin yhteistyössä Merikotka-tutkimuskeskuksen toimijoiden (Merikotka ry., Aaltoyliopisto, Turun yliopisto) ja läheisten sidosryhmien kanssa (tärkeimpinä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Finnpilot Pilotage Oy). Merikotka ry vastasi seminaariohjelman laatimisesta ja käytännön järjestelyjen toteuttamisesta. Merikotka-tutkimuskeskuksen toimijat ja sidosryhmät ovat toimineet asiantuntijoina ohjelman riittävän laadun ja kansainvälisen tason varmistamiseksi. Projekti on toteutettu yhteistyössä Merikotka-tutkimuskeskuksen toimijoiden (Merikotka ry., Aaltoyliopisto, Turun yliopisto) ja läheisten sidosryhmien kanssa (tärkeimpinä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Finnpilot Pilotage Oy). Merikotka ry on vastannut seminaariohjelman laatimisesta ja käytännön järjestelyjen toteuttamisesta. Merikotka-tutkimuskeskuksen toimijat ja sidosryhmät ovat toimineet asiantuntijoina ohjelman riittävän laadun ja kansainvälisen tason varmistamiseksi. Yhteistyön tuloksena on saavutettu riittävän kattava kansainvälinen verkosto ja tasokkaat seminaaripuhujat. Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2014: Projektipäällikkö ja taloussihteeri Projektipäällikkö, yhteystiedot: Anna Kiiski, anna.kiiski@merikotka.fi, 040-752 4392 Innovative Research Network for Kymenlaakso - INTER Toteutusaika: 1.1.2014 – 31.12.2014 Rahoitusohjelma: EAKR Kokonaiskustannusarvio (2014): 88 860 €, Kotkan rahoituksen osuus 39 987 €. Projektin lyhyt kuvaus ja tulokset v. 2014: Projektin tavoitteena on parantaa kymenlaaksolaisten toimijoiden mahdollisuuksia saada kilpailukykyisiä 15 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk hankehakemuksia tulevalle EU rahoituskaudelle. TKI-toiminta yliopistoyhteistyössä vaatii pitkäjänteistä työtä, johon Horisontti 2020 puiteohjelma, Baltic Sea Region ja Central Baltic ohjelmat tarjoavat hyvät mahdollisuudet. Rahoitusohjelmat luovat hyvät mahdollisuudet yhdistää yliopistojen ja yritysten intressejä. Merikotkatutkimuskeskuksella on alueellisena yliopistokonsortiona kykyä tuoda Kymenlaakson alueelle oman toimialansa yliopistollista osaamista ja verkostoja. Kymenlaakson kehitysyhtiöiden tiivis yritysyhteistyö ja ammattikorkeakoulun soveltava TKI-toiminta luovat vahvan lisän yhteisen osaamisverkoston laatimiseen. Hankkeessa valmisteltiin logistiikka-alan projektihakemus Horisontti 2020 puiteohjelmahakuun sekä piensatamien kehittämiseen tähtäävää hankehakemusta Central Baltic 2014-2020 hakuun. Lisäksi hankkeessa tehtiin selvitys siitä miten yliopistot käyttävät tutkimuksen tukipalveluita hankehakemusten kilpailukyvyn parantamiseen. Yliopistojen tukipalveluita tarjoavat asiantuntija esittelivät tukipalveluita aluekehittäjille tarkoitetussa tilaisuudessa lokakuussa 2014. Selvityksessä tarkasteltiin myös mahdollisuuksia soveltaa tukipalveluita Kymenlaaksossa yhteistyössä alueen TKI-toimijoiden kanssa. Hanke osallistui ja sen tuloksia hyödynnettiin Kymenlaakson kansainvälistymissuunnitelma ja hankeyhteistyön toimintamalli -työpajassa 2.12.2014. Työpajassa valmisteltiin päätöstä siitä, miten ja minkälaisilla resursseilla suoriin kansainvälisiin EU- hankerahoituksiin maakunnan tasolla satsataan. Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2014: Hankkeessa on työskennellyt osa-aikaisena projektipäällikkö, projektityöntekijä sekä talouspäällikkö. Projektipäällikkö, yhteystiedot: Anna Kiiski, anna.kiiski@merikotka.fi, 040-752 4392 Improving risk assessment of invasive alien species and costefficiency analysis of ballast water treatment methods - IRIS Toteutusaika: 21.10.2014 – 20.10.2015 Rahoitusohjelma: EUSBSR Seed Money Facility Kokonaiskustannusarvio (2014-2015): 43 615 €, Kotkan rahoituksen osuus 15 000 €. Projektin lyhyt kuvaus ja tulokset v. 2014: Laivojen painolastivesien mukana kulkeutuvat tulokaslajit ovat yksi suurimmista uhkista Itämeren luonnon monimuotoisuudelle. Laivojen painolastivesien käsittelyä säätelee kansainvälinen IMO:n painolastivesiyleissopimus, jonka ratifiointi Suomessa on parhaillaan käynnissä. Sopimuksen täytäntöönpanon ja valvonnan suhteen on edelleen avoimia kysymyksiä, joiden ratkaiseminen edistäisi sekä varustamoiden kustannustehokkuutta että Itämeren luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Seed Money -rahoituksella valmistellaan kansainvälinen, koko Itämeren alueelle ulottuva hanke, jossa kehitetään työkaluja kartoittamaan laivaliikenteen mukana kulkeutuvien haitallisten tulokaslajien siirtymisriskiä alueelta toiselle. Reittikohtaisen riskiarvioinnin avulla voidaan toisaalta säästää varustamojen kustannuksia kun tietyille matalan riskin laivareiteille voidaan myöntää erivapauksia painolastivesien käsittelystä ja toisaalta keskittää tehokkaimmat käsittelytoimenpiteet riskialtteimmille reiteille ja alustyypeille. Koska painolastivesien näytteenoton ja paino-lastivesien käsittelylaitteiden suhteen on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä, kansainvälisen hankkeen tuloksista ovat olleet kiinnostuneita mm. HELCOM, OSPAR, EU:n Itämeristrategian puhtaan merenkulun prioriteettialue sekä varustamojen edustajat Itämeren alueella. 16 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Hankkeessa on tehty vuonna 2014 anomus EU:n Itämeristrategian puhtaan merenkulun prioriteettialuekoordinaattorille hankkeen mahdollisesta lippulaivastatuksesta. Hankkeessa valmisteltu hakemus “BallastRISK – managing the invasive alien species risks at the Baltic Sea: Novel tools to support the ratification of the Ballast Water Management Convention” jätetään Interreg Baltic Sea Regionin ensimmäiseen hakuun tammikuun loppuun mennessä. Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2014: Hankkeessa työskentelee HY:n tutkija 3 kk ja Merikotka-tutkimuskeskuksen projektipäällikkö 0,5 kk. Projektipäällikkö, yhteystiedot: Annukka Lehikoinen, Helsingin yliopisto . Innovative Research Network for Kymenlaakso - INTER Toteutusaika: 1.1.2014 – 31.12.2014 Rahoitusohjelma: EAKR Kokonaiskustannusarvio (2014): 88 860 €, Kotkan rahoituksen osuus 39 987 €. Projektin lyhyt kuvaus ja tulokset v. 2014: Projektin tavoitteena on parantaa kymenlaaksolaisten toimijoiden mahdollisuuksia saada kilpailukykyisiä hankehakemuksia tulevalle EU rahoituskaudelle. TKI-toiminta yliopistoyhteistyössä vaatii pitkäjänteistä työtä, johon Horisontti 2020 puiteohjelma, Baltic Sea Region ja Central Baltic ohjelmat tarjoavat hyvät mahdollisuudet. Rahoitusohjelmat luovat hyvät mahdollisuudet yhdistää yliopistojen ja yritysten intressejä. Merikotkatutkimuskeskuksella on alueellisena yliopistokonsortiona kykyä tuoda Kymenlaakson alueelle oman toimialansa yliopistollista osaamista ja verkostoja. Kymenlaakson kehitysyhtiöiden tiivis yritysyhteistyö ja ammattikorkeakoulun soveltava TKI-toiminta luovat vahvan lisän yhteisen osaamisverkoston laatimiseen. Hankkeessa valmisteltiin logistiikka-alan projektihakemus Horisontti 2020 puiteohjelmahakuun sekä piensatamien kehittämiseen tähtäävää hankehakemusta Central Baltic 2014-2020 hakuun. Lisäksi hankkeessa tehtiin selvitys siitä miten yliopistot käyttävät tutkimuksen tukipalveluita hankehakemusten kilpailukyvyn parantamiseen. Yliopistojen tukipalveluita tarjoavat asiantuntija esittelivät tukipalveluita aluekehittäjille tarkoitetussa tilaisuudessa lokakuussa 2014. Selvityksessä tarkasteltiin myös mahdollisuuksia soveltaa tukipalveluita Kymenlaaksossa yhteistyössä alueen TKI-toimijoiden kanssa. Hanke osallistui ja sen tuloksia hyödynnettiin Kymenlaakson kansainvälistymissuunnitelma ja hankeyhteistyön toimintamalli -työpajassa 2.12.2014. Työpajassa valmisteltiin päätöstä siitä, miten ja minkälaisilla resursseilla suoriin kansainvälisiin EU- hankerahoituksiin maakunnan tasolla satsataan. Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2014: Hankkeessa on työskennellyt osa-aikaisena projektipäällikkö, projektityöntekijä sekä talouspäällikkö. Projektipäällikkö, yhteystiedot: Anna Kiiski, anna.kiiski@merikotka.fi, 040-752 4392 17 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk CHEMARE Toteutusaika: 22.1.2014 - 22.1.2015 Hallinnoija: Merikotka ry Rahoitusohjelma: (josta rahoitettu) EUSBSR seed money facility Kokonaiskustannusarvio: 49940€ / kaupungin osuus v. 2014 oli 2415,00€ Projektin lyhyt kuvaus ja tulokset v. 2014: CHEMARE siemenrahahankkeessa muodostettiin korkeatasoinen asiantuntijakonsortio kemikaalialusonnettomuuksista aiheutuvien äkillisten kemikaalivuotojen ympäristö- ja terveysriskien arviointiin liittyvälle hankehakemukselle. Siemenrahahankkeen aikana luotiin uusia verkostoja ja kehitettiin yhteistyötä mm. Itämerta ympäröivien maiden yliopistojen välillä, jotta projektikonsortiosta muodostuisi mahdollisimman korkealaatuinen. Hanketta esiteltiin myös lukuisissa kansainvälissä tilaisuuksissa ja foorumeilla. CHEMARE -hankkeessa tuotettiin state-of-the-art –raportti merenkulun kemikaalialusonnettomuuksiin liittyvästä ympäristöriskien arvioinnista ja kemikaalien kulkeutumisen mallintamisesta. Raportissa selvitettiin millaisia tutkimuksia on aiemmin tehty aiheesta ja mitkä olivat ne tärkeimmät tulokset jo tehdyistä tutkimuksista. CHEMARE -hankkeen aikana valmistui pääprojektin työsuunnitelma mm. neljän partnerikokouksen ja niissä toteutettavien työpajojen avulla. Myös alustava talousarvio pääprojektille muodostettiin hankkeen aikana. Siemenraha-hankkeessa olivat mukana Meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimuskeskus, Suomen Ympäristökeskus, Turun Yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Tartun Yliopisto ja Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen Instituutti. Työllistämisvaikutukset projektin aikana v. 2014 Hankkeessa työskenteli Kotkassa osa-aikaisesti projektipäällikkö/Merikotka ja 1 tutkija/MKK,SYKE. Projektipäällikkö: Piia Nygren, yhteystiedot: piia.nygren@merikotka.fi, +358 44 763 61763 18 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kyamk) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu vahvistaa alueen osaamispääomaa, innovatiivisuutta ja hyvinvointia koulutuksella, tutkimus- ja kehittämistoiminnalla sekä palvelutoiminnalla, ja sillä on myös valtakunnallisesti merkittäviä osaamisalueita. Kyamk kehittää toimintaansa jatkuvasti ja on elävä oppimisympäristö. Visio Erikoistuneena Venäjä-yhteistyöhön ja osaamiseen EU–Kymenlaakso–Venäjä (Pietari) -akselilla, ammattikorkeakoulu on osa uutta ja vahvaa Kaakkois-Suomen korkeakoulurakennetta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu korostaa tehtävässään alueen elinkeinorakennetta uudistavaa koulutusta tutkimus- ja kehittämistoimintaa. KyAMK profiloituu kansainvälisen ja erityisesti Venäjä-osaamisen kehittäjäksi yhdessä korkeakoulukentän ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun painoaloja ovat: ympäristöystävällinen energiatuotanto ja sen hyödyntäminen kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku sekä niiden turvallisuus hyvinvointi- ja liiketoimintapalvelut Strateginen yhteistyö Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakoulu muodostavat strategisen korkeakoulukokonaisuuden, jolla on yhteinen omistaja. Yhteiset painopisteet sopimuskaudella ovat Venäjä-yhteistyö, tukipalveluiden integroiminen ja synergia sekä yhteinen, ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opetussuunnitelma ja koulutuksen toteuttamista koskeva Master School. Kotkan kaupungin panostus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun t &k – hankkeisiin oli 177 000 € vuonna 2014. www.kyamk.fi 19 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kyamk) Vuoden 2014 lukuja: TKI-toiminnan volyymi on alustavasti noin 4,8 milj. e, josta ulkopuolisen rahoituksen osuus 3,5 milj. e/ 73 % projektisalkun koko 31.12.2014: 58 projektia / 9,3 milj. e uusia hankkeita käynnistyi 21 Kotkan kaupunki on myöntänyt rahoitusta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun TKI-toimintaan vuodelle 2014 yht. 177.000 e. Raportti sisältää seuraavien painoalojen raportit, yht. 7 kpl / Kotkan rahoitus: Ympäristöystävällinen energiatuotanto ja sen hyödyntäminen, 2 raporttia / 33.836 e Kilpailukykyinen logistiikka ja merenkulku sekä niiden turvallisuus / 61.232 e Informaatioteknologia / 25.119 e Hyvinvointi- ja liiketoimintapalvelut, 2 raporttia / 35.139 e Puurakentaminen, puutuoteala / 22.329 e YHTEENSÄ 177.655 e TKI-VUOSIRAPORTIT PAINOALOITTAIN JA HENKILÖITTÄIN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN ENERGIANTUOTANTO JA SEN HYÖDYNTÄMINEN Juhani Talvela, painoalapäällikkö, juhani.talvela@kyamk.fi, 044 702 8227 Lyhyt kuvaus vuoden 2014 toiminnasta - KymiLabs Laboratoriopalveluiden johtaminen 10 % Hankevalmistelujen edistäminen ja koordinointi 70 % Hanketyöhön osallistuminen 15 % Esimies- ja hallintotehtävien hoitaminen 5 % Hanketoiminta Haetut ulkopuoliset rahoitukset / Hyväksytyt Midnight Sun, Suomen Kulttuurirahasto / Saatu Merenkulun säätiöltä 5.000 e Osatoteuttaja NELIn koordinoimassa ”Palveluinnovaatiot” -hankkeessa (budjetti 400.000) Osatot. Merikotkan koordinoimassa ”Vähähiiliset satamatoiminnot” -hankkeessa (budj. 160.000) / Hyväksytty Laivojen Energiakatselmus (budjetti 110.000) TKI-energiakeskittymä Kyamk/KSAO (budjetti 81.500) / Hyväksytty Osatot. KINNOn koordinoimassa ”Puhdasta energiaa Kymenlaaksosta” (budjetti 62.000) / Hyväksytty PAKO patenttitiedoista innovaatioita yhdessä LUTin kanssa (budjetti 306.000) Co-evolution for Enhancement and Utilization of Intellectual Property in Knowledge Driven Economies, Yhteishaku Chalmersin yliopiston kanssaTekes/Vinnova (Ruotsi) (budjetti 340.000) International Business in Kymenlaakso (Kyamkin budjetti 150.000) / Hyväksytty SoxLab, Rikkipäästöjen puhdistusteknologian kehittäminen (Tekes, 974.500) 20 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Muut tulokset julkaisut (tieteelliset, ammatilliset) 9 kpl toteutetut Studia Professionaalia ja muut vastaavat luennot sekä asiantuntijapalvelut IPR seminaari ja työpaja 29.4.2014 PK-yrityksille kv-hankepalveluita. Yleisötilaisuus yhdessä Cursorin ja VTT:n kanssa 21.5.2014 tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä VTT ja muita tutkimuslaitoksia joilla energia-alaan liittyvää toimintaa Teollisoikeuksien ja IPR teemaan liittyviä viranomaisia, tutkijoita ja yritysedustajia Suomessa, Belgiassa ja Baltian maissa Google yhteistyön kehittyminen, aineettomiin oikeuksiin liittyvän osaamisen merkittävä kasvattaminen ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys TM Rakennusmaailma palveluasiakkaana ja sen kautta saavutettava näkyvyys ja tunnettuus VTT yhteistyön kautta laajat mahdollisuudet nostaa Kyamkin osaamisprofiilia ja luotettavuutta IPR verkostojen kautta erittäin vahvaa uutta avausta tärkeään teknologiateemaan Kirsi Tallinen, tutkimuspäällikkö, kirsi.tallinen@kyamk.fi , 044 702 8420 Lyhyt kuvaus vuoden 2014 toiminnasta - Erityisesti energia-alan hanketoiminnan edistäminen ja useiden hankehakemusten valmistelu ja hakeminen kansallisesti (ESR, EAKR) ja kansainvälisen toiminnan kehittäminen (hankevalmistelutilaisuudet mm. ERRIN- ja eseia-verkostoissa) TKI-osaajakoulutukseen osallistuminen (yht. 30 otp 3/2014-1/2015) Muut TKI-kehittämistehtävät: mm. EU Sustainable Energy Week -tapahtuman järjestäminen, keskitettyjen hankehakujen toimintamallin luominen, verkostoitumisen edistäminen mm. seminaarien kautta, MAMK yhteistyön edistäminen Hanketoiminta haetut ulkopuoliset rahoitukset / Hyväksytyt: kts. yläpuolelta (Juhani Talvela) Muut tulokset julkaisut (tieteelliset, ammatilliset): Artikkeli verkkolehti Koskiseen 11/2014 tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä Kv-hanketoiminnan osaamisen lisääntyminen, uusien verkostojen luominen ja yhteistyön lisääntyminen eri painoalojen (mm. logistiikka) kanssa ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys Tiivistynyt yhteistyö mm. KSAOn Biosammon kanssa (yhteiset hankkeet), Google- yhteistyön aloitus (mm. opiskelijoille harjoittelupaikkoja), ERRIN- ja eseia- verkoistoissa toimiminen (mahd. kv. hanketoiminta) KILPAILUKYKYINEN LOGISTIIKKA JA MERENKULKU SEKÄ NIIDEN TURVALLISUUS Mervi Nurminen, painoalapäällikkö, mervi.nurminen@kyamk.fi, 044 7028474 21 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Lyhyt kuvaus vuoden 2014 toiminnasta Hankehakemusten valmistelu ja teko (listaus seuraavassa kohdassa) sekä seuraavien uusien hankkeiden valmistelu: GoF Small Ports Development, CB hakuun, valmistelua työpajoja konsultointia partnerihakua (Mervi Nurminen). AMK:sta Duuniin hankevalmistelu yhdessä koulutustiimin kanssa (Teija Suoknuuti, Eeva-Liisa Kauhanen) E-Concept-Internet Marketing and Logistics Concept for SME´s, Venäjän verkkokaupan logistiikkakonsepti, kv hankevalmistelu CB hakuun (Teija Suoknuuti) NERO-Networking of Regional Railway and Multimodal Terminals of Northern Europe: Towards Innovation and Sustainability of Transport hanke, BSR hakuun (Teija Suoknuuti) Osallistuminen alan seminaareihin, Open Days tapahtumiin, luento tilaisuuksiin (Innoforum Pietari) ja asiantuntijaverkostojen toimintaan (Fintrip, Alice, Finnhub, CPMR, TEN-T TAB) Hakemusvalmistelu Arktisen osaamiskeskuksen sijoittumiseksi Kotkaan ja neuvottelut osapuolien kanssa siihen liittyen (Mervi Nurminen) Hamina Eco Port hankkeen toteutus ja loppuseminaari ja loppuraportointi (Pia Paukku, Enni Nieminen), valmisteltiin yhteismarkkinointi materiaali ja toimintamalli Haminan nestesataman yrityspuiston yrityksille, yhteiskoulutuksia, selvitetty mahdollisia yhteishankintoja. Tiedottaminen, julkaisutoiminta, viestintä, nettisivujen ja Loginfon ylläpito (Teija Suoknuuti) Osallistuminen TKI osaajavalmennukseen (Teija Suoknuuti) Hanketoiminta haetut ulkopuoliset rahoitukset / hyväksytyt -Manner Suomen ESR Avoin data EUR 50.000,- / Hyväksytty -Älykäs kaupunki esiselvitys EAKR EUR 60.000,- / Hyväksytty -TalviSÖKÖ pelastuslaitokset ja EAKR EUR 47.000,- / Hyväksytty -ÄLYKÖ EAKR EUR 409.269,- , josta Kyamk EUR 152.761,- / Rahoitettu: Meritaito Oy EUR 15.000,-, Öljysuojarahasto EUR 50.000,- ennakkopäätös -Teholan Yrityspuisto EUR 50.000,- / Hyväksytty -Jätelain haasteet EUR 40.014,- / Hyväksytty 32.011 -EFP hanke / ENPI rahoitusta kohdistettu vuodelle 2014 n. EUR 53.241,-SÖKÖ Saimaa / Öljysuojarahasto EUR 186.300,-, Ympäristöministeriö EUR 30.000,(ennakkopäätös), pelastuslaitokset EUR 36.000,- (ennakkopäätös) -BORIS, SYKE EUR 18.000,- / Hyväksytty -Palveluinnovaatioista uutta liiketoimintaa EAKR EUR 150.000,- / (Kyamkin osuus siirrettiin IPR:n osalta Cursorin hankkeen osaksi) -SÖKÖ Saimaa LIFE EUR 680.000,- / Käsittelyssä, Johtokoju hankkeen aiehakemus EUR 103.000,- 22 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Muut tulokset julkaisut (tieteelliset, ammatilliset), yli 20: julkaisuja, abstrakeja, ammatillisia artikkeleita ja hankeartikkeleita sekä suomeksi että englanniksi toteutetut Studia Professionaalia ja muut vastaavat luennot sekä asiantuntijapalvelut Luento kansainvälisessä Öljyntorjuntaseminaarissa. (WINOIL maaliskuu 2014) Justiina Halonen Luento Innovaatioseminaarissa Pietarissa (Innoforum lokakuu 2014) Mervi Nurminen Asiantuntijapalvelu SYKE toteutetaan alkuvuodesta 2015 (BORIS) Justiina Halonen tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä EFP hankkeessa satamaan toteutettiin energiakatselmus ja energiatehokkuusselvitys sekä ideoitiin siirrettävä, kierrätysmateriaalista valmistettava melueste sataman käyttöön. TalviSÖKÖssä valmistui toimintaohjeet pelastusviranomaisten käyttöön jää- ja pakkaskaudella hyödynnettävistä öljyntorjunta- ja keräysmenetelmistä, joita ei aikaisemmin ollut olemassa. BORIS asiantuntijatyössä syntyvä opetusmateriaali valmistuu alkuvuodesta 2015. Jätelain haasteet hankkeen tulosten perusteella yritykset voivat päivittää toimintaohjeensa uuden asetuksen ja lain mukaiseksi. Tehola hankkeessa hyödynnettiin NELIssä aikaisemmin toteutettujen verkostohankkeiden toimintamallia. Valmistauduttiin uuteen TEN-T hankkeeseen, jossa Teholan alueen infraa kehitetään. ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys Öljyntorjuntaosaamisen levityksessä sisävesialueelle on syntynyt uusi verkosto Itä-Suomen öljyntorjuntayhteistyöryhmän kanssa, jota voidaan hyödyntää uusien hankkeiden valmistelussa. Uusi kansainvälisiä logistiikan kehitysverkostoja (Alice, Lopinod) Aluekehittämisen logistiikankehitysverkoston kehittäminen, jonka tehtäviin kuuluu myös alan osaamisen- ja opetuksen kehittäminen. Uusi yritysverkosto Jätelain haasteet hankkeeseen osallistuneista yrityksistä. Tehola-Kullasvaara -yritysverkosto ja perustettu yhdistys. (90 yritystä alueella, hankkeessa perustetussa yhdistyksessä n. 20 jäsentä) INFORMAATIOTEKNOLOGIA Samuli Karevaara, tutkimuspäällikkö, samuli.karevaara@kyamk.fi, puh. 044 702 8408 Lyhyt kuvaus vuoden 2014 toiminnasta Pääpaino on ollut uusien, yrittäjyyttä tukevien opetuksen tutkimus- ja kehityshankkeiden valmistelu syksyn 2014 ja kevään 2015 rahoitushakuihin.Pelialan opetuksen ja yrityselämän yhteistyön tiivistämiseksi järjestettiin verkostoitumismatkoja opiskelijoille pohjoismaihin ja Englantiin. 23 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Eri toimialojen välisen yhteistyön tiivistäminen: varsinkin hyvinvointiala ja informaatioteknologia ovat työskennelleet yhdessä monialaisten hankkeiden käynnistämiseksi, esim. GAHWA-hankkeessa tekniikka ja hyvinvointiala tekevät tiivistä yhteistyötä. Haetut ulkopuoliset rahoitukset / Hyväksytyt Kyberturvallisuuslaboratorio, EAKR, 200 000 € / Hyväksytty Koripalloliitto, koripallopelin toteutus, 14 000 € / Hyväksytty Tekes, IdeaRUN, 62 500 € / Hyväksytty GAHWA – Games and apps for health and wellbeing, EAKR, 283 000 € / Hyväksytty Simulate, ESR, 64 000 € Pelialan koulutuksen laadun kehittäminen, ESR, 50 000 € Vuorovaikutustaitoja opettavan pelin toteuttaminen, EAKR, 45 000 € Hubitti, ESR, 137 000 € Muut tulokset julkaisut (tieteelliset, ammatilliset): 8 julkaisua toteutetut Studia Professionaalia ja muut vastaavat luennot sekä asiantuntijapalvelut: 2 yleisöluentoa tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä Uusia pelialan tuotteita sekä hyvinvointialalle että viihdekäyttöön: neuvottelut niihin liittyvän toiminnan kaupallistamisen rahoittamisesta käynnissä. Peliala järjesti yhdessä liiketalouden toimialan kanssa Summer School of Startups kouluttautumis- ja verkostoitumiskoulutuksen, koulutuksen seurauksena syntyi tietoa rahoittajaverkostojen hyödyntämisestä ja rahoitusmahdollisuuksista informaatioteknologian startup-yrittäjille. ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys o Kansainvälisen pelialan kehittäjien verkoston (IGDA) toiminnan jalkauttaminen Kymenlaaksoon o Kymenlaakson osallisuuden vahvistaminen Pelialan kouluttajien yhteistyöverkostossa o Kyamkilla edustus NeoGames-järjestön hallituksessa, NeoGames on suomen pelialan koulutuksen ja tki-toiminnan kattojärjestö HYVINVOINTI- JA LIIKETOIMINTAPALVELUT Valdemar Kallunki, painoalapäällikkö, valdemar.kallunki@kyamk.fi, 044 702 8761 Lyhyt kuvaus vuoden 2014 toiminnasta Vuotta on määrittänyt kaksi keskeistä haastetta: TKI-toiminnan ja koulutusalojen yhteistyön tiivistäminen ja painoalan koulutusalojen välisen yhteistyön vahvistaminen. Ensimmäisessä on edistytty huomattavasti, sillä merkittävä osa painoalan hankevalmisteluista kytkeytyi koulutustiimeihin. Jälkimmäisessä on tapahtunut merkittävää edistymistä monialaisten hankkeiden ja hankevalmistelujen avulla, mitkä ovat vahvistaneet SOTE:n, muotoilun, pelialan ja puualan yhteistyötä. Vuoden haaste oli rakennerahastokauden vaihtuminen, mikä näkyi tavallista korkeampana uusien hakemusten määränä ja myös suhteellisen korkeana hylättyjen osuutena. Vuoden aikana rekrytoitiin uusi tutkimuspäällikkö sosiaali- ja terveysalalle. Huolimatta rahoituskauden aiheuttamasta taitteesta hankesalkun koko vuoden 2015 alkaessa on noin 4 miljoonaa euroa eli ennustettua suurempi. 24 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Haetut ulkopuoliset rahoitukset / hyväksytyt Master's Forthight, 4500 euroa / hyväksytty Networked Experimental Concept Creation in Business, IDEARUN, TEKES (Karevaara), 62 475 e / hyväksytty SIMULATE – Virtuaalinen tarinapeli maahanmuuttajien koulutuksessa, hylätty STARPABS, hylätty; Velcome, Erasmus+, hylätty; Vetäytyvien nuorten tavoittaminen ja tukeminen, hylätty Domhem, Erasmus+ (koulutus/Ruohonen), hylätty positiivisella palautteella uusintahaku Sustainable Entreprises, Erasmus+ (Lindeman) / hyväksytty Kyberturvallisuusosaamisen ja liiketoiminnan kehitt., EAKR (Kettunen, Karevaara), 459 000 euroa / hyväksytty Pelillisiä analytiikkasovelluksia (TL/Saarelainen), käsittelyssä Kymris, todettu rahoituskelpoiseksi, käsittelyssä Venäläistaustaisten nuorten palvelupoluilla, ESR (Komulainen), hylätty Liikunta nuorten osallisuuden edistäjänä, ESR(Komulainen), Hylätty Kymris Social Inclusion, hylätty Siä päätät, ESR, 360 000 euroa / hyväksytty Pro-kasvu, EAKR (liiketoiminta/Jaskari), hylätty; Co-Grow, EARK (liiketoiminta/Lindeman), hylätty Muuntuva sairaalatila, EAKR (Heino), käsittelyssä; Terveysteknologia, EAKR (Kalenius), käsittelyssä GAHWA, EAKR, 307 000 euroa / hyväksytty Hubitti, ESR (Haapanen), käsittelyssä; Ikihyvä Kouvola, ESR (Heino), käsittelyssä Venäläisten raja-aluematkailun ajurit, ESR (Saimia koordinoi/Häkkinen), hylätty Bioalan vertikaalinen koulutusyhteistyö, EAKR (Heino) Hylätty Vähähiilisen rakentamisen innovaatio- ja toimintaverkosto, EAKR (Heino ) / hyväksytty Vaihtovirta – osuvaa osaamista työmarkkinoille, ESR (Vilen), hylätty InnoPak, EAKR / hyväksytty Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyville, (Socom koordinoi/ Komulainen), 112 000 euroa / hyväksytty SUIT WALKER, Horizon 2020 (ICT/Heikkinen/Kallunki), käsittelyssä; PELOPLA, käsittelyssä Venäläisten maahanmuuttajien turvallisuus, hylätty Perheystävällinen opiskelu, ESR (Pekkola), 60 000 euroa / hyväksytty Voi hyvin merityössä, ESR (Kirvesniemi), 43 250 euroa / hyväksytty Hälytysajoneuvosimulaattori, ESR(Airola), 50 000 euroa / hyväksytty Virtaa vanhustyöhön, ESR (Metropolia koordinoi /Komulainen), käsittelyssä Palvelu- ja muotoilujohtamisen hanke, valtakunnallinen ESR (Jaskari), käsittelyssä Opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistaminen, valtakunnallinen ESR (DIAK koordinoi, Jääsmaa), käsittelyssä 25 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk Muut tulokset julkaisut (tieteelliset, ammatilliset): 10 julkaisua, 3 tieteellistä vertaisarviointitehtävää (1 kansainvälinen, 2 kotimaista), Nuorisotutkimusseuran julkaisutoimikunta toteutetut Studia Professionaalia ja muut vastaavat luennot sekä asiantuntijapalvelut: yht. 21 kpl, alla muutamia Ostopalveluna: työ- ja elinkeinoministeriö, Siviilipalvelustutkimus -hanke, kirkkohallitus, kirkko- ja julkiset palvelut -hanke, YLEN Aamu TV-haastattelu: Politiikka kiinnostaa pappeja: Arvokeskustelu ja vaikuttamisen mahdollisuus houkuttavat Esitys, NUORUUS TOISIN SANOEN – NUORTEN ELINOLOT -2014 -VUOSIKIRJAN JULKISTAMISTILAISUUS, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, Puolustusvoimien tulevaisuustyöpaja: Ihmistä ja yhteiskuntaa mullistavat ilmiöt 20.21.11.2014 Esitys, Merityössä pysyminen ja alan jättäminen, Stay onboard -loppuseminaari, Helsinki 11.12.2014 Luento: Nuorten hyvinvoinnin erityispiirteitä, Haminan kaupungin poliittisten päättäjien seminaari 12.2. Konferenssiesitys professori Sinisa Zrinscakin kanssa: Religious-Secular Interaction in Welfare in Croatia and Finland, ISORECEA –conference Kaunas Lithuania Konferenssiesitys, Two empirical approaches to civil religion, The 37th Denton Conference in Implicit Religion, Iso-Britannia Konferenssiesitys Pekkola & Kallunki, Motives to leave and stay on board, Nordic Working Life Conference Konferenssiesitys Kallunki & Zrinscak, Churches and Religious-Secular Interaction in Welfare in Croatia and Finland, XVIII ISA World Congress of Sociology. Kirjamessu 23.10.2014, Yhteistyön kolmas polku -kirjan julkistaminen ja paneeli Dino, Kirkosta hyvinvointipalveluiden tuottaja? Dino 4/2014 tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä Uuden tiedon syntymistä kuvaa parhaiten artikkelit sekä kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin (vajaat 10 esiintymistä) osallistuminen. Merkittävä määrä julkisia esiintymisiä mediassa, erilaisissa asiantuntijaseminaareissa ja muissa tapahtumissa osoittaa tietoon liittyvää yleistä Sirkka Komulainen, painoalapäällikkö, sirkka.komulainen@kyamk.fi, 044 702 8741 Lyhyt kuvaus vuoden 2014 toiminnasta Aloitin tutkimuspäällikkönä 10.2.2014. Olen ollut suoraan mukana kahdessa hankkeessa tekijänä (THL: miesten terveyden edistäminen; Peli-innovaatiot). Sen lisäksi olen valmistellut hankkeita, muodostanut kotimaisia sekä kansainvälisiä verkostoja, selvittänyt eri rahoituslähteitä, ja esitellyt Kyamkin toimintaa kansainvälisille tahoille. Peli-innovaatio-hankkeesta olen kirjoittanut julkaisuja. Tällä hetkellä on valmisteilla 2 kansainvälistä hanketta Central Baltic-rahoitukseen Latvian ja Viron kanssa, ja 1 alkuvuoden 2015 ESR-hakuun, joissa kaikissa kohderyhminä ovat syrjäytymisuhan alla olevat henkilöt. Lisäksi olen mukana valmistelemassa useita muita hankehakemuksia myöhempiin sote-alan hakuihin. Lisäksi olen osallistunut useisiin sote-alan konferensseihin ja lyhyisiin koulutuksiin. Haetut ulkopuoliset rahoitukset / hyväksytyt: lueteltu yllä olevassa Kallungin listauksessa Muut tulokset julkaisut (tieteelliset, ammatilliset): 4 kpl toteutetut Studia Professionaalia ja muut vastaavat luennot sekä asiantuntijapalvelut 2 konferenssiesitystä lapsuudentutkimuksen asiantuntijana (Oulu, Jyväskylä) 26 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä Peli-innovaatiohankkeesta on syntynyt työelämän kanssa tehtyjä tuotoksia palvelumuotoilun ja puualan yhteistyössä (artikkeli Memonic-pelistä); olen myös pian julkaisemassa raportin/artikkelin aiheesta Terveyden Edistäminen Pelillisin Keinoin tämän hankkeen pohjalta. Raportissa kuvauksen kohteena on kansainvälinen Games for Health toiminta, ja siitä välitetään tietoa Kymenlaaksossa hyödynnettäväksi. ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys Sote-alan ja kolmannen sektorin järjestökumppanuuksia on rakennettu ja niitä hyödynnetään myös tulevaisuudessa hanketoiminnassa (esim. sosiaalialan ja terveydenhoidon yksiköitä alueen kaupungeissa, Sotek- ja Parik-säätiöt, Kakspy, Kymenlaakson liikunta, maahanmuuttajia tukevat tahot ym. moniammatilliset verkostot); AMK-yhteistyöverkostot (eri kaupungeissa) opetus- ja hankeyhteistyötä varten PUURAKENTAMINEN, PUUTUOTEALA Petri Heino, tutkimuspäällikkö, petri.heino@kyamk.fi; 044 7028428 Lyhyt kuvaus vuoden 2014 toiminnasta Vuoden toimintaa dominoi valmistautuminen uuteen rakennerahastokauteen, kv-verkoston rakentaminen ja päättyvien hankkeiden aktiivinen toiminta. Haetut ulkopuoliset rahoitukset / Hyväksytyt: lueteltu yllä olevassa Kallungin listauksessa henkilökohtaiset hakemukset (saadut): Metsämiesten säätiö – opintomatka Kanadaan, Puumiesten liitto – messumatka Ranskaan Muut tulokset julkaisut (tieteelliset, ammatilliset): lukuisia artikkeleita ja julkaisuja toteutetut Studia Professionaalia ja muut vastaavat luennot sekä asiantuntijapalvelut - TEM:in alaisen Puusuomi-verkoston Etelä-Suomen aluevastaavana toimiminen - konsultointi Helsingin Keskustakirjasto: potentiaaliset puutuotetoimittajat alueella. - Posteri esitys Restoratiivisesta suunnittelusta kv. ARCH14 konferenssissa Aalto-yliopistossa tiivis kuvaus syntyneestä uudesta tiedosta, soveltavasta ja/tai työelämää palvelevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä - Restoratiiviseen suunnitteluun eli sisäympäristöjen kokonaisvaltaisen hyvinvointia lisäävän suunnittelun tietämys sekä puumateriaalin positiivisiin fysiologisiin ja psykologisiin vaikutuksiin liittyvä tieto. ammattikorkeakoulun ja alueen käyttöön rakentuneet verkostot ja niiden hyödynnettävyys - Aalto-yliopiston arkkitehtuuri, rakennetekniikka ja SOTERA-insituutin kanssa tehty yhteistyö - Kv-verkosto: Royal College, Estoanian Academy of Arts, NTNU, Schalmers Uni, kv-design workshop suunnitelma 27 § 81, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Seurantaraportti 2014 tk 28 § 82, KH 23.3.2015 17:00 KH: 355/2015 Nuorisovaltuutettujen kokouspalkkiot vuonna 2015 Kh 23.3.2015 Valmistelijat: Nuorisotoimenjohtaja Leena Ruotsalainen, puh. 040 779 0162 Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Nuorisovaltuusto esittää, että valtuuston talousarvioon 2015 sisällyttämä nuorisovaltuutetun 50 %:n kokouspalkkio maksettaisiin kahdelle nuorisovaltuuston edustajalle per lautakunnan kokous. Kaupunginvaltuusto kohdensi talousarvioon 2015 tarkoitusta varten 10.000 euron määrärahan. Seuraavien perustietojen mukaisesti laskettaessa kohdennettu määräraha riittää kahden edustajan kokouspalkkion maksamiseen: Kokouspalkkio, 50 % Matkakorvaus Lautakunnat Kokoukset/vuosi 35,00 eur 12,00 eur 8 kpl 11 kpl 88 kokousta x 47,00 eur x 2 nuorisoedustajaa = 8.272 eur Talousarviovaikutukset: Nuorisovaltuutettujen kokouspalkkiot ovat sisällytetty talousarvioon kustannuspaikan ’1202 Kaupunginhallitus’ tilille ’401100 Kokouspalkkiot’, varaus yhteensä 10.000 euroa. Summa sisältyy talousarviokirjan sivulla 45 taulukon ’Kaupunginhallitus’ riville ’Henkilöstökulut’. Suhde talouden tasapainotusohjelmaan: Erä sisältyy talousarvioon 2015 yllä kuvatulla tavalla, jolloin muutos ei vaikuta talouden tasapainotusohjelmaan. Suhde kaupunkistrategiaan: Nuorisovaltuuston edustajalle maksetaan kokouspalkkio vuoden 2015 lautakuntakokouksista kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyn päätöksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen niin päättäessä kokouspalkkio maksetaan kustakin kokouksesta enintään kahdelle nuorisovaltuuston edustajalle. ./. Nuorisovaltuuston esitys kaupunginhallitukselle on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että nuorisovaltuutetulle lautakunnan kokouksesta maksettava 50 % kokouspalkkio maksetaan kustakin kokouksesta enintään kahdelle nuorisovaltuutetulle vuoden 2015 kokouksista. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje nuorisovaltuusto nuorisotoimenjohtaja talouspäällikkö § 82, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Esitys_nuorisovaltuutettujen_kokouspalkkiot § 83, KH 23.3.2015 17:00 KH: 38/2015 Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen täysistunto Kotkassa 19.-20.5.2015; vieraanvaraisuuden osoittaminen Kh 23.3.2015 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 ./. Mikkelin hiippakunnan piispan kirje 5.3.2015 on esityslistan liitteenä. Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus kokoontuu täysistuntoon Kotkaan 19.-20.5.2015. Kirkkohallituksen täysistunnon isäntänä toimiva Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen ehdottaa, että kaupunki osoittaisi vieraanvaraisuutta täysistuntoon osallistuville (noin 25 henkilöä) tarjoamalla illallisen. Kustannukset 30 x 70,00 euroa = 2 100 euroa Talousarviovaikutukset: Menokohta 1202: Käytetty 2 000 euroa, käyttämättä 24 000 euroa Esittelijä: Kaupunginhallitus päättää - osoittaa vieraanvaraisuutta evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen täysistuntoon osallistuville tarjoamalla illallisen Ravintola Meriniemessä 19.5.2015 klo 19.00-21.00 (kaupunginhallitus 1202) - että valtuuston puheenjohtaja Nina Brask emännöi tilaisuuden - edustajistaan tilaisuuteen. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Mikkelin hiippakunnan piispa Nina Brask Kh:n edustajiksi nimetyt kaupunginjohtajan sihteeri talouspäällikkö § 83, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Mikkelin hiippakunnan piispan kirje § 84, KH 23.3.2015 17:00 KH: 460/2015 Eroanomus luottamustehtävästä; Olli Kekkonen Kh 23.3.2015 Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Olli Kekkonen pyytää eroa työllisyystoimikunnan jäsenyydestä henkilökohtaisista syistä. Työllisyystoimikunnan kokoonpano: Arto Hirvonen Pasi Hirvonen Olli Kekkonen Rita Komulainen Vesa Levonen Joona Mielonen Ninni Taavitsainen Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää - myöntää Olli Kekkoselle eron työllisyystoimikunnan jäsenyydestä - valita hänen tilalleen uuden jäsenen työllisyystoimikuntaan. Toimeenpano: Ote: Ilmoitus: Oikaisuvaatimusohje Olli Kekkonen uudeksi jäseneksi valittu työllisyystoimikunta / Ninni Taavitsainen § 85, KH 23.3.2015 17:00 KH: 51/2015 Täyttölupahakemukset nrot 2572-2573 Kh 23.3.2015 Valmistelija: vs. henkilöstöjohtaja Maija Kaltakari, puh. 040 159 0899 ./. Selvitys täyttölupahakemuksista nrot 2572-2573 on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä täyttölupahakemukset nrot 2572 2573 esityksen mukaisesti. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Jarmo Koivisto Vesa Yrjönen Heli Sahala Anna Liakka Maija Kaltakari Tanja Hellsten § 85, KH 23.3.2015 17:00 / Pykälän liite: TÄYTTÖLUVAT 2572-2573 TÄYTTÖLUVAT 2572-2573 Kaupunginhallitus 23.3.2015 Nro 2572 2573 Yksikkö Nimike ja vakanssi Ajanjakso Syy Taloudellinen vaikutus Päätös Hyvinvointipalvelut / Sosiaalityö / Lastenvalvonta Lastenvalvoja Vakanssinumero 2618010002 1.6.2015 alkaen toistaiseksi Työntekijän eläköityminen. Tehtäväkohtainen palkka 2 986,97 €/kk + sivukulut 22,60 % = 3 662,03 €/kk Hyväksytään Hallinnon vastuualue / Rakennusvalvonta Osastosihteeri Vakanssinumero 3816020004 1.5.2015 alkaen toistaiseksi 2241,97 €/kk + sivukulut = 2748,66 €/kk Hyväksytään Mikäli isyyttä ei vahvisteta viivytyksettä, aiheutuu siitä erilaista lisävaivaa asiakkaalle, koska ei saa esim. lasta suoraan oikealle nimelle. Lapsella on lain mukaan oikeus isään - myös juridisesti. Lastensuojeluasiakkaiden määrä lisääntyy, mikäli huolto- ja tapaamisasioita ei hoideta ja perheen tilanteet kriisiytyvät, kun mahdollisia erilaisia näkemyksiä ei selvitetä heti alussa. Ainoa töissä oleva lastenvalvoja kuormittuisi kohtuuttomasti ja seurauksena voisi olla sairausloma. Toimeentulotukitukimenot kasvavat, koska, jos elatussopimuksia ei tehdä ja asiakkaat eivät saa heille kuuluvia Kelan etuuksia, joudutaan puuttuva etuus korvaamaan toimeentulotuella. Työntekijän eläköityminen. Osastosihteerin tehtäväkenttä on laaja ja vaativa. Osastosihteeri toimii mm. Kotkan ympäristölautakunnan sihteerinä ja kokoaa myös lautakunnan esityslistan, laatii pöytäkirjat sekä huolehtii päätöksen toimeenpanosta. Tehtäviin kuuluu myös osallistuminen rakennusvalvonnan talousarvion tekoon ja sen seurantaan. Osastosihteeri on myös rakennusvalvonnan arkiston vastuuhenkilö. Rakennusvalvonnan suuresta asiakasmäärästä johtuen asiakaspalvelu muodostaa myös suuren osan tehtävistä. Muu henkilöstö ei pysty omien tehtäviensä lisäksi hoitamaan osastosihteerin tehtäviä. Rakennusvalvonta on yrittänyt karsia menojaan seuraavasti: Kymen Vesi Oy:n kanssa tehty LVI-sihteerisopimus on irtisanottu ja tehtävät on siirretty rakennusvalvonnan sihteereille. LVI-sihteeripalvelun hinta oli n. 1800 €/kk (alv 0%). LVI-tarkastusinsinööri on muuttanut Kymen Vesi Oy:ltä vuokratuista tiloista kaupungintalolle omiin tiloihin 01.01.2015 alkaen. Rakennusvalvonnan ulkoiset menot on viiden viime vuoden ajalta katettu n. 75 %:sti rakennusvalvontamaksuilla. § 86, KH 23.3.2015 17:00 KH: 50/2015 Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset Kh 23.3.2015 1. lasten ja nuorten palveluiden lautakunta 3.3.2015 Viranhaltijoitten 18.3.2015 mennessä saapuneet päätöspöytäkirjat Vs. henkilöstöjohtajan päätöspöytäkirjat: 17 § 6.3.2015 Täyttöluvat 2560-2565 18 § 13.3.2015 Täyttöluvat 2566-2571 Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirjat: 7 § 12.3.2015 Johtoryhmätyön sekä johtoryhmän ja poliittisen johdon yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittäminen Kehitysjohtajan päätöspöytäkirjat: 1 § 3.2.2015 Brändi- ja mainostoimistopalvelut Kotkan Meripäivät tapahtumalle vuosille 2015-2016 Palvelujohtajan päätöspöytäkirjat: 24 § 2.3.2015 TVA Effica pääkäyttäjälisä/päivähoitoalueen esimies 25 § 2.3.2015 TVA Effica pääkäyttäjälisä/palvelusihteeri 26 § 4.3.2015 Effica TVA-pääkäyttäjälisä 27 § 6.3.2015 TVA-lisä Marevan/INR-hoito Talous- ja rahoitusjohtajan päätöspöytäkirjat 12 § 6.3.2015 Kotkan kaupungin 30 milj. euron talousarviolainan nosto 13 § 9.3.2015 Kuntatodistuksen liikkeellelasku 14 § 9.3.2015 Kuntatodistuksen liikkeellelasku 15 § 16.3.2015 Pakettiauton hankinta rahoitusleasingillä teknisille palveluille Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, ettei esiteltyjen lautakuntien ja viranhaltijoitten pöytäkirjajäljennösten johdosta käytettäisi kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta eikä muutoksenhakuoikeutta. Ei oikaisuvaatimusohjetta
© Copyright 2024