tilausbudjetti 2016 taloussuunnitelma 2017 - 2018
Hämeenlinnan kaupungin TILAUSBUDJETTI 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2017 - 2018 3 Hämeenlinnan kaupunki Tilausbudjetti 2016 Taloussuunnitelma 2017 - 2018 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 5 Strategiaosa Toimintaympäristö Hämeenlinnan organisaatio Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet Henkilöstö Taloussuunnitelman perusteet Tilausbudjetti vuodelle 2016 Talouden tasapainottaminen ja pitkän aikavälin talouskehitys 7 11 12 17 20 22 28 Kaupungin yhteiset erät 30 Tilaajaosa Lasten ja nuorten lautakunta Lasten ja nuorten lautakunta ja tilaajatoiminta Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Elämänlaatulautakunta Elämänlaatulautakunta ja tilaajatoiminta Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Liikuntapalvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Terveyspalvelut Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut Henkisen hyvinvoinnin palvelut ja päihdepalvelut Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Ikäihmisten lautakunta Ikäihmisten lautakunta ja tilaajatoiminta Koti- ja asumispalvelut ja ikäihmisten pitkäaikaishoiva Yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntalautakunta ja hallinto Infran suunnittelu ja ylläpito Infran rakennuttaminen Maaomaisuuden hallinta Maankäytön suunnittelu Tietopalvelu Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunta sekä hallinto Ympäristöpalvelut Rakennusvalvonta Yhteinen jätelautakunta Konsernipalvelut Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Kaupunginjohto Talous- ja hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Omistajaohjaus Kehittämispalvelut 35 35 39 39 40 42 44 47 48 49 50 54 55 57 59 61 62 64 71 71 74 76 77 78 79 80 80 82 83 83 84 85 87 87 88 88 89 90 91 4 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Elinkeinorahaston taseyksikkö 92 93 94 Tuottajaosa Palvelutuotanto Palvelutuotannon hallinto Lasten ja nuorten palvelut Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Ikäihmisten hoito ja hoiva Terveyspalvelut Kanta-Hämeen Pelastuslaitos Liikelaitokset Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos LinnanInfra -liikelaitos 95 95 97 98 99 100 101 103 107 107 113 116 Laskelmat Tuloslaskelma 2016 (sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät) Tuloslaskelma (ilman liikelaitoksia) Ulkoinen tuloslaskelma Taloussuunnitelma 2016 – 2018 Investoinnit Rahoituslaskelma 2016 - 2018 Rahoituslaskelma 2016 119 120 121 122 123 126 127 Täydentäviä taulukoita Määrärahojen sitovuus Avustukset ja yhteisöjen tuki 128 128 129 Strat. tytäryhtiöiden valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet Konsernilomakkeet 130 130 134 Liitteet Maankäyttö 143 5 ESIPUHE Suomen kansantalous on ollut lasku-uralla jo useita vuosia. Julkinen talous on heikentynyt ja työttömyyden kasvu seurannaisvaikutuksineen on lisännyt kuntien paineita palveluiden järjestämiseen. Tarve ja talous ovat jatkuvaa tasapainoilua. Hämeenlinna on kuulunut kaupunkijoukkoon, jossa työttömyys on ollut jo kauan valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi. Työllistämiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon suunnattu resurssi on hidastanut työttömyyden kasvua. Lastensuojelun prosesseihin panostettiin erityisesti vuonna 2015 ja tämänhetkisen tilannearvion mukaan panostus on tuottanut tulosta. Väestön ikääntyminen haastaa meitä kaikkia, mutta yhteistyö seniorien ja kolmannen sektorin kanssa yhdistettynä kaupungin omaan panostukseen on vahvistanut yhteisöllisyyttä ja vähentänyt yksinäisyyttä. Palvelut tukevat kotona selviytymistä ja vahvistavat parempaa vanhuutta. Nykyisiin haasteisiin Suomen uusi hallitus on vastaamassa eri keinoin. Kauan odotetun soteratkaisun avulla tavoitellaan kustannusten alentamista 3 miljardilla eurolla. Kuntien tehtävien vähentämisellä ja normien purkamisella tavoitellaan kuntien kustannusten alentamista 1 miljardilla eurolla. Syksyn aikana kyseisissä asioissa on tarkoitus päästä etenemään, joten toivottavasti päätöksiä tulee mahdollisimman pian jotta kuntien toiminnan ja talouden suunnittelussa päästään ripeästi eteenpäin. Hämeenlinnan kaupungin kannalta on toivottavaa, että tulevat päätökset kyetään täysimääräisesti hyödyntämään. Sote-integraation perusajatus on mahdollistaa ’Yksi asiakas – yksi palveluväylä’ -ajattelu. Tässä vaiheessa on kuitenkin keskustelun kohteena ollut hallintomalli asiakkaan tarpeiden jäädessä taustalle. Toivottavasti asiakastarve ja rahoitusmalli ohjaavat myös suunnittelua ja päätöksiä. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta. Sote-ratkaisu vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden Hämeenlinnan tehtäviin. Uusi Hämeenlinna -työ on aloitettu ja suuntaviivoja ja päätöksiä on odotettavissa budjettivuoden 2016 aikana. Mainitusta haasteista huolimatta kehitämme Hämeenlinnaa palveluiden ja elinvoimaisuuden suhteen vahvasti. Talouden realiteetit asettavat kuitenkin reunaehtoja ja niiden kanssa meidän on kyettävä tulemaan toimeen. Menojen kurissapitäminen on edelleen avaintehtäviämme. Maan talouden paraneminen on ennusteiden mukaan vaatimatonta ja tarkoittaa myös että kaupungilla ei tulopuolelle ole odotettavissa suuria läpimurtoja verrattuna edelliseen vuoteen. Panostus sairaanhoitopiirin tervehdyttämisohjelmaan syö oman kasvuvaramme. Vuoden 2016 tilausbudjetin raamin määritteli kaupunginhallitus toukokuussa 2015. Lautakuntien ja konsernipalveluiden budjettiesitykset ylittivät kuitenkin raamin noin 4 miljoonalla eurolla samalla kun tuloarvioita jouduttiin alentamaan taloustilanteen heikentymisen johdosta. Syksyn aikana neuvotteluja käytiin tilaajien ja konsernipalveluiden vastuualueiden kanssa ja lopullinen kaupunginjohtajan budjettiesitys saatiin tasapainoon sekä kuluja karsimalla että tuloarvioihin liittyvien tarkennusten avulla. Tulopuolen suurin epävarmuus liittyy verotulojen kehittymiseen, mutta ne on arvioitu parhaisiin käytettävissä oleviin historiatietoihin ja ennusteisiin nojaten. Menopuolella odotusarvona on tiettyjen Suomen hallituksen linjaamien päätösten hyödyntäminen sekä lastensuojelun ja työllisyyden hoidon kustannusten kuriin saaminen suunniteltujen toimenpiteiden avulla. On kuitenkin hyvä havaita, että kaupungillamme ei koskaan ole ollut enempää rahaa käytettävänä hyvinvointipalveluihin kuin tänään. Siksi voinemme olla tyytyväisiä suomalaiseen hyvinvointikuntaan Hämeenlinnaan, joka on ketterä ja jatkuvasti kehittyvä. Maan hallitus haluaa olla kehittämässä elinvoimaista Suomea harjoittamalla yrittämistä ja työntekoa tukevaa politiikkaa. Tässä samassa kehityksessä Hämeenlinnan kaupungin on pysyttävä mukana ja uskallettava panostaa ja investoida myös elinvoimaa lisääviin kohteisiin. Kaupunkimarkkinointia uusille potentiaalisille asukkaille ja uusille yrityksille on kehitettävä. Toki tärkeää on huolehtia nykyisistä asukkaista ja yrityksistä sekä niiden toimintaedellytyksistä. Suomen kasvukäytävän keskellä meillä on erinomaiset mahdollisuudet, mutta mikään ei tule ilmaiseksi. 6 Työtä on jaksettava tehdä pitkäjänteisesti ja uskottavasti. Henkilöstön panos tulee edelleen olemaan äärettömän tärkeä tulevaisuuden rakentamisessa. Hyvä henkilöstöpolitiikkamme on valtakunnallisesti tunnustettua. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala 7 STRATEGIAOSA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hämeenlinnan väkiluku vuoden 2014 lopussa oli 67 976, mikä on 0,3 % enemmän kuin vuoden 2013 lopussa. Tilastokeskuksen ennakkoväkilukutilaston mukaan vuoden 2015 heinäkuussa väkiluku oli jälleen noussut hieman lukemiin 68 030. Kaupunkitutkimus TA:n vuonna 2014 tuottaman ennusteen mukaan Hämeenlinnan väkimäärä vuonna 2020 olisi 70 273 ja vuonna 2030 jo 74 684. Taulukossa 1 on esitelty seuraavien vuosien väestöennusteet. Vuosi 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2030 Väkiluku vuoden alussa 68 653 69 049 69 450 69 857 70 273 70 696 74 684 Taulukko 1. Hämeenlinnan väestöennusteet (Lähde: Kaupunkitutkimus TA) Ikärakenne Vuonna 2014 Kaupunkitutkimus TA:lta tilatun väestöennusteen (Kaavio 1) mukaan Hämeenlinnan väestönkasvu perustuu vuoteen 2030 saakka lähinnä eläkeikäiseen väestönosaan, mutta myös lasten määrän ennakoidaan kasvavan. Kaavio 1. Hämeenlinnan väestöennuste 2014 – 2030 (Lähde: Kaupunkitutkimus TA) Hämeenlinnassa 65 vuotta täyttäneiden osuus 22,8 % on vuoden 2014 tilaston (Tilastokeskus) mukaan koko maan keskiarvoa (20,0 %) suurempi ja vastaavasti työikäisten (16 – 64 -vuotiaat) ja alle 16-vuotiaiden määrä on Hämeenlinnassa pienempi. Väestöennusteen mukaan erityisen suuri on 75 vuotta täyttäneiden osuus (Kaavio 2). Kuitenkin vuonna 2020 75 vuotta täyttäneiden määrä ennusteen mukaan alkaa lähestyä koko maan keskiarvoa. Toisaalta vuoden 2014 lopun väestöryhmien kokoa tarkastellessa huomataan, että väestöryhmissä on kahden vuoden aikana tapahtunut odottamattoman suuria muutoksia (Taulukko 2). Suurin ennustevirhe on opiskelijoiden ikäluokassa (16–24 -vuotiaat; 319 ennustetta pienempi). Lisäksi 65–74 – vuotiaita on 64 ennustettua enemmän ja 75 vuotta täyttäneitä 78 ennustettua vähemmän. Ennuste 2014 Toteuma 2014 Ero 0–15 -vuotiaat 11 101 11 146 45 16–24 -vuotiaat 7 581 7 262 – 319 25–64 -vuotiaat 34 065 34 064 –1 65–74 -vuotiaat 8 480 8 544 64 75 vuotta täyttäneet 7 038 6 960 – 78 8 Kaavio 2. 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Hämeenlinnassa ja koko maassa 2014 – 2030 (Lähteet: Tilastokeskus, Kaupunkitutkimus TA) Muuttoliike ja luonnollinen väestönlisäys Asukasluku Hämeenlinnassa kasvoi maan sisäisen muuttovoiton ansiosta vuoteen 2008, jonka jälkeen muuttovoitto laski aina vuoteen 2012 saakka. Kaaviossa 3 kuvataan Hämeenlinnan lähtö-, tulo- ja nettomuuttoa vuosina 2000 - 2014. Vuonna 2012 muuttovoittoa ei tullut, mutta sen jälkeen 2013 ja 2014 muuttovoittoa on saatu hieman. Väkiluku on kasvanut enimmäkseen maahanmuuton ansiosta. Vuonna 2014 nettosiirtolaisuus oli 182 ja vuonna 2015 koko maan kasvaneet turvapaikanhakijamäärät enteilevät vähintään yhtä suurta määrää siirtolaisia. Pieni mutta positiivinen muuttovoitto ja nettosiirtolaisuus ylittävät negatiiviseksi jäävän luonnollisen väestönlisäyksen ja Hämeenlinnan väkiluku on edelleen kasvusuunnassa. Kaavio 3. Hämeenlinnan väestönmuutokset 2000 - 2014 (Lähde: Tilastokeskus) Viimeisen viiden vuoden suurimmat muuttosuunnat ovat olleet naapurikunnat Janakkala ja Hattula sekä Suomen kasvukäytävän päissä sijaitsevat Helsinki ja Tampere. Hattula jää muuttoliikkeessä voittajaksi, mutta muuttoliike Janakkalan ja Hämeenlinnan välillä on sen sijaan kääntynyt Hämeenlinnan eduksi. Helsinkiin muuttaneita (1 723) on viiden vuoden aikana ollut lähes yhtä paljon kuin Helsingistä Hämeenlinnaan muuttaneita (1 577). Tampere erottuu joukosta selkeimmin jopa 642 henkilön nettomuuttovoitolla Hämeenlinnasta. Viiden vuoden aikavälille on osunut mm. Tampereen yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen siirtyminen Hämeenlinnasta Tampereelle vuonna 2012, joka osaltaan selittää suurta tappiota. Muita muuttovoittoa Hämeenlinnasta saavia kuntia ovat Turku (Turun muuttovoitto Hämeenlinnasta on 114), Lahti (75) ja Jyväskylä (58), myös opiskelukaupunkeja. Muuttovoittoa Hämeenlinna on saanut erityisesti Riihimäeltä (muuttovoitto 180 henkeä 5 vuoden aikana), Forssasta (99), Hausjärveltä (91) ja Hyvinkäältä (90). Hämeenlinnan muuttovoitto kertyy pääasiassa Kanta-Hämeestä ja Suomen kasvukäytävältä, tappiota tehdään isoille opiskelijakaupungeille. (Lähde: Tilastokeskus: kuntien välinen muuttoliike) 9 Asuminen Hämeenlinnassa oli asuntokuntia heinäkuussa yhteensä 33 927. Yksin asuvien talouksia oli 15 079, mikä on 44,4 % kaikista asuntokunnista. Kahden henkilön talouksia oli yhteensä 11 306, mikä on 33,3 % asuntokunnista. Kolmen tai useamman henkilön talouksia oli yhteensä 7 542 (22,2 %). Asuntokuntien määrässä on jatkuva trendi pienempien asuntokuntien suuntaan, sillä kolmen tai useamman henkilön asuntokuntien määrän laskiessa (2009 määrä oli 7 720) viiden vuoden tarkastelujaksolla, yhden (14 000) ja kahden (10 808) henkilön talouksien määrä on kasvanut. Hämeenlinnan asuntojen lukumäärä vuonna 2014 on kuvattuna Taulukossa 3. Huomattavaa taulukossa on myös vakinaisesti asumattomien asuntojen määrä, joka on kaikissa talotyypeissä yhteensä 10,8 % asuntokannasta. Asunnot Kaikki taloErillinen Rivi- tai Asuinkerrostalo Muu ra2014 tyypit pientalo ketjutalo kennus Kaikki asunnot 38 038 14 340 6 018 16 647 752 Vakinaisesti asuttu 33 927 13 019 5 618 14 757 533 Ei vakinaisesti asuttu 4 111 1 321 490 2 081 219 Taulukko 3. Asuntotyyppien määrä luokiteltuna käyttötilanteen mukaan (Lähde: Tilastokeskus) Kaaviossa 4. on kuvattu kaupungin suunnittelema kaavoitus vuoteen 2030 asti, jaoteltuna talotyypeittäin. Kerrosneliöinä selvästi eniten kaavoitetaan omakotitaloja, enemmän kuin kerros- ja rivitaloja yhteensä. Syyskuun 2015 alussa vapaita kaupungin omakotitontteja koko Hämeenlinnassa oli 252, joista kolme viidestä (149) sijaitsi Kantakaupungin alueella. Lisäksi yksityisiä tontteja oli tarjolla 21. Kaavio 4. Hämeenlinnan suunniteltu kaavoitustahti kerrosneliöinä 2013–2030 Työvoima ja työttömyys Hämeenlinnan työttömyysprosentit (Kaavio 5) ovat pienen laskun jälkeen nousseet vuosien 2014 ja 2015 aikana jo vuoden 2010 tason yläpuolelle. Yleinen työttömyysprosentti vuoden 2014 lopulla oli 10,7 (Hämeenlinnan seutukunta 10,4 %) nuorisotyöttömyyden ollessa jo jopa 15,3 % (14,9 %). Pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi seuraavan yleistä kehitystä hieman jäljessä mutta kuitenkin samansuuntaisena. Vuodesta 2012 lähtien Hämeenlinnan työttömien määrä on kasvanut tasaisesti. Kun esimerkiksi huhtikuussa 2012 työttömiä oli 2 610 (8,1 %), niin huhtikuussa 2015 työttömänä oli jo 3 849 (11,9 %). 10 Kaavio 5. Hämeenlinnan työttömyysasteet 2008 – 2014 Kaavio 6. Hämeenlinnan työttömät Tammikuu 2012 – Heinäkuu 2015 11 HÄMEENLINNAN ORGANISAATIO 2016 12 STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET STRATEGIA Hämeenlinnan toiminnan ja talouden suunnittelun arvopohja Hämeenlinnan kaupunki uudisti strategian vuosille 2014–2020. Strategian perustana ovat seuraavat arvot: Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys Mahdollistamme hyvän arjen ja kehityksen kaikille tasapuolisesti. Kannustamme asukkaita monipuoliseen yhteistoimintaan ja vastuuseen lähipiiristään. Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys Asukkaat osallistuvat kaupungin ja palvelujen kehittämiseen. Palvelemme ammattitaitoisesti ja ystävällisesti. Luovuus ja rohkeus Tuemme kuntalaisten aloitteellisuutta ja kehitämme toimintaamme rohkeasti. Haemme ennakkoluulottomasti kekseliäitä ja raikkaita ratkaisuja. Kestävä elämäntapa Rakennamme kaupunkia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti. Huolehdimme rakennetusta ympäristöstä ja säilytämme puhtaan luonnon myös tuleville sukupolville. Arvoperustalle rakennettu Hämeenlinnan kaupungin strategia ohjaa kaupungin toimintaa ja suunnittelua sellaiseen suuntaan, että Hämeenlinna on visionsa mukaisesti vuonna 2020 historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä. 13 Hämeenlinnan kaupungin strategia – Strategiasta tavoitteisiin Kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkennetun Hämeenlinnan kaupungin strategian. Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa. Kukin lautakunta suunnittelee strategian pohjalta palvelunsa tulevien neljän vuoden ajalle ja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitetään palvelusuunnitelma, joka sisältää palvelujen, hankinnan, investointien ja henkilöstön suunnitelmat. Vuosittain valtuusto hyväksyy tilausbudjetin, joka noudattaa strategiaa ja palvelusuunnitelmia. Eri toimijoiden kanssa tehdään vuosittaiset palvelusopimukset tilausbudjetin mukaisesti. Suunnitteluprosessi on kuvattu alla olevassa kuvassa. Hämeenlinnan kaupungin strategia sisältää seuraavat viisi päämäärää. Päämääriin päästäkseen Hämeenlinnan kaupungin tulee onnistua kriittisissä menestystekijöissä eli panostaa alla oleviin toimintoihin. elinvoimainen elinkeinoympäristö 1) Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Yritysten sujuvat sijoittautumisprosessit Joustava ja tehokas elinkeinotoimi yhteistyössä eri toimijoiden kesken Suomen kasvukäytävän (HHT -akseli) vahvistaminen ja hyödyntäminen Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta ja hyvinvoivan työvoiman saatavuus 14 2) Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut Palveluita ja toimintaa kehitetään oivaltavasti ja innovatiivisesti Hyvinvointia, osallistumista aktiivisuutta tukevat tavat toimia Johtaminen ja päätöksenteko osaamiseen ja tietoon perustuvaa 3) Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu Kokonaisvaltainen, ennakoiva ja kestävä maankäytön suunnittelu Hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudet ja tarkoituksenmukaiset palveluverkot Ympäristö- ja energiainnovaatioiden käyttöönotto ja uuden teknologian hyödyntäminen Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, terveellinen elinympäristö ja vesistöjen puhtaus 4) Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Uuden tasapainotus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttaminen Investointien vaikuttavuuden arviointi, vertailu ja priorisointi Tehokas omistajapolitiikka 5) Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Arvostava ja kannustava henkilöstöjohtaminen Haluttu ja kiinnostava työnantaja Osaamisen ja aloitteellisuuden kehittäminen Yhteisvastuu hyvinvoinnista ja työn tuloksellisuudesta Vuoden 2016 strategisesti tärkeitä asioita ovat palvelujen sektorilla valmistautuminen sosiaalija terveydenhuollon Sote-järjestämisen ja tuottamisen muutoksiin sekä tulevan elinvoimaisen kunnan palveluihin. Hämeenlinnan kaupunki osallistuu Hämeen liiton organisoimaan Sote IIIryhmän toimintaan. Kaupungin omaa valmistelua varten on perustettu luottamushenkilö- ja viranhaltijaryhmät. Sote-valmistelun rinnalle käynnistettiin Uusi Kunta 2018 -hanke, jossa pyritään valmistautumaan kunnan tehtävien muutokseen seuraavien kuntavaalien jälkeen. Hankkeessa paneudutaan myös poliittisen järjestelmän uudelleenmuotoamiseen ja nykyisen kaupungin toimintamallin arviointiin. Tärkeää on onnistua elinkeinotoimessa, uusien yritysten sijoittumisessa Hämeenlinnaan sekä elinvoiman lisäämisessä kaupunkiseudulla. Työttömyyden lisääntyessä on tarkoituksenmukaista lisätä yrittämisen mahdollisuuksia, keskittyä olemassa olevien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä yhteiseen markkinointiin. Työllistymisen tukeminen kaikin keinoin on merkittävä vuoden 2016 strateginen painopiste. Siihen pyritään paneutumaan seudullisen työllisyysryhmän avulla, kaupungin omin työllistämistoimin sekä työllisyyshanketyöllä. Talouden haasteet ovat huomattavia myös vuonna 2016 ja edelleen on paneuduttava palvelujen tuottamiseen kustannustehokkaasti sekä laadukkaasti. Tässä tavoitteessa onnistuminen tarkoittaa keskittymistä palvelu- ja hankintaohjelman toteutumiseen ja siinä esitettyjen hankkeiden toimeenpanon jatkamiseen. Laadukkaat ja tehokkaat palvelut edellyttävät myös oikeaaikaista ja oikein kohdistettua palvelu- ja asiakasohjausta. Toiminnassa tämä tarkoittaa asiakaspalvelun kehittämistä ja sen keskittämistä merkittävässä määrin kaupungissa palvelupiste Kastelliin. Kaupunkisuunnittelun haasteena on edistää kaavoituksen avulla elinvoimaisuutta. Erillispientalotontteja on saatavilla eri puolilla Hämeenlinnaa, niiden markkinointiin pyritään edelleen panostamaan. Uusia tulevaisuuden kerrostaloalueita edistetään rakennettavaan kuntoon Keinusaaressa, Asemanseudulla ja Engelinrannassa. Kaavoitettua tonttivarantoa kasvatetaan. Investoidaan infran parantamiseen, mm. tiestöön läntisellä kaupunkialueella. 15 Kaupunkilaisten hyvinvointia tuetaan monin palveluin mutta samalla myös pyritään kiinnittämään huomiota jokaisen omaan vastuuseen hyvinvoinnista. Sähköisiä palveluja kehitetään tukemaan omaehtoista terveyden edistämistä. Hyvinvointisuunnitelman painopisteiden työllisyyden, ikäihmisten palvelurakennemuutoksen ja perheiden tuen, syrjäytymisen ehkäisyn sekä elämänlaatua ja terveyttä tukevan elinympäristön edistämistä seurataan valtakunnallisin indikaattorein. Suomen kasvukäytäväverkosto, HHT-hanke Hämeenlinna on isäntäkaupunki kasvukäytäväverkostossa, joka pyrkii vahvistamaan maakuntakaavojen ja muiden maakunnallisten suunnitelmien yhteensopivuutta yhdessä maakuntaliittojen ja ympäristöministeriön kanssa. Verkosto on mukana kehittämässä alueen elinympäristöjä, sujuvaa liikkumista ja tähän liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä yritysten että yksilöiden näkökulmasta. Verkoston keskipisteessä ovat pääväylien lisäksi niiden tärkeimmät solmukohdat: asemanseudut, pääväylien risteykset ja liittymät. Verkoston tavoitteena on varmistaa pääväylien, lentokenttien ja satamien investointeja, joita vientiteollisuus tarvitsee. Verkostotyössä painopisteitä ovat mm. asuminen, älyliikenne, kehittyvät asemanseudut, vaihtoehtoiset liikenteen energiamuodot, yhteydet Eurooppaan ja ympäristötaide. Hämeenlinnan kaupungin vastuualueet pohtivat vuoden 2016 aikana ne painopisteet, jotka kasvukäytävällä ovat merkittäviä kaupungin kasvun, elinvoiman ja yritysten kannalta. Yhteinen edunvalvonta kaupungin edunvalvontasuunnitelman mukaisesti on osa verkostotyötä. Huomioitavat ohjelmat ja suunnitelmat Ohjelmien ja suunnitelmien toteutumista seurataan kolmannesvuosittain, ellei ko. ohjelman osalta ole muuta päätetty. Palvelu- ja hankintaohjelman (PALHA) päätavoitteena on turvata strategian mukaisesti kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen perustuvat palvelut ja toisaalta huolehtia, että kaupungin toimintakate kasvaa enintään 2 % vuodessa. Tähän tavoitteeseen pyritään palvelujen vaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden ja tuottavuuden kautta. Ohjelmassa on listattu joukko konkreettisia hankkeita, joista laaditaan päätöksenteon jälkeen hankesuunnitelmat sisältäen toimenpiteet, toteutusaikataulut ja tarkennetut euromääräiset tavoitteet. Hankkeista päätetään erikseen hallintosäännön mukaisesti. Palvelu- ja hankintaohjelman hankkeiden alustava yhteenlaskettu taloudellinen tavoite vuosille 2014–2016 oli 17,7 M€ ja se täsmentyy valmistelun ja toteutuksen edetessä. Vuoden 2015 tilausbudjettiin kirjattu tuloksellisuusohjelma on osa palvelu- ja hankintaohjelmaa. Elinvoimaohjelman (EVO) tavoitteena on osaamisen, yritysten tuloksen, työpaikkojen määrän, investointien, hyvinvoinnin ja väestön kasvu. Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset: Asiakirja valmistui vuonna 2012 ja sen on valtuustokausittain päivitettävä strateginen asiakirja, joka koostuu maapolitiikan, maankäytön strategian ja siihen sovitetun palveluverkon linjauksista sekä ympäristöasioita ja maanrakentamista sekä kunnossapitoa ohjaavista periaatteista. Asiakirja synkronoi yhteen sektorin eri osa-alueiden toiminnan ja sen pohjalta laaditaan vuosiohjelmat koskien suunnittelua, investointeja ja maanhankintaa sekä muut toimintasuunnitelmat. Kestävä elämäntapaohjelma täydentää Hämeenlinnan kaupunkistrategiaa ja edistää ympäristösitoumusten toteuttamista ja toimeenpanoa. Ohjelma pohjautuu Aalborgin sitoumuksiin ja energiansäästöstrategiaan. Asunto-ohjelma: Hämeenlinnan asunto-ohjelmassa määritellään kaupungin asuntopolitiikan yleiset periaatteet ja tavoitteet. Maaseutuohjelma: Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille -maaseutuohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä asukkaiden ja maaseudun eri toimijoiden kanssa. Ohjelmassa on luotu katsaus Hämeenlinnan maaseudun nykytilaan ja maaseudun mahdollisuuksiin. Maaseudun hyvä arki edellyttää alueiden elinvoimaisuudesta huolehtimista eli hyvän elämänlaadun, asumisen ja yrittämisen turvaamista 16 Henkilöstöohjelma: Henkilöstöohjelma linjaa ne toimenpiteet ja hankkeet, joihin tulee ryhtyä kaupungin menestyksen, laadukkaiden palvelujen ja yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Omistajapoliittiset linjaukset: Linjausten tavoitteena on ohjata ja tukea yhteisöissä tehtäviä päätöksiä ja toimintaa sekä ohjata kaupungin päätöksentekoa ja luoda systemaattisuutta siihen. Kaupunginvaltuusto on vastuussa omistajapolitiikan ohjauksesta ja linjaamisesta. Omistajapoliittiset linjaukset koskevat kaupungin ja sen liikelaitosten lisäksi yhtiöitä, kuntayhtymiä ja säätiöitä. Hämeenlinnan kaupungin omistajapoliittisiin linjauksiin sisältyy yleinen osa ja toimialakohtaiset linjaukset. Omistajaohjauksen yleisiin periaatteisiin kuuluvat mm. yhteisön toimintamuodon valinta, markkinoilla toimiminen sekä yhtiöiden pääomittaminen ja kaupungin rahoitusvastuu yhtiöistä. Hyvinvointikertomus: Valtuustolle raportoidaan vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus, jossa asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määritellään niitä tukevat toimenpiteet. Lastensuojelusuunnitelma on lakisääteinen asiakirja, joka hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Se sisältää mm. tiedot lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, lastensuojelun tarpeesta kunnasta ja lastensuojeluun varattavista voimavaroista. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Monikulttuurisuusohjelma: Valtuuston hyväksymä ohjelma asettaa päälinjat, miten monikulttuurisuuteen liittyviä asioita Hämeenlinnassa hoidetaan. Ohjelma jalkautetaan eri palveluihin ja käytäntöihin ja se otetaan huomioon kaikissa palvelusopimuksissa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seudullinen toimintaohjelma: Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan hyväksymää ohjelmaa noudatetaan kaupungin palveluissa ja sen avulla pyritään kiinnittämään huomiota perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen esimerkiksi koulutuksen avulla. Seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelma (Miepä). Mielenterveys- ja päihdetyön painopisteitä linjaa kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelma. Ohjelmassa kuvataan seuraavien vuosien painopistealueet, joita ovat mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen, asiakkaiden osallisuuden mahdollistaminen, lasten ja nuorten kasvuyhteisöjen tukeminen, kaikkien työntekijöiden rohkea ote edistää mielenterveys- ja päihdetyötä sekä palvelujen seudullinen toteuttaminen. Konserniohjeet: Tärkeimpien tytäryhteisöjen kanssa suunnitellaan toimenpiteet, joilla yhteisöt voivat osaltaan toteuttaa kaupungin kokonaistavoitteita. Hallintosäännössä annetaan lukuisia taloudenhoitoon ja henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeita. Juhlavuodet: Lähivuosien toiminnassa organisaation tulee huomioida kaupungin juhlavuodet osana normaalia toimintaa. Vuosi 2016 on Luonto ja vesi -teemavuosi sekä vuosi 2017 Lapset ja nuoret itsenäisessä 100-vuotiaassa Suomessa. 17 HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä Vuonna 2015 vakinaisen henkilöstön määrä on keskimäärin 2 995 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön määrä on keskimäärin 475 henkilöä. Tavoitteena on vähentää henkilöstöresurssia vuosina 2015–2016 noin 200 henkilötyövuoden verran. Vuoden 2015 aikana resurssit ovat vähentyneet 115 vakanssin verran. Kaupungin vaikean taloustilanteen tasapainottamisen tuloksellisuusohjelma sisältää henkilöstötuloksellisuusohjelman, jonka mukaisesti kaupungin henkilöstöresursseja vähennetään suunnitelmallisesti hyödyntäen eläköitymis- ja muuta poistumaa mahdollisimman täysimääräisesti. Lisäksi muita henkilöstökustannuksia vähennetään palkkavarausten ja mm. erilliskorvausten osalta. Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannuksiin on vuonna 2016 varattu 153,9 milj. euroa Tästä 25,1 % sitoutuu henkilöstön sivukuluihin. Palkantarkistukset vuonna 2016 KVTES 1.2.2016 Tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.2.2016 lukien yleiskorotuksella siten, että tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtakohtainen palkka on 31.1.2016 vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka 31.1.2016 on alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16,00 eurolla kuukaudessa. Myös henkilökohtaisia lisiä korotetaan 0,47 prosentilla. OVTES 1.1.2016 Tehtäväkohtaista kuukausipalkkaa tai siihen rinnastettavaa peruspalkkaa korotetaan 1.1.2016 lukien 0,4 prosentin yleiskorotuksella. LS 1.1.2016 Terveyskeskusten lääkärien ja sairaalalääkärien tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.1.2016 0,40 % yleiskorotuksella. Myös henkilökohtainen lisä korottuu. Terveyskeskusten johtaville lääkäreille ja muille hinnoittelemattomille sekä ylilääkäreille tulee jakoon paikallinen järjestelyerä 1.1.2016. Erän suuruus on 0,30 %. Myös terveyskeskusten lääkärien toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat. Terveyskeskusten hammaslääkärien tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.1.2016 0,60 % yleiskorotuksella. Myös henkilökohtainen lisä korottuu. Sairaalahammaslääkäreillä korotus ao. palkanosiin on 0,40 %. Toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat. Eläinlääkäreillä ao. korotus on 0,49 %. Myös taksa korottuu vastaavasti. TS 1.2.2016 ja 1.12.2016 Tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.2.2016 lukien yleiskorotuksella, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on 31.1.2016 vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on 31.1.2016 alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16 eurolla kuukaudessa. Myös henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotetaan 1.12.2016 lukien 0,47 prosentilla. TTES 1.1.2016 Yleiskorotus 1.1.2016 lukien toteutetaan siten, että perustuntipalkkoja korotetaan 8–11 senttiä tunnilta ja urakkapalkkoja korotetaan 0,64 prosenttia. Kunta-alan sopimusten kustannusvaikutus on 0,59 % jäljellä olevan sopimusjakson aikana (1/2016 - 2/2017). 18 Henkilöstöpolitiikan painopistealueet vuonna 2016 Talousarviovuoden 2016 ja suunnitelmakauden vuosien 2017 ja 2018 henkilöstöpolitiikan painopistealueet kytkeytyvät kiinteästi kaupunkistrategian asettamiin henkilöstöpoliittisiin päämääriin ja tavoitteisiin. Tarkemmat keinopäämärät on asetettu Henkilöstöohjelmassa, jonka keskeiset osa-alueet ovat: - Henkilöstövoimavarojen johtaminen on tuloksellista Hämeenlinnan kaupunki on kiinnostava työnantaja Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja innovatiivista Palkkaus on kannustava ja kilpailukykyinen Työhyvinvointiin panostetaan Henkilöstöjohtaminen on osallistavaa ja laadukasta Työn tuloksellisuuden jatkuvalle kehittämiselle asetetaan erityisen suuria vaatimuksia koko suunnittelukauden. Tuloksellisuusohjelman henkilöstötuloksellisuusosio sisältää henkilöstöresurssien vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä palkka- ja muiden henkilöstökustannusten säästöihin liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteena on toteuttaa toimenpiteet yhteistoiminnallisesti työnantajan ja henkilöstön kesken. Toimenpiteiden tueksi pyritään laatimaan henkilöstösopimus tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Edelleen jatkuvat palvelurakennemuutokset edellyttävät tarkkaa henkilöstövaikutusten arviointia ja ennakoivaa henkilöstösuunnittelua. Palvelurakennemuutosten yhteydessä työtä vaille jäävä henkilöstö sijoitetaan henkilöstön ammattitaitoa vastaaviin tai lähinnä vastaaviin tehtäviin tai koulutetaan uusiin tehtäviin. Kaikissa rakennemuutoksissa varmennetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet ja ytprosessien toteutuminen. Muutosjohtaminen toteutetaan Palvelu- ja hankintasuunnitelmassa päätetyn prosessimallin mukaisesti. 19 Henkilöstöpolitiikan kehittämisen tavoitteet vuodelle 2016 Kaupunkistrategian päämäärä: Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Tavoitteet Mittarit Henkilöstötuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstömäärä Palkka-. ja muut henkilöstökustannukset Kokonaistyöajan jakauma Työhyvinvointi ja muutosjohtamisen varmentaminen Sosiaalisen pääoman tulos koko kaupungin tasolla vähintään 3,84 ja laajan työhyvinvointikyselyn tulos. Työkyvyttömyyskustannusten vähentäminen 7 % vähemmän sairauspoissaolopäiviä/vakinainen henkilö Varhe-maksun pieneneminen 7% Korvaavan työn periaatteet käytössä Ammattitaitoa kehitetään uudelleensijoituksin, korvaavan työn ja henkilöstön yhteiskäytön periaattein Kuntoutusaloitteita vähintään 100 kpl/vuosi Toteutuneiden uudelleensijoitusten määrä Palkan tarkistuksia toteutetaan vain virka- ja työehtosopimusten edellyttämissä rajoissa Palkkaraportit Tuloksellisuuspalkkauksenjärjestelmän käyttöönotto Tulospalkkausjärjestelmä on käytössä Muutosjohtamisen yhteistoimintamallia toteutetaan kattavasti Raportti toteutetuista muutoksista Sosiaalisen pääoman mittaustulos Kaupungin työnantajaimagoa kehitetään Hakemuksia /avoin tehtävä Työvoiman vaihtuvuus Sijaispalvelun laajentaminen Palveluja käyttävien työyksiköiden määrä Täydennyskoulutussuunnitelmat laaditaan ja toteutetaan kattavasti koko henkilöstölle Koulutussuunnittelun kattavuus palvelualueittain Täydennyskoulutuspäivät/henkilö Työinnovaatioihin kannustetaan ja niistä palkitaan Työinnovaation palkitsemisjärjestelmän päivittäminen Osaamisrekisterin ja osaamiskartoituksen suunnittelu Suunnitelma valmis 20 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kansantalouden kehitys Suomella on takanaan jo kolme peräkkäistä taantumavuotta. Valtiovarainministeriön syyskuun lopulla julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan bruttokansantuote kasvaisi 2015 vain 0,2 %. Syksyn ennusteissa mm. valtiovarainministeriö, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Pellervon taloustutkimus ennakoivat vuodelle 2016 varovaista talouskasvua. Ennusteissa inflaatio nousee yhden prosentin tuntumaan ja työttömyysaste säilyy lähellä 2015 tasoa. 2016 BKT, muutos % Inflaatio % Työttömyysaste % VM ETLA PTL PTT 1,3 1,0 1,2 1,1 n. 1,0 0,7 n. 1,0 0,8 9,4 9,5 9,8 10,2 Suomen talouskehitys on 2015 – 2016 EU-alueen heikoimpia. Siinä missä keskeiset kilpailijamaat ovat saaneet taloutensa jo selvään nousuun, Suomen kehitys polkee paikallaan taantuman ja vaatimattoman kasvun välillä samalla, kun julkinen velka ja työttömyys jatkavat kasvuaan. Suomen erityisinä lisärasitteina ovat talouspakotteiden katkaisema idänkauppa ja heikentynyt kilpailukyky. Hallitus onkin ottanut tavoitteekseen luoda viime kädessä vaikka lainsäädäntökeinoin viiden prosentin kustannuskilpailukyvyn kohennus vientiteollisuuden helpottamiseksi. Kilpailukyvyn parantamispyrkimyksistä huolimatta Suomen talouskasvun ennakoidaan pysyvän matalana useita vuosia. Kunnallistalouden kehitys Valtion vuoden 2016 budjettiriihessä päätettiin ensimmäisen kerran Suomen historiassa julkisen talouden tasapainotavoitteista. Osana tätä tavoitetta nykyinen hallitus, toisin kuin edeltäjänsä, on luvannut pidättäytyä toimenpiteiltä ja lainsäädäntömuutoksilta, jotka lisäävät kuntien talousrasitetta. Jos kuntien kustannuksia lisääviä toimenpiteitä joudutaan tekemään, ne on luvattu kokonaisuudessaan kompensoida valtionosuuden kautta tai muuten. Tästä selvä esimerkki on kuntien verotuloja leikkaavan työtulovähennyksen korottamisen korvaaminen kunnille korottamalla vastaavasti valtionosuutta. Ilman valtion suunnalta tulevia uusia kustannuspaineitakin kuntatalous on pitkäkestoisessa kasvavien menojen ja heikkenevien tulojen ristipaineessa, jota toistuvasti joudutaan korjaamaan veronkorotuksilla. Talouden ongelmat ja epävarmuus lisäävät kuntien työttömyys- ja toimeentuloturvan kustannuksia samalla kun verotulojen kasvu hidastuu. Väestön ikääntyminen kasvattaa vuosi vuodelta palvelutarvetta. Valtion ja kuntien välistä jakosuhdetta yhteisöveron tuotosta muutettiin jo aikaa sitten kunnille epäedullisempaan suuntaan. Huononnuksen täytäntöönpanoa on lykätty vuoden 2015 loppuun saakka. Vuonna 2016 uusi, kuntien verotuloja vähentävä jakosuhde astuu voimaan. Nykyisen hallituksen ohjelma ja sen toteutus sisältää useita normimuutoksia, joilla kevennetään tiettyjä lainsäädännöllä asetettuja, palvelujen laatuun vaikuttavia kriteerejä ja muutetaan asiakasmaksutulojen rajoja maksutuloja korottavasti. Eniten näitä muutoksia on varhaiskasvatuspalveluissa. Koska muutokset mahdollistavat volyymiltaan merkittävien palvelujen tuottamisen kustannuksiltaan edullisemmin, hallitus neutraliteettiperiaatteen mukaisesti leikannee vastaavasti tulevien vuosien valtionosuuksia ja tällä tavoin patistaa kuntia ottamaan tarjotut normikevennykset käyttöön. Tällöin kuntien taloudellinen tilanne ei normien purusta huolimatta suhteellisesti parane. Hämeenlinnan talouden kehitysnäkymät Edellä mainitut kuntatalouden haasteet heijastuvat täysimääräisesti myös Hämeenlinnaan. Verotulojen kasvu pysyy ennusteiden mukaan vuosikymmenen loppuun saakka hyvin vaatimattomana. Vuoden 2016 tilausbudjetti on laadittu nykyisten veroprosenttien mukaan. Vuodelle 2017 on harkinnassa kunnallisveron 0,25 prosenttiyksikön korotus. 21 Vuonna 2015 toteutettu valtionosuuden laskentatavan muutos pienensi Hämeenlinnan valtionosuutta 87 euroa asukasta kohti eli 5,9 milj. euroa. Tästä 3,4 milj. euroa kohdistui vuoteen 2015 ja 2,5 milj. euroa vähennetään 2016. Verotuloja pienentävä työtulovähennyksen korottaminen ja muut veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille valtionosuuden kautta. Lisäksi 2016 valtionosuus sisältää valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon muutoksen, tehtävämuutoshyvityksen, valtionosuusleikkauksen ja indeksitarkistuksen jäädytyksen. Muutosten nettovaikutuksena Hämeenlinnan valtionosuuden arvioidaan kasvavan noin 3,1 milj. euroa. Hämeenlinnan käyttötalouden korkeana jatkunut nettokasvu saatiin laskusuuntaan jo 2014 (vertailukelpoinen kasvu 3,7 %). Vuoden 2015 lokakuussa laaditun ennusteen mukaan kasvu supistuisi edelleen 3,0 prosenttiin. Budjettivuoden 2016 suurena haasteena on taittaa käyttömenojen kasvu kokonaan (vuoden 2016 nettokäyttömenojen eli toimintakatteen varaus on 0,2 % 2015 ennustetta pienempi). Käyttömenoissa suurimpana kasvuna on erikoissairaanhoidon talouden tasapainotusohjelman mukainen noin 4,0 milj. euron määrärahalisäys, joka nostaa 2015 kustannustasoa noin 4,9 %. Haastetta tuovat myös työmarkkinatuen kuntaosuuden, lastensuojelun, ikäihmisten palveluasumisen ja vammaispalvelujen kustannukset, joiden 2015 määrärahavaraukset ovat olleet riittämättömät. Näiden kustannusten ylitykset tosin sisältyvät jo 2015 tilinpäätösennusteeseen. Käyttötalouden tilannetta on 2016 tarkoitus parantaa myös omaisuuden myyntivoitoilla. Tärkeitä tekijöitä tulevien vuosien käyttötalouden kustannushallinnassa ovat valtion suunnittelemat normien kevennys ja maksutuloja lisäävät järjestelyt. Normien kevennys kohdistuu voimakkaimmin varhaiskasvatukseen, jossa nykyinen paikkataso voidaan ylläpitää jatkossa vähemmällä henkilöstöllä. Myös subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan. Negatiivisen kustannusvaikutuksen tuo perusopetuksen ryhmäkoko- ym. tukien lakkautus (noin 1,0 milj. euroa), jota vastaavat lisäresurssit eivät ole enää käytössä 2016 syyslukukaudella. Em. normiväljennyksiä ja tulolisäyksiä vastaavasti valtionosuudet vähenevät tulevina vuosina valtion ja kuntien välisen kustannusneutraliteetin perusteella. Hallitusohjelman mukaisen normien kevennyksen ja asiakasmaksutulojen lisäyksen pitäisi tuoda laskennallisesti nettona lisäliikkumavaraa käyttötalouteen 2016 noin 0,7 milj. euroa, joka kasvaisi vuonna 2017 noin 3,3 milj. euroon, 2018 hieman yli 5 milj. euroon, 2019 noin 6,3 milj. euroon ja 2020 vaikutus olisi maksimissaan noin 8 milj. euroa. Kustannushyötyä ei kuitenkaan saada, ellei kaupunki päätä ottaa uusien säädösten mahdollistamaa liikkumavaraa käyttöön. Käyttöönotosta riippumatta valtio joka tapauksessa leikkaa hyödyn pois valtionosuuksien vähennyksenä. Kaupungin tulevien vuosien henkilöstökustannuksia tulevat mahdollisesti alentamaan hallituksen kaavailemat, kilpailukykyä parantavat toimenpiteet. Koska toimenpiteet heikentävät palkansaajien osalta veropohjaa, uhkana on, että nettovaikutus voi pahimmillaan olla kaupungille jopa negatiivinen. Lähivuosinakin alhaisena jatkuva korkokehitys pitää kaupungin lainanhoitokulut maltillisina. Rahoitustuottoja ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole mahdollisuutta juurikaan kasvattaa. Tilausbudjetin vuosikate on noin 17,0 milj. euroa ylijäämäinen ja tilikauden lopputulos tasapainossa. Pitkän aikavälin suunnitelmassa tulevat vuodet ovat ylijäämäisiä. Samalla on kuitenkin todettava, että tulevaan talouskehitykseen sisältyy lukuisia epävarmuustekijöitä. Lainamäärä pysyy lähivuodet kasvavana suuresta investointitarpeesta johtuen. Nettoinvestointeihin varataan 27,6 milj. euroa. Yhdyskuntarakentamiseen varataan 8,0 milj. euroa, perusparannushankkeisiin 5,0 milj. euroa, HAMK:n tilajärjestelyihin 5,3 milj. euroa ja Tuomelan koulun rakennushankkeeseen 3,6 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa nettona noin 10,6 milj. euroa. Lainakanta on 2016 lopussa arvion mukaan noin 227,5 milj. euroa, joka on 3 314 euroa asukasta kohti. Lainamäärän edellä mainitun kasvun edellytyksenä on, että asetettu vuosikatetavoite saavutetaan ja nettokustannustaso ei suunnitellusta nouse. 22 TILAUSBUDJETTI VUODELLE 2016 Laadintavaiheet ja budjetin tasapainottaminen Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2015 tilausbudjetin kehyksen 4.5.2015. Kaupungin vuoden 2016 tilausbudjettia laadittiin hieman vuoden 2015 budjetin laadintaa positiivisemmissa näkymissä. Pääsyitä tälle olivat valtionosuusennusteen noin 3,1 milj. euron kasvu suhteessa vuoteen 2015 sekä toimintakustannusten kasvun selkeä alenema suhteessa vuosien 2009-2014 trendiin. Toisaalta talouden hidas toipuminen sekä valtion suunnittelemien tasapainotus- ja kilpailukykytoimenpiteiden nettovaikutus kuntakenttään lisää epävarmuutta tulevaisuuskuvaan. Positiivisena kuitenkin vaikuttaa hallitusohjelmaan kirjattu periaate siitä, että valtio ei enää lisää kuntien kustannuksia lisävelvoitteita antamalla. Vuoden 2015 aikana kaupungin käyttötalouden kannalta keskeisimmät haasteet olivat käytännössä samat kuin vuonna 2014: lastensuojelu, vammaispalvelut ja työllisyyden hoidon kustannukset. Nämä kuluerät antoivat osaltaan tilausbudjetin laadintaan omat haasteensa. Jo alkusyksystä oli selvää, että kuluvalle tilikaudelle kohdennettua kustannusten karsintaa on tarpeen jatkaa, jotta tulevien vuosien taloushaasteisiin on mahdollista varautua. Kaupungin tulee edelleen terävöittää suunniteltuja säästöohjelmia sekä etsiä uusia rakenteellisia muutoksia tulevaisuuden kustannustasohaasteisiin varautuakseen. Lautakuntien 18.9.2015 jättämät budjettiesitykset ja konsernipalvelujen budjettiesitys ylittivät yhteensä noin 4 milj. euroa kaupunginhallituksen antaman kehyksen. Lisäksi tuloennusteet heikkenivät kehyksen antamisen jälkeen noin 2 milj. euroa. Näin ollen ero kehykseen muodostui yhteensä noin 6 milj. euroksi. Kaupunginjohtajan johdolla käytiin budjettineuvottelut tilaajajohtajien kanssa 15.9, 23.9. ja 28.9. sekä konsernipalveluiden kanssa 24.9. Näissä neuvotteluissa sovittiin seuraavan vaiheen kustannusten karsinnasta. Edellä mainittujen kulukarsintojen jälkeen budjetin tasapainottamistarpeeksi jäi vielä 2,9 milj. euroa. Lopullinen tasapainottaminen tehtiin tuloarvioiden lisäyksillä (1,5 milj. euroa), kulujen karsinnalla (0,5 milj. euroa) sekä epävarmoihin alaskirjauksiin liittyvien poistovarausten poistamisella (0,9 milj. euroa). Näillä toimenpiteillä tilikausi saatettiin tasapainoon. Tuloksellisuusohjelma Vuoden 2015 budjetin yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti tuloksellisuusohjelmasta, joka kytkettiin osaksi kaupungin palvelu- ja hankintaohjelmaa (Palha-hanke). Tuloksellisuusohjelmalla tarkoitetaan rakenteellisia muutoksia, joiden arvioidaan muodostuvan sekä henkilöstötuloksellisuuteen vaikuttavista toimenpiteistä että palveluiden hankintaan liittyvistä toimenpiteistä. Tuloksellisuusohjelman tulee aikaansaada rakenteelliset muutokset, joilla pysyväisluonteisen tulorahoituksen alenemisen aiheuttama ylityspaine ehkäistään. Vuoden 2015 kaupunginvaltuuston budjettipäätös sitoo kaupunkiorganisaatiota edelleen vuonna 2016. Tuloksellisuusohjelma kohdistuu seuraaviin rakennemuutosten arviointeihin ja henkilöstötuloksellisuusohjelmaan, joihin liittyvät toimenpiteet on aloitettu syksyn 2014 aikana jatkuen vuosille 2015 ja 2016: Rakennemuutokset - Poikkihallinnollinen sote-prosessien toiminnallinen integrointi ja uudelleensuunnittelu - Ei strategisten omistusten myynnin arviointi ja valmistelu - Palveluiden määrän arviointi - Ei-lakisääteisten tehtävien arviointi - Monituottajamallin hyödyntäminen - Johtamisjärjestelmän arviointi, ml tilaaja-tuottaja –mallin arviointi - Avustusten tason arviointi - Erilaisten kehittämishankkeiden määrän ja tuloksellisuuden kriittinen arviointi - Henkilöstön tuloksellisuuden kehittäminen 23 - Muiden Palha-hankkeiden hyödyntäminen Uusi Hämeenlinna -työ Henkilöstötuloksellisuusohjelma Henkilöstötuloksellisuusohjelman toteutuksella tavoitellaan noin 2 %:n karsintaa henkilöstön käytön kuluista eli 3 M€:n säästöjä vuonna 2016. Ohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää - muutoksia organisaatio- ja palvelurakenteissa ja niiden laadussa - henkilöstöresurssien vähentämistä - henkilöstön määrän ja laadun suunnittelua ja ennakointia - henkilöstövoimavarojen käytön tehokkuutta ja suunnitelmallisuutta - henkilöstön työajan käytön ja aikaansaannoskyvyn tehostamista - henkilöstön muutosjohtamisen systemaattisuutta ja yhteistoiminnallisuutta Keinot: Henkilöstövähennykset - Palvelurakennemuutosten mukaisten henkilöstövähennysten toteuttaminen - Luonnollisen poistuman hyödyntäminen (eläke- ja muu poistuma) - Sijaisten ja muun määräaikaisen henkilöstön käytön vähentäminen - Tarpeettomien vakanssien lakkauttaminen ja palkkavarausten poistaminen - Henkilöstön yhteiskäytön lisääminen - Täyttölupamenettelyn käyttö - Henkilöstövuokrauksen vähentäminen Palkkoihin liittyvät säästökeinot - Palkattomien virka- ja työvapaiden mahdollistaminen, mm. kannustevapaat - Työkyvyttömyyskustannusten vähentäminen - Palkkapolitiikan tiukentaminen mukaan lukien palkkaliukumat - Erilliskorvausten maksamisen vähentäminen - Ylitöiden minimointi Muita säästökeinoja - Työprosessien kehittäminen - Töiden uudelleen järjestäminen ja tehostaminen - Henkilöstökoulutuksen suunnittelun tehostaminen - Henkilöstöetuuksien karsinta - Työvuorosuunnittelun ja työaikajärjestelyjen tehostaminen - Tarjoilujen, matkakulujen jne. vähentäminen Tuloksellisuusohjelma on osa palvelu- ja hankintaohjelmaa täsmentäen osin sen sisältöä. Käytännön toteutuksen näkökulmasta tuloksellisuusohjelmaa viedään eteenpäin palvelu- ja hankintaohjelman mukaisesti, josta raportoidaan erikseen sovitulla tavalla kaupunginhallitukselle. Tilausbudjetin rakenne Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi Suomen Kuntaliitto on antanut suosituksen talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon em. säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on strategiaosa, tilaajaosa, tuottajaosa, liikelaitokset sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Tuloslaskelmalla osoitetaan, kuinka kaupungin tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan rahavirta, antolainaus ja lai- 24 nakannan muutos. Rahoituslaskelman lopussa on summa, joka kuvaa talousarvion vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. Tärkeimmille tytäryhtiöille asetetut tavoitteet ovat talousarviossa omana kohtanaan. Liitetietoina esitetään maankäytön pääpiirteet. Kaupunkistrategia on laadittu vuosille 2014–2020. Sen mukaiset vuositavoitteet ja mittarit ovat tilausbudjetissa. Tilausbudjetti noudattaa tilaaja-tuottajamallin rakennetta. Tilaajat esittävät tekstiosassa kuvauksen lautakunnan toiminnasta, rakennemuutokset, tavoitteet budjettivuodelle ja mittarit, jolla tavoitteiden toteutumista seurataan. Samoin esitetään konsernipalvelut, kaupungin oma palvelutuotanto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja liikelaitokset. Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa valtuusto asettaa vuositavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tilaajaosassa esitetään myös kaupungin yhteiset erät (verotulot, valtionosuudet, rahoituserät) sekä lautakuntien ja konsernipalvelujen talousarviot. Lautakuntien alaiset tehtävät jakaantuvat palvelukokonaisuuksiin. Tuottajaosassa esitetään palvelutuotannon organisaatio ja tavoitteet sekä palvelualueittaiset tiedot. Lisäksi esitetään Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja liikelaitokset. Tilausbudjetin 2016 rakenteessa tapahtuneet muutokset Vuoden 2016 tilausbudjettiin on tehty seuraavat rakenteelliset muutokset edelliseen vuoteen verrattuna: - - Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen palvelualue on lakannut. Sen toiminnot on siirretty terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan alaisuuteen muulta osin lukuun ottamatta henkisen hyvinvoinnin palveluita, jotka on siirretty kokonaisuudessaan palvelutuotannon terveyspalvelujen palvelualueelle. Elämänlaatulautakunnalle on siirretty konsernipalvelujen raamista juhlavuoden järjestelyjä varten määrärahaa 75 000 euroa. 25 Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Määrärahojen sitovuus on esitetty erillisessä taulukossa laskelmien yhteydessä. Jäljempänä on kuvattu sanallisesti määrärahojen sitovuuden periaatteet. Käyttötalousosa: Lautakuntien, johtokuntien, konsernipalvelujen ja tärkeimpien konserniyhtiöiden tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Tilaajalautakunnille myönnetyt menomäärärahat, valmistus omaan käyttöön ja tuloarviot ovat sitovia (bruttositovuus). Yhteisen jätelautakunnan toimintakate on sitova (nettositovuus). Tuottajaosassa toimintakate on sitova (nettositovuus). Kanta-Hämeen Pelastuslaitos on nettoyksikkö, jolle kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova. Liikelaitoksia ovat Linnan Tilapalvelut -liikelaitos, Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos ja LinnanInfra -liikelaitos. Liikelaitosten tulee saavuttaa tilausbudjetissa oleva tilikauden tulos. Liikelaitoksen avustus ja peruspääoman korko ovat sitovat. Konsernipalvelujen määrärahat ja tuloarviot ovat sitovat (bruttositovuus). Kaupunginhallitus vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä. Elinkeinorahaston (taseyksikkö) tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä. Laskennallisiin eriin kuuluvat poistot, laskennalliset korot ja vyörytyserät eivät ole määrärahaa. Rahoitusosa, tuloslaskelmaosa: Talous- ja hallintojohtajalla on oikeus ottaa ja järjestellä pitkäaikaisia lainoja sekä ottaa olemassa oleviin ja uusiin lainasopimuksiin tarvittavat johdannaissopimukset korkoriskien suojaamiseksi. Johdannaissopimuksia voi tehdä siten, että lainamäärän suojausaste ei nouse yli 90 %:n. Pitkäaikaisten lainojen määrä saa vuoden 2016 aikana kasvaa enintään 10,6 milj. euroa. Talous- ja hallintojohtajalla on lisäksi oikeus ottaa tilapäis- tai kassalainoja kaupungin maksuvalmiuden edellyttämällä tavalla. Tilapäis- ja kassalainojen enimmäismäärä voi olla 50 milj. euroa. Kaupungin laskelmaosan yhteisten erien rahoitustuotot ja -kulut yhteen laskettuina ovat valtuustoon nähden nettositovat. Muilta osin laskelmaosa on informaatiota koko kaupungin yhteenlasketusta taloudesta ja se ei ole sitova talousarvion osa. Olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. Investointiosa: Kiinteän omaisuuden hankinnan ja myynnin investointien määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovat (bruttositovuus). Muiden pitkävaikutteisten menojen kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Osakkeiden ja osuuksien kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Yhdyskuntalautakunta päättää rahan kohdistamisesta eri investointikohteisiin. 26 Pelastuslaitoksen kalustomääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Muun irtaimen omaisuuden määräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Liikelaitoksen investointiosassa oleva irtaimen omaisuuden määräraha on liikelaitosta sitova (bruttositovuus). Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunta vastaa tilapalvelun talonrakennusinvestointien kokonaismäärärahasta (bruttositovuus). Liikelaitosten sisäiset lainat Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle kaupunki myöntää sisäistä lainaa investointien toteuttamiseksi. Lainaa maksetaan ennakkoon enintään investointikohteiden toteutuneiden investointimenojen verran. Laina-aika, lyhennykset ja korot alkavat kohteen valmistumista seuraavan kalenterivuoden alusta. Vuonna 2014 ja sen jälkeen valmistuneiden kohteiden laina-aika on 20 vuotta. Aiemmin valmistuneiden kohteiden laina-aika on 15 vuotta. LinnanInfra-liikelaitokselle kaupunki myöntää sisäistä lainaa investointien toteuttamiseksi. Lainaa maksetaan ennakkoon enintään investointikohteiden toteutuneiden investointimenojen verran. Laina-aika, lyhennykset ja korot alkavat kohteen valmistumista seuraavan kalenterivuoden alusta. Laina-aika on 8 vuotta. Hankintoja koskeva ohje Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiset hankintaohjeet 6.9.2010. Tavaroiden ja palvelujen hankinnassa on noudatettava näitä ohjeita. Jos yksittäisen tuotteen tai palvelun ostohinta arvonlisäveroineen on 2 000 euroa tai suurempi, on hankinnasta tehtävä kirjallinen viranhaltijapäätös. Investoinnit tulee toteuttaa tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Investointeja suunniteltaessa on ennakoitava tulevat käyttökustannukset. Investointien pienhankintaraja Investointeihin kohdistettavan omaisuuden hankinnassa on yksittäisen hyödykkeen ostohinnan raja 10 000 euroa, kun se tulee olemaan käytössä useampana kuin kahtena tilikautena. Halvemmat hankinnat kirjataan käyttötalousmenoksi. Ensikertainen kalustus muodostaa poikkeuksen em. rajaa koskevaan määräykseen silloin kun ensikertaisen kalustuksen kokonaisuudesta muodostuu yhteensä yli 10 000 euron hankinta. Ensikertaiseen kalustukseen ei kuitenkaan kirjata lyhytaikaisessa käytössä kuluvia hyödykkeitä, kuten esim. pientarvikkeita ja -laitteita, kirjallisuutta ja tarveaineita. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Tilausbudjetin ja toiminnan toteutumasta ja ennusteesta annetaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle kaksi kolmannesvuosiraporttia (tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu). Koko vuoden toteutumasta laaditaan toimintakertomus, joka käsitellään tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginhallitus ja kaupungin johtoryhmä seuraavat ja tarvittaessa ohjeistavat talouden toteutumista ja siihen liittyviä käytännön toimenpiteitä kuukausittain aivan alkuvuotta ja heinäkuuta lukuun ottamatta. Talouden ohjaamisen ja johtamisen helpottamiseksi laaditaan eri johtotasoille kuukausiraportit talouden toteutumasta ja ennusteesta. Myös Kuntariraportointijärjestelmä päivittyvine talous-, henkilöstö- ja suoritetietoineen palvelee johtamista. 27 Lisäksi kaupunginhallitukselle annetaan tietoja koko maan talouden kehityksestä, korkojen muutoksesta, kaupungin sijoitusten tuotosta, kaupungin lainamäärän muutoksesta ja muista talouden ja toiminnan tekijöistä tarpeen mukaan. Lautakuntien ja johtokuntien on seurattava taloustilannetta normaalin kokousaikataulunsa puitteissa säännöllisesti. Kunkin esimiehen on seurattava säännöllisesti johtamansa toiminnan talouden kehittymistä ajantasaista kirjanpitoa ja raportteja hyödyntäen sekä laadittava omia ennusteita määrärahan riittävyydestä johtamisensa tueksi. Tarvittaessa controllerit avustavat talousraporttien tulkinnassa ja ennusteiden laadinnassa. Riskienhallinta Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Kaupunginhallitus on vahvistanut riskienhallinnan menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuualueensa riittävien ja toimivien kontrollien järjestämisestä ja menettelytapojen varmentamisesta. Kaupunkikonsernin tytäryhtiöissä kunkin yhtiön hallitus vastaa riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. Riskienhallintatoimintaa ohjaa riskienhallinnan koordinaatioryhmä. Kokonaisvaltainen riskienhallinta tarkoittaa, että riskienhallinta kattaa perinteisten vahinkoriskien lisäksi strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien systemaattisen ja säännöllisen tarkastelun. Riskienhallinta edellyttää riskinäkökulman sisällyttämistä johtamiseen, suunnitteluun, päätöksentekoon, sopimusmenettelyihin ja kaikkeen muuhun toimintaan. Vaikka riskienhallinnan kokonaisvastuu on konsernijohdolla, kaupungin luottamushenkilöt ja työntekijät vastaavat osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta. Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen taloustilanteeseen ja sen vaikutuksiin, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yleiseen turvallisuuteen. Riskienhallintaa toteutetaan muun muassa hyvällä suunnittelulla ja suunnitelmista johdetuilla käytännön toimenpiteillä sekä toimivalla seuranta- ja arviointijärjestelmällä. Kaikkien riskien toteutumista ei kuitenkaan voida ennalta estää. Niihin varaudutaan vakuutusten ja kaupungin vahinkorahaston avulla. Vahinkorahaston suuruus on 2,8 M€. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Riskienhallintaa kehitetään toimenpideohjelmilla siten, että pystytään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin ja ehkäisemään riskejä. Toisaalta riski on myös mahdollisuus. Kuntalakiin on lisätty säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Säännösten tavoitteena on vahvistaa riskienhallinnan asemaa sekä yhdenmukaistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Kuntalain uudet velvoitteet sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta: - valtuusto on päättänyt kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13 §) - hallintosäännössä on annettu tarpeelliset määräykset (50 §) - toimintakertomuksessa on esitettävä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä (69 §); vastaava säännös koskee liikelaitoksen toimintakertomusta (87 k §) - tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti (73 §). 28 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSKEHITYS TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Enn. 2015 TB 2016 TB 2017 TB 2018 TB 2019 TB 2020 67 270 67 497 67 808 67 976 68 263 68 653 69 049 69 450 69 857 70 273 19,00 19,50 19,50 20,25 20,50 20,50 20,75 20,75 20,75 20,75 Asukasluku Veroprosentti 325 904 638 146 TOIMINTAKATE -312 242 Muutos % 5,0 Verotulot 225 385 Valtionosuudet 91 820 Rahoitustuotot ja -kulut -338 Korkotuotot 4 525 Muut rahoitustuotot 9 618 Korkokulut 6 095 Muut rahoituskulut 8 386 VUOSIKATE 4 625 Poistot 14 275 Satunnaiset tuotot ja kulut -6 808 Varausten muutokset netto 4 248 Ylijäämä/alijäämä -12 210 -16 774 Kumulatiivinen ylij/alij. Kumulat. ylij/alij./as -249 Toimintatuotot Toimintakulut Nettoinvestoinnit 322 904 650 040 -327 136 4,8 237 372 97 214 3 161 4 432 11 916 7 014 6 173 10 611 14 503 296 -3 596 -20 370 -302 339 525 344 622 667 255 690 492 -327 730 -345 870 0,2 5,5 254 291 268 665 92 495 91 585 2 723 2 969 3 648 3 610 11 417 11 302 5 868 5 476 6 474 6 467 21 779 17 349 14 405 18 180 18 115 100 213 7 474 17 497 -13 315 4 644 -196 68 51 707 25 597 23 748 Investoinnit ilman HAMK-järj. 47 155 28 330 175 551 181 586 194 900 2 610 2 690 2 874 91 215 84 057 94 751 1 356 1 245 1 397 201 351 2 961 93 141 1 370 342 944 699 288 -356 344 3,0 278 500 86 892 2 400 3 600 11 000 5 500 6 700 11 448 17 174 2 000 62 -3 664 980 14 313 412 668 912 -355 500 -0,2 280 900 90 000 1 618 3 413 10 719 5 800 6 714 17 018 17 036 320 300 680 000 -359 700 1,2 287 000 87 700 1 900 3 600 11 300 6 100 6 900 16 900 18 113 326 700 694 200 -367 500 2,2 296 700 88 500 1 700 3 700 11 500 6 500 7 000 19 400 18 442 333 200 708 100 -374 900 2,0 306 700 87 600 1 400 3 700 11 800 7 000 7 100 20 800 19 448 339 900 722 300 -382 400 2,0 317 000 86 800 1 000 3 700 12 000 7 500 7 200 22 400 20 691 61 43 1 023 15 -1 213 -190 -3 958 768 11 1 352 2 120 30 1 709 3 829 54 30 000 27 600 26 000 43 800 33 500 30 000 Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as 216 900 227 500 236 600 261 000 273 700 281 300 3 177 3 314 3 427 3 758 3 918 4 003 93 000 93 000 93 000 93 000 93 000 93 000 1 362 1 355 1 347 1 339 1 331 1 323 Taulukosta: − Toimintatuottoihin on laskettu mukaan myös valmistus omaan käyttöön. − Vuoden 2015 ennusteessa on toimintakuluihin otettu mukaan Engelinrannan maaperän puhdistusvaraus 6,3 milj. euroa. Satunnaisissa tuotoissa on Linnan Kiinteistökehitys Oy:n 2,0 milj. euron pääomalainan palautus. − Vuoden 2016 toimintatuotot ja toimintakulut pienenevät huomattavasti, koska sisäinen laskutus vähenee eräiden toimintojen siirtyessä tilaajalle. Myös terveyspalvelujen sisäinen laskutuskäytäntö on purettu. Järjestelyillä ei ole nettovaikutusta toimintakatteeseen. − Verotuloarvioiden pohjana on Kuntaliiton lokakuun ennuste, johon on kunnallisveron osalta tehty ennustehistoriatietoon nojautuen noin 2,9 milj. euron korotus. Vuodesta 2017 alkaen taulukkoon sisältyy 0,25 prosentin veronkorotus, jonka vaikutus vuositasolla on noin 2,9 milj. euroa. − Valtionosuusarvio 2016 on Kuntaliiton syyskuun ennusteen mukainen ja vuodesta 2017 alkaen valtiovarainministeriön laatiman Hämeenlinnan laskelman mukainen. Valtionosuus vähenee 2017 valtion normien purun ja asiakasmaksumuutosten johdosta. − Vuoden 2017 toimintatuottoja on lisätty ja toimintamenoja vähennetty em. normien purun johdosta erillisen laskelman mukaisesti nettona 3,3 milj. euroa. − Oman pääoman ehtoisia sijoituksia on suunniteltu muutettavan avustuksiksi siten, että Elenia Areenan avustus kasvaa 2017 0,4 milj. euroa ja uimahallin avustus 2018 0,6 milj. euroa. Taulukon toimintakulut lisääntyvät vastaavasti. − Poistot vuodesta 2017 eteenpäin on laskettu lisäämällä vuoden 2016 poistoihin investointiohjelman vaikutus ja vähentämällä poistokannan vuosittainen alenema. Vuoden 2015 tilinpäätösennuste sisältää mm. työmarkkinatuen kuntaosuudesta, lastensuojelusta, ikäihmisten palveluasumisesta ja vammaispalveluista aiheutuvat ylitysennusteet. Käyttötalouden kasvupainetta hillitään mm. hallitusohjelman mukaisten normien kevennysten ja asiakasmaksutulojen kasvun sekä sopeutustoimenpiteiden ja myyntivoittotavoitteen noston avulla. Suurimpana lisäkustannuseränä on erikoissairaanhoidon tasapainotusohjelman mukainen noin 4,0 milj. euron lisäpanostus. Edellä mainittujen seikkojen yhteisvaikutuksen myötä 2016 nettokäyttömenojen eli toimintakatteen muutos vuoden 2015 ennusteeseen nähden on 29 hieman aleneva eli -0,2 %. Käyttötalouden kasvun suunnitellaan olevan hyvin kohtuullinen myös tulevina vuosina mm. em. syistä johtuen. Pitemmän aikavälin taloussuunnitelma sisältää 0,25 prosenttiyksikön kunnallisveron korotuksen 2017. Sen välttämättömyys tulee varsinaiseen harkintaan vasta vuoden kuluttua, kun on enemmän tietoa mm. hallitusohjelman todellisista vaikutuksista. Taulukon mukainen taloussuunnitelma pitää tulevat vuodet vuotta 2017 lukuun ottamatta ylijäämäisinä, mutta ylijäämä on riittämätön kattamaan hyvin korkeana jatkuvaa investointitasoa. Tämä johtaa jatkuvaan velkamäärän kasvuun, joka ei taitu ainakaan 2020 mennessä. 60 Nettoinvestoinnit, vuosikate ja poistot, milj. euroa 50 40 30 Poistot 21,8 20 16,2 19,0 18,2 14,3 14,5 17,2 18,1 14,4 17,3 10 17,0 17,0 16,9 19,4 18,4 14,4 9,7 4,6 10,6 11,4 17,7 15,5 51,7 25,6 23,7 47,2 30,0 27,6 26,0 43,8 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Enn. 2015 TB 2016 TS 2017 TS 2018 0 Nettoinvestoinnit Vuosikate Poistot Vuoden 2011 nettoinvestointeja nostivat tavanomaisesta poikkeavat osakepääoman lisäykset noin 30 milj. euroa (Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy 27,6 milj. euroa ja Teknologiakeskus Innopark Oy 2,2 milj. euroa). Vastaavia rahallisia ulosmaksuja ei kuitenkaan tapahtunut. Ilman niitä investointisumma oli 21,9 milj. euroa. Vuoden 2014 investointipiikki johtuu HAMK:n kirjanpidollisista 18,8 milj. euron suuruisista omistusjärjestelyistä, joita vastaava tulo kirjattiin tilinpäätökseen. Rahaa järjestelyissä ei liikkunut. Ilman HAMK:n kirjanpidollista erää 2014 investointisumma oli 28,3 milj. euroa. Sen sijaan 2018 taloussuunnitelman investointipiikki syntyy todellisista, lainatarpeeseen vaikuttavista rakennusinvestoinneista, joista suurin on Myllymäki-kampuksen saneeraus lukiokeskukseksi, 8,1 milj. euroa. 30 KAUPUNGIN YHTEISET ERÄT 450,0 Verorahoituksen kehitys, milj. euroa 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 87,3 91,8 13,0 14,8 13,2 17,2 92,5 97,2 18,6 12,2 17,6 11,1 91,6 86,9 90,0 87,7 22,1 14,0 24,6 15,0 25,0 12,5 25,2 12,8 88,5 25,5 13,4 150,0 100,0 192,9 195,0 208,7 2010 2011 2012 223,4 232,5 238,9 243,4 249,0 257,8 2013 2014 Enn. 2015 TB 2016 TS 2017 TS 2018 50,0 0,0 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuus Verotulot Vuoden 2015 kunnallisveroprosentti on 20,50 prosenttia. Kunnallisveroon ei esitetä korotusta vuodelle 2016. Hallitus on jättänyt eduskunnalle esityksen kiinteistöveroluokkien ylärajojen korottamisesta 2016. Osa korotuksista astuisi voimaan kuitenkin vasta 2017. Hämeenlinnan nykyiset kiinteistöverot ja vuonna 2016 voimassa oleviksi suunnitellut verovälykset ovat seuraavat: Vero 2015 Yleinen kiinteistövero Vakituisen asunnon vero Vapaa-ajan rakennuksen vero Yleishyödyllisen rakennuksen vero Voimalaitoksen vero Rakentamattoman rakennuspaikan vero 1,25 % 0,50 % 1,20 % 0,00 % 1,50 % 3,00 % Välys 0,80 - 1,55 % 0,37 - 0,80 % 0,80 - 1,55 % 0,00 - 1,55 % 0,80 - 3,10 % 1,00 - 4,00 % Vuonna 2016 kiinteistöverot pidetään ennallaan. Enimmäisrajojen mukaisen kiinteistöveron lisäveropotentiaali olisi noin 8,7 milj. euroa. Vuoden 2016 verotuloarvio on yhteensä 280,9 milj. euroa. Kuntaliiton lokakuun ennusteen mukaiseen kunnallisveromäärään on lisätty ennustehistoriatietoon nojautuen 2,9 milj. euroa. Optimismi perustuu kahden edellisen vuoden verotulototeuman ja kuntaliiton kyseisten vuosien verotuloennusteiden analyysiin. Kiinteistöveroarviossa on lähtökohtana verohallinnon laskelma, jonka pohjaa on täydennetty verotuksen ulkopuolelle aikaisemmin jääneiden kiinteistöjen selvityksen tiedoilla. Yhteisöverotuottoarvio on Kuntaliiton lokakuun ennusteen mukainen. Tähän verokertymään vaikuttaa voimakkaasti valtion ja kuntien välisen jakosuhteen muutos. 31 Verotulot yhteensä Kunnallisvero (kunnan tulovero) Kiinteistövero Osuus yhteisöverosta TP 2014 268 665 333 232 535 463 22 142 597 13 987 273 TB 2015 276 900 000 238 800 000 24 000 000 14 100 000 TB 2016 280 900 000 243 400 000 25 000 000 12 500 000 Valtionosuudet Vuonna 2015 peruspalvelujen valtionosuus tasauksen jälkeen on noin 102,2 milj. euroa. Opetuksen ja kulttuurin valtionosuuden osalta Hämeenlinna on nettomaksaja. Vuonna 2015 valtionosuuden miinuserä on noin 15,3 milj. euroa. Näin ollen valtionosuuden netto 2015 on noin 86,9 milj. euroa eli noin 1,1 milj. euroa budjettia enemmän. Valtionosuuden laskentaperusteiden muutos 2015 vaikuttaa negatiivisesti vielä vuonna 2016. Hämeenlinna oli muutoksen merkittävä häviäjä. Kaikkiaan kaupunki menetti peruspalvelujen valtionosuutta 87 euroa/asukas eli yhteensä 5,9 milj. euroa. Tästä 2015 osuus oli 50 euroa/asukas eli 3,4 milj. euroa ja loput 37 euroa/asukas eli 2,5 milj. euroa vähennetään 2016 valtionosuudesta. Verotuloja pienentävä työtulovähennyksen korottaminen ja muut veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille valtionosuuden kautta. Hämeenlinnan osalta valtionosuutta lisäävä vaikutus on noin 3,3 milj. euroa (48,14 euroa/asukas). Valtionosuus sisältää myös valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistuksen kuntien hyväksi, valtionosuusleikkauksen ja tehtävämuutoshyvityksen, joiden kaikkien yhteisvaikutus kuntien hyväksi on pieni (vajaa 0,1 prosenttiyksikköä). Valtionosuuden reaalitasoa heikentää indeksikorotusten jäädyttäminen, joka Hämeenlinnan osalta merkitsee noin 0,4 milj. euron valtionosuusmenetystä (-6,32 euroa/asukas). Nettona Hämeenlinnan valtionosuuden arvioidaan kasvavan 2015 todellisesta valtionosuudesta noin 3,1 milj. euroa. Valtionosuudet yhteensä Peruspalvelujen valtionosuus Opetus ja kulttuuri, muut vos:t TP 2014 91 585 277 109 953 111 -18 367 834 TB 2015 85 800 000 101 900 000 -16 100 000 TB 2016 90 000 000 105 300 000 -15 300 000 Valtiovarainministeriön laatiman Hämeenlinnan laskelman mukaan valtionosuus vähenee 2017 noin 2,3 milj. euroa. Syynä on valtion normien purku, jolla väljennetään mm. varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, rajoitetaan subjektiivista oikeutta ja kasvatetaan asiakasmaksutuloja. Korkotuotot ja -kulut Sijoitetun omaisuuden pääomaksi on arvioitu noin 90 milj. euroa ja tuottotavoitteeksi on asetettu vähintään 4,5 - 5,0 %. Hämeenlinnan lainojen keskikorko syyskuussa 2015 oli marginaalit mukaan lukien 1,47 % ja lainasalkun varma suojausaste 58 %. Lahjoitusrahastoille maksetaan kaupunginhallituksen 8.4.2002 tekemän päätöksen mukaisesti kunkin vuoden alussa voimassa olevan peruskoron suuruinen korko. Kaikkiaan vuoden 2016 korkotuotoiksi arvioidaan noin 3,4 milj. euroa ja korkokuluiksi 5,8 milj. euroa. Korkotuotoista ja -kuluista noin 1,0 milj. euroa on omien liikelaitosten sisäistä osuutta. Muut rahoitustuotot ja -kulut Muihin rahoitustuottoihin kirjataan mm. arvopapereiden myyntivoitot, osinkotulot, sijoitustoiminnan osingot, verotilitysten korkotulot ja viivästyskorot sekä liikelaitosten sisäinen korvaus peruspääomasta. Rahoitustuottoja arvioidaan 2016 kertyvän 10,7 milj. euroa, josta liikelaitosten sisäisen peruspääomakorvauksen osuus on noin 6,0 milj. euroa. 32 Muihin rahoituskuluihin kirjataan mm. mahdolliset arvopapereiden myyntitappiot ja arvonalentumiset sekä em. korvaus peruspääomasta. Rahoituskuluja arvioidaan 2016 syntyvän 6,7 milj. euroa, josta sisäisen peruspääomakorvauksen osuus on noin 6,0 milj. euroa. Korko- ja rahoitustuottojen sekä -kulujen nettotuotto on noin 1,6 milj. euroa. Kaupunki ja liikelaitokset yht. Korkotuotot yhteensä Korkotuotot liikelaitoksilta Korkotuotot ulk. antolainoista Korkotuotot sijoituksista Muut korkotuotot Muut rahoitustuotot yhteensä Liikelaitosten korv. peruspääom. Arvopapereiden myyntivoitot Muut rahoitustuotot Korkokulut yhteensä Liikelaitosten sis. korkokulut Lainojen korkokulut Muut korkokulut Muut rahoituskulut yhteensä Liikelaitosten korv. peruspääom. Myyntitappiot ja arvonalentumiset Muut rahoituskulut yhteensä Rahoitustuotot yhteensä Rahoituskulut yhteensä Rahoituksen nettotuotot/-kulut TP 2014 3 609 851 1 111 386 1 942 936 521 933 33 596 11 301 595 6 007 000 3 931 876 1 362 719 5 475 910 1 111 386 4 329 090 35 434 6 466 868 6 007 000 389 649 70 219 14 911 446 11 942 778 2 968 668 TB 2015 3 641 000 1 211 000 1 900 000 500 000 30 000 10 661 000 5 980 000 4 000 000 681 000 6 551 000 1 211 000 5 270 000 70 000 6 710 000 5 980 000 600 000 130 000 14 302 000 13 261 000 1 041 000 TB 2016 3 413 000 1 020 000 1 833 000 510 000 50 000 10 719 000 5 974 000 4 060 000 685 000 5 800 000 1 020 000 4 700 000 80 000 6 714 000 5 974 000 600 000 140 000 14 132 000 12 514 000 1 618 000 Lainanotto Hämeenlinnan lainakanta 31.12.2014 oli 201,4 milj. euroa, joka on 2 962 euroa asukasta kohti. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kuntien keskiarvo oli 2 733 euroa asukasta kohti. Voidaan kuitenkin todeta, että Hämeenlinnalla oli samaan aikaan pääosin energialaitoksen kauppahinnasta tehtyjä sijoituksia, joiden markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa 91,8 milj. euroa. Jos tämä summa huomioidaan laskennallisesti lainamäärästä pois, Hämeenlinnan nettomääräinen velka olisi huomattavasti pienempi eli 1 612 euroa asukasta kohti. Lainakannasta oli 2014 pitkäaikaista lainaa 172,7 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainamäärän arvioidaan kasvavan 2015 loppuun mennessä noin 15,5 milj. euroa, yhteensä noin 188,2 milj. euroon. Koko lainakannan arvioidaan kasvavan 2015 loppuun mennessä noin 216,9 milj. euroon. Vuonna 2016 tarvitaan investointeja varten pitkäaikaista nettolainaa lisää noin 10,6 milj. euroa. Lisäksi jo otettuja lainoja lyhennetään arviolta noin 30,5 milj. euroa, joten pitkäaikaista bruttolainaa tarvitaan noin 41,1 milj. euroa. Lainakannan arvioidaan kasvavan yhteensä noin 227,5 milj. euroon. Lainamäärä on tällöin 3 314 euroa asukasta kohti. 33 Milj. euroa Euroa/as. 300 4 000 Lainakannan kehitys 3 500 250 3 000 200 2 500 150 2 000 1 500 100 1 000 50 500 0 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Enn. 2015 TB 2016 TS 2017 TS 2018 Lainakanta, milj. € 145,8 157,4 175,6 181,6 194,9 201,4 216,9 227,5 236,6 261,0 €/asukas 2 187 2 355 2 610 2 690 2 874 2 961 3 177 3 314 3 427 3 758 Antolainauksen muutokset Tähänastisten antolainojen määrä vuoden 2015 lopussa on 114,4 milj. euroa, josta liikelaitosten osuus on 68,6 milj. euroa ja muut antolainat 45,8 milj. euroa. Vuodelle 2016 ei ole määrärahaa uusiin ulkoisiin antolainoihin. Vuonna 2016 liikelaitosten antolainasaamiset vähenevät noin 6,4 milj. euroa, pysyvät vastaavat lähes 0,6 milj. euroa ja muut lainasaamiset noin 0,4 milj. euroa eli yhteensä noin 7,3 milj. euroa. Laskennallinen korko Käyttöomaisuuden laskennallinen korko lasketaan vuoden peruskoron keskiarvon mukaan. Laskennallinen korko ei ole määrärahaa. Poistot Vuoden 2016 suunnitelman mukaisiin poistoihin varataan noin 17,0 milj. euroa. Vuonna 2012 vahvistettiin uusi poistosuunnitelma, joka koskee vuonna 2013 ja sen jälkeen valmistuvia pysyvien vastaavien hyödykkeitä. Aiemmin valmistuneiden hyödykkeiden poistoaikoja ei muutettu, vaan ne poistetaan aiemman poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot ja arvonalentumiset yht. Poistot rakennuksista Poistot kiinteistä rakenteista Poistot koneista, kalustosta yms. TP 2014 18 179 630 6 210 767 9 010 044 2 958 819 TB 2015 17 174 000 6 326 000 9 266 000 1 582 000 TB 2016 17 036 000 6 469 000 9 008 000 1 559 000 34 Tilapalvelun laina-aika Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen sisäisen lainoitusjärjestelyn mukaan vuonna 2014 tai myöhemmin valmistuvien kohteiden laina-aika on 20 vuotta. Aiemmin valmistuneiden kohteiden lainojen laina-aika on edelleen 15 vuotta. Korvaus peruspääomasta Liikelaitosten peruspääoman korko on budjettivuotta edeltävän vuoden peruskoron keskikorko eli vuodelle 2016 korko on 0,25 %. Tilapalvelun peruspääoman korko on määritelty erikseen 9 prosentiksi. Liikelaitoksilta perittävä sisäisen lainan korko Liikelaitoksilta perittävä sisäisen lainan korko on peruskoron keskikorko + 1 %. 35 TILAAJAOSA LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Tehtäväalueen kuvaus Lautakunnan vastuulla on palvelujen järjestäminen 0-29-ikäsegmenteille. Lasten ja nuorten palvelut käsittävät varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä muut lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut. Lautakunnan tavoitteena on lapsen ja nuoren hyvän päivän toteuttaminen ja hänen kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa edistäminen. Tämä tapahtuu mahdollistamalla lapsille ja nuorille turvallinen, tasa-arvoinen, toiminnallinen, terveellinen sekä toiset huomioonottava kasvu- ja työskentely-ympäristö. Toimintatavalla rakennetaan palveluja Hämeenlinnan eri kaupunginosiin lapsen iän, yksilöllisten edellytysten ja tarpeiden mukaan yhteistyössä eri palvelutuottajien, palveluyksiköiden, lautakuntien ja perheiden kanssa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Painopisteenä vuonna 2016 tulee olemaan edelleen palveluverkkouudistus sekä lastensuojelun ja päivähoidon kustannusten alentaminen. Vuoteen 2019 mennessä investointisuunnitelmassa on 14 kohdetta. Suunnittelussa ja rakentamisessa painotetaan lasten ja nuorten kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin tukemista. Rakennettavat ja saneerattavat kiinteistöt tulevat olemaan palvelukeskuksia, joissa keskiössä ovat lapset ja nuoret ja käyttäjinä alueen asukkaat. Vuonna 2015 aloitettua ennaltaehkäisevää perhetyötä jatketaan. Ennaltaehkäisevällä perhetyöllä on ollut merkittävä vaikutus kustannusten laskuun, ja tästä johtuen oman tuotannon perhetyötä edelleen resursoidaan 200 000 euron lisäpanostuksella. Uuden sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden sosiaalityö saa yhden uuden vakanssin. Lain edellyttämässä monialaisessa palvelutarpeen arvioinnissa asiakkaan palvelukokonaisuus rakennetaan siten, että myös olemassa olevat kolmannen sektorin ja yritysten tuottamat palvelut otetaan huomioon aiempaa paremmin. Päivähoidossa toteutetaan puitesopimukseen ja palvelusopimuksiin kirjoitettavaa suunnitelmaa hallitusohjelman ja lakimuutosten tavoitteiden toteuttamiseksi. Näitä muutoksia ovat ryhmäkokorajojen muutokset, subjektiivisen päivähoito-oikeuden muutos ja muutokset esiopetuksen ja sen aikaisen päivähoidon ryhmäkoossa. Lasten ja nuorten palveluissa tullaan olemaan aktiivisia hallituksen kärkihankkeissa, etenkin lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa, uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin - ohjelmassa sekä nuorisotakuun kehittämisessä yhteisötakuun suuntaan. Lasten ja nuorten kulttuuria sekä liikuntaa vahvistetaan yhdessä elämänlaatulautakunnan kanssa mm. valmisteltaessa Hämeenlinnaa Suomi 100 lasten ja nuorten juhlakaupungiksi. Muita valtakunnallisia muutoksia tulevat olemaan perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus ja valmistautuminen SOTE-uudistukseen. Merkittävä muutos on myös perusopetuksen ryhmäkokorahojen ja tasaarvorahojen poistuminen valtoin erillisrahoituksesta. Palvelusopimus tukee ja ohjaa sisäistä palvelutuotantoa näissä uudistuksissa, joilla halutaan tuottaa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen alueelliset, kokonaisvaltaiset ja tarvelähtöiset palvelut. Lautakunnan alaisessa toiminnassa tapahtuu vuonna 2016 seuraavat keskeiset muutokset: - Resurssien kohdentamista ennaltaehkäisevään perhetyöhön jatketaan ja edelleen lisätään 200 000 eurolla Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen lapsiperheille siirtyy Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnalta Lasten ja nuorten lautakunnalle Uusi palvelusetelipäiväkoti otetaan käyttöön 1.8.2016 läntisellä alueella jos Tarvasmäen palvelusetelikodin kokemukset ovat positiivisia. 36 - - Päivähoidossa toteutetaan palvelutuotannon kanssa tehtävän, palvelusopimukseen kirjattavan suunnitelman mukaisesti alla olevat muutokset: - suhdeluvun muutos yli 3-vuotiaiden ryhmissä: 1/7 suhdeluku muutetaan suhdeluvuksi 1/8, jos tältä osin lakimuutos hyväksytään - subjektiivisen päivähoito-oikeuden muutos jos tältä osin lakimuutos hyväksytään - esiopetuksen ryhmäkoko muutetaan suhdeluvusta 1/7 perusopetuslain mahdollistamaan suhdelukuun 2/20, jossa toinen aikuisista on avustaja - esiopetuksen aikaisen päivähoidon suhdeluku muutetaan 1/7:stä suhdelukuun 1/13 Laaniityn päiväkodin lakkautus/siirto Katuman, Kaivohaan ja Jokiaron ryhmäperhepäivähoitoryhmät siirretään Kutalantien päiväkotiin HYKin Tuomelan yksikön peruskorjaus valmistuu syksyllä 2016 Nummen yhtenäiskoulun / palvelukeskuksen rakennustyöt käynnistyvät Palveluverkkoa kehitetään lautakunnan 15.9.2015 tekemien päätösten mukaisesti. Lautakunta päätti 15.9.2015 kokouksessaan lakkauttaa Ahveniston koulun 1.8.2018 lukien. Tarvittavat toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Tasapainoiseen budjettiin pääseminen edellyttää leikkauksia kustannuksissa. Merkittävimmät esitykseen sisältyvät toimenpiteet ovat kotihoidon tuen kuntalisän poistaminen, päivähoidossa suhdelukujen tiukentaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen mahdollistama henkilöstöresurssin vähentäminen. Lautakunnan budjettiesitykseen sisältyy vuodelle 2016 myös noin 800 000 – 1 000 000 € lastensuojelukustannusten vähentymistavoite vuoden 2015 ennustettuun toteumaan nähden. Omaan palvelutuotantoon panostamalla pyritään siihen, että ulkopuolisten palvelujen ostot pysyvät vuodelle 2015 budjetoidulla tasolla. Keinoja ovat mm. ennaltaehkäisevän perhetyön jatkaminen ja lisääminen, resurssilisäys lapsiperheiden sosiaalityöhön, lastensuojelun sijaishuollossa painopisteen voimakkaampi siirtyminen laitoshoidosta perhehoitoon, sosiaalihuoltolain mukainen monialainen palvelutarpeen arviointi sekä yleinen kustannustietoisuuden lisääminen kaikissa palveluissa. Lapset ja nuoret huomioidaan myös aikuisten palveluissa. Varhaiskasvatuksessa toteutetaan hallitusohjelman ja lakimuutosten mahdollistamat toimenpiteet suunnitellulla aikataululla ja luovutaan kotihoidontuen kuntalisästä 1.8.2016 alkaen, mikä tuottaa kustannussäästöjä noin 200 000 euroa vuoden 2016 aikana. Oman palvelutuotannon ja yksityisen palvelutuotannon suhdetta sopeutetaan tarjonnan ja kysynnän mukaan. Tasapainotustoimet ovat välttämättömiä, jotta budjetti toteutuu ilman ylityksiä. Tarvittavien säästöjen kohdentuminen omassa palvelutuotannossa täsmentyy tilaajan ja tuottajan välisissä sopimusneuvotteluissa budjetin hyväksymisen jälkeen. Tilausbudjetin sisältämät riskit - Lastensuojelun asiakkuuksien määrän lasku ja ostopalveluiden käytön väheneminen ei jatku vaan kääntyy nousuun. Ennaltaehkäisevien toimien osoittautuminen riittämättömiksi. Kasvua tukeviin palveluihin asetettu tuottavuustavoite ei toteudu. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrän merkittävä kasvu lisää palvelujen kysyntää hallitsemattomasti. Varhaiskasvatuksessa tuotannon sopeuttaminen uuden varhaiskasvatuslain mukaiseksi ei ole mahdollista välittömästi muutosten tultua voimaan. Sopeuttamiseen tarvittava aika riippuu mm. henkilöstön eläköitymisestä. Varhaiskasvatuslain uudistusta ryhmäkokojen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden osalta ei hyväksyttäisi. Kotihoidon tuen kuntalisän poistaminen tuo paineita lapsiperheiden toimeentulotuen kuluihin. Nettosäästö on silti merkittävä. Kiinteistöjen kunto ja käytettävyys sisäilmaongelmista johtuen on merkittävä riski. Koulu- ja päiväkotitilojen heikko kunto erityisesti Kanta-Hämeenlinnassa voi vaikuttaa suunniteltuun peruskorjausaikatauluun ja näin myös johtaa ennakoimattomiin kiinteistöjen sulkemisiin. Omana riskinään on myös investointiaikataulun pitävyys. Muutokset investointiaikataulussa voivat johtaa ennakoimattomiin väistötilakustannuksiin. 37 Lautakunnan sitovat tavoitteet Tavoitteet tukevat erityisesti kaupunkitason strategian painopisteitä ’Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut’ ja ’Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen’. Kriittinen menestystekijä: Hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivisuutta tukevat tavat toimia Kriittinen menestystekijä: Investointien vaikuttavuuden arvio, vertailu ja priorisointi Tavoitteet Mittarit Rakennettu ympäristö tukee lapsen ja nuoren terveyttä ja kokonaisvaltaista kehitystä Investointiohjelman toteutuminen Toteutuneet hankkeet / eurot Tavoitetaso: Vuodelle 2016 päätetyt investoinnit toteutuvat investointisuunnitelman mukaisesti Kriittinen menestystekijä: Palveluita ja toimintaa kehitetään oivallisesti ja innovatiivisesti Tavoitteet Mittarit Lapsen huomioon ottaminen aikuisten palveluissa - Palvelut rakennetaan kokonaisvaltaisesti ja tarvelähtöisesti Hyvinvointineuvolan moniammatillisissa tiimeissä tehdyt suunnitelmat, joissa lautakuntarajat ylittyvät kpl/kohdentuminen/kustannusvaikutusten avaaminen Tavoitetaso: 90 suunnitelmaa/vuosi Sosiaalihuoltolain mukainen monialainen suunnitelma. Tavoitetaso: 50 suunnitelmaa/kk Kriittinen menestystekijä: Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut Tavoitteet Mittarit Palvelurakenteen painopisteen siirtäminen varhaisiin palveluihin, korjaavien palveluiden vahvistaminen Lastensuojelun kustannukset 2014/2015/2016 Tavoitetaso: Ostopalveluiden kustannukset ovat laskevat ja pysyvät noin 700 000 €/kk tasolla Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön palvelusopimuksessa erikseen sovitusti täysimittaisesti ryhmäkokojen muutokset ja sen tuottamat muutokset henkilöstöresursseihin ja palveluverkkoon 1.8.2016 lukien. Tavoitetaso: Palvelusopimukseen kirjattavat muutokset on otettu käyttöön 38 Lautakunnan talous TA 2015 Muutoksineen TP 2014 Tili 1101110 Tilin nimi Lasten ja nuorten lautakunta 300 321 330 3400 3500 30 400 430 450 470 480 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 2 308 429 4 614 205 104 255 3 872 7 030 761 854 263 110 239 641 22 158 6 942 470 379 784 118 438 317 -111 407 556 TA 2016 1 811 000 5 185 000 1 918 000 4 609 000 50 000 60 000 0 0 6 996 000 902 000 110 248 000 19 000 9 005 000 55 000 120 229 000 -113 233 000 6 637 000 869 400 108 768 500 16 000 8 040 000 185 100 117 879 000 -111 242 000 Sitovuus Tilaajalautakunnille myönnetyt meno- ja tulomäärärahat ovat bruttositovat. Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan investoinnit 2016-2019: INVESTOINNIT ja PÄÄOMAVUOKRA Pääomavuokra: investoinnin laina-aika 20 v + korko (peruskorko+1 %) + poisto Jos rakennetaan lisää neliöitä, hoitovuokraan voin laskea lisää kouluissa 5,5 €m2 ja päiväkodeissa 6,5 €m2 Kustannu s-arvio TB 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € Pääomavuokra 2017 2018 2019 2020 2021 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 013 1 013 1 013 1 013 1 013 470 470 470 380 380 110 110 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (TALONRAKENNUS) Tuomelan koulun peruskorjaus (Rimpelä) 11 900 3 600 Miemalan koulun ja asuinrakennuksen peruskorjaus (Rimpel 4 200 1 000 Vuorentaan koulun peruskorjaus (Rimpelä) 3 400 Luolajan koulun peruskorjaus (Rimpelä) 2 700 Ahveniston päiväkodin peruskorjaus (Rimpelä) 1 000 400 1000 1 600 1 600 1 000 1 600 800 1 000 1 000 300 600 110 Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus sis. Janne-Sali (Rimpe 5 300 3 300 1 000 600 600 Uusi päiväkoti Ojoinen (Rimpelä) 2 400 1 000 1 400 270 270 Eteläisten koulun päärak. peruskorjaus (Rimpelä) Myllymäen koulun peruskorjaus (Rimpelä) 800 300 200 500 700 90 90 2 700 Kaurialan lukion muutos yläkouluksi (Rimpelä) 500 1 000 7 100 200 2 500 Myllymäki -kampus lukiokeskukseksi (Tavastia -kuntayhtymä) 8 100 8 100 Ortelan koulun peruskorjaus (Rimpelä) 2 000 200 1 800 18 600 10 700 HML:n yhteiskoulu, HYK -rakennuksen peruskorjaus (Rimpelä Rakennukset ja rakennelmat yhteensä 4 600 4 000 900 1 013 1 013 2 493 900 900 220 220 4 053 4 353 Yllä mainitun investointitaulukon lisäksi palveluverkkoon liittyy Nummen palvelukeskus, joka toteutetaan elinkaarihankkeena. Kohde korvaa puretun Nummen alakoulun ja 1.8.2018 lakkautettavan Ahveniston yläkoulun toiminnat sekä Vuorentaan neuvolan tilat. Hankkeen euromääräinen vaikutus lasten ja nuorten lautakunnan käyttötalouteen suunnitelmakaudelle tarkentuu tarjouskilpailun kautta. Hanketta on viety eteenpäin n. 26 000 000€ suuruisena hankkeena. Toinen lasten ja nuorten lautakunnan käyttötalouteen vaikuttava hanke on perusparannuksena toteutettava Ruununmyllyn päiväkodin muutostyö, jonka kustannusarvio tarkentuu niin ikään tarjouspyyntökierroksen kautta. 39 TEHTÄVÄALUE : LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA JA TILAAJATOIMINTA TP 2014 Tili Tilin nimi 11011100 Lasten ja nuorten lautakunta 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 824 797 779 -796 955 TEHTÄVÄALUE: VARHAISKASVATUSPALVELUT Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Seija Mäkinen TA 2015 Muutoksineen TA 2016 786 500 -786 500 0 797 000 -797 000 Tehtäväalueen kuvaus Laki ja asetus lasten päivähoidosta ohjaavat varhaiskasvatuspalvelujen toimintaa. Alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Lasten vanhemmilla on mahdollisuus valita kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona lasten kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki, jolloin lapsen hoitaja on kunnan hyväksymä yksityisen päivähoitopalvelujen tuottaja ja sen toimintaa valvoo kunta. Kunnallinen päivähoito sisältää seuraavat muodot: päiväkoti, perhepäivähoito, esiopetus ja erityisvarhaiskasvatus. Kaupunki ostaa ruotsikielisen päivähoidon yksityiseltä toimijalta. Palvelusetelillä tuotetaan 1.8.2015 alkaen rakenteellisina paikkoina 84 hoitopaikkaa. Koska esiopetusta ei ole mahdollista järjestää yksityisen hoidon tuella tai palvelusetelillä, hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta noin sadan lapsen esiopetus. Hankinnan vaatima rahoitus erotetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisään aikaisemmin sisältyneestä 6-vuotiaan korotetusta kuntalisästä. Avoimessa varhaiskasvatuksessa ja kerhotoiminnassa on käytössä palveluseteli. Palveluntuottajina toimivat paikalliset yhdistykset ja oppilaitokset. Uutena tukimuotona on vuoden 2014 alusta tullut käyttöön alle kolmevuotiaiden lasten huoltajille suunnattu joustava hoitoraha. Vanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka osallistuu lapsen hoitoon, on oikeus saada joustavaa hoitorahaa, jos hän lyhentää viikoittaista työaikaansa. Joustava hoitoraha lisäävää kotihoidon tuen kuluja noin 250 000 euroa vuodessa. Vuoden 2016 aikana varhaiskasvatusta koskeviin lakeihin on mahdollisesti tulossa seuraavat muutokset: - Kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta suhdeluku nostetaan nykyisestä seitsemästä kahdeksaan. - Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan siten, että lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa Palveluseteliyrittäjäksi hyväksytty yksityinen palveluntuottaja avaa uuden 84-paikkaisen päiväkodin läntiselle alueelle elokuussa 2016. Kustannus elo- joulukuulta on noin 280 000 €. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tuotannon kanssa erikseen tehtävän toimintasuunnitelman mukaisesti: - Esiopetuksessa ja esioppilaiden päivähoidossa siirrytään perusopetuslain mahdollistaman 20 esioppilaan ja yhden lastentarhanopettajan sekä avustajan/päivähoitajan opetusryhmiin. - Tarvittava esiopetuksen ohella tarjottava päivähoito järjestetään osapäivähoitona, suhdeluku 1/13. - Perhepäivähoidon paikkojen määrä on vähentynyt vuosittain perhepäivähoitajien eläköitymisen/muun poistuman kautta. Poistuvat paikat on mahdollista korvata ilman korvaavan henkilöstön rekrytointia mahdollisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksesta syntyvillä vapautuvilla paikoilla. 40 - Mikäli hallitusohjelmaan kirjattu suhdeluvun muutos toteutuu, ryhdytään tuotannossa välittömästi toimenpiteisiin toiminnan sopeuttamiseksi siten, että lakiuudistuksen mahdollistama muutos on otettavissa käyttöön täysimääräisesti. Palvelusetelillä toimivan uuden päiväkodin käynnistäminen tuo läntiselle alueelle tarvittavia hoitopaikkoja ja mahdollistaa oman tuotannon osalta yhdestä huonokuntoisesta kiinteistöstä luopumisen toimintaa sopeuttamalla. Tuntiperusteisen päivähoitolaskutuksen kokeilu on ollut käytössä ympärivuorokautisessa päiväkodissa helmikuusta 2015 alkaen. Kokeilun myötä vuoropäivähoidon sijoitusten määrä on kasvanut runsaan 10 %. Kutalan päiväkodin laajennuksen valmistuttua siirretään Katuman, Kaivohaan ja Jokiaron ryhmäperhepäivähoitoryhmät päiväkodin tiloihin. Tuomelan koulun valmistuttua Kutalassa vapautuu tiloja esiopetusryhmiltä. Tällöin on mahdollista luopua ulkopuoliselta vuokratusta Laaniityn päiväkodin tilasta ja siirtää toiminta Kutalan päiväkotiin. Mikäli laki yli kolmevuotiaiden suhdeluvun muutoksesta päiväkotihoidossa toteutuu, tarkistetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisän ja palvelusetelin kattohinnan tasoa muutosta vastaavassa suhteessa. Kotihoidon tuen kuntalisä poistetaan käytöstä 1.8.2016 alkaen. Palvelutilaus Tunnusluvut 0-6 v. lapset Lapsia päivähoidossa Alle 3-v. päivähoidossa 3-6 v. päivähoidossa Erityisen tuen piirissä Päivähoidon käyttöaste TP 2014 4 835 2 374 480 1 894 146 83 % TB 2015 4 900 2 500 500 2 000 200 90 % TB 2016 4 915 2 500 550 1 950 200 90% TS 2017 4 930 2 500 550 1 950 200 90% TS 2018 4 960 2 500 550 1 950 200 90% Tehtäväalueen talous TP 2014 Tili Tilin nimi 11011110 Varhaiskasvatuspalvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TEHTÄVÄALUE: OPETUSPALVELUT Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Antti Karrimaa Tyhjä rivi 4 354 117 38 319 137 -33 965 020 TA 2015 Muutoksineen 4 305 000 37 772 000 -33 467 000 TA 2016 4 648 000 38 013 000 -33 365 000 Tehtäväalueen kuvaus Opetuspalvelut huolehtivat perusopetuksen, nuorisotoiminnan sekä lasten kulttuuripalveluiden tuottamisesta. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tuottamiseen Hämeenlinnan kaupunki osallistuu koulutuskuntayhtymä Tavastian sekä Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän jäsenkuntana. Kyseinen kuntayhtymä muuttuu osakeyhtiöksi vuoden 2015 alusta lukien. Kyseinen osakeyhtiö ylläpitää myös Hämeen ammattikorkeakoulua, joka tuottaa korkea-asteen koulutusta. Vapaan sivistystyön palvelut tuotetaan koulutuskuntayhtymä Tavastiaan yhdistetyn Vanajaveden opiston kautta. Lisäksi taiteen perusopetusta tuotetaan Sibelius-opiston kautta. 41 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan painopisteenä tulee vuonna 2016 olemaan uuden opetussuunnitelman käyttöön otto syyslukukauden 2016 alusta lukien. Opetussuunnitelman keskeisenä lähtökohtana on painottaa opetuksen sijaan oppimista perusopetuksen keskeisenä tavoitteena. Sisällöllisesti tämä tarkoittaa nykyistä voimakkaammin ilmiölähtöisyyden lisäämistä ja oppiainesidonnaisuuden vähentämistä opetussuunnitelmissa. Uusien opetussuunnitelmien ohella painopisteenä tulee olemaan käynnistyvien investointihankkeiden toiminnallinen suunnittelu siten, että perusopetuksen ilmiölähtöisyys, alueelliset tilatarpeet, tilojen käyttöasteen nostaminen ja eri sukupolvien yhteistoiminta yhteisissä tiloissa tulevat nykyistä joustavammaksi. Uutena kohteena tulee käyttöön HYKin Tuomelan yksikkö syyslukukauden 2016 alusta lukien. Nummen palvelukeskuksen rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2016. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välisen siirtymävaiheen kehittämistä mm. vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen kautta jatketaan. Perusopetuksen ja toisen asteen välisen siirtymän tavoitteena on taata edelleen kaikille perusasteen päättäneille toisen asteen koulutuspaikka. Aikuisten peruskoulun päättötodistuksen hankintamahdollisuuksia kehitetään keskittämällä lähtitutor-toiminnan painopistettä myös tähän kohderyhmään. Palvelutilaus Tunnusluvut PERUSOPETUS oppilasmäärä (20.9) josta erityisoppilaita erityisopetuksen oppilaat % ikäluokasta keskimääräinen ryhmäkoko ilman jakotunteja 1-6 luokat 7-9 luokat NUORISOTOIMINTA kontaktien määrä nuorisotyössä etsivä nuorisotyö/suunnitellusti tuetut LASTENKULTTUURI oppilaat / kuvataidekoulu (20.9) oppilaat / käsityökoulu muu käyttäjävolyymi (Hippalot/muut) TP 2014 TB 2015 TB 2016 6 348 389 6,1 6 348 365 5,8 6 400 390 6,1 21,2 19,4 20,5 20,5 20,5 20,5 41 161 148 38 000 41 000 352 89 14 434/53 732 367 128 14 000 367 128 14 000/50 000 Tehtäväalueen talous TP 2014 Tili 11011130 Tilin nimi Opetuspalvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 1 553 349 56 738 538 -55 185 190 TA 2015 Muutoksineen 1 529 000 57 069 000 -55 540 000 TA 2016 1 445 000 58 233 000 -56 788 000 42 TEHTÄVÄALUE: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Jari Pekuri Tehtäväalueen kuvaus Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut muodostuvat lasten ja nuorten ennaltaehkäisevistä terveyspalveluista, psykososiaalisen tuen palveluista sekä lastensuojelun palveluista. Ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin kuuluvat lakisääteiset lasten ja nuorten terveyspalvelut (neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut). Palvelukokonaisuuteen kuuluu myös nuorten terveysneuvontapiste. Psykososiaalisen tuen palvelut vastaavat lapsiperheiden sosiaalityöstä, lasten kehitykseen liittyvistä tutkimuksista, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä tuottavat kuntoutus-, terapia- ja kotipalvelua. Psykososiaalisen tuen palvelut vastaavat lisäksi lakisääteisten oppilashuollon, perheneuvonnan ja perheasiain sovittelun palvelujen tuottamisesta sekä puhe- ja toimintaterapian järjestämisestä. Topparityö ja Vaahteramäen perhetyö kuuluvat myös psykososiaalisen tuen palveluiden kokonaisuuteen. Lastensuojelun palvelut vastaavat lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluista. Kokonaisuuteen kuuluu myös Ankkuri-työ. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kasvua tukevissa palveluissa Lapsen ja nuoren hyvä päivä -kokonaisuutta toteutetaan kehittämällä erityisesti lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palvelujen rakennetta ja toimintatapoja. Vuonna 2015 aloitettua ennaltaehkäisevän perhetyön kokeilua jatketaan vuonna 2016. Perhetyön resurssi kohdistetaan ennalta määriteltyihin asiakassegmentteihin. Vuodelle 2016 perhetyötä lisätään siten, että työntekijämäärä tuplataan (ennaltaehkäisevä perhetyö), toimenpiteen kustannusvaikutus on 200 000 €. Oman palvelutuotannon olemassa olevan resurssin sekä vuodelle 2016 tehdyn resurssilisäyksen tavoite on se, että asiakkaat saavat oikea aikaisen ja riittävän tuen sekä se, että lastensuojelun ostopalveluihin vuodelle 2016 varatut määrärahat riittävät. Kokonaisuuden vaikutusta ostopalveluiden käyttöön seurataan kuukausittain pidettävissä tilaajan ja tuottajan yhteisissä tapaamisissa. Ostopalveluresurssi pidetään samalla tasolla kuin vuonna 2015. Vuodelle 2015 budjetoitu raha ylittynee noin 800 000 – 1 000 000 €. Uuden sosiaalihuoltolain mukaisen toiminnan turvaamiseksi lapsiperheiden sosiaalityöhön siirtyy yksi sosiaalityöntekijän vakanssi Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnasta ja tämän lisäksi lapsiperheiden sosiaalityöhön perustetaan yksi määräaikaisen sosiaalityöntekijän vakanssi. Määräaikaisen vakanssin kulut katetaan ennaltaehkäisevän perhetyön resursseista. Toimenpiteiden tavoitteena on sosiaalihuoltolain noudattaminen ja osaltaan myös lastensuojelun asiakkuuksien väheneminen. Resurssilisäyksiin liittyen vuoden 2016 palvelusopimukseen määritellään tuottavuustavoite. Lastensuojelun määräaikojen (lastensuojelun selvitykset) noudattaminen on edelleen haasteellista suuresta asiakasmäärästä johtuen. Lapsiperheiden sosiaalityöhön sekä ennaltaehkäisevään perhetyöhön ohjattujen resurssien odotetaan parantavan tilannetta. Lastensuojelun määräaikaisen sosiaalityöntekijän vakanssiin varataan resurssit myös vuodelle 2016. Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus on laskenut tavoitteena olevasta 60 %:sta lähes 50 %:iin. Perhehoitoyksikkö Kanervan toimesta käynnistetään kehittämistyö, jossa selkiytetään lastensuojelun sosiaalityön, sijaishuollon asiakasohjauksen ja maakunnallisen perhepankin roolit ja tuotteet tavoitteena saada perhetyön suhteellinen osuus sijaishuollosta uudelleen nousuun. Perhehoidon palkkiot ovat jääneet jälkeen muun maan kustannuskehityksestä ja niitä korotetaan tämän vuoksi vuoden 2016 alusta 3,5 %:lla. Tukiperheiden rekrytointia vahvistetaan sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla palkkaamalla tätä tarkoitusta varten osa- ja määräaikainen sosiaaliohjaaja Kanervaan. Uutena tehtävänä lasten ja nuorten palveluihin tulee täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen lapsiperheille. Tähän varataan vuodelle 2016 yhteensä 380 000 euroa, mikä siirretään Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan budjetista lasten ja nuorten palveluihin. 43 Hämeenlinnan kaupunki osallistuu Kuntakokeiluun vuosina 2015–2016. Kokeilun sisältökohteita ovat monialaiset lasten ja nuorten palvelut sekä perusterveydenhuollon palvelut yhdessä päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa. Kuntakokeilulla haetaan tukea moniammatilliseen työskentelyyn. Kokeilun tavoitteeksi on myös asetettu tuottavuuden lisääntyminen. Kokeilu on osa valtion asettamaa tavoitetta vähentää kuntien tehtäviä. Lisääntyvä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä kasvattaa lasten ja nuorten palveluiden asiakasmäärää. Kasvua seurataan ja tarvittavat resurssimuutokset kirjataan vuoden 2016 palvelusopimukseen. Tehtäväalueen talous TP 2014 Tili 11011140 Tilin nimi Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TA 2015 Muutoksineen Tyhjä rivi 1 122 472 22 582 862 -21 460 390 803 000 22 251 500 -21 448 500 Tunnusluvut Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Neuvolapalvelujen käynnit Lapsiperheiden kotip. saaneiden perheiden määrä Koulu- ja opiskeluterv.huollon käynnit yhteensä Nuorten terveysneuv. käynnit Ankkuritoiminnan asiakaskäyntien määrä Vaahteramäen asiakasperheet Psykososiaalisen tuen palvelut Kasvatus- ja perhen. käyntitapahtumat Oppilashuollon asiakaskäynnit Puheterapiakäynnit yhteensä Toimintaterapiakäynnit yhteensä Lastensuojelun palvelut Lastensuojeluilmoitukset Lastens. avohuollon oma perhetyö, lasten määrä Kiireellinen sijoitus Avohuollon tukitoimenp. piirissä olevat lapset Vuoden aikana sijoituksessa olleet (avohuolto+ huostaan otetut) eri lasten määrä Uudet huostaanotot Vuoden aikana huostassa olleet Perhehoito / laitoshoito (%) Perhekeskuksen käyttö (%) TP 2014 TB 2015 TB 2016 38 239 110 26 641 1 947 31 500 110 24 500 2 300 1 250 180 39 000 120 26 700 2 300 1 250 180 4 500 3 200 2 600 550 4 500 3 200 2 600 550 61 1 404 260 1 500 140 70 1 400 220 1 500 140 50 1 350 200 23 140 51 /49 80 20 140 60/40 100 20 162 1 557 60/40 100 TA 2016 903 000 23 186 000 -22 283 000 44 ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Elämänlaatupalvelut käsittää liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Elämänlaatulautakunta jakaa kaikki kaupungin järjestö- ja yhdistysavustukset. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Taloudellisesta tilanteesta johtuen elämänlaatulautakunnan alaisen toiminnan kokonaisuus järjestetään 80 000 euroa pienemmällä budjetilla verrattuna vuoden 2015 budjettiin lukuun ottamatta Suomi 100 -juhlavuoden rahoitukseen esitettyä lisäystä. Hämeenlinna on historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä. Hämeenlinnan kaupungin visio nostaa elämänlaatulautakunnan alaiset palvelut keskeiseen asemaan kaupunkikuvaa luotaessa. Visiossa tavoitteena on elinvoimaisuuden edellytysten parantaminen Hämeenlinnan vahvan ja monipuolisen historian ja syvältä historiasta periytyvän kulttuurin voimalla. Kaupungin vetovoiman ja elinvoimaisuuden edellytyksiä ovat hyvät palvelut. Tavoitteena on monialaisella ja monimuotoisella palvelujen järjestämisellä löytää vastauksia palvelutarpeiden tyydyttämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Palvelujen järjestämisessä on ylitettävä lautakuntien välisiä rajoja ja avattava uusia palvelujen järjestämisen mahdollisuuksia yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelurakenteita tulee kehittää joustaviksi ja uusiin toimintatapoihin kannustaviksi. Laaja-alainen verkostoyhteistyö muiden vastuualueiden, konsernin, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa laajentaa palvelujen järjestämisen erilaisia mahdollisuuksia. Juhlavuosiketjussa on teemana vesi ja luonto, joka rahoitetaan kaupunginhallituksen taholta. Vuoden 2016 aikana elämänlaatulautakunnan vastuulla on valmistella vuoden 2017 lasten ja nuorten juhlavuotta teemalla LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI 100-VUOTIAASSA SUOMESSA - Kuulemmeko sen? Mitä se kertoo meille tulevaisuudesta? Suunnittelun lähtökohtana on kaupunginhallituksen päätös 4.5.2015, jossa päätettiin hankesuunnitelmasta ja budjetoinnista. Budjetti ei saa ylittää 500 000 euron summaa vuosina 2015–2017. Vuodelle 2016 esitetään juhlavuoden valmisteluun 170 000 euron summaa, joka tässä budjetissa on supistettu 130 000 euron suuruiseksi. Budjetissa on tuloja 25 000 euroa. Budjetti jakaantuu seuraaviin menoihin - omarahoitusosuus maakuntaliitolle -15 000 - tapahtumakoordinaattorin palkka -37 000 - matkat, kokoukset ja seminaarit -10 000 - tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimustyö -60 000 (tähän haetaan ulkopuolista rahaa, kokonaistarve on 170 000 euroa) - Muut kustannukset -8 000 Strategisen painopisteen toteutumiseksi uusia palvelukokonaisuuksia kehitetään suunnitelmakaudella seuraavan jaotuksen mukaisesti: - harrastamisen, osallistumisen ja opiskelun tukeminen - kulttuuri- ja liikuntakasvatus - kulttuuriperinnön säilyttäminen - kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Jaottelulla muodostetaan raami vuoteen 2017 ulottuvalle puitesopimukselle. Puitesopimuksessa sovitaan neljälle vuodelle keskeiset toiminnat eri tuottajille, joilla toteutetaan palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuuksien kautta muodostuu elämänlaatupalveluista kokonaiskuva. Vuosittain tehtävillä palvelusopimuksilla tarkennetaan vuosittaiset painopisteet ja kehittämisen alueet sekä määrärahat. Elämänlaatupalvelut on suunnattu kaikille kaupunkilaisille. Lautakunnan oman toiminnan lisäksi yhteistyötä tehdään kaupungin muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Palvelut on tarkoitettu myös matkailijoille ja kaupungissa vierailijoille. Liikuntapalvelujen uudet investoinnit urheiluhalliin ja maauimalaan sekä Kantolaan suunniteltu tapahtumapuisto lisäävät kaupungin vetovoimaa. Linnanniemen aluetta kehitetään toimijoiden yhteistyöllä ja uudenlaisella asiakaslähtöisyydellä. Tulevaisuudessa tavoitteena on hyvien yhteistyökäytänteiden vakiinnuttaminen ja uusien yhteistyömuotojen löytäminen. Nykyisin yhteistyötä tehdään mm. seuraavasti: 45 Lasten ja nuorten lautakunnan kanssa: - Kerhotoiminnan liikunnallistaminen, koulun liikuntatuntien liikuntapaikat, yhteistyö koulujen liikuntasalien käytössä ja rakentamisessa, 1-2. luokkien uimakoulut, koulujen ja päiväkotien suunnistuskartat sekä lasten ja nuorten Suomi 100 juhlavuoden valmistelu - Kirjastot ja taidelaitokset koulujen oppimisympäristöinä, koulujen kulttuuritapahtumat ja konsertit, koululaisryhmien vierailunäytännöt, 9-korttilaisten ilmaiset tai alennetut pääsyliput, Sibelius-säätiön kulttuurikasvatushanke, koulukirjastoyhteistyö Ikäihmisten lautakunnan kanssa: - Ikäihmisten liikuntaryhmät, 70+ -kortti, ikäihmisten alennukset maksuista esim. uimahallissa - Kotikirjastopalvelu, teatterin päivänäytännöt ja yleisökasvatus, vanhainkotien konserttivierailut, museoiden yhteistyö, kulttuuriviikko Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan kanssa: - Alennukset mm. uimahalliin, yhteistyöryhmiä Linnan terveyspalvelujen kanssa, erityisryhmien liikunnanohjaus, erityisryhmien liikunnallinen kerhotoiminta, kirjaston liikuntavälineiden lainaukset, oppisopimusliikunnanohjaaja yhteistyössä sosiaalipalvelujen kanssa - Kirjaston palvelut maahanmuuttajille, Kettuki-yhteistyö, kotikirjastopalvelu Yhdyskuntalautakunnan kanssa: - Yhteistyö puistoissa ja kevyen liikenteen väylissä - Rakennetun kulttuuriperinnön vaaliminen - Ulkoliikuntapaikkojen rakentaminen ja peruskorjaus Yhteistyö eri järjestöjen kanssa: - Elämänlaatulautakunta jakaa kaikki järjestöavustukset - Järjestötilaisuudet - Seuraparlamentit - Tapahtumayhteistyö Lautakunnan toiminnan keskeiset muutokset vuonna 2016: - Linnanniemen kehittämistyön jatko ja uusien kehittämismallien luominen - Juhlavuosiketju (2015 - 2017) - Kanta-Hämeenlinnan uimahallin peruskorjauksen suunnittelu käynnissä Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n toteuttamana - Hämeenlinnan urheilupuistoon rakenteilla uusi pesäpallokenttä Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n toteuttamana - Ahveniston alueen kehittämisen jatkaminen yhdessä yrittäjän kanssa - Historiallisen museon toimintakonseptin uudistaminen Linnanniemi-hankkeen tulosten pohjalta - Orkesterivierailuiden tuottamiskonseptin uudistaminen taloudellisemmaksi yhdessä Verkatehdas Oy:n kanssa - Juhlavuosiketjussa luonto ja vesi -teemavuosi Tilausbudjetin sisältämät riskit - - Taloudellinen riski on Hämeenlinnan liikuntahallit Oy:n tekemien poistojen siirtyminen avustuksiin Lisäksi hinnankorotukset liikuntatiloissa saattavat merkitä varauksien/kävijöiden vähenemistä ja kokonaistulokertymän pienenemistä Taidemuseolla on jo vuosia ollut kahden museorakennuksen avoinnapitovaikeuksia. Markkinointi ja mainonta tapahtumista ja näyttelyistä jää vähäiseksi Taidemuseon kokoelmien säilytystilat ovat jo liian pienet ja olosuhteiltaan vaihtelevat ja puutteelliset. Tämä on aiheuttanut jo vaurioita ja on vaatinut konservointi- ja kunnostustoimenpiteitä taidekokoelmille, joita on velvollisuus hoitaa ja ylläpitää Kiinteistöjen pysyminen asianmukaisessa kunnossa Historiallisen museon näyttelytoiminnan linjaukset tehdään, kun Linnanniemen kehittämishanke saadaan päätökseen Historiallisen museon museokohteiden näyttelyiden huolto- ja ylläpitotoimenpiteitä tehdään resurssien mukaan 46 Lautakunnan sitovat tavoitteet Päämäärä Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittinen menestystekijä: Joustava ja tehokas elinkeinotoimi yhteistyössä eri toimijoiden kesken Tavoitteet Elämänlaatupalvelut edistävät elinkeinoelämää ja matkailua Mittari Merkittävien kulttuuri- ja liikuntatilaisuuksien kävijämäärät (verrattuna edelliseen vuoteen): HPK:n (miesten ja naisten jääkiekko ja naisten lentopallo) ottelut/kausi, HJS:n jalkapalloturnaukset, moottorirata, keskiaikamarkkinat, Linnajazz, Vanaja-festivaali,Tomaatteja tomaatteja, Aulangon lasten teatteri, Naivistit Iittalassa Teemavuosi 2016 kulttuuritapahtumien kävijämäärä: Sibelius Celebrations, tavoite myytyjä lippuja 7 000 kpl; Verkatehdas Oy ,Historiallinen museo, Kaupunginteatteri, tavoite myytyjä lippuja juhlavuoden tapahtumiin 2 000 kpl. Hämeenlinnan ulkopuolella ostettujen kulttuuritapahtumien lippujen osuus kokonaismyynnistä 40%. Päämäärä Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut Kriittinen menestystekijä: Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut Tavoitteet Asukkaat ja vierailijat ovat tyytyväisiä elämänlaatupalveluihin Mittari Palveluiden asiakastyytyväisyys: Toteutetaan kaksi asiakaskyselyä kulttuurista ja liikunnasta, tavoitteena 3.5 Päämäärä Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen Kriittinen menestystekijä: Uuden tasapainotus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttaminen Tavoitteet Tasapainoinen talous siten, että uusien investointien vaikutus otetaan huomioon käyttötaloudessa Mittari Käyttötalouden muutos 2014 /2015 /2016 Tilakustannusten muutos 2014/2015/2016 Lautakunnan talous TP 2014 Tili Tilin nimi 1101115 Elämänlaatulautakunta 300 330 3500 30 400 430 450 470 480 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 2 695 0 216 2 911 276 011 8 291 288 3 363 6 344 521 1 299 782 16 214 966 -16 212 054 TA 2015 Muutoksineen 310 800 8 139 900 1 900 5 442 000 1 565 400 15 460 000 -15 460 000 TA 2016 0 25 000 0 25 000 342 000 8 181 000 1 000 5 382 000 1 566 000 15 472 000 -15 447 000 47 Sitovuus Tilaajalautakunnille myönnetyt meno- ja tulomäärärahat ovat bruttositovat. Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan investoinnit 2016 - 2019 Liikuntainvestointiesitykset: Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n, Hämeenlinnan Jäähalli Oy:n ja Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy:n toteuttamat liikuntainvestoinnit, niiden vaikutus avustuksiin sekä liikuntayhtiöiden rakennusten poistosuunnitelmat on esitetty tilausbudjetin kohdassa osakkeet ja osuudet/oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Tärkeimpinä investointeina tuleville vuosille ovat: - Kanta-Hämeenlinnan Uimahallin peruskorjaus ja laajennus vuosille 2016-2018; alustava kustannusarvio 12 milj. euroa, joka tarkentuu suunnittelun edetessä. - Metritiski Areenan katon uusiminen, 2016-2018; alustava kustannusarvio 250 000 euroa. Ulkoliikuntapaikkojen investointiesitykset sisältyvät yhdyskuntalautakunnan investointiohjelmaan. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut: ELALAN INVESTOINNIT TB2016 - TS 2019 2.9.2015 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (TALONRAKENNUS) TS TS TS Laajuus EUR / kust.arvio TB EUR 1000 EUR 2016 2017 2018 2019 HUOM! br-m2 br-m2 (alv 0%) Pääkirjaston peruskorjaus 7 500 1 000 3 500 3 000 6 190 1 200 7 428 000 Museoiden säilytystilat 6 100 1 000 1 500 0 13 600 0 1 000 3 500 4 000 Irtain omaisuus: - Taidemuseon hankintamääräraha 20 000 € Elämänlaatulautakunnan osalta palveluverkkoon tehtävät investoinnit on toteutettu pääosin kaupungin tytäryhtiöiden kautta. Yhtiöiltä saadun informaation perusteella nykyinen käytäntö oman pääoman ehtoisten sijoitusten kautta toteutetusta rahoituksesta on osin ongelmallinen. Nykykäytännön mukaan yhtiöille investoinneista aiheutuvat poistot tuottavat yhtiöille liiketappiota vuosittain poistojen verran. Investointihankkeiden rahoitusta jouduttaneen vuodelle 2017 muuttamaan siten, että oman pääoman ehtoisista sijoituksista luovutaan ja ne muutetaan vuosittaisiksi avustuksiksi, joilla on yhtiöille tulosta parantava, eli poistoista aiheutuvia tappioita korvaava, vaikutus. Tämän toimenpiteen käyttötalouden vuosikustannusvaikutus on noin miljoonan euron luokkaa astuen voimaan vaiheittain siten, että vuonna 2017 vaikutus olisi n. 400 000 euroa (Eleniaareena, pesäpallokenttä, Metritiski Areena) ja vuonna 2018 n. 1 000 000 euroa (Uimahallin peruskorjaus ja laajennus 600 000 euroa lisää). TEHTÄVÄALUE: ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA JA TILAAJATOIMINTA TP 2014 Tili Tilin nimi 11011150 Elämänlaatulautakunta 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 216 651 664 -651 448 TA 2015 Muutoksineen 588 000 -588 000 TA 2016 25 000 689 000 -664 000 Lautakunnan määrärahoihin esitetään 100 000 € varaus Suomi 100 -juhlavuoden valmistelun menoihin ja 25 000 € saataviin avustuksiin. Kaupungin juhlavuosiketju läpäisee kaikki toimialat. 48 TEHTÄVÄALUE: KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT Vastuuhenkilö: Valmistelijat: Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Projektipäällikkö Antti Vihinen, Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki Tehtäväalueen kuvaus Kulttuuri- ja kirjastopalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut, museopalvelut ja kulttuuripalvelut. Kulttuuripalvelut jakautuvat musiikki ja - teatteripalveluihin. Lisäksi osto-, yhteistyö- ja palvelusopimusten kautta tuotetaan mm. erilaisia kulttuuritapahtumia, festivaaleja, teatteri- ja galleriatoimintaa sekä yksittäisiä tapahtumia. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Määrärahojen vähyydestä johtuen kulttuuri ja kirjastopalvelut järjestetään nollakasvulla. Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sosiaalinen, taloudellinen ja sivistyksellinen merkitys kasvaa koko ajan. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut edistävät osaltaan ihmisten hyvinvointia, viihtyvyyttä ja hyvää elämää. Lapsiperheet arvostavat kulttuuri- ja kirjastopalveluja ja hyviä harrastusmahdollisuuksia. Myös vapaa-ajan lisääntyminen kasvattaa palvelujen kysyntää. Toisaalta ikäihmisten entistä suurempi määrä ja parempi toimintakyky asettavat palveluille omat vaatimuksensa ja edellyttävät uudenlaisten palvelujen kehittämistä. Vaikka kulttuuri- ja kirjastopalvelut on suunnattu ensisijaisesti oman kunnan asukkaille, niillä on myös matkailullista ja elinkeinopoliittista merkitystä. Myös niiden imagollinen merkitys on hyvä muistaa, ja ne luovat pohjaa hyvälle asumiskaupungille. Kiristyvä talous vaatii entistä tarkempaa harkintaa mietittäessä kirjastopalvelujen järjestämistä. Kirjastoautopalvelujen lisääminen ja uusien palveluratkaisujen hakeminen mm. automaatiota ja itsepalvelua lisäämällä on edelleen ajankohtaista. Lähikirjastojen aukioloaikojen tarkistaminen on myös tarpeen. Koulukirjastojen palvelut järjestetään opetus- ja kirjastopalvelujen yhteistyönä. Historiallisen museon toimintakonseptin muutosta valmistellaan Linnanniemi-hankkeen loppuraportin tulosten pohjalta. Historiallinen museo siirtyy Skogsterin taloon. Museolta vapautuviin näyttelytiloihin yritetään löytää uutta toimintaa. Museoiden säilytystilahanketta selvitetään Myllymäki-kampuksen suunnittelun yhteydessä. Verkatehtaan alueen toimijoiden välistä konkreettista yhteistyötä lisätään. Palvelutilaus Tunnusluvut TP 2014 TB 2015 TB 2016 Kirjaston lainaus Historiallisen museon kävijämäärä Taidemuseon kävijämäärä 1 188 385 99 026 27 799 1 300 000 49 000 20 000 1 300 000 30 000 20 000 Historiallinen museo ei avaa uusia näyttelyitä Hämeen linnassa vuonna 2016. Lisäksi Vankilamuseo on suljettuna noin kuusi kuukautta vuonna 2016. Tehtäväalueen talous TP 2014 11011160 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 2 695 9 336 334 -9 333 638 TA 2015 Muutoksineen 8 142 000 -8 142 000 TA 2016 0 8 056 000 -8 056 000 49 TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: LIIKUNTAPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki Tehtäväalueen kuvaus Liikuntapalvelut huolehtivat liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luomisesta liikunnalle. Näitä tehtäviä ovat liikuntapaikkojen tarjoaminen, liikunnan järjestäminen, kansalaistoiminnan tukeminen, paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen sekä terveyttä edistävä liikunta. Liikuntapalvelut huolehtivat palvelujen järjestämisestä avustamalla kolmea eri halliyhtiötä (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, Hämeenlinnan Jäähalli Oy ja Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy), ostamalla palveluja (asiakaspalvelu ja liikunnanohjaus) sekä vuokraamalla tiloja Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:ltä, Hämeenlinnan Jäähalli Oy:ltä ja Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy:ltä (päiväkäyttö koulut ja päiväkodit) sekä tekemällä palvelusopimuksen ulkoliikuntapaikkojen ylläpidosta ja hoidosta LinnanInfra -liikelaitoksen kanssa. Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n avustukseen sisältyy myös Elenia-areenan korko- ja toiminta-avustus. Ulkoliikuntapaikkojen rakentamisesta ja määrärahoista vastaa yhdyskuntalautakunta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Liikuntapalvelujen tavoitteena on taata kaupunkilaisille mahdollisimman laadukkaat liikuntapalvelut. Liikuntapalvelut toimivat myös yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kanssa tarjoamalla liikuntapalveluja palvelujen yhteyteen sekä tukemalla matkailua. Liikuntapalvelujen tulevaisuuden suuntaviivat ja painopisteet määritellään syksyllä 2015 käsiteltävässä liikunta- ja kulttuuripoliittisessa ohjelmassa. Lisäksi ohjelmassa otetaan kantaa ns. järjestöavustusten tulevaisuuteen. Uudessa hallitusohjelmassa on mainittu myös vapaa-aikapalvelujen lakien poistumisesta/väljentämisestä. Voimassa oleva liikuntalaki on ns. puitelaki, jossa ei tarkasti määritellä liikuntapalveluja. Hallitusohjelmassa sen sijaan korostetaan liikunnan merkitystä muiden palvelujen sisällä kuten esim. tunti liikuntaa päivässä kouluissa. Taloudellisesta tilanteesta johtuen normaalitoimintojen avustus- ja ostopalvelusopimusten arvoa joudutaan supistamaan. Kanta-Hämeenlinnan uimahallin peruskorjauksen suunnittelua jatketaan. Peruskorjauksen aika-taulu tarkentuu Engelin rannan rakentamisen ajankohdan tarkennuttua. Pesäpallokentän siirto Hämeenlinnan urheilupuistoon on alkanut ja valmistuu 2016 syksyllä. Ahveniston alueen kehittämistä jatketaan yhteistyössä yrittäjän kanssa. Palvelutilaus Tunnusluvut Liikuntapalvelujen luku- ja kävijämäärät hoidetut ulkoliikuntapaikat ohjausten lukumäärä/viikko; kevät ja syksy erikseen uimahallien kävijämäärät TP 2014 TB 2015 TB 2016 100 kpl 110 kpl/vk 257 667 100 kpl 110 kpl/vk 270 000 100 kpl 110 kpl/vk 270 000 käyntikertaa käyntikertaa käyntikertaa Uimahallien kävijämääräennuste, jos kanta-Hämeenlinnan uimahallin remontti ei lähde käyntiin. Tehtäväalueen talous TP 2014 11011170 Liikuntapalvelut 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 6 226 968 -6 226 968 TA 2015 Muutoksineen 6 730 000 -6 730 000 TA 2016 6 727 000 -6 727 000 50 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA Terveys ja hyvinvointi ovat lisääntyneet maassamme merkittävästi viime vuosikymmeninä. Aikaisempaa pitkäikäisemmät, terveemmät ja toimintakykyisemmät kansalaiset ovat merkki monista positiivisista ilmiöistä yhteiskunnassa. Kansalaisella on aikaisempaa enemmän tahtoa ja mahdollisuuksia huolehtia omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Kansalaisten aktiivisuuden lisääntyminen asettaa palvelut uudenlaiseen asemaan suhteessa kansalaisiin, jos palvelujen käyttäminen tulee ihmisen elämänkaaressa ajankohtaiseksi. Omaan terveyteen ja hyvinvointiin panostetaan aikaisempaa enemmän myös omaa varallisuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymisen kääntöpuolena on terveys- ja hyvinvointierojen kasvu eri kansalaisryhmissä. Palvelujen rooli kansalaisen kumppanina oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja parantamisessa on korostumassa. Kansalainen ei ole passiivinen palveluiden vastaanottaja vaan palvelut tukevat aktiivista itsehoitoa. Monesti pienikin motivointi ja ohjaus riittävät lisääntyneeseen itsestä huolehtimiseen. Palveluiden uusi rooli merkitsee edellytysten luomista hyvinvoinnille ja mahdollisimman itsenäiselle ja aktiiviselle elämälle. Olemme palveluissa perusteellisen muutoshaasteen edessä; miten muun muassa palveluneuvonta, palvelutarpeen arviointi, terveys- ja hoitosuunnitelmat (palvelusuunnitelmat), tavoitteiden asettaminen ja palveluiden toteuttaminen tapahtuvat. Kestävä hyvinvointi ei perustu vain aktiivisille palveluille. Kun kansalaisesta tulee palvelujen käyttäjä, on tärkeätä että asiakkaiden ja hänen lähipiirinsä kaikki resurssit onnistutaan mobilisoimaan terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Palveluiden tavoitteena on mahdollisimman aktiivinen ja osallistuva kansalainen läpi elämän. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan järjestämis- ja rahoittamisvastuulla ovat kohtien 1-4 palvelut sekä lisäksi myös toteuttamisvastuulla kohdan 5 mukaiset palvelut: 1. Kaupungin terveyspalvelut, jotka sisältävät perusterveydenhuollon palvelut (avosairaanhoito- ja sairaalapalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut) sekä yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon osuuden. Lisäksi terveyspalveluiden tilaajatoiminta kattaa Koivikkokodilta ja Ilveskodilta ostettavat erityispalvelut. Erikoissairaanhoidon tilaajatoiminta ja rahoitusvastuu sekä sairaankuljetuksen ja ensihoidon kustannusvastuu ovat myös lautakunnan talousarviossa. 2. Sosiaalisen tuen palvelut, joita ovat työllisyyttä edistävät palvelut, aikuissosiaalityön, toimeentulotuen palvelut, maahanmuuttajapalvelut, sosiaaliasiamiestoiminta sekä sosiaalipäivystys. 3. Vammaispalvelut, jotka sisältävät vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden etuudet, palvelut ja tukitoimet. 4. Päihde- ja mielenterveyspalvelut, johon kuuluvat mielenterveyden avopalvelut, psykiatrinen työ- ja päivätoiminta, kuntoutuspoliklinikka, päiväosasto sekä asumispalvelut. Vastuualueelle kuuluu lisäksi päihdehuollon erityis- ja asumispalvelut. 5. Vuodesta 2016 lähtien lautakunnan alaiseen organisaatioon siirretään palvelutuotannosta toimintakykyä edistävät palvelut siten, että henkisen hyvinvoinnin palvelut siirtyvät kokonaisuutena perusterveydenhuollon palvelualueelle Lautakunta on toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja tilaajaorganisaation virkamiehet ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa vastuullisia virkamiehiä. Lautakunnalla ja tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisen lisäksi viranomaistehtäviä yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa, valmiussuunnittelussa ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Lautakunnan yksilöjaosto käsittelee yksilöpäätösten oikaisupyynnöt sekä valmistelee palveluiden järjestämistä ja asiakasmaksuja koskevat vastineet kantelu- ja valitusasioissa. Vuoden 2016 alusta toteutettavaksi valmistellaan organisaatiouudistusta, jossa toimintakykyä edistävät palvelut Hämeenlinnan palvelutuotannossa organisoidaan uudelleen. Henkisen hyvinvoinnin palvelut sijoitetaan osaksi perusterveydenhuollon palvelualuetta, jonka toiminnallisena osana palvelut jo nyt ovat. Aikuissosiaalityö, maahanmuuttajapalvelut, työvoiman palvelukeskus sekä vammaisten palvelut (Matinkulmakodit, Virvelinrannan päivätoiminta) suunnitellaan ja siirretään osaksi lautakunnan organisaatiota. Vammaispalveluja lukuun ottamatta lautakunnan alaiseen organisaatioon siirrettävät toiminnat sisältävät leimallisesti viranomaistoimintaa. Vammaispalvelujen tuotannolliset osat ovat lähempänä puhdasta palvelutoimintaa. Vammaispalveluita toteutetaan leimallisesti monituottajamallisessa toimintaympäristössä, jonka osana tuotannollisten yksiköiden johtaminen on mahdollista. 51 Toimintaympäristö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on saanut maan uuden hallituksen myötä uuden suunnan ja aikataulun. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu ja julkinen toteutusvastuu on suunniteltu enintään 19 itsehallintoalueelle. Palveluiden rahoitusvastuun vaihtoehtona ovat itsehallintoalueiden verotusoikeus tai suora valtion rahoitus. Toimintavuoden 2016 aikana lopullisesti päätetään alueiden lukumäärä ja rahoitusmalli. Lisäksi valmistellaan sote-järjestämislaki ja pääosa muutoksen edellyttämästä lainsäädännöstä päätettäväksi viimeistään 2017. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto itsehallintoalueille on alustavasti suunniteltu tapahtuvan 2019 siten, että 208 perustetaan itsehallintoalueiden muutoshallinnot. Tavoitteena on edelleen sosiaali- ja terveyspalveluiden täydellinen integraatio. Tulevan sote-rakenteen suunnittelu lyö leimansa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöön toimintavuonna 2016. Palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen siirtämistä itsehallintoalueelle on syytä aktiivisesti ja omaehtoisesti jatkaa hallituksen päättämällä alueellisella pohjalla. Tavoitteena on se, että Hämeenlinnan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palvelurakenteen, palveluprosessien, palvelutarjonnan, palveluintegraation sekä taloudellisen ja toiminnallisen kestävyyden näkökulmasta mahdollisimman tarkoituksenmukaisia kun siirto itsehallintoalueille toteutetaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttaminen aikaisempaa niukemmin resurssein on välttämätöntä matkalla kohti itsehallintoalueita. Lautakunnan onnistuminen osavastuualueiden rakennemuutoksissa näkyy siinä, että aikaisempaa suurempia käyttäjämääriä onnistutaan palvelemaan vain niukasti suuremmilla resursseilla. Tämä kuvastaa palvelutarjonnan monipuolistumista ja kevenemistä sekä onnistumista palveluiden hankinnassa siten, että käyttäjät saavat monissa kohdissa palvelunsa juuri oikealla tavalla aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmin ja usein hieman kevyemmin. Hämeenlinnan sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa/asukas ollaan lähtökohtaisesti kansallisesti halvimman kolmanneksen ylärajalla. Kaupungin menotasoa suhteessa verrokkeihin on edelleen alennettava. Lautakunnan talous on ollut alijäämäinen jo useita vuosia peräkkäin, vaikka toimintakatteen kasvu on onnistuttu painamaan kansallisesti vertaillen varsin matalalle uralle. Erikoissairaanhoidon talouden tasapainotusohjelma on haukannut leijonanosan lautakunnan raamin lisäyksestä. Talousarvioon ei ole leivottu sisään epärealistisia tai kohtuuttoman suuria säästösuunnitelmia. Vuoden 2016 talousarvioehdotus on mahdollista toteutua raamin puitteissa – se ei kuitenkaan siedä yllätyksiä ja asetetuissa tavoitteissa on onnistuttava. Valtio ei ole tahollaan kyennyt lunastamaan lupauksia kuntien normien purkamisessa vuoden 2016 osalta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Edelleen vaikuttaa päinvastoin siltä, että suurimmat talousarvion lisäpaineet tulevat valtion toimista – erityisesti työllisyyden hoidon vastuun sälyttämisestä kunnille. Pitkäaikaistyöttömyys heijastusvaikutuksineen on edelleen painetekijä lautakunnan talousarviossa. Lisäksi maan hallituksen budjettitoimilla (esimerkiksi asumistuen leikkaukset) saattaa olla arvaamattomia heijastusvaikutuksia lautakunnan menoihin, tuloihin ja kysyntään. Kaikki toimintojen tuottavuuden lisäämisen elementit on oltava käytössä, jotta kuntalaisten palvelujen edellyttämä rahoitus ylipäätään voidaan turvata. Panoksella on saatava enemmän tuotosta. Talouden tasapainottaminen edellyttää rakennemuutoksia. Palvelurakenteen pitää tukea kevyitä palvelumalleja raskaiden laitosvaihtoehtojen sijasta. Toiminnan prosessien on oltava tehokkaita, laadukkaita ja toimintatapojen vaikuttavia. Palvelujen yksikköhintojen tulee olla joka kohdassa läpinäkyviä, vertailtavia ja kilpailukykyisiä. Yksikköhintojen tulee talousarviovuonna ja suunnitteluvuosina systemaattisesti olla laskevalla uralla, mikäli tavoitteena oleva veroprosentin pitäminen nykytasolla voi velkaantumisen lisääntymättä onnistua. Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan toimialueella muutosten toteuttamisessa onnistuminen on strategisesti keskeinen tekijä. Muutosten edellytyksenä strategioiden on tuettava joka kohdassa edellytysten luomista alenevalle kustannuskehitykselle. Palvelun järjestämisvastuussa olevien lautakuntien on kyettävä tarvittaviin päätöksiin ja niiden toimeenpanoon. Palvelutuotannon on ketjun tärkeänä lenkkinä pantava päätökset toimeksi siten, että rakennemuutosten säästöt saadaan täysimääräisesti pois tuotannon rakenteista. Sairaanhoitopiirin taseeseen on kertynyt mittava alijäämä. Maakunnan kunnat (sopimusohjaus) sekä sairaanhoitopiirin valtuusto ovat hyväksyneet suunnitelman taseen alijäämän kattamiseksi vuoteen 2018 mennessä. Sairaanhoitopiiri on pysynyt suunnitelmassa vuosina 2014 ja 2015 (ennuste). Kunnallisten palvelujen talouden ja toiminnan suunnittelun lähtökohdat ovat muuttuneet merkittävästi julkisen talouden tilanteen heikennyttyä. Palvelut järjestetään ensisijaisesti normaalipalveluina ja vasta toissijaisesti erityispalveluina. Se edellyttää, että peruspalveluissa huolehditaan siitä, että siellä on riittävästi osaamista erityisryhmien palvelujen järjestämisessä. Esimerkiksi perusterveydenhuollon palvelut tulee järjestää osana tavanomaisia palveluja riippumatta siitä, onko asiakas tai potilas muistisairas, maahanmuuttaja tai vammainen. Palveluja kohdennetaan erityisesti niihin toimintoihin, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä. 52 Kuntaliitoksen jälkeen Hämeenlinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota palvelurakenteen pitkäjänteiseen ja systemaattiseen muuttamiseen ja keventämiseen. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet ikäihmisten palveluissa, mutta myös henkisen tuen ja vammaispalveluiden vastuualueilla palvelurakenne on keventynyt. Tehtäviä, kuten vastuu pitkäaikaishoivasta, on siirtynyt terveydenhuollosta Ikäihmisten lautakunnan vastuualueelle. Hoivaa toteutetaan terveydenhuollossa vain poikkeustapauksissa. Kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa on toteutettu laitosvaltaisen palvelujärjestelmän purku. Aikuisten mielenterveyspalveluissa on toteutettu resursoinnin ja toimintojen painopisteen muutos peruspalveluihin ja avohoitoon kun kuntoutuspoliklinikka ja päiväosasto siirrettiin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä osaksi Hämeenlinnan kaupungin henkisen hyvinvoinnin palveluita. Väestö Hämeenlinnassa ikääntyy ja erityisesti yli 90-vuotiaiden määrä on kasvussa. Ikääntymisestä johtuvan palveluiden kysynnän ennakoidaan edelleen kasvavan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Ikääntymisestä aiheutuva kustannuspaine on Audiapro Oy:n selvityksen perusteella yli 1 % vuodessa. Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden suuri määrä ennakoi sitä, että kuntien kotouttamistoiminnan piirissä olevien henkilöiden määrä tulee lisääntymään talousarviovuoden aikana merkittävästi. Arviot kotoutettavien määrän kasvusta vaihtelevat suuresti. Kotouttamisen määrällistä kasvua ei ole huomioitu talousarviossa 2016 toiminnasta aiheutuvien menojen tai tulojen osalta. Vuoden 2015 viimeisen neljänneksen aikana suunnitellaan kotouttamisen prosessi, työkalut sekä palvelutarjotin. Suunnitelma tulee tehdä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi. Osana tätä suunnittelutyötä tarkastellaan talousarviovaikutukset sekä tehdään tarvittavat määrärahavaraukset, -siirrot tai ylityspyynnöt. Toiminnan painopisteet Yleisinä päämäärinä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toimialueella ovat: - Asukkaiden aktiivinen osallisuus kaiken palvelun lähtökohtana Palveluiden turvaaminen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Palvelurakenteen muutosten jatkaminen ja onnistuminen palvelurakenteen kokonaisuuden ohjaamisessa Tuottavuuden lisääminen kaikissa palveluissa Hyvinvointipalvelut ja niihin läheisesti liittyvät muut palvelut toimivat saumattomasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. palveluprosessien kehittäminen erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välillä Palveluiden vaikuttavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Vaikuttavuuden arviointia kehitetään jatkuvasti ja vaikuttavuus ohjaa palvelujen kehittämistä Työllisyyden ja osallisuuden edistäminen kaupungissa ja kaupunkikonsernissa työnantajana Tuetaan asiakkaiden mahdollisuuksia normaaliasumiseen lisäämällä asiakkaan asuinympäristössä annettavia moniammatillisia palveluja. Asumisratkaisut ja niihin liittyvät palvelut tukevat asiakkaan itsenäistä selviytymistä. . Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu suunnitelmallisesti ja pohjautuu hyvinvointikertomukseen. Asiakastasoiset hoito- ja palvelusuunnitelmat takaavat laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Lautakunnan toiminnan keskeiset kehittämistoimet Vaikka 2016 talousarvio on realistisin vuosiin, ovat toimintojen kustannustasot nykytasolla sekä kaupungin nykyisiin että tulevan sote-organisaation rahoitusmahdollisuuksiin nähden liian korkeat. Jo käynnissä olevat uudistukset ovat tuottaneet tuloksia, joten niitä on syytä edelleen jatkaa: 1. Asiakasohjausten toiminnan kehittäminen siten, että asiakas saa aina palvelutarpeen arvioinnin pohjalta asianmukaisimman palvelun 2. Asiakkaiden palvelutarpeiden jatkuva seuraaminen ja palvelutarjottimen kehittäminen monipuoliseksi, asiakkaiden tarpeita vastaavaksi, kuntouttavaksi ja vaikuttavaksi 3. Kanavamallin jatkaminen perusterveydenhuollossa 4. Sairaalakapasiteetin käytön optimointi maakunnallisesti ja seudullisesti ja Vanajaveden sairaalan kehittämisen nivominen tähän prosessiin 53 5. Vaikuttavuuteen keskittyminen 6. Palvelurakennemuutoksen jatkaminen palveluvalikoimaa laajentamalla ja sitä kautta palveluja keventämällä 7. Kantakaupungin terveydenhuollon pitkäjänteinen keskittäminen ensimmäisessä vaiheessa (2-7 vuotta) pääsääntöisesti 2-napaiseksi Viipurintien pääterveysasemalle ja keskussairaalaan Ahvenistolle. Päätös 2-napaisuuteen siirtymisestä tehdään erikseen muutoksen vaikuttavuuden ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin jälkeen. Pitäjien satelliittiterveysasemien palvelutarjonnan kehittäminen ja modernisoiminen (etälääkäriratkaisut, liikkuvat palvelut, vahvan telemaattisen lääkärikonsultaation varassa toimivat hoitajavastaanotot jne.), 8. Erikoissairaanhoidon talouden tasapainottamisohjelman jatkuva seuranta ja kehittäminen ottamalla mukaan kiinteistöihin kohdistuvat toimet 9. Työllistämisohjelman jatkaminen ja monipuolistaminen tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa (seudullinen työllisyysstrategia) 10. aktivoinnin kehittämistoimet konsernin sisällä 11. Kehitetään työkaluja asiakas-/potilastyöhön käytettävän välittömän työajan lisäämiseen palveluissa (suorituskyvyn nostaminen) 12. Tukipalvelujen keskittämistä ja tehostamista jatketaan. 13. Oleskeluluvan saaneiden Hämeenlinnaan muuttaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutusmallin kehittäminen tilanteessa, jossa kotouttamisen piirissä olevien henkilöiden määrä tulee kasvamaan Lautakunnan sitovat tavoitteet Kriittinen menestystekijä: Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tavoitteet Mittarit Lautakunnan toimintakate kasvaa hitaammin kuin muissa kunnissa Lautakunnan toimintakatteen kasvu% suhteessa verrokkeihin Kustannustehokkuus toteutuu ilman että palvelujen laatu heikkenee Asiakaspalaute on aikaisempien mittausten tasolla Kriittinen menestystekijä: Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut, Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Tavoitteet Palveluiden vaikuttavuuden lisääminen siten, että jokaisella toimialueella käytössä vaikuttavuudenmittarit Mittarit Vaikuttavuuden avainmittarit käytössä kaikilla palvelualueilla Kriittinen menestystekijä: Palveluprosessin uudistaminen Tavoitteet Mittarit Terveyshyötymallin (kanavamalli) jatkaminen, integraatio muihin palveluihin ja mallin tuottavuushyötyjen saavuttaminen. Terveyshyötykanavan asiakasmäärän kehitys Asiakasohjauksen prosessien kehittäminen edelleen Asiakasohjausprosessit kuvattu Kalliiden potilaiden prosessien hallinta Kalliiden potilaiden tunnistamistyökalu käytössä ja tähän liittyvä prosessikehittäminen aloitettu 54 Tunnusluvut Terveyshyötypotilaiden lukumäärä TB 2014 3000 TB 2015 3 000 TB 2016 3 000 Toimeentulotuen käsittelyajan ka työpäivinä/kk 7 7 7 Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuus € Kaupunkikonsernissa ja Ovat-ryhmissä (2016) toteutuneet kuntouttavan työtoiminnan päivät Vammaisten henkilöiden asumispalveluihin käytetty euromäärä (sisältää kaikki pois lukien Eteva) Lautakunnan toimintakatteen kasvu edellisestä vuodesta 2 150 000 13 000 3 750 000 13 000 5 100 000 13 000 4 890 000 4 878 000 5 362 900 6,0 2,3 3,8 Lautakunnan talous TP 2014 Tili 1101120 Tilin nimi Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 300 321 330 3400 3500 30 400 430 450 470 480 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 2 309 088 299 514 5 321 692 457 334 212 318 8 599 947 2 378 497 154 024 700 529 566 3 706 924 1 544 649 162 184 335 -153 584 389 TA 2015 Muutoksineen 1 777 000 629 600 5 394 500 650 900 189 000 8 641 000 2 563 100 155 482 400 17 500 3 744 500 1 897 500 163 705 000 -155 064 000 TA 2016 4 055 300 541 000 6 065 900 766 200 693 600 12 122 000 8 332 300 141 471 300 143 200 19 479 100 2 954 100 172 380 000 -160 258 000 TEHTÄVÄALUE: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA TP 2014 Tili Tilin nimi 11011200 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 2 621 1 296 126 -1 293 505 TA 2015 Muutoksineen 125 000 1 282 800 -1 157 800 TA 2016 167 500 1 266 500 -1 099 000 55 TEHTÄVÄALUE: TERVEYSPALVELUT Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajaylilääkäri Markku Nurmikari Tehtäväalueen kuvaus Terveyspalvelujen toimintakokonaisuus sisältää kaupungin järjestämän avosairaanhoidon, terveyskeskussairaalan ja suun terveydenhuollon palvelut. Tehtäväalueelle kuuluvat lisäksi erikoissairaanhoito, johon sisältyy sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä järjestettävä perusterveydenhuollon päivystys, suun terveydenhuollon päivystys sekä sairaankuljetus ja ensihoito, saattohoitoyksikkö Koivikko-kodilta ostettavat palvelut ja sekä Ilveskodilta hankittavat kuntoutuspalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Terveydenhuollon hallinnon lakiuudistuksen (SOTE) tavoitteena on järjestää sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus udella tavalla. Tavoitteena on taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille koko maassa, varmistaa mahdollisimman laaja integraatio siten, että palvelukokonaisuus on saman johdon ja budjetin alla ja ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteen on muun muassa edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä, kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, siirtää painopistettä ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin ja vahvistaa sosiaali - ja terveydenhuollon peruspalveluja. SOTE-uudistuksen tavoitteita on mahdollista edistää jo ennen lakiuudistusta, jotta siirtymävaiheessa palvelujärjestelmä sopisi mahdollisimman hyvin tulevaan hallintoon. Terveysasemaverkkoon tulevia muutoksia kantakaupungin alueella suunnitellaan erillisessä työryhmässä yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Vuoden aikana yli puolet väestöstä käyttää vähintään kerran perusterveydenhuollon avopalveluja ja noin kolmasosa väestöstä on erikoissairaanhoidon potilaana. Pääosin nämä henkilöt ovat samoja. Yhteisten asiakkaiden palvelukokonaisuuksien hallintaa parannetaan Parempi Arki – hankkeella. Hankkeen aikana luodaan menetelmä näiden yhteisasiakkaiden tunnistamiseen ja otetaan käyttöön yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma optimaalisen palvelukokonaisuuden takaamiseksi. Hanke on alkanut vuonna 2015 ja se jatkuu vuoteen 2017. Asiakas- ja asiakasryhmäkohtaisten palveluiden kustannusten seurantaa parannetaan ja systematisoidaan yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Potilastietojärjestelmien erilliset tietokannat yhdistetään (Effica). Kuntalaisten omaa vastuuta terveydestään korostetaan. Tavoitteena on myös lisätä vapaaehtoistyön osuutta ja aktivoida järjestöyhteistyötä. Pitkäaikaistyöttömien eläkeselvittelyjä hankitaan ostopalveluina. Kaupungin omassa palvelutuotannossa pyritään parantamaan toiminnan tuottavuutta ja laatua. Palvelusopimuksiin sisällytetään toiminnan määrätietojen lisäksi laadun ja vaikuttavuuden indikaattorit ja niille tavoitteet. Avosairaanhoidossa seurataan toiminnan määrällisten tietojen lisäksi palvelusopimuksessa sovittuja laatumittareita. Toiminnan sisältöä seurataan pDRG:n avulla (perusterveydenhuollon tuotteistus). Sähköisten terveyspalveluiden käyttöä edistetään. Sähköisiä palveluja ovat mm. omahoito, sähköinen terveystarkastus ja valmennus ja ajanvarauspalvelut. Sähköisten, asiakkaille laadittavien yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmien kehittämistä ja käyttöönottoa jatketaan ja asiakasmäärää lisätään. Hoitotarvikejakelun piiriin tulee uusia potilasryhmiä ja sen kustannusten kasvuun varaudutaan. Avosairaanhoidon kolmelta ensimmäiseltä hoitajakäynniltä ryhdytään perimään käyntimaksu. Suun terveydenhuollon päivystys järjestetään sairaanhoitopiirin alueella siten, että sairaanhoitopiiri tuottaa palvelut arki-iltaisin klo 21 saakka. Lauantai-, sunnuntai- ja arkipyhäpäivystyksestä vastaa Hämeenlinna hallinnoivana kaupunkina. Potilaiden hoitoon pääsyn lupaus suun terveydenhuollossa on, että potilaille voidaan antaa vastaanottoaika hoitotakuun mukaisesti kiireettömissäkin tapauksissa alle 180 vrk:n kuluessa yhteydenotosta. Ikäihmisten lautakunnan kanssa yhteisenä tavoitteena on vähentää edelleen ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä asuvien asukkaiden määrää ja päästä lähemmäksi vanhustenhuollon laatusuositusta. Palvelurakennemuutoksen jatkaminen edellyttää lääkäreiden ja ikäihmisten palveluyksiköiden hyvää yhteistyötä ja 56 osallistumista yhteiseen suunnitteluun. Tavoitteena on, että Vanajaveden sairaalassa ei ole pitkäaikaispotilaita. Painetta pitkäaikaishoivaan pyritään vähentämään kohdennetulla kuntoutuksella niille henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut ja joilla on riski ohjautua raskaisiin palveluihin. Ilveskodilta hankitaan lisääntyvästi kuntoutuspalveluja siten, että määrärahoilla voidaan ostaa 9 hoitopaikkaa vastaava määrä kuntoutuspalveluja. Kotihoidon ja ikäihmisten asumispalveluyksiköiden lääkäripalveluja tehostetaan. Erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus tilataan sopimusohjausmenettelyllä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiirin alijäämien kattamisohjelman toteutumista kaikilta osin seurataan sopimusohjausneuvotteluissa ja omistajaohjauksen kautta. Sairaanhoitopiiri vastaa ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä ympärivuorokautisesta päivystyksestä sekä suun terveydenhuollon päivystyksestä arki-iltaisin. Saattohoitoyksikkö Koivikko-kodin laitos- ja kotisairaanhoitopalveluja käytetään aiemmassa laajuudessa. Tehtäväalueen talous TP 2014 11011210 Terveyden ja toimintakyvyn palvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 1 741 020 38 691 078 -36 950 059 TP 2014 11011220 Terveyden ja toimintakyvyn ostopalvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 4 487 75 899 863 -75 895 376 TA 2015 Muutoksineen 1 113 000 36 024 000 -34 911 000 TA 2015 Muutoksineen 79 242 000 -79 242 000 TA 2016 1 233 000 32 010 000 -30 777 000 TA 2016 0 86 950 000 -86 950 000 57 TEHTÄVÄALUE: SOSIAALISEN TUEN PALVELUT Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä Tehtäväalueen kuvaus Sosiaalisen tuen tilausalueen palveluja ovat aikuisten sosiaalityö ja - ohjaus, toimeentulotuen etuuskäsittely, moniammatillinen työllistymistä edistävä yhteispalvelu (aiemmin TYP-toiminta), maahanmuuttajapalvelujen humanitäärinen pakolaisten vastaanotto, maahanmuuttoinfo sekä monikulttuurityö, talous- ja velkaneuvonta, sosiaalinen luototus, sosiaalipäivystys, sosiaaliasiamiestoiminta, yksilöjaoston toiminta sekä sosiaalihuollon valmiussuunnittelun koordinointi. Tilausalueella myös koordinoidaan työllisyyspalveluja. Aikuissosiaalityön alla olevaa talous- ja velkaneuvontaa myydään Hattulan kunnalle ja sosiaalipäivystystä koko Kanta- Hämeen alueelle. Sosiaaliasiamiestoiminta hankitaan Pikassos Oy:ltä. Sosiaalista isännöintiä ostetaan Hämeen Sininauhalta erityisesti kirkonkylien alueille sekä vastaavantyyppistä sosiaalista kuntoutusta Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiöltä nyt vakiintuvana Arjen Tuki- palveluna. Rikosuhripäivystystä tuottaa Tampereen Setlementti Naapuri ja lähiökeskustoimintaa Kotilähiö ry:ltä. Hämeenlinnan seudun Setlementin monikulttuurisuustyötä ostetaan kumppanuussopimukselta. Työllisyyspalveluja tuottavat Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi, Hämeen Mokia, Hämeen Sininauha, Setlementti, Hämeenlinnan Seudun 4H-yhdistys, Kotilähiö sekä yksittäiset kansalaisjärjestöt. Sosiaalisen tuen kaikkien palvelujen keskeinen näkökulma on kuntalaisasiakkaan oman osallisuuden, voimaantumisen, aktivoitumisen ja toimintakyvyn edistäminen ja nostaminen. Henkilökohtaisissa palveluissa asiakas arvioi työntekijän tuella omaa tilannettaan ja osallistuu tarvittavien palvelujen valintaan. Työntekijän rooli on toimia kuntalaisasiakkaan tukena ja palvelujen asiantuntijana. Kuntalaisten oman aktiivisuuden ja osallisuuden mahdollistaminen ovat palvelujen kehittämisen keskiössä. Kaikissa palveluissa seurataan ja arvioidaan palvelujen määrää, laatua ja vaikuttavuutta. Toimintaympäristö, muutokset ja keskeiset painopisteet Taloudellinen taantuma ja siihen liittyvä työttömyys lisää edelleenkin tilausalueen palvelujen kysyntää. Peruspalvelut pyritään tuottamaan kuitenkin pääosin nykyisin resurssein. Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys jatkavat kasvua Hämeenlinnassa. Heinäkuussa 2015 työttömänä oli noin 4 390 henkilöä (3 890 edellisvuoden heinäkuu), yli vuoden työttömänä olleita oli noin 1 250 (1 046), alle 25-vuotiaita työttömiä oli noin 700 (620). Ulkomaalaisista työttömänä oli 45,4 % (41,4 %). Kunnan työmarkkinatuen piirissä oli heinäkuussa 1 070 (700) henkilöä. Määrä on kasvanut voimakkaasti sekä johtuen työttömyyden syvenemisestä että työmarkkinatuen kuntaosuuden uudistamisesta. Tällaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa työllisyyden edistämisen tulee olla laajasti myös kaupungin muiden palvelualueiden vastuulla. Kanta-Hämeen alueen uusi monialainen työllistymistä edistävä yhteispalvelu (aiemmin Työvoiman palvelukeskus) aloittaa toimintansa syksyllä 2015 vahvistetun yhteistoimintasopimuksen ja uuden palvelupäällikön toimen täyttämisen myötä. Painopisteinä ovat asiakasohjauksen, monialaisen palvelun sujuvuuden sekä palvelutarjottimen kehittäminen. Luotsi-säätiön puitesopimuksen ja palvelutuotteiden uudistamisen yhteistyötä jatketaan. Työllisyyden investointipakettia jatketaan. Investointipaketti on 1,34 milj. € bruttona. Toiminnoista saatavien tulojen sekä työmarkkina- ja osin toimeentulotuen säästöjen kautta arvioidaan saatavan kaupungille takaisin 1,1 milj. € talousarviovuoden aikana sekä kumuloituvia säästöjä seuraavina vuosina. Pakettiin sisältyviä palveluja ja toimintoja ovat työttömien eläkeselvittelyt, kaupungin työkokeilupaikkojen koordinointi, sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan Ovat-ryhmät sekä järjestöjen työllisyyshankkeiden taloudellinen tuki. Uutena investointikohteena on palkkatuki, jonka 0,7 milj. €:n määrärahasta 0,2 milj. € on siirtoa Työn Paikka -hankkeesta ja 0,1 milj. € palkkatuen järjestöjen kuntalisään. Eläkeselvittelyjen resursseja käytetään pieneltä osin myös uuteen työttömien moniammatillisen terveyden ja työkyvyn arviointiin. Tässä Tomppapilotissa on kyse sosiaalityön, työpajojen, Kelan, terveyspalvelujen ja Te-toimiston yhteistyöstä pitkäaikaistyöttömän jumiutuneen työmarkkinatilanteen selvittämiseksi. Investointipaketin toimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan vuoden aikana välittömästi jopa 700 henkilöä. Vuoden 2016 aikana selvitetään sosiaalisen työllistämisen rakenteet, prosessit ja kustannukset osana LinnanInfra -liikelaitoksen rakenteellista selvitystä. 58 Työllisyyden kehittämistä jatketaan Työn Paikka -hankkeen päätyttyä Renessanssi-hankkeella, joka on hallinnollisesti sijoitettu kehittämispalveluihin, mutta hanketta ohjataan osana työllisyyspalvelujen kehittämistä. Hankkeen keskeisiä toimintoja ovat työllisyyden paikallisten välityömarkkinoiden laadun ja sisältöjen kehittäminen, opinnollistamisen edistäminen, työsuomen opetus, asiakasraatitoiminta sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnin edistäminen. Aikuissosiaalityössä hyödynnetään entistä enemmän asiakkaan tilanne- ja palvelutarvearviota sekä laajentunutta ja monipuolistunutta palvelutarjotinta. Osana sosiaalihuoltolain uudistumista lapsiperheiden sosiaalityö sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen etuuskäsittely siirtyvät resursseineen Lasten ja nuorten lautakunnan alaisiin perhepalveluihin. Maahanmuuttajapalveluista siirtyy aikuissosiaalityöhön ennätyksellisen suuri määrä asiakkaita, joiden kotoutumispalveluiden aika on ohi. Toimeentulotuen etuuskäsittelyssä valmistaudutaan edelleen kasvavaan hakemusmäärään sekä vuoden 2017 alusta tapahtuvaan Kela-siirtoon - sen toiminnallisiin muutoksiin ja henkilöstömuutoksiin. Pakolaisten humanitäärisen vastaanoton asiakasmäärä on jo lähtökohtaisesti ennätyskorkea. Turvapaikan hakijoiden korkea määrä tulee vaikuttaman asiakasmäärän jyrkkään kasvuun jo vuonna 2016. Vastaanoton, kotouttamispalvelujen ja peruspalvelujen tarve kasvaa. Asiakasmäärän kasvua seurataan tiiviisti ja palvelujen resursseja lisätään toimintavuonna tarpeen mukaisesti. Resurssien joustavaan reagointiin luodaan kaupungin sisäinen malli. Kotoutumisvaiheessa olevien osallisuutta edistetään käynnistämällä Ovat-ryhmiä niiden alle kolme vuotta maassa olleiden kotoutumisen tueksi, jotka eivät osallistu kotoutumiskoulutuksiin ja työllisyyspalveluihin. Pakolaisten psykiatristen palvelujen pitkään jatkuneeseen palvelujen riittämättömyyteen on haettu usean toimijan yhteishanketta (PALOMA). Kaupunki on myös kumppanina uudessa Koulutuskeskus Tavastian Hyvä alku Hämeessä -hankkeessa. Tehtäväalueen talous TP 2014 11011230 Sosiaalisen tuen palvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 5 458 049 17 900 628 -12 442 579 TA 2015 Muutoksineen 5 790 500 19 606 400 -13 815 900 TA 2016 8 938 800 27 071 100 -18 132 300 Tilausalueen tuloissa Työn Paikka -hankkeen valtionavustus sekä palkkatuen tulot jäävät hankkeen päätyttyä pois. Tuloja tulee lisää johtuen perustoimeentulotuen valtionkorvauksen kasvusta sekä pakolaisten laskennallisten korvausten lisäyksestä kasvaneen asiakasmäärän mukaisesti. Näiden nettovaikutus on kuitenkin tuloja vähentävä. Menopuolen suurimpia muutoksia ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden ja perustoimeentulotuen kasvu, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuesta lapsiperheiden osuuden siirto Lasten ja nuorten lautakunnan alle sekä palkkatukityöllistämisen määrärahan lisäys osana työllisyyden investointipakettia. 59 TEHTÄVÄALUE: VAMMAISPALVELUT Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Tuulikki Forssén Palvelualueen kuvaus Vammaispalvelut kuuluvat toissijaisen lainsäädännön piiriin. Uusi sosiaalihuoltolaki on tullut voimaan vuonna 2015 ja laki korostaa entisestään yleislakien ensisijaisuutta ja siten myös vammaispalvelujen kohdentumista vain vaikeavammaisille. Vammaispalvelulaki ja kehitysvammaisten erityishuoltolaki tarjoavat palveluja ja etuuksia niille, jotka eivät saa apua muun lainsäädännön nojalla (lait yhdistymässä lähivuosina). Palvelualueeseen kuuluvat vammaisten sosiaalityö, vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut, vaikeavammaisten päivä- ja työtoiminta, kehitysvammaisten avopalvelut, niiden ohjaus ja asumispalvelut, vammaisten perhe- ja tilapäishoito. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Vammaisten henkilöiden terveydenhoitoon liittyvät palvelut kuuluvat terveydenhuollon vastuualueelle. Vammaisten palveluohjauksesta, palvelutarpeiden arvioinnista ja viranomaispäätöksistä vastaa tilaajaorganisaatiossa oleva asiakasohjausyksikkö. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vammaispalvelujen painopiste on edelleen avohoidon palvelujen ja tukitoimien kehittämisessä. Tärkeää on, että vammaiset henkilöt saavat tarvitsemansa palvelut kotiinsa ja siten, että muiden kanssa yhdenvertainen ja osallinen elämä mahdollistuu. Keskiössä on asiakas itse ja hänen tarpeensa. Asiakkaiden tarpeet määrittävät hänen saamansa palvelut eikä päinvastoin. Uusi valmisteilla oleva vammaislaki korostaa asiakkaan toimintakykyä ja siihen liittyviä avun tarpeita diagnoosien sijaan. Aikaisemmin kehitysvammaisen henkilön tilanne ja toimintakyky nähtiin hyvin staattisena, kun tänä päivänä korostetaan henkilön toimintakyvyn jatkuvaa kehittymistä. Tämän päivän vahva kuntoutusnäkökulma perustelee sitä, että palvelut eivät voi olla ikuisia vaan määräaikaisia ja palvelujen saanti perustuu nimenomaan asiakkaan toimintakyvyn ja omatoimisuuden tarkasteluun. Kuntoutuksen korostamisessa on kyseessä nimenomaan asiakkaan etu. Vammaista henkilöä ei auta hänelle annetut liian raskaat palvelut eikä eristämisensä omiin palveluihin, vaan tavoitteena tulisi olla liittyminen muihin ihmisiin ja normaalipalvelut. Vammaispalveluissa on suurimmaksi osaksi kysymys subjektiivisista oikeuksista ja niiden suomista palveluista. Lainsäädännön kehittymisen sekä kaupungin asukasmäärän kasvamisen ja ikääntymisen myötä vammaispalvelujen asiakasmäärä ja asiakkaiden palvelutarpeet tulevat kasvamaan, samoin myös vammaispalvelujen kokonaiskustannukset. Vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuoltolain yhdistyminen lähivuosina tuo vammaispalveluille vielä lisää taloudellisia haasteita. Vammaisten henkilöiden asuminen kotona on tuonut lisää taloudellisia haasteita vammaisten avopalveluihin mm. kuljetuspalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun. Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös vammaispalveluja kasvattavasti, sillä vammaiset henkilöt pysyvät vammaispalveluissa eivätkä siirry vanhuspuolelle. Haasteena vammaispalveluille on vaikeavammaisuuden määrittelyn vaikeudet ja tulkinnanvaraisuudet. Vammaispalvelujen piiriin tulee koko ajan uusia sairauksia ja häiriöitä (käyttäytymisen ongelmat ja psykiatriset häiriöt), joiden hoitoon edellytetään vammaispalvelujen panostusta. Ikääntyneiden ihmisten sairaudet ja toimintavajeet, jotka johtavat alenevaan liikuntakykyyn, aiheuttavat paineita kuljetuspalveluille. Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut, vammaisten asumispalvelut sekä vammaisten henkilöiden tilapäishoito ja kotiin annettavat palvelut on kilpailutettu. Kilpailutuksissa on kiinnitetty huomiota hinnan lisäksi asiakastyytyväisyyteen sekä toimintakyvyn säilymiseen tai jopa parantamiseen. Hyvästä onnistumisesta voidaan palveluntuottajaa palkita ja huonosta sanktioida. Eli palvelujen vaikutuksia arvioidaan koko ajan yksilötasolla palvelusuunnitelmien päivittämisen yhteydessä. Vammaisten henkilöiden omaishoidon tuen vapaissa ja henkilökohtaisen avun järjestämisessä on käytössä myös palveluseteli. Palveluseteli on tuonut lisää valinnan mahdollisuuksia vammaisille henkilöille. Palvelusetelin käyttöä pyritään kasvattamaan. Kuljetuspalveluasiakkaat muodostavat vammaispalvelujen isoimman asiakasryhmän. Kuljetuspalveluissa tulisi saada siirtymää vammaispalvelulakiin perustuvista kuljetuksista sosiaalihuoltolain mukaisiin liikkumista 60 tukeviin palveluihin. Kuljetuksia tarkastetaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Väärinkäytöksiin puututaan heti. Henkilökuljetuksia ja joukkoliikennettä arvioiva ja kehittävä työryhmä miettii seutukunnan tasolla, miten yhteiskunnan järjestämät kuljetukset saataisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti järjestettyä. Työryhmä esittää ehdotukset vuonna 2016. Suurimmat paineet taloudessa vammaispalvelujen tulosalueella on vammaisten avustuksissa (kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu) ja kehitysvammaisten avopalveluissa (tilapäisen ja vakinaisen asumisen ostopalvelut). Sähköisiä/digitaalisia palveluita pyritään lisäämään ja niitä pyritään käyttämään jopa asiakkaiden ohjauksessa ja valvonnassa vähentäen samalla henkilökohtaisten palvelukäyntien määrää. Hämeenlinnan kaupungin vammaispalvelujen oma kehitysvammaisten asumisyksikkö Matinkulmakodit sekä Virvelin päivätoiminta siirtyvät lautakunnan organisaatioon vuoden 2016 alusta. Tavoitteet Vammaispalvelujen tavoitteena on laadukkaat asukaslähtöiset, elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut. Pyrkimys on mahdollisimman kevyisiin ja normaaleihin palveluihin. Palvelujen saanti perustuu aina palvelutarpeen arviointiin. Koska asiakkaiden palvelutarpeet ovat moninaiset, eivät palvelutkaan voi olla kovin strukturoituja. Vuosittain tehdään asiakaskysely, jonka avulla saadaan tietoa asiakastyytyväisyydestä ja palvelujen laadusta. Yhteistyötä tehdään runsaasti palvelutuottajien kanssa, sillä vuorovaikutus lisää palvelujen laatua. Bonuksien ja sanktioiden avulla palveluntuottajia kannustetaan vaikuttaviin ja laadukkaisiin palveluihin. Tehtäväalueen talous Vuonna 2016 vammaispalvelujen kulut hieman alittuvat vuoden 2014 tilinpäätöksen luvuista. Toimintakate vuodelle 2016 on 365 000 euroa pienempi kuin vuoden 2014 tilinpäätös. Vuodelle 2015 saatu budjetti kuluihin oli noin 470 000 euroa pienempi kuin 2014 toteutuma. Toimintakate vuodelle 2015 on 570 000 euroa pienempi kuin vuoden 2014 tilinpäätös. Vuonna 2014 ja 2015 Etevan varhemaksujen osuus on ollut noin 212 000 euroa kumpanakin vuotena ja nämä eivät ole olleet budjeteissa. Samoin 2014- ja 2015 budjeteista ovat puuttuneet kotikuntakorvaukset (tuotot ja menot.) Vuoden 2016 budjetissa ne ovat. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden määrä on kasvanut Hämeenlinnassa 12 % vuodesta 2014 vuoteen 2015. Palvelupäätösten määrä on kasvanut vuodesta 2014 vuoteen 2015 27,5 %. TP 2014 11011240 Vammaispalvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 765 721 19 587 243 -18 821 522 TA 2015 Muutoksineen 863 000 19 114 100 -18 251 100 TA 2016 1 052 800 16 531 700 -15 478 900 61 TEHTÄVÄALUE: HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT JA PÄIHDEPALVELUT Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Liisa Lepola Tehtäväalueen kuvaus Henkisen hyvinvoinnin palvelukokonaisuuteen kuuluvat henkisen hyvinvoinnin avopalveluiden lisäksi psykiatrinen päivätoiminta, päiväosasto, kuntoutuspoliklinikka, työtoiminta ja asumispalvelut. Henkisen hyvinvoinnin avopalvelut sisältävät psykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot sekä psykologisen jälkipuinnin. Psykiatripalvelut saadaan kaupungin järjestämistä terveyspalveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden klubitalotoiminta täydentää kunnan palvelujärjestelmää. Klubitalon tavoitteena on parantaa kuntoutujien elämänlaatua, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tukea paluuta työelämään tai koulutukseen sekä mahdollistaa kansalaistoiminta. Päihdepalvelut muodostuvat pääosin A-klinikkasäätiöltä ostettavista palveluista, joita ovat avopalvelut (Aklinikka ja korvaushoito), katkaisuhoito, terveysneuvontapiste Living Room, ehkäisevä päihdetyö, nuorten selviämisasematyö, laitoskuntoutus ja asumispalvelut (kuntoutumisyhteisö- ja tukiasumispalvelut). Lisäksi päihdepalveluja ostetaan päihdealan järjestöiltä mm. Hämeen Sininauha ry tuottaa sosiaalista tukea tukiasuntoihin, päivätoimintaa ja avustusruoanjakoa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Henkisen hyvinvoinnin palveluita ollaan siirtämässä osaksi Hämeenlinnan kaupungin terveyspalveluita 1.1.2016 alkaen. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden samanaikaiseen esiintymiseen kiinnitetään huomiota ja hoitomallina on ns. integroitu hoito, jossa sama taho hoitaa molempia häiriöitä. Vuoden 2016 aikana käynnistetään seudullisen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelman viimeistely ja jalkautus. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnalliselle kehittämishankkeelle (PALOMA) on haettu rahoitusta yhdessä THL:n kanssa ja Filha ry:n kanssa on haettu rahoitusta hankkeelle ”Mielenterveys ja tupakointi”. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän (Mainiemen kuntoutumiskeskus) purkamisesta johtuen kuntayhtymän jäsenkunnille tulee maksettavaksi kuluja, joiden kustannuksia ei tiedetä (kiinteistöjen ylläpito, eläkeperusteiset menot). Mainiemen kiinteistöön on perustettu vastaanottokeskus pakolaisille. Päihdetyön painopisteenä on erilaisten ryhmien käynnistäminen, jalkautuva päihdetyö esim. Lammin terveysasemalle ja nuorten terveysneuvontapiste Walk In:iin. - - Palvelujärjestelmän kehittämistä avo- ja peruspalvelupainotteisemmaksi, sekä samanaikaisesti mielenterveys- ja päihdeongelmat huomioivaksi jatketaan. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden rakenteen keventämistä jatketaan yhdessä eri toimijoiden kanssa siten, että ensisijainen asumisen muoto on tavallinen asuminen sekä sitä tukeva kotihoito tai psykiatrinen kotikuntoutus. Mielenterveyskuntoutujien toimintakykymittarin käyttöönoton valmistelu eri asumispalveluyksiköissä jatkuu. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin suunnattu asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan ja tuloksia hyödynnetään palvelutuottajien toiminnan laadun arvioinnissa. Psyykkistä hyvinvointia edistävän kansalaisten nettipalvelukokoelman ja itsehoitomenetelmien käyttöönottoa viedään eteenpäin järjestöjen ja ammattilaisten avulla. (esim. Mielenterveystalo.fi, Omahoitopolut.fi) Psykiatrisen hoidon porrastuksen vakiinnuttamista erikoissairaanhoidon psykiatrian ja kaupungin mielenterveyspalveluiden kesken jatketaan. Asiakkaan asemaa vahvistetaan esim. kokemuskouluttajia hyödyntämällä mielenterveyspalveluiden työryhmissä. Järjestöyhteistyötä tehdään mielenterveys- ja päihdejärjestöjen kanssa mm. Hämeen Klubitalon ja potilasjärjestö Hämi ry:n kanssa sekä Hämeen Sininauhan (yhdistyy 1.1.2016 Samaria ry:n kanssa) kanssa jatketaan Kumppanuustalo-hankkeessa. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa ja tehdään yhteistyötä työttömien terveystarkastuksia tekevien kanssa. Erityistason päihdeosaamisen siirtäminen edelleen perustasolle ja peliriippuvuuksien hoidon kehittäminen A-klinikkasäätiön tuottamissa palveluissa. Vakavat peliriippuvuudet hoidetaan A-klinikalla. Vanhemman asioidessa mielenterveys- tai päihdeongelmien vuoksi huomioidaan perheen tilanne ja asiakkaan hoidossa olevan lapsen tuen tarve selvitetään (Sosiaalihuoltolaki § 44). 62 - Korvaushoitoasiakkaiden määrän kasvuun varaudutaan siten, että vartaan yhteensä 10 paikkaa psykiatrisilta sairaanhoitajilta. Tuottavuuden lisäämiseksi automaattinen tekstiviestilähetys otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana psykiatristen sairaanhoitajien vastaanottotyössä, mikäli rahoitus järjestyy. Päihdedementiaa ja vamman jälkeistä dementiaa sairastavien hoitoyksikön suunnittelua jatketaan yhdessä Ikäihmisten palveluiden tilaajan kanssa. Tehtäväalueen talous TP 2014 11011260 Henkisen hyvinvoinnin palvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TA 2015 Muutoksineen Tyhjä rivi 628 049 8 809 397 -8 181 348 749 500 8 435 700 -7 686 200 TA 2016 729 900 8 550 700 -7 820 800 TEHTÄVÄALUE: TERVEYTTÄ JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Vastuuhenkilö: Jukka Lindberg, Anne Murtonen, Tuulikki Forssén Toiminta-ajatus: Edistää asiakkaiden arjen hyvinvointia ja osallisuutta. Palveluita ovat: sosiaalityö, toimeentulotuki, työvoiman palvelukeskus, talous- ja velkaneuvonta, sosiaalipäivystys, maahanmuuttajatyö, vammaisten päivätoiminta, tilapäishoito ja tuettu asuminen. Aikuisosiaalityön palvelut tuotetaan Kastellissa, Talaskujalla ja Lammilla. Kastellissa on uusien asiakkaiden vastaanottotiimi ja Talaskujalla ovat pitkäkestoista tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelut. Lammilla palvellaan Lammin, Hauhon, Tuuloksen, Kalvolan ja Rengon kaupunginosien asiakkaita. Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston ja Kelan monialainen yhteispalvelu palvelu, jonka palvelualueena on koko Hämeenlinna. Talous- ja velkaneuvontapalvelut tuotetaan hämeenlinnalaisille ja hattulalaisille. Sosiaalipäivystys tuottaa virka-aikana ensihuollon palvelut ja virka-ajan ulkopuoleisen sosiaalityön palvelun kaikille Kanta-Hämeen maakunnan kunnille. Maahanmuuttajatyö vastaa kiintiöpakolaisten sekä myönteisen A-oleskeluluvan saaneiden kotouttamistyöstä, monikulttuurityöstä, maahanmuuttajuuteen liittyvästä matalan kynnyksen ohjauksesta, neuvonnasta sekä muista alansa asiantuntijatehtävistä. Vammaispalvelut muodostuvat Virvelinrannan vammaisten päivätoiminnasta ja tilapäishoidosta sekä vaikeimmin kehitysvammaisten ympärivuorokautisesti tuetusta asumisesta (Matinkulma-kodit). Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut siirtyvät vuoden 2016 alusta lautakunnan alaiseen organisaatioon pois lukien henkisen hyvinvoinnin palvelut, jotka siirtyvät osaksi perusterveydenhuollon palvelualuetta. Lautakunnan alaisen uuden palvelualueen johtamisjärjestelmä hallinto- ja toimintasääntömuutoksineen valmistellaan 2015 loppuvuoden aikana. Talousarviomuutokset on otettu huomioon tilausbudjetissa ja ne valmistellaan tarkemmin osana käyttösuunnitelmaa 2016. Palvelualueen yhteiset painopisteet liittyvät kaupungin strategian toteuttamiseen siinä sovittujen arvojen mukaisesti: yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus ja rohkeus sekä kestävä elämäntapa Kaikille. Yhteisenä tavoitteena on palvelun vaikuttavuuden mittausmenetelmien kehittäminen ja vaikuttavuuden mittaus. Aikuissosiaalityön ja Työvoiman palvelukeskuksen painopisteet ja keskeiset muutokset ovat sosiaalityön työnjako 2015 voimaan tulleet lainsäädännön (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 63 ja Sosiaalihuoltolaki) edellyttämällä tavalla, Työn paikka kuntapilotin käyttöön ottaminen sosiaalisen kuntoutuksen keinojen siirtäminen osaksi kuntouttavan työtoiminnan prosessia ja Kompassin vakiinnuttaminen kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuusmittarina. Tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen sosiaalisen kuntoutuksen keinoin hänen työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Keskeisenä sisältötavoitteena on kattava asiakkaiden määrän tilastointi ja sisällön analyysi. Maahanmuuttajatyön painopisteinä ovat humanitaarisen työn ja Terveyspalvelujen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen sekä etuuskäsittelyn prosessin arviointi ja uusiminen. Keskeisenä muutoksena on monikultturityön siirtyminen Kumppanuustaloon. Tavoitteena ovat Kumppanuustalon ryhmätoimintojen lisääminen Monikulttuurityössä ja nopean työllistymisen edistäminen. Virvelin päivätoiminnan keskeinen muutos on päivätoiminnan yhteydessä tuotetun tilapäishoidon lisäys. Tilapäishoito sijoittuu iltoihin ja viikonloppuihin. Kehitysvammaisten asumispalveluissa ympärivuorokautisesti tuettu asumispalvelu kohdistetaan ikääntyville ja vaikeimmin kehitysvammaisille, monivammaisille henkilöille. Maakunnallisen sosiaalipäivystyksen tehtävänä on vastata virka-aikaisesta sosiaalihuollon ensihuollosta ja virka-ajan ulkopuolella tilanteisiin, joissa kuntalainen tai kunnassa oleskeleva henkilö tarvitsee välittömästi sosiaaliviranomaisen apua. Sosiaalipäivystys palvelee kaikkina arkiöinä. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen budjettiluvut sisältyvät toistaiseksi edellä esitettyihin sosiaalisen tuen palvelujen lukuihin. 64 IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA Ikäihmisten lautakunta toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja sen tilaajaorganisaation virkamiehet ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa palveluiden järjestämisestä vastuullisia virkamiehiä. Ikäihmisten palvelujen tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisvastuun lisäksi viranomaistehtäviä muun muassa yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa, valmiussuunnittelussa ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Tilaajaorganisaatioon kuuluu ikäihmisten asiakasohjausyksikkö, joka vastaa ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävästä neuvonnasta, palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta sekä palvelujen myöntämisestä, maksupäätöksistä ja asiakaslaskutuksesta. Asiakasohjausyksikön osaamisessa korostuu merkittävästi palvelutarjonnan laajentaminen vastaamaan muuttuvan asiakaskunnan tarpeisiin sekä erityisesti toimintakyvyn palauttamiseen ja ylläpitämiseen liittyvien palveluiden kehittäminen. Lautakunnan yksilöjaosto käsittelee yksilöpäätösten oikaisuvaatimukset ja muut asiat, joita ei ole delegoitu viranhaltijoille. Ikäihmisten lautakunta vastaa 1. ikäihmisten asiakasohjauksesta (neuvonta, palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelma, palvelupäätökset, seuranta) 2. tukipalveluista 3. koti- ja asumispalveluista sekä 4. ikäihmisten pitkäaikaishoivan palveluista. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kasvava, mutta aikaisempaa terveempi ja toimintakykyisempi ikäihmisten joukko kuvastaa monia positiivisia ilmiöitä yhteiskunnassa. Elinajan odote nousee ja eläkkeelle jäädään yhä useammin hyvässä kunnossa. Isolla osalla ikääntyviä on pitkä, aktiivinen ”seniorivaihe”. Aktiivisessa seniorivaiheessa yhä useammalla kansalaisella on myös mahdollisuus huolehtia omasta ja läheistensä hyvinvoinnista enemmän ja paremmin kuin aikaisemmin. Tämä aktiivisuuden lisääntyminen asettaa palvelut uuteen asemaan suhteessa kansalaisiin sitten, kun palvelujen käyttäminen tulee ihmisen elämänkaaressa ajankohtaiseksi. Moni käyttää oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen kasvavasti myös omaa varallisuuttaan. Markkinoilla on monia palveluita ja ratkaisuja, jotka helpottavat ikääntyvän arkea ja niiden käyttäminen yleistyy. Yhä useammalle ikääntyvälle esimerkiksi tietotekniikan ja tietoliikenneyhteyksien vaativakin käyttö on arkipäivää. Palveluntuottajien rooli kansalaisen kumppanina oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edellytysten luomisessa toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen on korostumassa sen sijaan että ikääntymisestä johtuvia toimintakyvyn alenemia vain paikattaisiin palveluilla niin, että kansalainen on passiivinen palveluiden vastaanottaja. Kaiken ikäiset ovat entistä valmiimpia panostamaan omaan hyvinvointiinsa, toimintakykyynsä ja kuntoutumiseensa erilaisissa tilanteissa. Monesti pienikin motivointi ja ohjaus riittävät siihen, että henkilön toimintakyky palautuu, ja hän selviytyy täysin itsenäisesti. Palveluiden uusi rooli tässä muuttuvassa tilanteessa merkitseekin entistä enemmän edellytysten luomista mahdollisimman itsenäiselle ja aktiiviselle elämälle. Tilanne asettaa perusteellisen muutoshaasteen sille, miten muun muassa palveluneuvonta, palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelma, palvelusuunnitelman tavoitteiden asettaminen ja palveluiden toteuttaminen tapahtuvat. Kestävä hyvinvointi ei perustu vain aktiivisille palveluille. Kun kansalaisesta tulee palvelujen asiakas, on tärkeätä että asiakkaiden ja hänen lähipiirinsä kaikki resurssit onnistutaan ottamaan käyttöön hänen hyvinvointinsa lisäämiseksi. Palveluiden tavoitteena on mahdollisimman aktiivinen kansalainen läpi elämän. Kuntalaisten yleinen ikääntyminen luo paineita vastata aikaisempaa monipuolisimpiin palvelutarpeisiin. 1.7.2013 voimaantullut vanhuspalvelulaki ja 1.4.2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki edellyttää asiakas- ja palveluohjausprosesseilta systemaattisuutta, uusien työkalujen käyttöönottoa sekä asiakkaan osallisuuden sisällyttämistä kaikkiin asiakasprosessien vaiheisiin. Vanhuspalvelulaki (5§) edellyttää valtuustokausittain laadittavaa ”suunnitelmaa ikääntyvän väestön tukemiseksi”. Hämeenlinnan palvelusuunnitelma 2014–17 (IKLA) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.6.2014 ja se tarkistetaan valtuustokausittain. Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi on osa kuntastrategiaa ja kunnan muuta strategista johtamista. Laatusuosituksen tavoitteena on puolestaan tukea vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Laatusuositus painottaa mahdollisimman tervettä ja toimintakykyistä ikääntymistä, oikea-aikaisia ja monipuoliseen palvelutarpeen selvittämiseen perustuvia palveluja, palvelurakenteen muutosta, tarkoituksenmukaista henkilöstön määrää ja osaamista sekä hyvää johtamista. Iäkkäiden ihmisten osallisuus on kaikkia suosituksen sisältöalueita yhdistävä kokonaisuus. Laatusuosituksessa on määritelty eri teema-alueille konkreettiset tavoitteet. Ikäihmisten lautakunta kehittää palveluita ja palvelujärjestelmää vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen linjausten mukaisesti. 65 Ikäryhmittäinen väestöennuste vuodesta 2013 vuoteen 2030 osoittaa, että Hämeenlinnassa ikäryhmittäiset erot ovat varsin suuria. Ennusteen mukaan erityisesti 75 – 79 -vuotiaiden määrä nousee vuoteen 2026 saakka, minkä jälkeen nousu on voimakkainta ikäryhmässä 80 -89 -vuotiaat. Kaikkien ikääntyneiden ryhmät kasvavat. Erityisesti yli 90-vuotiaiden kuntalaisten määrän kasvu lisää painetta ympärivuorokautiseen hoivaan. Kuten kuva alla osoittaa, nousee ympärivuorokautisessa hoivassa olevien osuus ikäluokasta jyrkemmin 85-ikävuodesta ylöspäin. 90 - 95-vuotiaista kuntalaisista jo keskimäärin 35 % tarvitsee ympärivuorokautisen hoivan paikan. 66 Vuosi-ikäluokista pitkäaikaishoivassa syntymävuoden mukaan, % ikäluokasta Palveluiden kysyntä kaikissa ikäihmisten palveluissa kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Eero Laesterä on laskenut, että ikääntyminen tulee lähivuosina aiheuttamaan Hämeenlinnassa yli 1 % vuotuisen lisäkysynnän hyvinvointipalveluille. Kasvavaan palvelutarpeeseen ja -kysyntään on vastattava kuitenkin supistuvilla resursseilla. Onnistuminen tässä edellyttää edelleen muutoksia palvelurakenteessa, palveluiden porrastuksen onnistumista ja tuottavuuden nousua. Resurssit kasvavaan palvelujen tarpeeseen on löydettävä vaikuttavimmista palveluista erityisesti suhteessa kansalaisten oman aktiivisuuden lisääntymiseen. Koko yhteiskunnan – ei vain ikäihmisten palveluiden - tulee luoda edellytykset kansalaisten aktiivisuuden lisäämiselle. Lautakunnan tavoitteena on ollut jo usean vuoden ajan päästä valtakunnallisen laatusuosituksen mukaiseen palvelurakenteeseen vuoteen 2017 mennessä. Ympärivuorokautisen hoivan määrä kääntyi systemaattisten toimenpiteiden seurauksena laskuun vuodesta 2011, mutta lasku on jonkin verran taittunut vuonna 2013 ja lähtenyt sen jälkeen nousuun. Palvelurakenneuudistusta jatketaan vuonna 2016 siirtämällä edelleen resurssia ja palveluiden painopistettä kotona asumista tukeviin ja kuntouttaviin palvelumuotoihin. Tavoitteena on pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan kokonaismäärän alentaminen edelleen toimintavuonna sekä absoluuttisesti että suhteellisesti siten, että kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrässä saavutetaan 92 % vuoteen 2017 mennessä. Keskeinen onnistumisen elementti tavoitteen saavuttamisessa on se, että kuntalaiset eivät joudu odottamaan sairaalaolosuhteissa jatkohoitopaikan tai asianmukaisen hoivapaikan saamista ja kotona asuville taataan riittävät kuntoutuspalvelut. Ikäihmisten palveluketjun toimivuus on keskeinen tekijä myös erikoissairaanhoidon jatkohoitoa odottavien potilaiden kustannusten hallinnassa. 67 Alla olevassa kuvassa on pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan kehitys vuodesta 2009 alkaen 1.7.2015 saakka. Mukana ovat ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskuksen pitkäaikaispaikalla olevat asiakkaat. Luvut sisältävät myös alle 75-vuotiaat, jotka ovat ikäihmisten yksiköissä. Heidän osuutensa on noin 10 % kaikista asiakkaista. Vuonna 2013 voimaan tulleessa ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa määritellään tavoite vuoteen 2017 mennessä eri palvelumuotojen mitoituksen suhteessa yli 75-vuotiaiden määrään: - kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % -osuus vastaavan ikäisestä väestöstä säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 (Hilma laskenta), %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12 %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12, % -osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 91 - 92 % 13 -14 % 6–7% 6-7% 2–3% Elämänkaariajattelu sekä sopimusohjaus ovat hyvin vakiintuneet Hämeenlinnan ohjausjärjestelmäksi. Sopimusohjauksen kehittämisessä painopisteenä ovat palvelujen vaikuttavuuden monipuolinen arviointi, tuottavuuden ja kustannustietoisuuden lisääminen sekä työprosessien parantaminen. Palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnin pohjaksi kerätään säännöllisesti palautetta palvelun käyttäjiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä (VanhuspalveluL 6§). Hämeenlinnan ikäihmisten asiakaspalautejärjestelmää kehitetään edelleen luotettavammaksi ja ikäihmisten olosuhteisiin soveltuvammaksi yhteistyössä oppilaitosten ja asiakkaiden kanssa. Vuoden 2016 painopisteenä on edelleen kehittää keskitettyä asiakasohjausta, palvelutarpeen laaja-alaista selvittämistä sekä järjestää ikääntyville kuntalaisille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Palvelutarpeen laaja-alaisessa selvittämisessä käytetään RAI Screener Oulu -työkalua. Lautakunta edistää erilaisten asumisen vaihtoehtojen kehittymistä, kuntoutuspalvelujen kohdentumista riskiryhmille, ravitsemusneuvonnan lisäämistä ja omaehtoisen liikkumisen edistämistä. Kuntalaisen oman aktiivisuuden ja kuntoutuksen roolia kaikessa toiminnassa ja palveluissa lisätään ja niiden vaikuttavuuden mittaaminen otetaan käyttöön. 68 Palvelutarpeiden ennakointi ja suunnittelu on keskeinen lautakunnan tehtävä. Palveluverkoston toiminnan muutokset suunnitellaan ja viedään arjen toimintakäytännöiksi eri palvelualueiden muodostamassa palvelurakenneryhmässä. Tavoitteena on, että asiakkaille tarjotaan heidän tarpeitaan vastaavat palvelut oikeaaikaisesti. Ikäihmisten palveluiden resurssit on mitoitettu vastaamaan voimassaolevaa palveluiden laatusuositusta ja palveluiden valvontaohjetta siten, että esimerkiksi henkilöstömitoitukset ovat vähintään ohjeissa määriteltyä tyydyttävää tasoa. Hämeenlinnassa keskimääräinen hoitajamitoitus vanhainkotihoivassa ja dementiahoivassa on 0,6 hoitajaa asukasta kohden, muun tehostetun palveluasumisen mitoitus on 0,5 hoitajaa asukasta kohden. Laatusuosituksen minimitavoite hoitajamitoitukselle on 0,5 hoitajaa asukasta kohden. Hallitusohjelmaan on kirjattu tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotihoivan henkilöstömitoituksen keventäminen 0,5:stä 0,4-0,5:een. Keventämisen toteuttaminen edellyttää yksityisten palveluntuottajien osalta lupaviranomaisen (Valvira ja aluehallintovirastot) uusia lupapäätöksiä. Lautakunta arvioi aiheuttaako mahdollinen henkilöstömitoituksen jousto muutoksia kaupungin yksiköiden henkilöstömitoituksiin. Hallitusohjelma on ottanut kantaa omais- ja perhehoidon vahvistamiseen, joilla voidaan korvata kalliimpia hoitomuotoja ja saada merkittäviä säästöjä. Lautakunta jatkaa omaishoitoa tukevien toimenpiteiden lisäämistä ja pyrkii käynnistämään ikäihmisten perhehoitoa yhteistyössä lasten- ja nuorten perhehoitoyksikkö Kanervan kanssa. Sisäisistä toimintaympäristötekijöistä selkeästi merkittävin tekijä on Hämeenlinnan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma. Käytettävissä oleva resurssi ei kasva parhaimmissakaan skenaarioissa edes kustannuskehityksen vauhdissa. Kaikki tuottavuuden lisäämisen elementit otetaan käyttöön, jotta kuntalaisten palvelut voidaan turvata. Panoksella haetaan entistä enemmän, laadukkaampaa ja vaikuttavampaa tuotosta. Palvelurakenteen pitää koostua asiakkaan tarpeita tukevista monipuolisista kotiin annettavista palveluista sekä asumisvaihtoehdoista, joilla korvataan laitoshoitoa. Toiminnan on oltava laadukasta, tehokasta ja toimintatapojen vaikuttavia. Ikäihmisten lautakunnan toimialueella palvelurakennemuutoksessa onnistuminen on strategisesti keskeinen tekijä. Ikäihmisten hyvinvointiin liittyvät keskeiset strategiset toiminnalliset tavoitteet on johdettu 12.3.2014 hyväksytystä palvelusuunnitelmasta ja hyvinvointikertomuksesta: 1. 2. 3. Ikäihmiset ovat aktiivisia ja toimintakykyisiä Ikäihmiset asuvat kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Ikäihmiset saavat tarvettaan vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikeaan aikaan Painopisteinä Ikäihmisten lautakunnan toiminnassa ovat: - palveluiden turvaaminen lainsäädännön ja laatuvaatimusten edellyttämällä tavalla palvelurakenteen muutoksen jatkaminen, onnistuminen palvelurakenteen kokonaisuuden ohjaamisessa sopimusohjauksella olemassa olevien resurssien suuntaaminen vahventamaan turvallista kotona asumista, toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukevia palveluita terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu laajasti palveluissa ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa, aktiivisen kansalaisen roolin korostaminen asiakaslähtöisyyden parantaminen laadukkaalla palvelutarpeen arvioinnilla, monipuolisilla kotiin vietävillä palveluilla ja toimintakykyä ylläpitävällä sekä arvokkaalla ympärivuorokautisella hoivalla omais- ja järjestöyhteistyön vahvistaminen Vuoteen 2016 kiteytyy edelleen suuri paine käynnistää toimenpiteitä, joiden seurauksena saadaan kurottua umpeen julkisen talouden kestävyysvaje. Kestävyysvaje 2015 muodostuu pääosin valtion lisävaateista kunnille. Ikäihmisten lautakunnan osalta lisävaateet muodostuvat ikälain toimeenpanoon liittyvistä kustannuksista. Ikäihmisten lautakunnan toimialalla on syytä määrätietoisesti jatkaa toimenpiteitä, joilla päästään kestävään toimintaan ja talouteen. 69 Lautakunnan toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi vuosille 2016 ja 2017: Jo käynnissä olevien toimenpiteiden jatkaminen 1. Palvelurakennemuutoksen jatkaminen investoimalla raskaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan rajalla olevien asiakasryhmien kuntoutukseen 2. Asiakasohjauksen kehittäminen edelleen ja kustannustietoisuuden lisääminen asiakkaan palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa 3. Palvelutarjottimen laajentaminen 4. Kotihoidon mobiilin ja toiminnanohjauksen käyttöönotto ja hyödyntäminen tuottavuuden lisäämiseksi 5. Omaishoidon kuntouttavien toimien jatkaminen ja laajentaminen 6. Nykymuotoinen päivätoiminta muutetaan tavoitteelliseksi ja kuntouttavaksi. Päivätoiminnan vaikuttavuuden ja tilattavan määrän uudelleen arviointi 7. Kohdennetaan säästöjä toimintakuluihin kaikissa toiminnoissa 8. Vaikuttavuuteen keskittyminen Uudet toimenpiteet: 1. Palvelusetelin käyttöönotto kotihoidossa (n. 10% kotihoidon asiakkaista) asteittain 2016 vuoden loppuun mennessä 2. tuotannon tehostaminen10-15 % asiakastyötä lisää 3. teknologiset investoinnit: mm. lääkeautomaatti, sähköinen ovenavaus 4. Raitaharjun vanhainkotitoiminnan ja asumisen uudelleenjärjestelyt 5. omaishoidon ja perhehoidon lisääminen korvaamaan kalliimpia hoitomuotoja 6. Kehitetään edelleen työprosesseja ja työkaluja asiakas-/potilastyöhön käytettävän välittömän työajan lisäämiseksi kaikissa toiminnoissa 7. Sas-prosessin kehittäminen tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi 8. tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien henkilöstömitoituksen keventämisen arviointi ja päätöksenteko, mikäli hallitusohjelman tavoite toteutuu. 9. Nostetaan maltillisesti asiakasmaksuja koti- ja asumispalveluissa Lautakunnan sitovat tavoitteet Kriittinen menestystekijä: Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut Tavoitteet Mittarit Iklan toimintakatteen kasvu ja kustannukset ovat valtakunnallisen keskiarvon alapuolella Iklan toimintakatteen kasvu Laatusuosituksen palvelurakenne Kotona asuvien % -osuus yli 75-vuotiaista on 91-92 % mukainen Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien % -osuus yli 75vuotiaista on 13-14 % (Hilmalaskenta 30.11). Pitkäaikaishoivassa olevien % osuus yli 75-vuotiaista on 8-10% (31.12.) Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on 6-7% Vaikuttavuusmittareita käytössä Kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn muutos 70 Kriittinen menestystekijä: Palveluita ja toimintaa kehitetään oivaltavasti ja innovatiivisesti Tavoite Mittari Kattava asiakaspalaute kuvaa laatua. Asiakastyytyväisyysky- Asiakastyytyväisyyskyselyn kesselyjen keskiarvo on vähintään kiarvo 4 (asteikko 1-5) Kriittinen menestystekijä: Hyvinvointia, osallistumista ja aktiivisuutta tukevat tavat toimia Tavoite Mittari Omaehtoinen toiminta lisään- Vanhusneuvostosta, vaikuttajatyy ikäihmisten toimintakyvyn raadista ja palautejärjestelmistä ylläpidossa ja parantamisessa kerätty arvio Lautakunnan talous TP 2014 Tili Tilin nimi 1101130 Ikäihmisten lautakunta 300 321 330 3400 3500 30 400 430 450 470 480 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate TA 2015 Muutoksineen Tyhjä rivi 357 074 12 065 878 92 461 1 312 141 5 148 13 832 701 1 343 314 55 598 372 -1 527 1 898 294 1 861 287 60 699 740 -46 867 039 TA 2016 235 000 12 007 300 235 000 12 630 300 0 1 373 700 0 14 239 000 1 660 400 55 897 100 22 900 1 910 000 1 888 600 61 379 000 -47 140 000 1 373 700 13 616 000 1 678 300 54 130 200 18 500 1 940 000 2 115 000 59 882 000 -46 266 000 Investoinnit Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö (HVAS) toteuttaa seuraavat rakennushankkeet, jotka eivät sisälly kaupungin investointiohjelmaan: - Iittalan hyvinvointikeskus monen sukupolven hyvinvointikeskus. Valmistumisen tavoiteaikataulu on 2017. Kustannusarvio 10,5 M€. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia ylläpitokustannuksiin 2016-2018. Koivurinteen vanhainkotitoiminta ja tehostettu palveluasuminen päättyy ja siirtyy hyvinvointikeskuksen tiloihin. Uusiin tiloihin siirtyy myös Iittalan terveysaseman ja kirjaston toiminta. Hyvinvointikeskukseen on suunniteltu 52 asuntoa. - Lammin hyvinvointikeskuksen (45 asuntoa) hankkeeseen haetaan ARA-avustus syksyn 2015 haussa. Raitaharjun vanhainkodin peruskorjauksesta ja toiminnan jatkumisesta lautakunta tekee päätöksen vuoden 2016 aikana RAKENNUKSET RAKENNELMAT HVAS: Iittalan hyvinvointikeskus HVAS: Lammin hyvinvointikeskus Rengon Raitaharjun vanhainkoti JA Kustannusarvio 1000€ 10 500 5 700 4 200 TB 2016 1000€ TS 2017 1000€ TS 2018 1000€ TS2019 1000€ 6 500 4 000 5 700 1 000 2 000 1 200 71 TEHTÄVÄALUE: IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA JA TILAAJATOIMINTA Tehtäväalueen talous TP 2014 Tili 11011300 Tilin nimi Ikäihmisten lautakunta 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 5 417 1 375 434 -1 370 017 TEHTÄVÄALUE: KOTI- JA ASUMISPALVELUT JA IKÄIHMISTEN PITKÄAIKAISHOIVA Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Jukka Lindberg tilaajapäällikkö Leena Harjula TA 2015 Muutoksineen 1 483 300 -1 483 300 TA 2016 0 1 491 200 -1 491 200 Koti- ja asumispalvelut Ikäihmisten lautakunnan palvelut koostuvat ikäihmisten asiakasohjausyksikön palveluista, kotihoidosta ja kotihoidon tukipalveluista, päivätoiminnasta, omaishoidon tuesta, tehostetusta palveluasumisesta ja ikäihmisten pitkäaikaishoivasta (laitoshoito). Ikäihmisten palveluneuvonta ja palveluohjaus on keskitetty asiakasohjausyksikköön. Palveluneuvojat vastaavat hyvinvointia ja terveyttä edistävästä neuvonnasta sekä varhaisen vaiheen palveluohjauksesta. Palveluohjaajat ja sosiaalityöntekijät vastaavat iäkkäiden henkilöiden laaja-alaisesta palvelutarpeen selvittämisestä ja sen pohjalta laadittavasta palvelusuunnitelmasta yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa. Asiakkaan palvelukokonaisuus voi koostua kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä kaupungin tuottamista avuista ja palveluista. Palveluohjaajat tekevät palvelusuunnitelmaan sisältyvistä kotihoidon palveluista ja tukipalveluista palvelupäätökset lautakunnan vahvistamien kriteereiden perusteella. Palvelusihteerit tekevät asiakkaille maksupäätökset asiakkailta perittävistä maksuista asiakasmaksulain ja -asetuksen sekä lautakunnan vahvistamien maksujen ja taksojen perusteella. Kotihoidon piiriin kuuluvat kaikki asiakasryhmät. Lapsiperheiden kotipalvelua myönnetään erillisten kriteerien perusteella lasten ja nuorten palveluista. Hämeenlinnan kotihoidossa kotipalvelut ja kotisairaanhoito on yhdistetty. Kotihoitoa tuottaa etupäässä kaupungin oma kotihoito. Vuoden 2013 alusta alkaen Kaurialan ja Myllymäen alueella palvelut on kuitenkin tuottanut yksityinen palveluntuottaja. Alueen volyymi vastaa noin 10 % koko kaupungin kotihoidosta. Ulkoistetussa kotihoidon hankinnassa on mukana bonus- ja sanktiojärjestelmä, jossa mm. asiakastyytyväisyys ja palvelun vaikuttavuus (asiakkaan toimintakyvyn ylläpito), hoito- ja palvelusuunnitelmien toteuttaminen vaikuttavat palveluntuottajalle maksettavaan korvaukseen. Ostopalveluina hankitaan lisäksi sotainvalidien kotihoitoa ja vähäisessä määrin kaupungin kotihoitoa täydentävää palvelua. Tukipalvelut koostuvat ateria- ja turvapalveluista sekä sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista. Kotiateriapalvelua myönnetään asiakkaille, jotka eivät alentuneen toimintakyvyn vuoksi kykene valmistamaan aterioita tai riittävän ja monipuolisen ravinnon saaminen uhkaa vaarantua. Kotiin vietävät ateriat toimitetaan asiakkaan kotiin yksittäispakattuina kylminä aterioina. Ikäihmisillä on lisäksi mahdollisuus ruokailla palvelukeskuksissa ja useilla kouluilla. Kotona asuville tarjotaan turvapuhelinpalvelu, johon sisältyy turvaranneke ja hälytyskeskustoiminta sekä ympäri vuorokauden toteutettavat auttajakäynnit. Hälytysten vastaanotto ja turvapuhelinlaitteiden hallinnan hoitaa vuonna 2014 tehdyn kilpailutuksen perusteella Mainio Vire Oy ja turvapalveluun liittyvät auttajakäynnit tuottaa kotihoidon henkilöstö. Kuljetuspalveluja myönnetään lautakunnan vahvistamien kriteerien perusteella ikäihmisille, jotka eivät pysty toimintarajoitteiden vuoksi käyttämään julkisia kulkuneuvoja. 72 Omaishoidon tukea myönnetään palkkiona tai palveluina hoivaa tarvitsevan kuntalaisen kotona tapahtuvan hoidon toteuttamiseen. Lautakunta on vahvistanut omaishoidon tuen saamisen kriteerit ja tukea myönnetään kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Omaishoitajien jaksamisen tukemiseen etsitään edelleen uusia tapoja. Vuonna 2015 käynnistettyjä terveystarkastuksia yli 75-vuotiaille omaishoitajille jatketaan. Kuntoutus- ja virkistysmahdollisuuksia lisätään. Myös ikäihmisten päivätoiminnalla tuetaan ikäihmisen kotona asumista ja omaishoitajan jaksamista. Kiinteitä päivätoimintaryhmiä on kaupungin omana toimintana Lammilla, Hauholla, Kalvolassa ja Voutilakeskuksessa sekä ostopalveluna Hoivia Oy:n Olokolossa ja Päivärinteen Päivänkaaressa. Päivätoimintoja kehitetään niin, että toiminta on aktivoivaa, tavoitteellista ja kuntouttavaa. Vapaaehtoiskeskus Pysäkki toimii kaupunkilaisten kohtauspaikkana ja tuottaa vapaaehtoistoimintana mm. kerhotoimintaa, saattajapalvelua, ystävätoimintaa ja toimintatuokioita ikäihmisille. Pysäkin toiminnan rahoituksesta vastaa kaupunki yhdessä seurakunnan kanssa. Pysäkin toiminnassa painopisteenä ovat kotona asuvat ikäihmiset sekä vapaaehtoistoiminnassa olevien oma voimaantuminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Pysäkin toimitilat siirtyivät järjestöjen yhteiseen kumppanuustaloon Kirjastokatu 1:een syyskuussa 2014. Avointa päivätoimintaa korvaavaa kumppanuustoimintaa on järjestetty Voutilakeskuksessa, Keinusaaressa ja Rengossa. Kumppanuustoiminta on järjestöjen ja vapaaehtoisten vastuulla olevaa avointa ikäihmisille suunnattua ryhmätoimintaa kaupungin tarjoamissa tiloissa. Tavoitteena on toiminnan lisääminen ja laajentaminen eri puolelle kaupunkia. Kumppanuustoiminnan koordinointi kuuluu Vapaaehtoiskeskus Pysäkin työntekijöiden vastuualueisiin. Ikäihmisten ympärivuorokautinen hoiva Ympärivuorokautinen pitkäaikaishoiva on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka eivät enää tehostettujenkaan palvelujen turvin selviydy kotihoidossa. Lautakunta on vahvistanut pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerit. Ympärivuorokautista hoivaa on mahdollista saada joko tehostettuna palveluasumisena tai vanhainkotihoivana. Pitkäaikaisia tehostetun palveluasumisen paikkoja on noin 500 paikkaa, joista n. 380 paikkaa ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Yli 75-vuotiaiden käytössä ympärivuorokautisen hoivan paikoista on noin 90 %. Tehostetun palveluasumisen kilpailutus on toteutettu vuonna 2012 ja puitesopimukset ovat voimassa 30.9.2016 saakka. Hankinta on toteutettu siten, että sopimuksiin on sisällytetty bonus-sanktiojärjestelmä, jossa mm. asiakastyytyväisyys ja palvelun tuottamisessa onnistuminen vaikuttavat palveluntuottajalle maksettavaan korvaukseen. Uusi kilpailutus toteutetaan vuoden 2016 keväällä. Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiöltä hankitaan konsernin sisäisenä inhouse-hankintana tehostettua palveluasumista. Erityisasuntosäätiön ns. nettotappiosopimuksesta luovutaan vuonna 2016 ja siirrytään suoritepohjaiseen laskutukseen. Päivärinteessä oleva Kotisiiven 6-paikkainen ryhmäkoti siirtyy vammaispalveluiden käytöstä ikäihmisten käyttöön. Kaupungin omia ympärivuorokautisia yksiköitä ovat Hauhon Koivukoto, Kalvolan Koivurinne, Naskalin palvelutalo ja 1.3.2013 alkaen Keinukamarin palvelutalo, jonka toiminta perustuu hyvinvointikeskusajatteluun. Vanhainkotipaikkoja Hämeenlinnassa on talousarviovuoteen lähdettäessä 266, jotka jakautuvat viiteen kunnalliseen vanhainkotiyksikköön ja yhteen sopimuskumppanin (Hoivia Oy) yksikköön. Yksiköistä kaksi sijaitsee Kanta-Hämeenlinnassa (Voutilakeskus ja Hoivian vanhainkoti). Sen lisäksi kaupunginosakeskuksissa Lammilla, Tuuloksessa, Rengossa ja Kalvolassa on vanhainkotiyksikkö. Voutilakeskuksessa on käynnistynyt arviointiyksikkö, jonka tehtävänä on selvittää asiakkaiden palvelutarve ja kotona selviytymisen mahdollisuudet ennen pitkäaikaishoivaan siirtymistä. Pitkäaikaispaikkoja muutetaan tarpeen mukaan lyhytaikaisiksi kuntouttaviksi paikoiksi. Hoivian vanhainkodin sopimukseen sisällytetään noin 45 paikan osto. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Edellisinä vuosina käynnistettyä palvelurakenteen muutosta jatketaan niin, että vuonna 2017 Hämeenlinnan ikäihmisten palvelurakenne vastaa ikäihmisten laatusuositusta. Tavoitteena on, että pitkäaikaisia ympärivuorokautisia paikkoja on käytössä vuoden 2016 lopussa yhteensä 660 sisältäen myös ne alle 75-vuotiaiden paikat, jotka ovat ikäihmisten yksiköissä. Jokaiselle ympärivuorokautista hoivapaikkaa hakevalle tehdään moniammatillinen geriatrinen arvio, jonka perusteella arvioidaan asiakkaan hoivan tarve. Terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkäaikaishoivapaikkaa odottaville potilaille järjestetään tarkoituksenmukainen hoivapaikka. 73 Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivien määrä minimoidaan siten, että asianmukaisen hoitopaikan odottamisen aika terveyskeskussairaalassa on mahdollisimman lyhyt. Palvelurakenteen muutos edellyttää painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin, kotiin vietäviin itsenäistä asumista tukeviin palveluihin, tukipalveluihin sekä panostamiseen toimiviin asumisympäristöihin. Yleistavoitteena on se, että ikääntyneiden olisi mahdollista asua turvallisesti kotona pitempään kuin aikaisemmin. Koti- ja asumispalvelujen sekä pitkäaikaishoivan painopisteet ovat: - - Hyvinvointia ja terveyden edistämistä tehdään yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Palvelutarpeen selvittäminen hoidetaan vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla Asiakaskohtaiset palvelusuunnitelmat ovat ajan tasalla ja vastuutyöntekijän rooli on selkeä Yksiköissä on toimivat hoitajakutsujärjestelmät Lyhytaikaisia hoivapaikkoja ja kuntoutuspaikkoja on tarvetta vastaavasti Ikääntyvien arjen toimintakykyä vahvistetaan erilaisin kuntoutuksen ja päivätoiminnan keinoin yhteistyössä omaisten kanssa (esim. kotikuntoutus) Käytettävissä olevia perintövaroja kohdennetaan arjen toimintakyvyn vahvistamiseen, esimerkkinä pienet asunnon muutostyöt ja kuntosalilaitteiden hankinta sekä kumppanuustoiminta Vapaaehtoistyö ja järjestöyhteistyö ovat osana kumppanuustalotoimintaa Palvelujen vaikuttavuutta arvioidaan Sopimuskannusteita käytetään ja arviointiperusteita kehitetään Kantakaupungin, Iittalan, Ydin-Hämeen ja Rengon pitkäaikaishoivan, asumisen ja uudenlaisten asumispalvelujen suunnittelua sekä sen nivomista palveluverkkoon jatketaan. Hankkeissa investoivana toimijana ei välttämättä ole kaupunki, vaan esim. Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö. Tästä syystä hankkeet eivät näy kaupungin investointiohjelmassa. Päihdedementiayksikön perustamisen valmistelua jatketaan yhteistyössä Terveyden – ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan kanssa Kotihoivan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen ja vertailtavuuden lisääminen Rai-arviointi on käytössä kotihoidossa ja palvelutarpeen selvittämisessä Kotihoidon mobiili ja toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä ja se tehostaa henkilöstön käyttöä Tehtäväalueen talous TP 2014 Tili 11011310 Tilin nimi Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 10 331 354 43 439 005 -33 107 650 TP 2014 Tili 11011320 Tilin nimi Ikäihmisten vanhainkotihoiva 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 3 495 930 15 885 302 -12 389 372 TA 2015 Muutoksineen 9 807 000 43 050 500 -33 243 500 TA 2015 Muutoksineen 3 809 000 15 348 200 -11 539 200 TA 2016 10 810 000 44 271 300 -33 461 300 TA 2016 3 429 000 15 616 500 -12 187 500 74 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA Yhdyskuntalautakunta järjestää tilaajana maaomaisuuden kehittämisen, yleis- ja asemakaavoituksen sekä kaupunkiympäristön suunnittelun palvelut. Lisäksi lautakunnalle kuuluvat liikenteen hallinta ja joukkoliikennetehtävät, maanrakennus, luontopalvelut ja kunnossapito. Seudullisesta joukkoliikenteestä vastaa yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto. Suunnittelupalveluista osa tuotetaan tilaajan maankäytön suunnitteluyksikössä ja osa ostetaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kehittämisessä tehdään yhteistyötä konsernin kehittämispalvelujen ja Linnan Kehitys Oy:n kanssa. Maanrakennukseen liittyvät tehtävät tilataan osittain LinnanInfra -liikelaitokselta ja osittain yksityisiltä yrityksiltä. Joukkoliikennepalvelut ostetaan ulkopuolisilta tuottajilta. Vesi- ja viemäriasioissa yhteistyökumppanina on Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Maanrakentaminen määritellään erillisessä investointiohjelmassa, joka laaditaan tavoitteellisena valtuustokaudelle ja vuosittaisessa ohjelmassa, joka sisältyy yhdyskuntarakenteen palvelusopimukseen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan keskeinen painopiste on talouden ja tehokkuuden parantaminen sekä kaupungin strategian kannalta keskeisten hankkeiden edistäminen. Tavoite näkyy maankäytön kärkihankkeiden valinnassa, maapolitiikan ja tonttimyynnin tehostamisessa sekä yhdyskuntataloudellisen kustannustietoisuuden kasvussa. Hankkeilla edistetään myös Hämeenlinnan asemaa valtakunnallisessa kasvukäytävässä. Maanrakennuksen ja kunnossapidon osalta vuonna 2015 tehtyä kehitystyötä jatketaan kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on kehittää koko prosessia, taloutta ja toimintaa sekä tilaajan että tuottajan osalta tavoitevuoden ollessa 2018. Tähän liittyy myös kolmen vuoden puitesopimuksen laatiminen LinnanInfra -liikelaitoksen kanssa koskien tulevien vuosia keskeisiä maanrakennusinvestointeja ja siten toiminnan pitkäjänteisyyden tukeminen. Samalla arvioidaan myös Hämeenlinnan Valot Oy:n tulevaa asemaa organisaatiossa. Palvelusopimukset tehdään LinnanInfra -liikelaitoksen, Hämeenlinnan Valot Oy:n ja Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n kanssa. Vuoden 2016 talous perustuu pääosin samoihin lukuihin kuin vuonna 2015, mikä merkitsee edelleen säästötavoitteita ja toiminnan tehostamista. Suurimmat säästöt kohdistuvat kunnossapidon palveluihin sekä asiantuntijapalveluihin. Riskinä on tavoite päästä asetettuun myyntivoittotavoitteeseen johtuen yleisen taloustilanteen heikkenemisestä. LinnanInfra -liikelaitokselta ostettavat palvelut pienenevät vuoteen 2015 verrattuna. Taustalla on em. kehitystyö, jossa yhtenä tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja sen heijastuminen jo vuoden 2016 talouteen. Hämeenlinnan Valot Oy:n palvelujen osto säilyy nykyisellään ja tavoite on, että energiankäytössä voidaan saavuttaa säästöjä esimerkiksi katuvalaistuksen vähentämisellä. Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n osalta tulotavoite on sama kuin vuonna 2015 eli 860 000 euroa. Palveluiden tavoitteena on edelleen saavuttaa tilanne, jossa - strategisesti merkittävät kaavoitus- ja maanrakennushankkeet toteutetaan tavoiteaikataulussa - tonttimyynnissä päästään ennen lamaa olevalle tasolle - maanrakennuksen ja kunnossapidon johtamista kehitetään kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti - kaupungilla on 2-3 vuoden omakotitontti- ja kunnallistekninen suunnitelmavaranto - elinkeinohankkeet toteutuvat kaupungin toiminnassa tavoiteajassa Yhdyskuntarakenteen palvelujen osalta jatkuva muutostekijä on infran kasvu ja samanaikainen verkostojen vanheneminen nopeammin kuin kunnostamiseen sijoitettujen investointien määrä. Näin katujen ja verkostojen korjaustarve kasvaa, jolloin maanrakennuksen investointien painopiste on tarkoituksenmukaista suunnata ylläpitoon ja kunnon parantamiseen. Tätä tukee myös se, että vuosina 2014-2015 asuntotonttien myynti on ollut taloudellisen tilanteen vuoksi hiljaista eikä uusia asuntoalueita ole tarpeen avata olemassa olevan tonttitarjonnan vuoksi. Merkittäviä hankkeita vuonna 2016 tulevat olemaan Keinusaaren, Vanajantien ja Aurinkokadun muodostaman kokonaisuuden rakentaminen edelleen ja liikennekohteista Viipurintien vesistösillan ja Loimalahdentien risteyksen korjaus. 75 Lautakunnan sitovat tavoitteet Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu Tavoitteet Mittarit Kokonaisvaltainen, ennakoiva ja kestävä maankäytön suunnittelu Vireillä olevan Urban Zonehankkeen tulokset koskien täydennysrakentamisen vaikutuksia eri liikennemuotoihin ja kestävään kehitykseen Hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudet ja tarkoituksenmukaiset palveluverkot 2 vuoden tonttivaranto (200 omakotitonttia) kaavat mahdollistavat vähintään 3 kerrostalotontin myymisen Lautakunnan talous TP 2014 Tili Tilin nimi 1101140 Yhdyskuntalautakunta 300 321 330 3400 3500 30 37 400 430 450 470 480 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 1 074 135 1 399 354 789 664 2 843 938 3 935 448 10 042 539 6 676 426 2 391 441 20 134 967 168 481 261 051 437 760 23 393 700 -6 674 735 TA 2015 Muutoksineen 1 579 500 1 090 500 800 000 2 716 000 3 374 000 9 560 000 5 445 000 2 529 000 19 165 500 188 600 270 000 362 900 22 516 000 -7 511 000 TA 2016 1 054 000 1 466 000 800 000 2 716 000 3 374 000 9 410 000 5 445 000 2 474 000 19 042 000 185 200 270 000 394 800 22 366 000 -7 511 000 Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan toimintamenot, toimintatulot ja valmistus omaan käyttöön ovat bruttositovat. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kokonaismääräraha on valtuustoon nähden sitova (bruttositovuus). Yhdyskuntalautakunta päättää rahan kohdistamisesta eri investointikohteisiin. 76 Lautakunnan investoinnit 2016: Maanrakennuksen investoinnit perustuvat vuosiohjelmaan (8 M€). Vuosiohjelma tarkentuu syksyllä 2015. Maanrakennuksen investointiohjelma painottuu vuonna 2016 peruskorjauskohteisiin. TB 2016 / investointiehdotus Merkittävimmät kohteet Keinusaari II alueen, Vanajantien ja Aurinkokadun katurakenteita ja massanvaihtoa, Linnanniemenkadun ja Siirinkadun loppuun rakentaminen Vanajantie viimeistelyä Engelinranta ja asemanranta kaava-alueiden katujen ja yleisten alueiden suunnittelu. Siirintaustantien ja Etu-Hätiläntien liittymien suunnittelu. 912 Asuinalueet Moreeni Taipaleentie, Nuutilanraitti Kirstulan alueen suunnittelu SSAB:n rata suunnittelu Loimalahdentie-Aleksis Kiven kadun liittymä, Iittalan ja kantakaupungin saneerauskohteet sekä maanläjitysalue Nummen koulun lähiympäristön kadut suunnittelu 913 Elinkeinoalueet 914 Infra / Katusaneeraus 916 Kevytliikenne 917 Liikenne 918 Sillat ja vesistö 919 Puistot ja leikkipaikat / Viherrakentaminen 920 Liikuntapaikat / Ulkoliikunta ja virkistys 921 Kansallinen kaupunkipuisto Yhteensä Olympiakadun kevyenliikenteenväylä Liikennevalo-ohjaus, palvelukohteiden merkinnät, liikenteenohjauslaitteet, tunnelin häiriötilanne varautuminen Viipurintien vesistösillan perusparannus Paasikiventien sillan suunnittelu Puistojen ja leikkipaikkojen saneeraus Poltinahon kenttä, Idänpää TEHTÄVÄALUE: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA JA HALLINTO Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajajohtaja Päivi Saloranta TB 2016 varaus (1000€) 2 850 700 2 130 150 300 1 020 450 240 150 8 000 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeistä on edistää strategisesti merkittäviä suunnitteluhankkeita. Näitä ovat kantakaupungin yleiskaava, Engelinrannan ensimmäisen asemakaavan käynnistäminen, Tertin ja Asemanrannan asuntoalueet. Lisäksi tavoitteena on saada aikaan kaavallinen ja kunnallistekninen suunnitelmavaranto siten, että rakentamisvaiheet sujuvat aikataulujen mukaisesti. Maanrakennuksen painopiste on kantakaupungin liikenneväylissä ja kaduissa. Näitä ovat Viipurintien vesistösilta, Vanajantie – Aurinkokatu ja Keinusaaren alue. Siltakorjaus on kuntotarkastuksen mukaan välttämätön. Keinusaari – Vanajanranta -alueen valmistumisessa tähdätään kerrostalotonttien luovutukseen vuosina 2016-2017. Peruskorjauskohteita on kantakaupungin lisäksi Iittalassa. Joukkoliikennepalveluissa siirrytään valtakunnalliseen lippu- ja maksujärjestelmä Walttiin vuoden 2016 aikana. Merkittäviä muutoksia ovat mm. lasten ja nuorten lippujen ikärajan muuttuminen 7-16-vuoteen, uudet maksuvyöhykkeet, maksuton vaihto-oikeus sekä kaupungin toimintana toteutettava asiakaspalvelu. Nämä lisäävät kustannuksia. Muutoksella tavoitellaan joukkoliikenteen suosion kasvua. Samanaikaisesti valmistaudutaan kaupunkiliikenteessä vuonna 2017 toteutettavaan linjastorakenneuudistukseen. 77 Tehtäväalueen talous TP 2014 Tili Tilin nimi 11011400 Yhdyskuntalautakunta ja hallinto 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TA 2015 Muutoksineen Tyhjä rivi 1 090 430 2 941 388 -1 850 958 TEHTÄVÄALUE: INFRAN SUUNNITTELU JA YLLÄPITO Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajajohtaja Päivi Saloranta 1 064 000 3 341 000 -2 277 000 TA 2016 1 064 000 3 461 000 -2 397 000 Tehtäväalueen kuvaus Infran suunnittelun tehtävänä on varmistaa maanrakentamisen investointien toteutusedellytykset. Tähän liittyy suunnittelun tarvitsemien tietojen tuottaminen, mm. maaperätutkimukset ja mittaukset sekä investointien tarvitsemien suunnitelmien tuottaminen. Suunnitteluun sisältyy väylien ja verkostojen suunnittelua sekä liikenne- ja vihersuunnittelua. Infran suunnittelu vastaa myös kaupungin alueiden osalta pilaantuneiden maiden hoidosta. Vuonna 2016 pyritään erityisesti edistämään pyöräilyn asemaa erilaisin toimenpitein kuten pyörätelinein, väylien esteitä poistamalla ja merkintöjä kehittämällä. Pyöräilyn edistämiseksi tehdään seuraavat konkreettiset toimet: - Julkaistaan pyöräilykartta (2016) - Laaditaan pyöräilyn edistämisohjelma yhteistyössä asukkaiden, päättäjien ja kaupungin eri hallintokuntien kanssa. Ohjelmassa asetetaan tavoitteet pyöräilyn edistämiselle ja määritellään tehokkaimmat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi (2016) - Pyöräilyn sujuvuutta parannetaan korjaamalla keskeisiä risteysalueita ja epäjatkuvuuskohtia. (jatkuvaa työtä). - Aloitetaan pyöräilyn edistämisohjelman toteuttaminen. Tähän liittyy mm. ohjelman mukaisen pääpyöräverkon toteuttaminen vaiheittain, pyöräilyn houkuttelevuuden edistäminen, pyöräilyturvallisuuden ja erityisesti asemien pyöräilyolojen parantaminen. (2016 -) Infran ylläpito tilaa LinnanInfra-liikelaitoksen Luontopalvelut-yksiköltä metsäomaisuuden hoitoa, johon sisältyvät metsävarantojen inventoinnit, hakkuutarpeiden suunnittelu ja hoitosuunnitelmat. Työohjelmat ja työmäärät muodostuvat siten metsänhoidollisista, maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ja ulkoilun ja virkistyksen sekä maisemanhoidollisista tarpeista. Pieni osa palveluista liittyy maatalousalueiden ja viljelypalstojen vuokraukseen. Kaupungilla on metsäomaisuutta noin 5 200 ha, jonka arvo laskutavasta riippuen on noin 22,5 M€ - 30,2 M€. Tämä jakaantuu kauempana oleviin metsäalueisiin, muuttuen asutuksen läheisyydessä taajamametsiksi ja virkistysalueiksi. Näin ollen vain osaa metsistä hoidetaan perinteisin metsän hoidon perustein, asutuksen lähellä huomioidaan maankäyttö, virkistys ja kevyt liikenne. Vuosittain metsän kasvusta hyödynnetään noin 80 % eli keskimäärin 20 000 m3. Tulot ovat vuosittain noin 770 000 euroa, ja sillä katetaan toiminnasta aiheutuvat menot, noin 640 000 euroa. Pysäköinti- ja aluevalvonnan henkilökunta on kaupungin palveluksessa, mutta valvontatyön käytännön toteutus on sopimuksella siirretty Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n tehtäväksi. Pysäköinnin virhemaksut ja mittareiden kolikkotulot tulevat yhdyskuntalautakunnan tuloksi. Mittarituloilla kaupunki kattaa yleisten alueiden ja pysäköintipaikkojen kunnossapidosta syntyviä kustannuksia. Kaupungin ja Pysäköintiyhtiön välinen sopimus takaa kaupungille kyseisiä tehtäviä vastaavan tulotason. Ylimenevän osan pysäköintiyhtiö saa omien toimintojen kehittämiseen. Tilaajalla ei ole väestönsuojeluun liittyviä tehtäviä, väestönsuojasta aiheutuvat vuokrakustannukset ovat tilaajalla. 78 Infran ylläpito tilaa katujen ja yleisten alueiden kunnossapidon pääosin LinnanInfra-liikelaitokselta. Tilauksen arvo ja sisältö määritellään erikseen tehtävällä palvelusopimuksella. Infran lupa-asioiden hoidon keskeinen tavoite on, että sen alueella kaikki rakentajat ja toimijat noudattavat kaupungin ohjeita ja siten turvataan kaupungin infraomaisuuden arvo. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeisenä tavoitteena tehdä keskeisistä investoinneista 3-5 vuoden investointi-, saneeraus ja suunnitteluohjelma, jotka puolestaan kytketään tulevien vuosien kaavoitusohjelmaan. Samoin kehitetään vuosittaista investointi- ja suunnitteluohjelmaa siten, että maanrakennushankkeiden tilaukset tehdään riittävän ajoissa ja parannetaan näin kustannustehokkuutta. Suunnitteluvarantoa kasvatetaan niin, että se tarjoaa investointiohjelman joustavan käytön. Tehtäväalueeseen kuuluu myös kaupungin omistamien maa-alueiden osalta rakentamisen yhteydessä pilaantuneiden maiden käsittely. Tehtävään sisältyy pilaantumien tutkiminen, kunnostussuunnittelu ja alueen puhdistaminen tulevaan käyttötarkoitukseen. Pilaantumien hoitoon on 300 000 euroa. Vuonna 2016 on tavoitteena puhdistaa Vanajanrannan tontit sekä käynnistää Etelärannan pilaantuneiden maiden käsittelyn ohjelmointi Pysäköinninvalvonta tuottaa kaupungille tuloa virhemaksuina noin 400 000 euroa ja mittaritulona noin 850 000 euroa vuosittain. Infran ylläpidossa verkoston kasvu, erikoiskohteet kuten moottoritien tunneli ja Käikälän teollisuusraide sekä kunnossapitomäärärahan leikkaukset lisäävät säästö- ja tehostamisvaatimuksia. Tästä syystä vuonna 2016 jatkuu kunnossapidon yleisen laatutason lasku ja kaikkien mahdollisten säästötavoitteiden etsiminen. Tehtäväalueen talous TP 2014 Tili 11011420 Tilin nimi Infran suunnittelu ja ylläpito 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 2 414 085 10 969 109 -8 555 024 TEHTÄVÄALUE: INFRAN RAKENNUTTAMINEN Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg TA 2015 Muutoksineen 2 340 000 10 850 000 -8 510 000 TA 2016 2 234 000 10 665 000 -8 431 000 Tehtäväalueen kuvaus Infran rakennuttaminen vastaa kaupungin infrastruktuuriin liittyvistä maanrakennuksen investoinneista sekä käyttötaloudesta hoidettavien muiden erityishankkeiden rakennuttamisesta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupungin investointibudjetti vuodelle 2016 on 8 milj. euroa. Uusia omakotitonttialueita ei esitetä rakennettavaksi kysynnän merkittävän hiipumisen ja olemassa olevan tonttivarannon vuoksi. Kerrostaloalueista jatketaan Keinusaari II alueen rakentamista. Vuonna 2015 on alueella tehty pilaantuneen maan kunnostustyöt ja massanvaihto sekä katualueiden esikuormitus osalla Hilpi Kummilan tietä sekä Keinukadulla. 2016 on tarkoitus päästä rakentamaan nämä kadut siten, että seitsemän kerrostalotonttia voidaan luovuttaa. Tarkoitus on myös jatkaa kaava-alueen loppujen katujen massanvaihto ja esikuormitus. Samalla alueella viimeistellään 2015 saneerattu Vanajantien osuus. 79 Merkittävä uudiskohde on myös Siirinkadun jatko, joka on aloitettu jo vuoden 2015 puolella. Moreenin alueella pyritään rakentamaan Taipaleentien puuttuva osa Itäportintielle, joka parantaa merkittävästi teollisuusalueen liikennöitävyyttä. Merkittävimmät katusaneeraukset ovat Loimalahdentien ja Aleksis Kivenkadun risteyksen parantaminen sekä Linnaniemenkadun saneeraus. Kevyen liikenteen väylistä peruskorjataan Olympiakadun jalankulku- ja pyörätie. Merkittävä infrahanke on myös Viipurintien vesistösillan korjaus. Viherpuolella suurin hanke on Itsenäisyyden puiston saneeraus. Äikäälään kaupungin tulevaisuuden rakennushankkeita varten suunnitellulle maanläjityspaikalle haetaan ympäristölupa ja mikäli lupa saadaan ajoissa, toteutetaan läjityspaikka 2016 aikana. Tehtäväalueen talous TP 2014 Tili 11011430 Tilin nimi Infran rakennuttaminen 30 37 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 60 881 6 676 426 7 227 314 -490 008 TEHTÄVÄALUE: MAAOMAISUUDEN HALLINTA Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Geodeetti Aki Järvinen TA 2015 Muutoksineen 5 445 000 5 953 000 -508 000 TA 2016 0 5 445 000 5 943 000 -498 000 Tehtäväalueen kuvaus Maaomaisuuden hallintaan kuuluu kaupungin maaomaisuusjärjestelmän ylläpito, maanhankinta ja tonttien luovutus. Lisäksi se vastaa tontinvuokrajärjestelmän ylläpidosta laskutuksineen ja maankäyttösopimusten laadinnasta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden 2016 toiminnan pääpaino on maaomaisuuden hallinnan tulotavoitteiden toteutumisen varmistaminen. Tonttien markkinointiin panostetaan. Tehtäväalueen talous TP 2014 Tili 11011440 Tilin nimi Maaomaisuuden hallinta 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 6 308 869 292 234 6 016 634 TA 2015 Muutoksineen 5 925 000 274 000 5 651 000 TA 2016 5 931 000 278 000 5 653 000 80 TEHTÄVÄALUE: MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Leena Roppola Tehtäväalueen kuvaus Maankäytön suunnittelu vastaa Hämeenlinnan kaupungin strategisesta suunnittelusta sekä yleis- ja asemakaavoituksesta. Maankäytön suunnittelu vastaa myös poikkeuslupa- ja suunnittelutarveharkintaan liittyvien päätösten valmistelusta YMRLA:aan yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Maankäytön suunnittelun merkitys on korostunut Suomen kasvukäytävän tuntumassa. Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kuntarakenneselvityksen pohjalta laadittu rakennemalli sekä Hämeenlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat muodostaneet strategisen pohjan Kantakaupungin yleiskaavalle. Hämeenlinnan ja Janakkalan yhteiset yleiskaavat aloitetaan Harvialassa ja Moreenin-Rastikankaan alueilla. SampoAlajärven osayleiskaavan ja Tertin kaavarungon pohjalta laaditaan alueen ensimmäinen asemakaava. Kaavoituksen keskeinen tavoite on pientaloalueiden kaavavarannon synnyttäminen eri puolille kaupunkia hyödyntämällä tarkoituksenmukaisella tavalla olemassa olevaa kunnallistekniikkaa sekä palvelurakennetta. Keskeinen kehittämishanke on rasterimuotoisen ajantasakaavan muuttaminen vektorimuotoon. Paikkatietopohjaisen suunnitteluohjelman käyttöönotto mahdollistaa vektorimuotoisen ajantasakaavan ylläpidon. Suunnittelua varten laadittuja selvityksiä on muutettu paikkatietomuotoon mikä mahdollistaa selvityksistä muodostuvan paikkatiedon hyödyntämisen koko kaupungin toiminnassa. Tehtäväalueen talous TP 2014 Tili 11011450 Tilin nimi Maankäytön suunnittelu 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 26 566 906 333 -879 767 TEHTÄVÄALUE: TIETOPALVELU Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Paikkatietopäällikkö Jukka Luokkala TA 2015 Muutoksineen 31 000 955 000 -924 000 TA 2016 16 000 879 000 -863 000 Tietopalvelut on yksikkö, joka koostuu paikkatieto- ja kiinteistöpalveluista ja yksityistieasioista. Paikkatieto- ja kiinteistöpalvelujen avulla järjestetään kiinteistötietojenhallinta ja tuotanto. Yksityistieasioissa hoidetaan tieavustusasiat ja tielautakunnan valmistelutyöt. Tehtävät ovat peruspalveluja, jotka tukevat kaupungin kehittämistä ja rakentamista. Osa toiminnoista on viranomaistehtäviä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan painopiste on työyksikön toiminnan ja rakenteen kehittäminen, erilaisten rekistereiden saattaminen ajan tasalle ja kiinteistöveroon liittyvien tietojen kerääminen, yleisten alueiden haltuunottojen jatkaminen sekä kantakartan ajantasaisuuteen panostaminen kaavoituksen ja tonttituotannon tueksi. Tavoitteena on edelleen kehittää yksikön johtamista ja paikkatiedon hyödyntämistä koko kaupungin toiminnassa. 81 Tehtäväalueen talous TP 2014 Tili 11011460 Tilin nimi Tietopalvelu 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 141 710 1 057 322 -915 612 TA 2015 Muutoksineen 200 000 1 143 000 -943 000 TA 2016 165 000 1 140 000 -975 000 82 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii kaupungin ympäristöterveydenhuolto-, ympäristönsuojelu-, luonnonsuojelu-, leirintäalue-, rakennusvalvonta- sekä maa-ainesten oton lupa- ja valvontaviranomaisena. Lisäksi lautakunnalle kuuluu viranomaisvalvonta koskien katujen ja yleisten alueiden kunnossapitoa. Lautakunta toimii ympäristöasioiden osalta Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan yhteislautakuntana. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Rakennusvalvonnan toiminnan painopiste on sähköisen asioinnin käytön lisääminen siten, että lupahakemuksia saapuu yhä enenevässä määrin valtakunnallisen Lupapiste -palvelun kautta. Rakennusvalvonta tulee siirtymään keväällä nykyisistä tiloistaan kaupungintalon 3. kerroksesta katutasoon uusien tilojen remontin valmistuttua. Rauhankatu 8:ssa oleva vanha tekninen virastotalo on myynnissä, joten alustavien suunnitelmien mukaan siellä olevat ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon yksiköt sijoitetaan muualle. Päätöstä korvaavista tiloista ei ole tehty. Valtion ja kuntien välistä työnjakoa koskevat valtakunnalliset hankkeet saattavat tuoda vuonna 2016 muutoksia ympäristöluvitukseen tai kuluttajaturvallisuuden valvontaan. Kuntien tehtävien karsimisen aiheuttama toimintaympäristön murros voi tuoda mahdollisuuksia resurssien parempaan kohdentamiseen, mutta toisaalta muutokset myös vaativat uuden oppimista ja uusien käytäntöjen luomista. Vuoden 2016 säästötavoitteet kohdentuvat toimintakuluihin, mikä lisää riskiä lakisääteisten palvelujen hoidossa. Lautakunnan sitovat tavoitteet Kriittinen menestystekijä: Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaisvaltaiset ja laadukkaat palvelut Tavoitteet Mittarit Keskimääräinen rakennuslupien käsittelyaika on enintään kolme viikkoa ja ympäristölupien enintään viisi kuukautta. Keskimääräinen rakennuslupien ja ympäristölupien käsittelyaika Kriittinen menestystekijä: Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, terveellinen elinympäristö ja vesistöjen puhtaus Tavoitteet Mittarit Päivitetään pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Päivitetyt pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat valmiit vuoden 2016 loppuun mennessä Toteutetaan ympäristön tilan seurantaa ja uimarantojen uimavesivalvontaa laadittujen suunnitelmien mukaisesti Otetut näytteet, tehdyt toimenpiteet ja julkaistut tulokset 83 Lautakunnan talous TP 2014 Tili Tilin nimi 1101150 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 300 321 330 30 400 430 450 480 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 239 609 933 648 65 218 1 238 475 1 806 438 215 782 30 002 193 382 2 245 605 -1 007 130 TA 2015 Muutoksineen 231 300 1 167 700 48 000 1 447 000 1 837 300 231 300 28 500 160 900 2 258 000 -811 000 TA 2016 236 000 1 122 000 48 000 1 406 000 1 885 000 231 000 28 000 169 000 2 313 000 -907 000 Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan toimintamenot ja toimintatulot ovat bruttositovat. TEHTÄVÄALUE: YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA SEKÄ HALLINTO TP 2014 Tili Tilin nimi 11011500 Ympäristö- ja rakennuslautakunta sekä hallinto 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintakulut Toimintakate TEHTÄVÄALUE: YMPÄRISTÖPALVELUT Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Ympäristöjohtaja Juha Lahti Tyhjä rivi 199 555 -199 555 TA 2015 Muutoksineen 211 000 -211 000 TA 2016 176 000 -176 000 Ympäristöpalvelut huolehtii kunnan lakisääteisistä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä. Ympäristöterveydenhuolto koostuu elintarvikevalvonnasta, terveydensuojelusta, kuluttajaturvallisuusvalvonnasta, tupakan ja nikotiinivalmisteiden valvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta. Peruseläinlääkäripalveluihin sisältyy kotieläinten perustason terveyden ja sairauksien hoito sekä eläinlääkäripäivystys. Eläintautivalvonnan tavoitteena on tiettyjen eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen tarttuvien tautien vastustaminen ja ennalta ehkäiseminen. Eläinsuojeluvalvonnan tavoitteena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta ja edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Ympäristöpalvelujen toimintaa ohjaavat ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma, ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma sekä suunnitelma eläinlääkäripalvelujen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä. Ympäristöpalvelut toimii osaltaan asiantuntijana mm. maanhankinnan ja maankäytönsuunnittelun hankkeissa. Ympäristöpalvelut jatkaa yhteistoimintaa Hattulan kunnan kanssa voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen sekä vuodelle 2016 laadittavan palvelusopimuksen pohjalta. Virka-ajan ulkopuolinen eläinlääkäripäivystys on toteutettu yhteistyössä useamman kunnan kanssa. Päivystysalueeseen kuuluvat Hämeenlinnan ja Hattulan lisäksi Riihimäki, Loppi, Hausjärvi, Hyvinkää ja Janakkala. Ympäristönsuojelulain muutoksen vuoksi on ympäristölupakohteiden riskinarviointi ja valvontasuunnitelma uusittu ja vuonna 2016 suunnitelman mukainen valvonta tulee maksulliseksi. Valvontamaksujen perimiseksi on ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan tehtävä tarpeelliset muutokset. Ympäristönsuojelulakiin ja maa- 84 aineslakiin tehdyt muutokset edellyttävät ympäristöluvan ja maa-ainesluvan yhteiskäsittelyä tilanteissa, joissa maa-ainesten ottamistoimintaa koskeva hanke edellyttää kummankin lain mukaista lupaa. Muutos tulee voimaan heinäkuun alusta 2016 alkaen. Elintarvikevalvonnassa ennalta suunniteltujen tarkastusten tulokset julkaistaan oiva-järjestelmän mukaisesti ja myöskin viimeisenä oivaan mukaan tulleiden kohteiden tarkastustulokset tulevat näkyviin oivan verkkosivuille. Niiden osalta vuonna 2016 julkistetaan myös vuoden 2015 tarkastustuloksia. Tehtäväalueen talous TP 2014 Tili 11011510 Tilin nimi Ympäristöpalvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 479 578 1 343 883 -864 305 TEHTÄVÄALUE: RAKENNUSVALVONTA Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Rakennusvalvontapäällikkö Sirkku Malviala TA 2015 Muutoksineen 357 000 1 348 000 -991 000 TA 2016 404 000 1 437 000 -1 033 000 Rakennusvalvonnan tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa ja kaavojen noudattamista sekä huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa. Rakennusvalvonnan tehtäväkenttään kuuluu myös huolehtia rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta. Rakennusvalvonnan lupamäärien ja toimintatuottojen odotetaan hieman laskevan yleisestä taloustilanteesta johtuen. Asukkaita kannustetaan käyttämään sähköistä lupa-asiointia ja neuvontaa enenevässä määrin, mistä saadaan säästöjä myöhemmin tulevaisuudessa. Tehtäväalueen talous TP 2014 Tili 11011520 Tilin nimi Rakennusvalvonta 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 758 897 702 167 56 730 TA 2015 Muutoksineen 1 090 000 699 000 391 000 TA 2016 1 002 000 700 000 302 000 85 YHTEINEN JÄTELAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Yhteinen jätelautakunta on Kiertokapula Oy:n osakaskuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, joka vastaa jätelain (646/2011) mukaisten kunnille kuuluvien jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisesta. Osakaskuntia ovat Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski. Isäntäkuntana toimii Hämeenlinna. Osakaskunnat ovat sopineet yhteisestä jätelautakunnasta erillisellä sopimuksella ja jätelautakunnan toimialue kattaa kaikkien sopijakuntien alueen. Lautakunta toimii voimassa olevan lainsäädännön sekä isäntäkunnan hyväksymän lautakunnan johtosäännön ja hallintosäännön mukaisesti. Lautakunnalle kuuluvia jätehuollon viranomaistehtäviä jätelain (646/2011) mukaisesti ovat mm. - yleisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen ja kunnan keräys- ja käsittelypaikoista päättäminen, jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen yksittäisissä tapauksissa, jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista päättäminen, jätteenkuljetusrekisterin pitäminen, kunnalliseen jätehuoltoon kuulumisesta poikkeaminen yksittäisissä tapauksissa palvelujen ja hallinnon jätteen osalta, jätetaksan hyväksyminen, jätemaksujen määrääminen, kohtuullistamisesta päättäminen ja muistutusten käsittely, jätemaksujen ulosottoon laittaminen sekä muut kunnallisen jätehuollon järjestämiseen liittyvät viranomaistehtävät. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Jätehuoltoviranomaisen toiminnan tavoitteena on tarjota riippumatonta yhtenäistä, luotettavaa ja tasaarvoista viranomaispalvelua koko toiminta-alueella. Toiminnan avulla tavoitellaan myös päätöksenteon nopeutumista ja tehostumista sekä jätehuoltoasioiden kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä kehittämistä yli kuntarajojen. Keskeinen vuoden 2016 toiminnan painopiste on yhtenäisen ja tasapuolisen palvelun ja päätöksenteon tuottamisessa ja kehittämisessä koko toiminta-alueella. Tätä tukee myös 1.9.2015 voimaantulleet kaikkien kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset. Lautakunnan sitovat tavoitteet Kriittinen menestystekijä: Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut Tavoitteet Mittarit Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ja aluekeräyspaikkojen saavutettavuuden tarkastelu ja arviointi. Huomioidaan jätelainsäädäntö ja sen nojalla annetut asetukset ja määräysten velvoitteet. Tarkastelu tehdään niissä kunnissa, joissa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja joiden hallinnoinnista vastaa Kiertokapula Oy (Hausjärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Riihimäki ja Valkeakoski). Tarkasteltujen kuntien määrä ja aluerajauspäätökset. Kriittinen menestystekijä: Johtaminen ja päätöksenteko osaamiseen ja tietoon perustuvaa Tavoitteet Mittarit Yhtenäinen ja tasapuolinen päätöksenteko koko alueella Palvelut, kuten viranomaispäätökset, toteutuvat tavoiteajassa, 1 kk. Jätelain 42 § mukaisten poikkeamisten käsittelyaika on 2 kk. 86 Lautakunnan talous Yhteinen jätelautakunta on nettoyksikkö: Hämeenlinnan kaupunki ja Kiertokapula Oy ovat tehneen sopimuksen yhteisen jätelautakunnan toiminnan rahoittamisesta. Jätelautakunnan kustannusosuus sisällytetään yhdyskuntajätteen jätteenkäsittelymaksuun, jonka veloittamisesta ja perimisestä huolehtii Kiertokapula Oy. TP 2014 Tili Tilin nimi 1101155 Yhteinen jätelautakunta 300 30 400 430 450 480 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 161 651 161 651 105 236 46 187 3 596 6 632 161 651 0 TA 2015 Muutoksineen 173 000 173 000 113 600 42 400 7 000 10 000 173 000 0 TA 2016 173 000 173 000 110 000 44 000 7 000 12 000 173 000 0 Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan toimintakate on sitova (nettositovuus). 87 KONSERNIPALVELUT Konsernipalveluihin kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupungin johto, talous- ja hallintopalvelut, omistajaohjaus, henkilöstöhallinto sekä kehittäminen. Lisäksi konsernipalveluihin kuuluvat keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta. KONSERNIPALVELUT YHTEENSÄ Talous TP 2014 Tili 110117 Tilin nimi Konsernipalvelut 300 321 330 340 30 400 430 450 470 480 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 5 547 875 15 1 580 074 420 287 7 548 251 6 845 135 20 843 578 397 821 5 273 282 1 405 870 34 765 687 -27 217 436 TA 2015 Muutoksineen 4 598 000 1 594 000 676 000 6 868 000 6 898 200 21 838 100 224 200 3 618 500 1 387 000 33 966 000 -27 098 000 TA 2016 4 620 200 0 1 524 300 1 778 500 7 923 000 6 711 900 21 220 200 241 900 3 694 000 1 349 000 33 217 000 -25 294 000 Konsernipalvelujen toimintamenot ja toimintatulot ovat bruttositovat. Kaupunginhallitus vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä. KAUPUNGINVALTUUSTO JA -HALLITUS Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen budjettikohtaan kuuluvat näiden toimielimien sekä kaupunginhallituksen konsernijaoston kustannukset. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen seminaarit järjestetään omalla paikkakunnalla päivätapahtumina. Talous TP 2014 Tili Tilin nimi 1101170 Kaupunginvaltuusto ja hallitus 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 200 041 12 138 540 -11 938 499 TA 2015 Muutoksineen 201 000 10 867 000 -10 666 000 TA 2016 341 000 10 762 000 -10 421 000 88 Kaupunginvaltuusto Valtuustoryhmien käyttöön on 10 000 euron määräraha. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan edustusmääräraha on 3 000 euroa. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen puheenjohtajan edustusmääräraha on 3 000 euroa. Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle on 2 041 000 euron avustus ja LinnanInfra -liikelaitokselle 350 000 euron avustus. Power Cup -tapahtuman valmistelun avustukseen on määrärahaa 50 000 euroa ja muiden tapahtumien avustamiseen on 48 000 euroa. Kaupunginhallituksen alaisiin määrärahoihin kuuluu Hämeenlinnan osuus Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen kustannuksista (4 550 000 €), Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:n avustus (800 000 euroa) sekä Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n kustannukset (250 000 euroa). HHT Kasvukäytävä -hanke jatkuu. Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n resurssia hyödynnetään myös kasvukäytävätyössä. Määrärahoihin sisältyy myös Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön tuki ja juhlavuoden määrärahaa. Kaupunginhallituksen konsernijaoston työskentelystä aiheutuvat kokous- yms. kulut ovat 22 000 euroa. KAUPUNGINJOHTO Vastuualue sisältää johdon määrärahojen lisäksi kaupungin johtoryhmätoiminnan määrärahat. Kaupungintalon muuttojärjestelyihin on 100 000 euron määräraha. Johtoryhmän seminaarit järjestetään omalla paikkakunnalla päivätapahtumina. Talous TP 2014 Tili 1101172 Tilin nimi Kaupunginjohto 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 22 007 1 344 792 -1 322 784 TA 2015 Muutoksineen TA 2016 90 000 1 165 000 -1 075 000 0 1 100 000 -1 100 000 Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan edustusmäärärahat ovat yhteensä 10 000 euroa. TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Vastuuhenkilö: Talous- ja hallintojohtaja Jussi Oksa Vastuualueen kuvaus Talouspalveluiden keskeisimmät työtehtävät ovat kaupungin talouden ohjauksen koordinointi ja seuranta, tilaajille ja tuotannolle annettava talouden ohjauksen tuki sekä tuottavuuden, kustannuslaskennan ja tuotteistamisen kehittäminen ja ohjaus. Lisäksi tehtäviin kuuluvat talousarvion ohjaus ja tekninen laatiminen, tilinpäätöksen laatiminen ja rahoituksesta huolehtiminen. Vastuualueen määrärahoihin kuuluvat myös konsernipalvelujen kokoustilojen tilakustannukset ja kunnallisverotuksen kustannukset. Controllerit ja muu talouspalvelujen henkilöstö avustavat tilaajia ja tuotantoa kaikissa talouteen ja laskentatoimeen liittyvissä asioissa. Talouden tilanne on vuonna 2016 tiukka. Budjetin toteutumisen seuranta, johdolle annettava talousasioiden tuki sekä säännölliset talouskatsaukset ovat työkaluja kaupunkitason talouden ohjaamisessa. Taloushallinnon järjestelmät (raportointi ja kirjanpito) vaihtuvat vuoden 2016 alussa. 89 Hallintopalvelujen keskeisimmät työtehtävät ovat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä lainopilliset ja oikeudelliset tehtävät. Lautakuntien sihteerityöskentelyt ovat pelastuslautakuntaa lukuun ottamatta onnistuneesti siirtyneet lautakuntien vastuulle. Hallintopalveluiden tehtäväksi tältä osin jää teknisen tuen ja koulutuksen antaminen ao. henkilöille. Hallintopalveluihin kuuluvat tämän lisäksi oikeudellinen edunvalvonta, asianhallintajärjestelmät, arkistotoimi, postituskeskus sekä kassa- ja neuvontapalvelut. Hallintopalvelut ohjaa ja valvoo yhtenäistä hallintomenettelyä koko kaupunkiorganisaation osalta. Koko kaupungin organisaatiota koskevat arkistonmuodostussuunnitelmat ovat valmistumassa. Ne mahdollistavat sähköisen arkistoinnin käyttöönoton sekä asiakirjojen sähköisen hallinnan ja käsittelyn. Vuoden 2016 keskeisiä yksikön sisäisiä kehityshankkeita ovat sähköisen asiakirjahallintaprosessin käyttöönotto kaupunginhallituksen kirjaamossa (hallintopalvelut) sekä sähköisen laina- ja korkosuojaushallintajärjestelmän käyttöönotto (taloushallinto). Taustalla jatkuu edelleen laajempana kokonaisuutena resurssipulasta kärsinyt sähköisen sopimushallintajärjestelmän laajentaminen. Mahdolliset konsernipalveluihin kirjattavat pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot kirjataan talouspalvelujen kohdalle. Osana tilausbudjetin tasapainotusta talouspalveluille kohdistettu myyntivoittotavoite kasvaa vuoden 2015 tilausbudjetin 0,5 milj. eurosta 1,6 milj. euroon. Budjetti sisältää määrärahavarauksen kaupungin lainojen ja korkosuojausten hallintajärjestelmää varten. Budjetissa ei ole varauduttu hankintatoimen kehittämisen lisäresursointiin. Tavoitteet Mittarit Sähköisen laina- ja suojaushallintajärjestelmän käyttöönotto Järjestelmä otettu käyttöön Sähköinen asiakirjahallintaprosessi kaupunginhallituksen kirjaamossa Asiakirjat on tallennettu sähköiseen muotoon kaupunginhallituksen diaariin Talous TP 2014 Tili 1101173 Tilin nimi Talous- ja hallintopalvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 1 329 319 6 050 207 -4 720 888 TA 2015 Muutoksineen 1 161 000 5 967 000 -4 806 000 TA 2016 2 279 000 5 889 000 -3 610 000 HENKILÖSTÖPALVELUT Vastuuhenkilö: Henkilöstöjohtaja Anne Iijalainen Vastuualueen kuvaus Henkilöstöpalvelut vastaa kaupungin henkilöstöhallinnon ja henkilöstöpolitiikan johtamisesta ja koordinoinnista sekä keskitettyjen henkilöstöpalvelujen tuottamisesta. Lisäksi henkilöstöpalvelut vastaa henkilöstösuunnitteluun ja henkilöstöhankintaan liittyvien prosessien valmistelusta ja koordinoinnista. Henkilöstöpalvelujen tehtäviin kuuluvat kaupungin palkkapolitiikan linjaaminen ja HR-palvelujen ja henkilöstöetuuksiin kuuluvien palvelujen tuottaminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja työsuojelutoiminnan kehittäminen ja koordinointi. 90 Määrärahaan sisältyy uuden, kahden vuoden määräaikaisen, työhyvinvointikoordinaattorin palkka. Palkka katetaan vähentämällä työterveyshuollon kuluja palkkakuluja vastaavalla summalla. Työhyvinvointikoordinaattori tehtävä on tehostaa ja varmistaa osatyökykyisten työntekijöiden tukiprosessia sekä nopeuttaa työhön paluuta osana sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyskustannusten vähentämistavoitetta. Koordinaattori osallistuu aktiivisesti tukiprosessin eri vaiheisiin ja toimii tiiviissä yhteistyössä niin työntekijöiden kuin esimiesten ja työterveyshuollon kanssa Henkilöstöpalvelut varmentaa yhdessä ammattijärjestöjen ja työsuojeluhenkilöstön kanssa työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan prosessien sujuvuutta. Henkilöstöpalvelut tukee kaupungin johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä organisaation johtamisessa sekä muutostilanteen hallinnassa ja yhteisten toimintatapojen ja organisaatiokulttuurin luomisessa. Määrärahoihin sisältyvät myös yksiköille kohdistamattomat eläkekulut. Henkilöstöpolitiikalle asetetut vuositavoitteet ovat kohdan ”Henkilöstö” mukaiset, kaupungin keskeisten tunnuslukujen seuranta tehdään kolmannesvuosittain osavuosikatsauksen yhteydessä. Talous TP 2014 Tili 1101174 Tilin nimi Henkilöstöpalvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 1 970 362 4 238 080 -2 267 717 TP 2014 Tili 1101176 Tilin nimi Kohdistamattomat eläkemenot 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 1 392 152 -1 392 152 TA 2015 Muutoksineen 1 499 000 4 174 000 -2 675 000 TA 2015 Muutoksineen 1 485 000 -1 485 000 TA 2016 1 435 000 3 985 000 -2 550 000 TA 2016 1 370 000 -1 370 000 OMISTAJAOHJAUS Vastuuhenkilö: Liiketoimintajohtaja Kari Suokas Omistajaohjauksen vastuualueen keskeisimmät työtehtävät ovat kaupunginhallituksen konsernijaoston valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden valmistelu ja raportoinnin käsittely. Vastuualueen tehtäviin kuuluvat kaupungin konserniyhteisöjen ohjaus, seuranta ja tukeminen sekä konserniohjeiden noudattamisen valvonta. Omistajaohjauksen viranhaltijat hoitavat myös muita kaupungin hallintoon sekä kaupunkikonsernin taloushallintoon liittyviä tehtäviä. 91 Kriittinen menestystekijä: Tehokas omistajapolitiikka Tavoitteet Omistajaohjauksen toimintatapojen kehittäminen Mittarit Konserniohjeiden uudistaminen Omistajaohjauksen kehittämisseminaarin järjestäminen Talous TP 2014 Tili 1101177 Tilin nimi Omistajaohjaus 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintakulut Toimintakate TA 2015 Muutoksineen Tyhjä rivi 173 458 -173 458 192 000 -192 000 TA 2016 195 000 -195 000 KEHITTÄMISPALVELUT Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Tarja Majuri Vastuualueen kuvaus Hämeenlinnan kaupungin kehittämistoiminnan tavoitteena on parantaa kuntalaisten saamien palvelujen laatua, edistää palvelujen vaikuttavuutta ja lisätä oman toiminnan tuottavuutta. Kehittämispalvelut tukee tilaajia ja tuottajia heidän perustehtävässään tuottamalla tietoa, arviointeja ja selvityksiä. Kehittämispalvelut koordinoi kaupunkistrategian ja elinvoimaohjelman sekä palvelu- ja hankintasuunnitelman toteutumista. Kehittämispalvelut vastaa Strategisen kehittämisen johtotiimin (STRAKE) toiminnasta ja hallinnoi hyvinvointialan kehittämishankkeita. Kehittämispalvelujen budjetti vuodelle 2016 sisältää määrärahoja seuraavasti: 1. Yleinen osa (4 204 000 €): Sis. mm. Elinkeinokehittäminen - Elinkeinokonsernin rahoitus ja muu elinkeinokehittäminen (2 462 000 €) - Vanajavesikeskuksen rahoitus (136 000 €) - Maaseutupalvelut (210 000 €) - Viestintäpalvelut - Kansainvälinen toiminta, joka keskittyy ystävyyskaupunkiyhteistyöhön (38 000 €) - Raatien toiminta (12 000 €) 2. Tietohallinto: menot 4 131 000 €, tulot 2 987 000 € - tietohallintoyksikön kustannukset ja koko kaupungin tietohallintoa koskevia menoja ja tuloja, joista valtaosa laskutetaan yksiköiltä konemäärien tai käytön mukaan. 3. Kehittämistoiminta: menot 1 302 000 €, tulot 682 000 € - Oman toiminnan kehittämishankkeiden rahoitus - Muu kehittämis- ja strategiatyö Hämeenlinnan kaupunki on vuonna 2014 siirtänyt Kantolan Tapahtumapuiston rakentamisen ja tapahtumien markkinoinnin Linnan Kehitys Oy:lle (KH 31.3.2014 § 130 ja KV 7.4.2014 § 52). Rakentamisinvestoinnin rahoittamiseksi on Linnan Kehityksen omaa pääomaa korotettu 840 000 euron suuruisella osakeannilla ja loppuosuus (2 000 000 euroa) on rahoitettu kaupungin takaamalla lainalla. Lisäksi on päätetty, että kaupunginvaltuusto varautuu myöntämään vuosittaisen avustuksen tai osakepääoman korotuksen, jolla elinkeinoyhtiö kattaa lainan pääomakulut. Järjestely on esisijaisesti tehty yhtiön maksuvalmiuden turvaamiseksi. Lainoitettuun osuuteen kohdistuvat lainanlyhennykset on sittemmin rahoitettu kaupungin yhtiöön tekemällä oman pääoman ehtoisella, lainanlyhennyksiä vastaavalla, sijoituksella. Yhtiön maksuvalmius on tullut suunnitelmien mukaisesti turvatuksi, mut- 92 ta ratkaisussa ei ole huomioitu yhtiölle investoinneista aiheutuvien poistojen vaikutusta yhtiön tilikauden tulokseen. Menettelyn ongelmana yhtiön taloudessa on poistojen suuruinen tappiota tuottava kuluerä. Kaupungin vuoden 2016 tilausbudjetti sisältää muutoksen edellä kuvattuun käytäntöön. Kaupungin oman pääoman ehtoisista, lainanlyhennyksen suuruisista, sijoituksista luovutaan ja sen tilalla yhtiötä ryhdytään avustamaan lainalyhennysten suuruisella vuosittaisella, kaupungin käyttötalouteen kuluksi kirjattavalla avustuserällä. Avustus päättyy kun laina on maksettu takaisin 10 vuoden kuluttua. Menettelyn vaikutus kaupungin vuoden 2016 budjettiin ja suunnitelmavuosille on 200 000 euron suuruinen vuotuinen kululisäys käyttötalouden budjettiin. Vastuualueen tulot muodostuvat tietohallintopalveluiden sisäisestä laskutuksesta, liikelaitosten sisäisestä laskutuksesta sekä hankkeiden valtionavustuksista. Kehittämishankkeisiin haetaan valtionavustusta mahdollisuuksien mukaan, jolloin niiden rahoitus toteutuu vain osittain kaupungin omalla rahoituksella. Tavoite Mittarit Hankehallinnointi on avointa toimivaa ja joustavaa Hankkeisiin liittyvä päätöksentekoprosessi on sujuva, hankerekisteri on ajantasainen ja hanketiedot on julkaistu verkkosivulla. Talous TP 2014 Tili 1101178 Tilin nimi Kehittämispalvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 3 803 431 8 982 094 -5 178 663 TA 2015 Muutoksineen 3 715 000 9 625 000 -5 910 000 TA 2016 3 782 000 9 637 000 -5 855 000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vuonna 2016 ei järjestetä vaaleja. Seuraavat vaalit ovat vuonna 2017 järjestettävät kuntavaalit ja vuonna 2018 järjestettävät presidentinvaalit. Talous TP 2014 Tili 1101191 Tilin nimi Keskusvaalilautakunta 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 107 356 133 725 -26 369 TA 2015 Muutoksineen 110 000 147 000 -37 000 TA 2016 0 0 0 93 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Vs. tarkastuspäällikkö Päivi Salmén Vastuualueen kuvaus Kaupunginvaltuuston alaisen tarkastuslautakunnan toiminta perustuu kuntalakiin ja Hämeenlinnan kaupungin tarkastussääntöön. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista sekä hallinnon, taloudenhoidon ja palvelutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta myös huolehtii valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Lautakunnan hyväksymä arviointisuunnitelma vuosille 2013 - 2016 sisältää koko kauden arviointikohteet. Arviointisuunnitelmasta johdetaan vuosittaiset työohjelmat ja painopistealueet. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lautakunnan arviointityössä vuonna 2016 painopisteinä ovat kaupunginvaltuuston 10.6.2013 § 30 hyväksymän kaupunkistrategian päämäärät: Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö, Kaupunkilaisten arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut, Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu, Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen sekä Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö. Tarkastustoimen henkilöstöresurssi on kaksi vakanssia aikaisemman kolmen vakanssin sijasta. Lautakunnan sitovat tavoitteet Tavoitteet Mittarit Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämät havainnot johtavat toimintojen kehittämiseen vuoden kuluessa niiden esittämisestä. Havainnoista 75 % johtaa kehittämistoimiin vuoden kuluessa. TP 2014 Tili 1101192 Tilin nimi Tarkastuslautakunta 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 115 735 312 640 -196 905 TA 2015 Muutoksineen 92 000 344 000 -252 000 TA 2016 86 000 279 000 -193 000 Tarkastuslautakunta on osa konsernipalvelujen kokonaisuutta. Tilausbudjetin sitovuus on määritelty konsernipalveluille yhteensä siten, että tulojen ja menojen kokonaissummat ovat valtuustoon nähden sitovat. Tarkastuslautakunnan tuloihin on sisällytetty ainoastaan pelastuslaitokselle ja liikelaitoksille kohdistuvan tarkastuspalvelun osuus. 94 ELINKEINORAHASTON TASEYKSIKKÖ Elinkeinorahasto toimii taseyksikkönä. Elinkeinorahaston tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä. Talous TP 2014 Tili Tilin nimi 11012001 Elinkeinorahaston taseyksikkö 40 430 5 60 600 610 630 6 7 8 TOIMINTAKULUT Palvelujen ostot TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ tyhjä rivi 26 26 -26 124 726 5 734 120 691 1 698 124 701 124 701 124 701 TA 2015 Muutoksineen 20 000 20 000 -20 000 -20 000 -20 000 -20 000 TA 2016 10 000 10 000 -10 000 10 000 10 000 0 0 0 0 0 95 TUOTTAJAOSA PALVELUTUOTANTO Vastuuhenkilöt: Palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko Palvelujohtajat Pelastusjohtaja Liikelaitosten toimitusjohtajat Palvelutuotannon organisaatio 2016 96 Toiminnan painopisteet Palvelutuotannon tehtävänä on toteuttaa palvelusopimuksia käyttösuunnitelman rajoissa. Lisäksi tehtävänä on omalta osaltaan viedä eteenpäin kaupungin strategisia tavoitteita. Sisältöön liittyvät tavoitteet on kuvattu lautakuntien yhteydessä. Seuraavassa on omaa palvelutuotantoa koskevat yhteiset tavoitteet vuodelle 2016 ja niihin liittyvät mittarit. TAVOITTEET Strateginen päämäärä Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen perustuvat ja tarpeeseen perustuvat palvelut Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut Palvelusopimukset toteutuvat tilaajalautakunnan kohdentamilla resursseilla Palvelualueiden toimintakate on nolla tai positiivinen Palveluja ja toimintaa kehitetään oivaltavasti ja innovatiivisesti Vahvistetaan omaa kehittämistoimintaa ulkopuolisen kehittämisrahoituksen ja verkostojen avulla Palvelualueilla on vähintään kaksi ulkopuolista kehittämisrahoitusta saanutta tutkimus- tai kehittämishanketta Hyvinvointia, osallistumista ja aktiivisuutta tukevat tavat toimia Pidetään huolta sosiaalisesta pääomasta ja asiakastyytyväisyydestä Sosiaalinen pääoma palvelualueittain vähintään 4 (asteikko 1-5) Asiakastyytyväisyys palveluittain vähintään 4 (asteikko 1-5) Johtaminen ja päätöksenteko osaamiseen ja tietoon perustuvaa Kuntari on johdolla ja esimiehillä aktiivisessa käytössä Kuntarin kävijämäärien kuukausittainen seuranta. Seuranta aloitetaan vasta syksyllä 2015, joten lähtötaso ei vielä tiedossa. Tarkennetaan mittarin tavoitearvo ensimmäisessä kolmannesvuosiraportissa. 97 Palvelutuotannon talous yhteensä TP 2014 Tili Tilin nimi 11013 TUOTTAJAOSA 300 321 330 3400 3500 30 400 430 450 470 480 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 195 512 201 4 072 518 2 852 110 224 677 819 813 203 481 319 114 086 463 41 073 933 6 296 584 13 679 367 27 123 678 202 260 025 1 221 294 TA 2015 Muutoksineen 191 765 800 3 635 600 972 400 92 300 749 900 197 216 000 114 931 300 35 157 200 5 858 200 14 251 500 27 275 800 197 474 000 -258 000 TA 2016 167 243 700 4 338 100 516 900 56 300 263 000 172 418 000 106 728 900 32 093 000 6 213 400 933 000 26 708 700 172 677 000 -259 000 Tuottajaosassa toimintakate on sitova (nettositovuus). PALVELUTUOTANNON HALLINTO Palvelutuotannon hallintoon kuuluvat johdon toiminnot. Muut yhteiseen palveluun liittyvät kustannukset on kohdistettu konsernipalveluihin. Talous TP 2014 Tili Tilin nimi 110131 PALVELUTUOTANNON YHTEINEN HALLINTO 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 4 472 239 602 -235 129 TA 2015 Muutoksineen 1 000 259 000 -258 000 TA 2016 0 259 000 -259 000 98 PALVELUALUE: LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Vastuuhenkilöt: Palvelujohtajat Marja-Liisa Akselin ja Mika Mäkelä Palvelualueen kuvaus Lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuus muodostuu kunnallisesta päivähoidosta (päiväkoti- ja perhepäivähoito), esiopetuksesta, perusopetuksesta sekä taiteen perusopetuksesta kuva- ja käsityötaiteessa. Lisäksi tuotetaan keskitetysti nuoriso- ja lasten ja nuorten kulttuuripalvelut, ennaltaehkäisevät terveyspalvelut, psykososiaalisen tuen sekä lastensuojelun palvelut. Päiväkoteja on 25 ja perusopetuksessa kouluja 23. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lasten ja nuorten palvelualue on jaettu maantieteellisesti alueisiin. Alueita ohjataan keskitetysti sekä budjetti ja henkilöstöpoliittisella ohjauksella että yhteisten asiakasprosessien kautta. Toiminnan keskeisinä painopisteinä ovat tilaajan määrittelemät ”kivijalat” syrjäytymisen ehkäisy, tulevaisuuden kehitysyhteisöt ja tuottavuuden parantaminen. Lisäksi tuotannon tavoitteena on henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen sekä työyhteisöjen hyvinvointi. Keskeisten painopistealueiden pohjalta tuotanto ja tilaaja ovat asettaneet tarkentavia tavoitteita. Lasten ja nuorten palveluissa jatketaan asiakasprosessien kuvaamista. Asiakasprosesseja on kaksi, joista toinen on yleisen tuen mukainen kaikille lapsille ja nuorille tarjolla oleva palvelupolku ja toinen erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelupolku sisältäen tehostetun ja erityisen tuen. Tulevan vuoden aikana merkittäviä painopistealueita ovat perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen opetussuunnitelmauudistuksen (2016) pohjalta, varhaiskasvatuksen osalta varaudutaan hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseen ja lisäksi tilaaja kohdentaa resurssia tuotannolle sosiaalihuoltolain edellyttämään palvelutarpeen arviointiin ja lapsiperheiden tukemiseen. Lasten ja nuorten palvelut jatkavat kuntakokeilussa, jossa yhteisen palvelusuunnitelman avulla tavoitellaan laadukkaampaa monialaista yhteistyötä ja asiakkaan osallisuutta palvelujen kehittämisessä. Talous TP 2014 Tili 110132 Tilin nimi LASTEN JA NUORTEN PALVELUT 300 321 330 3400 3500 30 400 430 450 470 480 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 98 238 126 64 047 1 499 643 57 595 163 566 100 022 977 60 302 597 19 098 813 2 087 278 638 614 18 248 670 100 375 971 -352 994 TA 2015 Muutoksineen 97 493 100 52 000 385 500 5 000 112 400 98 048 000 58 998 300 17 846 000 1 929 700 760 000 18 514 000 98 048 000 0 TA 2016 99 317 000 56 500 431 100 16 500 80 900 99 902 000 58 832 300 19 208 100 1 933 300 933 000 18 995 300 99 902 000 0 99 PALVELUALUE: KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT Palvelualueen kuvaus Hämeenlinnan kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden hankkia tietoa ja elämyksiä. Kirjasto edistää toiminnallaan ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, elinikäiseen oppimiseen sekä tietoverkkojen käyttöön. Kirjasto tukee henkistä kasvua ja hyvinvointia. Museolain (729/1992) mukaisesti museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset 2016 Kirjasto Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotto. E-kirjastopalveluiden kehittäminen ja e-kansalaisuuden tukeminen. Mediakasvatuksen uusien muotojen kehittäminen yhteistyössä koulujen kanssa. Verkko- ja omatoimipalvelujen kehittäminen Kirjastopalveluiden saatavuuden turvaaminen etenkin lähipalveluiden osalta yhteistyössä kunnan muiden palveluntuottajien kanssa. Kirjastoautoyhteistyön kartoittaminen yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan kanssa. Uusien asiakaspalvelukonseptien kehittäminen erityisesti musiikkikirjastotoiminnan osalta. Museotoiminta Kulttuuri- ja liikuntakasvatus: Museoiden museopedagogiset palvelut Kulttuuriperinnön säilyttäminen: Museoiden kokoelmapalvelut, museokohteet ja alue- ja maakuntamuseotoiminta Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat: Museoiden näyttelytoiminta ja tapahtumat Museopalveluja kehitetään toimijoiden yhteistyöllä ja uudenlaisella asiakaslähtöisyydellä Palvelualueen talous TP 2014 Tili 110135 Tilin nimi KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT 300 321 330 3400 3500 30 400 430 450 480 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 5 971 186 153 040 181 196 11 718 175 622 6 492 762 3 366 897 753 932 610 818 1 706 159 6 437 807 54 955 TA 2015 Muutoksineen 5 860 700 105 300 88 000 5 000 170 000 6 229 000 3 393 700 629 300 505 300 1 700 700 6 229 000 0 TA 2016 5 855 000 93 000 85 800 10 000 170 200 6 214 000 3 360 000 643 500 513 600 1 696 900 6 214 000 0 100 PALVELUALUE: IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA Vastuuhenkilö: Palvelujohtaja Satu Ala-Kokko Palvelualueen kuvaus Ikäihmisten hoidon ja hoivan palveluiden tavoitteena on mahdollistaa asiakkaamme hyvä elämä kotona tarjoamalla hänelle yksilöllisiin hoidon ja hoivan tarpeisiin sekä voimavaroihin perustuvaa, suunnitelmallista ja tavoitteellista palvelua sekä varmistamalla hänen mahdollisuutensa osallistua palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tarjoamme asiakkaillemme kotihoitoa ja päivätoimintaa sekä lyhytaikaishoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa toimintayksiköissä. Palvelumme ovat asiakkaan tarpeen mukaan tilapäisiä tai pysyviä ja säännöllisiä. Lisäksi toteutamme turvapuhelinhälytyksistä aiheutuvat turva-auttajakäynnit kaikille kaupungin turvapuhelinasiakkaille. Kotihoidon toiminnan tavoitteena on turvata ikäihmisten kotona pärjääminen mahdollisimman pitkään. Kotihoidon palveluja tarjotaan alueellisissa tiimeissä, keskitetyssä akuutin kotihoidon tiimissä sekä tuetun asumisen yksikössä. Neljässä toimipisteessä toteutettava päivätoiminta tukee kotona asumista. Lyhytaikaishoidon tavoitteena on edistää asiakkaiden kotona asumista sekä lähiomaisen jaksamista. Ympärivuorokautinen hoito on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät enää pärjää kotihoidon ja sitä tukevien palvelujen turvin. Lyhytaikaishoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa on tarjolla tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja vanhainkodeissa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Painopisteet ja muutokset ikäihmisten hoidon ja hoivan kokonaisuudessa: - toimintaa kehitetään 1.7.2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain sekä sitä tukevan laatusuosituksen mukaisesti - kaikkia palveluja kehitetään siten, että ne tähtäävät asiakkaan kuntoutumiseen ja toimintakyvyn vahvistamiseen - Voutilakeskuksen Lyhdyssä lähdetään tuottamaan uutta kuntouttavaa arviointipalvelua, jonka tehtävänä on selvittää asiakkaiden palvelutarve ja kotona selviytymisen mahdollisuudet ennen pitkäaikaishoivaan siirtymistä, tavoitteena on kohdentaa 10 lyhytaikaispaikkaa tämän palvelun asiakkaille - erityistä huomiota kiinnitetään edelleen sekä asiakaskohtaisiin hoito- ja palvelusuunnitelmiin sisältäen voimavarakartoitukset ja liikuntasuunnitelmat että päivittäisen kirjaamisen käytänteisiin - RAI on kattavasti ja systemaattisesti käytössä ja sen tuottamaa tietoa hyödynnetään sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoivassa - asiakkaan oman aktiivisuuden ja osallisuuden, omaisyhteistyön sekä vapaaehtoistyön ja järjestöyhteistyön merkitystä korostetaan - kotihoidon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta lisätään kehittämällä vuonna 2015 käyttöön otettua toiminnanohjauspalvelua edelleen - perustetaan liikkuva resurssipooli vastaamaan kotihoidon vaihtelevaan resurssitarpeeseen - otetaan kotihoidossa käyttöön automaattinen lääkeannostelupalvelu Evondos - kantakaupungin kotihoito organisoidaan uudella tavalla, muutos koskee nykyisistä tiimeistä Ojoisten kotihoitoa, Saariskotia, keskustan kotihoitoa, Keinukamarin kotihoitoa - uutta palvelukonseptia suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä tilaajan kanssa mm. Keinukamarissa, Palkkisillassa ja Kalvolassa - varaudutaan Raitaharjun vanhainkotihoivan ja asumisen uudelleenjärjestelyihin - varaudutaan päihdedementiayksikön suunnitteluun ja perustamiseen 101 Palvelualueen talous TP 2014 Tili 110142 Tilin nimi IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA 300 321 3400 3500 30 400 430 450 480 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 30 773 867 14 17 180 36 096 30 827 158 21 188 786 5 810 779 697 172 2 630 914 30 327 651 499 507 TA 2015 Muutoksineen 30 306 300 21 800 11 900 30 340 000 22 054 600 4 813 400 804 400 2 667 600 30 340 000 0 TA 2016 29 935 300 0 21 800 11 900 29 969 000 21 554 600 4 933 900 798 200 2 682 300 29 969 000 0 TERVEYSPALVELUT Vastuuhenkilö: Terveysjohtaja Veli-Pekka Rautava Palvelualueen kuvaus Terveyspalvelujen palvelualue tuottaa Hämeenlinnalaisille terveyspalveluja terveysasemien avopalveluina, hoidollisina tukipalveluina, suun terveydenhuollon palveluina sekä sairaalapalveluina. Palveluita tuotetaan myös muille palvelualueille. Avopalvelut Toiminnan tavoitteena on tuottaa asiakkaille palveluja kahdeksalla terveysasemalla: Hauholla, Idänpäässä, Jukolassa, Kalvolassa, Lammilla, Ojoisilla, Rengossa ja Viipurintiellä. Terveysasemilla asiakkaita hoitaa moniammatillinen tiimi, jossa toimii myös henkisen tuen palvelujen psykiatrisia sairaanhoitajia. Palveluvalikoimaan kuuluvat sähköinen eOmahoito-palvelu, tavoitteellinen puhelu, ryhmävastaanotto ja -toiminta sekä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotot. Tavoitteena on tarjota asiakkaille palveluja kaskadi-ajattelun suuntaisesti eli kevyestä raskaampaan asiakkaan tarpeen mukaan. Hoidolliset tukipalvelut Hoidollisia tukipalveluita ovat röntgen, hoitotarvikejakelu, laboratoriotutkimukset, kuntoutus, apuvälineyksikön palvelut sekä seulonnat. Hoitotarvikejakelu perustuu yksilölliseen hoitavat lääkärin määrittelemään tarpeeseen. Hoitotarvikejakelua tuotetaan Viipurintien, Kalvolan, Rengon, Hauhon ja Lammin terveysasemilla. Röntgenosastolla tehdään tavallisimpia luuston ja keuhkojen kuvauksia, ultraäänitutkimuksia sekä suun terveydenhuollon hampaiston ja leukojen kuvauksia. Röntgenpalveluita tuotetaan Viipurintien ja Lammin terveysasemilla. Laboratoriotutkimusten tuottaja on Fimlab. Kuntoutusta sekä veteraanikuntoutusta tuotetaan sekä omana toimintana että ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuntoutuksesta tehdään päätökset lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmässä. Apuvälineyksikkö jakaa apuvälineitä ja ohjaa niiden käyttöä. Terveyspalvelut vastaa lakisääteisien seulontojen tuottamisesta kuten mammografia ja kohdunkaulan syöpäseulonnat. Suun terveydenhuollon palvelut Suun terveydenhuollossa tuotetaan perushammashoitoa, suun terveyden edistämistyötä sekä oikomishoitoa ja hammaskirurgiaa erikoishammaslääkäripalveluina. Palveluja tuotetaan seitsemässä hammashoitolassa: Hätilässä, Jukolassa, Viipurintien terveysasemalla, Lammilla, Hauholla, Rengossa ja Kalvolassa. Keskitetty välinehuolto vastaa instrumenttien ja välineiden puhdistuksesta, pakkauksesta, steriloinnista ja toimittamisesta eri käyttöpisteisiin. Suun terveydenhuollon päivystys järjestetään yhteistyössä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. 102 Sairaala Sairaala tuottaa kolmella osastolla alueen aikuisväestölle sairaalapalveluita 90 paikkaisessa perusterveydenhuollon sairaalassa. Sairaala tuottaa kolmenlaisia hoitojaksoja: akuuttihoito, kuntoutus sekä tutkimus ja arviointi. Tavoitteena on, että sairaalassa ei ole pitkäaikaishoitoa. Henkisen hyvinvoinnin palvelut Henkisen hyvinvoinnin palvelut tuotetaan 1.1.2016 alkaen terveyspalvelujen palvelualueella. Nämä palvelut muodostavat oman yksikkönsä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Terveyspalveluiden tavoitteena on edelleen tehostaa toiminnan tuottavuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta. Toiminnan tehostamisen keinoina ovat muun muassa sähköisten palveluiden käytön laajentaminen ja kehittäminen avopalveluissa ja suun terveydenhuollon palveluissa, kanavamallin kehittäminen (terveyshyöty- ja episodikanavat Viipurintien terveysasemalla), hoitosuunnitelmaa tarvitsevien asiakkaiden parempi tunnistaminen ja hoitosuunnitelman käytön tehostaminen hoidon osana, saumattomien hoitoprosessien kehittäminen yhdessä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Suun terveydenhuollon päivystys iltaisin ja viikonloppuisin (pois lukien yöaika) järjestetään päivystysasetuksen mukaisesti Kanta-Hämeen keskussairaalaan yhteistyössä alueen kuntien ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Tekstiviestimuistutus asiakkaalle varatusta ajasta otetaan käyttöön avosairaanhoidossa sekä suun terveydenhuollossa. Sairaalan painopisteenä on kuntouttavien aktiviteettien lisääminen, Kanta-Hämeen keskussairaalan ja Vanajaveden sairaalan yhteisten potilaiden hoitoprosessien kehittäminen sekä tehostetun kuntoutuksen kehittäminen. Eri tietokannoista saatavien tietojen käytettävyyden parantaminen, tietojen käyttö systemaattisesti eri tasoilla toiminnan, tuottavuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisessä ja tiedolla johtaminen muodostavat kokonaisuuden, joka koskettaa koko terveyspalveluita. Henkisen hyvinvoinnin palvelut tuotetaan 2016 alusta osana terveyspalveluja. Toimintaa koskevat mittarit tavoitteineen on kirjattu palvelusopimukseen. Palvelualueen talous TP 2014 Tili 110140 Tilin nimi HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT 300 321 330 3400 3500 30 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot 400 430 450 480 40 5 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate TA 2015 Muutoksineen TA 2016 Tyhjä rivi 38 309 317 3 843 280 512 363 6 536 78 349 42 749 845 35 393 700 3 478 300 0 7 000 0 38 879 000 32 136 400 4 188 600 0 8 000 0 36 333 000 22 685 788 12 933 792 2 711 774 3 092 789 41 424 143 1 325 702 23 631 400 9 888 600 2 431 600 2 927 400 38 879 000 0 22 782 400 7 271 800 2 962 300 3 316 500 36 333 000 0 INVESTOINNIT Terveyspalvelujen kalustoinvestoinnit ovat mm. hoito- ja tutkimuslaitteita, 300 000 euroa. 103 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Vastuuhenkilö: Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen Vastuualueen kuvaus Kanta-Hämeen pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta 11 kunnan alueella 1.1.2012 voimaan astuneen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kanta-Hämeen pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluita Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen toiminta-alue on Kanta-Hämeen maakunta. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tavoitteena on vastata kaikissa olosuhteissa luotettavasti, tasapuolisesti ja tehokkaasti lainsäädännön sekä sopijakuntien siltä edellyttämistä tehtävistä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset 2016 Toiminnan sopeuttaminen palvelutasopäätöksen mukaisten palveluiden tuottamiseksi valtuuston talousarviossa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen, joka tarkoittaa sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Päämäärä Alueen pelastustoimi huolehtii osaltaan alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden ylläpitämisestä, tavoitteena vaikuttaa kansallisen yhteisen tavoitteen toteutumiseen: Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri sekä tehokas pelastustoimen järjestelmä. Kriittinen menestystekijä: Maakunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky Tavoitteet Mittarit Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä laskee, huomioiden tilastokehitys sekä pelastuslaitoksen vaikutusmahdollisuudet. Pronto-onnettomuustietokanta. Arvioidaan oman toiminnan kehitystä ja sijoittumista valtakunnalliseen tilastoon. Palvelutaso vastaa koko maakunnassa riskejä ja palvelujen kysyntää. Ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia vaaratilanteissa oikein. Pronto-onnettomuustietokanta. Turvallisuusviestinnän toteuma on tavoitteen mukainen. Jo tapahtuneesta onnettomuudesta aiheutuva vahinko minimoidaan asiakkaan nopeasti saavuttavalla pelastustoiminnalla. Pronto-onnettomuustietokannasta saatava tieto pelastusyksikön kohteeseen saapumisen nopeudesta. Ensihoitopalveluiden toiminta on potilaiden ja heidän omaistensa näkökulmasta oikea-aikaista, ammattitaitoista ja asianmukaista. Henkilöstö huomioi potilaan ja hänen omaisensa, on läsnä ja edistää turvallisuudentunnetta. Potilastyytyväisyyskysely tehdään joka toinen vuosi. Seuraava, koko Kanta-Hämeen maakunnan kattava kysely tehdään vuoden 2015 aikana tapahtuneista ensihoitotehtävistä. 104 TUOTANTOTAVOITTEET Päämäärä Toimintamalli ja organisaatiorakenne mahdollistavat kustannustehokkaan ja asiakaslähtöisen palvelutuotannon palvelutasopäätösten ja yhteistoimintasopimusten mukaisesti. Kriittiset menestystekijät: Valvontatoiminnalla kyetään vaikuttamaan alueen toimijoiden turvallisuuteen. Apu tavoittaa tarvitsijan nopeasti. Tavoitteet Mittarit Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset ja turvallisuusviestintä tehdään suunnitelman mukaisesti. Valvontatoiminnan ja turvallisuusviestinnän toteumaprosentit ovat suunnitelmien mukaiset. Palvelutasopäätöksen mukainen tehokas pelastustoiminta alkaa tavoiteajassa vähintään 80 prosentissa kiireellisistä tehtävistä. 1. riskialueella vähintään 80 % tehtävistä enintään 11 minuutissa 2. riskialueella vähintään 80 % tehtävistä enintään 14 minuutissa 3. riskialueella vähintään 80 % tehtävistä enintään 22 minuutissa Ensihoitopalveluiden toteuttaminen ja hätätilapotilaiden tavoittaminen tilaajan asettamien tavoitteellisten osuuksien (%) mukaisesti riskialueluokittain. Codea-johtamisjärjestelmästä koostettu palvelutasopäätöksen toteumaraportti. Tunnusluvut RISKIENHALLINTA JA TEKNIIKKA Valvontasuunnitelman mukaisten määräaikaisten palotarkastusten toteutuminen suhteessa tarkastettavien kohteiden määrään - tarkastettavat kohteet (määrä/toteuma %) TP 2014 Tavoite /toteutuma TB 2015 Tavoite TB 2016 Tavoite TS 2017 Tavoite TS 2018 Tavoite 926 (100 %) 785 (100 %) 802 (100 %) 701 (100 %) 798 (100 %) 15 / 19,3% 15 % 15 % 20 % 20 % PELASTUSTOIMINTA Palvelutasopäätöksen mukaisen pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutuminen ja sen suhde tavoitteisiin. Palvelutasopäätöksen mukainen pelastusyksikön kohteeseen saapumisen nopeus riskiluokan mukaisessa tavoiteajassa. Tavoite / toteutuma Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite I riskialue II riskialue III riskialue Keskimääräinen onnettomuuspaikan saavuttamisaika koko maakunnassa. 80 / 71 % 80 / 84 % 80 / 99 % <12 min. / 9:43 min. 80 % 80 % 80 % <12 min. 80 % 80 % 80 % <12 min. 80 % 80 % 80 % <12 / min. 80 % 80 % 80 % <12 min. Valistus- ja neuvontatilaisuuksiin osallistuneiden osuus (%) pelastustoimen alueen asukasmäärästä. 105 ENSIHOITOPALVELUT Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin vahvistaman palvelutasopäätöksen mukaisten tavoiteaikojen toteutuminen eri tehtäväkiireellisyysluokissa. RISKIALUELUOKKA 1 Vähintään ensivaste A-B 8 min. A-B 15 min. Ambulanssi A-B 30 min. C 30 min. D 2 tuntia RISKIALUELUOKKA 2 Vähintään ensivaste A-B 8 min. A.B 15 min. Ambulanssi A-B 30 min. C 30 min. D 2 tuntia RISKIALUELUOKKA 3 Vähintään ensivaste A-B 8 min. A-B 15 min. Ambulanssi A-B 30 min. C 30 min. D 2 tuntia RISKIALUELUOKKA 4 Vähintään ensivaste A-B 8 min. A-B 15 min. Ambulanssi A-B 30 min. C 30 min. D 2 tuntia Tavoite / toteutuma 90 / 86 % 95 / 97 % Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite 90 % 95 % 90 % 95 % 90 % 95 % 90 % 95 % 100 / 99 % 92 / 97 % 82 / 100 % 100 % 92 % 82 % 100 % 92 % 82 % 100 % 92 % 82 % 100 % 92 % 82 % 85 / 63 % 90 / 93 % 85 % 90 % 85 % 90 % 85 % 90 % 85 % 90 % 95 / 99 % 87 / 94 % 80 / 99 % 90 % 87 % 80 % 95 % 87 % 80 % 95 % 87 % 80 % 95 % 87 % 80 % 80 / 51 % 85/ 90 % 80 % 85 % 80 % 85 % 80 % 85 % 80 % 85 % 90 / 99 % 75 /92 % 75 / 99 % 90 % 75 % 75 % 90 % 75 % 75 % 90 % 75 % 75 % 90 % 75 % 75 % 30 / 26 % 65 / 72 % 30 % 65 % 30 % 65 % 30 % 65 % 30 % 65 % 70 / 96 % 40 / 85 % 30 / 98 % 70 % 40 % 30 % 70 % 40 % 30 % 70 % 40 % 30 % 70 % 40 % 30 % Kaluston investoinnit suunnitellaan palvelutasopäätöksen voimassaolokautta tarkastelevan investointiohjelman avulla, joka on esitetty palvelutasopäätöksen perustelumuistossa. Perustelumuistiossa on esitetty myös kaluston ohjeelliset uusimisvälit. Investointiohjelman mukaiset investoinnit vahvistetaan vuosittain investointisuunnitelmassa talousarviokäsittelyn yhteydessä. Lautakunnan investoinnit 2016: Raskas ajoneuvokalusto 490 000 € ja muut investoinnit 211 400 €, yhteensä 701 400 €. Kuntien maksuosuus pelastustoimen käyttömenoihin v. 2016 on yhteensä 10 680 200 € (0 % kasvu). Kuntien maksuosuus investointimenoihin on 701 400 € (4,00 €/asukas). 106 Talous TP 2014 Tili 11016 Tilin nimi PELASTUSTOIMINTA 300 321 330 3500 30 400 430 450 470 480 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 16 173 287 295 126 3 641 718 17 950 20 128 080 13 439 849 2 297 941 1 042 320 606 947 2 039 099 19 426 156 701 924 TP 2014 Tili 1101691 Tilin nimi Pelastuslaitoksen hallinto ja pelastustoiminta 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 10 928 470 10 226 546 701 924 TP 2014 Tili 1101694 Tilin nimi Ensihoito ja ensivaste 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tyhjä rivi 9 199 610 9 199 610 0 TA 2015 Muutoksineen 17 194 000 280 000 3 807 000 35 000 21 316 000 14 262 200 2 294 300 971 800 670 000 2 415 700 20 614 000 702 000 TA 2015 Muutoksineen 11 726 000 11 024 000 702 000 TA 2015 Muutoksineen 9 590 000 9 590 000 0 TA 2016 17 186 100 280 000 3 855 900 40 000 21 362 000 14 246 800 2 355 000 968 000 620 000 2 471 200 20 661 000 701 000 TA 2016 11 772 000 11 071 000 701 000 TA 2016 9 590 000 9 590 000 0 107 LIIKELAITOKSET LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja Raili Salminen Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen toiminta-ajatus Linnan Tilapalvelut -liikelaitos on kaupungin toimitilahallinnosta, tilojen suunnittelusta, rakennuttamisesta, isännöinnistä ja kiinteistökehityksestä vastaava yksikkö. Se vuokraa toimitilat ensisijaisesti kaupungin omalle hallinto- ja palveluyksiköille sekä hankkii tiloihin käyttäjien tarvitsemat kiinteistöpalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hämeenlinnan kaupunkistrategia 2014 -2020 antaa lähtökohdat liikelaitoksen toiminnan painopisteille. Strategian päämärissä ja kriittisissä menestystekijöissä on suoraan ja välillisesti johdettavissa useita painopisteitä myös tilapalveluille. Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu päämäärän kriittisiksi menestystekijöiksi on määritelty mm. tarkoituksenmukaiset palveluverkot, ympäristö- ja energiainnovaatioiden käyttöönotto sekä uuden teknologian hyödyntäminen. Näiden kriittisten menestystekijöiden mittareiksi on määritelty mm. kaupungin toimitilojen monipuolinen ja tehokas käyttö, uusien energiamuotojen ja teknologioiden käyttöönotto sekä kaupungin kiinteistöjen ominaisenergiankulutuksen mittaaminen ja säästöjen kertymisen seuranta. Onnistuminen näissä tavoitteissa edellyttää hyvää yhteistyötä tilapalvelun, tilojen käyttäjien sekä kiinteistönhuolto- ja siivoushenkilöstön kesken. Kaikkien osapuolien sitoutuminen yhteisiin selkeästi määriteltyihin tavoitteisiin takaa onnistumisen. Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen päämäärän osalta tilapalvelu jatkaa kiinteistöomaisuuden toimenpideohjelman aktiivista päivittämistä, hyväksytyn ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamista tarpeettomista tiloista luopumiseksi ja myyntitulojen saamiseksi sekä turhien kiinteistökustannusten vähentämiseksi. Investointien vaikuttavuuden arviointi, vertailu ja priorisointi menestystekijän mittareissa on mainittu, että investointiohjelmassa otetaan huomioon myös investointien vaikutus käyttötalouteen. Talonrakennusinvestointien osalta käytössä on jo investointisopimusmalli, jossa tulevat vuokrakustannukset on laskettu ja ne hyväkyy ko. lautakunta ennen hankkeen toteuttamista. Jatkossa tulee käyttötalouteen vaikuttavina tekijöinä entistä paremmin huomioida myös purkukustannukset ja käytöstä poistuneiden rakennusten tasearvojen alas kirjaukset. Palvelu- ja hankintaohjelman II 2014 -2020 mukaiset tiloja ja rakennusinvestointeja koskevat tasapainotustavoitteet määrittävät osaltaan myös tilapalvelun toiminnan painopisteitä vuosille 2016 -2018. Toiminnan muutokset 2016- 2018 Liikelaitoksen toiminnassa ei ole tapahtumassa olennaisia muutoksia taloussuunnittelukaudella. Henkilöstömuutoksia on eläkkeelle siirtymisen vuoksi tulossa vuodesta 2016 eteenpäin vuosittain 1-5 henkilöä. Erityisesti eläkkeelle siirtyminen kohdentuu rakennuttamis- ja suunnittelutiimeihin, joiden henkilöstöstä n. 50 % jää eläkkeelle suunnittelukauden aikana. Koko kaupunkikonsernin tasolla tulee vuoden 2016 aikana miettiä, miten talonrakennushankkeiden rakennuttaminen ja suunnittelu olisi tarkoituksenmukaisinta hoitaa. Hankkeiden suunnittelussa painotamme nykyistäkin enemmän ostopalveluita ja sitä kautta suunnittelutyön ostoosaaminen ja ohjaus korostuvat. Yhteistyön tiivistäminen ja keskinäinen kiinteistönpitoon ja rakennuttamiseen liittyvien osto- ja myyntimahdollisuuksien hyödyntämien / lisäämien konsernin eri kiinteistöomistajatahojen kesken saataisi olla kustannustehokasta koko konsernin näkökulmasta. Merkittävänä uhkina näemme korjausvelan kasvun myötä tapahtuneen kiinteistöjen kunnon huononemisen. Sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet nopeasti ja yhä useammin todetut rakenteelliset vauriot ovat niin laajoja sekä vaikeasti korjattavia, että uudisrakentaminen on usein ainoa varteenotettava vaihtoehto. Kantakaupungin palveluverkkoselvitys on vielä kesken. Tilapalvelun näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että palveluverkkopäätös tehdään mahdollisimman pikaisesti, jotta niukat kunnossapito- ja peruskorjausmäärärahat kohdentuvat oikeisiin kohteisiin. Tarpeettomien kiinteistöjen myynti ja purku ovat myös olennaisia keinoja pienentää syntynyttä korjausvelkaa. 108 Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tavoitteet Mittarit Tyhjien tilojen jalostaminen, myynti ja purkamiMyyntivoittotavoite 1 000 000 €. Merkittävin nen toteutetaan hyväksytyn kiinteistöjen toimyytävä kohde Rauhankatu 8. on myyty ja komenpideohjelman mukaisesti. konaisuutena myyntivoittotavoite saavutettu. Nummen ja Jukolan päiväkodit sekä Hämeenkaari on purettu. Tilojen käytön tehostaminen Suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä ja mitoituksessa tehokkuutta. Kaupungintalon Raatihuoneenk. 9 -11 uuden Kastellin muutostyöt ovat valmiit ja käyttöönotettu kesäkuussa. Toiminnat on keskitetty Kaupungintalolle ja Uppsalataloon. Ulkoisista väistötiloina toimineista Talaskujan ja Verkatehtaan vuokratiloista on luovuttu. Wetteristä saatu vuokrattua 50 %. Kaikissa peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa tavoitteena on tilojen monikäyttöisyys ja kokonaistilan tarpeen pienentäminen mm. yhteiskäyttöisillä tiloilla ja pohjaratkaisun tehokkuudella. Nummen palvelukeskus – monitoimirakennus ja uusi elinkaarimallin mukainen toteutustapa. Jukolan koulu- ja uusi päiväkoti kokonaisuus. Investointien vaikuttavuuden arviointi, vertailu ja priorisointi Tavoitteet Mittarit Investointien priorisoinnissa ja suunnittelussa painotetaan peruspalvelukiinteistöjen tilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä koko elinkaaren kustannustehokkuutta. Tehdään raportti johtokunnalle 2 kertaa vuodessa sisäilmaongelmakohteista ja niiden vaatimista toimenpiteistä. Perusparannusrahasta käytetään vähintään 50 % sisäilmakorjauksiin. Sisäilmaepäilytapauksiin on reagoitu toimintaohjeen mukaisessa yhden viikon aikataulussa vähintään 80%:ssa kohteista. Kumppanuus- ja elinkaarimallien hyödyntäminen investoinneissa Nummen palvelukeskuksen elinkaarihanke on edennyt suunnitellussa aikataulussa ja rakentaminen alkanut syksyllä 2016. Jukolan päiväkoti – koulu kokonaisuus on käyttöönotettu. Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu Ominaisenergiankulutuksen mittaaminen ja säästöjen kertymisen seuranta kaupungin kiinteistöissä Tavoitteet Mittarit Tilapalvelun energiatehokkuusohjelman mukaisten toimenpiteiden toteutus Energiansäästöohjelman mukainen raportointi vuosittain johtokunnalle ja valtuustolle - kulutusseurannan piirissä n. 95 % rm3 - energiakatselmukset tehty 6 kohteessa - huonelämpötilat katselmoitu ja säädetty 70 % kiinteistöistä 109 Tunnuslukuja 2014 2015 2016 277 373 467 43 782 202 776 44 708 266 370 846 49 637 200 485 43 016 255 366 000 46 500 198 000 43 000 Lämmityskustannukset, keskiarvot - koulut €/htm2/kk - päiväkodit €/htm2/kk 1,19 1,61 1,20 1,61 1,23 1,64 Sähkökustannukset - koulut €/htm2/kk - päiväkodit €/htm2/kk 0,58 0,78 0,60 0,80 0,60 0,80 22 22 414 414 22 414 - rakennuksia / kohteita kpl - huoneistoala m2 josta ulkopuolelta vuokratut m2 - sisäisen vuokrauksen piirissä m2 - ulkopuolelle vuokratut m2 Voimavarat - vakanssit - tilat m2 Liikelaitoksen talous TP 2014 TA 2015 Muutoksineen TA 2016 Tili Tilin nimi 110801 LINNAN TILAPALVELUT-LIIKELAITOS 30 300 330 3400 3500 37 40 400 430 450 480 5 60 600 610 621 630 6 71 710 7 850 8 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ tyhjä rivi 40 905 268 349 983 3 378 872 35 945 323 1 231 090 303 950 26 533 952 1 855 907 10 338 465 5 853 201 8 486 378 14 675 266 -7 059 392 8 158 6 839 1 105 636 5 968 753 7 615 874 7 924 838 6 454 139 -308 965 430 961 121 996 39 383 000 724 000 2 041 000 36 318 000 300 000 240 000 25 905 000 1 904 800 9 178 400 5 857 800 8 964 000 13 718 000 -7 163 000 5 000 1 200 000 5 968 000 6 555 000 6 605 000 6 605 000 -50 000 262 000 212 000 40 777 000 546 000 2 045 000 37 086 000 1 100 000 240 000 27 462 000 1 770 500 9 972 400 5 809 800 9 909 300 13 555 000 -6 960 000 3 000 5 000 1 000 000 5 968 000 6 595 000 6 757 000 6 757 000 -162 000 262 000 100 000 110 LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT Kustannus- TB 2016 arvio 1 000 € 1 000 € TS 2017 TS 2018 1 000 € 1 000 € Linnan Tilapalvelut -liikelaitos RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (TALONRAKENNUS) Pysyvien vastaavien luovutustulot Rakennusten myynti Tuomelan koulun peruskorjaus (Rimpelä) Miemalan koulun ja asuinrakennuksen peruskorjaus (Rimpel 200 11 900 3 600 4 200 1 000 200 200 1 600 1 600 1 000 1 600 Vuorentaan koulun peruskorjaus (Rimpelä) 3 400 Luolajan koulun peruskorjaus (Rimpelä) 2 700 Ahveniston päiväkodin peruskorjaus (Rimpelä) 1 000 400 600 Pääkirjaston peruskorjaus (Rimpelä) Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus sis. Janne-Sali (Rimpelä) 7 500 1 000 3 500 5 300 1000 3 300 Museoiden säilytystilat (Rimpelä) 6 100 Uusi päiväkoti Ojoinen (Rimpelä) 2 400 1 000 Eteläisten koulun päärak. peruskorjaus (Rimpelä) Myllymäen koulun peruskorjaus (Rimpelä) 800 2 700 300 200 1 000 Kaurialan lukion muutos yläkouluksi (Rimpelä) 500 HML:n yhteiskoulu, HYK -rakennuksen peruskorjaus (Rimpelä) Myllymäki -kampus lukiokeskukseksi (Tavastia kuntayhtymä) 200 Ortelan koulun peruskorjaus (Rimpelä) 7 100 8 100 8 100 2 000 Pääterveysaseman E-rak. Peruskorjaus (Lindberg) 5 000 Rengon Raitaharjun palvelukoti (Lindberg) 4 200 Perusparannushankkeet ja suunnittelu (Salminen) Rakennukset ja rakennelmat yhteensä, Linnan Tilapalvelut 200 1 400 2 600 1 000 1 000 2 000 5 000 6 000 6 000 11 000 14 600 31 100 1 200 500 1 800 50 50 50 1 250 550 1 850 KONEET JA KALUSTO, Linnan Tilapalvelut Ensikertainen kalustus Suurkeittiölaitteet Tilapalvelut, koneet ja kalusto yhteensä 200 200 200 Investointimenot yhteensä, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Investointitulot yhteensä, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 12 250 15 150 32 950 Investointinettomenot yhteensä, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 12 050 14 950 32 750 111 TULOSLASKELMA Linnan Tilapalvelut -liikelaitos LIIKEVAIHTO TP 2013 TP 2014 34 052 493 TB 2015 35 694 606 36 009 000 TB 2016 36 772 000 Valmistus omaan käyttöön 659 450 303 950 240 000 240 000 Liiketoiminnan muut tuotot 1 418 074 1 844 662 1 333 000 1 960 000 Tuet ja avustukset 2 041 000 3 366 000 2 041 000 2 045 000 Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palveluiden ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) -15 426 429 -16 191 666 -15 036 200 -15 778 200 -5 931 442 -5 853 201 -5 857 800 -5 810 800 -5 931 442 -5 853 201 -5 857 800 -5 810 800 -9 494 987 -10 338 465 -9 178 400 -9 967 400 -1 977 227 -1 855 907 -1 904 800 -1 770 500 -1 000 151 -973 051 -986 000 -991 000 -977 075 -882 857 -918 800 -779 500 -923 130 -832 289 -864 200 -719 300 -53 946 -50 568 -54 600 -60 200 -6 121 402 -7 924 838 -6 605 000 -6 757 000 -6 121 402 -7 924 838 -6 605 000 -6 757 000 -7 880 767 -8 486 378 -8 964 000 -9 913 300 6 765 192 6 750 428 7 113 000 6 798 000 -7 045 592 -7 059 392 -7 163 000 -6 960 000 5 637 14 997 5 000 8 000 Kunnalle maksetut korkokulut -1 083 095 -1 105 636 -1 200 000 -1 000 000 Korvaus peruspääomasta -5 968 000 -5 968 000 -5 968 000 -5 968 000 -134 -753 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut TS 2017 TS 2018 37 160 000 37 501 000 240 000 240 000 1 960 000 1 960 000 2 045 000 2 045 000 -15 778 200 -15 778 200 -5 810 800 -5 810 800 -5 810 800 -5 810 800 -9 967 400 -9 967 400 -1 770 500 -1 770 500 -991 000 -991 000 -779 500 -779 500 -719 300 -719 300 -60 200 -60 200 -7 127 000 -7 127 000 -9 913 300 -7 456 000 -7 456 000 -9 913 300 6 816 000 -7 078 000 8 000 -1 118 000 -5 968 000 6 828 000 -7 090 000 8 000 -1 130 000 -5 968 000 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -280 399 -308 965 -50 000 -162 000 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -280 399 -308 965 -50 000 -162 000 -262 000 -262 000 -262 000 -262 000 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) 286 149 430 961 262 000 262 000 262 000 262 000 5 750 121 996 212 000 100 000 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 112 RAHOITUSLASKELMA LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS TP 2014 TB 2015 TB 2016 TS 2017 TS 2018 Liikeylijäämä (-alijäämä) 6 750 428 7 113 000 6 798 000 Poistot ja arvonalentumiset 7 924 838 6 605 000 6 757 000 -7 059 392 -7 163 000 -6 960 000 6 816 000 -7 127 000 -7 078 000 6 828 000 -7 456 000 -7 090 000 -1 226 694 -300 000 -1 100 000 -1 100 000 -1 100 000 Toiminnan rahavirta Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -8 715 063 -16 460 000 -12 250 000 -15 150 000 -32 950 000 687 098 1 090 000 1 377 540 400 000 -261 245 -8 715 000 1 300 000 1 300 000 1 300 000 -5 455 000 -22 339 000 -40 468 000 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta/kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle/kuntäyhtymälle Oman pääoman muutokset 5 898 035 9 100 000 15 900 000 -5 896 553 -6 050 000 -6 639 000 9 150 000 -7 434 000 22 150 000 -7 892 000 1 716 000 14 258 000 461 860 Rahoituksen rahavirta 463 342 3 050 000 9 261 000 Vaikutus maksuvalmiuteen 202 096 -5 665 000 3 806 000 -20 623 000 -26 210 000 113 LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja Kaisa Tyrni Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) mukaisesti Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos järjestää maatalousyrittäjien lakisääteiset lomituspalvelut ja suorittaa niitä koskevat hallinnolliset toimenpiteet. Liikelaitoksen toiminta-alueena on Hyvinkään, Hämeenlinnan, Karkkilan ja Riihimäen kaupungit sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Lopen ja Vihdin kunnat. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos huolehtii, että kaikki lomituspalvelut, joihin maatalousyrittäjät ovat oikeutettuja, voidaan toteuttaa lomituspalvelulain tarkoittamalla tavalla. Maatalouden lomituspalveluihin on tulossa muutoksia vuonna 2016 ainakin kahdesta eri syystä. Ensiksi lomituspalvelulakia ollaan uudistamassa. Uuden lain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2016. Tällä hetkellä STM:ssä selvitetään, millaisia muutostarpeita uusi lainsäädäntö asettaa Suomen lomitusjärjestelmille ja millä aikataululla. Toiseksi hallitus on asettanut vuoden 2016 talousarviossa lomitustoiminnalle 20 miljoonan euron säästötavoitteen. Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen vuoden 2016 toimintaa ja talousarviota on suunniteltu sillä oletuksella, että palvelut saadaan järjestää samankaltaisena kuin tähänkin asti. Lomituspalveluiden toimintaa on jatkuvasti sopeutettu vastaamaan asiakastilojen vähenemisestä aiheutuvaa lomituspäivien määrän vähenemistä. Muihin tuleviin muutoksiin on hankala varautua, mutta oletettavasti toiminta tulee supistumaan yhä edelleen. Lomitusta koskevien tulevien muutosten vaikutusta suunnitelmavuosien määrärahoihin ei tässä vaiheessa ole vielä osattu ennakoida. Vaikka tilojen määrän vähentyminen vaikuttaa toiminnan volyymia pienentävästi, ei muiden muutosten merkitystä vielä tiedetä. Tavoitteena on kuitenkin kattaa kustannukset saatavilla tuloilla. Lomituspäivien on arvioitu vähenevän 5 % vuodessa. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Kuntalaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut Tavoite Mittarit Kustannustehokas ja laaja-alainen Lomituspäivien määrä, tavoite palveluiden hankinta. 16 000. Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Tavoite Mittarit Luovuutta tukeva työyhteisö ja Työolosuhdekartoitukset tehty 3 haasteelliset työtehtävät, vuoden välein kaikille kunnallista Työolosuhteiden kehittäminen turlomitusta käyttäville asiakastiloille. vallisempaan suuntaan (maatalouslomittajat sekä asiakkaat / maatilat). Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen tunnusluvut Tunnusluku TP2014 TB(m) 2015 Lomituspäivien määrä yhteensä 18 010 19 000 Kehityskeskustelut käydään koko henkilöstön kanssa 100% tavoite TB 2016 16 000 TS 2017 15200 TS 2018 14450 tavoite tavoite tavoite 114 Talous TP 2014 Tili 110811 30 300 321 40 400 430 450 470 480 5 60 610 630 6 7 8 TA 2015 Muutoksineen TA 2016 TS 2017 Tilin nimi LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS TS 2018 0,01 tyhjä rivi 4 268 224 3 781 611 486 613 4 292 982 2 920 028 811 956 48 926 467 100 44 971 -24 758 501 1 501 1 000 -24 257 -24 257 -24 257 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TP 2014 Tili 11081111 Tilin nimi Lomituspalvelujen hallinto ja johtokunta 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 11081120 Lomituspalvelut 30 40 5 Tuloarviot ja määrärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 4 206 000 3 766 000 440 000 4 205 000 3 059 300 774 900 32 500 296 000 42 300 1 000 -1 000 3 740 000 3 430 000 310 000 3 739 000 2 563 400 759 700 32 500 352 000 31 400 1 000 -1 000 0 1 000 0 0 0 1 000 0 0 0 TA 2015 Muutoksineen TA 2016 3 740 000 3 430 000 310 000 3 739 000 2 563 400 759 700 32 500 352 000 31 400 1 000 -1 000 0 1 000 0 0 0 TS 2017 3 740 000 3 430 000 310 000 3 739 000 2 563 400 759 700 32 500 352 000 31 400 1 000 -1 000 0 1 000 0 0 0 TS 2018 Tyhjä rivi 266 842 378 832 -111 990 264 000 387 000 -123 000 231 000 331 000 -100 000 231 000 331 000 -100 000 231 000 331 000 -100 000 Tyhjä rivi 4 001 382 3 914 149 87 233 3 942 000 3 818 000 124 000 3 509 000 3 408 000 101 000 3 509 000 3 408 000 101 000 3 509 000 3 408 000 101 000 Liikelaitoksen tulee saavuttaa tilausbudjetissa oleva tilikauden tulos. Peruspääoman korko on budjettivuotta edeltävän vuoden peruskoron keskikorko. Peruspääoman korko on sitova. LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA LINNAN LOMITUSPALVELUT-LIIKELAITOS Liikevaihto Liiketoiminnan muut kulut Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TP 2014 TB 2015 TB 2016 TS 2017 TS 2018 4 264 742 3 482 860 882 48 926 48 926 811 956 2 920 028 2 320 295 599 733 451 002 148 731 512 071 -24 758 501 1 501 1 000 -24 257 -24 257 -24 257 4 206 000 0 807 400 32 500 32 500 774 900 3 059 300 2 293 900 765 400 596 600 168 800 338 300 1 000 -1 000 0 1 000 0 0 0 3 740 000 0 792 200 32 500 32 500 759 700 2 563 400 1 939 100 624 300 456 500 167 800 383 400 1 000 -1 000 0 1 000 0 0 0 3 740 000 0 792 200 32 500 32 500 759 700 2 563 400 1 939 100 624 300 456 500 167 800 383 400 1 000 -1 000 0 1 000 0 0 0 3 740 000 0 792 200 32 500 32 500 759 700 2 563 400 1 939 100 624 300 456 500 167 800 383 400 1 000 -1 000 0 1 000 0 0 0 115 LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA LINNAN LOMITUSPALVELUT-LIIKELAITOS TP 2014 TB 2015 TB 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Toiminnan ja investointien rahavirta -24 758 1000 1000 1000 1000 501 -1000 -1000 -1000 -1000 -24 257 0 0 0 0 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos 24 257 0 116 LINNANINFRA-LIIKELAITOS vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja Timo Tuomola LinnanInfra -liikelaitos tukee Hämeenlinnan kaupungin elinvoimaisuutta ja tavoitteita kehittäen kaupungin infraverkoston turvallisuutta ja toimintavarmuutta sekä kaupunkiympäristön viihtyisyyttä. Liikelaitos tuottaa palveluja infran rakentamisen ja kunnossapidon sektorilla pääasiakkaanaan yhdyskuntalautakunta (YHLA) ja ulkoliikuntapalveluja pääasiakkaanaan elämänlaatulautakunta (ELALA). Liikelaitos toimii kaupungin strategian mukaisesti elinkaariajattelua ja konserniedun mukaista sosiaalisen työvoiman resurssia hyödyntäen kilpailukyvyn jatkuva kehitys johtoajatuksenaan. Liikelaitoksella on valmius palvella lisäksi seutukunnalla muiden asiakkaiden infrapalvelujen tarpeita nykyistä laajemminkin sopeuttaen toiminta konsernistrategian mukaisesti. Painopisteet ja kehittämistoimenpiteet Liikelaitos toimii sopimusohjauksen mukaisesti, luotettavasti ja joustavasti. Uudistamme ja kehitämme tuotantotekniikkaa asiakaslähtöisesti ja sopeutamme toiminnan kaupunginvaltuusto 15.6.2015 § 90, strategisten linjausten mukaisesti varautuen toimintaympäristön muutoksiin kilpailukykyisyys tärkeimpänä menetystekijänämme. Keskeisinä kriteereinä ovat kaupunki- ja luontoympäristön vahva tuntemus sekä palveluosaaminen, joustava toimintatapa alihankintaverkoston kanssa sekä yhä laajeneva moniosaaminen yhteistyötaito muun muassa rakentamishankkeiden päätoteuttajana ja innostava työympäristö. Merkittävänä haasteena lähivuosille on jatkuvasti kasvavan korjausvelan aiheuttamana muodostuva katu- ja tieverkon kunnossapidon kustannuspaine Johtokunnan sitovat tavoitteet Kriittinen menetystekijä on kilpailukykyinen ja asiakaslähtöinen infratuotanto. Tavoitteet Pitkäjänteinen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen Toimintaympäristön muutoksiin sopeutuva kilpailukykyinen tuotanto Henkilöstön työhyvinvoinnin ja motivaatiotason kehittyminen Mittarit Hankekohtainen kustannusrakenneselvitys. Tarjous- ja jälkilaskennan tehostettu seuranta /kk. Esimiesten talousjohtaminen toimintavuoden koulutusteemana. Puitesuunnitelmien 2016-2018 laadinta keskeisille tuotantosektoreille, kv.15.6.2015 § 90. Tavoitehintaurakoinnin ja bonus-sanktiojärjestelmän kehittäminen. Hanke- ja palvelukohtainen, laatuseuranta – ja raportointi (Infraryl 2010 ja Ayse 2003). Luontopalvelujen nettotalouden seuranta. Tuotannonohjausjärjestelmän soveltuvuustestaus/käyttöönotto, Kuntax / Solax. Sidosryhmien työmaakokemus-kohdepilottien toteutus 2 kpl /yksikkö, Lean5 – menetelmällä. Asiakastyytyväisyyden kartoitus 1/2016 Kaluston käyttöasteen kehitysraportti. Tapaturmat ja lyhyet sairaspoissaolot pv/hlö, Kuntari. Täydennyskoulutus pv/hlö, Kuntari. Ns. työmaatreenikampanjan käynnistäminen. 117 Toimintaa kuvaavat seuraavat tunnusluvut 1.1.2015: - kunnossapidettäviä ajoratoja 427 km vuosisuorite 2014: rakennettuja valaistuja katuja 3,9 km, josta määrästä 2,6 km sis. vesihuollon verkoston rakentamisen kunnossapidettäviä kevyenliikenteenväyliä 310 km koristekasviryhmiä ja amppeleita 719 kpl rakennettuja viheralueita 255 ha hoidettavaa metsän pinta-alaa noin 5 200 ha - leikkipaikkoja 115 kpl kunnossapidettäviä jääkenttiä 38 kpl, kesäkenttiä 26 kpl valaistuja latu- ja polkuverkosto 41 km kunnossapidettäviä muita ulkoilureittejä n. 115 km kunnossapidettäviä uimapaikkoja ja -rantoja 34 kpl kunnossapidettäviä venepaikkoja 1485 kpl - henkilöstöä oli 1.1.2015 117 henkilöä, luvussa on huomioitu edellisen 5 vuoden aikana tapahtuneet 26 uutta rekrytointia sekä 60 palveluksesta poistunutta henkilöä. Liikelaitoksen talous LINNANINFRA -LIIKELAITOS # # # # # # # # # # 5 # # # # 6 # # 7 8 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TP 2014 tyhjä rivi 20 401 301 18 637 037 441 742 1 274 125 48 396 19 874 800 6 610 850 8 854 482 2 351 620 2 057 848 526 502 -21 280 1 470 5 750 17 000 505 222 290 977 290 977 214 245 214 245 tyhjä rivi TA 2015 Muutoksineen 17 315 000 15 624 000 350 000 1 330 000 11 000 16 991 000 6 329 300 6 519 000 2 044 600 2 098 100 324 000 -22 000 11 000 11 000 302 000 302 000 302 000 0 0 TA 2016 TS 2017 TS 2018 17 136 000 15 445 000 350 000 1 330 000 11 000 16 834 000 6 206 200 6 502 600 2 004 000 2 121 200 302 000 -25 000 0 20 000 5 000 277 000 277 000 277 000 0 0 17 156 000 15 465 000 350 000 1 330 000 11 000 16 834 000 6 206 200 6 502 600 2 004 000 2 121 200 322 000 -25 000 0 20 000 5 000 297 000 297 000 297 000 0 0 17 167 000 15 476 000 350 000 1 330 000 11 000 16 834 000 6 206 200 6 502 600 2 004 000 2 121 200 333 000 -25 000 0 20 000 5 000 308 000 308 000 308 000 0 0 118 Tuloslaskelma LINNANINFRA-LIIKELAITOS LLLIIKEVAIHTO LLLiiketoiminnan muut tuotot LLTuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä LLMateriaalit ja palvelut LL Aineet, tarvikkeet ja tavarat LL Varastojen lisäys(+) tai vähennys (-) LL Palvelujen ostot LLHenkilöstökulut LL Palkat ja palkkiot LL Henkilöstösivukulut LL Eläkekulut LL Muut henkilösivukulut LLPoistot ja arvonalentumiset LL Suunnitelman mukaiset poistot LLLiiketoiminnan muut kulut TP 2014 TA 2015 TB 2016 TB 2017 TB 2018 18 631 062 1 420 239 350 000 11 206 102 2 351 620 -791 303 8 854 482 6 610 850 4 729 682 1 881 168 1 622 905 258 263 290 977 290 977 2 057 848 15 609 000 1 356 000 350 000 8 563 600 2 044 600 0 6 519 000 6 329 300 4 368 200 1 961 100 1 717 500 243 600 302 000 302 000 2 098 100 15 416 000 1 370 000 350 000 8 506 600 2 004 000 0 6 502 600 6 206 200 4 411 800 1 794 400 1 520 100 274 300 277 000 277 000 2 121 200 15 416 000 1 390 000 350 000 8 506 600 2 004 000 0 6 502 600 6 206 200 4 411 800 1 794 400 1 520 100 274 300 297 000 297 000 2 121 200 15 416 000 1 401 000 350 000 8 506 600 2 004 000 0 6 502 600 6 206 200 4 411 800 1 794 400 1 520 100 274 300 308 000 308 000 2 121 200 235 525 -21 280 1 470 5 750 17 000 214 245 214 245 214 245 22 000 -22 000 0 11 000 11 000 0 0 0 25 000 -25 000 0 20 000 5 000 0 0 0 25 000 -25 000 0 20 000 5 000 0 0 0 25 000 -25 000 0 20 000 5 000 0 0 0 LLLiiketoiminnan ylijäämä (-alijäämä) LLRahoitustuotot ja kulut LL Muut rahoitustuotot LL Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut LL Korvaus peruspääomasta LLYlijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä LLYlijäämä (alijäämä) ennen varauksia LLTilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma TP 2014 TB 2015 +muutokset TB 2016 TS 2017 TS 2018 235 525 290 977 -21 280 -5 898 22 000 302 000 -22 000 -10 000 25 000 277 000 -25 000 -10 000 25 000 297 000 -35 000 -10 000 25 000 308 000 -35 000 -10 000 -419 020 58 500 -100 000 10 000 -300 000 10 000 -300 000 10 000 -300 000 10 000 Toiminnan ja investointien rahavirta 138 803 202 000 -23 000 -13 000 -2 000 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 400 000 -50 000 100 000 -100 000 300 000 -112 500 300 000 -212 500 300 000 -212 500 488 803 202 000 164 500 74 500 85 500 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot LIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT Kustannus- TB 2015 TB 2016 TB 2017 TB 2018 arvio 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € LINNANINFRA -LIIKELAITOS KONEET JA KALUSTO Investointitulot yhteensä Investointimenot yhteensä (Tuomola) 100 300 300 300 Investointinettomenot yhteensä -100 -300 -300 -300 119 LASKELMAT TULOSLASKELMA 2016 Sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät summiin. TP 2014 TA 2015 Muutoksineen TA 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Varausten muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ tyhjä rivi 337 641 429 246 454 676 24 166 871 18 163 551 42 195 813 6 660 518 6 980 375 690 491 941 154 913 434 432 771 318 16 746 112 39 179 957 46 881 120 -345 870 137 268 665 333 91 585 277 2 968 669 3 609 851 11 301 595 5 475 910 6 466 868 17 349 142 18 179 630 16 708 931 18 114 884 18 114 884 17 284 396 -186 766 399 722 17 497 352 326 378 000 239 585 600 23 859 700 15 056 900 42 565 900 5 309 900 5 685 000 681 048 000 157 286 600 421 742 100 15 267 100 38 272 500 48 479 700 -348 985 000 276 900 000 85 800 000 1 041 000 3 641 000 10 661 000 6 551 000 6 710 000 14 756 000 17 174 000 17 174 000 -2 418 000 -96 000 158 000 -2 356 000 307 727 000 216 035 300 25 872 400 15 231 000 43 353 200 7 235 100 5 685 000 668 912 000 153 933 400 408 027 300 15 675 900 41 645 100 49 630 300 -355 500 000 280 900 000 90 000 000 1 618 000 3 413 000 10 719 000 5 800 000 6 714 000 17 018 000 17 036 000 17 036 000 0 0 -18 000 62 000 -1 000 43 000 120 Tuloslaskelma 2016 (ilman liikelaitoksia) TP 2014 TA 2015 Muutoksineen TA 2016 Tilin nimi HÄMEENLINNAN KAUPUNKI ILMAN LIIKELAITOKSIA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Varausten muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ tyhjä rivi 272 066 636 223 686 044 23 680 258 14 342 937 4 976 365 5 381 032 6 676 426 639 790 208 143 526 648 412 766 416 8 492 364 38 712 857 36 291 923 -361 047 147 268 665 333 91 585 277 10 048 840 3 601 693 11 291 785 4 364 524 480 115 9 252 303 9 963 815 9 963 815 18 114 884 18 114 884 17 403 372 -617 727 399 722 17 185 368 265 474 000 219 471 600 23 419 700 12 665 900 4 917 900 4 998 900 5 445 000 633 947 000 145 993 200 405 269 800 7 332 200 37 976 500 37 375 300 -363 028 000 276 900 000 85 800 000 8 227 000 3 641 000 10 656 000 5 340 000 730 000 7 899 000 10 267 000 10 267 000 -2 368 000 -358 000 158 000 -2 568 000 246 074 000 196 614 300 25 562 400 12 836 000 4 937 200 6 124 100 5 445 000 620 877 000 143 393 300 390 792 600 7 829 600 41 293 100 37 568 400 -369 358 000 280 900 000 90 000 000 8 604 000 3 410 000 10 714 000 4 780 000 740 000 10 146 000 10 002 000 10 002 000 0 0 144 000 -200 000 -1 000 -57 000 121 Ulkoinen tuloslaskelma TB 2016 Kaupunki ilman liikelaitoksia Tili 110A Tilin nimi KÄYTTÖTALOUSOSA 30 300 321 330 3400 3500 37 40 400 430 450 470 480 5 50 55 60 600 610 621 630 6 71 710 80 800 7 850 860 8 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Varausten muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 246 074 000 196 614 300 25 562 400 12 836 000 4 937 200 6 124 100 5 445 000 620 877 000 143 393 300 390 792 600 7 829 600 41 293 100 37 568 400 -369 358 000 280 900 000 90 000 000 8 604 000 3 410 000 10 714 000 4 780 000 740 000 10 146 000 10 002 000 10 002 000 0 0 144 000 -200 000 -1 000 -57 000 Liikelaitokset 61 653 000 19 421 000 310 000 2 395 000 38 416 000 1 111 000 240 000 48 035 000 10 540 100 17 234 700 7 846 300 352 000 12 061 900 13 858 000 0 0 -6 986 000 3 000 5 000 1 020 000 5 974 000 6 872 000 7 034 000 7 034 000 0 0 -162 000 262 000 0 100 000 Kaupunki yhteensä sisäiset erät mukana 307 727 000 216 035 300 25 872 400 15 231 000 43 353 200 7 235 100 5 685 000 668 912 000 153 933 400 408 027 300 15 675 900 41 645 100 49 630 300 -355 500 000 280 900 000 90 000 000 1 618 000 3 413 000 10 719 000 5 800 000 6 714 000 17 018 000 17 036 000 17 036 000 0 0 -18 000 62 000 -1 000 43 000 Sisäiset erät -225 236 900 -190 059 400 0 -2 662 900 -32 514 600 0 0 -225 236 900 0 -190 331 300 0 -2 391 000 -32 514 600 0 0 0 0 -1 020 000 -5 974 000 -1 020 000 -5 974 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kaupunki yhteensä ulkoiset erät 82 490 100 25 975 900 25 872 400 12 568 100 10 838 600 7 235 100 5 685 000 443 675 100 153 933 400 217 696 000 15 675 900 39 254 100 17 115 700 -355 500 000 280 900 000 90 000 000 1 618 000 2 393 000 4 745 000 4 780 000 740 000 17 018 000 17 036 000 17 036 000 0 0 -18 000 62 000 -1 000 43 000 122 Taloussuunnitelma 2016 - 2018 TP 2014 TA 2015 Muutoksineen TA 2016 TS 2017 Tilin nimi HÄMEENLINNAN KAUPUNKI TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Varausten muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TS 2018 0,01 tyhjä rivi 337 641 429 246 454 676 24 166 871 18 163 551 42 195 813 6 660 518 6 980 375 690 491 941 154 913 434 432 771 318 16 746 112 39 179 957 46 881 120 -345 870 137 268 665 333 91 585 277 2 968 669 3 609 851 11 301 595 5 475 910 6 466 868 17 349 142 18 179 630 16 708 931 18 114 884 18 114 884 17 284 396 -186 766 399 722 17 497 352 tyhjä rivi 326 378 000 239 585 600 23 859 700 15 056 900 42 565 900 5 309 900 5 685 000 681 048 000 157 286 600 421 742 100 15 267 100 38 272 500 48 479 700 -348 985 000 276 900 000 85 800 000 1 041 000 3 641 000 10 661 000 6 551 000 6 710 000 14 756 000 17 174 000 17 174 000 -2 418 000 -96 000 158 000 -2 356 000 307 727 000 216 035 300 25 872 400 15 231 000 43 353 200 7 235 100 5 685 000 668 912 000 153 933 400 408 027 300 15 675 900 41 645 100 49 630 300 -355 500 000 280 900 000 90 000 000 1 618 000 3 413 000 10 719 000 5 800 000 6 714 000 17 018 000 17 036 000 17 036 000 0 0 -18 000 62 000 -1 000 43 000 314 610 000 221 004 000 26 390 000 15 306 000 44 530 000 7 380 000 5 690 000 680 000 000 154 703 000 416 188 000 15 989 000 42 478 000 50 642 000 -359 700 000 287 000 000 87 700 000 1 900 000 3 600 000 11 300 000 6 100 000 6 900 000 16 900 000 18 113 000 18 113 000 0 0 -1 213 000 0 0 -1 213 000 321 010 000 225 756 000 26 957 000 15 336 000 45 487 000 7 474 000 5 690 000 694 200 000 156 606 000 425 136 000 16 377 000 43 413 000 52 668 000 -367 500 000 296 700 000 88 500 000 1 700 000 3 700 000 11 500 000 6 500 000 7 000 000 19 400 000 18 442 000 18 442 000 0 0 958 000 0 0 958 000 48,3 % 85,9 % 216 2 288 000 68 263 46,4 % 99,9 % 248 2 331 000 68 653 46,7 % 93,3 % 245 1 118 000 69 049 46,6 % 105,2 % 279 2 076 000 69 450 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut % Vuosikate / Poistot % Vuosikate, euro/asukas Kertynyt yli-/alijäämä Asukasmäärä tyhjä rivi 19,3 % 95,4 % 255 4 644 000 67 976 123 INVESTOINNIT Kustannus- TB 2016 arvio 1 000 € 1 000 € TS 2017 TS 2018 1 000 € 1 000 € KAUPUNKI ILMAN LIIKELAITOKSIA, INVESTOINNIT Kiinteän omaisuuden ostot ja myynnit: Maa-alueiden myynnit, tulo -2 000 -2 000 -2 000 Maa-alueiden ostot, meno 2 000 2 000 2 000 Muut pitkävaikutteiset menot: 5 300 Hamk Tilajärjestelyt Osakkeet ja osuudet: Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 12 000 0 870 870 250 0 17 17 0 0 0 43 43 7 Hml Jäähalli Oy 345 345 345 Hml Liikuntahallit Oy, urheilutalo 493 493 493 8 000 8 000 8 000 Terveyspalvelujen kalustohankinnat 300 300 300 Pelastuslaitos 702 702 702 Taideteokset 20 20 20 2 000 2 000 2 000 Investointimenot yhteensä, kaupunki ilman liikelaitoksia 17 203 12 790 12 754 Investointinettomenot yhteensä, kaupunki ilman liikelaitoksia 15 203 10 790 10 754 Hml Liikuntahallit Oy / Uimahallin peruskorjaus Hml Liikuntahallit Oy /Metritiski Areenan peruskorjaus, katto Hml Liikuntahallit Oy / Palloiluhalli, tekonurmi Hml Liikuntahallit Oy / pesäpallokenttä Linnan Kehitys Oy / Tapahtumapuisto Hml Palloiluhalli Oy Kiinteät rakenteet ja laitteet: Kunnallistekniikka Irtain omaisuus: Investointitulot yhteensä, kaupunki ilman liikelaitoksia 124 LIIKELAITOSTEN INVESTOINNIT Kustannus- TB 2016 arvio 1 000 € 1 000 € TS 2017 TS 2018 1 000 € 1 000 € Linnan Tilapalvelut -liikelaitos RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (TALONRAKENNUS) Pysyvien vastaavien luovutustulot Rakennusten myynti Tuomelan koulun peruskorjaus (Rimpelä) Miemalan koulun ja asuinrakennuksen peruskorjaus (Rimpel 200 11 900 3 600 4 200 1 000 200 200 1 600 1 600 Vuorentaan koulun peruskorjaus (Rimpelä) 3 400 Luolajan koulun peruskorjaus (Rimpelä) 2 700 Ahveniston päiväkodin peruskorjaus (Rimpelä) 1 000 400 600 Pääkirjaston peruskorjaus (Rimpelä) Lyseon lisärakennuksen peruskorjaus sis. Janne-Sali (Rimpelä) 7 500 1 000 3 500 5 300 1000 3 300 Museoiden säilytystilat (Rimpelä) 6 100 Uusi päiväkoti Ojoinen (Rimpelä) 2 400 1 000 800 300 200 Eteläisten koulun päärak. peruskorjaus (Rimpelä) Myllymäen koulun peruskorjaus (Rimpelä) 1 000 2 700 Kaurialan lukion muutos yläkouluksi (Rimpelä) HML:n yhteiskoulu, HYK -rakennuksen peruskorjaus (Rimpelä) Myllymäki -kampus lukiokeskukseksi (Tavastia kuntayhtymä) 1 600 1 000 500 200 7 100 8 100 8 100 Ortelan koulun peruskorjaus (Rimpelä) 2 000 Pääterveysaseman E-rak. Peruskorjaus (Lindberg) 5 000 Rengon Raitaharjun palvelukoti (Lindberg) 4 200 200 2 600 1 000 1 000 2 000 5 000 6 000 6 000 11 000 14 600 31 100 1 200 500 1 800 50 50 50 1 250 550 1 850 200 200 200 Investointimenot yhteensä, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 12 250 15 150 32 950 Investointinettomenot yhteensä, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 12 050 14 950 32 750 Perusparannushankkeet ja suunnittelu (Salminen) Rakennukset ja rakennelmat yhteensä, Linnan Tilapalvelut 1 400 KONEET JA KALUSTO, Linnan Tilapalvelut Ensikertainen kalustus Suurkeittiölaitteet Tilapalvelut, koneet ja kalusto yhteensä Investointitulot yhteensä, Linnan Tilapalvelut -liikelaitos TB 2016 TS 2017 TS 2018 LinnanInfra -liikelaitos KONEET JA KALUSTO, LinnanInfra -liikelaitos LinnanInfra-liikelaitos, kalusto 300 300 300 Investointimenot yhteensä, LinnanInfra -liikelaitos 300 300 300 Investointinettomenot yhteensä, LinnanInfra -liikelaitos 300 300 300 2 200 2 200 2 200 Investointimenot yhteensä, kaupunki ja liikelaitokset 29 753 28 240 46 004 Investointinettomenot yhteensä, kaupunki ja liikelaitokset 27 553 26 040 43 804 INVESTOINNIT, KAUPUNKI YHTEENSÄ Investointitulot yhteensä, kaupunki ja liikelaitokset 125 Muiden toimijoiden toteuttamat hankkeet, eivät sisälly kaupungin investointiohjelmaan (informatiivista tietoa) Kustannusarvio 1 000 € Iittalan hyvinvointikeskus (Hml Vanhusten Asuntosäätiö) Lammin hyvinvointikeskus (Hml Vanhusten Asuntosäätiö) Nummen Palvelukeskus (elinkaari-hanke) 10 500 5 700 26 000 Uuden Kastellin saneeraus (KOy Hml kaupungintalot) Ulkopuoliset yhteensä 3 500 45 700 Muuta huomioitavaa investoinneista (informatiivista tietoa) Muuta huomioitavaa 1000 € Tasearvo Poisto *Kulut Purku- € €/v €/v kust € Rengon Raitaharjun toiminta päättyy 2016 590 46 25 Kalvolan terveysasema, siirtyy Iittalan hyvinvointikesk. 113 7 13 100 Iittalan vanhainkoti siirtyy Iittalan hyvinvointikesk. 429 25 60 300 Iittalan kirjasto, siirtyy Iittalan hyvinvointikesk. 115 3 5 * Kulut ovat tyhjilleen jäävän kohteen kuluja. 126 RAHOITUSLASKELMA 2016 - 2018 (1 000 €) TP 2014 TB 2015 M TB 2016 TS 2017 TS 2018 14 756 17 018 16 900 19 400 -22 621 -3 950 -5 855 -4 255 -4 255 -67 038 -33 833 -29 753 -28 240 -46 004 Toiminnan rahavirta Vuosikate 17 349 Satunnaiset erät 18 115 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 839 1 090 41 745 6 070 7 775 6 175 6 175 -11 611 -15 867 -10 815 -9 420 -24 684 529 500 500 500 500 40 000 43 120 41 100 40 600 57 900 -31 323 -27 500 -30 500 -31 500 -33 500 (sis. myyntivoitot ja tappiot) Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -2 207 462 2 539 Rahoituksen rahavirta 10 000 16 120 11 100 9 600 24 900 Rahavarojen muutos -1 611 253 285 180 216 201 351 216 900 227 500 236 600 261 000 Lainamäärä (enn.) Lainat €/asukas Asukasmäärä Lainanhoitokate Investointien tulorahoitus, % 2 962 3 177 3 314 3 427 3 758 67 976 68 263 68 653 69 049 69 450 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 26,2 53,0 57,2 59,8 42,2 Lainanhoitokate= (Vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) 127 RAHOITUSLASKELMA 2016 (1 000 €) Kaupunki ilman LL Liikelaitokset Kaupunki yht. Kaupunki yht. sis. ja ulkoiset sis. ja ulkoiset sis. ja ulkoiset vain ulkoiset 10 146 6 872 17 018 17 018 -4 745 -1 110 -5 855 -5 855 -17 203 -12 550 -29 753 -29 753 6 465 1 310 7 775 7 775 -5 337 -5 478 -10 815 -10 815 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot (sis. myyntivoitot ja tappiot) Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten lisäys liikelaitoksille Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten vähennykset liikelaitoksilta -16 200 -16 200 500 500 6 752 6 752 500 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 41 100 Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen vähennys -30 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 41 100 16 200 41 100 16 200 -30 500 -30 500 -6 752 -6 752 1 652 9 448 11 100 11 100 -3 685 3 970 285 285 128 TÄYDENTÄVIÄ TAULUKOITA Määrärahojen sitovuus Sitovuus Määrärahat B B B B B B N B N N N 10 680 702 120 229 15 472 172 380 61 379 22 366 2 313 173 33 217 10 172 677 20 661 1000 € KÄYTTÖTALOUSOSA ## Lasten ja nuorten lautakunta ## Elämänlaatulautakunta ## Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta ## Ikäihmisten lautakunta ## Yhdyskuntalautakunta ## Ympäristö- ja rakennuslautakunta Yhteinen jätelautakunta ## Konsernipalvelut ## Taseyksikkö ## Tuottajaosa ## Pelastustoiminta Sitova erä: Kuntien maksuosuus käyttötalouteen Sitova erä: Kuntien maksuos. Investointeihin, 4 €/as. Tilaaja ja tuottaja yhteensä Sitovuus 5 445 Tuloarviot 6 996 25 12 122 14 239 9 410 1 406 173 7 923 172 418 21 362 Toimintakate 0 -10 -259 701 620 877 5 445 246 074 Määrärahat Valm. omaan käyttöön Tuloarviot Toimintakate 27 462 240 40 777 13 555 4 205 4 206 1 17 080 17 404 324 LIIKELAITOKSET ## Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Sitova erä: Peruspääoman korko Sitova erä: Tilikauden tulos Sitova erä: Avustus liikelaitokselle ## Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos Sitova erä: Peruspääoman korko Sitova erä: Tilikauden tulos ## Linnaninfra-liikelaitos Sitova erä: Peruspääoman korko Sitovaa erä: Avustus liikelaitokselle Sitova erä: Tilikauden tulos Liikelaitokset yhteensä Valm. omaan käyttöön 5 968 -162 2 041 1 0 5 350 0 Sitovuus 48 747 240 62 387 Määrärahat Valm. omaan käyttöön Tuloarviot Netto 14 114 14 114 8 594 8 594 Tuloarviot 2 000 Netto TULOSLASKELMAOSA (kaupunki ilman liikelaitoksia) Yhteenlasketut rahoitustuotot ja rahoituskulut TULOSLASKELMAOSA YHTEENSÄ N INVESTOINTIOSA Kiinteä omaisuus Muut pitkävaikutteiset menot Osakkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet, yhdyskuntarakentaminen Terveyspalvelujen kalustohankinnat Irtain omaisuus, pelastuslaitos Muut aineelliset hyödykkeet, taideteokset Linnan Tilapalvelut -LL, talonrakennus Linnan Tilapalvelut -LL, irtain omaisuus Irtain omaisuus, Linnaninfra-liikelaitos INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Sitovuus B B B B B B B B B B RAHOITUSOSA Sitovuus Pitkäaikaisten lainojen lisäys, ulkoiset YHTEENSÄ B = Bruttositovuus N =Nettositovuus N 5 520 5 520 Määrärahat 2 000 5 300 881 8 000 300 702 20 11 000 1 250 300 29 753 Määrärahat Valm. omaan käyttöön 200 2 200 27 553 Tuloarviot Netto 10 600 000 129 Avustukset ja yhteisöjen tuki Yhteenveto määrärahoista. TB 2015 TB 2016 30 000 620 000 340 000 250 000 30 000 620 000 340 000 400 000 310 000 50 000 1 990 000 3 092 000 310 000 30 000 1 970 000 3 072 000 43 000 493 000 345 000 43 000 493 000 345 000 514 500 500 100 30 000 30 000 270 000 270 000 80 000 880 000 450 000 130 000 120 500 12 000 98 000 800 000 180 000 50 000 130 000 70 000 0 670 000 620 000 Lasten ja nuorten lautakunta Lapsiystävällinen kunta Taiteen perusopetus (aik. elalalla) Vanajaveden opisto Lukioliikelaitos Elämänlaatulautakunta Elämänlaatulautakunta Juhlavuosi Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy Liikuntapalvelut Investointiosassa Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy (oman pääoman ehtoinen sijoitus) Hml Liikuntahallit Oy (oman pääoman ehtoinen sijoitus) Hämeenlinnan Jäähalli Oy (oman pääoman ehtoinen sijoitus) Terveyden ja toimintakyvyn ed. ltk Palveluntuottajille myönnettävät avustukset/palvelun ostot Ikäihmisten lautakunta Ikäihmisten tukipalvelut Yhdyskuntalautakunta Tieavustukset Konsernipalvelut Avustukset kaupunginhallituksen myönnettäväksi, sis. Powercup Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiö, av. + asiant.palv. Juhlavuodet Markkinointiyhteistyö Uusyrityskeskus (v. 2016 jäsenmaksu varattu eri tilille). Raadit Pelastuslaitos Avustukset yhteisöille 130 STRATEGISTEN TYTÄRYHTIÖIDEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2016 Sitovat tavoitteet Kuntalain (365/1995) 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kaupungin tytäryhteisöjen toimintaa ohjaavat Hämeenlinnan kaupungin konserniohjeet (KV 8.4.2013), Hämeenlinnan kaupungin hallintosääntö (KV 15.12.2008) sekä Hämeenlinnan kaupungin omistajapoliittiset linjaukset (KV 9.12.2014). Kaupungin omistajapolitiikan tavoitteena on tytäryhteisöjen toiminnan kehittäminen kaupungin strategisten linjausten mukaisesti sekä omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen. Keskeisimmille tytäryhtiöille asetetaan valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuodelle 2016. Tavoitteet perustuvat kaupunginvaltuuston 10.6.2013 päättämässä kaupunkistrategiassa esitettyihin arvoihin, visioon ja kaupunkitason tavoitteisiin. Tytäryhtiöille tavoitteet asetetaan tuottavuuden/tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmista. Valtuuston hyväksymät tavoitteet otetaan yhtiöiden kanssa tehtävien palvelusopimusten lähtökohdiksi. Yhtiökohtaisten tavoitteiden lisäksi kaikille strategisille tytäryhtiöille asetetaan vuodelle 2016 erityiseksi tavoitteeksi työllisyystoimenpiteisiin osallistuminen. Kunkin yhtiön valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi asetetaan työllisyystoimenpiteiden kaksinkertaistaminen vuoteen 2015 verrattuna. Työllisyystoimenpiteillä tarkoitetaan ensisijaisesti työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa. Tytäryhteisöt ovat velvollisia raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta kolmannesvuosiraporttien ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä. Liitteinä on esitetty strategisiksi määriteltyjen konserniyhtiöiden itse laatimat budjettivuotta koskevat lomakkeet tavoitteistaan ja toiminnastaan. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ovat seuraavat: Linnan Kehitys Oy (konserni*) Toimintatavoiltaan täysin uusi elinkeinoyhtiö, jonka tärkeimpänä tehtävänä on lisätä Hämeenlinnan tunnettuutta ja taloudellista kasvua. Yhtiö haluaa kasvaa halutuksi ja luotettavaksi kumppaniksi elinkeinosektorilla. Tavoitteet: TAVOITE 2016 Tuottavuus/ 5 vuoden kunnossapitosuunnitelma tehty tuloksellisuus Tapahtumapuiston omavaraisuuden saavuttaminen MITTARI Suunnitelma on tehty (kyllä/ei) Vaikuttavuus 10 % kasvu sijoittuvien yritysten määrän kasvusta edellisvuoteen verrattuna Sijoittuvien yritysten** määrän muutos (%) Toimitilojen vuokrausaste vähintään 85 % Vuokrausaste (%) Asiakaslähtöisyys Tapahtumapuistosta saadut tulot (käyttökulut + lainan korkokulut) (€) Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos on vähin- Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos tään 3,5 (asteikolla 1-5) *Konserniin luetaan kuuluvaksi Linnan Kiinteistökehitys Oy, jonka siirto Linnan Kehitys Oy:n tytäryhtiöksi on tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 aikana **Linnan Kehitykseen yhteydessä olleet yritykset 131 Hämeenlinnan Eteläranta Oy Eteläranta (Engelinranta) on alue Hämeenlinnan kaupungin keskustassa, jonne kaavaillaan rakennettavan tulevaisuudessa asunnot noin 2600 asukkaalle. Hämeenlinnan Eteläranta Oy suunnittelee alueen kehitystä. Tavoitteet: TAVOITE 2016 Tuottavuus/ Engelinrannan alueen toteuttamisen projektuloksellisuus tisuunnitelma päivitetty osayleiskaavan mukaiseksi Vaikuttavuus Osayleiskaavan mukaisten kortteleiden B ja C kumppanuuskilpailutuksen valmistelu MITTARI Asiakaslähtöisyys Tontinluovutusehtojen luonnokset valmisteltu ja yhtiö on laatinut esityksen kaupungille (kyllä/ei) Tontinluovutusehtojen luonnokset asukkaiden näkökulmasta valmisteltu kolmesta osayleiskaavan korttelista. Projektisuunnitelma on tehty (kyllä/ei) Kilpailutuksen valmistelu loppuun saatettu (kyllä/ei) Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy (konserni) Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy on osakeyhtiö, joka tuottaa liikuntapalveluita. Yhtiö hoitaa ja hallinnoi areenoita, liikuntahalleja, suurkenttiä, uimahalleja ja sisäliikuntatiloja sekä tuottaa liikunnanohjauspalveluita ja liikuntaan liittyviä tukipalveluita. Tavoitteet: TAVOITE 2016 Tuottavuus/ Ulkoisen myynnin osuuden lisääntyminen tuloksellisuus vuodesta 2015 +3 % MITTARI Ulkoisen myynnin muutos suhteessa liikevaihtoon* (%) Omaisuuden arvon säilyttäminen vuosittaisen kunnossapidon keinoin Korjausvelan määrä 5 vuoden kunnossapitosuunnitelma tehty Suunnitelma on tehty (kyllä/ei) Uimahallin remontin suunnittelussa energiakulutuksen vähentäminen huomioitu Energiakulutuksen vähentäminen huomioitu (kyllä/ei) Vaikuttavuus Sisäliikuntatilojen käyttöaste arkisin klo 17.00-22.00 vähintään 75 % Sisäliikuntatilojen käyttöaste (%) Asiakaslähtöisyys Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos on vähintään 3,5 (asteikolla 1-5) Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos *Kantakaupungin uimahallin luvut poistetaan laskelmasta uimahallin remontin vuoksi 132 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n tehtävänä on huolehtia toiminta-alueellaan talousveden hankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien ja hulevesien poisjohtamisesta ja jätevesien puhdistamisesta. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy tuottaa vesihuoltopalveluita Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan asukkaille, yhteisöille ja elinkeinoelämälle. Tavoitteet: TAVOITE 2016 Tuottavuus/ Yhtiön perimät vesihuollon maksut* keskituloksellisuus määräisiä vesihuoltolaitosten maksuja edullisemmat, vertailuhintoina laskettuna MITTARI Vaikuttavuus Talousveden laatuvaatimuksissa 0 poikkeamaa ja laatusuosituksissa max. 10 poikkeamaa Laatuvaatimusten ja laatusuositusten poikkeamien lkm Jäteveden puhdistuksessa (Paroisten puhdistamo) päästävä lupaehtoihin Lupaehtoihin pääsy (kyllä/ei) Veden laatua kuvaava yleisarvosana vähintään 8,6 ja yhtiön toimintaa kuvaava yleisarvosana vähintään 8,2 (maksimi 10) Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos Asiakaslähtöisyys Vesihuollon maksut keskimääräisiin vesihuoltolaitosten maksuihin verrattuna** *Käyttömaksut, perusmaksut ja liittymismaksun vaikutus **Lähde: vesihuoltoyhdistyksen vuositilasto Hämeenlinnan Pysäköinti Oy Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n tehtävänä on julkisten pysäköintipalvelujen järjestäminen, pysäköinninvalvonnan koordinointi sen hallinnassa olevilla alueilla ja pysäköintilaitosten omistaminen, rakennuttaminen ja ylläpito. Tavoitteet: Tuottavuus/ tuloksellisuus Vaikuttavuus TAVOITE 2016 Yhtiön tilikauden tulos +100t€ MITTARI Lainojen lyhennys suunniteltua nopeammin Toteutuneiden lyhennysten määrä (€) Toteutunut tulos (€) Pysäköintilaitosten käyttöaste yhteensä vähin- Käyttöaste (%) tään 70 % Pysäköintilaitosten pitkäaikaisen käytön osuu- Pitkäaikaisen käytön määrän muuden lisääminen 2 prosenttiyksikköä tos edellisvuoteen verrattuna (%) Asiakaslähtöisyys Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos on vähintään Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 3,5 (asteikolla 1-5) 133 Hämeenlinnan Asunnot Oy (konserni) Hämeenlinnan Asunnot Oy omistaa ja vuokraa hallinnoimiaan vuokra-asuntoja. Yhtiö tarjoaa asuntoja kuntalaisille kaikissa elämän vaiheissa. Tavoitteet: TAVOITE 2016 Rahoitustulos vähintään 1,2m € Tuottavuus/ tuloksellisuus Vaikuttavuus Tilojen vuokrausaste vähintään 98 % Asiakaslähtöisyys Asukastoiminnan kehittäminen MITTARI Rahoitustulos (€) Tilojen vuokrausaste (%) Vähintään 2 asukastoimikunnan kokousta vuodessa (lkm) Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Yhtiö ylläpitää ja kehittää Verkatehtaan kiinteistöä kulttuuri- ja kongressitoiminnan ja luovan alan keskuksena. Yhtiö tuottaa kulttuuri- ja kokoustoiminnan palveluita. Tavoitteet: TAVOITE 2016 MITTARI Liikevaihdon kasvattaminen 1 % vuodesta 2015 Liikevaihdon muutos (%) Toimitilojen vuokrausaste vähintään 94 % Toimitilojen vuokrausaste (%) Vaikuttavuus Vuotuinen kävijämäärä > 450 000 Verkatehtaan alueen vuotuinen kävijämäärä (lkm) Asiakaslähtöisyys Lyhytaikaisen vuokrauksen asiakastyytyväisyys vähintään 3,4 (max 4) Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos Tuottavuus/ tuloksellisuus Tekme Oy (konserni) Tekme Oy:n tehtävänä on tuottaa kustannustehokkaasti kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon palveluja sekä ateriapalveluja asiakasorganisaatioille kouluissa, päiväkodeissa, lounasravintoloissa, palvelutaloissa ja laitoksissa sekä tuottaa kotiateriapalveluja. Tavoitteet: Tuottavuus/ tuloksellisuus Vaikuttavuus Asiakaslähtöisyys TAVOITE 2016 Tilikauden tulos positiivinen MITTARI Toteutunut tulos (€) Laatujärjestelmä luotu Laatujärjestelmä luotu (kyllä/ei) Ravitsemussuositusten toteutuminen 100 % Toteutunut ravitsemustaso suosituksiin verrattuna* Asiakastyytyväisyyskyselyn keskiarvo vähintään 75 % maksimista kaikilla osa-alueilla Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos *Suositukset, joihin tavoite liitetään vahvistetaan yhtiön kanssa 134 Konsernilomakkeet LIITELOMAKKEET, EI SITOVAT Vuosi Yhtiö toimitusjohtaja yhteyshenkilö yhteyshenkilön • 2016 Linnan Kehitys Oy -konserni (sis. Linnan Kiinteistökehitys oy) Mervi Käki Y-tunnus 0832624-0 Jorma Taipalus puhelinnumero sähköpostiosoite 050 341 6116 jorma.taipalus@linnan.fi Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut Konserni on vakiinnuttanut toimintansa ja fokus on entistä enemmän asiakasrajapinnassa; sekä tänne sijoittuvissa potentiaalissa yrityksissä että tapahtumissa, samoin kuin jo täällä toimivissa, kehittyvissä yrityksissä. Tavoitteena on − korkea asiakastyytyväisyys täällä jo toimivissa yrityksissä: 3,5 (asteikko 1-5) − sijoittuvien yritysten määrän kasvu vuotuisesti, tavoite 40 kpl (v. 2015 33 kpl) − matkailutulon kasvu; yli 100 000 kävijää lisää eri tapahtumissa Hämeenlinnassa Kiinteistöliiketoiminnassa kiinteistöjen korkea käyttöaste (keskim.85 %), asiakastyytyväisyys 3,5 %, markkinahintainen vuokratuotto. Kiinteistöjen ylläpito, palvelut ja korjaukset tulee suunnitella ja toteuttaa suunnitelmallisesti niiden arvon ja houkuttelevuuden näkökulmasta. • Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä Kehitysliiketoiminnan kriittinen tekijä on riittävien taloudellisten resurssien varmistaminen ja toiminnan asiakaslähtöisen kehittämisen jatkumisen varmistaminen. Kiinteistöliiketoiminnan riskeinä ovat kiinteistöjen käyttöasteiden heikkeneminen ja neliövuokrien säilyttäminen kannattavalla tasolla. Osassa kiinteistöjä riskinä on niiden vaikea markkinoitavuus kiinteistöihin liittyvien erikoisrakenteiden takia. • Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus Kiinteistöjen mahdolliseen myyntiin/ostoon liittyvät toimeksiannot. Mahdolliset uudet kiinteistöinvestoinnit. Investointeihin liittyvien rahoitusjärjestelyjen käsittely omistajan päätöksenteossa. Tapahtumapuistoon kehittämiseen liittyvät lisäinvestoinnit. Tilinpäätös 2014 Tuloslaskelma 1 000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot - joista avustukset kaupungilta Henkilöstökulut Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa) Liiketoiminnan muut kulut Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä) Tase 1 000 € Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.) Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset) Luottotappiokirjaukset Oma pääoma Pitkäaikaiset korolliset lainat Lyhytaikaiset korolliset lainat Investointimenot Talousarvio 2015 Alustava Talousarvio 2016 2.438 1.117 0 1.544 32 1.432 -234 3.108 680 0 2.045 34 1.308 -58 7.280 473 0 1.836 32 4.143 -207 134,2 -30,4 0 -10,2 -6,8 216,7 -256,9 -676 1.725 0 945 500 200 2.161 100 400 0 679 1.500 200 300 3.800 300 20 408 25.826 1.739 1.000 3.700 -25 Lisätieto: - Vuoden 2015 luvut Linnan Kehitys Oy, vuoden 2016 luvut tuleva Linnan Kehitys -konserni päiväys Muutos-% 2015 - 2016 allekirjoitus, nimenselvennys -39,9 1.621,7 769,5 233,3 135 Vuosi Yhtiö toimitusjohtaja yhteyshenkilö • 2016 Y-tunnus 2397335-8 Hämeenlinnan Eteläranta Oy Kristiina Koskiaho 040-7064424 kristiina.koskiaho@hameenlinna.fi puhelinnumero sähköpostiosoite Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut: Tuottavuus/ tuloksellisuus: Engelinrannan alueen toteuttamisen projektisuunnitelma päivitetty osayleiskaavan mukaiseksi; Alueen rakentumissuunnat taloudellisuuden ja tehokkuuden kannalta arvioituna ja tähän liittyen asemakaavoitussuunnitelma, alustava aikataulu, pohjana mahdolliset asuntomessut v. 2022, alueen kustannusarvio, riskianalyysi, tonttien myyntihinnat ja kilpailuttamissuunnitelma, asuntopoliittiset tavoitteet, markkinaselvitys (vapaa/tuettu asuminen). Selvitysten tilaaminen ja teettäminen konsulteilta + oma työ. HUOM. Suunnittelu- ja toteutustapa sekä luvat alueen saattamisessa rakentamiskelpoiseksi kaavavalituksen käsittelyn aikana on kaupungin päätettävä ja haettava (pilaantuneiden maiden kunnostus, infrastruktuurin rakentaminen, asemakaavoitus, tontin muodostus). Vaikuttavuus: Osayleiskaavan mukaisten kortteleiden, esim. B ja C kumppanuuskilpailutuksen valmistelu; Kilpailutusohjelman tekeminen, arviointi ja käynnistäminen yhdessä maankäytön ja KuntaPron kanssa. Asiakaslähtöisyys: Tontinluovutusehtojen luonnokset eri asukasryhmien näkökulmasta valmisteltu kolmesta osayleiskaavan korttelista; tontinluovutusehdot tarkoittavat maankäyttösopimusten ja asemakaavamääräysten lisänä olevia ehtoja, joita kaupunki haluaa tonttien kilpailutuksessa/luovutuksessa toteutuvan myyntihintaa vastaan. Kyse on asukkaiden ehdotuksesta päätöksentekoa varten. Engelinrannan enkelit -toimintaryhmän kautta selvitetään mahdollisimman systemaattisesti vaikuttajaraatien, yhdistysten ja yritysten kautta alueen olevien ja tulevien asukkaiden hyvän ja kestävän kehityksen mukaisia kaupunkielämän tavoitteita päätöksenteon avuksi. • Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä: Jotta alueesta saadaan tuloja, siellä täytyy olla rakentamiskelpoisia tontteja. Tämä edellyttää kaupungin panostusta pilaantuneen maan puhdistukseen ja infrastruktuurin rakentamiseen. Kaavavalitukset hidastavat alueen toteutusta ja maksavat kaupungille miljoonia euroja muutamassa vuodessa (kaupunki tekee investointeja, tuotot tulevat vasta valmiiden, rakentamiskelpoisten tonttien myynnin kautta, investointilainojen korot juoksevat valitusten ajan). • Selvitys siitä, onko tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus: Jos kaupunki päättää teettää pilaantuneiden maiden kunnostuksen ja infran rakentumissuunnitelman yhtiöltä, tarvitaan 70 000 € lisärahoitus projektiinsinöörin palkkaamiseen 15 kk ajalle tai toimintasuunnitelman muutos. Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 Alustava Talousarvio 2016 Muutos-% 2015 - 2016 Indikaattorit Tuloslaskelma 1 000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot - joista avustukset kaupungilta Henkilöstökulut Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa) Liiketoiminnan muut kulut Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä) Tase 1 000 € Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.) Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset) Luottotappiokirjaukset Oma pääoma Pitkäaikaiset korolliset lainat Lyhytaikaiset korolliset lainat Investointimenot 250 0 0 103 1 25 6 250 0 0 120 1 25 1 250 0 0 130 2 25 1 0% 234 0 0 173 0 0 0 156 0 0 174 0 0 0 156 0 0 175 0 0 0 0% Lisätieto: päiväys allekirjoitus, nimenselvennys +8 % +100 % 0% 0% 136 Vuosi Yhtiö toimitusjohtaja yhteyshenkilö yhteyshenkilön Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy Jorma Hassinen Jorma Hassinen puhelinnumero 0400-617615 2016 Y-tunnus 1972415-6 sähköpostiosoite jorma.hassinen@hmlliikuntahallit.fi • Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut Sisäliikuntatilojen käyttöaste iltakäyttö arkisin klo 17.00 – 22.00 välillä 75 % Jäähallien käyttöaste iltakäyttö arkisin klo 17.00 – 22.00 välillä 83 % Ostopalveluina myydyt tilat, käyttöasteet päiväkäyttö arkisin 63 % Lammin uimahallin kävijätavoite 27.000 kävijää Kantakaupungin uimahallin kävijätavoitetta ei nyt aseteta koska tavoitteena on remontin aloittaminen Elenia Areenan monipuolinen käyttö, vähintään kuusi muuta tapahtumaa kuin urheilutapahtumaa Yhtiö on mukana aktiivisesti työllistämisessä, yhtiö ottaa henkilöitä työvoimahallinnon kautta eri järjestelyin vähintään 2-3 henkilöä vuodessa. Nuoria kesätyöntekijöitä otetaan vuosittain. • Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä Toiminnallisia riskejä käydään yhtiön johtoryhmässä läpi kuukausittain. Yhtiön hallitus käsittelee talousraporttien kautta jokaisessa kokouksessa yhtiöiden taloudellisia riskejä, ja vuosittain toiminnallisia riskejä. Suurimpia riskejä ovat rakennusten vaurioitumiset, jääkoneiden rikkoutumiset ja uimavesien pilaantumiset altaissa. Yhtiön tiloissa käy paljon asiakkaita joten henkilöihin kohdistuvat riskit on aina huomioitava tarkasti. Taloudellisia riskejä ovat käyttäjien merkittävä vähentyminen jos kaupungin avustus pienentyy talouden heiketessä. Henkilökunnan yksintyöskentely on aina riski joka on huomioitava työjärjestelyissä mahdollisimman hyvin. Henkilökunnan työ hyvinvointiin kiinnitetään huomiota esimiesten ja henkilöstön välisissä keskusteluissa ja työjärjestelyissä. • Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus Pesäpallokentän siirto Hämeenlinnan urheilupuistoon on alkanut ja valmistuu 2016 syksyllä. Palloiluhallin tekonurmen uusiminen 2016 – 2018 Metritiski Areenan katon uusiminen 2016 – 2018 Kantakaupungin uimahallin peruskorjaus ja laajennus 2016 - 2017 Yhtiön poistojärjestelmän selvittäminen ja mahdollinen muuttaminen Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy Tilinpäätös 2014 Tuloslaskelma 1 000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot - joista avustukset kaupungilta Henkilöstökulut Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa) Liiketoiminnan muut kulut Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä) Tase 1 000 € Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.) Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset) Luottotappiokirjaukset Oma pääoma Pitkäaikaiset korolliset lainat Lyhytaikaiset korolliset lainat Investointimenot Talousarvio 2015 Alustava Talousarvio 2016 Muutos-% 2015 - 2016 2 258 2 445 2 035 1 661 38 2 472 -343 *) 2 465 2 596 2 205 1 584 38 2 466 1 2 058 **) -16% 2 205 1 670 38 0% 5% 0% 2 241 3 181 *) 93 22 086 5 839 493 11 629 2 000 2 300 -5 22 300 6 500 30 5 000 3 500 -130 22 600 7 000 Lisätieto: *) Eivät täsmää tilinpäätösraportin 2014 lukuihin. Raportointiajankohdan jälkeen yhtiö kirjasi alas saamisia 82 tuhatta euroa, joka heikensi tilikauden tulosta saman verran. **) Kirjaustavan muutos liikevaihdosta muihin tuottoihin vaikuttaa vuoden 2015 toteumaan ja vuoden 2016 alustavaan talousarvioon. Ei vaikuta kokonaistuloihin. Kantakaupungin uimahallin remontti vaikuttaa liikevaihdon tippumiseen koska lipputulot jäävät pois remontin aikana. Poistojen kasvaminen isojen investointien takia heikentää tulosta, ellei muuteta tapaa millä avustukset yhtiölle annetaan. 137 Hämeenlinnan Jäähalli Oy Tilinpäätös 2014 Tuloslaskelma 1 000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot - joista avustukset kaupungilta Henkilöstökulut Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa) Liiketoiminnan muut kulut Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä) Tase 1 000 € Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.) Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset) Luottotappiokirjaukset Oma pääoma Pitkäaikaiset korolliset lainat Lyhytaikaiset korolliset lainat Investointimenot Talousarvio 2015 Alustava Talousarvio 2016 Muutos-% 2015 - 2016 1 002 771 765 4 - 1 056 817 817 6 - 1 080 800 800 6 - -132 *) -122 -190 745 *) 28 3 522 5 770 435 53 50 400 3 500 5 000 350 - 70 400 15 3 500 4 900 % -3% 0% - Lisätieto: *) Eivät täsmää tilinpäätösraportin 2014 lukuihin. Raportointiajankohdan jälkeen yhtiö kirjasi alas saamisia 26 tuhatta euroa, joka heikensi tilikauden tulosta saman verran. Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy Tilinpäätös 2014 Tuloslaskelma 1 000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot - joista avustukset kaupungilta Henkilöstökulut Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa) Liiketoiminnan muut kulut Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä) Tase 1 000 € Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.) Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset) Luottotappiokirjaukset Oma pääoma Pitkäaikaiset korolliset lainat Lyhytaikaiset korolliset lainat Investointimenot Lisätieto: päiväys 8.8.2015 allekirjoitus, nimenselvennys Jorma Hassinen Talousarvio 2015 Alustava Talousarvio 2016 Muutos-% 2015 - 2016 249 80 80 2 220 25 285 70 70 2 - 285 0% 70 2 - 0% 0% 6 20 712 703 2 808 92 43 - 200 350 2 850 90 40 - 230 350 7 2 900 7 - 138 Vuosi Yhtiö toimitusjohtaja yhteyshenkilö yhteyshenkilön • 2016 Y-tunnus 1711549-6 HS-Vesi Timo Heinonen Laura Haavisto puhelinnumero 03 621 3723 sähköpostiosoite laura.haavisto@hsvesi.fi Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut Hintakilpailukyky: Yhtiön perimien vesihuollon maksujen tulee olla keskimääräisiä vesihuoltolaitosten maksuja edullisemmat ns. vertailuhintoina laskettuna (Vesilaitosyhdistyksen vuositilasto huomioiden käyttömaksut ja perusmaksut ja liittymismaksun vaikutus) Toiminnan laatu: Talousveden laadun tulee täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: − talousveden laatuvaatimukset: ei poikkeamia (Hämeenlinna – Hattula verkostoalue) − talousveden laatusuositukset: max. 10 poikkeamaa (Hämeenlinna - Hattula verkostoalue) − Paroisten jätevedenpuhdistamolla fosforin poistoprosentin tulee olla väh. 95 % ja pitoisuus max. 0,3 mg/l ja orgaanisen aineksen (BOD7) osalta poistoprosentti on väh. 95 % ja pitoisuus max. 10 mg/l Asiakastyytyväisyys: Vuosittain teetettävässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa tulee saada yhtiön veden laatua kuvaavaksi yleisarvosanaksi vähintään 8,5 ja yhtiön palveluja kuvaavaksi yleisarvosanaksi vähintään 8,0. • Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä Vesihuoltolaitostoiminnassa suurimmat riskit liittyvät toimitetun juomaveden laadun säilymiseen toimitusketjussa kuluttajalle asti. Ympäristöriskejä liittyy etenkin jäteveden siirtoon ja käsittelyyn. Henkilöstö joutuu toisinaan työskentelemään olosuhteissa, joissa on normaalia suurempi työtapaturmariski, kuten johtokaivannoissa ja puhdistuslaitosten altaiden läheisyydessä. Toiminnallisiin riskeihin on varauduttu toiminnan tason ylläpidon lisäksi vakuutuksin. Taloudellisista riskeistä yksi merkittävimmistä on pitkäkestoinen verkostojen saneerausvelan kasvu, jota pyritään hallitsemaan saneerausohjelmaa toteuttamalla. • Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus Ei näköpiirissä. Tuloslaskelma 1 000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot - joista avustukset kaupungilta Henkilöstökulut Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa) Liiketoiminnan muut kulut Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä) Tase 1 000 € Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.) Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset) Luottotappiokirjaukset Oma pääoma Pitkäaikaiset korolliset lainat Lyhytaikaiset korolliset lainat Investointimenot päiväys 15.9.2015 Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 Alustava talousarvio 2016 Muutos-% 2015 - 2016 19 158 28 3 241 55 1 347 82 19 170 5 3 228 59 1 438 42 19 352 3 247 59 1 588 -19 0,9 % 0,6 % 0,0 % 10,4 % -145,2 % 3 940 1 029 27 60 059 57 996 787 12 552 2 659 1 000 25 60 101 57 886 787 7 460 2 601 1 000 25 60 082 57 610 736 7 330 -2,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % -0,5 % -6,5 % -1,7 % allekirjoitus, nimenselvennys Timo Heinonen 139 Vuosi Yhtiö toimitusjohtaja yhteyshenkilö yhteyshenkilön Hämeenlinnan Pysäköinti Oy Jarmo Kulmala Jarmo Kulmala puhelinnumero 03 6214695 2016 Y-tunnus 2196076-4 sähköpostiosoite jarmo.kulmala@hameenlinnanpysakointi.fi • Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut Tavoitteena − maksullisen pysäköinnin kulttuurin luominen Hämeenlinnaan − Keinuparkin ja Kaivoparkin käyttöasteeksi 70 % − tehokas ja asiakasystävällinen julkinen pysäköinnin valvonta − Työkokeilijan löytäminen − asiakastyytyväisyystutkimuksen toteutus Mittarit: seuranta kuukausittain − P-laitosten käyttöasteet (tuntiperusteinen, pitkäaikainen) − pysäköintivirhemaksujen määrä (kpl, tulot) − pysäköintiautomaattien tulot − asiakaspalaute • Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä − Jos maksulliselle pysäköinnille ei synny myönteistä kulttuuria ja asiakkaat eivät totu käyttämään pysäköintilaitoksia, aiheutuu yhtiölle talousvaikeuksia − Ns. ilmaiset pysäköintipaikat ja -alueet pysäköintilaitosten läheisyydessä − Liikevaihdon pienentymisen aiheuttamat riskit: − yhtiö ei pääse tulostavoitteeseensa − investointi esim. katupysäköinnin automaatteihin siirtyy eteenpäin − Vireillä oleva valitus verottajan tulkinnasta investoinnin alv- vähennyksestä Keinuparkissa − Sekä yhtiölle että julkiselle pysäköinninvalvonnalle on löydettävä uudet tilat 5/2016 mennessä. • Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus − Yksityisen pysäköinnin valvonnan korvaavan palvelun tarjoaminen/ yhteistyö yksityisen pysäköinnin valvonnan kanssa − Kaupungin ja yhtiön välisen sopimuksen pysäköintitoiminnan siirtämisestä muuttaminen Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 Indikaattorit Käyttöaste Keinuparkki 57% 57 % Kaivoparkki 64% 66% Alueet 90 t€ Sopimus pysäköintitoimintojen siirrosta 351 t€ Tuloslaskelma 1 000 € Liikevaihto 1.021 987 Liiketoiminnan muut tuotot - joista avustukset kaupungilta 0 0 Henkilöstökulut 231 260 Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa) 4 4 Liiketoiminnan muut kulut Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä) +139 -0,4 Tase 1 000 € Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.) 885 Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset) 477 Luottotappiokirjaukset 0 Oma pääoma 389 Pitkäaikaiset korolliset lainat 10.313 10.313 Lyhytaikaiset korolliset lainat Investointimenot 235 Lisätieto: vuoden 2016 alustavaa talousarviota ei ole käsitelty yhtiön hallituksessa päiväys allekirjoitus, nimenselvennys 23.09.2015 Jarmo Kulmala Alustava talousarvio 2016 58 % 67% 90 t€ 1.031 0 233 4 +97 1.209 0 486 9.813 20 Muutos-% 2015 - 2016 140 Vuosi Yhtiö toimitusjohtaja yhteyshenkilö yhteyshenkilön • Hämeenlinnan Asunnot Oy Matti Riekkola Satu Hovila puhelinnumero 03-6251625 2016 Y-tunnus 0676518-6 sähköpostiosoite satu.hovila@hmlasunnot.fi Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut − rahoitustulos min 1,2 m€ − vuokrasaamiset liikev. max 2 % − hoitokulupoikkeama +/- 4 % − käyttöaste min 98 % − vähintään 2 asukastoimikunnan kokousta vuodessa Työllistetty 1 henkilö kesätöihin, lisäksi työllistetty Kotilähiö ry:n kautta useita henkilöitä erimittaisiin työsuhteisiin. Samoin yhteistyökumppaneiden kautta. Työharjoittelussa kaksi aikuisopiskelijaa. • Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä Toiminnallisena riskinä nähdään henkilökunnan lähestyvä eläköityminen, on tarpeen varautua koulutuksellisesti ja uusrekrytoinnilla. Vuokra-asuntotarjonta kaupungissa poikkeuksellisen runsasta. • Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus Turuntie 1 kiinteistön peruskorjauslainalle tarvitaan kaupungin omavelkainen takaus. Tilinpäätös 2014 Indikaattorit käyttöaste vuokrasaamiset liikevaihdosta hoitokulupoikkeama rahoitustulos Tuloslaskelma 1 000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot - joista avustukset kaupungilta Henkilöstökulut Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa) Liiketoiminnan muut kulut Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä) Tase 1 000 € Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.) Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset) Luottotappiokirjaukset Oma pääoma Pitkäaikaiset korolliset lainat Lyhytaikaiset korolliset lainat Investointimenot 98,2 % 1,3% -12 % 4.751 98 % max 2 % +/- 4% 1 m€ Alustava Talousarvio 2016 98 % max 2 % +/- 4% 1,2 m€ 14.899 107 0 667 12 9.419 200 15.502 18 0 720 13 10.881 210 15.718 20 0 740 15 11.276 200 216 2 0 20 2 395 -10 5.635 5.968 78 4.360 53.913 5.650 5.800 75 4.360 53.303 6.000 6.100 70 4.360 52.000 350 300 -5 0 1.303 1073 1.500 4.000 2.500 Lisätieto: päiväys 17.09.2015 allekirjoitus, nimenselvennys Matti Riekkola Talousarvio 2015 Muutos-% 2015 - 2016 0 0 0 0,2 m€ 141 Vuosi Yhtiö toimitusjohtaja yhteyshenkilö yhteyshenkilön • 2016 Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Jouko Astor Talouspäällikkö Arto Helkiö Puhelinnumero sähköpostiosoite 040 868 2156 arto.helkio@verkatehdas.fi Y-tunnus 2069302-7 Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut Verkatehtaan alue on erittäin rikas ja monipuolinen kulttuurin palvelujen ja sisältöjen tarjoaja. Asiakkaat ja yleisö tunnistavat tarjonnasta itselleen merkittäviä sisältöjä ja mahdollisuuksia Vuotuinen kävijämäärä alueella > 450.000 käyntikertaa Verkatehtaan alue tärkeä luovan alan, kulttuurin ja kokouselinkeinon keskus Toimitilojen vuokrausaste > 94 % Lyhytaikaisen vuokrauksen asiakkuuksien määrä > 290 kpl Lyhytaikaisen vuokrauksen asiakastyytyväisyys > 3,25 (max. 4.00) Välitön työllisyysvaikutus > 300 henkilötyövuotta Verkatehtaan alueen järkevä energian käyttö Lämmön ominaiskulutus < 29 kWh/m3/vuosi Sähkön ominaiskulutus < 19 kWh/m3/vuosi • Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä Julkisrahoitteiset kulttuuritoimijat joutuvat rahoitusleikkausten vuoksi vähentämään toimitilojaan. Pahimmillaan vuokrausaste voi vuoteen 2018 mennessä pudota 80 %:n tasolle, kun tavoite on > 94 %. Peruskorjaamattomien rakennusosien kunnon huononeminen korjaustoimintaa nopeammin Yhtiöllä on erillinen riskinhallintaohjelma • Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus Paviljonki -laajennuksen alustava rakennussuunnittelu valmistuu syksyllä 2015. Varsinaisen toteutussuunnittelun käynnistämisestä on mahdollisuus tehdä päätös vuonna 2016. Tilinpäätös 2014 Indikaattorit Hankinnat/liikevaihto -% Henkilöstökulut/liikevaihto -% Muut kulut/liikevaihto -% Nettorahoituskulut/liikevaihto -% Tuloslaskelma 1 000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot - joista avustukset kaupungilta Henkilöstökulut Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa) Liiketoiminnan muut kulut Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä) Tase 1 000 € Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.) Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset) Luottotappiokirjaukset Oma pääoma Pitkäaikaiset korolliset lainat Lyhytaikaiset korolliset lainat Investointimenot päiväys Talousarvio 2015 Alustava Talousarvio 2016 Muutos-% 2015 - 2016 13,1 32,8 67,0 2,9 12,3 33,5 71,0 3,2 12,4 34,5 70,2 3,1 3689 1194 930 1211 19 2473 295 3617 1069 880 1210 19 2585 4 3655 980 800 1260 20 2567 -87 +1,1 -8,3 -9,1 +4,2 +5,3 -0,7 -1137,5 351,2 518 2 3310 4638 299 0 406 513,4 0 3314 4339 299 0 319 426 0 3314 4040 299 0 -21,4 -17,0 0 0 -6,9 0 0 allekirjoitus, nimenselvennys 142 Vuosi Yhtiö toimitusjohtaja Tekme Oy Petri Mölsä yhteyshenkilö Paula Asikainen puhelinnumero 0503237631 yhteyshenkilön • 2016 Y-tunnus 2145554-9 sähköpostiosoite paula.asikainen@tekme.fi Yhtiön keskeiset omat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit/tunnusluvut Yhtiön päätavoitteet vuodelle 2016 ovat valtuustotavoitteiden toteutuminen ja seudullisen yhteistyön kasvattaminen. Valtuustotavoitteet: Yhtiön tulos tulee olla positiivinen vuonna 2016. Yritys sopeuttaa toimintaansa tavoitteen saavuttamiseksi. Ravintoarvosuositusten toteutuminen ruokatuotannossa. Ravintosuositusten tulee toteutua ruokalistasuunnittelussa. Yhtiö luo vuoden 2016 aikana systemaattisen laatujärjestelmän keskeisimmille toimialoille Yhtiön asiakastyytyväisyys tulee toteutua vähintään 75 % maksimiarvosta. • Selvitys siitä, jos on tulossa asioita, joihin tarvitaan konsernijohdon ennakkosuostumus Tällä hetkellä käydään neuvotteluita varastointi- ja logistiikka palvelujen keskittämiseksi Tekmeen sairaanhoitopiirin sekä Kuntapron kanssa. Seudullinen ateriapalveluselvitys on aloitettu Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun kuntien kanssa. • Arvio taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä Taloudellisten riskien näkökulmasta asiakasportfolion kapeus on edelleen merkittävä riski. Kaupunginvaltuuston 5.5.2014 päätös palautti yhtiöt In House-asemaan, mikä mahdollistaa hallitun omistuspohjan laajentamisen tulevaisuudessa ja sitä kautta asiakaspohjan laajentumisen. Kiinteistöpalvelujen tilauskanta on riippuvainen kaupungin kunnossapidon määrärahojen kohdentumisesta. Tämä aiheuttaa merkittävän taloudellisen riskin vuodelle 2016. Yhtiön käyttämästä työehtosopimuksesta johtuen henkilöstökustannukset ovat arviolta 15-20 % korkeammat kuin kilpailijoilla. Henkilöstön jaksamiseen ja sairauspoissaolojen pienentämiseen kohdistetaan resursseja. PALHA-hankkeesta johtuva yrityksen liikevaihdon pieneneminen aiheutti yhtiölle sopeutustarpeen. Sopeuttamistoimista aiheutuu kustannuksia myös vuonna 2016. Sopeuttamisen onnistuminen on yhtiön toiminnan ja tuloksen kannalta kriittinen. Fuusiojärjestelyjen loppuun saattaminen on yksi yhtiön päätavoitteita. Laitoshuollon ja sairaanhoitopiirin ruokapalveluiden liiketoimintasiirtoihin sisältyy merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia riskejä. Fuusiojärjestelyihin ja laajentumiseen liittyvät kertaluontoiset kustannukset aiheuttavat lisäkustannuksia. Henkilöstöravintolaliiketoiminnan tehostaminen on aloitettu ja tehostamisen onnistuminen on tärkeää, ettei henkilöstöravintolaliiketoiminta aiheuta rasitetta yhtiön muille liiketoiminta-alueille. Tilinpäätös Talousarvio Alustava Muutos-% 2014 2015 Talousarvio 2015 - 2016 2016 Tuloslaskelma 1 000 € Liikevaihto 11793 18412 25324 38 % Liiketoiminnan muut tuotot 0 53 71 34 % - joista avustukset kaupungilta 0 0 0 0 Henkilöstökulut 7778 9245 13806 49 % Vak. henkilöstö, kpl (jakson lopussa) 210 263 382 45 % Liiketoiminnan muut kulut 1571 2848 4382 54 % Voitto/tappio (ennen satunnaisia eriä) 125 1 0 Tase 1 000 € Likvidit varat (konsernitili+rahat ja pankkisaam.) 1687 Myyntisaamiset (lyhyt- ja pitkäaikaiset) 419 Luottotappiokirjaukset 1 Oma pääoma 984 Pitkäaikaiset korolliset lainat 0 Lyhytaikaiset korolliset lainat 0 Investointimenot 41 294 358 Lisätieto: Luvut vuosien 2014, 2015 ja 2016 välillä eivät ole vertailukelpoisia. Linnan Ateria Oy fuusioitui Tekme Oy:öön 31.12.2014. Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin ruokapalvelut siirtyvät Tekme Oy:lle 1.9.2015 ja samanaikaisesti sairaanhoitopiiri tulee Tekmen osakkaaksi. Kaupungin laitoshuoltoa valmistellaan siirrettäväksi Tekme Oy:lle 1.9.2015 alkaen. päiväys allekirjoitus, nimenselvennys 143 Liite MAANKÄYTTÖ 1.1 Kanta-Hämeenlinna 1.11. Yleistä Tuleva kerrostalorakentaminen sijoittuu pääosin kaupunkirakenteen sisään. Painopiste on aivan keskustan tuntumassa, lähivuosina Länsireunassa, Keinusaaren ja Vanajantien varressa, myöhemmässä vaiheessa myös Engelinrannassa, Varikonniemessä, Kaurialassa ja keskussairaalan tuntumassa. Pientaloja varten kaavoitetaan uusia alueita kantakaupungin itäosissa ja lähivuosina myös kantakaupungin länsiosissa. Samalla olemassa olevaa kaupunkirakennetta tiivistetään. Palvelutoiminnoille syntyy laajenemistilaa keskustan tuntumassa: Länsireunasta, Engelinrannasta ja Harvialantien varresta. Keskustan länsireunasta muodostuu merkittävä yksittäinen liike- ja asumiskokonaisuus. Tiiriön alueella tapahtuu tonttien täydentymistä ja muuntumista. Moreenin–Karanojan alueen kasvu jatkuu erityisesti logistiikkarakentamisessa. Seuraavassa on luonnehdittu kehitystä suuralueittain. 1.12. Läntinen kantakaupunki (109001) Uuden yleiskaavatyön yhteydessä osoitettaneen uusia omakotiasumisen alueita, ensin Tertistä, myöhemmin Luolajan kylän alueelta. Samassa yhteydessä ratkaistaan pääkatujen ja pääpyöräilyreittien kokonaisuus. 1.13 Pohjoinen kantakaupunki (109002) Tiiriön alueella tapahtuu rakenteen täydentymistä ja toimintojen muuntumista. Kirstulan alueen maankäytön kehittämistä suunnitellaan aina Hattulan rajalle saakka. Asuntorakentaminen Poltinahon entiselle kasarmialueelle on vielä käynnissä. 144 1.14 Eteläinen kantakaupunki (109003) Visamäen alueelle on kehittymässä korkeakoulukeskus. Alueelle suunnitellaan täydennysrakentamista ammattikorkeakoululle sekä erilaista asumista ja palveluja. Moreenin-Karanojan alueen osayleiskaavasta vahvistuu kaakkoisosa, jolle asemakaavoitetaan uusia yritystontteja. Pääosa niistä on suuren mittakaavan logistiikka-alan toiminnoille. 1.15. Keskusta (109004) Keskustan kehävyöhykkeen kerrostalorakentaminen etenee Keinusaaressa ja Vanajanrannan alueella. Engelinrannan osayleiskaava vahvistuu keväällä 2015, jolloin alueen asemakaavoitus aloitetaan. Länsireunan kauppakeskuksen valmistumisen jälkeen alueen asuntorakentuminen jatkuu. Kanta-Hämeenlinnan osayleiskaavatyön pohjaksi on tarkoitus käynnistää ruutukaavakeskustan kaavallisten kehittämisperiaatteiden määrittely. 1.16. Kaakkoinen kantakaupunki (109005) Katuman kerrostaloalueella on vapaita kaupungin omistukseen siirtyneitä kerros- ja rivitalotontteja. Käikälän suurteollisuusalueen yrityksille on varattu tilareservejä laajennuksia varten. Yksityisessä omistuksessa olevan Kartanonrannan rakentaminen on käynnistymässä. Katumajärven kaakkoispuolella olevan Äikäälän II-osan asemakaavoitus aloitetaan. Vanajanlinnan aluetta kehitetään matkailutoiminnoille ja samalla laaditaan päärakennuksen lähiympäristöineen suojeleva asemakaava. 1.17. Itäinen kantakaupunki (109006) Kerrostalorakentaminen jatkuu vielä Sairionrannassa. Hätilän pientaloalueen asemakaavamuutos jatkuu. Pientaloasutus on laajentunut Ruununmyllyn eteläpuolelle. Siiri III:n asemakaava vahvistuu. Uuden alueen keskukseksi muodostuu urheilun ja liikunnan paikka, johon tulee tilaa myös päivähoidolle ja alakoululle. Palvelu- ja työpaikkatoimintojen kehittäminen Ruununmyllyn ja Suosaaren alueilla odottaa tarkempia tietoja valtatie 10:n tulevasta kehittämistavasta. Näistä periaatteista ollaan neuvottelemassa ELY-keskuksen kanssa. 1.2. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen alueet Iittalan keskustaan laaditaan kaavarunko ja asemakaavoitetaan hyvinvointikeskus. Hauhon Eteläisiin on vahvistumassa asemakaava, jossa osoitetaan omakotiasumista runsaalle 60 asunnolle. Lammilla Rannanmaan asemakaava-aluetta on vaiheittain alettu toteuttaa. Renkoon laadittavana oleva asemakaava on vahvistunut. Lisäksi on vireillä pieniä kaavamuutoksia ja yksityisten laatimia ranta-asema- ja rantayleiskaavoja. 1.3. Tonttivaranto Tonttivarantotilanne on tällä hetkellä tyydyttävä. Kanta-Hämeenlinnan alueella pientalotonttien tarjonta ei vielä alueellisesti vastaa kysyntää, mutta Kanta-Hämeenlinnan ulkopuolella pientalotontteja on määrällisesti riittävästi. Osin ne tosin eivät rakentamisolosuhteiltaan ja kooltaan vastaa kysyntää. Tonttivarannosta merkittävä osuus on yksityisomistuksessa. Yritystonteista osa on sijainniltaan ja kooltaan heikosti kysyntää vastaavia. Moreenin– Karanojan alueella on kysyntää erityisesti laajemmista logistiikkatoimintojen tonteista, joita ei ole tarjolla valmiiksi kaavoitettuna. 145 Hauholla, Kalvolassa, Lammilla, Rengossa ja Tuuloksessa yritystontteja on myös määrällisesti riittävästi, mutta osa alueista kaipaa kehittämistä tonttien haluttavuuden parantamiseksi. Hämeenlinnan tonttivaranto 19.8.2015 AO Kanta-Hämeenlinna Hauho Kalvola Lammi Renko Tuulos Yhteensä Varattavissa olevat tontit AR/AK 147 23 11 22 24 21 248 9 4 8 6 3 Yritys 22 8 6 6 4 5 1 34 48 2. Kaupunkirakenteen muutoksen pääpiirteet 2.1 Kanta-Hämeenlinna Edellä luonnehditun kehityksen mukaan: - Läntisen suuralueen kasvu tasoittuu. Merkittävää kasvua on vain uudisrakentamisalueilla rakentaminen kasvattaa asukaslukua nykyisestään. Muilla alueilla väestö ikääntyy ja asukasluku alkaa vähetä. Suuralueen pitkään jatkunut voimakas kasvu alkaa tasaantua. Tulevaisuuden asumisen painopistettä läntisillä alueilla suunnataan Hirsimäen luoteispuolelle. - Pohjoisen suuralueen asukasluvussa ei tapahdu suuria muutoksia. Poltinahon rakentaminen lisää alueen väestöä, mutta vanhoilla alueilla väestömäärä on hiljalleen laskussa. Tiiriön kaupallisten palvelujen alueen kasvu on saavuttamassa rajansa ja uutta kaupallista rakentamista on syntymässä lähinnä valtatie 3:n itäpuolelle. - Eteläisen suuralueen asukasluvun kasvu on tasaantumassa. Korkeakoulukeskuksen alueen muuttuminen asumiseen nostaa jonkin verran asukasmäärää. Alue on selvästi painottunut työpaikkakeskittymäksi. Moreenin–Karanojan alueen osayleiskaavoitus turvaa tulevaisuuden elinkeinotonttitarjonnan ja sen myötä työpaikkojen määrän tasaisen kasvun. - Keskustan suuralueella asukasluku kääntyy selvään kasvuun Keinusaaren, Länsireunan kauppakeskuksen, Vanajanrannan ja myöhemmin Engelinrannan toteutuessa. Kauppakeskus lisää merkittävästi liiketilan tarjontaa ja tasapainottaa siten keskustan ja Tiiriön välistä kaupallista kokonaisuutta. - Kaakkoisella suuralueella kasvua tulee tapahtumaan yksityisomistuksessa olevilla Kartanonrannan ja Hongiston alueilla sekä pääosin kaupungin omistuksessa olevassa Äikäälässä. Kokonaisuutena kaupunginosan väestömäärä kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti ja rakentamisen ajoittaminen on keskeistä palvelujen turvaamiseksi. Vanajanlinnan alueen matkailutoiminnat kehittyvät edelleen. - Itäisen suuralueen väkiluku kasvaa Siiri II:n ja myöhemmin Siiri III:n ja Koivukulman rakentuessa. Vanhoilla asuntoalueilla väestömäärä kuitenkin hiljalleen laskee. 2.2. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kaupunginosat Alueet kehittyvät ensisijaisesti pääkeskuksiensa varassa nykyisillä asemakaava-alueilla. Näiden lisäksi asumisen asemakaavalliseen laajentamiseen varaudutaan Eteläisten kyläalueella ja Rengossa. Väestö kasvanee maltillisesti lähivuosina Eteläisissä, Rengossa ja Iittalassa. Muissa kaupunginosakeskuksissa muutokset ovat vähäisiä. 146 Palvelutoimintojen uudelleenjärjestelyihin varaudutaan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti ja mahdollisia maankäytöltään vapautuvia alueita pyritään osoittamaan asuinkäyttöön. Työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden kehittymiseen varaudutaan erityisesti pääväylien läheisyydessä. 3. Kaavoitusohjelma Vuoden 2016 kaavoituskatsauksen mukaisten alueiden valmius infran suunnitteluun Kaavoitustapa Kohde / tavoitteet Engelinranta osayleiskaava puhdistussuunnitelma / puhdistus Asemanranta asumista, liiketilaa, palveluita Mäskälä / Siiri III Siiri II:n, Siiri III:n pohjoisosa Iittalan kehittäminen kaavarunko yritysalueen asemakaava Ruutukaavakeskustan kehittämisperiaatteet Täydennysrakentamiskaavat Kantakaupungin yleiskaava Harvialan alueen yhteinen yleiskaava (HML, Janakkala) Moreenin / Rastila-Rastikankaan osayleiskaava (HML, Janakkala) Sampo-Alajärvi osayk. / Tertti asemakaavoitus Moreeni elinkeinoalueet Kirstula Takumäenkuja Tavastia * oma tuotanto * Kaavoitusvuodet 2016 2017 ● ● ● 2018 ● * ● * ● * ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● * * * * * * * * ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● 3.1. Strateginen suunnittelu ja yleiskaavoitus Maankäytön suunnittelun strateginen merkitys kaupungin kehittämisessä on keskeinen. Vireillä on laajoja hankkeita, kuten Engelinrannan alueen kehittäminen. Asumisen osalta erityistavoitteena on uusien asuntoalueiden monipuolisuus ja korkea laatu. Omakotivaltaisen asumisen pääsuunnat ovat idässä Siiri ja Äikäälä. Sampo-Alajärven osayleiskaavalla tutkitaan läntisen suuralueen kehittämistä. Uusissa kaupunginosissa merkittävintä tonttikysyntä on Rengossa ja Eteläisissä, minne on laadittu uusia asemakaavoja. Uusissa kaupunginosissa on tarjolla riittävästi tonttivarantoa asumiseen, joten uudisalueiden asemakaavoitus siirtyy lähivuosiin. Hämeenlinnassa on laadittu maankäytön strategia. Se kokoaa yhteen maankäytön suunnittelun tärkeimmät lähtötiedot ja osoittaa keskeiset asumisen, palvelujen ja työpaikkatoimintojen 147 laajenemissuunnat. Tarkempi suunnittelu tehdään yleiskaavalla ja asemakaavoilla. Jatkossa strategiatyötä hyödyntäen laaditaan kaavoitus- ja toteuttamisohjelmat. Kantakaupungin strategiatyyppisessä yleiskaavassa osoitetaan mm. keskeiset nykyrakenteen muutosalueet, liikenneverkon muutokset sekä täydennysrakentamisen periaatteet. Painokankaan osayleiskaava-alueella, johon sisältyy Moreenin työpaikka-alue ja Karanojan jätteenkäsittelyalue, pyritään saattamaan voimaan yli puolet osayleiskaava-alueesta. Osayleiskaavassa tullaan osoittamaan aikaisempaa joustavammat puitteet työpaikkarakentamiselle. 3.12. Asemakaavoitus Asemakaavoituksen tavoitteena on mm. turvata rakentamisen edellyttämä tonttituotanto ja ajankohtaisten suurten hankkeiden kaavoitus. Katumajärven itäpuolella asemakaavoitus jatkuu Mäskälässa sekä Äikäälässä. Keskustassa ja sen lähistöllä on lukuisia asemakaavahankkeita. Kaupungin länsiosissa tullaan Sampo-Alajärven ja Tertin kaavarungon valmistuessa kaavoittamaan asuntoalueita. Lisäksi on käynnissä elinkeinoalueiden kaavoja Moreenin alueella. Visamäen peltoalueen asemakaavoitus (muuttaminen osaksi korkeakoulukeskusta) on käynnistetty. Lisäksi omana työnä laaditaan pieniä asemakaavamuutoksia. Kalvolassa varaudutaan keskustan ja lasimäen, hyvinvointikeskuksen ja Pappilan–Turkinmäen asemakaavan uudistamiseen. Lammilla varaudutaan kaavamuutoksiin keskustassa ja sen läheisillä teollisuusalueilla. Kaavoituksen pohjaksi laadittavien kehityskuvien yms. tarkastelujen sekä selvitysten puitesopimus mahdollistaa entistä joustavamman ja taloudellisesti ennakoitavan ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön. Ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään pääosin merkittävien kaavoituskohteiden suunnittelussa ja maanomistajien kanssa tehtävissä kumppanuushankkeissa. Lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään kaavojen vaatimien selvitysten tekemiseen, joita ovat erilaiset luonto-, maaperä-, melu- ja liikenneselvitykset sekä kaupalliset selvitykset.
© Copyright 2024