Kaavaselostus
Suonenjoen ratapihan muutostyöt / KH 20.05.2013 / §171 Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos SELOSTUS - KAAVALUONNOS Suonenjoen kaupunki Laadittu 1.4.2015 2 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 Asemakaavan selostus koskee 1.4.2015 päivättyä asemakaavakarttaa Kaavan nimi: Kaava alue koskee: Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos Korttelit / tontit 202 / 4 213 / 7, 8, 4 217 / 1, 3 219 / 1 107 / 2 106 / 1 103 / 6 sekä puisto-, liikenne- ja katualueita Kaupunki: Kaupunginosat: Suonenjoki Kirkkolanniemi ja Keskusta Kaavan laatija: Jenni Lautso, Arkkitehti, YKS 410, Sito Oy Vireille tulo: OAS nähtävillä: Kaavaluonnos nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Lautakunta hyväksynyt: Kunnanhallitus hyväksynyt: Kunnanvaltuusto hyväksynyt: Voimaantulo: 2.9.2014 9.9.–8.10.2014 24.2.2015–25.3.2015 21.4.2015–20.5.2015 x.x.2015 x.x.2015 x.x.2015 x.x.2015 Kannen kuva: Ilmakuva Suonenjoen keskustasta, © Suonenjoen kaupunki Kantakartta: © Suonenjoen kaupunki LIITTEET Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätetyt mielipiteet sekä niiden vastineet Liite 3 Asemakaavakartta 1:2000 Liite 4 Kaavaehdotuksen havainnekuva 1:2000 Liite 5 Meluselvitys (Sito Oy, 2015) Liite 6 Tärinäselvitys (Sito Oy, 2014) Liite 7 Rakennetun ympäristön inventointikohteet Suonenjoen keskustassa Liite 8 Tutkimusraportti, Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Suonenjoen liikennepaikka (SGM Consulting, 2015) Liite 9 Kaavaluonnoksesta jätetyt mielipiteet ja lausunnot sekä niiden vastineet Liite 10 Seurantalomake LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA Ympäristövaikutusten selvitys, Suonenjoen ratapiha (Liikennevirasto, VR-Track 2014) 4 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ ........................................................................................................................................... 6 1.1 1.2 1.3 2 LÄHTÖKOHDAT ...................................................................................................................................... 8 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 3 Asemakaavan suunnittelun tarve ................................................................................................. 24 Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus ............................................... 24 Esitetyt mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioon ottaminen.................................................. 24 Viranomaisyhteistyö ..................................................................................................................... 24 Käsittelyvaiheet ............................................................................................................................ 24 ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................................................... 25 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 6 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ....................................................... 22 Ratapihan suunnitelmat ............................................................................................................... 23 Suojelumerkintöjen uudelleenarviointi .........................................................................................23 SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................................................................... 24 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 5 Selvitys suunnittelualueen oloista .................................................................................................. 8 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ............................................................................................................... 8 Luonnonympäristö.......................................................................................................................... 9 2.2.1 Luonto ................................................................................................................................... 9 2.2.2 Maisema .............................................................................................................................. 10 2.2.3 Kulttuuriympäristö ............................................................................................................... 10 2.2.4 Muinaismuistot .................................................................................................................... 12 2.2.5 Maa- ja kallioperä ................................................................................................................ 13 2.2.6 Pinta- ja pohjavedet ............................................................................................................ 13 Rakennettu ympäristö .................................................................................................................. 14 2.3.1 Väestö ................................................................................................................................. 14 2.3.2 Palvelut ............................................................................................................................... 14 2.3.3 Työpaikat ja elinkeinotoiminta ............................................................................................. 14 2.3.4 Virkistyskäyttö ..................................................................................................................... 14 2.3.5 Liikenne ............................................................................................................................... 14 Yhdyskuntatekninen huolto .......................................................................................................... 14 2.3.6 Ympäristöhäiriöt .................................................................................................................. 14 Maanomistus ................................................................................................................................ 15 Suunnittelutilanne......................................................................................................................... 16 2.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ............................................................................ 16 2.5.2 Maakuntakaavat .................................................................................................................. 17 2.5.3 Yleiskaavat .......................................................................................................................... 18 2.5.4 Asemakaavoitus .................................................................................................................. 19 2.5.5 Rakennusjärjestys ............................................................................................................... 21 2.5.6 Muut suunnitelmat ja päätökset ..........................................................................................21 2.5.7 Pohjakartta .......................................................................................................................... 21 TAVOITTEET ......................................................................................................................................... 22 3.1 3.2 3.3 4 Asemakaavan keskeinen sisältö .................................................................................................... 6 Laaditut selvitykset ......................................................................................................................... 7 Asemakaavan toteutus................................................................................................................... 7 Yleisperustelu ja kuvaus .............................................................................................................. 25 Mitoitus ......................................................................................................................................... 25 Korttelialueet ................................................................................................................................ 28 Muut alueet .................................................................................................................................. 30 Nimistö ......................................................................................................................................... 32 Asemakaavan toteutus ja vaiheistus ............................................................................................32 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET......................................................................... 33 6.1 6.2 6.3 6.4 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ...................................................................... 33 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen............................................................................. 33 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan ................................................................................ 33 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ....................................................... 34 6.5 6.6 6.7 6.8 6.9 6.10 6.11 7 Vaikutukset liikenteeseen............................................................................................................. 34 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen .............................................................................. 34 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen ............................................................................... 34 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ..................................................................... 35 Vaikutukset meluun ja tärinään .................................................................................................... 35 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon ................................................... 38 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin................... 39 YHTEYSTIEDOT .................................................................................................................................... 40 6 (40) 1 Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 Tiivistelmä 1.1 Asemakaavan keskeinen sisältö Kaavan nimi on Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos. Suunniteltavasta alueesta käytetään tässä selostuksessa nimitystä suunnittelualue. Suunnittelualue sijaitsee Suonenjoen keskustassa sekä Kirkkolanniemen kaupunginosassa, rautatien molemmin puolin Suonenjoen aseman kohdalla. Asemakaavassa osoitetaan rautatiealueelta vapautuville alueille uudet pääkäyttötarkoitukset, uutta liike- toimitila- ja asuinrakentamista keskustan läheisyyteen, sekä luodaan mahdollisuudet keskustan ydinalueen tiivistämiselle. Asemakaavamuutoksen myötä voidaan käynnistää myös rautatieaseman ja sen ympäristön eri hankkeiden jatkosuunnittelu. Asemakaavamuutos mahdollistaa tiiviimmän ja elinvoimaisemman keskusta-alueen rakentamisen ja muodostaa keskustan toimintojen jatkumon myös rautatien itäpuolelle. Keskustan alue tulee käsittämään nykyaikaisia tiloja uusille sekä vanhoille palveluille, erilaisia toimitiloja sekä asumista hyvän saavutettavuuden alueella. Kaavaan osoitetaan uusia puistoalueita varmistamaan keskustan alueen arvokkaan vehreyden säilymisen. Lisäksi kaava säilyttää suojelumerkinnällä useita asemanseudun kulttuuriympäristön tärkeitä rakennuksia jotka ovat yleiskaavassa suojeltuja. Tyhjän kaupungintalon ja Tannisen liikerakennuksen kunnosta on tehty useita selvityksiä. Näiden yleiskaavassa suojeltujen huonokuntoisten rakennusten kohdalla suojelumerkintää ei tulla osoittamaan asemakaavaan, vaan ympäristön laatu varmistetaan asianmukaisin uusin merkinnöin. Kaava-alueen pinta-ala on n. 8 hehtaaria. Alueelle osoitetaan rakentamista kaava-muutoksen myötä yhteensä n. 15010 k-m2, josta uutta rakennuskantaa on n. 12400 k-m2. Alueelle muodostuvasta rakennuskannasta liikerakentamista on n. 45 %, toimitiloja n. 15 % ja asuinrakentamista n. 40 %. Koko alueen aluetehokkuudeksi muodostuu 0,19. Kaavaprosessin vaiheet ovat luettavissa sivulla 2. Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 7 (40) 1.2 Laaditut selvitykset Alueesta on tehty mm. seuraavat selvitykset: Rakennuskulttuurin inventointikohteet osayleiskaava-alueella (Suonenjoen kaupunki, J-P Husso, 2007) Suonenjoen taajama-alueiden osayleiskaavan meluselvitys (FCG Suunnittelukeskus Oy, 2007) Sisäilmastoselvitys Suonenjoen kaupungintalolla (Työterveyslaitos, 2007) Suonenjoen kaupungintalon rakenteelliset epäkohdat (Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy, 2008) Suonenjoen kaupungintalo, julkisivujen kuntotutkimus (Contesta, 2008) Tannisen kauppa, Rakennushistoria- ja korjauskelpoisuusselvitys (Arkkitehtitoimisto Arto Mattila, 2013) Mikrobiraportti, Tannisen talo (Mikrobioni Oy, 2013) Kohdeinventointi, Tannisen talo (Hakkinen & Husso, 1988) Asumis- ja käyttökiellon asettamisen pöytäkirja (Tervon kunnan Ympäristöterveyslautakunta, 2013) Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys (Pohjois-Savon liitto, 2010) Suonenjoen kaupungin ympäristösuojelumääräykset 2012 (Suonenjoen kaupunki, 2012) Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys (Strafica, 2013) Ratapihaselvitys (VR-Track, 2013) 1.3 Asemakaavan toteutus Asemakaavaa voidaan ryhtyä toteuttamaan heti kaavan saatua lainvoiman. Toteuttamisen edellytyksenä on Liikennevirastolta lunastettavien maa-alueiden omistusoikeuden siirtäminen tai maakaupat. 8 (40) 2 Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 Lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Suonenjoen kaupungissa, keskustan alueella sekä Kirkkolanniemen kaupunginosassa, valtatie 9 eteläpuolella, rautatien molemmin puolin. Alueen likimääräinen sijainti opaskartalla on nähtävissä alla kuvassa 1. Alueen koko on noin 8 hehtaaria. Alueen lounaispuolella sijaitsee Valkeisenlampi ja alueen itäpuolella kulkee Suonenjoki. Alue on voimakkaasti ihmisen muokkaama. Alueen keskellä on etelä–pohjoissuunnassa kulkeva rautatie, joka on eteläpäädyssä jyrkähkön ratapenkereen päällä. Rautatien ali on alueella kolme tunnelia: kaksi autoliikenteen alikulkua ja yksi henkilötunneli. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Suonenjoen kaupungin läpi kulkeva Rautalammintie. Alueelle sijoittuu rautatieasema, linja-autoasema, rakentamattomia tontteja, sekä vanha, tyhjillään oleva kaupungintalon kiinteistö. Lisäksi alueella sijaitsee ratapihan kulttuuriympäristö vanhoine rakennuksineen, sekä vanha liikerakentamisen kiinteistö asemaympäristön välittömässä läheisyydessä. Alueeseen lukeutuu myös rautatiealueella sijaitseva viheralue. Suunnittelualueen tarkemmat rajat on esitetty pohjakartalla kuvassa 2. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti. Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 9 (40) Kuva 2: Suunnittelualueen rajaus. 2.2 Luonnonympäristö Osa kaava-alueesta on rakennettua keskustaajama-aluetta. Rakentamattomilla tonteilla alueen lounaisosassa ei ole merkittäviä luontoarvoja tai eläimistöä. Radan itäpuoleinen viheralue on hoidettua puistoaluetta. Maastonmuodoiltaan alue on melko tasainen, rantojen suuntiin hieman viettävä. Alueen eteläkärjessä rautatie on rakennettu ratapenkereen päälle, josta syntyy korkeuseroja. 2.2.1 Luonto Kaava-alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Kaava-alueella ei tiedettävästi ole luonnon kannalta merkityksellisiä kohteita tai uhanalaisia lajeja. Osassa kortteleista kasvaa kookkaita mäntyjä. 10 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 Kuva 3: Korttelin 202 puustoa torin reunalla. 2.2.2 Maisema Kaava-alue sijaitsee Pohjois-Savon järviylängöllä, Suonenjoen varrella sijaitsevan Suonenjoen kaupungin keskustassa. Maisemaa hallitsee osin alueen läpi kulkeva rautatie asematoimintoineen. Suonenjoen keskustatoiminnot sijaitsevat alueen välittömässä läheisyydessä, ja keskustamainen alue jatkuu kaava-alueelle saakka. Suunnittelualue ei ulotu rantaan saakka, mutta sen molemmin puolin kulkee vesistöjä: lännessä Valkeisenlampi, idän puolella Suonenjoki. Kaava-alue on taajama-aluetta, joka on osaksi hyvinkin vehreää. 2.2.3 Kulttuuriympäristö Kaava-alueella sijaitseva vanha ratapiha ja asemakadun ympäristö, sekä nykyisellä rautatiealueella sijaitseva viheralue on merkitty Pohjois-Savon maakuntakaavassa kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi. Kuvassa 4 on esitetty maakuntakaavassa ja kulttuuriympäristöselvityksessä arvokkaaksi merkityt alueet. Suonenjoen rautatieasema-alue sisältyy lisäksi rautatierakennusten suojelusopimukseen vuodelta 1998. Suunnittelualueella sijaitsevien yleiskaavassa suojeltujen rakennusten lista löytyy kohdasta 2.5.3 Yleiskaavat. Asemakaavassa näistä on suojeltu yksi; Asemakatu 10, Ylä-Tanninen. Yhdistelmäkartta eri kaavoissa suojelluista kohteista löytyy kohdasta 2.5.4 (kuva 11). Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsee lisäksi useita, uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä tunnistettuja, rakennushistoriallisesti arvokkaita kohteita, joita ei ole osoitettu yleiskaavassa (kuva 5). Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 Kuva 4: Kartta Suonenjoen keskustan kulttuuriympäristöselvityksestä. 11 (40) 12 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 Kuva 5: Kartta Suonenjoen keskustan kulttuuriympäristöjen sekä alueen merkittävien kohteiden sijainnista. Luettelo numeroiduista kohteista löytyy liitteestä 6. 2.2.4 Muinaismuistot Suunnittelualueelta ei ole löydetty muinaismuistoja. Alueen rakentamisessa ja käytössä mahdollisesti löytyvät muinaisjäännökset ovat suojeltuja muinaismuistolailla. Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 13 (40) 2.2.5 Maa- ja kallioperä Maaperä alueella on kauttaaltaan karkeaa hietaa ja hiekkaa, joten rakennettavuus alueella on hyvä. Suonenjoen keskustan alueet sijoittuu luode-kaakko -suuntaiseen murroslaaksoon. 2.2.6 Pinta- ja pohjavedet Alue sijaitsee Pohjois-Savon järviylängöllä. Nykytilanteessa suunnittelualueen toiminta ei merkittävästi vaikuta pintavesien laatuun. Alue ei itsessään sijaitse luokitellulla pohjavesialueella (Kuva 6). Alueen luoteispuolella, n. 400 metrin päässä suunnittelualueesta sijaitsee Lintharjun ensimmäisen luokan pohjavesialue. Seuraavaksi lähimmät pohjavesialueet ovat noin 10 km lounaaseen sijaitseva Hukkasenharjun pohjavesialue sekä noin 15 km koilliseen sijaitseva Tuikkasenkankaan pohjavesialue. Kuva 6: Suunnittelualueen läheiset pohjavesialueet. 14 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 2.3 Rakennettu ympäristö 2.3.1 Väestö Kaava-alueella on vähäinen määrä vakituista asutusta. Suonenjoen keskustataajaman asuinalueet rajautuvat pääasiassa kaava-alueen ulkopuolelle. 2.3.2 Palvelut Asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä on valtaosa Suonenjoen tärkeimmistä kaupallisista palveluista, sekä kirjaston palvelut ja kirkko. Kaava-alueella sijaitsee pikaruokaravintola, kampaamo sekä muutamia muita pieniä liiketiloja. Lisäksi alueella on linja-auto- ja rautatieasema. 2.3.3 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella on pienehkö määrä työpaikkoja joka muodostuu edellä mainittujen palvelujen ja liikkeiden henkilökunnasta. 2.3.4 Virkistyskäyttö Alueen itäreunalla, rautatiealueella sijaitsee puistomainen viheralue. Alue liittyy välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan pienehköön lähivirkistysalueeseen kaakkoisosastaan. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat Valkeisenlammen ranta, Suonteen ranta sekä Suonenjoen ranta ovat lähivirkistysalueita. Lisäksi Soitunlahdella sijaitsee venesatama avantouinti-mahdollisuuksineen. 2.3.5 Liikenne Kaava-alueen läpi kulkee rautatie, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee aseman toimintaan liittyvät liikennöintialueet. Radan itäpuolella on saattoliikennealue henkilöautoille ja bussit pysähtyvät radan länsipuolella Herralantie 3:n pihassa, Rakennusliike Lipsasen omistamalla kiinteistöllä. Rautatieaseman yhteydessä kevyen liikenteen radan alitus uuden keskusta-alueen puolelle tapahtuu henkilötunnelin kautta. Alueen pohjoispäässä kaava-alueella sijaitsee Rautalammintien radan alitus ja eteläpäässä Asemakadun alikulkutunneli. Alueen läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa Herralantie, joka toimii pääväylänä keskustan läpi. Kadun varrella on kadunvarsipysäköintiä rautatieasemalta pohjoiseen. Herralantien varrella on kadun länsipuolella yhdistetty kevyen liikenteen väylä rautatieaseman alikulusta etelään ja jalkakäytävät kummallakin puolella katua alikulusta pohjoiseen. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on maanalaiset kunnallistekniset verkostot. 2.3.6 Ympäristöhäiriöt Alueella nykytilan merkittävin melulähde on rautatien kiskojen ja pyörien välisestä kosketuksesta aiheutuva ääni. Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 15 (40) 2.4 Maanomistus Suunnittelualueen tontit omistaa suurimmaksi osaksi Suonenjoen kaupunki. Liikennevirasto omistaa rautatiealueen. Osa suunnittelualueesta on yksityisessä omistuksessa: Suunnittelualueen osan korttelista 103 omistaja: Leena Ursin Suunnittelualueen osan korttelista 106 omistaja: Tannisen kuolinpesä Suunnittelualueen osan korttelista 107 omistaja: LW-Sijoitus Oy Korttelin 219 omistaja: Rakennusliike U. Lipsanen Oy Suunnittelualueen kiinteistöjen nykyiset rajat ja omistus on esitetty alla kuvassa 7. Kaava-aluetta ympäröivät tontit ovat osin kaupungin ja osin yksityisessä omistuksessa. Kuva 7: Suunnittelualueen kiinteistöjen nykyiset rajat ja omistus. 16 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 2.5 Suunnittelutilanne 2.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa. Alueidenkäyttötavoitteiden tavoitteena on muun muassa tukea aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Asemakaavan muutos toteuttaa erityisesti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun aluekokonaisuutta osoittamalla täydennysrakentamista Suonenjoen keskustaan keskeisille hyvän saavutettavuuden alueille. Asemakaavan muutos varmistaa myös kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön säilymisen suojelemalla kaavallisesti suojeluarvoltaan tärkeitä rakennuksia. Osa tärkeistä rakennuksista on päässyt useiden kuntotutkimusten mukaan hyvin huonoon kuntoon, ja niissä toimiminen on todettu terveydelle haitalliseksi. Näiden tyhjillään ja pahimmillaan käyttökiellossa olevien rakennusten kohdalle ei tulla osoittamaan suojelumerkintöjä asemakaavaan. Ympäristön laatua tullaan ohjaamaan muilla keinoin mahdollisten paikalle tulevien rakennusten suunnittelua ohjaamalla asemakaavamerkinnöin. Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 17 (40) 2.5.2 Maakuntakaavat Pohjois-Savon maakuntakaava Kuva 8: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta (10/2013). Pohjois-Savon maakuntakaavassa (Maakuntavaltuusto hyväksynyt 8.11.2010, Ympäristöministeriö vahvistanut 7.12.2011) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Suonenjoen keskusta-alueelle on suunnattu yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tavoiteltavia eheyttämistarpeita, joilla katsotaan olevan ylikunnallista merkitystä. Keskustan aluetta kehitetään joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvana, tehokkaasti rakennettuna keskustatoimintojen alueena. Alueella on otettava huomioon suunnittelussa myös liityntäpysäköinti. Keskustan alue lukeutuu vesimatkailun kehittämisalueeksi, jonka kehittämistarpeet kohdistuvat ensisijaisesti järviluontoon liittyvien aktiviteettien edistämiseen. Suunnittelualueen läheisyyteen itäpuolelle on merkattu kaksi venesatamaa tai rantautumispaikkaa. Suonenjoen keskus on osoitettu seudullisesti merkittäväksi keskustoimintojen alakeskukseksi, johon sijoittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluita. Seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan alueelle sijoittaa max. 20 000 k-m². Suuryksiköt tulee sijoittaa valtatien 9 eteläpuolelle. 18 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 2.5.3 Yleiskaavat Kuva 9: Ote alueen voimassa olevasta osayleiskaavasta (3/2012). Suonenjoen kaupungin taajama-alueiden osayleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.6.2010, saanut lainvoiman 8.3.2012) suunnittelualue on osoitettu suurelta osaltaan keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue varataan palveluja, hallintoa ja keskusta-asumista varten. Alueelle saa rakentaa kerrostaloja, joiden kerrosluku on enintään viisi. Ratapiha-alue on merkitty rautatieliikenteen alueeksi (LR). Alue on varattu rautatieliikenteen toimintoja varten. Rautatieliikennealueen reunoille on merkitty ohjeellinen melualue. Suunnittelualueella ja sen ympäristössä sijaitsee useita yleiskaavassa suojeltavaksi merkittyjä rakennuksia (kuva 9 ja 11). Suunnittelualueella sijaitsevat yleiskaavassa suojellut rakennukset: Vanha rautatieasema, tavaramakasiini ja varasto (SR-1/14) Veturitalli ja kääntöpyörä (SR-1/15) Herralantie 6, Kaupungintalo (SR-1/232) Asemakatu 10, Ylä-Tanninen (SR-1/21) Rakkaudenkuja 2, asemapäällikön talo ja ratatoimisto (SR-1/223) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 19 (40) 2.5.4 Asemakaavoitus Kuva 10: Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueen rajaus merkitty punaisella viivalla. Suunnittelualueelle on valmistunut Suonenjoen 1. kauppalanosan asemakaava (hyväksytty kauppalanvaltuustossa 15.5.1972, saanut lainvoiman 17.10.1973). Tämän jälkeen keskustan alueelle on tehty useampia korttelikohtaisia kaavamuutoksia. Alueen ajantasainen asemakaava, 1. ja 2. kaupunginosan ajantasa-asemakaava, on esitetty yllä kuvassa 10. 20 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 Suunnittelualueelle on asemakaavassa osoitettu katualueiden lisäksi yleinen pysäköintialue (LP), rautatiealue (LR), liikerakennusten korttelialue (KL-26), yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakentamisen korttelialueita (T-16) sekä yleisten rakennusten korttelialue (Y-11). Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu osat asuin-, liike- ja toimistorakennusten kortteleita (AL-11 ja AL-17), sekä osa erillispientalojen korttelialuetta (AO-46) ja pienehkö puisto (VP), Asemapäällikönpuisto. Suunnittelualue rajautuu lännessä katualueisiin sekä osittain liikerakennusten korttelialueeseen (KL-15), yleiseen pysäköintialueeseen (LP), sekä katuaukioon/toriin. Eteläinen pääty alueesta rajautuu katualueeseen sekä radan molemmin puolin teollisuus- ja varastorakentamisen alueisiin (T16). Alueen pohjoispuoli rajautuu katualueisiin, hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeseen (YH-11) sekä pieneen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeseen (ET-14). Itäpuolella suunnittelualue rajautuu erillispientalojen korttelialueeseen (AO-46), asuin- ja liikerakentamisen korttelialueisiin (AL-11 ja AL-17), katualueeseen sekä pienehköön lähivirkistysalueeseen (VL). Rakennusoikeutta nykyisen kaavan mukaan suunnittelualueella on n. 12650 k-m2. Suunnittelualueella sijaitsee yksi asemakaavassa suojeltavaksi merkitty rakennus; Asemakatu 10, Ylä-Tanninen. Kuva 11: Suunnittelualueen sekä sen ympäristön eri kaavoissa osoitetut suojellut rakennukset. Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 21 (40) 2.5.5 Rakennusjärjestys Suonenjoen rakennusjärjestys on tullut voimaan 21.7.2008. Alue ei ole rakennuskiellossa. 2.5.6 Muut suunnitelmat ja päätökset Visio Suonenjoen keskustasta 2030 (Sito Oy, 2014) (Katso luku 3) Suonenjoen Asemaympäristösuunnitelma (VR-Track Oy, 2014) Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli, Loikka 2030 (2012) Loikka 2030 on Kuopion toiminnallisen alueen yhdyskuntarakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli. Mallin seudullisia päätavoitteita on mm. kehittää pääväyliä (VT5 ja VT9), ratayhteyttä ja niiden solmukohtia (liittymät, asemaseudut), tiivistää asumista taajamissa yhdyskuntataloudellisemmaksi ja eheämmäksi sekä ohjata asumista ja työpaikkoja joukkoliikenteen kehittämiskäytävien yhteyteen. Rakennemallissa Suonenjoki on osoitettu muun muassa liikenteelliseksi solmupisteeksi. 2.5.7 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Suonenjoen kaupungin luovuttamaa vektorimuotoista kantakarttaaineistoa. 22 (40) 3 Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 Tavoitteet Kaupungin tavoitteena on laatia alueelle asemakaava, joka parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa maakuntakaavaa, yleiskaavaa ja Suonenjoen keskustavision periaatteita. Tavoitteena on kehittää aluetta monipuolisesti eri toiminnoille ja palveluille sekä keskusta-asumiselle, ja yhdistää Suonenjoen keskusta miellyttäväksi kokonaisuudeksi uuden rakentamisen tukiessa olemassa olevan keskustan toimintoja. Kaupungin keskustassa, keskeisillä alueilla, sijaitsee vanhoja hyvin huonokuntoisia rakennuksia. Asemakaavamuutoksen tavoitteisiin kuuluu myös näiden suojeltujen rakennusten suojelumerkinnän uudelleenarviointi. Lisäksi tavoitteisiin lukeutuu rautatiealueen järjestelyjen muuttaminen siten, että asemaympäristön ja henkilöliikenteen sujuvuuteen ja viihtyisyyteen liittyvät kehittämistyöt voidaan toteuttaa. 3.1 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Keväällä 2014 valmistunut Visio Suonenjoen keskustasta 2030 (Sito Oy, 2014) kuvaa Suonenjoen keskustan kävelypainotteisena asiointiympäristönä. Keskeiset kaupunkikeskustan rakennuspaikat tulisi aktivoida tuomaan esiin ympäristön historiaa ja omaleimaisuutta, sekä eheyttämään keskustan kaupunkirakennetta. Pienen paikkakunnan keskustan elävyyttä edistää toimintojen keskittäminen pääasiointivyöhykkeelle. Hyvän saavutettavuuden alueelle on hyvä tuoda myös asumista sekä alueen elävöittämisen että yksityisautoilun tarpeen vähentämisen vuoksi. Visiotyössä on vertailtu eri alueiden ja kohteiden vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Asemakaavan muutokset pohjautuvat näihin selvityksiin, arvioihin ja vaihtoehtojen vertailuihin. Kuva 12: Ote keskustan alueen havainnekuvasta työstä ’Visio Suonenjoen keskustasta 2030’ (Sito Oy 2014). Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 23 (40) 3.2 Ratapihan suunnitelmat Suonenjoen ratapihan alueella on tarkoitus aloittaa laajat kunnostustyöt Liikenneviraston ja VRTrack Oy:n suunnitelmien mukaan. Tavoitteena kehittää ratapihan liikennöintiä sekä sen sujuvuutta sekä lisätä asemaympäristön viihtyisyyttä. Näin pystytään takaamaan hyvät liikenneyhteydet ja henkilöliikenteen säilyminen Suonenjoen rautatieasemalla. 3.3 Suojelumerkintöjen uudelleenarviointi Asemakaava-alueella on useita yleiskaavassa suojeltuja rakennuksia, joista osa sijaitsee kaupunkikeskustan keskeisillä tonteilla. Luettelo yleiskaavassa suojelluista rakennuksista löytyy kohdasta 2.5.3. Yleiskaavat. Tässä asemakaavamuutoksessa suojeltavat rakennukset sijaitsevat maakuntakaavassa merkittävällä kulttuuriympäristöalueella (ks. kuva 4 ja 5). Suojeltavaksi osoitettavat rakennukset ja rakenteet ovat: Vanha rautatieasema, tavaramakasiini, varasto ja maakellari Veturitalli ja kääntöpyörä Rakkaudenkuja 2, asemapäällikön talo ja ratatoimisto Suunnittelualueella sijaitsee yksi aiemmin asemakaavassa suojeltavaksi merkitty rakennus; Asemakatu 10, Ylä-Tanninen. Ylä-Tannisen talo on asetettu kuntotutkimustulosten perusteella käyttökieltoon. Toimiminen siellä on todettu terveydelle haitalliseksi. Vanha Ylä-Tannisen liikerakennuksen suojelumerkintä muutetaan tässä asemakaavamuutoksessa muotoon s/ur. Yleiskaavassa suojellun vanhan kaupungintalon kuntokartoitukset osoittavat rakennuksen olevan huonossa kunnossa ja työskentelyn siellä terveydelle haitalliseksi. Vanhaa kaupungintaloa ei merkitä tässä asemakaavamuutoksessa suojeltavaksi rakennukseksi. 24 (40) 4 Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 Suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suonenjoen keskustan alueella on useita tyhjänä rapistuvia rakennuksia, jotka antavat kaupunginosalle rapistuneen ilmeen. Ratapihan alue ei täytä nykypäivän standardeja, ja tarvitsee kunnostusta raiteita ja koko asemaympäristöä koskien. Henkilöliikenteen säilyminen ja kehittäminen on tärkeää kaupungin elinvoimaisuuden kannalta. Hyvin lähellä joukkoliikenteen solmukohtaa on myös tyhjiä tontteja, jotka tulisi ottaa käyttöön mahdollistamaan lisää palveluja ja asuntoja alueelle. Suonenjoen kaupunki haluaa kehittää aluetta kohti ilmeikästä ja toimivaa kaupunkia. Hallitun keskustakokonaisuuden järjestäminen kohottaa kaupunkikuvallista ilmettä ja viihtyisyyttä, sekä lisää kaupungin houkuttelevuutta asukkaiden ja vierailijoiden silmissä. 4.2 Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Suonenjoen kaupunginhallitus on 20.5.2013, § 171 linjannut ratapihan muutostöiden suunnittelua, jonka pohjalta asemakaavamuutos on tullut vireille teknisessä lautakunnassa 2.9.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 9.9.–8.10.2014. Yleisötilaisuus pidettiin 23.9.2014 Yrityspuisto Futuriassa. 4.3 Esitetyt mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioon ottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on mahdollista jättää mielipide ja vastaavasti kaavaehdotuksesta muistutus kaavan nähtävilläoloaikana tekniselle lautakunnalle. Mielipiteet ja muistutukset on annettu tiedoksi tekniselle lautakunnalle kaavan käsittelyssä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 9 mielipidettä. Mielipiteet ja niiden vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 2. Kaavaluonnoksesta jätettiin 7 mielipidettä ja lausuntoa. Mielipiteet, lausunnot ja niiden vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 9. Lausunnot koskivat suurelta osin rakennusten suojelukysymyksiä, melu- ja tärinähaittoja sekä vanhojen mäntyjen suojelua. Näitä kohtia on tarkennettu kaavaehdotuksen materiaaleihin. 4.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lausunnoille eri viranomaistahoille syyskuussa 2014. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 § ja MRA 26 §) järjestettiin 23.9.2014. 4.5 Käsittelyvaiheet Kaavaprosessin käsittelyvaiheet ovat luettavissa sivulla 2. Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 5 25 (40) Asemakaavan kuvaus 5.1 Yleisperustelu ja kuvaus Suonenjoella on tarve selkeyttää kaupungin keskustan alueen rakennetta, viihtyisyyttä ja palvelurakennetta. Lisäksi kysyntää on hyvän saavutettavuuden alueen asuinrakentamiselle. Kaavamuutos mahdollistaa Suonenjoen kaupungin suunnittelemat sekä koordinoimat hankkeet alueella, mukaan lukien ratapihan uudistushankkeen. Asemakaavaluonnos merkintöineen on selostuksen liitteenä 3, ja sen havainnekuva liitteenä 4. 5.2 Mitoitus Asemakaavan mitoitus on seuraava: Kortteli/alue Pinta-ala m2 (n.) Rakennusoikeus k-m2 (n.) Laskennallinen tehokkuus e (n.) 202, C‐3 3784 5000 1,32 219, K‐1 5920 2600 0,44 213, KM‐1 10368 3200 0,31 103, AO‐46/s 2736 330 0,12 103, C‐2 1527 670 0,44 107, C‐1/s 1933 760 0,36 107, AK‐23 1536 1300 0,85 VP (Toripuisto) 835 - LP 1084+835 - VK‐2 (Ratamiehenpuisto) 932 500 EV‐2 611+2217 - Tori 4187 650 VP (Rakkaudenpuisto) 8278 - LR 30984 - Katualueet 2841 - YHT: 80608 15010 0,54 0,16 0,19 26 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 Kuva 13: Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavan muutoksen kaavakartta (pienennös). Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 27 (40) Kuva 14: Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavan muutoksen havainnekuva (pienennös). 28 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 5.3 Korttelialueet Keskustatoimintojen korttelialue 202, C-3 (Nykyinen kaupungintalon tontti) Vanhan kaupungintalon kunnosta on tehty useita selvityksiä. Rakennus on huonossa kunnossa. Rakennusta ei merkintä asemakaavassa suojelluksi ja rakennus voidaan korvata uudella. Uusi rakennus voi pitää sisällään erilaisia palveluja, toimitiloja sekä asumista. Uusi keskustatoimintojen korttelialue palvelee kaupungin asukkaita sekä vierailijoita kaupungin keskustan maamerkkinä. Uuden rakennuksen tulee edustaa ominaisuuksiltaan nykyaikaista laadukasta arkkitehtuuria. Sen kaupunkirakenteeseen liittymiseen ja ulkonäköön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Näkyviä elementtisaumoja ei hyväksytä. Rakennuksen maantasokerros ei saa olla luonteeltaan umpinainen. Pysäköinti korttelissa on mahdollista järjestää korttelin luoteiskulmaan maanpäällisenä sekä kellarikerroksekseen rakennuksen ja maanpäällisen pysäköintialueen alle. Asuntojen pihat sijaitsevat joko katutasossa, tai esimerkiksi polveilevan rakennusmassan matalamman osan katolla. Korttelin läpi tulee kulkea jalankulkureitti joka lisää keskustan toimintojen ja palveluiden saavutettavuutta. Väylä toimii kävelyreittinä keskustan läpi linja-auto- ja rautatieaseman julkisen liikenteen äärelle. Korttelin suurin kerrosluku on neljä. Rakennusoikeutta tontille muodostuu 5000 k-m2. Korttelin eteläkärjen vanhat männyt ja lehtikuusi suojellaan merkinnällä s-3. Puiden ja uuden rakennuksen väliin on jätettävä 8 metrin etäisyys, jotta puut selviävät muuttuvissa olosuhteissa. Rivin jälkimmäiset puut ovat jo kärsineet aikaisemman lähelle rakentamisen seurauksena, eikä niitä erikseen osoiteta suojelluiksi. Kortteliin jääville puille suositellaan järjestettävän kastelu esimerkiksi uuden rakennuksen katoilta kertyvillä sadevesillä, jotta ne säilyvät elinvoimaisena jatkossakin. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue 219, K-1 (Liikekeskuksen kortteli) Nykyinen linja-autoasema on Rakennuskulttuurin inventointikohteet osayleiskaava-alueella (Suonenjoen kaupunki, J-P Husso, 2007) -selvityksen mukaan matala ja laaja-alainen kokonaisuus, jossa katosrakenteen liimapuupalkit ovat näkyvässä asemassa. Kaupungin elinvoimaisuuden turvaamiseksi ydinkeskustaan sijoitetaan uusia liiketiloja. Vanha rakennus ei sovellu kyseiseen käyttöön. Nykyisen linja-autoaseman tontti muutetaan liike- ja toimistorakennusten kortteliksi. Kortteliin voidaan toteuttaa uusi liikerakennus palvelemaan keskustan alueella liikkujia sekä bussi- ja junamatkustajia. Liikekeskukseen voi sijoittaa erilaisia toimintoja ja palveluita, kuten ravintoloita, liikkeitä, ja muita toimitiloja. Korttelin läpi junalaitureilta Herralantielle tulee kulkea kevyenliikenteenyhteys keskusalueen sujuvaa sekä esteetöntä kävely- ja pyöräilyliikkumista edistäen. Korttelin suurin kerrosluku on kaksi. Rakennusoikeutta tontille muodostuu 2600 k-m2. Korttelin kaakkoiskulman vanhat männyt suojellaan merkinnällä s-3. Puiden ja uuden rakennuksen väliin on jätettävä 8 metrin etäisyys, jotta puut selviävät muuttuvissa olosuhteissa. Kortteliin jääville puille suositellaan järjestettävän kastelu esimerkiksi uuden rakennuksen katoilta kertyvillä sadevesillä, jotta ne säilyvät elinvoimaisena jatkossakin. Liikekorttelialue 213, KM-1 (Rakentamaton tontti alueen eteläpäädyssä) Eteläisempi kortteli muodostaa liiketontin, jolle saa rakentaa vähittäiskaupan suuryksikön, 3200 km2. Korttelin suurin kerrosluku on kaksi. Korttelin rautatienpuoleinen sivu on suoja-aluetta, jolle saa rakentaa pysäköintialueen. Suoja-alueella sijaitsevat rakenteet, kasvillisuus ja rautatiealueen lähistöllä tehtävä maanpinnan muotojen muuttaminen ei saa aiheuttaa haittaa rautatielle, junaliikenteelle tai siellä näkyvyydelle. Liikekorttelin pohjoispuolelta kulkee esteetön kevyen liikenteen väylä Herralantieltä junalaitureille palvellen kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 29 (40) Erillispientalojen korttelialue 103, AO-46/s (Asemapäällikön asunnon kortteli) Vanha puistoalue ja erillispientalo-kortteli muodostavat yhden erillispientalojen korttelialueen. Kiinteistön arvokkaat vanhat rakennukset on suojeltu yleiskaavassa. Rakennukset ympäristöineen osoitetaan suojelluksi myös asemakaavassa. Vanhan puiston alue säilyy puistomaisena istutusalueena. Rakennusoikeudet säilyvät ennallaan. Keskustatoimintojen korttelialue 103, C-2 (Nykyinen AL-kortteli Asemakadulla) Asemakadun ja muodostuvan torikorttelin kulmassa sijaitsee vanha yleis- ja asemakaavassa suojeltu rakennus. Rakennus on huonossa kunnossa, eikä sille osoiteta varsinaista suojelumerkintää asemakaavaan. Korvaavan rakentamisen määräykset kuitenkin kunnioittavat mahdollisesti purettavan rakennuksen hahmoa ja ilmettä. Korjaus- ja muutostöitä suunniteltaessa on pyydettävä museoviraston lausunto. Tontille osoitetaan mahdollisuus rakennuksen laajentamiseen pohjoissuuntaan lisäämällä rakennusoikeutta 170 k-m2:llä. Rakennusoikeudeksi muodostuu 670 k-m2, ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Korttelialue osoitetaan keskustatoimintojen alueeksi, jolloin uudistettu rakennus sopii monipuolisesti eri toimintoihin, kuten puodiksi, käsityöpajoiksi, asuintaloksi tai useamman toiminnon samanaikaiseen käyttöön kuten alkuperäinenkin rakennus. Kuva 15: Tannisen kiinteistön (103, C-2 -kortteli) 3D-havainnekuva kaavamuutosta edeltäneessä työvaiheessa (Visio Suonenjoen keskustasta 2030, Sito Oy). Keskustatoimintojen korttelialue 107, C-1/s (Vanhan asemarakennuksen ympäristö) Entiseltä rautatiealueelta vapautuva ratapiha-alueen kulttuuriympäristö osoitetaan keskustatoimintojen korttelialueeksi. Muodostuvan korttelin vanhat ja arvokkaat rakennukset on suojeltu yleiskaavassa. Rakennuksille (asemarakennus, varastorakennus sekä maakellari) osoitetaan suojelumerkinnät asemakaavaan. Rakennukset kunnostetaan asianmukaisesti, jonka jälkeen vanhat rakennukset voidaan osoittaa esimerkiksi tapahtumarikkaaksi kulttuuritaloksi tai muuksi keskustan toimintaa hyödyntäväksi rakennukseksi. Korjaus- ja muutostöitä suunniteltaessa on pyydettävä museoviraston lausunto. Vanhan asemarakennuksen laiturin puoleinen edusta osoitetaan yleisen kevyenliikenteen alueeksi, jolloin aseman laiturialueen käyttö ja huolto eivät häiriinny. 30 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 Asuinkerrostalojen korttelialue 107, AK-23 (Rakentamaton tontti radan itäpuolella) Kaava-alueen itäosassa oleva rakentamaton tontti osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Korttelin suurin kerrosluku on neljä. Rakennusoikeudeksi muodostuu 1300 k-m2. Kortteliin tulee rakentaa autokatos tai -talli sekä melueste rautatien puoleiselle sivulle. Rakenteet suojaavat asuinrakennusta ja sen pihaa rautatien aiheuttamalta melulta. 5.4 Muut alueet Toripuisto, VP (Vanhan kaupungintalon tontti) Korttelin 202 koillisosa muutetaan uudeksi puistoalueeksi, joka säilyttää vanhan kaupungintalon ja torin välissä olevan viheralueen suurine mäntyineen. Puiston männyille osoitetaan suojelumerkintä s-3. Mäntyjen kunto tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin, jotteivät puut pääse esimerkiksi kuivumaan ympäristönsä muuttuvien olosuhteiden seurauksesta. Puistossa sijaitsee Raimo Heinon Mansikkatytöt-veistos. Pysäköintialue, LP Liityntäpysäköinti keskitetään rautatien länsipuolella sijaitseville pysäköintialueille. Nykyisestä yleisen pysäköinnin alueesta vapautuu osa lähiliikuntapaikaksi (VK-2) ja osa jää liityntäpysäköinnin käyttöön. Nykyisestä rautatiealueesta rautatien länsipuolella vapautuu osa liityntäpysäköintikäyttöön. Kaupungin omistamalla pysäköintialueella sijaitsee myös kookas mänty, jota hoidetaan ja jonka kuntoa tarkkaillaan kaupungin toimesta. Liityntäpysäköinnin alueilla pyöräpaikkoja on toteutettava suunnilleen sama lukumäärä kuin autopaikkoja. Ratamiehenpuisto, VK-2 Pysäköinnistä vapautuvalle alueelle rakennetaan skeittipuisto tai muu lähiliikuntapaikka. Skeittipuistosta aiheutuva meluhaitta on pieni, koska junaradasta aiheutuva melu on huomattavasti suurempi kuin skeittipuiston aiheuttama melu, eikä alueen reunoilla ole asuinrakentamista. Rautatiealueelta vapautuva varastorakennus voidaan osoittaa esimerkiksi nuorisotoimen käyttöön. Suojaviheralue, EV-2 Rautatiealueen ympäristössä kaavaan on merkitty suojaviheralueita. Suojaviheralueille sijoittuu mm. rautatiealueen suojavyöhykettä. Asemapäälliköntori Vapautuvat pysäköinti- ja rautatiealueet muutetaan toriksi, joka palvelee jatkumona keskustan toiminnoista radan itäpuolelle sekä parantaa kevyenliikenteen sujuvuutta keskustan palvelujen äärellä. Alueella sijaitseva vanha ja arvokas makasiinirakennus on suojeltu yleiskaavassa. Rakennukselle osoitetaan suojelumerkintä myös asemakaavaan. Asemapäälliköntorilla tulee jatkossakin sallia saattoliikenne, sekä huoltoajo kiinteistöille ja rautatiealueelle. Torille sijoitetaan myös polkupyöräpysäköintiä. Rakkaudenpuisto, VP Rautatiealueesta vapautuva viheralue osoitetaan puistoksi. Puisto sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella ja puistoa on hoidettava sen kulttuurihistoriallista luonnetta vaalien. Radan läheisyydessä sijaitseva kasvillisuus, rautatiealueen lähistöllä tehtävä maanpinnan muotojen muuttaminen tai ojitus ei saa aiheuttaa haittaa rautatielle tai junaliikenteelle. Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 31 (40) Rautatiealue, LR Rautatiealueesta vapautuu osia, joille osoitetaan uudet pääkäyttötarkoitukset. Ratapihan aluetta kehitetään Liikenneviraston suunnitelmien mukaan palvelemaan liikennöintiä nykyaikaisemmin ja sujuvammin. VR-Track on tehnyt alustavia suunnitelmia henkilötunnelin toiminnasta, leikkausluonnos tunnelista kuvassa 16. Kuva 16: VR-Trackin luonnos alikulkutunnelista. Katualueet Rautatienkatu poistuu yleisestä käytöstä. Postikatu säilyy lähes ennallaan, sen kautta kulkee liikekeskuksen ja liityntäpysäköinnin liikenteen lisäksi myös huoltoajo ratapihalle sekä energialaitokselle. Rakkaudenkuja säilyy ennallaan. Tunnelitie säilyy paikallaan, osa siitä osoitetaan rautatiealueeksi palvelemaan uusia ratapihajärjestelyitä paremmin. Kaava-alueelle muodostuu yksi uusi katu yhdistämään alueen lounaispuoliset asuinalueet esteettömästi ja sujuvasti ratapihaan ja suoraan junalaitureihin. Kadun alkupää toimii myös huoltoajoyhteytenä ratapihalle. 32 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 5.5 Nimistö Alueelle muodostuu uusi katu, uusi tori sekä kolme uutta nimistöä vaativaa puistoa. Rakkaudenpuisto Rautatiealueelta vapautuva suuri viheralue nimetään Rakkaudenpuistoksi. Nimi on jatkumo Rakkaudenkuja-nimisestä kadusta, joka kulkee puiston suuntaisesti rautatiealueen reunaa pitkin uudesta torista pohjoiseen. Asemapäälliköntori Vanha asema-aukio nimetään Asemapäälliköntoriksi. Rautatien kulttuuriympäristön rakentamisen jälkeen torin pohjoispuolella sijaitsevassa rakennuksessa asui asemapäällikkö. Torin ja asuinrakennuksen välissä sijaitsee ennen asemakaavamuutosta pieni puisto nimeltään Asemapäällikönpuisto. Kaavasta poistuvan puiston nimike otetaan uuteen käyttöön. Ratamiehenpuisto Ratamiehenpuisto muodostuu lähiliikuntapaikaksi rautatiealueen varteen. Nimi on muistuma rautatieliikenteen työntekijäkunnasta. Toripuisto Nykyisen kaupungintalon tontille osoitettu uusi puisto nimetään Toripuistoksi vieressä sijaitsevan perinteikkään torin mukaisesti. Kaihokuja Kaihokujaksi nimettävä kevyenliikenteenkatu kulkee uuden liikerakennusten korttelialueen sekä teollisuuskorttelialueen välissä yhdistäen radan länsipuoleiset asuinalueet rautatieliikenteen palveluihin. Nimi muodostaa parin radan toisella puolella kulkevan samankaltaisen Rakkaudenkujanimisen kadun kanssa. 5.6 Asemakaavan toteutus ja vaiheistus Kaavan toteutus alkaa kaavan saatua lainvoiman. Kaavan eri toiminnot voidaan toteuttaa tarkempien rakennus- ja korjaussuunnitelmien mukaan. Useamman kiinteistön kohdalla toteutus edellyttää maanomistuksen siirtämistä. Suunnittelualueen kiinteistöjen nykyiset rajat ja omistus on esitetty lähtötiedoissa luvussa 2.4, kuvassa 7. Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 6 33 (40) Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten suunnitelman tavoitteet ja sisältövaatimukset toteutuvat. Vaikutusten arviointi tehdään asiantuntija-arviona ja se perustuu käytössä oleviin perustietoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Vaikutukset arvioidaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan: ”Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin.” 6.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaava tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista erityisesti yhdyskuntarakennetta eheyttävästi ja elinympäristön laatua parantavasti täydentämällä vajaakäyttöisten alueiden rakentamista keskusta-alueella. 6.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavassa osoitettujen pääkäyttötarkoitusten toteutuminen tukee voimassa olevan maakuntakaavan sekä yleiskaavan toteutumista. Kaavalla on positiivisia vaikutuksia nykyiselle yhdyskunta- ja kaupunkirakenteelle seudullisella ja paikallisella tasolla. Alue on ylemmissä kaavatasoissa osoitettu pääosin suunnitelluille toiminnoille. Alueelle muodostuu uusia työpaikka- ja palvelutoimintoja, jotka tukeutuvat liikerakentamisen sekä keskuskorttelin toimintaan. Muodostuvat palvelut ovat nykyisiä seudullisia palveluita täydentäviä eivätkä syrjäytä nykyisiä kaupallisia toimintoja. Asemakaavamuutoksella on vaikutus suunnittelualueella asuvan väestön määrään. Asuinrakentamista on alueelle suunniteltu n. 5400 k-m2 lisää. Tämä tarkoittaa alueelle noin 120 uutta vakituista asukasta, joka on moninkertainen määrä nykyiseen alueen pieneen asukasmäärään verrattuna. Luvut tarkentuvat myöhemmissä suunnitteluvaiheissa kaavan toteutuksen yhteydessä. 6.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Alueen toteutuminen muuttaa nykyistä maisemakuvaa tiiviimmin rakennetuksi kaupunkikeskustaksi. Alueelle muodostuu uudentyyppistä kaupunkikuvaa, joka koostuu Herralantien ja Olavi Leskisen kadun risteyksen keskustamaisen rakentamisen alueesta, sekä kunnostettavan, aseman itäpuoleisen, aukion uudesta ilmeestä. Uudet rakennukset Herralantien ja osittain Asemakadun laidassa muokkaavat keskustan palvelujen käyttäjien näkymiä viihtyisiksi. Katuun rajautuvat uudet rakennukset muodostavat tiiviimmän kaupunki-ilmeen ja katutilan keskustassa liikkujille. Suunnittelualueen kolme tärkeintä puuryhmää osoitetaan suojeltaviksi merkinnällä s-3, jolloin kaupungille luonteenomaiset kookkaat puut säilyvät kaupunkikuvassa. Vaikutukset maisemaan syntyvät puuston ja kasvillisuuden poistamisesta sekä maaston muokkauksesta. Alueella tämä on vähäistä, joten vaikutukset jäävät pieniksi. Laajempaan maisemakuvaan vaikutukset ovat vähäiset. 34 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 6.4 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Arvokas ratapihan kulttuuriympäristö säilytetään asemakaavassa, ja uudet suojelumerkinnät vahvistavat kulttuuriperinnön säilyttämistä. Asemakatu 10:ssä sijaitsevalle Ylä-Tannisen vanhalle liikeja asuinrakennukselle sekä Herralantie 6:ssa sijaitsevalle vanhalle kaupungintalolle ei osoiteta asemakaavan suojelumerkintää. Rakennuksista on tehty kattavat kuntotutkimukset, joiden mukaan rakennuksissa toimiminen on terveydelle haitallista. 6.5 Vaikutukset liikenteeseen Tulevat uudet liikerakennukset tuovat uutta kaupallista toimintaa Herralantien varteen. Kadun liikennemäärä voi lähes kaksinkertaistua nykyisestä, mutta liikennemäärien ollessa nykyisin pieniä (kadun pohjoisosa kvl 2000 ja eteläosa kvl 1500) liikenteen aiheuttamat haitat eivät ole merkittäviä. Liityntäpysäköintipaikkojen määrä lisääntyy matkakeskuksen uusien järjestelyiden myötä. Bussiliikenne siirtyy aseman liityntäpysäköintialueelta Herralankadulle. Liityntäliikenteen bussipysäkkien toteuttamista varten laaditaan erillinen suunnitelma. Herralantien leveys on riittävä, joten pysäkkien toteuttamisella ei ole merkityksellistä vaikutusta katualueeseen. Radan itäpuolella liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä. Rautatien idänpuoleisella aukiolla kulkeva Rautatienkatu poistuu yleisestä käytöstä. Torialueelle on mahdollista järjestää huoltoajo sekä saattoliikenne. Kuva 17: Herralantie heinäkuussa 2014 Kuva 18: Juna pysähtyy Suonenjoella heinäkuussa 2014 6.6 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Alueelle tulevilla palveluilla sekä uusilla liikkeillä on myönteisiä vaikutuksia alueen työllisyyteen. Rakennusten ajanmukaistaminen, julkisen liikenteen läheisyyteen asuntojen rakentaminen, sekä palvelujen alueellinen keskittäminen tehostaa energiataloutta. Rakennusvaiheen energiatalouden vaikutuksia voidaan vähentää suosimalla alueen rakentamisessa kestäviä ja energiatehokkaita rakennustapoja. 6.7 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan muutos ei aiheuta huomattavia muutoksia kunnallistekniikkaan. Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen ovat vähäiset. Rakentamattomat tontit liitetään rakennusvaiheessa kunnallisteknisiin verkkoihin. Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 35 (40) 6.8 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Ihmisten elinympäristö Suonenjoen keskustassa paranee. Keskustan kehittämisen myötä erilaiset toiminnot ja palvelut keskitetään hyvän saavutettavuuden alueelle palvelemaan paremmin lähialueen asukkaita sekä alueella vierailevia ihmisiä. Keskustan ilme ja viihtyisyys kohenee, kun kaupunkirakennetta kehitetään. Kaavamuutos säilyttää tärkeitä kohteita elinympäristössä. Esimerkiksi merkittäviä ja arvokkaita rakennuksia sekä kaupungin vehreää ilmettä suojellaan erilaisilla uusilla s-merkinnöillä. Lisäksi uusia asuntoja voidaan kaavamuutoksen myötä rakentaa hyvän saavutettavuuden alueelle; lähelle kaupungin toimintoja sekä julkista liikennettä. Suunnitelma vahvistaa osaltaan myös kevyenliikenteen sujuvuutta palvelujen äärelle. Kuva 19 a ja b: Kesäpäivä Suonenjoella (Sito Oy 2014) 6.9 Vaikutukset meluun ja tärinään Asemakaavamuutostyön yhteydessä on laadittu meluselvitys (Sito Oy 2015, liite 5). Alueella merkittävin melulähde on rautatien kiskojen ja pyörien välisestä kosketuksesta aiheutuva ääni. Raideliikenteen lisäksi selvityksessä on huomioitu ajoneuvoliikenne. Selvitystarve koskee etenkin kortteleita 103, 107, ja 202, koska näihin on kaavamuutoksen jälkeen mahdollista sijoittaa asumista. Laskentojen mukaan kortteleissa 107 ja 202 on osoitettavissa leikkiin ja oleskeluun soveltuvia alueita, joilla melutasot ovat ohjearvojen tasalla tai alle. Kortteleihin voidaan näin ollen toteuttaa asuinrakentamista, mikäli melusuojaus on huomioitu. Korttelin 103 alueen AO-46 olemassa olevia rakennuksia merkittävästi kunnostettaessa kaavamerkinnöissä esitetty meluntorjuntamääräys on huomioitava ohjeellisena. C-2-korttelialueen mahdollisen uudisrakennuksen sisämeluntorjunta on toteutettava ennen rakennuksen käyttöönottoa. Alustavassa havainnekuvassa (5.2.2015) kortteliin 107 alueen AK-23 esitetyt autokatokset ja meluaidat muodostavat yhtenäisen, raideliikennemelun leviämistä estävän rakenteen korttelin ulkooleskelualueiden suojaksi. Sisämeluntorjunta on toteutettava ennen rakennuksen käyttöönottoa. Korttelialueen C-1 olemassa olevia rakennuksia merkittävästi kunnostettaessa kaavamerkinnöissä esitetty meluntorjuntamääräys on huomioitava ohjeellisena. Korttelissa 202 mahdollinen leikki- ja oleskelualue kannattaa sijoittaa tontin länsireunalle. C-3korttelialueen mahdollisen asuinrakennuksen sisämeluntorjunta on toteutettava ennen rakennuksen käyttöönottoa. Kattopihat on suositeltavaa aidata esimerkiksi läpinäkyvällä umpiaidalla avonaisen kaideratkaisun sijaan. 36 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 Kuva 20: Tie- ja raideliikenteen meluennuste 2030 päivällä. Kuva 21: Tie- ja raideliikenteen meluennuste 2030 yöllä. Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 37 (40) Asemakaavamuutostyön yhteydessä on laadittu tärinäselvitys (Sito Oy 2014, liite 6). Uusien asuinrakennusten suunnitelluilla rakennuspaikoilla ei ylitetä tärinän voimakkuuden suositusarvoa. Tärinä ei rajoita rakentamista. Uusien liikerakennusten osalta suunnitelluilla rakennuspaikoilla tärinän voimakkuus on joko suositusarvon mukainen tai sen alle. Kuvassa 22 on esitetty erityyppisten rakennusten suojaetäisyydet radan ja rakennusten välille. Tärinä ei rajoita rakentamista esitetyillä rakennusten sijainneilla. Nykyisten rakennusten tärinän häiritsevyyden suositusarvot ylitetään Asemapäälliköntorin ympäristössä. Pääosa raskaiden junien liikennöinnistä tapahtuu öisin, joten tilojen käytön kannalta tärinähaitta on todennäköisesti vähäinen. Tärinä on kuitenkin huomioitava rakennusten käyttötarkoitusten mahdollisten muutosten ja rakennusten käytön suunnittelussa sekä mahdollisten uudisrakennusten suunnittelussa Laskentatuloksena muodostettu tärinän tunnusluku rakennuksissa esitetään kuvassa 23 suhteessa eri rakennustyyppeihin ja etäisyyteen radasta. Kuva 22: Rakennusten suojaetäisyydet rautatiestä. Kuva 23: Tärinän leviämislaskennan tulokset. 38 (40) Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 6.10 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kaavamuutoksen vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon ovat vähäiset. Rakennetun vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen lisää hulevesien hallinnan tarvetta. Hulevedet määrätään kaavamuutoksen yhteydessä, kattovesiä lukuun ottamatta, johtamaan kiintoaineita sitovien viherkaistaleiden läpi ennen niiden johtamista purkuviemäriin tai -vesistöön. Hulevesiä, etenkin kattovesiä, suositellaan ohjattavan kiinteistön istutuksien kasteluun. Kortteleissa 202 ja 219 osa hulevesistä kannattaa ohjata vanhojen suojeltujen puiden kasteluun, jotta puut selviävät elinvoimaisena uuden rakentamisen jälkeenkin. Rautatiealue on potentiaalinen pilaantuneen maaperän alue. Rautatiealueelta (LR) vapautuvat alueet saavat asemakaavamuutoksen jälkeen merkinnät EV, LP, VK-2, VP, pp/h, KM-1 sekä asemarakennuksen ympäristön C-1-alue ja tori. Alueet näkyvät alla kartalla (kuva 22). Alueille ei osoiteta uutta rakentamista, sillä C-1 -alueella kyse on vanhan miljöön säilyttämisestä. KM-1-alueella entinen LR-alue on tontin osa, joka tulee jättää rakentamatta radan suoja-alueena. Suonenjoen liikennepaikasta on tehty maaperän pilaantuneisuusselvitys (liite 8). Tutkimuksessa havaittiin kenttämittausten perusteella kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Pitoisuudet eivät kuitenkaan ylitä alempia ohjearvoja, eikä alueella katsota olevan tarpeellista suorittaa puhdistustöitä. Kuva 24: Rautatiealueelta kaavamuutoksen myötä muuhun käyttöön vapautuvat osat merkittynä oranssilla. Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 39 (40) 6.11 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Suunnittelualueella ei esiinny luonnonympäristön kannalta merkittäviä kohteita. Näin ollen kaavan vaikutus luonnonympäristön monimuotoisuuteen on vähäinen. Alueella ei esiinny uhanalaisia lajeja, näin ollen alueen toteuttamisella ei ole vaikutusta lajeihin. Suunnittelualue ei ulotu vesistöjen välittömään läheisyyteen ja näin ollen alueen toteuttamisella ei ole näihin merkittävää vaikutusta. Alueella oleva arvokas puusto säilyy lukuun ottamatta pientä osaa keskuskorttelissa kasvavista männyistä, sekä radan länsipuolisten rakentamattomien kiinteistöjen puustoa. 40 (40) 7 Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutos 1.4.2015 Yhteystiedot Suonenjoen kaupunki Eija Kinnunen Kaavoittaja puh. 040 728 7827 sähköposti: eija.kinnunen (at) suonenjoki.fi Suonenjoen kaupunki Tekninen osasto Sairaalapolku 3 PL 13 77601 Suonenjoki Kaavaa valmisteleva konsultti Jenni Lautso Arkkitehti SAFA YKS 410 +358 40 5943984 sähköposti: jenni.lautso (at) sito.fi Sito Oy Tuulikuja 2 02100 ESPOO
© Copyright 2024