1. No category

Asumisterveyslainsäädännön
uudistukset
EHY:n koulutuspäivät Säätytalolla
16.-17.4.2015
Vesa Pekkola
Neuvotteleva virkamies
Sosiaali- ja terveysministeriö
Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset
vaatimukset TsL 26 §
”Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan,
kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden
vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu
asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.
Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä
mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa.”
 Ylipäätään mikään
terveyshaittaa
olosuhdetekijä
ei
saa
aiheuttaa
TsL 32 § 1 mom.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa
tarkempia säännöksiä terveydellisin perustein fysikaalisista,
kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa
oleskeluun tarkoitetussa tilassa.
TsL 27 § Asunnossa tai muussa
oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta 1-2
mom. 1.3.2015 alkaen
 ”Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa,
mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai
muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai
muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden
selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.
 Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista,
eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan
poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos
terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole
tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan
haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla
haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen
johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.”
 Se, kuka on vastuussa terveyshaitasta, on velvollinen
ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi ja
poistamiseksi.
 Viranomainen voi myös tarvittaessa velvoittaa.
 Vastuunjako asunto-osakeyhtiölain mukaisesti.
TsL 27 § Asunnossa tai muussa
oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta 3-4
mom. 1.3.2015 alkaen
 ”Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa,
haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan
poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole
pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon
tai muun oleskelutilan käyttöä.
 Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee perustua
terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin
mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan
selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen
suorittamisesta.”
 Rakennus voidaan tarvittaessa laittaa käyttökieltoon tai
sen käyttöä voidaan rajoittaa, mutta ei kevyin perustein.
 Viranomaisten päätösten on perustuttava tarkastukseen
ja tarvittaviin tutkimuksiin, ei yksittäisiin mittauksiin.
 Voidaan määrätä myös rakenteiden kuntotutkimuksia.
Valesokkeli
Yksittäisistä mittauksista kokonaisuuden arviointiin
OIREET/VALITUKSET
RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN
RISKIARVIO
HENKILÖKUNNAN HAASTATTELUT
KÄYTTÄJIEN OIREKYSELYT
PINTAPUOLISET KARTOITUKSET:
kosteusvauriot, iv:n toiminta, sisäilman laatu
OIREKYSELYJEN TULKINTA
TUTKIMUSSUUNNITELMAT: RAKENNE, LVI, MATERIAALIT, SISÄILMA
RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUKSET:
-Kosteusmittaukset
-Rakenteiden avaukset
-Mikrobianalyysit näytteistä
-Rakenteiden tiiveysmittaukset
-Painesuhteiden mitatukset
-Vauriomekanismien määritys
IV:N KUNTOTUTKIMUKSET:
-Ilmamäärät
-Puhtaus
-Painesuhteet
-Tiiveys
LVV-kuntotutkimukset
SISÄILMA- YM.
MITTAUKSET:
-Mikrobit
-Kuidut
-VOC
-Ammoniakki
-yms.
RAPORTOINTI (TULKINTA): KORJAUSSUOSITUKSET,
KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, TILOJEN TURVALLISUUS KÄYTTÄJÄLLE
TsL 46 § Asunnontarkastus / 1.3.2015 lähtien
 ”Tarkastus tai siihen liittyvä muu valvontatoimi voidaan tehdä pysyväisluonteiseen
asumiseen käytetyissä tiloissa muutoin kuin tilan haltijan tai omistajan omasta
aloitteesta vain, jos se on välttämätön sen selvittämiseksi, aiheutuuko haltijalle tai
muulle tilassa oleskelevalle taikka naapurille terveyshaittaa.
 Pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyn tilan tarkastus asukkaan tahdon
vastaisesti voidaan tehdä vain, jos viranomaisella on perusteltu syy epäillä välittömiä
toimia edellyttävää vakavaa terveyshaittaa. Tällöin tarkastuksen tai siihen liittyvän
toimen suorittamiseen tulee olla kunnan terveydensuojeluviranomaisen antama
kirjallinen määräys.
 Lisäksi 1 momentissa tarkoitettu tarkastus tai muu valvontatoimi voidaan tehdä
tässä laissa rangaistavaksi säädetyn menettelyn selvittämiseksi, jos lakia on
perusteltu syy epäillä rikotun tai rikottavan ja valvontatoimi tässä tarkoituksessa on
välttämätön.
 Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävän tilan tarkastuksen voi toimittaa vain
viranomainen.”
Kotirauha on vahvasti suojattu, mutta terveyden suojelemiseksi siihen voidaan
tietyin ehdoin puuttua.
49 § Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttäminen
terveydensuojeluvalvonnassa / 1.3.2015 alkaen
”Asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä tämän lain mukaista
viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava
pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden
selvittämiseksi. Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava
luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.
Jos viranomaisvalvontaa varten tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa sellaisen mittauksen,
tutkimuksen tai selvityksen tekemiseen taikka näytteen ottamiseen, johon 49 d §:n
1 momentissa tarkoitettu pätevyys ei sovellu tai ole tarkoituksenmukainen, on tehtävässä
käytettävä muutoin pätevää henkilöä. Jos edellä tarkoitettu ulkopuolinen asiantuntija
käyttää apunaan henkilöä, joka ei ole osoittanut pätevyyttään 49 d §:n 1 momentissa
säädetyllä tavalla, hän vastaa siitä, että tutkimukset ja selvitykset on tehty asiantuntevasti
ja pätevästi.
Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia
säännöksiä hänen tehdessään tässä laissa tarkoitettuja tutkimuksia ja selvityksiä.
Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).”
Viranomaisvalvonnassa on tärkeää, että tutkimukset ja selvitykset tehdään
luotettavasti ja asiamukaisesti sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.
Ulkopuolisen asiantuntijan rooli
 Tekee tutkimuksia terveyshaitan arviointia varten.
– Selvittää rakennuksesta, mitä vaurioita ja epäpuhtauslähteitä
esiintyy ja minkälaisina pitoisuuksina sekä sen, voiko
asunnossa oleskelevat niille altistua.
 Terveydensuojeluviranomainen päättää tutkimusten
ja selvitysten perusteella sen, esiintyykö asunnossa
tai muussa oleskelutilassa terveyshaittaa ja onko
toimenpiteisiin haitan poistamiseksi ryhdyttävä ja
kuinka nopeasti.
 Terveydensuojeluviranomaisen yhteistyö
ulkopuolisen asiantuntijan kanssa tärkeää.
Terveydensuojeluviranomainen
Kiinteistönomistaja
/-haltija
Ulkopuolinen
asiantuntija
Arvio terveyshaitasta ja
jatkotutkimustarpeen
määrittely
Lisäselvitysten tilaaminen
viranomaisen velvoitteen
pohjalta
Asiantuntijan tekemät
lisäselvitykset
Arvio lisäselvitysten
riittävyydestä, tutkimuksista ja
terveyshaitan olemassaolosta
Selvitysten toimittaminen
terveydensuojeluviranomaisel
le
Jos terveyshaittaa esiintyy,
velvoite haitan poistamiseksi
Toimenpiteiden käynnistäminen
haitan poistamiseksi.
Korjauksista yhteys
rakennusvalvontaviranomaiseen
Arvio terveyshaitan
poistumisesta
Toimenpiteet haitan
poistamiseksi ja selvitys
tehdyistä toimenpiteistä
terveydensuojeluviranomaisel
le
Rakennusvalvontaviranomainen
Vireilletulo
Ensimmäinen asunnontarkastus
Jos terveyshaitta poistuu, asia
päättyy
Asiantuntijaa voidaan
käyttää apuna
jatkotutkimustarpeen
määrittelyssä
Korjausten luvanvaraisuus ja
siihen liittyvät toimet
määräytyvät MRL:n mukaan
ja toimivaltainen
viranomainen on
rakennusvalvontaviranomain
en
Ulkopuolisen asiantuntijan rikosoikeudellinen
virkavastuu
 ”Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan
rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä
hänen tehdessään tässä laissa tarkoitettuja tutkimuksia ja
selvityksiä.”
 Lievemmissä tapauksissa kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa
huomautuksen asiantuntijalle. Viime kädessä koko sertifikaatti voidaan
peruuttaa, jos asiantuntijan pätevyydessä tai toimintatavoissa on puutteita.
 Virkarikoksia ovat lahjuksen ottaminen, salassapitorikos, virka-aseman
väärinkäyttäminen sekä virkavelvollisuuden rikkominen. Rangaistus
virkarikoksen johdosta voi olla varoitus, sakko, vankeus taikka viraltapano.
 Virkavelvollisuuden rikkomisesta voi seurata sakkoa taikka vankeutta
enintään yksi vuosi. Tällöin virkamiehen on pitänyt tahallaan rikkoa
virkavelvollisuuksiaan. Lisäksi edellytetään, ettei teko ole vähäinen.
49 a § Tutkimuslaboratoriot
 Viranomaisille tarkoitetut tutkimukset tulee tehdä Eviran
hyväksymässä laboratoriossa.
 Laboratoriot ja menetelmät löytyvät Eviran www-sivuilta:
http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/esittely/toiminta/laboratoriotoiminta/eviran+h
yvaksymat+laboratoriot/hyvaksytyt+laboratoriot/asumisterveys/
49 b § Tutkimuslaboratorioiden valvonta
 Evira valvoo laboratorioita yhdessä Valviran kanssa ja
voi tarvittaessa myös poistaa rekisteristä.
49 c § Henkilösertifioijana toimimisen
edellytykset, voimaan 1.3.2015
 Sosiaali- ja terveysministeriö nimeää toimijan, joka sertifioi
henkilön ulkopuoliseksi asiantuntijaksi.
 Toimijalla tulee olla:
a) riittävä ja asiantunteva henkilöstö sertifioinnin toteuttamiseksi
b) muut käytännön edellytykset sertifiointitoiminnan järjestämiseen
c) toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton asema sertifioitaviin nähden
 Nimeäminen voidaan peruuttaa, jos hyväksymisen edellytykset
lakkaavat tai sertifioinnissa havaitaan olennaisia
puutteellisuuksia eikä toimija ole korjannut toimintaansa sosiaalija terveysministeriön kehotuksesta huolimatta annetussa
määräajassa.
 Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo henkilösertifioijan toimintaa.
49 d § Henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi
asiantuntijaksi 1-2 mom, voimaan 1.3.2015
 ”Edellä 49 §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön tulee osoittaa pätevyytensä
suorittamalla hyväksytysti sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämä koulutus
ja osaamistesti taikka hyväksyttämällä aiemmin koulutuksella tai
työkokemuksella hankkimansa vastaava osaaminen. Tarkempia säännöksiä
pätevyyden osoittamiseksi suoritettavan koulutuksen sisällöstä ja laajuudesta
sekä edellytettävästä työkokemuksesta tai muusta osaamisesta annetaan
sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
 Edellä 49 c §:ssä tarkoitettu toimija arvioi henkilön pätevyyden toimia
ulkopuolisena asiantuntijana ja tekee merkinnän hyväksytystä pätevyydestä
ylläpitämäänsä julkiseen tietojärjestelmään sertifioinnin voimassaoloajaksi.
Merkinnällä osoitetaan henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi.
Lisäksi sertifioija antaa henkilölle osoituksena sertifioinnista todistuksen, jonka
mallin sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa. Sertifiointi on voimassa 5
vuotta, jonka umpeen kuluttua, jollei sertifiointia uudisteta, tulee sertifioijan
poistaa merkintä rekisteristä.”
 Pätevyys (koulutus + työkokemus) voidaan osoittaa usealla tavalla.
 Pätevät asiantuntijat merkitään julkiseen rekisteriin.
 Pätevyys on voimassa 5 vuotta, jonka jälkeen se on uusittava.
49 d § Henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi
asiantuntijaksi 3-4 mom, voimaan 1.3.2015
 ”Jos henkilö ei täytä enää pätevyysvaatimuksia tai toistuvasti laiminlyö
tehtävissä edellytettävää riippumattomuutta tai asiallista raportointia taikka
oikeita mittaus- ja tutkimusmenetelmiä, sosiaali- ja terveysministeriö voi
päättää merkinnän poistamisesta tietojärjestelmästä. Merkinnän
tietojärjestelmästä poistaa sertifioija. Ennen tietojärjestelmästä poistamista
henkilölle on kuitenkin varattava tilaisuus korjata pätevyydessään oleva puute,
jollei puute ole niin olennainen, ettei sen korjaaminen ole mahdollista
kohtuullisessa ajassa.
 Ulkopuolisen asiantuntijan tulee pitää ammattitaitoaan yllä asunnon tai muiden
oleskelutilojen terveydellisten olosuhteiden arvioinneilla, koulutuksella tai
näihin rinnastettavalla tavalla, jotta hänen sertifiointinsa voidaan uudistaa.
Asiantuntijan on esitettävä ammattitaitonsa ylläpitämisestä selvitys hakiessaan
sertifioinnin uudistamista 49 c §:ssä tarkoitetulta toimijalta.”
 Asiantuntija voidaan poistaa rekisteristä, jos pätevyys tai toimintatavat eivät
vastaa ulkopuoliselta asiantuntijalta edellytettyä.
 Ammattitaitoa on ylläpidettävä.
Siirtymäsäännös ulkopuolisille asiantuntijoille
Aika
Nykyhetki Sertifioitu
rakennusterveysasiantuntija
Siirtymäaika
1.3.2015 –
28.2.2017
Voi toimia
ulkopuolisena
asiantuntijana lain
voimaantullessa.
Sertifiointi on
voimassa
päätöksessä
määrätyn ajan ja
tämän jälkeen
Siirtymäajan sertifiointi uusitaan
päätyttyä
uuden lain
1.3.2017
mukaisesti.
Asiantuntija
Voimassaolevan lain mukainen
Muut
ulkopuolinen asiantuntija, jolla ei asiantuntijat
ole rakennusterveysasiantuntijasertifiointia
Lain voimaantulo
Voi toimia ulkopuolisena
asiantuntijana siirtymäajan.
Siirtymäaikana on mahdollisuus
hankkia henkilösertifiointiin
tarvittava koulutus ja hakea
sertifiointia.
Koulutussuunnitelman laadinnassa
voidaan huomioida aikaisemmin
hankittu osaaminen.
Siirtymäajan jälkeen ulkopuolisella
asiantuntijalla on oltava lain
mukainen henkilösertifiointi
toimiakseen ulkopuolisena
asiantuntijana.
Henkilön on
hankittava
henkilösertifioinnin
edellyttämä
koulutus
hyväksytysti ja
haettava
henkilösertifiointia.
Koulutussuunnitelm
an laadinnassa
voidaan huomioida
aikaisemmin
hankittu osaaminen.
Asumisterveysohje asetukseksi
 32 § 1 momentti; Asuntoja,
yleisiä alueita ja laitoksia
koskevat tarkemmat
säännökset
Sosiaali- ja terveysministeriön
asetuksella voidaan antaa
tarkempia säännöksiä
terveydellisin perustein
fysikaalisista, kemiallisista ja
biologisista tekijöistä
asunnossa ja muussa
oleskeluun tarkoitetussa
tilassa.
Toimenpiderajoja fysikaalisille, kemiallisille ja
biologisille tekijöille
Asetuksen pohjana Asumisterveysohjeen ohjearvot, jotka
muutetaan tarvittavine päivityksineen toimenpiderajoiksi








Lämpötila ja veto
Huoneilman kosteus
Ilmanvaihto
(Radon), huom!
Melu
VOC
Formaldehydi
CO2







Häkä
Tupakansavu
Asbesti
Teolliset mineraalikuidut
Pienhiukkaset
Mikrobit
Lämmin vesijohtovesi
Soveltamisala
– Terveydensuojelulain mukaisessa asunnon ja muun
oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvonta.
– Muiden kuin asetuksessa mainittujen tekijöiden
aiheuttamat terveyshaitat on arvioitava
tapauskohtaisesti riskinarvioinnin perusteella.
– Terveydensuojelulaki on voimassa myös muissa
tiloissa, mutta asetuksen toimenpiderajoja voidaan
soveltaa suoraan vain asuntojen ja muiden
oleskelutilojen olosuhteiden arviointiin.
Asetuksessa säädettäisiin eri tekijöiden
toimenpiderajoista
 Asetuksessa tarkoitetaan altisteen toimenpiderajalla
pitoisuutta, mittaustulosta tai ominaisuutta, jolloin sen,
kenen vastuulla haitta on, tulee ryhtyä
terveydensuojelulain 27 §:n tai 51 §:n mukaisiin
toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja
tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi;
 Toimenpiderajoja sovellettaisiin nykyisin käytössä
olevia ohjearvoja täsmällisemmin, mutta
mahdollistettaisiin kuitenkin tiukan raja-arvoon
perustuvan tulkinnan lisäksi toimenpiderajoista
poikkeaminen silloin, kun se on terveyshaitan
näkökulmasta perusteltua.
Asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia,
kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevat
yleiset arviointiperusteet
 Terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen
toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen
todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä
altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat
olosuhteet ja muut vastaavat tekijät.
Eli toimenpiderajojen soveltamisessa käytetään siis myös maalaisjärkeä!
 Sovellettaessa tässä asetuksessa tarkoitettuja fysikaalisia, kemiallisia
ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia tavanomaisesta
poikkeavissa oloissa, kuten rakennuksen tai sen osan korjauksen tai
muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto
ja mahdollisen terveyshaitan toteutumisen riski
Korjausten kesto yleensä tilapäinen, eivätkä pysyvään asumiseen
tarkoitetut toimenpiderajat välttämättä sovellu terveyshaitan arviointiin.
Toimenpiderajojen suora soveltaminen voisi myös estää korjausten
tekemisen.
Mittaus, näytteenotto ja analyysi
 Mittaus ja näytteenotto tulee tehdä ensisijaisesti asunnon tai muun oleskelutilan
tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Terveyshaittaa selvitettäessä on mittauksessa ja
näytteenotossa käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia
menetelmiä. Mittaus- ja näytteenottolaitteiden pitää olla valmistajan ohjeiden mukaisesti
kalibroituja.
 Näyte tulee ottaa ja analysoida laboratorion ohjeiden ja laadunvarmistusjärjestelmän
mukaisesti. Mittaus- ja analyysituloksia sisältävässä lausunnossa on aina ilmoitettava
käytetty mittaus-, näytteenotto- ja analysointimenetelmä sekä määritysraja ja tulosten
tulkinnassa noudatetut periaatteet.
 Toimenpiderajan ylittymistä arvioitaessa on tehtävä mittaus- tai näytteenottotapahtumaa ja
jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Toimenpideraja ylittyy, jos tässä asetuksessa
tarkoitettujen altisteiden numeeriset arvot ylittyvät mittausepävarmuus huomioon ottaen.
 Uuden mittausmenetelmän luotettavuus ja toistettavuus terveyshaittojen selvittämiseksi on
osoitettava asiantuntevan ja riippumattoman sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän
toimijan toimesta.
Mittausten oltava edustavia!
Huoneilman kosteus
 Huoneilman kosteus ei saa tiivistyä rakenteiden
pinnoilla vedeksi eikä huoneilman kosteus saa
nousta rakenteissa pitkäkestoisesti niin korkeaksi,
että se aiheuttaa mikrobikasvun riskiä.
 Asumisterveysohjeen suositus ”Huoneilman
suhteellisen kosteuden suositellaan olevan välillä 2060 %...” jää pois säädöksestä, koska ilmastollisista
syistä sisäilman kosteus voi poiketa hyvin paljon
myös normaalisti siten, että se ei aiheuta
terveyshaittaa ja toisaalta RH 60 % aiheuttaa mm.
talvella suuren mikrobikasvun riskin.
Lämpötila ja ilman virtausnopeus
Asunnossa
Huoneilman lämpötila lämmityskaudella (°C)
Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella (°C)
Seinäpinnan alin keskiarvolämpötila (°C)
Lattiapinnan alin keskiarvolämpötila (°C)
Alin pistemäinen pintalämpötila (°C)
Palvelutaloissa,
vanhainkodeissa,
oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa
lasten
Seinäpinnan alin keskiarvolämpötila (°C)
Lattiapinnan alin keskiarvolämpötila (°C)
Alin pistemäinen pintalämpötila (°C)
Lämpötila
-indeksi TI
+ 18 °C – + 26 °C
+ 18 °C – + 32 °C
+ 16 °C
+ 18 °C
+ 11 °C
81
87
61
päivähoitopaikoissa,
Huoneilman lämpötila lämmityskaudella (°C)
Huoneilman
lämpötila
lämmityskauden
ulkopuolella
päivähoitopaikat, oppilaitokset ja muut vastaavat tilat
Huoneilman lämpötila lämmityskauden
vanhainkodit ja muut vastaavat tilat
Lämpötilojen
toimenpiderajat
ulkopuolella
(°C),
(°C),
+ 20 °C – + 26 °C
lasten + 20 °C – + 32 °C
palvelutalot, + 20 °C – + 30 °C
+ 16 °C
+ 19 °C
+ 11 °C
81
92
61
Lämpötila ja ilman virtausnopeus
 Lämmin vesijohtovesi
vähintään + 50 °C ja
enintään + 65 °C.
Vetokäyrä
0.4
0.35
0.3
Ilman nopeus m/s
 Sovelletaan pääasiassa
aikaisempia
asumisterveysohjeen
mukaisia lämpötila- ja
veto-ohjearvoja.
0.25
0.2
0.15
0.1
0.05
0
17
18
19
20
21
22
23
Ilman lämpötila, °C
24
25
26
Lämpötilaindeksi
 Pintalämpötiloja arvioidaan lämpötilaindeksiä käyttämällä
silloin, kun lämpötiloja ei voida mitata – 5 °C ± 1 °C:n
ulkolämpötilassa ja + 21 °C ± 1 °C:n sisälämpötilassa.
Lämpötilaindeksiä käytettäessä on rakennuksen
alipaineisuus otettava huomioon, kun keskimääräinen
alipaineisuus ylittää 5 Pa.
 Laskentakaava;
 jossa TI = lämpötilaindeksi; Tsp = sisäpinnan lämpötila, °C;
Ti = sisäilman lämpötila, °C; To = ulkoilman lämpötila, °C
8 § Ilmanvaihdon yleisiä arviointiperusteita
 Ilmanvaihdon ulkoilmavirran tulee olla rakennuksen käytön
mukaisesti riittävä ja sisään johdettavan ulkoilmavirran laadun tulee
olla riittävän puhdasta. Ilmanvaihto tulee järjestää siten, että sisäilma
vaihtuu koko oleskeluvyöhykkeellä. Riittämätön ilmanvaihto ei saa
aiheuttaa 5 §:ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä.
 Asuinrakennuksen tai muun oleskelutilan korjauksen aikana voidaan
hyväksyä 9 ja 10 §:ssä säädettyä pienempi ilman vaihtuvuus, jos
ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa lisätä esimerkiksi tuulettamalla.
 Kohonnut hiilidioksidin määrä sisäilmassa kuvaa riittämätöntä
ilmanvaihtoa. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy,
jos pitoisuus on 2 100 mg/m3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman
pitoisuus.
 Rakennuksen käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihdon tulee olla
sellainen, ettei rakennus- ja sisustusmateriaaleista tai muista
lähteistä vapautuvien ja kulkeutuvien epäpuhtauksien kertyminen
sisäilmaan aiheuta käyttöaikana tiloissa oleskeleville terveyshaittaa.
9 § Asunnon ilmanvaihto
 Ilmanvaihdon ulkoilmavirran tulee olla käytön aikana vähintään
0,35 dm3/s kaikissa asuinhuoneissa neliömetriä kohden.
 Asunnoissa voidaan hyväksyä pienempi ulkoilmavirta, jos
varmistutaan siitä, etteivät sisäilman epäpuhtauspitoisuudet tai
lämpötila nouse niin suuriksi, että ne aiheuttavat terveyshaittaa
taikka kosteus nouse niin suureksi, että se voisi aiheuttaa 5
§:ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä.
On hyvin erilaisia asuntojen käyttötilanteita ja ne vaikuttavat myös
ilmanvaihdon tarpeeseen.
Tarpeenmukainen ilmanvaihto on myös sallittu, jos terveyshaitta
vältetään.
10 § Muiden oleskelutilojen ilmanvaihto
 Sen lisäksi, mitä edellä 8 ja 9 §:ssä säädetään,
ulkoilmavirran tulee olla käytön aikana vähintään 6 dm3/s
henkilöä kohden kouluissa, päiväkodeissa ja muissa
vastaavissa oleskelutiloissa.
 Ulkoilmavirta voi kuitenkin olla 4 dm3/s henkilöä kohden,
jos varmistutaan siitä, etteivät sisäilman
epäpuhtauspitoisuudet tai lämpötila nouse niin suureksi,
että ne aiheuttavat terveyshaittaa taikka kosteus nouse
niin suureksi, että se voisi aiheuttaa 5 §:ssä tarkoitettua
mikrobikasvun riskiä.
Henkilömäärä on yleensä tärkein ilmanvaihtoa mitoittava
tekijä.
Radon (ei sisällytetä asetukseen
tässä yhteydessä)
 (Asunnon huoneilman radonpitoisuuden
vuosikeskiarvo saa olla enintään 300 Bq/m3 )
– BSS-directive, Basic Safety Standards Directive, kansallinen
vertailutaso saisi olla enintään 300 Bq/m3. Asiaan liittyvä
säätely arvioidaan säteilylain kokonaisuudistuksen yhteydessä
ja radon tuodaan tähän asetukseen mahdollisesti myöhemmin.
(Pitää implementoida 6.2.2018 mennessä kansalliseen
lainsäädäntöön.)
– Siihen asti 400 Bq/m3
Melun mittaaminen
 Melumittauksessa tulee käyttää tarkkuudeltaan ja
toiminnoiltaan luotettavaksi osoitettua mittauslaitteistoa,
jolla saatuja mittaustuloksia voidaan verrata tässä
asetuksessa säädettyihin toimenpiderajoihin.
 Melumittaus tehdään oleskeluvyöhykkeellä. Mittauslaite
sijoitetaan melun kokemisen ja haittavaikutusten kannalta
tarkoituksenmukaiselle korkeudelle ja paikkaan,
tavallisimmin pään korkeudelle. Mittauspiste voi olla
myös vuode ja vuoteessa olevan henkilön pään alue.
Mittauspiste ei saa kuitenkaan ilman perusteltua syytä
sijaita alle 0,5 metrin etäisyydellä mistään huonepinnasta.
Kun melutaso mitataan, ikkunoiden, ulko-ovien ja
tuuletusluukkujen tulee olla kiinni.
Päivä- ja yöajan keskiäänitason toimenpiderajat
Huoneisto ja huonetila
Päiväajan
Yöajan
keskiäänitaso keskiäänitaso
LAeq (klo 7-22) LAeq (klo 22-7)
Asuinhuoneistot, palvelutalot, vanhainkodit, lasten
päivähoitopaikat ja vastaavat tilat
asuinhuoneet ja oleskelutilat
35 dB
30 dB
muut tilat ja keittiö
40 dB
40 dB
huonetila, jossa edellytetään yleisön saavan hyvin
puheesta selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä
35 dB
-
muut kokoontumistilat
40 dB
-
45 dB
-
Kokoontumis- ja opetushuoneistot
Työhuoneistot (asiakkaiden kannalta)
asiakkaiden vastaanottotilat ja toimistohuoneet
Melun toimenpiderajat
 Pienitaajuisen sisämelun tunnin keskiäänitason toimenpiderajat nukkumiseen
tarkoitetuissa tiloissa.
Kaista/Hz
20
25
31,5 40
50
63
80
100
125
160
200
Leq,1h /dB
74
64
56
44
42
40
38
36
34
32
49
 Kun yöaikainen (klo 22-7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä
aiheuttava melu erottuu selvästi taustamelusta, tämän melun yhden tunnin
keskiäänitaso LAeq,1h (klo 22-7) ei saa ylittää 25 dB niissä tiloissa, joissa nukutaan.
 Teknisten laitteiden aiheuttamat melutasot eivät saa ylittää asuinhuoneissa liitteen 2
taulukoiden 1 ja 2 arvoja. Teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistaso LAFmax
(klo 22-7) ei saa ylittää 33 dB. Jos melua esiintyy yöaikaan satunnaisesti tai harvoin,
voidaan hyväksyä tätä suurempia arvoja kuitenkin siten, että yli 45 dB tasoja ei esiinny
lainkaan. Arvo ei koske samassa huoneistossa laskettavan veden aiheuttamaa ääntä.
 Kuulovaurion välttämiseksi melun äänitasot eivät saa ylittää LAeq,4h 100 dB, LAFmax 115
dB tai LCpeak 140 dB. Jos yksi tai useampi näistä ylittyy, on melualtistusta rajoitettava
joko suojaamalla kuulo, vähentämällä melutasoa tai rajoittamalla melua aiheuttavaa
toimintaa ajallisesti.
Melumittaustulosten
korjaaminen
 Impulssimaisen melun haitallisuuden vuoksi 11 §:n 1
momentissa tarkoitettuun keskiäänitasoon lisätään
laskennallinen korjaus, impulssikorjaus, jonka suuruus 5
dB tai 10 dB riippuu melun impulssimaisuudesta.
 Kapeakaistaisen melun haitallisuuden vuoksi 11 §:n 1
momentissa tarkoitettuun keskiäänitasoon lisätään
laskennallinen korjaus, kapeakaistakorjaus, jonka
suuruus
3
dB
tai
6
dB
riippuu
melun
kapeakaistaisuudesta.
 Impulssimaisuus- ja kapeakaistaisuuskorjaus tehdään
vain sille ajalle, jolloin melussa esiintyy altistuvassa
kohteessa impulssimaisuutta tai kapeakaistaisuutta.
Kemiallisten tekijöiden mittaus
 Ilmanäyte on otettava oleskeluvyöhykkeeltä tilan
tai huoneen keskialueelta, noin 1,1 metrin
korkeudelta.
 Näyte otetaan sellaisesta huoneesta tai oleskelutilasta, joka parhaiten edustaa tutkittavan
kemiallisen yhdisteen esiintymistä.
 Ilmanvaihdon on näytteenottotilassa vastattava
altistumisen kannalta tavanomaista tilannetta.
Ikkunat, ulko-ovet ja tuuletusluukut on pidettävä
kiinni näytteen keräyksen aikana.
 Mittausaika on kunkin kemiallisen aineen
mittausmenetelmässä ilmoitettu näytteen
keräysaika.
Otetaan siis edustava näyte!
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden
toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m³. (Huom! myös tämän pitoisuuden
alapuolella voi esiintyä terveyshaittaa)
Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden
toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m³. (Huom! myös tämän pitoisuuden
alapuolella voi esiintyä terveyshaittaa)
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, seuraavien haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden huoneilman tolueenivasteella lasketut pitoisuuden toimenpiderajat ovat:
Yhdiste
Toimenpideraja
TXIB
10 µg/m3
2-etyyli-1-heksanoli
10 µg/m3
Naftaleeni
ei saa esiintyä hajua, 10 µg/m3
Styreeni
40 µg/m3
Muita kemiallisia yhdisteitä
 Sisäilman formaldehydipitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää 50
µg/m³ ja lyhyen ajan keskiarvopitoisuus 30 minuutin mittauksen aikana
ei saa ylittää 100 µg/m³.
 Sisäilman hetkellinen hiilimonoksidipitoisuus ei saa ylittää 7 mg/m³.
 Sisäilmassa ei saa toistuvasti esiintyä aistinvaraisesti tunnistettavaa
tupakansavua, joka on kulkeutunut asuntoon tai muuhun
oleskelutilaan ulkoa tai muualta rakennuksesta. Sisäilman
tupakansavu ei saa ylittää nikotiinipitoisuutena mitattuna 0,05 µg/m³.
Savun kulkeutuminen sisäilmaan voidaan selvittää savun
aistinvaraisen havainnon ja nikotiinipitoisuuden mittauksen lisäksi
merkkiainetutkimuksella.
Asuntojen tupakansavuongelmista suunnitteilla säädöksiä myös
tupakkalakiin.
Hiukkasmaiset epäpuhtaudet
 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus sisäilmassa
24 tunnin mittauksen aikana saa olla enintään 50
µg/m3. (sama kuin ulkona)
 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus sisäilmassa 24 tunnin
mittauksen aikana saa olla enintään 25 µg/m3. (sama
kuin ulkona)
 Teollisten mineraalikuitujen, kuten keraamisten
kuitujen, eristevilla- ja lasikuitujen toimenpideraja
kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä
on 0,2 kuitua/cm2.
 Asbestikuitujen esiintymistä pinnoille laskeutuneessa
pölyssä pidetään toimenpiderajan ylittymisenä.
Sisäilman asbestikuitujen pitoisuus ei saa ylittää 0,01
kuitua/cm3.
Mikrobit
 Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota,
aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua
rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä,
joka ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua
muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua.
 Mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista mikrobien
kasvatukseen perustuvalla laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä ja
mikroskopoimalla tehdyllä analyysillä. Mikrobihaitta voidaan todeta myös
Andersen 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen tai pintasivelynäytteen
laimennossarjamenetelmällä tehdyllä analyysillä. Ilmanäytteen osalta on oltava
myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä.
 Rakennuksen mikrobikasvun arviointiin voidaan käyttää laimennossarja- tai
suoraviljelymenetelmän lisäksi myös muuta menetelmää, jos menetelmän
luotettavuus on osoitettu 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla tai
menetelmällä saatujen tulosten yhtenevyys laimennossarjamenetelmällä
saatuihin tuloksiin on varmistettu.
Rakennusten kosteus- ja homevaurioihin sekä
sisäilmaongelmiin liittyvien ulkopuolisten asiantuntijoiden
koulutuksen sisältövaatimukset ja osaamistavoitteet:
Ulkopuolisella asiantuntijalla on oltava
osaamista seuraavilta osa-alueilta (yhteensä 45
op):
–
–
–
–
–
–
Rakennusfysiikka
Kuntotutkimusmenetelmät
Rakennustekniikka ja -tuotanto
Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka
Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet,
terveysvaikutukset, tutkiminen, torjunta
 Sisäympäristön epäpuhtaudet ja
olosuhteet
 Sisäympäristön tutkimusmenetelmät
 Terveysvaikutukset
Opinnäytetyö
Opinnäytetyö
50
45
Sisäympäristö ja
terveysvaikutukset
40
35
30
Ilmanvaihto- ja
ilmastointi
25
20
15
Rakennetekniikka,
rakennustuotanto,
juridiikka
10
5
0
RTA
Käytännössä sama kuin
rakennusterveysasiantuntijakoulutus
Sisäilma-asiantuntija
Kosteusvaurion kuntotutkija
Rakennusfysiikka
ja
kuntotutkimukset
Lisätietoja:
Sosiaali- ja terveysministeriö
http://www.stm.fi/hyvinvointi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/kosteus_ja_homevauriot
Valvira
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydensuojelu/asumisterveys
Ympäristöministeriö, Kosteus- ja hometalkoot:
www.hometalkoot.fi
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/ymparistoterveys
Työterveyslaitos:
http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/sivut/default.aspx
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu, Rakennusten kosteus- ja homeongelmat 1/2012
http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=er28612160849612&cmd=download
Duodecim ”Kosteus ja homevauriot”:
http://oppiportti.fi
Finlex:
Terveydensuojelulaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=terveydensuojelulaki
Terveydensuojeluasetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941280?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=terveydensuojeluasetus
Asumisterveysohje
http://www.finlex.fi/pdf/normit/14951-asumisterveysohje_pdf.pdf
Kiitos!
Kysymyksiä ja kommentteja
vesa.pekkola@stm.fi