Suujumppailta Riihimäen seudun terveyskeskus / Puheterapia Suujumppaillan aiheet Suujumppa Äänneharjoittelu L S R Yleistä harjoittelemisesta Yleistä äänteiden vakiinnuttamisesta Kauppaliiton taisteludroidi Ennen aloitusta Lapsen motivaatio Vanhemman motivaatio Milloin harjoitellaan Upsy daisy Perusperiaatteet Motorisen taidon oppiminen vaatii toistoja Ensin etsitään tapa tuottaa yksittäinen äänne SS, LL, D, RR. Jos ei heti löydy puheeseen: Yhdistetään ensin vokaaleihin AA-SS, AASS Kokeillaan sanoissa eri paikoissa: sssauna, kissssa, kiitosss Suujumppaa Tavoitteet Tietoisuus suun alueen, etenkin kielen, liikkeistä kehittyy Äänteiden tuoton ”kuivaharjoittelu” Kielen ja leuan liikkeet eriytyvät Suun alueen lihakset vahvistuvat Kielijänne? Kielen liikkeet (käytä peiliä apuna) Kuppi (D, L, R) Kello Sammakko Hissi Heiluri Vili Virtahepo NÄMÄ 3 ERIYTTÄVÄT KIELEN JA LEUAN LIIKKEITÄ Harjoitteluvinkkejä suujumppaan Pelissä ennen omaa vuoroa suujumppaliikkeen tekeminen Ennen hampaiden pesua hassuttelu Purkka- tai pastillijumppa Kylvyssä, saunassa, autossa, hiihtohississä… Kuulonvarainen erottelu Lapsi ei kuule omasta puheestaan, ettei sano äännettä oikein - siksi tarvitaan kuuloaistin herkistämistä 1. Lapsi kuuntelee, sanooko aikuinen sanan oikein vai väärin (pavvo/pallo) 2. Lapsi kuuntelee, kuuluuko sanassa L/S/R. Aikuinen voi liioitella äännettä, jotta se erottuu paremmin. Vasta näiden jälkeen lapsi voi alkaa monitoroida omaa puhettaan. L-äänne L-äänne tuotetaan nostamalla kieli leveänä ja litteänä hammasvallille yläetuhampaiden taakse. Samassa paikassa ääntyy N, D, R. Usein kielen liike puuttuu tai on liian takana L-äänteen harjoittelu Kielen ja leuan liikkeen eriyttäminen tärkeää Paikan etsiminen Huulien vakauttaminen Laitetaan hunajaa tms. hammasvallille ja lapsi nuolee sen pois Kädet poskilla ”Huulet jäätyivät” Leuan vakauttaminen sormi/pastilli/purkka/hammasharjan varsi hampaiden väliin ja kieli liikkuu ylös ja alas L-äänteen harjoittelu Kielen nosto hammasvallille ja samalla äännetään L (sormi hampaiden välissä jos vaikeaa pitää leuka paikallaan) LLLAAA AALLL Kun L-äänne onnistuu tavuissa, sitä harjoitellaan sanan alkuun tai keskelle Esim. L sanan alussa: ”Pudotetaan” sanoja, kieli putoaa ylähampaiden takaa alas, voidaan samalla pudottaa kortteja lattialle. S-äänne Kieli on yläetuhampaiden takana hampaat kiinni. Ilma kulkee kielen päältä, ei laiteilta. Etsitään ensin erilaisilla mielikuvilla sihinää Käärme, vihainen kissa, löylynheitto, vessan vetäminen Lapsi kuuntelee aikuisen puheesta, kuuluuko sanassa sihinää (pidennä sihinää tarvittaessa: sssiili) S-äänteen harjoittelu Etsitään oikeaa ääntymäpaikkaa S-äänteen yhdistäminen vokaaliin ”Irvistys”, suu on leveänä ja hampaat näkyvät, kieli on piilossa AAASSS (käsi liukuu apuna) SSSAAA Tarvittaessa aluksi erillisinä, mutta lähekkäin, vähitellen aletaan liukua Joskus S löytyy apuäänteen avulla TSS, KSS, PSS, DSS S-äänteen harjoittelu Kokeile sanoihin S sanan lopussa on usein helpoin: kiitosss, ulosss, ylösss S keskellä tuplana S toisen konsonantin kanssa: pitsa, juusto, oksa, poski R-äänne R-äänne vaatii kielen liikkeiltä tarkkuutta, napakkutta ja rentoutta Kuulonvarainen erottelu: kuuluuko sanassa ”rrr” kun sanon rrrekka? Katsotaan R:n tai D:n paikka hammasvallilla Kieli jumiin ja puhallus kielen ”läpi” D-äänne ja kielen kuppi tärkeä Kielen ja leuan liikkeiden eriytyneisyys tärkeää R-äänteen harjoittelu D:n avulla D-äänteen kautta kohti napakkaa kielen liikettä ja oikeaa ääntymäpaikka D-tavut ”hokemina” eli drilleinä (den-den, dn-dn-dn) Tarvittaessa N apuna oikean paikan löytämisessä Toistoja toistoja Huom! D on napakka ja kieli pysyy piilossa Vrt. T R-äänteen harjoittelu D:n avulla D-drilleissä hampaat pidetään vähän erillään, huulet ja hampaat mahdollisimman liikkumatta, vain kieli pomppii! Tavujen vokaaleja voi vaihdella, voi myös kokeilla muita konsonantteja kaverina Pada pada Kada kada Padatti, tadatti Harjoitteluvinkkejä Liikuntaleikit + d-tavuttelut Trampoliini Ruutuhyppy Naruhyppely Autoleikki Pallottelu Laulaminen D-tavuilla Selällään pötköttely+vauhditus R-äänteen harjoittelu D-kielellä D-kieli Kun D sujuu Sanotaan sanoihin R-äänteen paikalle D daha, makkada Podkkana, podtti (aluksi apuvokaali: podokkana, podotti) Sovitaan joku tilanne, jossa kaikki puhuvat D-kieltä Sanotaan loruja ja lauluja D-kielellä Toistellaan leikeissä ja liikkuessa R-äänteen harjoittelu pikku-r:llä Pikku-R eli tärytön R-äänne Kieli on hammasvallilla ja sormi hampaiden välissä Tehdään pientä surinaa (mehiläiskieli) Huom! Ei sihinää! Voi käyttää D:n tapaan sanoissa rrrapu drrapu R-äänteen harjoittelu Täryn saamista helpottavat joskus Ajatus auton käynnistyksestä D-kielisanat Den den den drn Podkkana, podkkana, podkkana Makuuasento Sähköhammasharjasta saatu ”tärytuntuma” R-äänteen harjoittelu Täryn vakiinnuttaminen Toistetaan ja pidennetään Aluksi saattaa olla apua D:n käyttämisestä tukena Tavuissa Sanoissa (löytyykö joku motivoiva sana?) Kaikkien äänteiden harjoitteluun Alias-peli tai muistipeli Pelissä ennen omaa vuoroa S-, L-, D- tai R-juttu tai suujumppaliike Toistelua leikeissä ja liikkuessa: S-, L- tai R-sanoilla tai D-kielellä esim. Olen käärme ja sihisen, olen dino ja tömistän (D), pallon tai lennokin heitto + S/L/Rtavut tai sana, hyppiminen, taputtaminen Lentokoneleikki (S, L, D, pikku-r) Hyödynnä automatkat ja odotteluhetket Yleistä harjoittelusta Pieni hetki kerrallaan (5-10min) Lapsen kehuminen yrittämisestä ja pienestäkin onnistumisesta, kannustus Säännöllisyys: joka päivä, 5 päivää viikossa Osaksi päivärutiinia: mikä aika teille paras? Harjoittelutavat lapsen mukaan Leikinomaisesti tai pelin lomassa Liikkuen, laulaen Palkinto Yleistä harjoittelusta Aikuinen ohjaa harjoittelua Kun äänne onnistuu, kokeile missä kohti sanaa se onnistuu helpoiten. Motivointi Oma hetki äidin tai isän kanssa Tarrataulu, rasti ruutuun, motivaatiopurkki Välitavoitteet Yleisesti vakiinnuttamisesta Äänteen löydyttyä tarvitaan usein vielä harjoittelua, jotta äänne tulisi puheeseen Harjoitustuokiot Muistuttaminen Sovitaan yhdessä tietty aika, koko aikaa ei korjata Merkki Tiedostamisen vaiheet Tiedostamisen vaiheet 1. Kun vanhempi muistuttaa, niin lapsi huomaa, ettei käyttänyt uutta äännettä >korjaa itse 2. Lapsi huomaa itse, ettei käyttänyt uutta äännettä >korjaa 3. Lapsi huomaa itse, kun on aloittamassa sanaa, että siihen pitää sanoa uusi äänne Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa yksi kerta syksyllä Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa syksyllä Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa syksyllä Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa Päiväkodissa kerran viikossa suujumppaa
© Copyright 2024