1. No category

Tampere tänään
Kosken partaalle
27.5.2015
Tampereen kaupunki
■
■
■
■
Ruotsin kuningas Kustaa III perusti vuonna
1779 kaupungin vanhalle markkinapaikalle
Tammerkosken rantaan teollisuutta ja
kauppaa varten.
Suomen johtava teollisuuskaupunki
1800-luvun alusta nykyaikaan.
Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki
Asukkaita:
Vuosi
Asukasluku
1779…..….……….. 200
1820…….………..1 000
1865….….……… 5 500
1875……………. 8 500
1895…………… 25 000
1910…………… 55 000
1950………….. 105 000
1970………….. 160 000
2003………….. 200 000
2014……………223 004
27.5.2015
Keskeiset teollisuudenalat 1800-luvulla
Tekstiiliteollisuus
 Finlaysonin puuvillatehdas 1820
 Tampereen Verkatehdas, nykyinen Tamfelt 1856
 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy eli Tampella 1861
 Lapinniemen puuvillatehdas 1897
Paperiteollisuus
 Suomen ensimmäinen paperitehdas 1783
 Suomen ensimmäinen paperikone 1842, J.C. Frenckell & Son
 Suomen toinen puuhiomo 1865, nyk. M-Real Takon kartonkitehdas
Konepajateollisuus
 Masuuni eli rautatehdas 1843
 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy eli Tampella
Tampere oli työläisten asuttama teollisuuskaupunki. Missään muussa Suomen
kaupungissa ei työväestön osuus kaupunkilaisista ollut yhtä korkea.
27.5.2015
.
Finlaysonin puuvillatehdas
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
James Finlaysonin perustama vuonna 1820
Tampereen kasvun ja Suomen teollistumisen veturi
Suomen ensimmäinen suurteollisuusyritys ja tekstiiliteollisuuden luoja
Menestystekijät 1800-luvulla edistyksellinen tuotantoteknologia, verohelpotukset ja
vienti Pietariin
Pääoma Venäjältä, tietotaito Euroopasta, työväki Suomen maaseudulta
”Valtio kaupungissa”
Vuonna 1837 ”Kuusvooninkinen”, Pohjoismaiden modernein teollisuusrakennus
Vuonna 1882 kutomosali Plevnan sähkövalot ensimmäiset Pohjoismaissa ja
viidennet Euroopassa
Kutomosalissa 1900-luvun alussa 1 200 kutomakonetta
Vuonna 1840 työntekijöitä 200, vuonna 1870 yli 2 300 ja vuonna 1900 yli 3 000
(Pohjoismaiden suurin)
Arvorakennukset kunnostettu toimisto-, näyttely- ja liiketiloiksi
Finlaysonin tehdasalueen muuntaminen monikäyttöiseksi ja eläväksi
kaupunkikortteliksi sai vuonna 2004 kansainvälisen DIFA Award palkinnon
27.5.2015
Vetovoimainen kasvukeskus
27.5.2015
Vetovoimainen Tampere
Tamperelaiset tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin
 Suurista kaupungeista Tampere sai vuoden 2014 kyselyssä korkeimmat asukastyytyväisyysarvosanat.
 Tampere on sijoittunut kärkeen jo kolmena vuonna peräkkäin.
 Tampereella alle 30-vuotiaat nuoret viihtyvät hyvin ja arvostavat kaupungin palveluja, hyvä tulos nuorten osalta
on saatu jo kolmena vuonna peräkkäin. Viime vuoden tuloksissa 51-60-vuotiaat tamperelaiset antavat vielä
korkeamman arvosanan asukastyytyväisyydestä.
Tampereen vahvuuksia ovat hyvät keskustan palvelut ja kaupungin erinomainen sijainti
•
Vuonna 2014 kuntien imagoa arvioivat elinkeinoelämän edustajat. Tampereen sijoitus oli neljäs. Kuntien imago
-tutkimuksen elinkeinoelämäosio toteutetaan puhelininformoituna Internet-kyselynä.
Tampere arvioitiin parhaaksi asuinpaikaksi
• Tampere arvioitiin vetovoimaisimmaksi kaupungiksi Taloustutkimuksen kaupunkeja koskevassa Muuttohalukkuus
2014 -tutkimuksessa: 30 % suomalaisista voisi kuvitella muuttavansa Tampereelle. Suomalaiset arvioivat
Tampereen myös kokonaismielikuvaltaan parhaaksi asuinpaikaksi.
• Tampere arvioitiin myös viihtyisimmäksi asuinympäristöksi.
Tampere suosittu kongressikaupunki
• Tampere menestyi hyvin kongressitilastoissa. Osallistujamäärien perusteella Tampere on kakkonen.
Täällä kävi 7 500 kongressivierasta.
Särkänniemi on vapaa-ajankeskusten ykkönen
•
Särkänniemen Elämyspuisto arvioitiin parhaaksi vapaa-ajankeskukseksi, Vapaa-ajankeskusten yrityskuvat
2011 -tutkimuksessa.
•
Tampereen Särkänniemi Oy sai tutkimuksessa parhaan yleisarvosanan keskiarvon: 8,33. Parhaimmat arviot
tulivat monipuolisuudesta ja näkyvästä mainonnasta.
27.5.2015
Tampere ja kaupunkiseutu
■
Tampereella 223 004 asukasta,
Suomen 3. suurin kaupunki
vuonna 2014.
■
Tampereen kaupunkiseudulla
373 575 asukasta, Suomen 2.
suurin kasvukeskus vuonna
2014.
■
■
YLÖJÄRVI
32 260
TAMPERE
223 004
Suomalaisista 2/3 asuu 200 km:n
säteellä Tampereesta.
NOKIA
32 847
Kaupunkiseudulla BKT/asukas yli
38 000 euroa (2012), BKT-indeksi
103,5 (Suomi=100)
27.5.2015
PIRKKALA
18 689
LEMPÄÄLÄ
22 233
VESILAHTI
4 492
ORIVESI
9 579
KANGASALA
30 471
Työvoima 2012
Tampereella (ja Tampereen kaupunkiseudulla)
■
■
■
■
■
Työllinen työvoima vuonna 2012 noin 96 169 (161 009),
Työttömiä 15 767 (22 858)
Työvoiman ulkopuolella vuonna 2013 noin 107 200 (183 750) henkilöä, joista
•
0-14-vuotiaita 28 % (34 %),
•
opiskelijoita 20 % (17 %) ja
•
eläkeläisiä 45 % (44 %)
Demografinen huoltosuhde vuonna 2014 46,5 % (52,6 %) (alle 15- ja yli 64-v./100) työikäistä
Maaliskuussa 2014 Tampereen työttömyysaste oli 17,1 % (koko Suomi 13,2 %)
Työllisten ikäjakauma
30%
29 %
(26 %)
25%
20%
20 %
(23 %)
15%
10%
21 %
(23 %)
15 %
(16 %)
14 %
(11 %)
5%
0%
15 - 24
27.5.2015
25 - 34
35 - 44
45 - 54
55 - 64
Työpaikat Tampereen
kaupunkiseudulla 2012
Tampereen kaupunkiseudulla toimialoittain TOL 2008
46 420
Julkinen hallinto ja maanpuolustus; koulutus; terveys- ja sosiaalipalvelut
33 360
Tukku- ja vähittäiskauppa; kuljetus ja varastointi; majoitus- ja ravitsemustoiminta
26 804
Teollisuus
21 596
Ammatillinen, tieteelinen ja tekninen toiminta; hallinto- ja tukipalvelutoiminta
10 882
Rakentaminen
8 847
Informaatio ja viestintä
7 340
Taiteet, virkistys ja muut palvelut
2 399
Rahoitus- ja vakuutustoiminta
Tuntematon
1 862
Maa-, metsä- ja kalatalous
1 699
Kiinteistöalan toiminta
1 585
Kaivostoiminta; sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; vesi-, viemäri- ja jätehuolto
1 215
0
27.5.2015
10000
20000
30000
40000
Lähde: Tilastokeskus 2013
50000
Tampereen kaupunkiseudun suurimmat
yksityiset työnantajat (2013)
Henkilöstö
Pirkanmaan Osuuskauppa
Posti Oy
Nokia Oyj
Metso Minerals Oy
Sandvik Mining and Construction Oy
AGCO Power Oy
Nokian Renkaat Oyj
ISS Palvelut Oy
Nokia Solutions and Networks Oy
Saarioinen Oy
Valmet Power Oy
Valmet Fabrics Oy
27.5.2015
1 831
1 272
1 161
973
956
878
861
730
688
630
628
607
Tampereen suurimmat julkiset
työnantajat
Henkilöstö
Tampereen kaupunki (2014)
Tampereen yliopistollinen sairaala (2013)
Tampereen yliopisto (2014)
Tampereen teknillinen yliopisto (2013)
27.5.2015
15 228
4 767
2 000
2016
Tampereen kaupungin toimintamalli





Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä
 Poliittisen johtamisen uudistaminen pormestarimallin avulla
 Tilaaja–tuottaja-malli
 Asiakaslähtöisyys
Pormestarimallin myötä kaupungin poliittisella johtamisella on tunnistettavat
kasvot ja asioiden valmistelu on demokraattisesti johdettua
Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti tilaaja–tuottaja-mallilla tavoitellen
vaikuttavuutta, monipuolisuutta ja taloudellisuutta.
Kaupunkilaiset osallistuvat asioiden valmisteluun ja palvelujen
kehittämiseen.
Tampereen kaupungin toimintamallia uudistetaan vuoden 2015 aikana.
27.5.2015
Tampereen kaupungin talouden
tunnusluvut
Talouden tunnusluvut
Asukasmäärä
Henkilöstömäärä
Veroprosentti
2014
223 004
15 228
19,75
Vuosikate, milj. €
83
Vuosikate/Poistot, %
94
Tulos, milj. €
-19,2
Yli-/alijäämä, milj. €
-18,1
Investoinnit (netto), milj. €
214
Investointien tulorahoitus, %
38.9
Taseen loppusumma, milj. €
1 907,0
Lainat, milj. €
374,7
Lainat, € / asukas
1 679
27.5.2015
Tampereen kaupunkikonsernin
talouden tunnusluvut
■
Tampereen kaupunkikonserniin kuuluu 47 tytäryhteisöä, 4 kuntayhtymää ja 12
konsernin kannalta olennaista osakkuusyhteisöä ja viisi säätiötä.
Talouden tunnusluvut
Asukasmäärä
Vuosikate, milj. €
Vuosikate/poistot, %
Tulos, milj. €
Yli-/alijäämä, milj. €
Investoinnit (netto), milj. €
Investointien tulorahoitus, %
Taseen loppusumma, milj. €
Lainat, milj. €
Lainat, € / asukas
27.5.2015
2014
223 004
208,6
119
18,4
6,1
330,4
63
3 131,0
1 255,0
5 624
Oppiva ja opiskeleva
TAMPEREEN
KAUPUNKI
4.5.2015
Suosittu opiskelukaupunki
Tampere on Helsingin jälkeen Suomen suurin opiskelukaupunki.
Tampereella on
■ 38 peruskoulua, joissa koululaisia 16 489.
■ 6 koulua, joissa perusopetusta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi
ja saksaksi.
■ Tampereen kansainvälinen koulu aloitti syyslukukauden alussa 2012,
jossa opetuskieli englanti ja 5 muussa koulussa perusopetusta ruotsin,
ranskan, saksan ja englannin kielillä (Aleksanterin koulu, Tammelan koulu,
Pyynikin koulu, Sammon koulu, Svenska samskolan).
■ 12 lukiota (18) ja 1 aikuislukio, joissa 6 700 opiskelijaa (8 700)
■ yli 30 ammatillista koulutusalaa.
■ 2 yliopistoa, 2 ammattikorkeakoulua, yhteensä 35 400 opiskelijaa
■ 2 kansalais- ja työväenopistoa.
Yli 15-vuotiaista tamperelaisista lähes kolme neljästä (72,9 %) on suorittanut
perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Näistä keskiasteen koulutuksen saaneita on
40,5 % ja korkea-asteen koulutuksen saaneita 32,4 %.
27.5.2015
Ammattikorkeakoulut
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)
■ Työelämää palveleva monialainen korkeakoulu.
■ Painopisteinä tekniikka, hyvinvointipalvelut, liiketalous, matkailu ja kulttuuri.
■ 40 koulutusohjelmaa, joista 7 englanninkielistä.
■ 10 000 opiskelijaa.
■ Ammatillinen opettajakorkeakoulu.
■ Täydennyskoulutusta.
■ Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.
■ Toimipisteet Tampereen lisäksi Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla.
Poliisiammattikorkeakoulu
■ Espoossa sijainnut Poliisiammattikorkeakoulu ja Tampereen Poliisikoulu
yhdistyivät yhdeksi oppilaitokseksi 1.1.2008 alkaen. Yhdistymisen myötä koko
poliisin tutkintokoulutus ja tutkimustyö keskittyvät Tampereelle.
■ Toimitilat Hervannassa.
■ 500 opiskelijaa.
27.5.2015
Tampereen teknillinen yliopisto
■
Perustettu vuonna 1965.
■
9 900 opiskelijaa, joista noin 1 400
ulkomaalaisia.
■
4 tiedekuntaa: Luonnontieteet,
Tekniset tieteet, Tieto- ja
sähkötekniikka, Talous ja
rakentaminen.
■
Kampus Hervannassa.
■
Toimintaa useilla paikkakunnilla
Etelä- ja Länsi-Suomessa.
27.5.2015
Tampereen yliopisto
■
■
■
■
■
Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi
Helsingistä Tampereelle vuonna 1960,
Tampereen yliopistoksi se muuttui vuonna
1966.
Yli 15 000 tutkinto-opiskelijaa, joista
noin 1 100 ulkomaalaisia.
9 tieteenalayksikköä: lääketieteen,
biolääketieteellisen teknologian,
terveystieteiden, informaatiotieteiden,
kasvatustieteiden, kieli-, käännös- ja
kirjallisuustieteiden, yhteiskunta- ja
kulttuuritieteiden, viestinnän, median, ja
teatterinyksikkö, sekä johtamiskorkeakoulu.
Avoin yliopisto, jossa noin 6 500 opiskelijaa
vuosittain.
Täydennyskoulutuskeskus TYT, jossa
noin 2 900 opiskelijaa vuosittain.
27.5.2015
Tutkimuksen kärjessä
Tampereen teknillinen
yliopisto TTY
Kärkitutkimusalat
 Signaalinkäsittely
 Optiikka ja fotoniikka
 Älykkäät koneet
 Biomallinnus ja rakennettu ympäristö


Suomen Akatemian huippuyksiköt
Kalvotutkimuksen huippuyksikkö
27.5.2015
Valtion teknillinen
tutkimuskeskus VTT
Tutkimusaloja Tampereella
 Tuotantoteknologia
 Turvallisuus
 Käyttäjäkeskeinen tietotekniikka
 Lääketieteellisen teknologian instituutti
 Mittaustekniikka ja bioanturit
 Materiaalit ja kemikaalit
 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Tampereen yliopisto TaY
Suomen Akatemian huippuyksikkö
 FinMIT, mitokondrioiden, aineenvaihdunnan ja sairauksien
tutkimuksen huippuyksikkö
Tutkimusyksiköitä mm.
 Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimusryhmä TAUCHI
 Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET
 Rauhan ja konfliktin-tutkimuskeskus TAPRI
 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos
 Työelämän tutkimuskeskus WRC
 Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus TaSTI
 Silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus SILK
 Eturauhassyövän tutkimuskeskus PCRC
27.5.2015
Tampere aktiivinen kehittäjä

INKA -ohjelma

ITI (6Aika-rahoitus)

Viiden Tähden Keskusta

Rantaväylän tunnelin -kehitysprojekti

Tampereen katuraitiotie

Tampere Senior -hanke

Oma Tesoma -hanke

Airport -konsepti
27.5.2015
Eco2 Ekotehokas Tampere 2020
Tavoitteet
■ Edelläkävijän roolin ottaminen ilmastoasioissa
■ Tampereen ilmastositoumusten toteuttaminen
■ Kaupunkirakentamisen toimintatapojen kehittäminen
■ Ympäristöliiketoiminnan kasvun tukeminen
Hankkeita
■ EU-GUGLE - European cities serving as Green Urban Gate towards
Leadership in Sustainable Energy. Viisivuotinen EU-GUGLE projekti etsii
ja testaa lähes nollaenergiatasoon tähtääviä perusparannusmalleja
■ Co-ZED - Constructing zero energy districts. Tavoitteena on suunnitella
lähes nollaenergia-asuinalue Härmälänrantaan
■ KEKO - Ekotehokkuustyökalun jatkokehittäminen
■ PuuVuores-projekti Isokuusi
■ TARMO – Tampereen asuinalueet energiatehokkaiksi.
■ Joukkoliikenteen kehittäminen; esimerkiksi kaupunkiraitiotie
■ Kevyen liikenteen verkostojen kehittäminen
27.5.2015
Virkeä ja vihreä
■
■
■
■
■
■
■
■
Matkailukaupunki
Kongressikaupunki
Messukaupunki
Kulttuurikaupunki
Liikuntakaupunki
Tapahtumien kaupunki
Luontokaupunki
Kestävän kehityksen kaupunki
27.5.2015
Matkailukaupunki
■
Strategiset painopisteet perhematkailu,
kulttuurimatkailu sekä kokous- ja
kongressimatkailu.
■
Hotelliyöpymisten perusteella Suomen
toiseksi suosituin matkailukaupunki.
■
Ulkomaisten matkustajien lukumäärä
vuonna 2014 oli noin 320 000 Tampereen
lentoasemalla.
■
Särkänniemen Elämyspuisto on Suomen
toiseksi suosituin perhematkailukohde,
jossa kävi 2014 noin 606 000 kävijää koko
vuoden aikana.
27.5.2015
Kongressikaupunki
■
Tampere-talo on Suomen johtava
kongressikeskus.
■
2014 oli 14 kansainvälistä kongressia, joissa
kävi noin 3 600 osallistujaa ja 76 konferenssia,
joissa oli
7 500 osallistujaa.
■
Kokousasiakkaat valitsivat Tampere-talon
Suomen kongressitalojen kärkeen jo
kuusi kertaa.
TNS Gallupin tutkimus kongressitalojen
asiakastyytyväisyydestä.
■
Joutsenmerkki
Keväällä 2014 Tampere-talolle myönnettiin
Joutsenmerkki ensimmäisenä kokous- ja
kongressikeskuksena Pohjoismaissa. Merkki
kertoo kuluttajille tuotteen ja palveluiden olevan
ympäristön kannalta parhaiden joukossa.
4.5.2015
■Esteettömyyspalkinto
Tampereen kaupungin vammaisneuvosto
valitsi Tampere-talon vuoden 2014
esteettömyyspalkinnon saajaksi. Talo saa
kiitosta erilaisten yleisöjen
huomioimisesta, asiakaslähtöisestä
toimintatavasta ja hyvästä palvelusta.
Messukaupunki
■
■
■
■
Vuosittain järjestetään noin 20 messut, joissa näytteilleasettajia 4 000 ja kävijöitä
150 000.
Kansainvälisiä ammattimessuja mm. Alihankinta-, Turvallisuus- sekä Sähkö- ja
Tietoverkkomessut.
Kansallisesti suosittuja kuluttajamessuja mm. Asumisen ja rakentamisen ASTAmessut, Suomen kädentaitomessut, Kirjamessut sekä Keräily- ja antiikkimessut.
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus on yksi Suomen suurimmista
tapahtumakeskuksista. Suuria yleisötapahtumia järjestetään vuosittain noin 60,
kokouksia ja yksityistilaisuuksia noin 250. Vuonna 2014 kävijöitä oli yhteensä
501 779 , joista Tampereen Messujen tapahtumissa käyneitä oli 281 270,
urheilutapahtumissa käyneitä 216 273.
27.5.2015
Kulttuurikaupunki
■
■
■
■
■
■
15 ammattiteatteria ja yhteensä noin 30 teatteria.
Tampereen Filharmonia on Suomen ainoa täysmittainen
sinfoniaorkesteri pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Tampereen Ooppera.
Tampere-talo on Pohjoismaiden suurin konsertti- ja
kongressikeskus.
Museokeskus Vapriikki, Tampereen taidemuseo, Sara
Hildénin taidemuseo, Tampereen taidemuseon
Muumilaakso, Työväenmuseo Werstas, Lenin-museo,
Mediamuseo Rupriikki, Nukke- ja pukumuseo,
Poliisimuseo, Vakoilumuseo, Amurin työläismuseokortteli,
Kivimuseo.
Taidekeskukset: Verkaranta, Valokuvakeskus Nykyaika,
Taidekeskus Mältinranta, Galleria Saskia, Taidekeskus
Haihara.
27.5.2015
Liikuntakaupunki
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
4 uimahallia, 6 jäähallia, 9 talviuintipaikkaa.
80 km valaistuja ulkoilureittejä.
Suomen ensimmäinen tekojäärata v. 1956.
Suomen ensimmäinen jäähalli v. 1965.
Tampereen stadion Ratina v. 1965.
Tammelan jalkapallostadion.
Tampereen uintikeskus.
Pyynikin palloiluhalli.
Kaukajärven soutu- ja melontastadion.
Kansainvälisiä kisoja vuosittain mm. Tammerturnaus ja nuorten Delfin Basket
Yli 20 pääsarjatasolla pelaavaa joukkuetta.
27.5.2015
Tapahtumien kaupunki
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
Tampereen kansainväliset
lyhytelokuvajuhlat.
Tanssi virtaa Tampereella –
nykytanssifestivaali.
Taidesuunnistus.
Tampere Biennale.
Mukamas kansainvälinen
nukketeatterifestivaali.
Tampere Guitar Festival.
SotiisiMoves.
Tammerfest.
Tampereen kukkaisviikot.
Tapahtumien yö.
Maailmantango-festivaali.
Tampereen Jazz happening.
Tampereen Joulutori.
Tallipihan Joulukylä.
27.5.2015
Luontokaupunki
■
■
■
■
■
Puistoja ja viheralueita 2 623 hehtaaria eli noin 124 m2/asukas
Järviä ja lampia 200, neljännes kaupungin pinta-alasta on vettä
21 luonnonsuojelualuetta, mm. Pyynikki ja Viikinsaari
Pyynikinharju on maailman korkein soraharju, 80 m Pyhäjärven pinnasta
Pudotus kaupunkia halkovassa Tammerkoskessa 18 metriä
27.5.2015
Kestävän kehityksen kaupunki
■
■
■
■
■
■
■
■
Tampere on hyväksynyt Aalborgin sitoumukset ja
kestävä kehitys on kaupunkistrategian läpileikkaava
teema
Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 ja
luonnonsuojeluohjelma 2012-2020 hyväksyttiin
valtuustossa vuonna 2012
Tampere on allekirjoittanut Euroopan Unionin
pormestareiden ilmastositoumuksen ja Eurocitiesjärjestön ilmastojulistuksen vuonna 2009.
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia
valmistui vuonna 2010
Kaupunki on solminut työ- ja elinkeinoministeriön
kanssa energiatehokkuussopimuksen
Ympäristötilinpäätös otettiin Tampereella käyttöön
ensimmäisenä kaupunkina Suomessa
Ympäristöasioiden huomiointia kaupungin
työpaikoilla edistetään ekotukitoimintamallilla
Tampere valittiin Suomen ensimmäiseksi Reilun
kaupan kaupungiksi vuonna 2008
27.5.2015