Valintaopas
VALINTAOPAS 2015–2016 Opiskelijat kemian tunnilla Ikaalisten yhteiskoulun lukio Tutorit 2014 Oppilaskunnan hallitus 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO Perustamisesta nykypäivään Yhteystiedot Opettajat ja oppiaineet 2014–2015 Oppilaskunta Tutortoiminta Ilmoitusasiat 4 5 6 7 7 8 Opetussuunnitelman yleinen osa 9 Järjestyssäännöt Arviointi Suoritus- ja arvosteluohjeet 12 13 15 Aine- ja kurssikohtainen esittely 20 Äidinkieli ja kirjallisuus Ruotsi Englanti Saksa Ranska Matematiikka Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Ilmaisutaito Tietotekniikka Wanhojen tanssiaiset Ainevalintakortti 20 21 22 23 24 25 29 30 30 31 32 33 33 34 35 35 36 38 39 40 41 41 42 42 44 46 3 PERUSTAMISESTA NYKYPÄIVÄÄN Ikaalisten yhteiskoulu on perustettu vuonna 1902, ja lukio on aloittanut toimintansa 1931. Koulurakennus on valmistunut vuonna 1952 ja lisärakennus vuonna 1960. Ikaalisten yhteiskoulu on muutettu 1.8.1968 Ikaalisten kunnalliseksi keskikouluksi ja Ikaalisten yhteislukioksi. Ikaalisten yhteislukio on muutettu 1.8.1974 Ikaalisten kauppalan (nykyään kaupungin) koululaitokseen kuuluvaksi Ikaalisten lukioksi. Syksyllä 2002 lukion nimi muutettiin Ikaalisten yhteiskoulun lukioksi. Lukiorakennus peruskorjattiin lukuvuonna 2006–2007. Syksyn 2014 ylioppilaat Paavo Salin ja Eero Hakala 4 IKAALISTEN YHTEISKOULUN LUKIO Postiosoite Käyntiosoite PL 25, Poppelikatu 10, Puhelin vaihde telefax kanslia rehtori opettajainhuone kiinteistönhoitaja Ohivalintanumerot e-mail www-osoite wilma 39501 Ikaalinen 39500 Ikaalinen 03-45 011 03-450 1292 03-450 1291 03-450 1413 03-450 1293 044 730 1283 044 730 1295 kanslia.lukio@ikaalinen.fi http://www.ikaalinen.fi/palvelut/koulut/lukio/ https://ikawilma.ikaalinen.fi:1443 (poissaoloseuranta) Henkilökunnan etunimi.sukunimi@ikaalinen.fi sähköpostiosoitteet Rehtori Helena Korkeakoski puh. 044 730 1283 e-mail: helena.korkeakoski@ikaalinen.fi Apulaisrehtori/ opinto-ohjaaja Niko Mäenpää puh. 044 730 1294 e-mail: niko.maenpaa@ikaalinen.fi Koulusihteeri Sirpa Sarin puh. 4501 291 kanslia.lukio@ikaalinen.fi Kanslian palveluajat maanantai-perjantai klo 8.00–14.00. Koulun virallinen ilmoitustaulu on ala-aulassa. Kanslian postilaatikko Postia/ilmoittautumisia voi jättää kanslian oven vieressä olevaan postilaatikkoon. Lomakkeita löytyy kansliakerroksen käytävässä olevalta palvelutiskiltä. Kuraattori Minttu Haveri puh. 044 730 1298 Terveydenhoitaja Merja Jokinen puh. 044 730 1275 Kiinteistönhoitaja Jorma Kalliomäki puh. 044 730 1295 5 OPETTAJAT JA OPPIAINEET lv 2015–2016 Eivola Outi, matematiikka ja kemia Härmä Esa, maantiede ja biologia Karttunen Outi, ranska Latvala Riitta, liikunta ja terveystieto Mèlart Hanna, kuvataide Mäenpää Niko, historia ja yhteiskuntaoppi Pasanen Niina, tietotekniikka Patokorpi Varpu, englanti Peltoniemi Ilkka, musiikki Perälä Liisa, ruotsi ja saksa Rantanen Janne, liikunta ja terveystieto Rantavaara Hanna, ruotsi, sivutoiminen tuntiopettaja Rintakoski Yrjö, fysiikka Vuorela Timo, uskonto, psykologia ja filosofia Väisänen Anna, äidinkieli ja kirjallisuus sekä ilmaisutaito Samuli Kyrönviita/ KU1 6 OPPILASKUNNAN HALLITUS JA OHJAAVA OPETTAJA vuosi 2015 1. vuosikurssi Noora Iso-Oja, puheenjohtaja Annika Kujansuu, jäsen Miika Mäkelä, varapuheenjohtaja Vili Heikkilä, jäsen 2. vuosikurssi Arttu Aalto, jäsen Jani Haavisto, jäsen Oona Honkamaa, sihteeri Iida Mäkinen, rahastonhoitaja, opettajainkokousvastaava Ohjaava opettaja Esa Härmä TUTORTOIMINTA Ikaalisten yhteiskoulun lukiossa aloittivat lukuvuonna 2005–2006 ensimmäiset tutorit. Tutortoiminta eli vertaisohjaus on oppilaanohjausta, jossa ohjaajina toimivat lukion toisen vuosikurssin opiskelijat. Tutorien pääasiallisena tehtävänä on auttaa uusia opiskelijoita pääsemään nopeasti perille koulun käytänteistä ja opiskelutavoista. Lisäksi tutorit osallistuvat koulun esittelytilaisuuksiin, tapahtumien järjestelyihin sekä uusien tutorien koulutukseen. Tutorit saavat työstään kurssimerkinnän sekä erillisen kirjallisen todistuksen. Suoritukseen sisältyy osallistuminen tutor-koulutukseen; järjestetään 5. jaksossa lukujärjestyspalkkien ulkopuolisena ajankohtana. ohjaustilaisuuksien pitäminen omalle ryhmälle. koulun esittely- ja edustustilaisuuksiin osallistuminen. osallistuminen uusien tutorien koulutukseen. tutorpäiväkirjan pitäminen. 7 ILMOITUSASIAT Opinto-ohjaus Ikaalisten yhteiskoulun lukiossa opiskelijan ohjaukseen osallistuu jokainen koulun henkilökuntaan kuuluva. Ohjauksen suunnittelusta, järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaa opinto-ohjaaja Niko Mäenpää. Opinto-ohjauksen oppitunneilla perehdytään lukioopiskelun luonteeseen ja sen tavoitteisiin, opiskelutekniikkaan, nuoren kehitykseen sekä urasuunnittelun perusteisiin. Luokkatuntien lisäksi kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada opiskeluun ja urasuunnitteluun liittyvää ohjausta henkilökohtaisesti tai pienryhmissä. Henkilökohtaiseen ohjaukseen opiskelijan tulee itse varata aika opinto-ohjaajalta, jonka tavoittaa myös puhelinnumerosta 044 7301294 tai sähköpostilla osoitteesta niko.maenpaa@ikaalinen.fi. Opiskelijan ottamista kopioista peritään seuraavat maksut: A4 yksipuolisena 20 senttiä, A4 kaksipuolisena 40 senttiä, A3 yksipuolisena 40 senttiä ja A3 kaksipuolisena 80 senttiä. Kopiomaksu peritään kaikista opiskelijan ottamista omista kopioista. Koulumatkat ja koulumatkatukihakemus Ikaalisten yhteiskoulun opiskelijat ovat oikeutettuja koulumatkatukeen, jos koulumatkan pituus on yli 10 km. Koulumatkan kustannus on lisäksi oltava vähintään 54 €/kk. Jos opiskelija linja-autoyhteyksien puuttumisen vuoksi joutuu itse järjestämään koulukuljetuksen, hänellä on mahdollisuus anoa korvausta KELA:lta näin aiheutuneista kuluista. Opiskelijan tulee täyttää koulumatkatukihakemus ja jättää se koulun kansliaan KELAan toimitettavaksi. Lukiossamme on siirrytty näyttölipusta opiskelijaseutulippuun. Opiskelijaseutulippu on voimassa 30 vrk rajatulla kuntien määrittelemällä seutulippualueella (meillä Parkano-Ikaalinen-Tampere). Opiskelija maksaa lipusta 20 €/kerta ja koulu/kunta maksaa lopun 43 €:n omavastuuosuudesta. Opiskelija huolehtii itse kortin lataamisen matkahuollon toimipisteessä Ikatalla. Opintotuki Lukiossa opintotukea voi saada lukion oppimäärän suorittamiseen. Päätoimisena pidetään lukion päiväopetuksena järjestettyjä opintoja. Opintotuen myöntämisen perusteina ovat hakijan opintomenestys ja taloudellisen tuen tarve. Opintojaan aloittavalle riittää oppilaitokseen hyväksyminen. Opiskelijan on tämän jälkeen edistyttävä opinnoissaan. Opintojen edistymistä ei pidetä riittävänä, jos opiskelija laiminlyö opintojaan. Lapsilisän saaja ei saa opintorahaa. Lapsilisää maksetaan viimeisen kerran kuukaudelta, jona lapsi täyttää 17 vuotta. Seuraavan kuukauden alusta lukien lapsi voi hakea opintotukea. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien. (Opintotukihakemuksen jättämisessä ratkaisevaa on saapumispäivämäärä – ei postituspäivä!) Lisätietoja saa koulun kansliasta ja KELAn paikallistoimistosta, molemmista saa myös hakulomakkeita. Osoitetietojen muutokset on ilmoitettava kansliaan pikaisesti. Tietojen muutokset vaikuttavat opintotukietuuksiin. 8 OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Ikaalisten yhteiskoulun lukio tahtoo tukea nuorten kasvamista yksilöiksi, joilla on terve itsetunto ja halu itsensä monipuoliseen kehittämiseen ja jotka ovat sosiaalisesti ja eettisesti valveutuneita, ymmärtävät kansallisen kulttuurin merkityksen, ovat valmiita avoimeen ja suvaitsevaan kansainvälisyyteen ja kantavat vastuuta maailmasta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin. 9 1. Terve itsetunto itsensä tunteminen itsensä ja toisten arvostaminen halu kehittää itseään 2. Kriittinen ja humaani maailmankuva demokratian, tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistäminen oman maailmankuvan kriittinen rakentaminen mahdollisimman monipuolisen maailmankuvan rakennusaineiden tarjoaminen ympäröivän maailman ja sen lainalaisuuksien kriittinen pohdinta 3. Oman kulttuuriperimän tunteminen suomalaisen, pohjoismaisen, eurooppalaisen ja koko maailman kulttuuriperimän vaaliminen paikkakunnan historian ja perinteiden vaaliminen 4. Kansainvälisyys suvaitsevaisuus avoimuus toisten kansojen ja kulttuurien arvostus kansainvälinen yhteistyö 5. Yhteistyökyky kestävän kehityksen korostaminen muuttuvassa maailmassa omien velvollisuuksien ja oikeuksien tunteminen OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. Oppiminen ymmärretään tilannesidonnaiseksi tapahtumaksi, jossa opiskelija käsittelee aktiivisesti ja päämäärätietoisesti tietoa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Oppiminen tapahtuu sekä itsenäisesti että opettajan ohjauksessa vertaisryhmän kanssa. Oppiminen on aina sidoksissa opiskelijan aiempiin tietorakenteisiin. Nämä ohjaavat uuden omaksuttavan tiedon käsittelyä, tulkintaa ja mieleen painamista. Oppimisessa korostuvat elinikäisen oppiminen ja oppimaan oppiminen. Uuden tiedon ohella oppimis- ja työskentelytavat ovat elinikäisen oppimisen edellytykset. Opetuksessa tulee huomioida erilaiset oppijat. Opiskelun tavoitteena on antaa valmiuksia toimia aktiivisena ja vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä. 10 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, avoimuutta yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua lukion toimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Toimintakulttuurin pääpiirteet tulee kuvata opetussuunnitelmassa. Ikaalisten yhteiskoulun lukiossa on pitkät perinteet opetus- ja kasvatustyössä. Meillä keskitytään ammattitaitoisen henkilökunnan johdolla hyvään yleissivistävään perusopetukseen, joka takaa vertailukelpoiset ja hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet. Opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelun tukeminen tapahtuu yhdessä kotien kanssa. Erityisesti siirryttäessä perusopetuksesta lukioon opiskelua tuetaan tiiviillä yhteistyöllä yhteiskoulun opettajien kanssa. Lukion tutor-toiminnan tarkoitus on auttaa uusia opiskelijoita pääsemään nopeasti perille koulun käytänteistä ja opiskelutavoista. Tutor-toiminta eli vertaisohjaus on oppilaanohjausta, jossa ohjaajina toimivat lukion toisen vuosikurssin opiskelijat. Tutorit osallistuvat myös koulun esittelytilaisuuksiin, tapahtumien järjestelyihin sekä uusien tutorien koulutukseen. Ikaalisten yhteiskoulun lukion yhteistyökumppaneita ovat korkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset, aikuiskoulutus, musiikkiopisto, perusopetuksen koulut, seurakunta, työvoimatoimisto, Pohjois-Satakunta -lehti, kansalaisopisto, paikalliset kulttuuri- ja liikuntajärjestöt ja -laitokset. Koulussamme toteutetaan vuotuinen kulttuuriretki, lukiodiplomit, suulliset kielikokeet; nivelkohdassa tukea antavat valmentavat kurssit sekä koulun juhlat työsuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen. Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja voi halutessaan osallistua opettajainkokouksiin ja koulun kehittämisryhmään. Hyvinvointia koulussamme edistävät yhteiset pelisäännöt ja sitoutuminen perustehtävään, oppimiseen, koulutukseen ja kasvatukseen. Hyvinvoinnin edellytys on koulun hyvä henki. Tähän sisältyy mm. työrauha, tasa-arvoisuus, toisten kuunteleminen, rehellinen palaute, oman edun tavoittelun vähentäminen, avoimuus, huumori, rehellisyys ja toisten huomioon ottaminen. Kunnioitamme toisten työntekoa arvostamalla jokaista ihmisenä, ymmärtämällä, ettei kukaan ole täydellinen. Hyvä yhteistyö edellyttää tehokasta tiedonkulkua, tiedotteiden lukemista, aikarajojen ja yhteisten sääntöjen noudattamista. 11 Järjestyssäännöt 1. Kouluajaksi katsotaan työjärjestyksen mukainen työpäivä. 2. Päivänavauksesta huolehtivat opiskelijat, opettajat ja seurakunta kukin vuorollaan. Päivänavaus alkaa klo 8.55 ja kestää n. viisi minuuttia. 3. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti työjärjestyksen mukaisesti 4. Opiskelijat poistuvat luokasta opettajan kanssa tunnin loputtua ja tulevat luokkaan viivyttelemättä kellon ilmoittaessa tunnin alkamisesta. 5. Opiskelijan edellytetään käyttäytyvän asiallisesti ja noudattavan hyviä tapoja. Koulun omaisuutta käsiteltäessä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Opiskelija on velvollinen korvaamaan koulun omaisuudelle aiheuttamansa vahingon. Sattuneesta vahingosta on ilmoitettava koulun henkilökunnalle. 6. Yhteisen viihtyvyyden kannalta on välttämätöntä, että kouluyhteisön jäsen säilyttää koulun ja koulualueen siistinä. jokainen 7. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. 8. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (LL 25 §). 9. Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan erottaminen oppilaitoksesta määräajaksi kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi (LL 25 §) 10. Kouluyhteisön jäsen ei saa käyttää päihteitä eikä huumaavia aineita kouluaikana eikä koulun järjestämissä tilaisuuksissa ja retkillä. 11. Tupakointi ja tupakkatuotteiden käyttäminen on kielletty koulurakennuksessa ja koulun alueella sekä sen välittömässä läheisyydessä. Samoin tupakointi on kielletty koulun ulkopuolella järjestettävien oppituntien aikana ja kaikissa koulun tapahtumissa. 12. Milloin opiskelijoiden vapaa-ajan toiminta tapahtuu koulun tiloissa tai koulun kerhojen puitteissa, tulee heidän noudattaa koulun järjestyssääntöjä soveltuvin osin. 13. Niissä asioissa, joista ei järjestyssäännöissä erikseen määrätä, noudatetaan voimassa olevia lukiota koskevia säännöksiä ja määräyksiä sekä rehtorin tai opettajien antamia ohjeita. Opiskelijan työpäivät ovat lukujärjestyksen mukaiset koulupäivät. Kurssit suoritetaan osallistumalla lähiopetukseen. Opiskelijan anoessa poissaoloa on samalla esitettävä poissaoloaikainen opintosuunnitelma. Koeviikoille ei myönnetä poissaololupaa lomamatkoja varten. Poissaolojen merkityksestä kurssin suoritukseen kerrotaan tarkemmin kohdassa arviointi. 12 ARVIOINTI Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvostelu, arvosanan antaminen, on yksi arvioinnin tulos. Keskeistä on, että arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Koulun itsearviointi Opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan jatkuva arviointi on välttämätöntä koulun toiminnan tarkoituksenmukaiselle uudistamiselle. Tavoitteellisella ja yhdessä suunnitellulla arvioinnilla saadaan aikaan hyvät edellytykset koulun toimimiselle hyvänä oppimis- ja työympäristönä. Itsearviointi on osa opetussuunnitelman jatkuvaa kehittämistä. Siihen osallistuvat Ikaalisten yhteiskoulun lukiossa opettajat, opiskelijat, muut kouluyhteisön jäsenet, opiskelijoiden huoltajat ja yhteistyötahot. Arviointitietoa käytetään parantamaan koulun toimivuutta ja mitoitettaessa voimavaroja. Itsearviointi on syytä suunnata kullakin kerralla vain osaan määritellyistä tavoitteista. Ajan mittaan sen tulee kattaa kaikki toiminnan osa-alueet. Arvioinnin tulee olla monipuolista, joustavaa ja avointa. Arvioinnin palaute raportoidaan aina siinä mukana oleville ja tarvittaessa koulun ylläpitäjälle. Arviointi muodostaa myös pohjan koulun talouden voimavarojen suunnittelulle. Koulun työvuoden alussa määritellään alkavan vuoden arvioinnin kohdealue. Valitun osaalueen arviointi suoritetaan työvuoden kuluessa useissa erilaisissa yhteyksissä. Opiskelija-arviointi Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa. Arviointia on kaikissa koulun vuorovaikutustilanteissa. Arvioinnin kautta opiskelija konkretisoi koulunsa toiminta-ajatuksen, toivotut tulokset ja opiskelunsa tavoitteet. Opiskelija-arvostelun ohella arviointi antaa palautetta opiskelijan edistymisestä, opiskelutaidoista ja oppimistuloksista. Arvioinnissa oppimisprosessi saa aikaisempaa merkittävämmän korostuksen. Opiskelijan realistiset käsitykset omista taidoistaan ja tavoitteistaan, oman työn merkityksestä, omista taidoistaan ja tiedoistaan auttavat terveen itsetunnon ja minäkuvan rakentumista. Opettajalle oman työn arviointi sekä opetuksen arviointi yhdessä opiskelijoiden kanssa antaa perusteet opetuksen jatkuvalle kehittämiselle. 13 KIELIOHJELMA Valtioneuvoston vahvistamassa lukion tuntijaossa esiintyy kaksi kielenopetuksen tasoa: A-taso ja B-taso. A1 tarkoittaa alakoulun 3. luokalla yhteisenä alkanutta kieltä ja A2 alakoulun 3. luokalla vapaaehtoisena alkanutta kieltä. B1 tarkoittaa yläkoulun 7. luokalla alkanutta yhteistä kieltä ja B2 yläkoulun 8. luokalla alkanutta valinnaista kieltä sekä B3 lukiossa alkanutta valinnaista kieltä. Lukion suorittaminen edellyttää opiskelijalta vähintään yhtä A-tason kieltä ja vähintään yhtä B-tason kieltä, joista jompikumpi on toinen kotimainen kieli. Ikaalisten yhteiskoulun lukion kieliohjelma määräytyy Ikaalisten kaupungin yleissivistävän opetuksen koulutussuunnitelman perusteella seuraavasti: A1 B1 B2 B3 englanti ruotsi ranska, saksa ranska, saksa Opettajat Anna Väisänen ja Liisa Perälä saksan opiskelijoiden kanssa Düsseldorfissa joulukuussa 2013 14 SUORITUS- JA ARVOSTELUOHJEET Opiskeluaika ja opinto-ohjelma Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukiolain 24§:n mukaisesti suoritusaika on korkeintaan neljä vuotta, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusajan pidennystä. Pidennyksestä päättää rehtori. Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit, vähintään 10 syventävää kurssia sekä mahdollisesti soveltavia kursseja. Näiden yhteismäärän tulee olla vähintään 75. Koska lukion tulee totuttaa opiskelijansa pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn, opiskelijan opinto-ohjelmaan tulee kuulua kahtena ensimmäisenä vuotena vähintään 28 kurssia/lukuvuosi. Perustellusta syystä opiskelija voi lukion opinto-ohjaajan kanssa neuvoteltuaan laatia rehtorin luvalla opinto-ohjelmansa tästä poikkeavalla tavalla. Opiskelija valitsee opinto-ohjelmaansa kurssit aina lukuvuotta varten kerrallaan. Opiskelija voi kuitenkin tarkistaa opinto-ohjelmaansa kurssien vaihtuessa. Lukuvuoden aikana tapahtuvista tarkistuksista opiskelijan tulee neuvotella ensin opinto-ohjaajan kanssa. Rehtorille osoitetut kirjalliset opinto-ohjelman tarkistuspyynnöt perusteluineen on jätettävä kansliaan pääsääntöisesti viikkoa ennen kurssin alkamista. Yleensä aloitettua kurssia ei voi keskeyttää. Aineenopettajan kanssa neuvoteltuaan opiskelija voi erityisestä syystä keskeyttää kurssin opiskelun rehtorin luvalla. Arvosteltavaksi jätettyä kurssia ei voi poistaa opinto-ohjelmasta. Hyväksytysti suoritetun kurssin opiskelija voi ottaa uudelleen opinto-ohjelmaansa vain, jos opettajakunta myöntää siihen luvan erityisen painavasta syystä. Tällöin kurssin arvosanaksi tulee suorituksista parempi. Kurssien suoritus ja arvostelu Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kanssa. Lukio-opinnot jakautuvat kursseihin, joiden laajuus on keskimäärin 38 oppituntia. Kurssit arvostellaan toisistaan riippumatta niiden päätyttyä. Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin riippumatta siitä, annetaanko kurssista tai oppiaineen oppimäärästä suoritusmerkintä vai käytetäänkö muuta arviointitapaa. Numeroarviointi tallennetaan sen varalta, että opiskelija haluaa numeroarvosanan päättötodistukseen. Numeroarvosanat ovat 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) ja 10 (erinomainen). Muita arviointitapoja ovat suoritusmerkintä s = suoritettu, kesken = k, hylätty = h. 15 Numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Muut valinnaiset opinnot arvioidaan siten, kuin kurssiselosteiden yhteydessä määrätään. Liikunta ja terveystieto ovat kaksi eri oppiainetta, jotka arvioidaan erillisinä. Äidinkieli ja kirjallisuus sekä historia ja yhteiskuntaoppi ovat kumpikin yksi oppiaine, joista annetaan vain yksi arvosana. Muutoin kuin numeroarvosanalla arvioiduista kursseista annetaan numeroarvosana päättötodistukseen, mikäli opiskelija sitä pyytää. Pyyntö on esitettävä, kun kaikki opintoohjelmaan kuuluvat ko. aineen kurssit on suoritettu. Suoritus Pääsääntöisesti kurssi suoritetaan niin, että opiskelija osallistuu opetukseen ja suorittaa kurssiin kuuluvan kokeen, ns. kurssikokeen. Tällöin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin myös opiskelijan tuotosten arviointiin. Kurssin suoritus lähiopetuksessa Poissaoloja 5 Poissaoloja yli 6 Poissa kokeesta hyväksyttävästä syystä Kurssikoe hylätty tai poissa kokeesta luvatta Kurssikoe hyväksytty tai jätetty arvostelematta hyväksyttävästä syystä Opiskelija selittää syyt opettajalle Ei arvostella Uusintakuulustelu jakson jälkeen Uusintakuulustelu jakson jälkeen Kurssin korotuskoe Kurssi suoritettava uudestaan Jos hylätty, mahdollisuus kerran kurssin suoritus-k. Jos hylätty, kurssi käytävä uudestaan Järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa Jos opiskelijalla on kurssin arviointiin liittyviä osasuorituksia palauttamatta tai tekemättä, kurssi arvioidaan merkinnällä k (kesken) ja opiskelijalla on mahdollisuus täydentää suorituksiaan myöhemmin opettajan kanssa sovittuun määräpäivään mennessä. Kaikki keskeneräiset kurssit raukeavat lukuvuoden päättyessä, ja ne on suoritettava uudestaan, paitsi viidennen jakson keskeneräinen kurssi, joka on suoritettava seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. 16 Jos opiskelija on poissa opetuksesta, se vaikuttaa alentavasti arviointiin. Jos poissaoloon on hyväksyttävä syy, opiskelijan tulee antaa tarvittavat näytöt opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Aloitteen tästä tekee opiskelija. Jos hyväksyttävä pitempiaikainen poissaolo on etukäteen tiedossa (esim. leikkaus, orkesterin esiintymismatka, urheilijoiden kilpailut ja valmennusleirit, myönnetyt lomamatkat, inssiajo ja liukkaankelin harjoitukset), opiskelija sopii opettajien kanssa poissaoloajan opintosuunnitelmasta viikkoa ennen tai välittömästi tulevasta poissaolosta tiedon saatuaan. Hyväksyttyyn sairauspoissaoloon tulee olla lääkärin/kouluterveydenhoitajan todistus ja muihin poissaoloihin ao. vastuuhenkilön varmennus. Jos poissaoloja on yli kuusi tuntia, kurssi poistetaan opiskelijan opinto-ohjelmasta, ja se on käytävä uudestaan tai suoritettava kokonaan itsenäisesti. Lukioasetuksen 4§:n mukaan lukion opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opetukseen osallistumatta lukion opetussuunnitelmaan kuuluva kurssi tai oppimäärä. Luvan myöntää rehtori ao. aineen opettajia kuultuaan. Jos opiskelija aikoo suorittaa kurssin opetukseen osallistumatta, hänen tulee neuvotella siitä kurssin opettajan kanssa ja laatia opiskelusuunnitelma. Suoritus voi tapahtua pääsääntöisesti seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla: - Opiskelija tekee sovitut opetukseen osallistumista korvaavat tehtävät ja osallistuu kurssikokeeseen. - Opiskelija suorittaa kurssikoetta laajemman kurssin korotuskokeen. Uusintakuulustelut Kurssin uusintakoe pidetään jokaisen jakson päättymisen jälkeen työsuunnitelmassa ilmoitettavana aikana. Kurssin korotuskoe pidetään kaksi kertaa lukuvuodessa työsuunnitelmassa määrättyinä päivinä. Opiskelijalla, joka on ollut hyväksyttävästä syystä poissa kurssikokeesta ja jolle ei siitä syystä ole annettu kurssiarvosanaa, on oikeus osallistua kurssikokeen uusintaan kurssin päättymisen jälkeen ensimmäisenä uusintakuulustelupäivänä. Tämä sama oikeus on opiskelijalla, joka on saanut hylätyn kurssiarvosanan. Kurssiarvosana määräytyy tämän kokeen ja opetuksen yhteydessä annettujen tai muiden näyttöjen perusteella. Opiskelijalla, joka on saanut kurssiarvosanan tai joka hyväksyttävien poissaolojen vuoksi on jätetty arvostelematta, on oikeus osallistua kerran korotuskokeeseen. Tämän kokeen arvosana on kurssin arvosana, jos se on aikaisemmin annettua arvosanaa parempi. Kurssin korotuskokeeseen voi kuulua myös suullinen osa. Opettaja voi harkintansa mukaan pitää tämän suullisen osan muulloinkin kuin koepäivänä. Opiskelijalla on saman kurssin osalta oikeus osallistua vain kurssikokeen uusintaan tai kurssin korotuskokeeseen. Samana päivänä opiskelija voi osallistua korkeintaan kahteen kokeeseen. Jos opiskelijan poissaolojen vuoksi kurssi on jätetty arvostelematta eikä poissaoloihin ole ollut hyväksyttäviä syitä, menettää opiskelija tältä osin myös oikeutensa osallistua kurssin korotuskokeeseen. Tällöin opiskelija voi suorittaa kurssin vain edellä suorituskohdassa mainitulla tavalla. Sama on tilanne, jos opiskelija on saanut hylätyn kurssiarvosanan ja hän kurssikokeen uusinnassa tai kurssin korotuskokeessa saa edelleen hylätyn kurssiarvosanan. 17 Kirjalliset ilmoittautumiset uusintakuulustelupäivien kokeisiin on jätettävä kansliaan annettuun määräaikaan mennessä. Jos opiskelija ilmoittautuu ja on poissa kuulustelusta ilman hyväksyttävää syytä, katsotaan uusintakuulustelun suoritus hylätyksi, eikä opiskelijalla ole siis enää oikeutta osallistua uusintakuulusteluun. Aineen oppimäärän suoritus Oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen arvosanassa. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajilla on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perustella määräytyvää arvosanaa paremmat. Oppimäärän arvosana on numeroarvosanoin arvosteltujen kurssiarvosanojen keskiarvo, soveltavat kurssit ovat keskiarvoon vaikuttava lisänäyttö. Opiskelija voi kuitenkin yrittää parantaa oppiaineen arvosanaa suorittamalla kyseisen aineen erillisen kuulustelun. Lukion oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki hänen arvioidut kurssinsa, eikä mitään voi jälkikäteen enää poistaa. Erilliset kuulustelut Opiskelijalla on oikeus osallistua samassa oppiaineessa vain yhteen erilliseen kuulusteluun. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijoita ohjataan käyttämään kuulusteluja hyväkseen ylioppilastutkinnon kokeisiin valmistautumisessa. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot Muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot voidaan hyväksyä yhden tai useamman lukion kurssin suoritukseksi, mikäli opinnot tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään vastaavat korvattavia lukion opetussuunnitelman mukaisia tai niitä täydentäviä opintoja. Rehtori ja hänen määräämänsä opettaja päättävät opintojen hyväksymisestä. Näistä opinnoista annetaan oppiaineen numeroarvosana, tai ne vaikuttavat oppiaineen arvosanaan lukiossa vain, jos kyseiset opinnot kuuluvat johonkin lukion opetussuunnitelman mukaiseen oppiaineeseen. Oppilaan edun mukaista on, että hän pyytää päätöstä opintojen hyväksymisestä lukion kurssin suoritukseksi ennen, kuin aloittaa opinnot toisessa oppilaitoksessa. 18 Hyväksyttyä kurssisuoritusta ei saa uusia muussa oppilaitoksessa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamassa arvioinnissa. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1-5 hylätty 1 2 3 4 5 lukioasteikko 4 (hylätty) 5 (välttävä) 6 (kohtalainen) 7 (tyydyttävä) 8 (hyvä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) asteikko 1-3 hylätty 1 1 2 2 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä kumpaa (ylempää vai alempaa) lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina, niistä annetaan numeroarvosana. Arvioinnista tiedottaminen Jokaisen jakson jälkeen opiskelijalle annetaan jaksotodistus, johon edellytetään huoltajan allekirjoitusta. Anttoni Tornikoski/ KU1 19 AINE- JA KURSSIKOHTAINEN ESITTELY ÄIDINKIELI PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Kurssi 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Kurssi 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Kurssi 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Kurssi 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Kurssi 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan puheviestintään liittyviä tietoja ja taitoja. Kurssilla tehdään puheviestinnän harjoituksia sekä yksin että ryhmässä. Opitaan arvioimaan puheviestinnän merkitystä opiskelussa, ihmissuhteissa ja työelämässä. Kurssi 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä. Varmennetaan taitoja kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Kurssi valmentaa opiskelijoita ylioppilaskokeen tekstitaidon kokeeseen. Kurssi 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Kurssilla perehdytään yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Omien tekstien laatimisessa kiinnitetään erityistä huomiota tekstin viimeistelyyn ja muun muassa kielen ja tyyliasun hiomiseen. Kurssilla perehdytään ylioppilaskokeen esseekokeeseen. SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi V. Asiatyyli ja viestintä (ÄIV) Kurssilla kehitetään lukio-opinnoissa tarvittavia kielellisiä perusvalmiuksia. Harjoitellaan oikeakielisyyttä ja asiatyyliä. Kurssi on tarkoitettu niille lukion aloittaneille opiskelijoille, jotka haluavat kerrata äidinkielen ja kirjallisuuden perusasioita. Kurssi 10. Luova kirjoittaminen (ÄI10) Kurssilla tutustutaan luovaan kirjoittamiseen kirjoittamalla ja analysoimalla erilaisia fiktiivisiä tekstejä. Tehdään runsaasti teksti- ja kirjoitusharjoituksia. Keskustellaan teksteistä ja harjoitellaan tekstien muokkausta. Teksteistä voidaan työstää ryhmän oma julkaisu. Kurssi 11. Lehtityön kurssi (ÄI11) Kurssilla tutustutaan lehden toimittamisen eri vaiheisiin sekä teoriassa että käytännössä. Harjoitellaan tuottamaan lehdessä julkaistavaksi sopivaa materiaalia. Mahdollisuuksien mukaan vieraillaan lehden toimituksessa tutustumassa toimittajan työhön. 20 Kurssi 12. Median maailma (ÄI12) Opiskelija suorittaa itsenäisesti Median maailma -verkkokurssin. Ohjeet löytyvät internetsivuilta http://www10.edu.fi/lukiodiplomi/media/#1. Tehtäväsuoritukset palautetaan omalle opettajalle. Kurssi 13. Median lukiodiplomi (ÄI13) Kurssi pohjautuu Opetushallituksen suoritus- ja arviointiohjeisiin. Pohjana on opiskelijan lukioaikana suorittamat vähintään neljä mediaan liittyvää tai soveltavaa kurssia, joiden jälkeen suoritetaan median lukiodiplomikurssi. Kurssin aikana työstetään lukiodiplomityö, laaditaan työsuunnitelma ja mediaelämäkerta sekä kirjoitetaan essee, joka sisältää itsearvioinnin. Lukiodiplomista annetaan erillinen todistus. RUOTSI Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1) PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Koulu- ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Lukukauden aikana on mahdollisuus järjestää halukkaille opintomatka johon Pohjoismaahan. Kurssi 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Kurssi 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Kurssi 5. Elinympäristömme (RUB5) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden ruotsin kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssiin kuuluu suullisen kielitaidon koe. Kurssi 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Kurssi 9. Abikurssi (RUB9) Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti ylioppilaskokeen eri osioita. Kurssi järjestetään kesällä. SOVELTAVA KURSSI Kurssi V. Valmentava kurssi (RUBV) Kurssi on tarkoitettu lukion aloittaville opiskelijoille. Kurssilla kerrataan ruotsin kielen perusasioita. Tavoitteena on luoda edellytykset ruotsin opiskelulle lukiossa. 21 ENGLANTI PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Kurssi 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Kurssi 3. Opiskelu ja työ (ENA3) Kurssi 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Kurssi 5. Kulttuuri (ENA5) Kurssi 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssi 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8) Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat sekä muiden englannin kurssien aihepiirit. Kurssiin kuuluu suullisen kielitaidon koe. Kurssi 9. Abikurssi (ENA9) Kurssi valmentaa opiskelijoita ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla kerrataan rakenteita ja sanastoa sekä harjoitellaan erilaisia yo-kokeen tehtävätyyppejä. Kurssi V. Valmentava kurssi (ENAV) Kurssin tarkoituksena on kerrata englannin perusasioita ja luoda edellytykset englannin opiskelulle lukiossa. Kurssi on tarkoitettu niille lukion aloittaneille, joiden kielitaito kaipaa erityistä tukea. SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa- ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, mm. mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Kurssi 2. Meillä ja muualla (SAB22) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla 22 Kurssi 3. Ennen ja nyt (SAB23) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssi 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Kurssi 5. Kulttuuri (SAB25) Kurssin aihepiireinä voivat olla esim. kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Kurssi 6. Yhteinen maapallomme (SAB26) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Kurssi 7. Tiede ja tekniikka (SAB27) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssi 8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB28) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssi 9. Abikurssi (SAB29) Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti ylioppilaskokeen eri mahdollista toteuttaa opintomatka kohdekieliseen maahan. osioita. Halukkaille on SAKSA Lukiossa alkava oppimäärä (B3) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Kurssi 2. Näin asiat hoituvat (SAB32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluja. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 23 Kurssi 3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Kurssi 4. Meillä ja muualla (SAB34) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssi 5. Ennen ja nyt (SAB35) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssi 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB36) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Kurssi 7. Kulttuuri (SAB37) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Kurssi 8. Yhteinen maapallomme (SAB38) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Kurssi 9. Abikurssi (SAB39)Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti ylioppilaskokeen eri osioita. Halukkaille on mahdollista toteuttaa opintomatka kohdekieliseen maahan. RANSKA SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB1) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Kurssi 2. Näin asiat hoituvat (RAB2) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 24 Kurssi 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB3) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Kurssi 4. Meillä ja muualla (RAB4) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssi 5. Ennen ja nyt (RAB5) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssi 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB6) Kurssilla aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Kurssi 7. Kulttuuri (RAB7) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita. Kurssi 8. Yhteinen maapallomme (RAB8) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Kurssi 9. Abikurssi (RAB9) Kurssi valmentaa opiskelijaa päättökokeeseen. Opiskelijoiden osallistuminen kirjalliseen ja/tai suulliseen päättökokeeseen antaa suuntaa kurssin toteutukselle. Harjoitellaan monipuolisesti ylioppilaskokeen eri osioita. MATEMATIIKKA (PITKÄ OPPIMÄÄRÄ) PAKOLLISET KURSSIT MAA1: Funktiot ja yhtälöt Vahvistetaan ja syvennetään peruslaskutaitoja yhtälön ratkaisusta, prosenttilaskennasta, verrannollisuudesta, neliöjuuresta ja potenssien laskusäännöistä. Syvennetään funktion käsitettä sekä tutustutaan potenssi- ja eksponenttifunktioihin. MAA2: Polynomifunktiot Tutustutaan polynomifunktioihin ja opetellaan ratkaisemaan polynomiyhtälöitä sekä epäyhtälöitä. 25 MAA3: Geometria Vahvistetaan peruskoulussa opittuja taitoja sekä tasogeometriassa että avaruusgeometriassa. Opetellaan muodostamaan lausekkeita geometrisen tiedon pohjalta sekä ratkaisemaan lausekkeista muodostettuja yhtälöitä. Opetellaan soveltamaan trigonometriaa myös vinokulmaisiin kolmioihin. MAA4: Analyyttinen geometria Luodaan yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille. Tutustutaan suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöihin. Vahvistetaan yhtälöryhmän ratkaisutaitoja sekä opetellaan ratkaisemaan itseisarvoyhtälöitä ja –epäyhtälöitä. MAA5: Vektorit Tutustutaan vektorin käsitteeseen ja hyödynnetään sitä kuvioiden ominaisuuksien tutkimisessa. Tutkitaan vektoreita kaksi- ja kolmiulotteisessa koordinaatistossa. Tutustutaan kolmiulotteisen suoran ja tason yhtälöihin. MAA6: Todennäköisyys ja tilastot Tutustutaan diskreetteihin ja jatkuviin tilastoihin ja niiden tunnuslukuihin. Harjoitellaan kombinatoriikkaa (esimerkiksi kuinka monella eri tavalla luokan oppilaat voidaan järjestää jonoon). Opetellaan todennäköisyyslaskentaa sekä perehdytään jatkuvien jakaumien ominaisuuksiin. MAA7: Derivaatta Kerrataan rationaalifunktio ja -yhtälöt. Tutustutaan funktion raja-arvoon ja jatkuvuuteen. Opetellaan määrittämään yksinkertaisten funktioiden derivaatta. Tutkitaan derivaatan avulla funktion kulkua sekä ratkotaan pienimmän ja suurimman arvon ongelmia. MAA8: Juuri- ja logaritmifunktiot Tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioihin, niiden ominaisuuksiin sekä derivaattoihin. Opitaan yhdistetyn funktion derivointi. Tutustutaan käänteisfunktioihin. MAA9: Trigonometriset funktiot ja lukujonot Tutustutaan trigonometrisiin funktioihin yksikköympyrän avulla. Opetellaan trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen sekä trigonometristen funktioiden derivointi. Tutustutaan lukujonoihin ja opetellaan ratkaisemaan käytännön ongelmia lukujonojen avulla. MAA10: Integraalilaskenta Tutustutaan integraalifunktion käsitteeseen ja opetellaan integroimaan alkeisfunktioita. Tutustutaan määrättyyn integraaliin, ja hyödynnetään sitä pinta-alojen ja tilavuuksien määrittämisessä. 26 SYVENTÄVÄT KURSSIT MAA11: Lukuteoria ja logiikka Opitaan muotoilemaan väitelauseita matemaattiseen muotoon sekä tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla. Opetellaan matemaattisia todistusperiaatteita. Opitaan lukuteorian peruskäsitteet ja perehdytään alkulukuihin sekä lukujen jaollisuuteen. Suoritusajankohta: Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisen vuoden aikana. Kurssi on kuitenkin mahdollista suorittaa jo ensimmäisen vuoden keväällä. MAA12: Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Opitaan etsimään tuttujen yhtälöiden ratkaisujen likiarvoja numeerisesti. Pohditaan likiarvojen ”riittävää” tarkkuutta ja likiarvojen virheen merkitystä. Tutustutaan algoritmiseen ajatteluun ja tietokoneiden käyttämään matematiikkaan. Määritetään numeerisesti myös funktioiden muutosnopeutta sekä pinta-alaa. Suoritusajankohta: Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisen vuoden keväällä. MAA13: Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Syvennetään ja kerrataan differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettista perustaa. Tutustutaan äärettömän käsitteeseen. Syvennetään integraalilaskennan taitoja. Hyödynnetään raja-arvoja ja integraalia muun maussa lukujonojen ja todennäköisyysjakaumien tutkimiseen. MAA14: Kertauskurssi Kerrataan pitkän matematiikan pakollisten kurssien pääasioita. Ratkotaan tehtäviä, jotka edellyttävät eri kurssien tietojen yhdistelyä. Lasketaan vanhoja ylioppilaskoetehtäviä. Harjoitellaan selkeän koevastauksen laatimista. SOVELTAVA KURSSI MAAV: Johdantokurssi Kurssin tavoitteena on kerrata peruskoulun keskeisiä matematiikan aihepiirejä ja valmentaa opiskelemaan matematiikkaa lukiossa. Lisäksi myös pitkän matematiikan opiskelijoille suositellaan kurssia MAB7 Talousmatematiikka. Suositus koskee erityisesti kaupallisen alan jatko-opinnoista kiinnostuneita. Kurssin voi tarvittaessa suorittaa myös itsenäisesti toisen vuoden keväällä tai kolmannen vuoden aikana. Kurssin pohjatietoina tarvitaan kurssien MAA8 ja MAA9 tietoja. 27 MATEMATIIKKA (LYHYT OPPIMÄÄRÄ) PAKOLLISET KURSSIT MAB1: Lausekkeet ja yhtälöt Vahvistetaan peruskoulussa opittuja matemaattisia taitoja, kuten yhtälönratkaisua. Perehdytään lineaariseen riippuvuuteen ja verrannollisuuteen. Tutustutaan toisen asteen polynomifunktioon ja opetellaan ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä. MAB2: Geometria Vahvistetaan peruskoulussa opittuja geometrian taitoja sekä tasogeometriassa että avaruusgeometriassa. Opitaan tekemään havaintoja geometrisista kuvioista sekä ratkomaan käytännön ongelmia geometrian avulla. MAB3: Matemaattisia malleja I Tutkitaan reaalimaailman ilmiöitä ja niiden säännönmukaisuuksia. Syvennetään lineaariseen mallin käsitettä sekä tutustutaan eksponentiaaliseen malliin. Opitaan ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. Tutustutaan logaritmiin ja ratkaistaan sen avulla eksponenttiyhtälöitä. MAB4: Matemaattinen analyysi Tutkitaan polynomifunktioiden kulkua ja muutosnopeutta. Tutustutaan derivaatan käsitteeseen sekä opitaan derivoimaan polynomifunktioita. Hyödynnetään derivaattaa funktion suurimman ja pienimmän arvon ratkaisemisessa. MAB5: Tilastot ja todennäköisyys Opitaan käsittelemään ja tulkitsemaan todennäköisyyslaskennan perusteisiin. tilastollisia aineistoja. Perehdytään MAB6: Matemaattisia malleja II Tutustutaan kahden muuttujan lineaarisiin ongelmiin ja niiden ratkaisuun. Ratkaistaan lineaarisia yhtälöpareja sekä lineaarisia optimointitehtäviä. Tutustutaan lukujonoihin ja niiden hyödyntämiseen käytännön ongelmissa. Kurssin aikana vahvistetaan yhtälönratkaisutaitoja. SYVENTÄVÄT KURSSIT MAB7: Talousmatematiikka Kurssin tavoitteena on antaa matemaattisia valmiuksia opiskelijan oman talouden suunnitteluun. Perehdytään talouselämän käsitteisiin ja laskumenetelmiin. Harjoitellaan muun muassa opintotuki-, verotus- sekä lainalaskuja. 28 MAB8: Matemaattisia malleja III Tutustaan nykypäivän teknologisoituvan maailman tarvitsemaan matematiikkaan. Opitaan vektorin käsite sekä vektorien peruslaskutoimitukset. Tutkitaan vektoreita kaksi- ja kolmiulotteisissa koordinaatistoissa. Tutkitaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän avulla. Opetellaan ratkaisemaan trigonometrisia yhtälöitä. Hyödynnetään trigonometrisia funktioita jaksollisten ilmiöiden mallinnuksessa. MAB9: Kertauskurssi Kerrataan lyhyen matematiikan pakollisten kurssien pääasioita. Ratkotaan tehtäviä, jotka edellyttävät eri kurssien tietojen yhdistelyä. Lasketaan vanhoja ylioppilaskoetehtäviä. Harjoitellaan selkeän koevastauksen laatimista. BIOLOGIA PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Eliömaailma (BI1) Kurssi 2. Solu ja perinnöllisyys (BI2) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 3. Ympäristöekologia (BI3) Kurssilla syvennetään ekologista tietämystä niin globaalilla kuin lähiluonnonkin tasolla. Aihepiirejä ovat biodiversiteetti ja sen merkitys, ympäristöongelmat, Suomen luonnon erityispiirteet ja kestävä kehitys. Kurssi 4. Ihmisen biologia (BI4) Sisältö keskittyy ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Kurssilla opiskellaan ihmisen lisääntymisen ja yksilönkehityksen biologiaa, eri elinten ja elimistöjen rakennetta ja toimintaa, elimistön uhkia ja puolustusmekanismeja sekä ihmislajin ominaisuuksia evoluutiossa. Kurssi 5. Bioteknologia (BI5) Opiskellaan solun rakennetta ja toimintaa aikaisempia kursseja syvällisemmin. Mitä geenit ovat, miten ne toimivat, millaista on niiden toiminnan säätely ja miten niitä tutkitaan, selvenee tällä kurssilla. Sisältöön kuuluu myös tietämystä mikrobeista, jalostusmenetelmistä ja geenitekniikasta. Geeninsiirtoja ja muuta geeniteknologiaa tarkastellaan myös eettisestä näkökulmasta. SOVELTAVA KURSSI Kurssi 6. Essential biology (BI6) Opiskellaan biologian perusasioita englannin kielellä, tavoitteena esimerkiksi helpottaa pääsykoe- tai englanninkielisten opiskelukirjojen lukemista. 29 MAANTIEDE PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Sininen planeetta (GE1) Kurssi 2. Yhteinen maailman (GE2) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 3. Riskien maailma (GE3) Opiskellaan uutisistakin tuttujen riskien syitä, seurauksia ja varautumismahdollisuuksia. Aiheina ovat niin luonnonmaantieteelliset kuin ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen ja itse ihmistoimintaan liittyvät riskit. Tavoitteena on oppia kunkin riskin alueellisuutta ja maapallon riskialueita. Kurssi 4. Aluetutkimus (GE4) Kurssilla opiskellaan kartografian ja muun maantieteellisen tiedon havainnollistamisen perusteita. Tutustutaan paikkatietojärjestelmiin ja harjoitellaan niiden sovellusta tietokoneohjelmilla. Samalla valmistellaan tutkielma itse valitusta aiheesta. SOVELTAVA KURSSI Kurssi 5. Kertauskurssi (GE5) Kurssilla kerrataan keskeisiä teemoja ylioppilaskokeita silmälläpitäen. Opiskelijoiden valinnoista riippuen kerrattavat asiat voivat olla niin maantiedettä kuin biologiaakin. FYSIIKKA PAKOLLINEN KURSSI Kurssi 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 2. Lämpö (FY2) Kurssilla käsitellään monipuolisesti mm. lämpöoppiin liittyviä peruskäsitteitä, lämpölaajenemista, kaasujen tilanyhtälöitä, olomuodon muutoksia, termodynamiikan pääsääntöjä sekä energiavaroja. Lisäksi kurssissa käsitellään energiavaroja, energian tuotantoa ja käyttöä nyt sekä tulevaisuudessa. Kurssi 3. Aallot (FY3) Kurssi koostuu mekaanisesta aaltoliikkeestä, äänestä ja valosta aaltoliikkeenä. Äänen yhteydessä kiinnitetään huomiota mm. kuulovaurioihin ja kuulon suojelemiseen. 30 Kurssi 4. Liikkeen lait (FY4) Kurssilla käsitellään monipuolisesti liikettä. Tarkastellaan kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia, kappaleeseen vaikuttavien voimien lakeja sekä erilaisia tapoja mallintaa kappaleen liikettä. Selvitetään miten kappale liikkuu ja mikä liikkeen aiheuttaa. Mekaaninen energia on yksi kurssin keskeisimmistä asiasisällöistä. Lisäksi tarkastellaan kappaleiden törmäyksiä ja niihin liittyviä säilymislakeja. Kurssi 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) Opetussuunnitelman edellyttämä kokeellinen lähestymistapa on vahvasti mukana tässä kurssissa. Oppilastöiden ja niihin liittyvien graafisten esitysten avulla havaitaan suureiden välinen riippuvuus. Näin opiskelijoita perehdytetään tieteenteon rakenteeseen. Kurssi 6. Sähkö (FY6) Sähköasioihin perehdytään oppilastöiden kautta lähtien luonnon tapahtumien havainnoista, mittausasetelmasta ja tiedon keräämisestä. Graafisen esityksen avulla havaitaan suureiden välinen riippuvuus. Kurssi 7. Sähkömagnetismi (FY7) Sähkömagnetismiin perehdytään oppilastöiden kautta lähtien luonnon tapahtumien havainnoinnista, mittausasetelmasta ja tiedon keräämisestä. Kokeellisuuden avulla havaitaan ilmiöitä ja suureiden välisiä riippuvuuksia. Kurssi 8. Aine ja säteily (FY8) Kurssilla opiskelijat perehtyvät säteilyn ja aineen rakenteen tutkimukseen, sekä historiaan että nykypäivään. Perustietojen ohella saadaan käsitys esimerkiksi säteilyn käytöstä lääketieteessä ja tekniikassa sekä ydinenergian vapautumisesta niin ydinvoimaloissa kuin tähdissäkin. Lisäksi käsitellään säteilyturvallisuutta. Kurssi 9. Matemaattinen fysiikka (FY9) Kurssilla muodostetaan kokonaiskuva fysiikasta kokoamalla yhteen fysiikan eri osa-alueet. Syvennetään eri osa-alueiden osaamista laskennallisella tasolla. Lisäksi käydään läpi yotehtäviä ja niiden pisteyttämisiä. KEMIA PAKOLLINEN KURSSI Kurssi 1. ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Tutustutaan kemiaan tieteenä sekä kemian mahdollisuuksiin ja merkitykseen nykypäivänä. Syvennetään peruskoulussa opittuja kemian perusteita, mm. orgaanisten yhdisteiden rakenteista, ominaisuuksista ja reaktioista. Tutustutaan kemiallisiin sidoksiin ja pohditaan sidosten vaikutusta aineen ominaisuuksiin. SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 2. Kemian mikromaailma (KE2) Tutustutaan aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiin yhteyksiin. Opitaan käyttämään erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä aineen ominaisuuksien päättelyssä. Syvennetään tietoja orgaanisten yhdisteiden rakenteesta. 31 Kurssi 3. Reaktiot ja energia (KE3) Tutustutaan kemiallisiin reaktioihin, niihin vaikuttaviin tekijöihin sekä niiden merkitykseen ihmiselle. Harjoitellaan reaktioyhtälöiden kirjoittamista sekä reaktioiden matemaattista käsittelyä. Tutustutaan reaktioissa tapahtuviin energianmuutoksiin sekä reaktionopeuteen. Kurssi 4. Metallit ja materiaalit (KE4) Tutustutaan teollisesti merkittäviin raaka-aineisiin ja niiden jalostusprosesseihin. Lisäksi perehdytään hapettumis-pelkistymisreaktioihin sekä sähkökemiaan. Tutustutaan erilaisiin muoveihin ja muihin polymeereihin. Kurssi 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) Tutustutaan kemialliseen tasapainoon erityisesti happo- ja emäsreaktioiden kautta. Tutkitaan, miten kemiallinen tasapaino ilmenee luonnossa ja teollisissa prosesseissa. Perehdytään lisäksi kiinteän aineen liukoisuuteen sekä kylläisessä liuoksessa vallitsevaan tasapainoon. Kurssi 6. Kemian työkurssi (KE6) Tutustutaan tarkemmin kemiassa käytettäviin kokeellisiin tutkimusmenetelmiin. Harjoitellaan havaintojen tekoa sekä havaintojen raportointia. Kurssi suoritetaan kerhomuotoisena toimintana varsinaisen lukujärjestyksen ulkopuolella. Kurssin suorittamisen voi aloittaa jo ensimmäisenä vuotena, mutta kurssin suorittaminen kokonaisuudessaan edellyttää kurssin KE3 tietojen hallintaa. USKONTO PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Kurssi 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) Kurssi 3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 4. Uskontojen maailmat (UE4) Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta, islamia ja luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. Näkökulmina kuhunkin uskontoon ovat levinneisyys ja kannattajamäärät, pyhät kirjat ja oppi, eettiset ohjeet, kultit ja rituaalit sekä suuntaukset. Kurssi 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5) Perehdytään kristinuskon vaikutuksiin suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Aiheita ovat Suomen kirkkohistorian yleislinjat, luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa, suomalaisen ihmisen uskon luonne sekä ei-kristilliset yhteisöt Suomessa. Kurssi 6. Uskonto elokuvassa (UE6) Kurssin tavoitteena on yhdistää opiskelijan uskonnosta hankkimat perustiedot syventäen elokuvakerronnalliseen ainekseen. Kurssilla tutustutaan elokuvien avulla uskonnon eri ilmenemismuotoihin. Kurssin sisältöinä ovat tunneilla katsottavat uskontoaiheiset elokuvat sekä opiskelijoiden elokuvista tekemät analyysit ja alustukset. Elokuvien aiheet sivuavat uskontoa ja politiikkaa, uskontoa ja identiteettiä sekä uskontojen välistä dialogia. 32 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto on monitieteinen, uskontoihin tai maailmankatsomuksiin sitoutumaton oppiaine. Se on valittavissa oppilaille, jotka eivät kuulu evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon. Kurssit suoritetaan verkkokursseina. PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Hyvä elämä (ET1) Kurssi 2. Maailmankuva (ET2) Kurssi 3. Yksilö ja yhteisö (ET 3) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. Kurssi 5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. FILOSOFIA PAKOLLINEN KURSSI Kurssi 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 2. Filosofinen etiikka (FI2) Perehdytään etiikan, eettisyyden ja moraalisen päättelyn luonteeseen länsimaisen filosofian näkökulmasta. Tutkitaan etiikan eri teorioita sekä niiden käsityksiä hyvästä, pahasta, oikeasta ja väärästä. Kurssin kantavana teemana on moraalin merkitys nykyaikana. Kurssilla valmistetaan myös tutkielma jostain modernista eettisestä ongelmasta. Kurssi 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) Keskitytään todellisuuden käsitteellistämiseen filosofian apuvälinein. Tarkastellaan käsityksiä todellisuuden ja olemassaolon rakenteesta. Etsitään totuuden luonnetta, tiedon mahdollisuuksia ja rajoja. Tutustutaan tieteelliseen tutkimukseen ja sen metodologisiin peruskäsitteisiin. Kurssi 4. Yhteiskuntafilosofia (FI4) Miksi yhteiskunta on olemassa ja mihin sitä tarvitaan? Mitä ovat nyky-yhteiskuntaan liittyvät filosofiset kysymykset? Kurssin keskeisiä teemoja ovat eri yhteiskuntateoriat, oikeudenmukaisuus, oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus, anarkismi, yhteiskunnalliset utopiat, identiteetin rakentuminen ja sukupuolisuus. 33 HISTORIA PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi 2. Eurooppalainen ihminen (HI2) Kurssi 3. Kansainväliset suhteet (HI3) Kurssi 4. Suomen historian käännekohta (HI4) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kurssilla käsitellään Suomen historian keskeisiä vaiheita esihistoriasta vuoteen 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee historian keskeisimmät kehityslinjat Ruotsi-Suomen poliittisessa -, väestö-, sosiaali- ja taloushistoriassa. Kurssin kautta opiskelija ymmärtää Suomen osaksi Eurooppaa ja ikaalilaisen ihmisen osaksi kansallista kehitystä. Kurssilla pyritään toteuttamaan vierailu johonkin keskiajan tai uuden ajan historialliseen kohteeseen Ikaalisissa tai lähialueilla. Suositellaan suoritettavaksi 1. lukuvuoden aikana. Kurssi 6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6) Kurssilla opiskelija tutustuu Euroopan ulkopuolisten kulttuuripiirien (esim. Afrikka, Intia ja islamilainen maailma) historiaan, henkiseen kulttuuriin, yhteiskuntarakenteeseen, talouselämään ja luonnonolosuhteisiin ja niiden keskinäiseen riippuvuuteen. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurin peruskäsitteen ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa. Kurssi voidaan toteuttaa tutkielmakurssina. Suositellaan suoritettavaksi 2. lukuvuoden aikana. SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi 7. Maailmantilanne nyt (HI7) Kurssilla seurataan ajankohtaisia poliittisia, taloudellisia ja kulttuuriteemoja joukkotiedotusvälinepainotteisesti. Tavoitteena on, että opiskelija seuraa aktiivisesti tiedotusvälineiden muuttuvaa tietoa ja hankkii itselleen kyvyn kohdata yhteiskunnan muutoksia. Kurssi toteutetaan tutkielmakurssina, jossa aihepiirit vaihtelevat medioissa kunakin aikana ajankohtaisten kysymysten mukaan. Kurssi on mahdollista laskea kuuluvaksi mediadiplomin pohjakursseihin. Suositellaan suoritettavaksi 2. lukuvuoden jälkeen HI3-kurssin jälkeen. Kurssi 8. Antiikki – länsimaisen kulttuurin perusta (HI8) Kurssi keskittyy antiikin Kreikan ja Rooman poliittiseen, kulttuuri-, taide- ja sosiaalihistoriaan. Pyrkimyksenä on lähestyä antiikkia sen omista lähtökohdista lähtien ja oppia tuntemaan antiikin kulttuurin merkitys eurooppalaisuuden perustana. Historian ja yhteiskuntaopin kertauskurssi (HI9) Kurssilla kerrataan historian ja yhteiskuntaopin keskeisimpiä sisältöjä. Lähiopetus jakautuu puoliksi historian ja yhteiskuntaopin kesken, ja kurssin sisällöt vaihtelevat opiskelijoiden kertaustarpeiden mukaan. Lisäksi harjoitellaan hyvän reaalivastauksen kirjoittamista. 34 YHTEISKUNTAOPPI PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Yhteiskuntatieto (YH1) Kurssi 2. Taloustieto (YH2) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 3. Kansalaisen lakitieto (YH3) Kurssi esittelee Suomen oikeusjärjestystä ja sen periaatteita. Lisäksi kurssi opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan kansalaisena, kuluttajana ja työntekijänä sekä hoitamaan yksinkertaisia oikeustoimia itse. Kurssilla varataan mahdollisuus käydä seuraamassa oikeusistuntoa paikallisessa käräjäoikeudessa. Kurssi 4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija Euroopan unionin toimintaan ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa. Kurssilla seurataan myös ajankohtaista Euroopan unionista käytävää keskustelua. Kurssilla on mahdollisuus tutustua myös Euroopan kansakuntien kulttuuriin ja ominaispiirteisiin. PSYKOLOGIA PAKOLLINEN KURSSI Kurssi 1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) Kurssilla tutustutaan yksilön psyykkiseen kehitykseen elämän eri vaiheissa. Aiheita ovat erilaiset kehityspsykologiset teoriat, perintötekijät ja hermoston kehitys, sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys ihmisen kehityksessä, psyykkisen kehityksen ongelmat sekä psyykkisen kehityksen tutkiminen. Kurssi 3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) Kurssilla perehdytään ihmiseen tietoa käsittelevänä olentona. Aiheina ovat muisti, havaitseminen, vireystilan säätely, nukkuminen ja uni, hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus, kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia. Kurssi 4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) Kurssin teemoja ovat eritasoiset motiivit, tunteet ja niiden muodostuminen, tunneteoriat, tunteiden ja motivaation yhteydet hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla, motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta. Lisäksi aiheina korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko. 35 Kurssi 5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) Kurssilla tarkastellaan persoonallisuutta ja mielenterveyttä. Aiheita ovat minuus ja identiteetti, persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista, persoonallisuuden tutkiminen, mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt ja hoito. SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi 6. Tutki ja kokeile (PS6) Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan oma psykologinen tutkimus. Lisäksi perehdytään psykologiatieteen luonteeseen ja eri tutkimusmenetelmiin sekä harjoitellaan tieteellisen tekstin tuottamista ja tutkimusraportin laadintaa. Kurssi 7. Sosiaalipsykologian perusteet (PS7) Kurssilla syvennetään tietoja ihmisestä sosiaalisena toimijana. Keskeisiä aiheita ovat vuorovaikutus, asenteet, viestintä, valta, yksilö ryhmässä sekä ryhmien väliset suhteet. MUSIIKKI PAKOLLISET KURSSIT MU1 Musiikki ja minä Mikä on suhteesi musiikkiin? Oletko tekijä, kuuntelija, tulkitsija tai kulttuuripalveluiden käyttäjä? Kurssilla etsitään omaa tapaasi toimia musiikin alueella ja kehitetään äänenkäyttöä sekä soittotaitoa. Samalla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta, kuunnellaan ääniympäristöä ja perehdytään kuulonhuoltoon. MU2 Moniääninen Suomi Suomalainen musiikkikulttuuri on osa eurooppalaista musiikkikulttuuria, ja se sisältää lukuisia osakulttuureja. Kurssilla tutustutaan laajasti suomalaiseen populaari-, taide- ja perinnemusiikkiin tutkimalla, kuuntelemalla ja musisoimalla. Musisoimalla kehitetään omaa ilmaisua ja sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksia. SYVENTÄVÄT KURSSIT MU3 Ovet auki musiikille Kurssilla tutustut itsellesi ennestään vieraisiin musiikkikulttuureihin. Ryhmä valitsee mielenkiintonsa mukaan musiikin tutkimuskohteita eri puolilta maailmaa, ja tutkii musiikkia osana alueen kulttuuria. Musiikinlajeihin tutustutaan musisoiden, musiikkia kuunnellen, tietokirjallisuuden avulla ja muusikoihin tutustuen. Kurssilla kehität erityisesti tiedonhankinta-, musisointi- ja esitystaitojasi. MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa Kurssin tavoitteena on tutustua musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin osana mediaa ja eri taidemuotoja. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi elokuvien musiikki, musiikkivideot ja näyttämömusiikki. Tuotoksena tällä kurssilla on usein tehty musiikkivideo, alkaen musiikin äänittämisestä ja päättyen videon leikkaamiseen digitaalisen kuvankäsittelyn avulla. 36 MU5 Musiikkiprojekti Kurssilla toteutetaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillinen kokonaisuus, jossa hyödynnetään aiempien kurssien aikana hankittuja tietoja ja taitoja. Ajankohdasta ja osallistujista riippuen toteutuksena voi syntyä äänitallenne, sävellysprojekti, konserttisarja tai vaikkapa musiikkiteatteria. SOVELTAVAT KURSSIT MU6 Musiikkiteknologia Musiikin tekemiseen tarvittava teknologia on kaikkien ulottuvilla. Kurssilla toteutetaan opiskelijoiden työnä demoäänitys omasta tai cover-laulusta. Samalla opiskellaan äänitysohjelman käytön perusteet, tutustutaan soitinten ja laulun mikittämiseen ja digitaaliseen äänen muokkaamiseen. Mahdollisuuksien mukaan suoritetaan myös vierailukäynti oikeaan äänitysstudioon. Kurssi on valittavissa seuraavan kerran lukuvuonna 2016-2017. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MU7 Vapaa säestys Säestystaidosta on hyötyä monessa eri ammatissa. Vapaan säestyksen kurssilla opetellaan populaarimusiikin laulujen säestämistä pianolla ja kitaralla. Reaalisointumerkit, tabulatuurimerkinnät, nuotit ja korvakuulo toimivat apuvälineinä soittamiselle, jonka tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä säestää laulua tyylinmukaisesti. Harjoittelun yhteydessä sivutaan myös improvisointia ja soittamista osana bändiä. Kurssi on valittavissa seuraavan kerran lukuvuonna 2015-2016. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MU8 Konserttimusiikki Kurssilla vieraillaan vähintään neljässä erilaisessa konsertissa, jotka voivat vaihdella tarjonnan mukaan esim. jazz-konsertista sinfoniaorkesterin esitykseen tai vaikka musikaaliin. Tavoitteena on tutustua konserttikulttuuriin ja –käyttäytymiseen sekä laajentaa erilaisten musiikin tyylilajien tuntemusta konserttielämyksien kautta. Musiikkia analysoidaan kuunnellen, keskustellen ja kirjallisesti. kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MU9 Musiikkidiplomi Musiikin lukiodiplomi perustuu lukioaikaiseen musiikinopiskeluusi. Edellytyksenä suorittamiselle on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Se on osoitus erityisestä harrastuneisuudestasi musiikissa ja tuo esiin erityisosaamistasi. Diplomissa yhdistyvät koulun ulkopuoliset musiikkisuoritukset ja lukion musiikinopetuksen tavoitteet. Lisätietoja musiikkidiplomista saat musiikinopettajalta ja Ikaalisten lukion nettisivuilta. Musiikkioppilaitoksissa suoritetut kurssit Lukio-opiskeluiden aikana tehdyistä laulu- tai soitinopinnoista voidaan hyväksi lukea soveltavia kursseja, mikäli opinnot ovat tavoitteiltaan, sisällöiltään ja tuntimääriltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Lukuvuoden mittaiset laulu- tai soitinopinnot 1 kurssi Peruskurssitasoiset tutkinnot 1 kurssi Ylemmät laulu- tai soitintutkinnot 2 kurssia 37 KUVATAIDE PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) Kurssi 2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2) 1. kurssi on pakollinen kaikille ja 2. vaihtoehtoinen musiikin kanssa. SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 3. Media ja kuvien viestit (KU3) Tutustutaan valokuvan, mainonnan, television ja elokuvan kuvakerrontaan sekä graafisen suunnittelun perusteissa kuvitukseen. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksissa. Kurssi 4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) Teematyöskentelyn ja oman kuvallisen ilmaisun kautta syvennetään eri kulttuurien ja taiteen tuntemusta. Keskeisiä sisältöjä: taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Kurssi 5. Nykytaiteen työpaja (KU5) Tutustutaan nykytaiteeseen, sen ilmiöihin ja niiden taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Prosessinomaista työskentelyä nykytaiteen keinoihin ja ilmiöihin pohjautuen. Oma tai ryhmän yhteinen produktio. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksissa. SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi 6. Keramiikka ja kuvanveisto (KU6) Kehitetään kolmiulotteista työskentelyä, tilallista ajattelua ja omaa kuvailmaisua. Päämateriaalina savi, mutta myös esim. paperimassa, kipsi, rautalanka ja kierrätysmateriaalit. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksissa. Kurssi on valittavissa vuorovuosin Grafiikka-kurssin (KU7) kanssa. Kurssi on valittavissa seuraavan kerran lukuvuonna 2014-2015. Kurssi 7. Taidegrafiikka (KU7) Tutustutaan taidegrafiikan erilaisiin tekniikoihin, esim. kuivaneula, kartonkigrafiikka, puupiirros, linokaiverrus, carborundum, serigrafia. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi on valittavissa vuorovuosin Keramiikka ja kuvanveisto -kurssin (KU6) kanssa. Kurssi on valittavissa seuraavan kerran lukuvuonna 2015-2016. Kurssi 8. Piirustus (KU8) Kurssilla harjoitellaan sekä mallista piirtämistä että etsitään ja kehitetään omaa luovaa piirustustyyliä erilaisin piirtimin. Kurssilla tutustutaan piirrostaiteeseen taidehistorian avulla. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Kurssi 9. Kuvataiteen lukiodiplomi (KU9) (edellyttää vähintään 4 hyväksytyn kuvataiteen kurssin suorittamista) Kuvataiteen lukiodiplomi on portfoliomuotoinen näyttötyö (tuotos, prosessin kuvaus) ja kirjallinen tehtävä. Lukiodiplomi suoritetaan Opetushallituksen laatimien ohjeiden ja tehtävien mukaisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä ja erillisellä diplomitodistuksella, jossa arviointiasteikko on 1-5. Suorituksen arvioi kaksi henkilöä: oma opettaja ja ulkopuolinen asiantuntija. 38 KÄSITYÖ Teknisen käsityön opetussuunnitelma Lukion teknisen käsityön kurssit antavat mahdollisuuksia suorittaa kädentaitojen opintoja myös lukiossa. Opiskelun lähtökohtana ovat opiskelijoiden omat ideat, toteutus ja itsenäinen työskentely. Käsityöprosessiin kuuluu tuotteen suunnittelu, tuotteen valmistaminen sekä prosessin dokumentointi tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen (portfolio, nettisivu). Kurssityöt ja oppisisällöt voivat sisältää teknisen työn eri osa-alueita opiskelijan omien intressien pohjalta puu-, muovi- ja sähköteknologiasta elektroniikkaan, jossain määrin on mahdollista myös metallien käyttö tuotteiden valmistamisessa. Opiskelussa voivat painottua tuotesuunnittelu, koneellinen työstäminen tai perinteinen käsityövälineiden käyttö opiskelijan oman kiinnostuksen mukaan. Kurssimateriaalit opiskelija kustantaa pääosin itse, koulu voi olla apuna materiaalien hankinnassa. Elektroniikkarakentelussa on mahdollisuus tutustua esimerkiksi tietokoneen käyttöön mikroprosessorien ohjelmoinnissa (picaxe). Teknisen työn kursseja on kolme, joista viimeinen on lukiodiplomikurssi. Kurssin pituus on 38 oppituntia. Tekninen käsityö ja teknologia (TN 1) Tekninen käsityö ja teknologia (TN 2) Lukiodiplomikurssi Kaikilla em. kursseilla opiskelijat voivat hyödyntää mahdollisuuksien mukaan tietokonetta tuotesuunnitteluun, mallintamiseen, tekniseen piirtämiseen, tiedon hakemiseen internetistä sekä oppilastöiden dokumentoimiseen ja esittelyyn. Arviointi Arvioinnissa huomioidaan koko käsityöprosessi, idea ja suunnitteluvaiheesta valmiiksi tuotteeksi sekä dokumentointi. Arviointia suoritetaan myös töiden edetessä jatkuvana arviointikeskusteluna. Arviointi tapahtuu TN1- ja TN2-kurssien osalta hyväksytty/hylätty periaatteella. Lukiodiplomikurssin arvioinnissa noudatetaan erillistä ohjeistusta. Oppimisympäristö Opiskelu tapahtuu Ikaalisten yhteiskoulun lukiorakennuksessa, erityisessä teknisen työn luokassa, jossa on nykyaikainen ja toimiva varustus monipuoliseen ja työturvalliseen opiskeluun 16 opiskelijalle. Luokassa on myös tietotekninen varustus ja joitakin oppiaineen erityisohjelmia. Lisäksi luokan läheisyydessä sijaitsee lukion atk-luokka. Radio sekä vahvistin, voidaan kytkeä äänilähteeseen. 39 LIIKUNTA PAKOLLISET KURSSIT Kurssi 1. Taitoa ja kuntoa (LI1) Kurssi 2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 3. Virkisty liikunnasta (LI3) Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssin ohjelmaa suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kurssi 4. Yhdessä liikkuen (LI4) Kurssin sisältönä ovat vanhojen tanssit. Kurssi huipentuu koko lukion kanssa yhdessä järjestettäviin juhlatanssiaisiin. Kurssi 5. Kuntoliikunta (LI5) Kurssilla keskitytään oman säännöllisen liikunnan tehostamiseen ja oman kunnon kohottamiseen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi 6. Lentopallokurssi (LI6) Kurssilla syvennetään ja kehitetään omia lentopallotaitoja. Mahdollisuuksien mukaan pelataan haasteotteluita muiden koulujen kanssa. Kurssi 7. Mailapelikurssi (LI7) Kurssilla kokeillaan ja kehitetään omia mailapelitaitoja. Mailapelit valitaan vuodenaikojen mukaan. Kurssi 8. Abien virkistyspelit (LI8) Kurssin sisältö kootaan opiskelijoiden toiveiden mukaisesti taitoja ja virkistystä tuottavasta liikunnasta. Kurssi 9. Liikunnan lukiodiplomi (LI9) Kurssin tavoitteen on OPH:n määrittämän liikunnan lukiodiplomin suorittaminen lukioaikana. Opiskelija saa ylioppilastodistuksen liitteeksi todistuksen diplomin suorittamisesta. Kurssi 10. Tanssin jatkokurssi (LI10). Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti abiturienteille. 40 TERVEYSTIETO PAKOLLINEN KURSSI Kurssi 1. Terveyden perusteet (TE1) SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssi 2. Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2) Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen osalta. Kurssilla korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuuta. Kurssi 3. Terveys ja tutkimus (TE3) Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Tutustutaan terveydenhuollossa käytössä oleviin tavallisimpiin tutkimuksiin ja niiden tulosten tulkintaan. OPINTO-OHJAUS PAKOLLINEN KURSSI Kurssi 1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1) SYVENTÄVÄ KURSSI Kurssi 2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2) Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatko-opintojen ja työelämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Kurssin aikana tutustutaan syvällisemmin oman kotikunnan ja lähialueen työ- ja yrityselämään sekä opiskeluvaihtoehtoihin toisella asteella ja erityisesti korkea-asteella. Työtapoina vierailuluennot, yritysvierailut sekä muut opintoretket. SOVELTAVA KURSSI Kurssi 3. Tutortoiminta (OP3) Tutortoiminta eli vertaisohjaus on oppilaanohjausta, jossa ohjaajina toimivat lukion toisen vuosikurssin opiskelijat. Tutorien pääasiallisena tehtävänä on auttaa uusia opiskelijoita pääsemään nopeasti perille koulun käytänteistä, opiskelutavoista ym. Lisäksi tutorit osallistuvat koulun esittelytilaisuuksiin, tapahtumien järjestelyihin sekä uusien tutorien koulutukseen. Kurssin suoritustapoina ovat osallistuminen tutorkoulutukseen, ohjaustilaisuuksien pitäminen omalle ryhmälle, koulun esittely- ja edustustilaisuuksiin osallistuminen, osallistuminen uusien tutorien koulutukseen. Kurssille osallistujat pitävät tutorpäiväkirjaan. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, ja se suoritetaan 2. lukuvuoden aikana. 41 ILMAISUTAITO SOVELTAVAT KURSSIT 1. Draamallisen ilmaisun taitoja (IT1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tunnistamaan omia ilmaisuvalmiuksiaan ja rohkaistuu käyttämään niitä. Lisäksi pyritään kehittämään opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja ja toimintaa ryhmässä sekä opiskelijoiden kykyä arvioida omaa ilmaisuaan. Kurssilla tehdään esimerkiksi keskittymis-, kontakti- ja rooliharjoituksia. Mahdollisuuksien mukaan käydään teatterissa ja pyritään analysoimaan muiden tekemää teatteriesitystä. 2. Ideasta muotoon (IT2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää taitojaan jollakin teatteri-ilmaisun osaalueella ja ymmärtää teatterin peruselementtien merkityksen. Tavoitteena on oppia tekemään esittävää teatteria ja oppia arvioimaan sekä omaa että muiden draamallista työskentelyä. Kurssin sisältö ja työtavat keskittyvät teatteri-ilmaisullisten taitojen syventämiseen. Mahdollisuuksien mukaan käydään teatterissa ja pyritään analysoimaan muiden tekemää teatteriesitystä. 3. Teatteritaide kautta aikojen (IT3) Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan teatteritietoutta. Lisäksi pyritään siihen, että opiskelija ymmärtää esittävän ja osallistuvan teatterin eroja. Kurssin sisältö ja työtavat koostuvat teatteritaiteen historiaan tutustumisesta sekä toiminnallisesti että draamakirjallisuuden avulla. Mahdollisuuksien mukaan käydään teatterissa ja pyritään analysoimaan muiden tekemää teatteriesitystä siten, että opiskelija osaisi sijoittaa näkemänsä ja kokemansa teatteritraditioon. 4. Oivalluksesta osallistumaan (IT4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää taitojaan jollakin teatteri-ilmaisun osaalueella ja ymmärtää teatteria kokemusten, elämysten ja tiedon avulla. Lisäksi pyritään siihen, että opiskelija oppii tekemään osallistuvaa teatteria ja oppii arvioimaan sekä omaa että muiden draamallista työskentelyä. Kurssilla keskitytään teatteri-ilmaisullisten taitojen syventämiseen ja jonkin aiheen työstämiseen esityksen muotoon toiminnallisin menetelmin. Mahdollisuuksien mukaan käydään teatterissa ja pyritään analysoimaan muiden tekemää teatteriesitystä. TIETOTEKNIIKKA SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi 1. Peruskurssi (AT1) Kurssilla perehdytään esityksen tekemiseen POWERPOINT -esitysgrafiikkaohjelmalla. Opiskelijoiden halutessa käydään läpi myös tutkielman laadintaa WORDtekstinkäsittelyohjelmalla. Samalla opiskelijat oppivat hallitsemaan mainittujen ohjelmien perusominaisuuksia. Tutustutaan INTERNETIN toimintaan, käyttöön ja palveluihin. 42 Kurssi 2. Taulukkolaskenta ja tietokanta (AT2) Kurssin käytyäsi osaat hyödyntää taulukkolaskentaa laskukaavoihin, laatia kaavioita ja etsiä sekä lajitella tietoa laajemmista tietokannoistakin. Opit myös laatimaan yksinkertaisen tietokannan. Kurssi 3. WEB -kurssi (AT3) Kurssilla laaditaan WEB -sivusto HTML-merkkauksella. Opiskelijat voivat hyödyntää aikaisempaa kokemustaan tai aloittaa aivan alusta. Tutustutaan webin sisällön tuottamiseen, arvioidaan luotettavuutta ja pohditaan vaaroja. Samalla kiinnitetään huomiota korrektiin verkkotyöskentelyyn. Kurssi 4. Ohjelmointi (AT4) Tällä kurssilla tutustutaan ohjelmointiin. Opit laatimaan itse yksinkertaisia toimivia tietokoneohjelmia. Kurssilla lähdetään liikkeelle aivan alkeista, mitään etukäteistietoa ohjelmoinnista ei tarvita. Kurssin käytyäsi osaat käskyt/käskyrakenteet tiedon tulostukseen, tiedon syöttöön, ehtolauseisiin, toistorakenteisiin, yksinkertaisiin funktioihin. Kurssi tarjoaa yhden mahdollisuuden loogisen ajattelun kehittämiselle. Kaisa Tapiainen, Mika Kujansuu, kirjailijavieras Aleksi Delikouras ja Ida-Maria Heloterä 43 The Dianmonds of the Night -tanssiaiset 2014 ♫ ♫ ♫ 44 Noora Kalli / KU8 45 Ikaalisten yhteiskoulun lukio AINEVALINTAKORTTI LV _________ NIMI: ______________________ Osoite: puh: selvästi tekstaten OPPIAINE ________________________ ________________________ KURSSIEN NUMEROT OPISKELUSUUNNITELMA ympyröi valinnat pakolliset syventävät soveltavat ÄI 123456 789 10 11 12 13 Englanti (A1-kieli) ENA 123456 Ruotsi (B 1-kieli) RUB 12345 Äidinkieli ja kirjallisuus lukion omat 1.vuosi 2. vuosi 3. vuosi V V,1,2,3,7, 10,11,12 4,5, 11,12,13 6,8,9 789 V V,1,2,3 4,5,6 7,8,9 679 V V,1,2 3,4,5 6,7,9 Kielet Saksa B2 lukiossa jatkava SAB2 123456789 1,2,3 4,5,6 7,8,9 B3 lukiossa alkava SAB3 123456789 1,2,3 4,5,6 7,8,9 B2 lukiossa jatkava RAB2 123456789 1,2,3 4,5,6 7,8,9 B3 lukiossa alkava RAB3 123456789 1,2,3 4,5,6 7,8,9 V,1,2,3, 4,6 5,7,8, 9,11,12 10,13,14 1,2,3 4,5,6 7,8,9 5,6 Ranska Matematiikka Matematiikka, pitkä MAA 123456 7 8 9 10 11 12 13 14 Matematiikka, lyhyt MAB 123456 789 V Ympäristö ja luonnontieteet Biologia BI 12 345 6 1 2,3,4,6 Maantiede GE 12 34 5 1 2,3,4 3.5 Fysiikka FY 1 23456789 1,2,3 4,5,6 7,8,9 Kemia KE 1 2345 1,2 3,4 5 1,4,5 2,4,5,6 3,4,5,6 1,2 2,3,4 3,4 4,5 Katsomusaineet Uskonto/ET UE/ET 123 45 Filosofia FI 1 234 6 Psykologia PS 1 2345 67 1,2 3,6,7 Historia HI 1234 56 7,8 1,2,5,8 3,4,6,7 9 Yhteiskuntaoppi YH 12 34 1,4 2,3,4 Musiikki MU 12 345 6789 1,2,3,4 3,4,5,7 7,8,9 Kuvataide KU 12 3456789 9 1,2,3 4,5,7,8 7,8,9 Käsityö TN 1 2 3 1,6,5 2,3,4,7 7,8,9,10 1 2,3 2,3 1 2 Taideaineet 123 Liikunta LI 12 3 4 5 6 7 8 10 Terveystieto TE 1 23 Opinto-ohjaus OP 1 2 Tietotekniikka AT 1234 1,2 3,4 Ilmaisutaito IT 12345 1,2 3,4 INO1, INO2, konsertin tuottaminen, bändi (ympyröi haluamasi kurssit) 9 3 KU7 (KU6) valittavissa 5 vuorovuosina vaalealla fontilla valtakunnalliset kurssit lihavoidulla fontilla koulukohtainen tarjonta Pvm: __________________ Opiskelijan allekirjoitus: __________________________ Huoltajan allekirjoitus: ___________________________ 46 Itsenäisyyspäiväjuhlan lavasteet Abit 47 IKAALISTEN YHTEISKOULUN LUKION YHTEISVALINNAN HAKUNUMERO ON 1079 Juulia Lahti /KU7 48
© Copyright 2024