1. No category

Monikulttuurisen lapsen
identiteetin ja kielen
kehityksen tukeminen
Identiteetti

Identiteetti tarkoittaa (ominta, sisimmäistä)
olemusta, ominaislaatua, yksilöllisyyttä ja
erikseen henkilöyttä.

Erikseen identiteetti tarkoittaa myös samuutta,
yhtäpitävyyttä. Puhutaan myös esimerkiksi
kansallisesta identiteetistä.

Henkilön identiteetti on yksilön kokemus omasta
itsestään, minuudesta suhteessa muihin.
…jatkuu

Se koostuu kaikista niistä asioista, jotka
erottavat hänet muista. Ihmisen identiteetti
muokkautuu, mutta siinä ajatellaan olevan
tiettyjä perusominaisuuksia.

Minä-käsitys on tärkeä ihmiselle, sillä ihmisen
minuus muodostuu aina suhteessa muihin.

Yksilön identiteetin rakennuskomponentteja
voivat olla sukupuoli, ikä, ammatti, etnisen
ryhmän jäsenyys tai mikä tahansa, minkä hän
kokee itselleen tärkeäksi
äidinkieli

kieli, jonka yksilö on oppinut ensiksi ja johon hän
samaistaa itsensä – ensikieli engl. first
language.

Lapselle äidinkieli on tunnekieli, jonka myötä
lapselle ja vanhemman välille syntyy tunneside.
Lapsen yhteys omaan sukuun säilyy oman
äidinkielen kautta . Perusta toisen kielen
oppimiselle
…jatkuu

Äidinkieli on ihmisen tärkein kieli

Se on tunteiden ja ajattelun kieli. Kieli on
oleellisesti yhteydessä kulttuuriin.


Äidinkielentaito on muun oppimisen perusta.
Vastuu lapsen äidinkielen ja kulttuurin
kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä.
Toinen kieli/vieraskieli

toinen kieli
äidinkielen jälkeen kohdekielisessä
ympäristössä opittu kieli, engl. second language

vieras kieli
äidinkielen jälkeen muualla kuin kohdekielisessä
ympäristössä opittu kieli engl. foreing language
Identiteetin tukeminen

Minäkuvan tukeminen ja vahvistaminen on
pohjana lapsen oppimiselle ja kehitykselle.

Ryhmän toiminta suunnitellaan siten, että
se tukee myös moniku-lapsen oppimista.

Suomen kielen opettaminen tulee muistaa
kaikissa tilanteissa.
Monikulttuurisen lapsen oppimisen ja
kehityksen tukeminen







Minäkuvan tukeminen ja vahvistaminen
Suomen kielen opettaminen kaikissa tilanteissa
Lasten taitoja ja suomen kielen oppimista havainnoidaan
säännöllisesti
Oman työn arviointi ja kehittäminen
Moniammatillinen yhteistyö
Henkilökunnan tärkeä tehtävä on kannustaa vanhempia
puhumaan lapsensa kanssa omaa äidinkieltään.
Muistuta vanhemmille, että kielen oppimiselle on
tärkeää, että kumpikin vanhempi käyttää
johdonmukaisesti omaa äidinkieltään puhuessaan
lapsen kanssa.
Uuden kielen oppiminen

Kielen syvempi osaaminen ja ymmärtäminen
edellytyksenä oppimiselle

Lapset saavuttavat noin vuodessa välttävän pintakielen
taidon, jolla selviää arkipäivän tilanteissa tutussa
ympäristössä

Ilman suomen kielen oppimista tukevaa toimintaa ja S2opetusta jää käsitteiden hallinta, joka on oleellinen
oppimisen kannalta, riittämättömäksi ennen koulun
alkua.

Lapsen äidinkielen tulee olla ikätasolla, jotta suomen
kielen oppiminen olisi mahdollista.
…jatkuu

Ikätovereiden puhetapa ja ääntämys tarttuvat nopeasti.
Tämä voi hämätä henkilöstöä arvioimaan lapsen
kielitaidon paremmaksi kuin se todellisuudessa on.

Syväkieltä hallitseva lapsi pystyy käyttämään kieltä
älyllisiä taitoja vaativissa tehtävissä ja
ongelmaratkaisussa.

Ilman suomen kielen oppimista tukevaa toimintaa ja S2opetusta jää käsitteiden hallinta, joka on oleellinen
oppimisen kannalta, riittämättömäksi ennen koulun
alkua.
Suomi toisena kielenä opetus

on monikulttuuristaustaisille lapsille annettavaa suomen
kielen tavoitteellista ja säännöllistä opetusta. Se on
arjessa tapahtuvaa lasten toiminnan ohjausta.

Jotta päivähoidossa oleva lapsi voisi saavuttaa
toiminnallisen kaksikielisyyden mahdollisimman varhain,
on syytä tarkastella päivähoidon toimintakulttuuria ja
mitä sen osa-alueita kannattaisi kehittää.

Monikanavainen ja -aistinen opetus, erilaiset
oppimistyylit ja -tavat huomioon (visuaalinen, auditiivinen
ja kinesteettinen). Erilaiset oppimisstrategiat.
Suomi toisena kielenä –opetus
päivähoidossa
1. Pedagoginen suunnittelu ja toteutus arkisiin rutiineihin,
siirtymätilanteisiin ja perushoitoon (=lähtökohta ja
perusta).
2. Aikuisen selkeä puhe
• hyvä arkikieli, selkokieli (EI: nukkari, pikkari, näkkäri),
kokonaiset lauseet
• puheen jaksottaminen
• lyhyet lauseet
• ohjeet yksi kerrallaan.
3. Aikuinen sanoittaa omaa toimintaa.
…jatkuu
4. Lapsen kanssa yksilöllistä aikaa n. 20 min / vko
• aikuisen jakamaton huomio
• lapsi rohkaistuu käyttämään kieltä
• aikuinen oppii tuntemaan lasta henkilökohtaisesti
• lapsen luottamus aikuiseen lisääntyy
• Huom! Mahdollista samanaikaistoimintanakin.
5. Viikoittaiset pienryhmät
ryhmän toimintasuunnitelman mukaisista perusteemoista
S2-opetusta lapsen oppimissuunnitelman mukaisesti.
6. Kuvakommunikaatio puheen tukena esim. aamupiirissä.
7. Oman työn arviointi; tiimissä & henkilökohtaisesti.
…jatkuu
8. Toimintatapoja
• vuorovaikutteinen suhde lapsen kanssa (kuuntelu!)
• sanattomat kuvakirjat: kuvan perusteella tapahtumien
päättely
• pelit ja leikit
• piirtäminen ”Kylli-Täti”
• loruilu, musiikki (kehosoittimien käyttö!)
• kuvakorteista kertominen
• sanapussi-menetelmä
• Aamu materiaali
• Kili materiaali
• saduttaminen (tuo näkyväksi lapsen puheen).
Sisältöalueita päivittäiseen toimintaan
tai/ja kielipajoissa









nimi, kehon osat, aistit, erilaisuus, tunnetilat,
sijaintikäsitteet, ystävät
perheenjäsenet, tavat, sukulaiset
huoneet, huonekalut, asumismuodot, värit
ruoka-aineet, ruokailutilanne, ruokailuvälineet, ruoan
valmistaminen
päivä, vuorokausi, eilen, tänään, huomenna, viikko,
kuukausi, vuosi, vuodenajat, kello, sää
vaatteet, vuodenaikojen mukainen pukeutuminen,
pukeutuminen, värit
tervehdykset, henkilökunta, päiväjärjestys,
toimintaympäristöt
piha, liikenne, osoite, julkiset rakennukset, ympäristön
äänet
oman maan eläimet, suomalaiset eläimet, kotieläimet,
eläinten äänet,
Kieliharava
Hops-keskustelut vanhempien kanssa (
kotuttamissuunnitelma)
Lapsen suomi toisena kielenä – oppimisen tavoitteet
Kuvasta kertominen / sadutus
Kieliharava vaiheittain
 Kielitaidon alkukartoitus
 Kielikonsultaatio henkilökunnalle tarvittaessa
 Suomen kielen oppimisen suunnitelma
 Suomen kielen oppimisen seuranta
 Kielitaidon kartoituksen toistaminen
vuosikello
Muista selkokieli

Koska päiväkotihenkilöstön käyttämä kuvaileva ja runsas
puhekieli saattaa hämmentää vanhempia, on
keskustelutilanteissa hyvä käyttää ns. selkokieltä.

Selkokielen puhuminen on myös lapsen kanssa
toimittaessa tärkeää.

Selkokieli on kieliopillisesti oikeaa, mutta pitkiä ja
vaikeita sanoja välttävää peruskieltä, jonka puhetempo
on rauhallinen.
Rohkaise lasta hiljaisen kauden
aikana










Jatka puhumista, vaikka lapsi ei vastaa
Ota lapsi hellittämättä mukaan toisten lasten pienryhmiin
Vaihtele kysymysten esittämistapoja
Ota toiset lapset mukaan keskustelun ”aiheeksi”.
Käytä joskus lapsen äidinkieltä (fraasit, tervehdykset,
joitakin sanoja)
Hyväksy sanattomat vastaukset
Anna tunnustusta vähäisimmästäkin yrityksestä
Osoita olettavasi, että lapsi vastaa toistamalla sanoja tai
laskemalla
Laadi suunnitelma lasten välisen vuorovaikutuksen
rohkaisemiseksi
Leikkikää roolileikkejä
Toimintatapoja







vuorovaikutteinen suhde lapsen kanssa (kuuntelu!)
sanattomat kuvakirjat: kuvan perusteella tapahtumien
päättely
pelit ja leikit
loruilu, musiikki (kehosoittimien käyttö!)
kuvakorteista kertominen
sanapussi-menetelmä
saduttaminen (tuo näkyväksi lapsen puheen)
Muista lapsen yksilöllisyys








Useimmilla hiljainen kausi alussa voi olla jopa puoli
vuotta.
Lapsi kuitenkin koko ajan kuuntelee aktiivisesti ja
rakentaa kielijärjestelmää.
Lapsen rohkeus käyttää kieltä helpottaa oppimista
Lasten virheitä ei oiota.
Annetaan malli ja laajennetaan lauseita.
Kuuntele Mitä lapsi sanoo, ei Miten hän sanoo.
Kielioppi ja ääntäminen ovat vähemmän huomioitavia
asioita, ne kehittyvät omaan tahtiinsa.
Lasten tie kohti toimivaa kaksikielisyyttä kulkee monien
virheiden kautta.
Suomi toisena kielenä S2-opetuksen
tehtävänä varhaiskasvatuksessa

Kehittää kokonaisvaltaisesti lapsen suomen kielen taitoa niin, että
hän pystyy ilmaisemaan itseään, ymmärtää ja tulee ymmärretyksi
erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Edistää joustavaa kouluun siirtymistä, tukea kaksikielistä
identiteettiä

Yhdessä äidinkielen kehittymisen kanssa edistää lapsen
toiminnallista kaksikielisyyttä.

Lasta rohkaistaan ja ohjataan niin, että hänestä vähitellen kasvaa
aktiivinen puhuja ja kuuntelija monenlaisissa
vuorovaikutustilanteissa.

Ryhmän jäsenenä lapsi harjaantuu kuunteluun, kerrontaan ja
kertomiseen sekä ilmaisemaan mielipiteitään, toiveitaan, ajatuksiaan
ja päätelmiään.
(Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus 2000)
Kun huolestut lapsen kielen
oppimisesta





selvitä miten lapsi puhuu ja ymmärtää
äidinkieltään
onko lapsen äidinkielen kehitys edennyt
aikoinaan iän mukaisesti
miten lapsi keskittyy kotona ja päiväkodissa
kuuntelemaan
millaiset lapsen vuorovaikutustaidot ovat lasten
ja aikuisten kanssa
millaista on elekielen tai ilmeiden sekä
tilannevihjeiden hyödyntäminen
kommunikaatiossa
…jatkuu





onko perheellä tai päiväkodilla huoli
lapsen tunne-elämästä
kuinka paljon vanhemmat keskustelevat
lapsen kanssa
miten sisarukset ovat oppineet suomen
kieltä
onko ollut mahdollisuutta käyttää
äidinkieltä ja opetella suomen kieltä
ovatko vanhemmat huolissaan
Kahden kielen omaksuminen tapahtuu
usein yhden kielijärjestelmän mukaisesti:

lapsi ei vielä erota kieliä toisistaan eikä toisen kielen
sanoilla ole vastinetta toisessa kielessä

lapsi alkaa erotella kahden kielen sanastoa ja oppii, että
asioilla on kaksi nimeä

lapsi siirtyy erottelun kautta käyttämään kahden kielen
sanastoa ja oppii, että sanoilla on kaksi nimeä

Kehityksen myötä kieliopilliset rakenteet eriytyvät
kohdekielen mukaiseksi, mutta lapsi voi lainata sanoja
toisesta kielestä, mikäli kohdesanaa ei löydy.(Ahrnberg)
Kaksikielisyyden kolme tasoa
Arnbergin mukaan
1. taso ”passiivinen kaksikielisyys” – lapsi
ymmärtää kieltä, vaikka ei puhuisikaan sitä
2. taso ”aktiivinen kaksikielisyys” – lapsi ymmärtää
kieltä ja puhuu sitä melko sujuvasti
3. taso ”absoluuttinen kaksikielisyys” – lapsi puhuu
molempia kieliään täysin tai melkein täysin
(osallistuminen kaksikieliseen
koulutusohjelmaan)