asemakaavan muutoksen selostus
YLIVIESKA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kaisaniemen (6.) kaupunginosan korttelit 25, 26 ja 27, katu- ja liikennealue, urheilu- ja virkistyspalvelujen alue sekä Niemenrannan (7.)kaupunginosan katu- ja liikennealue Luonnosvaihe 1/2015 Vireille Hyväksyminen Teknisten palveluiden lautakunta 31.5.2007 § 50 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto YLIVIESKAN KAUPUNKI . TEKNINEN PALVELUKESKUS . KAAVOITUS 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Kaisaniemen (6.) kaupunginosan kortteleita 25 ja 26 sekä katu-, liikenne- ja urheilualuetta sekä Niemenrannan (7.) kaupunginosan liikennealuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kaisaniemen ( 6.) kaupunginosan korttelit 25, 26 ja 27, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, katu- ja liikennealuetta sekä Niemenrannan (7.) kaupunginosan katu- ja liikennealuetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavamuutosalue, ns. koulukeskuksen alue, sijaitsee Kaisaniemen kaupunginosassa Visalantien, Mäntykankaantien, Kuusitien ja Mäntytien rajaamana noin 1,5 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta ja on pinta-alaltaan noin 14,54 ha. Kuva: Osoitekartalla kaavamuutoksen aluerajaus kaavoituksen vaikutusalueen rajaus 3 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus Koulukeskuksen alueella on voimassa vuonna 1977 hyväksytty asemakaava. Suunnittelualueelle sijoittuu Ylivieskan yläaste eli Jokirannan koulu sekä Ylivieskan ammattiopisto JEDU (entinen YSO). Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueiden (YO) rakennusoikeudet pysyvät ennallaan. Suunnittelualueen opetustoimintaa palvelevat korttelialueet ovat osittain rakentuneet, mutta asemakaava on joiltain osiltaan vanhentunut. Ylivieskan ammattiopisto JEDU on toteuttanut poikkeusluvalla tontilla 6-26-1 koulutustilojensa laajennus- ja muutostyöt. Rakennushankkeen myötä tonttiin tulee osoittaa lisäaluetta pelastustien järjestämiseksi. Kaavoituksen ajantasaistamiseksi kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa lisäalueen liittäminen ja toteutuneen rakennusoikeuden osoittaminen Ylivieskan ammattiopiston tonttiin. Koulukeskuksen alueella olevat kaavassa osoitetut yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatut kevyen liikenteen tiealueet ja yleinen pysäköintialue (LP) ovat rakentumatta. Urheilualueelle (U) ei ole voimassa olevassa asemakaavassa osoitettuna rakennusoikeutta. Koulukeskuksen alueelle nykyisen kaavan mukaiselle urheilualueelle (U) on tavoitteena osoittaa urheilutoiminta palvelevien rakennusten korttelialue (YU I), jolle voidaan toteuttaa sisäliikuntahalli eli lämmin harrastustila kaikenikäisille. Korttelialueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 4000 k-m2. Hallin suunniteltu pohjapinta-ala on noin 75 * 50 m ja halliin tarvitaan harrastetoimintojen lisäksi toimistoja pukuhuonetilat sekä konesuoja. Hankkeen toteuttamiseksi on perustettu yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon Kiinteistöosakeyhtiö Ylivieskan Seudun Palloiluhalli. Hankkeen toteutuksella saadaan Ylivieskan seudulle tarvittavan suuri yhtenäinen tila kesälajien harrastajille ja yleisötapahtumien pitopaikka. Vastaavaa tilaa ei löydy Ylivieskan seudulta. Hallin tulevalla toimialueella asuu noin 80 000 ihmistä. Hallin käyttäjien kohderyhmä on kesälajien harrastajat, messu- ym. tilaisuuksien järjestäjät, koulut, erilaiset kuntoilu- ja liikuntaryhmät, TYKY- toiminta, eläkeläiset ym. erityisryhmät. Halli on mahdollista liittää Visalantien varressa olevaan kaukolämpöverkostoon. Koulukeskuksen alueelle muodostetaan kaavoituksella autopaikoitusten korttelialue (LPA-2), joka on Ylivieskan Ammattiopiston omistuksessa ja sen käytöstä myös sisäliikuntahallin paikoitukseen sovitaan erikseen. Kaavamuutoksella osoitetaan osa Visalantien yleisestä tiealueesta (välillä Ouluntie – Mäntykankaantie) asemakaava-alueen katualueeksi ja Ouluntien liikennealuetta on mukana kaupunginosan rajan täydentämisen vuoksi. Kuva: Näkymä Ylivieskan ammattiopisto JEDU:n rakennuksia sekä alue, jolle sisäliikuntahalli kaavamuutoksella osoitetaan (Google maps) 4 SISÄLLYSLUETTELO ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ................................................................................................. 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................................. 2 1.1. TUNNISTETIEDOT ...................................................................................................................................... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA LAAJUUS .............................................................................................................. 2 1.3 KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS .................................................................................................................... 3 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA .................................................................................................... 5 1.6 LUETTELO MUISTA ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA .......................... 5 2 TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................................... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .......................................................................................................................... 6 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS ............................................................................................................................ 7 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT............................................................................................................ 8 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ........................................................................................................ 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ....................................................................................................................... 8 3.1.2 Luonnonympäristö ...................................................................................................................... 10 3.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................................ 14 3.1.4 Maanomistus .............................................................................................................................. 26 3.2.1 Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ..................................... 27 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................... 29 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE....................................................................................... 29 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ...................................................................... 30 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ.................................................................................................................. 30 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET .................................................................................................... 32 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .................................................................................. 32 4.5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ................................................. 33 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu .................................. 33 4.5.2. Lausunnot, mielipiteet ja muistutukset sekä niiden huomioiminen .......................................... 33 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ............................................................................. 35 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS .............................................................................................. 36 5.1 KAAVAN RAKENNE ................................................................................................................................... 36 5.1.1 Mitoitus ...................................................................................................................................... 36 5.1.2 Merkintöjen selitykset ja asemakaavamääräykset .................................................................... 37 5.1.3 Palvelut ....................................................................................................................................... 39 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ..................................................................... 39 5.3 ALUEVARAUKSET ..................................................................................................................................... 40 5.3.1 Korttelialueet .............................................................................................................................. 40 5.3.2 Muut alueet ................................................................................................................................ 41 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET.............................................................................................................................. 41 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ..................................................................................... 42 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................................................... 48 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ...................................................................................................................... 49 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS ........................................................................................... 50 5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavamuutoksen seurantalomake 2. Täydennetty OAS 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Luontoselvitys 1.6 Luettelo muista asemakaavan muutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. 2. 3. 4. Maakuntakaava Keskustan osayleiskaava 2030, Ylivieskan liikennesuunnitelma Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa. LIME -työryhmän mietintö, Ympäristöministeriö 2001 5. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja –asetus (895/1999) 6. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 7. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus) 8. Kävely ja pyöräily kaavoituksessa (Liikennevirasto julkaisu 51/2011 9. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020 (Liikennevirasto julkaisu 2/2012) 6 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teknisen palvelukeskuksen kaavatiimissä 26.3.2007 ja 3.5.2007 käsiteltiin Ylivieskan ammattiopisto YSO:n ( nykyisin Ylivieskan ammattiopisto JEDU) 22.3.2007 jättämää kaava-aloitetta, kaavoitukseen ryhtymistä sekä käytiin läpi lähtökohtia ja tavoitteita. Kaavoitus on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 31.5.2007 § 50. Kaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla internetissä, lehtikuulutuksella 8.6.2007 Kalajokilaakso ja Vieskalainen - lehdissä. Lautakunta oikeutti vireille tulosta päätettäessä, että tekninen palvelukeskus /maankäyttöyksikkö voi asettaa kaavoituksen valmisteluaineiston nähtäville ja varaa osallisille tilaisuuden esittää mielipiteitä aineistosta MRL 62 §:n perusteella MRA:n 30 §:n mukaisesti. Kaavoitusta koskeva MRL 63 §:n mukainen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 11.6. -25.6.2007. Lehti-ilmoitus 8.6.20107. Osalliset eivät esittäneet OAS:sta palautetta. Koulukeskuksen alueelle on laadittu hankesuunnitelma sisäliikuntahallin rakentamisesta vuoden 2013 alussa, toimijana Kiinteistöosakeyhtiö Ylivieskan Seudun Palloiluhalli. Tekninen palvelukeskus / kaavoitus ja hankkeen toimijat ovat käyneet neuvotteluja 31.1.2013 ja 5.3.2013, 4.12.2014, joissa käsiteltiin sisäliikuntahallihanketta. Palaverimuistiot laadittiin. Viranomaisilta pyydetään luonnosvaiheen lausunnot. Teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 27.1.2015 valmisteluaineisto asetetaan nähtäville teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikössä 9.2.2015 – 11.3.2015 väliseksi ajaksi. Valmisteluaineisto esitellään osallisille 12.2.2015 kaupungintalon valtuustosalissa, muistio. Kaavamuutoksen nähtävillä olosta ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla internetissä, lehtikuulutuksin Kalajokilaakso- lehdessä sekä kirjeitse osallisille. Valmisteluvaiheessa jätettyjen lausuntojen ja mielipiteiden sekä niihin laadittujen vastineiden käsittely kaavatiimissä xx.xx.2015. Teknisten palveluiden lautakunta xx.xx.2015. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavaehdotuksen selostuksineen sekä täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 §:n tarkoituksessa ja MRA:n 27 §:ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi eli xx.xx.2015xx.xx2015. Ehdotusvaiheen lausuntojen ja muistutusten sekä niihin laadittujen vastineiden käsittely kaavatiimissä xx.xx.2015 Lopullisen asemakaavan laadinta. Kaupunginhallitus xx.xx.2015 § xx. Asemakaavamuutosehdotuksen ja sitä koskevien lausuntojen, muistutusten sekä niihin laadittujen vastineiden hyväksyminen. 7 Kaupunginvaltuusto xx.xx.2015 § xx. Asemakaavamuutosehdotuksen ja sitä koskevien lausuntojen, muistutusten sekä niihin laadittujen vastineiden hyväksyminen. 2.2 Asemakaavan muutos Nykytilanne Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 14,5398 hehtaaria, on voimassa 30.5.1977 hyväksytty asemakaava. Kaavamuutosalueelle on osoitettu: Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueet 25 ja 26. Kortteliin 26 sijoittuu myös yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia (YT). Suunnittelualueeseen sisältyy myös urheilualuetta (U), pysäköintialuetta ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle osoitettua katualuetta sekä Visalantien ja Ouluntien yleisen tien alueita. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa on esitettynä nykyinen kaavatilanne ja kaavamuutosalueen rajaus Asemakaava muutoksen toteuttaminen Kaavan hyväksymisen jälkeen Kaupunki myy Ylivieskan ammattiopistolle lisäaluetta kaavoituksella muodostettuun tonttiin ja Ylivieskan ammattiopisto myy pihakadun katualueen kaupungille. Suunnittelualueelle on mahdollista toteuttaa sisäliikuntahalli. Sisäliikuntahallin toimijat ja ammattiopisto sopivat autopaikoitus korttelialueen käytöstä sopimuksella. Asemakaavamuutoksen pohjalta laaditaan erillinen tonttijako sekä tehdään tonttien lohkomistoimitukset. 8 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila Asemakaavan muutos alue on rakentunut julkisten palvelujen alueena, sille sijoittuu - Kortteli 26 tontit 6 ja 7 Ylivieskan ammattiopisto JEDU, toteutunut 5454 k-m2, korttelissa on rakennusoikeutta jäljellä 1546 k-m2. - Kortteli 25 tontti 1 Jokirannan koulu, toteutunut 7862 k-m2, purkulupa 834 k-m2. korttelissa rakennusoikeutta jäljellä 3304 k-m2 + purettava kerrosala. - Aluelämpökeskuksen tontti, jolla lämpökeskus, käytetty kerrosala alle 100 k-m2. Kuva : Ilmakuvassa (ktj ) kaavamuutosalue lähiympäristöineen 9 Osa kaavamuutos alueesta ei ole vielä rakentunut, korttelissa 26 on vielä yksi opetustoimintaa varten varattu tontti, kt 977-6-26-5 vapaana. Kaavassa osoitettu urheilualue, kiinteistö 977-6-9904-0 on vain osittain käytössä. Aluelämpökeskus YSO Hiekkapohjainen pelikenttä. Yläkoulu Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Koulukeskuksen alue sijoittuu keskelle asuntoalueita. Alue on hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen reitistöjen kautta. Näkymä Kuusitieltä Kuva: Ote kantakartasta Näkymä Visalantieltä Näkymä Mäntytieltä 10 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva, luonnonolot Toteutumaton opetustoiminnan tontti on vielä viljelykäytössä olevaa peltoa, jota reunustaa Mäntykankaantien ja Visalantien varsille istutetut puurivistöt terijoen salavaa. Kuva: Google maps Kaavamuutosalue on myös ihmisen muovaamaa rakennettua ympäristöä. Koulujen tontit on nurmetettu ja niille on istutettu puita. Kaavamuutosalue rajoittuu nykyisellään Visalantiehen, joka on yhdystie nro 7770 11 Maaperä Maaperätulkinta pohjautuu Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemaan Ylivieskan maaperäkarttaan. GTK:n maaperäkartoilla on esitetty maaperä pääasiassa vain ylimmän noin 1 metrin paksuiselta osalta. Kartoissa noudatetaan rakennusteknistä (RT) maalajiluokitusta. GTK:n maaperäkartan (GEOKARTTA, 1:20 000, peruskarttalehti 2431 09) perusteella kaavamuutosalueen maaperä on Kalajoen laaksoon suistokerrostumina syntyneitä hienosedimenttialuetta, monin paikoin tavataan hienohiekkakerroksen alla heikosti kantavaa silttiä. Pohjamaan kantavuus ja perustamistapa tulee selvittä ennen rakennusluvan myöntämistä. Kaavamuutosalue on viljelykäytössä olleita peltoja. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Kaavamuutosalue Pohjavesi 12 Kaavoitettavalla alueella ei ole yleiskaavatyön yhteydessä todettu erityisiä maisemaarvoja. Kaavoitettava alue Kaavoitettavalla alueella ei ole yleiskaavatyön yhteydessä todettu erityisiä virkistysarvoja, mutta alueelle on osoitettu toteutettavaksi uusi pesäpallo- tai jalkapallokenttä Kaavoitettava alue 13 Kasvillisuus ja eläimistö Selvitys 21.1.2015 on selostuksen liitteenä. Selvityksessä on todettu kasvillisuuskartoituksen 1.7.2014 perusteella, ettei alueella ole erityisiä kasvillisuuskohteita eikä luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle tärkeitä luontotyyppejä. Alueelta ei ole löytynyt rauhoitettuja, tiukkaa suojelua edellyttäviä tai uhanalaisia kasvilajeja. Myöskään alueellisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja ei havaittu. Linnustosta selvityksessä on todettu, että alueella perivät laji- ja parimäärät jäävät vähäisiksi. Asuinalueista poiketen ympäristö ei tarjota merkittäviä suojaisia pesimäpaikkoja tai mainittavasti pönttöjä kokopesijöille. Alueen luonnonympäristö on suhteellisen yksipuolinen eikä alueella ole erityistä merkitystä linnuston kannalta Vesistöt ja vesitalous Alue ei ole pohjavesialuetta ja alue sijoittuu noin 200 - 300 metrin etäisyydelle Kalajoesta. 14 Niemenoja sivuaa kaavamuutosaluetta. Valumavesiä Alpuuminkankaalta ohjautuu Mäntytien vieritse Kalajokeen. Kaavamuutosalue Kuva: Ote pohjakartasta 1:20 000, jossa ns. Niemenojan linjaus sivuaa kaavamuutosaluetta Luonnonsuojelu Kaavamuutosalue ei ole luonnonsuojelualuetta eikä sen vaikutusalueella ole suojelukohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle ei sijoitu asumista. Alue on julkisten palvelujen aluetta eli koulukeskus. Alueelle sijoittuu työpaikkoja. Kaavamuutosalueella olevat rakennukset (Kuvat: Google maps) Varsinaiselle kaavamuutosalueelle YO- kortteleihin 25 ja 26 sijoittuu vain koulurakennuksia ja aluelämpökeskus. 15 Aluelämpökeskus Kuusitie , kt 977-6-26-3 rakennettu 1978, 2001 Ylivieskan Ammattiopisto JEDU:n rakennus, Kuusitie, kt 6-26-6 ja 6-26-7 rakennettu 1982 Jokirannan koulu, Kuusitie, kt 977-6-25-1 ,rakennettu 1969, 2007 Jokirannan koulu Mäntytie, kt 977-6-25-1 rakennettu 1988 16 Kaavamuutosalueen lähiympäristön rakennuskantaa, (Kuvat:Google maps ) Havutien kerrostalot, rakennettu vuosina 1976, 1981 Kuusitien rivitalot, rakennettu vuosina 1984,1985, 1990 Tammitien rivitalot Rakennettu vuosina 1970, 2001 Lähikauppa Mäntytie 11 Rakennettu vuonna 1989 Huoltoasema Mäntytie 1 Rakennettu vuona 1968 Omakotitalo Mäntytie 7 Rakennettu vuonna 1973 Rivitalot Niementie Rakennettu 2001 17 Kaavamuutosalueen lähiympäristön rakennuskantaa, (Kuvat:KTJ) Pakolan pientaloalue Rakennettu vuosina 1985-1990 Niemenrannan omakotitaloja Rakennettu vuosina 1960, 1980 ja 1990 -luvulla 18 Yhdyskuntarakenne Kaavoitettava alue sijoittuu yleiskaavan mukaiselle julkisten palvelujen alueelle (PY). Alue on yhdyskuntarakenteen sisällä ja noin 1,5 kilometrin päässä ydinkeskustasta. Alue on hyvin saavutettavissa pyöräillen ja kävellen eri puolilta kaupunkia. Alue on noin 1,5 kilometrin päässä ydinkeskustasta ja se sijoittuu kaupunkirakenteessa myös yleiskaavan mukaiselle kävely- (< 1 km) ja pyöräilysuosiolliselle (1-2 ½ km) alueelle liittyen kiinteästi Kaisaniemen ja Niemenrannan pientaloalueisiin. Alueen lähiympäristö on rakentunut asuntoalueina 1960 - 2000 luvuilla. Alueelta on toteutettu kevyen liikenteen yhteydet keskustaan mm. Ouluntien kevyen liikenteen alitus. Alue tukeutuu olemassa olevaan palvelu- ja liikenneverkkoon sekä hyödyntää olevia teknisiä verkostoja. 19 Kaupunkikuva-analyysi Kaupunkikuvaltaan kaavamuutosalueen ympäristö on monipuolista asuntoaluetta ja on pääosin rakentunut ennen vuotta 2000. Pääosin alueelle sijoittuu pientaloasumista ja kaavamuutosalueen pohjoispuolelle sijoittuu 3- kerroksisia vuokrakerrostaloja (2). Lähialueet ovat kaavojen mukaisesti toteutuneet. Asemakaavat ovat vuosilta 1974- 2013. Koulukeskuksen alue ei ole vielä täysin rakentunut, käyttämätöntä rakennusoikeutta on. Näkymä Visalantieltä Kuva: Näkymä Kuusitieltä. Rakentumaton opetustoimintaa palveleva korttelialue, joka on vielä viljelykäytössä Näkymä Ouluntieltä 20 Visalantien yhdystie palvelee osittain Niemenrannan ja Kaisaniemen kaupunginosien sisäistä liikennöintiä eli toimii myös kaupungin sisäisen liikenteen kokoojakatuna. Kaavamuutosalueelle on nykyisellään liittymät Visalantieltä ja Mäntytieltä Jokirannan koululle sekä Kuusitieltä Ylivieskan ammattiopistolle. Seututie / Ouluntie Yhdystie Visalantie Kokoojakatu, Visalantie , Kuusitie, Mäntytie, Mäntykankaantie Asuntokatu Liikenteen solmukohtia: mm. Ouluntien kokoojakatujen liittymien Visalantiehen Kevyen liikenteen väylä / yhteys ja Visalantien liikenneympyräristeys, 21 Palvelut Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu julkisia palveluita eli kyseessä on ns. koulukeskuksen alue, jolle sijoittuu Ylivieskan ammattiopisto JEDU:n rakennus ja Jokirannan koulu. Alueen lähiympäristössä on huoltoasema ja lähikauppa. Alue tukeutuu myös Keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin, jotka ovat noin 1,5 - 2,5 kilometrin etäisyydellä ja Savarin kaupallisiin palveluihin on noin 3-4 km. Julkisista palveluista terveyskeskus, uimahalli sekä keskusurheilukenttä ovat pyöräilyetäisyydellä koulukeskuksen alueesta. Kaavoitettava alue Kuva: Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu oppilaitoksia ja lähikauppa sekä huoltoasema. Työpaikat, elinkeinotoiminta Koulukeskuksen alue on työpaikka-aluetta. 1) Ylivieskan ammattiopistossa on vakinaista henkilökuntaa 27 ja määräaikaisia 15, vain osa on töissä kaavamuutosalueella. Viisi eri koulutusalaa, joissa voi suorittaa kaksi ammatillista perustutkintoa sekä useita aikuiskoulutuksen ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. - Kulttuuriala: Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, media-assistentti - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja - Aikuiskoulutus: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala, puhdistuspalveluala, sosiaalija terveys- ja liikunta-ala, humanistinen ja kasvatusala 2) Jokirannan koulu kaupungin ainoa yläkoulu päivittäin 561 oppilasta, 57 opettajaa ja 27 muuta henkilökunnan jäsentä. Jokirannan tiloissa toimii myös kansalaisopiston opintopiirejä. Liikenne Alue rajoittuu yhdystienä toimivaan Visalantiehen. Jalankulun ja pyöräilyn reitille on toteutettuna Ouluntien alitus eritasoristeyksenä aikaisemmin hyväksytyllä asemakaavaalueella. Kaavoitettavalta alueelta on pääsääntöisesti hyvät jalankulku- ja pyöräily- 22 yhteydet kaupungin keskustaan johtavaan katuverkkoon ja alue sijoittuu kävelyetäisyydelle keskustasta. Sisäinen kevyen liikenteen verkosto sivuaa kaavamuutosaluetta. Kaavamuutosalueen liittyminen tieverkostoihin Kaavoitettava alue Nyt kaavoitettavan alueen koillispuolta rajaavan Visalantien liikennemäärät on vuoden 2006 liikennemallissa ollut 2 * 1740 ajon/vrk ja Ouluntien liikennemääräksi välillä Hakalahden risteys - Kaisaniemen risteys on todettu noin 5300 ajon/vrk ja välillä Vieskankatu - Hakalahdenkatu noin 4000–4850 ajon/vrk. 1700 ajon / vrk 23 Vuodelle 2020 yleissuunnitelmassa on esitetty liikenne-ennusteena Visalantien liikennemääräksi noin 2 * 2100 ajon/vrk ja kaava-alueeseen rajoittuvan Ouluntien liikennemääräksi välillä Vieskankatu - Kaisaniemenkatu yleissuunnitelmassa on arvioitu liikenne-ennusteena noin 3 300 ajon/vrk. Liikenteen jakauma nykyverkosta tavoiteverkkoon ennustevuoden 2020 liikennetilanteessa on esitetty em. välillä liikenteen vähenemäksi välillä Hakalahden liikenneympyrä – Kaisaniemenkadun risteys 2200 ajon / vrk ja välillä Hakalahden risteys Helaalankadun risteys vähenemäksi on esitetty noin 1600 ajon/vrk. Em. muutokset aiheuttaa tulevaisuudessa Helaalankadun jatkeen rakentaminen Ouluntielle. Kevyen liikenteen kannalta on ongelmia aiheuttanut vilkkaiden pääväylien Visalantien ja Ouluntien estevaikutus ja maankäytön tehostumisen myötä kevyen liikenteen pääverkkoon on tullut kehittämistarpeita, vaikkakin Ouluntien alitse nykyisellään johtaa Hakalahden kiertoliittymän koillispuolella toimiva kevyen liikenteen alitus. Koulupolun kohdalta Koulukeskuksen alueelle johtava suojatie on kouluaikoina erittäin ruuhkainen aamuisin ja iltapäivisin. Visalantien ylitys Ouluntien ja Visalantien risteyksen liikenneympyrän kohdalla Ouluntien alitus /Kevyen liikenteen yhteys 24 Koululaisten liikkuminen aamuisin - ja iltapäivisin Visalantien yli Koulupolun kohdalta Koulukeskuksen alueelle muodostaa kevyen liikenteen solmukohdan. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavamuutosalue ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta, eikä sillä sijaitse muinaismuistoja tai muistomerkkejä olemassa olevan museoviraston antaman selvityksen mukaan, joka on annettu vuonna 2011 hyväksytyn Keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030 yhteydessä. Kaavoitettavalle alueelle eikä sen läheisyyteen sijoitu muinaismuistoja, mikä selviää osayleiskaavan tarkistusta varten laaditusta muinaismuistoselvityksestä. Tekninen huolto Kaavoitettavalla alueella ja sen ympäristössä on kunnallistekniikka rakentunut, mm. vesijohto ja jätevesiviemäröinti ovat alueella valmiina. Kuva: Tekninen huolto 25 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavamuutosalueella ei ole ympäristönsuojelukohteita. aluelämpökeskus. Alueelle sijoittuu Melu Visalantien liikenteen aiheuttama melutaso voidaan julkisessa ja liikuntarakentamisessa huomioida rakentamismääräyksissä. Tieliikenteen meluselvitys Tieliikenteen melua arvioitaessa käytetään nopeusrajoituksina Visalantiellä 60 km/h ja 40km/h. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ulkoalueiden päivä ja yöajan keskiäänitasojen ohjearvot ylittyvät Visalantien varrella sijaitsevien tonttien liikennöintialueiden puoleisilla sivuilla. Alueet, joilla päiväajan ohjearvo ylittyy, ovat pinta-alaltaan kuitenkin pieniä verrattuna tonttien kokonaispinta-aloihin. Näin ollen tonteille jää riittävästi tilaa oleskelualueille, joilla ohjearvon mukainen keskiäänitaso alittuu. Piha-alueiden melutasoihin voidaan vaikuttaa rakennusten sijoittelulla ja istutuksilla. Yöajan ohjearvot ylittyvät kaikilla liikennöintialueita sivuavilla tonteilla. Yöaikana ei pihaalueilla oleskelua kuitenkaan siinä määrin tapahdu, että koko yöajan keskiäänitason lievä ylitys ohjearvoon verratessa voitaisiin katsoa oleskelua merkittävästi häiritsevän. Normaalilla rakentamisella julkisivujen ääneneristävyys on 25 dB. Tällöin sisämelutasot kaavamuutosalueella alittavat selvästi sekä päivä- että yöajan ohjearvot. Sosiaalinen ympäristö Koulukeskuksen kaavamuutosalue sijoittuu noin 1,5 kilometrin päähän ydinkeskustasta eli kävely- ja pyöräilysuosiolliselle vyöhykkeelle. Jokirannan koulu ja Ylivieskan ammattiopisto JEDU:n toimitila ovat saavutettavissa jalankululle ja pyöräilylle varattuja väyliä pitkin. Ouluntien alitus kevyelle liikenteelle Kaisaniemen kaupunginosasta ydinkeskustaan, parantaa suunnittelualueen saavutettavuutta ja alueen jalankulku- ja pyöräily väylästöjä kehitellään edelleen. Asemakaavamuutos ei muuta ihmisten ja yhteiskunnan nykyisiä elinoloja, mitä tulee ihmisten hyvinvointiin ja hyvinvoinnin jakautumiseen. Koulukeskuksen alueelle sijoittuva hiekkakenttä toimii palloilulajien harjoittelupaikkana kesäisin ja luistelulajien harjoituspaikkana talvisin. Koulukeskuksen alueelle sijoittuvalla lähiliikuntapaikalla on suuri merkitys lasten ja nuorten päivittäiseen liikuntaan ja aluetta tulisikin kehittää nykyajan vaatimusten mukaisesti Lapsille ja nuorille on luotava innostavia ja helposti saavutettavia liikuntaympäristöjä ja koulupihat niille johtavine reitteineen ovat parhaita mahdollisia kohteita panostaa liikuntaan. Koulupihat ovat luontaisia asuntoalueiden ja keskusta-alueiden lähiliikuntapaikkoja. Kuva: Pelikenttä Kuva: Jääkiekkokaukalo 26 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalue on pinta-alaltaan yhteensä noin 14,5 ha, josta on kaupungin maanomistusta noin 69 % ja yksityistä maanomistusta noin 14 %. Ouluntien ja Visalantien alueita (valtio) noin 17 %. Kaupungin maanomistus Kiinteistötunnus 977-6-25-1 YO- tontti 977-6-26-3 YT-tontti 977-6-26-5 YO-tontti 977-6-9904-0 Urheilualueet Yksityiset maanomistajat Kiinteistötunnus 977-6-26-6 YO-tontti, Ylivieskan ammattiopisto 977-6-26-7 YO-tontti, Ylivieskan ammattiopisto Yleisen tien alueet 977-895-0-86 Kannus-Liminka maantie, Ouluntien yleinen tie 977-895-0-778 Kalajoki-Ylivieska maantie, Visalantien yleinen tie 27 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kohteita. Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaava-ehdotus Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille 2010. Maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaavan ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 20.9.–21.10.2013. Maakuntahallitus hyväksyi uuden maakuntakaavan 11.11.2013 ja maakuntavaltuusto 2.12.2013. Kaava odottaa Ympäristöministeriön vahvistamista. Kuva: Ote 1. vaiheen maakuntakaavasta Alla otteita maakuntakaavan suunnittelumääräyksistä: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. 28 Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajeneminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 7.6.2011 § 40 hyväksynyt keskustan osayleiskaava 2030. Kaavoitettava alue on yleiskaavassa osoitettu osittain pääosin asuinpientaloalueena (AP) ja Ouluntien varteen on esitettynä suojavihervyöhyke (EV). JULKISTEN PALVELUJEN ALUE Alue varataan pääasiassa kunnan, valtion ja muiden julkisten yhteisöjen toimintoja varten. Alueelle saa sijoittaa vähäisessä määrin myös muita työpaikkatoimintoja ja asumista Kuva: Ote Keskustan osayleiskaava 2030 29 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 15,54 hehtaaria, on voimassa 30.5.1977 ja 1.8.1985 hyväksytyt asemakaavat. Kaavamuutosalueelle on osoitettu: Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueet 25 ja 26 (YO II). Kortteliin 26 sijoittuu myös yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia (YT). Suunnittelualueeseen sisältyy myös urheilualuetta (U), pysäköintialuetta ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle osoitettua katualuetta sekä Visalantien ja Ouluntien liikennealueita. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty 16.12.2010 ja on voimassa 1.1.2011 lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Tonttijako suoritetaan kaavan valmistuttua, erillinen tonttijako (MRL 79 §). Alue on kaupungin ylläpitämää kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita. 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Koulukeskuksen alueella on voimassa vuonna 1977 hyväksytty asemakaava. Suunnittelualueelle sijoittuu Ylivieskan yläaste eli Jokirannan koulu sekä Ylivieskan ammattiopiston toimitiloja. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueiden (YO) rakennusoikeudet pysyvät ennallaan. Suunnittelualueen opetustoimintaa palvelevat korttelialueet ovat osittain rakentuneet, mutta asemakaava on joiltain osiltaan vanhentunut. 30 Ylivieskan ammattiopisto on toteuttanut poikkeusluvalla tontilla 6-26-1 koulutustilojensa laajennus- ja muutostyöt. Rakennushankkeen myötä tonttiin tulee osoittaa lisäaluetta pelastustien järjestämiseksi. Kaavoituksen ajantasaistamiseksi kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa lisäalueen liittäminen ja toteutuneen rakennusoikeuden osoittaminen Ylivieskan ammattiopiston tonttiin. Koulukeskuksen alueella olevat kaavassa osoitetut yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatut kevyen liikenteen tiealueet ja yleinen pysäköintialue (LP) ovat rakentumatta. Urheilualueelle (U) ei ole voimassa olevassa asemakaavassa osoitettuna rakennusoikeutta. Koulukeskuksen alueelle nykyisen kaavan mukaiselle urheilualueelle (U) on tavoitteena osoittaa urheilutoiminta palvelevien rakennusten korttelialue (YU I), jolle voidaan toteuttaa sisäliikuntahalli eli lämmin harrastustila kaikenikäisille. Korttelialueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 4000 k-m2. Hallin suunniteltu pohjapinta-ala on noin 75 * 50 m ja halliin tarvitaan harrastetoimintojen lisäksi toimistoja pukuhuonetilat sekä konesuoja. Hankkeen toteuttamiseksi on perustettu yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon Kiinteistöosakeyhtiö Ylivieskan Seudun Palloiluhalli. Hankkeen toteutuksella saadaan Ylivieskan seudulle tarvittavan suuri yhtenäinen tila kesälajien harrastajille ja yleisötapahtumien pitopaikka. Vastaavaa tilaa ei löydy Ylivieskan seudulta. Hallin tulevalla toimialueella asuu noin 80 000 ihmistä. Hallin käyttäjien kohderyhmä on kesälajien harrastajat, messu- ym. tilaisuuksien järjestäjät, koulut, erilaiset kuntoilu- ja liikuntaryhmät, TYKY- toiminta, eläkeläiset ym. erityisryhmät. Halli on mahdollista liittää Visalantien varressa olevaan kaukolämpöverkostoon. Koulukeskuksen alueelle muodostetaan kaavoituksella autopaikoitusten korttelialue (LPA-2), joka on Ylivieskan ammattiopiston omistuksessa ja sen käytöstä myös sisäliikuntahallin paikoitukseen sovitaan erikseen. Kaavamuutoksella osoitetaan osa Visalantien liikennealueesta (yleinen tiealue välillä Ouluntie – Mäntykankaantie) asemakaava-alueen katualueeksi ja Ouluntien liikennealuetta on mukana kaupunginosan rajan täydentämisen vuoksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alueen kaavan vireille saattamisesta tehtiin päätös teknisten palveluiden lautakunnassa 31.5.2007 § 50. Samalla oikeutettiin tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineistona osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos nähtäville. Kaavoitus ilmoitettiin tulleeksi vireille kaupungin tiedotuslehdissä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi esittää muutoksia ehdotuksen julkisesti nähtäville asettamiseen saakka. Kaavoituksen valmisteluaineistona alustava OAS lähetettiin kirjeellä suunnittelualueen maanomistajille sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä muille viranomaisille ja lausunnonantajille. Tässä vaiheessa ei saatu osallisten palautetta eivätkä viranomaiset lausuneet. 31 Luonnoksesta ja ehdotuksesta nähtävillä oloaikana pyydetään lausunnot: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema Ylivieskan Vesiosuuskunta Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto Oy Herrfos Nät-Verkko Oy Ab/ Verkkopalvelu Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Terveysvalvonnan toimipiste Elisa Oyj /Tuotanto Sonera Carrier Networks Oy Liikuntalautakunta Sivistyslautakunta Valmisteluaineistosta saatiin määräaikaan mennessä lausuntoja seuraavasti: 1) 2) Lausunnot ja niiden huomioonottaminen on käsitelty selostuksen kohdassa 4.5.2. Valmisteluaineistoista esitettiin nähtävillä oloaikana mielipiteitä: 1) 2) 3) Ehdotustyövaiheen työneuvottelu pidetään xx.xx.2015 kaupungin ja PohjoisPohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajien kesken. Ehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot. Kaavaehdotus nähtäville xx.xx.2015 – xx.xx.2015 Ehdotusvaiheen aineisto lähetettiin kirjeellä suunnittelualueen maanomistajille sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristökeskukseen (ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue sekä liikenne ja infrastruktuuri –vastuualue) sekä muille viranomaisille ja lausunnonantajille. Ehdotusvaiheessa saatiin määräaikaan mennessä lausuntoja seuraavasti: 1) 2) 3) Osallisten muistutuksia: 1) 2) Lausunnot ja niiden huomioonottaminen on käsitelty selostuksen kohdassa 4.5.2. 32 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaavoituksessa on keskeistä kaavan ajantasaistaminen nykytilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Alue on pinta-alaltaan yhteensä noin 14,5 ha. Poikkeamisluvalla on myönnetty lisärakentamista Ylivieskan ammattiopistolle. Kaava muutetaan vastamaan nykyistä toteutunutta tilannetta. Ammattiopiston koulutustilojen tonttiin osoitetaan kaavamuutoksella lisäaluetta. Kaupungin tavoitteena on asemakaavoituksella aluevarauksen tekeminen palloiluhallin sijoittamiseksi koulukeskuksen alueelle, keskelle kaupunkirakennetta. Mahdollisuus valita arkipäivään erilaisia liikkumistapoja on tärkeä elinympäristön laatutekijä. Kun arjessa tarpeelliset ja kiinnostavat paikat ovat riittävän lähellä ja ne voidaan saavuttaa pyöräillen tai kävellen on nuorten helppo harrastaa lähellä kotia. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavamuutokseen perustuen toteutuu Ylivieskan ammattiopiston tarvitsema lisäalue. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteiden pohjalta luodaan viihtyisä sosiaalisesti toimiva koulukeskuksen alue ja tarjotaan asukkaille lähiliikuntapaikka. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kohteita. Alue on maakuntakaavan ja mukaisesti osoitettu taajamatoimintojen (A) sekä keskustan osayleiskaavan mukaisesti julkisten palvelujen alueena (PY). Koulukeskuksen alueelle nykyisen kaavan mukaiselle urheilualueelle (U) on tavoitteena toteuttaa palloiluhalli eli lämmin harrastustila kaikenikäisille muuttamalla alue urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU II) ja alueelle jo toteutuneet pelikentät osoitetaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU-1). Hankkeen toteuttamiseksi on perustettu yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon Kiinteistöosakeyhtiö Ylivieskan Seudun Palloiluhalli. Hankkeen toteutuksella saadaan Ylivieskan seudulle tarvittavan suuri yhtenäinen tila kesälajien harrastajille ja yleisötapahtumien pitopaikka. Vastaavaa tilaa ei löydy Ylivieskan seudulta. Hallin tulevalla toimialueella asuu noin 80 000 ihmistä. Hallin käyttäjien kohderyhmä on kesälajien harrastajat, messu- ym. tilaisuuksien järjestäjät, koulut, erilaiset kuntoilu- ja liikuntaryhmät, TYKY- toiminta, eläkeläiset ym. erityisryhmät. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Lähellä keskustaa ja kävellen ja pyöräillen saavutettavissa oleva koulukeskuksen alue soveltuu kehitettäväksi lähiliikuntapaikkana. Koulujen, asuntoalueen ja keskustan lähelle sijoittuessa tällä alueella on erityisen suuri merkitys lasten ja nuorten päivittäiseen liikkumiseen. Sisäliikuntahalli muuttaa merkittävästi tämän suunnittelualueen ilmettä, käyttöastetta sekä toiminnallisuutta. Alueelle on kehitettävä ratkaisuja, joilla liikuntaan voidaan tuoda vahvasti uusin teknologia ja suositaan toiminnan muuttamista aidosti liikuntaa suosivaksi. Tavoitteena on myös Koulukeskuksen sisäisten toimintojen, paikoituksen ja kulkuyhteyksien jäsentäminen sekä ajantasaistaminen. 33 4.5 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Alueelle on laadittu maankäyttöyksikön, kaavatiimin sekä alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä kaavamuutosluonnos, jonka tavoitteena on - tiivistää kaupunkirakennetta, - mahdollistaa keskelle kaupunkirakennetta toteutettavaksi sisäliikuntahallin - liikenteen joustavat järjestelyt, - toimivat pysäköintialueet, - viihtyisän ja turvallisen kevyen liikenteen ympäristön luominen, - rakennuspaikkojen viihtyisyyden luominen rakentein ja istutuksin, - rakennusoikeuden määrittäminen, - liikennemelun ja melumääräykset/ huomioiminen rakennusten sijoittelussa ja piha-alueiden järjestelyssä. 4.5.2. Lausunnot, mielipiteet ja muistutukset sekä niiden huomioiminen Asemakaavan muutosluonnos nähtävillä 9.2.2015 – 11.3.2015 Kuva: Kaavaluonnos Valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot ja kaavoittajan vastineet: 1) 2) , xx.xx.2015 Vastineet: Luonnoksesta esitettiin mielipiteitä: Vastineet: 34 Muutoksia kaavaehdotusvaiheeseen yhteenvetona: Kaavaehdotus asetetaan nähtäville xx.xx.2015 xx.xx.2015 Kuva: Karttaote kaavaehdotuksesta Ehdotusvaiheessa annettiin lausunnot: 1) 2) jne..) Vastineet: Ehdotusvaiheessa annettiin muistutukset: 1) 2) jne.. Vastineet: Muutokset hyväksyttävään kaavaehdotukseen: 35 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavatiimi 26.3.2007, 3.5.2007 Alustavia luonnoksia käsiteltiin ja keskusteltiin kaavoituksen tavoitteista ja teknisistä yksityiskohdista. Teknisten palveluiden lautakunta 31.5.2007 § 50 Vireille tulopäätös sekä päätös asettaa nähtäville kaavoitusta koskeva alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14 päivän ajaksi. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 11.6. - 25.6.2007. Kaavatiimi 1.4.2009, 20.1.2010 Valmistelua. Luonnosta valmisteltiin nähtäville. Neuvottelu kaavoitus / Kiinteistöosakeyhtiö Ylivieskan Seudun Palloiluhalli 31.1.2013 ja 5.3.2013. Alustavan hankesuunnitelman esittely. Neuvottelu kaavoitus / Alueen toimijat Ylivieskan ammattiopisto JEDU:n ja kaupungin sivistystoimen edustajat 13.1.2014. JEDU:n autopaikoitusalueen toteuttaminen asemakaavan mukaiselle ammattiopiston koulutustilojen tontille. Lentopalloalueen siirtäminen pois em. alueelta. Neuvottelu kaavoitus / palloiluhalli hankkeen edustajat 4.12.2014 Tarkentunut hankesuunnitelma. Hankkeen toteutuksen alustava aikataulu. Tekla 27.1.2015 § 6 Valmisteluaineisto asetetaan nähtäville. Valmisteluaineistosta pyydetään viranomaisilta lausunnot. Yleisötilaisuus 12.2.2015 Ehdotustyövaiheen työneuvottelu xx.xx.2015 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot. Kaavatiimi xx.xx.2015 Käsiteltiin kaavamuutoksen valmistelua ehdotusvaiheeseen. Ehdotusvaiheen aineisto lähetettiin kirjeellä suunnittelualueen maanomistajille sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristökeskukseen (ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue sekä liikenne ja infrastruktuuri – vastuualue) sekä muille viranomaisille ja lausunnonantajille. Teknisten palveluiden lautakunta xx.xx.2015 § xx Asemakaavamuutosehdotus asetetaan nähtäville. Kaupunginhallitus xx.xx.2015 § xx Asemakaavamuutoksen hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto xx.xx.2015 § xx Asemakaavamuutoksen hyväksyminen. 36 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan Kaavamuutosalueelle muodostuva rakennusoikeus yhteensä Korttelialueet yhteensä 14,5398 ha 33 100 k-m2 noin 0,8523 ha Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue 26, tontit 7 ja 9 rakennusoikeus YO II 7,7154 ha 29 000 k-m2 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue 26, tontti 8 rakennusoikeus YU I 1,0499 ha 4000 k-m2 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue 26 tontti 10 rakennusoikeus ET Virkistysalueet yhteensä Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Alueelle voidaan rakentaa toiminnan vaatimia rakennuksia tai rakennelmia. noin 1,8154 ha VU-1 Liikennealueet yhteensä Autopaikkojen korttelialue 27 tontti 1 Katualueet: Visalantie Pihakadut: Jedunkuja Jalankulkukatu LT-alue: Ouluntien risteysalue 0,0870 ha 100 k-m2 1,8154 ha noin 3,8721 ha LPA-2 0,8352 ha 2,1873 ha 0,1103 ha 0,0798 ha 0,6415 ha Kaavoituksen aiheuttamat muutokset mitoitukseen: - Uutta rakennusoikeutta muodostuu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle 4 000 k-m2 - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueelle osoitetaan rakennusoikeutta 100 k-m2 - Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta on osa osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi. - Liikennealueiden osuus lisääntyy noin 0,3352 ha. Yleisen tien alueet (Osa Visalantiestä välillä Ouluntie- Mäntykankaantie) muutetaan asemakaava-alueen katualueeksi - Kaavateknisistä syistä kaavamuutokseen on otettu mukaan Ouluntien risteysalue, johon liittyy mm kaupunginosan rajan täydentäminen. 37 5.1.2 Merkintöjen selitykset ja asemakaavamääräykset 38 39 5.1.3 Palvelut Nyt kaavoitettavalle alueelle on osoitettu opetustoimintaa palvelevia kortteleita sekä lähiliikuntahalli, jotka ovat asuntoalueilta ja ydinkeskustasta hyvin kävely- ja pyöräilyetäisyydellä saavutettavissa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutos muuttaa kaupunkirakennetta huomattavasti eli kaavoituksella osoitetaan koulukeskuksen alueelle sisäliikuntahalli, joka on kooltaan niin merkittävä, että se tulee näkymään kaupunkikuvassa. Rakentumaton urheilualueeksi osoitettu alue, jolle nykyisellään sijoittuu nurmikenttä, hiekkapohjainen pelikenttä sekä kevytrakenteinen jääkiekkokaukalo muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Alueen luonne muuttuu toiminnallisesti ja alueesta muodostuu Ylivieskan lähiliikuntapaikkoja monipuolistava ratkaisu. Lähiliikuntapaikka-termillä tarkoitetaan yleensä laajalle käyttäjäryhmälle soveltuvaa yhden tai useamman liikuntapaikan toiminnallista kokonaisuutta, rakennettuna asutuksen ja liikenneyhteyksien välittömään läheisyyteen. Lähiliikuntapaikan muodostavia liikuntapaikkoja ovat muun muassa peliareenat, leikkivälineet, kuntoiluvälineet ja urheilusuorituspaikat. Näiden lisäksi alueella voi olla myös oleskelualueita ja viheralueita. Hankkeen toteuttamiseksi on perustettu yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon Kiinteistöosakeyhtiö Ylivieskan Seudun Palloiluhalli. Sisäliikuntahallin toteuttaja on hankkimassa rahoitusta. Lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen on mahdollista saada rahoitusta valtiolta tai muista lähteistä. Lähiliikuntapaikkarakentamiseen kohdistetut valtionavustukset jaetaan veikkausvoittovaroista ja niiden myöntämisestä vastaavat ELY -keskukset opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa. ELY -keskukset hallinnoivat myös Leader-rahoituksia myöntäviä paikallisia Leader-toimintaryhmiä. Leader-rahat ovat peräisin EU:sta ja ne on tarkoitettu maaseudun kehittämiseen. Kyseiset rahat 40 kohdennetaan tietylle alueelle, esimerkiksi kylälle. Pääsääntöisesti rahoilla tuetaan yritysten perustamista ja kylän kehittämistä, mutta sitä voinee käyttää myös lähiliikuntaan. Leader -rahoitusta voivat hakea maaseudun pienet toimijat, yhdistykset ja yritykset. Yhdystienä toimivan Visalantien liikennemäärät saattavat ajoittain aiheuttaa lähialueen asukkaille liikenteen lisääntymisen aiheuttamaa häiriötä. Liikenteen häiriöitä vähentää kuitenkin valo-ohjattujen liittymien ja kiertoliittymien kehittäminen keskusta-alueella yleisesti. Asemakaavan muutos toteuttaa hyvin ympäristön toimivuudelle ja kehitykselle kaupungin asettamat tavoitteet: eheyttää ja tiivistää kaupunkirakennetta ja kaava täyttää muutoinkin keskustan osayleiskaavaehdotuksen 2030 suunnittelumääräyksissä asetetut ympäristön laadulliset tavoitteet. Koulukeskuksen alueen toiminnallisuus kehittyy ja uusi liikuntaympäristö muodostuu lähelle asukkaita ja käyttäjiä pyöräilysuosiolliseen vyöhykkeeseen (1-2½ km:n etäisyys keskustaan) ja kävelyetäisyydelle (< 1 km:n etäisyys) keskustasta. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asemakaava-alueen korttelialueille laaditaan erillinen tonttijako. YLEISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUEET (Y) osuus yhteensä noin 60,3 % kaavamuutosalueesta, pinta-alaltaan noin 8,7653 ha. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuet (YO II), osuus 88,0 % kaavamuutosalueen yleisistä korttelialueista. Alueella on ja / tai sille voidaan rakentaa kouluja ja muita oppilaitoksia. YO -korttelialueiden pinta-ala on 7,7154 ha. Alueen rakennusoikeus 7000 k-m2 + 12 000 k-m2. Tehokkuudeksi muodostuu e = 0,38. Rakentamista voidaan toteuttaa kahteen kerrokseen. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU), osuus 12,0 % kaavamuutosalueen yleisistä korttelialueista. Alueelle voidaan rakentaa erilaisia urheilurakennuksia, kuten urheilu- ja palloiluhalli, uimahalleja, jäähalleja ym. YU- korttelialueen pinta-ala on 1,0499 ha. Alueen rakennusoikeus on 4000 k-m2. Rakentaminen voidaan toteuttaa yhteen kerrokseen. Yleismääräyksiä: Ajoneuvoliikenne tonteille Visalantieltä on kielletty muualta kuin liittymäkohdista. Alueelle on varattava riittävästi polkupyöräpaikkoja. Korttelien pysäköintialueet on jaettava istutuksin tai rakentein osa-alueisiin. YU- korttelialueelle on osoitettava vähintään 10 autopaikkaa. sallituista YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN RAKNENNUSTEN JA LAITOSTEN ALUE (E ). Osuus on yhteensä noin 0,6 % kaavamuutosalueesta. Koulukeskuksen alueelle sijoittuu lämpökeskus. Kortteliin pinta-alaltaan noin 0,0870 ha on osoitettu rakennusoikeutta 100 k-m2. 41 5.3.2 Muut alueet VIRKISTYSALUEET ( V) Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet (VU-1). Alueelle voidaan rakentaa toiminnan vaatimia rakennuksia tai rakennelmia. Osuus on yhteensä noin 12,5 % kaavamuutosalueesta. Yleismääräys: VU-1 alueelle voi sijoittua erilaisia pelikenttiä. LIIKENNEALUEET (L) osuus yhteensä noin 26,6 % kaavamuutosalueesta, pinta-alaltaan noin 3,8721ha. Autopaikkojen korttelialue (LPA-2), Korttelialueelle sijoittuu YO- korttelin 26 tontin 9 autopaikoitus. Osuus on 22 % kaava-muutosalueen liikennealueista. Yleismääräys: Korttelin 27 LPA- 2 aluetta voidaan käyttää korttelin 26 YU -alueen autopaikoitukseen. Rakennuslupamenettelyssä on esitettävä LPA_2 alueen omistajan / YU-alueen toimijan keskinäinen sopimus. Kadut, Katualue käsittää asemakaavassa osoitetun katualueen maanalaisine ja maanpäällisine sekä yläpuolisine johtoineen, laitteineen ja rakenteineen. Osuus on noin 56,6 % kaava-muutosalueen liikennealueista. Pihakatu. Pihakaduksi soveltuvat sellaiset kadut, jotka asemakaavassa on osoitettu esim. jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla tontille ajo on sallittu. Katualueella käytetään tavanomaista alhaisempaa nopeusrajoitusta (esim. 30 km/h) tai muin toimenpitein pyritään välttämään läpiajoliikennettä ja jolla muutenkin pyritään sovittamaan ympäristön vaatimusten mukaiseksi. Koulukeskuksen alueelle kortteleiden 25 ja 26 väliin on osoitettu Jedunkuja, pintaalaltaan noin 0,1103 ha, pituus noin 138 metriä. Jalankululle varattu katu Merkinnällä osoitettu kevyen liikenteen väylä ja jalankulku- ja pyörätie on hallinnolliselta luokaltaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen katu. Koulukeskuksen alueelle kortteleiden 25 ja 26 väliin on osoitettu kevyen liikenteen yhteys, pinta-alaltaan noin 0,0798 ha, pituus noin 98 metriä. Kokoojakatu Katualue käsittää asemakaavassa osoitetun katualueen maanalaisine ja maanpäällisine sekä yläpuolisine johtoineen, laitteineen ja rakenteineen. Osa Visalantiestä, pinta-alaltaan noin 2,1873 ha, pituus noin 619 metriä. 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavamuutoksen suunnittelun ja arvioinnin pohjana on käytetty aikaisemmin tehtyjä selvityksiä, mm. keskustan osayleiskaavoitukseen laaditut selvitykset ja rakennemallit. 42 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueelle ei sijoitu asumista. Opetustoimintaa palvelevien rakennuskortteleiden tehokkuus säilyy ennallaan. Urheilutoiminnalle osoitetaan kaavamuutoksella rakennusoikeutta, joka mahdollistaa sisäliikuntahallin rakentamisen koulukeskuksen alueelle. Alueen toiminnallisuus lisääntyy ja alueen käyttäjien määrä kasvaa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta urheilutoiminnoille, mikä tiivistää Koulukeskuksen alueen maankäyttöä. Vaikutukset asumiseen Kaavamuutosalueen käyttö monipuolistuu. Kun alueelle rakennetaan sisäliikuntahalli, alueella on toimintaa myös iltaisin, kun nykyisellään toimintaa on pääsääntöisesti ollut päivisin kouluilla. Kaavoitus muuttaa alueelle liikennöinnin määrää. Visalantien ylitys Koulupolun kohdalta Koulukeskukselle päin muodostaa jo nykyisellään solmukohdan, missä tulisi miettiä ratkaisu liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Vaikutukset palveluihin Tältä kaavamuutosalueelta haetaan sivistys- ja liikuntapalveluita. Kaavamuutos monipuolistaa kaupungin vapaa-ajan harrastamisen palvelutarjontaa palloiluhallin rakentumisen myötä. Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Kaavamuutosalue on työssäkäyntialuetta. Ylivieskan ammattiopisto JEDU työllistää yhteensä noin 42 henkilöä, joista osa työskentelee kaavamuutosalueelle sijoittuvissa toimitiloissa. Jokirannan koululla työskentelee 57 opettajaa ja 27 muuta henkilökuntaa. Sisäliikuntahallin toiminta työllistää tulevaisuudessa mm. liikunta- ja urheiluohjaajia sekä kiinteistöhuollon henkilöstöä eli alueelle sijoittuvien työpaikkojen määrä mahdollisesti lisääntyy. Vaikutukset virkistykseen Kaavamuutosalueelle ei ole osoitettuna varsinaista viheraluetta. Alueelle on kaavoituksella muodostettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueita. Sisäliikuntahallihankkeen toteutuksella saadaan Ylivieskan seudulle tarvittavan suuri yhtenäinen tila kesälajien harrastajille ja yleisötapahtumien pitopaikka. Vastaavaa tilaa ei löydy Ylivieskan seudulta. Hallin tulevalla toimialueella asuu noin 80 000 ihmistä. Hallin käyttäjien kohderyhmä on kesälajien harrastajat, messu- ym. tilaisuuksien järjestäjät, koulut, erilaiset kuntoilu- ja liikuntaryhmät, TYKY- toiminta, eläkeläiset ym. erityisryhmät. Koulukeskuksen alueelle on ollut sijoittuneena erilaisia pelikenttiä, kuten beach volley eli rantalentopallokenttä, - jääkiekkokaukalo sekä hiekkapintainen jalkapallokenttä. Olevat pelikenttäalueet esitetään kaavamuutoksella urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena ja toiminnot säilyvät jatkossakin alueella. 43 Vaikutukset liikenteeseen. Kaavamuutosaluetta rajaa Visalantie. Visalantien yhdystie palvelee osittain Niemenrannan ja Kaisaniemen kaupunginosien sisäistä liikennöintiä eli toimii myös kaupungin sisäisen liikenteen kokoojakatuna. Koulukeskuksen aluetta rajaavat myös kokoojakatuina toimivat Kuusitie, Mäntykankaantie sekä Mäntytie. Ylivieskan ammattiopiston tontille on ajoneuvoliittymät Kuusitieltä. Jokirannan koululle on ajoneuvoliittymät nykyisellään Visalantieltä sekä Mäntytieltä. Kevyen liikenteen liittymät on alueelle Kuusitieltä ja Visalantieltä. Ajoneuvoliittymä Pihakatu Uusi ajoneuvoliittymä mahdollinen Kevyen liikenteen liittymä Kevyen liikenteen väylä Koulukeskuksen alueelle muodostuu uusien harrastetilojen myötä merkittävä harrastepaikka, joka palvelee koko kaupunkia ja mahdollistaa alueelle muodostuvaksi myös seudullisesti kiinnostavan urheilupaikan. Alueelle tulee osoitettavaksi uusi ajoneuvoliittymä Visalantieltä. Aluetta rakennettaessa tulee kiinnittää huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen, koska käyttäjistä osa saapuu alueelle kävellen tai pyöräillen, koska kaavamuutosalue on keskellä kaupunkirakennetta. Kun sisäliikuntahallilla järjestetään urheilu- ja messutapahtumia, koulukeskuksen paikoitusalueet ovat käytettävissä ja niiden yhteiskäytöstä on tarvittaessa tehtävä erilliset sopimukset. Kevyen liikenteen väylä /pihakatu sijoitetaan kaavamuutoksessa Koulukeskuksen alueelle nykyiselle paikalleen, johon se on rakentunut eli Ylivieskan ammattiopiston rakennusten editse. Osa tästä yhteydestä osoitetaan kaavoituksella rakennettavaksi pihakatuna, jolloin siihen rajoittuvien tonttien paikoitusalueille on ajoneuvoliikenteen ajoyhteys. 44 Nyt kaavoitettavan alueen lounaispuolella rajaavan Visalantien liikennemäärät on vuoden 2006 liikennemallissa ollut 2 * 1740 ajon/vrk ja Ouluntien liikennemääräksi välillä Hakalahden risteys - Kaisaniemen risteys on todettu noin 5300 ajon/vrk ja välillä Vieskankatu - Hakalahdenkatu noin 4000–4850 ajon/vrk. Vuodelle 2020 yleissuunnitelmassa on esitetty liikenne-ennusteena Visalantien liikennemääräksi noin 2 * 2100 ajon/vrk. 45 Uutta katuverkkoa ei Koulukeskuksen kaavamuutos edellytä rakennettavaksi : Kevyen liikenteen rakennettavaksi. verkostoa tulee alueen toimintojen muuttumisen myötä 46 Vaikutukset tekniseen huoltoon Kaava-alueen lähellä on olemassa vesijohdon ja jätevesiviemärin runkolinjat, joiden kapasiteetti riittää suunnitellulle kasvulle. Koulukeskuksen alueen olevat rakennukset ovat liittyneet kaukolämpöverkkoon ja uudet urheilutoimintaa palvelevat rakennukset ovat myös liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Kuva: Teknisen huollon verkot Kaavamuutosalueen sivuitse Mäntytien vieressä johdetaan valuma-alueen vesiä Alpuuminkankaan suunnalta ja Kaisaniemen kaupunginosasta Kalajokeen. Kuva: Ote peruskartasta jossa näkyy Niemenojan valuma-alue 47 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Kaavoituksella lisätään harrastetiloja Koulukeskuksen alueelle, mikä lisää alueen liikennöintiä, mutta muutosta ei voida pitää ympäristönsuojelun, ympäristöhäiriön kannalta merkittävänä verrattaessa olemassa olevaan tilanteeseen. Myönteinen vaikutus yhteiskunnan kannalta on yhdyskuntarakenteen eheytyminen ja tiivistyminen sekä liikuntapalvelujen tarjoaminen lähellä asukkaita. Välimatkaa ydinkeskustaan on noin kilometri eli alue sijoittuu yleiskaavan mukaiselle kävelysuosiolliselle vyöhykkeelle ja muutoinkin käyttäjiä sijoittuu pyöräilyetäisyydelle kaavamuutosalueelle muodostuvista liikunta palveluista. alue on saavutettavissa hyvin myös lapsille, nuorille, ikääntyville sekä autottomille asukkaille. Melu Kaavamuutosalue rajoittuu vilkasliikenteiseen Visalantiehen. Toiminnasta aiheutuvia melutasoja verrataan valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuihin melutasojen ohjearvoihin (A-painotettu keskiäänitaso, LAeq). Jotta melumittausten tai -mallinnusten tuloksia voidaan vertailla VNp:n ohjearvoihin, on selvitettävä, onko melu luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista. Impulssimaisuuden ja kapeakaistaisuuden lisäys mitattuun tai mallinnettuun äänitasoon on 5 dB. Tieliikenteen melu ei normaalisti ole kapeakaistaista tai impulssimaista. Selvityskohteena olevalla kaavamuutosalueella sijaitsee jo rakennettuja kiinteistöjä, joilla yöajan ohjearvona ulkona käytetään 50 dB ja rakentamattomia kiinteistöjä, jotka luetaan uusiksi alueiksi jolloin yöajan ohjearvona käytetään 45 dB. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ulkoalueiden päivä ja yöajan keskiäänitasojen ohjearvot ylittyvät Visalantien ja Ouluntien varsilla sijaitsevien tonttien liikennöintialueiden puoleisilla sivuilla. Alueet, joilla päiväajan ohjearvo ylittyy, ovat pintaalaltaan kuitenkin pieniä verrattuna tonttien kokonaispinta-aloihin. Näin ollen tonteille jää riittävästi tilaa oleskelualueille, joilla ohjearvon mukainen keskiäänitaso alittuu. Piha-alueiden melutasoihin voidaan vaikuttaa rakennusten sijoittelulla ja istutuksilla. Yöajan ohjearvot ylittyvät kaikilla liikennöintialueita sivuavilla tonteilla. Yöaikana ei piha-alueilla oleskelua kuitenkaan siinä määrin tapahdu, että koko yöajan keskiäänitason lievä ylitys ohjearvoon verratessa voitaisiin katsoa oleskelua merkittävästi häiritsevän. Rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimus toteutuu kohteessa normaalilla julkisivurakentamisella. Normaalilla rakentamisella julkisivujen ääneneristävyys on 25 dB. Tällöin sisämelutasot kaavamuutosalueella alittavat selvästi sekä päivä- että yöajan ohjearvot. Kaavamuutoksessa ohjataan uutta rakentamista siten, että rakennusten sijoittelulla suojataan kortteleiden tonttien piha-alueet liikenteen aiheuttamalta melulta. Lisäksi osalle Visalantien vartta osoitetaan noin 15 metriä leveä kaista, jolle osoitetaan istutettavaksi puurivistö. Merkinnällä on tarkoituksena pääasiassa suojata Koulukeskuksen aluetta liikenteen melu- ym. haitoilta sekä tavoitteena on myös kasvillisuudella pehmentää liikuntahallin julkisivurakenteita ja näkymää Visalantieltä päin. 48 Taloudelliset vaikutukset Yhdyskuntatekniset kustannukset: Vahvistuneen asemakaavan mukaisista kaduista on rakentuneena kaavamuutosalueeseen rajoittuen kokoojakadut Kuusitie, Mäntytie ja Mäntykankaantie. Koulukeskuksen alueella on ollut käytössä kevyen liikenteen yhteys, joka ei ole koskaan rakentunut ja toteutunut voimassaolevan asemakaavan mukaisena ja se tuleekin alueelle rakentaa kaavamuutoksella osoitetusti nykyiselle paikalleen ja osittain se toteutetaan pihakatuna eli siihen rajoittuvien tonttien paikoitusalueille on ajoyhteys. Kuusitieltä. Alueen katuyhteyksien liikennejärjestelyiden parantamiseen on varauduttava: Visalantielle osoitetaan uusi likimääräisesti osoitettu ajoneuvoliikenteen liittymä urheilutoimintaa palvelevan rakennuksen tontin ja sen luoteispuolelle sijoittuvan opetustoimintaa palvelevan rakennuksen tontin. Kaavamuutokseen liittyen kaupunki luovuttaa kauppakirjalla lisäaluetta Ylivieskan ammattiopiston tonttiin. Myönteinen vaikutus kaupungin kannalta on yhdyskuntarakenteen eheytyminen ja tiivistyminen lähellä keskustan palveluja. Välimatkaa ydinkeskustaan on noin kilometri eli uusi liikuntapalveluja tarjoava alue sijoittuu yleiskaavan mukaiselle pyöräilysuosiolliselle alueelle ja valmiin kunnallistekniikan piiriin ja se on hyvin saavutettavissa eripuolilla kaupunkia sijaitsevilta asuntoalueilta. Kaavamuutos ei aiheuta merkittävää muutosta kuntatalouteen. Sosiaaliset vaikutukset Alue on noin kilometrin etäisyydellä keskustasta ja liittyy kiinteästi rakentuneisiin asuntoalueisiin. Alue on hyvin saavutettavissa jalankulku- ja pyöräilyreittejä pitkin eripuolilta kaupunkia ja näitä reittejä kehitellään edelleen. Ouluntien kevyen liikenteen alitus keskustasta Koulukeskuksen alueen suunnalle toimii hyvin. Urheilurakennusten korttelialueelle rakennettava sisäliikuntahalli muuttaa kaupunkikuvaa ja antaa nuorisolle mahdollisuuden harrastaa kotikaupungissa palloilulajeja. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vesistöt ja vesitalous Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Alueella mahdollisesti esiintyvä pohja- / orsivesi virtaa valumaalueiden perusteella tehdyn tarkastelun perusteella alueen eteläpuolella noin 100 - 200 metrin päässä sijaitsevaan Kalajokeen. Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu Voimassa olevassa asemakaavassa alue on kaavoituksella osoitettua koulukeskuksen aluetta, jolle sijoittuu Jokirannan koulu sekä Ylivieskan ammattiopiston rakennukset sekä urheilutoimintojen alueita. Kaavan mukaisesti toteutumattomia alueita asemakaavamuutoksen mukaisista opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueista on hoidettu niittämällä alueet kerran kasvukaudessa. Alueelle ei sijoitu luonnonsuojelukohteita. 49 Maisemarakenne, maisemakuva Alueen maisemarakenne ja – kuva tulevat muuttumaan maakuntakaavaan ja yleiskaavaan merkittyjen toimintojen mukaisiksi eli alue täydentyy ja rakentuu koulu- ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten ja palvelujen alueena. Sisäliikuntahalli on kooltaan 4000 k-m2 ja se tulee näkymään kaupunkikuvassa ja se toteutetaan teräsrunkoisena ylipainehallina. Halliin sijoitetaan tekonurmipäällysteinen pelikenttä. Hallin molemmille laidoille jää noin 1,5 metrin ja toiseen päätyyn noin 5 metrin levyiset alueet, jotka pinnoitetaan juoksemiseen tai muuhun liikuntaan soveltuvaksi. Kaavamuutoksella on osoitettu istutettavia alueita pehmentämään hallin näkymistä maisemassa. Luonnonolot Alue ei ole varsinaisesti luonnonympäristöä. Kaavamuutosalue muuttuu kaupunkirakenteen keskellä olevista nurmialueina hoidetuista alueista rakennetuksi ympäristöksi. Aluetta rajaa Niemenrannassa jo oleva asuntoalue sekä Ouluntie ja Visalantie. Selvitys (21.1.2015)suunnittelualueen kasvillisuudesta ja linnustosta on selostuksen liitteenä. Selvityksessä on todettu kasvillisuuskartoituksen 1.7.2014 perusteella, ettei alueella ole erityisiä kasvillisuuskohteita eikä luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle tärkeitä luontotyyppejä. Alueelta ei ole löytynyt rauhoitettuja, tiukkaa suojelua edellyttäviä tai uhanalaisia kasvilajeja. Myöskään alueellisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja ei havaittu. Linnustosta selvityksessä on todettu, että alueella perivät laji- ja parimäärät jäävät vähäisiksi. Asuinalueista poiketen ympäristö ei tarjota merkittäviä suojaisia pesimäpaikkoja tai mainittavasti pönttöjä kokopesijöille. Alueen luonnonympäristö on suhteellisen yksipuolinen eikä alueella ole erityistä merkitystä linnuston kannalta Alueelta ei todettu sellaisia luontoarvoja tai lajiesiintymiä, jotka rajoittaisivat alueen maankäyttöä tai suunniteltua kaavoitusta 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen mahdolliset häiriötekijät muodostuvat tieliikenteen aiheuttamasta melusta, mikä pystytään huomioimaan alueen rakennusten rakenteissa ja rakennusten sijoittelussa. Rakentamista ohjataan rakennusvalvonnassa huomioiden asemakaavan määräys rakenteista (35 dB). Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ulkoalueiden päivä ja yöajan keskiäänitasojen ohjearvot ylittyvät Visalantien varrella sijaitsevien tonttien liikennöintialueiden puoleisilla sivuilla. Alueet, joilla päiväajan ohjearvo ylittyy, ovat pinta-alaltaan kuitenkin pieniä verrattuna tonttien kokonaispinta-aloihin. Näin ollen tonteille jää riittävästi tilaa oleskelualueille, joilla ohjearvon mukainen keskiäänitaso alittuu. Piha-alueiden melutasoihin voidaan vaikuttaa rakennusten sijoittelulla ja istutuksilla. Yöajan ohjearvot ylittyvät kaikilla liikennöintialueita sivuavilla tonteilla. Yöaikana ei pihaalueilla oleskelua kuitenkaan siinä määrin tapahdu, että koko yöajan keskiäänitason lievä ylitys ohjearvoon verratessa voitaisiin katsoa oleskelua merkittävästi häiritsevän. 50 Rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimus toteutuu kohteessa normaalilla julkisivurakentamisella. Normaalilla rakentamisella julkisivujen ääneneristävyys on 25 dB. Tällöin sisämelutasot kaavamuutosalueella alittavat selvästi sekä päivä- että yöajan ohjearvot.” Todetaan, että kaavamuutosalueelle johtavilla liikenneväylillä tulee huomioitavaksi kevyen liikenteen turvallisuus. Alueen katuympäristön laadulla on suuri merkitys alueen ilmeeseen ja alueen rakenteen hahmottumiseen. Liikenneväylien varteen istutettavat puurivistöt on toteutettu pääsääntöisesti ja uudet istutukset tulisi toteuttaa ensisijassa, siten, ettei kasvillisuus häiritse liittymissä liikennöintiä ja näkyvyyttä. Jalankulku- ja pyöräily- ympäristöä tulee kehittää jatkossakin osayleiskaavan pohjalta siten, että alue liittyy jatkuviin liikenneverkostoihin ja että koulu- ja urheilualue saavutetaan turvallisesti eri puolilta kaupunkia. Asukkaiden elinpiiriin saattaa vaikuttaa liikennemäärien kasvu, kun alueelle toteutetaan harrastetila, jota voidaan käyttää myös yleisötapahtumiin. 6 Asemakaavan muutoksen toteutus Alueen palveluiden saavutettavuus on hyvä kävellen ja pyöräillen. Kaavamuutoksella monipuolistetaan liikuntaharrastuspaikkoja Ylivieskassa, koska kaavamuutos mahdollistaa uuden liikuntahallin rakentamisen. Rakennusten ja istutusten sijoittamisella korttelialueille ja rakennusten rakenteilla voidaan vähentää katu- ja tieliikenteen meluvaikutuksia ja näitä asioita valvotaan. Rakennuslupia myönnettäessä ja hankkeita toteutettaessa vaaditaan rakentajilta määräysten huomioimista. Ylivieskan ammattiopiston kanssa tehdään alueen asemakaavamuutoksen toteuttamiseksi kauppa koulutontin lisäalueesta ja uuden kaavan mukaisen tontin maanomistaja lohotuttaa kustannuksellaan. Kaupunki vuokraa urheilurakennusten korttelialueen sisäliikuntahallitontin Kiinteistöosakeyhtiö Ylivieskan Seudun Palloiluhallille. Tavoitteena on, että liikuntahalli rakentuu parin vuoden kuluessa kaavan hyväksymisestä. Kaupungin tehtävänä on ensisijaisesti rakentaa vesi- ja viemäriverkosto. Yhteystiedot Ylivieskan kaavoituksen viranomaisohjauksesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan Elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskus / yhteyshenkilönä arkkitehti Liisa Ranto-Oikari, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, 84100 YLIVIESKA / kaupunginarkkitehti Risto Suikkari, p. 044 4294 234 / kaavasuunnittelija Riitta Konu-Vierimaa, p. 044 4294 233 / kaavoitusinsinööri Eriia Laru, p. 044 4294 423 etunimi.sukunimi@ylivieska.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa www.ylivieska.fi/Kaavoitus LIITTEET
© Copyright 2024