1. No category

Akavaaka –
tilastokooste
Syksy 2015
Punnittua tietoa akavalaisista
1 Työllisyys ja
työttömyys
Tähän välidian sisältö
Työllisyys

Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa.

Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä.

Nuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissä.

Määräaikaisissa työsuhteissa lähes puolet enemmän naisia kuin miehiä.

Ikääntyvien työllisyysaste nousee.

Yksityinen sektori työllistää naisia.

Joka toinen korkeakoulutettu nainen on töissä julkisella sektorilla.

Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät teollisuuteen ja liikeelämään.

Akavalaisista naisista joka kymmenes on johtotehtävissä, miehistä joka
viides.

Teollisuuden t&k-henkilöstöä on vähennetty 16 prosenttia vuosina
2005–2013

Akavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajia.

Joka viides akavalainen on harkinnut yrittäjyyttä.
Kuvio 1.1 Akavalaisen työvoiman sijoittuminen
työmarkkinoille 2014
Kokoaikatyö, pysyvä
Kokoaikatyö, määräaikainen
Kaikki
Osa-aikatyö
Yrittäjä
Työtön
76
10
6
Henkilöiden
lkm, 1 000
4
5
444
Miehet (n=207 000)
Alle 35
72
17
35–49
31
86
50–60
5 1 4
84
61–64
6
14
91
4
51
5
12
3 4
5
207
2
6
66
7
4 3
100
6
3 4
61
7
10
6
12
81
7
53
5
2 3
63
Yhteensä
7
Naiset (n=237 000)
Alle 35
55
24
35–49
12
77
50–60
9
82
61–64
6
75
Yhteensä
4
%
72
0
10
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
20.5.2015
20
30
40
12
12
50
60
70
80
9
90
3
3
4
100
237
Kuvio 1.2 Koko työvoiman sijoittuminen
työmarkkinoille 2014
Kokoaikatyö, pysyvä
Kokoaikatyö, määräaikainen
Kaikki
Osa-aikatyö
60
Yrittäjä
9
Henkilöiden
lkm, 1 000
Työtön
11
11
2 622
9
Miehet (n=1 347 000)
Alle 35
55
14
35–49
10
70
50–60
5 2
65
61–64
3 3
41
4
Yhteensä
7
14
16
6
19
16
475
9
325
8
75
31
62
8
6
15
473
10
1 347
Naiset (n=1 275 000)
Alle 35
37
19
35–49
27
67
50–60
9
70
61–64
4
57
0
10
20
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
20.5.2015
30
40
60
8
9
13
11
50
9
29
%
12
11
5
48
Yhteensä
4
17
70
7
80
90
423
6
434
6
348
6
70
8
1 275
100
Kuvio 1.3 Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2014
Kaikki palkansaajat
Akavalaiset palkansaajat
14
11
Akavalaiset palkansaajat
Miehet
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50 vuotiaat
Naiset
Alle 35-vuotiaat
35–50-vuotiaat
Yli 50 vuotiaat
15
9
5
1
28
16
9
3
8
19
6
3
14
30
10
6
Koulutusaste
alempi korkeakouluaste
tutkijakoulutusaste
ylempi korkeakouluaste
alin korkea-aste
15
3
22
1
14
14
11
3
Työnantaja
Valtio
Kunta
Yksityinen
12
20
12
24
15
6
Ammattiryhmä
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
Asiantuntijat
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
Kaikki muut
14
13
10
3
19
0
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
2.6.2015
Arvio määräaikaisten määrästä,
1 000 henkilöä
244
44
5
10
15
20
25
30
35
40
%
13
19
7
2
4
Kuvio 1.4 Työllisyysaste iän mukaan 2009 ja 2014
%
100
100
90
90
80
80
70
70
60
60
50
50
Koko väestö 2014
Korkeakoulutetut 2014
40
40
Koko väestö
30
Työllisyysaste, %
2014
2009
2014
2009
68,2
68,2
84,0
85,9
30
20
20
Työttömyysaste, %
10
0
Työvoiman
ulkopuolella, %
Alle 20-v.
8,8
8,4
5,3
4,1
25,2
25,6
11,3
10,4
10
0
20–29-v.
30–39-v.
Ikäryhmä
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 ja 2014 aineistot
22.5.2015
40–49-v.
Koko väestö 2009
Korkeakoulutetut
50–59-v.
60–64-v.
Korkeakoulutetut 2009
Kuviot 1.5 ja 1.6 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2014
60–64-vuotiaat
55–59-vuotiaat
%
%
Koko väestö
100
Korkeakoulutetut
89 88 90 88
86 85 88 88
85
90
80
70
60
63
67 68
65 66 66 65
71 71
74 73 74 73 74
59
100
Koko väestö
90
80
70
56 57
60
50
50
40
40
30
29
26 27
30
25
23
20
20
10
10
0
Korkeakoulutetut
60
57 58
64
61
62
56
41 39 39 42 42
39
37
45 45
34
0
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot
22.5.2015
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14
Kuvio 1.7 55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema
koulutuksen mukaan 2008–2014
Korkeakoulutetut
55–59-vuotiaat
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
60–64-vuotiaat
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Muut kuin korkeakouluteut
55–59-vuotiaat
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
60–64-vuotiaat
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
86
86
86
86
87
87
86
54
52
54
53
52
58
58
2
3
2
4
7
6
7
6
5
36
36
37
35
9
6
8
65
64
69
68
69
68
69
33
32
32
35
36
37
37
0
Ansiotyö
4
6
5
5
4
5
7
10
20
Työtön/lomautettu
19
19
16
17
17
16
15
11
11
10
11
12
19
19
19
8
9
40
41
41
40
37
35
34
33
18
18
10
12
16
16
50
60
Työkyv.eläke/pitkäaik. sairas
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot
22.5.2015
5
11
11
5
6
7
30
30
30
27
5
70
80
Eläkkeellä*
90
6
2
4
2
4
3
4
3
6
2
4
2
4 13
Väestö
(1 000)
54,9
59,4
59,9
59,9
61,8
58,8
66,9
2
1
2
3
1
1
3
52,6
52,9
55,6
50,1
57,1
54,2
61,2
2 2
3 3
2 2
3 2
3 2
2 3
2 2
335,9
327,5
328,7
317,3
311,4
309,0
295,5
2
1
1
1
2
2
2
319,9
342,0
363,6
359,5
351,8
339,7
338,6
100 %
Muu työvoiman ulkop.
Kuvio 1.8 Korkeakoulutetut työlliset työnantajan
mukaan 2014
Valtio
Kaikki
11
Kunta
Yksityinen
28
Henkilöiden
lkm, 1 000
Yrittäjä
53
721
8
Miehet
Alle 35
12
35–50
10
Yli 50
10
73
16
64
15
Yhteensä
22
12
148
10
46
15
102
6
76
17
63
325
10
Naiset
Alle 35
8
35–50
31
12
Yli 50
56
40
14
Yhteensä
47
11
0
43
30
38
10
20
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
20.5.2015
30
50
60
70
142
5
176
78
8
45
40
5
396
6
80
90
100
%
Kuvio 1.9 Kaikki työlliset työnantajan mukaan 2014
Valtio
Kaikki
6
Kunta
Yksityinen
22
Yrittäjä
Henkilöiden
lkm, 1 000
60
2 383
12
Miehet
Alle 35
5
35–50
6
Yli 50
6
Yhteensä
6
7
80
10
66
13
474
18
57
10
409
8
332
24
68
1 215
16
Naiset
Alle 35
4
25
35–50
7
Yli 50
7
Yhteensä
6
67
36
370
5
48
42
42
8
439
10
359
%
0
34
10
20
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
20.5.2015
52
30
40
50
60
1 168
8
70
80
90
100
Kuvio 1.10 Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain
2014
Koulutus
17
15
Teollisuus; sähkö- lämpö-, vesihuolto yms.
14
5
22
13
Liike-elämän palvelut
11
15
8
7
9
Kaikki muut
8
Tukku- ja vähittäiskauppa; ajoneuvojen korjaus
6
10
Kaikki
Miehet
Naiset
7
7
7
Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen
sosiaalivakuutus
7
Informaatio ja viestintä
10
4
4
4
4
Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala
0
Työlliset
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
22.5.2015
29
23
7
Terveys- ja sosiaalipalvelut
23
10
20
30
40
%
Kuvio 1.11 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan
korkeakoulutetun henkilöstön määrän muutos 2005–
2013
Indeksi 2005=100
180
Teollisuus (15 027)
180
170
170
Muut yksityisen sektorin toimialat (9 921)
Julkinen sektori (5 583)
160
150
160
Korkeakoulut (13 024)
Kaikki sektorit (43 553)
150
140
140
130
130
120
120
110
110
100
100
90
90
80
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Vuoden 2013 henkilöstömäärät on ilmoitettu selitteessä.
Henkilöstömäärän mittayksikkö on tutkimustyövuosi, joka tarkoittaa yhden vuoden aikana kokoaikatyön mukaan laskettua t&k-työn määrää.
Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta
80
2013
Kuvio 1.12 Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2014
1 000 henkilöä
80
75
69
70
64
58
60
15
59
51
10
13
Päätoimiset yrittäjät ja
ammatinharjoittajat
12
48
47
2009
2010
51
54
60
57
2013
2014
39
10
0
2008
Sivutoimiset yrittäjät ja
ammatinharjoittajat
12
30
20
17
15
50
40
74
2011
2012
Osuus
korkeakoulutetuista
9%
10 %
10 %
10 %
11 %
11 %
10 %
Naisten osuus
38 %
47 %
36 %
42 %
43 %
42 %
44 %
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2015
19.5.2015
Työttömyys

Akavalaiset luottamusmiehet raportoivat irtisanomisista.

Irtisanomiset ja henkilöstövähennykset ovat liukuhihnarutiinia.

Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen.

Korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaa.

Vuodessa on tullut lähes 6 000 korkeakoulutettua työtöntä lisää.

Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimmin.

Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa.

Korkeakoulutetuista työttömistä 28 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä.
Kuvio 1.13 Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan
1990–2014
%
22
22
21
Kaikki (219 000)
21
20
Perusaste (67 000)
20
19
Keskiaste (106 000)
19
18
Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (31 000)
17
Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoul.aste (15 000)
18
16,6
17
16
16
15
15
14
14
13
13
12
12
11
11
10
10
9
8,7
8,7
8
8
7
8,2
4,5
5
4
4
3
7
6
6
5
9
4,0
3
2
2
1
1
0
0
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Työttömien lukumäärät 2013 suluissa selitteen yhteydessä
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot, vuosi 2014 arvio
25.5.2015
Kuvio 1.14 Henkilöstön vähentämisen tavat
akavalaisten työpaikoilla
Työntekijöitä on irtisanottu tuotannollistaloudellisiin
syihin vedoten
82
33
Määräaikaisten työntekijöiden määrää on vähennetty
tai määräaikaisuuksia ei ole jatkettu
51
74
Eläkkeelle siiirtyneiden tilalle ei ole palkattu uusia
työntekijöitä
47
85
34
Työntekijöille on tarjottu työn päättämissopimus
8
Yksityisen
sektorin
luottamusmiehet
31
32
Töitä on ulkoistettu
Julkisen sektorin
luottamusmiehet
8
8
Muut
0
10
20
30
40
Osuudet on laskettu työpaikoista, joilta on vähennetty henkilöstöä edellisten kahden vuoden aikana.
Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon.
Luottamusmiesbarometriin vastasi 835 luottamusmiestä. He edustavat lähes 170 000 ylempää toimihenkilöä.
Lähde: Akavan Luottamusmiesbarometri 2015
50
60
70
80
90
100
%
Taulukko 1.1 Työttömät koulutusasteittain, kaikki
Kaikki
2014/9
2015/9
Perusaste
Keskiaste
Alin korkea-aste
Korkeakoulutetut:
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
Tutkijakoulutus
Korkeakoulutetut yhteensä
Kaikki työttömät yhteensä
82 617
135 815
21 027
83 102
149 923
22 376
Muutos,
lkm
485
14 108
1 349
22 203
18 477
1 432
42 112
293 980
25 231
20 965
1 622
47 818
316 828
3 028
2 488
190
5 706
22 848
Muutos, %
0,6
10,4
6,4
13,6
13,5
13,3
13,5
7,8
Taulukko 1.2 Työttömät koulutusasteittain, vastavalmistuneet
Vastavalmistuneet
2014/9
2015/9
Perusaste
Keskiaste
Alin korkea-aste
Korkeakoulutetut:
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
Tutkijakoulutus
Korkeakoulutetut yhteensä
271
11 956
323
257
14 797
352
Muutos,
lkm
-14
2 841
29
2 558
1 466
71
4 095
2 797
1 702
92
4 591
239
236
21
496
Työttömät ilman lomautettuja
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
Muutos, %
-5,2
23,8
9,0
9,3
16,1
29,6
12,1
Kuvio 1.15 Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät
akavalaistutkinnot
Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit)
Tradenomi
Filosofian maist.(hum.)
Diplomi-insinööri
Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto)
Filosofian maist. (luonnont.ala)
Valtio-, yhteiskunta-tai hallintot. maist.
Taideaineet (ylempi tutkinto)
Kasvatustieteiden maist.
Sosionomi, sosiaalialan AMK
Tohtori
Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto)
Humanististen tieteiden kand.
Oikeustieteen kand./maist.
Lisensiaatti
Luonnontieteiden kand.
Lastentarhanopettaja
Agronomi, maa- ja metsät. maist.
Teol. koulutus (ylempi tutkinto)
Arkkitehti
Työttömien määrän
kasvu vuoden aikana
Farmaseutti
Lääkäri
Hammaslääkäri
0
Työttömät ilman lomautettuja
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
5 500
6 000
6 500
7 000
Syyskuu
2015
Muutos vuoden
aikana
6949
4395
3271
2905
2576
2181
1700
1301
1203
1150
1015
824
756
477
417
357
343
303
292
158
140
128
23
678
798
423
276
321
417
200
161
224
155
184
96
36
45
24
35
11
74
53
33
30
25
0
Kuvio 1.16 Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain
Taideaineet (ylempi korkeakoul.tutk.)
Ekonomi, alempi kk
Humanististen tieteiden kand.
Kuvio on arvio työttömyysasteista tutkinnoittain
vuosina 2014 ja 2015.
Luonnontieteiden kand.
Filosofian maist. (hum.)
Filosofian maist. (luonnont.ala)
Alempi korkeakouluaste
Laskentatapa ei vastaa ns.
virallista työttömyysasteen
laskentaa, joten sitä ei voi
verrata Tilastokeskuksen
julkaisemaan työttömyysasteeseen.
Ylempi korkeakouluaste
Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit)
Lisensiaatti
Valtiot./yhteiskuntatiet/hallintotiet.maist.
Tradenomi
Ekonomi, ylempi kk
Tässä esitetyt luvut ovat
kuitenkin keskenään
vertailukelpoisia.
Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.)
Diplomi-insinööri
Agronomi, maa- ja metsät. maist.
Arkkitehti
Sosionomi, sosiaalialan AMK
Tohtori
Kasvatustieteiden maist.
Oikeustieteen kand./maist.
Farmaseutti
2014/9
Lastentarhanopettaja
2015/9
Lääkäri
Hammaslääkäri
0
1
2
Työttömät ilman lomautettuja. 12 kuukauden liukuva keskiarvo.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15 %
Kuvio 1.17 Työttömien määrän kehitys iän mukaan
2011–2015: Korkeakoulutetut, elokuu
Indeksi 2011/8=100
210
210
Alle 30-vuotiaat / 8 593
200
200
30–39-vuotiaat / 16 513
190
190
180
180
170
170
160
160
150
150
140
140
130
130
120
120
110
110
100
100
90
2011
2012
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Elokuukuun 2015 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
2013
2014
90
2015
40–49-vuotiaat / 10 818
50–59-vuotiaat / 9 456
60-64-vuotiaat / 4779
Kuvio 1.18 Työttömien määrän kehitys iän mukaan
2011–2015: Muut kuin korkeakoulutetut, elokuu
Indeksi 2011/8=100
210
210
200
200
190
190
180
180
170
170
160
160
150
150
140
140
130
130
120
120
110
110
100
100
90
2011
2012
Elokuun 2015 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyys tilastot
2013
2014
90
2015
Alle 30-vuotiaat / 74
210
30–39-vuotiaat / 49 618
40–49-vuotiaat / 49 857
Kuvio 1.19 Työttömyyden kesto 2011–2015
0–12 vkoa
13–26 vkoa
Työttömien lkm
Yli vuoden
työttömänä
olleiden lkm
17 556
3 139
21 463
4 191
25 168
5 706
28 685
7 583
17 569
2 918
21 268
4 040
23 348
5 550
26 513
7 444
25
1 095
279
26
1 294
333
1 601
490
1 828
659
215 473
52 650
243 121
62 730
262 818
74 532
284 211
88 541
Yli vuoden
27–52 vkoa
Alempi korkeakouluaste
2012
49
2013
18
43
2014
19
40
2015
15
19
18
37
18
20
19
17
23
20
26
Ylempi korkeakouluaste
2012
52
2013
18
45
2014
18
41
2015
14
17
17
38
17
19
18
16
24
19
28
Tutkijakoulutusaste
2012
36
2013
20
32
2014
26
2015
26
18
20
22
19
25
16
31
22
36
Muut kuin korkeasti koulutetut
2012
42
2013
17
38
2014
18
35
2015
10
30
40
Tilanne kunkin vuoden heinäkuussa. Työttömät ilman lomautettuja.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
26
19
16
20
24
19
17
33
0
16
28
20
50
60
31
70
80
90
100 %
Välidian
otsikko
2 Työajat
ja työolot
Tähän
Tähänvälidian
välidiansisältö
sisältö
Työajat ja työolot

Työn arviointi- ja kannustinjärjestelmiä hyödynnetään vaihtelevasti

Luottamusmiehiä työllistävät palkkaukseen, irtisanomisiin ja työaikoihin
liittyvät ongelmat.
Kuvio 2.1 Henkilöstöjärjestelmät akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla
Kyllä
On suunnitteilla
Ei osaa sanoa
Ei
Yksityinen sektori
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
58
Ikäohjelma
11
3
Palkkakartoitus*
14
23
11
62
29
5
37
29
Tasa-arvosuunnitelma*
68
7
Tulospalkkiojärjestelmä
66
2 5
Työn vaativuuden arviointijärjestelmä
16
42
5
12
14
12
27
41
Julkinen sektori
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
58
Ikäohjelma
11
Palkkakartoitus*
20
5
26
27
5
Tasa-arvosuunnitelma*
18
8
41
26
7
5
Työn vaativuuden arviointijärjestelmä
*Mukana toimipaikat, joissa on vähintään 30 työntekijää
Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015
10
20
30
19
9
69
78
0
11
57
66
Tulospalkkiojärjestelmä
11
40
8
50
60
70
80
3
90
10
100 %
Kuvio 2.2 Akavalaisia luottamusmiehiä työllistävät ongelmat ja
sopimustulkinnat
Yksityinen sektori
Julkinen sektori
22
Matkustusaika
52
21
Lomautus, irtisanominen
52
55
27
79
Työajat
41
Ylityöt
40
Palkkaus
34
Tasavertainen / oikeudenmukainen kohtelu
46
13
Etätyö
27
14
Työaikajoustot
26
41
17
40
22
Kiusaaminen, häirintä, väkivalta
21
Lomat
21
Määräaikaisuus
12
Koulutukseen osallistuminen
12
8
Työhön paluu perhevapaan jälkeen
7
Vuosilomien siirtäminen sairauden perusteella
% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10
9
4
Muu asia
10
Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015
31
0
14
0
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
Työajat

Akavalaiset tekevät keskimäärin yli 40 työtuntia viikossa.

Akavalaiset tekevät ylitöitä useammin kuin muut palkansaajat.

Yhdeksän prosenttia akavalaisista ei saa korvausta tekemästään
ylityöstä.

Asiantuntija- ja esimiestyö läikkyy työajan ulkopuolelle.

Ylemmistä toimihenkilöistä 37 prosenttia joustaa viikoittain työajoissa.

Lähes 80 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä saa työhön liittyviä
yhteydenottoja työajan ulkopuolella.

Yli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on työajanseurannan
ulkopuolella.

Työaikapankki on käytössä joka neljännessä yksityisen sektorin
työpaikassa.
Taulukko 2.1 Akavalaisten viikkotyöaika 2014
Kaikki
Jakauma,
%
100
Keskimäärin
tuntia viikossa
40,4
25
38,0
Fraktiilit
mediaani
38,0
75
42,0
Miehet
48
41,1
38,0
40,0
43,0
Naiset
52
39,6
38,0
38,0
40,0
Yksityinen
53
41,3
38,0
40,0
43,0
Valtio
13
40,4
37,0
38,0
40,0
Kunta
35
38,7
37,0
38,0
40,0
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
15
42,5
38,0
40,0
45,0
Erityisasiantuntijat, ilman opetusalaa
38
40,2
38,0
38,0
40,0
Opettajat muut opetusalan asiantuntijat
25
39,0
35,0
38,0
40,0
Asiantuntijat
18
40,9
38,0
38,0
42,0
Muut
5
39,6
38,0
38,0
40,0
Työnantaja
Ammattiryhmä
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
Kuvio 2.3 Ylityötä tekevät palkansaajat 2014
Ylityötunnit
keskimäärin,
tuntia / viikko
Kaikki palkansaajat
3
16
Akavalaiset
8
Muut palkansaajat
6,7
19
1
15
1
16
6,9
24
6,6
18
Akavalaiset palkansaajat:
Naiset
7
Miehet
9
5,8
1 24
17
1
14
8,0
23
Työnantaja
Yksityinen
9
Kunta
1
17
4
9
5
5,7
1 22
17
Valtio
7,0
27
10,0
14
Kaikki palkansaajat:
Sosioekonominen asema
Ylempi toimihenkilö
7
Alempi toimihenkilö
1
17
Työntekijä
15
0
Korvaukseton ylityö
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
5
7,0
1 24
16
5,5
19
8,1
15
10
Korvattu ylityö
15
20
25
30 %
Sekä korvaamaton että korvattu ylityö
Kuvio 2.4 Iltaisin töitä tekevät palkansaajat 2014
Säännöllisesti
Kaikki palkansaajat
9
Akavalaiset
9
Muut kuin akavalaiset
9
Arvio iltaisin
työtätekevien
määrästä, 1000
henkilöä
Silloin tällöin
23
32
170
34
19
347
43
517
28
Akavalaiset:
Miehet
9
Naiset
9
38
47
31
40
88
83
Työnantaja
Yksityinen
9
Valtio
9
Kunta
8
38
48
36
62
45
28
34
43
36
25
6
Kaikki palkansaajat:
Ylemmät toimihenkilöt
10
Alemmat toimihenkilöt
8
Työntekijät
9
0
34
20
13
10
44
23
49
28
98
21
20
30
Iltatyöksi luokitellaan päätyöhön kuuluvien tehtävien tekeminen klo 18–23 välillä.
Tarkastelussa palkansaajat, jotka eivät tee vuorotyötä.
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
40
50
60
70 %
Kuvio 2.5 Työajoissa joustaminen työstä johtuvista
syistä
%
%
100
100
9
10
9
90
80
27
26
13
12
10
35
35
38
60
34
40
24
25
24
40
36
17
18
18
23
21
17
17
15
10
8
6
6
5
5
5
5
2003
2008
2013
2003
2008
2013
2003
2008
Ylemmät
toimihenkilöt
Harvemmin kuin kuukausittain
80
Kuukausittain
70
Alemmat
toimihenkilöt
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 2003, 2008 ja 2013
24
23
22
20
10
6
7
6
5
2013
2003
2008
2013
Työntekijät
40
30
23
9
23
Kaikki
palkansaajat
Ei koskaan
90
60
21
31
22
0
34
41
25
30
30
12
50
24
20
14
27
40
31
15
28
70
50
21
21
19
0
Viikottain
Päivittäin
Kuvio 2.6 Työajoissa eri syistä joustavat palkansaajat
Ylemmät toimihenkilöt
58
Alemmat toimihenkilöt
44
Työtehtävien vaatimuksesta
34
Työntekijät
45
Kaikki palkansaajat
48
42
Asiakkaiden tarpeiden vuoksi
28
40
21
22
18
21
Esimiehen vaatimuksesta
11
2
Työskentelee eri aikavyöhykkeillä
1
4
0
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto
10
20
30
40
50
60
70
%
Kuvio 2.7 Työajan seuranta
Kellokortti/kulunvalvonta
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Kaikki palkansaajat
30
35
41
35
Valtio
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Kaikki palkansaajat
Kirjaa itse
34
36
41
24
19
26
40
39
49
23
28
68
27
53
56
Kunta
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Kaikki palkansaajat
24
21
35
41
29
32
37
28
30
37
41
17
34
28
40
43
10
20
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto
19
46
35
29
40
34
0
5
26
25
37
Yksityinen sektori
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Kaikki palkansaajat
Ei seurata
17
40
30
40
50
26
60
70
80
90
100 %
Kuvio 2.8 Työaikapankit akavalaisten luottamusmiesten
työpaikoilla
Kyllä
Julkinen sektori
21
Yksityinen sektori
Lähde: Akavan Luottamusmiesbarometri 2015
10
Ei osaa sanoa
5 6
25
0
On suunnitteilla
69
5 2
20
30
Ei
67
40
50
60
70
80
90
100 %
Työolot

Asiantuntija- ja esimiestyö on liikkuvaa.

Asiantuntija- ja esimiestyö kuormittaa henkisesti.

Kaksi kolmesta ylemmästä toimihenkilöstä kokee työnsä henkisesti
raskaaksi.

Joka toinen ylempi toimihenkilö on työskennellyt sairaana.

Sairaana työskentely on yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla.

Yli puolella ylemmistä toimihenkilöistä työhön kuuluu esimiestehtäviä.

Hallinnollisten esimiesten osuus on pienentynyt ja toiminnallisten
esimiesten osuus on kasvanut.

Naisesimiehen alaisuudessa työskentely on naisilla miehiä yleisempää.
Kuvio 2.9 Liikkuminen päätyöpaikan ulkopuolella työn
takia
%
100
90
Ei lainkaan
15
16
Vähemmän kuin 1/4 työajasta
40
80
38
45
42
34
33
Puolet–3/4 työajasta
70
60
Lähes koko ajan
49
48
50
37
40
36
30
22
20
20
10
0
Noin 1/4 työajasta
9
10
12
12
8
10
2
3
6
6
2008
2013
Ylemmät
toimihenkilöt
2008
2013
Alemmat
toimihenkilöt
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 2008 ja 2013
21
36
35
23
4
8
20
5
7
11
25
2008
2013
Työntekijät
12
9
10
9
10
2008
2013
Kaikki
palkansaajat
Liikkuvan työn paikat
Ylemmät toimihenkilöt
76
85
81
80
Työpaikan sijaintipaikkakunnalla
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Kaikki palkansaajat
56
35
37
Eri puolella Suomea
43
23
7
Naapurimaissa
2
11
28
7
Euroopassa
3
12
15
2
1
Muissa maanosissa
6
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90 100 %
Osuudet on laskettu vastaajista, jotka liikkuvat päätyöpaikkansa ulkopuolella vähintään neljänneksen työajastaan.
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto
Kuvio 2.10 Työn henkinen rasittavuus ja haittaava kiire
%
100
90
80
72
72
68
70
66
60
55
54
54
40
33
30
31
30
32
31
32
30
27
34 32 32
28
32 32
27 28
52
51
50
49
50
33
30
48
31
28
20
10
0
1997 2003 2008 2013
Ylemmät toimihenkilöt
1997 2003 2008 2013
Alemmat toimihenkilöt
Työn henkinen rasittavuus¹
¹Työ on henkisesti erittäin tai melko raskasta.
²Kiire haittaa erittäin tai melko paljon.
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013
1997 2003 2008 2013
Työntekijät
Haittaava kiire työssä²
1997 2003 2008 2013
Kaikki palkansaajat
Kuvio 2.11 Sairaana työskentely edellisten 12
kuukauden aikana ylemmillä toimihenkilöillä
Kyllä
Ei
Ei ole ollut sairaana
Kaikki yhteensä
49
44
7
Alle 35-vuotiaat
50
42
7
35–50-vuotiaat
50
43
7
Yli 50-vuotiaat
46
Miehet yhteensä
44
Alle 35-vuotiaat
46
48
41
35–50-vuotiaat
10
47
41
Naiset yhteensä
8
48
47
Yli 50-vuotiaat
8
50
54
Alle 35-vuotiaat
9
40
61
35–50-vuotiaat
51
0
10
20
30
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto
6
35
54
Yli 50-vuotiaat
7
40
50
60
4
39
7
43
6
70
80
90
100 %
Kuvio 2.12 Eripituisten sairauspoissaolojen yleisyys
ylemmillä toimihenkilöillä
Naiset
Miehet
53
56
Yhteensä
8
7
4–9 päivän sairauspoissaolot
Alle 35-vuotiaat
14
5
4
65
64
57
58
35–50-vuotiaat
9
8
13
10
59
48
41
50
Yli 50-vuotiaat
4
14
8
70
Vähintään 10 päivän sairauspoissaolot
65
61
9
80
1–3 päivän sairauspoissaolot
14
9
62
59
% 100 90
Oman sairauden vuoksi pois töistä edellisten 12 kk aikana
63
59
60
50
40
30
20
10
9
0
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90 100 %
Prosenttiosuudet viittaavat niihin, jotka ovat edeltävän 12 kuukauden aikana olleet pois työstä yhden tai useamman eri pituisen jakson
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto
Kuvio 2.13 Esimiestehtävät ylempien toimihenkilöiden
työssä
%
100
Esimies, ei alaisia
90
Esimies, omia alaisia
80
70
60
63
5
61
13
50
64
60
17
21
40
30
59
54
42
3
46
51
53
4
17
54
13
56
17
21
21
13
58
48
20
47
49
39
39
33
37
2003
2008
41
42
2003
2008
30
35
10
0
1997
2003
2008
Miehet
2013
1997
Naiset
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013
2013
1997
Yhteensä
2013
Kuvio 2.14 Palkansaajat, joiden lähiesimies on nainen
%
100
90
80
71
70
62
60
55
50
43
20
14
15
54
57
56
61
60
59
64
63
59
56
37
33
28
26
30
58
49
48
38
40
70
66
19
19
13
17
19
10
5
7
25
23
23
22
21
6
41
40
36
34
10
9
11
13
15
0
1997 2003 2008 2013
Ylemmät
toimihenkilöt
1997 2003 2008 2013
Alemmat
toimihenkilöt
Miehet
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997,2003,2008 ja 2013
1997 2003 2008 2013
Työntekijät
Naiset
Yhteensä
1997 2003 2008 2013
Kaikki
palkansaajat
3 Palkat, verotus ja
ostovoima
Tähän välidian sisältö
Palkat

Palkat nousevat iän ja koulutuksen karttuessa.

Akavalaisten miesten kokonaisansiot ovat 4 850 euroa ja naisten 3 890
euroa kuukaudessa.

Tulospalkkiot nostavat miesten ansioita.

Korkeakoulutetut ovat jääneet ansiokehityksessä jälkeen.

Korkea hintataso heikentää suomalaisten ostovoimaa.

Suomessa korkeakoulutettujen palkat ovat eurooppalaista keskitasoa.

Suomessa korkeakoulutettujen palkat ovat 52 suuremmat kuin matalasti
koulutettujen.

Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahoja.

Lakimuutos vie sairaalta tai vanhempainvapaalla olevalta akavalaiselta
160 euroa kuukaudessa.
Taulukko 3.1 Kokonaisansiot 2014
Akavalaiset
Kaikki palkansaajat
keskimäärin euroa/kk keskimäärin, euroa/kk
Sukupuoli
Miehet
Naiset
4 850
3 890
3 690
3 030
Työnantajasektori
Valtio
Kunta
Yksityinen
4 650
3 920
4 560
3 830
3 030
3 450
Kaikki
4 340
3 350
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.
Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014
Kuvio 3.1 Tulospalkkiot 2014
Kaikki
Miehet
Naiset
Tulospalkkiot saajaa kohden e/kk
18
Kaikki palkansaajat
14
22
21
Akavalaiset
14
28
Kaikki
Miehet
Naiset
250
300
190
410
480
300
470
510
380
160
170
150
80
100
70
Työnantaja
31
Yksityinen
25
6
7
6
7
Valtio
Kunta
6
0
36
9
10
20
30
40
50
Tulospalkkioita saavien osuus, %
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.
Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014
60
70
Kuvio 3.2 Luontoisedut 2014
Kaikki
Miehet
Luontoisedut saajaa kohden e/kk
Naiset
28
31
26
Kaikki palkansaajat
48
Akavalaiset
56
Kaikki
Miehet
Naiset
130
160
90
130
170
90
160
180
120
60
40
50
40
60
60
42
Työnantaja
60
Yksityinen
69
48
7
7
7
Valtio
39
Kunta
35
41
0
10
20
30
40
50
60
Luontoisetuja saavien osuus, %
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.
Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014
70
Kuvio 3.3 Kokonaisansioiden hajonnat 2014
(ilman tulospalkkioita)
Desiili 10
2 610
Akavalaiset
Kaikki palkansaajat
1500
Desiili 10
2 090
2000
Desiili 90
4 910
Mediaani 2 950
2500
3000
3500
4000
Euroa/kk
Kokoaikaiset palkansaajat.
Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013
22.10.2014
Desiili 90
6 340
Mediaani 3 860
4500
5000
5500
6000
6500
Kuvio 3.4 Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän
mukaan 2014
Euroa/kk
5500
5500
5250
5250
5000
5000
4750
4750
4500
4500
4250
4250
4000
4000
Kunta
3750
Valtio
3750
3500
Yksityinen
3500
3250
Kaikki
3250
3000
25– 34
35– 44
45– 54
Ikäryhmät
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.
Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014
3000
55– 64
Kuvio 3.5 Akavalaisten kokonaisansiot koulutuksen ja
sukupuolen mukaan 2014
Kaikki
Miehet
Henkilöiden määrä
tilastossa (1 000)
Kaikki Miehet
Naiset
Naiset
3 350
3690
3030
Kaikki yhteensä
Perusaste
2 800
3000
2460
Keskiaste
2 860
3150
2510
3 410
Alin korkea-aste
3070
3 500
Alempi korkeakouluaste
3050
1 378
676
702
141
88
53
578
313
264
4080
193
65
128
4070
231
103
128
5190
214
94
120
5 550
5860
5180
22
12
10
4 620
Ylempi korkeakouluaste
4170
Tutkijakoulutusaste
0
1000
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.
Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014
2000
3000
Euroa/kk
4000
5000
6000
Kuvio 3.6 Kokonaisansioiden kehitys 2006–2014
Indeksi 2006 =
100
128
126
124
122
120
118
116
114
112
110
108
106
104
102
100
2006
Korkeakoulutetut
Kaikki palkansaajat
2007
2008
2009
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.
Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2006–2014
22.10.2014
2010
2011
2012
2013
2014
128
126
124
122
120
118
116
114
112
110
108
106
104
102
100
Kuvio 3.7 Korkeakoulutettujen bruttopalkat joissakin
Euroopan maissa 2012
Sveitsi
8 870
Luxemburg
6 210
Norja
6 130
Tanska
5 110
Alankomaat
4 870
Itävalta
4 500
Irlanti
4 430
Belgia
3 980
Saksa
3 930
Suomi
3 860
Ruotsi
3 860
Iso-Britannia
3 790
Ranska
3 110
Italia
2 910
Espanja
2 420
Portugali
1 820
Kreikka
1 760
Viro
1 070
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
9 000
Bruttopalkka, euroa/kk
Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa)
Kuvio 3.8 Korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut
bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012
Sveitsi
7 030
Luxemburg
6 350
Alankomaat
5 380
Itävalta
4 930
Irlanti
4 870
Norja
4 710
Saksa
4 590
Tanska
4 560
Belgia
4 340
Iso-Britannia
4 060
Suomi
3 860
Ruotsi
3 500
Italia
3 490
Ranska
3 340
Espanja
3 220
Portugali
2 760
Kreikka
2 380
Viro
1 830
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
9 000
Ostovoimakorjattu bruttopalkka, euroa/kk
Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa)
ja Akavan oma laskelma
Kuvio 3.9 Korkeakoulutettujen ja matalasti koulutettujen
bruttopalkkojen prosentuaalinen ero joissakin Euroopan
maissa 2012
Sveitsi
179
Itävalta
146
Luxemburg
112
Saksa
108
Portugali
95
Iso-Britannia
69
Irlanti
64
Espanja
57
Norja
54
Suomi
52
Alankomaat
50
Italia
49
Ranska
48
Belgia
46
Tanska
45
Ruotsi
40
Kreikka
38
Viro
37
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
Palkkojen prosentuaalinen ero
Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa)
ja Akavan oma laskelma
200
Kuvio 3.10 Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä
tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan
Sairauspäiväraha 2015
Sairauspäiväraha 2016, esitys
Ansio - tai sairauspäiväraha e/kk
Ansiopäiväraha 2015 (työttömyyspäiväraha)
3500
3 500
3250
3 250
Keskivertoakavalainen
3000
3 000
2750
2 750
2500
2 500
2250
2 250
2000
2 000
1750
1 750
1500
1 500
1250
1 250
1000
1 000
750
750
500
500
250
250
0
0
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk
56
Lähde: Akavan laskelma
13.6.2013
5 500
6 000
6 500
7 000
Verotus ja ostovoima

Veroprogressio kiristyy edelleen vuonna 2016.

Korkein rajaveroaste ylittää 60 prosenttia vuonna 2016.

Akavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuista.

Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotuloverosta.

Keskituloisen verotus on Suomessa ankaraa.

Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin
muualla Euroopassa.

Hyvin ansaitsevien ostovoima pienenee vuonna 2016.

Pienempituloiset hyötyvät työtulovähennyksestä eniten.
Kuvio 3.11 Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet
2015 ja 2016 (arvio)
Rajavero 2015
Rajavero 2016
Tulovero 2015
Tulovero 2016
Raja- ja tuloveroaste, %
65
65
60
Rajavero
60
55
Verojen osuus tulonlisäyksestä
55
50
50
45
45
40
40
35
35
Tulovero
30
30
Verojen osuus tulosta
25
25
20
20
15
15
10
10
5
5
0
0
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
5 500
6 000
6 500
7 000
7 500
Bruttopalkka e/kk, ansiotaso muuttumaton
Lähteet:
58 Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat
8 000
8 500
9 000
9 500 10 000 10 500 11 000
Kuvio 3.12 Akavalaisten osuudet palkansaajista,
palkoista ja veroista 2013
Akavalaiset
Muut palkansaajat
Palkansaajien lkm (1,7 milj)
23
Palkkasumma (69,3 mrd e)
77
30
Verot ja maksut (21,5 mrd e)
70
33
67
Verolajeittain:
Valtion ansiotulovero (4,04 mrd e)
45
55
Kunnallisvero (10,9 mrd e)
31
69
Työntekijöiden eläke- ja
työttömyysvakutuusmaksut (4,1 mrd e)
30
70
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansio ylittää 6 804 euroa vuodessa. Veroissa ja maksuissa ovat mukana myös
kirkollisvero, sairaanhoito- ja päivärahamaksut sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2013
90
100 %
Kuvio 3.13 Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus
Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2015
%
52
50
48
46
44
42
40
38
36
34
32
30
28
26
24
22
20
18
16
14
Akavalaisten jakauma:
47,8
Mediaani
05
25
50
Suomi
75
95
38,0
31,6
42,1
Muut LänsiEuroopan maat *)
34,7
29,6
24,4
23,9
Kaikkien palkansaajien jakauma:
05
20 000
25
30 000
50
40 000
75
50 000
95
60 000
70 000
80 000
90 000 100 000 110 000 120 000 130 000
Vuosiansio 2015, euroa
*) Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukana
Yhden hengen talous
Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2015
2.11.2015
52
50
48
46
44
42
40
38
36
34
32
30
28
26
24
22
20
18
16
14
Kuvio 3.14 Palkansaajien tuloveroaste
5 140 euroa kuukaudessa ansaitsevilla 2015
Belgia
46,6
Italia
43,3
Saksa
42,7
Itävalta
39,4
Suomi
38,0
Tanska
37,7
Alankomaat
36,7
Ranska
35,4
Ruotsi
33,4
Espanja
31,6
Norja
28,7
USA
27,3
Australia
25,9
Japani
25,8
Britannia
25,7
Viro
20,7
Sveitsi
15,6
%
0
5
Yhden hengen talous, vuositulo 64 300 euroa.
Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2015
2.11.2015
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Kuvio 3.15 Ostovoiman muutoksia 2015–2016:
Yhden hengen kotitaloudet
Muutos, %
Lastenhoitaja (2 300 e/kk*)
12
Farmaseutti (3 000 e/kk*)
0,3 %
6
Valtiotieteilijä (3 900 e/kk*)
4
Diplomi-insinööri (6 200 e/kk*)
0,7 %
0,2 %
-11
-0,3 %
-22 -20 -18 -16 -14 -12 -10 -8 -6 -4 -2 0
2
4
6
8 10 12 14 16 18 20 22
Ostovoiman muutos 2015–2016, e/kk
Yhden hengen Bruttopalkan Bruttopalkan Verojen muutos,
kotitaloudet
muutos, % muutos, e/kk
%-yksikköä
Lastenhoitaja
Farmaseutti
Valtiotieteilijä
Diplomi-insinööri
*) Palkka vuonna 2015
Lähde: Akavan omat laskelmat
1,4
1,2
1,1
1,1
33
39
46
73
-0,3
-0,1
0,0
0,2
KotitalousNettopalkan Nettopalkan
kohtaiset
muutos, % muutos, e/kk
inflaatiot
1,8
33
1,1
1,4
31
1,2
1,0
27
0,8
0,6
24
0,9
Kuvio 3.16 Ostovoiman muutoksia 2015–2016:
perheet, joissa 4- ja 10-vuotiaat lapset
Muutos, %
Ahkerat (2 300 & 2 900 e/kk*)
20
Kasvattajat (2 500 & 3 300 e/kk*)
15
Keksijät (3 300 & 4 400 e/kk*)
3
Taitajat (4 900 & 6 500 e/kk*)
0,5 %
0,3 %
0,1 %
-18
-0,2 %
-22 -20 -18 -16 -14 -12 -10 -8 -6 -4 -2 0
2
4
6
8 10 12 14 16 18 20 22
Perheen ostovoiman muutos 2015–2016, e/kk
Perheet, 2 lasta
Bruttopalkkojen
muutos, %
Ahkerat
Kasvattajat
Keksijät
Taitajat
*) Puolisoiden palkat vuonna 2015
Lähde: Akavan omat laskelmat
1,3
1,3
1,2
1,1
KotitalousBruttopalkkojen Verojen muutos, Nettopalkkojen Nettopalkkojen
kohtaiset
muutos, e/kk
%-yksikköä
muutos, %
muutos, e/kk
inflaatiot
71
-0,1
1,4
55
0,9
76
0,0
1,2
53
0,9
93
0,1
0,9
50
0,9
134
0,3
0,6
46
0,9
4 koulutus
Tähän välidian sisältö
Koulutus

Neljännes aikuisväestöstä on korkeakoulutettuja.

Lähes viidenneksellä aikuisväestöstä ei ole peruskoulun jälkeistä
tutkintoa.

Suoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä
on laskenut.

Vuonna 2014 suoritettiin yhteensä 56 200 korkeakoulututkintoa.

Vuonna 2014 valmistui 1 900 uutta tohtoria

Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittain.

Puolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa tutkinnon 5,5 vuodessa tai
nopeammin.

Kolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan
koulutukseen.
Kuvio 4.1 25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2014
%
100
90
0,2
3
4
7
0,3
4
5
0,6
0,7
0,9
1,0
1,2
6
5
8
9
11
12
11
15
80
20
6
17
70
9
16
12
13
30
14
42
40
30
44
12
44
66
50
20
34
29
10
24
20
17
2010
2014
0
1975
1985
Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto
1995
2000
2005
Alin korkea-aste
Keskiaste
38
40
Ylempi korkeakouluaste
Alempi korkeakouluaste
60
50
Tutkijakoulutusaste
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
Kuvio 4.2 Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot
yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008–2014
Yliopistot
1000 henkilöä
40
29,1
30
28,5
23,8
20,2
27,0
26,3
26,0
31,2
30,3
29,4
20,3
20,2
20
10
0
2009
2010
2011
2012
1
2013
2014
Ammattikorkeakoulut
1000 henkilöä
40
39,5
38,2
38,8
38,3
30
21,0
21,9
22,9
38,6
37,5
23,9
24,8
25,0
20
10
0
2009
2010
2011
Uudet opiskelijat
2012
2013
2014
Suoritetut tutkinnot
Ammattikorkeakoulututkinnoissa mukana nuoret, aikuisopiskelijat ja ylemmät tutkinnot.
¹Uusien opiskelijoiden laskentatapa muuttui vuonna 2012. Luvut ennen ja jälkeen vuoden 2012 eivät ole vertailukelpoisia.
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Taulukko 4 Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot
yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014
Uudet opiskelijat
Osuus, %
Suoritetut tutkinnot
Osuus, %
Alempi korkeakoulututkinto
17 538
65,0
13 640
43,8
Ylempi korkeakoulututkinto
7 033
26,1
14 920
47,9
Lääkärien erikoistumiskoulutus
668
2,5
580
1,9
Lisensiaatintutkinto
108
0,4
155
0,5
Tohtorintutkinto
1 651
6,1
1 869
6,0
Yliopistot yhteensä
26 998
100,0
31 164
100,0
Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus
28 548
74,0
18 685
74,7
Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus
6 564
17,0
4 202
16,8
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
3 462
9,0
2 115
8,5
Ammattikorkeakoulut yhteensä
38 574
100,0
25 002
100,0
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteensä
65 572
Yliopistot/koulutusaste
Ammattikorkeakoulut/koulutustyyppi
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
56 166
4.3 Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden
läpäisyasteet koulutusaloittain 2013
Koulutusalat yhteensä
22
Humanistinen ja kasvatusala
Ylempi korkeakoulututkinto
61
24
Kulttuuriala
60
26
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
59
29
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
56
16
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
54
25
Tekniikan ja liikenteen ala
41
18
Luonnonvara- ja ympäristöala
35
15
Luonnontieteiden ala
33
12
0
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto
51
10
20
30
40
50
60
70
%
4.4 Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden
läpäisyasteet koulutusaloittain 2013
Koulutusalat yhteensä
44
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
66
Humanistinen ja kasvatusala
52
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
48
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
47
Kulttuuriala
40
Luonnontieteiden ala
31
Luonnonvara- ja ympäristöala
29
Tekniikan ja liikenteen ala
26
0
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
10
20
30
40
50
60
70 %
4.5 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta
täyttäneistä opiskelijoista 2013
Kaikki opiskelijat (18 vuotta täyttäneitä 576 600)
52
Lukiokoulutus (45 200)
27
Ammatillinen koulutus (225 500)
50
Ammattikorkeakoulutus (138 800)
56
Yliopistokoulutus (167 200)
58
0
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
20
40
60
%
4.6 Akavalaisten osallistuminen työnantajan
kustantamaan koulutuksen vuonna 2013
Ei osallistunut
Alle kolme päivää
Kaikki
Vähintään kolme päivää
32
Miehet
Naiset
Ikäryhmä
Alle 35
35–50
Yli 50
Ammattiryhmä
Johtajat
Yhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijat
Tekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijat
Liike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijat
Opetusalan asiantuntijat
Sosiaalialan asiantuntijat
Terveydenhuollon alan asiantuntijat
Työnantaja
Valtio
Kunta
Yksityinen
21
37
48
21
27
52
38
24
51
18
31
7
34
41
22
53
26
13
58
20
68
12
77
43
13
17
66
25
20
5,1
5,2
4,3
39
21
31
0
45
25
24
4,7
5,4
4,7
4,6
4,0
4,8
7,0
48
47
11
47
21
16
5,3
4,8
4,6
39
21
34
4,7
4,9
42
21
28
Koulutuspäivien
lukumäärä,
keskiarvo*
4,8
40
44
60
*Keskiarvo on laskettu niiltä, jotka osallistuivat vuoden 2013 aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen.
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
80
100 %
4.7 Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien
kahden vuoden aikana
Oman alan lyhytkestoista, osaamista ylläpitävää, päivittävää,
täydentävää koulutusta
79
Ammatin vaihtoon tähtäävää tutkintoon johtavaa tai muuta
koulutusta
4
Oman alan tai omaa alaa sivuavaa tutkintoon johtavaa
koulutusta
3
Pitkäkestoista koulutusta omalta alalta
2
Minulla ei ole tarvetta lisäkoulutukseen
8
Muuta koulutusta
2
En osaa sanoa
3
0
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
20
40
60
80
100 %
5 Perustiedot
akavalsisista
Tähän välidian sisältö
Perustiedot akavalaisista

Akavalaisia on lähes 600 000

Neljännes akavalaisista on alle 30 vuotiaita.

Yli puolet on naisia.

Työvoimaan kuuluvien keski-ikä on 43 vuotta.

Uudellamaalla asuu neljä kymmenestä, pääkaupunkiseudulla
kolmannes.

Lähes joka toisen (48 %) perheeseen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia.

58 prosenttia tekee töitä yksityisen työnantajan palveluksessa, 32
prosenttia kunnissa ja kuusi prosenttia valiosektorilla. Ammatinharjoitajina toimii kolme prosenttia ja seurakunnat työllistävät yhden
prosentin akavalaisista.
Kuvio 5.1 Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2015
1 000 jäsentä
600
486
500
400
375
391
409
424
436
448
537
547
553
2009
2010
2011
566
580
585
589
2013
2014
2015
498
461
300
200
100
0
2000
2001
2002
2003
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
2004
2005
2006
2007
2008
2012
Taulukko 5.1 Opiskelijat ja nuoret aikuiset
Akavassa 2010–2015
2010
2011
2012
2013
2014
101 400
102 000
105 600
109 800
109 600 111 300
38 600
40 400
36 700
33 600
"Nuoret" yhteensä
140 000
142 300
142 200
143 400
149 300 149 800
"Nuorten" osuus
kokonaisjäsenmäärästä, %
26 %
26 %
25 %
25 %
26 %
Opiskelijajäsenet
Alle 30-vuotias työvoima
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
39 700
2015
38 600
25 %
Kuvio 5.2 Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys
1970–2015
SAK (1 008 040)
STTK+TVK
1970
STTK (549 476)
Akava (588 865)
70
1980
1990
2010
47
2015
47
0
5
10
15
20
25
31
40
45
50
55
60
2 092
25
26
35
1 879
18
28
30
1 624
14
29
51
931
10
26
57
2000
5
26
64
Henkilöinen määrä
palkansaajakeskusjärjestöissä
(1 000 )
2 204
27
65
70
75
80
85
2 146
90
95 100
%
Selitteiden yhteydessä sulkeissa vuoden 2015 kokonaisjäsenmäärät, joissa mukana myös työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet.
Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako
Taulukko 5.2 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015
Agronomiliitto
Akavan Erityisalat
Akavan Yleinen Ryhmä AYR
5 937
28 476
770
Suomen Ekonomit
51 465
Suomen Eläinlääkäriliitto
2 596
Suomen Farmasialiitto
7 794
7 049
Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl
1 905
Suomen Hammaslääkäriliitto
Driftingenjörsförbundet i Finland
3 238
Suomen Lakimiesliitto
16 138
24 993
Esimiehet ja Asiantuntijat YTY
10 193
Suomen Lääkäriliitto
Insinööriliitto IL
70 838
Suomen Psykologiliitto
6 817
Kirkon Akateemiset AKI
5 817
Suomen Puheterapeuttiliitto
1 505
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT
1 169
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL
7 414
KTK Tekniikan Asiantuntijat
9 053
Suomen Työterveyshoitajaliitto
1 792
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL
7 940
Tekniikan akateemiset TEK
Metsänhoitajaliitto
2 599
Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat
1 209
26 899
Tieteentekijöiden liitto
6 891
121 033
Tradenomiliitto TRAL
29 549
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Professoriliitto
2 437
Upseeriliitto
Päällystöliitto
4 050
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset 1.1.2015
23 622
2 341
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL
Yhteensä
72 353
6 106
12 157
4 720
588 865
Taulukko 5.3 Perustietoa työvoimaan kuuluvista
akavalaisista 2014–2015: miehet ja naiset
Kaikki (100 %) Miehet (48 %)
Naiset (52 %)
Päätoimi:
Kokoaikatyö
Osa-aikatyö
Yrittäjä
Työtön
Yhteensä
86 %
6%
4%
5%
100 %
88 %
3%
4%
5%
100 %
84 %
9%
3%
4%
100 %
Ammattiryhmä:
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
Asiantuntijat
Muut tehtävät
Yhteensä
15 %
38 %
25 %
18 %
5%
100 %
19 %
44 %
16 %
16 %
5%
100 %
11 %
31 %
33 %
19 %
6%
100 %
9%
27 %
27 %
26 %
11 %
100 %
43 vuotta
9%
29 %
28 %
25 %
8%
100 %
43 vuotta
9%
28 %
27 %
26 %
9%
100 %
43 vuotta
Ikäjakauma: Alle 30-vuotiaat
30–39-vuotiaat
40–49-vuotiaat
50–59-vuotiaat
Yli 59-vuotiaat
Yhteensä
Keski-ikä
*) Merkityt tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluvia
Jatkuu 
 jatkoa perustietoa…
Kaikki
Miehet
Naiset
Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto
84 %
82 %
87 %
Pääkaupunkiseudulla asuvat
33 %
32 %
33 %
Alle 18-v. lapsen vanhempia
46 %
48 %
44 %
Määräaikainen palvelussuhde*
11 %
8%
14 %
9,3
9,4
9,3
Kokonaisansiot 2014 (sis. tulospalkkiot), e/kk*
4 340
4 850
3 890
Tulospalkkioiden saajien osuus*
21 %
28 %
14 %
410
480
300
49 %
56 %
42 %
Luontoisedut saajaa kohden, e/kk*
130
170
90
Kokonaistyöaika, tuntia/viikko*
40,4
41,1
39,6
Ylitöitä tehneiden osuus*
24 %
23 %
24 %
Vähintään 48 tuntia viikossa työskentelevien osuus*
Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta
tehdyistä ylitöistä*
10 %
13 %
7%
32 %
36 %
27 %
Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskimäärin*
Tulospalkkiot saajaa kohden, e/kk*
Luontoisetujen saajien osuus*
*) Merkityt tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluvia
Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2014 ja palkkarakennetilasto 2014; Akavan jäsenliittojen ilmoitukset 1.1.2015
Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja

Akavan jäsenliitot

Akavan luottamusmiesbarometri 2015

Akavan TNS gallupilla teettämä mielipidekysely 2014

Tilastokeskuksen Palkkarakennetilastot 2006–2014

Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2013

Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2014

Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008-2014

Tilastokeskuksen Koulutustilastot

Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Valtiovarainministeriö

Verohallituksen Verotilasto 2013

Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2015