1. No category

SKITSOFRENIA
Mitä skitsofrenia on?
• Skitsofrenia eli jakomielitauti on
vakava psykiatrinen sairaus, joka
puhkeaa yleensä nuorella aikuisiällä.
• Skitsofreniaa sairastavien
henkilöiden (skitsofreenikoiden)
keskeisiä oireita ovat todellisuuden
tajun heikkeneminen, tahtoelämän
ja ajattelutoimintojen
häiriintyminen, tunteiden ja
ajatusten välisen yhteyden ja
johdonmukaisuuden katkeaminen
• https://www.youtube.com/watc
h?v=i4b_bNsajY&feature=related
Skitsofrenia jaetaan viiteen alatyyppiin
• paranoidinen skitsofrenia (vaino- ja
kuuloharhat)
• hebefreeninen tai hajanainen
skitsofrenia (taantuminen,
harkitsematon käytös ja puhe)
• katatooninen skitsofrenia (oudot
kasvojen ilmeet ja kehon asennot,
autismi, nykyään harvinainen)
• jäsentymätön skitsofrenia (mikään
edellä mainituista alatyypeistä ei sovi,
yleisin)
• jäännöstyyppinen skitsofrenia
(positiiviset oireet puuttuvat,
negatiiviset oireet)
Skitsofrenian määritelmä
• Nykyisen määritelmän mukaan skitsofrenian diagnoosi edellyttää, että henkilöllä
on ilmennyt 1-6 kuukauden ajan ainakin kaksi sairaudelle ominaisesta viidestä
oiretyypistä:
1. Harhaluulot
2. Aistiharhat
3. Hajanainen puhe (esimerkiksi toistuva selvä puheen syrjähtely tai
epäyhtenäisyys)
4. Pahasti hajanainen tai outo käytös tai selvä motorinen jäykkyys tai kiihtyneisyys
5. Niin kutsutut negatiiviset eli puutosoireet (tunneilmaisujen selvä latistuminen,
puheen selvä köyhtyminen tai tahdottomuus).
• Näiden oireiden lisäksi skitsofrenian diagnoosin edellytyksenä on se, että
sairastuneen sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ja että tämä
toimintakyvyn heikentyminen on kestänyt yhtäjaksoisesti muutaman kuukauden
ajan.
•
Skitsofrenian oireet
• http://psychcentral.com/quizzes/schizophrenia.htm
• Esioireena voi olla henkilön muuttuminen avoimesta sulkeutuneeksi tai kiltistä
vihamieliseksi. Hän kokee epäluuloisuutta ympäristöä kohtaan ja vetäytyy yhä enemmän
omiin oloihinsa. Nuoren kohdalla samantapainen käytös saattaa liittyä murrosikään, eikä
sitä pidä sotkea sairauteen.
• Sairastunut saattaa jatkuvasti valvoa, hän on levoton, keskittymiskyky romahtaa ja
ruokahalukin häviää. Ehkä hän herättää huomiota naureskelemalla itsekseen tai itkemällä
jatkuvasti. Hän voi saada ”puheripulin” tai hänen ajatuksensa hyppii sinne tänne. Puheesta
on vaikea saada selvää. Samoin tunteiden ilmaisu ei noudata totuttuja tapoja esim. muut
ovat surullisia niin hän on iloinen, ja päinvastoin.
• Skitsofrenian varsinaisiin oireisiin liittyy aina todellisuudentajun häiriöitä.
Sairastumishetkellä mieli hajoaa ja harha-aistimukset valtaavat alaa. Sairastunut pyrkii
eristäytymään todellisuudesta. Sen rinnalle syntyy ikään kuin hänen oma sisäinen
maailmansa. Hän kuulee, tuntee ja näkee sellaista, mikä syntyy hänen omassa mielessään.
Sisäisen maailman muutos ja siihen liittyvät pelot vaikeuttavat hänen elämäänsä, eikä hän
pysty toimimaan kuten aikaisemmin.
Kahdenlaisia oireita ja väkivaltaisuus
• Skitsofrenian oireet jaetaan positiivisiin ja negatiivisiin. Positiiviset oireet
ovat harhaluuloja, aistiharhat (kuuloharhat), outo käyttäytyminen ja
ajatushäiriöt. Negatiivisiin oireisiin luetaan tunteiden latistuminen, puheen
köyhtyminen, epäsosiaalisuus, apatia ja huomiokyvyn lasku.
• Skitsofreniaa sairastava on harvoin väkivaltainen. Sairauteen liittyvä
levottomuus ei ole merkki aggressiivisuudesta. Tilasta kuitenkin saattaa
kehkeytyä väkivaltainen, mikäli sairas tuntee, että hänen toiveitaan ei oteta
lainkaan huomioon tai jos hän on voimakkaiden harhojen vallassa. Hän
saattaa tuntea itsensä uhatuksi. Itsensä vahingoittaminen on tavallisempaa
kuin väkivaltaisuus toisia kohtaan. Aggressiivisuus on myös yksilöllistä.
• Sairaus ja sen oireet saattavat tuntua käsittämättömiltä. Kun potilas kokee
itsensä uhatuksi, tunne on hänelle todellinen. Olotilan aiheuttaa sairaus.
Uhkaava käyttäytyminen, yhtä lailla kuin vetäytyminenkin, saattavat olla
puolustuskeinoja.
Skitsofrenian syyt
• Tutkimusten valossa erilaiset perinnölliset tekijät lisäävät alttiutta sairastua
skitsofreniaan. Noin joka kymmenes lapsi sairastuu elinaikanaan skitsofreniaan,
jos jompikumpi hänen vanhemmistaan sairastaa skitsofreniaa. Toistaiseksi
suurelta osin tuntemattomien perinnöllisten tekijöiden lisäksi erilaiset
ympäristötekijät vaikuttavat sairauden kehittymiseen.
• Osalla skitsofreniaan sairastuneista henkilöistä on todettu toiminnallisesti
merkittäviä muutoksia erityisesti aivojen otsa- ja ohimolohkojen
hienorakenteessa ja toiminnassa. Nämä löydökset voivat selittää ainakin osin
sen seikan, että osalla skitsofreniaan sairastuneista ilmenee vaikeuksia
tarkkaavaisuuden ylläpidossa, lyhytkestoisessa muistissa ja päätösten
toimeenpanossa. Näitä muutoksia aivojen toiminnassa ja neuropsykologissa
toiminnoissa ei kuitenkaan todeta läheskään kaikilla skitsofreniaa sairastavilla.
(http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia-kutistaa-aivot)
Yleisyys ja periytyvyys
• Noin joka sadas ihminen sairastaa skitsofreniaa. Sairauden esiintyvyys Suomessa on
0,5-1,5% eli Suomessa on noin 50 000 skitsofreniapotilasta. Sairaus puhkeaa
miehillä yleensä aikaisemmin kuin naisilla. Joka vuosi noin 13% skitsofreenikkoa saa
sairaalahoitoa ja 6% on pysyvästi sairaalahoidossa.
• Jos suvussa on esiintynyt skitsofreniaa, myös jälkeläisillä on suurempi riski sairastua
verrattuna normaaliväestöön. Tarkkaa tietoa periytyvyyden osuudesta taudin
puhkeamiseen ei ole. Normaaliväestön skitsofreniariski on noin 1 %,
skitsofreniapotilaiden sisarusten 9 %, lasten 13 % ja 2. asteen sukulaisten noin 5 %.
Jos molemmat vanhemmat sairastavat skitsofreniaa, lapsen riski on noin 45 %.
• Skitsofreniavanhempien adoptoitavaksi antamien lasten sairastumisriski on
pienempi kuin sairaiden vanhempien kanssa kasvaneilla lapsilla. Myös äidin
raskausaikaan ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot voivat lisätä lapsen
sairastumisriskiä.
• Identtisen kaksosen riski sairastua skitsofreniaan on noin 50 %, jos hänen
kaksosparinsa jo sairastaa skitsofreniaa. Erilaiset raskauden ja raskauden aikaiset
sairaudet tai synnytyshäiriöt lisäävät jonkin verran syntyvän lapsen alttiutta
sairastua skitsofreniaan.
Parantumisen ennuste
• Skitsofrenian sairastamiseen liittyy jaksoja, jolloin potilaat ovat lähes täysin
oireettomia. Näitä jaksoja seuraa kuitenkin toistuvasti psykoosivaiheita.
Noin 30 % ensimmäistä kertaa skitsofreeniseen psykoosiin sairastuneista
on 5 - 10 vuoden kuluttua oireettomia. Vain noin 10 % jää niin vaikealle
asteelle, että jokapäiväinen sosiaalinen elämä ei onnistu ilman apua.
• Skitsofrenian ennuste paranee, jos sairaus tunnistetaan varhain ja siten
hoito myös päästään aloittamaan varhain. Lisäksi on osoitettu, että jos
psykoosivaihetta ei hoideta nopeasti ja riittävän hyvin, se huonontaa myös
sairauden kokonaisennustetta, sillä hoitamaton psykoottinen tila on
vahingollinen keskushermostolle.
• Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus on 2-3 kertainen normaaliväestöön
nähden. Kuolleisuus on suurin niillä, jotka eivät käytä psykoosilääkkeitä.
Nuorten skitsofreniapotilaiden ylikuolleisuus johtuu pääasiassa
itsemurhista.
Hoito, lääkitys ja seuranta
• Skitsofrenia on pitkäaikainen, usein elinikäinen sairaus. Keskeistä hoidossa on suunnitella hoito, potilaan ja hänen
omaistensa tarpeet huomioon ottaen. Hoito toteutetaan ensisijaisesti avohoidossa.
• Hoito koostuu lääkehoidosta, psykososiaalisesta yksilöhoidosta, perheen psykoedukaatiosta ja potilaan kuntoutuksesta.
• Lääkehoito jakautuu tehokkaaseen akuuttien psykoosien hoitoon sekä pitkäaikaishoitoon, jolla varmistetaan
akuuttivaiheen oireiden pysyminen poissa. Käytetyt lääkkeet ovat kummassakin tapauksessa pitkälti samoja. Tavanomaiset
sekä toisen ja kolmannen polven psykoosilääkkeet ovat tehokkaita skitsofrenian hoidossa.
• Psykoosivaiheen jälkeen lääkitystä vähennetään asteittain, kunnes saavutetaan annos, joka on pienin mahdollinen oireet
hallinnassa pitävä ja ei aiheuta sivuoireita. Sivuoireiden vuoksi lääkitystä suunniteltaessa on otettava huomioon potilaan
aikaisemmat kokemukset lääkkeistä sekä mahdolliset muut sairaudet tai lääkkeet, koska yksilöllisiä eroja esiintyy.
• Toisen polven uudet atyyppiset eli epätyypilliset psykoosilääkkeet ovat osoittautuneet tavanomaisten veroisiksi
skitsofrenian hoidossa ja koska niihin liittyy vähemmän haittavaikutuksia, ne ovat syrjäyttäneet perinteiset
psykoosilääkkeet skitsofrenian nykyhoidossa.
• Psykoosilääkkeitä tulee pyrkiä käyttämään monoterapiana eli yhtä lääkettä kerrallaan. Pitkävaikutteisten injektiolääkkeiden
käyttömahdollisuus tulee huomioida aina, kun suun kautta tapahtuvaa lääkitystä ei voida varmistaa toteutuvaksi.
• Skitsofreenikon seurantaan kuuluvat elinikäiset hoidot, niin lääkkeelliset kuin terapiamuotoisetkin. Myös erilaiset
kuntoutusohjelmat kuuluvat seurantaan. Terapian, muiden psykososiaalisten hoitojen ja kuntoutuksen tarve määritetään
ja toteutetaan yksilöllisesti potilaan ja hänen perheensä tarpeiden mukaisesti kirjallista hoitosuunnitelmaa noudattaen.
Tosiasioita skitsofreniasta
• sairaus sairauksien joukossa
• valtaosa potilaista kuntoutuu
• skitsofrenia ei ole itse aiheutettu
• puhkeamisesta ei voi syyttää vanhempiaan tai perinnöllisyyttään
• sairastuneet eivät ole yleisesti väkivaltaisia eivätkä vaarallisia
• sairastuneella ei ole kahtia jakautunutta persoonaa
• älykkyydeltään skitsofreniaa sairastavat eivät poikkea muista
• skitsofrenia on monen tekijän summa
• sairastuminen liittyy selviytymiseen elämän taitekohdissa
Lähteet
• NETTI:
• http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148
• http://www.skitsofreniainfo.fi/oireet/Skitsofrenian_oireet_moninaisia_ja_yksilollisia
• http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=CFE480DFB9054B360485AE9951E4F4A5?id=hoi35050
• http://www.introspekt.fi/artikkelit/tietoa-skitsofreniasta-totuus-on-harhaa-vain-harha-on-totta/
• http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia
• http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia-kutistaa-aivot
• http://www.nimh.nih.gov/health/topics/schizophrenia/index.shtml
• KUVAT:
• https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw
as&biw=1366&bih=633#imgrc=LkMMBJwAbbzS-M%3A
• https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw
as&biw=1366&bih=633#imgrc=EDhLzbxSkJZ2MM%3A
• https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw
as&biw=1366&bih=633#imgrc=1E_IE8vxRGaSyM%3A
• https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw
as&biw=1366&bih=633#tbm=isc
• https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw
as&biw=1366&bih=633#tbm=isch&q=schizophrenia&imgrc=y9RRt-BBRT4-HM%3A