JOHDATUS VÄHEMMISTÖJEN HISTORIAAN RYHMÄT • Historia = Ihmisryhmien käyttäytymistä ja psykologiaa • Kaikki ihmiset kuuluvat ryhmiin • Ryhmä on toisenlainen ja enemmän kuin osiensa summa > sosiaaliset normit • Samastuminen ryhmään > solidaarisuus ryhmää kohtaan >> ristiriidat RYHMÄT • Tutkimuksen kohteina ryhmäsuhteiden ”objektiivinen” sisältö ja subjektiiviset tulkinnat niistä • ”Jos ihmiset määrittelevät jonkin tilanteen todeksi, siitä tulee seurauksiltaan tosi” (W. I. Thomas 1928) • Ryhmä: ”joukko ihmisiä muodostaa ryhmän” • Ryhmien väliset suhteet usein jännittyneitä > ”me” ja ”ne”, ”omat” ja ”vieraat” RYHMÄAJATTELUA OHJAAVAT TEKIJÄT • Auktoriteettien vaikutus (esim. Milgramin tottelevaisuuskoe) • Roolien vaikutus (esim. Zimbardo, Stanfordin vankilakoe) • Onko stereotyyppinen ja ennakkoluuloinen suhtautuminen luontaista? RYHMÄAJATTELUA OHJAAVAT TEKIJÄT • Ryhmäkonfliktit (esim. Sherif, Objektiiviset/realistiset konfliktit) • Luokittelutaipumus: A ja ei-A • Oman ryhmän suosiminen • Oman ryhmän suhteellisen edun maksimointi RYHMÄIDENTITEETTI • Koostuu kaikesta, jota ihmiset käyttävät määritellessään itseään/ryhmäänsä • Subjektiivisen ja objektiivisen sisällön ero epämääräinen • Tukeutuu aluksi havaintoihin, sen jälkeen muistiin • Henkilökohtainen ja sosiaalinen sisältö RYHMÄIDENTITEETTI • Annettu, saavutettu ja omaksuttu sisältö • Menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen liittyvä sisältö • Ihanne-minä (-me) ja itsetunto – kyvykkyys ja arvot mittareina • Positiiviset ja negatiiviset viiteryhmät RYHMÄIDENTITEETTI • Ristiinsamastuminen ryhmärajoja lieventävänä tekijänä • Depersonalisointi / yksilöllisten piirteiden häivyttäminen • Stereotypiat ~ yksinkertaistavat todellisuudenkuvat RYHMÄIDENTITEETTI • Stereotypiat ~ ”tapa liioitella yhtäläisyyksiä tietyn ryhmän jäsenten välillä ja eroja suhteessa muihin ryhmiin” • ”Poikkeus vahvistaa säännön” • Uusien käsitteiden ja luokittelujen luonti > testaaminen ja mentaalinen väittely VUOROVAIKUTUS JA VÄHEMMISTÖT • • • • Vuorovaikutus tihentynyt nykyaikaa kohti tultaessa Lisääntynyt eriytymisen vaatimus vastareaktiona Yhtenäiskulttuuri vs. individualismi Käsitys ”hyvästä” ja ”pahasta” yleensä tärkeämpi kuin aineelliset resurssiristiriidat VÄHEMMISTÖPOLITIIKKA • Vähemmistöjen (ryhmien) aseman säätely • 1) juridisin keinoin • 2) resursseja jakamalla • 3) kasvatuksen kautta VÄHEMMISTÖPOLITIIKKA • Vähemmistöpolitiikan suuntaukset • 1) syrjintä • 2) kielteinen eristäminen • 3) myönteinen eristäminen • 4) akkulturaatio / samankaltaistaminen • 5) assimilaatio / sulauttaminen VÄHEMMISTÖPOLITIIKKA • ”Kehitys” ja ”yleismaailmalliset arvot” vähemmistöpolitiikan ongelmina • Ryhmätietoisuuden ja ryhmässä toimimisen tasot • 1) Tunnistamisen taso • 2) Tiedollinen taso • 3) Ideologinen taso VÄHEMMISTÖPOLITIIKKA • Vähemmistöjen autostereotypiat ja itsesäätely • Tavoitteiden finaalisuus ja kausaalisuus • Politiikan taustalla faktat, uskomukset, toiveet, pelot, sekä käsitykset väistämättömästä ja mahdollisesta • Identiteetti- ja statusneuvottelujen jatkuvuus VÄHEMMISTÖPOLITIIKKA • Vähemmistöjen tavoitteena tunnustuksen saaminen > enemmistön normatiivisuuden haastaminen • Lukumääräiset ja psykologiset vähemmistöt • Onnistuneiden esimerkkien voima • Itseään toteuttavat ennusteet VÄHEMMISTÖPOLITIIKKA • Politiikan perusluonne erilainen tapauksesta riippuen • Epävarmat ja itsevarmat enemmistöt • Epävarmat ja itsevarmat vähemmistöt • Vapaaehtoiset ja ei-vapaaehtoiset ryhmät VÄHEMMISTÖOIKEUDET • Juridiset ja moraaliset oikeudet • Vaadeoikeus ja vapausoikeus • Valtaoikeus ja immuniteetti • Kollektiivinen, individualistinen tai pragmaattinen lähestymistapa VÄHEMMISTÖOIKEUDET • • • • Ryhmän koko ja halu toimia yhdessä Ryhmään kuulumisen selkeys ja organisoituneisuus Jäsenyyden ja oikeuksien merkitys yksilöille Ryhmien välinen ja sisäinen tasa-arvo
© Copyright 2024