OppilashuoltokuraattoritUKI
Ajatuksia oppilashuollosta ja yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisestä Uusikaupunki 22.5.15 YTM, projektikoordinaattori Sari Ågren Kasvatus- ja opetustoimi Myrskyn jälkeen… on poutasää…. Vai onko? Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki salassapito Oppilashuoltosuunnitelmat yhteisöllisyys, osallisuus suostumukset Asiantuntijaryhmät oppilashuoltokertomukset Onko laki kuitenkaan niin tiukka ja hankala kuin luulimme? Arvioinnin aika – miten ensimmäinen vuosi on sujunut Raumalla? Kysely kaikille Rauman perusopetuksen rehtoreille (15), kuraattoreille (5) ja koulupsykologeille (4) Kuuluu osana lain velvoittamaan seuranta- ja arviointitehtävään 36% kokenut yhteisölliset ryhmät hyödyllisinä (55% ei osaa sanoa) 65% kokenut asiantuntijaryhmät tarkoituksenmukaisina Ongelmina on koettu rehtorien taholta mm. puutteellinen motivaatio, ajan riittäminen, yhteisöllisen ryhmän toiminta-ajatus, yhteisöllisen ryhmän teennäisyys, asiantuntijaryhmätoiminnan pirstaloituminen ja puutteellinen kokonaisuuden hahmottaminen Ongelmina koettu oppilashuoltohenkilöstön taholta mm. suunnitelmallisuuden, kehittämishalun, vetovastuun ja punaisen langan puuttuminen yhteisöllisessä työssä. Yksilökohtaisessa oppilashuollossa koordinoinnin puuttuminen, oppilashuoltokertomusten täyttämisen vaikeus ja asiantuntijaryhmien kokoamisen vältteleminen. Yksilökohtainen oppilashuolto - miten estää pirstaloituminen? Rehtorilla oltava kokonaiskuva Mahdollisuus konsultoimalla selvittää oppilaan tilannetta (myös nimellä), vaikka ryhmänä oppilaiden oppilashuollollisia asioita ei voikaan koordinoida Ennen asiakkuutta kysymys: onko tästä asiasta ilmoitettu muille? Oppilashuollolliset kokoonpanot Asiantuntijaryhmien kokoonpano on aina tapauskohtainen ja suostumuksellinen. Yksilön oppilashuollossa ei muunlaisia kokoonpanoja voi olla. Yhteisöllisessä oppilashuollossa toiminta on vapaampaa. Laki määrää, että kouluilla on oltava monialainen oppilashuoltoryhmä (nimet saattavat vaihdella), jolle on nimetty johtaja Kokoonpano, tehtävät ja toimintatavat ovat opetuksen järjestäjän päätettävissä Yhteisöllisen oppilashuollon tehtäviä voidaan delegoida muillekin ryhmille, ryhmissä voi käydä asiantuntijavieraita tai ryhmät voivat itse käydä vierailulla. Kokoonpanossa on joustamisen varaa asiasisällön mukaan Asiantuntijaryhmän kokoaminen Se jolle huoli tulee tai jolle huoli ilmaistaan/asia työtehtävien perusteella kuuluu kokoaa (ei automaattisesti joku tietty henkilö) Mukaan perustellut asiantuntijat (tietoa voidaan kerätä myös niiltä, joilla ei ole lupa osallistua) Suullinen vai kirjallinen suostumus? Oppilaan vai huoltajan? Asiantuntijaryhmä ei synny sattumalta Asiantuntijaryhmästä voidaan puhua vasta kun se on monialainen Asiantuntijaryhmä oppilashuollollisessa tarkoituksessa on ”koululähtöinen” Asiantuntijaryhmänä voidaan pitää oppimisen tuen ympärille koottua ryhmää, jos näin yhteisesti sovitaan ja OPPILAS/HUOLTAJA niin haluaa Oppilashuoltokertomus Valittu vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät tiedot Asiantuntijat tuovat sen tiedon, jota oppilaan asian käsittelemiseksi tarvitaan ja näistä ”tiedollisista helmistä” kootaan oppilashuoltokertomus, joka on työväline hyvälle yhteistyölle ja tietojen tarpeelliselle jakamiselle. Asiantuntijaryhmän kriteerit tulee täyttyä, jotta oppilashuoltokertomuksen täyttäminen tulee ajankohtaiseksi Yksilökäynnit kuraattoreille, terveydenhoitajilla tai psykologeilla kirjataan heidän omiin rekistereihinsä. Samoin oppilaiden asioita koskevat konsultoinnit. Rekisteri? Wilma? Oppimisen tuki Oppilashuollollinen tuki http://www.oph.fi/download/163540_Oppilashuolto_ja_kolmiportainen_ tuki.pdf Yhteisöllinen opiskeluhuolto Työtä koordinoi yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä, jonka toiminta perustuu vain yhteisölliseen työhön – ei yksilötapauksiin Oppimisympäristön terveellisyyden, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja esteettömyyden suunnitteleminen Yhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvoinnin kehittäminen, seuraaminen ja arviointi Perustan luominen hyvälle tiedottamiselle, vuorovaikutukselle, vaikuttamismahdollisuuksille ja osallisuudelle Ennaltaehkäisevä perspektiivi ja ensisijaisuus, entistä vähemmän korjaavia palveluita Paikallisesti päätetään kuka johtaa, millainen on kokoonpano, miten asioita otetaan esille Yhteisöllinen oppilashuolto Raumalla Yhteisölliset oppilashuoltoryhmät Vetäjänä rehtori/ esiopetusyksikön johtaja Kokoontuminen vähintään lukukausittain Kokoontumisista tehdään muistiot ja ne julkaistaan Vanhempainyhdistyksen ja oppilaskunnan edustukset Toiminta-ajatus hukassa vielä Satakunnassa. Mikä ryhmälle nimeksi, jotta se erottuisi vanhasta mallista? KOR & MAR? Miten eroon minimin täyttämisestä ja kohti aitoa oppilashuollon ja hyvinvoinnin kehittämistä? Onko osallisuus vain näennäistä? Osallisuuden toteuttaminen muulla tavalla? Oppilaiden ja huoltajien kuulluksi tuleminen ja osallisuus! Homma hallussa? ”Yhteisöllisen näkökulman tulisi olla tärkein lähtökohta kaikelle opiskeluhuollolliselle toiminnalle” Opetusneuvos Kristiina Laitinen Puuttuva yhteisöllisyys – yksin tekemisen kulttuuri Hyvinvoiva yhteisö luo hyvinvoivia yksilöitä? Ennen uutta lakia oppilashuoltotyössä 70% kouluista ilmoitti käyttävänsä 25% tai vähemmän aikaa kouluin yleiseen hyvinvointiin. (Kristiina Laitinen) Koulupsykologit ja kuraattorit pitäneet työn pääpainona yksilötyötä. Yhteisöllinen työ kuuluu kaikille opiskeluhuollon toimijoille ja sisältyy psykologien, kuraattoreiden ja terveydenhoitajien tehtäviin (ostopalveluiden ongelma) Yhteisöllisyyden näkökulma näkyy uudessa OPS-luonnoksessa Arvoperusta: aktiivinen toimijuus kansalaisyhteiskunnassa, kulttuurinen moninaisuus Oppimiskäsitys: Vuorovaikutus, yhdessä tekeminen Koulu toimii läheisessä yhteistyössä huoltajien kanssa Laaja-alaisen osaamisen näkökulma: osallistuminen demokratian perusedellytyksenä, kunnioitus oppilaisiin päätöksentekijöinä, näkemyksien ilmaiseminen ja vaikuttamisen oppiminen, yhteisön ajatteleminen ja yhteisön hyväksi toimiminen Toimintakulttuuri: Oppiva dialoginen yhteisö, osallisuuden kokeminen, yhteiset tavoitteet, arviointi, palaute, kehittäminen Kestävä kehitys, ympäristöajattelu Oppilaat vaikuttajina Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä, ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. -Esa Saarinen ”Nuorilla on menestyjien taidot ja syrjäytyneiden asenteet” Nousiainen/ Suutarinen Tomi Kiilakosken ajatuksia Koulu ei nykyisellään anna oppilaille kokemusta vaikuttamisesta etenkään yhteisötasolla eikä syvärakenteissa Noin puolet oppilaista ei koe, että heidän mielipiteensä koulussa huomioitaisiin eikä tiedä, miten asioihin vaikutetaan. (Kouluterveyskysely) Oppilaskunnat ovat jääneet voimavarana hyödyntämättä (myös kunnallisessa päätöksenteossa) Korostetaan nuorten osallistumisen tärkeyttä, mutta käytännössä valtaa ei olla valmiita jakamaan. Lähtökohtana osallisuudelle ja yhteisöllisyydelle kokemus arvostettuna jäsenenä olemisesta, turvallisen ryhmän luominen, pienikin osallisuus lisää osallisuutta, oppiminen konfliktien ratkaisemiseen – ei välttämiseen, avainasemassa oppilaan ja opettajan vuorovaikutus. Yhteisöllisen tunteen luomisella on vaikutus hyvinvointiin, kaverisuhteisiin, uskallukseen vaikuttaa, konfliktien ratkaisuun ja masennuksen torjuntaan. Onko osallisuus….. …. sitä, että nuori tulee osaksi aikuisten laatimia rakenteita ……vai sitä, että nuorten omat kokemukset ja kulttuurit tulevat arvostetuiksi ja huomioiduiksi? Tomi Kiilakoski Huoltaja tietää parhaiten….. Miten huoltajat tiiviiksi osaksi oppilashuollollista suunnittelua ja yhteistyötä? Ei polkupyörää tarvi keksiä uudelleen… KiVa koulu Kummit, tukioppilaat, tutorit Wilma Vertaissovittelu vanhempainillat ryhmäyttämiset kasvatuskeskustelut Teemapäivät, juhlat Tyhy-toiminta turvallisuustarkastukset Avoimet ovet Mitä hyviä yhteisöllisyyttä ja yleistä hyvinvointia tukevia käytäntöjä ja malleja kouluillanne jo on? Miten tehdä yhteisöllistä oppilashuoltotyötä? – Rauman suunnitelmia Kahdella koululla aloitetaan uudenlaisen oppilashuollon pilotointi Työtä ohjaa projektikoordinaattori, joka on aktiivisesti mukana oppilashuoltoryhmissä Resurssit toimintaan koulutuksellisen tasa-arvon valtionavustuksen kautta Tavoitteena saada yhteisöllinen oppilashuolto toimimaan järkevänä kokonaisuutena, tarvittavalla kehittämisotteella, kokoontumaan riittävän usein koko koulua ja kaikkia siellä opiskelevia ja työskenteleviä hyödyttäen Tästä lähdemme liikkeelle…. Muistiot osaksi kehittämis- ja tiedottamistyötä Työn suunnitelmallisuus / oppilashuollon vuosikello Osallistumisen järkeistäminen/ suunnittelu Ryhmien ja luokkien asiat osaksi oppilashuoltoa Oppilaskuntatyön uudistaminen Vastaaminen tutkimustuloksiin ja arviointeihin Koulutus ja teemat Pohdintaa Miten yhteisöllinen oppilashuolto on lähtenyt käyntiin? Ovatko käytännöt oikeasti muuttuneet aiemmasta? Onko työskentely tällä hetkellä vain välttämättömän pakon toteuttamista? Miten työskentely eroaa opettajien kokouksista? Millaisia asioita yhteisöllisessä oppilashuollossa voidaan käsitellä? Miten lisätään osallisuutta? Miten ajan saa riittämään? KIITOS! sari.agren@rauma.fi https://peda.net/rauma Koulutuksellisen tasa-arvon kehittämistoiminta Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen
© Copyright 2024